Matkustaja-alus SUOMENLINNA II, pohjakosketus Helsingissä ja seitsemän muuta poikkeamatilannetta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkustaja-alus SUOMENLINNA II, pohjakosketus Helsingissä 5.7.2004 ja seitsemän muuta poikkeamatilannetta"

Transkriptio

1 Tutkintaselostus C 4/2004 M Matkustaja-alus SUOMENLINNA II, pohjakosketus Helsingissä ja seitsemän muuta Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta tai vahingonkorvausvelvollisuutta. Tutkintaselostuksen käyttämistä muuhun tarkoitukseen kuin turvallisuuden parantamiseen on vältettävä.

2 TIIVISTELMÄ Helsingissä Kauppatorin ja Suomenlinnan välillä liikennöivä uusi SUOMENLINNA II -alus menetti ohjattavuutensa ja sai lievän pohjakosketuksen. Onnettomuustutkintakeskus aloitti tutkinnan, jonka aikana alukselle tapahtui lisäksi seitsemän muuta. Kaikki käsiteltiin samassa tutkinnassa. Tekniset viat ja Molemmissa tapauksissa aluksella syntyi black-out -tilanne ja ohjailukyvyn menetys. Seurauksena oli ensimmäisellä kerralla pohjakosketus Valkosaaren rannassa ja toisella kerralla törmääminen siltaan Suomenlinnassa. Syinä olivat polttoainejärjestelmän toimimattomuus ja sähkökaapeleiden virheellinen asennus. Molempiin tapauksiin liittyivät lisäksi dieselsähköisen propulsiojärjestelmän asetusten virheet, jotka johtivat siihen, että koko sähköjärjestelmä menetti toimintakykynsä. Henkilövahinkoja ei aiheutunut ja muut vahingot olivat vähäisiä. Laituriin törmäykset Suomenlinnassa ja sekä Kauppatorilla Kaikki kolme laituriin törmäämistä olivat seurausta automaattiohjauksen päälle unohtumisesta. Järjestelmä mahdollisti ohjauskahvojen kääntämisen automaattiohjauksen ollessa päällä ilman varoitusta, vaikka käännöllä ei todellisuudessa ollut vaikutusta ruoripotkurin asentoon. Törmäyksissä loukkaantui lievästi yhteensä viisi henkilöä. Lisäksi Suomenlinnan laiturin ajoramppi meni käyttökelvottomaksi ja viimeisessä törmäyksessä aluksen keulaan tuli vesirajan yläpuolelle reikä. Aluksen hetkelliset hallinnan menetykset , ja Kahdessa tapauksessa kysymyksessä oli ohitusaikeen peruminen liikennetilanteen vuoksi. Kun päällikkö vähensi aluksen tehoja tarkoituksenaan antaa vauhdin hidastua, alus alkoi kääntyä. Näin tapahtui siksi, että tehojen poisoton jälkeen alusta suunnassaan pitäviä voimia ei enää ollut. Yksi hallinnan menetyksistä alkoi kaarroksen jälkeen, kun päällikön tekemä ohjausliike ei tehonnut. Silloin päällikkö käänsi lisää, jolloin alus kääntyi nopeasti liikaa. Oleellinen tekijä näissä kolmessa tapauksessa oli aluksen hallinnan vaativuus, lähinnä suuntavakavuuden puute. Kaikissa tapauksissa päälliköillä oli koko ajan kaikki ohjailutoiminnot käytettävissään, joten keinoja mahdollisen onnettomuuden välttämiseen oli hallinnan menetyksestä huolimatta olemassa. Vahinkoja ei aiheutunut. Yhteenveto. Kaikki poikkeamatilanteet yhtä hallinnan menetystä lukuun ottamatta olivat luonteeltaan sellaisia, joiden kaltaisia riskejä uudisrakennusprojektissa voidaan ennustaa olevan. Teknisiä ongelmia ei ollut suunnittelun ja rakentamisen aikana tunnistettu ennen aluksen käyttöönottoa. Laituriin törmäykset liittyivät automaattiohjausjärjestelmään, johon sisältyviä riskejä ei ollut osattu ottaa huomioon. Hallinnan menetykset puolestaan olivat seurausta siitä, että aluksen ominaisuudet ja ajamisen vaativuus tulivat osapuolille yllätyksenä, vaikka asiaan olisi voitu varautua jo ennalta. Taustatekijänä oli se, että varustamo oli tottumaton uudisrakennushankkeisiin ja etenkin sellaisiin, joissa tekninen kokonaisuus on aivan uudenlainen. Kahteen ensimmäiseen poikkeamatilanteeseen oli lisäksi vaikutusta sillä, että toimittajana toiminut tanskalainen kauppahuone ja puolalainen laivanrakennustelakka olivat myös tottumattomia tämänkaltaisiin hankkeisiin. Osapuolten tottumattomuutta ei otettu huomioon viranomaisvalvonnassa, jossa toteutuneen kaltaisia riskejä olisi voitu ennakoida. Polttoainejärjestelmän ongelmat olivat seurausta siitä, että järjestelmä oli I

3 alun perin suunniteltu toiminnaltaan epävarmaksi. Kaapelin asennusvirheeseen ja automatiikan asetusten virheisiin olisi puolestaan voitu vaikuttaa paremmalla valvonnalla. Esimerkiksi sähköasennuksia tekevien riittävä ammattitaito olisi pitänyt varmistaa. Lisäksi olisi pitänyt huolehtia siitä, että koneisiin ja propulsioon liittyvän sähköautomatiikan yhteensovittaminen olisi tullut suunnitelluksi ja tehdyksi. Aluksen käyttöönottoon liittyvänä puutteena oli se, että SUOMENLINNA II:lla aloittaville päälliköille annettu koulutus oli liian vähäistä ja painottui liikaa tavanomaiseen operointiin. Esimerkiksi erikoistilanneharjoittelua olisi pitänyt olla enemmän. Aluksia rakennetaan tavallisesti vain pieninä sarjoina ja siksi useimmat alukset ovat tavallaan prototyyppejä. Erityisesti tämä pätee SUOMENLINNA II -alukseen, koska saman kokoluokan aluksia ei ole aikaisemmin rakennettu molemmissa päissä olevilla sähkökäyttöisillä ruoripotkurilaitteilla varustettuna. Uuden tekniikan ja alustyypin hyödyntäminen edistää alan kehitystä ja antaa alukselle uudenlaisia mahdollisuuksia ja ominaisuuksia. Toisaalta ratkaisut lisäävät riskejä ja edellyttävät kaikilta osapuolilta korostetun laadukasta toimintaa. Tutkinnan perusteella ei esitetä suosituksia, koska tutkintaselostuksella sellaisenaan pyritään antamaan tietoa siitä, kuinka vaativia tämänkaltaiset uudisrakennushankkeet voivat olla ja minkälaisiin riskeihin tulisi kyetä varautumaan. II

4 SAMMANDRAG PASSAGERARFARTYGET SUOMENLINNA II, BOTTENKÄNNING I HELSING- FORS OCH SJU ANDRA INCIDENTER Det nya fartyget SUOMENLINNA II, som går i trafik mellan Salutorget och Sveaborg i Helsingfors, tappade styrförmågan och fick en lindrig bottenkänning. Centralen för undersökning av olyckor inledde en undersökning av fallet. Under tiden råkade fartyget i sju andra incidenter. Samtliga fall behandlades i samma undersökning. Tekniskt fel och I båda fallen uppstod på fartyget en black out -situation med därpå följande förlust av styrförmågan. I det första fallet fick fartyget bottenkänning invid Blekholmens strand och i det andra fallet kolliderade fartyget med en bro i Sveaborg. Orsaken var att bränslesystemet inte fungerade och att elkablar installerats på ett felaktigt sätt. Till båda fallen bidrog också felaktiga inställningar i fartygets dieselelektriska propulsionssystem, som gjorde att hela elsystemet gick ur funktion. Händelserna medförde inga personskador och de övriga skadorna var små. Kollision med bryggan i Sveaborg och samt vid Salutorget Alla tre tillbud där fartyget kolliderade med en brygga var en följd av att man glömt att slå ifrån automatstyrningen. Fartygets styrspakar kunde användas medan automatstyrningen var aktiverad utan att systemet varnade om detta, trots att styrspakarna i verkligheten inte hade någon inverkan på roderpropellerns ställning. Vid kollisionerna fick sammanlagt fem personer lindriga skador. Dessutom skadades bilrampen på bryggan i Sveaborg så att den blev oanvändbar. I den sista kollisionen uppstod ett hål ovanför vattenlinjen i fartygets stäv. Tillfällig förlust av kontroll över fartyget , och Två tillbud skedde när fartygets befälhavare avbrutit en omkörning på grund av trafiksituationen. När befälhavaren minskade på maskineffekten i avsikt att sakta farten, började fartyget svänga. Detta berodde på att de krafter som höll fartyget i rätt kurs, försvann när motoreffekten minskade. I ett av fallen fick förlusten av kontrollen sin början efter en sväng, då befälhavarens styrmanöver inte hade någon effekt. Då gjorde befälhavaren en ännu kraftigare styrmanöver, vilket ledde till att fartyget plötsligt svängde för mycket. Ett väsentligt drag i dessa tre fall var att manövrerna var krävande, särskilt med tanke på fartygets bristfälliga kursstabilitet. I samtliga fall hade befälhavarna kontinuerligt tillgång till alla manöverfunktioner, vilket innebär att de hela tiden hade möjlighet att undvika eventuella olycksfall, trots förlusten av kontrollen över fartyget. Dessa fall orsakade inga skador. Sammandrag. Samtliga avvikelser, med undantag av ett av fallen där befälhavaren förlorade kontrollen över fartyget, var risker av en typ som man kan vänta sig att möta i anslutning till ett nybyggnadsprojekt. De tekniska problemen hade inte identifierats under konstruktions- och byggnadsskedet innan fartyget togs i bruk. De tillbud där fartyget kolliderade med en brygga var sammankopplade med systemet för automatstyrning, vilkas risker man inte haft förmåga att beakta. De tillbud där befälhavaren förlorade kontrollen över fartyget berodde på att fartygets egenskaper III

5 och de höga krav som körningen av fartyget ställer kom som överraskningar för alla parter, trots att det varit möjligt att bereda sig på detta på förhand. En bakgrundsfaktor är att rederiet saknade rutin inom nybyggnadsprojekt, särskilt sådana projekt, där den tekniska helheten är av ett alldeles nytt slag. Det danska handelshus som fungerade som leverantör och det polska skeppsvarv som byggde fartyget var också ovan med sådana projekt och det påverkade till de två första incidenter. Detta beaktades inte heller i anslutning till myndighetsövervakningen, där risker av det slag som nu förverkligades skulle ha kunnat förutses. Problemen i bränslesystemet berodde på att systemet från första början konstruerats så, att det inte fungerar pålitligt. Den felinstallerade kabeln och de felaktiga automatikinställningarna skulle ha kunnat åtgärdas genom bättre tillsyn. Exempelvis borde man ha kontrollerat kompetensen hos dem som gjorde el-installationerna. Dessutom borde man ha skött om att integreringen av maskin- och elautomatiken skulle ha planerats och utförts. En brist i anslutning till drifttagningen av fartyget var att de befälhavare som skulle gå i tjänst på SUOMENLINNA II inte fick tillräcklig utbildning och att utbildningen i alltför hög grad inriktades på normal manövrering. Utbildningen borde ha omfattat mer övningar i specialsituationer. Fartyg byggs vanligen i små serier, och därför är de mesta fartyg på sätt och vis prototyper. Detta gäller särskilt SUOMENLINNA II, eftersom man inte tidigare byggt fartyg av denna storleksklass utrustats med eldrivna roderpropellrar i båda ändorna. Ny teknik och nya fartygstyper bidrar till utvecklingen i branschen och erbjuder nya möjligheter och egenskaper. Å andra sidan medför dessa lösningar också risker, och de förutsätter därför uttalat högklassig verksamhet av alla parter. Inga rekommendationer ges, eftersom syftet med själva rapporten är att ge information om hur krävande nybyggnadsprojekt av detta slag är och vilka slags risker de medverkande partnerna bör kunna bereda sig på. IV

6 SUMMARY PASSENGER VESSEL SUOMENLINNA II, GROUNDING IN HELSINKI ON AND SEVEN OTHER INCIDENTS On , SUOMENLINNA II, the new vessel operating the 3 km long ferry connection between Kauppatori and Suomenlinna in Helsinki, lost its manoeuvrability and had a light bottom contact. The Accident Investigation Board initiated an investigation, during which the vessel was involved in seven other incidents. All of these incidents were addressed in the investigation. Technical faults experienced on and On both occasions, the vessel suffered a blackout and loss of manoeuvrability. On the first occasion, this resulted in a bottom contact off the shore of the island Valkosaari. On the second occasion, the vessel collided with a bridge in Suomenlinna. These situations were caused by malfunction of the fuel system and incorrect installation of electrical cables. In both cases, the situation was compounded by faults in the diesel-electric propulsion system settings, resulting in total failure of the electrical system. There was no personal injury, and other damage was minor. Collisions with quay in Suomenlinna on and and in Kauppatori on All three quay collisions resulted from the crew neglecting to turn off the autopilot. The system allowed turning the control levers while the autopilot was turned on and did not warn the skipper even though turning the levers had in reality no effect on the position of the rudder propeller. A total of five persons were slightly injured in the collisions. In addition, the Suomenlinna ramp was damaged beyond repair, and the latest collision made a hole in the vessel above the waterline. Momentary losses of control on , , and In two cases, the loss of control was caused by abandoning an attempt to overtake another vessel due to traffic conditions. When the skipper reduced engine power in order to allow the SUOMENLINNA II to slow down, it began to turn. This happened because, after engine power was reduced, no coursekeeping forces existed. One of the loss-of-control situations began after a turn, when the skipper s attempt to manoeuvre had no effect. The skipper then turned the control lever more, causing the vessel to quickly turn too much. The essential element in all three cases was the difficult manoeuvring of the vessel, mainly related to its lack of directional stability. In all cases, the skippers had all steering functions available, and they still had means to prevent potential accidents, regardless of the loss of control. There was no damage. Summary. With the exception of one loss-of-control situation, all of the incidents involved risk factors that could be expected to occur in a new-building project. The technical problems were not identified during the design and construction, before the vessel was taken into use. The quay collisions involved the autopilot system, when related risks had not been anticipated. However, the loss-of-control situations were caused by the fact that the parties were surprised by the vessel s properties and how difficult it was to handle, even though they could have prepared for these in advance. V

7 As a contributing factor, the shipowner was inexperienced with newbuilding projects especially consisting of new technology. The Danish trading house acting as supplier, and the Polish shipyard were also unfamiliar with this kind of projects and it contributed to the first two incidents. The inexperience of the parties was not taken into account by the supervising authorities, who could have predicted risks of the type that occurred. The problems with the fuel system were caused by the original system design being risky from the operational standpoint. Better supervision could have affected the faulty cable installation and mistakes in the settings of the automation. For example, sufficient professional skills on the part of the electricians in the installation work should have been ensured. In addition, the integration of the machinery and propulsion automation should have been planned and performed better. When the vessel was taken into use, the training provided for the SUOMENLINNA II skippers was insufficient and too focused on normal operations. For example, it should have included more training involving exceptional situations. Ships are normally built in small series. Accordingly, most ships can be considered prototypes. This is particularly true of the SUOMENLINNA II, because vessels of this size have never before been built equipped with electric-powered rudder propeller systems at both ends. Utilising new technology and new vessel types promotes progress in the marine technologies and provides new kinds of possibilities and characteristics for the vessel in question. On the other hand, such solutions increase the risks and require high-quality operations of all parties. No recommendations are made on the basis of the investigation. The investigation report itself attempts to provide information on how demanding such new construction projects can be and what kinds of risks should be taken into account. VI

8 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... I SAMMANDRAG... III SUMMARY...V ALKUSANAT...IX 1 TAPAHTUMAT JA TUTKIMUKSET Alus Yleistiedot Miehitys Ruoripotkurilaitteet ja niiden käyttö Koneisto ja konehuone Alukselle tapahtuneet poikkeamatilanteet 2004 ja Tekniset viat Törmäykset laituriin Aluksen hallinnan menetykset Rekisteröintilaitteet Valvonta- ja VTS-järjestelmien toiminta Pelastustoiminta Hälytykset, toiminnan käynnistyminen ja toiminta tapahtumapaikalla Pelastustoiminnan arviointi Poikkeamatilanteiden tutkinta Tutkimukset onnettomuusaluksessa ja tapahtumapaikalla Muut tutkinnan aikaiset toimenpiteet Organisaatio ja johtaminen Säädökset, määräykset ja viranomaisvalvonta ANALYYSI Uudisrakennushankkeen hallinta Vika polttoainejärjestelmässä Vika sähköjärjestelmässä Virheet dieselsähköisen propulsiojärjestelmän asetuksissa Automaattiohjauksen toiminta, käyttö ja laiturointi Aluksen ohjailtavuus JOHTOPÄÄTÖKSET...39 VII

9 4 SUOSITUKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1. Pohjakosketus Valkosaaren rannassa Tekninen selvitys Liite 2. Törmäys siltaan Suomenlinnassa Tekninen selvitys Liite 3. Tutkijoiden varustamolle ja Merenkulkulaitokselle lähettämät kirjeet sekä tiedote VIII

10 Kuva 1. ms SUOMENLINNA II, joka liikennöi Helsingissä Kauppatorin ja Suomenlinnan välillä. ALKUSANAT Onnettomuustutkintakeskus aloitti päätöksellään tutkinnan SUOMENLINNA II alukselle tapahtuneen vaaratilanteen johdosta. Alus menetti polttoaineensyötössä ilmenneiden ongelmien vuoksi ohjattavuutensa ollessaan normaalilla vuorollaan Suomenlinnaan. Alus ajautui saaren rantaan ja potkuri osui lievästi pohjaan. Tutkinnan aikana alukselle tapahtui useita muita poikkeamatilanteita, joita on selvitetty saman tutkinnan puitteissa. Elokuussa 2004 tapahtui toinen ohjauskyvyn menetys, jolloin alus ajautui lievästi päin Suomenlinnassa olevaa siltaa. Lokakuussa 2004 alus törmäsi kaksi kertaa Suomenlinnan laituriin ja joulukuussa 2004 samalla tavoin Kauppatorin laituriin. Joulukuussa 2004 sattui lisäksi kaksi, jossa päällikkö ei saanut pidettyä alusta suunnassa toivotulla tavalla, mutta vahinkoja ei aiheutunut. Lisäksi tutkijoiden tiedossa on yksi vuonna 2005 sattunut vastaavanlainen aluksen hallintaan liittyvä poikkeamatilanne, jossa alus osui poijuun. Tutkijoiksi nimettiin tutkija DI Kai Valonen ja ylikonemestari Ari Nieminen. Asiantuntijoina tutkinnassa ovat toimineet johtava tutkija Martti Heikkilä ja erikoistutkija Risto Repo, joiden lisäksi tutkinnan aikana on keskusteltu useiden muiden asiantuntijoiden kanssa. Tämä tutkintaselostus on ollut ennen sen viimeistelyä kommentoitavana Merenkulkulaitoksessa, varustamossa, aluksen suunnittelusta vastanneessa yrityksessä, valvonnasta vastanneessa luokituslaitoksessa, propulsiolaitteisiin liittyvän sähköjärjestelmän toimittajalla sekä aluksella tapahtumien aikaan olleilla päälliköillä ja konepäälliköillä. Saadut kommentit on otettu huomioon tutkintaselostusta viimeisteltäessä. IX

11 1 TAPAHTUMAT JA TUTKIMUKSET 1.1 Alus Yleistiedot Matkustaja-alus SUOMENLINNA II on valmistunut vuonna 2004 Helsingin Kauppatorin ja Suomenlinnan päälaiturin väliseen liikenteeseen, joka on osa kaupungin joukkoliikennettä. Varustamon omistavat Helsingin kaupunki ja Suomen valtio. Aluksen suurin matkustajamäärä on 350 henkilöä. Lisäksi se voi kuljettaa kahta henkilö- tai pakettiautoa. Matka Kauppatori Suomenlinna kestää noin 15 minuuttia. Alus oli liikennöinyt reitillään ennen ensimmäistä valmistumisensa jälkeen kahden viikon ajan. Kuva 2. Suomenlinnan lautan reitti Kauppatorilta Suomenlinnaan. ( Merenkulkulaitos) 1

12 Kuva 3. Yleisjärjestelypiirros. 2

13 Aluksen nimi m/s SUOMENLINNA II Valmistumisvuosi 2004 Rakennuspaikka Naval Shipyard Gdynia, Puola Laji Matkustaja-alus IMO no Omistaja Suomenlinnan Liikenne Oy Kansallisuus Suomi Kotisatama Helsinki Luokituslaitos MKL, Liikennealue I, Kauppatori Suomenlinna Radiotunnus OJLE Bruttovetoisuus 329 Nettovetoisuus 127 Suurin pituus 33,8 m Leveys 8,5 m Syväys 3,95 m Nopeus 8 solmua Suurin matkustajamäärä 350 Kokonaisteho kw Miehitys Aluksen miehitystodistus edellyttää kolmen hengen miehitystä, johon kuuluvat päällikkö, kansimies ja konepäällikkö. Alkuvaiheessa aluksella oli kuitenkin kaksi kansimiestä eli neljän hengen miehitys, mutta joulukuun 2004 alusta lähtien konepäällikkö on hoitanut myös kansimiehen tehtäviä. Heinäkuussa 2004 sattuneen poikkeamatilanteen aikaan komentosillalla oli neljän hengen miehityksen lisäksi yksi henkilö perehtymässä alukseen toimiakseen myöhemmin päällikkönä Ruoripotkurilaitteet ja niiden käyttö Aluksen keskellä on komentosilta, jonka keskellä olevalta päällikön paikalta ohjataan alusta. Tavallisesti liikennöitäessä alusta ei käännetä vaan ajosuunta vaihdetaan kulkusuunnan mukaisesti, koska alus on pääosin symmetrinen. Päällikön istuin käännetään ympäri ja ohjaukseen käytetään pääosin samoja hallintalaitteita kuin toiseenkin suuntaan ajettaessa (kuvat 3 ja 4). Aluksen propulsiolaitteena on kummassakin päässä 360 kääntyvä Compact Azipod -mallinen ruoripotkuriyksikkö, johon kuuluu kestomagneetein toteutettu sähkömoottori ja kiinteälapainen potkuri. Ruoripotkurilaitteita kääntävät sähkömoottorit. Ruoripotkurilaitteet mahdollistavat hyvät ohjaus- ja jäissäkulkuominaisuudet sekä samanlaisen ajettavuuden kumpaankin suuntaan. Ruoripotkurilaitteiden potkurit on suunniteltu vetäviksi eli kulkemaan potkuri edellä. Asia ilmenee kuvan 3 yleisjärjestelypiirroksesta, jossa aluksen kulkusuunta on oikealle. Koko 3

14 ruoripotkuriyksikön kääntämisen lisäksi potkurien pyörimissuuntaa on mahdollista vaihtaa, mutta seurauksena on suurilla pyörimisnopeuksilla kavitointia eli veden höyrystymistä paineen alenemisen vuoksi potkurin lapojen tuntumassa. Kavitointi ilmenee aluksella meluna ja tärinänä sekä saattaa aiheuttaa ruoripotkurilaitteisiin ylimääräisiä kuormituksia ja korroosiota/syöpymistä. Kuva 4. Aluksen hallintalaitteita. Päällikön istuimen vieressä oleva kahva on ruoripotkuriyksikön hallintakahva. Istuimen toisella puolella on samanlainen kahva toista ruoripotkuria varten. Alusta ohjataan säätämällä erikseen molempien ruoripotkuriyksiköiden asentoa ja kierrosnopeutta. Sitä varten päällikön molemmilla puolilla on ohjauskahva, jota eteen ja taakse siirtämällä säätyy potkurin kierrosluku ja kääntämällä ruoripotkuriyksikön asento. Kulkusuuntaan nähden vasemmanpuoleinen kahva vaikuttaa aluksen etuosan ja oikeanpuolinen takaosan ruoripotkuriin. Komentosillan ikkunoiden alapuolella on ohjaamisen avuksi kolme mittaria kumpaakin ruoripotkuriyksikköä varten. Mittarit osoittavat ruoripotkurien asennon kölilinjaan nähden, potkurien kierrosluvun ja potkuritehon (kuva 5). Ruoripotkuriyksiköiden ohjaus oli toteutettu siten, että yksikkö kääntyi ohjauskahvalla osoitettuun asentoon aina lyhyempää kautta. Jos ruoripotkuriyksikön ohjauskahvan käänsi nopeasti yli 180 astetta esimerkiksi vastapäivään, ruoripotkuri meni kahvan osoittamaan asentoon myötäpäivään kääntymällä. Vuoden 2005 alussa järjestelmää muutettiin siten, että nyt ruoripotkuri kääntyy kahvan kääntösuunnan mukaisesti. 4

15 Kuva 5. Komentosillan ikkunan alareunassa olevat ruoripotkurien suunnan, kierrosnopeuden ja tehon osoittavat mittarit. Automaattiohjaus Komentosillalla on kaksi Simrad Robertson AP9 automaattiohjaus- eli autopilot-laitetta. Toista käytetään Suomenlinnan suuntaan ja toista Kauppatorin suuntaan ajettaessa. Automaattiohjausta ei käytetä satamaan tultaessa vaan ainoastaan reitillä. Suomenlinnan suuntaan ajettava automaattiohjaus saatiin käyttöön lokakuun 2004 alussa, joten ennen sitä alusta ajettiin pelkästään käsin eli ruoripotkurien ohjauskahvoja käyttäen. Kauppatorin suuntaan käytettävä automaattiohjaus saatiin käyttöön lokakuun 2004 lopussa. Automaattiohjaus on liitetty GPS-kompassiin. Kun päällikkö kytkee automaattiohjauksen päälle, suunnaksi asettuu se keulasuunta, joka aluksella on kyseisellä hetkellä. Muuhun suuntaan halutessaan päällikkö asettaa laitteeseen uuden suunnan pyöreästä säätimestä kääntämällä tai vaihtoehtoisesti yksi aste kerrallaan painikkeista. Haluttu kulkusuunta on automaattiohjauksen näytössä. Automaattiohjausta on mahdollista käyttää myös siten, että se ohjaa aluksen kulkemaan asetettujen reittipisteiden kautta, mutta sitä toimintoa ei vielä ollut vuoden 2004 poikkeamatilanteiden aikaan käytössä, vaan laite ohjasi alusta pelkästään asetetun suunnan perusteella. Automaattiohjaus pitää koko ajan halutun kulkusuunnan kääntelemällä takimmaista ruoripotkuriyksikköä. Etummainen ruoripotkuriyksikkö on tällöin käytettävissä käsin tavalliseen tapaan, mutta käytäntönä on ollut, että se asetetaan suoraan eteenpäin. Molempien ruoripotkurien kierrosnopeutta säädetään käsin tehonsäätökahvasta eli automaattiohjaus ei ohjaa ruoripotkurien tehoa. 5

16 Automaattiohjauksen tarkoituksena on helpottaa päällikön työtä siten, että hän voi ruoripotkurien ohjaamisen sijaan keskittyä esimerkiksi tarkkailemaan muuta liikennettä. Koska aluksen suuntavakavuus avovedessä on melko huono, automaattiohjaus helpottaa aluksen ohjausta huomattavasti ja parantaa ohjauksen tarkkuutta. Automatiikka pystyy kokeilujen perusteella säilyttämään halutun suunnan kohtalaisen hyvin. Kuva 6. Ruoripotkuriyksikön hallintakahva ja automaattiohjaus. Vastaavat ohjaukseen käytettävät laitteet ovat myös päällikön istuimen toisella puolella. Sininen merkkivalo hallintakahvan vieressä osoittaa, että käsiohjaus on käytössä. Valkoinen merkkivalo palaa silloin, kun automaattiohjaus on kytkettynä. Laiturointi Laituriin ajettaessa ohjailumoodia eli ohjailutilaa muutetaan siten, että lähestyttäessä laituria automaattiohjaus kytketään pois ja laiturointi tehdään käsiohjauksella. Kirjallisia ohjeita laituroinnissa tai reitillä käytettävistä ohjailutiloista ei ollut, mutta päälliköt olivat koeajojen ja ennen liikennöinnin aloittamista tehdyn harjoittelun perusteella päätyneet yhteisesti hyväksyttyyn ajotapaan. Ajotapa oli sellainen, että laituria lähestyttäessä siirrytään käsiohjaukseen painamalla automaattiohjauksen käsiohjaus-painiketta (helmsman). Samoihin aikoihin takimmaisen ruoripotkuriyksikön tehonsäätökahva käännetään nollaan eli pystyasentoon. Kun potkurin kierrosluku on pienentynyt, kyseinen ruoripotkuriyksikkö käännetään osoittamaan taaksepäin. Sen jälkeen aluksen vauhtia hidastetaan takimmaisen ruoripotkurin tehoa lisäämällä. Ruoripotkuri vetää silloin taaksepäin. Vauhdin hidastuttua alus ajetaan laituriin 6

17 molempien ruoripotkuriyksiköiden tehoa käyttäen niin, että potkurit vetävät eri suuntiin, kumoavat toistensa voiman ja pitävät aluksen ohjailtavissa. Toimintatapa tarkoittaa sitä, että alusta tavallaan vedetään molemmista päistä samaan aikaan. Toista vetovoimaa vähentämällä tai lisäämällä ja samalla ruoripotkureita hiukan kääntämällä alus saadaan liikkumaan haluttuun suuntaan. Useimmissa muissa aluksissa, joissa molemmissa päissä on ruoripotkurilaitteet, ajotapa laiturointitilanteessa on jonkin verran erilainen. Niissä laituria lähestyttäessä etummainen ruoripotkurilaite käännetään ympäri niin, että ruoripotkurien työntövoima suuntautuu kohti aluksen runkoa. Silloin alusta ikään kuin työnnetään molemmista päistä. Aluksen liikuttaminen haluttuun suuntaan tapahtuu samaan tapaan kuin toisessakin ajotavassa, eli työntövoimia lisäämällä ja vähentämällä sekä niiden suuntaa muuttamalla. SUOMENLINNA II:n ajotapaan on päädytty kokeilujen perusteella eli päälliköiden mielestä alus on siten parhaiten hallinnassa. Muista aluksista poikkeavaan toimintatapaan saattaa vaikuttaa se, että vertailualukset on varustettu kooltaan pienemmillä mekaanisilla voimansiirtolaitteilla, jotka toimivat työntävinä. Ajotavoissa on siten päädytty siihen vaihtoehtoon, jossa potkurit ovat mahdollisimman kaukana toisistaan. Molemmissa laiturointitavoissa oleellista on tehon pitäminen jatkuvasti molemmissa ruoripotkureissa, mikä mahdollistaa aluksen ohjailtavuuden koko ajan. Jos tehoa ei ole, alusta suunnassa pitäviä voimia ei aluksen rungon muodon vuoksi juuri ole. Navigointilaitteet Aluksen navigointilaitteita ovat: - Simrad CR54, jossa on yhdistettynä tutka, elektroninen merikartta, GPS-satelliittipaikannuslaite ja kaikuluotain - Simrad HS50 GPS-kompassi - Plath magneettikompassi - 2 kpl Robertson AP9 Automaattiohjauslaitteita - tuulen suunta- ja nopeusmittari Koneisto ja konehuone Aluksessa on kolme Volvo Penta TAMD165A dieselpääkonetta, joista kunkin teho generaattorien pyörittämiseen käytettävällä kierrosluvulla rpm on 360 kw. Yhteenlaskettu koneteho on näin ollen kw. Koneet ovat kuusisylinterisiä ja iskutilavuus on 16,1 litraa. Voimansiirto on sähköinen eli kuhunkin koneeseen on liitetty generaattori, jonka tuottama sähköteho siirretään sähkökäyttöisille ruoripotkuriyksiköille. Ruoripotkuriyksiköiden suurin teho on 500 kw yksikköä kohden eli kokonaispotkuriteho on kw. 7

18 Kuva 7. Kone nro 3. Vasemmalla on generaattori ja etualalla polttoainesuodattimet. Koneiden ohjausta varten on ComAp-merkkinen tehonhallintajärjestelmä, joka jakaa kuormituksen eri koneille. Jääaikaan konetehoa tarvitaan enemmän, jolloin kaikki kolme konetta tarvitaan käyttöön. Avovedessä riittää yhden koneen tuottama teho, mutta tapana on käyttää varmuuden vuoksi kahta konetta. Tehonhallintajärjestelmä toimii niin, että kuormitus ohjataan ohjelmoinnin mukaisesti eri koneille ja valmiustilassa olevat koneet käynnistyvät sähkökäyttöisellä käynnistysmoottorilla automaattisesti silloin, kun tehoa tarvitaan lisää. Automaattinen käynnistys ei kuitenkaan ollut käytössä vielä niissä heinäja elokuun 2004 poikkeamatilanteissa, joissa aluksen ohjattavuus menetettiin. Aluksessa ei ole varsinaisia apukoneita sähkön tuotantoon, mutta tulipalon sammutus on varmistettu omalla polttomoottorikäyttöisellä palopumpulla. Aluksen lämmitykseen ja muuhun käyttöön tarvittava sähkö saadaan samoista pääkoneisiin liitetyistä generaattoreista, joilla tuotetaan potkurienkin tarvitsema sähköteho. Konehuoneen alla on kaksi noin 10 m 3 polttoainesäiliötä. 1.2 Alukselle tapahtuneet poikkeamatilanteet 2004 ja 2005 Tutkinnassa käsiteltiin kahdeksan SUOMENLINNA II alukselle tapahtunutta. Osa poikkeamatilanteista oli suhteellisen vakavia, mutta osa niin vähäisiä, että tutkintaan ei tavanomaisesti olisi ollut tarvetta. Tutkinnassa esitetään perustiedot kaikista tietoon tulleista poikkeamatilanteista. Ne on ryhmitelty kolmeen ryhmään. 8

19 Tekniset viat - ohjailukyvyn menetys ja pohjakosketus Valkosaaren rannassa ohjailukyvyn menetys ja törmääminen siltaan Suomenlinnassa Laituriin törmäykset automaattiohjauksen päälle jäämisen vuoksi - törmäys Suomenlinnan laituriin Suomenlinnassa törmäys Suomenlinnan laituriin Suomenlinnassa törmäys Kauppatorin laituriin Aluksen hetkelliset hallinnan menetykset - hallinnan hetkellinen menetys Lonnan saaren lähellä hallinnan hetkellinen menetys lähitilanteessa matkustaja-aluksen kanssa Katajanokan tuntumassa hallinnan hetkellinen menetys ja osuminen Pormestarinhepon koillispuolella olevaan itäpoijuun Tekniset viat Ohjailukyvyn menetys ja pohjakosketus Valkosaaren rannassa klo Alus lähti Kauppatorin laiturista kohti Suomenlinnaa tavalliseen tapaan ja päällikkö lisäsi tehoa kiihdyttääkseen aluksen 8 solmun matkavauhtiin. Yhtäkkiä komentosillalla tuli useita hälytyksiä, tehot hävisivät ja alus menetti ohjattavuutensa. Käynnissä olivat tapahtumahetkellä dieselkoneet numero 1 ja 3, joiden kummankin generaattorin pääkatkaisija laukesi, eivätkä generaattorit näin ollen enää tuottaneet sähkövirtaa. Alus ajelehti hetken aikaa, kunnes konepäällikkö kytki katkaisijat takaisin kiinni. Koneet olivat jääneet käymään. Koska vian epäiltiin alkaneen yhden koneen käyntihäiriöstä, konepäällikkö käynnisti myös koneen numero 2 ja matkaa jatkettiin päällikön ja konepäällikön yhteisellä päätöksellä kaikkien koneiden käydessä. Muutaman minuutin ajon jälkeen tilanne toistui eli komentosillalla tuli useita hälytyksiä ja potkuritehoa ei enää ollut käytettävissä. Alus oli tällöin Valkosaaren pohjoispuolella lähellä sen rantaa. Konepäällikkö sai katkaisijat jälleen suljettua, mutta alus ajelehti saaren rantaan ja aluksella tunnettiin lievä pohjakosketus. Kansimiehet yrittivät pudottaa ohjauskyvyn menetyksen jälkeen ankkurin. Se ei kuitenkaan onnistunut käsivoimin ankkuripedin huonon rakenteen vuoksi. Helsingin meripelastuslohkokeskus (MRSC) sai tiedon tapahtuneesta ja hälytti paikalle muun muassa useita partioveneitä, joista yksi piti aluksen perää irti Valkosaaren rannasta. Alus ajettiin merivartioston ja poliisin saattamana takaisin Kauppatorin rantaan, jossa matkustajat poistuivat aluksesta. Alus siirrettiin sen jälkeen viereiseen Kanavalaituriin. Vaaratilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja ja matkustajat pysyivät rauhallisina. Sukeltaja tarkasti aluksen vauriot. Potkuriin tuli vähäisiä jälkiä, joita ei tarvinnut korjata. 9

20 Ilman lämpötila oli Harmajalla tehtyjen havaintojen mukaan +13 C. Tuuli oli lounaasta (237 ) ja sen nopeus oli noin 5 m/s. Puuskamaksimi oli noin 7 m/s. Sää oli kirkas ja näkyvyys hyvä. Ohjattavuuden menetys alkoi yhden koneen käyntihäiriöstä. Kyseessä oli ilmeisimmin kone numero 3, joka on kauimpana tuolloin käytössä olleesta polttoainesäiliöstä. Käyntihäiriö johtui todennäköisesti siitä, että polttoainepumppu ei kyennyt siirtämään koneelle riittävästi polttoainetta. Polttoaineen pinnan ja koneen yhteydessä olevan polttoainepumpun välinen korkeusero oli ensi kertaa aluksen liikennöinnin aikana liian suuri ja polttoaineputkisto sisähalkaisijaltaan pieni. Pumppu alkoi alhaisen paineen vuoksi todennäköisesti kavitoimaan eli polttoaine alkoi höyrystyä pumpussa samalla, kun päällikkö lisäsi tehoa kiihdyttääkseen vauhtia. On myös mahdollista, että polttoainesuodattimen liittimet tai jokin putkiston liittimistä on ollut hieman löysällä ja ilmaa on päässyt alipaineen lisääntyessä jatkuvasti alipaineen alaisena olevaan polttoainejärjestelmään. Yhden koneen käyntihäiriön ei pitäisi aiheuttaa koko aluksen sähköjärjestelmän pettämistä, koska kahden muun koneen avulla on pyritty varmistumaan sähköntuotosta myös häiriötilanteessa. Tätä sekä seuraavaa, sähkölaitteisiin liittynyttä selvitettäessä kuitenkin ilmeni, että generaattoreita varten oli päällekkäisiä suojauksia, jotka saattoivat johtaa suojausten tarpeettomaan ja hallitsemattomaan laukeamiseen. Lisäksi koneiden tehonhallintajärjestelmässä oli eri koneita varten erilaiset asetukset, mikä todennäköisesti johti häiriötilanteessa kuorman epätasaiseen jakautumiseen. Tehonhallintajärjestelmän, generaattorien suojareleiden ja katkaisijoiden asetuksia on nyttemmin muutettu. Lisäksi polttoainejärjestelmään on tehty oleellisesti sen toimintaa parantavia muutoksia eli polttoaineelle rakennettiin niin sanottu päivätankki ja halkaisijaltaan pienet kupariputket korvattiin suurempiläpimittaisilla teräsputkilla. Koneita korkeammalle sijoitettu päivätankki parantaa polttoainejärjestelmän luotettavuutta huomattavasti, koska painovoiman vaikutuksesta putkistossa on jatkuvasti lievä ylipaine. Silloin ilman pääsy ja jääminen järjestelmään on epätodennäköistä. Teräsputket myöskin ovat selvästi kupariputkia kestävämmät tämänkaltaisissa tärinälle alttiissa asennuksissa. Tutkinnassa laadittu selvitys poikkeamatilanteen teknisistä yksityiskohdista on liitteessä 2. 10

Vesibussi KING, karilleajo Helsingin saaristossa 18.8.2011

Vesibussi KING, karilleajo Helsingin saaristossa 18.8.2011 Tutkintaselostus C3/2011M Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta

Lisätiedot

OSA 2: YLEISTIEDOT 1(5) Laiva on alun perin Neuvostoliiton puolustusvoimien sukeltajien entinen alus ja sen rakennusvuosi on 1952.

OSA 2: YLEISTIEDOT 1(5) Laiva on alun perin Neuvostoliiton puolustusvoimien sukeltajien entinen alus ja sen rakennusvuosi on 1952. OSA 2: YLEISTIEDOT 1(5) 2.1. Historiaa Moottorialus Marie Antoinette hankittiin Kuopion Urheilusukeltajien käyttöön vuonna 2007 Lahdesta. Laiva on alun perin Neuvostoliiton puolustusvoimien sukeltajien

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Robinson R-44 -helikopterin pakkolasku Valkealassa 3.9.2007

Robinson R-44 -helikopterin pakkolasku Valkealassa 3.9.2007 Tutkintaselostus D15/2007L Robinson R-44 -helikopterin pakkolasku Valkealassa 3.9.2007 ES-HRW ROBINSON R-44 Astro Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan

Lisätiedot

Käyttöohje huoltohenkilölle. PowerUnit ja näyttöpaneeli UV-erotinyksikölle.

Käyttöohje huoltohenkilölle. PowerUnit ja näyttöpaneeli UV-erotinyksikölle. Käyttöohje huoltohenkilölle. PowerUnit ja näyttöpaneeli UV-erotinyksikölle. Tekninen tuki. Puh: Jyrki Hämäläinen 010 231 2035 Email: jyrki.hamalainen@jeven.fi Kotisivut: www.jeven.fi ALAVALIKOT. Tässä

Lisätiedot

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2 SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS /6 ER-O2- valvontakeskus on tarkoitettu höyry- ja vesikattiloiden savukaasujen valvontaan ja säätöön. Keskus tunnustelee savukaasuja Lambda-anturin ja Pt - anturin välityksellä.

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä Tutkintaselostus C 26/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä OH-HLT, Hughes 296C OH-CFQ, Cessna 172M OH-773, SZD-51-1 Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

Vehicle Security System VSS3 - Alarm system remote

Vehicle Security System VSS3 - Alarm system remote Vehicle Security System VSS3 - Alarm system remote Hälytysjärjestelmän kauko-ohjain Asetusopas - Finnish Arvoisa asiakas Tässä oppaassa on tietoja ja ohjeita siitä, miten eräitä toimintoja otetaan käyttöön

Lisätiedot

Vehicle Security System VSS3 - Vehicle original remote

Vehicle Security System VSS3 - Vehicle original remote Vehicle Security System VSS3 - Vehicle original remote Ajoneuvon alkuperäinen kaukosäädinavain Asetusopas - Finnish Arvoisa asiakas Tässä oppaassa on tietoja ja ohjeita siitä, miten eräitä toimintoja otetaan

Lisätiedot

Junamiehen loukkaantuminen vaihtotyössä Haminan ratapihalla

Junamiehen loukkaantuminen vaihtotyössä Haminan ratapihalla Tutkintaselostus C 6/2000 R Junamiehen loukkaantuminen vaihtotyössä Haminan ratapihalla 7.8.2000 Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi.

Lisätiedot

Koulualus KATARINAn karilleajo Kotkassa 13.3.1997

Koulualus KATARINAn karilleajo Kotkassa 13.3.1997 Tutkintaselostus C 1/1997 M Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla Tutkintaselostus D4/2007L Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla 3.2.2007 OH-U454 Ikarus C42B Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan

Lisätiedot

MS FORTE, pohjakosketus Kotkan edustalla 7.4.2008

MS FORTE, pohjakosketus Kotkan edustalla 7.4.2008 Tutkintaselostus D4/2008M Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta tai vahingonkorvausvelvollisuutta.

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Proomu ONNIA, uppoaminen Joutsenossa 22.5.1997

Proomu ONNIA, uppoaminen Joutsenossa 22.5.1997 Tutkintaselostus C 9/1997 M Proomu ONNIA, uppoaminen Joutsenossa 22.5.1997 Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä

Lisätiedot

system 2.0 KODIN OHJAUSLAITE

system 2.0 KODIN OHJAUSLAITE system 2.0 KODIN OHJAUSLAITE KÄYTTÖ- JA OHJEKIRJA YLEISTÄ Lue tämä ohjekirja huolellisesti ennen ohjausyksikön käytön aloittamista, käytä ainoastaan tämän kirjan ohjeiden ja annettujen opastusten mukaisesti.

Lisätiedot

M/V Lady Hester (NL), pohjakosketus ja karilleajo Kotkan Ruotsinsalmessa 5.12.2014

M/V Lady Hester (NL), pohjakosketus ja karilleajo Kotkan Ruotsinsalmessa 5.12.2014 M2014-E1 Raportti alustavasta tutkinnasta M/V Lady Hester (NL), pohjakosketus ja karilleajo Kotkan Ruotsinsalmessa 5.12.2014 Kuivalastialus M/V Lady Hester oli 5.12.2014 matkalla Rauman satamasta Kotkaan

Lisätiedot

Elektroninen ohjausyksikkö

Elektroninen ohjausyksikkö Elektroninen ohjausyksikkö MALLI CITY Käyttäjän käsikirja Asennus Toiminnot Vasatherm Finland Oy Puh: +358 (0)9 4730 6190 Pihatörmä 1 A Fax: + 358 (0)9 4730 6201 02240 Espoo E-mail: etunimi.sukunimi@vasatherm.fi

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

Käyttöohjeet. Kytkinmoduuli 1289 00

Käyttöohjeet. Kytkinmoduuli 1289 00 Käyttöohjeet Kytkinmoduuli 1289 00 Sisällysluettelo 2 Laitekuvaus...3 Käyttölaitteet ja näytöt...4 Liittimet...7 Asennus...8 Käyttötilan asetus...9 Käyttötilan vaihto ohjelmoinnin jälkeen...10 Ohjelmointiohjeita...11

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 Tutkintaselostus C 21/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 OH-PKT, Piper PA-28-181 OH-JLK, Cessna TU206G Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Vesibussi TYRNI, karilleajo Kuuttosuntissa 29.7.2001

Vesibussi TYRNI, karilleajo Kuuttosuntissa 29.7.2001 Tutkintaselostus C 7/2001 M Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta

Lisätiedot

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä horsealarm receiver only. Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Tutkinnossa käytetty moottorivene on 13 metriä pitkä, sen syväys on 1,2 metriä ja korkeus 3,4 metriä.

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

KULJETTAJAN KÄSIKIRJA

KULJETTAJAN KÄSIKIRJA KULJETTAJAN KÄSIKIRJA www.fogmaker.com Art. No. 8012-010 Edition 2.1 1 Yleinen kuvaus Tämä linja-auto on varustettu täysautomaattisella moottoritilan ja mahdollisen erillisen lisälämmitintilan sammutusjärjestelmällä.

Lisätiedot

1-Suuntainen Moottoripyörähälytin. Käyttö- ja asennusohje

1-Suuntainen Moottoripyörähälytin. Käyttö- ja asennusohje 1-Suuntainen Moottoripyörähälytin Käyttö- ja asennusohje Sisällysluettelo Käyttöohje 2. Huomattavaa 2. Tekniset tiedot 3. Tärkeimmät ominaisuudet 3. Pikaohje 4. Toiminnot Asennusohje 7. Asennusopas 9.

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 10.12.2004 tehtävien ratkaisu

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 10.12.2004 tehtävien ratkaisu 1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 10.12.2004 tehtävien ratkaisu Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Apuna on käytetty Carta Marina

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 V asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan). 2. Akut. Kaksi

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinto 19.4.2013

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinto 19.4.2013 1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinto 19.4.2013 Tutkinnossa käytetty moottorivene on 13 metriä pitkä, sen syväys on 1,2 metriä ja korkeus 3,4 metriä.

Lisätiedot

Yleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas

Yleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas Yleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas Ainutlaatuinen, himmennystoiminnolla varustettu langaton yleisvastaanotin esimerkiksi himmennettävien 230 voltin LEDvalojen,

Lisätiedot

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 Tutkintaselostus D7/2009L Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 OH-PDW Piper PA-25-235 Pawnee mod. OH-959 Rollanden-Schneider LS 1-f Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. HUSQVARNA QC325H http://fi.yourpdfguides.com/dref/834840

Käyttöoppaasi. HUSQVARNA QC325H http://fi.yourpdfguides.com/dref/834840 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet, koko, lisävarusteet

Lisätiedot

Merenkulku. Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia

Merenkulku. Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia Merenkulku Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia Tehtävä 1 Minkälaisen äänimerkin konealus antaa, kun se liikkuu veden halki, näkyvyyden ollessa rajoittunut? A. Yksi lyhyt enintään 1min välein B. Yksi pitkä

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Haswing W-20

KÄYTTÖOHJE. Haswing W-20 KÄYTTÖOHJE Haswing W-20 Omistajalle Kiitos, että valitsitte Haswing- sähköperämoottorin. Se on luotettava ja saastuttamaton sekä helppo asentaa ja kuljettaa. Tässä käyttöohjeessa on tietoja laitteen asennuksesta,

Lisätiedot

GRUNDFOS Conlift. Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö

GRUNDFOS Conlift. Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö GRUNDFOS Conlift Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö conlift - huolehtii kondenssivedestä CONLIFT luotettava ratkaisu kondensiveden poistoon GRUNDFOSIN KONDENSSIVEDEN POISTOON TARKOITETTUJEN PUMPPAAMOIDEN

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja MOOTTORIVENTTIILI Käsikirja Tutustu käsikirjaan huolella ennen järjestelmän käyttöönottoa. Ainoastaan valtuutettu huoltohenkilökunta on oikeutettu suorittamaan säätöja korjaustoimenpiteitä. Korjauksessa

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

ms TUULISPÄÄ, karilleajo Helsingin edustalla 12.8.2000

ms TUULISPÄÄ, karilleajo Helsingin edustalla 12.8.2000 Tutkintaselostus C 6/2000 M Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta

Lisätiedot

M/AUX ASTRID, karilleajo Helsingin edustalla 9.6.2000

M/AUX ASTRID, karilleajo Helsingin edustalla 9.6.2000 Tutkintaselostus C 4/2000 M Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 20.04.2007 tehtävien ratkaisu

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 20.04.2007 tehtävien ratkaisu 1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 20.04.2007 tehtävien ratkaisu Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Apuna on käytetty Carta Marina

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Solmujen kertaus. paalusolmu (köysilenkin tekoon esim. paalukiinnitys, lepuuttajaan tms.)

Solmujen kertaus. paalusolmu (köysilenkin tekoon esim. paalukiinnitys, lepuuttajaan tms.) Solmujen kertaus paalusolmu (köysilenkin tekoon esim. paalukiinnitys, lepuuttajaan tms.) kaksoispolvi eli siansorkka (laituripaaluun, lepuuttaja kaiteeseen tms.) ulkosorkka (laiturisilmukkaan, rantapuuhun,

Lisätiedot

Vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2014 Yhteenveto

Vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2014 Yhteenveto Vesiväylähankkeiden Yhteenveto 19.3.2015 Esityksen sisältö Johdanto Työn tavoitteet, sisältö ja aineisto Työturvallisuuspoikkeamat Tilannekatsaus Työtapaturmien vakavuudet Vakavat tapaturmat ja vaaratilanteet

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

STIGA VILLA 85 M 8211-3013-10

STIGA VILLA 85 M 8211-3013-10 STIGA VILLA 85 M 8211-3013-10 A 1. 5. B 2. 6. 3. 7. 4. 8. 2 9. 10. Z X 11. V W Y Denna produkt, eller delar därav, omfattas av följande mönsterskydd: This product, or part of it, is covered by the following

Lisätiedot

Asennus. Kiinnitä jalkatuki (93) etujalkoihin (3).

Asennus. Kiinnitä jalkatuki (93) etujalkoihin (3). Asennus Kuntolaite toimitetaan lähes valmiiksi asennettuna. Asennukseen vaaditaan kaksi henkilöä. Mukana toimitettujen työkalujen ja rasvan lisäksi asennuksessa tarvitaan ristipääruuvimeisseliä. 1. Toisen

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Kalle Brusi, Onnettomuustutkintakeskus

Lisätiedot

Auto-instot Tuotanto Oy TURKU P. 02-2423212. Yleisiä käyttöohjeita Casa matkailuautoon

Auto-instot Tuotanto Oy TURKU P. 02-2423212. Yleisiä käyttöohjeita Casa matkailuautoon Auto-instot Tuotanto Oy TURKU P. 02-2423212 Yleisiä käyttöohjeita Casa matkailuautoon 1.1.2008 Yleistä Auto on rekisteröity 4 hengelle. Kuljettajalle ja jokaiselle matkustajalle on kolmipisteturvavyöt.

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

TRIMFENA Ultra Fin FX

TRIMFENA Ultra Fin FX BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE TRIMFENA Ultra Fin FX TASAUSSIIVEKE Ultra Fin FX Artikelnr./nro 31-1766 vers. 001-2003-03 Trimfena/Tasaussiiveke Ultra Fin FX B. Ca 6 mm avstånd till växelhuset. B. Vaihe 2, noin

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

IMPACT 4.01.10 7.9.2015. 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus

IMPACT 4.01.10 7.9.2015. 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus Tulostanut:Pekka Vuorivirta Palvelu Alustatunnus Polku 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus Malli Tunniste FH (4) 132355236 Julkaisupäivämäärä 29.11.2013 Tunnus/Käyttö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT

IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT Sisällysluettelo Sivu Vianetsintä MicroMax, MicroMax180, MicroMax370, MicroMax750 Ohjausyksikkö on lauennut kiertovahdin vuoksi Magneettianturin

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

Onnettomuustutkintaraportti

Onnettomuustutkintaraportti Onnettomuustutkintaraportti Dnro 1389/06/2004 Kesämökillä sattunut häkämyrkytys 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Onnettomuuden kuvaus 2 Onnettomuuden tutkinta 3 Tutkinnan tulokset 4 Säädösten ja määräysten

Lisätiedot

CROSSTRAINER (Model E 7000P)

CROSSTRAINER (Model E 7000P) CROSSTRAINER (Model E 7000P) Kuva 1 Poista pultit (C4) tiivisterenkaat (C5) ja mutterit (C6) takavakaajasta (C). Laita kaksi pulttia (C4) takavakaajan läpi, kiinnittääksesi kannattimen laitteeseen (A),

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Näppäimistö CT 1000. Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi. CT1000v.5

Näppäimistö CT 1000. Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi. CT1000v.5 Näppäimistö CT 1000 Käyttäjäopas CT1000v.5 Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi Sivu 2 CT 1000 Rajoitukset Kaikki oikeudet tähän ohjekirjaan ovat Global Safety & Security

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

Vaaratilanne junaliikenteessä Kirkkonummen ja Masalan asemien välillä 21.3.1996

Vaaratilanne junaliikenteessä Kirkkonummen ja Masalan asemien välillä 21.3.1996 Tutkintaselostus C 2/1996 R Vaaratilanne junaliikenteessä Kirkkonummen ja Masalan asemien välillä 21.3.1996 Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta

Lisätiedot

AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS

AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS AMPLYVOX-OVIPUHELINJÄRJESTELMÄN HUONEKOJEET AMPLYVOX-PORTTELEFONSYSTEM, PORTTELEFONER AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS Amplyvox Elite. Huippumuotoilua Milanosta. Design by Sandro Danesi. Amplyvox

Lisätiedot

Lataussäädin 25A MPPT näytöllä

Lataussäädin 25A MPPT näytöllä Lataussäädin 25A MPPT näytöllä 12V 25A/300W 12V / 24V 25A/600W Käyttöohje 1 Yleistä Ohjeen kaksi MPPT lataussäädintä joissa on näyttö, on suunniteltu optimaalisen aurinkosähkön tuottamiseksi erilaisissa

Lisätiedot

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370 KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ MicroMax370 Tarkistettu 04-12-13 1.1 F21037902FI Valmistajan seloste Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 89/336/EEG ja sen lisäysten

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Tilaisuuden nimi / Tillställningens namn Kansallinen esprint -suunnistuskilpailu ja Huippuliigan 1. osakilpailu Pelastuslaissa

Lisätiedot

E1-100 SARJA K-03 KÄYTTÖOHJEET KASO KASSAKAAPIN INSTRUCTIONS

E1-100 SARJA K-03 KÄYTTÖOHJEET KASO KASSAKAAPIN INSTRUCTIONS KASO KASSAKAAPIN E1-100 SARJA K-03 KÄYTTÖOHJEET KASO E1-100 SAFE SERIES K-03 INSTRUCTIONS Kaso Oy Lyhtytie 2, PO Box 27, FI-00751 Helsinki, Finland telephone +358 10 271 3700, fax +358 9 386 0021 sales@kaso.fi,

Lisätiedot

Käyttöönotto-opas RT Controller

Käyttöönotto-opas RT Controller Käyttöönotto-opas RT Controller Pikaopas RT-järjestelmän käyttöönottoa varten Aloitusopas RT Controller Versio 1.3 (090831) (Käytä tämän pikaoppaan kanssa opasta User Manual RT Controller, versio 2.1 tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Onnettomuustutkinta turvallisuuden

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

SpeedoHealer. Kawasaki-III Harness Kit Sopii: ZX-10R ( 06-07) only

SpeedoHealer. Kawasaki-III Harness Kit Sopii: ZX-10R ( 06-07) only 1 / 5 25.3.2010 16:46 1. Yleistä 2. Ohjeet SpeedoHealer Kawasaki-III Harness Kit Sopii: ZX-10R ( 06-07) only Huomio: SpeedoHealer on tarkoitettu parantamaan nopeusmittarin tarkkuutta. Valmistaja / maahantuoja

Lisätiedot

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien

Lisätiedot

Konsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata.

Konsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata. 1 Tulostaulun käyttöohje 1. Yleistä Konsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata. Näytön alapuolella olevilla A, B, C jne. painikkeilla voi valita

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Ohjeita kuvun ongelmatilanteisiin

Ohjeita kuvun ongelmatilanteisiin Ohjeita kuvun ongelmatilanteisiin Ennen jokaista käyttökertaa, tähtitornia käyttävän tulee tarkistaa, että 1. luukun avausvaijerit ovat ehjiä ja ne kulkevat oikein rissa- ja taittopyörien yli. Jos havaitset

Lisätiedot

Hierova poreallas Bamberg

Hierova poreallas Bamberg 1500 x 1000 x 570 mm Hierova poreallas Bamberg Hyvä asiakas, Kiitos, että valitsit tuotteemme. Turvallisuutesi vuoksi pyydämme Sinua perehtymään näihin ohjeisiin ennen ammeen asennusta ja käyttöä. Varoitus

Lisätiedot

UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6

UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 Sisältö VÄÄNTÖJÄYKKÄ PÄÄLLIRAKENNE 3 UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 SÄILIÖ JA BULKKI 6 Kiinnitys - säiliö 9 Kiinnitys - punnituslaitteet 11 Kiinnitys

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

HOME TRAINER MALLI B480

HOME TRAINER MALLI B480 HOME TRAINER MALLI B480 KUVA 1 ETUOSAN ALATUEN ASENNUSOHJE Kohta 1. Irrota esiasennetut mutterit (L3) ja prikat (L2) Kohta 2. Asenna etuosan tuki (B) paikalleen rungon (A) kanssa käyttäen pultteja (L1),

Lisätiedot