Palauteraportti strategialuonnoksen käsittelystä työyksiköissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palauteraportti strategialuonnoksen käsittelystä työyksiköissä"

Transkriptio

1 Janakkala 2020 kuntastrategia / Juha Prittinen Palauteraportti strategialuonnoksen käsittelystä työyksiköissä Johdanto Tähän raporttiin on koottu strategiatyön vaihe, jossa henkilöstö työyksiköittäin kommentoi strategialuonnosta ja johti sitä oman toimintansa kehittämiseksi. Työvaihe käynnistettiin kunnan kaikille esimiehille pidetyllä päivän kestäneellä valmennuksella, jossa perehdyttiin keväällä laadittuun strategialuonnokseen ja sen taustalla olleisiin analyyseihin. Samalla esimiehiä valmennettiin strategiseen ajatteluun ja muutosjohtamiseen. Yksiköiden työskentely toteutettiin valmiita työkirjapohjia apuna käyttäen. Pienimpiä yksiköitä yhdistettiin työskentelyn helpottamiseksi, esimerkiksi pienet ja keskisuuret koulut pitivät yhteisen tilaisuuden. Työkirjat, joita tätä kirjoitettaessa on palautettu yhteensä 55 kpl, julkaistiin intrassa niiden valmistumisen tahdissa. Näin koko henkilöstöllä on ollut mahdollisuus perehtyä muidenkin ajatuksiin. Esimiesten valmennuksen lisäksi osallistumiseen kannustettiin myös rahallisesti asettamalla työkirjan palautus vuoden 2010 tuloksellisuuserän kriteeriksi. Työvaihe onnistui erinomaisesti, sillä kaikki kunnan työyksiköt osallistuivat työskentelyyn. Seuraavassa on lueteltu 13.8 mennessä palautetut ja tässä raportissa huomioidut työkirjat. Tekniikka ja ympäristö: Ruokapalvelun yksiköt 4 kpl, ruokapalvelun esimiehet, tekla ja tekninen jory, siivouspalvelut, maankäyttö, aluetekniikka ja kadunpito, tilapalvelu, maaseutultk ja maataloustoimisto, ympäristötoimi ja ympäristölautakunta. Perusturva: Vammaistyö, perusturvan jory, terveydenhuollon erityistyöntekijät, suun terveydenhuollon yksikkö, työterveyshuolto, röntgen, välinehuolto, kotihoito, laboratorio, sosiaalityö, aikuisvastaanotto, hoitopalvelut, terveydenhuollon kuntoutus, vanhusten asumispalvelut, perusturvaltk ja jaosto, Tapailakoti ja päiväkuntoutus, perusturvan keskusvarasto ja toimistohenkilöstö, terveyden- ja sairaanhoidon tulosalue. Sivistystoimi: Pienet ja keskisuuret koulut, Tervakosken koulu, Tervakosken yhteiskoulu ja lukio, Turengin koulu, sivistystoimen johtoryhmä, sivistystoimen esimiehet, liikuntapalvelut, liikunta- ja nuorisoltk ja yhdistykset, kirjasto- ja kulttuuriltk ja yhdistykset, kirjasto, Turengin yhteiskoulu-lukio, kulttuuritoimi, varhaiskasvatus, nuorisotoimi, sivistystoimen esimiehet ja strategiaohjaajat. Konsernipalvelut, JTA ja yrittäjät, Janakkalan Vesi. 1

2 Raportti on työkirjoista koottu analyysi, jossa ei ole kopioitu palautetta sanasta sanaan vaan poimittu tärkeimmät viestit erityisesti niihin asioihin joissa kunta voi tehdä strategisia valintoja. Strategisessa suunnittelussa asetettavien tavoitteiden tulee olla realistisia ja mitattavissa, jotta niitä voidaan käytännössä johtaa toiminnan muutoksiksi. Kunnan ei pidä antaa katteettomia lupauksia joihin ei ole varaa. Tämä näkökulma on otettu huomioon palautteen johtopäätöksissä. Valmistelussa käytettyä työtapaa kiitettiin palautteissa. Henkilöstön ja kuntalaisten aktivointi ja näkemysten kerääminen on tervetullutta ja vastaavia kyselyjä ja keskustelutilaisuuksia toivottiin jokavuotiseksi käytännöksi. Henkilöstöllä on tarve käydä myös arvokeskustelua työhönsä liittyvistä asioista. Johdon osallistumista tilaisuuksiin arvostettiin ja koettiin arvostamisen osoitukseksi. Työssä käytettyjä termejä ei juurikaan kritisoitu tai vierastettu. Tästä päätellen valmennuksen saaneet esimiehet ovat onnistuneet jakamaan tietoa henkilöstölleen ja intrassa olevaa aineistoa on myös omatoimisesti opiskeltu. Raportti noudattaa alkuperäisen strategialuonnoksen rakennetta. Ensin esitellään alkuperäinen luonnosteksti, sitten palaute, ja lopuksi kustakin kohdasta johtopäätökset siitä millaisia muutoksia luonnokseen palautteen johdosta tulisi tehdä. Palautteen yhteenveto Muutamat teemat nousevat palautteissa selvästi muita enemmän esiin. Yhteistyöltä kunnan eri toimialojen ja yksiköiden välillä odotetaan selvästi enemmän kuin mihin nykytilanteessa on kyetty. Työssä eteen tulevat ongelmat ovat entistä laajempaa ammattitaitoa vaativia, ja työtapoja haluttaisiin kehittää moniammatilliseen, avoimeen ja varhemmin ongelmiin tarttuvaan suuntaan. Yhteistyötä haluttaisiin laajentaa myös kuntalaisten ja yhdistysten suuntaan. Luonnosta moitittiin siitä että se ohjaa kehittämään asioita vain nykyisen organisaatio- ja lautakuntarakenteen puitteissa, ja toivottiin rohkeampia avauksia jotta todellista uudistumista ja yhteistyötä saataisiin aikaiseksi. Organisaatiorakenteen laajempi remontointi on kuitenkin hyvä jättää tulevan kunnanjohtajan työpöydälle. Lasten ja perheiden haluttiin näkyvän voimakkaammin strategiassa, sillä onhan kunta tähänkin asti houkutellut erityisesti lapsiperheitä asumaan. Kunnan palvelujen avaaminen kilpailulle ja yritysten mukaantulo palvelutuotantoon ei juuri saanut kannatusta, vaan kunnan oman tuotannon kehittäminen nähtiin tärkeämpänä. Ennaltaehkäisyn painotusta, kansainvälistymistä ja ympäristönäkökulmaa toivottiin enemmän näkyviin strategiassa. Ympäristöasiat tulee ottaa tosissaan ja konkreettisesti huomioon kunnan toiminnassa. Niiden sijoittaminen kuntastrategiaan riittävän kattavasti on haasteellista, ja onkin syytä pohtia erillisen, koko kuntaorganisaatiota velvoittavan ympäristöohjelman laatimista strategian jatkotyönä. Sellaiseen ympäristölautakunnan työkirja antaa hyvän pohjan. 2

3 Hieman huolestuttava havainto työkirjoista oli se miten paljon säästäväisyyden ja tehokkuuden tavoittelua vierastettiin, vaikka yleisesti tiedetään millainen tilanne kuntapalvelujen rahoituksessa on koko maassa. Moni työyksikkö toivoo saavansa lisää resursseja toimintaansa, mutta hyvin harvassa ovat ideat siitä miten asioita voisi tehdä tehokkaammin tai pienemmillä kustannuksilla. Totta on toisaalta sekin, että monilla työpaikoilla toimitaan entisin voimin, vaikka kunnan väkiluku on kasvanut ja asiakkaiden vaatimukset lisääntyneet. Eniten kommentointia herätti henkilöstönäkökulma. Johtamisjärjestelmää on selkeytettävä ja varmistettava esimiesten osaaminen ja jaksaminen. Kunnan henkilöstöllä on vahva halu toiminnan kehittämiseen sekä palvelun ja laadun parantamiseen. Kehittämistä toivotaan koordinoitavan koko kunnan tasolla, kohti laajempaa yhteistyötä eri sektorien välillä. Kehittämisen kohteita on tarjolla niin paljon että tarvitaan ankaraa priorisointia, riittävät resurssit ja hyvin suunniteltu kehittämisohjelma. Luonnosta moitittiin liian tavanomaiseksi, niin että se saattaisi olla minkä tahansa kunnan strategia. Tavoitteita on siis terävöitettävä, tehtävä selkeitä valintoja siitä miten kunta haluaa erottua ja karsittava latteudet ja yleistotuudet. Palautteen perusteella strategiaa on myös muokattava helpommin ymmärrettäväksi ja rakenteeltaan johdonmukaiseksi. Visio, päämäärät ja kriittiset menestystekijät olivat luonnoksessa vielä osittain sekaisin ja sisälsivät päällekkäisyyksiä. Niiden välistä työnjakoa on kirkastettava. Vision tulee kuulostaa tavoittelemisen arvoiselta, jopa haaveelta, sen pitää erottaa kunta muista ja luoda halu pyrkiä parempaan. Visioksi riittää muutama hyvin muotoiltu lause. Päämäärät ovat laaja-alaisia tavoitteita joka tarkentavat visiota. Kriittinen menestystekijä on jokin väline tai ominaisuus, konkreettinen edellytys mikä meillä pitää olla jotta päämäärä voi toteutua. Palaute toimintaympäristön muutoshaasteisiin Strategiatyön taustaksi oli koottu tietoja ja näkemyksiä kunnan tulevaisuuden toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Kysymykseen mitä muita tulevia muutoksia kunnan tulisi huomioida, saatiin seuraavia vastauksia: Eläkeiän noustessa henkilökunnan sairauslomat lisääntyvät. Erityisopetuksen kustannukset nousevat rajusti johtuen sekä lainsäädännön uudistumisesta että lisääntyvästä tarpeesta. Monikulttuurisuus lisääntyy sekä henkilökunnassa että asiakkaissa. Lastensuojelulliset ongelmat lisääntyvät. Monen perheen taloudellinen tilanne romahtaa lähiaikoina ansiosidonnaisten päivärahojen päättyessä. Ylipainoisten ihmisten määrä lisääntyy. Suuret ikäluokat siirtyvät eläköitymisen myötä työterveydenhuollosta avoterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoidosta siirtyy entistä enemmän asiakkaita avoterveydenhuoltoon. 3

4 Ympäristövaatimusten tiukentuminen Ääri-ilmiöt sääolosuhteissa Toisen asteen koulutuksen muuttuminen Palaute visioluonnokseen Välittävä, vastuullinen ja turvallinen Janakkalassa on Etelä-Suomen alhaisin nuorisotyöttömyys. Ennaltaehkäisevä ajattelu ja ympäristön kuormituksen minimointi läpäisee koko kunnan toiminnan. Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työnantajastaan. Palaute Tavoitetta ehdotettiin laajennettavan seuraavaan muotoon: Janakkalassa on eri ikä- ja väestöryhmille turvattu riittävät peruspalvelut ja mahdollisuus erityistason palveluihin. Ennakoiva ajattelu ja ennaltaehkäisevä toimintakulttuuri läpäisevät koko kunnan palvelutuotannon. Ympäristön kuormituksen minimointi läpäisee koko kunnan toiminnan. Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työstään. Lisäykseksi ehdotettiin myös: Kuntalaiset luottavat työntekijöiden apuun/kumppanuuteen. Nuorisotyöttömyyden katsottiin nousevan liian voimakkaasti esiin koska se on vain yksi ongelma muiden joukossa. Toisaalta nuorten pitämistä kunnassa ja nuorten työelämästä syrjäytymisen ennalta ehkäisyä pidettiin tärkeänä. Työllistämisessä korostettiin kunnan omien työyksiköiden vastuuta ottaa vastaan harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä. Ympäristönäkökulman kirjaamista erikseen ehdotettiin useassa palautteessa. Yrittäjät ilmoittivat olevansa halukkaita tunnustamaan kunnan kanssa yhtenäisiä ympäristöarvoja. Ekologinen näkökulma halutaan mukaan kaikkeen työskentelyyn, ja kunnan toimitilojen energiankulutusta olisi vähennettävä. Myös kotimaisuus ja lähiruoka ruokapalvelujen hankinnoissa ovat henkilöstön tavoitteena. Toimistotyön ja liikenteen ympäristövaikutuksia halutaan edelleen vähentää. Ympäristötoimelle ehdotettiin kokonais- ja koordinointivastuuta kunnan ympäristöasioista ja ympäristökasvatuksesta. Strategisesti tärkeiksi ympäristötavoitteiksi esitettiin: Luonnon monimuotoisuuden lisääminen sekä luonnon- että rakennetussa ympäristössä Pohjavesivarojen ja tärkeiden geologisten muodostumien säilyttäminen ja turvaaminen Vesistöjen tilan parantaminen Uusiutuvien luonnonvarojen säästeliäs ja suunnitelmallinen käyttö, materiaalitehokkuuden lisääminen, kierrätys Energiatehokkuuden lisääminen ja fossiilisen energian käytön vähentäminen 4

5 Ympäristötavoitteita tukeva yhdyskuntarakenne Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen Ympäristövaikutuksien tunnistaminen ja ennakointi, niiden arviointi ja arvottaminen osana suunnittelua ja päätöksentekoa Ympäristötietoisuuden lisääminen Ympäristön terveellisyyden ja viihtyisyyden lisääminen Osana ongelmien ennaltaehkäisyä ja talouden hallintaa tulisi palvelutarpeen ennakointia parantaa ja huomioida nykyisen väestötiedon lisäksi myös suunnitellut uudet asuinalueet ja tulossa olevat väestömuutokset vanhoilla asuinalueilla. Ympäristön tulisi tukea ikääntyneiden kotona asumista ja toimintakykyä kun vanhusten hoitoa siirretään laitoksista kotihoitoon. Vanhusten asumiseen tulisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja. Peruspalveluiden turvaaminen on kunnan lakisääteinen tehtävä, eikä varsinaisesti strateginen valinta. Siksi sitä ei ole tarpeellista erikseen strategiassa mainita. Ennakoinnin kehittäminen ja ympäristöohjelman laatiminen otetaan kehittämisprojekteiksi. Työllisyyden hoito otetaan kriittiseksi menestystekijäksi, ja nuorisotyöttömyyden torjunta poistetaan visiosta. Visiota muotoiltaessa pohditaan saadaanko perheet ja lapset nostettua paremmin esiin. Aktiivisten kuntalaisten yhteisö Kuntalainen on ylpeä kotipaikastaan, pystyy hallitsemaan suhdettaan julkiseen hallintoon ja demokratiaan. Hän kokee kunnan omakseen, vaikuttaa ja ottaa vastuuta. Osallistuminen ja asiakkaan kuunteleminen on kaiken päätöksenteon perustana. Kuntalainen voi rakentaa identiteettinsä paikallisiin yhteisöihin ja harrasteryhmiin kiinnittymällä. Yhteisöt ovat organisoituneet ja niillä on päätösvaltaa asioihinsa. Palaute Tekstiä ehdotettiin muutettavaksi seuraavasti: Kuntalainen on tyytyväinen kotipaikkaansa. Julkinen hallinto ja paikallisdemokratia on järjestetty siten, että kuntalainen voi kokea kunnan omakseen, vaikuttaa ja ottaa vastuuta. Toiminnan ja päätöksenteon perustana on kuntalaisen mahdollisuus osallistua siihen. Kuntalaisten aktiivisuuden ja vastuullisuuden edellytyksenä pidettiin itsetunnon ja paikallisidentiteetin vahvistamista ja että nämä pitäisi huomioida erityisesti kouluissa tapahtuvan opetuksen tavoitteissa. Paikallisidentiteetin ja viihtyvyyden aineksina mainittiin rakennetun ympäristön korkea laatu ja esteettisyys, omaleimaisuus ja historiallisten arvojen näkyminen. Kunnan 5

6 pysyviä arvoja tulisi enemmän korostaa markkinoinnissa ja hyödyntää tässä tekeillä olevaa kunnan historiateosta. Hyvä asiakaspalvelu katsottiin edellytykseksi sille että kuntalaiset voivat ovat ylpeitä kuntaorganisaatiosta. Janakkalan tulisi hyödyntää sopiva kokonsa asiakkaan henkilökohtaisessa kohtaamisessa, ja ylläpitää kilpailutekijänään yksilöllistä palvelukulttuuria jollainen ei suuressa kaupungissa ole mahdollista. Kolmannen sektorin toiminnan uskotaan tulevan entistä enemmän osaksi kuntapalveluja erityisesti maaseudulla ja kulttuuripalveluissa. Kunnan tulisi tarvittaessa aktivoida järjestö- ja yhdistystoimintaa ja saattaa näiden avulla uudet kuntalaiset osaksi yhteisöä. Palaute on luonnosta täydentävää, eikä sisällä sisällöllisiä muutosehdotuksia. Sanavalinnoissa on syytä käyttää termiä kuntalainen asiakkaan sijasta. Haluttu yhteistyökumppani Yhteistyö Janakkalan kanssa koetaan antoisaksi ja positiiviseksi. Janakkala on vahva ja itsenäinen kumppani jonka näkemyksiä ja valintoja arvostetaan. Yhteistyö ei ole tavoite sinänsä, vaan sen avulla toteutetaan suunniteltuja tavoitteita. Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Janakkala on vahva ja yhteistyöhön kykenevä kumppani. Yhteistyöllä tavoitellaan järkevästi tuotettuja palveluja. Yhteistyön mainitsemista pidettiin turhana itsestäänselvyytenä, toisaalta kunnan omaa aktiivisuutta yhteyden pitämisessä yhteistyökumppaneihin haluttiin korostaa. Viimeinen lause voidaan jättää turhana itsestäänselvyytenä pois. Janakkalan imagoa oman tiensä kulkijana kannattaa korostaa kunnan erityispiirteenä. Rohkea ja uudistuva Janakkala on sopivan kokonsa ansiosta innovatiivinen ja nopea liikkeissään. Kuntaan tehdään opintomatkoja. Janakkala tunnetaan erityisesti liikunnan ja ulkoilun painotuksistaan. Matkailu ja hyvinvointipalvelut ovat nousseet merkittäviksi työnantajiksi. 6

7 Uudet innovatiiviset asuinalueet houkuttelevat asukkaita. Kunta tunnetaan ikääntyvien pitkän kotona asumisen sekä ekologisen maaseutuasumisen uusista ratkaisuista. Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Janakkalassa on sopivan kokonsa ansiosta mahdollisuus dynaamiseen ja innovatiiviseen toimintaan. Janakkala tunnetaan erityisesti laajasta väestön hyvinvointiin vaikuttavasta harrastustoiminnastaan. Kunnan halutaan pysyvän itsenäisenä oman tien kulkijana joka vastaa omista valinnoistaan. Tavoitteiden katsottiin olevan yhteydessä toisiinsa siten että rohkea ja uudistuva kunta on samalla haluttu yhteistyökumppani, jolloin myös henkilökunta voi olla ylpeä työnantajastaan. Nopeuden ja innovatiivisuuden katsottiin olevan edellytyksenä muiden tavoitteiden saavuttamiselle. Innovatiivisuuden edistämiseksi ehdotettiin rohkeaa yhteistyötä yli sektorirajojen. Luovuuden edellytyksenä on myös aika, eli resurssien tulisi riittää perustyön lisäksi kehittämiseen. Matkailun ja hyvinvointipalvelujen uskotaan tarjoavan uusia yrittämisen mahdollisuuksia, samoin kuin luovien alojen kasvuun. Liikunnasta tulisi saada elämäntapa kaikille kunnan ikäryhmille. Osana uudistumista nähtiin myös kansainvälistyminen. Sen huomiointia toivottiin erityisesti koulujen toiminnassa: opetuksessa, yhteistyössä yritysten kanssa, opintomatkoissa ja erilaisissa projekteissa. Palaute on alkuperäistä tekstiä täydentävää, mutta visiota tiivistettäessä yksityiskohtia tulee karsia ja siirtää niitä päämäärien ja kriittisten menestystekijöiden puolelle. Liikunnan painottaminen voidaan nostaa visiossa kunnan erityispiirteeksi, mutta samalla se on ennaltaehkäisyn päämäärää toteuttava käytännön tavoite. Liikunnan lisäksi tulee huomioida muukin yhdistyksiin perustuva harrastustoiminta. Nopeus ja innovatiivisuus muiden tavoitteiden edellytyksenä voidaan sijoittaa kriittisiin menestystekijöihin. 7

8 Palaute päämääriin ja kriittisiin menestystekijöihin Vaikuttavuus ja palvelukyky Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin, osallistuvat aktiivisesti ja ovat arjen sujuvuuteen tyytyväisiä Tärkeimmät palvelut ovat lähellä asukasta Asumisen tarjonta on monipuolinen ja houkutteleva Kuntalainen voi kokea yhteisöllisyyttä, vaikuttaa ja ottaa vastuuta asioista ja ympäristöstä Yritykset kokevat yhteistyön kunnan kanssa hyödylliseksi Palaute Yhteistyötavoitetta pidettiin liian suppeana, kumppaneina tulisi mainita myös yhdistykset ja kodit, varsinkin lasten palvelujen yhteydessä. Eri toimijoiden voimia tulisi nykyistä enemmän yhdistää ja samalla karsia päällekkäistä toimintaa. Yhteistyön tulisi hyödyttää myös kuntaa. Uutena yhteistyömuotona nousi esiin koulujen ja yritysten yhteistyö, joka voisi palvella myös kunnan kansainvälistymistä. Yhteisöllisyyden tukemisen katsottiin käytännön tasolla perustuvan yhdistystoimintaan. Kunnan tehtäväksi nähtiin puitteiden luominen, toiminnan tukeminen ja kuntalaisten ohjaaminen mukaan toimintaan esim. sosiaalityön yhteydessä. Kylä- ja kotiseutuyhdistykset haluavat laajentaa yhteistyötä kunnan kanssa, toivovat systemaattisempaa mallia yhteydenpitoon ja pitkäaikaisia sopimuksia vastuista sekä alueiden ja rakennusten hallinnasta. Yhdistykset toivovat tietoa siitä miten kuntaan annettu palaute käsitellään ja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Kunnalta odotetaan panostusta harrastamisen ja liikunnan paikkoihin, jolloin yhdistykset lupaavat tarjota toimintaa kaikille ja osaltaan huolehtia kuntalaisten terveydestä. Liikunta haluttaisiin nostaa terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn peruspalveluksi ja elämäntavaksi. Kulttuurin tulisi olla lähipalvelua, yhdistysten kautta kulttuuri- ja liikuntatoiminta ja myös tilat voidaan pitää lähellä asukkaita haja-asutusalueillakin. Myös kulttuuripalvelujen monipuolisuus perustuu jatkossakin yhdistyksiin. Koulurakennusten tulisi olla haja-asutusalueilla yhteisön käytössä iltaisin. Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä nähtiin tärkeäksi asiakkaan oman aktiivisuuden ja vastuun lisääminen, ja uusien työtapojen kehittäminen tätä varten. Mielenterveys tulisi nähdä kuntalaisten hyvinvoinnin osana, ja mielenterveyspalvelujen tulisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Internetin kautta palvelut voivat olla lähempänä kuntalaista, ja tähän liittyvää osaamista pitäisi kehittää. Kuntalaisen ohjaaminen palveluiden ääreen pitäisi tehdä keskitetysti, eikä luukulta toiselle. Kirjasto- ja tietopalvelut haluttaisiin 8

9 kaikkien kuntalaisten saataville. Asiakastyytyväisyyden mittaamiseen ja asiakaspalautteen keräämiseen toivottiin säännöllisiä ja vakioituja menettelyjä. Asumisen tarjontaa tulisi monipuolistaa, kunnan tonttitarjonnassa pitäisi olla enemmän vaihtoehtoja. Suunnitelmallinen asuntopolitiikka on myös ongelmien ennaltaehkäisyä. Korkealaatuinen asumisen tarjonta nähtiin myös keinona varmistaa työvoiman saatavuus. Kuntaan tulisi saada ekokylä ja myös maalla asumisen vaihtoehtoa haluttiin korostettavaksi, esim. sallimalla lomaasuntojen muuttaminen vakituisiksi, markkinoimalla haja-alueiden yksityistontteja kunnan sivuilla ja aktivoimalla maanomistajia myymään tontteja. Viheralueiden hoitotasoon halutaan vaihtelua; toisaalta nykyistä hoidetummat keskeiset puistot, joiden vastapainona nykyistä luonnonmukaisemmat sivualueet. Yleisten alueiden ylläpidon järjestämisessä yhteistyö ympäristökuntien kanssa katsottiin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Tervakosken ja Turengin vastakkainasettelun halutaan loppuvan. Muutosta tarvitaan mielikuvien ja asenteiden puolella, ennemmin kuin taajamien välistä kallista kilpailua investoinneilla. Palvelujen ja julkisten rakennusten tasokkuutta pidettiin tärkeänä kilpailutekijänä kunnalle. Houkuttelevuudelle olisi tärkeää joukkoliikenteen, erityisesti pääradan kehittäminen niin että pääkaupunkiseudun taajamajunavuorot ulottuisivat Turenkiin. Saavutettavuutta koskeva kriittinen menestystekijä muutetaan esim. muotoon: Helposti saavutettavat tärkeimmät palvelut. Yhteistyötavoite muutetaan kuulumaan: Kunnan kanssa yhteistyötä tekevä, kattava yritysten ja asukas- ja harrasteyhdistysten verkosto. Samalla yhteistyötavoite poistetaan prosessit ja rakenteet -näkökulman alta. Hajarakentamisen tarkoituksellinen edistäminen olisi vastoin kuntia velvoittavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Maaseutua ja kunnan maatalouspalveluja tulee kehittää maatalouselinkeinojen näkökulmasta, eikä kestävän yhdyskuntarakenteen vastavoimana. Kunnan maankäytön peruslinjaukset on tehty vuonna 2010 hyväksytyssä rakennemallissa. Prosessit ja rakenteet Ennaltaehkäisy tuottaa säästöjä ja monimuotoinen palvelutuotanto varmistaa tehokkuuden Merkittävä osa palveluista on yritysten ja yhdistysten tuottamaa Hankintaosaaminen on huippuluokkaa Sisäinen ja naapuriyhteistyö on suunnitelmallista Ennaltaehkäisy on kaiken toiminnan johtotähtenä 9

10 Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Monimuotoinen palvelutuotanto, joka on laadukasta ja kustannustehokasta. Säästö ei ole tavoite, vaan seuraus. Turvataan riittävät palvelut kuntalaisille. Palvelun tuotantotapa valitaan sen mukaan, mikä tuottaa kuntalaiselle / asiakkaalle parhaimman hyvinvointi-/terveyshyödyn. Hankintaosaaminen on huippuluokkaa seudullisesti järjestettynä. Sanoja säästöt ja tehokkuus vierastettiin, ja niitä ehdotettiin poistettavaksi päämäärästä. Yritysten merkittävää osallistumista kunnan palvelujen tuottamiseen ei pidetty hyvänä tavoitteena. Varsinkin sanoja merkittävä osuus pidettiin epämääräisenä ja liian suurta osuutta tarkoittavana. Tuotannon ulkoistamisen sijaan korostettiin kunnan omia palveluita ja kunnan omaa työtä sekä henkilöstön riittävää määrää. Teknisellä toimialalla katsottiin että yritysten tuottamia palveluja tulisi käyttää nykyistä laajemmin ja että tilaamisen lisääntyessä hankintaosaamista on edelleen parannettava. Myös varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa halutaan monipuolistaa ja lisätä yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen vuoropuhelua. Kunnan yrittäjäyhdistyksen mielestä hyvinvointipalvelut (sosiaali- ja terveystoimi) olisi avattava kilpailulle. Yhdistysten osallistuminen palvelujen tuottamiseen sai hyväksyntää kaikilla toimialoilla. Kunnan organisaatiota ja moitittiin rakenteellisista epäselvyyksistä ja vastuunjaon puutteista. Lähes kaikissa työkirjoissa korostettiin tarvetta lisätä sisäistä yhteistyötä monin tavoin. Kunnan tulisi toimia asiakkaan näkökulmasta saumattomasti yhtenä palvelukokonaisuutena, ja pyrkiä moniammatilliseen, laaja-alaiseen, avoimeen ja varhaiseen yhdessä tekemiseen. Tätä varten varsinkin asiantuntijoiden yhteistyötä prosessien nivelvaiheissa on parannettava. Hallintokuntien välisiä raja-aitoja on madallettava ja sovittava pelisäännöt ja tavoitteet poikkihallinnolliselle yhteistyölle. Asiakastiedon (potilas, koululainen jne.) tulee siirtyä hallintokunnasta toiseen ilman katkoksia. Hoitoketjut tulisi laatia yhteistyössä sisältämään ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Erityisenä yhteistyöideana kirjasto ilmoitti olevansa halukas auttamaan muita yksiköitä tiedon hakuun liittyvissä asioissa. Sisäisen yhteistyö lisäksi myös kuntarajat ylittävää yhteistyötä kaivattiin lisää. Käytännön tavoitteena mainittiin mm. seudullinen maaseutupalveluyksikkö. Rakenteisiin liittyvänä ehdotuksena esitettiin myös lautakuntien määrän vähentäminen ja työnjaon uudistaminen. Ennaltaehkäisy halutaan ehdotuksen mukaisesti toiminnan johtotähdeksi. Tätä varten toivottiin lisäresursseja monissa yksiköissä, esimerkiksi kouluilla oppilashuollossa, erityis- ja tukiopetuksessa sekä koulun, kodin ja sosiaalitoimen yhteistyössä, vanhusten kotihoidossa ja päiväkuntoutuksessa. Jotta ennaltaehkäisyä voidaan riittävästi painottaa pitää resursseja kohdentaa rohkeasti uudelleen. Ongelmien syntymistä tulisi ehkäistä asuntopolitiikalla sekä asukasyhdistysten ja harrastetoiminnan tukemisella. Tavoitteeksi esitettiin että sosiaalityön peruspalvelut hoidetaan niin hyvin että erityispalveluja ei tarvita. Ennaltaehkäisyn sijaan tulisi puhua suunnitelmallisuudesta eli palvelutarpeiden ennakoinnista ja vaikutusten arvioinnista. Tämäkin edellyttää nykyistä aktiivisempaa hallintokuntien välistä 10

11 yhteistyötä. Syrjäytymisen ehkäisemisen sijasta haluttaisiin puhua sosiaalisuuden vahvistamisesta. Kouluverkon tulevaisuus jakoi mielipiteitä, mutta pienten koulujen säilyttäminen elinvoimaisilla kylillä jäi voitolle. Tavoitteeksi esitettiin: Janakkalassa on joustava kouluverkko, jossa on kohtuulliset koulumatkat. Oppilaat saavat mahdollisuuden oppia edellytystensä mukaisesti ja että turvataan oppilaiden opiskelu turvallisessa lähikoulussa. Pikkukouluja puolustettiin lähipalvelujen säilyttämisellä ja niille ehdotettiin erikoistumista oppilaiden houkuttelemiseksi taajamista. Kunnan omat lukiot halutaan säilyttää. Samalla toivotaan yksilöllisten tarpeiden huomioimista, ettei liian monia ikäluokkia jouduttaisi opettamaan samassa luokassa, lisäresursseja erityisopetukseen, lahjakkaiden parempaa huomioimista, pienempiä ryhmäkokoja, lisää henkilökuntaa ja enemmän tiloja. Tulevaisuudessa halutaan myös tarjota vaihtoehtoisia koulunkäyntimuotoja niitä tarvitseville. Ulkoistaminen on realistista ottaa tavoitteeksi vain aloilla jotka siihen ovat motivoituneet tai joilla on selviä ongelmia oman tuotannon kilpailukyvyssä. Oman tuotannon tulee säilyäkseen olla kustannustehokasta ja kilpailukykyistä. Tätä varten erityisesti työajan joustavuuteen on löydyttävä uusia ratkaisuja, ja siksi kunnan tuntipalkkaisen henkilöstön muuttaminen kuukausipalkkaisiksi otetaan kehittämisprojektiksi. Sisäisen yhteistyön tavoitetta terävöitetään ja konkretisoidaan. Kouluverkon osalta tarkistetaan aiemman palvelustrategian kriteerit koulujen lakkauttamisesta ja suunnitelma tulevasta kouluverkosta otetaan kehittämisprojektiksi. Ennaltaehkäisyn tavoittelussa tulee huomioida että jos kaikki yksiköt katsovat toimintaansa panostamisen olevan ennaltaehkäisyä, kunnan kustannukset vain kasvavat. Siksi ennaltaehkäisyyn panostamisen perustelu säästöillä on tärkeää, vaikka säästöä ei voitaisi aivan heti mitatakaan. Talous ja resurssit Olemme taloudellisesti vakaa ja vahva kunta, joka kykenee investointeihin ja muuhun kehittämiseen Velanotto ja päätöksenteon kustannusvaikutukset ovat hallinnassa Työttömyyttä ja syrjäytymistä torjutaan aktiivisesti Julkinen omaisuus on tehokkaassa käytössä Väestö kasvaa tasaisesti ja huoltosuhde pysyy hyvänä Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Olemme taloudellisesti vakaa ja vahva kunta, joka kykenee turvaamaan riittävät palvelut, investoinnit ja kehittämisen. 11

12 Kaikille yksiköille esitettiin velvollisuutta tarjota työllisyyden hoitamiseksi harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Näihin tuleville pitää tarjota riittävän vaativia tehtäviä ja hyvä perehdytys. Palvelustrategiaa ehdotettiin uudistettavaksi talouden tasapainotusohjelman muotoon. Talouskehityksen hallitsemiseksi kunnan pitää pystyä tulevaisuudessa paremmin ennakoimaan väestönkasvua ja palvelutarvetta ja siihen liittyvää investointitaloutta. Julkisten rakennusten tulisi olla muunneltavia jotta niiden käyttöaste olisi parempi. Investointitalous on saatava kokonaisvaltaisesti hallintaan. Tilojen hallinta olisi syytä keskittää yhdelle toimijalle, jolla on tulosvastuu. Tilojen käyttäjien vastuullisuutta ja kustannustietoisuutta pitää lisätä. Tilojen energiansäästöä olisi kehitettävä. Talousnäkökulma herätti niin vähän palautetta että on syytä epäillä onko sitä pysähdytty tosissaan pohtimaan monessakaan yksikössä. Luonnosta täydentävät ideat sisältävät hyviä aiheita kehittämisprojekteiksi. Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstömme on aktiivista, muutoskykyistä, osaavaa, päämäärätietoista ja yhteistyöhaluista. Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työnantajastaan. Henkilöstö kehittää työtään, tietää mitä odotetaan ja palkitaan onnistumisesta Henkilöstön määrän ja osaamistarpeen muutokset ennakoidaan ajoissa Johtamisjärjestelmä toimii tehokkaasti ja johtamistaitoja kehitetään jatkuvasti Palaute Selvästi suurin osa työyksiköiden strategiapalautteesta koski henkilöstöasioita. Johtamisen rakenteeseen, laatuun ja esimiesten työnkuvaan toivottiin parannuksia ja selkeyttä. Hierarkia tulisi säilyttää matalana. Vanhanaikaisesta työ- ja johtamiskulttuurista halutaan luopua, ja tilalle ehdotettiin itseohjautuvia ryhmiä. Esimiestyöhön toivotaan lisää jämäkkyyttä, ja rohkeutta palautteen antamisen. Esimiestyölle tulisi taata riittävät resurssit jotta johtajien työnkuva saataisiin inhimilliseksi. Joissakin yksiköissä esimies koettiin etäiseksi, niin ettei hän ole perillä työpaikan todellisesta tilanteesta. Erityisesti toimialojen tukipalveluhenkilöstö ja hajalleen sijoitettu henkilöstö antoi palautetta että he unohtuvat johdolta, jopa strategiatyöhön osallistumisessa. Johtamiselta toivottiin myös enemmän tasapuolisuutta, luotettavuutta, sovitussa pysymistä ja nopeaa puuttumista epäkohtiin. Kuntaan halutaan selkeä kannustus- ja palkitsemisjärjestelmä. Tiedon kulkua tulisi parantaa, ja järjestää enemmän työpaikkojen yhteisiä tilaisuuksia. Perehdyttämistä pitäisi kehittää ja myös määräaikaiset perehdyttää hyvin. Työpaikkakokouksista ja tyhypäivistä pitäisi olla 12

13 suunnitelma. Kaikkien vastuuta tiedottamisesta ja myös tiedon vastaanottamisesta korostettiin. Henkilöstöhallinnon paperisia tiedotteita toivottiin takaisin, ainakin vaihtoehtona. Työpaikkojen pelisääntöjä kaivattiin varsinkin suorittavan työn yksiköissä. Janakkalan halutaan erottuvan henkilökunnan osaamista ja urakehitystä tukevana työnantajana. Henkilöstön koulutussuunnitteluun tulisi panostaa ja luoda mahdollisuuksia jatkokoulutuksen. Koulutuksen tulisi olla mahdollisimman kattavasti tutkintoon johtavaa. Koulutuksen uskotaan myös lisäävän muutoshalukkuutta ja kykyä. Kunta tulisi hahmottaa oppijoiden yhteisönä jossa ns. oppivan organisaation monipuoliset työtavat ovat käytössä. Käytännön menettelyksi ehdotettiin mm. tiimityötä, työparitoimintaa ja asiantuntijoiden vaihtoa naapurikuntien ym. yhteistyötahojen kanssa. Työntekijöiden tulisi voida käyttää asiantuntijuuttaan monipuolisesti. Varsinaisen asiakastyön lisäksi toivottiin löytyvän aikaa myös toiminnan kehittämiseen. Jotta henkilöstön kehittäminen ei olisi vain linjajohdon varassa, toivotaan tähän keskitettyä palvelua. Henkilöstöhallinnon ja ylimmän johdon halutaan jalkautuvan henkilöstön pariin. Toiminnan kehittämiseen liittyvät henkilöstökyselyt halutaan jokavuotiseksi käytännöksi. Kuntatyön imagoon haluttaisiin myös parannusta. Palkitsemisen kehittäminen herättää intoa mutta myös kysymyksiä käytännön menettelyjen toimivuudesta ja tasapuolisuudesta. Henkilöstön ikääntyminen olisi otettava huomioon työtehtäviä jaettaessa, ja tuettava fyysisen kunnon ylläpitämistä. Jaksamisen ja työkyvyn tueksi ehdotettiin mm. työnohjausta. Suorittavassa työssä uskotaan ja myös toivotaan työtehtävien monipuolistuvan ja työaikajoustojen lisääntyvän. Oman työn arvostamisen kerrottiin olevan välillä kateissa, mutta vaikutusmahdollisuus työhön tuo motivaatiota. Tekstimuutokseksi ehdotettiin: Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työstään. Henkilöstön rekrytoinnissa ja pysyvyydessä on onnistuttava. Henkilöstön määrässä tulee huomioida, että on riittävästi aikaa analysoida omaa työtä ja sen vaikuttavuutta sekä kehittää sitä. Johtamisjärjestelmään osataan liittää olennaisesti myös alaistaidot. Tavoitteeksi ehdotettiin myös, että työnantajan tulisi olla ylpeä työntekijöistään. Vaikka henkilöstönäkökulma herätti paljon ajatuksia, palaute oli luonnoksen kanssa samoilla linjoilla sitä lähinnä tarkentaen. Henkilöstöasioiden kehittämiseksi on käynnistettävä useita projekteja, joita on tärkeää koordinoida keskitetysti. Henkilöstöjohtamisen kehittäminen on yksi tärkeimpiä Janakkalan kunnan tulevaisuuden tavoitteista ja antaa kunnalle mahdollisuuden erottua kilpailijoistaan. 13

14 Palautteiden sisältämät ehdotukset kehittämisprojekteiksi Tutkintoon johtava koulutusjärjestelmä jossa strategiapohjaiset sisällöt Janakkalan paikallisidentiteetin arvojen kartoittaminen ja jalostaminen opetuskäyttöön Tilahallinnan keskittäminen Vastuullisen kiinteistön käytön periaatteiden luominen Sisäisen hankintapalvelun keskittäminen Palvelustrategian uudistaminen talouden tasapainotusohjelmaksi Tuntipalkkaisten muuttaminen kuukausipalkkaisiksi Väestön ja palvelutarpeen kasvun ennakointijärjestelmä Yksiköiden välinen ympäristökilpailu Kaikki lomakkeet sähköisiksi Sähköinen ajanvaraus ja asiakaspalvelu terveyskeskukseen Nettikioskien perustaminen kylille Yhteistyömallin luominen kunnan, yritysten ja oppilaitosten välille Pelisäännöt, tavoitteet ja menettelyt poikkihallinnolliselle yhteistyölle Janakkalan kunnan oma Paltamo-malli, missä kaikki työttömät työllistetään Asuntopoliittinen suunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma Ns. Rimpelän mallin eli perhekeskusmallin tai hyvinvointineuvolamallin kehittäminen Kouluverkkosuunnitelma Ekokylä maaseutuasumisen esimerkkikohteeksi Yksityisteihin liittyvien palveluiden ja kylien toiminta-avustusten keskittäminen maaseutultk:n alaisuuteen Lainarahaston perustaminen yhteisöjen hankkeiden välirahoittamiseksi Kyläasiamiehen palkkaaminen Kesämökkiläisten parempi hyödyntäminen kunnan kehittämisessä Kunnan alueella olevien erämaametsien parempi hyödyntäminen matkailussa Kaavoitetaan siirtolapuutarha hyvälle sijainnille vesistön läheisyyteen pääkaupunkilaisia varten Perusturvan toimistoyksikön perustaminen (yhteinen esimies) Rakennusjärjestyksen uudistaminen Pohjakartta ja ajantasa-asemakaava verkossa toimivaan muotoon 14

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä Kärkölän kunnan KH 4.9.2017 KV 18.9.2017 KÄRKÖLÄN KUNTA puh. 044 770 2200 karkolan.kunta@karkola.fi Virkatie 1 16600 Järvelä www.karkola.fi KÄRKÖLÄN STRATEGIA Sisällys VISIO... 3 ARVOT... 3 STRATEGIAN

Lisätiedot

Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025

Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025 Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025 8.12.2008 Sisältö 1. Toimintaympäristön ja kasvun vaatimat muutokset 2. Sipoo 2025 yhteinen tavoite 3. SOSTER strategian päämäärä 4. Strategiaperusta, arvot 5.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT , KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari, 2.5.2017, Tampere-talo 1 Osana kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaaria

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2 SIVISTYSTOIMEN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT vv. 2016- Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

KOKKOLAN STRATEGIA. Sisältöluonnos

KOKKOLAN STRATEGIA. Sisältöluonnos KOKKOLAN STRATEGIA Sisältöluonnos 5.9.2017 5.9.2017 Mitä kuuluu Kokkola? Kokkolan keskeiset kehitysmittarit ovat kansallisessa vertailussa erittäin hyvät taloutta lukuun ottamatta. Toimintaympäristö muuttuu

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuripalvelut; tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuripalvelut; tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kulttuuri- ja museotoimen investointisuunnitelman

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIEN KUVAAMISEN MERKITYS Kuvaa organisaation toiminnan ja toimintatavat Helpottaa kokonaisuuden hahmottamista Auttaa havaitsemaan prosessien vahvuudet, ongelmakohdat ja

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO Kärkölä on ulospäin suuntautuva ja myönteisesti tunnettu, terve, itsenäinen, yhteisöllinen sekä menestyvä - ihmisen kokoinen kunta. ARVOT Luottamus Aktiivisuus Vastuullisuus Yhteisöllinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot