OMAISHOIDON TUKIKESKUKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMAISHOIDON TUKIKESKUKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISHANKE 2007-2009 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 OMAISHOIDON TUKIKESKUKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI projektivastaava Anne Levomäki

2

3 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS HANKKEEN TAVOITTEET HANKKEEN HENKILÖSTÖ JA HANKKEEN TALOUSARVIO HANKKEEN RAKENTEET Ohjausryhmä Toiminnallisen suunnittelun työryhmä Kuntosalityöryhmä Tukitiimi HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Visiitin monitoimijamalli Vapaaehtoistyön malli Visiitissä Vapaaehtoisten rekrytointi ja perehdytys Vapaaehtoistyön toimintamuodot Vapaaehtoisten tukeminen Vapaaehtoistyön arviointia Toimintakykyä tukevan ja edistävän työotteen malli Visiitissä Hankesuunnitelman käsitteiden määrittelyä Fyysistä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote Visiitissä Liikuntasuunnitelma- ja seuranta Kuntosalitoiminta Interventiotutkimus kuntosaliharjoittelun vaikuttavuudesta Psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen Monitoimijamallin käyttöönotto tukikeskuksessa ja mallin arviointi HANKKEEN MONITOIMIJAMALLIN TOIMINTATAPOJEN JUURTUMINEN HANKKEEN TIEDOTUS HANKKEEN ARVIOINTI Arviointimenetelmät Työryhmien arvioinnin tuloksia LÄHTEET LIITE LIITE

4 3 1 TIIVISTELMÄ Omaishoidon tukikeskus Visiitti aloitti toimintansa Visiitti on 18-paikkainen avopalveluyksikkö, johon on Kaarinassa pääsääntöisesti keskitetty vammaisten ja vanhusten kotona selviytymistä edistävä lyhytaikaishoito. Keskittämisen etuna on, että palvelut löytyvät saman katon alta ja palvelut on suunniteltu nimenomaan lyhytaikaishoidon erityistarpeet huomioiden. Lyhytaikaishoidon tärkeänä tavoitteena on se, että asiakkaat kotiutuvat Visiitistä parempikuntoisina tai ainakin samankuntoisina kuin ovat sinne tulleet. Henkilökunta kannustaa ja ohjaa asiakkaita omatoimisuuteen ja tukee omalla toiminnallaan heidän liikuntakykyään. Visiitissä on esteetön kuntosali, joka on avoinna eläkeläisille ja erityisryhmille sekä Kaarinan kaupungin henkilökunnalle ja tietenkin Visiitissä lyhytaikaishoitojaksolla oleville asiakkaille. Visiitin toimintamallia kehitettiin vuosina lääninhallituksen rahoittamalla omaishoidon tukikeskuksen toimintamallin kehittämishankkeella. Ennen hankerahoituksen myöntämistä toimintaa oli jo suunniteltu laajapohjaisessa toiminnallisen suunnittelun työryhmässä, jossa suunnittelua oli tehty monitoimijamallin mukaisesti yhdessä kaupungin eri hallintokuntien edustajien, seurakunnan edustajien ja eri yhdistysten edustajien kanssa. Koko hankkeelle asetettiin yhdeksi merkittäväksi tavoitteeksi monitoimijamallin kehittäminen. Olihan siitä jo hyviä kokemuksia suunnitteluvaiheessa. Toiminta aloitettiin ottamalla mukaan yksityiset palveluntuottajat palkatun henkilökunnan lisäksi. Yksityinen palveluntuottaja on huolehtinut yöhoidosta, samoin fysioterapeutti on ollut yksityinen ammatinharjoittaja. Keväällä 2009 tiimiin saatiin mukaan vielä jalkahoitaja, jonka tuottamat palvelut ovat täydentäneet Visiitin toimintaa. Hankkeen aikana kehitettiin myös vapaaehtoistoimintaa, joka on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää vanhusten palvelujärjestelmän täydentäjänä. Vapaaehtoistyö on tullut osaksi Visiitin arkea. Vapaaehtoisten koulutusta ja heidän tukemistaan varten on tehty suunnitelma. Vapaaehtoiset toimivat kolmessa eri tiimissä. Kuntosali- ja ulkoilutiimi avustaa päivittäin asiakkaita Visiitin kuntosalissa sekä ulkoilussa, viriketiimi järjestää virikkeellistä toimintaa kerran viikossa ja musiikkitiimi pitää huolen, että kerran kuukaudessa on mahdollisuus kuunnella myös elävää musiikkia Visiitissä. Lähes parikymmentä vapaaehtoista on kukin itselleen sopivalla panostuksella mukana toiminnassa ja yhteishenki on hyvä. Visiitin henkilökunta on täydellisesti sitoutunut toimintakykyä edistävään työhön kaikissa arjen toiminnoissa. Päivittäisten toiminen yhteydessä hoitajat kannustavat asiakkaita omatoimisuuteen ja tukevat heidän liikkumiskykyään parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakkaille tehdään liikuntasuunnitelma, johon kirjataan myös suunnitelma kuntosaliharjoittelusta. Päivittäisiä liikuntakertoja seurataan ja ne kirjataan suunnitelmaan. Kuntosaliharjoittelu on suunnitelmallista ja tavoitteellista voimaharjoittelua. 2 HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS Vanhuspalveluita on Kaarinassa kehitetty tiiviillä yhteistyöllä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien tahojen kanssa. Yhteistyön pohjana on ollut samanlainen näkemys siitä, mikä on tärkeää ja tavoiteltavaa. Käytännön yhteistyönä on syntynyt Kaarinan vanhustyön laatukäsikirja, johon on kirjattu yhteiset tavoitteet ja sopimukset toimintatavoista. Laatukäsikirjassa tarkastellaan myös toiminnan tuloksia. Vanhustyön kehittämiseen on vaikuttanut myös vammaispoliittinen ohjelma ja päihdetyön kehittämissuunnitelma. Vanhustyön strategisen kehittämisen painopisteitä päivitetään ja 4 3

5 tarkistetaan Kaarinan kaupungin strategian mukaisesti. Vuoden 2009 alussa Kaarinan ja Piikkiön yhdistymisen jälkeen ja sen yhteydessä tapahtuneen sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisen jälkeen vanhuspalveluiden kehittämistä varten perustettiin uusi vanhuspalveluiden kehittämistyöryhmä. Kehittämistyöryhmä on sen jälkeen vastannut vanhuspalveluiden arvojen, visioiden ja toimintaperiaatteiden säännöllisestä päivittämisestä. Työryhmän jäsenet ovat vastanneet arvojen ja toimintaperiaatteiden jalkauttamisesta omissa yksiköissään. Kaarinan kaupungin vanhus- ja vammaistyön palveluita on systemaattisesti kehitetty asiakaslähtöiseen ja asiakkaiden itsenäistä selviytymistä tukevaan suuntaan. Yhteisenä visiona on ollut, että monimuotoiset palvelut varmistavat vanhuksen hyvän elämän omassa kodissa mahdollisimman pitkään, ja että elämä olisi hyvää ja turvallista. Vanhuspalveluiden toimivassa ketjussa ovat korostuneet kotihoito tukipalveluineen sekä omaishoito. Kehittämistyössä on ajateltu, että tarkoituksenmukainen kotihoidon tukeminen sekä toimiva hoitoketju luovat perustan myös vanhuspalveluiden taloudellisuudelle. Toimivaan hoitoketjuun ja palveluiden entistä taloudellisempaan tuottamistapaan on kiinnitetty kasvavaa huomiota. Käytännön toimenpiteinä on ollut omaishoidon palveluohjaajan viran perustaminen, ikäihmisten neuvolan perustaminen, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen kotihoidoksi sekä omaishoidon tukikeskuksen perustaminen. Omaishoidon kehittäminen on yksi tapa varmistaa kotihoidon jatkuminen. Omaishoidon onnistumiselle taas on edellytyksenä se, että hoidettavan toimintakyky pysyy mahdollisimman hyvänä, ja että hoitaja kokee jaksavansa hoitaa läheistään. Tehtyjen selvitysten mukaan omaishoidon tärkeä ja omaishoitajien toivoma tukimuoto on helposti järjestyvä ja asiantunteva lyhytaikaishoito. Lyhytaikaishoidon tulisi olla toimintakykyä ylläpitävää niin, että hoidettava kotiutuu hoitojaksolta fyysisesti vähintään samankuntoisena kuin jaksolle tullessaan. Tärkeää on myös henkinen vireys ja tyytyväisyys. Tukikeskus Visiitin toimintatavan keskeiset periaatteet ovat asiakaslähtöisyys ja kokonaisvaltainen palvelu, yhteistoiminnallisuus, toimintakyvyn tukeminen, taloudellisuus ja perhekeskeisyys. Visiitti tarjoaa lyhytaikaishoidon jaksoja yksilöllisesti laaditun aikataulun mukaisesti. Siellä voi tavata muita samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Visiitti tarjoaa läheistään kotona hoitavalle henkilölle säännöllistä vapaata niin, että hän voi turvallisesti jättää hoitovastuun tuttuun hoitopaikkaan. Se tarjoaa mahdollisuuden osallistua vertaisryhmiin ja mahdollisuuden hoitaa omaa fyysistä kuntoaan kuntosalissa. Omaishoidon palveluohjaaja työskentelee Visiitin tiloissa, joten hänen palvelunsa ovat lähellä. Häneltä saa avustusta moninaisissa etuuksiin ja asioiden hoitamiseen liittyvissä asioissa. 4 3 HANKKEEN TAVOITTEET Omaishoidon tukikeskuksen toimintamallin kehittämishankkeen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli kuntouttavan lyhytaikaishoidon kehittäminen. Tavoitteena oli asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn tukeminen, mutta myös psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen. Hankkeen aikana lyhytaikaishoidon toimintamallia kehitettiin yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. Monien eri tahojen osallistumisella tukikeskuksen toimintaan luotiin monitoimijamallia, jonka kehittäminen ja arvioiminen olivat myös hankkeen tavoitteena. Tavoitteeksi asetettiin myös vapaaehtoistoiminnan kehittäminen sekä koulutus- ja perehdyttämisohjelman luominen vapaaehtoisille. 5 4

6 5 Hankkeen tavoitteet: 1. Lyhytaikaishoidon monitoimijamallin kehittäminen 2. Lyhytaikaishoidossa toimivien vapaaehtoistyöntekijöiden perehdytys- ja koulutusohjelmien luominen ja koulutuksen toteuttaminen 3. Kuntouttavan työotteen vahvistaminen 4. Kehitetyn monitoimijamallin käyttöönotto omaishoidon tukikeskuksessa ja mallin arviointi 4 HANKKEEN HENKILÖSTÖ JA HANKKEEN TALOUSARVIO Hankkeelle lääninhallitus myönsi sosiaalialan kehittämishankerahoitusta ,50, joka oli 75% koko hankkeen rahoituksesta. Kunnan oma rahoitusosuus oli 25% eli , 50. Rahoitus kattoi käytännössä yhden hanketyöntekijän palkkakustannukset sekä osuuden välittömistä työskentelyyn liittyvistä kuluista. Hanke alkoi ja hankkeeseen palkattiin yksi työntekijä fysioterapeutti/sosionomi (AMK) Anne Levomäki. Hän aloitti työnsä HANKKEEN RAKENTEET 5.1 Ohjausryhmä Hankkeen hallinnointi oli ohjausryhmän tehtävä. Ohjausryhmään kuuluivat hankkeen virallinen vastuuhenkilö, vanhuspalvelujohtaja Seija Sjöblom, Kaarinakodin johtaja, Kaarinan omaishoidon palveluohjaaja Marjaana Brunou, Kaarinan terveyskeskuksen johtava ylihoitaja Raija Virtanen, Visiitin sairaanhoitaja Tiiu Uusaho sekä projektityöntekijä Anne Levomäki. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisitoista kertaa. Ohjausryhmän tehtävänä oli tarkentaa hankkeelle asetettuja tavoitteita sekä seurata ja arvioida tavoitteiden saavuttamista. Ohjausryhmään tuli muutoksia hankkeen aikana, koska Kaarinakodin johtaja vaihtui kolme kertaa. Kaarinakodin johtajana ja Visiitin käynnistäjänä oli aluksi Kaarinan terveyskeskuksen hallintoylihoitajaksi siirtynyt Raija Virtanen. Hänen jälkeensä lokakuussa 2007 Kaarinakodin johtajana aloitti Anne Merta, joka toimi myös Visiitin käynnistäjänä. Maaliskuussa 2009 Anne Merta siirtyi Turun Ammattikorkeakoulun lehtoriksi. Toukokuussa 2009 Kaarinakodin ja Visiitin uutena johtajana aloitti Riitta Tuomisto, joka jatkoi myös hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen alussa ohjausryhmään kuului myös VTM Anna- Greta Liimatainen, joka suunnitteli lisensiaattityön tekoa tutkiakseen lyhytaikaishoidon vaikutuksia. Hän jäi kuitenkin pois ohjausryhmästä vuoden 2008 alussa henkilökohtaisten syiden vuoksi. 5.2 Toiminnallisen suunnittelun työryhmä Omaishoidon tukikeskuksen toimintamallin kehittämishankkeen asiantuntijaryhmänä on toiminut toiminnallisen suunnittelun työryhmä. Se on ollut laaja-alainen ryhmä, joka on ideoinut tukikeskuksen toimintaa asiakasnäkökulmasta ja tarkentanut odotuksia tukikeskuksen toiminnasta. Toiminnallisen suunnittelun työryhmässä on ollut edustajia 6 5

7 omaishoitajista ja omaishoidettavista, Kaarinan vanhusneuvostosta, Kaarinan vammaisneuvostosta, Kaarinan seurakunnasta, Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta, SPR:n Kaarinan osastosta sekä Kaarinan vapaa-aikatoimen erityisliikunnasta. Ryhmään on kuulunut myös vanhuspalvelujohtaja, Kaarinakodin johtaja, omaishoidon palveluohjaaja sekä projektivastaava. Toiminnallisen suunnittelun työryhmä on kokoontunut jo keväällä 2006 viemään hanketta eteenpäin. Puheenjohtajana on toiminut Kaarinan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n puheenjohtaja Sirpa Hyppönen. Syksystä 2008 kokouksissa on ollut myös henkilökunnan edustus sekä yhdessä kokouksessa Visiitin vapaaehtoistyöntekijä. Kokouksia on pidetty 19 kertaa. Toiminnallisen suunnittelun työryhmän vahvuutena on ollut laajapohjainen edustus eri tahoista. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran jo , jolloin käsiteltiin muun muassa omaishoidon tukikeskuksen saneerauksen tilannetta sekä hankeanomusta. Hankkeen suunnittelu käynnistettiin toiminnallisen suunnittelun työryhmässä ja saatiin näin ollen heti asiakkaiden näkökulma siitä, minkälaista toiminta tukikeskuksessa voisi olla. Hankkeen päättymisen jälkeen toiminnallisen suunnittelun työryhmä on jatkanut edelleen toimintaansa Visiitin taustaorganisaationa. Työryhmään on otettu mukaan Kaarinan ja Piikkiön yhdistymisen jälkeen myös piikkiöläinen omaishoidon edustaja. Työryhmä toimii samalla asiakasraatina ja verkostofoorumina kaarinalaisen kotihoito- ja vanhuspalvelujen kehittämistyössä Kuntosalityöryhmä Omaishoidon tukikeskukseen valmistui esteetön kuntosali, jota suunnitteli poikkihallinnollinen kuntosalityöryhmä. Ryhmään kuului Kaarinan liikuntatoimenjohtaja sekä erityisliikunnan suunnittelija, Kaarinan terveyskeskuksen vastaava fysioterapeutti sekä kuntohoitaja. Ryhmään kuului myös vanhuspalvelujohtaja, Kaarinakodin johtaja sekä omaishoidon hankkeen projektivastaava. Kuntosalityöryhmässä suunniteltiin kuntosalin välineistöä, kuntosalin toimintaa, markkinointia ja kuntosalimaksuja. Ryhmässä pohdittiin myös laajemmin kaarinalaisten ikäihmisten liikkumis- ja liikuntamahdollisuuksia ja niiden kehittämistä. Poikkihallinnollinen yhteistyö kuntosalityöryhmässä tuntui mielekkäältä ja yhteistyötä päätettiin jatkaa kaarinalaisten vanhus- ja vammaisasiakkaiden liikuntamahdollisuuksien ja toimintakykyä tukevien toimintojen kehittämiseksi. Kuntosalityöryhmää laajennettiin vähitellen niin, että ryhmään kuuluu nyt edustajat myös kotihoidosta ja Kaarinassa toimivien vanhuspalveluita tuottavien säätiöiden edustajat sekä edustajat molemmista vanhainkodeista ja Visiitistä. Tavoitteena on ikääntyvien kanssa työskentelevien tahojen toimintakykyä edistävän työotteen vahvistaminen sekä ikääntyvien liikkumis- ja liikuntamahdollisuuksien parantuminen. Tavoitteena on myös tiedon jakaminen toimintakyvyn edistämisestä sekä hoitohenkilökunnalle, asiakkaille että heidän omaisilleen. Näin ollen poikkihallinnollisen työryhmän toiminta ja yhteistyö on jo saatu juurtumaan kaarinalaiseen tapaan toimia ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä. Työryhmä tuo esille koulutustarpeita ja järjestää koulutusta. Se on mukana järjestämässä tapahtumia ja teemaviikkoja toimintakyvyn edistämiseen liittyen. Työryhmä sai olleessa kokouksessaan nimen Iloa voimavaroista -työryhmä. Työryhmä toimii vanhuspalveluiden kehittämistyöryhmän laatuvastaavien alaisena ja linkkinä työryhmien välillä toimii Kaarinakodin johtaja. Kuntosalityöryhmä ja Iloa voimavaroista -työryhmät kokoontuivat hankkeen aikana yhteensä 14 kertaa. 7 6

8 7 5.4 Tukitiimi Vapaaehtoistyön ideointiin perustettiin Tukitiimi, jossa oli edustettuina Eläkeliiton Kaarinan yhdistys, Kaarinan eläkkeensaajat, Kaarinan eläkeläiset ja Kaarinan kansalliset seniorit ry. Eläkeläisjärjestöjen puheenjohtajille lähetettiin kutsu aamukahville keskustelemaan omaishoidon tukikeskuksesta ja ideoimaan toimintaa. Ensimmäinen kokoontuminen oli Kokouksessa Kaarinakodin johtaja kertoi osallistujille tukikeskuksen toimintaan liittyvästä hankeanomuksesta ja toimintamallista, jota tukikeskuksessa on tarkoitus toteuttaa. Heille kerrottiin ajatuksesta, että toiminnassa olisi mukana palkattujen ammattihenkilöiden lisäksi mm. vapaaehtoistyötä tekeviä tahoja. Vapaaehtoistyöhön valmiita henkilöitä toivottiin löytyvän eläkeläisjärjestöjen kautta. Ensimmäisessä eläkeläisjärjestöjen kokouksessa mukana olleista jäsenistä syntyi Tukitiimi. Sen kautta onnistuttiin saamaan mukaan monta aktiivista vapaaehtoista. Tukitiimi on kokoontunut säännöllisesti, yhteensä yhdeksän kertaa ja se toimii edelleen hyvänä linkkinä eläkeläisjärjestöihin päin. Tukitiimin jäsenten kanssa on sovittu, että he nimeävät keskuudestaan yhdyshenkilön, johon Visiitin vapaaehtoistyön yhdyshenkilö voi olla yhteydessä vapaaehtoisasioissa ja hän voi tarvittaessa kutsua eläkeläisjärjestöjen edustajat koolle. Toiminnan vakiinnuttaminen ja juurtuminen osaksi normaalia arkea on myös sikäli helppoa, että kaikki kaarinalaiset eläkeläisjärjestöt ovat kokouksissaan päättäneet ottaa vapaaehtoistyön ja nimenomaan omaishoitajien tukemisen yhdeksi tärkeäksi toimintamuodokseen. 8 7

9 8 5 HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 6 HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5.1 Visiitin monitoimijamalli 6.1 Visiitin monitoimijamalli KOLMAS SEKTORI KOLMAS SEKTORI YKSITYISET YKSITYISET PALVELUN- PALVELUN- TUOTTAJAT TUOTTAJAT OMAIS- HOIDON OMAIS- PALVELU- HOIDON PALVELU- OHJAAJA OHJAAJA MUUT MUUT HALLINTO- HALLINTO- KUNNAT KUNNAT TERVEYS TERVEYS KESKUS KESKUS HENKILÖKUNTA OMAISET VISIITIN. ASIAKAS Kaarinan Kaarinan Seudun Seudun Omaishoitajat ja ja läheiset läheiset ry ry KOTIHOITO KOTIHOITO Turun ja Turun Kaarinan ja Kaarinan seura- seurakuntayht kuntayhtymä ymä VAPAA- VAPAA- EHTOIS- EHTOIS- TYÖN- TYÖN- TEKIJÄT TEKIJÄT AVOTYÖ, AVOTYÖ, KUNTOUT- KUNTOUT- TAVA TYÖ, TAVA TYÖLLIS- TYÖ, TYÖLLIS- TETYT TETYT OPISKE- LIJAT OPISKE- LIJAT Yhteistoiminnallisen monitoimijamallin kehittäminen sisältää sopivien toimijatahojen etsimisen ja koordinoinnin monitoimijamallin sekä toimintatapojen kehittäminen mallintamisen. sisältää sopivien toimijatahojen etsi- Yhteistoiminnallisen misen ja koordinoinnin sekä toimintatapojen mallintamisen. Visiitti on hallinnollisesti osa Kaarinan vanhainkotia Kaarinakotia, jonka asukkaat ovat Visiitti pitkäaikaishoidon on hallinnollisesti asiakkaita. osa Kaarinan Visiitin asiakkaat vanhainkotia ovat lyhytaikaishoidon Kaarinakotia, jonka asiakkaita, asukkaat joiden ovat kotiutumista ja kotihoidon jatkumista aktiivisesti tuetaan. Henkilökunta näkee oman pitkäaikaishoidon asiakkaita. Visiitin asiakkaat ovat lyhytaikaishoidon asiakkaita, joiden asemansa vahvasti osana Kaarinan kotihoitoa. Omaiset ovat aktiivisesti mukana kotiutumista ja kotihoidon jatkumista aktiivisesti tuetaan. Henkilökunta näkee oman asemansa lyhtaikaishoidon suunnittelussa yhdessä henkilökunnan kanssa. Niinpä omaiset nähdään Visiitissä vahvasti hyvin osana tärkeänä Kaarinan ja aktiivisena kotihoitoa. osana Omaiset monitoimijamallia, ovat aktiivisesti jonka ytimen mukana muodostavat lyhtaikaishoidon lyhytaikaishoidon suunnittelussa asiakkaat. yhdessä henkilökunnan kanssa. Niinpä omaiset nähdään Visiitissä hyvin tärkeänä ja aktiivisena osana monitoimijamallia, jonka ytimen muodostavat lyhytaikaishoidon asiakkaat. 9 8

10 Visiitissä on työskennellyt kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana seitsemän palkattua hoitajaa sekä kotihoidon hoitaja, joka toimii pääasiassa omaishoitoperheissä. Hän tuo arvokasta tietoa Visiitissä toimivalle henkilökunnalle asiakkaiden selviytymisestä kotona. Yöhoito on ostettu yksityiseltä palveluntuottajalta, jonka kautta Visiitissä on kaksi vakituista yöhoitajaa. Fysioterapiapalvelut on ostettu myös yksityiseltä ammatinharjoittajalta. Sopimuksen mukaan fysioterapeutilla on enintään 20 viikkotyötuntia. Omaishoidon palveluohjaajan työpanos Visiitin monitoimijamallissa on ollut keskeinen. Hän on toiminut tärkeänä linkkinä omaishoitoperheiden ja Visiitin välillä. Hän on tehnyt myös Visiitin varaukset ja on ollut mukana Kaarinassa toimivassa SAS ryhmässä (selvitä, arvioi, sijoita). Omaishoidon palveluohjaaja on järjestänyt Visiitissä omaishoitajien tilaisuuksia yhdessä Kaarinan Omaishoitajat ja Läheiset yhdistyksen sekä hankkeen projektivastaavan kanssa ja tiedottanut aktiivisesti Visiitistä omaishoitoperheille. Kaarinan Omaishoitajat ja Läheiset ry tekee aitoon kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä kaupungin kanssa ja tekee konkreettisesti työtä osana Visiitin monitoimijamallia. Visiitissä on työskennellyt ammattihenkilöstön lisäksi yksi avotyöntekijä. Hän on toiminut Visiitissä lähes alusta asti. Hänen ajatellaan jo olevan vakituiseen henkilökuntaan kuuluva. Keittiössä on ollut työllistettyjä ja työkokeilussa olevia työntekijöitä. Kuntouttavan työtoiminnan työntekijöitä on toiminut Visiitissä ohjaamassa askartelua ja käden töitä sekä avustamassa kuntosaliharjoittelussa. Asiakkaiden kotiutumisen kannalta ja heidän toimintakykynsä tukemisen ja edistämisen kannalta on tärkeää, että lyhytaikaishoidossa on riittävästi toimintoja sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Kaarinalaisten eläkeläisjärjestöjen kautta mukaan tulleet Visiitin vapaaehtoistyöntekijät antavat merkittävän lisäpanoksen riittävän toiminnan järjestämiselle. Vapaaehtoistyöntekijät ovat toimineet avustustehtävissä ja virikkeellisen toiminnan järjestämisessä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja SPR:n Kaarinan osasto on ollut aktiivisena toimijana vapaaehtoistyöntekijöiden koulutuksen järjestämisessä. Kaarinan seurakunta on hoitanut vapaaehtoisten työnohjauksen ja Kaarinan seurakunnasta on säännöllisesti kerran kuukaudessa käyty pitämässä hartaushetkiä hengellistä toimintaa kaipaaville asiakkaille. Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen opiskelijoita sekä laajasti myös muiden terveys- ja sosiaalialan oppilaitosten opiskelijoita on ollut työhön oppimisjaksoilla Visiitissä. Heitä on ollut myös virikkeellisen toiminnan järjestäjinä. Interventiotutkimus kuntosaliharjoittelusta toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijoiden kanssa. Toimintamallin kehittämishanke on ollut myös toimeksiantajana Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden moniammatillisessa Monkey -projektissa. Visiitin asiakkaat ovat avohoidon asiakkaita, joten sairaanhoitajaa tarvitessaan kotihoidosta tuttu sairaanhoitaja tulee myös Visiittiin. Oma fysioterapeutti voi myös käydä Visiitissä tai asiakas voi lähteä fysioterapiaan tai asioille Visiitin ulkopuolelle. Lääkäriä ei Visiitissä ole, joten asiakkaan tarvitessa lääkäriä varataan aika terveyskeskuksesta tai tilanteen niin vaatiessa oma lääkäri voi tulla Visiittiin. Terveyskeskuksesta asiakkaat siirtyvät Visiittiin kuntoutumaan, mikä loiventaa kotiin siirtymisen kynnystä. Asiakkaat, jotka eivät ole enää sairaalahoidon tarpeessa, mutta eivät selviydy vielä kotona, voivat tulla nyt Visiittiin. Asiakkaat saavat näin ollen hoitoa oikeassa paikassa, ja hoidon porrastus toimii palvelujärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaisesti. Oikea hoidon porrastus on tietenkin myös taloudellista palvelujärjestelmän kannalta

11 Koko uudenlaisella monitoimijamalliin perustuvalla toimintakulttuurilla on niin ikään haettu taloudellista tapaa tuottaa laadukkaita palveluita. Taloudellisuuden lisäksi monitoimijamallin avulla yhteistyö on parantunut. Ymmärrys eri toimijoiden välillä on lisääntynyt, vaikka toimijoilla on eri esimiehiä, ja vaikka he tulevat alun perin erilaisista toimintakulttuureista. Monitoimijamalli on tuotu näkyväksi Visiitissä ja siten kaikkien työpanos saa uuden merkityksen ja jokaisen työtä arvostetaan. Kaikki monitoimijamallin toimijat työskentelevät Visiitin ytimen eli asiakkaan toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Visiitissä toteutetaan Kaarinan vanhuspalveluiden visiota ja toimitaan asiakkaiden hyvän elämän edistämiseksi ja kotihoidon jatkumiseksi Vapaaehtoistyön malli Visiitissä Tukitoimet Tehtävät Kuukausikokoukset Työnohjaus Mukana 18 vapaaehtoista - kuntosali- ja ulkoilutiimi - viriketiimi - musiikkitiimi Kuntosaliavustus Juttutuokiot ja bingo Sävelsirkku Virkistys Ulkoilussa avustaminen Maksuton kuntosalin käyttö Vapaaehtoiskoulutukset syksy 2007, 2008 ja 2009 Musiikkituokiot INFO-tilaisuus Vapaaehtoisten rekrytointi ja perehdytys Asiakkaiden toimintakyvyn edistäminen on yksi lyhytaikaishoidon keskeisiä tavoitteita ja toimintaa ohjaavia periaatteita. Vapaaehtoistyöllä on tarkoitus lisätä asiakkaiden mahdollisuutta osallistua erilaiseen toimintaan. Vapaaehtoistyön ajateltiin voivan liittyä virkistykseen, erilaisiin yhdessäolon muotoihin sekä käden taitoihin. Sen ajateltiin olevan myös tukikeskuksen toimintaa muulla tavalla avustavaa. Vapaaehtoistyön muotoja ei ennakkoon rajattu tai tarkkaan määritelty. Tavoitteeksi asetettiin perehdytys- ja koulutusohjelman luominen, johon erikseen kuuluu vapaaehtoisten jaksamista edistävä vuosisuunnitelma. Tavoitteeksi asetettiin myös työnohjauksen tarpeen arvioiminen sekä työnohjauksen toteuttamistavan suunnitteleminen

12 Vapaaehtoistoimintaa ideoitiin tukitiimissä sekä toiminnallisen suunnittelun työryhmässä. Hankkeen alussa eläkeläisjärjestöjen tilaisuuksissa käytiin kertomassa Visiitistä ja niissä jaettiin kyselylomaketta, jolla kartoitettiin halukkuutta vapaaehtoistoimintaan, sekä niitä toimintamuotoja, joista oltaisiin kiinnostuneita. Kaikki kyselylomakkeen palauttaneet kutsuttiin henkilökohtaisesti infotilaisuuteen, jossa kerrottiin vapaaehtoistyöstä ja siitä, mitä se voisi olla Visiitissä. Infotilaisuuden jälkeen oli mahdollisuus ilmoittautua vapaaehtoistyön peruskurssille. Ensimmäinen peruskurssi järjestettiin syksyllä 2007 ja uusi samansisältöinen kurssi syksyllä Kurssi koostui kolmesta kahden tunnin osiosta. Ensimmäisen osion aiheena oli sitoutuminen vapaaehtoisuuteen, toisen aiheena oli omaishoito ja Visiitin arki ja kolmannen osion aiheena fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Koulutusta on järjestetty peruskurssin jälkeen eri aihealueilta kiinnostuksen ja suuntautuneisuuden mukaan. Visiitin vapaaehtoisia on osallistunut ikääntyneiden voimaja tasapainoharjoittelu ja ulkoiluystävä -koulutukseen sekä viriketoiminnan osalta Sävelsirkku -koulutukseen Vapaaehtoistyön toimintamuodot Syksyllä 2009 Visiitissä oli 18 vapaaehtoista mukana toiminnassa. Vuoden 2009 alussa vapaaehtoiset jaettiin kolmeen eri tiimiin: kuntosali- ja ulkoilutiimi, viriketiimi ja musiikkitiimi. Tiimeille valittiin tiimivastaavat. Yksitoista vapaaehtoista on ollut avustamassa kuntosalilla viikoittain. Neljä vapaaehtoisparia on järjestänyt viriketoimintaa kuten juttutuokiota ja Sävelsirkkua sekä bingoa. Musiikkitoimintaa on järjestänyt yksi vapaaehtoinen, joka on käynyt kerran kuukaudessa laulamassa säestäjänsä kanssa. Hän myös on rekrytoinut soittajia ja laulajia sekä runonlausujia Visiitin tapahtumiin. Pari vapaaehtoista on viikoittain käynyt ulkoilemassa asiakkaiden kanssa. Vapaaehtoisia on ollut myös avustamassa Visiitissä omaishoitajien avoimien tilaisuuksien aikana sekä erilaisten tapahtumien kuten omaishoitajien joululounaan tai omaishoitajien kevätretken aikana. Yksi vapaaehtoinen on ollut avustamassa omaishoitajapariskuntaa heidän kotonaan omaishoitajan käydessä asioimassa kodin ulkopuolella. Vapaaehtoisten kesken on kuitenkin sovittu, että avustukset tapahtuvat ensisijaisesti Visiitissä. Vuoden 2008 lopulla otettiin koekäyttöön Sävelsirkku -laitteisto. Se tarjoaa käyttäjälleen ideoita ja sisältöä hyviin yhdessäolon hetkiin. Tuhansien puhe- ja musiikkiohjelmien arkistosta löytyy innoitusta mielekkäisiin ja monipuolisiin tuokioihin. Sävelsirkkuun kuuluu 1500 kappaleen musiikkiarkisto, hengellisiä ohjelmia, tarinoita, muisteluohjelmia, tietokilpailuja, liikuntaohjelmia, kuukausittain uudistuvia selkouutisia ja Ylen Elävän Arkiston ohjelmia. Yhteislauluja löytyy sekä esilaulettuna että ilman. Niihin löytyy Sävelsirkun muistista myös sanat. Vapaaehtoistyöntekijät innostuivat Sävelsirkun käytöstä ja se on tuonut jopa uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Laitteiston kaiutin toimii tietokoneena, johon ohjelmia voi verkon kautta vaihtaa ja päivittää vuodenaikojen ja erilaisten teemojen mukaan Vapaaehtoisten tukeminen Vapaaehtoisten kanssa on kokoonnuttu kerran kuukaudessa käymään läpi avustustoimintaan liittyviä käytännön kysymyksiä. Vapaaehtoisten yhdyshenkilönä on toiminut projektivastaava ja henkilökunnan puolelta sairaanhoitaja Tiiu Uusaho. Työnohjausta on myös järjestetty syksyn 2008 aikana. Vapaaehtoiset ovat pitäneet tärkeänä, että työnohjukseen on tarvittaessa mahdollisuus osallistua. Virkistystoimintaa on

13 järjestetty aina keväisin ja syksyisin kauden päätteeksi. On oltu konsertissa ja kesäteatterissa ja virkistäytymässä mm. Ruissalon kylpylässä keväällä Siellä tutustuttiin frisbeegolfin pelaamiseen, uitiin, saunottiin ja syötiin. Vapaaehtoistyöntekijät ovat todella aktiivisesti käyttäneet mahdollisuuttaan maksuttomaan harjoitteluun Visiitin kuntosalissa. Heille on ollut kaksi omaa kuntosalivuoroa viikossa. Toinen on ollut ohjattu vuoro, joka on ollut erittäin suosittu heidän keskuudessaan. Tietoa kokoontumisista ja tapahtumista vapaaehtoiset ovat saaneet Kaarina-lehdessä kerran kuukaudessa ilmestyvän Visiitti tiedottaa osion kautta. Kaikista kokoontumisista on tehty myös muistiot, jotka on jaettu vapaaehtoisille. 12 Visiitin vapaaehtoisia Tuorlassa Vapaaehtoistyön arviointia Toiminnan alkaessa oli suunnitelmia ja ajatuksia siitä, millaiseksi toiminta omaishoidon tukikeskuksessa voisi muodostua. Vapaaehtoistyöntekijöille ei ollut valmiita tehtäviä osoitettavina, vaan heidät otettiin tavallaan ideointiin mukaan. Tehtävä, jota Visiitissä vapaaehtoistyöntekijöille ensisijaisesti tarjottiin, oli kuntosalilla avustaminen. Siihen ilmoittautui suurin osa vapaaehtoistyöstä kiinnostuneista. Toiminnan muotoutuessa tehtävät selkiytyivät. Vapaaehtoistyöntekijöiden saaminen mukaan toimintaan olisi ollut alussa helpompaa, jos heille olisi voitu heti osoittaa selkeät tehtävät. Niin vapaaehtoistyön kuin muunkin toiminnan haasteena Omaishoidon tukikeskus Visiitissä on ollut se, että asiakkaat ovat hyvin eri ikäisiä ja heidän hoitojaksonsa ovat olleet hyvin erimittaisia. Asiakaspaikkoja on vain 18, ja jos lyhytaikaishoitojaksolla on esimerkiksi 14 asiakasta, on ryhmätoimintojen toteuttaminen jo haasteellista. Osa hoitojaksolla olevista saattavat olla iältään 30 -vuotiaita ja osa lähempänä 90:ntä. Asiakkaat ovat hyvin heterogeenisiä myös sekä fyysisen että kognitiivisen toimintakykynsä suhteen, osa lähes omatoimisia, osa runsaasti apua tarvitsevia. Avustamisen, ajanvietteen ja viriketoiminnan järjestäminen tulisi olla hyvinkin yksilöllistä. Toisaalta ryhmätoimintojen järjestäminen pienessä yksikössä on ollut helppoa. On ollut hienoa seurata kuinka 13 12

14 säännöllisen lyhytaikaishoidon asiakkaat ovat tutustuneet toisiinsa ja sekä vapaaehtoiset että henkilökunta ovat oppineet heidät tuntemaan. Mielenkiintoa ja vaihtelua arkeen on tuonut myöskin se, että Visiitin ryhmissä on usein uusia asiakkaita. Keväällä 2009 lähetettiin vapaaehtoisille kyselylomake vapaaehtoistyöstä. Kyselyyn vastasi 68% vapaaehtoistyössä mukana olleista. Kyselylomakkeessa kysyttiin, oliko perehdytys vapaaehtoistyöhön ollut riittävää. Kysyttiin, oliko työnohjausta ollut tarpeeksi ja oliko se tuntunut tarpeelliselta. Kyselyssä kysyttiin myös vapaaehtoisten mielipidettä tehtävien vaikeudesta ja siitä, onko vapaaehtoistyö ollut mielekästä. Kysymykset olivat myös vapaaehtoistyön organisoinnista ja tiedotuksesta sekä virkistystoiminnan riittävyydestä. Vastauksissa ei ollut paljoakaan hajontaa, vaan ne olivat melko yhteneviä. Vapaaehtoistyö nähtiin hyvinkin mielekkäänä ja virkistystä on ollut riittävästi. Perehdytys vastausten perusteella olisi voinut olla tehokkaampaa, mutta toisaalta organisoinnin nähtiin olevan kohdallaan. Tiedotukseen pitää edelleen kiinnittää huomiota. Tuntuu myös olleen tärkeää, että vapaaehtoistyöntekijät pääsivät säännöllisesti osallistumaan yhteisiin kuukausikokouksiin. Vastausten perusteella voi tehdä johtopäätöksen siitä, että mitä paremmin on selvillä talossa tapahtuvista asioista ja kuinka paljon pystyy olemaan tekemisissä muiden vapaaehtoisten kanssa, sitä mielekkäämpää on vapaaehtoistyö. Tehtävien vapaaehtoiset kokivat olleen sopivia, ei liian vaikeita eikä liian helppoja. Työnohjaus nähtiin tarpeellisena ja sitä on ollut riittävästi, vaikka kovin montaa kertaa sitä ei järjestettykään. Toisten vapaaehtoisten vertaistuki toimii myös hyvänä työnohjauksena. Vapaaehtoistyön arviointia % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1.Perehdytys rittävää 2.Työnohjaus tarpeellista 3.Työnohjausta liian vähän 4.Hyvin organisoitu 5.Kokoukset tarpeellisia 6.Tiedotus riittävää 7.Mielekästä toimintaa 8.Liian vaikeaa 9.Sopivaa 10.Liian helppoa 11.Virkistystä riittävästi 6.3 Toimintakykyä tukevan ja edistävän työotteen malli Visiitissä Hankesuunnitelman käsitteiden määrittelyä En osaa sanoa Hyvin eri mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Hyvin samaa mieltä Hankkeen yhdeksi tavoitteeksi hankesuunnitelmassa oli kirjattu kuntouttavan työotteen vahvistaminen lyhytaikaishoidossa. Ohjausryhmässä käytiin keskustelua siitä, mitä kuntouttavalla työotteella tarkoitetaan, ja mitä asioita lyhytaikaishoitojaksolla on tärkeää 14 13

15 painottaa asiakkaiden ohjaamisessa. Työryhmässä pidettiin tärkeänä, että toiminta on asiakaslähtöistä ja asiakkaan voimavaroja tukevaa. Kuntouttava työote nähtiin enemmän hoitajan toteuttamina asiakkaaseen kohdistuvina toimenpiteinä kuin hoitajan ja asiakkaan vuorovaikutukseen perustuvana toimintana. Hankkeessa päätettiin puhua toimintakyvyn tukemisesta ja edistämisestä, joka käsittää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn. Ikääntyneen ja toimintakyvyltään heikentyneen ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaa ratkaisevasti se, miten hän selviytyy jokapäiväisestä elämästään, niinpä hankkeessa haluttiin korostaa asiakkaiden omatoimisuuden ja jäljellä olevien voimavarojen tukemista kaikkien arjen toimintojen yhteydessä. Toimintakykytutkimuksen ja keskustelun taustalla on nykyisin kaksi toisiaan lähellä olevaa mallia. Toinen on Nagin malli vuodelta 1976 ja toinen WHO:n malli vuodelta Mallit eroavat toisistaan siinä, että niissä toiminnanvajausten katsotaan kehittyvän hieman eri teitä. Nagin mallille on ollut pohjana Verbruggen ja Jetten vuonna 1994 esittämä sosiaalilääketieteellinen malli, jota pidetään nykyisen epidemilogisen ja kliinisen tutkimuksen viitekehyksenä. Tässä mallissa fyysisissä ja psyykkisissä toiminnoissa ilmenevät rajoitukset vaikuttavat päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen (Heikkinen, Rantanen 2007). WHO on sittemmin vuonna 2001 kehittänyt aikaisempaan malliin perustuvan ICFluokituksen. Se on hyvin laaja malli ja sen käyttöä viedään eteenpäin maailmanlaajuisesti. ICF:n näkökulman mukaan toimintakyky ja sosiaalinen osallistuminen ovat yksilön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Tässä voimavarakeskeisessä mallissa alettiin ensimmäisen kerran puhua aktiviteettirajoituksista ja osallistumisen rajoituksista toiminnanvajauksien sijaan (Lyyra, Pikkarainen,Tiilikainen 2007). Vanhoilla ja vammaisilla henkilöillä on voimavaroja, joiden tunnistaminen ja tukeminen ovat oleellinen osa terveyden edistämistä. Toimintakyvyn heikkeneminen kuten sosiaalisen osallistumisen väheneminen, ulkoilun väheneminen tai kotitöiden tekemisen vaikeutuminen ovat usein seurausta liikkumiskyvyn huonontumisesta. Liikkumiskykyyn taas vaikuttaa oleellisesti lihasvoima ja tasapaino. Lyhytaikaishoidossa voidaan yksilöllisesti arvioida asiakkaiden toimintakykyä ja suunnitella, miten toimintakykyä voidaan tukea. Sen lisäksi, että toimintakyvyn tukeminen huomioidaan kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, Visiitissä voidaan asiakkaalle laatia henkilökohtainen kuntosaliohjelma. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää säännöllisen fyysisen harjoittelun merkitystä toimintakyvyn säilymiselle. Saaduilla tuloksilla on merkitystä lyhytaikaishoidon sisällön kehittämiselle. Hankkeen alussa suunniteltiin lyhytaikaishoidon mallintamista siten, että harjoittelu ei katkeaisi kotona ollessa, vaan asiakkaat kävisivät harjoittelemassa kotoa käsin myös intervallijaksojen välillä. Suunniteltiin myös kotihoidon asiakkaiden saamista kuntosaliharjoitteluun. Kuntosaliharjoittelun on todettu olevan tehokas ja turvallinen harjoittelumuoto myös ikääntyville Fyysistä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote Visiitissä Suurimmaksi haasteeksi hankkeen aikana ja varsinkin alussa muodostui yhteisen kielen löytäminen Visiitin moniammatilliselle työryhmälle. Henkilökunnan kesken käytiin keskustelua siitä, mitä termiä työotteestamme käytämme. Ilmeni myös selviä näkemyseroja siitä, mitä kuntouttavalla tai toimintakykyä edistävällä työotteella tarkoitetaan. Välttämättä hoitohenkilökunta ei osannut arvostaa omaa arjen työtään, vaan koki toimintakyvyn edistämisen tarkoittavan askartelua, pelaamista tai jumppatuokioita. He

16 kokivat alussa riittämättömyyttä siitä, etteivät ehtineet suorittamaan asiakkaidensa kanssa kaikkea edellä mainittua. Toki toimintakyvyn edistämiseen liittyy myös virikkeellinen toiminta, mutta erityisen tärkeää on vuorovaikutus arjen toimintojen yhteydessä. Fyysisen toimintakyvyn tukemisen ja edistämisen kannalta on tärkeää tietää, miten asiakasta tulee ohjata ylös vuoteesta, tuolilta ylösnousussa tai esimerkiksi ruokailun ja WC -käyntien yhteydessä. Ennen ensimmäisten asiakkaiden tuloa Visiittiin käytiin henkilökunnan pienryhmissä läpi asiakkaiden perusliikkumisen avustaminen päivittäisen toimien yhteydessä. Projektivastaavan opastuksella harjoiteltiin käytännön tilanteita, ja hoitohenkilökunta sai kokemuksia samalla myös oman kehon käytöstä. Tilanteissa harjoiteltiin myös pienapuvälineiden käyttöä asiakkaiden siirtojen yhteydessä. Apuvälineet helpottavat hoitajien työtä ja tukevat ja edistävät samalla myös asiakkaiden jäljellä olevia voimavaroja. Asiakkaiden avustamista on käyty läpi hoitohenkilökunnan kanssa käytännön tilanteissa. Toimiviksi todetut avustamistavat on kirjattu asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Alkuvuodesta 2009 toteutettiin myös samansisältöinen koulutus asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn tukemisesta ja ohjaamisesta kuin alussa. Koulutuksessa havainnoitiin omaa kehon käyttöä siirtymistilanteissa ja harjoiteltiin avustamista hoitohenkilökunnan kesken. Toisella koulutuskerralla siirto- ja avustusmenetelmiä harjoiteltiin asiakkaiden kanssa. Koulutus vahvisti vakituisten hoitajien tapaa ohjata ja avustaa asiakkaita, vaikka heillä oli jo laajasti kokemusta ja näkemystä perusliikkumisesta ja sen tukemisen ja edistämisen merkityksestä arjen työssä. Uusille hoitajille koulutus antoi valmiudet työskennellä samojen periaatteiden mukaan kuin alusta asti Visiitissä olleet hoitajat työskentelevät. Koulutuksilla päivitetään säännöllisesti hoitajien ammattitaitoa sekä asennoitumista toimintakykyä edistävään työotteeseen. Taustalla perusliikkumiseen on ollut projektivastaavan fysioterapeutin koulutus sekä hänen perehtyneisyytensä kinestetiikkaan ja Bobath -konseptiin. Kinestetiikka on lähestymistapa, joka tarjoaa ymmärryksen ihmisen toiminnoista, sekä liikkeen ja liikkumisen merkityksestä näiden toimintojen suorittamiselle, itsehallinnalle, oppimiselle ja terveydelle. Ihminen, joka ei pysty itse liikuttamaan itseään menettää nopeasti oman kehonsa hahmottamisen. Siten hänen mahdollisuutensa osallistua aktiivisesti toimintaansa on rajoittunut ja avustettavasta tulee helposti passiivinen siirreltävä ja vaikeasti kuntoutettava. Bobath -konsepti on erityisesti neurologisten kuten aivohalvauspotilaiden kuntoutuksen lähestymistapa. Visiitin hoitajia on osallistunut myös Kaarinan kaupungin erityisliikunnan suunnittelijan pitämään Ikäinstituutin räätälöimään Kunnon hoitaja -koulutukseen. Kunnon hoitaja - koulutus on tarkoitettu nimenomaan hoitohenkilökunnalle, joka työskentelee kotihoidon asiakkaiden kanssa. Koulutus antaa hyvät teoriatiedot lihasvoiman ja tasapainon merkityksestä ikääntyvien toimintakyvylle. Sama teoria on taustalla silloinkin, kun ohjataan päivittäisiä toimintoja. Liikkumisen ja liikunnan merkitys jokapäiväisen selviytymisen kannalta opitaan näkemään kokonaisuutena. Toukokuussa 2009 Ikäinstituutti järjesti Visiitissä Vanhusvalmentaja -koulutuksen, johon osallistui Visiitistä yksi hoitaja, fysioterapeutti ja projektivastaava. Vanhusvalmentaja- koulutus on Kunnon hoitaja - koulutusta hiukan laajempi koulutus ja se syvensi Visiitin moniammatillisen työryhmän yhteistä näkemystä asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn tukemisesta ja edistämisestä. Visiitin kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana henkilökunta vakiintui ja työsti laatukäsikirjaa, johon kirjattiin Visiitin arvot ja toimintaperiaatteet sekä toiminta- ja työohjeet. Toiminta- ja työohjeiden selkiytyminen helpotti arjen työtä. Säännöllisen lyhytaikaishoidon asiakkaat tulivat tutuiksi ja työn tulokset alkoivat näkyä, mikä vaikutti oleellisesti siihen, että Visiitin henkilökunta on täydellisesti sitoutunut työhönsä

17 Liikuntasuunnitelma- ja seuranta Monenlaisten vaiheiden kautta toiminnot alkoivat muotoutua ja vakiintua. Suunnitelmallisuutta toimintaan toi kevään 2009 aikana käyttöön otettu liikuntasuunnitelma- ja seurantalomake. Asiakkaan kanssa on yhdessä suunniteltu harjoittelu ja ne tavoitteet, mihin harjoittelulla pyritään. Tavoitteet ja suunnitelma on kirjattu lomakkeeseen, jota on ollut lyhytaikaishoitojakson ajan asiakkaan huoneen ilmoitustaululla. Suunnitelmaan on voitu kirjata päivittäiset kävelymatkat, kuntosaliharjoittelu, ulkoilu, voimistelu ja Motomed -harjoittelu. Motomed -laite on moottoriavusteinen, ohjausohjelmalla varustettu harjoitusterapialaite henkilöille, joilla on halvaus, spastisuutta tai fyysistä toimintakykyvajetta. Laite on ollut hyvin aktiivisessa käytössä Visiitissä ja etupäässä hoitajat ovat huolehtineet sen käytöstä. Asiakkaiden päivittäinen liikkuminen ja toteutuneet harjoittelukerrat on kirjattu lomakkeen seurantaosuuteen. Lomakkeeseen ovat kirjanneet kaikki asiakkaan liikkumista ja liikuntaa ohjaavat henkilöt. Liikuntasuunnitelmat on säilytetty asiakkaiden seuraavia jaksoja varten, jolloin ne on voitu heti ottaa käyttöön ja tehdä niihin tarvittavat muutokset. Visiitissä on ollut fysioterapeuttien käytössä myös liikuntakykytesti, joka mittaa tasapainoa, alaraajojen lihasvoimaa sekä kävelynopeutta. Testiä kehitettiin hankkeen aikana tehdyn interventiotutkimuksen tuloksien perusteella. Sitä on vielä tarkoitus kehittää yhdessä muiden Kaarinan ikäihmisten toimintakyvyn edistämiseen osallistuvien kanssa. Fysioterapeutit ovat arvioineet kenelle testi on mielekästä tehdä, ja testipäivä on niin ikään kirjattu liikuntasuunnitelma- ja seurantalomakkeeseen. Toki päivittäistä kirjaamista on tehty Visiitissä käytössä olevaan Effica - potilastietojärjestelmään ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat on pidetty ajan tasalla. Rava -mittaukset ovat olleet myös käytössä ja niitä on täydennetty MMSE - muistitestillä. Paljon on käyty keskustelua ohjausryhmässä ja henkilökunnan kanssa vielä monipuolisemmin asiakkaiden toimintakykyä kuvaavan toimintakykymittarin käyttöönotosta. Tällaisia ovat esim. kotihoidon RAI-, Barthel- tai Fim -mittarit Kuntosalitoiminta Visiittiin valmistui 2007 esteetön kuntosali, jota kuntosalityöryhmässä oli suunniteltu. Kuntosalissa on paineilmalla toimivat laitteet, joiden vastuksia on helppo säätää nappia painamalla. Salissa on kuusi laitetta, joissa on yhteensä yhdeksän toimintoa. Kahdessa laitteessa voi harjoitella pyörätuolista käsin. Salissa on myös muuta välineistöä alkuverryttelyä ja tasapainoharjoituksia varten. Hankkeen aikana on tehty joitain pieniä hankintoja lisää. Nyrkkeilysäkki hankittiin aktiivisesti harjoittelevien kehitysvammaisten toivomuksesta. Puolapuut hankittiin, koska salissa ei ole vetoharjoituslaitteita. Puolapuihin voidaan nyt kiinnittää vastuskumeja ja käyttää niitä vetoharjoitteisiin. Kuntosalin viikko-ohjelma hahmottui kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan. Aluksi olivat etusijalla Visiitin omat asiakkaat. Säännölliset harjoitusvuorot olivat interventioon kuuluvilla omaishoidon ja kotihoidon yli 65-vuotiailla asiakkailla. Keväällä 2008 tehtyjen interventiotutkimuksen loppumittausten jälkeen koeryhmään kuuluneet halusivat jatkaa harjoittelua myös syksyllä. Kontrolliryhmään kuuluneet halusivat myös syksyllä 2008 aloittaa harjoittelun, tosin jotkut kontrolliryhmään kuuluneet olivat käyneet harjoittelemassa omatoimisesti jo keväällä. Omaishoidon ja kotihoidon ryhmiä on ollut kuntosalin aikataulussa yhteensä yhdeksän ja niissä ohjaajana on ollut Visiitin fysioterapeutti. Jokaisessa ryhmässä on ollut 1 2 vapaaehtoista avustajaa. Monet näiden ryhmien kävijöistä ovat olleet niitä, jotka ovat olleet Visiitissä lyhytaikaishoitojaksolla tai ovat 17 16

18 säännöllisiä lyhytaikaishoidon asiakkaita. Kuntosaliharjoittelu ei siis katkea missään vaiheessa kuten hankesuunnitelmassa suunniteltiin. Kuntosalin viikko-ohjelma on jatkunut samoja aikatauluja noudattaen. Pieniä muutoksia ja lisäyksiä ohjelmaan on tullut. Vakiovuoroja on sovittu Visiitin omien asiakkaiden lisäksi vapaaehtoisten, omaishoitajien sekä erityisryhmien kanssa. Vakiovuoroja kuntosalissa on ollut myös terveyskeskuksen fysioterapian ryhmälle sekä Tiklin toimintakeskuksen kehitysvammaisten ryhmälle sekä vammaisten nuorten ja heidän vanhempiensa ryhmälle. Vapaasti käytettäviä vuoroja on sovittu aamuun klo 8 10 välille sekä viikonloppuisin. Työkykyä ylläpitävän toiminnan eli TYKY -vuoroja on annettu henkilökunnan käyttöön klo 16 jälkeen. TYKY -vuorot ovat olleet kaikkien Kaarinan kaupungin henkilökunnan käytettävissä. Kuntosalin viikko-ohjelmassa on ollut myös vapaavuoroaika, jolloin salissa on ollut paikalla ohjaaja. Opastusta ovat vuorotellen antaneet erityisliikunnan suunnittelija sekä omaishoidon hankkeen projektivastaava. Puhelinsoittoja ja kyselyjä kuntosalista on tullut kaiken aikaa. Asiakkaita on ohjattu ryhmiin heidän kuntoisuutensa mukaan. Periaatteena on ollut, että salille tullaan fysioterapeutin ohjauskeskustelun kautta. Projektivastaava on ohjannut asiakasta yksilöllisesti salin käyttöön. Ennen ohjausta on tehty asiakkaille myös liikkumiskykytestejä. Käyttäjämäärät ovat vähitellen nousseet. Keväällä 2009 käyttö lisääntyi kahden kuukauden aikana huomattavasti. Tammikuussa tilastoitiin 424 käyntikertaa ja maaliskuussa 615 käyntikertaa. 17 Visiitin kuntosalin käyntimäärät kevät tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu 18 17

19 18 Kuntosalin käyntimäärät asiakasryhmittäin kevät 2009 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu omaishoidettavat omaishoitajat 120 kotihoito 100 vapaaehtoiset 80 kkaupungin hlökunta 60 visiitti erli +eläk.+vk 0 Tikli Yksilöohjaus Terveyskeskus Pirta Syksyllä 2008 aloitettiin kotihoidon henkilökunnan kouluttaminen asiakkaiden liikkumiskyvyn arvioimiseen ja ohjaamiseen. Kouluttajana on ollut Kaarinan erityisliikunnan suunnittelija Virpi Pennanen. Koulutus toteutettiin Visiitissä ja kuntosaliharjoittelu oli osa koulutusta. Yksi koulutuskokonaisuus koostui kolmesta kolmen tunnin kokonaisuudesta. Ensimmäisessä koulutuksessa oli 14 osallistujaa. Koulutus sai innostuneen vastaanoton ja hoitajat ovat käyttäneet Visiitin salia asiakkaidensa kanssa. Toinen koulutus toteutettiin keväällä 2009 ja koulutuksia on tarkoitus edelleen jatkaa. Kuntosalitoimintaa on syytä kehittää ja tehostaa siten, että vanhoja kuntosalikävijöitä ohjataan harjoittelemaan omatoimisesti ja että uusien asiakkaiden on mahdollista aloittaa harjoittelu ohjatuissa ryhmissä. Pohdintaa on aiheuttanut se, missä vaiheessa esimerkiksi vapaaehtoiset voisivat olla valmiita olemaan vertaisohjaajina kuntosalilla ilman ammattimaista ohjaajaa. Ryhmät pitäisi jakaa asiakkaiden kuntoisuuden mukaan niin, että vapaaehtoiset olisivat ohjaajina parempikuntoisten, vain vähän apua tarvitsevien ryhmissä. Kuntosalilla on käynyt esimerkiksi monia pyörätuolia käyttäviä asiakkaita, joiden siirtymisen ohjaaminen kuntosalilaitteisiin on vaatinut erityisosaamista. Kuntosali on tarkoitettu myös lastaan hoitavien vanhempien käyttöön, vaikka lasten ja nuorten lyhytaikaishoito toteutuu muissa yksiköissä. Vähitellen myös lasten ja nuorten omaishoitajaperheet löysivät Visiitin kuntosalille harjoittelemaan. Nuorilla ja heidän vanhemmillaan on ollut jopa vakiovuoro kuntosalissa. Kuntosalissa toteutui myös osa lastaan hoitaville järjestetyssä viiden kerran ryhmätapaamisesta. Kymmenen omaishoitajaäitiä ilmoittautui mukaan ryhmään, joka kokoontui keväällä 2009 kerran kuukaudessa erilaisen toiminnan merkeissä. Ohjelmassa oli kuntosaliharjoittelua, kiinalaista Chiball -liikuntaa, kuntonyrkkeilyä, aromaterapiaa ja intialaista päänhierontaa Interventiotutkimus kuntosaliharjoittelun vaikuttavuudesta Interventiotutkimus tehtiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijoiden kanssa. Fysioterapiaopiskelijat Karoliina Kalliokoski sekä Hanna-Maaret Ahlqvist tekivät opinnäytetyön aiheenaan kuntosaliharjoittelun vaikutus ikääntyneen lihasvoimaan ja tasapainoon. Kohderyhmänä olivat yli 65 -vuotiaat omaishoidon ja kotihoidon asiakkaat. Tammikuussa 2008 postitettiin interventiotutkimukseen ilmoittautuneille kutsu alkumittauksiin. Alkumittaukset toteutettiin välisenä aikana. Mukana oli

20 asiakasta. Testaajina olivat fysioterapiaopiskelijat sekä fysioterapeutti Teppo Kaleva. Testi muodostui Bergin tasapainotestin viidestä eri osiosta: seisominen jalat yhdessä, seisten esineen nostaminen lattialta, seisten katsominen taakse vasemmalle ja oikealle sekä seisominen silmät kiinni. Testissä mitattiin myös reisilihasvoimaa maksimitoistotestillä reisipenkin avulla sekä kävelynopeutta 10 metrin kävelytestillä. Testien jälkeen osallistujat jaettiin satunnaistamalla koe- ja kontrolliryhmään. Koeryhmässä 14 asiakasta aloitti kuntosaliharjoittelun kaksi kertaa viikossa. Harjoittelu aloitettiin ja se päättyi toukokuun puolessa välissä ja se kesti yhteensä 12 viikkoa. Loppumittaukset tehtiin 19. ja ja niihin osallistui 26 asiakasta. Yhtään koeryhmäläistä ei ollut varsinaisesti keskeyttänyt. Kolme asiakasta ei osallistunut loppumittauksiin äkillisen sairastumisten vuoksi. Interventioryhmän keski-ikä oli 72 vuotta, naisia ryhmässä oli 5 ja miehiä 9. Kaikilla oli jokin neurologinen sairaus esim. MS -tauti, Parkinsonin tauti, aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta johtuva toispuolihalvaus tai aivovamma. Kontrolliryhmän keski-ikä oli 77 vuotta, naisia ryhmässä oli 8 ja miehiä 6 ja heillä monilla oli myös neurologinen sairaus kuten interventioryhmälläkin. Interventio oli kvantitatiivinen tutkimus ja tutkimusjoukko oli pieni, joten tutkimuksen tulokset eivät tilastollisesti ole ihan päteviä. Yhden tutkimusjoukkoon osallistuvan testituloksen suuri muutos voi vaikuttaa keskiarvoon siten, että se antaa erilaisen kuvan lopputuloksesta kuin silloin, kun verrataan yksittäistapauksia toinen toisiinsa. Aineistonkeruumenetelminä käytetyt testit oli kuitenkin valittu niiden laajan käytön ja hyvän toistettavuuden perusteella ja tutkimusjoukko oli edustava otos tutkimuksen perusjoukosta. Johtopäätöksinä tehdystä interventiotutkimuksesta voitiin todeta, että tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelulla voidaan ylläpitää ikääntyneiden liikkumiskykyä ja että sillä on vaikutusta ikääntyneiden tasapainoon ylläpitävästi. Harjoitusohjelma vaikutti parantavasti alaraajojen ojennusvoimaan ja interventio lisäsi tutkimusryhmän fyysistä aktiivisuutta ja sen kuormittavuutta. Kysyttäessä interventioryhmässä mukana olleilta subjektiivisia kokemuksia ja tuntemuksia harjoitteluohjelman vaikutuksista päivittäiseen elämään erityisesti päivittäiseen liikkumiseen suurin osa koki harjoittelun vaikuttaneen positiivisesti arkielämän askareisiin. Tutkittavat mainitsivat muun muassa, että nyt kävely tuntui kevyemmältä, ylämäet eivät tuntuneet niin raskailta ja sohvalta ylösnouseminen oli helpottunut. Yleisen jaksamisen koettiin myös parantuneen. Fysioterapiaopiskelijat tekivät opinnäytetyönsä tuotoksena ohjekirjasen kuntosaliharjoittelusta. Ohjekirjanen suunnattiin vapaaehtoisille ja vertaisohjaajille. Opasta painettiin 100 kappaletta ja se osoittautui käyttökelpoiseksi apuvälineeksi ohjaustilanteissa. Oppaasta löytyi ohjeita kuntosaliharjoittelusta sekä sopivia harjoituksia toteutettaviksi kotioloissa. Opiskelijat allekirjoittivat sopimuksen, jossa he luovuttivat oppaan käyttöoikeuden Visiitille. Opasta täydennettiin keväällä 2009 ja siihen lisättiin kuvat ja ohjeet niistä laitteista, joita opiskelijoiden tekemässä oppaassa ei ollut. Siihen lisättiin myös sivu asiakkaan henkilökohtaista harjoitusohjelmaa varten. Opas sai painossa myös uuden Kaarinan graafisen ilmeen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

VoiTas-projekti Nurmijärvellä

VoiTas-projekti Nurmijärvellä VoiTas-projekti 2003-2006 Nurmijärvellä Liikuntapalvelut oma tulosalue sosiaali- ja terveystoimen toimialalla asukkaita: vuonna 2003 36 000 vuonna 2011 40 000 kolme isoa päätaajamaa: Kirkonkylä Klaukkala

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotona paras Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotihoidon organisaatio: Kotihoidon johtaja Marjatta Lahti kotihoidon ohjaaja Tuija

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA KOTIHOITO Fysioterapeutti Anne Kytölahti

KUNTOUTTAVA KOTIHOITO Fysioterapeutti Anne Kytölahti KUNTOUTTAVA KOTIHOITO 26.11.2015 Fysioterapeutti Anne Kytölahti Tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvät mahdollisuudet aktiiviseen ja hyvään elämään! KOTIKUNTOUTUKSEN MALLI IKÄIHMINEN Vastuullinen

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Miksi Voimaa vanhuuteen -ohjelma? Tiedetään, että Liikkumiskyvyn ongelmat, muistisairaudet, alakulo ja yksinäisyys jouduttavat koti- tai laitoshoitoon siirtymistä

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa Heli Vesaranta Mia Vaelma 1 Aiheet 1. Kotona kuntoutumisen kehittämisprojekti 2. Kuvayhteys kuntoutujan tukena 3. Keskustelua, kysymyksiä,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot