OMAISHOIDON TUKIKESKUKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMAISHOIDON TUKIKESKUKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISHANKE 2007-2009 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 OMAISHOIDON TUKIKESKUKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI projektivastaava Anne Levomäki

2

3 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS HANKKEEN TAVOITTEET HANKKEEN HENKILÖSTÖ JA HANKKEEN TALOUSARVIO HANKKEEN RAKENTEET Ohjausryhmä Toiminnallisen suunnittelun työryhmä Kuntosalityöryhmä Tukitiimi HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Visiitin monitoimijamalli Vapaaehtoistyön malli Visiitissä Vapaaehtoisten rekrytointi ja perehdytys Vapaaehtoistyön toimintamuodot Vapaaehtoisten tukeminen Vapaaehtoistyön arviointia Toimintakykyä tukevan ja edistävän työotteen malli Visiitissä Hankesuunnitelman käsitteiden määrittelyä Fyysistä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote Visiitissä Liikuntasuunnitelma- ja seuranta Kuntosalitoiminta Interventiotutkimus kuntosaliharjoittelun vaikuttavuudesta Psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen Monitoimijamallin käyttöönotto tukikeskuksessa ja mallin arviointi HANKKEEN MONITOIMIJAMALLIN TOIMINTATAPOJEN JUURTUMINEN HANKKEEN TIEDOTUS HANKKEEN ARVIOINTI Arviointimenetelmät Työryhmien arvioinnin tuloksia LÄHTEET LIITE LIITE

4 3 1 TIIVISTELMÄ Omaishoidon tukikeskus Visiitti aloitti toimintansa Visiitti on 18-paikkainen avopalveluyksikkö, johon on Kaarinassa pääsääntöisesti keskitetty vammaisten ja vanhusten kotona selviytymistä edistävä lyhytaikaishoito. Keskittämisen etuna on, että palvelut löytyvät saman katon alta ja palvelut on suunniteltu nimenomaan lyhytaikaishoidon erityistarpeet huomioiden. Lyhytaikaishoidon tärkeänä tavoitteena on se, että asiakkaat kotiutuvat Visiitistä parempikuntoisina tai ainakin samankuntoisina kuin ovat sinne tulleet. Henkilökunta kannustaa ja ohjaa asiakkaita omatoimisuuteen ja tukee omalla toiminnallaan heidän liikuntakykyään. Visiitissä on esteetön kuntosali, joka on avoinna eläkeläisille ja erityisryhmille sekä Kaarinan kaupungin henkilökunnalle ja tietenkin Visiitissä lyhytaikaishoitojaksolla oleville asiakkaille. Visiitin toimintamallia kehitettiin vuosina lääninhallituksen rahoittamalla omaishoidon tukikeskuksen toimintamallin kehittämishankkeella. Ennen hankerahoituksen myöntämistä toimintaa oli jo suunniteltu laajapohjaisessa toiminnallisen suunnittelun työryhmässä, jossa suunnittelua oli tehty monitoimijamallin mukaisesti yhdessä kaupungin eri hallintokuntien edustajien, seurakunnan edustajien ja eri yhdistysten edustajien kanssa. Koko hankkeelle asetettiin yhdeksi merkittäväksi tavoitteeksi monitoimijamallin kehittäminen. Olihan siitä jo hyviä kokemuksia suunnitteluvaiheessa. Toiminta aloitettiin ottamalla mukaan yksityiset palveluntuottajat palkatun henkilökunnan lisäksi. Yksityinen palveluntuottaja on huolehtinut yöhoidosta, samoin fysioterapeutti on ollut yksityinen ammatinharjoittaja. Keväällä 2009 tiimiin saatiin mukaan vielä jalkahoitaja, jonka tuottamat palvelut ovat täydentäneet Visiitin toimintaa. Hankkeen aikana kehitettiin myös vapaaehtoistoimintaa, joka on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää vanhusten palvelujärjestelmän täydentäjänä. Vapaaehtoistyö on tullut osaksi Visiitin arkea. Vapaaehtoisten koulutusta ja heidän tukemistaan varten on tehty suunnitelma. Vapaaehtoiset toimivat kolmessa eri tiimissä. Kuntosali- ja ulkoilutiimi avustaa päivittäin asiakkaita Visiitin kuntosalissa sekä ulkoilussa, viriketiimi järjestää virikkeellistä toimintaa kerran viikossa ja musiikkitiimi pitää huolen, että kerran kuukaudessa on mahdollisuus kuunnella myös elävää musiikkia Visiitissä. Lähes parikymmentä vapaaehtoista on kukin itselleen sopivalla panostuksella mukana toiminnassa ja yhteishenki on hyvä. Visiitin henkilökunta on täydellisesti sitoutunut toimintakykyä edistävään työhön kaikissa arjen toiminnoissa. Päivittäisten toiminen yhteydessä hoitajat kannustavat asiakkaita omatoimisuuteen ja tukevat heidän liikkumiskykyään parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakkaille tehdään liikuntasuunnitelma, johon kirjataan myös suunnitelma kuntosaliharjoittelusta. Päivittäisiä liikuntakertoja seurataan ja ne kirjataan suunnitelmaan. Kuntosaliharjoittelu on suunnitelmallista ja tavoitteellista voimaharjoittelua. 2 HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS Vanhuspalveluita on Kaarinassa kehitetty tiiviillä yhteistyöllä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien tahojen kanssa. Yhteistyön pohjana on ollut samanlainen näkemys siitä, mikä on tärkeää ja tavoiteltavaa. Käytännön yhteistyönä on syntynyt Kaarinan vanhustyön laatukäsikirja, johon on kirjattu yhteiset tavoitteet ja sopimukset toimintatavoista. Laatukäsikirjassa tarkastellaan myös toiminnan tuloksia. Vanhustyön kehittämiseen on vaikuttanut myös vammaispoliittinen ohjelma ja päihdetyön kehittämissuunnitelma. Vanhustyön strategisen kehittämisen painopisteitä päivitetään ja 4 3

5 tarkistetaan Kaarinan kaupungin strategian mukaisesti. Vuoden 2009 alussa Kaarinan ja Piikkiön yhdistymisen jälkeen ja sen yhteydessä tapahtuneen sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisen jälkeen vanhuspalveluiden kehittämistä varten perustettiin uusi vanhuspalveluiden kehittämistyöryhmä. Kehittämistyöryhmä on sen jälkeen vastannut vanhuspalveluiden arvojen, visioiden ja toimintaperiaatteiden säännöllisestä päivittämisestä. Työryhmän jäsenet ovat vastanneet arvojen ja toimintaperiaatteiden jalkauttamisesta omissa yksiköissään. Kaarinan kaupungin vanhus- ja vammaistyön palveluita on systemaattisesti kehitetty asiakaslähtöiseen ja asiakkaiden itsenäistä selviytymistä tukevaan suuntaan. Yhteisenä visiona on ollut, että monimuotoiset palvelut varmistavat vanhuksen hyvän elämän omassa kodissa mahdollisimman pitkään, ja että elämä olisi hyvää ja turvallista. Vanhuspalveluiden toimivassa ketjussa ovat korostuneet kotihoito tukipalveluineen sekä omaishoito. Kehittämistyössä on ajateltu, että tarkoituksenmukainen kotihoidon tukeminen sekä toimiva hoitoketju luovat perustan myös vanhuspalveluiden taloudellisuudelle. Toimivaan hoitoketjuun ja palveluiden entistä taloudellisempaan tuottamistapaan on kiinnitetty kasvavaa huomiota. Käytännön toimenpiteinä on ollut omaishoidon palveluohjaajan viran perustaminen, ikäihmisten neuvolan perustaminen, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen kotihoidoksi sekä omaishoidon tukikeskuksen perustaminen. Omaishoidon kehittäminen on yksi tapa varmistaa kotihoidon jatkuminen. Omaishoidon onnistumiselle taas on edellytyksenä se, että hoidettavan toimintakyky pysyy mahdollisimman hyvänä, ja että hoitaja kokee jaksavansa hoitaa läheistään. Tehtyjen selvitysten mukaan omaishoidon tärkeä ja omaishoitajien toivoma tukimuoto on helposti järjestyvä ja asiantunteva lyhytaikaishoito. Lyhytaikaishoidon tulisi olla toimintakykyä ylläpitävää niin, että hoidettava kotiutuu hoitojaksolta fyysisesti vähintään samankuntoisena kuin jaksolle tullessaan. Tärkeää on myös henkinen vireys ja tyytyväisyys. Tukikeskus Visiitin toimintatavan keskeiset periaatteet ovat asiakaslähtöisyys ja kokonaisvaltainen palvelu, yhteistoiminnallisuus, toimintakyvyn tukeminen, taloudellisuus ja perhekeskeisyys. Visiitti tarjoaa lyhytaikaishoidon jaksoja yksilöllisesti laaditun aikataulun mukaisesti. Siellä voi tavata muita samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Visiitti tarjoaa läheistään kotona hoitavalle henkilölle säännöllistä vapaata niin, että hän voi turvallisesti jättää hoitovastuun tuttuun hoitopaikkaan. Se tarjoaa mahdollisuuden osallistua vertaisryhmiin ja mahdollisuuden hoitaa omaa fyysistä kuntoaan kuntosalissa. Omaishoidon palveluohjaaja työskentelee Visiitin tiloissa, joten hänen palvelunsa ovat lähellä. Häneltä saa avustusta moninaisissa etuuksiin ja asioiden hoitamiseen liittyvissä asioissa. 4 3 HANKKEEN TAVOITTEET Omaishoidon tukikeskuksen toimintamallin kehittämishankkeen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli kuntouttavan lyhytaikaishoidon kehittäminen. Tavoitteena oli asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn tukeminen, mutta myös psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen. Hankkeen aikana lyhytaikaishoidon toimintamallia kehitettiin yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. Monien eri tahojen osallistumisella tukikeskuksen toimintaan luotiin monitoimijamallia, jonka kehittäminen ja arvioiminen olivat myös hankkeen tavoitteena. Tavoitteeksi asetettiin myös vapaaehtoistoiminnan kehittäminen sekä koulutus- ja perehdyttämisohjelman luominen vapaaehtoisille. 5 4

6 5 Hankkeen tavoitteet: 1. Lyhytaikaishoidon monitoimijamallin kehittäminen 2. Lyhytaikaishoidossa toimivien vapaaehtoistyöntekijöiden perehdytys- ja koulutusohjelmien luominen ja koulutuksen toteuttaminen 3. Kuntouttavan työotteen vahvistaminen 4. Kehitetyn monitoimijamallin käyttöönotto omaishoidon tukikeskuksessa ja mallin arviointi 4 HANKKEEN HENKILÖSTÖ JA HANKKEEN TALOUSARVIO Hankkeelle lääninhallitus myönsi sosiaalialan kehittämishankerahoitusta ,50, joka oli 75% koko hankkeen rahoituksesta. Kunnan oma rahoitusosuus oli 25% eli , 50. Rahoitus kattoi käytännössä yhden hanketyöntekijän palkkakustannukset sekä osuuden välittömistä työskentelyyn liittyvistä kuluista. Hanke alkoi ja hankkeeseen palkattiin yksi työntekijä fysioterapeutti/sosionomi (AMK) Anne Levomäki. Hän aloitti työnsä HANKKEEN RAKENTEET 5.1 Ohjausryhmä Hankkeen hallinnointi oli ohjausryhmän tehtävä. Ohjausryhmään kuuluivat hankkeen virallinen vastuuhenkilö, vanhuspalvelujohtaja Seija Sjöblom, Kaarinakodin johtaja, Kaarinan omaishoidon palveluohjaaja Marjaana Brunou, Kaarinan terveyskeskuksen johtava ylihoitaja Raija Virtanen, Visiitin sairaanhoitaja Tiiu Uusaho sekä projektityöntekijä Anne Levomäki. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisitoista kertaa. Ohjausryhmän tehtävänä oli tarkentaa hankkeelle asetettuja tavoitteita sekä seurata ja arvioida tavoitteiden saavuttamista. Ohjausryhmään tuli muutoksia hankkeen aikana, koska Kaarinakodin johtaja vaihtui kolme kertaa. Kaarinakodin johtajana ja Visiitin käynnistäjänä oli aluksi Kaarinan terveyskeskuksen hallintoylihoitajaksi siirtynyt Raija Virtanen. Hänen jälkeensä lokakuussa 2007 Kaarinakodin johtajana aloitti Anne Merta, joka toimi myös Visiitin käynnistäjänä. Maaliskuussa 2009 Anne Merta siirtyi Turun Ammattikorkeakoulun lehtoriksi. Toukokuussa 2009 Kaarinakodin ja Visiitin uutena johtajana aloitti Riitta Tuomisto, joka jatkoi myös hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen alussa ohjausryhmään kuului myös VTM Anna- Greta Liimatainen, joka suunnitteli lisensiaattityön tekoa tutkiakseen lyhytaikaishoidon vaikutuksia. Hän jäi kuitenkin pois ohjausryhmästä vuoden 2008 alussa henkilökohtaisten syiden vuoksi. 5.2 Toiminnallisen suunnittelun työryhmä Omaishoidon tukikeskuksen toimintamallin kehittämishankkeen asiantuntijaryhmänä on toiminut toiminnallisen suunnittelun työryhmä. Se on ollut laaja-alainen ryhmä, joka on ideoinut tukikeskuksen toimintaa asiakasnäkökulmasta ja tarkentanut odotuksia tukikeskuksen toiminnasta. Toiminnallisen suunnittelun työryhmässä on ollut edustajia 6 5

7 omaishoitajista ja omaishoidettavista, Kaarinan vanhusneuvostosta, Kaarinan vammaisneuvostosta, Kaarinan seurakunnasta, Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta, SPR:n Kaarinan osastosta sekä Kaarinan vapaa-aikatoimen erityisliikunnasta. Ryhmään on kuulunut myös vanhuspalvelujohtaja, Kaarinakodin johtaja, omaishoidon palveluohjaaja sekä projektivastaava. Toiminnallisen suunnittelun työryhmä on kokoontunut jo keväällä 2006 viemään hanketta eteenpäin. Puheenjohtajana on toiminut Kaarinan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n puheenjohtaja Sirpa Hyppönen. Syksystä 2008 kokouksissa on ollut myös henkilökunnan edustus sekä yhdessä kokouksessa Visiitin vapaaehtoistyöntekijä. Kokouksia on pidetty 19 kertaa. Toiminnallisen suunnittelun työryhmän vahvuutena on ollut laajapohjainen edustus eri tahoista. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran jo , jolloin käsiteltiin muun muassa omaishoidon tukikeskuksen saneerauksen tilannetta sekä hankeanomusta. Hankkeen suunnittelu käynnistettiin toiminnallisen suunnittelun työryhmässä ja saatiin näin ollen heti asiakkaiden näkökulma siitä, minkälaista toiminta tukikeskuksessa voisi olla. Hankkeen päättymisen jälkeen toiminnallisen suunnittelun työryhmä on jatkanut edelleen toimintaansa Visiitin taustaorganisaationa. Työryhmään on otettu mukaan Kaarinan ja Piikkiön yhdistymisen jälkeen myös piikkiöläinen omaishoidon edustaja. Työryhmä toimii samalla asiakasraatina ja verkostofoorumina kaarinalaisen kotihoito- ja vanhuspalvelujen kehittämistyössä Kuntosalityöryhmä Omaishoidon tukikeskukseen valmistui esteetön kuntosali, jota suunnitteli poikkihallinnollinen kuntosalityöryhmä. Ryhmään kuului Kaarinan liikuntatoimenjohtaja sekä erityisliikunnan suunnittelija, Kaarinan terveyskeskuksen vastaava fysioterapeutti sekä kuntohoitaja. Ryhmään kuului myös vanhuspalvelujohtaja, Kaarinakodin johtaja sekä omaishoidon hankkeen projektivastaava. Kuntosalityöryhmässä suunniteltiin kuntosalin välineistöä, kuntosalin toimintaa, markkinointia ja kuntosalimaksuja. Ryhmässä pohdittiin myös laajemmin kaarinalaisten ikäihmisten liikkumis- ja liikuntamahdollisuuksia ja niiden kehittämistä. Poikkihallinnollinen yhteistyö kuntosalityöryhmässä tuntui mielekkäältä ja yhteistyötä päätettiin jatkaa kaarinalaisten vanhus- ja vammaisasiakkaiden liikuntamahdollisuuksien ja toimintakykyä tukevien toimintojen kehittämiseksi. Kuntosalityöryhmää laajennettiin vähitellen niin, että ryhmään kuuluu nyt edustajat myös kotihoidosta ja Kaarinassa toimivien vanhuspalveluita tuottavien säätiöiden edustajat sekä edustajat molemmista vanhainkodeista ja Visiitistä. Tavoitteena on ikääntyvien kanssa työskentelevien tahojen toimintakykyä edistävän työotteen vahvistaminen sekä ikääntyvien liikkumis- ja liikuntamahdollisuuksien parantuminen. Tavoitteena on myös tiedon jakaminen toimintakyvyn edistämisestä sekä hoitohenkilökunnalle, asiakkaille että heidän omaisilleen. Näin ollen poikkihallinnollisen työryhmän toiminta ja yhteistyö on jo saatu juurtumaan kaarinalaiseen tapaan toimia ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä. Työryhmä tuo esille koulutustarpeita ja järjestää koulutusta. Se on mukana järjestämässä tapahtumia ja teemaviikkoja toimintakyvyn edistämiseen liittyen. Työryhmä sai olleessa kokouksessaan nimen Iloa voimavaroista -työryhmä. Työryhmä toimii vanhuspalveluiden kehittämistyöryhmän laatuvastaavien alaisena ja linkkinä työryhmien välillä toimii Kaarinakodin johtaja. Kuntosalityöryhmä ja Iloa voimavaroista -työryhmät kokoontuivat hankkeen aikana yhteensä 14 kertaa. 7 6

8 7 5.4 Tukitiimi Vapaaehtoistyön ideointiin perustettiin Tukitiimi, jossa oli edustettuina Eläkeliiton Kaarinan yhdistys, Kaarinan eläkkeensaajat, Kaarinan eläkeläiset ja Kaarinan kansalliset seniorit ry. Eläkeläisjärjestöjen puheenjohtajille lähetettiin kutsu aamukahville keskustelemaan omaishoidon tukikeskuksesta ja ideoimaan toimintaa. Ensimmäinen kokoontuminen oli Kokouksessa Kaarinakodin johtaja kertoi osallistujille tukikeskuksen toimintaan liittyvästä hankeanomuksesta ja toimintamallista, jota tukikeskuksessa on tarkoitus toteuttaa. Heille kerrottiin ajatuksesta, että toiminnassa olisi mukana palkattujen ammattihenkilöiden lisäksi mm. vapaaehtoistyötä tekeviä tahoja. Vapaaehtoistyöhön valmiita henkilöitä toivottiin löytyvän eläkeläisjärjestöjen kautta. Ensimmäisessä eläkeläisjärjestöjen kokouksessa mukana olleista jäsenistä syntyi Tukitiimi. Sen kautta onnistuttiin saamaan mukaan monta aktiivista vapaaehtoista. Tukitiimi on kokoontunut säännöllisesti, yhteensä yhdeksän kertaa ja se toimii edelleen hyvänä linkkinä eläkeläisjärjestöihin päin. Tukitiimin jäsenten kanssa on sovittu, että he nimeävät keskuudestaan yhdyshenkilön, johon Visiitin vapaaehtoistyön yhdyshenkilö voi olla yhteydessä vapaaehtoisasioissa ja hän voi tarvittaessa kutsua eläkeläisjärjestöjen edustajat koolle. Toiminnan vakiinnuttaminen ja juurtuminen osaksi normaalia arkea on myös sikäli helppoa, että kaikki kaarinalaiset eläkeläisjärjestöt ovat kokouksissaan päättäneet ottaa vapaaehtoistyön ja nimenomaan omaishoitajien tukemisen yhdeksi tärkeäksi toimintamuodokseen. 8 7

9 8 5 HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 6 HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5.1 Visiitin monitoimijamalli 6.1 Visiitin monitoimijamalli KOLMAS SEKTORI KOLMAS SEKTORI YKSITYISET YKSITYISET PALVELUN- PALVELUN- TUOTTAJAT TUOTTAJAT OMAIS- HOIDON OMAIS- PALVELU- HOIDON PALVELU- OHJAAJA OHJAAJA MUUT MUUT HALLINTO- HALLINTO- KUNNAT KUNNAT TERVEYS TERVEYS KESKUS KESKUS HENKILÖKUNTA OMAISET VISIITIN. ASIAKAS Kaarinan Kaarinan Seudun Seudun Omaishoitajat ja ja läheiset läheiset ry ry KOTIHOITO KOTIHOITO Turun ja Turun Kaarinan ja Kaarinan seura- seurakuntayht kuntayhtymä ymä VAPAA- VAPAA- EHTOIS- EHTOIS- TYÖN- TYÖN- TEKIJÄT TEKIJÄT AVOTYÖ, AVOTYÖ, KUNTOUT- KUNTOUT- TAVA TYÖ, TAVA TYÖLLIS- TYÖ, TYÖLLIS- TETYT TETYT OPISKE- LIJAT OPISKE- LIJAT Yhteistoiminnallisen monitoimijamallin kehittäminen sisältää sopivien toimijatahojen etsimisen ja koordinoinnin monitoimijamallin sekä toimintatapojen kehittäminen mallintamisen. sisältää sopivien toimijatahojen etsi- Yhteistoiminnallisen misen ja koordinoinnin sekä toimintatapojen mallintamisen. Visiitti on hallinnollisesti osa Kaarinan vanhainkotia Kaarinakotia, jonka asukkaat ovat Visiitti pitkäaikaishoidon on hallinnollisesti asiakkaita. osa Kaarinan Visiitin asiakkaat vanhainkotia ovat lyhytaikaishoidon Kaarinakotia, jonka asiakkaita, asukkaat joiden ovat kotiutumista ja kotihoidon jatkumista aktiivisesti tuetaan. Henkilökunta näkee oman pitkäaikaishoidon asiakkaita. Visiitin asiakkaat ovat lyhytaikaishoidon asiakkaita, joiden asemansa vahvasti osana Kaarinan kotihoitoa. Omaiset ovat aktiivisesti mukana kotiutumista ja kotihoidon jatkumista aktiivisesti tuetaan. Henkilökunta näkee oman asemansa lyhtaikaishoidon suunnittelussa yhdessä henkilökunnan kanssa. Niinpä omaiset nähdään Visiitissä vahvasti hyvin osana tärkeänä Kaarinan ja aktiivisena kotihoitoa. osana Omaiset monitoimijamallia, ovat aktiivisesti jonka ytimen mukana muodostavat lyhtaikaishoidon lyhytaikaishoidon suunnittelussa asiakkaat. yhdessä henkilökunnan kanssa. Niinpä omaiset nähdään Visiitissä hyvin tärkeänä ja aktiivisena osana monitoimijamallia, jonka ytimen muodostavat lyhytaikaishoidon asiakkaat. 9 8

10 Visiitissä on työskennellyt kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana seitsemän palkattua hoitajaa sekä kotihoidon hoitaja, joka toimii pääasiassa omaishoitoperheissä. Hän tuo arvokasta tietoa Visiitissä toimivalle henkilökunnalle asiakkaiden selviytymisestä kotona. Yöhoito on ostettu yksityiseltä palveluntuottajalta, jonka kautta Visiitissä on kaksi vakituista yöhoitajaa. Fysioterapiapalvelut on ostettu myös yksityiseltä ammatinharjoittajalta. Sopimuksen mukaan fysioterapeutilla on enintään 20 viikkotyötuntia. Omaishoidon palveluohjaajan työpanos Visiitin monitoimijamallissa on ollut keskeinen. Hän on toiminut tärkeänä linkkinä omaishoitoperheiden ja Visiitin välillä. Hän on tehnyt myös Visiitin varaukset ja on ollut mukana Kaarinassa toimivassa SAS ryhmässä (selvitä, arvioi, sijoita). Omaishoidon palveluohjaaja on järjestänyt Visiitissä omaishoitajien tilaisuuksia yhdessä Kaarinan Omaishoitajat ja Läheiset yhdistyksen sekä hankkeen projektivastaavan kanssa ja tiedottanut aktiivisesti Visiitistä omaishoitoperheille. Kaarinan Omaishoitajat ja Läheiset ry tekee aitoon kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä kaupungin kanssa ja tekee konkreettisesti työtä osana Visiitin monitoimijamallia. Visiitissä on työskennellyt ammattihenkilöstön lisäksi yksi avotyöntekijä. Hän on toiminut Visiitissä lähes alusta asti. Hänen ajatellaan jo olevan vakituiseen henkilökuntaan kuuluva. Keittiössä on ollut työllistettyjä ja työkokeilussa olevia työntekijöitä. Kuntouttavan työtoiminnan työntekijöitä on toiminut Visiitissä ohjaamassa askartelua ja käden töitä sekä avustamassa kuntosaliharjoittelussa. Asiakkaiden kotiutumisen kannalta ja heidän toimintakykynsä tukemisen ja edistämisen kannalta on tärkeää, että lyhytaikaishoidossa on riittävästi toimintoja sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Kaarinalaisten eläkeläisjärjestöjen kautta mukaan tulleet Visiitin vapaaehtoistyöntekijät antavat merkittävän lisäpanoksen riittävän toiminnan järjestämiselle. Vapaaehtoistyöntekijät ovat toimineet avustustehtävissä ja virikkeellisen toiminnan järjestämisessä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja SPR:n Kaarinan osasto on ollut aktiivisena toimijana vapaaehtoistyöntekijöiden koulutuksen järjestämisessä. Kaarinan seurakunta on hoitanut vapaaehtoisten työnohjauksen ja Kaarinan seurakunnasta on säännöllisesti kerran kuukaudessa käyty pitämässä hartaushetkiä hengellistä toimintaa kaipaaville asiakkaille. Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen opiskelijoita sekä laajasti myös muiden terveys- ja sosiaalialan oppilaitosten opiskelijoita on ollut työhön oppimisjaksoilla Visiitissä. Heitä on ollut myös virikkeellisen toiminnan järjestäjinä. Interventiotutkimus kuntosaliharjoittelusta toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijoiden kanssa. Toimintamallin kehittämishanke on ollut myös toimeksiantajana Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden moniammatillisessa Monkey -projektissa. Visiitin asiakkaat ovat avohoidon asiakkaita, joten sairaanhoitajaa tarvitessaan kotihoidosta tuttu sairaanhoitaja tulee myös Visiittiin. Oma fysioterapeutti voi myös käydä Visiitissä tai asiakas voi lähteä fysioterapiaan tai asioille Visiitin ulkopuolelle. Lääkäriä ei Visiitissä ole, joten asiakkaan tarvitessa lääkäriä varataan aika terveyskeskuksesta tai tilanteen niin vaatiessa oma lääkäri voi tulla Visiittiin. Terveyskeskuksesta asiakkaat siirtyvät Visiittiin kuntoutumaan, mikä loiventaa kotiin siirtymisen kynnystä. Asiakkaat, jotka eivät ole enää sairaalahoidon tarpeessa, mutta eivät selviydy vielä kotona, voivat tulla nyt Visiittiin. Asiakkaat saavat näin ollen hoitoa oikeassa paikassa, ja hoidon porrastus toimii palvelujärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaisesti. Oikea hoidon porrastus on tietenkin myös taloudellista palvelujärjestelmän kannalta

11 Koko uudenlaisella monitoimijamalliin perustuvalla toimintakulttuurilla on niin ikään haettu taloudellista tapaa tuottaa laadukkaita palveluita. Taloudellisuuden lisäksi monitoimijamallin avulla yhteistyö on parantunut. Ymmärrys eri toimijoiden välillä on lisääntynyt, vaikka toimijoilla on eri esimiehiä, ja vaikka he tulevat alun perin erilaisista toimintakulttuureista. Monitoimijamalli on tuotu näkyväksi Visiitissä ja siten kaikkien työpanos saa uuden merkityksen ja jokaisen työtä arvostetaan. Kaikki monitoimijamallin toimijat työskentelevät Visiitin ytimen eli asiakkaan toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Visiitissä toteutetaan Kaarinan vanhuspalveluiden visiota ja toimitaan asiakkaiden hyvän elämän edistämiseksi ja kotihoidon jatkumiseksi Vapaaehtoistyön malli Visiitissä Tukitoimet Tehtävät Kuukausikokoukset Työnohjaus Mukana 18 vapaaehtoista - kuntosali- ja ulkoilutiimi - viriketiimi - musiikkitiimi Kuntosaliavustus Juttutuokiot ja bingo Sävelsirkku Virkistys Ulkoilussa avustaminen Maksuton kuntosalin käyttö Vapaaehtoiskoulutukset syksy 2007, 2008 ja 2009 Musiikkituokiot INFO-tilaisuus Vapaaehtoisten rekrytointi ja perehdytys Asiakkaiden toimintakyvyn edistäminen on yksi lyhytaikaishoidon keskeisiä tavoitteita ja toimintaa ohjaavia periaatteita. Vapaaehtoistyöllä on tarkoitus lisätä asiakkaiden mahdollisuutta osallistua erilaiseen toimintaan. Vapaaehtoistyön ajateltiin voivan liittyä virkistykseen, erilaisiin yhdessäolon muotoihin sekä käden taitoihin. Sen ajateltiin olevan myös tukikeskuksen toimintaa muulla tavalla avustavaa. Vapaaehtoistyön muotoja ei ennakkoon rajattu tai tarkkaan määritelty. Tavoitteeksi asetettiin perehdytys- ja koulutusohjelman luominen, johon erikseen kuuluu vapaaehtoisten jaksamista edistävä vuosisuunnitelma. Tavoitteeksi asetettiin myös työnohjauksen tarpeen arvioiminen sekä työnohjauksen toteuttamistavan suunnitteleminen

12 Vapaaehtoistoimintaa ideoitiin tukitiimissä sekä toiminnallisen suunnittelun työryhmässä. Hankkeen alussa eläkeläisjärjestöjen tilaisuuksissa käytiin kertomassa Visiitistä ja niissä jaettiin kyselylomaketta, jolla kartoitettiin halukkuutta vapaaehtoistoimintaan, sekä niitä toimintamuotoja, joista oltaisiin kiinnostuneita. Kaikki kyselylomakkeen palauttaneet kutsuttiin henkilökohtaisesti infotilaisuuteen, jossa kerrottiin vapaaehtoistyöstä ja siitä, mitä se voisi olla Visiitissä. Infotilaisuuden jälkeen oli mahdollisuus ilmoittautua vapaaehtoistyön peruskurssille. Ensimmäinen peruskurssi järjestettiin syksyllä 2007 ja uusi samansisältöinen kurssi syksyllä Kurssi koostui kolmesta kahden tunnin osiosta. Ensimmäisen osion aiheena oli sitoutuminen vapaaehtoisuuteen, toisen aiheena oli omaishoito ja Visiitin arki ja kolmannen osion aiheena fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Koulutusta on järjestetty peruskurssin jälkeen eri aihealueilta kiinnostuksen ja suuntautuneisuuden mukaan. Visiitin vapaaehtoisia on osallistunut ikääntyneiden voimaja tasapainoharjoittelu ja ulkoiluystävä -koulutukseen sekä viriketoiminnan osalta Sävelsirkku -koulutukseen Vapaaehtoistyön toimintamuodot Syksyllä 2009 Visiitissä oli 18 vapaaehtoista mukana toiminnassa. Vuoden 2009 alussa vapaaehtoiset jaettiin kolmeen eri tiimiin: kuntosali- ja ulkoilutiimi, viriketiimi ja musiikkitiimi. Tiimeille valittiin tiimivastaavat. Yksitoista vapaaehtoista on ollut avustamassa kuntosalilla viikoittain. Neljä vapaaehtoisparia on järjestänyt viriketoimintaa kuten juttutuokiota ja Sävelsirkkua sekä bingoa. Musiikkitoimintaa on järjestänyt yksi vapaaehtoinen, joka on käynyt kerran kuukaudessa laulamassa säestäjänsä kanssa. Hän myös on rekrytoinut soittajia ja laulajia sekä runonlausujia Visiitin tapahtumiin. Pari vapaaehtoista on viikoittain käynyt ulkoilemassa asiakkaiden kanssa. Vapaaehtoisia on ollut myös avustamassa Visiitissä omaishoitajien avoimien tilaisuuksien aikana sekä erilaisten tapahtumien kuten omaishoitajien joululounaan tai omaishoitajien kevätretken aikana. Yksi vapaaehtoinen on ollut avustamassa omaishoitajapariskuntaa heidän kotonaan omaishoitajan käydessä asioimassa kodin ulkopuolella. Vapaaehtoisten kesken on kuitenkin sovittu, että avustukset tapahtuvat ensisijaisesti Visiitissä. Vuoden 2008 lopulla otettiin koekäyttöön Sävelsirkku -laitteisto. Se tarjoaa käyttäjälleen ideoita ja sisältöä hyviin yhdessäolon hetkiin. Tuhansien puhe- ja musiikkiohjelmien arkistosta löytyy innoitusta mielekkäisiin ja monipuolisiin tuokioihin. Sävelsirkkuun kuuluu 1500 kappaleen musiikkiarkisto, hengellisiä ohjelmia, tarinoita, muisteluohjelmia, tietokilpailuja, liikuntaohjelmia, kuukausittain uudistuvia selkouutisia ja Ylen Elävän Arkiston ohjelmia. Yhteislauluja löytyy sekä esilaulettuna että ilman. Niihin löytyy Sävelsirkun muistista myös sanat. Vapaaehtoistyöntekijät innostuivat Sävelsirkun käytöstä ja se on tuonut jopa uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Laitteiston kaiutin toimii tietokoneena, johon ohjelmia voi verkon kautta vaihtaa ja päivittää vuodenaikojen ja erilaisten teemojen mukaan Vapaaehtoisten tukeminen Vapaaehtoisten kanssa on kokoonnuttu kerran kuukaudessa käymään läpi avustustoimintaan liittyviä käytännön kysymyksiä. Vapaaehtoisten yhdyshenkilönä on toiminut projektivastaava ja henkilökunnan puolelta sairaanhoitaja Tiiu Uusaho. Työnohjausta on myös järjestetty syksyn 2008 aikana. Vapaaehtoiset ovat pitäneet tärkeänä, että työnohjukseen on tarvittaessa mahdollisuus osallistua. Virkistystoimintaa on

13 järjestetty aina keväisin ja syksyisin kauden päätteeksi. On oltu konsertissa ja kesäteatterissa ja virkistäytymässä mm. Ruissalon kylpylässä keväällä Siellä tutustuttiin frisbeegolfin pelaamiseen, uitiin, saunottiin ja syötiin. Vapaaehtoistyöntekijät ovat todella aktiivisesti käyttäneet mahdollisuuttaan maksuttomaan harjoitteluun Visiitin kuntosalissa. Heille on ollut kaksi omaa kuntosalivuoroa viikossa. Toinen on ollut ohjattu vuoro, joka on ollut erittäin suosittu heidän keskuudessaan. Tietoa kokoontumisista ja tapahtumista vapaaehtoiset ovat saaneet Kaarina-lehdessä kerran kuukaudessa ilmestyvän Visiitti tiedottaa osion kautta. Kaikista kokoontumisista on tehty myös muistiot, jotka on jaettu vapaaehtoisille. 12 Visiitin vapaaehtoisia Tuorlassa Vapaaehtoistyön arviointia Toiminnan alkaessa oli suunnitelmia ja ajatuksia siitä, millaiseksi toiminta omaishoidon tukikeskuksessa voisi muodostua. Vapaaehtoistyöntekijöille ei ollut valmiita tehtäviä osoitettavina, vaan heidät otettiin tavallaan ideointiin mukaan. Tehtävä, jota Visiitissä vapaaehtoistyöntekijöille ensisijaisesti tarjottiin, oli kuntosalilla avustaminen. Siihen ilmoittautui suurin osa vapaaehtoistyöstä kiinnostuneista. Toiminnan muotoutuessa tehtävät selkiytyivät. Vapaaehtoistyöntekijöiden saaminen mukaan toimintaan olisi ollut alussa helpompaa, jos heille olisi voitu heti osoittaa selkeät tehtävät. Niin vapaaehtoistyön kuin muunkin toiminnan haasteena Omaishoidon tukikeskus Visiitissä on ollut se, että asiakkaat ovat hyvin eri ikäisiä ja heidän hoitojaksonsa ovat olleet hyvin erimittaisia. Asiakaspaikkoja on vain 18, ja jos lyhytaikaishoitojaksolla on esimerkiksi 14 asiakasta, on ryhmätoimintojen toteuttaminen jo haasteellista. Osa hoitojaksolla olevista saattavat olla iältään 30 -vuotiaita ja osa lähempänä 90:ntä. Asiakkaat ovat hyvin heterogeenisiä myös sekä fyysisen että kognitiivisen toimintakykynsä suhteen, osa lähes omatoimisia, osa runsaasti apua tarvitsevia. Avustamisen, ajanvietteen ja viriketoiminnan järjestäminen tulisi olla hyvinkin yksilöllistä. Toisaalta ryhmätoimintojen järjestäminen pienessä yksikössä on ollut helppoa. On ollut hienoa seurata kuinka 13 12

14 säännöllisen lyhytaikaishoidon asiakkaat ovat tutustuneet toisiinsa ja sekä vapaaehtoiset että henkilökunta ovat oppineet heidät tuntemaan. Mielenkiintoa ja vaihtelua arkeen on tuonut myöskin se, että Visiitin ryhmissä on usein uusia asiakkaita. Keväällä 2009 lähetettiin vapaaehtoisille kyselylomake vapaaehtoistyöstä. Kyselyyn vastasi 68% vapaaehtoistyössä mukana olleista. Kyselylomakkeessa kysyttiin, oliko perehdytys vapaaehtoistyöhön ollut riittävää. Kysyttiin, oliko työnohjausta ollut tarpeeksi ja oliko se tuntunut tarpeelliselta. Kyselyssä kysyttiin myös vapaaehtoisten mielipidettä tehtävien vaikeudesta ja siitä, onko vapaaehtoistyö ollut mielekästä. Kysymykset olivat myös vapaaehtoistyön organisoinnista ja tiedotuksesta sekä virkistystoiminnan riittävyydestä. Vastauksissa ei ollut paljoakaan hajontaa, vaan ne olivat melko yhteneviä. Vapaaehtoistyö nähtiin hyvinkin mielekkäänä ja virkistystä on ollut riittävästi. Perehdytys vastausten perusteella olisi voinut olla tehokkaampaa, mutta toisaalta organisoinnin nähtiin olevan kohdallaan. Tiedotukseen pitää edelleen kiinnittää huomiota. Tuntuu myös olleen tärkeää, että vapaaehtoistyöntekijät pääsivät säännöllisesti osallistumaan yhteisiin kuukausikokouksiin. Vastausten perusteella voi tehdä johtopäätöksen siitä, että mitä paremmin on selvillä talossa tapahtuvista asioista ja kuinka paljon pystyy olemaan tekemisissä muiden vapaaehtoisten kanssa, sitä mielekkäämpää on vapaaehtoistyö. Tehtävien vapaaehtoiset kokivat olleen sopivia, ei liian vaikeita eikä liian helppoja. Työnohjaus nähtiin tarpeellisena ja sitä on ollut riittävästi, vaikka kovin montaa kertaa sitä ei järjestettykään. Toisten vapaaehtoisten vertaistuki toimii myös hyvänä työnohjauksena. Vapaaehtoistyön arviointia % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1.Perehdytys rittävää 2.Työnohjaus tarpeellista 3.Työnohjausta liian vähän 4.Hyvin organisoitu 5.Kokoukset tarpeellisia 6.Tiedotus riittävää 7.Mielekästä toimintaa 8.Liian vaikeaa 9.Sopivaa 10.Liian helppoa 11.Virkistystä riittävästi 6.3 Toimintakykyä tukevan ja edistävän työotteen malli Visiitissä Hankesuunnitelman käsitteiden määrittelyä En osaa sanoa Hyvin eri mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Hyvin samaa mieltä Hankkeen yhdeksi tavoitteeksi hankesuunnitelmassa oli kirjattu kuntouttavan työotteen vahvistaminen lyhytaikaishoidossa. Ohjausryhmässä käytiin keskustelua siitä, mitä kuntouttavalla työotteella tarkoitetaan, ja mitä asioita lyhytaikaishoitojaksolla on tärkeää 14 13

15 painottaa asiakkaiden ohjaamisessa. Työryhmässä pidettiin tärkeänä, että toiminta on asiakaslähtöistä ja asiakkaan voimavaroja tukevaa. Kuntouttava työote nähtiin enemmän hoitajan toteuttamina asiakkaaseen kohdistuvina toimenpiteinä kuin hoitajan ja asiakkaan vuorovaikutukseen perustuvana toimintana. Hankkeessa päätettiin puhua toimintakyvyn tukemisesta ja edistämisestä, joka käsittää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn. Ikääntyneen ja toimintakyvyltään heikentyneen ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaa ratkaisevasti se, miten hän selviytyy jokapäiväisestä elämästään, niinpä hankkeessa haluttiin korostaa asiakkaiden omatoimisuuden ja jäljellä olevien voimavarojen tukemista kaikkien arjen toimintojen yhteydessä. Toimintakykytutkimuksen ja keskustelun taustalla on nykyisin kaksi toisiaan lähellä olevaa mallia. Toinen on Nagin malli vuodelta 1976 ja toinen WHO:n malli vuodelta Mallit eroavat toisistaan siinä, että niissä toiminnanvajausten katsotaan kehittyvän hieman eri teitä. Nagin mallille on ollut pohjana Verbruggen ja Jetten vuonna 1994 esittämä sosiaalilääketieteellinen malli, jota pidetään nykyisen epidemilogisen ja kliinisen tutkimuksen viitekehyksenä. Tässä mallissa fyysisissä ja psyykkisissä toiminnoissa ilmenevät rajoitukset vaikuttavat päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen (Heikkinen, Rantanen 2007). WHO on sittemmin vuonna 2001 kehittänyt aikaisempaan malliin perustuvan ICFluokituksen. Se on hyvin laaja malli ja sen käyttöä viedään eteenpäin maailmanlaajuisesti. ICF:n näkökulman mukaan toimintakyky ja sosiaalinen osallistuminen ovat yksilön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Tässä voimavarakeskeisessä mallissa alettiin ensimmäisen kerran puhua aktiviteettirajoituksista ja osallistumisen rajoituksista toiminnanvajauksien sijaan (Lyyra, Pikkarainen,Tiilikainen 2007). Vanhoilla ja vammaisilla henkilöillä on voimavaroja, joiden tunnistaminen ja tukeminen ovat oleellinen osa terveyden edistämistä. Toimintakyvyn heikkeneminen kuten sosiaalisen osallistumisen väheneminen, ulkoilun väheneminen tai kotitöiden tekemisen vaikeutuminen ovat usein seurausta liikkumiskyvyn huonontumisesta. Liikkumiskykyyn taas vaikuttaa oleellisesti lihasvoima ja tasapaino. Lyhytaikaishoidossa voidaan yksilöllisesti arvioida asiakkaiden toimintakykyä ja suunnitella, miten toimintakykyä voidaan tukea. Sen lisäksi, että toimintakyvyn tukeminen huomioidaan kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, Visiitissä voidaan asiakkaalle laatia henkilökohtainen kuntosaliohjelma. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää säännöllisen fyysisen harjoittelun merkitystä toimintakyvyn säilymiselle. Saaduilla tuloksilla on merkitystä lyhytaikaishoidon sisällön kehittämiselle. Hankkeen alussa suunniteltiin lyhytaikaishoidon mallintamista siten, että harjoittelu ei katkeaisi kotona ollessa, vaan asiakkaat kävisivät harjoittelemassa kotoa käsin myös intervallijaksojen välillä. Suunniteltiin myös kotihoidon asiakkaiden saamista kuntosaliharjoitteluun. Kuntosaliharjoittelun on todettu olevan tehokas ja turvallinen harjoittelumuoto myös ikääntyville Fyysistä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote Visiitissä Suurimmaksi haasteeksi hankkeen aikana ja varsinkin alussa muodostui yhteisen kielen löytäminen Visiitin moniammatilliselle työryhmälle. Henkilökunnan kesken käytiin keskustelua siitä, mitä termiä työotteestamme käytämme. Ilmeni myös selviä näkemyseroja siitä, mitä kuntouttavalla tai toimintakykyä edistävällä työotteella tarkoitetaan. Välttämättä hoitohenkilökunta ei osannut arvostaa omaa arjen työtään, vaan koki toimintakyvyn edistämisen tarkoittavan askartelua, pelaamista tai jumppatuokioita. He

16 kokivat alussa riittämättömyyttä siitä, etteivät ehtineet suorittamaan asiakkaidensa kanssa kaikkea edellä mainittua. Toki toimintakyvyn edistämiseen liittyy myös virikkeellinen toiminta, mutta erityisen tärkeää on vuorovaikutus arjen toimintojen yhteydessä. Fyysisen toimintakyvyn tukemisen ja edistämisen kannalta on tärkeää tietää, miten asiakasta tulee ohjata ylös vuoteesta, tuolilta ylösnousussa tai esimerkiksi ruokailun ja WC -käyntien yhteydessä. Ennen ensimmäisten asiakkaiden tuloa Visiittiin käytiin henkilökunnan pienryhmissä läpi asiakkaiden perusliikkumisen avustaminen päivittäisen toimien yhteydessä. Projektivastaavan opastuksella harjoiteltiin käytännön tilanteita, ja hoitohenkilökunta sai kokemuksia samalla myös oman kehon käytöstä. Tilanteissa harjoiteltiin myös pienapuvälineiden käyttöä asiakkaiden siirtojen yhteydessä. Apuvälineet helpottavat hoitajien työtä ja tukevat ja edistävät samalla myös asiakkaiden jäljellä olevia voimavaroja. Asiakkaiden avustamista on käyty läpi hoitohenkilökunnan kanssa käytännön tilanteissa. Toimiviksi todetut avustamistavat on kirjattu asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Alkuvuodesta 2009 toteutettiin myös samansisältöinen koulutus asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn tukemisesta ja ohjaamisesta kuin alussa. Koulutuksessa havainnoitiin omaa kehon käyttöä siirtymistilanteissa ja harjoiteltiin avustamista hoitohenkilökunnan kesken. Toisella koulutuskerralla siirto- ja avustusmenetelmiä harjoiteltiin asiakkaiden kanssa. Koulutus vahvisti vakituisten hoitajien tapaa ohjata ja avustaa asiakkaita, vaikka heillä oli jo laajasti kokemusta ja näkemystä perusliikkumisesta ja sen tukemisen ja edistämisen merkityksestä arjen työssä. Uusille hoitajille koulutus antoi valmiudet työskennellä samojen periaatteiden mukaan kuin alusta asti Visiitissä olleet hoitajat työskentelevät. Koulutuksilla päivitetään säännöllisesti hoitajien ammattitaitoa sekä asennoitumista toimintakykyä edistävään työotteeseen. Taustalla perusliikkumiseen on ollut projektivastaavan fysioterapeutin koulutus sekä hänen perehtyneisyytensä kinestetiikkaan ja Bobath -konseptiin. Kinestetiikka on lähestymistapa, joka tarjoaa ymmärryksen ihmisen toiminnoista, sekä liikkeen ja liikkumisen merkityksestä näiden toimintojen suorittamiselle, itsehallinnalle, oppimiselle ja terveydelle. Ihminen, joka ei pysty itse liikuttamaan itseään menettää nopeasti oman kehonsa hahmottamisen. Siten hänen mahdollisuutensa osallistua aktiivisesti toimintaansa on rajoittunut ja avustettavasta tulee helposti passiivinen siirreltävä ja vaikeasti kuntoutettava. Bobath -konsepti on erityisesti neurologisten kuten aivohalvauspotilaiden kuntoutuksen lähestymistapa. Visiitin hoitajia on osallistunut myös Kaarinan kaupungin erityisliikunnan suunnittelijan pitämään Ikäinstituutin räätälöimään Kunnon hoitaja -koulutukseen. Kunnon hoitaja - koulutus on tarkoitettu nimenomaan hoitohenkilökunnalle, joka työskentelee kotihoidon asiakkaiden kanssa. Koulutus antaa hyvät teoriatiedot lihasvoiman ja tasapainon merkityksestä ikääntyvien toimintakyvylle. Sama teoria on taustalla silloinkin, kun ohjataan päivittäisiä toimintoja. Liikkumisen ja liikunnan merkitys jokapäiväisen selviytymisen kannalta opitaan näkemään kokonaisuutena. Toukokuussa 2009 Ikäinstituutti järjesti Visiitissä Vanhusvalmentaja -koulutuksen, johon osallistui Visiitistä yksi hoitaja, fysioterapeutti ja projektivastaava. Vanhusvalmentaja- koulutus on Kunnon hoitaja - koulutusta hiukan laajempi koulutus ja se syvensi Visiitin moniammatillisen työryhmän yhteistä näkemystä asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn tukemisesta ja edistämisestä. Visiitin kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana henkilökunta vakiintui ja työsti laatukäsikirjaa, johon kirjattiin Visiitin arvot ja toimintaperiaatteet sekä toiminta- ja työohjeet. Toiminta- ja työohjeiden selkiytyminen helpotti arjen työtä. Säännöllisen lyhytaikaishoidon asiakkaat tulivat tutuiksi ja työn tulokset alkoivat näkyä, mikä vaikutti oleellisesti siihen, että Visiitin henkilökunta on täydellisesti sitoutunut työhönsä

17 Liikuntasuunnitelma- ja seuranta Monenlaisten vaiheiden kautta toiminnot alkoivat muotoutua ja vakiintua. Suunnitelmallisuutta toimintaan toi kevään 2009 aikana käyttöön otettu liikuntasuunnitelma- ja seurantalomake. Asiakkaan kanssa on yhdessä suunniteltu harjoittelu ja ne tavoitteet, mihin harjoittelulla pyritään. Tavoitteet ja suunnitelma on kirjattu lomakkeeseen, jota on ollut lyhytaikaishoitojakson ajan asiakkaan huoneen ilmoitustaululla. Suunnitelmaan on voitu kirjata päivittäiset kävelymatkat, kuntosaliharjoittelu, ulkoilu, voimistelu ja Motomed -harjoittelu. Motomed -laite on moottoriavusteinen, ohjausohjelmalla varustettu harjoitusterapialaite henkilöille, joilla on halvaus, spastisuutta tai fyysistä toimintakykyvajetta. Laite on ollut hyvin aktiivisessa käytössä Visiitissä ja etupäässä hoitajat ovat huolehtineet sen käytöstä. Asiakkaiden päivittäinen liikkuminen ja toteutuneet harjoittelukerrat on kirjattu lomakkeen seurantaosuuteen. Lomakkeeseen ovat kirjanneet kaikki asiakkaan liikkumista ja liikuntaa ohjaavat henkilöt. Liikuntasuunnitelmat on säilytetty asiakkaiden seuraavia jaksoja varten, jolloin ne on voitu heti ottaa käyttöön ja tehdä niihin tarvittavat muutokset. Visiitissä on ollut fysioterapeuttien käytössä myös liikuntakykytesti, joka mittaa tasapainoa, alaraajojen lihasvoimaa sekä kävelynopeutta. Testiä kehitettiin hankkeen aikana tehdyn interventiotutkimuksen tuloksien perusteella. Sitä on vielä tarkoitus kehittää yhdessä muiden Kaarinan ikäihmisten toimintakyvyn edistämiseen osallistuvien kanssa. Fysioterapeutit ovat arvioineet kenelle testi on mielekästä tehdä, ja testipäivä on niin ikään kirjattu liikuntasuunnitelma- ja seurantalomakkeeseen. Toki päivittäistä kirjaamista on tehty Visiitissä käytössä olevaan Effica - potilastietojärjestelmään ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat on pidetty ajan tasalla. Rava -mittaukset ovat olleet myös käytössä ja niitä on täydennetty MMSE - muistitestillä. Paljon on käyty keskustelua ohjausryhmässä ja henkilökunnan kanssa vielä monipuolisemmin asiakkaiden toimintakykyä kuvaavan toimintakykymittarin käyttöönotosta. Tällaisia ovat esim. kotihoidon RAI-, Barthel- tai Fim -mittarit Kuntosalitoiminta Visiittiin valmistui 2007 esteetön kuntosali, jota kuntosalityöryhmässä oli suunniteltu. Kuntosalissa on paineilmalla toimivat laitteet, joiden vastuksia on helppo säätää nappia painamalla. Salissa on kuusi laitetta, joissa on yhteensä yhdeksän toimintoa. Kahdessa laitteessa voi harjoitella pyörätuolista käsin. Salissa on myös muuta välineistöä alkuverryttelyä ja tasapainoharjoituksia varten. Hankkeen aikana on tehty joitain pieniä hankintoja lisää. Nyrkkeilysäkki hankittiin aktiivisesti harjoittelevien kehitysvammaisten toivomuksesta. Puolapuut hankittiin, koska salissa ei ole vetoharjoituslaitteita. Puolapuihin voidaan nyt kiinnittää vastuskumeja ja käyttää niitä vetoharjoitteisiin. Kuntosalin viikko-ohjelma hahmottui kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan. Aluksi olivat etusijalla Visiitin omat asiakkaat. Säännölliset harjoitusvuorot olivat interventioon kuuluvilla omaishoidon ja kotihoidon yli 65-vuotiailla asiakkailla. Keväällä 2008 tehtyjen interventiotutkimuksen loppumittausten jälkeen koeryhmään kuuluneet halusivat jatkaa harjoittelua myös syksyllä. Kontrolliryhmään kuuluneet halusivat myös syksyllä 2008 aloittaa harjoittelun, tosin jotkut kontrolliryhmään kuuluneet olivat käyneet harjoittelemassa omatoimisesti jo keväällä. Omaishoidon ja kotihoidon ryhmiä on ollut kuntosalin aikataulussa yhteensä yhdeksän ja niissä ohjaajana on ollut Visiitin fysioterapeutti. Jokaisessa ryhmässä on ollut 1 2 vapaaehtoista avustajaa. Monet näiden ryhmien kävijöistä ovat olleet niitä, jotka ovat olleet Visiitissä lyhytaikaishoitojaksolla tai ovat 17 16

18 säännöllisiä lyhytaikaishoidon asiakkaita. Kuntosaliharjoittelu ei siis katkea missään vaiheessa kuten hankesuunnitelmassa suunniteltiin. Kuntosalin viikko-ohjelma on jatkunut samoja aikatauluja noudattaen. Pieniä muutoksia ja lisäyksiä ohjelmaan on tullut. Vakiovuoroja on sovittu Visiitin omien asiakkaiden lisäksi vapaaehtoisten, omaishoitajien sekä erityisryhmien kanssa. Vakiovuoroja kuntosalissa on ollut myös terveyskeskuksen fysioterapian ryhmälle sekä Tiklin toimintakeskuksen kehitysvammaisten ryhmälle sekä vammaisten nuorten ja heidän vanhempiensa ryhmälle. Vapaasti käytettäviä vuoroja on sovittu aamuun klo 8 10 välille sekä viikonloppuisin. Työkykyä ylläpitävän toiminnan eli TYKY -vuoroja on annettu henkilökunnan käyttöön klo 16 jälkeen. TYKY -vuorot ovat olleet kaikkien Kaarinan kaupungin henkilökunnan käytettävissä. Kuntosalin viikko-ohjelmassa on ollut myös vapaavuoroaika, jolloin salissa on ollut paikalla ohjaaja. Opastusta ovat vuorotellen antaneet erityisliikunnan suunnittelija sekä omaishoidon hankkeen projektivastaava. Puhelinsoittoja ja kyselyjä kuntosalista on tullut kaiken aikaa. Asiakkaita on ohjattu ryhmiin heidän kuntoisuutensa mukaan. Periaatteena on ollut, että salille tullaan fysioterapeutin ohjauskeskustelun kautta. Projektivastaava on ohjannut asiakasta yksilöllisesti salin käyttöön. Ennen ohjausta on tehty asiakkaille myös liikkumiskykytestejä. Käyttäjämäärät ovat vähitellen nousseet. Keväällä 2009 käyttö lisääntyi kahden kuukauden aikana huomattavasti. Tammikuussa tilastoitiin 424 käyntikertaa ja maaliskuussa 615 käyntikertaa. 17 Visiitin kuntosalin käyntimäärät kevät tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu 18 17

19 18 Kuntosalin käyntimäärät asiakasryhmittäin kevät 2009 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu omaishoidettavat omaishoitajat 120 kotihoito 100 vapaaehtoiset 80 kkaupungin hlökunta 60 visiitti erli +eläk.+vk 0 Tikli Yksilöohjaus Terveyskeskus Pirta Syksyllä 2008 aloitettiin kotihoidon henkilökunnan kouluttaminen asiakkaiden liikkumiskyvyn arvioimiseen ja ohjaamiseen. Kouluttajana on ollut Kaarinan erityisliikunnan suunnittelija Virpi Pennanen. Koulutus toteutettiin Visiitissä ja kuntosaliharjoittelu oli osa koulutusta. Yksi koulutuskokonaisuus koostui kolmesta kolmen tunnin kokonaisuudesta. Ensimmäisessä koulutuksessa oli 14 osallistujaa. Koulutus sai innostuneen vastaanoton ja hoitajat ovat käyttäneet Visiitin salia asiakkaidensa kanssa. Toinen koulutus toteutettiin keväällä 2009 ja koulutuksia on tarkoitus edelleen jatkaa. Kuntosalitoimintaa on syytä kehittää ja tehostaa siten, että vanhoja kuntosalikävijöitä ohjataan harjoittelemaan omatoimisesti ja että uusien asiakkaiden on mahdollista aloittaa harjoittelu ohjatuissa ryhmissä. Pohdintaa on aiheuttanut se, missä vaiheessa esimerkiksi vapaaehtoiset voisivat olla valmiita olemaan vertaisohjaajina kuntosalilla ilman ammattimaista ohjaajaa. Ryhmät pitäisi jakaa asiakkaiden kuntoisuuden mukaan niin, että vapaaehtoiset olisivat ohjaajina parempikuntoisten, vain vähän apua tarvitsevien ryhmissä. Kuntosalilla on käynyt esimerkiksi monia pyörätuolia käyttäviä asiakkaita, joiden siirtymisen ohjaaminen kuntosalilaitteisiin on vaatinut erityisosaamista. Kuntosali on tarkoitettu myös lastaan hoitavien vanhempien käyttöön, vaikka lasten ja nuorten lyhytaikaishoito toteutuu muissa yksiköissä. Vähitellen myös lasten ja nuorten omaishoitajaperheet löysivät Visiitin kuntosalille harjoittelemaan. Nuorilla ja heidän vanhemmillaan on ollut jopa vakiovuoro kuntosalissa. Kuntosalissa toteutui myös osa lastaan hoitaville järjestetyssä viiden kerran ryhmätapaamisesta. Kymmenen omaishoitajaäitiä ilmoittautui mukaan ryhmään, joka kokoontui keväällä 2009 kerran kuukaudessa erilaisen toiminnan merkeissä. Ohjelmassa oli kuntosaliharjoittelua, kiinalaista Chiball -liikuntaa, kuntonyrkkeilyä, aromaterapiaa ja intialaista päänhierontaa Interventiotutkimus kuntosaliharjoittelun vaikuttavuudesta Interventiotutkimus tehtiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijoiden kanssa. Fysioterapiaopiskelijat Karoliina Kalliokoski sekä Hanna-Maaret Ahlqvist tekivät opinnäytetyön aiheenaan kuntosaliharjoittelun vaikutus ikääntyneen lihasvoimaan ja tasapainoon. Kohderyhmänä olivat yli 65 -vuotiaat omaishoidon ja kotihoidon asiakkaat. Tammikuussa 2008 postitettiin interventiotutkimukseen ilmoittautuneille kutsu alkumittauksiin. Alkumittaukset toteutettiin välisenä aikana. Mukana oli

20 asiakasta. Testaajina olivat fysioterapiaopiskelijat sekä fysioterapeutti Teppo Kaleva. Testi muodostui Bergin tasapainotestin viidestä eri osiosta: seisominen jalat yhdessä, seisten esineen nostaminen lattialta, seisten katsominen taakse vasemmalle ja oikealle sekä seisominen silmät kiinni. Testissä mitattiin myös reisilihasvoimaa maksimitoistotestillä reisipenkin avulla sekä kävelynopeutta 10 metrin kävelytestillä. Testien jälkeen osallistujat jaettiin satunnaistamalla koe- ja kontrolliryhmään. Koeryhmässä 14 asiakasta aloitti kuntosaliharjoittelun kaksi kertaa viikossa. Harjoittelu aloitettiin ja se päättyi toukokuun puolessa välissä ja se kesti yhteensä 12 viikkoa. Loppumittaukset tehtiin 19. ja ja niihin osallistui 26 asiakasta. Yhtään koeryhmäläistä ei ollut varsinaisesti keskeyttänyt. Kolme asiakasta ei osallistunut loppumittauksiin äkillisen sairastumisten vuoksi. Interventioryhmän keski-ikä oli 72 vuotta, naisia ryhmässä oli 5 ja miehiä 9. Kaikilla oli jokin neurologinen sairaus esim. MS -tauti, Parkinsonin tauti, aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta johtuva toispuolihalvaus tai aivovamma. Kontrolliryhmän keski-ikä oli 77 vuotta, naisia ryhmässä oli 8 ja miehiä 6 ja heillä monilla oli myös neurologinen sairaus kuten interventioryhmälläkin. Interventio oli kvantitatiivinen tutkimus ja tutkimusjoukko oli pieni, joten tutkimuksen tulokset eivät tilastollisesti ole ihan päteviä. Yhden tutkimusjoukkoon osallistuvan testituloksen suuri muutos voi vaikuttaa keskiarvoon siten, että se antaa erilaisen kuvan lopputuloksesta kuin silloin, kun verrataan yksittäistapauksia toinen toisiinsa. Aineistonkeruumenetelminä käytetyt testit oli kuitenkin valittu niiden laajan käytön ja hyvän toistettavuuden perusteella ja tutkimusjoukko oli edustava otos tutkimuksen perusjoukosta. Johtopäätöksinä tehdystä interventiotutkimuksesta voitiin todeta, että tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelulla voidaan ylläpitää ikääntyneiden liikkumiskykyä ja että sillä on vaikutusta ikääntyneiden tasapainoon ylläpitävästi. Harjoitusohjelma vaikutti parantavasti alaraajojen ojennusvoimaan ja interventio lisäsi tutkimusryhmän fyysistä aktiivisuutta ja sen kuormittavuutta. Kysyttäessä interventioryhmässä mukana olleilta subjektiivisia kokemuksia ja tuntemuksia harjoitteluohjelman vaikutuksista päivittäiseen elämään erityisesti päivittäiseen liikkumiseen suurin osa koki harjoittelun vaikuttaneen positiivisesti arkielämän askareisiin. Tutkittavat mainitsivat muun muassa, että nyt kävely tuntui kevyemmältä, ylämäet eivät tuntuneet niin raskailta ja sohvalta ylösnouseminen oli helpottunut. Yleisen jaksamisen koettiin myös parantuneen. Fysioterapiaopiskelijat tekivät opinnäytetyönsä tuotoksena ohjekirjasen kuntosaliharjoittelusta. Ohjekirjanen suunnattiin vapaaehtoisille ja vertaisohjaajille. Opasta painettiin 100 kappaletta ja se osoittautui käyttökelpoiseksi apuvälineeksi ohjaustilanteissa. Oppaasta löytyi ohjeita kuntosaliharjoittelusta sekä sopivia harjoituksia toteutettaviksi kotioloissa. Opiskelijat allekirjoittivat sopimuksen, jossa he luovuttivat oppaan käyttöoikeuden Visiitille. Opasta täydennettiin keväällä 2009 ja siihen lisättiin kuvat ja ohjeet niistä laitteista, joita opiskelijoiden tekemässä oppaassa ei ollut. Siihen lisättiin myös sivu asiakkaan henkilökohtaista harjoitusohjelmaa varten. Opas sai painossa myös uuden Kaarinan graafisen ilmeen

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus

Lisätiedot

Etsiväpiirit projekti 2012-2016

Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Markku Holmi, projektisuunnittelija www.vpty.fi Toiminta-ajatuksena on tuottaa ikääntyvien turvallista asumista ja kotona asumista tukevia palveluja sekä hyvinvointia ylläpitävää

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotona paras Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotihoidon organisaatio: Kotihoidon johtaja Marjatta Lahti kotihoidon ohjaaja Tuija

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan. Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015

Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan. Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015 Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015 6.11.2015 Al Ikäinstituutin motto: Elämänvoimaa vanhuuteen elämänvoimaa vanhuudesta Päämäärä on edistää hyvää

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli

Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli 1 Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli Virpi Hantikainen ESH, TtT, Kinestetiikka kouluttaja Suomen kinestetiikkayhdistys ry:n puheenjohtaja

Lisätiedot