KANSAINVÄLISET KULTTUURITEOLLISUUDEN SUUNTAVIIVAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLISET KULTTUURITEOLLISUUDEN SUUNTAVIIVAT"

Transkriptio

1 Sivu 1/36 KANSAINVÄLISET KULTTUURITEOLLISUUDEN SUUNTAVIIVAT Selvitys kulttuuriteollisuuden näkymistä kulttuuripolitiikassa Kohteet: Pohjoismaat, EU sekä vertailumaat Tanja Kotro 1997 Opetusministeriön kulttuuriteollisuustyöryhmä 1. Johdanto 2. Pohjoismaat 2.1. Ruotsi 2.2. Tanska 2.3. Norja 2.4. Islanti 2.5. Pohjoismainen yhteistyö 3. Euroopan unioni 3.1. Rakennerahastot 3.2. MEDIA II SISÄLLYS Pääpiirteet Budjetti MEDIA II Suomen näkökulmasta 3.3. Tv ilman rajoja, audiovisuaalisen tuotannon takuurahasto sekä 16:9 action plan 3.4. INFO Pääpiirteet Budjetti INFO 2000 Suomen näkökulmasta 3.5. MLIS - monikielinen tietoyhteiskunta 3.6. Kulttuuriohjelmat KALEIDOSKOOPPI ARIANE RAFAEL 3.7. Ensimmäinen kertomus kulttuurinäkökohtien huomioon ottamisesta Euroopan yhteisön toiminnassa 3.8. Koheesiopolitiikka ja kulttuuri

2 Sivu 2/36 4. Euroopan neuvosto 4.1. Suuntaviivat - In from the Margins 4.2. Eurimages 5. Esimerkkejä muista maista 5.1. Kanada 5.2. Australia 5.3. Englanti 5.4. Japani 6. Yhteenveto kulttuuriteollisuuden suuntaviivoista 1. Johdanto Opetusministeriö asetti maaliskuussa 1997 työryhmän valmistelemaan kulttuuripolitiikan kehittämistä kulttuuriteollisuuden näkökulmasta. Työryhmän tehtävä on hahmottaa kulttuuriteollisuuden kansainvälisiä näkymiä, EU:n tavoitteita ja suomalaisen kulttuuriteollisuuden nykytilaa. Työryhmä tekee toimenpide-esityksiä suomalaisen kulttuuriteollisuuden edistämiseksi yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Työryhmä te esityksiä kulttuuripolitiikan uusiksi linjauksiksi kulttuuriteollisuuden näkökulmasta. Työryh määräaika on Tämä muistio on ensimmäinen työryhmän työhön liittyvä raportt Raportissa selvitetään kulttuuriteollisuuden asemaa hallitusten politiikassa ja tulevaisuuden suunnitelmia kulttuuriteollisuuden aseman vahvistamiseksi. Kansainvälisellä tasolla merkittävät välineet kulttuuriteollisuuden kehittämiseksi on jaoteltavissa kolmeen keskeisimpään toimijaan. Ne ovat Euroopan neuvosto, Euroopan unio Unesco. Raportissa keskitytään näistä kahteen ensimmäiseen. Euroopan unionista ovat muk rakennerahastot ja kuusi kulttuuriteollisuuden näkökulmasta keskeisintä ohjelmaa, MEDIA ohjelma, ARIANE, KALEIDOSKOOPPI, INFO ohjelma sekä RAFAEL ja MLISohjelma. Euroopan neuvoston osalta käsitellään yleisen kulttuuripoliittisen linjauksen lisäks Eurimages-rahastoa. Kulttuuriteollisuuden käsite on ollut vaihtelevasti esillä yhteiskuntatieteellisessä ja kulttuuripoliittisissa keskusteluissa vuosikymmenten ajan. Käsitteen sisältö ei ole täsmentyn koskemaan vain tiettyjä osia 'kulttuurista' ja 'teollisuudesta'. Käsite yhdistää toisilleen arkiajattelun näkökulmasta ehkä vieraita aloja, varsinkin jos 'kulttuuria' ajatellaan merkityks taide ja 'teollisuutta' merkityksessä taloudellisesti kannattava massatuotanto. Kulttuuriteollisuuden käsite tulee ymmärrettäväksi kun sen perustan ajatellaan olevan kulttu laajassa määritelmässä, joka pohjautuu antropologiseen näkemykseen kulttuurista. Kulttuur tarkoita pelkästään taidetta, vaan ihmisten merkityksellistä elämää kokonaisuudessaan. Esimerkiksi talouden kysymykset ovat osa kulttuuria. Kulttuuriteollisuus rakentaa siltoja mu muassa liiketoiminnan ja taiteellisten sisältöjen välille. Nämä sektorit eivät esiinny yhteiskunnissa toisistaan riippumattomina alueina. Raportissa käsite määritellään sen mukaan mitä kulttuurin aloja hallitusten politiikassa tavallisimmin sisällytetään kulttuuriteollisuuteen. Kulttuuriteollisuuteen kuuluvat tällöin elokuva, televisio ja radio, video, äänilevyteollisuus ja kirjankustannus. Kulttuuriteollisuude käsitteen rinnalla esiintyy etenkin EU:n osalta myös sisältötuotannon käsite content industry käsite multimedia content, joka käsittää datan, tekstin, äänen, grafiikan, animaation, kuvan j

3 Sivu 3/36 liikkuvan kuvan yhdistelmät digitaalisessa muodossa käyttäjien ulottuvilla. Usein asetetut tavoitteet ovat vahvasti sidoksissa eri maiden tietoyhteiskuntastrategioihin. Tämän vuoksi raportin painopiste on esimerkiksi Pohjoismaiden kohdalla uusmedioissa. Uusmedian käsite tarkoittaa tietoverkkoihin liittyvää sisältötuotantoa. Sisältötuotannon arvoketjuun kuuluvat u kulttuuriteollisuuden toimijat. Esimerkiksi materiaalin luojat ovat eri kulttuurisektoreiden osaajia: valokuvaajia, muusikoita, animaattoreita, kuvataiteilijoita. Sisällön kehittäminen ja paketointi - toimittajat ja suunnittelijat, cd:t ja tietokannat - kuuluvat sisältötuotannon arvoketjuun. Ketjuun kuuluvat myös jakelijat eli esimerkiksi kaapeliyhtiöt ja loppukäyttäjät kouluissa, yrityksissä ja julkisissa laitoksissa. Sisältötuotannolla on laajoja vaikutuksia muu muassa teollisuuteen, mainontaan ja hallintoon. Raportti alkaa Pohjoismaiden tilanteen esittelyllä. Sitä seuraa Euroopan unionin ohjelmien kuvaus ja Euroopan neuvoston uusimmat linjaukset sekä tiedot Eurimages-rahastosta. Lopu tuodaan esille strategiat, joita alan pioneerit - Kanada ja Australia - ovat kehittäneet. Alaluvun lopussa on lyhyt tiivistelmä, jossa esitetään kunkin toimijan tai toimintaohjelman keskeinen tavoite kulttuuriteollisuuden näkökulmasta, tavoitteen saavuttamiseksi käytettävä keinot ja hankkeelle varattu budjetti. Raportin lopussa on luettelo keskeisestä kirjallisuudesta ja aineistona käytetyistä dokumente Tämän lisäksi alaviitteissä on annettu joitakin hyödyllisiä www-osoitteita. Raportin on laatinut opetusministeriön projektisihteeri Tanja Kotro. 2. Pohjoismaat 2.1. Ruotsi Ruotsin hallituksen päätöksessä kansallisen kulttuuripolitiikan päämääristä vuodelta 1996 esitetään jaottelu, jossa ryhmitellään vastuualueet toimialoittain ja niiden rahoitusosuuden mukaan. Jaottelussa perinteisen kulttuuritoimen alat ovat hyvin edustettuina. Suurimman tu saajat ovat teatterin, tanssin ja musiikin toimialalla, lehdistössä, museoiden ja näyttelyiden alueella sekä taiteilijoiden tuessa. Tukea ohjataan muun muassa kansallisteatterille, ooppera paikallisille tanssi- ja musiikkilaitoksille, keskusmuseoille ja lehdistölle. Seuraavaksi suurim alueet ovat kulttuurimiljöön suojelu ja rakennustoiminta sekä kansallisarkisto ja museosääti Lehdistötuki voitaisiin katsoa kulttuuriteollisuuden osa-alueeksi, jolloin kulttuuriteollisuude asema on tältä osin verrattain hyvä; sijoittuuhan lehdistötuki viiden kärkeen toimialojen osuuksien vertailussa. Toinen kulttuuriteollisuudeksi ymmärrettävä ala on elokuva, joka on kulttuuriteollisuuden aloista suurin. Sen tavoitteiksi määritellään ruotsalaisen filmituotannon lisääminen ja kansanvälisen yhteistyön edistäminen. Myös EU-ohjelmista ja rakennerahasto saatavan tuen määrää pyritään tavoitteiden mukaan korottamaan. Suunnitelmissa ovat lisäks elokuvan jakelun kartoittaminen ja erityisesti vapaiden ruotsalaisten tuottajien tuotantojen edistäminen. Elokuvan rahoitus jakaantuu kotimaisen tuen, elokuva-alan yhteistyön, alueell filmi- ja videotoimipisteiden ja taiteilijalautakunnan elokuvatuen kesken. Elokuvan tukeen kuuluu myös tv-lähetysten vaihto Ruotsin ja Suomen välillä, mikä ohjaa tukea tekniikasta aiheutuviin kuluihin. Tämän lisäksi tukea saa eurooppalaiseen mediayhteistyöhon ja mediapolitiikan kehityksen dokumentointiin. Tukea kohdistetaan myös radio- ja televisiotoiminnalle muun muassa alaa koskevien tietojen muuttamiseksi elektroniseen help lähestyttävään muotoon. Vuoden 1995 valtion selvityksessä kulttuuripolitiikasta mediat ovat osa kulttuuripolitiikkaa Vastuu media-alan kehittämisestä tulisi koordinoida jonkin jo olemassa olevan

4 Sivu 4/36 kulttuuriviranomaisen kautta. Uuden teknologian avulla välitettävästä sisällöstä vastaisivat n ikään kulttuurialan instituutiot. Yksi kulttuurialan tulevaisuuden visioista on kansainvälisen elämysteollisuuden leviäminen. Kulttuuritoiminnan tukeminen on välttämätöntä sen sisällön turvaamiseksi. Esimerkiksi radiolähetysten monipuolisuudesta tulisi huolehtia toimilupia myönnettäessä ja toimintaa tuettaessa. Julkisen palvelun toimintaa tulisi kehittää laadukkaak areenaksi kotimaiselle tuotannolle. Myös mainosrahoitteisille televisio- ja radiokanaville tul asettaa kulttuuripoliittisia tavoitteita. Lupamaksuilla rahoitettujen yritysten tulisi jatkossa la julkisen palvelun tilinpäätös, joka olisi lisä taloutta koskevan kirjanpidon ja vuosikertomuks rinnalla. Julkisen palvelun tilinpäätös kertoisi siitä miten toiminnalle asetetut tavoitteet esimerkiksi ohjelmasisällön monipuolisuuden osalta ovat täyttyneet. Teatterille ja oopperall suositellaan yhteistyötä television ja radion kanssa laajemman yleisön saavuttamiseksi. Myö multimediatuotantojen kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota muun muassa panoksella luo toimintakeskusten kehittämiseen. Tämän lisäksi informaation saatavuutta tulisi parantaa luomalla Ruotsin kulttuuriverkko. Kulturnät Sverige - hankkeen ajatus on luoda muun muassa ilmainen linkkisivu, jolta on pä kaikille ruotsalaisille kulttuurin www-sivuille ja tämän lisäksi tarjota verkossa keskustelufoorumi perinteisen kulttuurin lisäksi alakulttuureille. Hankkeesta on julkaistu loppumietintö vuonna Elokuvalle esitetään tukea, joka keskittyisi paikallisille filmiyhtymille ja elokuva- ja mediakeskuksille. Kirjallisuudesta korostetaan lähinnä kirjastoja ja koulujen kirjallisuuden saatavuutta. Multimedia on kahdessa roolissa: toisaalta kulttuuri-instituutioiden esittelykana ja toisaalta erilaisista taustoista tulevien taiteilijoiden uusi ilmaisumuoto. Tietokannat ovat tärkeitä kulttuurin levittämisen kannalta. Kulttuuripolitiikan on otettava tietoyhteiskunnan kehittyminen huomioon. Käsitteen tietoyhteiskunta katsotaan saaneen todellista sisältöä viime vuosien kuluessa. Digitaalitekni lisää informaation kulun mahdollisuuksia. Tiedonkulku ja erityisesti Internet vaikuttavat tuotannon ehtoihin ja kulttuuriympäristöön sekä eri taidemuotoihin. Vaara tietoyhteiskunna on siinä, että tietoverkkoihin pääsevien ja niiden ulkopuolelle jäävien ihmisten välille synty kuilu uhkaa kasvaa. Tärkeä kulttuuripoliittinen tavoite on kaikkien kansalaisten kulttuurielämään osallistumisen turvaaminen. Tekniikan innovaatioiden hyväksikäyttö edellyttää niiden positiivisten vaikutusten vahvistamista. On tärkeää huolehtia siitä, ettei tekniikka kehity vain markkinoiden ehdoilla vaan siten, että monipuolisuus ja laatu pyritään turvaamaan. Teknisen kehityksen turvin mahdollisuudet osallistua paranevat. Esimerkiksi museoiden kokoelmien esittäminen myös digitaalisesti lisää kulttuurin tavoittavuutta. Sama tavoin tietoverkot voivat edistää myös erilaisiin kulttuuritapahtumiin osallistumista. Ruotsissa kulttuuripolitiikalla halutaan haltuunottaa median kenttä; ottaa media muiden taidemuotojen rinnalle kulttuurihallinnon alalle. Kulttuuripoliittisesti suuntautunutta massamedian valvontaa ja seurantaa pidetään tarpeellisena. Toivomuksena on myös se, että elävä kulttuuri tätä kautta näkyisi eri medioissa. Kulttuuriteollisuuden asema osana kulttuuripolitiikkaa halutaan turvata Ruotsissa. Päämää ovat mediasektorin monipuolisuus ja laatu. Elokuvan, kustannustoimen, radion ja muun kulttuuriteollisuuden sektori halutaan pitää monipuolisena. Kulttuuriteollisuuden kannalta myönteinen hanke on Ruotsin kulttuuriverkko, tiedonsaantia ja kulttuurin lähestyttävyyttä parantava tietoverkkopalvelu.

5 Sivu 5/36 TIIVISTELMÄ MAA TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS KEINOT Ruotsi monipuolinen kulttuuritoiminta sisältöjen turvaamiseksi media-alan koordinointi tulevaisuudessa kulttuuriviranomaisten kautta tuki radiolle, tv:lle, lehdille, kirjoille, elokuville Ruotsin kulttuuriverkko 2.2.Tanska Tanskassa on tarkasteltu tulevaisuuden kehitystä otsikolla Informaatioyhteiskunta vuonna 2 Esille tulevia asioita ovat kirjastojen ja koulujen tarpeet ja medioiden tulevaisuuden kehitys digitaalitekniikka, HDTV ja 16:9 -formaatti, sekä kasvava ylikansallisuus niin tv-kanavien k jakeluyhtiöidenkin osalta. Tanskalaisten tuotantojen kannustaminen radio- ja tv-alalla on tärkeää. Sellaisten ohjelmien turvaamiseen, jotka eivät pärjää kaupallisessa kilpailussa, esite yhtenä vaihtoehtona tuettua yhtymää, joka tekisi ohjelmia useille kanaville. Tällaisen yhtym avulla voitaisiin turvata pienen yleisön ohjelmat ilman että kanavia täytyisi muuttaa pelkäst julkisen palvelun kanaviksi. Tanskassa on tuotu esille useita tv- ja radiotoiminnan osalta ratkaistavia kysymyksiä muun muassa ohjelmatoiminnan rahoittamisesta ja ohjelmasisällöis mutta käytännön toiminta on vielä suunnittelun asteella. Myös elektronisen median sääntely julkisen ohjelmatoiminnan rooli ovat kysymyksiä, joihin tullaan jatkossa Tanskassa keskittymään. Kulturnet Danmark on Ruotsin kulttuuriverkon kaltainen hanke, joka käynnistyi virallisesti vuoden 1997 keväällä. Tavoite on kerätä ja lisätä tietoa kulttuuritapahtumista ja liittää verkk tärkeimmät kirjastot, arkistot, museot ja muut kulttuuri-instituutiot. Eri kulttuuri-instituutioi tulee vastata itse siitä, että ajantasainen aineisto on niiden osalta Internetissä. Tämän lisäksi kulttuuri-instituutioille suositellaan keskinäistä yhteistyötä. Kulttuuriministeriö ottaa vastuu Tanskan kulttuuriverkosta ja sen tietotekniikkastrategiasta, mutta kentän tehtäväksi jää päät tahdista, jolla esimerkiksi kotisivuja luodaan. Tanskan kulttuuriverkkoa ohjataan verkostoorganisaatiolla, joka koostuu asiantuntijaryhmistä, koordinoijista, ohjausryhmästä, sihteeris ja palvelinta ylläpitävästä valtiollisesta kirjastosta. Vuonna 1996 osoitettiin 3,5 miljoonaa Tanskan kruunua valtion budjetista pilotille, joka digitalisoi kulttuurimateriaalia kulttuuriverkkoon malliksi eri kulttuuri-instituutioille. Vuonna 1997 ohjattiin 5 miljoonaa Tanskan kruunua kehittämisprojektille, jossa sekä digitalisoidaan olemassa olevaa materiaa että parannetaan digitaalisen materiaalin käyttömahdollisuuksia. Tavoitteet ovat kansalaiste tiedon lisääminen kulttuuriverkosta ja palvelun kehittymisen myötä kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen käyttäjiltä saadun palautteen avulla kulttuuriverkkoa muokkaamalla. Kulttuuriverkon sivut jakaantuvat taiteenaloittain perinteisistä taiteista multimediaan. Ne esittelevät kunkin alueen organisaatiot ja linkit organisaatioiden sivuille. Tanskan hallitus on julkaissut mietinnön From Vision to Action. Info-Society 2000 vuonna 1 Lausunto korostaa kaikille avointa informaatiota. Teknologian tulisi tukea ihmisten toiminta työssä ja vapaa-aikana ja edistää julkisen sektorin avoimuutta ja palvelualttiutta. Julkisen sektorin on tarkoitus toimia yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Toimintasuunnitelmaan

6 Sivu 6/36 kuuluvat selkeiden tavoitteiden laadinta ja tavoitteille asetettavat tarkat aikataulut sekä infrastruktuurin ongelmien ratkominen (lainsäädäntö ja standardit). Uusia toimintamalleja luodaan sitä mukaa kuin hallituksen, kansankäräjien, ministeriöiden, yrittäjien, kuntien ja er organisaatioiden välisessä yhteistyössä nähdään parhaaksi. Yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä pyritään järjestämään eri tahojen edustajien tapaamisissa. Tanskan kauppa- ja teollisuusministeriö laatii selvityksen kaupallisen toiminn reunaehdoista informaatioteknologian alalla. Suunnitteilla on myös työryhmä sen pohtimise mitä julkisen hallinnon toimia ala edellyttää. Tämän lisäksi pidetään tarkoituksenmukaisena yrityspuolen ja julkisen sektorin kärkijoukon kokoamista, jolloin alan osaamista ja tuntemu voitaisiin levittää ydinjoukkoa laajemmalle piirille. Käynnistettäviä hankkeita ovat esimerki julkisten laitosten sähköpostin kehittäminen ja elektroniset ilmoitustaulut. Tanskassa kulttuuriteollisuuden osalta korostuvat ohjelmatoiminnan kysymykset, yksityis julkisen sektorin yhteistyö sekä tanskalaisten tuotantojen asema. Kulttuuripoliittisen päätöksenteon pohjaksi on laadittu mietintöjä kulttuuriteollisuuden - lähinnä tietoyhteiskunn tulevaisuudesta. Ruotsin tapaan Tanskassa on käytössä kulttuuriverkko. TIIVISTELMÄ MAA TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS Tanska kotimainen tuotanto elektronisen median huomioon ottaminen teknologia avuksi työssä ja vapaa-aikana julkisen sektorin avoimuus KEINOT julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöss syntyvät toimintamallit, työryhmät Tanskan kulttuuriverkko 2.3. Norja Vuoden 1995 lopussa ministeriöiden valtiosihteerien työryhmä alkoi valmistella Norjan tietoyhteiskunta strategiaa. Den norske IT-veien. Bit for bit -raportin jälkeen laaditaan informaatioteknologian ja kulttuurin mahdollisuuksia käsittelevä mietintö Skape, bevare, formidle. Jälkimmäiseen sisältyy tavoite Norjan kulttuuriverkon luomisesta Tanskan ja Ruo mallin mukaan. Den norske IT-veien -raportti toimitettiin hallitukselle tammikuussa Tämän jälkeen raportti on ollut laajalla lausuntokierroksella julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tietoyhteiskuntakehityksessä korostetaan yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tietoyhteiskunnan kehittäminen halutaan sitoa laajoihin hallituksen tavoitteisiin lisätä tuottavuutta, parantaa hyvinvoinnin tasaista jakaantumista maassa ja lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Tietotekniikan mahdollisuudet ovat tiedon saatavuudessa ja

7 Sivu 7/36 leviämisessä maantieteellisistä esteistä huolimatta. Samat tietotekniikan piirteet voivat olla mahdollisuuksien lisäksi vaaroja - tieto voi olla entistä suljetumpaa joiltakin kansanosilta. Painopisteen tulisi olla sellaisten toimintaratkaisujen löytämisessä, jotka lisäisivät kuluttajie tottumusta käyttää erilaisia palveluja. Telekommunikaation monopolit tulisi purkaa ja säännellyn kilpailun kautta tuottaa kuluttajaystävälliset markkinat alalle ja siten taata myös tuotekehittelyn eteneminen. Yritysten sopeutumiskyky ja innovaatiot ovat edellytyksiä maan menestykselle kansainvälis kilpailussa. Yhtälailla edellytys menestymiselle on julkisen sektorin mukanaolo yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä. Pienten ja keskisuurten yritysten tehokkaiden toimintatapojen löytäminen on tavoiteltavaa. Julkisen sektorin vastuu korostuu julkisen sääntelyn suunnittelussa telekommunikaation, median, tietosuojan ja tekijänoikeuksien alall Tämän lisäksi julkisen sektorin rooli on tärkeä koulutuksessa ja ammattitaidon kehittämises sekä tutkimus- ja kehitystyössä. Julkinen sektori on myös informaatioteknologian asiakas, parhaimmillaan edistyksellinen ja vaativa. Maan erityispiirteet, pieni ja verrattain homogeen yhteiskunta ovat edellytyksiä kehitykselle. Tavaroiden, palveluiden ja informaation avointa välitystä verkossa tulee tukea. Suunnitteilla selvitys siitä, mitä hallinnollisia toimia tulisi tehdä avoimien tietoverkkojen osalta eri aloilla muun muassa yhdenmukaisuuden ja tiedon paikantamisen kehittämiseksi. Jatkossa on tehtä yhteistyötä julkishallinnon ja yliopistojen välillä ja osoitettava varoja alan tutkimukseen. Erityisesti pitkän aikavälin tutkimusprojekteja tarvitaan. Julkisella sektorilla on käytössä sopimusmalli, joka edistää sektorien välistä yhteistyötä. Norjan teollisen ja alueellisen kehityksen säätiö voi hakemuksesta kattaa 35% hankkeen kustannuksista yksityinen yrityks valmistaessa sopimusmallin mukaisesti tuotteen tai tarjotessa palvelun julkisen yhteisön tarpeisiin. Useat tällä tavoin kehitetyistä tuotteista ovat päätyneet myyntiin myös muille kui tilaajalle ja kotimarkkinoiden lisäksi kansainvälisille markkinoille. Kulttuuriteollisuuden näkökulmasta on huomattava, että Norjassa suunnitellaan telekommunikaation ja lähetystoiminnan eron kaventamista sillä perusteella, että ne nykyisi perustuvat teknisesti samaan lähtökohtaan - digitaalisiin verkkoihin. Näin ollen mikrotietok voi toimia tilausperiaatteella puhelimena, radiona, televisiona ja videona. Digitaalisen lähetystoiminnan kehittämiseksi radio- ja televisiotoiminnassa on Norjassa käynnistetty työryhmiä. Muiden pohjoismaiden tapaan kulttuuriteollisuuden painopiste on Norjassa tietoyhteiskun kehityksessä. Norjassa on valmisteltu hallitukselle toimitettu mietintö tietoyhteiskunnasta. Mietinnön laadinnassa ja toimenpiteiden suunnittelussa korostuu tavoite lisätä julkisen sekto ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Uuden teknologian toivotaan synnyttävän kuluttajaystävälliset markkinat, joilla kilpailu lisäisi tuotteiden kehittelyä. Pienten ja keskisuurten yritysten toimintamalleja tulee kehittää. Julkisen sektorin rooli korostuu koulutuksessa, sääntelyssä ja tutkimuksessa. Norjassa pohditaan uuden teknologian kulttuuripolitiikalle asettamia vaatimuksia ja suunnitelmat niiden täyttämiseksi ovat käynnis TIIVISTELMÄ MAA TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS Norja kansalaisten osallistumismahdollisuudet innovaatiot

8 Sivu 8/36 KEINOT julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö julkisen sektorin vastuu sääntelystä, koulutuksesta ja kehityksestä pilottiprojektit, tutkimus digitaalisen lähetystoiminnan kehittämine 2.4. Islanti Opetus- ja kulttuuriministeriö on Islannissa laatinut vuonna 1996 katsauksen tietoyhteiskun tulevaisuuteen. Kehittyvää teknologiaa tullaan käyttämään kulttuurisektorin hyväksi, kulttuu lähestyttävyyden parantamiseen. Tavoitteet ovat julkisen sektorin tiedon saatavuus, koulutusjärjestelmän ja uuden teknologian yhteensovittaminen sekä lainsäädännön ja työelä uudelleenarviointi tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Myös kulttuuriverkko on suunnitteilla. Islannissa korostetaan hallinnon ohjaavaa vaikutusta. Hallinnon tehtävä on huolehtia siitä, e yhteiskunnan eri osapuolet tähtäävät tietoyhteiskunnan yhteisesti laadittuihin päämääriin Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen ministerineuvoston kautta tapahtuva yhteistyö jakaantuu Pohjoismaiden sisäiseen yhteistyöhön, Pohjoismaihin ja Eurooppaan sekä Pohjoismaihin ja lähialueisiin. Raportin kannalta tärkeimmät tämän yhteustyön toimijat ovat Pohjoismainen kulttuurirahas (Nordisk Kulturfond), Nordisk Film och Tv-fond sekä Kultur och massmedia -ryhmä. Myös Nordiskt Journalistcenter ja NORDICOM (Nordisk Informationscenter för Medie- och Kommunikationsforskning) toimivat media-alan edistämiseksi. Pohjoismainen kulttuurirahasto - Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston yhteinen rahasto - on tukenut sisäisessä yhteistyössä hankkeita, jotka liittyvät audiovisuaaliseen alaan Vuonna 1996 tukea saaneita hankkeita ovat olleet esimerkiksi nuorison videofestivaali Pori ja multimediaprojekti Mare Balticum vs. Mare Nostrum. Kulttuurirahastolle tulevien hakemusten määrä on kasvanut viime vuosina. Noin 15% hakemuksista saa kulttuurirahaston tukea. Kulttuurirahaston budjetti vuodelle 1998 on Tanskan kruunua. Nordisk Film-och TV-fond tähtää pohjoismaisen tuotannon ja levikin kasvuun. Jatkossa painopiste tulee olemaan aikaisempaa suuremmissa tuotannoissa, joilla on mahdollisuuksia Pohjoismaiden ja Euroopan markkinoilla. Budjetti on 18, 3 miljoonaa Tanskan kruunua vuodelle Rahasto on kärsinyt ensimmäisellä toimintajaksolla syntyneestä vajeesta ja sen mahdollisuudet projektien tukemiseen ovat heikentyneet. Vuonna 1997 tuotantotuki ohjattiin 18 pitkälle elokuvalle sekä 18 lyhyt- ja dokumenttielokuvaprojektille. Kulttuuri- ja media -ryhmä (KM) on ministerineuvoston neuvoa-antava toimielin, joka tarkkailee kehitystä elokuvan ja muun median alueella ja koordinoi yhteistyötä. Ryhmä julk myös lehteä Nordic Media News. Kansallinen, pohjoismainen ja kansainvälinen mediateknologian kehitys on huomion keskipisteessä, samoin kuin tietoyhteiskuntaa koskev kysymykset. Ryhmän budjetti vuodelle 1998 on noin 3,1 miljoonaa Tanskan kruunua.

9 Sivu 9/36 Sisäisessä yhteistyössä yksi monista kulttuurin painopistealueista on informaatioteknologia multimedia. Sisäisessä yhteistyössä on korostettu myös lasten ja nuorten kulttuurissa multimedian merkitystä. Perustelu on se, että kehittyvän tekniikan avulla voidaan parantaa verkottoitumista ja luoda tällä tavoin kohtaamispaikkoja nuorille, minkä lisäksi lasten ja nuo oma luova toiminta saa uusia välineitä. Sisäinen yhteistyö painottaa medioiden roolia kulttuuripolitiikassa ja pitää niitä sekä itsessään uusina taidemuotoina että vanhojen taidemuotojen jakelukanavina. Informaatioteknologian ja digitaalitekniikan aiheuttaman mediaympäristön muutoksen vuoksi kulttuuriteollisuuden, kansainvälisyyden ja kielellisten kysymysten rooli tulee korostumaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että medioita kehitetään ede sosiaalisina ja kulttuurisina resursseina. Tarvitaan pohjoismaisia ponnisteluja kilpailukyvyn parantamiseksi, verkkojen rakentamista, yhteishankkeita ja uusia tapoja levittää pohjoismai audiovisuaalisia tuotteita. Vuoden 1998 aikana tullaan tukemaan pohjoismaisilla kielillä teh multimediattuotteita ja niiden levitystä, alan koulutusta sekä tutkimusta, joka koskee digitalisointia, multimediaa ja kulttuurin muutoksia. Suhteessa Eurooppaan Pohjoismaat ovat yhtenäinen alue ja tavoite on seurata tiiviisti kulttuurikysymyksiä, jotka tulevat esille EU:ssa. Erityisesti mediapolitiikan osalta Pohjoism muodostavat yhtenäisen näkemyksen, jota tulisi edistää Euroopan tasolla. Pohjoismaiden ja lähialueiden yhteistyössä Kulttuurirahasto tukee Pohjoismaiden ja Baltian yhteistyötä muun muassa elokuva- ja tv-alan seminaarien muodossa ja tukemalla pohjoisma ohjelmien ostamista lähialueiden televisioon. Nordiskt Journalistcenter ja NORDICOM ova käynnistäneet lähialueohjelman tuella mediatilastoinnin hankkeen ja uutistoimittajien yhteistyötä on lisätty. Pohjoismaisessa yhteistyössä on mukana myös Filmkontakt Nord, joka on filmituottajien Kööpenhaminassa sijaitseva alan edistämiskeskus, jota rahoittavat Pohjoismaat sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismainen elokuva- ja tv-rahasto. Keskus edistää pohjoismaalaisia dokumentteja ja lyhytfilmejä muun muassa vuosittaisella filmifestivaalilla ylläpitämällä tietokantaa. Viestintäala oli esillä Pohjoismaiden kulttuuriministerien kokouksessa kesäkuussa Julkisen palvelun yleisradiotoiminta, radio ja televisio, todettiin tärkeäksi kulttuuri- ja mediapoliittiseksi vaikutuskanavaksi. Se on yleisön etujen mukaista palvelua, jota tulee tuk Digitalisointi ja kansainvälistyminen ovat avainsanoja. Kulttuuri- ja joukkoviestintäyhteisty johtoryhmä sai kulttuuriministereiltä tehtäväkseen selvittää pohjoismaisen ja Euroopan unio ulottuvan multimedia-alan yhteistyön mahdollisuuksia. Pohjoismaisessa yhteistyössä kulttuuriteollisuutta edistävät Pohjoismainen kulttuurirahast Nordisk Film och Tv-fond ja Kultur och massmedia -ryhmä. Pohjoismainen kulttuurirahasto tukee audiovisuaalisen alan hankkeita. Nordisk Film och Tv-fond tukee elokuva- ja televisiotuotantoa, jolla on mahdollisuuksia pohjoismaisilla markkinoilla. Kulttuuri- ja mediaryhmä on neuvoa antava toimielin, joka koordinoi yhteistyötä. Mediat painottuvat Pohjoismaiden sisäisessä yhteistyössä niin uusina taidemuotoina kuin vanhojen taidemuotoj välityskanavina. Yhteistyöhankkeita suunnitellaan pohjoismaisen kilpailukyvyn säilyttämis esimerkiksi multimediatuotteissa. TIIVISTELMÄ TOIMIJA 1. Pohjoismainen kulttuurirahasto 2. Nordisk Film och Tv-fond

10 Sivu 10/36 3. Kultur och massmedia -ryhmä TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS 1. audiovisuaalisen alan kehittäminen 2. pohjoismaisen elokuvatuotannon ja levikin kasvu 3. mediateknologian kehitys, seuranta KEINOT 1. tuki projekteille budjetti: n. 22 milj. Tanskan kruunua tuki elokuvalle budjetti: n. 18 milj. Tanskan kruunua neuvoa antava toimielin budjetti: n. 3 milj. Tanskan kruunua Euroopan unioni 3.1. Rakennerahastot Rakennerahastot ovat suurin kulttuurihankkeiden rahoittaja EU:ssa. Kulttuurihankkeille voi saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, sosiaalirahastosta ja maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta. Rakennerahastoista saatava tuki on aina osarahoitusta, johon yhdistetään kansallista rahoitusta. Euroopan unionissa hankkeen tukemiseksi tulee täyttyä ainakin osa yleisistä hankkeelle asetettavista ehdoista. Nämä ehdot liittyvät ensinnäkin projektin muuhun rahoitukseen. Hankkeen tulee saada noin puolet rahoituksesta muista lähteistä. Vähintään puolet rahoituks tulee saada taloudellisella perustalla toimivilta tahoilta, kuten välinevalmistajilta tai rahoitus olla julkisen sektorin rahoitusta. Projekti ei saa suosia kartelleja tai keskittymistä. Myöskin mahdollisimman monen jäsenmaan mukanaolo on projektille eduksi. Suurin osa rakennerahastotuesta kanavoidaan monivuotisten tavoiteohjelmien kautta. Suom koskevia rakennerahasto-ohjelmia eli tavoiteohjelmia on kuusi. Tavoiteohjelma 2 tukee teollisuuden taantumisesta kärsivien alueiden taloudellista ja sosiaalista uudistamista. Tavoiteohjelma 3 torjuu pitkäaikaistyöttömyyttä ja tavoiteohjelma 4 helpottaa työntekijöide sopeuttamista teollisiin muutoksiin. 5a-ohjelma tähtää maatalouden ja kalatalouden rakentei mukauttamiseen ja 5b-ohjelma haavoittuvien maaseutualueiden talouden monipuolistamisee Tavoiteohjelma 6 kehittää erittäin harvaan asuttuja alueita. Tavoiteohjelmien tuki koskettaa kulttuuria muun muassa silloin kun tuetaan matkailun edistämistä, kehitetään tietoverkkopalveluja ja pk-yritystoimintaa. Esimerkiksi Sysmän Keh Oy:n kaksivuotinen yhteistyöprojekti nukketeatteri-multimedia-demonstraatio on saanut EU rahoitusta 5b-ohjelmasta noin puolet hankkeen kokonaiskustannuksista. Tavoiteohjelmien lisäksi rakennerahastojen alaisuuteen kuuluvat yhteisöaloitteet ja

11 Sivu 11/36 innovatiiviset toimet. Yhteisöaloitteiden erityispiirre on muun muassa kansainvälisen yhteis korostaminen. Yhteisöaloitteiden tarkoitus on kohdistaa aluepolitiikkaa tärkeimmille painopistealueille. Suomessa sovelletaan seitsemää yhteisöaloitetta. Esimerkiksi INTERRE A -yhteisöaloite rajaseutuyhteistyön tukemiseksi kattaa pk-yritysten verkottumisen ja teknologisen kilpailukyvyn edistämisen. Noin prosentti rakennerahastovaroista kohdistuu nk. innovatiivisiin toimiin. Innovatiivisilla toimilla tarkoitetaan kokeiluja, joilla haetaan uusia toimintamuotoja tavoiteohjelmille. Innovatiiviset toimet edistävät hankkeita, jotka ovat ylikansallisia ja parantavat esimerkiksi naisten pääsyä talouselämään, pienten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille, paikal erityisosaamisen hyödyntämistä ja julkisten viranomaisten työmenetelmien parantamista. Vuosina opetusministeriö on rahoittanut rakennerahastoista 39 kulttuuriprojektia Nämä projektit ovat saaneet EU-rahoitusta yhteensä yli 9,5 miljoonaa markkaa. Hankkeisiin kuuluu muun muassa alueellisen digitaalisen median keskuksen rakentaminen, tietotupien perustaminen ja Taideteollisen korkeakoulun MediaStudio. Tämän lisäksi opetusministeriö myöntänyt muiden ministeriöiden opetusministeriölle osoittamista EU- ja kansallisista määrärahoista tukea hankkeille, joita ovat muun muassa olleet Emil Cedercreutzin säätiön museon peruskorjaus (EU-tukea noin miljoona markkaa) ja Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen uudisrakennushanke (EU-tukea 11,9 milj. markkaa). Euroopan unioni tasoittaa rakennerahastoilla ensisijaisesti alueiden välisiä kehityseroja. Maatalouden ja teollisuuden lisäksi huomattavaa tukea saavat myös kulttuurihankkeet. Siinä missä esimerkiksi KALEIDOSKOOPPI-ohjelmasta vuonna 1997 Suomeen saatiin reilut markkaa tukea oli rakennerahastojen EU-tuki kulttuurille yli 9,5 miljoonaa markka yksittäinen hanke saattoi saada saman suuruisen tuen kuin KALEIDOSKOOPIN kokonaistu KALEIDOSKOOPPI-ohjelmasta suomalaiset hakijat tosin hyötyvät hankkeiden pääjärjestäj saaman tuen lisäksi myös yhteisjärjestäjinä ja osallistujina muissa tuetuissa hankkeissa, sillä ohjelma tukee eurooppalaisia yhteistyöhankkeita. Rakennerahastoista tuettavat hankkeet ovat pääasiassa kansallisia projekteja. Rakennerahast saaduilla varoilla on rakennettu mediakeskuksia ja sovellettu uutta teknologiaa esimerkiksi multimediatuotannoissa. Rakennerahastojen merkitys kulttuuriteollisuuden näkökulmasta o siinä, ettei varoja ohjata tarkkojen taiteenalarajojen mukaan, vaan tukea myönnetään omaleimaisille projekteille. Projektien omaleimaisuus syntyy kulttuurin ja muiden alojen kohtaamisesta. Projektit voivat olla kulttuurin ja esimerkiksi koulutuksen, matkailun ja yritystoiminnan yhteistyöhankkeita. Nykyinen rakennerahastokausi päättyy vuonna 1999 ja järjestelmään on odotettavissa muutoksia. TIIVISTELMÄ TOIMIJA EU:n rakennerahastot: aluekehitysrahasto sosiaalirahasto, maatalouden ohjaus- ja tukirahasto TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS Pk-yritystoiminnan aktivointi, koulutus- j tutkimusyhteistyö, uuden teknologian kehittäminen, kulttuurin, matkailun ja alu muiden vetovoimatekijöiden kehittäminen yritysten toimintaympäristön parantamine

12 Sivu 12/36 tietoliikennepalvelujen kehittäminen, palveluiden uudelleen järjestäminen, innovatiiviset työpajat KEINOT tavoiteohjelmat, yhteisöaloitteet, innovatiiviset toimet budjetti: Suomen kulttuurihankkeisiin yht. n. 40 milj.mk 3.2. MEDIA II Pääpiirteet Joulukuussa 1990 neuvosto teki päätöksen toimintaohjelman täytäntöönpanosta Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden kehityksen edistämiseksi (MEDIA ). MEDIA-ohje tavoitteena on audiovisuaalisten tuotteiden kilpailukykyisen tarjontakapasiteetin parantamin sekä vaihdon ja levityksen edistäminen. MEDIA-ohjelman arveltiin vuoden 1995 katsaukse onnistuneen hyvin luomaan Euroopan tasolla toimivia liike- ja ammattisuhteita, joita voidaa hyödyntää tulevaisuuden kehityksessä. Käytettävissä olleet resurssit olivat kuitenkin jakaantuneet liian hajanaisesti monenlaiseen toimintaan ja ohjelmalta kaivattiin syvyyttä ja tarkennusta. MEDIA- ohjelma toimi eri periaattella, kuin sitä seurannut ohjelma. MEDIA jakaantui noin kahteenkymmeneen rahastoon, jotka toimivat verrattain itsenäisesti eri puolil Eurooppaa. MEDIA II -ohjelma on edeltäjäänsä selkeämmin komission ohjaama; päätösval komissiolla. MEDIA II -ohjelma esitellään komission tiedonannossa vuodelta Ohjelma on vuosille Ohjelma jakaantuu audiovisuaalisen alan ammattilaisille suunnattuun johtamise tekniikan koulutukseen ja audiovisuaalisen tuotannon kehittämiseen ja tuotteiden jakelun edistämiseen. MEDIA II -ohjelma ei siten ole tuotantotukea: ohjelmasta saatavan rahoitukse turvin hankitaan koulutusta, tehdään kehitystyötä ja levitetään ohjelmia. MEDIA II täydentä kansallisia tukimuotoja. MEDIA II -ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa päätöksessä vuodelta 1995 ohjelman tavoitteiksi määritellään pääpiirteittäin sellaisen ympäristön edistäminen, jossa yritysten on mahdollista toteuttaa audiovisuaalisia hankkeita sekä yritysten verkostoitumisen tukeminen Myös levityksen osalta päämääräksi asetetaan eurooppalaisen elokuva- ja videoalan aseman vahvistaminen tukemalla toimijoiden järjestäytymistä verkostoiksi. Ohjelman tavoitteisiin kuuluvat valmiuksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen. Viitteellinen rahoitusmäärä ohjelmalle on neuvoston päätöksessä 265 miljoonaa ecua. Uusimpien tietojen mukaan ohjelman budjetti on noin 310 miljoonaa ecua. Koulutusta käsittelevä osio MEDIA II - ohjelmapäätöksestä tuo esiin taustalla olleen vuode 1994 Euroopan audiovisuaalikonferenssin, jossa etusijalle oli asetettu rahoitus, esituotanto, levitys ja koulutus. Koulutuksen rooli audiovisuaalisella alalla liittyy ammattilaisten pätevöittämiseen hyödyntämään markkinoita laajasti eurooppalaisella ulottuvuudella. Alan peruskoulutukselta odotetaan taloudellisen ja kaupallisen hallinnon koulutusta sekä uutta teknologiaa käsittelevää opetusta. Hankkeen päämääriin kuuluvat myös ulkomaisten harjoittelumahdollisuuksien edistäminen ja kouluttajien koulutus Budjetti

13 Sivu 13/36 MEDIA II -ohjelmasta saatava rahoitus on korotonta lainaa. Se tulee maksaa takaisin esimerkiksi elokuvan kuvausten alkaessa. Tapaukset, joissa rahoitus ei ole lainaa ovat tilant joissa kyse on koulutuksesta tai liiketoimintasuunnitelman laatimisesta, jota varten voidaan saada ecua. Rahoituksesta, joka on saatu elokuvaa varten, jonka tuotanto ei toteuduk tulee maksaa takaisin neljännes. Elokuvan levitykseen automaattisen tuen muodossa saatua tukea ei makseta takaisin, vaan se investoidaan jatkossa eurooppalaiseen ei-kaupalliseen elokuvaan. Budjettijakauma vuodelle 1996 on esitetty vuoden 1996 helmikuisessa ohjelmakomitean kokouksessa. Kehitykseen on budjetoitu 13 miljoonaa ecua, jotka jakaantuvat tarkemmin määrittelemättömien projektien ja yritysten kesken sekä hankkeisiin, jotka periytyvät MEDI ohjelman ajalta ja liittyvät esimerkiksi multimediatuotantoihin. Levitykseen ja jakeluun on suunnattu 32,2 miljoonaa ecua, joista pääosa ohjataan elokuvalle (12 milj. ecua), televisiolle miljoonaa ecua, videolle 4 miljoonaa ecua ja elokuvateattereille 3,5 miljoonaa ecua (Europa cinémas -verkosto). Elokuvamessuihin osoitetaan 3,2 miljoonaa ecua. Koulutuksen osuus MEDIA II -ohjelman budjetista on vuositasolla noin seitsemäsosa ohjelm kokonaismäärärahasta. Noin kolmasosa vuotuisesta budjetista suunnataan kehitykseen. Jake osuus rahoituksesta on yli puolet ohjelman vuotuisesta budjetista. Jakelun rahoitus kohdistu pääosin elokuvaan. Se saa yli puolet budjetoidusta rahasta. Television osuus on noin kolmas ja video saa levitykseen ja jakeluun kohdistetuista varoista pienimmän osuuden. Elokuvalle suunnattu levitystuki hyödyttää välillisesti myös tv- ja videojakelua, sillä elokuvalevitys toi näyteikkunana muulle levitykselle. Suomen osuus ohjelman kautta saadusta tuesta on noin 5-9 miljoonaa ecua vuodessa. Tämä rahoitus on pääosin takaisin maksettavaa lainarahoitusta MEDIA II Suomen näkökulmasta MEDIA II -ohjelma jakaantuu pääosin koulutukseen, kehitykseen ja jakeluun. Koulutus tarkoittaa Suomen näkökulmasta lähinnä kontakteja: esimerkiksi Taideteollinen korkeakoul käyttänyt vaihtomahdollisuuksia hyväkseen. Myös alan ammattilaiset, esimerkiksi tuottajat, hyödyntäneet eurooppalaista koulutusta ja osallistuneet seminaareihin ja työpajoihin. Suom ei niinkään ole järjestetty koulutusta kuin osallistuttu koulutukseen, jota muualla Euroopass järjestetään MEDIA II -rahoituksella. Suomalaiset ovat olleet myös koulutuksen järjestäjinä yhteistyössä ulkomailla järjestetyissä tilaisuuksissa. Tällä tavoin suomalaiset ovat hyötynee välillisesti ohjelmasta. AVEK on tukenut matka-avustusten muodossa osallistumista muuall Euroopassa MEDIA II -rahoituksella järjestettyihin koulutustapahtumiin. Kehitysvaihe - tuotantojen valmistelu ja markkinoinnin suunnittelu - on eurooppalaisella tas jäänyt verrattain vähälle huomiolle. Tämän vuoksi ohjelma suuntaa noin kolmasosan vuotui budjetista kehitykseen. Kehitykseen kuuluvat myös niin kutsutut väliportaat (platform), joit ovat muun muassa Cartoon ja Multimedia investment. Ne ovat organisaatioita, jotka ovat pe MEDIA I -ohjelman ajalta ja jotka saavat rahoitusta MEDIA II -ohjelman lisäksi muilta rahoittajilta, esimerkiksi pankeilta, televisioyhtiöiltä ja Sanoma Oy:ltä. Ne investoivat kaupallisiin multimedia- ja animaatiohankkeisiin. Jakeluun ja levitykseen ohjattu rahoitus jakaantuu elokuvan, television ja videoiden kesken. Suomessa videoiden kohdalla on hyödynnetty ohjelmaa. Videoihin saatava tuki ei vaadi yhteistyötä muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa, vaan tuki voi määräytyä esimerkiks sillä perusteella, että toimijalla on viiden elokuvan paketti eurooppalaista ei kansallista elokuvaa.

14 Sivu 14/36 Elokuvalevityksen tuki määräytyy vuonna 1997 joko valikoivan eli selektiivisen tuen tai automaattisen tuen muodossa. Selektiivinen tuki tarkoittaa tuen saamista sillä perusteella, et jakelija levittää useaa eurooppalaista ei kansallista elokuvaa ja jakelija tekee yhteistyötä mu eurooppalaisten jakelijoiden kanssa. Ajatuksena selektiivisessä tuessa on siten lisätä eurooppalaisen elokuvan liikkumista sisämarkkinoilla. Selektiivinen tuki kohdistuu käytänn usein taide-elokuville ja pienille toimijoille. Suomalaisista elokuvista esimerkiksi Aki Kaurismäen Kauas pilvet karkaavat on saanut levitykseen tukea yhdeksässä maassa. Automaattinen tuki tähtää niin ikään eurooppalaisen elokuvan aseman vakiinnuttamiseen, m se määräytyy erilaisella mekanismilla kuin selektiivinen tuki. Automaattinen tuki myönnetä hakemuksesta levittäjän eurooppalaiselle elokuvalle saamaan yleisömäärän mukaan. Levittä toisin sanoen laskee ei kansalliselle elokuvaesitykselle saamansa yleisömäärän ja tuki määrä laskennallisesti yleisömäärän mukaan. Laskentaperusteissa on joitakin maakohtaisia eroja. Tämän lisäksi ehtona on Suomessa vähintään noin eurooppalaisen ei-kansallisen elokuvalipun myynti enintään kahden vuoden aikana. Olennaista automaattisessa tuessa on se, että saatu tuki tulee sijoittaa eurooppalaisen ei kansallisen elokuvan levitykseen tai tuotantoon. Suomen näkökulmasta elokuvalle saatavan tuen ongelma saattaa olla tuen keskittyminen levitykseen ja suurille jakelijoille. Ongelmana on markkinoiden pienuus ja näin ollen varsinaisen kulttuuriteollisuuden puute Suomessa. Suomessa Finnkino on käytännössä aino merkittävä toimija ja tuen saaja, mikäli se aktiivisesti hakee tukea. Finnkinokin on Euroopan mittakaavassa pieni yhtiö. Pienet toimijat, kuten Cinema Mondo, voivat nekin saada tukea j saavatkin ohjelman rahoitusta, mutta ne ovat pieniä muutaman ihmisen työllistäviä yksiköit Niiden kulttuurinen merkitys voi olla suuri, mutta teollinen tai työllistävä vaikutus on vähäi Lisäksi pienten toimijoiden yhteistyö on ollut puutteellista. Suomen elokuvakentälle on odotettavissa muutoksia vuoden 1999 alussa avattavaksi kaavaillun Helsingin Lasipalatsin elokuva- ja multimediakeskuksen sekä Finnkinon ja Sandrews Metronomen uusien teatterei myötä. Television kohdalla tuki määräytyy siten, että riippumattomalla tuottajalla tulee olla ennakk ostoja vähintään kahdesta maasta saadakseen ohjelman rahoitusta. Suomen näkökulmasta eh on verrattain helposti täytettävissä esimerkiksi Ruotsin osalta. Tällä tavoin määräytyvä raho tukee pk-yrityksiä. Suuret yhtiöt, kuten Yleisradio, voisivat hyödyntää ohjelmaa luomalla esimerkiksi usean eurooppalaisen tuottajan ohjelmapaketteja ostamalla ohjelmien oikeudet, myytäisiin esimerkiksi Pohjoismaihin. Suomen perspektiivistä katsottuna MEDIA II -ohjelma on merkittävä siinä, että se avaa eurooppalaisia markkinoita elokuville. Tämä on mahdollista toisaalta eurooppalaisten jakelijoiden saamien tukien kautta - kuten esimerkiksi Kaurismäen kohdalla jakelijoiden saa rahoitusta Kaus pilvet karkaavat elokuvan levittämiseen. Toisaalta MEDIA II -ohjelman yhteistyöhön kannustava rahoitus avaa kansallisia pieniä markkinoita. Myös koulutuksen ja kehityksen mahdollisuuksia voidaan parantaa ohjelman rahoituksella. Ohjelman heikkous Suomesta katsottuna on keskittyminen levityksen ja jakelun saamaan tukeen, joka ohjautuu helposti suuremmille yhtiöille ja markkinoille kuin mitä Suomessa on. Audiovisuaalisen alan ongelma on Euroopassa alan jakaantuminen kansallisiin markkinoi jotka ovat liian pieniä kilpailemaan eurooppalaisella tai maailmanlaajuisella tasolla. Kansallisiksi markkinoiksi jakaantuneen alan on vaikea houkutella rahoitusta. Ohjelman taustalla on myös huoli eurooppalaisen elokuvan tilasta: vuoden 1995 tietojen mukaan eurooppalaisten elokuvien osuus esitetyistä on laskenut alle 20 prosenttiin ja yleisömäärät o laskeneet huomattavasti. Lisäksi ongelma on se, että vaikka televisioesitysten tuntimäärät ov reilusti kaksinkertaistuneet vuoden 1988 jälkeen, eurooppalaisten ohjelmien määrä ei ole

15 Sivu 15/36 kasvanut. MEDIA II on kulttuuriteollinen ohjelma. Se on kuitenkin pääasiassa vain elokuva-alan koulutuksen, kehittämistyön ja elokuvien jakelun ohjelma. MEDIA II -ohjelman lainajärjest täydentää kansallisia tukimuotoja. Ohjelmasta saatava rahoitus keskittyy alkuperäisesti suur yhtiöille ja Suomen elokuvayhtiöt ovat eurooppalaisessa mittakaavassa pieniä. Myös pienet yhtiöt (esimerkiksi Cinema Mondo) ovat hyötyneet ohjelmasta, mutta niiden saama tuki on verrattain pieni. Suomen kulttuuriteollisuus on markkinoiden pienuuden vuoksi erityisasem se on verrattavissa lähinnä Kreikan ja Portugalin elokuvamarkkinoihin. Suomen elokuvateollisuutta MEDIA II hyödyttää lähinnä kannustamalla kansainväliseen yhteistyöhö TIIVISTELMÄ TOIMIJA TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS EU, MEDIA II -ohjelma audiovisuaalisen teollisuuden ja yritystoiminnan kehittäminen, koulutus, tuotantokehitys ja levitys KEINOT mm. selektiivinen ja automaattinen tuki ohjelman kokonaisbudjetti 310 milj. ecua Suomen osuus lainarahasta 5-9 milj. ecua vuodessa, n milj.mk 3.3. Tv ilman rajoja, audiovisuaalisen tuotannon takuurahasto sekä 16:9 action plan MEDIA II -ohjelman lisäksi audiovisuaalisen kulttuurin alalta kolme olennaista hanketta ov Tv ilman rajoja, av-tuotannon takuurahasto ja 16:9 -televisiota koskeva hanke. Televisiotoiminnan kannalta merkittävä direktiivi on vuonna 1989 annettu ja kesäkuussa 19 muutettu jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä televisiotoiminnan al yhteensovittava direktiivi. Direktiivissä säädetään vähimmäissäännöt televisio-ohjelman lähettämisen vapauden takaamiseksi. Yhteensovittamisen taustalla on ajatus siitä, että "kulttuurisia tavoitteita sisältäviä ohjelmia" tuottavien yritysten olisi helpompi harjoittaa toimintaansa. Direktiivillä pyritään siihen, että eurooppalaisella tuotannolla on suurin osa jäsenvaltioiden televisio-ohjelmien lähetysajasta; tämän tavoitteen toteutumisesta ja riippumattomien tuottajien tuotantojen toteutumisesta jäsenmaiden tulee antaa kertomus komissiolle. Direktiivi edistää näin myös pk-yritysten toimintaa. Elokuva- ja televisiotuotannon tukemiseksi on suunniteltu audiovisuaalisen takuurahaston perustamista. Ehdotuksessa neuvoston päätökseksi elokuva- ja televisiotuotantoa edistäväks takuurahastoksi todetaan alan olevan sijoittajien näkökulmasta riskialtis, minkä vuoksi tulis löytää keinoja jakaa riskejä takuurahaston avulla ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoituksella. Lähtökohta on ajatus siitä, että audiovisuaalisen alan yritykset ovat usein pieniä toimijoita, joiden on vaikea saada ulkopuolista rahoitusta rahamarkkinoilta pankkien ja rahoitusyhtiöde vaatimien takuiden puuttuessa. Takuurahastolla on tarkoitus täyttää tämä takuuvaje ja edistä

16 Sivu 16/36 yksityisten rahoittajien mielenkiintoa audiovisuaaliseen alaan kehittämällä toimintaympäris Takuurahaston on tarkoitus edistää elokuvatuotantoa, erityisesti fiktiota, jonka tuottamisen kustannukset nousevat ja jonka riskit ovat suuret. Takuurahasto tukee hankkeita, joilla on mahdollisuuksia eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Toiminnan tavoite on edi Euroopan ja maailmanmarkkinoille tarkoitettuja elokuva- ja televisioelokuvateoksia ja kehit näiden teosten eurooppalaisia tuotantoyhtiöitä ja levitysyhtiöitä. Neuvotteluissa keskustellaa vielä siitä suunnataanko tukea yksittäisille tuotannoille tai tuotantopaketeille vai tuotantoyhtiöille, jolloin av-takuurahasto voisi mahdollisesti myös lisätä tuotantoyhtiöiden yhteistyötä. Rahaston takuu voi kattaa alle puolet hankkeen lainoista ja luotoista - näin taataan omarahoitusosuuden vaikutus siihen, että hanke on harkittu ja kilpailukykyinen. Takuusumm määräytyy arvioidun rahoituksen riskin mukaan. Takuu voidaan suunnata joko lyhytaikaise luoton hankintaan tuotantoprosessia varten tai keski- tai pitkäaikaiseen yritysten rakenteen vahvistamiseen. Komission ehdotus on, että takuurahasto toimisi hallinnollisesti Euroopan investointirahaston (EIR) alaisuudessa. Tämä tarkoittaa lähinnä pienten ja keskisuurten yrity toiminnan painottamista ja takuutoimintaa unionin tasolla. Käytännön toimia ovat muun mu ehdotukset, joita tehdään muille takuulaitoksille (erityisesti juuri EIR:lle) näiden tulemiseks mukaan yksittäisten toimien ja hankkeiden rahoitukseen. Myös jälleenvakuutussopimukset j toimintojen siirto takuu- ja vakuutuslaitoksille alihankintana (kulut ja tästä aiheutuvat vakuutusmaksut kattaa av-takuurahasto) on mahdollista. Takuurahaston budjetti olisi noin miljoonaa ecua ajalla , mutta se saattaa neuvotteluissa vielä muuttua. Toiminnan tavoitteiden täyttymistä arvioidaan esimerkiksi rahaston taloudellisen tilanteen ja tuettujen hankkeiden määrän avulla. 16:9 action plan toimintasuunnitelman ajatuksena on edistää 16:9 -formaattisen tv:n sekä digitaalitekniikan käyttöä. 16:9 action plan on tukiohjelma, joka edistää 16:9 -laajakuvasuhteen tuotantoa ja lähetystoimintaa. Ohjelma on nelivuotinen vuodesta 1993 vuoteen Ohjelman kokonaisbudjetti on noin 228 miljoonaa ecua. Etusijalla ovat itsenäiset tuottajat ja eurooppalaiset tuotannot. Suomessa rahoitusta on saanut ensin Tv-Tampere ja myöhemmin ja MTV3. Keväällä 1997 päättynyt 16:9 action plan on ongelmallinen siinä mielessä, että se on suunna 16:9 tekniikan edistämiseen, mutta kuluttajilla Suomessa ei vielä ole juuri käytössään tämän formaatin vastaanottimia. Toisin sanoen rahoitus on edistänyt tämän tekniikan kehittymistä välillisesti, sillä kuluttajat katsovat tuotantoja vanhoilla vastaanottimillaan. Tämän lisäksi Nokia on myynyt 16:9 formaatin vastaanottimien valmistuksen Euroopan ulkopuolelle. 16:9 action plan on siinä mielessä merkittävä, että sillä on ollut käytössään verrattain suuri summa rahaa, josta suuret tv-alan toimijat Euroopan tasolla ovat voineet saa huomattavaakin tukea. Hanke on luonteeltaan siis vahvasti teollinen. Tulevaisuudessa tullaa näkemään, missä määrin 16:9 -formaatti vakiintuu ja millaiset markkinat ajan kuluessa synt Tähän vaikuttaa muun muassa se, valmistetaanko digitaalitelevisioita 16:9 formaatilla. Tv without frontiers -direktiivi koskee kulttuuriteollisuudesta vain televisiotoimintaa. Direktiivi vahvistaa euurooppalaisten tuotantojen asemaa jäsenvaltioiden lähetystoiminnass Direktiivi on merkittävä pienille riippumattomille yhtiöille, joiden tuotantojen asema voi vahvistua direktiivin avulla. Av-tuotannon takuurahasto edistäisi yksityisten sijoittajien mielenkiintoa audiovisuaaliseen

17 Sivu 17/36 alaan. Takuurahasto parantaa pienten yritysten edellytyksiä toimia riskialttiilla alalla. Takuurahasto tukee kulttuuriteollisuuden pienyrittäjien toimintaa televisio- ja elokuvatuotannossa. 16:9 action plan on teollinen ja tekniikkaan keskittyvä ohjelma. Sillä vahvistetaan tietyn formaattisten ja digitaalisten televisiolähetysten markkinoita. Toistaiseksi 16:9 formaatin markkinat ovat suppeat, sillä kuluttajat katsovat lähetyksiä vanhoilla vastaanottimilla. 16:9 action plan päättyi keväällä TIIVISTELMÄ TOIMIJA 1. Tv without frontiers 2. Av-tuotannon takuurahasto 3. 16:9 action plan TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS 1. eurooppalaisen tv-tuotannon vapaus ja kasvu 2. av-rahoituksen lisääminen 3. 16:9 formaatin markkinoiden edistämin KEINOT 1. direktiivi 2. tuotantoprosessin tai yrityksen rakentee vahvistamisen rahoitustakuu budjetti n. 90 milj.ecua v rahoitus tv-alan toimijoille budjetti n. 228 milj.ecua v INFO Pääpiirteet INFO ohjelma kestää neljä vuotta keväästä 1996 vuoden 1999 loppuun. Se jatkaa vuo 1995 lopussa päättynyttä IMPACT-ohjelmaa. INFO ohjelman päämäärä on edistää kasvavaa multimedian sisältötuotantoa (multimedia content industry) tunnistamaan ja hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tarkoitus on kehittää eurooppalaista sisältötuotantoa kilpailukykyiseksi kansainvälisellä tasolla ja vauhdittaa taloudellista kasvua työllisyyttä sekä kulttuurista kehitystä. Ohjelma pyrkii parantamaan perusvahvuuksia ja poistamaan heikkouksia sisältötuotannon markkinoilta Euroopassa. Vahvuusalue on ollut perinteinen kustannustoiminta, mutta elektronisen julkaisutoiminnan osalta tarvitaan Euroopan aseman parantamista, samoin kuin audiovisuaalisen sektorin osalta.

18 Sivu 18/36 Ohjelman toimintalinjat ovat kysynnän herättäminen ja tietouden lisääminen sektorista (toimintalinja 1), julkisen sektorin informaation hyödyntäminen (toimintalinja 2) ja multimediapotentiaalin käyttöönotto. Ohjelman tarkoitus on aktivoida laajasti arvoketjun jäseniä, jotta asiantuntemus koko prosessista auttaisi löytämään kasvun mahdollisuudet. Yksityisen sektorin rooli on muun muassa verkkojen rakentaminen, sovellutusten suunnittel uusien markkinoiden tutkiminen. Julkisen sektorin rooli on informaatioyhteiskunnan vahvistumisen tukeminen kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. Tähän kuuluu olennaisena osana alan säädösten muotoileminen: telekommunikaatioverkkojen vapautuminen ja tekijänoikeussäädöksistä päättäminen. Ohjelman toiminta kysynnän ja tietouden lisäämiseksi on käytännössä paljolti yhteistyöorganisaatioiden kokoamista ja kampanjoiden tukemista siten että syntyy verkostoj Verkostoon kuuluvat järjestöt tarjoavat pääsyn tietokokoelmiin kaikkialla yhteisössä, esittel ja helpottavat pääsyä eurooppalaisille tiedon valtaväylille, tiedottavat käyttäjille heidän multimedian sisältöjä koskevien tarpeidensa mahdollisista täyttäjistä ja järjestävät kampanjo Tämän lisäksi tavoite on saattaa eurooppalaisella tasolla yhteen asiakasryhmiä ja lisätä näid yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa. Niinikään julkisen sektorin informaation lähestyttävyytt tarkoitus parantaa kaikkialla Euroopassa. Julkisen sektorin kokoamista tiedoista tärkeitä ova esimerkiksi alueellisen, kansallisen ja eurooppalaisen tason viralliset tilastopalvelut. Suunnitelmissa on myös pilottiprojekteja digitaalisten valmiuksien lisäämiseksi julkisella sektorilla, mikä tarkoittaa käytännössä julkisen sektorin tietokokoelmien muuttamista digitaaliseen muotoon ja eurooppalaisten standardien luomista. Edellä kuvatun ohella ohjelm tavoite on kehittää paras mahdollinen liiketoimintastrategia alalle. Tähän päämäärään pyritä opintojen, ohjeistojen, seminaarien ja työpajojen avulla. Laadukkaan eurooppalaisen multimediasisällön edistämiseen pyritään kolmella strategisella alalla: nämä alat ovat kulttuuriperinnön taloudellinen hyödyntäminen, yrityspalvelut pkyrityksille sekä maantieteellinen, lääketieteellinen, luonnontieteellinen ja tekninen tieto (toimintalinja 3). Ohjelmasta saatavan tuen pitäisi auttaa yrityksiä alkuvaiheen tuotteenmäärittelyssä, yhteistyökumppaneiden etsinnässä, neuvotteluissa lisenssien vaihdois yhteisen jakelun suunnitelusta. Tuki suunnataan yrityksille, jotka osoittavat hankkeen Euroo laajuisen soveltamismahdollisuuden, sisältävät riskitekijän, edistävät huomattavasti markkinoiden kehittymistä ja ovat käyttäjäpainotteisia Budjetti Neuvoston päätöksessä ohjelmasta budjetiksi kaavaillaan neljän vuoden jaksoksi 65 miljoon ecua. Kustannusten tulisi suuntaa-antavasti jakaantua siten, että kysynnän edistäminen ja tietouden lisääminen saisivat budjetin kokonaissummasta noin 22-32%, julkisen alan tiedon hyödyntäminen 18-23% budjetista, multimedian mahdollisuuksien toteuttaminen 45-57% ja tukitoimien osuus olisi 3-8% kokonaisbudjetista INFO 2000 Suomen näkökulmasta INFO ohjelma korostaa multimediasta tiedottamisen lisäämistä. Tämä näkyy Suomes siten että ohjelman rahoituksella on käynnistetty MIDAS-NET -projekti (Multimedia Information Demonstration and Support Network) kysynnän luomiseksi eurooppalaisille multimediatuotteille ja multimediasovellutuksista tiedottamiseksi. Suomen Midas-solmuun kuuluvat VTT Tietopalvelu, Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutti ja Ylä Savon Kehittämisyhtiö Oy. Kunkin Midas-solmun tehtävä on tarjota elektronista neuvontapalvelua, seminaareja, työpaj pk-yrityksille sekä tietoa multimediasta yleensä. Toisinsanoen Midasverkossa olevat yhteisö

19 Sivu 19/36 näin ollen Suomen Midas-solmu levittävät multimediatietoutta ympäristöönsä, liike-elämän teollisuuden ja kaupan yrityksille sekä yksittäisille kansalaisille. Suomessa yhteensä kuusi projektia on saanut tukea toiminnalleen ensimmäisessä haussa IN rahoituksesta. Näistä projekteista kahdessa suomalainen yhteisö on koordinaattori ja neljässä partneri. Suomen koordinoimat hankkeet ovat elektroninen huonekalukauppa ja Pohjoismainen seikkailumatkojen palvelupaketti. Elektronisen huonekalusuunnittelu- ja markkinointitoimis idea on siirtää huonekalukaupan painopiste tuotannosta kohti asiakasta ja suunnittelua mahdollistamalla suunnittelijoiden työn esittely asiakkaille ilman, että tuote ensin valmistet Hankkeen tavoite on lisätä kuluttajan valinnanmahdollisuuksia ja luoda toimintamalli, jota voidaan soveltaa huonekalujen lisäksi muille aloille. Tavoitteena ovat myös kannattava kaupallinen toiminta, joka reagoi markkinoiden muutoksiin nopeasti. Hankkeessa on Suome mukana muun muassa Taideteollinen korkeakoulu. Toinen hanke, jossa suomalaiset ovat koordinaattorina on cd-rom ja on line-pohjainen matkailupalvelupaketti, jonka kautta asiaka tietoa seikkailumatkoista ja voi tehdä matkavarauksia. Hankkeen tarkoitus on helpottaa pohjoismaisten pienten erillisten yritysten markkinointia maiden ulkopuolelle. Hankkeessa Suomesta mukana A-lehdet Oy Helsingistä ja Tietovalta Oy Tampereelta. Muut hankkeet, joissa suomalaiset ovat partnereina mukana ovat eurooppalaisen kulttuuriperinnön multimediapalvelu (Media Company Sansibar Oy Tampere), toimistohuonekalujen esittelyjärjestelmä (Martela Oy Helsinki), yleiseurooppalaisen karttapalvelun prototyyppi (Maanmittauslaitos Helsinki) sekä multimediaa hyödyntävä säätiedote (Tielaitos Helsinki). Ohjelma korostaa sisältötuotannon asemaa osana informaatioteollisuutta. Informaatioteollisuus tarkoittaa tässä yhteydessä sekä laite- että palvelutuotantoa telekommunikaatiosektorilla ja atk-sektorilla sekä kuluttajaelektroniikkaa ja toimistolaitteita Komission tiedonannossa 'sisältötuotanto' content industry käsittää luovuuden, kehityksen, pakkaamisen ja jakelun osa-alueet. Sisältötuotantoon kuuluvat kirjankustannus (sanomalehd kirjat, aikakauslehdet, yhteisjulkaisut), elektroniset julkaisut (on-line tietokannat, video- ja äänitepalvelut, fax- ja cd-pohjaiset palvelut) ja audiovisuaalinen tuotanto (televisio, video, r äänitteet ja elokuva). Ohjelmassa on kyse sisältötuotannon tulevaisuuden kehityksestä Euroopassa. Komission tiedonannon painopiste on siirtymä painotuotteista elektroniseen julkaisuun ja interaktiivisii multimedia- ja informaatiopalveluihin. Tausta-ajatus on globaalilla tasolla verkottunut talou informaatioyhteiskunta, jossa informaatio, kommunikaatioteknologia ja näihin liittyvät palv ovat merkittävässä asemassa. Euroopan perspektiivistä ongelmia saattavat olla muuhun maailman verraten suuret alkukustannukset, kielelliset ja kulttuuriset erot, jotka hidastavat kehittelyä, tekijänoikeuskysymykset ja kansallisesti orientoituneet yritykset. INFO ohjelma on kulttuuriteollisuuden kannalta tärkeä, sillä sen pyrkimys on lisätä tietoutta sisältötuotannosta ja aktivoida yritystoimintaa. Ohjelmasta rahoitetut hankkeet ova paljolti innovaatioita uuden teknologian soveltamiseksi kulttuurisiin sisältöihin. Ohjelma täh julkisen sektorin tietovarantojen hyödyntämiseen, multimedian kehittämiseen ja uutta teknii hyödyntävien palveluiden parantamiseen. Käytännössä ohjelman painopiste on ainakin viel tiedottamisessa ja uusmedioissa, vaikka sisältötuotanto laajasti määriteltynä kattaa huomattavasti laajemman alueen kirjankustannuksesta radio-ohjelmiin. Sisältötuotanto limi informaatiorakenteiden kasvuun ja viestintäteknologian kehittymiseen - laadukasta sisältötuotantoa tarvitaan yhä enemmän.

20 Sivu 20/36 TIIVISTELMÄ TOIMIJA TAVOITE/KULTTUURITEOLLISUUS KEINOT INFO ohjelma kilpailukykyinen eurooppalainen sisältötuotanto: kirjankustannus, elektroni julkaisut, audiovisuaalinen tuotanto toimintalinja 1: kysyntä toimintalinja 2: julkisen sektorin informaa toimintalinja 3: multimedia: kulttuuriperin pk-yritykset, luonnontieteellinen ja teknin tieto toimintalinja 4: koulutus arvioinnin kehittämiseksi, tukitoimet budjetti: n. 65 milj.ecua v MLIS - monikielinen tietoyhteiskunta Kielellisen monimuotoisuuden merkityksen korostamiseen tietoyhteiskunnassa tähtäävä ohj MLIS koskettaa kulttuuriteollisuutta. Ohjelma liittyy tietoyhteiskunnan avaamiin uusiin markkinoihin. Sen tavoitteena on tukea pk-yritysten pääsyä monikielisille markkinoille niin sisämarkkinoilla kuin maailmanmarkkinoillakin. Merkittävin näkökulma ohjelmassa kulttuuriteollisuuden kannalta on se, että ohjelman muk on tarpeen rohkaista sellaisen teknologian ja sellaisten apuvälineiden ja menetelmien käyttö joilla pienennetään tiedonsiirron kustannuksia eri kieliä käyttävien ihmisten ja sovelluksien välillä. Ohjelma edistää erilaisten multimedia- ja tietoliikennesovellusten luomista. Lisäksi ohjelmapäätöksen korostus "on ponnisteltava sen varmistamiseksi, että kaikilla Euroopan kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tietoyhteiskuntaan riippumatta heidän yhteiskunnallisesta, kulttuurisesta, kielellisestä tai maantieteellisestä asemastaan" liittyy esimerkiksi Internetin käyttömahdollisuuksien lisäämiseen ja myös kulttuuriteollisuuteen, m se ymmärretään kulttuurin merkityksiä kantavaksi ja levittäväksi toiminnaksi. Ohjelman alustavassa määrärahajaossa neuvoston päätöksen mukaan kielellisten apuneuvoj palvelujärjestelmä, kieliteknologian kehittäminen ja apuvälineiden käytön edistäminen saav kukin yli 30% ohjelman budjetista, loput varat ohjataan tukitoimiin. Työohjelma on tehty kolmelle vuodelle ( ). Ohjelman budjetti tullee olemaan noin 15 miljoonaa ecua. Toistaiseksi ei voida täsmentää sitä, millaisia hankkeita ohjelmalla tullaan tukemaan. Myön tuki tulee osoittamaan missä määrin MLIS-ohjelma käytännössä liittyy kulttuuriteollisuutee Esimerkiksi "kielellisten voimavarojen tarjoaminen sähköisten verkkojen kautta" -otsakkeen julkaistun hakemuspyynnön hakuaika päättyy elokuun loppupuolella Haku on suunna kustantajille ja muille kielellisten tuotteiden tuottajille, jotka suunnittelevat palveluidensa ajanmukaistamista ja avaamista yleiseen käyttöön. Hankkeiden toteuttajiksi toivotaan kansainvälisiä yhteenliittymiä, jotka tarjoavat yleisiä menetelmiä digitalisoitavien ja ajanmukaisten palveluiden käytön mahdollistamiseksi.

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Musiikkitalo 2.12.2013. Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Musiikkitalo 2.12.2013. Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Musiikkitalo 2.12.2013 Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Kulttuurin alaohjelma Median alaohjelma Monialainen toimintalinja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Yhdistää 3 nykyistä ohjelmaa: Kulttuuri,

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa

EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luovien alojen rahoituspäivä Turussa 18.9.2014 Riikka Koivula Luova Eurooppa / Kulttuuri Kansainvälisen liikkuvuuden

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 20.4.2005 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot