Toimialaraporttisarja. Maaseutumatkailu. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraporttisarja. Maaseutumatkailu. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia"

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Maaseutumatkailu Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Maaseutumatkailu Toimialaraportti 15/2005 Jaakko Ryymin

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jaakko Ryymin, toimialapäällikkö Julkaisuaika Joulukuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Maaseutumatkailu Tiivistelmä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä oli vuonna 2002 yhteensä haja-asutusalueilla sijaitsevaa, majoitus-, ravitsemus- tai virkistyspalveluja tarjoavaa pienyritystä. Näiden yhteinen liike-vaihto oli noin 435 miljoonaa euroa vuodessa ja henkilöstö noin Näistä yrityksistä 820 on varsinaisiksi matkailuyrityksiksi luettavia, lähinnä majoitusyrityksiä. Loput ovat pääosin paikallisille asukkaille palveluita tarjoavia ravintoloita, kahviloita, pitopalveluyrityksiä ja virkistyspalveluja tuottavia yrityksiä, jotka nekin toki tarjoavat palveluja myös matkailijoille ja ovat siten matkailun kehittymisen kannalta tärkeä osa maaseudun palvelutarjontaa. Edellisten lisäksi maaseudulla on runsaasti sellaisia matkailupalveluita tuottavia mikroyrityksiä, joita Tilastokeskuksen rekisteri ei tunne. Näiden lukumäärää ja kapasiteettia selvittäneen maaseutumatkailun teemaryhmän kokoamassa yritysluettelossa oli vuoden 2002 syksyllä yritystä. Tässä raportissa on esitelty teemaryhmän yritysaineistoa ja muutenkin raportin tilastoaineisto on osin teemaryhmän tuottamaa, koska Tilastokeskuksen rekisterissä olevat yritykset ovat jo mukana matkailun muissa toimialaraporteissa. Maaseutumatkailun keskeinen tuote on majoitus ja se on samalla myös ongelma. Majoitustilojen alhaiset käyttöasteet heikentävät yritysten kannattavuutta kun samalla rakennuksiin sitoutuu kiinni suuria pääomia. Yrityskohtaiset vaihtelut ovat suuria ja parhaimmilla maaseutumatkailuyrityksillä käyttöasteet ylittävät hotellien vastaavat. Yritysten palvelutarjonta kehittyy ripeästi ja erilaiset ohjelmapalvelut sekä ryhmille ja yrityksille tarjottavat kokous-, juhla- ja virkistyspalvelut ovat nopeimmin kasvavia palvelumuotoja. Yritysten määrän kasvu ei onneksi ole kasvattanut pelkästään majoituskapasiteettia samassa suhteessa vaan viimeaikaiset panostukset ovat kohdistuneet muihin maaseudun matkailupalveluihin ja laadun kohottamiseen. Majoituskapasiteetin kasvattamiseen ei edelleenkään ole olemassa erityistä tarvetta muualla kuin kohtuullisella etäisyydellä pääkaupunkiseudulta ja kasvukeskuksista sekä voimakkaiden matkailukeskusten liepeillä. Laadukkaasti tuotetut majoitus-, ateria-, ja ohjelmapalvelut sekä alueen kulttuurin hyödyntäminen tuotteistuksessa varmistavat asiakkaalle unohtumattoman matkailuelämyksen. KTM:n yhdyshenkilö: Elinekino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat maaseutumatkailu, matkailu, majoituspalvelut ISSN Kokonaissivumäärä 40 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saate Toimialan määrittely ja sisältö Maaseutumatkailu osa Suomen matkailuelinkeinoa Maaseutumatkailun määritelmiä Toimialan rakenne Maaseudulla sijaitsevat matkailu- ja virkistyspalveluyritykset Maaseutumatkailun teemaryhmän yritysrekisteri Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinointi ja jakelutie Asiakkaat Tuotanto ja tuotantomenetelmät Maaseutumatkailun tuotteet ja palvelut Laaja kirjo palveluita Ohjelmapalvelut lisääntyvät Maaseutumatkailu muissa maissa Investoinnit ja kapasiteettitilanne Kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste Taloudellinen tila Liikevaihto Talouden tunnuslukuja Keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet

7 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla Näkymät lyhyellä aikavälillä ja suhdanneodotukset Näkymät pitkällä aikavälillä Visio Toimialan kilpailukyky Yhteenvetoanalyysi (swot) Lähteet Yhteystietoja... 40

8 7 0 Saate Maaseutumatkailun toimialaraportti on osa Toimialaraporttisarjaa. Muut matkailuraportit käsittelevät majoitusta ja ohjelmapalveluja. Tämä raportti on vuonna 2004 ilmestyneen maaseutumatkailun toimialaraportin päivitetty versio. Raporttien keskeisenä aineistona on käytetty maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alaisuudessa toimivan maaseutumatkailun teemaryhmän kokoamia selvityksiä. Teemaryhmä on selvittänyt maaseutumatkailun yritystoiminnan laajuutta, koska valta-osa maaseudulla sijaitsevista pienistä matkailuyrityksistä ei ole Tilastokeskuksen tilastoinnin piirissä. Jatkuvasti päivitettävää tietoutta maaseutumatkailuyrityksistä ei siten kerry vastaavalla tavalla kuin muusta matkailutoiminnasta. Laajempi päivitys teemaryhmän yritysaineistoon on toteutettu kesällä Tietolähteinä tässä päivitetyssä raportissa on käytetty maaseutumatkailun teemaryhmän selvitysten lisäksi viimeisimpiä saatavissa olleita tutkimusraportteja ja tilastoaineistoja. Maaseutumatkailu on ollut mukana myös KTM:n Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyssä vuodesta 1997 alkaen. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen touko kesäkuussa kerätyt tiedot on hyödynnetty raportin päivityksessä. Maaseutumatkailua on kehitetty osana ohjelmaperusteista maaseudun kehittämistyötä vuodesta 1997 lähtien. Sen jälkeen on toteutettu runsaasti maaseutumatkailuun liittyviä kehittämishankkeita sekä toteutettu tuhansia yrityskohtaisia toimenpiteitä. Kehittämistyön tulokset näkyvät yritysten tuloksissa kuitenkin melko pitkällä viiveellä. Kehittämistyöhön tarvitaan edelleen lisää yrityslähtöisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Kehittämisohjelmat on laadittava yhteistyössä yrittäjien, kehittäjien ja rahoittajien kanssa että kaikki ovat aidosti sitoutuneita tehtyihin linjauksiin. Kiitän kaikkia julkaisun toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä sekä yrityksiä ja tahoja. Raportti pyrkii tarjoamaan yrityksille ja toimijoille tiiviissä muodossa ajankohtaista tietoa alan kehitysilmiöistä sekä kehittämistarpeista. Julkaisujen tarkoituksena on palvella yritysten ja alalle aikovien yrittäjien sekä alaan sidoksissa olevien organisaatioiden tarpeita. Jyväskylässä Jaakko Ryymin

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Maaseutumatkailu osa Suomen matkailuelinkeinoa Maaseutumatkailu on osa suomalaista matkailuelinkeinoa. Osittain kysymys on toimialan vanhimmasta osasta. Vanha kestikievarilaitos tarjosi aikoinaan matkailuun oleellisesti kuuluvat kuljetus-, ravitsemis- ja majoituspalvelut. Ohjelmaakin saattoi järjestyä ja toiminta tapahtui maaseudulla. Seuraava kehitysvaihe oli maatilojen tarjoama täysihoito, joka syntyi ilmiselvästi kysynnän seurauksena. Mökkien vuokraus alkoi ja 1960-luvuilla ja se muodostaa edelleenkin maaseutumatkailun perusrungon. Mökkien vuokraus oli maanomistajille keino lisäansioiden hankkimiseen ja vaihtoehto mökkitonttien myynnille. Osalle yrittäjistä mökkien vuokrauksesta ja siihen liittyvistä muista matkailupalveluista syntyi päätoimi entisen maatalouden harjoittamisen tilalle, monesti kuin varkain. Maaseutumatkailun vetovoimatekijöitä ovat maaseudun luonnon- ja kulttuurimaisema, luonnonrauha, luonnonantimet, maaseutukulttuuri töineen ja juhlineen sekä mahdollisuus harrastaa maaseutuympäristöön liittyviä aktiviteetteja. Matkailupalvelut tuotetaan maaseutumatkailussa useimmiten pienimuotoisesti, perheyrityksissä. Majoitustilat ja muut tarvittavat rakennukset rakennetaan usein itse tai paikallisten ammattilaisten voimin käyttäen omista tai lähiseudun metsistä saatua puuta. Ruoanvalmistuksessa käytetään suuressa määrin oman tai lähialueen tuotteita ja tilapäisavuksi pestataan lähialueen ihmisiä. Maaseutumatkailussa hyödynnetään usein muuta matkailua enemmän paikallisia tuottajia ja tuotteita sekä työntekijöitä, jolloin matkailutulosta jää monia muita matkailumuotoja enemmän rahaa paikkakunnalle. Maaseutumatkailu täyttää tässä hyvin pitkälle kestävän matkailukehityksen tunnusmerkit, etenkin kun matkailutoiminta useimmiten on niin pienimuotoista, ettei siitä ole haittavaikutuksia ympäröivälle luonnolle. Maaseutumatkailua ei voida määrittää omaksi toimialaksi, koska pelkkä yritysten sijainti ei riitä luokitteluperusteeksi. Maaseutumatkailu voi pitää sisällään majoitusta, ravitsemispalveluita, kokouspalveluita, erilaisiin harrasteisiin liittyviä palveluita ja suuren joukon ohjelmapalveluita. Monet maaseutumatkailuyritykset ovat luonteeltaan monialayrityksiä, joskus jopa liian monialaisia. Yhteinen nimittäjä maaseutumatkailuyrityksille on niiden sijainti haja-asutusalueella. Toisaalta pienten kirkonkylien keskustoissa voi toimia aitoja maaseutumatkailuyrityksiä, joten kaava-alueen raja ei ole selkeä määrittelyn peruste. Maaseutumatkailun kehittämiseen sopii laaja maaseudun määrittely, joka sisällyttää suuren osan suomalaisia kaupunkeja maaseutuun. Sijainti kuitenkin on oleellinen saavutettavuuden ratkaisija. Maaseutumatkailun pääasiallinen asiakaskunta ovat henkilöautolla liikkuvat asiakkaat. Yritysten enemmistön kapasiteetti ei riitä ottamaan vastaan esimerkiksi linja-autoilla liikkuvia ryh-

10 9 miä. Tieverkko, sen kattavuus ja kunto ovatkin maaseutumatkailuyritysten toiminnalle keskeinen elinehto. 1.2 Maaseutumatkailun määritelmiä Kansainvälisestä matkailukirjallisuudesta löytyy useita maaseutumatkailun (rural tourism) määritelmiä. Määrittelyt eroavat toisistaan jonkin verran, mutta pääasiallisesti maaseutumatkailu määritetään maaseudulla perheyrityspohjalta tapahtuvaksi, usein sivutoimisesti harjoitetuksi matkailuyrittämiseksi. Monissa määritelmissä maaseutumatkailuun kytketään kestävän matkailukehityksen tunnusmerkit. OECD:n jo vuonna 1994 laatiman listauksen mukaan maaseutumatkailuun kuuluvat mm. seuraavat aktiviteetit: Taulukko 1. Aktiviteetit maaseutumatkailussa OECD:n mukaan kävely kiipeily seikkailu-/erämaalomat melonta koskenlasku murtomaahiihto lumikenkäretket telemark luonnon opiskelu, esimerkiksi lintujen bongaus, valokuvaus metsästys pyöräily ratsastus, hevosretket, valjakkoajo maisemamatkailu maaseudun perinteisiin tutustuminen tutustuminen pieniin kyliin maaseutuympäristössä rentoutuminen pienimuotoiset konferenssit maaseutujuhlat kalastus liikunta, erityisesti luonnonympäristössä tapahtuvat lajit, kuten suunnistus Maaseutumatkailun teemaryhmä (1997) on määritellyt maaseutumatkailun seuraavasti: Maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin luonto, maisema, kulttuuri, ihminen sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa matkailun yritystoimintaa. Maaseutumatkailussa yhdistetään vastuullisen matkailun periaatteita noudattaen ja sopusoinnussa paikallisen elämäntavan kanssa suomalaista väljää ja rauhallista maaseutuasutusta, puhdasta luontoa metsineen, vesistöineen ja saaristoineen sekä maaseudun ihmisten monipuolista osaamista. Yhteistyöllä ja elinkeinorajat ylittäen sekä maaseudun kaikkia voimavaroja monipuolisesti hyödyntämällä kootaan myyntikelpoisia, laadukkaita tuotteita. Tällä tavalla maaseutuyhteisöt saavat palveluiden kuluttajia ja tuotteiden ostajia, jolloin matkailutulo jakaantuu paikallisesti mahdollisimman laajalle. Matkailun myötä paraneva palvelurakenne ja matkailun edellytyksenä oleva ympäristöstä huolehtiminen lisäävät myös paikallisten asukkaiden viihtyvyyttä.

11 10 Maaseutumatkailu kaikissa muodoissaan, suuntautui se minne tahansa, ottaa huomioon vastuullisen matkailun periaatteet. Tällöin huomioidaan ihmisten sosiaalisen- ja kulttuuriympäristön sekä luonnon sietokyky. Tämä ei ole laadusta luopumista vaan lisä asiakkaan kokemaan laatuun. Vastuullisessa matkailussa sovitetaan pitkäjänteisesti yhteen matkailun kehittämistavoitteet, kestävän kehityksen periaate, ympäristön- ja luonnonsuojelu, ympäristön monimuotoisuuden säilyttäminen sekä paikallisten ihmisten ja matkustajien vaatimukset. Samalla tiedostetaan, että kaikkien osapuolien ottaminen mukaan kehittämistyöhön on aikaa vievä ja haasteellinen tehtävä. Maaseutumatkailuun ei sen ympäristövastuullisuuden ja kulttuurisen lähtökohdan takia sisällytetä kaikkia maaseudulla tarjottavia matkailupalveluita." Teemaryhmän määrittely on kunnianhimoinen ja vastaa hyvin pitkälle kansainvälisiä määritelmiä. Vastuullisen matkailun periaatteen tulee olla läpikäyvänä koko matkailutoimialassa ja erityisesti se soveltuu ja sitä sovelletaan maaseutumatkailuun. Saksassa ja Itävallassa kylien kehittäminen perustuu monin paikoin kestävään matkailukehitykseen. Sillä on saatu hyviä tuloksia, joten malli voi toimia meilläkin. Edellä esitetyn perusteella maaseutumatkailua käsitellään tässä raportissa pääasiassa haja-asutus-alueella perheyrityspohjalta tapahtuvana matkailun yritystoimintana. Rajauksena voidaan pitää haja-asutusalueilla sijaitsevia matkailukeskuksia, mitkä täyttäisivät pysyvän asutuksen osalta haja-asutuksen määritelmän, mutta asiakasmääriltään muistuttavat sesonkiaikoina pieniä kaupunkeja. Näiden keskusten perheyritykset eivät välttämättä haluakaan esiintyä maaseutumatkailuyrityksinä. Tarkempi erittely on käytännössä mahdoton, koska maaseutumatkailuyrityksien kirjo ulottuu yhden mökin vuokraajista Tilastokeskuksen tilastoissa esiintyviin TOL luokiteltuihin (leirintäalueet 5522, lomakylät 55232, muu majoitustoiminta 55239) yrityksiin saakka, jotka tarjoavat hyvin monipuolisia matkailupalveluja.

12 11 2 Toimialan rakenne 2.1 Maaseudulla sijaitsevat matkailu- ja virkistyspalveluyritykset Maaseudulla toimivien pienyritysten määrää ja rakennetta on selvitetty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Taloustutkimuksen toimesta. Tutkimuksessa on poimittu maaseudun pienyritysrekisteriin tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä maaseudulla sijaitsevat pienyritykset. Selvityksen uusin päivitys on vuodelta 2004 ja viimeisimmät tiedot siinä ovat vuodelta Selvityksen kohteena olleet toimialaryhmät: 551 hotellit 5521 retkeilymajat 5522 leirintäalueet täysihoitolat lomakylät muualla mainitsematon majoitustoiminta Maaseuduksi selvityksessä määritettiin postinumeroalueet, joilla asukastiheys on alle 50 henkilöä neliökilometrillä ja pienyritykseksi alle 20 henkilöä työllistävä yritys. Näillä rajauksilla löytyi vuonna 2002 reilut matkailu- ja virkistyspalveluja tuottavaa yritystä. Näistä yrityksistä 820 on varsinaisiksi matkailuyrityksiksi luettavia, lähinnä majoitusyrityksiä. Loput ovat pääosin paikallisille asukkaille palveluita tarjoavia ravintoloita, kahviloita, pitopalveluyrityksiä sekä virkistyspalveluja tuottavia yrityksiä. Maaseudun rajaus on tässä tapauksessa laajojen ja suppeiden rajaustapojen väliltä. Maaseutumaisiksi määritellyillä postinumeroalueilla sijaitsee myös pieniä taajamia ja toisaalta rajauksen ulkopuolelle jäävillä alueilla on maaseutumaisia alueita. MTT:n tutkimuksessa käytetty maaseutualue kattaa 93 prosenttia Suomen pinta-alasta ja alueella asuu 32 prosenttia suomalaisista. Maaseudun yritystoiminnan tarkastelussa postinumeroalueiden pohjalta määritelty maaseutualue antaa kuntapohjaisia maaseudun määritelmiä tarkemman tuloksen. Liikevaihdon ja tunnuslukujen päivitettyjä tietoja ei MTT:n v tekemän selvityksen pohjalta ole saatavilla. Raportissa onkin tarkasteltu alan kehittymistä selvityksen kohteena olleiden toimialaryhmien koko maan tunnuslukujen valossa vuodesta 2002 lähtien. Maaseutumatkailukohteiden kysyntä on kasvanut ja toiminta yrityksissä ammattimaistunut viime vuosina. Voidaankin olettaa että ko. toimialaryhmien tunnusluvut koko maan osalta kuvaavat myös maaseutumatkailun kehityssuuntaa.

13 12 Parhaiten varsinaisten maaseutumatkailuyritysten kehitystä kuvaa toimialaryhmä eli muualla mainitsematon majoitustoiminta (TOL 2002), johon kuuluu mm. maatilasta erikseen yhtiöitetyt maaseutumatkailuyritykset. Muut edellä mainitut toimialaryhmät on käsitelty tarkemmin majoitustoiminnan toimialaraportin yhteydessä. Taulukko 2. Yritysten lukumääriä maaseudulla ja koko maassa Yritykset kpl Haja-asutusalue Osuus Koko maa kaikista % Hotellit (551) , Retkeilymajat (5521) , Leirintäalueet (5522) , Täysihoitolat (55231) , Lomakylät (55232) , Muu mm.maatilamatkailu (55239) , Yhteensä , Lähde: MTT Taloustutkimus 2004, Toimiala Online/Tilastokeskus, yrityskanta Yritystilastot muuttujina Vuosi, TOL2002 ja Yritystiedot. Vuosina yritysten lukumäärä on lisääntynyt noin 6 prosenttia ja liikevaihto vajaat 5 prosenttia. Maaseudulla sijaitsee yllä olevan taulukon toimialaluokkien yrityksistä noin 56 prosenttia. Maaseudun yritykset ovat pääsääntöisesti kuitenkin pienempiä verrattuna kaikkiin näiden toimialaluokkien yrityksiin. Retkeilymajoista, leirintäalueista, matkustajakodeista/täysihoitoloista ja lomakylistä yli puolet sijaitsee maaseudulla. Taulukko 3. Yritysten liikevaihdon kehitys maaseudulla ja koko maassa Liikevaihto yht euroa Haja-asutusalue Osuus Koko maa kaikista % Hotellit (551) , Retkeilymajat (5521) , Leirintäalueet (5522) , Täysihoitolat (55231) , Lomakylät (55232) , Muu mm.maatilamatkailu (55239) , Yhteensä Lähde: MTT Taloustutkimus 2004, Toimiala Online / Tilastokeskus, yrityskanta Maaseudun yritysten osuus em. toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta on noin 10 prosenttia. Näistä reilusti yli puolet on maaseudun yritystoimintaa myös liikevaihdolla ja henkilöstöllä mitaten. Hotelleista maaseudulla sijaitsee reilu kolmasosa, mutta hotellien yhteenlasketusta liikevaihdosta vain noin 6 prosenttia kertyy maaseutuhotelleille.

14 13 Taulukko 4. Yritysten henkilöstömäärän kehitys maaseudulla ja koko maassa Henkilöstö Haja-asutusalue Osuus Koko maa kaikista % Hotellit (551) , Retkeilymajat (5521) , Leirintäalueet (5522) , Täysihoitolat (55231) , Lomakylät (55232) , Muu mm.maatilamatkailu (55239) , Yhteensä , Lähde: MTT Taloustutkimus 2004, Toimiala Online / Tilastokeskus, yrityskanta Henkilöstön määrä on pysynyt suunnilleen samana. Koko maan tasolla, kun huomioidaan muutkin kuin haja-asutusalueet on henkilöstön määrä pysynyt lähes ennallaan tai hieman laskenut. Tilastoissa ei näy maatilan yhteydessä harjoitettava matkailun yritystoiminta missä on tapahtunut merkittävää kasvua. Tässä näkyy maaseutumatkailun ammatillistuminen. Yhä useampi aikaisemmin maatalouden sivuelinkeinona toiminut maaseutumatkailuyritys yhtiöitetään maataloudesta erilliseksi yksiköksi ja siirtyy elinkeinoverolain piiriin. Tällöin yritykset näkyvät myös tilastokeskuksen rekistereissä. 2.2 Maaseutumatkailun teemaryhmän yritysrekisteri Pääosa maatilojen yhteydessä toimivista matkailuyrityksistä sekä joukko muita pieniä yrityksiä jäävät edelleen Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin ulkopuolelle. Näistä yrityksistä ei ole olemassa tilastolukuja kuten muista raportoitavista toimialoista. Tämän takia Maaseutumatkailun teemaryhmä on kerännyt aktiivisesti eri tietolähteistä yritysten yhteystietoja ja lähettänyt yrityksille kyselyitä, joiden avulla on koottu yrityskantaa koskevia perustietoja. Teemaryhmän tietokanta käsittää nyt 2165 yritystä. Kokonaisarvio on tällä hetkellä n maaseutumatkailua harjoittavaa yritystä. Tietoja päivitetään jatkuvasti, jotta sekä majoituskapasiteetista että yritysten tarjoamista muista palveluista saadaan ajantasaista tietoa. Tärkeää olisikin, että yhteistyössä alueellisten kehittämisohjelmien ja kehittämishankkeiden kautta tavoitettaisiin ne yritykset, joiden tiedot vielä puuttuvat. Majoitustilastointivelvollisuus alkaa kymmenen huoneen tai mökin vuokraamisesta. Teemaryhmän yritysaineistossa on mukana noin 100 sellaista majoitusyritystä, jotka ovat ilmoitusvelvollisuuden piirissä. Tällä perusteella arvioiden edellä luvussa 3.1. esitettyjä matkailuyrityksiä ei ole ainakaan tämän enempää teemaryhmän rekisterissä.

15 14 Taulukko 5. Maaseutumatkailuyritysten määriä maakunnittain Maakunta Yrityksiä kpl Osuus koko maan yrityksistä Etelä-Savo ,9 Keski-Suomi ,3 Pirkanmaa 198 9,1 Pohjois-Karjala 163 7,5 Varsinais-Suomi 160 7,4 Lappi 156 7,2 Pohjois-Savo 148 6,8 Pohjois-Pohjanmaa 142 6,6 Etelä-Karjala 99 4,6 Etelä-Pohjanmaa 94 4,3 Päijät-Häme 79 3,6 Kainuu 79 3,6 Kanta-Häme 63 2,9 Pohjanmaa 60 2,8 Kaakkois-Suomi 56 2,6 Satakunta 54 2,5 Uusimaa 53 2,4 Keski-Pohjanmaa 21 1,0 Itä-Uusimaa 14 0,6 Yhteensä ,0 Lähde: Maaseutumatkailun teemaryhmä 2002 Maaseutumatkailuyritykset ovat keskittyneet erityisesti Järvi- ja Varsinais-Suomeen. Ylivoimaisesti eniten yrityksiä on Etelä-Savossa, missä maaseutumatkailuyritysten sesonkiaikainen majoituskapasiteetti (noin vuodepaikkaa) on lähes kaksinkertainen hotellien majoituskapasiteettiin (noin vuodepaikkaa) nähden. Maaseutumatkailun teemaryhmän yritysaineiston yrityksistä yli puolet on perustettu 1990-luvulla tai sen jälkeen ja noin 80 prosenttia vuoden 1980 jälkeen luvulla yritysten lukumäärä on siis yli kaksinkertaistunut, mutta kokonaismajoituskapasiteetti on lisääntynyt vain 37 prosenttia. Siten jo viime vuosikymmenen aikana uusia yrityksiä on perustettu tarjoamaan myös muita kuin pelkkiä majoituspalveluita. Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Pirkanmaan yrityskanta on vanhinta, yritykset on perustettu keskimäärin vuosina Nuorinta yrityskanta on Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa, joissa yritykset on perustettu keskimäärin vuosina Maaseutumatkailuyritysten määrän voimakas lisääntyminen 1990-luvulla kertoo myös voimakkaasta rakennemuutoksesta joka maaseudulla on tapahtunut ja tapahtuu.

16 15 Prosenttia % % % 13 % 10 % 0 ennen Lähde: Maaseutumatkailun teemaryhmä Kuva 1. Maaseutumatkailuyritysten perustamisvuodet Majoitus muodostaa edelleen matkailuyritysten pääasiallisen tulonlähteen, joten majoituskapasiteettia voidaan hyvin käyttää matkailuyritysten koon arviointiin. Tällä perusteella arvioiden maaseutumatkailuyritykset ovat pieniä. Neljänneksellä yrityksistä majoituskapasiteetti on alle 10 vuodepaikkaa ja puolella vuodepaikkaa. Maaseutumatkailun teemaryhmän yritysaineistossa on kolme yli 200 vuodepaikan yritystä, mutta näitä ei voida pitää varsinaisina maaseutumatkailuyrityksinä. Samoin vuodepaikan yritysten joukossa on mm. oppilaitoksia sekä uskonnollisten yhteisöjen ja säätiöiden omistamia majoituskohteita, joten nekään eivät kuulu alussa määritellyllä tavalla maaseutumatkailuyrittämisen piiriin, vaikka toimivatkin maaseudulla. Vain joka kymmenes yritys pystyy majoittamaan täyden bussilastillisen asiakkaita kerralla. Yritysten päätoimisuus ja aukioloaika Maaseutumatkailun teemaryhmän kesällä 2002 tekemän kyselyn vastausten mukaan 25 prosenttia maaseutumatkailuyrittäjistä on päätoimisesti matkailuyrittäjiä. Maatilatalouden sivuelinkeinona matkailuyrittämistä harjoittaa noin 39 prosenttia maaseutumatkailuyrityksistä. Lopuilla päätoimeentulo on muu yritystoiminta, palkkatyö tai eläke. Matkailuyritystoiminnan ympärivuotisuus on hyvin kirjavaa, reilut kaksi kolmannesta kaikista yrityksistä ilmoittaa toimivansa ympärivuotisesti. Vain kesäsesonkiin nojaavia yrityksiä oli noin neljännes maaseutumatkailuyrityksistä. Eniten vain kesäsesonkiin nojaavia yrityksiä on Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. 2.3 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Lakiesitys majoitus- ja ravitsemistoiminnasta on eduskunnan käsittelyssä. Uusi laki korvaisi nykyisen majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen. Lainmuutos parantaisi myös maaseutumatkailukohteista saatavan tilastotiedon luotettavuutta sekä saatavuutta.

17 16 Laki sisältää mm. seuraavat keskeiset säännökset: Aukioloaika, asiakasvalintaoikeudet ja järjestyksen turvaaminen säilyisivät lähes ennallaan. Ilmoitusvelvollisuutta majoitusliikkeeseen saapuvista matkustajista laajennetaan koskemaan myös maatilamatkailua, aamiaismajoitusta, leirintäaluetta, muita majoitustiloja kuten loma-asuntojen tarjoamista ammattimaisesti harjoittavia. Matkustajailmoitusta uudistetaan mm. mukana matkustavien osalta ja atk-perustainen tai manuaalinen matkustajarekisteri mahdollistetaan. Ulkomaalaisten matkustajatietojen toimittaminen poliisille jatkuisi. Oikeus tiedonsaantiin annettaisiin myös tullille, rajavartiolaitokselle, pelastusviranomaisille ja terveydensuojeluviranomaisille. Majoitus- ja ravitsemisliikehuoneiston perustamista ja käyttöönottoa koskeva ilmoitusmenettely muuttuu kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, joka saattaa asian edelleen tiedoksi poliisi- ja pelastusviranomaisille. Lakiuudistuksen myötä majoitustilastoinnin peittävyys paranisi, sillä nyt varsinkin vapaa-ajan matkailun tarjonnasta ja kysynnästä huomattava osa jää rekisteröinnin ulkopuolelle. Toisaalta matkustajailmoitusmenettely asettaa uusia vaatimuksia ja toimintamenettelyjä esim. loma-asuntojen vuokraajille.

18 17 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinointi ja jakelutie Maaseutumatkailuyritysten sijainnin hajanaisuus sekä palveluiden monimuotoisuus vaikeuttaa usein tuotteiden markkinointia. Markkinointi- ja myyntikanavina käytetään usein alueellisia ja paikallisia markkinointiorganisaatioita, markkinointiprojekteja sekä valtakunnallisia ketjuja. Tuotteita markkinoidaan ja myydään huomattavissa määrin myös itse. Suurimpia maaseutumatkailutuotteiden myyjiä on esim. Lomarengas Oy, jonka välityksessä on n vuokramökkiä sekä aamiaismajoitus- ja maalaistalokohdetta. Internetpalvelun kautta asiakas voi hakea myös esim. kalamökkejä tai hiihtokeskuksissa olevia kohteita. Ohjelmapalvelujen merkittävin valtakunnallinen myyjä on Metsähallituksen tulosyksikkö Villi Pohjola, joka kokoaa tuotekokonaisuuksia myös alihankkijoina toimivien maaseutumatkailuyritysten tuotteista. Seuraavaksi suurimman ryhmän mökkien vuokraajista muodostavat laskettelukeskusten markkinointiyhteisöt. Aiemmin esitetyn määritelmän mukaan tällöin ei ole kyse varsinaisten maaseutumatkailu-tuotteiden myymisestä. Markkinointi on etenkin alkaville yrityksille ongelmallista, mutta tilannetta on parantunut yritysten yhteiset markkinointihankkeet. Niiden heikkous on kuitenkin usein pienialaisuus, asiakassegmentoinnin puute ja myyntiyhteistyön puute matkatoimistojen kanssa. Ulkomaanmarkkinointiin suuntaudutaan edelleen seutukuntalähtöisesti. Myyntiyhteistyön puute johtuu osaltaan myyntiorganisaatioiden kiinnostuksen puutteesta maaseutumatkailutuotteisiin. Lisäksi yritykset vierastavat edelleen myyntikomissioita koska markkinointi ja myynti on totuttu hoitamaan itse. Usein omat tiedot ja taidot sekä aika ei kuitenkaan riitä tehokkaan myyntitoiminnan hoitamiseen. Markkinointi ja jakelutien valinta ovat maaseutumatkailun suurimpia haasteita ja kehittämiskohteita. Matkatoimistot ja paikalliset markkinointiorganisaatiot keskittyvät enimmäkseen suurempien yritysten ja tapahtumien myyntiin. Barometri-kyselyissä markkinointi on jo pitkään koettu yritysten tärkeimmäksi kehityskohteeksi. Markkinointipanostuksiin on syytä kiinnittää huomiota ja miettiä, keskittyäkö markkinoinnissaan omaan suoramarkkinointiin. Se voi olla hyvinkin toimiva ratkaisu, jos tuote on kunnossa ja yritys sijaitsee sopivalla paikalla eli asiakaskuntaa on lähietäisyydellä tai yritys sijaitsee jonkun matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Myös yhteismarkkinointi lähialueen suurempien yritysten kanssa on harkinnan arvoista.

19 18 Alueellinen markkinointiorganisaatio on tehokas myyjä, jos maaseutumatkailuyrityksen tuotteet ovat alueen matkailutuotteiden selkeitä osia ja tuotteiden laatu on kunnossa. Yrittäjän on sovittava alueorganisaation kanssa selvät pelisäännöt, ettei yksittäinen pieni yritys jää isompien jalkoihin. Maaseudun pienet matkailuyritykset arvostelevat usein alueellisia markkinointiorganisaatioita tehottomuudesta omien tuotteidensa myynnissä. Valtakunnalliset välittäjäorganisaatiot ovat merkittävä myyntikanava ja melkeinpä ainoa varma tie ulkomaan markkinoille, varsinkin uudelle yrittäjälle. Toinen vaihtoehto on matkailukeskusyhteistyö mikäli omat tuotteet sopivat keskuksen tuotetarjontaan. Välittäjät tarkastavat myytävien tuotteiden laadun ja osaavat hinnoitella tuotteet niiden tasoa ja sijaintia vastaavasti. Välittäjäorganisaatiota valitessaan yritysten on myös ratkaistava, turvautuvatko ne yleisvälittäjiin vai teematuotteisiin erikoistuneen välittäjän palveluihin. Markkinointi- ja myyntikanavat määräytyvät yritys- ja tuotekohtaisesti, mutta lähtökohtana kannattaa aina pitää alueellista yhteistyötä muiden yritysten kanssa, sillä jokainen lähialueelle saatava uusi asiakas on potentiaalinen asiakas myös omalle yritykselle. Internet on osoittanut tehokkuutensa myös maaseutumatkailukohteiden myynnissä ja markkinoinnissa. Internet mahdollistaa valtakunnallisesti hajanaisen tuotetarjonnan kokoamisen yhdelle luukulle. Internet välineenä vaatii myös yritykseltä aktiivista toimintaa mm. tietojen päivityksen ja varaustilanteen seurannan osalta. Mutta myös internetissä on pystyttävä erottumaan massasta ja kaikkien mökkivuokraajien ei kannata lähteä laatimaan omia nettisivujaan. Internet toimii tehokkaana myyntikanavana vain tehokkaan myyjän välineenä. Pienyrittäjän kannattaa siis edelleen luottaa vakiintuneisiin ja kokeneisiin välitys- ja myyntiorganisaatioihin. 3.2 Asiakkaat Maaseutumatkailun asiakkaista lähes kolme neljännestä on kotimaisia, oman maakunnan ulkopuolelta tulevia asiakkaita. Paikallisten ja maakunnallisten asiakkaiden osuus on pieni. Muussa majoitus- ja ravitsemustoiminnassa paikallisten asiakkaiden osuus on yli puolet ja valtakunnallisten asiakkaiden osuus vajaa kolmannes. Poikkeuksiakin löytyy eli kohteita joissa esim. yrityksen asiakaskunnasta on % yritysasiakkaita oman maakunnan suuryrityksistä. Kysyntä jakaantuu kuten muussakin matkailussa kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaiden kesken suhteessa 80/20. Kotimainen perusasiakas on omalla autolla liikkuva lapsiperhe, mutta myös erilaiset kaveriporukat ja harrasteryhmät ovat merkittäviä asiakasryhmiä. Ulkomaiset asiakkaat ovat enimmäkseen lapsettomia aviopareja, tuttavaryhmiä ja lapsiperheitä. Perusasiakaskunta tyytyy vuokramökkiin ja sen tarjoamiin harraste- ja lomailu-

20 19 mahdollisuuksiin. Volyymin kasvattamiseksi perustuotetta on kuitenkin uudistettava. Uusia vuokramökkejä suunniteltaessa ja varustettaessa on syytä huomioida mm. mahdollisten tietoliikennevalmiuksien tarve. Aktiivinen kehittämistyö on lisännyt ja monipuolistanut myös maaseutumatkailuyritysten palvelutarjontaa, mikä samalla monipuolistaa asiakaskuntaa. Incentive-matkat sekä yritysten kokous- ja virkistyspäivät maaseutumatkailukohteissa ovat lisääntyneet merkittävästi. Tasokkaalla palvelulla on kysyntää, sillä yritysten henkilökunta ja vieraat ovat usein kokeneet perinteisiä hotelli- ja ravintolapalveluita riittävästi. MEK:n rajahaastattelututkimuksessa 2004 kysyttiin majoituspaikkaa. Eniten majoittumisia oli luonnollisesti hotelleissa. Merkittävä määrä yöpyi myös sukulaisten ja tuttavien luona etenkin Venäläiset ja Ruotsalaiset. Maaseutumajoitusta oli eniten käyttänyt Venäläiset ja Saksalaiset joita on perinteisesti jo totuttu pitämään merkittävimpinä asiakasryhminä ko. kohteissa. Haastattelussa kyseltiin myös ulkomaisten kesä- että talvimatkailijoiden ulkoilma-aktiviteetteja. Lähes kaikkia kyselyssä esiintulleita ulkoilma-aktiviteetteja voi harrastaa ja harrastetaan myös maaseutumatkailuyrityksissä. Talvella noin viidennes ulkomaisista matkailijoista ilmoitti harrastaneensa Suomessa oleskelun aikana jotakin kysytyistä aktiviteeteista. Talviaktiviteeteista suosituimpia oli moottorikelkkailu, maastohiihto, poro- ja koiravaljakot. Kesäaktiviteeteista suosituimmat olivat urheilukalastus, vaellus ja pyöräily, joita kaikkia ilmoitti harrastavansa kolme prosenttia vastanneista. Maakohtaiset erot aktiviteettien harrastamisessa ovat suuret. Erot aiheutuvat paitsi yleisistä kansallisista mentaliteettieroista, myös eri kansallisuuksien Suomeen suuntautuvan matkailun vuodenaikaisesta jakaumasta ja muustakin rakennevaihtelusta. Britit ja virolaiset käyvät maassamme sekä kesällä että talvella, saksalaiset ovat pääsääntöisesti kesämatkailijoita. Englantilaiset harrastavat paljon talviaktiviteetteja liittyen joulunseudun matkoihin, eikä ne siten ole yleistettävissä maaseutumatkailuun. Maastohiihtolomat näyttävät kiinnostavan eniten saksalaisia. Poro- ja koirarekiajeluilla olivat olleet mukana lähinnä englantilaiset. Sekä moottorikelkka- että rekiajelut ovat tyypillisiä lyhyiden joulumatkojen aktiviteetteja. Kalastus on merkittävin Suomessa harrastettu kesäaktiviteetti lähes kaikilla, ainoastaan saksalaisten suosituin kesäaktiviteetti on vaellus. Tuotteistettu kalastusmatkailu onkin potentiaalinen aktiviteetti myös maaseutumatkailukohteissa jotka usein sijaitsevat vesistöjen äärellä.

Maaseutumatkailu. Jaakko Ryymin. Toimialaraportti 17/2006. KTM:n ja TE-keskusten julkaisu

Maaseutumatkailu. Jaakko Ryymin. Toimialaraportti 17/2006. KTM:n ja TE-keskusten julkaisu Maaseutumatkailu Toimialaraportti 17/2006 Jaakko Ryymin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Maaseutumatkailu www.toimialaraportit.fi Maaseutumatkailu Toimialaraportti 14/2007 Jaakko Ryymin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi jpmaaseutumatkailu Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tavoitteena tilastotietoa kalastusmatkailusta rajausongelma kehikko-ongelma ei

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Tutkimuksen tulokset:

Tutkimuksen tulokset: Autoliiton kotimaan matkailututkimus 2012 Autoliitto tutki kesän 2012 aikana Suomessa lomailevien autoilijoiden ja motoristien matkailutottumuksia. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TourNet. Autoliitto

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi - Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet asuinmaan...

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Yöpymiset majoitusliikkeissä vähenivät 3 prosenttia tammikuussa 2013

Yöpymiset majoitusliikkeissä vähenivät 3 prosenttia tammikuussa 2013 Liikenne ja matkailu 2013 Majoitustilasto 2013, tammikuu Yöpymiset majoitusliikkeissä vähenivät 3 prosenttia tammikuussa 2013 Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin kaikkiaan vajaat 1,4 miljoonaa vuorokautta

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot