Kilpailun avaamista EU menettää kilpailukykyään maailman markkinoilla, koska mm. Ranska ja Italia eivät ole todellisesti avanneet kilpailuaan
|
|
- Joonas Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työllisyys- ja työvoimafoorumi ammattijärjestöjen roolista aluetason työllisyyden hoidon ja työelämäosaamisen verkostoyhteistyöstä Viking Mariellalla Lähes 600 ammattijärjestöjen toimijaa SAK:n, STTK:n, ja Akavan ammattijärjestöistä sekä Tampereen seutukunnan työllisyyden hoidon kolmannen ja julkisen sektorin edustajaa osallistui Työllisyys- ja työvoimafoorumiin Viking Mariellalla tammikuun alussa. Tilaisuus juhlisti samalla paikallisten palkansaajakeskusjärjestöjen 20-vuotista säännöllistä yhteistyötä ja SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry 100 -teemavuotta. Tilaisuuden järjestelyt hoiti seutukunnallinen Osumaprojekti, jonka päätöstilaisuus foorumi samalla oli. Tilaisuuden taustalla oli ammattijärjestöjen roolin vahvistaminen Tampereen kaupunkiseudun työpoliittisen toimintaohjelman toteuttamisessa ja Työelämäosaamisen edistämisen, TYKES -hankkeen, verkostotoimintaan osallistumisessa. Ammattijärjestöjen edustajat olivat keväällä 2005 sitoutuneet omalta osaltaan toteuttamaan työpoliittista toimintaohjelmaa täyttämällä sen toimenpidekortit. Toisaalta ammattijärjestöt olivat vuoden 2005 alussa allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen sitoutumisestaan Työelämäosaamisen, TYKES - hankkeeseen. Työllisyys- ja työvoimafoorumissa etsittiin erityisesti keinoja kolmeen näistä teemoista: - osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen - työelämän osaamisen edistäminen - rakennetyöttömyyden alentaminen Seuraavassa on yhteenveto foorumista liitteenä olevan ohjelman mukaisessa järjestyksessä. Ensimmäisenä seminaaripäivänä asiantuntijat johdattelivat osanottajia foorumin teemoihin, joiden käsittelyä jatkettiin seuraavana päivänä teemakohtaisissa workshopeissa, joiden keskeiset tulokset esiteltiin foorumin lopuksi yhteisessä tilaisuudessa. I SEMINAARIPÄIVÄ Seminaarin avaus SAK:n Tampereen Paikallisjärjestön puheenjohtaja Jouko Toivonen avasi tilaisuuden. Hän kertoi yleistä taustaa foorumille ja mainitsi toiveen käynnistää suunnittelutyö Työelämäkorkeakoulun saamiseksi Tampereelle. Hän myös totesi, että tämän foorumin tuottamia ehdotuksia jalostetaan edelleen myöhemmin järjestettävissä tilaisuuksissa. Suomen työllisyyspolitiikan toimeenpano osana EU:n ja alueellista työllisyysstrategiaa Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin käsitteli alustuksessaan seuraavia teemoja: EU:n keskeiset työllisyyssuuntaviivoja, joiden tavoitteena on täystyöllisyys - nuoret nopeammin työelämään - työvoima myöhemmin eläkkeelle - työelämää kehitetään yleisesti - verotusta kevennetään - matalapalkka-aloja tuetaan - työmarkkinatukea uudistetaan kannustavammaksi - palkkausjärjestelmien kehittämistä selvitetään (paikallinen sopiminen) - työvoimapalveluja kehitetään - nuorisotakuu ja muutosturva - edistetään kansainvälistä työvoiman liikkuvuutta - edistetään ammatillista ja alueellista työvoiman liikkuvuutta Kilpailun avaamista EU menettää kilpailukykyään maailman markkinoilla, koska mm. Ranska ja Italia eivät ole todellisesti avanneet kilpailuaan 1
2 Suomen työllisyyden kehitystä tulevaisuudessa Suomessa työllisyys alenee maa- ja metsätaloustyössä, tuotanto- ja liikennetyö säilyy ennallaan, mutta johto- ja asiantuntijatyö taas määrällisesti kasvaa. Yleensäkin siis rakennemuutos jatkuu vahvana. Keskeistä on, että useiden töiden ja toimialojen suhteellinen alenema on niin suuri, että se voi vaikuttaa heikentävästi tuottavuuteen luvulla työvoimaa on ollut saatavilla, nyt viimeisen vuoden aikana työvoimapulasta on tullut taas ongelma. Ammatillisten keskusjärjestöjen näkökulma työllisyysohjelman toteutukseen STTK:n pääsihteeri Seppo Junttila viittasi Suomen tämänhetkiseen rakennetyöttömyyteen, jolloin samaan aikaan on sekä työttömyyttä että pulaa osaavasta työvoimasta. Hänen mielestään tulevaisuudessa pitäisi panostaa yhä enemmän henkilöstöön luomalla pysyviä työpaikkoja, lisäämällä henkilöstön koulutusta ja kiinnittämällä huomiota työn organisointiin ja mielekkyyteen. Junttila korosti myös muutosturvan tärkeyttä pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyssä sekä toivoi YT-lain uudistusta ennakoivaan suuntaan. Työelämän osaamisen edistäminen Pirkanmaalla Työelämän osaamisen edistämistä toteutetaan Pirkanmaalla TYKES -hankkeen muodossa. Projektijohtaja, dosentti Olavi Manninen esitteli hankkeen. Pirkanmaan seutukuntien työllisyysstrategiat ja Tampereen kaupunkiseudun työpolitiikan toimintaohjelma Pirkanmaan SYKE-hankkeen projektipäällikkö Mikko Kesä esitteli Pirkanmaan seudullisten työllisyysstrategioiden ja Tampereen kaupunkiseudun työpolitiikan toimintaohjelman Hän kertoi taustasta, että strategiaosaaminen on haluttu ulottaa koko Pirkanmaalle suunnitteluyksikkönä seutukunta. Näin saadaan lisää vaikuttavuutta, yhteistyötä, vuorovaikutteisuutta, koordinointia ja pitkäjänteisyyttä Kehittämisprosessina käytetään työllisyysfoorumeita, työpolitiikan yhteistyöryhmää, johon kuuluvat mm. työllisyysasiamiehet, työvoimatoimistojen johtajat, TE-keskus, työmarkkinajärjestöt, oppilaitokset ja työttömät. Jatkossa halutaan strategiset kehittämistyökalut vielä tehokkaammin samaan ketjuun sekä luoda uusi verkostostrategia ja ohjelma. Paneelikeskustelu Päivän päätteeksi käytiin paneelikeskustelu teemalla Onko ammattijärjestöillä paikallistason roolia edistettäessä työelämäosaamista, työvoiman saatavuuden turvaamista ja rakennetyöttömyyden purkamista? Paneelin puheenjohtajana toimi työvoima-asiamies Matti Luukinen. Muut keskustelijat olivat Akava Pirkanmaan puheenjohtaja Hanna Ahonen, projektijohtaja, dosentti Olavi Manninen, TE-keskuksen osastopäällikkö Markku Kaunisto, Työvoiman palvelukeskuksen johtaja Tommi Eskonen, TAKK:in rehtori Martti Santasalo ja kansanedustaja Tero Rönni. Paneelin puheenjohtajana toiminut Matti Luukinen pyysi paneelin osanottajia aluksi esittelemään itsensä ja kertomaan aiheesta omasta näkökulmastaan: Kaunisto: - Keskeisiä seikkoja ovat mm., onko työorganisaatiotasolla valmiuksia ottaa vastaan työllistettyjä, jotka ovat pitkittyneen työttömyyden tms. seikan vuoksi usein vajaakuntoisia. Otetaanko tämä uusi, usein erilainen ja pitkään työelämästä poissa ollut työntekijä työpaikalla vastaan hyvin vai kohdellaanko häntä huonosti. Tosiasia kuitenkin on, että työmarkkinoille ja työelämään tulee aikaisempaa enemmän erinäköisiä ja erivärisiä ihmisiä. Manninen: Manninen kertoi työelämäosaamisen edistämis-hankkeeseen kuuluvista oppimisverkosta ja yritysverkosta. Kun Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla -verkostoon tulee mukaan organisaatio, niin ko. organisaatiossa pyritään käynnistämään kyseisen toiminnan kehittämishanke. Näin ollen edetään hankkeiden kautta, mutta samalla tärkeää on myös teemaryhmätoiminta verkostossa. Eräänlaisena ongelmana (työllisyysfoorumiin liittyen) on se, että vain mukana olevien organisaatioiden pääluottamusmiehet saavat työaikana osallistua teemaryhmien tai vastaavien toimintojen kokouksiin, muiden osallistuminen on organisaation antaman luvan varassa. Ahonen: Valtiotieteilijöiden liitto (OAJ) 2
3 Ahonen totesi olevansa Nokian kaupungin kautta mukana Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla hankkeessa. Ahonen totesi, että hän haluaa nyt katsoa asiaa Valtiotieteilijöiden liiton kautta. Heillä mm. asiaan liittyvä mentorointiohjelma. Eskonen: Eskonen piti tärkeänä, että niin nuoret kuin pitkään työttömänäkin olleet henkilöt voivat kartuttaa työkokemustaan aidoissa työyhteisöissä. Yhteistyö ammattijärjestöjen kanssa työyhteisössä on erittäin tärkeä asia. Santasalo: Heillä on omassa organisaatiossaan ollut paljon työelämäjaksoja, joita he ohjaavat. Santasalo mainitsi PINOSTEprojektin. Esim. sitä kautta tulee aloitteita erilaisiin koulutustapahtumiin. Pelkkä oppilaitos ei voi toimia tyhjiössä, vaan yhteistyössä monien muiden erilaisten toimijoiden kanssa. Rönni: Rönni kertoi lainsäätäjän roolista, että Työasiainvaliokunnassa on mukana myös työntekijätaustaisia henkilöitä. Lainsäätäjä ei aseta mitään esteitä ammattijärjestöjen roolin lisäämisessä paikallistasolla. Rönnin mielestä harjoittelija työpaikalla on voimavara. Työpaikan ammattiyhdistysaktiivien tuki menee työpaikoilla paremmin perille kuin ulkoisten työelämän kehittäjien sanoma. Manninen: Manninen toi esille seikan, että ammattiyhdistysten jäsenet voivat olla mukana uusien toimintojen käynnistämisessä. Manninen näkee, että ammattiyhdistyksen tulee huolehtia edellytyksistä asiassa. Ammattiyhdistys on siis hyvä apuna. Työelämäosaaminen on oppiaine, joka tuo työelämään hyvää. Kyse on vain siitä, kuinka hyvin tämä oppiaine hallitaan. Hiljainen tieto ja sen siirto Santasalo: Asian ajankohtaisuuden taustalla on työntekijöiden eläköityminen. Hiljaiseen tietoon liittyy työpaikkakohtainen malli. On löydettävä se oikea välitettävä tieto. Ei siis pidä viedä eteenpäin ns. väärää hiljaista tietoa. Itseisarvo ei siis ole vain tiedon siirtäminen. Manninen: Yleensä erotetaan erikseen ammatillinen tieto hiljaisesta tiedosta. On muistettava, että hiljaisen tiedon siirtoon liittyy vahvasti luottamus. Jos organisaatiossa ei ole vallalla luottamukseen perustuvaa kulttuuria ihmiset eivät ole valmiita avautumaan ja avoimesti puhumaan. Näin ollen tulisi mennä kohti vuorovaikutusta ja luottamusta. Kyse on myös erilaisuuden sallimisesta. Ahonen: Luottamus on todella tässä hiljaisen tiedon siirrossa keskeinen tekijä. Ahonen totesi, että kun hiljaisen tiedon purkaa ja kirjaa, siitä tulee kirjoitettua tietoa. Tämän jälkeen tilalle syntyy uutta hiljaista tietoa. Näin ollen siis hiljainen tieto elää aina jonkin verran edellä tutkittua ja eksplikoitua tietoa. Laatujärjestelmät merkitsevät muutoksia hiljaisen tiedon alueessa. Rönni: Rönni esitti kysymyksen, kenen tietoa siirretään ja kenelle. Kuka tällöin sanelee ehdot? Suuret ikäluokat, joilla on hallussaan itse opittua tietoa eivät aina välttämättä halua sitä hiljaista tietoaan jakaa. Vanha työmies saattaa sanoa, että oppikoon nuoremmat itse. Näin siis on taitolaji, saadaanko henkilö hiljaista tietoa siirtämään. Rönni totesi, että lähtökohta on, että aina ei ole vanha työtapa todellakaan paras, uusi tapa voi olla myös olla parempi. Paneelin osanottajien ulkopuolelta JoukoToivonen mainitsi, että käyttöön voisi entistä enemmän ottaa mestarikisälli systeemin. Toivonen kertoi huumorilla väritetyn tarinan siitä, että vanhan ns. eläkkeelle jäävän työmiehen saadessa työuransa loppuvaiheessa tällainen oppimestari-status siirtäessään tietoa nuoremmille, tämän kyseisen työmiehen vaimo totesi, että tekivät vielä mun ukosta pomon. Tarina kuvaa myös sitä, että missä määrin tällainen oppimestari-opettaja-asema antaa uutta perspektiiviä tarinassa kuvatulle pitkän linjan ammattimiehelle. Paneelin ulkopuolelta Pirjo Ilomäki viittasi siihen, että henkilöt ovat samalla itse oppijina jakaessaan/antaessaan /siirtäessään muille omaa työelämäosaamistaan. Santasalo: 3
4 Santasalo viittasi siihen, että missä määrin ja milloin viimeksi heidän organisaatiossaan opettajat ovat olleet konkreettisesti yhteydessä työelämän kenttään. Santasalon vastasi oman organisaationsa näkökulmasta. Heidän organisaatiossaan TAKK:ssa opettajillaan on 8 vuoden työkokemus alastaan. He ovat suorittaneet myös alan näyttötutkinnon. Kaunisto: Työttömällä työnhakijalla on oltava työllistymissuunnitelma eikä hän vain nosta työttömyyskorvausta. Tulevaisuuden työvoimapulan tiimoilta Kaunisto kertoi, että valtiolla on tällä hetkellä linjaus, että kun kaksi työntekijää siirtyy eläkkeelle, niin vain yksi palkataan heidän tilalleen. Yhteenveto ja päivän päätös Toivonen päätti paneelin ja kertoi seuraavan päivän ohjelmasta. Samoin Toivonen viittasi siihen, että tämä työllisyysfoorumi ja sen prosessi on nyt alkanut ja lähtenyt liikkeelle. II SEMINAARIPÄIVÄ Toisena seminaaripäivänä Tampereen seutukunnan työpolitiikan aktiivitoimijat esittäytyivät näyttelyin. Mukana oli työhallinnon, ammattijärjestöjen, oppilaitosten, työllistämisyhdistysten ja työllisyysprojektien edustajia. Seminaarin osallistujilla oli mahdollisuus kysellä esittelijöiltä lisätietoa sekä ottaa mukaansa toiminnasta kertovia esitteitä. WORKSHOPIT I Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Tämän workshopin puheenjohtajana toimi Hanna Ahonen ja sihteerinä Kaisu Lager-Ruuti. Ryhmä etsi ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin ryhmätöissä ja löysi kunkin otsikon alla esitetyt ratkaisut: 1. Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat edistää vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten työelämälähtöisiä koulutusratkaisuja? työhön perehdyttäminen (perehdyttämiskansio), tasavertainen kohtelu lyhyellekin työharjoitteluajalle puututaan aktiivisesti kielenkäyttöön, selvitetään säännöt opetetaan työn tekemistä kannustetaan työn tekemistä kannustetaan työssäoppimisessa tukihenkilö (rahallinen korvaus, ns. kannustuslisä) annetaan tehdä oikeaa työtä, valvottuna opojen tuki työpaikan valinnassa siten, että se tukee ammatinvalintaa opojen kiinnostus työharjoittelupaikkaa kohtaan, soitto koulusta, miten harjoittelu on alkanut työharjoittelijalta voi myös oppia henkilökuntakin koulun vastuu harjoittelun tiedottamisesta, koulun tulee tiedottaa millainen harjoittelun tulisi olla, vaatimukset oppimisen osalta jne. 2. Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat edistää maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä työelämässä? Työhön liittyvä kielikoulutus Kulttuurikoulutus puolin ja toisin epävirallisia ryhmiä Asennekasvatusta työyhteisössä ja johdolle valmistautuminen asiaan Stereotypiat ja vitsit pois Perehdyttämissuunnitelmat selkokielistäminen työohjeissa varautuminen Ammattiyhdistystoimintaan pitää saada mukaan maahanmuuttajia Ystävällinen vastaanotto työpaikalla 4
5 Kehonkielen merkitys Erittäin hyvä perehdytys ja huumori mukaan Epäselvien sääntöjen suomentaminen Syrjinnän tilalle mukaan ottaminen, ammattislangin selvittäminen Työpaikkapalaverit koko henkilökunnalle Luottamushenkilökoulutukseen lisättävä monikulttuurisuuden tuntemusta kielitaidon kartuttaminen ymmärrys eri kulttuureja kohtaan perehdytyskummi työpaikalla työntekijän tukeminen eri tasoilla typaikkapalavereissa kerrotaan tupakkatauot, rukoushetket ym. pelisäännöt tasa-arvolain tietäminen työyhteisössä, yhdenvertaisuuslaki palkkavastuu hyvien kokemusten siirto maahanmuuttajien vierailut päiväkodissa, oppilaitoksissa ollaan läsnä arjessa 3. Millaisin toimenpitein ammattiosastot edistävät ns. hiljaisen tiedon välittämistä nuorille työntekijöille? Siirtymävaihe uusi-vanha-pari (yhteisen ajan järjestäminen) Aikaa ja rahaa, (tiimityö, ryhmäyttäminen, saunaillat ym.) Luottamuksellinen ilmapiiri, kouluttajat asiaan esim. ulkopuoliset tms.) o yhteishengen nostaminen o tiimit o johdon koulutus o kerrotaan ns. helpot työtavat, ei teetetä vaikeimman kautta ammattiyhdistystaitoa, tietoa (työturvallisuus ym. asiat) häviää eläkkeelle siirtymisen myötä kannustinraha työpaikkakouluttajalle oppilaitoksen ja työnantajan välinen aiesopimus opiskelijan rekrytoinnista, oppilaitokselta saattaen vaihtoa (pitempi tuki työpaikalla) opiskelijan siirtyessä työhön II Rakennetyöttömyyden alentaminen Tämän workshopin puheenjohtajana toimi Veijo Pösö ja sihteerinä Taina Puha. Tilaisuuden aluksi asiantuntijat johdattelivat workshopin osallistujat käsiteltävään teemaan omilla ns. yleispuheenvuoroissaan. Tässä yhteydessä myös osallistujat esittivät käsiteltävään aiheeseen kommenttejaan. Varsinaiseen yleisökeskusteluun varattu aika ei riittänyt. Yleispuheenvuoron käyttivät: Pirkanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston osastopäällikkö Markku Kaunisto Rakennetyöttömyyden vähentäminen ja palkkatuettu työ Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen, TYP:n, johtaja Tommi Eskonen TYP:n esittely ja sen rooli rakennetyöttömyyden vähentämisessä STTK:n järjestösihteeri Tom Holmroos Näkemyksiä rakennetyöttömyydestä STTK:n näkökulmasta Teemakohtaisen puheenvuoron käyttivät: 1. Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat edistää tukityöllistämisen vaikuttavuuden lisääntymistä? o Tuula Mikkonen, Puuttuva lenkki projektista Palkkatuetun työn vaikuttavuus ja sen lisääminen o STTK:n Pirkanmaan työvaliokunnan jäsen Terttu Norström Rakennetyöttömyyden alentaminen Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat edistää tukityöllistämisen vaikuttavuuden lisääntymistä? 2. Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat vaikuttaa kummiyritysverkoston rakentumiseen Tampereen seutukunnan työvoimapalvelukeskukselle 5
6 o Yläasteen erityisluokanopettaja Kalle Ohma Kummiyritysverkosto: syrjäytymisvaarassa olevat nuoret o TYP:n johtaja Tommi Eskonen Yhteistyö TYP:n ja ammattiosastojen välillä 3. Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat ehkäistä pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten syrjäytymistä o Tampereen seudun uusyrityskeskus Ensimetri, Pirkanmaan SYKE-projektin projektipäällikkö Mikko Kesä Sosiaaliset yritykset o Tampereen Työllistämiskeskus Etappi, Polut työelämään projektin projektipäällikkö Erno Mäntyniemi Polut Työelämään projektin esittely A YLEISPUHEENVUOROT Kaunisto: Rakennetyöttömyyden vähentäminen ja palkkatuettu työ Rakennetyöttömyys on työttömyyden laji, jonka tunnusmerkkinä tavallisesti on, ettei työttömän henkilön ammattitaito tai muut ominaisuudet vastaa avoimien työpaikkojen vaatimuksia. Taustalla ovat usein talouden rakennemuutokset. Rakennetyöttömyys ei yleensä häviä suhdanteiden parantuessa ja muun työttömyyden vähentyessä. Niinpä pitkäaikaistyöttömyys on yleensä myös rakenteellista. Useimmissa tapauksissa rakennetyöttömyyden vähentämisessä tarvitaan työvoimapoliittisia toimenpiteitä kuten, koulutusta, työharjoittelua tai palkkatuettua työtä tahi näiden yhdistelmiä avoimille työmarkkinoille valmentautumiseksi. On tärkeää estää työttömyyden pitkittyminen, koska jo muutaman kuukauden työttömyyden on todettu vaikeuttavan merkittävästi uuden työn saantia. Työvoimatoimistoissa työttömälle työnhakijalle laaditaan yhdessä hänen kanssaan työllistymissuunnitelma, nk. työnhakusuunnitelma, joka on aina yksilöllinen ja joka voi sisältää edellä mainittuja työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Seuraavassa kuvaan tarkemmin uutta palkkatuetun työn järjestelmää, joka tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Mitä on palkkatuettu työ? Työnantaja voi saada työvoimatoimistosta tietyin edellytyksin tukea palkkauskustannuksiin ottaessaan töihin työttömän työnhakijan. Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatuella työllistetään ensisijassa pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia, alle 25-vuotiaita nuoria ja työttömiä, joita uhkaa pitkäaikaistyöttömyys tai syrjäytyminen työmarkkinoilta. Tukea voivat saada valtion virastot ja laitokset, kunnat, yritykset, ja muut yksityisen sektorin työnantajat, kuten esim. yhdistykset, säätiöt ja kotitaloudet. Palkkatuki myönnetään työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Työnantajan tulee noudattaa työlainsäädännön ja alan työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajan on sitouduttava maksamaan ko. työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Ellei sovellettavaa työehtosopimusta ole, kyseisestä työstä on maksettava tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. Erityisehdot yritykselle Myönnettäessä palkkatukea yritykselle edellytetään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevan eli pysyvän työsopimuksen tekemistä palkattavan kanssa. Tukea voidaan myöntää yritykselle lisäksi myös määräaikaisen työsopimuksen perusteella, jos yritys palkkaa vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän tekee työnhakijan kanssa oppisopimuksen 6
7 palkkaa työttömän metsänparannustöihin. Palkkatuen hakeminen ja maksaminen Työnantaja voi hakea palkkatukea siitä työvoimatoimistosta, jonka toimialueella työpaikka sijaitsee tai siitä työvoimatoimistosta, josta on tarkoitus palkata palkkatuella työttömäksi rekisteröityneitä työnhakijoita. Palkkatuki maksetaan kuukausittain jälkikäteen. Kotitaloudelle myönnetty palkkatuki on verovapaata. Työvoimatoimisto harkitsee tapauskohtaisesti, milloin työnhakijan työllistymistä voidaan edistää myöntämällä palkkatukea. Palkkatuen käytöstä sovitaan työnhaku- tai aktivointisuunnitelmassa, joka tehdään yhdessä työnhakijan kanssa. Palkkatuettuun työhön voidaan myös liittää työssäoppimismahdollisuuksia ja koulutusta. Palkkatuen myöntämisen edellytykset Palkkatuki muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Palkkatuen myöntäminen edellyttää aina, että tuella palkattavan osaamisessa ja ammattitaidossa arvioidaan olevan puutteita tai hänen tuottavuutensa tarjolla olevassa työtehtävässä arvioidaan alentuneen työttömyyden keston, vajaakuntoisuuden tai muun syyn johdosta. Lisäosan myöntäminen edellyttää, että tuella palkattavan osaamisen ja ammattitaidon puutteellisuus ja tästä johtuva tuottavuuden alentuminen suhteessa tarjolla olevaan tehtävään on todettu osaamis- ja ammattitaitokartoituksessa ja palvelutarpeen arvioinnissa. Lisäosan myöntäminen yritykselle edellyttää lisäksi, että yritys sitoutuu parantamaan tuella palkattavan osaamista ja ammattitaitoa koulutuksen avulla tai muutoin. Lisäosa voidaan kuitenkin myöntää ilman yllämainittuja edellytyksiä, jos palkattava on vaikeasti työllistyvä, vajaakuntoinen tai tulee oppisopimukseen. Lisäosa voidaan myöntää myös ilman em. edellytyksiä, jos työnantajana on jokin muu kuin yritys tai sosiaalinen yritys. Kunta, työpaja tai sosiaalinen yritys voi sijoittaa palkkatuella palkkaamansa pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän työhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Sosiaalinen yritys voi myös sijoittaa edelleen tuella palkkaamansa vajaakuntoisen. Muissa tapauksissa työnantaja ei voi sijoittaa palkkatuella palkkaamaansa henkilöä toisen työnantajan työtehtäviin. Palkkatuen myöntämisen esteet Palkkatukea ei voida myöntää työnantajalle, jos työsuhde on alkanut ennen tuen myöntämispäätöstä työnantaja on hakemuksen jättämistä edeltäneiden 9 kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitään samoista tai samanlaisista tehtävistä tai lyhentänyt heidän työaikaansa tukeen perustuva työhön ottaminen aiheuttaisi muiden työntekijöiden irtisanomisen tai lomauttamisen tai heikentäisi heidän työolosuhteitaan tai etuuksiaan työpaikka täyttyisi ilman tukeakin työnantaja saa tuella palkattavan palkkaamiseen tai työllistämisen edistämiseen samalta ajalta muuta valtion tukea. (ei koske oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksettavaa koulutuskorvausta eikä Raha-automaattiyhdistyksen avustusta tai veikkausvaroista maksettavaa avustusta korkeimman korotetun palkkatuen yhteydessä). tuki vääristäisi muiden samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien tahojen välistä kilpailua Työvoimatoimisto voi asettaa tuen saamiselle myös muita tuella palkattavan tai tuen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tarpeellisia ehtoja. Palkkatuen määrä ja kesto 7
8 Työvoimatoimisto harkitsee tapauskohtaisesti palkkatuen määrän. Perustuen vähimmäismäärä on 23,50 euroa päivältä eli noin 505 euroa kuukaudessa. Lisäosa on enintään 60 prosenttia perustuen määrästä. Vaikeasti työllistyvän osalta lisäosan määrä voi olla 90 prosenttia perustuen määrästä. Palkkatuen maksaminen täysimääräisenä edellyttää, että tuella palkattavan työaika on vähintään 85 prosenttia alan normaalista työajasta. Jos työaika on lyhyempi, suhteutetaan palkkatuki työaikaan ja maksetaan vähennettynä. Vaikeasti työllistyvän osalta palkkatuki voidaan kuitenkin maksaa täysimääräisenä myös osa-aikatyöhön. Palkkatukea maksetaan niiltä päiviltä, joilta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Palkkatukea ei makseta niiltä päiviltä, joilta työnantajalla on oikeus saada tuella palkatun palkkauskustannuksiin sairausvakuutuslain 7 luvun 4 :n nojalla päivärahaetuutta. Palkkatuen lisäksi oppisopimussuhteessa työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Sen maksaa koulutuksen järjestäjä. Palkkatukea myönnetään kerrallaan enintään 10 kuukauden ajaksi. ppisopimuksen osalta palkkatukea maksetaan koko oppisopimuksen ajan. Vaikeasti työllistyvän, vajaakuntoisen tai työnsuunnittelijan palkkaukseen palkkatukea voidaan myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää palkkatukea työttömän vajaakuntoisen palkkaamiseen 36 kuukaudeksi sekä pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän palkkaamiseen 24 kuukaudeksi. Palkkatukiseteli Työnhakija voi saada työnhaun tueksi työvoimatoimistosta palkkatukisetelin. Palkkatukiseteli kertoo työnhakijan mahdollisuudesta saada palkkatukea työllistymisensä edistämiseksi. Setelin käytöstä sovitaan työnhakusuunnitelmassa. Palkkatukiseteli on voimassa enintään kolme kuukautta kerrallaan. Henkilölle maksettavat tuet Edellä selostetun palkkatuen lisäksi voidaan tietyissä toimenpiteissä maksaa henkilölle itselleen tukea toimeentulon turvaamiseksi. Näitä tukimuotoja ovat: Starttiraha yrittäjäksi ryhtyvälle Osa-aikalisä ja Tuki työelämävalmennukseen osallistuvalle. Lisäksi työmarkkinatuen avulla toteutetaan työharjoittelua Lisätietoja kaikista em. tukimuodoista saa työvoimatoimistosta sekä internetosoitteesta: > palvelut > tuet ja avustukset Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen johtaja Tommi Eskonen esitteli työvoiman palvelukeskuksen toimintaa erityisesti rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Työvoiman palvelukeskus TYP Sen ovat perustaneet Tampereen työvoimatoimisto, Tampereen kaupunki, Pirkkalan kunta, Pirkanmaan TE-keskus ja Kelan Tampereen vakuutuspiiri. Vuonna 2006 Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksessa mukana ovat myös Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä ja Vesilahti, Nokian, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän työvoimatoimistot sekä Kelan Länsi- ja Etelä-Pirkanmaan vakuutuspiirit. TYP:n tavoitteet rakenteellisen työttömyyden vähentäminen työvoiman tarjonnan turvaaminen työttömyyden perusteella maksettavien toimeentulotukimenojen ja työmarkkinatuen vähentäminen aktivointiasteen ja työmarkkinatuen aktiiviosuuden nostaminen asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn sekä aktiivisen elämän ja osallisuuden lisääntyminen 8
9 TYP:n keskeisiä tehtäviä pitää työnhakijat aktiivisina ja työkykyisinä niin, että yritykset voivat työllistää vahvistaa työnhakijoiden koulutusta ja työkokemusta vastaamaan työnantajien odotuksia testata työelämävalmiuksia käytännössä etsiä tarvittavia työtilaisuuksia poluttaa työnhakijoita avoimiin työpaikkoihin etsiä ratkaisuja myös niille, jotka eivät yllä avoimille työmarkkinoille Rakenteellinen työttömyys Näkökulmia rakenteellisen työttömyyden syihin ja ratkaisukeinoihin Näkökulmana työvoiman Ongelmana Työtehtävän Kysyntä tarjonta Palkkataso Kvalifikaatio- Vaatimukset työllistäminen ei kannata - > alennetaan työvoimakustannuksia ei työpaikkoja työvoimalle -> tuetaan matalan tuottavuuden kysyntää Simo Aho (2004): Kroonisen työttömyyden laajuus, rakenne ja syntytausta TYP:n rooli työn vastaanottaminen ei kannata -> puretaan kannustinloukkuja Näkökulmia rakenteellisen työttömyyden syihin ja ratkaisukeinoihin Näkökulmana työvoiman Ongelmana Työtehtävän Kysyntä tarjonta Palkkataso Kvalifikaatio- Vaatimukset TYP:n palveluketju ->palkkatuettu työ, työharjoittelu (lasketaan rekrytointikynnystä ja alkuvaiheen palkkakustannustannuksia) -> sosiaalisten yritysten syntymisen tukeminen, palvelutehtäviin liittyvät innovaatiot Eskonen esitteli myös TYP:n palvelujen kolmivaiheisen loogisen ketjuuntumisen: aktivoituminen ammatillinen kehittyminen liukuma työhön ei työvoimaa työpaikkoihin -> tuetaan kvalifikaatioiden nostamista Säännöllinen palkkatyö -> työelämätaitojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen (koulutus, työssä oppiminen) STTK:n järjestösihteeri Tom Holmroos esitti näkemyksiään rakennetyöttömyydestä ammattiliiton näkökulmasta Hänen mielestään työllisyys alkoi kiinnostaa EK:ta vasta, kun esiin tuli yritysten työvoimapula.. Sen jälkeen keskustelua on käyty sekä rakennetyöttömyydestä että väestönkehityksestä. Hallitus pyrkii nostamaan työllisyysastetta ja tavoittelee uutta työpaikkaa hallituskauden aikana. Rakennetyöttömyydestä johtuvista syistä työttömien määrä vuosittain on jämähtänyt noin henkilöön. Kyseessä ei ole vain 1990-luvun alussa työttömäksi joutuneista henkilöistä, vaan väki myös vaihtuu. Hallitus pyrkii purkamaan rakennetyöttömyyttä myös koulutuksella. Ongelmana rakennetyöttömyyden purkamisessa on mm. työpaikkojen alueellinen epätasaisuus. Varsinkaan vanhempi väki ei ole halukas muuttamaan työn perässä. STTK:n mielestä työvoimapoliittisiin keskusteluihin pitäisi ottaa mukaan myös asuntopolitiikka. Toinen ongelma on nuorten syrjäytyminen, sillä 10 % nuorista on 9
10 syrjäytymisvaarassa. Syrjäytymiseen ehkäisyyn pyritään löytämään keinoja. Asian selvittämiseksi on nimetty TUPO-työryhmiä. Skogin työryhmän raportti oli valmistumassa tammikuussa. Työvoimanvuokrausta Holmroos piti helpotuksena rakennetyöttömyyden purkamisessa. Hän kuitenkin painotti, että vuokratyövoiman työsuhteen laatuasioihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Työvoiman alueellisen liikkuvuuden suhteen hän toivoi työvoimatoimistojen virkailijoiden esittelevän entistä aktiivisemmin työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevia työpaikkoja, mutta työnhakijan velvoitteisiin työn vastaanottamiseen ei kuitenkaan tulisi muutoksia. Koulutuksesta Holmroos mainitsi, että lähitulevaisuudessa pitää korostaa työnantajan vastuuta työntekijöiden kouluttamisessa. Hän toivoi uudistettavaan YT-lakiin saatavan mukaan työnantajan velvollisuuden järjestää ammatillista täydennys- ja jatkokoulutusta. Yleisön puheenvuoroja Tero Rönni: Rönni kiinnitti työvoimaviranomaisten huomion palkkatuetussa työssä esiin tulleen eriarvoisuuden ja tiedusteli, koska tilanne muuttuu. Jos henkilö saa lisäosaa vaikka vain 10 %:a, vain puolet työajasta kartuttaa työssäoloehtoa. Pelkkää perusosaa saava henkilö sen sijaan kartuttaa työssäoloehtoaan koko ajalta. Eskonen: Eskonen mainitsi, että työllistettyjä informoidaan etukäteen tästä asiasta ja että palkkatuettu työ on tarkoitettu vain välivaiheeksi siirryttäessä normaaliin työhön. Kaunisto: Kaunisto kertoi, että työvoimatoimistoista ei ainakaan toistaiseksi ole tullut asian tiimoilta yhteydenottoja. Työvoimatoimiston palvelutapahtumassa tilanteesta kerrotaan etukäteen, jolloin työnhakija voi ottaa asian huomioon. Tuula Ruokonen, Kemian liitto Ruokonen mainitsi vuokratyövoiman käyttöön liittyvistä ongelmista, sillä vuokratyövoima on yrityksissä eriarvoisessa asemassa kuin yrityksen omat työntekijät. Esim. tasa-arvolaki koskee vain talon omia työntekijöitä. Hän mainitsi myös työnantajien kokevan erittäin positiivisena asiana, että heillä on mahdollisuus saada yli 53- vuotiaan henkilön työllistäessään erityistä tukea, joka esim :n palkasta voi olla jopa 200. B TEEMAPUHEENVUOROT 1) Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat edistää tukityöllistämisen vaikuttavuuden lisääntymistä? 1a) Mikkonen: Aluksi Mikkonen selvitti, mitä palkkatuetulla työllä tarkoitetaan. Tavoitteena on parantaa työnhakijan osaamista ja työllistämisedellytyksiä avoimille työmarkkinoille ja työnantaja saa tukea työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin. Palkkatuetussa työssä oli vuonna 2004 kuntasektorilla henkilöä, yksityisen sektorin yhteisöissä ja yrityksissä henkilöä. Palkkatuetun työn vaikuttavuus ei kuitenkaan ollut toivotulla tasolla. Vuonna 2004 kolme kuukautta palkkatuetun työn jälkeen 50,8 % henkilöistä oli työttömänä. Erityisen heikko vaikuttavuus on julkisella sektorilla. Palkkatuettua työtä voidaan kehittää seuraavasti: Tavoitteellisuutta pitäisi lisätä - ajantasaiset ja toiminnalliset työnhakusuunnitelmat - työpaikka ja sen tehtävät tukevat tavoitteita - osaaminen kehittyy ja jatkotyöllistyminen edistyy Perehdyttäminen, ohjaus ja tavoitteiden toteutumisen seuranta työpaikoilla Palaute työstä, kertyneestä osaamisesta ja taidoista 10
11 Tukijakson loppuvaiheessa työnhaun tehostaminen Koulutus tukijakson aikana - osallistuminen työpaikkakoulutukseen - työvoimapoliittinen koulutus - oppisopimuskoulutuksen ja tukityön yhdistelmä kohdistamalla aktiivista työvoimapolitiikkaa enemmän pieniin ja keskisuuriin yrityksiin Vaikuttavuuden lisäämiseen voivat vaikuttaa työllistetty henkilö, työnantaja/työyhteisö sekä työhallinto. Myös työyhteisö (ammattiosasto) voi vaikuttaa palkkatuetun työjakson tuloksellisuuteen. Työllistetyn henkilön kannalta seuraavat seikat ovat tärkeitä: mielekäs ja kehittävä työ perehdyttäminen, tuki ja ohjaus mahdollisuus osallistua koulutukseen palaute ja osaamisen kehittämistarpeiden esiin nosto kannustus työnhakuun ellei jatkoa tiedossa 1b) STTK:n Pirkanmaan työvaliokunnan jäsen Terttu Norström (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty) Nordström totesi myös aluksi jo aikaisemminkin esiin tulleen palkkatuetun työn heikon vaikuttavuuden työllisyyteen. Hänen mielestään tukityöllistäminen on usein ollut enemmänkin lopullisen syrjäytymisen ehkäisyä kuin pysyvämmän työpaikan varmistamista. Koska erityisesti kuntapuolella tukityöllistetyillä on teetetty usein vakinaisluonteisia tehtäviä ja henkilöstön jatkuva vaihtuminen on kuormittanut kohtuuttomasti vakinaista henkilöstöä, sekä henkilöstöllä tai henkilöstöjärjestöillä ei ole aina ollut ymmärtämystä tai hyväksyntää tukityöllistettyjen käyttöön. Päävastuu tukityöllistymisen vaikuttavuuden parantamisessa on luonnollisesti työvoimaviranomaisilla ja erityisesti työnantajilla. Ammattijärjestöt voivat kuitenkin olla omalta osaltaan mukana näissä talkoissa esim. huomioimalla tukityöllistetty nykyistä paremmin. Ongelmana on usein, ettei työllistetty henkilö ole ollenkaan järjestäytynyt tai hän kuuluu toiseen järjestöön kuin vakituinen henkilökunta. Näin hän jää helposti työyhteisössä toimivien ammattijärjestöjen muodostamien verkostojen ulkopuolelle. Luottamusmies voi hoitaa ainoastaan oman jäsenistönsä asioita työnantajan suuntaan. Eräs keino parantaa tilannetta olisi paikallisten luottamusmiesten ja yhdistysten aktiivien informointi ja kouluttaminen ottamaan vastaan työyhteisöön tulevia tukityöllistettyjä. Ay-aktiiveita pitäisi rohkaista esittelemään työyhteisöä ja ammattijärjestöjen toimintaa sekä tarjoamaan jäsenyyttä myös tukityöllistetyille henkilöille ja tarjoamaan tarvittaessa apua. Samalla heille syntyisi kuva tukityöllistetyn henkilön tavoitteista työpaikan suhteen. Yhdistysten säännöstä pitäisi ehkä myös ajantasaistaa siten, että jäsenyys olisi mahdollinen myös muille kuin toistaiseksi voimassaolevassa palvelussuhteessa tai pidempiaikaisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa oleville. Nordström esitteli myös ajatuksen tukityöllistetyn kummi-järjestelmästä. Kummina toimiva luottamusmies voisi yhteistyössä työnantajan kanssa kartoittaa työtilannetta työpaikoilla ja tarvittaessa neuvotella työnantajan kanssa siitä, miten tukityöllistetty voisi sijoittua pysyvämpään palvelussuhteeseen tai työtehtävään tukijakson jälkeen. Jotta järjestelmä toimisi, tarvitaan työnantajien myönteistä suhtautumista ammattijärjestön ja luottamusmiehen aktiivisuuteen ja todellista yhteistyön henkeä. Nordström nosti esiin myös valtakunnallisella tasolla tarvittavan yhteistyön. Sektorikohtaisesti on työnantajien ja ammattiliittojen löydettävä yhteinen näkemys tukityöllistämisen vaikuttavuuden edistämiseksi. Sektorikohtaisesti olisi rakennettava pelisäännöt mm. siitä, miten tukityöllistämistä ko. sektorilla käytetään, minkälaisissa tehtävissä, minkälaisilla tavoitteilla ja miten yhdessä työpaikkatasolla kartoitetaan ns. normaalien työsuhteiden syntymisen edellytykset. Ilman valtakunnan tason näkemystä ja ohjausta tuskin työpaikkatasollakaan päästään vaikuttaviin tuloksiin. 11
12 Jos vakituisenluonteista työtä teetätetään tilapäisellä tukityöllistetyllä työvoimalla, on tosiasiallisesti kyse lainsäädännön kiertämisestä ja työvoimakustannusten dumppaamisesta. Tavoitteena pitää olla nimenomaan työttömän henkilön työmarkkinakelpoisuuden lisääminen, ammattitaidon kohentuminen ja sen jälkeinen pysyvämpi työllistyminen. Toisaalta tavoitteena pitää olla myös työnantajien työllistämiskynnyksen alentaminen sellaisissa työtehtävissä, joita ei muussa tapauksessa teetätettäisikään tai tilanteissa, joissa ei olla varmoja esim. vammaisten tai vajaakuntoisten työkunnon kehityksestä. 2) Millaisin toimenpitein ammattijärjestöt voivat vaikuttaa kummiyritysverkoston rakentumiseen Tampereen seutukunnan työvoimapalvelukeskukselle 2a) Yläasteen erityisluokanopettaja Kalle Ohma Kummiyritysverkosto: syrjäytymisvaarassa olevat nuoret Ohma kertoi toimivansa yläasteen pienluokan erityisluokanopettajana. Hän kantoi huolta varhaisen syrjäytymisen vaarassa olevista nuorista, joiden syrjäytyminen saattaa alkaa jo alle 10-vuotiaana ja jotka suurella todennäköisyydellä joutuvat noin 25-vuotiaina rakennetyöttömyyden kohteiksi. Heidän kohdallaan käydään läpi prosesseja, muttei kukaan tartu napakasti heidän ongelmiinsa. Ohma esitteli toteuttamansa kummiyritysverkoston, jonka avulla oli pystytty auttamaan tällaisia nuoria. Hän otti yhteyttä 40:een eri alojen yritykseen, joista 23 lähti mukaan verkostoon. Lähtökohtana oli yksilön osaaminen ja motivaatio. Tässä mallissa nuori kävi koulua 8-13 ja työskenteli sen jälkeen 2-3 h yrityksessä. Hänelle maksettiin huoltajan kautta myös pientä korvausta työskentelystä. Työnantaja, oppilas, huoltaja ja koulu allekirjoittivat sopimuksen. Nuoret saivat tuntumaa työntekoon ja työyhteisöön ja hankkivat itselleen sosiaalisia taitoja. Yrityksistä löytyi henkilöitä, jotka mielellään opastivat nuoria. Vaikka nuoret työskentelivät koulun jälkeen eli tekivät pidempää koulupäivää, se tuntui vaikuttavan heidän koulumenestykseensä positiivisesti. 2b) TYP:n johtaja Tommi Eskonen Yhteistyö TYP:n ja ammattiosastojen välillä TYP:n ja ammattiyhdistysten väliseen yhteistyöhön Eskonen näki seuraavia mahdollisuuksia: uusien työntekijöiden sisäänajo alalle, tiettyyn yritykseen tai tehtävään tietoa työmarkkinoiden muutoksista tulevaisuuden alat, hiipuvat alat piilotyöpaikat julki työelämään palaavat osaksi omaa työyhteisöä tietoa palvelukeskuksen toiminnasta työpaikoille tiivistetyn yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet millaisia sisältöjä yhteiskuntavastuu on saanut yrityksissä? Kummiyritysverkosto säännöllistä syvennettyä yhteistyötä, yhteistyön ideointia ja uusien yhteistyömuotojen kehittelyä työtilaisuuksia uusille työntekijöille oppia ja ohjausta työyhteisön hyväksyntää apua epävirallisten kontaktien luomiseen, yhteydet mm. muihin oman alan yrityksiin yrityskentän ja oman ammattialan tuntemusta tietoa alalle tyypillisistä työvoima- ja koulutustarpeista sekä osaamisvaatimuksista hiljaista tietoa myönteistä ja ennakkoluulotonta asennetta joustavuutta ja rakentavuutta pulmatilanteissa 3a) Mikko Kesä 12
13 Sosiaaliset yritykset Kesä esitteli Pirkanmaan SYKE-projektia, joka tarjoaa asiakkailleen - sosiaaliseksi yrittäjäksi aikoville - monipuolisia neuvonta- ja asiantuntijapalveluita. Neuvontaa ja ulkopuolista asiantuntija-apua saa muun muassa: Sosiaalisen yrityksen perustamiseen; Toiminnan resursoimiseen ja henkilöstön rekrytointiin sekä tukimuotojen selvittämiseen; Liiketoiminnan kehittämiseen sekä; Henkilöstön kehittämiseen Kesä selvitti, mitä sosiaalisilla yrityksillä tarkoitetaan. Työnantajapuoli ei vielä tällä hetkellä oikein tiedä, mistä sosiaalisissa yrityksissä on kyse. Kyseessä on henkilöstöratkaisu, jolloin 30 % yrityksen henkilöstöstä on sosiaalisesti vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalinen yritys toimii, kuten mikä tahansa yritys maksamalla työehtosopimuksen mukaista palkkaa, se rekisteröitymällä kaupparekisteriin, tavoittelemalla voittoa ja tuottamalla palveluita tai tavaroita markkinoille pirkanmaalaiselle yrittäjälle tehdyn kyselyn mukaan suurimmalla osalla yrittäjistä on neutraali, pääosin myönteinen tai myönteinen mielikuva sosiaalisista yrityksistä. Vajaakuntoisia kohtaan suhtautuminen ei ole yhtä myönteistä ja pitkäaikaistyöttömiä kohtaan vielä vähemmän myönteinen. Pirkanmaan SYKE-projektilla on lähes 600 asiakakasta, sosiaalisesta yrittämisestä kiinnostuneita yrityksiä on kuitenkin jopa 900. Projektin aikana eri alojen sosiaalisia yrityksiä on perustettu jo 10 kpl. Erno Mäntyniemi Polut työelämään projektin esittely Tampereen seutukunnan alueella toteutettava Polut työelämään projekti on ollut käynnissä syksystä 2005 lähtien. Asiakkaat hankkeeseen ohjautuvat työhallinnon lisäksi uutena innovaationa ammattiosastojen kautta. Polut työelämään projektin toiminta-ajatus on markkinoida työllisyyden hoidon toimijoiden tuottamia työllisyyspalveluja työttömille ja aktivoida heitä työllistymään. Tavoitteet: Työttömien ay-jäsenten työllistymisen edistäminen sekä osallistumisen aktivoiminen ja tukeminen Ammattiosastojen roolin vahvistaminen työllisyyden edistämisessä ja verkottumisessa palvelutuottajien kansssa Rakennettava yhteistyöverkosto ja perustettavat toimialaryhmät kehittävät työnhakijoiden työllistymisvalmiuksia ja ehkäisevät syrjäytymistä Työttömille ay-jäsenille tarjotaan vaihtoehtoisia työllistymistapoja resurssien puitteissa Ammattiosastojen edustajien kanssa kartoitetaan niiden toimialojen työttömiä henkilöitä, jotka tarvitsevat työvoimaa Yhteistyössä ammattiosastojen kanssa rakennetaan työllisyyttä tukevien palvelujen informaatiokeskus Selvitetään julkisen toimialan hallinnon muutoksen luomat työllistämistarpeet III Työelämän osaamisen edistäminen Workshopin puheenjohtajana toimi Jouko Toivonen ja sihteerinä Arto Hilden - Seuraavassa teemaryhmän keskustelussa otettiin yleisesti kantaa työelämäosaamisen verkostoon ja siihen liittyviin seikkoihin. - Lähinnä teemaryhmässä mentiin läpi työelämäosaamiseen kytkeytyviä seikkoja: Mitä työelämäosaamisen pitää sisällään? - Suoria vastauksia ehdotettuihin kysymyksiin ei etsitty eikä esitetty. Jouko Toivonen avasi omasta puolestaan teemaryhmän ja toivotti osallistujat tervetulleeksi. Toivonen esitteli Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla hankkeen vastuullisen projektijohtaja Olavi Mannisen ja Seija Ojalan Pirkanmaan sosiaalisesta kuntayhtymästä (Pirsos). 13
14 Olavi Manninen esitteli työelämäosaamista työllisyyden näkökulmasta ja Seija Ojala Pirsoksen edustajana esitteli Pirsoksen, joka on äskettäin liittynyt työelämäosaamisen edistämisen verkostoon, toimintaa ja tulevaisuuden kehittämissuunnitelmia. Työelämäosaamisen taustaa Manninen kertoi työelämäosaamisen taustalla olevasta ja vaikuttavasta ongelmakentästä. Kyse on arvoista ja hyvinvoinnin merkityksen arvottamisesta työelämässä ja elämässä. Työelämäosaaminen ei ole yhden organisaation asia, vaan kyseessä on laaja sosiaalinen yhteistoiminta. Perimmäisenä tavoitteena tulee olla yhteinen tavoite ja näkymä. Tähän tulevaisuuden tavoitetilaan tulee valmistautua proaktiivisesti. Proaktiivisuuden käsitteellä Manninen tarkoittaa sitä, että tulevaisuus otetaan ennakoivasti haltuun. Toisin sanoen hallitaan tulevaisuuden näkymiä ja tulevaisuuden suuntaa itse. Näin toimien yksilöt ja organisaatiot sekä verkostot saavat mahdollisuuden myönteisiin valintoihin. Tämänkaltainen ennakointi tulisi tehdä 7-15 vuoden jänteellä tulevaisuuteen nähden. Ongelmana on vain se, että tällaiseen tulevaisuuden haltuunottoon ei ole helppo rakentaa menetelmiä. Tulevaisuuden haltuunotto Torinossa ja Maastrichtissa Onnistumisia tulevaisuuden haltuunottamisessa ja kehittämisessä yhdessä kuitenkin on. Manninen kuvasi tulevaisuuden haltuunottamista kahdella hyvällä esimerkillä, ottaen esille Torinon (ns. kolmas Italia) ja Maastrichtin (entisen kaivoskaupungin) ja kertoi miten nämä kyseiset alueet ottivat aktiivisesti haltuun oman tulevaisuutensa ja itse proaktiivisesti ohjasivat sitä. Maastrichtissa kaivosten sulkeminen 60-luvulla jätti alueelle taloudellisen tyhjiön, jonka ihmiset kuitenkin omalla toiminnallaan täyttivät. Maastrichtin onnistuminen mm. loi kyseiselle alueelle 45 erilaisen tutkimuslaitoksen ja yliopiston yhteenliittymän. Kyse oli tulevaisuuden haltuunottamisesta ja tekemisestä yhdessä. Kaikilla on siis jotakin annettavaa. Toiseksi esimerkiksi Manninen nosti ns. Kolmannen Italian. Vielä 60-luvulla kaivosten ehdyttyä Torinon alue oli ollut kehittymätöntä, kunnes alueella ryhdyttiin yhteistyöllä kehittämään huonekaluteollisuutta. Nyt Torinon alue on kukoistavaa Italiaa. Työelämäosaamisen käsite Mannisen mukaan työelämäosaaminen lähtee yksilöstä ja sen halusta oppia. Tulee pyrkiä siihen, että työelämäosaamisesta voidaan hyötyä yksilö-, alue- ja yhteiskunta tasoilla. Manninen määritteli työelämäosaamisen käsitteen seuraavasti: Työelämäosaaminen on henkilöiden kykyä ja halua oppia, soveltaa ja yhdistellä tuotteeseen, työhön, työkuntoon, työorganisaatioon, työympäristöön ja yrityksen liiketaloudelliseen toimintaan (sekä niiden keskinäisiin yhteyksiin) liittyviä uusia tietoja ja taitoja luovilla sekä yksilön, yrityksen että yhteiskunnan kannalta hyödyllisillä tavoilla. (Työelämäosaaminen on siis substanssialue). => Manninen esitteli kalvon (kuva) Työelämäosaamisen hankkeen toimintamuodot ja eteneminen: - Manninen viittasi neuvottelukuntaan ja sen rooliin tulevaisuuden lausunnonantajana - neuvottelukunnasta ja sen roolista verkostossa jne. Verkoston kehitystavoitteiden yhteinen näkymä vuoden 2007 lopussa: 1. Kansallisesti että kansainvälisesti verkottunut koordinointikeskus (proaktiivisuus, yhteinen hyöty ja yhteisöllisyys) 2. Neuvottelukunnasta asiantuntijaelin ja lausunnonantaja. 3. Reaktiivinen ja monitaitoinen työelämäosaajien joukko (työelämälähtöisyys ja strateginen kumppanuus) 4. Suomenkielinen ja helppokäyttöinen työelämäosaamisen tiedon tuottamisen portaali (hyvät tiedot ja hyvät käytännöt) 5. Uudet käytännönläheiset toimintamallit, koulutusohjelmat ja tuotteet (toimiva dialogi) 6. Yhteistyöorganisaatiot ovat parantaneet työelämäosaamistaan ja tulleet sisäiseltä toimivuudeltaan sujuviksi ja tuloksekkaiksi 7. Työelämäosaaminen on sisäistetty opettajakoulutuksessa, opinto-ohjelmissa, oppilaitosten toiminnoissa (korkea työelämävastaavuus) ja henkilöiden työurassa. Kysymys: Esitettiin kysymys siitä, että koska erilaisia toimijoita verkostossa on peräti 58, niin miten näin lukuisilla organisaatioilla löytyy yhteisiä intressejä toimia yhdessä? Mannisen mukaan oleellista on sitoutuminen oman organisaation työelämäosaamisen kehittämiseen. Hallinnollisuus on tavallaan silloin eri asia. Verkoston jäsenet (organisaatiot) voivat olla eri tilanteessa, mikä tarkoittaa, että osa toimijoista on (aktiivisemman-toiminnallisen) kehittämisen suhteen tavallaan ns. lepotilassa. 14
15 Tilanteen sitten muuttuessa ja varsinkin silloin kun uusi organisaatio tulee verkostoon mukaan, päätetään aloitetaanko konkreettinen kehittämishanke. Jouko Toivonen totesi verkoston ja verkostossa toimivien organisaatioiden rooleista, että kokonaisuutena intressi on yhteinen. Ammattijärjestön intressi on hyvin samanlainen (yhteneväinen). Ammattijärjestöissä tulisi ottaa työllisyyden ja työelämäosaamisen asia esille. Kyseessä on yhteinen edunvalvonta kysymys. Yrityksien kannattaa hyödyntää ydinverkoston ja sen laaja-alaisen nelikantayhteistyön (elinkeinoelämä, järjestöelämä, viranomaiset ja tutkimus- ja koulutuslaitokset) luomia mahdollisuuksia. Martti Santasalo (TAKK) huomautti, että erilaisilla koulutusorganisaatioillakin on omat verkostonsa, jolloin toiminta on enemmän sisään lämpiävää. Tärkeää ovat kontaktipinnat. Tässä verkostossa kyse on vahvasti vertikaalisesta (pystysuorasta) ulottuvuudesta eri tasojen välillä. Verkoston taustasta ja lähtöajatuksesta Manninen muistutti, että tämä työelämähankehan ei ole TAMK:n hanke vaan yhteinen hanke. Ja kun uusi organisaatio tulee mietitään toimijat ja se, että onko tarvetta aloittaa yksityiskohtainen hanke. Jo mukanaolo verkostossa on tietysti alku kehittämiselle. Kysymys: Teemaryhmässä esitettiin kysymys Tampereen kaupungin roolista verkostossa. Mukana on 58 erilaista organisaatiota, onko kaupunki mukana? Samoin mikä on ammattiyhdistyksen rooli? Manninen vastasi, että kyllä Tampereen kaupunki on osallisena hankkeessa. Kari Parikka on mukana kaupungin toimijana. Kuitenkaan kaupunki ei ole aktiivisesti osallistunut. Kaupunki on siis toisin sanoen odottavalla kannalla toiminnan tässä vaiheessa. Toki verkosto näkisi mielellään kaupungin aktiivisemmassa roolissa. Vastaavasti Nokian kaupungissa verkosto on vahvasti osallisena kehittämisen ytimessä. Mukana on noin 1300 kaupungin työntekijää toiminnassa, jota Nokialla ohjaa 6 hengen tiimi. Toivonen viittasi 1990 luvun alkupuolen Postin liikelaitostamiseen. Toivonen näki yhteyksiä Postin ja kaupungin tilanteessa. Eli mitä olisi tapahtunut, jos näin ei olisi Postissa aikanaan toimittu. Ennakoinnin näkökulmasta pohdittiin taloudellisia resursseja. Tarvitaan yksinkertaisesti euroja, jotta voidaan rekrytoida työvoimaa pienyrityksiin. Manninen totesi, että PK-sektori on ehkä tulevaisuudessa kohdejoukko, johon toimintaa tulee enemmän fokusoida. Mutta tämä linjaus ei kuitenkaan sulje pois julkisia organisaatioita. Nyt siis jo valmistaudutaan vuoden 2007 loppuun mm. tavoitteena pysyvän instituution, koordinointikeskuksen, Työelämäkorkeakoulun saaminen Tampereelle. Manninen viittasi pariin yritykseen ja niiden lyhytnäköiseen toimintaan kehittämisen edetessä. Näin ollen verkoston Neuvottelukunnassa on päätetty, että uudet mukaan tulevat organisaatiot joutuvat maksamaan jäsenmaksun liittyessään verkostoon mukaan. Tällä eliminoidaan organisaatioiden mahdollisuutta toimia lyhytnäköisesti ja näin mahdollisesti verkostoa haavoittaen. Kysymys: Antero Mäkinen (VR) esitti kysymyksen sisäänlämpiävistä saunoista viitaten Finnairiin ja VR:hin sekä työelämäosaamisen yhteistyöhön näiden valtion organisaatioiden kanssa? Manninen vastasi, että yhteistyötä kyseisten yritysten kanssa ei ole. Kyse on yleisestä hyvästä. Ei yhdestä ideologiasta. Ryhmässä keskusteltiin, siitä, missä määrin mitkä toimet henkilöityvät jollekin organisaatiolle? Manninen korosti, että kukaan (siis organisaatio) ei voi omia itselleen tutkimuskohteita tai tutkimusalueita. Työministeriön Tykes-ohjelma on korostanut määrätynlaista linjaa. Kuitenkaan verkosto ei ole ollut valmis typistämään laaja-alaista ja moniäänistä toimintaa. Jouko Toivonen mainitsi, että tämä hanke avaa ns. neljännen vaiheen. Työministeriö näki asiat yritysvetoisina, ei verkostona. Manninen kertoi ennakoinnin näkökulmasta, että on esitetty kritiikkiä siitä, että työelämävastaavuus (yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä) on huono. Tähän seikkaan on jo lähdetty vastaamaan koulutuksin ja hankkein. 15
16 Manninen esitteli kalvot: o Kansallinen yhteistyö organisaatioiden välillä ja hankkeiden muodossa o Kansainvälinen yhteistyö on laajenemassa. Sopimukset Lundin yliopiston Työelämäkorkeakoulun ja Narvan ammatillisen koulutuskeskuksen kanssa on solmittu. Yhteistyö Saksan ja Japanin kanssa ovat suunnitelmissa. o EU- hankkeet. Euroopan Unionin Komissioon on jätetty hankeanomus työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi ja osaamistarpeiden varmistamiseksi Euroopan Unionin sisällä. Kysymys Työelämäosaamisen ennakointi on tärkeää. Pystyvätkö ammattiyhdistykset ottamaan kantaa asiaan jäsentensä puolesta? Minne koulutusta ohjataan? Manninen: Verkoston toiminta on vertikaalista eli pystysuoraa. Toimintaa on katsottava kokonaisuutena. Kommentoitiin, että tärkeää on työssä oppiminen. Yritysten on oltava kiinnostuneita oppilaitoksista. Toivonen näki, että lausuntojen annossa ei ole ollut ongelmaa. Aina keskusteluissa on löydetty toinen osa-puoli. Teemaryhmät Käytännön kehittämistyötä tehdään reaktiivisissa ja dynaamisissa teema- ja sekaryhmissä, joiden kautta halukkaat voivat osallistua oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämisen kannalta olennaisten asioiden käsittelyyn. Manninen kertoi teemaryhmien toiminnasta ja niiden käynnistämisestä. Tärkeää teemaryhmissä, hankkeessa ja verkostossa ovat mm. seuraavat keskeiset käsitteet: - Työkulttuuri nähdään merkittävänä työhön sitouttava tai poistyöntävä tekijänä. Työkulttuurit voidaan jakaa kahteen toisistaan laadullisesti eroavaan luokkaan: aktiiveihin ja normaaleihin työkulttuureihin. Aktiivisessa työkulttuurissa työntekijät subjektiivisesti arvioivat jaksavansa ja haluavansa pysyä työelämässä pidempään kuin normaalin työkulttuurin piirissä. -Työhyvinvointimittarit korostuvat. Vaikka työhyvinvointi on keskeinen organisaation toimintaan vaikuttava tekijä, voidaan työhyvinvointi kuitenkin nähdä laajana ja mittarittomana kokonaisuutena. Näin ollen on siis tarvetta mittaristolle, joka panos-tuotos ajattelun avulla antaa työhyvinvoinnin kartoittamiselle uuden työvälineen. - Luottamuksen rakentaminen organisaatioissa on viime aikoina saavuttanut poikkeuksellisen suurta kiinnostusta. Miten luottamus organisaatioissa koetaan, millaisia ovat luottamuksen käytännöt ja rakenteet. Samoin Manninen esitteli nelikenttäkalvot. Toivonen mainitsi tutkimuksen näkökulmasta, että erilaisten instituutioiden barometreissa on eroja. Toivonen korosti verkkopohjaista tutkimushanketta. Luonteeltaan projekti ei ole ohimenevä hanke, vaan tulevaisuuteen katsova hankkeiden jatkumo. Toivonen muistutti taustalla olevaa ajatusta siitä, että työelämäosaamisen ja työllisyyden hoito eivät ole, eivätkä voi olla toisistaan erillään olevaa toimintaa, vaan niiden tulee kytkeytyä yhteen samalle toiminnalliselle foorumille. Edellä kuvattuun lopputulokseen tullaan kehitysprosessin edetessä ja tämä prosessi on jo alkanut, Toivonen totesi. IV Workshop-esitysten purku Kunkin workshopin edustaja esitteli tulokset koko seminaariyleisölle. Sen jälkeen työvoima-asiamies Matti Luukinen, Olavi Manninen ja Jouko Toivonen esittivät oman yhteenvetonsa tilaisuuden annista. Luukinen: Yhteenveto ; Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen toimenpidekortit vuosille ohjaavat toimintaa ja antavat viitteet siitä, millaiseen verkostoyhteistyöhön toiminnassa voidaan tukeutua Akava, SAK ja STTK ovat omalta osaltaan määritelleet toimenpidekorttien kautta rooliaan ja vastuutaan toimintaohjelman toteutuksessa 16
17 rooli ja vastuu toteutuu konkreettisilla toimilla verkostoyhteistyössä Konkreettisista toimia, joissa ay-järjestöt voisivat vaikuttaa /olla aloitteentekijöitä TET jaksojen sisällöllinen kehittäminen työpaikkakohtaisesti aloitteet työnantajille työelämälähtöisen koulutuksen lisäämiseksi työttömänä olevan jäsenistön aktivoiminen muunto / tai uudelleen koulutukseen -> mahdollisuuksien selvittäminen mahdollisuuksien tarjoaminen alle 30 vuotiaille ammatillisen koulutuksen omaaville työttömille aloitteet työnantajille kummiluokkatoiminnan kehittämisestä ammattijärjestöjen aloitteet erityisprojekteista esimerkiksi akateemisille työttömille (TyöAkava) toimialakohtaisten tiedotuspakettien kehittäminen työttömille, nuorille, opettajille, opoille, lasten vanhemmille palkkatuettujen työjaksojen sisällöllinen kehittäminen työpaikkakohtaisesti työvalmentajatoiminnan työpaikkakohtainen kehittäminen työpaikkakohtaiset aloitteet mestari-kisälli-mallin käyttöönotosta toimet hiljaisen tiedon siirtämiseksi nuorille työntekijöille Yhteistyö Pinoste hankkeen markkinoinnista työpaikoilla aloitteet maahanmuuttajien rekrytoimisesta / vaikuttaminen kulttuuritulkkien kouluttamiseen/ maahanmuuttajien työelämäosaamiseen vaikuttaminen / uusien työntekijöiden hallittu sisäänotto Manninen: Ammattijärjestöjen mukanaolo verkostojen toiminnassa Mukana olevat henkilöt Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut Luvalla työstä vapautettavat Ammattijärjestöjen nimeämät henkilöt Osallistumisen muodot Työpaikkakohtaisten yhteistyöhankkeiden ideointi, valmistelutyö ja toteuttaminen (projektiorganisaatiot) Työssäoppimisen ja työpaikkakoulun edellytysten arviointi ja jatkuva kehittäminen Kansainväliset yhteistyöhankkeet (muun muassa Narvan ja Lundin kanssa) Kansalliset yhteistyöhankkeet ja tapaamiset (esimerkiksi Tykes-seminaari Helsingissä ) Verkostojen teema- ja asiantuntijaryhmien toiminta (esimerkiksi hiljaisen ja kokemusperäisen tiedon siirtäminen ja hyödyntäminen) Tiedon välitykseen, yhteydenpitoon ja tuottamiseen osallistuminen (esimerkiksi verkoston oppimateriaalin tuotantoryhmä, pääsymahdollisuuksien varmistaminen pyöpaikoilta verkosto-organisaation kotisivuille ja jatkossa portaaliin) Verkoston seminaari- ja koulutustoiminta (puheenvuorojen käyttäjien nimeäminen esimerkiksi seminaarissa Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet Tampereella) Uusien yhteistyökumppaneiden ja organisaatioiden aktivointi Toivonen: Toivonen kiitti päätöspuheenvuorossaan työllisyys- ja työvoimafoorumin osallistujia mielenkiintoisesta tilaisuudesta ja kertoi tilaisuudessa saavutetun hyviä tuloksia. Foorumin tuloksista laaditaan loppuraportti ja tuloksia jatkojalostetaan myöhemmin järjestettävissä tilaisuuksissa. Kokouksen jälkeen Matti Luukisen laatima kymmenen kohdan ohjelma ammattiosastojen kokouksiin Ammattiyhdistysväki piti loppiaisena eriomaisen työllisyysfoorumin, jossa pohdittiin mm. työvoiman saatavuutta ja ammattiosastoilla mahdollisuuksia vaikuttaa tähän hyvinkin ajankohtaiseen työpoliittiseen ongelmaan. Ammattiosastojen toimijat ovat työelämän parhaita asiantuntijoita ja heillä on mahdollisuus yrityskohtaisesti vaikuttaa siihen, miten turvataan tulevaisuuden osaavat työntekijät yrityksiin ja muille työpaikoille. 17
18 Foorumissa keskusteltiin monista konkreettisista asioista, joihin vaikuttamalla osaavan työvoiman saatavuus paranee. Keskeiseksi kysymykseksi nousi, millä tavoin asiat jalkautetaan ammattiosastojen jokapäiväiseen työhön. Tähän perustuen ja jotta foorumissa käsitellyt asiat lähtisivät elämään työelämän arjessa, olen laatinut alle esityslistan, jota voitaisiin luovasti käyttää ammattiosastojen kokouksissa. 1. Nuorten työelämään tutustumisjaksot työpaikoilla; tet - harjoittelu. pohditaan millä työpaikoilla toimintaa järjestetään, mitä tutustuminen pitää sisällään ja onko se työpaikalla ohjeistettu työnantajan toimesta. Jollei, niin miten asia jatkossa hoidetaan. 2. Työelämälähtöinen koulutus. pohditaan onko työpaikoilla mahdollista kehittää työelämälähtöistä koulutusta etenkin niille nuorille, jotka eivät menesty perinteisessä teoriapainotteisessa koulutuksessa ja olisiko uuden työvoiman saatavuuden turvaamiseksi mahdollista järjestää esimerkiksi oppisopimuskoulutusta tai mestari kisälli muotoista ammatillista koulutusta. 3. Kummiluokkatoiminta pohditaan onko mahdollista tehdä omalle työantajalle esityksiä siitä, että käynnistetään oppilaitosten kanssa kummiluokkatoimintaa, jonka tavoitteena on markkinoida oma toimialaa ja kouluttaa osaavaa työvoimaa systemaattisesti tulevaisuuden tarpeisiin. 4. Muuntokoulutus pohditaan mahdollisuudet edesauttaa omassa jäsenistön työttömiä kouluttautumaan uuteen ammattiin esimerkiksi on työpaikan puitteissa ja mitä se edellyttää. 5. Työttömänä olevien oman ammattialan nuorten koulutettujen ottaminen työelämän harjoitteluun työpaikoille. löytyykö tällaisia työnhakija-asiakkaita esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksesta? 6. Toimialakohtaiset tiedotuspaketit nuorille, heidän vanhemmilleen ja opettajille sekä opoille toimialan tulevaisuudesta ja työllistymismahdollisuuksista. pohditaan, onko työnantaja tällaisia tehnyt ja voidaanko toimia aloitteellisesti ja edistää niiden syntymistä? 7. Palkkatuetussa työssä olevien työnhakijoiden työelämän osaamisen vahvistaminen? pohditaan missä määrin omalla alalla on henkilöitä palkkatuetussa työssä, miten palkkatuetut jaksot vahvistavat heidän osaamistaan ja miten voitaisiin toimia, jotta palkkatuettu jakso tukisi heidän myöhempää sijoittumistaan työelämään avoimille markkinoille. 8. Hiljaisen tiedon välittäminen uusille ja nuorille työntekijöille. pohdintaa siitä, miten tämä toimii omalla alalla ja miten toimivuutta voidaan edistää? 9. Osallistuminen Pinoste hankkeeseen? pohdintaa siitä, kuinka paljon työpaikkakohtaisesti tätä hanketta tunnetaan, työelämän osaamista edistetään ja etenkin siitä, hyödyntääkö ammattiosaston oma väki tämän mahdollisuuden. 10. Maahanmuuttajien tulo työelämään. käydään työpaikkakohtaisesti läpi se, onko maahanmuuttajia jo mukana omilla työpaikoilla, ovatko he ammatillisesti järjestäytyneet ja miten heidät saadaan mukaan ammattiosastojen toimintaan ja sitä kautta toimimaan myös kulttuuritulkkina sopeutumisessa suomalaiseen työelämään. 18
Palkkatuki 25.11.2010 3
Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat
LisätiedotPalkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho
Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI
LisätiedotPalkkatuki muutoksia10.5.2010
Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotTyöllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti
Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden
LisätiedotVälityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015
Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotTE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko
TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotTyöelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus
Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotPalkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla 22.5.2017 Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 20.9.2017 Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi
LisätiedotPalkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö
Palkkatuki 1 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 7 luku 1 - Palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin
LisätiedotPalkkatuki ja oppisopimuskoulutus Eija Sumen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Palkkatuki ja oppisopimuskoulutus 10.10.2017 Eija Sumen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu harkinnanvarainen tuki. Palkkatuen
LisätiedotOpiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin
Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotTukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle
Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle
HEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT 2018 Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle HEINÄVEDEN KUNNAN TYÖLLISYYSPALVELUT 2018 Heinäveden kunnan työllisyyspalvelut tarjoaa tukea ja ohjausta työttömien työnhakijoiden
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotUudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä
Uudistuva palkkatuki Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistamisen tavoitteet Tavoitteena on parantaa Työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Tukipäätösten ennakoitavuutta
LisätiedotVantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.
Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotEtelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015
Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten
LisätiedotHE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma
HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma Työvoiman kohtaanto-ongelma on vakava: Tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä Yrityksillä on vakavia rekrytointihaasteita joka puolella maata ja pula
LisätiedotGreen Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko
Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotEtelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti
Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille
LisätiedotTE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto
TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään
LisätiedotTätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle
Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden
LisätiedotARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla
ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotKun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.
Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme henkilöstön hankinnan
LisätiedotTE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto
TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
Lisätiedothanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki
hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ
POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo
LisätiedotToimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010
Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset
LisätiedotLinjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri
Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle
LisätiedotVerkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotOnnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin
Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle
LisätiedotMoninaisuus on rikkaus Lahti
Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden
LisätiedotKanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014
Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:
LisätiedotTyöhönvalmennuksen prosessikortit
Työhönvalmennuksen prosessikortit Oma halu työelämään Asiakkaaksi ohjautuminen Kyky nähdä asiakkaan osaaminen ja vahvuudet Työhönvalmennus työpaikalla Neuvonta, ohjaus, mentorointi, opetus Työllistyminen
LisätiedotPALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI
PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI 11.5.2017 1 Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen
LisätiedotVälityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö
Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.
LisätiedotTyönantajakysely Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus
Työnantajakysely 2013 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus Aineisto Sähköinen kysely pirkanmaalaisille työnantajille Vastaajina 29 työnantajaa Suurin osa vastaajista esimies-asemassa
LisätiedotKummiyritystoiminta Liedossa
Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön
LisätiedotRR-HAKUINFO Varsinais-Suomi
RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa
LisätiedotMarkku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja
Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta
LisätiedotPalkkatuen muutokset 2017
Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita
LisätiedotAktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen
Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien
LisätiedotPyhäjoen kunta tukee työllisyyttä käyttämällä työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle
Sivu 1/8 Uusi työ Pyhäjoella Pyhäjoen kunta tukee työllisyyttä käyttämällä työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle Pyhäjoen kunta haluaa tukea osaltaan
LisätiedotUudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-toimistot tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
LisätiedotTast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen
LisätiedotToimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen
Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan
LisätiedotYhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus
Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS
LisätiedotTE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotMiten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät
Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),
LisätiedotTyöllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen
Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-palvelut tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
LisätiedotTyöllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.
Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme
LisätiedotSelkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi
Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa
LisätiedotMirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka
Osaava työvoima ja koulutuksen uudistukset Mirja Hannula @mirjahannula Elinkeinoelämän foorumi 31.1.2018 Kotka Suomessa ammattityövoiman saatavuus noussut merkittävimmäksi tuotannon tai myynnin kasvun
LisätiedotKAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)
KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen
LisätiedotYhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15
Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen
ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotTyöelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.
Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien
LisätiedotKAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen
KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus
LisätiedotKOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA
KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien
LisätiedotSelkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi
Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa
LisätiedotRahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen
Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,
LisätiedotTyö on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä
LisätiedotKaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012
Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme henkilöstön hankinnan
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotVates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa
Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa 3.11.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja kouluttaja Pohjanmaa Häme Keski-Suomi Uusimaa
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
Lisätiedot10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Mirja Hannula, EK @mirjahannula 9.11.2018 Ammatillisen koulutuksen eri opiskelijaryhmiä Perusasteen päättävät
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena
Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina
LisätiedotTUETTU TYÖLLISTYMINEN
TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
Lisätiedot