Palauteraportti strategialuonnoksen käsittelystä työyksiköissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palauteraportti strategialuonnoksen käsittelystä työyksiköissä"

Transkriptio

1 Janakkala 2020 kuntastrategia / Juha Prittinen Palauteraportti strategialuonnoksen käsittelystä työyksiköissä Johdanto Tähän raporttiin on koottu strategiatyön vaihe, jossa henkilöstö työyksiköittäin kommentoi strategialuonnosta ja johti sitä oman toimintansa kehittämiseksi. Työvaihe käynnistettiin kunnan kaikille esimiehille pidetyllä päivän kestäneellä valmennuksella, jossa perehdyttiin keväällä laadittuun strategialuonnokseen ja sen taustalla olleisiin analyyseihin. Samalla esimiehiä valmennettiin strategiseen ajatteluun ja muutosjohtamiseen. Yksiköiden työskentely toteutettiin valmiita työkirjapohjia apuna käyttäen. Pienimpiä yksiköitä yhdistettiin työskentelyn helpottamiseksi, esimerkiksi pienet ja keskisuuret koulut pitivät yhteisen tilaisuuden. Työkirjat, joita tätä kirjoitettaessa on palautettu yhteensä 55 kpl, julkaistiin intrassa niiden valmistumisen tahdissa. Näin koko henkilöstöllä on ollut mahdollisuus perehtyä muidenkin ajatuksiin. Esimiesten valmennuksen lisäksi osallistumiseen kannustettiin myös rahallisesti asettamalla työkirjan palautus vuoden 2010 tuloksellisuuserän kriteeriksi. Työvaihe onnistui erinomaisesti, sillä kaikki kunnan työyksiköt osallistuivat työskentelyyn. Seuraavassa on lueteltu 13.8 mennessä palautetut ja tässä raportissa huomioidut työkirjat. Tekniikka ja ympäristö: Ruokapalvelun yksiköt 4 kpl, ruokapalvelun esimiehet, tekla ja tekninen jory, siivouspalvelut, maankäyttö, aluetekniikka ja kadunpito, tilapalvelu, maaseutultk ja maataloustoimisto, ympäristötoimi ja ympäristölautakunta. Perusturva: Vammaistyö, perusturvan jory, terveydenhuollon erityistyöntekijät, suun terveydenhuollon yksikkö, työterveyshuolto, röntgen, välinehuolto, kotihoito, laboratorio, sosiaalityö, aikuisvastaanotto, hoitopalvelut, terveydenhuollon kuntoutus, vanhusten asumispalvelut, perusturvaltk ja jaosto, Tapailakoti ja päiväkuntoutus, perusturvan keskusvarasto ja toimistohenkilöstö, terveyden- ja sairaanhoidon tulosalue. Sivistystoimi: Pienet ja keskisuuret koulut, Tervakosken koulu, Tervakosken yhteiskoulu ja lukio, Turengin koulu, sivistystoimen johtoryhmä, sivistystoimen esimiehet, liikuntapalvelut, liikunta- ja nuorisoltk ja yhdistykset, kirjasto- ja kulttuuriltk ja yhdistykset, kirjasto, Turengin yhteiskoulu-lukio, kulttuuritoimi, varhaiskasvatus, nuorisotoimi, sivistystoimen esimiehet ja strategiaohjaajat. Konsernipalvelut, JTA ja yrittäjät, Janakkalan Vesi. 1

2 Raportti on työkirjoista koottu analyysi, jossa ei ole kopioitu palautetta sanasta sanaan vaan poimittu tärkeimmät viestit erityisesti niihin asioihin joissa kunta voi tehdä strategisia valintoja. Strategisessa suunnittelussa asetettavien tavoitteiden tulee olla realistisia ja mitattavissa, jotta niitä voidaan käytännössä johtaa toiminnan muutoksiksi. Kunnan ei pidä antaa katteettomia lupauksia joihin ei ole varaa. Tämä näkökulma on otettu huomioon palautteen johtopäätöksissä. Valmistelussa käytettyä työtapaa kiitettiin palautteissa. Henkilöstön ja kuntalaisten aktivointi ja näkemysten kerääminen on tervetullutta ja vastaavia kyselyjä ja keskustelutilaisuuksia toivottiin jokavuotiseksi käytännöksi. Henkilöstöllä on tarve käydä myös arvokeskustelua työhönsä liittyvistä asioista. Johdon osallistumista tilaisuuksiin arvostettiin ja koettiin arvostamisen osoitukseksi. Työssä käytettyjä termejä ei juurikaan kritisoitu tai vierastettu. Tästä päätellen valmennuksen saaneet esimiehet ovat onnistuneet jakamaan tietoa henkilöstölleen ja intrassa olevaa aineistoa on myös omatoimisesti opiskeltu. Raportti noudattaa alkuperäisen strategialuonnoksen rakennetta. Ensin esitellään alkuperäinen luonnosteksti, sitten palaute, ja lopuksi kustakin kohdasta johtopäätökset siitä millaisia muutoksia luonnokseen palautteen johdosta tulisi tehdä. Palautteen yhteenveto Muutamat teemat nousevat palautteissa selvästi muita enemmän esiin. Yhteistyöltä kunnan eri toimialojen ja yksiköiden välillä odotetaan selvästi enemmän kuin mihin nykytilanteessa on kyetty. Työssä eteen tulevat ongelmat ovat entistä laajempaa ammattitaitoa vaativia, ja työtapoja haluttaisiin kehittää moniammatilliseen, avoimeen ja varhemmin ongelmiin tarttuvaan suuntaan. Yhteistyötä haluttaisiin laajentaa myös kuntalaisten ja yhdistysten suuntaan. Luonnosta moitittiin siitä että se ohjaa kehittämään asioita vain nykyisen organisaatio- ja lautakuntarakenteen puitteissa, ja toivottiin rohkeampia avauksia jotta todellista uudistumista ja yhteistyötä saataisiin aikaiseksi. Organisaatiorakenteen laajempi remontointi on kuitenkin hyvä jättää tulevan kunnanjohtajan työpöydälle. Lasten ja perheiden haluttiin näkyvän voimakkaammin strategiassa, sillä onhan kunta tähänkin asti houkutellut erityisesti lapsiperheitä asumaan. Kunnan palvelujen avaaminen kilpailulle ja yritysten mukaantulo palvelutuotantoon ei juuri saanut kannatusta, vaan kunnan oman tuotannon kehittäminen nähtiin tärkeämpänä. Ennaltaehkäisyn painotusta, kansainvälistymistä ja ympäristönäkökulmaa toivottiin enemmän näkyviin strategiassa. Ympäristöasiat tulee ottaa tosissaan ja konkreettisesti huomioon kunnan toiminnassa. Niiden sijoittaminen kuntastrategiaan riittävän kattavasti on haasteellista, ja onkin syytä pohtia erillisen, koko kuntaorganisaatiota velvoittavan ympäristöohjelman laatimista strategian jatkotyönä. Sellaiseen ympäristölautakunnan työkirja antaa hyvän pohjan. 2

3 Hieman huolestuttava havainto työkirjoista oli se miten paljon säästäväisyyden ja tehokkuuden tavoittelua vierastettiin, vaikka yleisesti tiedetään millainen tilanne kuntapalvelujen rahoituksessa on koko maassa. Moni työyksikkö toivoo saavansa lisää resursseja toimintaansa, mutta hyvin harvassa ovat ideat siitä miten asioita voisi tehdä tehokkaammin tai pienemmillä kustannuksilla. Totta on toisaalta sekin, että monilla työpaikoilla toimitaan entisin voimin, vaikka kunnan väkiluku on kasvanut ja asiakkaiden vaatimukset lisääntyneet. Eniten kommentointia herätti henkilöstönäkökulma. Johtamisjärjestelmää on selkeytettävä ja varmistettava esimiesten osaaminen ja jaksaminen. Kunnan henkilöstöllä on vahva halu toiminnan kehittämiseen sekä palvelun ja laadun parantamiseen. Kehittämistä toivotaan koordinoitavan koko kunnan tasolla, kohti laajempaa yhteistyötä eri sektorien välillä. Kehittämisen kohteita on tarjolla niin paljon että tarvitaan ankaraa priorisointia, riittävät resurssit ja hyvin suunniteltu kehittämisohjelma. Luonnosta moitittiin liian tavanomaiseksi, niin että se saattaisi olla minkä tahansa kunnan strategia. Tavoitteita on siis terävöitettävä, tehtävä selkeitä valintoja siitä miten kunta haluaa erottua ja karsittava latteudet ja yleistotuudet. Palautteen perusteella strategiaa on myös muokattava helpommin ymmärrettäväksi ja rakenteeltaan johdonmukaiseksi. Visio, päämäärät ja kriittiset menestystekijät olivat luonnoksessa vielä osittain sekaisin ja sisälsivät päällekkäisyyksiä. Niiden välistä työnjakoa on kirkastettava. Vision tulee kuulostaa tavoittelemisen arvoiselta, jopa haaveelta, sen pitää erottaa kunta muista ja luoda halu pyrkiä parempaan. Visioksi riittää muutama hyvin muotoiltu lause. Päämäärät ovat laaja-alaisia tavoitteita joka tarkentavat visiota. Kriittinen menestystekijä on jokin väline tai ominaisuus, konkreettinen edellytys mikä meillä pitää olla jotta päämäärä voi toteutua. Palaute toimintaympäristön muutoshaasteisiin Strategiatyön taustaksi oli koottu tietoja ja näkemyksiä kunnan tulevaisuuden toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Kysymykseen mitä muita tulevia muutoksia kunnan tulisi huomioida, saatiin seuraavia vastauksia: Eläkeiän noustessa henkilökunnan sairauslomat lisääntyvät. Erityisopetuksen kustannukset nousevat rajusti johtuen sekä lainsäädännön uudistumisesta että lisääntyvästä tarpeesta. Monikulttuurisuus lisääntyy sekä henkilökunnassa että asiakkaissa. Lastensuojelulliset ongelmat lisääntyvät. Monen perheen taloudellinen tilanne romahtaa lähiaikoina ansiosidonnaisten päivärahojen päättyessä. Ylipainoisten ihmisten määrä lisääntyy. Suuret ikäluokat siirtyvät eläköitymisen myötä työterveydenhuollosta avoterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoidosta siirtyy entistä enemmän asiakkaita avoterveydenhuoltoon. 3

4 Ympäristövaatimusten tiukentuminen Ääri-ilmiöt sääolosuhteissa Toisen asteen koulutuksen muuttuminen Palaute visioluonnokseen Välittävä, vastuullinen ja turvallinen Janakkalassa on Etelä-Suomen alhaisin nuorisotyöttömyys. Ennaltaehkäisevä ajattelu ja ympäristön kuormituksen minimointi läpäisee koko kunnan toiminnan. Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työnantajastaan. Palaute Tavoitetta ehdotettiin laajennettavan seuraavaan muotoon: Janakkalassa on eri ikä- ja väestöryhmille turvattu riittävät peruspalvelut ja mahdollisuus erityistason palveluihin. Ennakoiva ajattelu ja ennaltaehkäisevä toimintakulttuuri läpäisevät koko kunnan palvelutuotannon. Ympäristön kuormituksen minimointi läpäisee koko kunnan toiminnan. Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työstään. Lisäykseksi ehdotettiin myös: Kuntalaiset luottavat työntekijöiden apuun/kumppanuuteen. Nuorisotyöttömyyden katsottiin nousevan liian voimakkaasti esiin koska se on vain yksi ongelma muiden joukossa. Toisaalta nuorten pitämistä kunnassa ja nuorten työelämästä syrjäytymisen ennalta ehkäisyä pidettiin tärkeänä. Työllistämisessä korostettiin kunnan omien työyksiköiden vastuuta ottaa vastaan harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä. Ympäristönäkökulman kirjaamista erikseen ehdotettiin useassa palautteessa. Yrittäjät ilmoittivat olevansa halukkaita tunnustamaan kunnan kanssa yhtenäisiä ympäristöarvoja. Ekologinen näkökulma halutaan mukaan kaikkeen työskentelyyn, ja kunnan toimitilojen energiankulutusta olisi vähennettävä. Myös kotimaisuus ja lähiruoka ruokapalvelujen hankinnoissa ovat henkilöstön tavoitteena. Toimistotyön ja liikenteen ympäristövaikutuksia halutaan edelleen vähentää. Ympäristötoimelle ehdotettiin kokonais- ja koordinointivastuuta kunnan ympäristöasioista ja ympäristökasvatuksesta. Strategisesti tärkeiksi ympäristötavoitteiksi esitettiin: Luonnon monimuotoisuuden lisääminen sekä luonnon- että rakennetussa ympäristössä Pohjavesivarojen ja tärkeiden geologisten muodostumien säilyttäminen ja turvaaminen Vesistöjen tilan parantaminen Uusiutuvien luonnonvarojen säästeliäs ja suunnitelmallinen käyttö, materiaalitehokkuuden lisääminen, kierrätys Energiatehokkuuden lisääminen ja fossiilisen energian käytön vähentäminen 4

5 Ympäristötavoitteita tukeva yhdyskuntarakenne Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen Ympäristövaikutuksien tunnistaminen ja ennakointi, niiden arviointi ja arvottaminen osana suunnittelua ja päätöksentekoa Ympäristötietoisuuden lisääminen Ympäristön terveellisyyden ja viihtyisyyden lisääminen Osana ongelmien ennaltaehkäisyä ja talouden hallintaa tulisi palvelutarpeen ennakointia parantaa ja huomioida nykyisen väestötiedon lisäksi myös suunnitellut uudet asuinalueet ja tulossa olevat väestömuutokset vanhoilla asuinalueilla. Ympäristön tulisi tukea ikääntyneiden kotona asumista ja toimintakykyä kun vanhusten hoitoa siirretään laitoksista kotihoitoon. Vanhusten asumiseen tulisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja. Peruspalveluiden turvaaminen on kunnan lakisääteinen tehtävä, eikä varsinaisesti strateginen valinta. Siksi sitä ei ole tarpeellista erikseen strategiassa mainita. Ennakoinnin kehittäminen ja ympäristöohjelman laatiminen otetaan kehittämisprojekteiksi. Työllisyyden hoito otetaan kriittiseksi menestystekijäksi, ja nuorisotyöttömyyden torjunta poistetaan visiosta. Visiota muotoiltaessa pohditaan saadaanko perheet ja lapset nostettua paremmin esiin. Aktiivisten kuntalaisten yhteisö Kuntalainen on ylpeä kotipaikastaan, pystyy hallitsemaan suhdettaan julkiseen hallintoon ja demokratiaan. Hän kokee kunnan omakseen, vaikuttaa ja ottaa vastuuta. Osallistuminen ja asiakkaan kuunteleminen on kaiken päätöksenteon perustana. Kuntalainen voi rakentaa identiteettinsä paikallisiin yhteisöihin ja harrasteryhmiin kiinnittymällä. Yhteisöt ovat organisoituneet ja niillä on päätösvaltaa asioihinsa. Palaute Tekstiä ehdotettiin muutettavaksi seuraavasti: Kuntalainen on tyytyväinen kotipaikkaansa. Julkinen hallinto ja paikallisdemokratia on järjestetty siten, että kuntalainen voi kokea kunnan omakseen, vaikuttaa ja ottaa vastuuta. Toiminnan ja päätöksenteon perustana on kuntalaisen mahdollisuus osallistua siihen. Kuntalaisten aktiivisuuden ja vastuullisuuden edellytyksenä pidettiin itsetunnon ja paikallisidentiteetin vahvistamista ja että nämä pitäisi huomioida erityisesti kouluissa tapahtuvan opetuksen tavoitteissa. Paikallisidentiteetin ja viihtyvyyden aineksina mainittiin rakennetun ympäristön korkea laatu ja esteettisyys, omaleimaisuus ja historiallisten arvojen näkyminen. Kunnan 5

6 pysyviä arvoja tulisi enemmän korostaa markkinoinnissa ja hyödyntää tässä tekeillä olevaa kunnan historiateosta. Hyvä asiakaspalvelu katsottiin edellytykseksi sille että kuntalaiset voivat ovat ylpeitä kuntaorganisaatiosta. Janakkalan tulisi hyödyntää sopiva kokonsa asiakkaan henkilökohtaisessa kohtaamisessa, ja ylläpitää kilpailutekijänään yksilöllistä palvelukulttuuria jollainen ei suuressa kaupungissa ole mahdollista. Kolmannen sektorin toiminnan uskotaan tulevan entistä enemmän osaksi kuntapalveluja erityisesti maaseudulla ja kulttuuripalveluissa. Kunnan tulisi tarvittaessa aktivoida järjestö- ja yhdistystoimintaa ja saattaa näiden avulla uudet kuntalaiset osaksi yhteisöä. Palaute on luonnosta täydentävää, eikä sisällä sisällöllisiä muutosehdotuksia. Sanavalinnoissa on syytä käyttää termiä kuntalainen asiakkaan sijasta. Haluttu yhteistyökumppani Yhteistyö Janakkalan kanssa koetaan antoisaksi ja positiiviseksi. Janakkala on vahva ja itsenäinen kumppani jonka näkemyksiä ja valintoja arvostetaan. Yhteistyö ei ole tavoite sinänsä, vaan sen avulla toteutetaan suunniteltuja tavoitteita. Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Janakkala on vahva ja yhteistyöhön kykenevä kumppani. Yhteistyöllä tavoitellaan järkevästi tuotettuja palveluja. Yhteistyön mainitsemista pidettiin turhana itsestäänselvyytenä, toisaalta kunnan omaa aktiivisuutta yhteyden pitämisessä yhteistyökumppaneihin haluttiin korostaa. Viimeinen lause voidaan jättää turhana itsestäänselvyytenä pois. Janakkalan imagoa oman tiensä kulkijana kannattaa korostaa kunnan erityispiirteenä. Rohkea ja uudistuva Janakkala on sopivan kokonsa ansiosta innovatiivinen ja nopea liikkeissään. Kuntaan tehdään opintomatkoja. Janakkala tunnetaan erityisesti liikunnan ja ulkoilun painotuksistaan. Matkailu ja hyvinvointipalvelut ovat nousseet merkittäviksi työnantajiksi. 6

7 Uudet innovatiiviset asuinalueet houkuttelevat asukkaita. Kunta tunnetaan ikääntyvien pitkän kotona asumisen sekä ekologisen maaseutuasumisen uusista ratkaisuista. Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Janakkalassa on sopivan kokonsa ansiosta mahdollisuus dynaamiseen ja innovatiiviseen toimintaan. Janakkala tunnetaan erityisesti laajasta väestön hyvinvointiin vaikuttavasta harrastustoiminnastaan. Kunnan halutaan pysyvän itsenäisenä oman tien kulkijana joka vastaa omista valinnoistaan. Tavoitteiden katsottiin olevan yhteydessä toisiinsa siten että rohkea ja uudistuva kunta on samalla haluttu yhteistyökumppani, jolloin myös henkilökunta voi olla ylpeä työnantajastaan. Nopeuden ja innovatiivisuuden katsottiin olevan edellytyksenä muiden tavoitteiden saavuttamiselle. Innovatiivisuuden edistämiseksi ehdotettiin rohkeaa yhteistyötä yli sektorirajojen. Luovuuden edellytyksenä on myös aika, eli resurssien tulisi riittää perustyön lisäksi kehittämiseen. Matkailun ja hyvinvointipalvelujen uskotaan tarjoavan uusia yrittämisen mahdollisuuksia, samoin kuin luovien alojen kasvuun. Liikunnasta tulisi saada elämäntapa kaikille kunnan ikäryhmille. Osana uudistumista nähtiin myös kansainvälistyminen. Sen huomiointia toivottiin erityisesti koulujen toiminnassa: opetuksessa, yhteistyössä yritysten kanssa, opintomatkoissa ja erilaisissa projekteissa. Palaute on alkuperäistä tekstiä täydentävää, mutta visiota tiivistettäessä yksityiskohtia tulee karsia ja siirtää niitä päämäärien ja kriittisten menestystekijöiden puolelle. Liikunnan painottaminen voidaan nostaa visiossa kunnan erityispiirteeksi, mutta samalla se on ennaltaehkäisyn päämäärää toteuttava käytännön tavoite. Liikunnan lisäksi tulee huomioida muukin yhdistyksiin perustuva harrastustoiminta. Nopeus ja innovatiivisuus muiden tavoitteiden edellytyksenä voidaan sijoittaa kriittisiin menestystekijöihin. 7

8 Palaute päämääriin ja kriittisiin menestystekijöihin Vaikuttavuus ja palvelukyky Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin, osallistuvat aktiivisesti ja ovat arjen sujuvuuteen tyytyväisiä Tärkeimmät palvelut ovat lähellä asukasta Asumisen tarjonta on monipuolinen ja houkutteleva Kuntalainen voi kokea yhteisöllisyyttä, vaikuttaa ja ottaa vastuuta asioista ja ympäristöstä Yritykset kokevat yhteistyön kunnan kanssa hyödylliseksi Palaute Yhteistyötavoitetta pidettiin liian suppeana, kumppaneina tulisi mainita myös yhdistykset ja kodit, varsinkin lasten palvelujen yhteydessä. Eri toimijoiden voimia tulisi nykyistä enemmän yhdistää ja samalla karsia päällekkäistä toimintaa. Yhteistyön tulisi hyödyttää myös kuntaa. Uutena yhteistyömuotona nousi esiin koulujen ja yritysten yhteistyö, joka voisi palvella myös kunnan kansainvälistymistä. Yhteisöllisyyden tukemisen katsottiin käytännön tasolla perustuvan yhdistystoimintaan. Kunnan tehtäväksi nähtiin puitteiden luominen, toiminnan tukeminen ja kuntalaisten ohjaaminen mukaan toimintaan esim. sosiaalityön yhteydessä. Kylä- ja kotiseutuyhdistykset haluavat laajentaa yhteistyötä kunnan kanssa, toivovat systemaattisempaa mallia yhteydenpitoon ja pitkäaikaisia sopimuksia vastuista sekä alueiden ja rakennusten hallinnasta. Yhdistykset toivovat tietoa siitä miten kuntaan annettu palaute käsitellään ja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Kunnalta odotetaan panostusta harrastamisen ja liikunnan paikkoihin, jolloin yhdistykset lupaavat tarjota toimintaa kaikille ja osaltaan huolehtia kuntalaisten terveydestä. Liikunta haluttaisiin nostaa terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn peruspalveluksi ja elämäntavaksi. Kulttuurin tulisi olla lähipalvelua, yhdistysten kautta kulttuuri- ja liikuntatoiminta ja myös tilat voidaan pitää lähellä asukkaita haja-asutusalueillakin. Myös kulttuuripalvelujen monipuolisuus perustuu jatkossakin yhdistyksiin. Koulurakennusten tulisi olla haja-asutusalueilla yhteisön käytössä iltaisin. Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä nähtiin tärkeäksi asiakkaan oman aktiivisuuden ja vastuun lisääminen, ja uusien työtapojen kehittäminen tätä varten. Mielenterveys tulisi nähdä kuntalaisten hyvinvoinnin osana, ja mielenterveyspalvelujen tulisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Internetin kautta palvelut voivat olla lähempänä kuntalaista, ja tähän liittyvää osaamista pitäisi kehittää. Kuntalaisen ohjaaminen palveluiden ääreen pitäisi tehdä keskitetysti, eikä luukulta toiselle. Kirjasto- ja tietopalvelut haluttaisiin 8

9 kaikkien kuntalaisten saataville. Asiakastyytyväisyyden mittaamiseen ja asiakaspalautteen keräämiseen toivottiin säännöllisiä ja vakioituja menettelyjä. Asumisen tarjontaa tulisi monipuolistaa, kunnan tonttitarjonnassa pitäisi olla enemmän vaihtoehtoja. Suunnitelmallinen asuntopolitiikka on myös ongelmien ennaltaehkäisyä. Korkealaatuinen asumisen tarjonta nähtiin myös keinona varmistaa työvoiman saatavuus. Kuntaan tulisi saada ekokylä ja myös maalla asumisen vaihtoehtoa haluttiin korostettavaksi, esim. sallimalla lomaasuntojen muuttaminen vakituisiksi, markkinoimalla haja-alueiden yksityistontteja kunnan sivuilla ja aktivoimalla maanomistajia myymään tontteja. Viheralueiden hoitotasoon halutaan vaihtelua; toisaalta nykyistä hoidetummat keskeiset puistot, joiden vastapainona nykyistä luonnonmukaisemmat sivualueet. Yleisten alueiden ylläpidon järjestämisessä yhteistyö ympäristökuntien kanssa katsottiin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Tervakosken ja Turengin vastakkainasettelun halutaan loppuvan. Muutosta tarvitaan mielikuvien ja asenteiden puolella, ennemmin kuin taajamien välistä kallista kilpailua investoinneilla. Palvelujen ja julkisten rakennusten tasokkuutta pidettiin tärkeänä kilpailutekijänä kunnalle. Houkuttelevuudelle olisi tärkeää joukkoliikenteen, erityisesti pääradan kehittäminen niin että pääkaupunkiseudun taajamajunavuorot ulottuisivat Turenkiin. Saavutettavuutta koskeva kriittinen menestystekijä muutetaan esim. muotoon: Helposti saavutettavat tärkeimmät palvelut. Yhteistyötavoite muutetaan kuulumaan: Kunnan kanssa yhteistyötä tekevä, kattava yritysten ja asukas- ja harrasteyhdistysten verkosto. Samalla yhteistyötavoite poistetaan prosessit ja rakenteet -näkökulman alta. Hajarakentamisen tarkoituksellinen edistäminen olisi vastoin kuntia velvoittavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Maaseutua ja kunnan maatalouspalveluja tulee kehittää maatalouselinkeinojen näkökulmasta, eikä kestävän yhdyskuntarakenteen vastavoimana. Kunnan maankäytön peruslinjaukset on tehty vuonna 2010 hyväksytyssä rakennemallissa. Prosessit ja rakenteet Ennaltaehkäisy tuottaa säästöjä ja monimuotoinen palvelutuotanto varmistaa tehokkuuden Merkittävä osa palveluista on yritysten ja yhdistysten tuottamaa Hankintaosaaminen on huippuluokkaa Sisäinen ja naapuriyhteistyö on suunnitelmallista Ennaltaehkäisy on kaiken toiminnan johtotähtenä 9

10 Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Monimuotoinen palvelutuotanto, joka on laadukasta ja kustannustehokasta. Säästö ei ole tavoite, vaan seuraus. Turvataan riittävät palvelut kuntalaisille. Palvelun tuotantotapa valitaan sen mukaan, mikä tuottaa kuntalaiselle / asiakkaalle parhaimman hyvinvointi-/terveyshyödyn. Hankintaosaaminen on huippuluokkaa seudullisesti järjestettynä. Sanoja säästöt ja tehokkuus vierastettiin, ja niitä ehdotettiin poistettavaksi päämäärästä. Yritysten merkittävää osallistumista kunnan palvelujen tuottamiseen ei pidetty hyvänä tavoitteena. Varsinkin sanoja merkittävä osuus pidettiin epämääräisenä ja liian suurta osuutta tarkoittavana. Tuotannon ulkoistamisen sijaan korostettiin kunnan omia palveluita ja kunnan omaa työtä sekä henkilöstön riittävää määrää. Teknisellä toimialalla katsottiin että yritysten tuottamia palveluja tulisi käyttää nykyistä laajemmin ja että tilaamisen lisääntyessä hankintaosaamista on edelleen parannettava. Myös varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa halutaan monipuolistaa ja lisätä yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen vuoropuhelua. Kunnan yrittäjäyhdistyksen mielestä hyvinvointipalvelut (sosiaali- ja terveystoimi) olisi avattava kilpailulle. Yhdistysten osallistuminen palvelujen tuottamiseen sai hyväksyntää kaikilla toimialoilla. Kunnan organisaatiota ja moitittiin rakenteellisista epäselvyyksistä ja vastuunjaon puutteista. Lähes kaikissa työkirjoissa korostettiin tarvetta lisätä sisäistä yhteistyötä monin tavoin. Kunnan tulisi toimia asiakkaan näkökulmasta saumattomasti yhtenä palvelukokonaisuutena, ja pyrkiä moniammatilliseen, laaja-alaiseen, avoimeen ja varhaiseen yhdessä tekemiseen. Tätä varten varsinkin asiantuntijoiden yhteistyötä prosessien nivelvaiheissa on parannettava. Hallintokuntien välisiä raja-aitoja on madallettava ja sovittava pelisäännöt ja tavoitteet poikkihallinnolliselle yhteistyölle. Asiakastiedon (potilas, koululainen jne.) tulee siirtyä hallintokunnasta toiseen ilman katkoksia. Hoitoketjut tulisi laatia yhteistyössä sisältämään ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Erityisenä yhteistyöideana kirjasto ilmoitti olevansa halukas auttamaan muita yksiköitä tiedon hakuun liittyvissä asioissa. Sisäisen yhteistyö lisäksi myös kuntarajat ylittävää yhteistyötä kaivattiin lisää. Käytännön tavoitteena mainittiin mm. seudullinen maaseutupalveluyksikkö. Rakenteisiin liittyvänä ehdotuksena esitettiin myös lautakuntien määrän vähentäminen ja työnjaon uudistaminen. Ennaltaehkäisy halutaan ehdotuksen mukaisesti toiminnan johtotähdeksi. Tätä varten toivottiin lisäresursseja monissa yksiköissä, esimerkiksi kouluilla oppilashuollossa, erityis- ja tukiopetuksessa sekä koulun, kodin ja sosiaalitoimen yhteistyössä, vanhusten kotihoidossa ja päiväkuntoutuksessa. Jotta ennaltaehkäisyä voidaan riittävästi painottaa pitää resursseja kohdentaa rohkeasti uudelleen. Ongelmien syntymistä tulisi ehkäistä asuntopolitiikalla sekä asukasyhdistysten ja harrastetoiminnan tukemisella. Tavoitteeksi esitettiin että sosiaalityön peruspalvelut hoidetaan niin hyvin että erityispalveluja ei tarvita. Ennaltaehkäisyn sijaan tulisi puhua suunnitelmallisuudesta eli palvelutarpeiden ennakoinnista ja vaikutusten arvioinnista. Tämäkin edellyttää nykyistä aktiivisempaa hallintokuntien välistä 10

11 yhteistyötä. Syrjäytymisen ehkäisemisen sijasta haluttaisiin puhua sosiaalisuuden vahvistamisesta. Kouluverkon tulevaisuus jakoi mielipiteitä, mutta pienten koulujen säilyttäminen elinvoimaisilla kylillä jäi voitolle. Tavoitteeksi esitettiin: Janakkalassa on joustava kouluverkko, jossa on kohtuulliset koulumatkat. Oppilaat saavat mahdollisuuden oppia edellytystensä mukaisesti ja että turvataan oppilaiden opiskelu turvallisessa lähikoulussa. Pikkukouluja puolustettiin lähipalvelujen säilyttämisellä ja niille ehdotettiin erikoistumista oppilaiden houkuttelemiseksi taajamista. Kunnan omat lukiot halutaan säilyttää. Samalla toivotaan yksilöllisten tarpeiden huomioimista, ettei liian monia ikäluokkia jouduttaisi opettamaan samassa luokassa, lisäresursseja erityisopetukseen, lahjakkaiden parempaa huomioimista, pienempiä ryhmäkokoja, lisää henkilökuntaa ja enemmän tiloja. Tulevaisuudessa halutaan myös tarjota vaihtoehtoisia koulunkäyntimuotoja niitä tarvitseville. Ulkoistaminen on realistista ottaa tavoitteeksi vain aloilla jotka siihen ovat motivoituneet tai joilla on selviä ongelmia oman tuotannon kilpailukyvyssä. Oman tuotannon tulee säilyäkseen olla kustannustehokasta ja kilpailukykyistä. Tätä varten erityisesti työajan joustavuuteen on löydyttävä uusia ratkaisuja, ja siksi kunnan tuntipalkkaisen henkilöstön muuttaminen kuukausipalkkaisiksi otetaan kehittämisprojektiksi. Sisäisen yhteistyön tavoitetta terävöitetään ja konkretisoidaan. Kouluverkon osalta tarkistetaan aiemman palvelustrategian kriteerit koulujen lakkauttamisesta ja suunnitelma tulevasta kouluverkosta otetaan kehittämisprojektiksi. Ennaltaehkäisyn tavoittelussa tulee huomioida että jos kaikki yksiköt katsovat toimintaansa panostamisen olevan ennaltaehkäisyä, kunnan kustannukset vain kasvavat. Siksi ennaltaehkäisyyn panostamisen perustelu säästöillä on tärkeää, vaikka säästöä ei voitaisi aivan heti mitatakaan. Talous ja resurssit Olemme taloudellisesti vakaa ja vahva kunta, joka kykenee investointeihin ja muuhun kehittämiseen Velanotto ja päätöksenteon kustannusvaikutukset ovat hallinnassa Työttömyyttä ja syrjäytymistä torjutaan aktiivisesti Julkinen omaisuus on tehokkaassa käytössä Väestö kasvaa tasaisesti ja huoltosuhde pysyy hyvänä Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Olemme taloudellisesti vakaa ja vahva kunta, joka kykenee turvaamaan riittävät palvelut, investoinnit ja kehittämisen. 11

12 Kaikille yksiköille esitettiin velvollisuutta tarjota työllisyyden hoitamiseksi harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Näihin tuleville pitää tarjota riittävän vaativia tehtäviä ja hyvä perehdytys. Palvelustrategiaa ehdotettiin uudistettavaksi talouden tasapainotusohjelman muotoon. Talouskehityksen hallitsemiseksi kunnan pitää pystyä tulevaisuudessa paremmin ennakoimaan väestönkasvua ja palvelutarvetta ja siihen liittyvää investointitaloutta. Julkisten rakennusten tulisi olla muunneltavia jotta niiden käyttöaste olisi parempi. Investointitalous on saatava kokonaisvaltaisesti hallintaan. Tilojen hallinta olisi syytä keskittää yhdelle toimijalle, jolla on tulosvastuu. Tilojen käyttäjien vastuullisuutta ja kustannustietoisuutta pitää lisätä. Tilojen energiansäästöä olisi kehitettävä. Talousnäkökulma herätti niin vähän palautetta että on syytä epäillä onko sitä pysähdytty tosissaan pohtimaan monessakaan yksikössä. Luonnosta täydentävät ideat sisältävät hyviä aiheita kehittämisprojekteiksi. Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstömme on aktiivista, muutoskykyistä, osaavaa, päämäärätietoista ja yhteistyöhaluista. Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työnantajastaan. Henkilöstö kehittää työtään, tietää mitä odotetaan ja palkitaan onnistumisesta Henkilöstön määrän ja osaamistarpeen muutokset ennakoidaan ajoissa Johtamisjärjestelmä toimii tehokkaasti ja johtamistaitoja kehitetään jatkuvasti Palaute Selvästi suurin osa työyksiköiden strategiapalautteesta koski henkilöstöasioita. Johtamisen rakenteeseen, laatuun ja esimiesten työnkuvaan toivottiin parannuksia ja selkeyttä. Hierarkia tulisi säilyttää matalana. Vanhanaikaisesta työ- ja johtamiskulttuurista halutaan luopua, ja tilalle ehdotettiin itseohjautuvia ryhmiä. Esimiestyöhön toivotaan lisää jämäkkyyttä, ja rohkeutta palautteen antamisen. Esimiestyölle tulisi taata riittävät resurssit jotta johtajien työnkuva saataisiin inhimilliseksi. Joissakin yksiköissä esimies koettiin etäiseksi, niin ettei hän ole perillä työpaikan todellisesta tilanteesta. Erityisesti toimialojen tukipalveluhenkilöstö ja hajalleen sijoitettu henkilöstö antoi palautetta että he unohtuvat johdolta, jopa strategiatyöhön osallistumisessa. Johtamiselta toivottiin myös enemmän tasapuolisuutta, luotettavuutta, sovitussa pysymistä ja nopeaa puuttumista epäkohtiin. Kuntaan halutaan selkeä kannustus- ja palkitsemisjärjestelmä. Tiedon kulkua tulisi parantaa, ja järjestää enemmän työpaikkojen yhteisiä tilaisuuksia. Perehdyttämistä pitäisi kehittää ja myös määräaikaiset perehdyttää hyvin. Työpaikkakokouksista ja tyhypäivistä pitäisi olla 12

13 suunnitelma. Kaikkien vastuuta tiedottamisesta ja myös tiedon vastaanottamisesta korostettiin. Henkilöstöhallinnon paperisia tiedotteita toivottiin takaisin, ainakin vaihtoehtona. Työpaikkojen pelisääntöjä kaivattiin varsinkin suorittavan työn yksiköissä. Janakkalan halutaan erottuvan henkilökunnan osaamista ja urakehitystä tukevana työnantajana. Henkilöstön koulutussuunnitteluun tulisi panostaa ja luoda mahdollisuuksia jatkokoulutuksen. Koulutuksen tulisi olla mahdollisimman kattavasti tutkintoon johtavaa. Koulutuksen uskotaan myös lisäävän muutoshalukkuutta ja kykyä. Kunta tulisi hahmottaa oppijoiden yhteisönä jossa ns. oppivan organisaation monipuoliset työtavat ovat käytössä. Käytännön menettelyksi ehdotettiin mm. tiimityötä, työparitoimintaa ja asiantuntijoiden vaihtoa naapurikuntien ym. yhteistyötahojen kanssa. Työntekijöiden tulisi voida käyttää asiantuntijuuttaan monipuolisesti. Varsinaisen asiakastyön lisäksi toivottiin löytyvän aikaa myös toiminnan kehittämiseen. Jotta henkilöstön kehittäminen ei olisi vain linjajohdon varassa, toivotaan tähän keskitettyä palvelua. Henkilöstöhallinnon ja ylimmän johdon halutaan jalkautuvan henkilöstön pariin. Toiminnan kehittämiseen liittyvät henkilöstökyselyt halutaan jokavuotiseksi käytännöksi. Kuntatyön imagoon haluttaisiin myös parannusta. Palkitsemisen kehittäminen herättää intoa mutta myös kysymyksiä käytännön menettelyjen toimivuudesta ja tasapuolisuudesta. Henkilöstön ikääntyminen olisi otettava huomioon työtehtäviä jaettaessa, ja tuettava fyysisen kunnon ylläpitämistä. Jaksamisen ja työkyvyn tueksi ehdotettiin mm. työnohjausta. Suorittavassa työssä uskotaan ja myös toivotaan työtehtävien monipuolistuvan ja työaikajoustojen lisääntyvän. Oman työn arvostamisen kerrottiin olevan välillä kateissa, mutta vaikutusmahdollisuus työhön tuo motivaatiota. Tekstimuutokseksi ehdotettiin: Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työstään. Henkilöstön rekrytoinnissa ja pysyvyydessä on onnistuttava. Henkilöstön määrässä tulee huomioida, että on riittävästi aikaa analysoida omaa työtä ja sen vaikuttavuutta sekä kehittää sitä. Johtamisjärjestelmään osataan liittää olennaisesti myös alaistaidot. Tavoitteeksi ehdotettiin myös, että työnantajan tulisi olla ylpeä työntekijöistään. Vaikka henkilöstönäkökulma herätti paljon ajatuksia, palaute oli luonnoksen kanssa samoilla linjoilla sitä lähinnä tarkentaen. Henkilöstöasioiden kehittämiseksi on käynnistettävä useita projekteja, joita on tärkeää koordinoida keskitetysti. Henkilöstöjohtamisen kehittäminen on yksi tärkeimpiä Janakkalan kunnan tulevaisuuden tavoitteista ja antaa kunnalle mahdollisuuden erottua kilpailijoistaan. 13

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

KYL TOIMII! palvelustrategia 2016KV 13.6.2011

KYL TOIMII! palvelustrategia 2016KV 13.6.2011 KYL TOIMII! 2016 palvelustrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Tiivistelmä 3 1. Palvelustrategian tehtävä 4 2. Palvelustrategian arvot 5 3. Palveluvisio 2016 5 4. Palvelujen järjestäminen 6 5. Palvelujen järjestämisen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIEN KUVAAMISEN MERKITYS Kuvaa organisaation toiminnan ja toimintatavat Helpottaa kokonaisuuden hahmottamista Auttaa havaitsemaan prosessien vahvuudet, ongelmakohdat ja

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 1 Laadukkaat tukipalvelut peruspalveluille Käyttäjäpalaute Rakennusten kunnossapitosuunnitelma valmis Hyvä julkisuuskuva Vuorovaikutus Jatketaan asiakaskyselyjen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot