Toimialaraporttisarja. Maaseutumatkailu. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraporttisarja. Maaseutumatkailu. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia"

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Maaseutumatkailu Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Maaseutumatkailu Toimialaraportti 15/2005 Jaakko Ryymin

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jaakko Ryymin, toimialapäällikkö Julkaisuaika Joulukuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Maaseutumatkailu Tiivistelmä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä oli vuonna 2002 yhteensä haja-asutusalueilla sijaitsevaa, majoitus-, ravitsemus- tai virkistyspalveluja tarjoavaa pienyritystä. Näiden yhteinen liike-vaihto oli noin 435 miljoonaa euroa vuodessa ja henkilöstö noin Näistä yrityksistä 820 on varsinaisiksi matkailuyrityksiksi luettavia, lähinnä majoitusyrityksiä. Loput ovat pääosin paikallisille asukkaille palveluita tarjoavia ravintoloita, kahviloita, pitopalveluyrityksiä ja virkistyspalveluja tuottavia yrityksiä, jotka nekin toki tarjoavat palveluja myös matkailijoille ja ovat siten matkailun kehittymisen kannalta tärkeä osa maaseudun palvelutarjontaa. Edellisten lisäksi maaseudulla on runsaasti sellaisia matkailupalveluita tuottavia mikroyrityksiä, joita Tilastokeskuksen rekisteri ei tunne. Näiden lukumäärää ja kapasiteettia selvittäneen maaseutumatkailun teemaryhmän kokoamassa yritysluettelossa oli vuoden 2002 syksyllä yritystä. Tässä raportissa on esitelty teemaryhmän yritysaineistoa ja muutenkin raportin tilastoaineisto on osin teemaryhmän tuottamaa, koska Tilastokeskuksen rekisterissä olevat yritykset ovat jo mukana matkailun muissa toimialaraporteissa. Maaseutumatkailun keskeinen tuote on majoitus ja se on samalla myös ongelma. Majoitustilojen alhaiset käyttöasteet heikentävät yritysten kannattavuutta kun samalla rakennuksiin sitoutuu kiinni suuria pääomia. Yrityskohtaiset vaihtelut ovat suuria ja parhaimmilla maaseutumatkailuyrityksillä käyttöasteet ylittävät hotellien vastaavat. Yritysten palvelutarjonta kehittyy ripeästi ja erilaiset ohjelmapalvelut sekä ryhmille ja yrityksille tarjottavat kokous-, juhla- ja virkistyspalvelut ovat nopeimmin kasvavia palvelumuotoja. Yritysten määrän kasvu ei onneksi ole kasvattanut pelkästään majoituskapasiteettia samassa suhteessa vaan viimeaikaiset panostukset ovat kohdistuneet muihin maaseudun matkailupalveluihin ja laadun kohottamiseen. Majoituskapasiteetin kasvattamiseen ei edelleenkään ole olemassa erityistä tarvetta muualla kuin kohtuullisella etäisyydellä pääkaupunkiseudulta ja kasvukeskuksista sekä voimakkaiden matkailukeskusten liepeillä. Laadukkaasti tuotetut majoitus-, ateria-, ja ohjelmapalvelut sekä alueen kulttuurin hyödyntäminen tuotteistuksessa varmistavat asiakkaalle unohtumattoman matkailuelämyksen. KTM:n yhdyshenkilö: Elinekino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat maaseutumatkailu, matkailu, majoituspalvelut ISSN Kokonaissivumäärä 40 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saate Toimialan määrittely ja sisältö Maaseutumatkailu osa Suomen matkailuelinkeinoa Maaseutumatkailun määritelmiä Toimialan rakenne Maaseudulla sijaitsevat matkailu- ja virkistyspalveluyritykset Maaseutumatkailun teemaryhmän yritysrekisteri Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinointi ja jakelutie Asiakkaat Tuotanto ja tuotantomenetelmät Maaseutumatkailun tuotteet ja palvelut Laaja kirjo palveluita Ohjelmapalvelut lisääntyvät Maaseutumatkailu muissa maissa Investoinnit ja kapasiteettitilanne Kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste Taloudellinen tila Liikevaihto Talouden tunnuslukuja Keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet

7 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla Näkymät lyhyellä aikavälillä ja suhdanneodotukset Näkymät pitkällä aikavälillä Visio Toimialan kilpailukyky Yhteenvetoanalyysi (swot) Lähteet Yhteystietoja... 40

8 7 0 Saate Maaseutumatkailun toimialaraportti on osa Toimialaraporttisarjaa. Muut matkailuraportit käsittelevät majoitusta ja ohjelmapalveluja. Tämä raportti on vuonna 2004 ilmestyneen maaseutumatkailun toimialaraportin päivitetty versio. Raporttien keskeisenä aineistona on käytetty maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alaisuudessa toimivan maaseutumatkailun teemaryhmän kokoamia selvityksiä. Teemaryhmä on selvittänyt maaseutumatkailun yritystoiminnan laajuutta, koska valta-osa maaseudulla sijaitsevista pienistä matkailuyrityksistä ei ole Tilastokeskuksen tilastoinnin piirissä. Jatkuvasti päivitettävää tietoutta maaseutumatkailuyrityksistä ei siten kerry vastaavalla tavalla kuin muusta matkailutoiminnasta. Laajempi päivitys teemaryhmän yritysaineistoon on toteutettu kesällä Tietolähteinä tässä päivitetyssä raportissa on käytetty maaseutumatkailun teemaryhmän selvitysten lisäksi viimeisimpiä saatavissa olleita tutkimusraportteja ja tilastoaineistoja. Maaseutumatkailu on ollut mukana myös KTM:n Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyssä vuodesta 1997 alkaen. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen touko kesäkuussa kerätyt tiedot on hyödynnetty raportin päivityksessä. Maaseutumatkailua on kehitetty osana ohjelmaperusteista maaseudun kehittämistyötä vuodesta 1997 lähtien. Sen jälkeen on toteutettu runsaasti maaseutumatkailuun liittyviä kehittämishankkeita sekä toteutettu tuhansia yrityskohtaisia toimenpiteitä. Kehittämistyön tulokset näkyvät yritysten tuloksissa kuitenkin melko pitkällä viiveellä. Kehittämistyöhön tarvitaan edelleen lisää yrityslähtöisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Kehittämisohjelmat on laadittava yhteistyössä yrittäjien, kehittäjien ja rahoittajien kanssa että kaikki ovat aidosti sitoutuneita tehtyihin linjauksiin. Kiitän kaikkia julkaisun toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä sekä yrityksiä ja tahoja. Raportti pyrkii tarjoamaan yrityksille ja toimijoille tiiviissä muodossa ajankohtaista tietoa alan kehitysilmiöistä sekä kehittämistarpeista. Julkaisujen tarkoituksena on palvella yritysten ja alalle aikovien yrittäjien sekä alaan sidoksissa olevien organisaatioiden tarpeita. Jyväskylässä Jaakko Ryymin

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Maaseutumatkailu osa Suomen matkailuelinkeinoa Maaseutumatkailu on osa suomalaista matkailuelinkeinoa. Osittain kysymys on toimialan vanhimmasta osasta. Vanha kestikievarilaitos tarjosi aikoinaan matkailuun oleellisesti kuuluvat kuljetus-, ravitsemis- ja majoituspalvelut. Ohjelmaakin saattoi järjestyä ja toiminta tapahtui maaseudulla. Seuraava kehitysvaihe oli maatilojen tarjoama täysihoito, joka syntyi ilmiselvästi kysynnän seurauksena. Mökkien vuokraus alkoi ja 1960-luvuilla ja se muodostaa edelleenkin maaseutumatkailun perusrungon. Mökkien vuokraus oli maanomistajille keino lisäansioiden hankkimiseen ja vaihtoehto mökkitonttien myynnille. Osalle yrittäjistä mökkien vuokrauksesta ja siihen liittyvistä muista matkailupalveluista syntyi päätoimi entisen maatalouden harjoittamisen tilalle, monesti kuin varkain. Maaseutumatkailun vetovoimatekijöitä ovat maaseudun luonnon- ja kulttuurimaisema, luonnonrauha, luonnonantimet, maaseutukulttuuri töineen ja juhlineen sekä mahdollisuus harrastaa maaseutuympäristöön liittyviä aktiviteetteja. Matkailupalvelut tuotetaan maaseutumatkailussa useimmiten pienimuotoisesti, perheyrityksissä. Majoitustilat ja muut tarvittavat rakennukset rakennetaan usein itse tai paikallisten ammattilaisten voimin käyttäen omista tai lähiseudun metsistä saatua puuta. Ruoanvalmistuksessa käytetään suuressa määrin oman tai lähialueen tuotteita ja tilapäisavuksi pestataan lähialueen ihmisiä. Maaseutumatkailussa hyödynnetään usein muuta matkailua enemmän paikallisia tuottajia ja tuotteita sekä työntekijöitä, jolloin matkailutulosta jää monia muita matkailumuotoja enemmän rahaa paikkakunnalle. Maaseutumatkailu täyttää tässä hyvin pitkälle kestävän matkailukehityksen tunnusmerkit, etenkin kun matkailutoiminta useimmiten on niin pienimuotoista, ettei siitä ole haittavaikutuksia ympäröivälle luonnolle. Maaseutumatkailua ei voida määrittää omaksi toimialaksi, koska pelkkä yritysten sijainti ei riitä luokitteluperusteeksi. Maaseutumatkailu voi pitää sisällään majoitusta, ravitsemispalveluita, kokouspalveluita, erilaisiin harrasteisiin liittyviä palveluita ja suuren joukon ohjelmapalveluita. Monet maaseutumatkailuyritykset ovat luonteeltaan monialayrityksiä, joskus jopa liian monialaisia. Yhteinen nimittäjä maaseutumatkailuyrityksille on niiden sijainti haja-asutusalueella. Toisaalta pienten kirkonkylien keskustoissa voi toimia aitoja maaseutumatkailuyrityksiä, joten kaava-alueen raja ei ole selkeä määrittelyn peruste. Maaseutumatkailun kehittämiseen sopii laaja maaseudun määrittely, joka sisällyttää suuren osan suomalaisia kaupunkeja maaseutuun. Sijainti kuitenkin on oleellinen saavutettavuuden ratkaisija. Maaseutumatkailun pääasiallinen asiakaskunta ovat henkilöautolla liikkuvat asiakkaat. Yritysten enemmistön kapasiteetti ei riitä ottamaan vastaan esimerkiksi linja-autoilla liikkuvia ryh-

10 9 miä. Tieverkko, sen kattavuus ja kunto ovatkin maaseutumatkailuyritysten toiminnalle keskeinen elinehto. 1.2 Maaseutumatkailun määritelmiä Kansainvälisestä matkailukirjallisuudesta löytyy useita maaseutumatkailun (rural tourism) määritelmiä. Määrittelyt eroavat toisistaan jonkin verran, mutta pääasiallisesti maaseutumatkailu määritetään maaseudulla perheyrityspohjalta tapahtuvaksi, usein sivutoimisesti harjoitetuksi matkailuyrittämiseksi. Monissa määritelmissä maaseutumatkailuun kytketään kestävän matkailukehityksen tunnusmerkit. OECD:n jo vuonna 1994 laatiman listauksen mukaan maaseutumatkailuun kuuluvat mm. seuraavat aktiviteetit: Taulukko 1. Aktiviteetit maaseutumatkailussa OECD:n mukaan kävely kiipeily seikkailu-/erämaalomat melonta koskenlasku murtomaahiihto lumikenkäretket telemark luonnon opiskelu, esimerkiksi lintujen bongaus, valokuvaus metsästys pyöräily ratsastus, hevosretket, valjakkoajo maisemamatkailu maaseudun perinteisiin tutustuminen tutustuminen pieniin kyliin maaseutuympäristössä rentoutuminen pienimuotoiset konferenssit maaseutujuhlat kalastus liikunta, erityisesti luonnonympäristössä tapahtuvat lajit, kuten suunnistus Maaseutumatkailun teemaryhmä (1997) on määritellyt maaseutumatkailun seuraavasti: Maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin luonto, maisema, kulttuuri, ihminen sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa matkailun yritystoimintaa. Maaseutumatkailussa yhdistetään vastuullisen matkailun periaatteita noudattaen ja sopusoinnussa paikallisen elämäntavan kanssa suomalaista väljää ja rauhallista maaseutuasutusta, puhdasta luontoa metsineen, vesistöineen ja saaristoineen sekä maaseudun ihmisten monipuolista osaamista. Yhteistyöllä ja elinkeinorajat ylittäen sekä maaseudun kaikkia voimavaroja monipuolisesti hyödyntämällä kootaan myyntikelpoisia, laadukkaita tuotteita. Tällä tavalla maaseutuyhteisöt saavat palveluiden kuluttajia ja tuotteiden ostajia, jolloin matkailutulo jakaantuu paikallisesti mahdollisimman laajalle. Matkailun myötä paraneva palvelurakenne ja matkailun edellytyksenä oleva ympäristöstä huolehtiminen lisäävät myös paikallisten asukkaiden viihtyvyyttä.

11 10 Maaseutumatkailu kaikissa muodoissaan, suuntautui se minne tahansa, ottaa huomioon vastuullisen matkailun periaatteet. Tällöin huomioidaan ihmisten sosiaalisen- ja kulttuuriympäristön sekä luonnon sietokyky. Tämä ei ole laadusta luopumista vaan lisä asiakkaan kokemaan laatuun. Vastuullisessa matkailussa sovitetaan pitkäjänteisesti yhteen matkailun kehittämistavoitteet, kestävän kehityksen periaate, ympäristön- ja luonnonsuojelu, ympäristön monimuotoisuuden säilyttäminen sekä paikallisten ihmisten ja matkustajien vaatimukset. Samalla tiedostetaan, että kaikkien osapuolien ottaminen mukaan kehittämistyöhön on aikaa vievä ja haasteellinen tehtävä. Maaseutumatkailuun ei sen ympäristövastuullisuuden ja kulttuurisen lähtökohdan takia sisällytetä kaikkia maaseudulla tarjottavia matkailupalveluita." Teemaryhmän määrittely on kunnianhimoinen ja vastaa hyvin pitkälle kansainvälisiä määritelmiä. Vastuullisen matkailun periaatteen tulee olla läpikäyvänä koko matkailutoimialassa ja erityisesti se soveltuu ja sitä sovelletaan maaseutumatkailuun. Saksassa ja Itävallassa kylien kehittäminen perustuu monin paikoin kestävään matkailukehitykseen. Sillä on saatu hyviä tuloksia, joten malli voi toimia meilläkin. Edellä esitetyn perusteella maaseutumatkailua käsitellään tässä raportissa pääasiassa haja-asutus-alueella perheyrityspohjalta tapahtuvana matkailun yritystoimintana. Rajauksena voidaan pitää haja-asutusalueilla sijaitsevia matkailukeskuksia, mitkä täyttäisivät pysyvän asutuksen osalta haja-asutuksen määritelmän, mutta asiakasmääriltään muistuttavat sesonkiaikoina pieniä kaupunkeja. Näiden keskusten perheyritykset eivät välttämättä haluakaan esiintyä maaseutumatkailuyrityksinä. Tarkempi erittely on käytännössä mahdoton, koska maaseutumatkailuyrityksien kirjo ulottuu yhden mökin vuokraajista Tilastokeskuksen tilastoissa esiintyviin TOL luokiteltuihin (leirintäalueet 5522, lomakylät 55232, muu majoitustoiminta 55239) yrityksiin saakka, jotka tarjoavat hyvin monipuolisia matkailupalveluja.

12 11 2 Toimialan rakenne 2.1 Maaseudulla sijaitsevat matkailu- ja virkistyspalveluyritykset Maaseudulla toimivien pienyritysten määrää ja rakennetta on selvitetty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Taloustutkimuksen toimesta. Tutkimuksessa on poimittu maaseudun pienyritysrekisteriin tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä maaseudulla sijaitsevat pienyritykset. Selvityksen uusin päivitys on vuodelta 2004 ja viimeisimmät tiedot siinä ovat vuodelta Selvityksen kohteena olleet toimialaryhmät: 551 hotellit 5521 retkeilymajat 5522 leirintäalueet täysihoitolat lomakylät muualla mainitsematon majoitustoiminta Maaseuduksi selvityksessä määritettiin postinumeroalueet, joilla asukastiheys on alle 50 henkilöä neliökilometrillä ja pienyritykseksi alle 20 henkilöä työllistävä yritys. Näillä rajauksilla löytyi vuonna 2002 reilut matkailu- ja virkistyspalveluja tuottavaa yritystä. Näistä yrityksistä 820 on varsinaisiksi matkailuyrityksiksi luettavia, lähinnä majoitusyrityksiä. Loput ovat pääosin paikallisille asukkaille palveluita tarjoavia ravintoloita, kahviloita, pitopalveluyrityksiä sekä virkistyspalveluja tuottavia yrityksiä. Maaseudun rajaus on tässä tapauksessa laajojen ja suppeiden rajaustapojen väliltä. Maaseutumaisiksi määritellyillä postinumeroalueilla sijaitsee myös pieniä taajamia ja toisaalta rajauksen ulkopuolelle jäävillä alueilla on maaseutumaisia alueita. MTT:n tutkimuksessa käytetty maaseutualue kattaa 93 prosenttia Suomen pinta-alasta ja alueella asuu 32 prosenttia suomalaisista. Maaseudun yritystoiminnan tarkastelussa postinumeroalueiden pohjalta määritelty maaseutualue antaa kuntapohjaisia maaseudun määritelmiä tarkemman tuloksen. Liikevaihdon ja tunnuslukujen päivitettyjä tietoja ei MTT:n v tekemän selvityksen pohjalta ole saatavilla. Raportissa onkin tarkasteltu alan kehittymistä selvityksen kohteena olleiden toimialaryhmien koko maan tunnuslukujen valossa vuodesta 2002 lähtien. Maaseutumatkailukohteiden kysyntä on kasvanut ja toiminta yrityksissä ammattimaistunut viime vuosina. Voidaankin olettaa että ko. toimialaryhmien tunnusluvut koko maan osalta kuvaavat myös maaseutumatkailun kehityssuuntaa.

13 12 Parhaiten varsinaisten maaseutumatkailuyritysten kehitystä kuvaa toimialaryhmä eli muualla mainitsematon majoitustoiminta (TOL 2002), johon kuuluu mm. maatilasta erikseen yhtiöitetyt maaseutumatkailuyritykset. Muut edellä mainitut toimialaryhmät on käsitelty tarkemmin majoitustoiminnan toimialaraportin yhteydessä. Taulukko 2. Yritysten lukumääriä maaseudulla ja koko maassa Yritykset kpl Haja-asutusalue Osuus Koko maa kaikista % Hotellit (551) , Retkeilymajat (5521) , Leirintäalueet (5522) , Täysihoitolat (55231) , Lomakylät (55232) , Muu mm.maatilamatkailu (55239) , Yhteensä , Lähde: MTT Taloustutkimus 2004, Toimiala Online/Tilastokeskus, yrityskanta Yritystilastot muuttujina Vuosi, TOL2002 ja Yritystiedot. Vuosina yritysten lukumäärä on lisääntynyt noin 6 prosenttia ja liikevaihto vajaat 5 prosenttia. Maaseudulla sijaitsee yllä olevan taulukon toimialaluokkien yrityksistä noin 56 prosenttia. Maaseudun yritykset ovat pääsääntöisesti kuitenkin pienempiä verrattuna kaikkiin näiden toimialaluokkien yrityksiin. Retkeilymajoista, leirintäalueista, matkustajakodeista/täysihoitoloista ja lomakylistä yli puolet sijaitsee maaseudulla. Taulukko 3. Yritysten liikevaihdon kehitys maaseudulla ja koko maassa Liikevaihto yht euroa Haja-asutusalue Osuus Koko maa kaikista % Hotellit (551) , Retkeilymajat (5521) , Leirintäalueet (5522) , Täysihoitolat (55231) , Lomakylät (55232) , Muu mm.maatilamatkailu (55239) , Yhteensä Lähde: MTT Taloustutkimus 2004, Toimiala Online / Tilastokeskus, yrityskanta Maaseudun yritysten osuus em. toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta on noin 10 prosenttia. Näistä reilusti yli puolet on maaseudun yritystoimintaa myös liikevaihdolla ja henkilöstöllä mitaten. Hotelleista maaseudulla sijaitsee reilu kolmasosa, mutta hotellien yhteenlasketusta liikevaihdosta vain noin 6 prosenttia kertyy maaseutuhotelleille.

14 13 Taulukko 4. Yritysten henkilöstömäärän kehitys maaseudulla ja koko maassa Henkilöstö Haja-asutusalue Osuus Koko maa kaikista % Hotellit (551) , Retkeilymajat (5521) , Leirintäalueet (5522) , Täysihoitolat (55231) , Lomakylät (55232) , Muu mm.maatilamatkailu (55239) , Yhteensä , Lähde: MTT Taloustutkimus 2004, Toimiala Online / Tilastokeskus, yrityskanta Henkilöstön määrä on pysynyt suunnilleen samana. Koko maan tasolla, kun huomioidaan muutkin kuin haja-asutusalueet on henkilöstön määrä pysynyt lähes ennallaan tai hieman laskenut. Tilastoissa ei näy maatilan yhteydessä harjoitettava matkailun yritystoiminta missä on tapahtunut merkittävää kasvua. Tässä näkyy maaseutumatkailun ammatillistuminen. Yhä useampi aikaisemmin maatalouden sivuelinkeinona toiminut maaseutumatkailuyritys yhtiöitetään maataloudesta erilliseksi yksiköksi ja siirtyy elinkeinoverolain piiriin. Tällöin yritykset näkyvät myös tilastokeskuksen rekistereissä. 2.2 Maaseutumatkailun teemaryhmän yritysrekisteri Pääosa maatilojen yhteydessä toimivista matkailuyrityksistä sekä joukko muita pieniä yrityksiä jäävät edelleen Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin ulkopuolelle. Näistä yrityksistä ei ole olemassa tilastolukuja kuten muista raportoitavista toimialoista. Tämän takia Maaseutumatkailun teemaryhmä on kerännyt aktiivisesti eri tietolähteistä yritysten yhteystietoja ja lähettänyt yrityksille kyselyitä, joiden avulla on koottu yrityskantaa koskevia perustietoja. Teemaryhmän tietokanta käsittää nyt 2165 yritystä. Kokonaisarvio on tällä hetkellä n maaseutumatkailua harjoittavaa yritystä. Tietoja päivitetään jatkuvasti, jotta sekä majoituskapasiteetista että yritysten tarjoamista muista palveluista saadaan ajantasaista tietoa. Tärkeää olisikin, että yhteistyössä alueellisten kehittämisohjelmien ja kehittämishankkeiden kautta tavoitettaisiin ne yritykset, joiden tiedot vielä puuttuvat. Majoitustilastointivelvollisuus alkaa kymmenen huoneen tai mökin vuokraamisesta. Teemaryhmän yritysaineistossa on mukana noin 100 sellaista majoitusyritystä, jotka ovat ilmoitusvelvollisuuden piirissä. Tällä perusteella arvioiden edellä luvussa 3.1. esitettyjä matkailuyrityksiä ei ole ainakaan tämän enempää teemaryhmän rekisterissä.

15 14 Taulukko 5. Maaseutumatkailuyritysten määriä maakunnittain Maakunta Yrityksiä kpl Osuus koko maan yrityksistä Etelä-Savo ,9 Keski-Suomi ,3 Pirkanmaa 198 9,1 Pohjois-Karjala 163 7,5 Varsinais-Suomi 160 7,4 Lappi 156 7,2 Pohjois-Savo 148 6,8 Pohjois-Pohjanmaa 142 6,6 Etelä-Karjala 99 4,6 Etelä-Pohjanmaa 94 4,3 Päijät-Häme 79 3,6 Kainuu 79 3,6 Kanta-Häme 63 2,9 Pohjanmaa 60 2,8 Kaakkois-Suomi 56 2,6 Satakunta 54 2,5 Uusimaa 53 2,4 Keski-Pohjanmaa 21 1,0 Itä-Uusimaa 14 0,6 Yhteensä ,0 Lähde: Maaseutumatkailun teemaryhmä 2002 Maaseutumatkailuyritykset ovat keskittyneet erityisesti Järvi- ja Varsinais-Suomeen. Ylivoimaisesti eniten yrityksiä on Etelä-Savossa, missä maaseutumatkailuyritysten sesonkiaikainen majoituskapasiteetti (noin vuodepaikkaa) on lähes kaksinkertainen hotellien majoituskapasiteettiin (noin vuodepaikkaa) nähden. Maaseutumatkailun teemaryhmän yritysaineiston yrityksistä yli puolet on perustettu 1990-luvulla tai sen jälkeen ja noin 80 prosenttia vuoden 1980 jälkeen luvulla yritysten lukumäärä on siis yli kaksinkertaistunut, mutta kokonaismajoituskapasiteetti on lisääntynyt vain 37 prosenttia. Siten jo viime vuosikymmenen aikana uusia yrityksiä on perustettu tarjoamaan myös muita kuin pelkkiä majoituspalveluita. Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Pirkanmaan yrityskanta on vanhinta, yritykset on perustettu keskimäärin vuosina Nuorinta yrityskanta on Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa, joissa yritykset on perustettu keskimäärin vuosina Maaseutumatkailuyritysten määrän voimakas lisääntyminen 1990-luvulla kertoo myös voimakkaasta rakennemuutoksesta joka maaseudulla on tapahtunut ja tapahtuu.

16 15 Prosenttia % % % 13 % 10 % 0 ennen Lähde: Maaseutumatkailun teemaryhmä Kuva 1. Maaseutumatkailuyritysten perustamisvuodet Majoitus muodostaa edelleen matkailuyritysten pääasiallisen tulonlähteen, joten majoituskapasiteettia voidaan hyvin käyttää matkailuyritysten koon arviointiin. Tällä perusteella arvioiden maaseutumatkailuyritykset ovat pieniä. Neljänneksellä yrityksistä majoituskapasiteetti on alle 10 vuodepaikkaa ja puolella vuodepaikkaa. Maaseutumatkailun teemaryhmän yritysaineistossa on kolme yli 200 vuodepaikan yritystä, mutta näitä ei voida pitää varsinaisina maaseutumatkailuyrityksinä. Samoin vuodepaikan yritysten joukossa on mm. oppilaitoksia sekä uskonnollisten yhteisöjen ja säätiöiden omistamia majoituskohteita, joten nekään eivät kuulu alussa määritellyllä tavalla maaseutumatkailuyrittämisen piiriin, vaikka toimivatkin maaseudulla. Vain joka kymmenes yritys pystyy majoittamaan täyden bussilastillisen asiakkaita kerralla. Yritysten päätoimisuus ja aukioloaika Maaseutumatkailun teemaryhmän kesällä 2002 tekemän kyselyn vastausten mukaan 25 prosenttia maaseutumatkailuyrittäjistä on päätoimisesti matkailuyrittäjiä. Maatilatalouden sivuelinkeinona matkailuyrittämistä harjoittaa noin 39 prosenttia maaseutumatkailuyrityksistä. Lopuilla päätoimeentulo on muu yritystoiminta, palkkatyö tai eläke. Matkailuyritystoiminnan ympärivuotisuus on hyvin kirjavaa, reilut kaksi kolmannesta kaikista yrityksistä ilmoittaa toimivansa ympärivuotisesti. Vain kesäsesonkiin nojaavia yrityksiä oli noin neljännes maaseutumatkailuyrityksistä. Eniten vain kesäsesonkiin nojaavia yrityksiä on Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. 2.3 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Lakiesitys majoitus- ja ravitsemistoiminnasta on eduskunnan käsittelyssä. Uusi laki korvaisi nykyisen majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen. Lainmuutos parantaisi myös maaseutumatkailukohteista saatavan tilastotiedon luotettavuutta sekä saatavuutta.

17 16 Laki sisältää mm. seuraavat keskeiset säännökset: Aukioloaika, asiakasvalintaoikeudet ja järjestyksen turvaaminen säilyisivät lähes ennallaan. Ilmoitusvelvollisuutta majoitusliikkeeseen saapuvista matkustajista laajennetaan koskemaan myös maatilamatkailua, aamiaismajoitusta, leirintäaluetta, muita majoitustiloja kuten loma-asuntojen tarjoamista ammattimaisesti harjoittavia. Matkustajailmoitusta uudistetaan mm. mukana matkustavien osalta ja atk-perustainen tai manuaalinen matkustajarekisteri mahdollistetaan. Ulkomaalaisten matkustajatietojen toimittaminen poliisille jatkuisi. Oikeus tiedonsaantiin annettaisiin myös tullille, rajavartiolaitokselle, pelastusviranomaisille ja terveydensuojeluviranomaisille. Majoitus- ja ravitsemisliikehuoneiston perustamista ja käyttöönottoa koskeva ilmoitusmenettely muuttuu kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, joka saattaa asian edelleen tiedoksi poliisi- ja pelastusviranomaisille. Lakiuudistuksen myötä majoitustilastoinnin peittävyys paranisi, sillä nyt varsinkin vapaa-ajan matkailun tarjonnasta ja kysynnästä huomattava osa jää rekisteröinnin ulkopuolelle. Toisaalta matkustajailmoitusmenettely asettaa uusia vaatimuksia ja toimintamenettelyjä esim. loma-asuntojen vuokraajille.

18 17 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinointi ja jakelutie Maaseutumatkailuyritysten sijainnin hajanaisuus sekä palveluiden monimuotoisuus vaikeuttaa usein tuotteiden markkinointia. Markkinointi- ja myyntikanavina käytetään usein alueellisia ja paikallisia markkinointiorganisaatioita, markkinointiprojekteja sekä valtakunnallisia ketjuja. Tuotteita markkinoidaan ja myydään huomattavissa määrin myös itse. Suurimpia maaseutumatkailutuotteiden myyjiä on esim. Lomarengas Oy, jonka välityksessä on n vuokramökkiä sekä aamiaismajoitus- ja maalaistalokohdetta. Internetpalvelun kautta asiakas voi hakea myös esim. kalamökkejä tai hiihtokeskuksissa olevia kohteita. Ohjelmapalvelujen merkittävin valtakunnallinen myyjä on Metsähallituksen tulosyksikkö Villi Pohjola, joka kokoaa tuotekokonaisuuksia myös alihankkijoina toimivien maaseutumatkailuyritysten tuotteista. Seuraavaksi suurimman ryhmän mökkien vuokraajista muodostavat laskettelukeskusten markkinointiyhteisöt. Aiemmin esitetyn määritelmän mukaan tällöin ei ole kyse varsinaisten maaseutumatkailu-tuotteiden myymisestä. Markkinointi on etenkin alkaville yrityksille ongelmallista, mutta tilannetta on parantunut yritysten yhteiset markkinointihankkeet. Niiden heikkous on kuitenkin usein pienialaisuus, asiakassegmentoinnin puute ja myyntiyhteistyön puute matkatoimistojen kanssa. Ulkomaanmarkkinointiin suuntaudutaan edelleen seutukuntalähtöisesti. Myyntiyhteistyön puute johtuu osaltaan myyntiorganisaatioiden kiinnostuksen puutteesta maaseutumatkailutuotteisiin. Lisäksi yritykset vierastavat edelleen myyntikomissioita koska markkinointi ja myynti on totuttu hoitamaan itse. Usein omat tiedot ja taidot sekä aika ei kuitenkaan riitä tehokkaan myyntitoiminnan hoitamiseen. Markkinointi ja jakelutien valinta ovat maaseutumatkailun suurimpia haasteita ja kehittämiskohteita. Matkatoimistot ja paikalliset markkinointiorganisaatiot keskittyvät enimmäkseen suurempien yritysten ja tapahtumien myyntiin. Barometri-kyselyissä markkinointi on jo pitkään koettu yritysten tärkeimmäksi kehityskohteeksi. Markkinointipanostuksiin on syytä kiinnittää huomiota ja miettiä, keskittyäkö markkinoinnissaan omaan suoramarkkinointiin. Se voi olla hyvinkin toimiva ratkaisu, jos tuote on kunnossa ja yritys sijaitsee sopivalla paikalla eli asiakaskuntaa on lähietäisyydellä tai yritys sijaitsee jonkun matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Myös yhteismarkkinointi lähialueen suurempien yritysten kanssa on harkinnan arvoista.

19 18 Alueellinen markkinointiorganisaatio on tehokas myyjä, jos maaseutumatkailuyrityksen tuotteet ovat alueen matkailutuotteiden selkeitä osia ja tuotteiden laatu on kunnossa. Yrittäjän on sovittava alueorganisaation kanssa selvät pelisäännöt, ettei yksittäinen pieni yritys jää isompien jalkoihin. Maaseudun pienet matkailuyritykset arvostelevat usein alueellisia markkinointiorganisaatioita tehottomuudesta omien tuotteidensa myynnissä. Valtakunnalliset välittäjäorganisaatiot ovat merkittävä myyntikanava ja melkeinpä ainoa varma tie ulkomaan markkinoille, varsinkin uudelle yrittäjälle. Toinen vaihtoehto on matkailukeskusyhteistyö mikäli omat tuotteet sopivat keskuksen tuotetarjontaan. Välittäjät tarkastavat myytävien tuotteiden laadun ja osaavat hinnoitella tuotteet niiden tasoa ja sijaintia vastaavasti. Välittäjäorganisaatiota valitessaan yritysten on myös ratkaistava, turvautuvatko ne yleisvälittäjiin vai teematuotteisiin erikoistuneen välittäjän palveluihin. Markkinointi- ja myyntikanavat määräytyvät yritys- ja tuotekohtaisesti, mutta lähtökohtana kannattaa aina pitää alueellista yhteistyötä muiden yritysten kanssa, sillä jokainen lähialueelle saatava uusi asiakas on potentiaalinen asiakas myös omalle yritykselle. Internet on osoittanut tehokkuutensa myös maaseutumatkailukohteiden myynnissä ja markkinoinnissa. Internet mahdollistaa valtakunnallisesti hajanaisen tuotetarjonnan kokoamisen yhdelle luukulle. Internet välineenä vaatii myös yritykseltä aktiivista toimintaa mm. tietojen päivityksen ja varaustilanteen seurannan osalta. Mutta myös internetissä on pystyttävä erottumaan massasta ja kaikkien mökkivuokraajien ei kannata lähteä laatimaan omia nettisivujaan. Internet toimii tehokkaana myyntikanavana vain tehokkaan myyjän välineenä. Pienyrittäjän kannattaa siis edelleen luottaa vakiintuneisiin ja kokeneisiin välitys- ja myyntiorganisaatioihin. 3.2 Asiakkaat Maaseutumatkailun asiakkaista lähes kolme neljännestä on kotimaisia, oman maakunnan ulkopuolelta tulevia asiakkaita. Paikallisten ja maakunnallisten asiakkaiden osuus on pieni. Muussa majoitus- ja ravitsemustoiminnassa paikallisten asiakkaiden osuus on yli puolet ja valtakunnallisten asiakkaiden osuus vajaa kolmannes. Poikkeuksiakin löytyy eli kohteita joissa esim. yrityksen asiakaskunnasta on % yritysasiakkaita oman maakunnan suuryrityksistä. Kysyntä jakaantuu kuten muussakin matkailussa kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaiden kesken suhteessa 80/20. Kotimainen perusasiakas on omalla autolla liikkuva lapsiperhe, mutta myös erilaiset kaveriporukat ja harrasteryhmät ovat merkittäviä asiakasryhmiä. Ulkomaiset asiakkaat ovat enimmäkseen lapsettomia aviopareja, tuttavaryhmiä ja lapsiperheitä. Perusasiakaskunta tyytyy vuokramökkiin ja sen tarjoamiin harraste- ja lomailu-

20 19 mahdollisuuksiin. Volyymin kasvattamiseksi perustuotetta on kuitenkin uudistettava. Uusia vuokramökkejä suunniteltaessa ja varustettaessa on syytä huomioida mm. mahdollisten tietoliikennevalmiuksien tarve. Aktiivinen kehittämistyö on lisännyt ja monipuolistanut myös maaseutumatkailuyritysten palvelutarjontaa, mikä samalla monipuolistaa asiakaskuntaa. Incentive-matkat sekä yritysten kokous- ja virkistyspäivät maaseutumatkailukohteissa ovat lisääntyneet merkittävästi. Tasokkaalla palvelulla on kysyntää, sillä yritysten henkilökunta ja vieraat ovat usein kokeneet perinteisiä hotelli- ja ravintolapalveluita riittävästi. MEK:n rajahaastattelututkimuksessa 2004 kysyttiin majoituspaikkaa. Eniten majoittumisia oli luonnollisesti hotelleissa. Merkittävä määrä yöpyi myös sukulaisten ja tuttavien luona etenkin Venäläiset ja Ruotsalaiset. Maaseutumajoitusta oli eniten käyttänyt Venäläiset ja Saksalaiset joita on perinteisesti jo totuttu pitämään merkittävimpinä asiakasryhminä ko. kohteissa. Haastattelussa kyseltiin myös ulkomaisten kesä- että talvimatkailijoiden ulkoilma-aktiviteetteja. Lähes kaikkia kyselyssä esiintulleita ulkoilma-aktiviteetteja voi harrastaa ja harrastetaan myös maaseutumatkailuyrityksissä. Talvella noin viidennes ulkomaisista matkailijoista ilmoitti harrastaneensa Suomessa oleskelun aikana jotakin kysytyistä aktiviteeteista. Talviaktiviteeteista suosituimpia oli moottorikelkkailu, maastohiihto, poro- ja koiravaljakot. Kesäaktiviteeteista suosituimmat olivat urheilukalastus, vaellus ja pyöräily, joita kaikkia ilmoitti harrastavansa kolme prosenttia vastanneista. Maakohtaiset erot aktiviteettien harrastamisessa ovat suuret. Erot aiheutuvat paitsi yleisistä kansallisista mentaliteettieroista, myös eri kansallisuuksien Suomeen suuntautuvan matkailun vuodenaikaisesta jakaumasta ja muustakin rakennevaihtelusta. Britit ja virolaiset käyvät maassamme sekä kesällä että talvella, saksalaiset ovat pääsääntöisesti kesämatkailijoita. Englantilaiset harrastavat paljon talviaktiviteetteja liittyen joulunseudun matkoihin, eikä ne siten ole yleistettävissä maaseutumatkailuun. Maastohiihtolomat näyttävät kiinnostavan eniten saksalaisia. Poro- ja koirarekiajeluilla olivat olleet mukana lähinnä englantilaiset. Sekä moottorikelkka- että rekiajelut ovat tyypillisiä lyhyiden joulumatkojen aktiviteetteja. Kalastus on merkittävin Suomessa harrastettu kesäaktiviteetti lähes kaikilla, ainoastaan saksalaisten suosituin kesäaktiviteetti on vaellus. Tuotteistettu kalastusmatkailu onkin potentiaalinen aktiviteetti myös maaseutumatkailukohteissa jotka usein sijaitsevat vesistöjen äärellä.

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos ETELÄ-SAVO Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo ETELÄ-SAVO... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos VARSINAIS-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 212 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot...3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...4

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos PÄIJÄT-HÄME Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 12 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

SATAKUNTA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

SATAKUNTA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos SATAKUNTA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo SATAKUNTA... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos POHJANMAA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

PIRKANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

PIRKANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos PIRKANMAA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo PIRKANMAA... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos VARSINAIS-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo VARSINAIS-SUOMI VARSINAIS-SUOMI... 3 1. Perustiedot...

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos ETELÄ-SAVO Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo ETELÄ-SAVO... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 TAK Rajatutkimus

Lisätiedot

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2011

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Majoitustilasto 2011 Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi prosenttia vuonna 2011 Vuonna 2011 majoituspalvelujen kysyntä kasvoi 4 prosenttia edellisvuodesta. Yöpymisvuorokausien

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0, joulukuu Ulkomaanmatkat suomalaisten suosiossa joulukuussa 0 Joulukuussa suomalaiset suuntasivat matkansa ulkomaille ja kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot