Palauteraportti strategialuonnoksen käsittelystä työyksiköissä

Transkriptio

1 Janakkala 2020 kuntastrategia / Juha Prittinen Palauteraportti strategialuonnoksen käsittelystä työyksiköissä Johdanto Tähän raporttiin on koottu strategiatyön vaihe, jossa henkilöstö työyksiköittäin kommentoi strategialuonnosta ja johti sitä oman toimintansa kehittämiseksi. Työvaihe käynnistettiin kunnan kaikille esimiehille pidetyllä päivän kestäneellä valmennuksella, jossa perehdyttiin keväällä laadittuun strategialuonnokseen ja sen taustalla olleisiin analyyseihin. Samalla esimiehiä valmennettiin strategiseen ajatteluun ja muutosjohtamiseen. Yksiköiden työskentely toteutettiin valmiita työkirjapohjia apuna käyttäen. Pienimpiä yksiköitä yhdistettiin työskentelyn helpottamiseksi, esimerkiksi pienet ja keskisuuret koulut pitivät yhteisen tilaisuuden. Työkirjat, joita tätä kirjoitettaessa on palautettu yhteensä 55 kpl, julkaistiin intrassa niiden valmistumisen tahdissa. Näin koko henkilöstöllä on ollut mahdollisuus perehtyä muidenkin ajatuksiin. Esimiesten valmennuksen lisäksi osallistumiseen kannustettiin myös rahallisesti asettamalla työkirjan palautus vuoden 2010 tuloksellisuuserän kriteeriksi. Työvaihe onnistui erinomaisesti, sillä kaikki kunnan työyksiköt osallistuivat työskentelyyn. Seuraavassa on lueteltu 13.8 mennessä palautetut ja tässä raportissa huomioidut työkirjat. Tekniikka ja ympäristö: Ruokapalvelun yksiköt 4 kpl, ruokapalvelun esimiehet, tekla ja tekninen jory, siivouspalvelut, maankäyttö, aluetekniikka ja kadunpito, tilapalvelu, maaseutultk ja maataloustoimisto, ympäristötoimi ja ympäristölautakunta. Perusturva: Vammaistyö, perusturvan jory, terveydenhuollon erityistyöntekijät, suun terveydenhuollon yksikkö, työterveyshuolto, röntgen, välinehuolto, kotihoito, laboratorio, sosiaalityö, aikuisvastaanotto, hoitopalvelut, terveydenhuollon kuntoutus, vanhusten asumispalvelut, perusturvaltk ja jaosto, Tapailakoti ja päiväkuntoutus, perusturvan keskusvarasto ja toimistohenkilöstö, terveyden- ja sairaanhoidon tulosalue. Sivistystoimi: Pienet ja keskisuuret koulut, Tervakosken koulu, Tervakosken yhteiskoulu ja lukio, Turengin koulu, sivistystoimen johtoryhmä, sivistystoimen esimiehet, liikuntapalvelut, liikunta- ja nuorisoltk ja yhdistykset, kirjasto- ja kulttuuriltk ja yhdistykset, kirjasto, Turengin yhteiskoulu-lukio, kulttuuritoimi, varhaiskasvatus, nuorisotoimi, sivistystoimen esimiehet ja strategiaohjaajat. Konsernipalvelut, JTA ja yrittäjät, Janakkalan Vesi. 1

2 Raportti on työkirjoista koottu analyysi, jossa ei ole kopioitu palautetta sanasta sanaan vaan poimittu tärkeimmät viestit erityisesti niihin asioihin joissa kunta voi tehdä strategisia valintoja. Strategisessa suunnittelussa asetettavien tavoitteiden tulee olla realistisia ja mitattavissa, jotta niitä voidaan käytännössä johtaa toiminnan muutoksiksi. Kunnan ei pidä antaa katteettomia lupauksia joihin ei ole varaa. Tämä näkökulma on otettu huomioon palautteen johtopäätöksissä. Valmistelussa käytettyä työtapaa kiitettiin palautteissa. Henkilöstön ja kuntalaisten aktivointi ja näkemysten kerääminen on tervetullutta ja vastaavia kyselyjä ja keskustelutilaisuuksia toivottiin jokavuotiseksi käytännöksi. Henkilöstöllä on tarve käydä myös arvokeskustelua työhönsä liittyvistä asioista. Johdon osallistumista tilaisuuksiin arvostettiin ja koettiin arvostamisen osoitukseksi. Työssä käytettyjä termejä ei juurikaan kritisoitu tai vierastettu. Tästä päätellen valmennuksen saaneet esimiehet ovat onnistuneet jakamaan tietoa henkilöstölleen ja intrassa olevaa aineistoa on myös omatoimisesti opiskeltu. Raportti noudattaa alkuperäisen strategialuonnoksen rakennetta. Ensin esitellään alkuperäinen luonnosteksti, sitten palaute, ja lopuksi kustakin kohdasta johtopäätökset siitä millaisia muutoksia luonnokseen palautteen johdosta tulisi tehdä. Palautteen yhteenveto Muutamat teemat nousevat palautteissa selvästi muita enemmän esiin. Yhteistyöltä kunnan eri toimialojen ja yksiköiden välillä odotetaan selvästi enemmän kuin mihin nykytilanteessa on kyetty. Työssä eteen tulevat ongelmat ovat entistä laajempaa ammattitaitoa vaativia, ja työtapoja haluttaisiin kehittää moniammatilliseen, avoimeen ja varhemmin ongelmiin tarttuvaan suuntaan. Yhteistyötä haluttaisiin laajentaa myös kuntalaisten ja yhdistysten suuntaan. Luonnosta moitittiin siitä että se ohjaa kehittämään asioita vain nykyisen organisaatio- ja lautakuntarakenteen puitteissa, ja toivottiin rohkeampia avauksia jotta todellista uudistumista ja yhteistyötä saataisiin aikaiseksi. Organisaatiorakenteen laajempi remontointi on kuitenkin hyvä jättää tulevan kunnanjohtajan työpöydälle. Lasten ja perheiden haluttiin näkyvän voimakkaammin strategiassa, sillä onhan kunta tähänkin asti houkutellut erityisesti lapsiperheitä asumaan. Kunnan palvelujen avaaminen kilpailulle ja yritysten mukaantulo palvelutuotantoon ei juuri saanut kannatusta, vaan kunnan oman tuotannon kehittäminen nähtiin tärkeämpänä. Ennaltaehkäisyn painotusta, kansainvälistymistä ja ympäristönäkökulmaa toivottiin enemmän näkyviin strategiassa. Ympäristöasiat tulee ottaa tosissaan ja konkreettisesti huomioon kunnan toiminnassa. Niiden sijoittaminen kuntastrategiaan riittävän kattavasti on haasteellista, ja onkin syytä pohtia erillisen, koko kuntaorganisaatiota velvoittavan ympäristöohjelman laatimista strategian jatkotyönä. Sellaiseen ympäristölautakunnan työkirja antaa hyvän pohjan. 2

3 Hieman huolestuttava havainto työkirjoista oli se miten paljon säästäväisyyden ja tehokkuuden tavoittelua vierastettiin, vaikka yleisesti tiedetään millainen tilanne kuntapalvelujen rahoituksessa on koko maassa. Moni työyksikkö toivoo saavansa lisää resursseja toimintaansa, mutta hyvin harvassa ovat ideat siitä miten asioita voisi tehdä tehokkaammin tai pienemmillä kustannuksilla. Totta on toisaalta sekin, että monilla työpaikoilla toimitaan entisin voimin, vaikka kunnan väkiluku on kasvanut ja asiakkaiden vaatimukset lisääntyneet. Eniten kommentointia herätti henkilöstönäkökulma. Johtamisjärjestelmää on selkeytettävä ja varmistettava esimiesten osaaminen ja jaksaminen. Kunnan henkilöstöllä on vahva halu toiminnan kehittämiseen sekä palvelun ja laadun parantamiseen. Kehittämistä toivotaan koordinoitavan koko kunnan tasolla, kohti laajempaa yhteistyötä eri sektorien välillä. Kehittämisen kohteita on tarjolla niin paljon että tarvitaan ankaraa priorisointia, riittävät resurssit ja hyvin suunniteltu kehittämisohjelma. Luonnosta moitittiin liian tavanomaiseksi, niin että se saattaisi olla minkä tahansa kunnan strategia. Tavoitteita on siis terävöitettävä, tehtävä selkeitä valintoja siitä miten kunta haluaa erottua ja karsittava latteudet ja yleistotuudet. Palautteen perusteella strategiaa on myös muokattava helpommin ymmärrettäväksi ja rakenteeltaan johdonmukaiseksi. Visio, päämäärät ja kriittiset menestystekijät olivat luonnoksessa vielä osittain sekaisin ja sisälsivät päällekkäisyyksiä. Niiden välistä työnjakoa on kirkastettava. Vision tulee kuulostaa tavoittelemisen arvoiselta, jopa haaveelta, sen pitää erottaa kunta muista ja luoda halu pyrkiä parempaan. Visioksi riittää muutama hyvin muotoiltu lause. Päämäärät ovat laaja-alaisia tavoitteita joka tarkentavat visiota. Kriittinen menestystekijä on jokin väline tai ominaisuus, konkreettinen edellytys mikä meillä pitää olla jotta päämäärä voi toteutua. Palaute toimintaympäristön muutoshaasteisiin Strategiatyön taustaksi oli koottu tietoja ja näkemyksiä kunnan tulevaisuuden toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Kysymykseen mitä muita tulevia muutoksia kunnan tulisi huomioida, saatiin seuraavia vastauksia: Eläkeiän noustessa henkilökunnan sairauslomat lisääntyvät. Erityisopetuksen kustannukset nousevat rajusti johtuen sekä lainsäädännön uudistumisesta että lisääntyvästä tarpeesta. Monikulttuurisuus lisääntyy sekä henkilökunnassa että asiakkaissa. Lastensuojelulliset ongelmat lisääntyvät. Monen perheen taloudellinen tilanne romahtaa lähiaikoina ansiosidonnaisten päivärahojen päättyessä. Ylipainoisten ihmisten määrä lisääntyy. Suuret ikäluokat siirtyvät eläköitymisen myötä työterveydenhuollosta avoterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoidosta siirtyy entistä enemmän asiakkaita avoterveydenhuoltoon. 3

4 Ympäristövaatimusten tiukentuminen Ääri-ilmiöt sääolosuhteissa Toisen asteen koulutuksen muuttuminen Palaute visioluonnokseen Välittävä, vastuullinen ja turvallinen Janakkalassa on Etelä-Suomen alhaisin nuorisotyöttömyys. Ennaltaehkäisevä ajattelu ja ympäristön kuormituksen minimointi läpäisee koko kunnan toiminnan. Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työnantajastaan. Palaute Tavoitetta ehdotettiin laajennettavan seuraavaan muotoon: Janakkalassa on eri ikä- ja väestöryhmille turvattu riittävät peruspalvelut ja mahdollisuus erityistason palveluihin. Ennakoiva ajattelu ja ennaltaehkäisevä toimintakulttuuri läpäisevät koko kunnan palvelutuotannon. Ympäristön kuormituksen minimointi läpäisee koko kunnan toiminnan. Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työstään. Lisäykseksi ehdotettiin myös: Kuntalaiset luottavat työntekijöiden apuun/kumppanuuteen. Nuorisotyöttömyyden katsottiin nousevan liian voimakkaasti esiin koska se on vain yksi ongelma muiden joukossa. Toisaalta nuorten pitämistä kunnassa ja nuorten työelämästä syrjäytymisen ennalta ehkäisyä pidettiin tärkeänä. Työllistämisessä korostettiin kunnan omien työyksiköiden vastuuta ottaa vastaan harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä. Ympäristönäkökulman kirjaamista erikseen ehdotettiin useassa palautteessa. Yrittäjät ilmoittivat olevansa halukkaita tunnustamaan kunnan kanssa yhtenäisiä ympäristöarvoja. Ekologinen näkökulma halutaan mukaan kaikkeen työskentelyyn, ja kunnan toimitilojen energiankulutusta olisi vähennettävä. Myös kotimaisuus ja lähiruoka ruokapalvelujen hankinnoissa ovat henkilöstön tavoitteena. Toimistotyön ja liikenteen ympäristövaikutuksia halutaan edelleen vähentää. Ympäristötoimelle ehdotettiin kokonais- ja koordinointivastuuta kunnan ympäristöasioista ja ympäristökasvatuksesta. Strategisesti tärkeiksi ympäristötavoitteiksi esitettiin: Luonnon monimuotoisuuden lisääminen sekä luonnon- että rakennetussa ympäristössä Pohjavesivarojen ja tärkeiden geologisten muodostumien säilyttäminen ja turvaaminen Vesistöjen tilan parantaminen Uusiutuvien luonnonvarojen säästeliäs ja suunnitelmallinen käyttö, materiaalitehokkuuden lisääminen, kierrätys Energiatehokkuuden lisääminen ja fossiilisen energian käytön vähentäminen 4

5 Ympäristötavoitteita tukeva yhdyskuntarakenne Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen Ympäristövaikutuksien tunnistaminen ja ennakointi, niiden arviointi ja arvottaminen osana suunnittelua ja päätöksentekoa Ympäristötietoisuuden lisääminen Ympäristön terveellisyyden ja viihtyisyyden lisääminen Osana ongelmien ennaltaehkäisyä ja talouden hallintaa tulisi palvelutarpeen ennakointia parantaa ja huomioida nykyisen väestötiedon lisäksi myös suunnitellut uudet asuinalueet ja tulossa olevat väestömuutokset vanhoilla asuinalueilla. Ympäristön tulisi tukea ikääntyneiden kotona asumista ja toimintakykyä kun vanhusten hoitoa siirretään laitoksista kotihoitoon. Vanhusten asumiseen tulisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja. Peruspalveluiden turvaaminen on kunnan lakisääteinen tehtävä, eikä varsinaisesti strateginen valinta. Siksi sitä ei ole tarpeellista erikseen strategiassa mainita. Ennakoinnin kehittäminen ja ympäristöohjelman laatiminen otetaan kehittämisprojekteiksi. Työllisyyden hoito otetaan kriittiseksi menestystekijäksi, ja nuorisotyöttömyyden torjunta poistetaan visiosta. Visiota muotoiltaessa pohditaan saadaanko perheet ja lapset nostettua paremmin esiin. Aktiivisten kuntalaisten yhteisö Kuntalainen on ylpeä kotipaikastaan, pystyy hallitsemaan suhdettaan julkiseen hallintoon ja demokratiaan. Hän kokee kunnan omakseen, vaikuttaa ja ottaa vastuuta. Osallistuminen ja asiakkaan kuunteleminen on kaiken päätöksenteon perustana. Kuntalainen voi rakentaa identiteettinsä paikallisiin yhteisöihin ja harrasteryhmiin kiinnittymällä. Yhteisöt ovat organisoituneet ja niillä on päätösvaltaa asioihinsa. Palaute Tekstiä ehdotettiin muutettavaksi seuraavasti: Kuntalainen on tyytyväinen kotipaikkaansa. Julkinen hallinto ja paikallisdemokratia on järjestetty siten, että kuntalainen voi kokea kunnan omakseen, vaikuttaa ja ottaa vastuuta. Toiminnan ja päätöksenteon perustana on kuntalaisen mahdollisuus osallistua siihen. Kuntalaisten aktiivisuuden ja vastuullisuuden edellytyksenä pidettiin itsetunnon ja paikallisidentiteetin vahvistamista ja että nämä pitäisi huomioida erityisesti kouluissa tapahtuvan opetuksen tavoitteissa. Paikallisidentiteetin ja viihtyvyyden aineksina mainittiin rakennetun ympäristön korkea laatu ja esteettisyys, omaleimaisuus ja historiallisten arvojen näkyminen. Kunnan 5

6 pysyviä arvoja tulisi enemmän korostaa markkinoinnissa ja hyödyntää tässä tekeillä olevaa kunnan historiateosta. Hyvä asiakaspalvelu katsottiin edellytykseksi sille että kuntalaiset voivat ovat ylpeitä kuntaorganisaatiosta. Janakkalan tulisi hyödyntää sopiva kokonsa asiakkaan henkilökohtaisessa kohtaamisessa, ja ylläpitää kilpailutekijänään yksilöllistä palvelukulttuuria jollainen ei suuressa kaupungissa ole mahdollista. Kolmannen sektorin toiminnan uskotaan tulevan entistä enemmän osaksi kuntapalveluja erityisesti maaseudulla ja kulttuuripalveluissa. Kunnan tulisi tarvittaessa aktivoida järjestö- ja yhdistystoimintaa ja saattaa näiden avulla uudet kuntalaiset osaksi yhteisöä. Palaute on luonnosta täydentävää, eikä sisällä sisällöllisiä muutosehdotuksia. Sanavalinnoissa on syytä käyttää termiä kuntalainen asiakkaan sijasta. Haluttu yhteistyökumppani Yhteistyö Janakkalan kanssa koetaan antoisaksi ja positiiviseksi. Janakkala on vahva ja itsenäinen kumppani jonka näkemyksiä ja valintoja arvostetaan. Yhteistyö ei ole tavoite sinänsä, vaan sen avulla toteutetaan suunniteltuja tavoitteita. Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Janakkala on vahva ja yhteistyöhön kykenevä kumppani. Yhteistyöllä tavoitellaan järkevästi tuotettuja palveluja. Yhteistyön mainitsemista pidettiin turhana itsestäänselvyytenä, toisaalta kunnan omaa aktiivisuutta yhteyden pitämisessä yhteistyökumppaneihin haluttiin korostaa. Viimeinen lause voidaan jättää turhana itsestäänselvyytenä pois. Janakkalan imagoa oman tiensä kulkijana kannattaa korostaa kunnan erityispiirteenä. Rohkea ja uudistuva Janakkala on sopivan kokonsa ansiosta innovatiivinen ja nopea liikkeissään. Kuntaan tehdään opintomatkoja. Janakkala tunnetaan erityisesti liikunnan ja ulkoilun painotuksistaan. Matkailu ja hyvinvointipalvelut ovat nousseet merkittäviksi työnantajiksi. 6

7 Uudet innovatiiviset asuinalueet houkuttelevat asukkaita. Kunta tunnetaan ikääntyvien pitkän kotona asumisen sekä ekologisen maaseutuasumisen uusista ratkaisuista. Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Janakkalassa on sopivan kokonsa ansiosta mahdollisuus dynaamiseen ja innovatiiviseen toimintaan. Janakkala tunnetaan erityisesti laajasta väestön hyvinvointiin vaikuttavasta harrastustoiminnastaan. Kunnan halutaan pysyvän itsenäisenä oman tien kulkijana joka vastaa omista valinnoistaan. Tavoitteiden katsottiin olevan yhteydessä toisiinsa siten että rohkea ja uudistuva kunta on samalla haluttu yhteistyökumppani, jolloin myös henkilökunta voi olla ylpeä työnantajastaan. Nopeuden ja innovatiivisuuden katsottiin olevan edellytyksenä muiden tavoitteiden saavuttamiselle. Innovatiivisuuden edistämiseksi ehdotettiin rohkeaa yhteistyötä yli sektorirajojen. Luovuuden edellytyksenä on myös aika, eli resurssien tulisi riittää perustyön lisäksi kehittämiseen. Matkailun ja hyvinvointipalvelujen uskotaan tarjoavan uusia yrittämisen mahdollisuuksia, samoin kuin luovien alojen kasvuun. Liikunnasta tulisi saada elämäntapa kaikille kunnan ikäryhmille. Osana uudistumista nähtiin myös kansainvälistyminen. Sen huomiointia toivottiin erityisesti koulujen toiminnassa: opetuksessa, yhteistyössä yritysten kanssa, opintomatkoissa ja erilaisissa projekteissa. Palaute on alkuperäistä tekstiä täydentävää, mutta visiota tiivistettäessä yksityiskohtia tulee karsia ja siirtää niitä päämäärien ja kriittisten menestystekijöiden puolelle. Liikunnan painottaminen voidaan nostaa visiossa kunnan erityispiirteeksi, mutta samalla se on ennaltaehkäisyn päämäärää toteuttava käytännön tavoite. Liikunnan lisäksi tulee huomioida muukin yhdistyksiin perustuva harrastustoiminta. Nopeus ja innovatiivisuus muiden tavoitteiden edellytyksenä voidaan sijoittaa kriittisiin menestystekijöihin. 7

8 Palaute päämääriin ja kriittisiin menestystekijöihin Vaikuttavuus ja palvelukyky Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin, osallistuvat aktiivisesti ja ovat arjen sujuvuuteen tyytyväisiä Tärkeimmät palvelut ovat lähellä asukasta Asumisen tarjonta on monipuolinen ja houkutteleva Kuntalainen voi kokea yhteisöllisyyttä, vaikuttaa ja ottaa vastuuta asioista ja ympäristöstä Yritykset kokevat yhteistyön kunnan kanssa hyödylliseksi Palaute Yhteistyötavoitetta pidettiin liian suppeana, kumppaneina tulisi mainita myös yhdistykset ja kodit, varsinkin lasten palvelujen yhteydessä. Eri toimijoiden voimia tulisi nykyistä enemmän yhdistää ja samalla karsia päällekkäistä toimintaa. Yhteistyön tulisi hyödyttää myös kuntaa. Uutena yhteistyömuotona nousi esiin koulujen ja yritysten yhteistyö, joka voisi palvella myös kunnan kansainvälistymistä. Yhteisöllisyyden tukemisen katsottiin käytännön tasolla perustuvan yhdistystoimintaan. Kunnan tehtäväksi nähtiin puitteiden luominen, toiminnan tukeminen ja kuntalaisten ohjaaminen mukaan toimintaan esim. sosiaalityön yhteydessä. Kylä- ja kotiseutuyhdistykset haluavat laajentaa yhteistyötä kunnan kanssa, toivovat systemaattisempaa mallia yhteydenpitoon ja pitkäaikaisia sopimuksia vastuista sekä alueiden ja rakennusten hallinnasta. Yhdistykset toivovat tietoa siitä miten kuntaan annettu palaute käsitellään ja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Kunnalta odotetaan panostusta harrastamisen ja liikunnan paikkoihin, jolloin yhdistykset lupaavat tarjota toimintaa kaikille ja osaltaan huolehtia kuntalaisten terveydestä. Liikunta haluttaisiin nostaa terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn peruspalveluksi ja elämäntavaksi. Kulttuurin tulisi olla lähipalvelua, yhdistysten kautta kulttuuri- ja liikuntatoiminta ja myös tilat voidaan pitää lähellä asukkaita haja-asutusalueillakin. Myös kulttuuripalvelujen monipuolisuus perustuu jatkossakin yhdistyksiin. Koulurakennusten tulisi olla haja-asutusalueilla yhteisön käytössä iltaisin. Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä nähtiin tärkeäksi asiakkaan oman aktiivisuuden ja vastuun lisääminen, ja uusien työtapojen kehittäminen tätä varten. Mielenterveys tulisi nähdä kuntalaisten hyvinvoinnin osana, ja mielenterveyspalvelujen tulisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Internetin kautta palvelut voivat olla lähempänä kuntalaista, ja tähän liittyvää osaamista pitäisi kehittää. Kuntalaisen ohjaaminen palveluiden ääreen pitäisi tehdä keskitetysti, eikä luukulta toiselle. Kirjasto- ja tietopalvelut haluttaisiin 8

9 kaikkien kuntalaisten saataville. Asiakastyytyväisyyden mittaamiseen ja asiakaspalautteen keräämiseen toivottiin säännöllisiä ja vakioituja menettelyjä. Asumisen tarjontaa tulisi monipuolistaa, kunnan tonttitarjonnassa pitäisi olla enemmän vaihtoehtoja. Suunnitelmallinen asuntopolitiikka on myös ongelmien ennaltaehkäisyä. Korkealaatuinen asumisen tarjonta nähtiin myös keinona varmistaa työvoiman saatavuus. Kuntaan tulisi saada ekokylä ja myös maalla asumisen vaihtoehtoa haluttiin korostettavaksi, esim. sallimalla lomaasuntojen muuttaminen vakituisiksi, markkinoimalla haja-alueiden yksityistontteja kunnan sivuilla ja aktivoimalla maanomistajia myymään tontteja. Viheralueiden hoitotasoon halutaan vaihtelua; toisaalta nykyistä hoidetummat keskeiset puistot, joiden vastapainona nykyistä luonnonmukaisemmat sivualueet. Yleisten alueiden ylläpidon järjestämisessä yhteistyö ympäristökuntien kanssa katsottiin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Tervakosken ja Turengin vastakkainasettelun halutaan loppuvan. Muutosta tarvitaan mielikuvien ja asenteiden puolella, ennemmin kuin taajamien välistä kallista kilpailua investoinneilla. Palvelujen ja julkisten rakennusten tasokkuutta pidettiin tärkeänä kilpailutekijänä kunnalle. Houkuttelevuudelle olisi tärkeää joukkoliikenteen, erityisesti pääradan kehittäminen niin että pääkaupunkiseudun taajamajunavuorot ulottuisivat Turenkiin. Saavutettavuutta koskeva kriittinen menestystekijä muutetaan esim. muotoon: Helposti saavutettavat tärkeimmät palvelut. Yhteistyötavoite muutetaan kuulumaan: Kunnan kanssa yhteistyötä tekevä, kattava yritysten ja asukas- ja harrasteyhdistysten verkosto. Samalla yhteistyötavoite poistetaan prosessit ja rakenteet -näkökulman alta. Hajarakentamisen tarkoituksellinen edistäminen olisi vastoin kuntia velvoittavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Maaseutua ja kunnan maatalouspalveluja tulee kehittää maatalouselinkeinojen näkökulmasta, eikä kestävän yhdyskuntarakenteen vastavoimana. Kunnan maankäytön peruslinjaukset on tehty vuonna 2010 hyväksytyssä rakennemallissa. Prosessit ja rakenteet Ennaltaehkäisy tuottaa säästöjä ja monimuotoinen palvelutuotanto varmistaa tehokkuuden Merkittävä osa palveluista on yritysten ja yhdistysten tuottamaa Hankintaosaaminen on huippuluokkaa Sisäinen ja naapuriyhteistyö on suunnitelmallista Ennaltaehkäisy on kaiken toiminnan johtotähtenä 9

10 Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Monimuotoinen palvelutuotanto, joka on laadukasta ja kustannustehokasta. Säästö ei ole tavoite, vaan seuraus. Turvataan riittävät palvelut kuntalaisille. Palvelun tuotantotapa valitaan sen mukaan, mikä tuottaa kuntalaiselle / asiakkaalle parhaimman hyvinvointi-/terveyshyödyn. Hankintaosaaminen on huippuluokkaa seudullisesti järjestettynä. Sanoja säästöt ja tehokkuus vierastettiin, ja niitä ehdotettiin poistettavaksi päämäärästä. Yritysten merkittävää osallistumista kunnan palvelujen tuottamiseen ei pidetty hyvänä tavoitteena. Varsinkin sanoja merkittävä osuus pidettiin epämääräisenä ja liian suurta osuutta tarkoittavana. Tuotannon ulkoistamisen sijaan korostettiin kunnan omia palveluita ja kunnan omaa työtä sekä henkilöstön riittävää määrää. Teknisellä toimialalla katsottiin että yritysten tuottamia palveluja tulisi käyttää nykyistä laajemmin ja että tilaamisen lisääntyessä hankintaosaamista on edelleen parannettava. Myös varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa halutaan monipuolistaa ja lisätä yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen vuoropuhelua. Kunnan yrittäjäyhdistyksen mielestä hyvinvointipalvelut (sosiaali- ja terveystoimi) olisi avattava kilpailulle. Yhdistysten osallistuminen palvelujen tuottamiseen sai hyväksyntää kaikilla toimialoilla. Kunnan organisaatiota ja moitittiin rakenteellisista epäselvyyksistä ja vastuunjaon puutteista. Lähes kaikissa työkirjoissa korostettiin tarvetta lisätä sisäistä yhteistyötä monin tavoin. Kunnan tulisi toimia asiakkaan näkökulmasta saumattomasti yhtenä palvelukokonaisuutena, ja pyrkiä moniammatilliseen, laaja-alaiseen, avoimeen ja varhaiseen yhdessä tekemiseen. Tätä varten varsinkin asiantuntijoiden yhteistyötä prosessien nivelvaiheissa on parannettava. Hallintokuntien välisiä raja-aitoja on madallettava ja sovittava pelisäännöt ja tavoitteet poikkihallinnolliselle yhteistyölle. Asiakastiedon (potilas, koululainen jne.) tulee siirtyä hallintokunnasta toiseen ilman katkoksia. Hoitoketjut tulisi laatia yhteistyössä sisältämään ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Erityisenä yhteistyöideana kirjasto ilmoitti olevansa halukas auttamaan muita yksiköitä tiedon hakuun liittyvissä asioissa. Sisäisen yhteistyö lisäksi myös kuntarajat ylittävää yhteistyötä kaivattiin lisää. Käytännön tavoitteena mainittiin mm. seudullinen maaseutupalveluyksikkö. Rakenteisiin liittyvänä ehdotuksena esitettiin myös lautakuntien määrän vähentäminen ja työnjaon uudistaminen. Ennaltaehkäisy halutaan ehdotuksen mukaisesti toiminnan johtotähdeksi. Tätä varten toivottiin lisäresursseja monissa yksiköissä, esimerkiksi kouluilla oppilashuollossa, erityis- ja tukiopetuksessa sekä koulun, kodin ja sosiaalitoimen yhteistyössä, vanhusten kotihoidossa ja päiväkuntoutuksessa. Jotta ennaltaehkäisyä voidaan riittävästi painottaa pitää resursseja kohdentaa rohkeasti uudelleen. Ongelmien syntymistä tulisi ehkäistä asuntopolitiikalla sekä asukasyhdistysten ja harrastetoiminnan tukemisella. Tavoitteeksi esitettiin että sosiaalityön peruspalvelut hoidetaan niin hyvin että erityispalveluja ei tarvita. Ennaltaehkäisyn sijaan tulisi puhua suunnitelmallisuudesta eli palvelutarpeiden ennakoinnista ja vaikutusten arvioinnista. Tämäkin edellyttää nykyistä aktiivisempaa hallintokuntien välistä 10

11 yhteistyötä. Syrjäytymisen ehkäisemisen sijasta haluttaisiin puhua sosiaalisuuden vahvistamisesta. Kouluverkon tulevaisuus jakoi mielipiteitä, mutta pienten koulujen säilyttäminen elinvoimaisilla kylillä jäi voitolle. Tavoitteeksi esitettiin: Janakkalassa on joustava kouluverkko, jossa on kohtuulliset koulumatkat. Oppilaat saavat mahdollisuuden oppia edellytystensä mukaisesti ja että turvataan oppilaiden opiskelu turvallisessa lähikoulussa. Pikkukouluja puolustettiin lähipalvelujen säilyttämisellä ja niille ehdotettiin erikoistumista oppilaiden houkuttelemiseksi taajamista. Kunnan omat lukiot halutaan säilyttää. Samalla toivotaan yksilöllisten tarpeiden huomioimista, ettei liian monia ikäluokkia jouduttaisi opettamaan samassa luokassa, lisäresursseja erityisopetukseen, lahjakkaiden parempaa huomioimista, pienempiä ryhmäkokoja, lisää henkilökuntaa ja enemmän tiloja. Tulevaisuudessa halutaan myös tarjota vaihtoehtoisia koulunkäyntimuotoja niitä tarvitseville. Ulkoistaminen on realistista ottaa tavoitteeksi vain aloilla jotka siihen ovat motivoituneet tai joilla on selviä ongelmia oman tuotannon kilpailukyvyssä. Oman tuotannon tulee säilyäkseen olla kustannustehokasta ja kilpailukykyistä. Tätä varten erityisesti työajan joustavuuteen on löydyttävä uusia ratkaisuja, ja siksi kunnan tuntipalkkaisen henkilöstön muuttaminen kuukausipalkkaisiksi otetaan kehittämisprojektiksi. Sisäisen yhteistyön tavoitetta terävöitetään ja konkretisoidaan. Kouluverkon osalta tarkistetaan aiemman palvelustrategian kriteerit koulujen lakkauttamisesta ja suunnitelma tulevasta kouluverkosta otetaan kehittämisprojektiksi. Ennaltaehkäisyn tavoittelussa tulee huomioida että jos kaikki yksiköt katsovat toimintaansa panostamisen olevan ennaltaehkäisyä, kunnan kustannukset vain kasvavat. Siksi ennaltaehkäisyyn panostamisen perustelu säästöillä on tärkeää, vaikka säästöä ei voitaisi aivan heti mitatakaan. Talous ja resurssit Olemme taloudellisesti vakaa ja vahva kunta, joka kykenee investointeihin ja muuhun kehittämiseen Velanotto ja päätöksenteon kustannusvaikutukset ovat hallinnassa Työttömyyttä ja syrjäytymistä torjutaan aktiivisesti Julkinen omaisuus on tehokkaassa käytössä Väestö kasvaa tasaisesti ja huoltosuhde pysyy hyvänä Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Olemme taloudellisesti vakaa ja vahva kunta, joka kykenee turvaamaan riittävät palvelut, investoinnit ja kehittämisen. 11

12 Kaikille yksiköille esitettiin velvollisuutta tarjota työllisyyden hoitamiseksi harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Näihin tuleville pitää tarjota riittävän vaativia tehtäviä ja hyvä perehdytys. Palvelustrategiaa ehdotettiin uudistettavaksi talouden tasapainotusohjelman muotoon. Talouskehityksen hallitsemiseksi kunnan pitää pystyä tulevaisuudessa paremmin ennakoimaan väestönkasvua ja palvelutarvetta ja siihen liittyvää investointitaloutta. Julkisten rakennusten tulisi olla muunneltavia jotta niiden käyttöaste olisi parempi. Investointitalous on saatava kokonaisvaltaisesti hallintaan. Tilojen hallinta olisi syytä keskittää yhdelle toimijalle, jolla on tulosvastuu. Tilojen käyttäjien vastuullisuutta ja kustannustietoisuutta pitää lisätä. Tilojen energiansäästöä olisi kehitettävä. Talousnäkökulma herätti niin vähän palautetta että on syytä epäillä onko sitä pysähdytty tosissaan pohtimaan monessakaan yksikössä. Luonnosta täydentävät ideat sisältävät hyviä aiheita kehittämisprojekteiksi. Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstömme on aktiivista, muutoskykyistä, osaavaa, päämäärätietoista ja yhteistyöhaluista. Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työnantajastaan. Henkilöstö kehittää työtään, tietää mitä odotetaan ja palkitaan onnistumisesta Henkilöstön määrän ja osaamistarpeen muutokset ennakoidaan ajoissa Johtamisjärjestelmä toimii tehokkaasti ja johtamistaitoja kehitetään jatkuvasti Palaute Selvästi suurin osa työyksiköiden strategiapalautteesta koski henkilöstöasioita. Johtamisen rakenteeseen, laatuun ja esimiesten työnkuvaan toivottiin parannuksia ja selkeyttä. Hierarkia tulisi säilyttää matalana. Vanhanaikaisesta työ- ja johtamiskulttuurista halutaan luopua, ja tilalle ehdotettiin itseohjautuvia ryhmiä. Esimiestyöhön toivotaan lisää jämäkkyyttä, ja rohkeutta palautteen antamisen. Esimiestyölle tulisi taata riittävät resurssit jotta johtajien työnkuva saataisiin inhimilliseksi. Joissakin yksiköissä esimies koettiin etäiseksi, niin ettei hän ole perillä työpaikan todellisesta tilanteesta. Erityisesti toimialojen tukipalveluhenkilöstö ja hajalleen sijoitettu henkilöstö antoi palautetta että he unohtuvat johdolta, jopa strategiatyöhön osallistumisessa. Johtamiselta toivottiin myös enemmän tasapuolisuutta, luotettavuutta, sovitussa pysymistä ja nopeaa puuttumista epäkohtiin. Kuntaan halutaan selkeä kannustus- ja palkitsemisjärjestelmä. Tiedon kulkua tulisi parantaa, ja järjestää enemmän työpaikkojen yhteisiä tilaisuuksia. Perehdyttämistä pitäisi kehittää ja myös määräaikaiset perehdyttää hyvin. Työpaikkakokouksista ja tyhypäivistä pitäisi olla 12

13 suunnitelma. Kaikkien vastuuta tiedottamisesta ja myös tiedon vastaanottamisesta korostettiin. Henkilöstöhallinnon paperisia tiedotteita toivottiin takaisin, ainakin vaihtoehtona. Työpaikkojen pelisääntöjä kaivattiin varsinkin suorittavan työn yksiköissä. Janakkalan halutaan erottuvan henkilökunnan osaamista ja urakehitystä tukevana työnantajana. Henkilöstön koulutussuunnitteluun tulisi panostaa ja luoda mahdollisuuksia jatkokoulutuksen. Koulutuksen tulisi olla mahdollisimman kattavasti tutkintoon johtavaa. Koulutuksen uskotaan myös lisäävän muutoshalukkuutta ja kykyä. Kunta tulisi hahmottaa oppijoiden yhteisönä jossa ns. oppivan organisaation monipuoliset työtavat ovat käytössä. Käytännön menettelyksi ehdotettiin mm. tiimityötä, työparitoimintaa ja asiantuntijoiden vaihtoa naapurikuntien ym. yhteistyötahojen kanssa. Työntekijöiden tulisi voida käyttää asiantuntijuuttaan monipuolisesti. Varsinaisen asiakastyön lisäksi toivottiin löytyvän aikaa myös toiminnan kehittämiseen. Jotta henkilöstön kehittäminen ei olisi vain linjajohdon varassa, toivotaan tähän keskitettyä palvelua. Henkilöstöhallinnon ja ylimmän johdon halutaan jalkautuvan henkilöstön pariin. Toiminnan kehittämiseen liittyvät henkilöstökyselyt halutaan jokavuotiseksi käytännöksi. Kuntatyön imagoon haluttaisiin myös parannusta. Palkitsemisen kehittäminen herättää intoa mutta myös kysymyksiä käytännön menettelyjen toimivuudesta ja tasapuolisuudesta. Henkilöstön ikääntyminen olisi otettava huomioon työtehtäviä jaettaessa, ja tuettava fyysisen kunnon ylläpitämistä. Jaksamisen ja työkyvyn tueksi ehdotettiin mm. työnohjausta. Suorittavassa työssä uskotaan ja myös toivotaan työtehtävien monipuolistuvan ja työaikajoustojen lisääntyvän. Oman työn arvostamisen kerrottiin olevan välillä kateissa, mutta vaikutusmahdollisuus työhön tuo motivaatiota. Tekstimuutokseksi ehdotettiin: Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työstään. Henkilöstön rekrytoinnissa ja pysyvyydessä on onnistuttava. Henkilöstön määrässä tulee huomioida, että on riittävästi aikaa analysoida omaa työtä ja sen vaikuttavuutta sekä kehittää sitä. Johtamisjärjestelmään osataan liittää olennaisesti myös alaistaidot. Tavoitteeksi ehdotettiin myös, että työnantajan tulisi olla ylpeä työntekijöistään. Vaikka henkilöstönäkökulma herätti paljon ajatuksia, palaute oli luonnoksen kanssa samoilla linjoilla sitä lähinnä tarkentaen. Henkilöstöasioiden kehittämiseksi on käynnistettävä useita projekteja, joita on tärkeää koordinoida keskitetysti. Henkilöstöjohtamisen kehittäminen on yksi tärkeimpiä Janakkalan kunnan tulevaisuuden tavoitteista ja antaa kunnalle mahdollisuuden erottua kilpailijoistaan. 13

14 Palautteiden sisältämät ehdotukset kehittämisprojekteiksi Tutkintoon johtava koulutusjärjestelmä jossa strategiapohjaiset sisällöt Janakkalan paikallisidentiteetin arvojen kartoittaminen ja jalostaminen opetuskäyttöön Tilahallinnan keskittäminen Vastuullisen kiinteistön käytön periaatteiden luominen Sisäisen hankintapalvelun keskittäminen Palvelustrategian uudistaminen talouden tasapainotusohjelmaksi Tuntipalkkaisten muuttaminen kuukausipalkkaisiksi Väestön ja palvelutarpeen kasvun ennakointijärjestelmä Yksiköiden välinen ympäristökilpailu Kaikki lomakkeet sähköisiksi Sähköinen ajanvaraus ja asiakaspalvelu terveyskeskukseen Nettikioskien perustaminen kylille Yhteistyömallin luominen kunnan, yritysten ja oppilaitosten välille Pelisäännöt, tavoitteet ja menettelyt poikkihallinnolliselle yhteistyölle Janakkalan kunnan oma Paltamo-malli, missä kaikki työttömät työllistetään Asuntopoliittinen suunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma Ns. Rimpelän mallin eli perhekeskusmallin tai hyvinvointineuvolamallin kehittäminen Kouluverkkosuunnitelma Ekokylä maaseutuasumisen esimerkkikohteeksi Yksityisteihin liittyvien palveluiden ja kylien toiminta-avustusten keskittäminen maaseutultk:n alaisuuteen Lainarahaston perustaminen yhteisöjen hankkeiden välirahoittamiseksi Kyläasiamiehen palkkaaminen Kesämökkiläisten parempi hyödyntäminen kunnan kehittämisessä Kunnan alueella olevien erämaametsien parempi hyödyntäminen matkailussa Kaavoitetaan siirtolapuutarha hyvälle sijainnille vesistön läheisyyteen pääkaupunkilaisia varten Perusturvan toimistoyksikön perustaminen (yhteinen esimies) Rakennusjärjestyksen uudistaminen Pohjakartta ja ajantasa-asemakaava verkossa toimivaan muotoon 14