Palauteraportti strategialuonnoksen käsittelystä työyksiköissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palauteraportti strategialuonnoksen käsittelystä työyksiköissä"

Transkriptio

1 Janakkala 2020 kuntastrategia / Juha Prittinen Palauteraportti strategialuonnoksen käsittelystä työyksiköissä Johdanto Tähän raporttiin on koottu strategiatyön vaihe, jossa henkilöstö työyksiköittäin kommentoi strategialuonnosta ja johti sitä oman toimintansa kehittämiseksi. Työvaihe käynnistettiin kunnan kaikille esimiehille pidetyllä päivän kestäneellä valmennuksella, jossa perehdyttiin keväällä laadittuun strategialuonnokseen ja sen taustalla olleisiin analyyseihin. Samalla esimiehiä valmennettiin strategiseen ajatteluun ja muutosjohtamiseen. Yksiköiden työskentely toteutettiin valmiita työkirjapohjia apuna käyttäen. Pienimpiä yksiköitä yhdistettiin työskentelyn helpottamiseksi, esimerkiksi pienet ja keskisuuret koulut pitivät yhteisen tilaisuuden. Työkirjat, joita tätä kirjoitettaessa on palautettu yhteensä 55 kpl, julkaistiin intrassa niiden valmistumisen tahdissa. Näin koko henkilöstöllä on ollut mahdollisuus perehtyä muidenkin ajatuksiin. Esimiesten valmennuksen lisäksi osallistumiseen kannustettiin myös rahallisesti asettamalla työkirjan palautus vuoden 2010 tuloksellisuuserän kriteeriksi. Työvaihe onnistui erinomaisesti, sillä kaikki kunnan työyksiköt osallistuivat työskentelyyn. Seuraavassa on lueteltu 13.8 mennessä palautetut ja tässä raportissa huomioidut työkirjat. Tekniikka ja ympäristö: Ruokapalvelun yksiköt 4 kpl, ruokapalvelun esimiehet, tekla ja tekninen jory, siivouspalvelut, maankäyttö, aluetekniikka ja kadunpito, tilapalvelu, maaseutultk ja maataloustoimisto, ympäristötoimi ja ympäristölautakunta. Perusturva: Vammaistyö, perusturvan jory, terveydenhuollon erityistyöntekijät, suun terveydenhuollon yksikkö, työterveyshuolto, röntgen, välinehuolto, kotihoito, laboratorio, sosiaalityö, aikuisvastaanotto, hoitopalvelut, terveydenhuollon kuntoutus, vanhusten asumispalvelut, perusturvaltk ja jaosto, Tapailakoti ja päiväkuntoutus, perusturvan keskusvarasto ja toimistohenkilöstö, terveyden- ja sairaanhoidon tulosalue. Sivistystoimi: Pienet ja keskisuuret koulut, Tervakosken koulu, Tervakosken yhteiskoulu ja lukio, Turengin koulu, sivistystoimen johtoryhmä, sivistystoimen esimiehet, liikuntapalvelut, liikunta- ja nuorisoltk ja yhdistykset, kirjasto- ja kulttuuriltk ja yhdistykset, kirjasto, Turengin yhteiskoulu-lukio, kulttuuritoimi, varhaiskasvatus, nuorisotoimi, sivistystoimen esimiehet ja strategiaohjaajat. Konsernipalvelut, JTA ja yrittäjät, Janakkalan Vesi. 1

2 Raportti on työkirjoista koottu analyysi, jossa ei ole kopioitu palautetta sanasta sanaan vaan poimittu tärkeimmät viestit erityisesti niihin asioihin joissa kunta voi tehdä strategisia valintoja. Strategisessa suunnittelussa asetettavien tavoitteiden tulee olla realistisia ja mitattavissa, jotta niitä voidaan käytännössä johtaa toiminnan muutoksiksi. Kunnan ei pidä antaa katteettomia lupauksia joihin ei ole varaa. Tämä näkökulma on otettu huomioon palautteen johtopäätöksissä. Valmistelussa käytettyä työtapaa kiitettiin palautteissa. Henkilöstön ja kuntalaisten aktivointi ja näkemysten kerääminen on tervetullutta ja vastaavia kyselyjä ja keskustelutilaisuuksia toivottiin jokavuotiseksi käytännöksi. Henkilöstöllä on tarve käydä myös arvokeskustelua työhönsä liittyvistä asioista. Johdon osallistumista tilaisuuksiin arvostettiin ja koettiin arvostamisen osoitukseksi. Työssä käytettyjä termejä ei juurikaan kritisoitu tai vierastettu. Tästä päätellen valmennuksen saaneet esimiehet ovat onnistuneet jakamaan tietoa henkilöstölleen ja intrassa olevaa aineistoa on myös omatoimisesti opiskeltu. Raportti noudattaa alkuperäisen strategialuonnoksen rakennetta. Ensin esitellään alkuperäinen luonnosteksti, sitten palaute, ja lopuksi kustakin kohdasta johtopäätökset siitä millaisia muutoksia luonnokseen palautteen johdosta tulisi tehdä. Palautteen yhteenveto Muutamat teemat nousevat palautteissa selvästi muita enemmän esiin. Yhteistyöltä kunnan eri toimialojen ja yksiköiden välillä odotetaan selvästi enemmän kuin mihin nykytilanteessa on kyetty. Työssä eteen tulevat ongelmat ovat entistä laajempaa ammattitaitoa vaativia, ja työtapoja haluttaisiin kehittää moniammatilliseen, avoimeen ja varhemmin ongelmiin tarttuvaan suuntaan. Yhteistyötä haluttaisiin laajentaa myös kuntalaisten ja yhdistysten suuntaan. Luonnosta moitittiin siitä että se ohjaa kehittämään asioita vain nykyisen organisaatio- ja lautakuntarakenteen puitteissa, ja toivottiin rohkeampia avauksia jotta todellista uudistumista ja yhteistyötä saataisiin aikaiseksi. Organisaatiorakenteen laajempi remontointi on kuitenkin hyvä jättää tulevan kunnanjohtajan työpöydälle. Lasten ja perheiden haluttiin näkyvän voimakkaammin strategiassa, sillä onhan kunta tähänkin asti houkutellut erityisesti lapsiperheitä asumaan. Kunnan palvelujen avaaminen kilpailulle ja yritysten mukaantulo palvelutuotantoon ei juuri saanut kannatusta, vaan kunnan oman tuotannon kehittäminen nähtiin tärkeämpänä. Ennaltaehkäisyn painotusta, kansainvälistymistä ja ympäristönäkökulmaa toivottiin enemmän näkyviin strategiassa. Ympäristöasiat tulee ottaa tosissaan ja konkreettisesti huomioon kunnan toiminnassa. Niiden sijoittaminen kuntastrategiaan riittävän kattavasti on haasteellista, ja onkin syytä pohtia erillisen, koko kuntaorganisaatiota velvoittavan ympäristöohjelman laatimista strategian jatkotyönä. Sellaiseen ympäristölautakunnan työkirja antaa hyvän pohjan. 2

3 Hieman huolestuttava havainto työkirjoista oli se miten paljon säästäväisyyden ja tehokkuuden tavoittelua vierastettiin, vaikka yleisesti tiedetään millainen tilanne kuntapalvelujen rahoituksessa on koko maassa. Moni työyksikkö toivoo saavansa lisää resursseja toimintaansa, mutta hyvin harvassa ovat ideat siitä miten asioita voisi tehdä tehokkaammin tai pienemmillä kustannuksilla. Totta on toisaalta sekin, että monilla työpaikoilla toimitaan entisin voimin, vaikka kunnan väkiluku on kasvanut ja asiakkaiden vaatimukset lisääntyneet. Eniten kommentointia herätti henkilöstönäkökulma. Johtamisjärjestelmää on selkeytettävä ja varmistettava esimiesten osaaminen ja jaksaminen. Kunnan henkilöstöllä on vahva halu toiminnan kehittämiseen sekä palvelun ja laadun parantamiseen. Kehittämistä toivotaan koordinoitavan koko kunnan tasolla, kohti laajempaa yhteistyötä eri sektorien välillä. Kehittämisen kohteita on tarjolla niin paljon että tarvitaan ankaraa priorisointia, riittävät resurssit ja hyvin suunniteltu kehittämisohjelma. Luonnosta moitittiin liian tavanomaiseksi, niin että se saattaisi olla minkä tahansa kunnan strategia. Tavoitteita on siis terävöitettävä, tehtävä selkeitä valintoja siitä miten kunta haluaa erottua ja karsittava latteudet ja yleistotuudet. Palautteen perusteella strategiaa on myös muokattava helpommin ymmärrettäväksi ja rakenteeltaan johdonmukaiseksi. Visio, päämäärät ja kriittiset menestystekijät olivat luonnoksessa vielä osittain sekaisin ja sisälsivät päällekkäisyyksiä. Niiden välistä työnjakoa on kirkastettava. Vision tulee kuulostaa tavoittelemisen arvoiselta, jopa haaveelta, sen pitää erottaa kunta muista ja luoda halu pyrkiä parempaan. Visioksi riittää muutama hyvin muotoiltu lause. Päämäärät ovat laaja-alaisia tavoitteita joka tarkentavat visiota. Kriittinen menestystekijä on jokin väline tai ominaisuus, konkreettinen edellytys mikä meillä pitää olla jotta päämäärä voi toteutua. Palaute toimintaympäristön muutoshaasteisiin Strategiatyön taustaksi oli koottu tietoja ja näkemyksiä kunnan tulevaisuuden toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Kysymykseen mitä muita tulevia muutoksia kunnan tulisi huomioida, saatiin seuraavia vastauksia: Eläkeiän noustessa henkilökunnan sairauslomat lisääntyvät. Erityisopetuksen kustannukset nousevat rajusti johtuen sekä lainsäädännön uudistumisesta että lisääntyvästä tarpeesta. Monikulttuurisuus lisääntyy sekä henkilökunnassa että asiakkaissa. Lastensuojelulliset ongelmat lisääntyvät. Monen perheen taloudellinen tilanne romahtaa lähiaikoina ansiosidonnaisten päivärahojen päättyessä. Ylipainoisten ihmisten määrä lisääntyy. Suuret ikäluokat siirtyvät eläköitymisen myötä työterveydenhuollosta avoterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoidosta siirtyy entistä enemmän asiakkaita avoterveydenhuoltoon. 3

4 Ympäristövaatimusten tiukentuminen Ääri-ilmiöt sääolosuhteissa Toisen asteen koulutuksen muuttuminen Palaute visioluonnokseen Välittävä, vastuullinen ja turvallinen Janakkalassa on Etelä-Suomen alhaisin nuorisotyöttömyys. Ennaltaehkäisevä ajattelu ja ympäristön kuormituksen minimointi läpäisee koko kunnan toiminnan. Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työnantajastaan. Palaute Tavoitetta ehdotettiin laajennettavan seuraavaan muotoon: Janakkalassa on eri ikä- ja väestöryhmille turvattu riittävät peruspalvelut ja mahdollisuus erityistason palveluihin. Ennakoiva ajattelu ja ennaltaehkäisevä toimintakulttuuri läpäisevät koko kunnan palvelutuotannon. Ympäristön kuormituksen minimointi läpäisee koko kunnan toiminnan. Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työstään. Lisäykseksi ehdotettiin myös: Kuntalaiset luottavat työntekijöiden apuun/kumppanuuteen. Nuorisotyöttömyyden katsottiin nousevan liian voimakkaasti esiin koska se on vain yksi ongelma muiden joukossa. Toisaalta nuorten pitämistä kunnassa ja nuorten työelämästä syrjäytymisen ennalta ehkäisyä pidettiin tärkeänä. Työllistämisessä korostettiin kunnan omien työyksiköiden vastuuta ottaa vastaan harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä. Ympäristönäkökulman kirjaamista erikseen ehdotettiin useassa palautteessa. Yrittäjät ilmoittivat olevansa halukkaita tunnustamaan kunnan kanssa yhtenäisiä ympäristöarvoja. Ekologinen näkökulma halutaan mukaan kaikkeen työskentelyyn, ja kunnan toimitilojen energiankulutusta olisi vähennettävä. Myös kotimaisuus ja lähiruoka ruokapalvelujen hankinnoissa ovat henkilöstön tavoitteena. Toimistotyön ja liikenteen ympäristövaikutuksia halutaan edelleen vähentää. Ympäristötoimelle ehdotettiin kokonais- ja koordinointivastuuta kunnan ympäristöasioista ja ympäristökasvatuksesta. Strategisesti tärkeiksi ympäristötavoitteiksi esitettiin: Luonnon monimuotoisuuden lisääminen sekä luonnon- että rakennetussa ympäristössä Pohjavesivarojen ja tärkeiden geologisten muodostumien säilyttäminen ja turvaaminen Vesistöjen tilan parantaminen Uusiutuvien luonnonvarojen säästeliäs ja suunnitelmallinen käyttö, materiaalitehokkuuden lisääminen, kierrätys Energiatehokkuuden lisääminen ja fossiilisen energian käytön vähentäminen 4

5 Ympäristötavoitteita tukeva yhdyskuntarakenne Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen Ympäristövaikutuksien tunnistaminen ja ennakointi, niiden arviointi ja arvottaminen osana suunnittelua ja päätöksentekoa Ympäristötietoisuuden lisääminen Ympäristön terveellisyyden ja viihtyisyyden lisääminen Osana ongelmien ennaltaehkäisyä ja talouden hallintaa tulisi palvelutarpeen ennakointia parantaa ja huomioida nykyisen väestötiedon lisäksi myös suunnitellut uudet asuinalueet ja tulossa olevat väestömuutokset vanhoilla asuinalueilla. Ympäristön tulisi tukea ikääntyneiden kotona asumista ja toimintakykyä kun vanhusten hoitoa siirretään laitoksista kotihoitoon. Vanhusten asumiseen tulisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja. Peruspalveluiden turvaaminen on kunnan lakisääteinen tehtävä, eikä varsinaisesti strateginen valinta. Siksi sitä ei ole tarpeellista erikseen strategiassa mainita. Ennakoinnin kehittäminen ja ympäristöohjelman laatiminen otetaan kehittämisprojekteiksi. Työllisyyden hoito otetaan kriittiseksi menestystekijäksi, ja nuorisotyöttömyyden torjunta poistetaan visiosta. Visiota muotoiltaessa pohditaan saadaanko perheet ja lapset nostettua paremmin esiin. Aktiivisten kuntalaisten yhteisö Kuntalainen on ylpeä kotipaikastaan, pystyy hallitsemaan suhdettaan julkiseen hallintoon ja demokratiaan. Hän kokee kunnan omakseen, vaikuttaa ja ottaa vastuuta. Osallistuminen ja asiakkaan kuunteleminen on kaiken päätöksenteon perustana. Kuntalainen voi rakentaa identiteettinsä paikallisiin yhteisöihin ja harrasteryhmiin kiinnittymällä. Yhteisöt ovat organisoituneet ja niillä on päätösvaltaa asioihinsa. Palaute Tekstiä ehdotettiin muutettavaksi seuraavasti: Kuntalainen on tyytyväinen kotipaikkaansa. Julkinen hallinto ja paikallisdemokratia on järjestetty siten, että kuntalainen voi kokea kunnan omakseen, vaikuttaa ja ottaa vastuuta. Toiminnan ja päätöksenteon perustana on kuntalaisen mahdollisuus osallistua siihen. Kuntalaisten aktiivisuuden ja vastuullisuuden edellytyksenä pidettiin itsetunnon ja paikallisidentiteetin vahvistamista ja että nämä pitäisi huomioida erityisesti kouluissa tapahtuvan opetuksen tavoitteissa. Paikallisidentiteetin ja viihtyvyyden aineksina mainittiin rakennetun ympäristön korkea laatu ja esteettisyys, omaleimaisuus ja historiallisten arvojen näkyminen. Kunnan 5

6 pysyviä arvoja tulisi enemmän korostaa markkinoinnissa ja hyödyntää tässä tekeillä olevaa kunnan historiateosta. Hyvä asiakaspalvelu katsottiin edellytykseksi sille että kuntalaiset voivat ovat ylpeitä kuntaorganisaatiosta. Janakkalan tulisi hyödyntää sopiva kokonsa asiakkaan henkilökohtaisessa kohtaamisessa, ja ylläpitää kilpailutekijänään yksilöllistä palvelukulttuuria jollainen ei suuressa kaupungissa ole mahdollista. Kolmannen sektorin toiminnan uskotaan tulevan entistä enemmän osaksi kuntapalveluja erityisesti maaseudulla ja kulttuuripalveluissa. Kunnan tulisi tarvittaessa aktivoida järjestö- ja yhdistystoimintaa ja saattaa näiden avulla uudet kuntalaiset osaksi yhteisöä. Palaute on luonnosta täydentävää, eikä sisällä sisällöllisiä muutosehdotuksia. Sanavalinnoissa on syytä käyttää termiä kuntalainen asiakkaan sijasta. Haluttu yhteistyökumppani Yhteistyö Janakkalan kanssa koetaan antoisaksi ja positiiviseksi. Janakkala on vahva ja itsenäinen kumppani jonka näkemyksiä ja valintoja arvostetaan. Yhteistyö ei ole tavoite sinänsä, vaan sen avulla toteutetaan suunniteltuja tavoitteita. Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Janakkala on vahva ja yhteistyöhön kykenevä kumppani. Yhteistyöllä tavoitellaan järkevästi tuotettuja palveluja. Yhteistyön mainitsemista pidettiin turhana itsestäänselvyytenä, toisaalta kunnan omaa aktiivisuutta yhteyden pitämisessä yhteistyökumppaneihin haluttiin korostaa. Viimeinen lause voidaan jättää turhana itsestäänselvyytenä pois. Janakkalan imagoa oman tiensä kulkijana kannattaa korostaa kunnan erityispiirteenä. Rohkea ja uudistuva Janakkala on sopivan kokonsa ansiosta innovatiivinen ja nopea liikkeissään. Kuntaan tehdään opintomatkoja. Janakkala tunnetaan erityisesti liikunnan ja ulkoilun painotuksistaan. Matkailu ja hyvinvointipalvelut ovat nousseet merkittäviksi työnantajiksi. 6

7 Uudet innovatiiviset asuinalueet houkuttelevat asukkaita. Kunta tunnetaan ikääntyvien pitkän kotona asumisen sekä ekologisen maaseutuasumisen uusista ratkaisuista. Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Janakkalassa on sopivan kokonsa ansiosta mahdollisuus dynaamiseen ja innovatiiviseen toimintaan. Janakkala tunnetaan erityisesti laajasta väestön hyvinvointiin vaikuttavasta harrastustoiminnastaan. Kunnan halutaan pysyvän itsenäisenä oman tien kulkijana joka vastaa omista valinnoistaan. Tavoitteiden katsottiin olevan yhteydessä toisiinsa siten että rohkea ja uudistuva kunta on samalla haluttu yhteistyökumppani, jolloin myös henkilökunta voi olla ylpeä työnantajastaan. Nopeuden ja innovatiivisuuden katsottiin olevan edellytyksenä muiden tavoitteiden saavuttamiselle. Innovatiivisuuden edistämiseksi ehdotettiin rohkeaa yhteistyötä yli sektorirajojen. Luovuuden edellytyksenä on myös aika, eli resurssien tulisi riittää perustyön lisäksi kehittämiseen. Matkailun ja hyvinvointipalvelujen uskotaan tarjoavan uusia yrittämisen mahdollisuuksia, samoin kuin luovien alojen kasvuun. Liikunnasta tulisi saada elämäntapa kaikille kunnan ikäryhmille. Osana uudistumista nähtiin myös kansainvälistyminen. Sen huomiointia toivottiin erityisesti koulujen toiminnassa: opetuksessa, yhteistyössä yritysten kanssa, opintomatkoissa ja erilaisissa projekteissa. Palaute on alkuperäistä tekstiä täydentävää, mutta visiota tiivistettäessä yksityiskohtia tulee karsia ja siirtää niitä päämäärien ja kriittisten menestystekijöiden puolelle. Liikunnan painottaminen voidaan nostaa visiossa kunnan erityispiirteeksi, mutta samalla se on ennaltaehkäisyn päämäärää toteuttava käytännön tavoite. Liikunnan lisäksi tulee huomioida muukin yhdistyksiin perustuva harrastustoiminta. Nopeus ja innovatiivisuus muiden tavoitteiden edellytyksenä voidaan sijoittaa kriittisiin menestystekijöihin. 7

8 Palaute päämääriin ja kriittisiin menestystekijöihin Vaikuttavuus ja palvelukyky Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin, osallistuvat aktiivisesti ja ovat arjen sujuvuuteen tyytyväisiä Tärkeimmät palvelut ovat lähellä asukasta Asumisen tarjonta on monipuolinen ja houkutteleva Kuntalainen voi kokea yhteisöllisyyttä, vaikuttaa ja ottaa vastuuta asioista ja ympäristöstä Yritykset kokevat yhteistyön kunnan kanssa hyödylliseksi Palaute Yhteistyötavoitetta pidettiin liian suppeana, kumppaneina tulisi mainita myös yhdistykset ja kodit, varsinkin lasten palvelujen yhteydessä. Eri toimijoiden voimia tulisi nykyistä enemmän yhdistää ja samalla karsia päällekkäistä toimintaa. Yhteistyön tulisi hyödyttää myös kuntaa. Uutena yhteistyömuotona nousi esiin koulujen ja yritysten yhteistyö, joka voisi palvella myös kunnan kansainvälistymistä. Yhteisöllisyyden tukemisen katsottiin käytännön tasolla perustuvan yhdistystoimintaan. Kunnan tehtäväksi nähtiin puitteiden luominen, toiminnan tukeminen ja kuntalaisten ohjaaminen mukaan toimintaan esim. sosiaalityön yhteydessä. Kylä- ja kotiseutuyhdistykset haluavat laajentaa yhteistyötä kunnan kanssa, toivovat systemaattisempaa mallia yhteydenpitoon ja pitkäaikaisia sopimuksia vastuista sekä alueiden ja rakennusten hallinnasta. Yhdistykset toivovat tietoa siitä miten kuntaan annettu palaute käsitellään ja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Kunnalta odotetaan panostusta harrastamisen ja liikunnan paikkoihin, jolloin yhdistykset lupaavat tarjota toimintaa kaikille ja osaltaan huolehtia kuntalaisten terveydestä. Liikunta haluttaisiin nostaa terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn peruspalveluksi ja elämäntavaksi. Kulttuurin tulisi olla lähipalvelua, yhdistysten kautta kulttuuri- ja liikuntatoiminta ja myös tilat voidaan pitää lähellä asukkaita haja-asutusalueillakin. Myös kulttuuripalvelujen monipuolisuus perustuu jatkossakin yhdistyksiin. Koulurakennusten tulisi olla haja-asutusalueilla yhteisön käytössä iltaisin. Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä nähtiin tärkeäksi asiakkaan oman aktiivisuuden ja vastuun lisääminen, ja uusien työtapojen kehittäminen tätä varten. Mielenterveys tulisi nähdä kuntalaisten hyvinvoinnin osana, ja mielenterveyspalvelujen tulisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Internetin kautta palvelut voivat olla lähempänä kuntalaista, ja tähän liittyvää osaamista pitäisi kehittää. Kuntalaisen ohjaaminen palveluiden ääreen pitäisi tehdä keskitetysti, eikä luukulta toiselle. Kirjasto- ja tietopalvelut haluttaisiin 8

9 kaikkien kuntalaisten saataville. Asiakastyytyväisyyden mittaamiseen ja asiakaspalautteen keräämiseen toivottiin säännöllisiä ja vakioituja menettelyjä. Asumisen tarjontaa tulisi monipuolistaa, kunnan tonttitarjonnassa pitäisi olla enemmän vaihtoehtoja. Suunnitelmallinen asuntopolitiikka on myös ongelmien ennaltaehkäisyä. Korkealaatuinen asumisen tarjonta nähtiin myös keinona varmistaa työvoiman saatavuus. Kuntaan tulisi saada ekokylä ja myös maalla asumisen vaihtoehtoa haluttiin korostettavaksi, esim. sallimalla lomaasuntojen muuttaminen vakituisiksi, markkinoimalla haja-alueiden yksityistontteja kunnan sivuilla ja aktivoimalla maanomistajia myymään tontteja. Viheralueiden hoitotasoon halutaan vaihtelua; toisaalta nykyistä hoidetummat keskeiset puistot, joiden vastapainona nykyistä luonnonmukaisemmat sivualueet. Yleisten alueiden ylläpidon järjestämisessä yhteistyö ympäristökuntien kanssa katsottiin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Tervakosken ja Turengin vastakkainasettelun halutaan loppuvan. Muutosta tarvitaan mielikuvien ja asenteiden puolella, ennemmin kuin taajamien välistä kallista kilpailua investoinneilla. Palvelujen ja julkisten rakennusten tasokkuutta pidettiin tärkeänä kilpailutekijänä kunnalle. Houkuttelevuudelle olisi tärkeää joukkoliikenteen, erityisesti pääradan kehittäminen niin että pääkaupunkiseudun taajamajunavuorot ulottuisivat Turenkiin. Saavutettavuutta koskeva kriittinen menestystekijä muutetaan esim. muotoon: Helposti saavutettavat tärkeimmät palvelut. Yhteistyötavoite muutetaan kuulumaan: Kunnan kanssa yhteistyötä tekevä, kattava yritysten ja asukas- ja harrasteyhdistysten verkosto. Samalla yhteistyötavoite poistetaan prosessit ja rakenteet -näkökulman alta. Hajarakentamisen tarkoituksellinen edistäminen olisi vastoin kuntia velvoittavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Maaseutua ja kunnan maatalouspalveluja tulee kehittää maatalouselinkeinojen näkökulmasta, eikä kestävän yhdyskuntarakenteen vastavoimana. Kunnan maankäytön peruslinjaukset on tehty vuonna 2010 hyväksytyssä rakennemallissa. Prosessit ja rakenteet Ennaltaehkäisy tuottaa säästöjä ja monimuotoinen palvelutuotanto varmistaa tehokkuuden Merkittävä osa palveluista on yritysten ja yhdistysten tuottamaa Hankintaosaaminen on huippuluokkaa Sisäinen ja naapuriyhteistyö on suunnitelmallista Ennaltaehkäisy on kaiken toiminnan johtotähtenä 9

10 Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Monimuotoinen palvelutuotanto, joka on laadukasta ja kustannustehokasta. Säästö ei ole tavoite, vaan seuraus. Turvataan riittävät palvelut kuntalaisille. Palvelun tuotantotapa valitaan sen mukaan, mikä tuottaa kuntalaiselle / asiakkaalle parhaimman hyvinvointi-/terveyshyödyn. Hankintaosaaminen on huippuluokkaa seudullisesti järjestettynä. Sanoja säästöt ja tehokkuus vierastettiin, ja niitä ehdotettiin poistettavaksi päämäärästä. Yritysten merkittävää osallistumista kunnan palvelujen tuottamiseen ei pidetty hyvänä tavoitteena. Varsinkin sanoja merkittävä osuus pidettiin epämääräisenä ja liian suurta osuutta tarkoittavana. Tuotannon ulkoistamisen sijaan korostettiin kunnan omia palveluita ja kunnan omaa työtä sekä henkilöstön riittävää määrää. Teknisellä toimialalla katsottiin että yritysten tuottamia palveluja tulisi käyttää nykyistä laajemmin ja että tilaamisen lisääntyessä hankintaosaamista on edelleen parannettava. Myös varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa halutaan monipuolistaa ja lisätä yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen vuoropuhelua. Kunnan yrittäjäyhdistyksen mielestä hyvinvointipalvelut (sosiaali- ja terveystoimi) olisi avattava kilpailulle. Yhdistysten osallistuminen palvelujen tuottamiseen sai hyväksyntää kaikilla toimialoilla. Kunnan organisaatiota ja moitittiin rakenteellisista epäselvyyksistä ja vastuunjaon puutteista. Lähes kaikissa työkirjoissa korostettiin tarvetta lisätä sisäistä yhteistyötä monin tavoin. Kunnan tulisi toimia asiakkaan näkökulmasta saumattomasti yhtenä palvelukokonaisuutena, ja pyrkiä moniammatilliseen, laaja-alaiseen, avoimeen ja varhaiseen yhdessä tekemiseen. Tätä varten varsinkin asiantuntijoiden yhteistyötä prosessien nivelvaiheissa on parannettava. Hallintokuntien välisiä raja-aitoja on madallettava ja sovittava pelisäännöt ja tavoitteet poikkihallinnolliselle yhteistyölle. Asiakastiedon (potilas, koululainen jne.) tulee siirtyä hallintokunnasta toiseen ilman katkoksia. Hoitoketjut tulisi laatia yhteistyössä sisältämään ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Erityisenä yhteistyöideana kirjasto ilmoitti olevansa halukas auttamaan muita yksiköitä tiedon hakuun liittyvissä asioissa. Sisäisen yhteistyö lisäksi myös kuntarajat ylittävää yhteistyötä kaivattiin lisää. Käytännön tavoitteena mainittiin mm. seudullinen maaseutupalveluyksikkö. Rakenteisiin liittyvänä ehdotuksena esitettiin myös lautakuntien määrän vähentäminen ja työnjaon uudistaminen. Ennaltaehkäisy halutaan ehdotuksen mukaisesti toiminnan johtotähdeksi. Tätä varten toivottiin lisäresursseja monissa yksiköissä, esimerkiksi kouluilla oppilashuollossa, erityis- ja tukiopetuksessa sekä koulun, kodin ja sosiaalitoimen yhteistyössä, vanhusten kotihoidossa ja päiväkuntoutuksessa. Jotta ennaltaehkäisyä voidaan riittävästi painottaa pitää resursseja kohdentaa rohkeasti uudelleen. Ongelmien syntymistä tulisi ehkäistä asuntopolitiikalla sekä asukasyhdistysten ja harrastetoiminnan tukemisella. Tavoitteeksi esitettiin että sosiaalityön peruspalvelut hoidetaan niin hyvin että erityispalveluja ei tarvita. Ennaltaehkäisyn sijaan tulisi puhua suunnitelmallisuudesta eli palvelutarpeiden ennakoinnista ja vaikutusten arvioinnista. Tämäkin edellyttää nykyistä aktiivisempaa hallintokuntien välistä 10

11 yhteistyötä. Syrjäytymisen ehkäisemisen sijasta haluttaisiin puhua sosiaalisuuden vahvistamisesta. Kouluverkon tulevaisuus jakoi mielipiteitä, mutta pienten koulujen säilyttäminen elinvoimaisilla kylillä jäi voitolle. Tavoitteeksi esitettiin: Janakkalassa on joustava kouluverkko, jossa on kohtuulliset koulumatkat. Oppilaat saavat mahdollisuuden oppia edellytystensä mukaisesti ja että turvataan oppilaiden opiskelu turvallisessa lähikoulussa. Pikkukouluja puolustettiin lähipalvelujen säilyttämisellä ja niille ehdotettiin erikoistumista oppilaiden houkuttelemiseksi taajamista. Kunnan omat lukiot halutaan säilyttää. Samalla toivotaan yksilöllisten tarpeiden huomioimista, ettei liian monia ikäluokkia jouduttaisi opettamaan samassa luokassa, lisäresursseja erityisopetukseen, lahjakkaiden parempaa huomioimista, pienempiä ryhmäkokoja, lisää henkilökuntaa ja enemmän tiloja. Tulevaisuudessa halutaan myös tarjota vaihtoehtoisia koulunkäyntimuotoja niitä tarvitseville. Ulkoistaminen on realistista ottaa tavoitteeksi vain aloilla jotka siihen ovat motivoituneet tai joilla on selviä ongelmia oman tuotannon kilpailukyvyssä. Oman tuotannon tulee säilyäkseen olla kustannustehokasta ja kilpailukykyistä. Tätä varten erityisesti työajan joustavuuteen on löydyttävä uusia ratkaisuja, ja siksi kunnan tuntipalkkaisen henkilöstön muuttaminen kuukausipalkkaisiksi otetaan kehittämisprojektiksi. Sisäisen yhteistyön tavoitetta terävöitetään ja konkretisoidaan. Kouluverkon osalta tarkistetaan aiemman palvelustrategian kriteerit koulujen lakkauttamisesta ja suunnitelma tulevasta kouluverkosta otetaan kehittämisprojektiksi. Ennaltaehkäisyn tavoittelussa tulee huomioida että jos kaikki yksiköt katsovat toimintaansa panostamisen olevan ennaltaehkäisyä, kunnan kustannukset vain kasvavat. Siksi ennaltaehkäisyyn panostamisen perustelu säästöillä on tärkeää, vaikka säästöä ei voitaisi aivan heti mitatakaan. Talous ja resurssit Olemme taloudellisesti vakaa ja vahva kunta, joka kykenee investointeihin ja muuhun kehittämiseen Velanotto ja päätöksenteon kustannusvaikutukset ovat hallinnassa Työttömyyttä ja syrjäytymistä torjutaan aktiivisesti Julkinen omaisuus on tehokkaassa käytössä Väestö kasvaa tasaisesti ja huoltosuhde pysyy hyvänä Palaute Tekstiksi ehdotettiin: Olemme taloudellisesti vakaa ja vahva kunta, joka kykenee turvaamaan riittävät palvelut, investoinnit ja kehittämisen. 11

12 Kaikille yksiköille esitettiin velvollisuutta tarjota työllisyyden hoitamiseksi harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Näihin tuleville pitää tarjota riittävän vaativia tehtäviä ja hyvä perehdytys. Palvelustrategiaa ehdotettiin uudistettavaksi talouden tasapainotusohjelman muotoon. Talouskehityksen hallitsemiseksi kunnan pitää pystyä tulevaisuudessa paremmin ennakoimaan väestönkasvua ja palvelutarvetta ja siihen liittyvää investointitaloutta. Julkisten rakennusten tulisi olla muunneltavia jotta niiden käyttöaste olisi parempi. Investointitalous on saatava kokonaisvaltaisesti hallintaan. Tilojen hallinta olisi syytä keskittää yhdelle toimijalle, jolla on tulosvastuu. Tilojen käyttäjien vastuullisuutta ja kustannustietoisuutta pitää lisätä. Tilojen energiansäästöä olisi kehitettävä. Talousnäkökulma herätti niin vähän palautetta että on syytä epäillä onko sitä pysähdytty tosissaan pohtimaan monessakaan yksikössä. Luonnosta täydentävät ideat sisältävät hyviä aiheita kehittämisprojekteiksi. Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstömme on aktiivista, muutoskykyistä, osaavaa, päämäärätietoista ja yhteistyöhaluista. Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työnantajastaan. Henkilöstö kehittää työtään, tietää mitä odotetaan ja palkitaan onnistumisesta Henkilöstön määrän ja osaamistarpeen muutokset ennakoidaan ajoissa Johtamisjärjestelmä toimii tehokkaasti ja johtamistaitoja kehitetään jatkuvasti Palaute Selvästi suurin osa työyksiköiden strategiapalautteesta koski henkilöstöasioita. Johtamisen rakenteeseen, laatuun ja esimiesten työnkuvaan toivottiin parannuksia ja selkeyttä. Hierarkia tulisi säilyttää matalana. Vanhanaikaisesta työ- ja johtamiskulttuurista halutaan luopua, ja tilalle ehdotettiin itseohjautuvia ryhmiä. Esimiestyöhön toivotaan lisää jämäkkyyttä, ja rohkeutta palautteen antamisen. Esimiestyölle tulisi taata riittävät resurssit jotta johtajien työnkuva saataisiin inhimilliseksi. Joissakin yksiköissä esimies koettiin etäiseksi, niin ettei hän ole perillä työpaikan todellisesta tilanteesta. Erityisesti toimialojen tukipalveluhenkilöstö ja hajalleen sijoitettu henkilöstö antoi palautetta että he unohtuvat johdolta, jopa strategiatyöhön osallistumisessa. Johtamiselta toivottiin myös enemmän tasapuolisuutta, luotettavuutta, sovitussa pysymistä ja nopeaa puuttumista epäkohtiin. Kuntaan halutaan selkeä kannustus- ja palkitsemisjärjestelmä. Tiedon kulkua tulisi parantaa, ja järjestää enemmän työpaikkojen yhteisiä tilaisuuksia. Perehdyttämistä pitäisi kehittää ja myös määräaikaiset perehdyttää hyvin. Työpaikkakokouksista ja tyhypäivistä pitäisi olla 12

13 suunnitelma. Kaikkien vastuuta tiedottamisesta ja myös tiedon vastaanottamisesta korostettiin. Henkilöstöhallinnon paperisia tiedotteita toivottiin takaisin, ainakin vaihtoehtona. Työpaikkojen pelisääntöjä kaivattiin varsinkin suorittavan työn yksiköissä. Janakkalan halutaan erottuvan henkilökunnan osaamista ja urakehitystä tukevana työnantajana. Henkilöstön koulutussuunnitteluun tulisi panostaa ja luoda mahdollisuuksia jatkokoulutuksen. Koulutuksen tulisi olla mahdollisimman kattavasti tutkintoon johtavaa. Koulutuksen uskotaan myös lisäävän muutoshalukkuutta ja kykyä. Kunta tulisi hahmottaa oppijoiden yhteisönä jossa ns. oppivan organisaation monipuoliset työtavat ovat käytössä. Käytännön menettelyksi ehdotettiin mm. tiimityötä, työparitoimintaa ja asiantuntijoiden vaihtoa naapurikuntien ym. yhteistyötahojen kanssa. Työntekijöiden tulisi voida käyttää asiantuntijuuttaan monipuolisesti. Varsinaisen asiakastyön lisäksi toivottiin löytyvän aikaa myös toiminnan kehittämiseen. Jotta henkilöstön kehittäminen ei olisi vain linjajohdon varassa, toivotaan tähän keskitettyä palvelua. Henkilöstöhallinnon ja ylimmän johdon halutaan jalkautuvan henkilöstön pariin. Toiminnan kehittämiseen liittyvät henkilöstökyselyt halutaan jokavuotiseksi käytännöksi. Kuntatyön imagoon haluttaisiin myös parannusta. Palkitsemisen kehittäminen herättää intoa mutta myös kysymyksiä käytännön menettelyjen toimivuudesta ja tasapuolisuudesta. Henkilöstön ikääntyminen olisi otettava huomioon työtehtäviä jaettaessa, ja tuettava fyysisen kunnon ylläpitämistä. Jaksamisen ja työkyvyn tueksi ehdotettiin mm. työnohjausta. Suorittavassa työssä uskotaan ja myös toivotaan työtehtävien monipuolistuvan ja työaikajoustojen lisääntyvän. Oman työn arvostamisen kerrottiin olevan välillä kateissa, mutta vaikutusmahdollisuus työhön tuo motivaatiota. Tekstimuutokseksi ehdotettiin: Kunnan työntekijät ovat ylpeitä työstään. Henkilöstön rekrytoinnissa ja pysyvyydessä on onnistuttava. Henkilöstön määrässä tulee huomioida, että on riittävästi aikaa analysoida omaa työtä ja sen vaikuttavuutta sekä kehittää sitä. Johtamisjärjestelmään osataan liittää olennaisesti myös alaistaidot. Tavoitteeksi ehdotettiin myös, että työnantajan tulisi olla ylpeä työntekijöistään. Vaikka henkilöstönäkökulma herätti paljon ajatuksia, palaute oli luonnoksen kanssa samoilla linjoilla sitä lähinnä tarkentaen. Henkilöstöasioiden kehittämiseksi on käynnistettävä useita projekteja, joita on tärkeää koordinoida keskitetysti. Henkilöstöjohtamisen kehittäminen on yksi tärkeimpiä Janakkalan kunnan tulevaisuuden tavoitteista ja antaa kunnalle mahdollisuuden erottua kilpailijoistaan. 13

14 Palautteiden sisältämät ehdotukset kehittämisprojekteiksi Tutkintoon johtava koulutusjärjestelmä jossa strategiapohjaiset sisällöt Janakkalan paikallisidentiteetin arvojen kartoittaminen ja jalostaminen opetuskäyttöön Tilahallinnan keskittäminen Vastuullisen kiinteistön käytön periaatteiden luominen Sisäisen hankintapalvelun keskittäminen Palvelustrategian uudistaminen talouden tasapainotusohjelmaksi Tuntipalkkaisten muuttaminen kuukausipalkkaisiksi Väestön ja palvelutarpeen kasvun ennakointijärjestelmä Yksiköiden välinen ympäristökilpailu Kaikki lomakkeet sähköisiksi Sähköinen ajanvaraus ja asiakaspalvelu terveyskeskukseen Nettikioskien perustaminen kylille Yhteistyömallin luominen kunnan, yritysten ja oppilaitosten välille Pelisäännöt, tavoitteet ja menettelyt poikkihallinnolliselle yhteistyölle Janakkalan kunnan oma Paltamo-malli, missä kaikki työttömät työllistetään Asuntopoliittinen suunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma Ns. Rimpelän mallin eli perhekeskusmallin tai hyvinvointineuvolamallin kehittäminen Kouluverkkosuunnitelma Ekokylä maaseutuasumisen esimerkkikohteeksi Yksityisteihin liittyvien palveluiden ja kylien toiminta-avustusten keskittäminen maaseutultk:n alaisuuteen Lainarahaston perustaminen yhteisöjen hankkeiden välirahoittamiseksi Kyläasiamiehen palkkaaminen Kesämökkiläisten parempi hyödyntäminen kunnan kehittämisessä Kunnan alueella olevien erämaametsien parempi hyödyntäminen matkailussa Kaavoitetaan siirtolapuutarha hyvälle sijainnille vesistön läheisyyteen pääkaupunkilaisia varten Perusturvan toimistoyksikön perustaminen (yhteinen esimies) Rakennusjärjestyksen uudistaminen Pohjakartta ja ajantasa-asemakaava verkossa toimivaan muotoon 14

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja Valiokuntamalli Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja Kempele Oulu 193 000 Hailuoto 1 000 Kempele 16 800 Lumijoki 2 100 Liminka Tyrnävä 6 600 9 500 Muhos 9 000 VALTUUSTON TIIMITYÖSKENTELY KEMPELEESSÄ

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Uusi organisoituminen

Uusi organisoituminen Uusi organisoituminen 8.8.2016 Organisaatiomuutostarkastelun ohjausryhmä Päivitetty 17.8. kunnan johtoryhmän ja 22.8. kunnanhallituksen antaman palautteen pohjalta 1 Toimintaperiaate Osa kunnan keskeisistä

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Ei lisäresurssia, olemassa olevien kohdentaminen. Nykyinen taso säilytetään. Ei lisäresurssia, Nykyinen

Ei lisäresurssia, olemassa olevien kohdentaminen. Nykyinen taso säilytetään. Ei lisäresurssia, Nykyinen Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen perusopetuksen tulosalueella Mahdollistetaan monipuolinen ja korkeatasoinen kasvatus ja opetus Perusresurssien turvaaminen Kaikille lapsille ja oppilaille taataan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot