Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus"

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus Kansalaistoiminnalla kohti arjen hyvinvointia PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALITURVAYHDISTYS 19. joulukuuta 2011

2 Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus Kansalaistoiminnalla kohti arjen hyvinvointia Sisällys TIIVISTELMÄ HANKKEEN TAUSTA JA TARVE YHTEISTYÖN PERINNE YHTEISTYÖHÖN KANNUSTAMINEN YHTEISTYÖSTÄ KUMPPANUUDEKSI KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT TAVOITTEET JA MITTARIT TUOTOKSET HANKKEEN TOTEUTUSSTRATEGIA TYÖSUUNNITELMA RESURSSIT HENKILÖSTÖ YHTEISTYÖKUMPPANIT BUDJETTI ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN RISKIT JA OLETUKSET RAPORTOINTI JA SEURANTA TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Liite Hankkeen suunnittelumatriisi 1

3 Tiivistelmä Lahden seudulla on pitkään kypsynyt tarve ja toive Kumppanuustalon/Kumppanuuskeskuksen käynnistämisestä. Päijät-Hämeessä yhteistyön syntyminen vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Yhteistyötä ja kumppanuutta on harjoiteltu eri hankkeissa. Tarpeelliseksi on koettu selkiyttää järjestöjen keskinäisiä ja järjestöjen/yhteisöjen sekä kuntatoimijoiden yhteistyön rakenteita. Päijät-Hämeen alueella tehtiin vuoden 2007 alusta alkanut mittava sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestely. Toimintakenttä on nykyisellään hyvin pirstaleinen ja asukkaille hankalasti hahmottuva. Julkisella sektorilla on asetettu tavoitteeksi asukkaiden, perheiden ja yhteisöjen omavastuu ja tarve nykyistä suurempaan omatoimisuuden kasvuun. Vastuulla tarkoitetaan huolehtimista oman ja lähiyhteisöjensä hyvinvoinnin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä nykyistä suurempaa panostusta tarvitsemiensa palvelujen rahoittamiseen. Kumppanuuskeskus hankkeen päämääränä on päijäthämäläisten elämänlaadun koheneminen ja suunnitelmallisen ja toimivan yhteistyön rakentaminen yhteistyössä yhdistysten, kuntien, oppilaitosten, yritysten ja kuntalaisten välille. Hankkeen tavoitteena on Päijät-Hämeessä 1. Asukkaiden sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä hyvinvoinnin kohentuminen toimintamahdollisuuksia luomalla. 2. Eri tahoilla toteutettavan vapaaehtoistoiminnan koordinointi. 3. Yhdistysten, kuntien, oppilaitosten, kuntalaisten ja yritysten välisten yhteisten käytäntöjen luominen. 4. Tiedon kokoaminen ja välittäminen eri tahojen toiminnoista ja palveluista kuntalaisille ja yhteistyötahoille. Hankkeessa luodaan mahdollisuuksia kuntalaisten osallisuuden, yhteisöllisyyden ja sosiaalisten toimintaympäristöjen lisääntymiseksi kokoontumistilojen ja yhteydenpidon avulla. Lisääntyneen ryhmätoiminnan ja verkostoitumisen ansiosta asukkaiden/kuntalaisten hyvinvointi kohenee. Kumppanuuskeskuksen verkkoyhteistyön ja tietojen kokoamisen ja levittämisen ansiosta päijäthämäläisten järjestöjen, kuntien, oppilaitosten ja yritysten sekä kuntalaisten kesken syntyy suunnitelmallista ja toimivaa yhteistyötä. Vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tahojen verkostoitumisen ja yhteistoiminnan avulla syntyy alueellinen Vapaaehtoistoiminnankeskus. Vapaaehtoistoiminnan yhteisen rekrytoinnin, koulutuksen, virkistyksen ja huolenpidon myötävaikutuksella vapaaehtoisuus lisääntyy ja järjestöjen tunnettuus paranee.

4 1 Hankkeen tausta ja tarve 1.1 Yhteistyön perinne Lahden seudulla on pitkään harjoiteltu yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Päijät-Hämeessä yhteistyön syntyminen vie perinteisesti paljon aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Yhteistyötä on harjoiteltu esimerkiksi Neuvokas- hankkeessa, joka vuonna 1998 mahdollisti alueen kansalaisjärjestöjen yhteisen tiedoston. Valtakunnalliseen Perhe-hankkeeseen liittyvä Lahden Perhe- hanke kokosi laajan verkoston vahvistamaan ja luomaan kumppanuuteen pohjautuvaa toimintakulttuuria ja kehittämään perhettä osallistavia työmenetelmiä. Kumppanuustalon toimintamallin kehittämisen idea nousi vahvasti esiin juuri Perhe hankkeen myötä. Perhe hankkeessa eri osapuolet aloittivat uudenlaisen yhteistyön kunnan, seurakunnan, järjestöjen ja oppilaitosten kesken. Perhehankkeen perintönä jatkaa perhekeskus Perhetupa. Kumppanuus- ja ryhmätoiminta vanhemmuuden tukena hanke kokosi perheiden kanssa toimivat tahot toiminnalliseen yhteistyöhön. Myös kunta ja palvelurakenne uudistuksen ns. Paras hankkeen uskotaan muuttavan kuntien ja yhdistysten yhteistyötä. Päijät-Hämeen alueella tehtiin vuoden 2007 alusta alkaen mittavat sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestelyt, kun Heimo Hyvinvointipiiri- hankkeen ( ) myötä maakunnan kahdeksan kunnan kaikki perustason sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät entisen erikoissairaanhoidon kuntayhtymän järjestettäviksi. Tämän järjestelyn seurauksena syntyi kuntien yhteinen peruspalvelukeskus Aava ja viiden kunnan vastaavat palvelut siirtyivät liikelaitosmuotoisen peruspalvelukeskuksen, Oivan järjestettäviksi. Erikoissairaanhoidon kuntayhtymän toimiala laajeni siten peruspalveluihin ja syntyi sosiaali- ja terveysyhtymä ja viisi kunnan yhteisessä peruspalvelujen kunnallisessa liikelaitoksessa isäntäkuntana toimii yksi maakunnan kunnista. Maakunnan kunnista Lahti ja Heinola järjestävät peruspalvelunsa aikaisempaan tapaan eivätkä sosiaali- ja terveyspiirin rakenneratkaisut koskeneet näitä kuntia. Kunnat järjestävät edelleen itse päivähoidon-, koulun- ja liikunnan palvelut. Koska sosiaali- ja terveydenhuolto on irroitettu peruskuntayhteydestä asukkaille/kuntalaisille on haastavaa löytää tarjolla olevia palveluita ja toimintoja. Myös järjestökentän tarjoamat palvelut ja toiminnat on hankalasti löydettävissä. Yhdistysten yhteistyötä on kehitettävä uuden, osin yhteistoiminta-aluepohjaisen palvelutuotannon kumppanina. Koska tarpeelliseksi on koettu selkiyttää rakenteita järjestöjen keskeisiä ja järjestöjen/yhteisöjen sekä kuntatoimijoiden kesken on Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistys ry (hankkeen hakija/emoyhdistys), Päijät-Hämeen liitto ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto solmivat vuonna 2008 puitesopimuksen, jossa yhteistyön tavoitteiksi asetettiin: hyvinvointinäkökulman rakentaminen osaksi alueellista kehittämistä palveluiden saatavuuden turvaamisen edistäminen järjestöyhteistyön ja yhteisen vaikuttamisen tukeminen järjestöjen ja julkisen sektorin keskinäisen kumppanuuden edistäminen 1

5 kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen Päijät-Hämeessä on yli 4000 rekisteröityä järjestöä, joista ei ole olemassa ajantasaista alueellista ja jaoteltua rekisteriä. Kuntatoimijat ja oppilaitokset kaipaavat järjestökenttään yhteyshenkilöä/koordinaattoria yhteydenpidon mahdollistumiseksi. Järjestötoimijat toivovat selkeitä yhteistyön rakenteita järjestöjen kesken, kuin myös kuntatoimijoiden suuntaan. Järjestöissä on runsaasti sekä kokemusperäistä, että ammatillista tietoa jäsenistönsä erityistarpeista, omaan alansa liittyvästä erityisosaamisesta, tietoa julkisten palveluiden toimivuudesta ja vapaaehtois- ja vertaistoiminnasta ja sen merkityksestä hyvinvoinnille. Yhteydenpitoon ja verkostoitumiseen kaivataan kipeästi lisäresursointia hankerahoituksen avulla. 1.2 Yhteistyöhön kannustaminen Järjestökenttää kannustetaan verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja yhteistyösopimuksiin monien kanavien kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti huhtikuussa 2011 järjestöpoliittisen linjauksen. Ministeriö katsoo, että kansalaisjärjestötoiminta edesauttaa kansalaisten osallistumista ja hyvän elämän edellytysten luomista. Ministeriö kannustaa järjestöjä laaja-alaiseen alueelliseen yhteistyöhön kuntien, muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa. Ministeriö tähtää toiminnallaan kansalaisjärjestölähtöjen rahoituksen turvaamiseen hyvän edistämiseksi. Sosiaali -ja terveyshuollon kansallisen kehittämisohjelma / Kaste ohjelman tavoitteet nousevat hallitusohjelmasta ja hallinnonalan strategioista. Päätavoitteena on osallisuuden lisääminen, syrjäytymisen väheneminen, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja satavuuden parantaminen. Ohjelman yhtenä toimenpiteenä on kuntien ja järjestöjen tukeminen, jotta syntyisi uusia varhaisen puuttumisen malleja. Päijät-Hämeen Kastehankkeista Ikäkaste II / PÄTEVÄ:n kanssa hankeyhteistyön yhtymäkohdaksi muotoutuu ikäihmisten omaehtoinen toiminta. Vahva pohja elämälle Kaste hankkeen (Kasperi) tavoitteena on varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen kohentaminen. Hankeyhteistyön keskiössä on lapsiperheiden alueelliset toiminnat. Kaupunkien ja kuntien strategioissa asukkaiden, perheiden ja yhteisöjen omavastuun ja tarpeen nykyistä suurempaan omatoimisuuteen toivotaan kasvavan. Vastuulla tarkoitetaan huolehtimista oman ja lähiyhteisöjensä hyvinvoinnin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä nykyistä suurempaa panostusta tarvitsemiensa palvelujen rahoittamiseen. Lahden kaupungin strategiassa (2025) korostetaan kaupungin tukevan muun muassa yhteisöllisyyttä ja yhteisöjen toimintaa. Paikallisia yhteisöjä ja asukkaiden omaehtoista toimintaa tukemalla kaupunki luo edellytyksiä turvalliselle ja viihtyisälle asuinympäristölle. Yhteisöjä tukemalla vahvistetaan myös asukkaiden omatoimisuutta oman hyvinvointinsa edistämisessä. 2

6 Järjestöjen ja kuntasektorin välistä yhteistyötä tulisi tiivistää, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Juuri siksi on tarpeellista kartoittaa Päijät-Hämeessä toimivat järjestöt sekä niiden toiminta ja luoda mahdollisuudet yhteistyölle niin järjestöjen kesken kuin myös kuntasektorin kanssa. 1.3 Yhteistyöstä kumppanuudeksi Lahden Perhe hankkeen päätyttyä on käynnistynyt laajemman yhteistyön suunnittelu eri toimijoiden välillä. Yhteiset kokoontumiset toiminnan suunnitteluun ovat keränneet mukaan järjestöjen ja oppilaitosten edustajia. Toiminnallista yhteistyötä on harjoiteltu muun muassa Vapaaehtoistoiminnan messujen toteutuksen yhteydessä. Vapaaehtoistoiminnan alueellisella koordinoinnilla voidaan tukea pienten yhdistysten kipuilua vapaaehtoisten rekrytoinnin, koulutuksen, huollon, työnohjauksen ja virkistyksen osalta. Järjestökentässä toivotaan suunnitelmallista yhteistyötä esimerkiksi markkinoinnin ja tiedotuksen muodossa. Järjestötoimijoille toteutettiin Järjestö-/kumppanuuskysely syksyllä Toiveena kyselystä nousi kokoontumistilat yhdistysten kokouksille ja vertaisryhmätoiminnalle. Erityisesti pienet yhdistykset toivoivat kokoontumistilojen yhteyteen omaa kaappia yhdistyksen kansioille ja muille tavaroille. Järjestötoimijat näkivät Kumppanuuskeskuksen vahvuutena näkyvyyden lisääntymisen, monipuolisen osaamisen ja yhteistyön. Heikkoutena koettiin oma taloudellinen tilanne, erilaiset työkentät ja asiakaskunnat. Kyselyn tuottaman vastauksen sanoin: Eteenpäin vain rohkeasti ja avoimin mielin. Ei pelätä turhaa kiviä ja kantoja. Mitään tuskin voidaan menettääkään. Kuntatoimijoiden kokoontumisissa on pidetty hyvänä järjestökentän aktiivisuutta yhteistyöhön ja kaivattu yhteyshenkilöä järjestökenttään. Yhteistyötä pidetään hyödyllisenä ja toivotaan ideointia ja toiminnan yhteistä suunnittelua. Ajatusten jakaminen paneeleissa ja foorumeissa koetaan mielekkäänä yhteistyön aloituksena. Päijät-Hämeen liitto myönsi rahoituksen Kumppanuuskeskus hankkeen esiselvityksiin ja hankehakemuksen kirjoittamiseen. Rahoituksen avulla voitiin kuulla eri tahojen toimijoita sekä koota ja jäsentää vuosien aikana kerättyä tietoa. Kumppanuuskeskus hankkeen aikana on tavoitteena luoda perusta pysyvälle ja kehittyvälle toiminnalle. 2 Kohderyhmä ja hyödynsaajat Hankkeella halutaan vaikuttaa eri-ikäisten päijäthämäläisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvinvointiin katsotaan kuuluvan fyysisen, psyykkisen, henkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kautta oleellisesti myös liikunnan ja kulttuurin laaja kenttä. Hankkeen myötävaikutuksella Päijät- Hämeessä asuvat asukkaat/kuntalaiset saavat tietoa heille suunnatuista palveluista ja toiminnoista vaivattomasti. Tiedonkulku, toimintamahdollisuudet, sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden mahdollistuminen lähellä kuntalaisten omaa elämänpiiriä tukee arjessa jaksamista ja hyvinvoinnin kohentumista. 3

7 Päijät-Hämeessä toimivat järjestöt saavat toiminnalleen näkyvyyttä ja toimintaeväitä yhdistystoiminnan hallintaan. Verkostoitumisen ansiosta järjestöjen osaaminen ja asiantuntemus saadaan kiertoon. Järjestöille tarjoutuu mahdollisuus oppilaitos-, kunta- ja yritysyhteistyöhön, joka lisää järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Yhdistyksissä jäsenistön kasvaminen mahdollistaa tehokkaamman kanavan vaikuttamiseen. Kuntatoimijat saavat hankkeessa kanavoidusti tietoa järjestökentän toiminnoista ja palveluista sekä väylän yhteiseen vuoropuheluun järjestöjen kanssa. Tarpeiden ja toiveiden yhdessä työstäminen avaa uusia ulottuvuuksia yhteistyöhön. Oppilaitokset saavat hankkeen kautta opiskelijoilleen työelämälähtöisiä opinnäyte- ja projektitöitä sekä mahdollisuuden hyödyntää järjestökentän asiantuntemusta opetuksessa. Sosiaalialan opiskelijoille kaivataan mahdollisimman paljon autenttisia ja asiakaslähtöisiä sosiaalialan tilanteita. 3 Tavoitteet ja mittarit Hankkeen päämääränä on päijäthämäläisten elämänlaadun kohentaminen suunnitelmallisen ja toimivan yhteistyön (järjestöjen, kunnan, oppilaitosten, yritysten ja kuntalaisten/asukkaiden) avulla. Hankkeessa on tavoitteena luoda yhteistyössä Päijät-Hämeeseen pysyviä rakenteita ja käytäntöjä verkkoyhteistyön, Kumppanuus- ja Vapaaehtoistoiminnankeskuksen avulla. Hankkeen tavoitteet Päijät-Hämeessä 1. Asukkaiden sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä hyvinvoinnin kohentuminen toimintamahdollisuuksia luomalla. Osa- ja välitavoitteet Kuntalaisten osallisuuden ja mukana olon mahdollistaminen => kumppanuustupa, Päijät- Hämeen jokaiseen kuntaan Toimintamahdollisuuksien luominen eri tahojen järjestämälle vertaistoiminnalle. Sähköisen portaalin toteuttaminen alueellisista toiminnoista ja palveluista. Tavoitteen toteutumista mitataan asukkaiden/kuntalaisten osallistumisella (käynnit), palautteilla (kysely), haastatteluilla ja toimintamahdollisuuksien raportoinnilla (tilastot). 2. Eri tahoilla toteutettavan vapaaehtoistoiminnan koordinointi. Osa- ja välitavoitteet Vapaaehtoistoimintaan yhteisten pelisääntöjen ja mallin luominen. Vapaaehtoistoiminnankeskuksen käynnistäminen. 4

8 Mittareina tavoitteiden toteutumiselle on vapaaehtoistoiminnan yhteistyötahojen, koulutusten, virkistysten, tapaamisten ja vapaaehtoisten määrät (tilastot) sekä yhteistyötahojen ja vapaaehtoisten kuuleminen (kyselyt, haastattelut). 3. Yhdistysten, kuntien, oppilaitosten, kuntalaisten ja yritysten välisten yhteisten käytäntöjen luominen. Osa- ja välitavoitteet Eri tahojen toimijoiden yhteistyörekisterin (yhteystiedot) kokoaminen. Yhteistyöryhmien käynnistäminen (vapaaehtoistoiminta, tiedotus ja markkinointi, yhdistystoiminnan kehittäminen, verkostoyhteistyö), pelisääntöjen ja kumppanuussopimusten laatiminen. Kehittämisrakenteiden mallintaminen (järjestöpäivät, kuntapäivät, innovaatioillat, paneelit ja asukaspäivät). Tavoitteen saavutettavuutta mitataan yhteistyötahojen määrällä (käynnit), tapahtumien, koulutusten ja tilaisuuksien lukumäärällä (tilasto) ja yhteistyötahojen mielipiteiden kuulemisella (kyselyt ja haastattelut). 4. Tiedon kokoaminen ja välittäminen eri tahojen toiminnoista ja palveluista kuntalaisille ja yhteistyötahoille. Osa- ja välitavoitteet Virtuaalisen yhteistyöverkoston rakentaminen (tapahtumakalenteri, extranet) ja sosiaaliseen mediaan linkittyminen. Yhteisen markkinoinnin ja tiedotuksen mallintaminen => tiedotussuunnitelma. Mittareina käytetään mediatiedotteita ja mediaosumia (tilasto) sekä yhteistyötahojen kuulemista (verkkokysely). Verkkoyhteistyön sähköisen alustan käyttöä mitataan käyntikerroilla, viestien määrillä ja ajantasaisuudella. 4 Tuotokset Hankkeen huolellisen suunnittelun, laajan verkostoitumisen ja täsmällisen tavoiteasettelun avulla uskotaan hankkeessa saavutettavan seuraavat tuotokset: Kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääntyminen sekä sosiaalisten toimintaympäristöjen mahdollistaminen => kumppanuustuvat ja rekisteri käytettävissä olevista tiloista. Vapaaehtoistoiminnankeskus => malli vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. 5

9 Päijäthämäläisten järjestöjen, kuntien, oppilaitosten ja yritysten sekä kuntalaisten suunnitelmallinen ja toimiva yhteistyö => malli yhteistyön rakenteista. Tietojen löydettävyyden helppous =>sähköinen portaali ja tapahtumakalenteri palveluista ja toiminnoista. Hankkeen tulokset: Kuntalaisten/asukkaiden lisääntynyt osallistuminen toimintojen ideointiin ja toteutukseen. Vapaaehtoistoiminnankeskuksen koordinointi. Suunnitelmallinen yhteistyö eri toimijoiden kesken. Toimiva tiedonkulku eri tahojen välillä. Kumppanuuskeskus hankkeen vaikutukset: Päijäthämäläisten hyvinvointi kohenee ja elämänlaatu paranee. Omaehtoisesti hyvinvointiin vaikuttaminen lisääntyy, kun sosiaaliset verkostot ja alueellinen yhteisöllisyys vahvistuu. Eri tahojen (järjestöt, kunnat, oppilaitokset, yritykset) edustajat tiedostavat toistensa toiminnan ja kykenevät ohjaamaan asukkaat/kuntalaiset avun luokse. Kuntalaiset löytävät tarpeitaan vastaavaa toimintaa ja palveluita sekä tiedostavat omat mahdollisuudet osallisuuteen. Syntyy asukaslähtöisiä toimintamalleja asukkaiden/kuntalaisten hyvinvoinnin kohentamiseksi ja yhteisöllisyyden tiivistämiseksi. Vapaaehtoistoimintaa koordinoivat tahot luovat mallin yhteistyön rakenteista. vapaaehtoistoiminta mahdollistaa osallistumisen sekä kuulluksi ja autetuksi tulemisen. Eri toimijoiden välinen yhteistyö tiivistyy ja hankkeen avulla syntyy selkeät rakenteet ja pelisäännöt verkostolle. Hankkeen aikana luodut yhteiset sopimukset ja käytännöt antavat kumppanuusverkostolla hyvät toimintaedellytykset. Tietoisuus alueellisista palveluista ja toiminnoista saavuttaa kuntalaiset ja eri tahojen toimijat. Sähköisellä alustalla olevat portaalit, tapahtumakalenteri, extranet sekä sosiaalisen median linkit mahdollistavat helposti löydettävän ajantasaisen tiedon saannin. Vaikuttavuuden osalta katsotaan laajan hankeyhteistyön avulla päästävän näihin merkittäviin tuloksiin päijäthämäläisten arjen hyvinvoinnin osalta. 6

10 5 Hankkeen toteutusstrategia Hankkeen emoyhdistys (Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistys) asettaa hankkeelle monialaisen ja monitoimijaisen ohjausryhmän ja valitsee hankkeelle työntekijät: kokopäiväinen projektipäällikkö, vapaaehtoistoiminnankoordinaattori, järjestökoordinaattori ja tiedottaja/verkkosuunnittelija sekä osa-aikainen toimistotyöntekijä. Yhdistys ostaa hankkeeseen henkilöstöhallinnon. Koska yhdistys toimii vapaaehtoisten varassa, ilman yhdistystoimintaa pyörittäviä työntekijöitä, on hankkeen toteutuksen kannalta nähty tarpeelliseksi hakea osaamista ja resursseja yhdistystoiminnan ulkopuolelta. Kuvio: Hankkeessa työstettävät osa-alueet Hankkeen käynnistys: hankesuunnitelman täsmentäminen työsuunnitelmaksi, tilojen, kalusteiden ja koneiden hankinta, ulkoisten palveluiden kilpailuttaminen/kumppanuussopimukset, yhteistyöverkoston kokoaminen, tiedotussuunnitelman täsmentäminen, arviointisuunnitelman työstäminen, alueelle jalkautuminen, järjestökenttään tutustuminen, sähköisen verkoston suunnittelu. Päijät-Hämeessä olemassa olevien käytäntöjen ja toimintojen linkittäminen hankkeeseen. Kulttuurikeskus tiedottaa ja järjestää järjestöpäiviä Päijät-Hämeen kulttuuriyhdistyksille. Aluekummitoiminnalla aktivoidaan asukkaita huolehtimaan omasta lähiympäristöstään. Päijät-Hämeen kyläasiamies tulee maaseudun asukkaita yhteisöllisyyteen. Eri yhdistyksillä on alueella alue- ja piirijärjestöjä, esimerkiksi Itä-Hämeen Martoilla on yhteys 77 yhdistykseen. Kirjastojen toiminta on laajentunut liikuntavälineiden lainaukseen ja omahoitopisteisiin sekä tilojen yhteiskäyttöön eri toimi- 7

11 joiden kanssa. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu tiedottaa ja kouluttaa liikuntaseuroja. Eläkeläisjärjestöillä ja vammaisjärjestöillä on omia ryhmittymiään. Hankeyhteistyö käynnistetään kehittämisryhmissä ja alueellisten toimintojen toteutuksessa. Uusien käytänteiden kokeilu ja kehittäminen sekä yhteistoiminnan tiivistäminen kehitysryhmien /-tiimien avulla. Hankkeessa edetään tarvelähtöisesti eri toimijoiden yhteistyössä asioita suunnitellen, toteuttaen ja arvioiden. Hanketyöntekijät ovat mukana kehittämisryhmissä kannustamassa ja tukemassa yhteistyöhön. Hanketyöntekijöiden rooli kehitysryhmissä on työskentelyn käynnistämisessä ja toimintamalliin opettamisessa. Työryhmätyöskentelyn säännölliset kokoontumiset ja sitoutuneet jäsenet mahdollistavat hankkeen tavoitteisiin pääsemisen. Hankkeen sisältöä luodaan yhteistyötahojen edustajien kanssa seuraavissa kehitysryhmissä: vapaaehtoistoiminta, yhdistystoiminnan kehittäminen, tiedotus ja markkinointi, kokoontumistilat ja verkkoyhteistyö. Yhteydenpitoon, tiedon levittämiseen ja eri tahojen yhteistyön tiivistämiseksi toteutetaan hankkeessa järjestötreffit, järjestöpäivät, kuntapäivät, innovaatioillat, yhteistyöfoorumit, paneelit ja asukaspäivät yhteistyön virittämiseksi ja juurruttamiseksi. Hankkeessa rakennetaan verkkoympäristö yhteydenpidon ja tiedotuksen lisäämiseksi sekä markkinoinnin tehostamiseksi. Kumppanuuskeskuksen juurruttaminen ja hankkeen päättäminen: kehitetyille käytännöille ja toiminnoille etsitään vastuutahot jo kokeiluvaiheessa. Ennen hankkeen päättymistä kartoitetaan mahdollisten yhteisten hankerahoitusten suunnittelu ja hakeminen uusille kehittämiskohteille. Kumppanuuskeskuksesta on tavoitteena luoda pysyvä toiminta. Kumppanuusverkoston roolin painottaminen pysyvän toiminnan suunnittelussa huomioidaan jo hankkeen alusta alkaen. Hankkeessa kootaan prosessikuvauksin ja mallien avulla tuotoksia ja tuloksia. Raporttien, arviointi- ja loppuraportin työstämisellä ja julkaisulla saadaan levitettyä arvokasta tietoa hankkeen haasteista ja onnistumisen kokemuksista. Hankkeen tulosten jakamisessa hyödynnetään yhteistyöverkostoa ja sähköisiä kanavia. Hankekauden lopuksi hankeorganisaatio puretaan ja henkilöstön ammattitaitoa hyödynnetään pysyvässä toiminnassa. Kuvio: Hankkeen vuosittaiset painopistealueet 8

12 6 Työsuunnitelma Taulukko: Vuoden 2012 työsuunnitelma Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hankkeelle 2012 tehtävät vastuu Tammikuu: Helmikuu: Maaliskuu: Huhtikuu: Toukokuu: Kesäkuu: Heinäkuu: Alustava päätös hankerahoituksesta. Projektipäällikön palkkaaminen hankkeeseen. Tilojen, kalusteiden, koneiden ja tarvikkeiden hankinta. Hankesuunnitelman täsmentäminen työsuunnitelmaksi ja projektikalenterin työstäminen. Valtioneuvoston päätös hankerahoituksesta. Yhteistyöverkoston ja ohjausryhmän kokoaminen. Ulkoisten palveluiden hankinta. Tiedotussuunnitelman täsmentäminen. Arviointisuunnitelman työstäminen. Hanketyöntekijöiden palkkaaminen. Hankkeen käynnistymisestä tiedottaminen. Työntekijöiden perehdytys ja yhteisistä pelisäännöistä sopiminen. Hankkeen aihealueisiin liittyvään tausta-aineistoon tutustuminen ja tutkimuksiin perehtyminen. Olemassa olevaan toimintaa ja käytäntöihin perehtyminen. Päijäthämäläisten järjestöjen kartoitus ja kuuleminen. Päijäthämäläisten vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tahojen kartoitus ja kuuleminen. Kuntalaisten ja asukkaiden kuuleminen Sähköisen verkkoympäristön suunnittelu. Verkkoyhteistyön testaaminen Sähköisen yhteyden avaaminen yhteistyötahoille. Kehittämisryhmien suunnittelu. Toimintojen suunnittelu, yhteistyötahojen ja tilojen etsintä. Oppilaitosyhteistyön suunnittelu. Syksyn toimintojen suunnittelu, yhteistyötahojen ja tilojen etsintä. Yhdistyksen hallitus Projektipäällikkö Yhdistyksen hallitus Projektipäällikkö Yhdistyksen hallitus Projektipäällikkö Hanketiimi Hanketiimi Järjestökoordinaattori Vapaaehtoistoiminnankoordinaattori Hanketiimi Verkkosuunnittelija Projektipäällikkö Hanketiimi Elokuu: Päijät-Hämeen alueille jalkautuminen ja toimintojen käyn- Hanketiimi 9

13 Syyskuu: Lokakuu: Marraskuu: Joulukuu: nistäminen. Järjestöt: alueelliset työpajat ja yhteiskoulutukset Vapaaehtoistoiminta: rekrytointi, koulutus, perehdytys, virkistys Kehittämisryhmät, Yhteistyöfoorum, paneeli Hankerahoituksen hakeminen. Syksyn tiedotussuunnitelma Verkkoyhteistyön laajentaminen Sosiaaliseen mediaan linkittymisen suunnittelu Verkkoyhteistyöhön ja tiedotukseen kouluttaminen Palautteiden kerääminen. Vertaisarviointi sisar hankkeiden kanssa. Ulkoinen- ja itsearviointi. Vuoden 2012 tilastointi ja raportointi. Seuraavan vuoden suunnittelu -> Pilottien levittäminen. Järjestökoordinaattori Vapaaehtoistoiminnankoordinaattori Projektipäällikkö Verkkosuunnittelija Hanketiimi Projektipäällikkö Hanketiimi 7 Resurssit Laaja hankealue, Päijät-Hämeen 14 kuntaa on huomioitu hankkeen resursoinnissa. Työntekijöiden määrässä on huomioitu mahdollisuus jalkautua riittävästi koko alueelle. Henkilöstön hankinnassa arvostetaan projektiosaamista, käytännön kokemusta järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tuntemusta sekä ammattiosaamista. Ilman Raha-automaattiyhdistyksen 100% rahoitusta hanketta ei voida toteuttaa ja tavoitteita saavuttaa. 7.1 Henkilöstö PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Vastaa hankkeen operatiivisesta johtamisesta ja hankkeen etenemisestä sekä raportoinnista. Huolehtii kumppanuusyhteistyöstä eri tahojen kanssa ja hankkeen keskeisten työskentelyfoorumien => kehittämisryhmien verkostoitumisesta. Mahdollistaa ohjausryhmien kokoontumiset ja raportoinnit. Luo yhteydet eri oppilaitoksiin ja käynnistää oppilaitosyhteistyön. Levittää tietoa hankkeen etenemisestä ja rakentaa yhteistyöverkostoa hankkeen toteutuksen tueksi. VAPAAEHTOISTOIMINNANKOORDINAATTORI: Huolehtii vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tahojen kokoamisesta ja verkostoitumisesta. Yhteistyössä vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tahojen kanssa toteuttaa vapaaehtoisten rekrytoinnin, koulutuksen, työnohjauksen, virkistyksen ja yhteistyön toteutumisesta. Käynnistää Päijät- Hämeeseen vapaaehtoistoiminnankeskuksen. Hankkii tietoa vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista ja verkostoituu vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden kanssa valtakunnallisesti. Luo tarvelähtöisesti uusia toimintamenetelmiä vapaaehtoistoiminnan koordinointiin, raportoi ja arvioi toiminnan edistymistä. 10

14 Osa-aikainen TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ: hoitaa toimistopalveluiden toteutuksen. JÄRJESTÖKOORDINAATTORI: Kokoaa Päijät-Hämeessä toimivat järjestöt ajantasaiseen rekisteriin ja listaa toiminnan. Käynnistää yhdistystoiminnan kehittämisen työpajojen, koulutuksen, teematapahtumien ja alueellisten verstaiden avulla. Toimii järjestöjen tukena luotaessa rakenteita kunnan, oppilaitosten ja yhdistysten kanssa verkostoitumisessa. Luo tarvelähtöisesti uusia toimintamenetelmiä järjestötoimintaan ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa, raportoi ja arvioi toiminnan edistymistä. TIEDOTTAJA/VERKKOSUUNNITTELIJA: luo verkkoyhteisön eri tahojen yhteydenpitoon ja tiedottamiseen. Kouluttaa ja opastaa toimijat verkoston käyttöön. Työstää toimijoiden kanssa tiedotussuunnitelmat sekä opastaa tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Tukee järjestöjä lisäämään näkyvyyttä ja kohdentamaan markkinointia oikea-aikaisesti kohdennettuna. Hanketiimi työskentelee kiinteässä työyhteistyössä. Vertaisarvioinnin ja työskentelyn peilaamisen mahdollisuuksia hyödynnetään päivittäisessä työssä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. 7.2 Yhteistyökumppanit Päijät-Hämeen kunnat, Lahden ammattikorkeakoulun sosiaaliala, Hollolan ja Heinolan rovastikunta ja Lahden kaupungin Sivistystoimialan Liikunnan ja kulttuurin vastuualue ovat sitoutuneet olemaan mukana hankkeen kehittämisessä ja mahdollistamassa päijäthämäläisille sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden tiivistymistä. Hakuvaiheessa 25 päijäthämäläistä järjestöä/yhteisöä on sitoutunut hankeyhteistyöhön. Järjestöjen rooli on olla tiiviisti mukana kehittämässä kumppanuusverkostoa: vastata kuntalaisten tarpeisiin, toteuttaa ryhmätoimintaa, kohtaamispaikkoja, tapahtumia, luoda yhdessä uutta, verkostoitua, jakaa tietoa Päijät-Hämeessä olevista palveluista ja toiminnoista sekä levittää tietoa omalle jäsenistölleen. Monet järjestöt ovat sitoutuneet kehittämään hankeyhteistyössä alueellista vapaaehtoistoiminnankeskusta ja yhteistä tiedotusta sekä markkinointia. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso toimii Kumppanuuskeskus -hankkeen tukena toimintojen kehittämisessä ja yhteistyöverkostojen rakentamisessa. Oppilaitosyhteistyön avulla saadaan opiskelijaresursseja toiminnalliseen yhteistyöhön työharjoittelujen, projektitöiden ja teemallisten tuokioiden avulla. Tiedollinen yhteistyö toteutuu opinnäytetöiden, kehittämistehtävien, kartoitusten ja koulutusyhteistyön avulla. oppilaitosyhteistyö antaa ajantasaisen tiedon ja tuoreet osaajat hankeyhteistyöhön. Järjestöyhteistyön suurin resurssi on laaja toimintakenttä, jolla on elämisen ja kokemisen kautta syntynyttä arjen tietoa jaettavaksi muille. Järjestöissä on runsaasti kokemusperäistä sekä ammatillista tietoa jäsenistön erityistarpeista ja oman alan erityisosaamisesta. Järjestötoimijat mahdollistavat kokemuksellisen toiminnan toteutuksen. Yhteistyötahot antavat kehittämisryhmiin ja ohjausryhmään työpanoksensa. Kuntalaiset ja vapaaehtoistoimijat tuovat oman osaamisensa ja kokemuksensa kehittämiseen ja toiminnan toteutukseen. Kuntatoimijat antavat hankkeeseen ammatillista osaamistaan. 11

15 Hankkeen hakuvaiheessa hankeyhteistyöhön ovat sitoutuneet seuraavat järjestöt/yhteisöt: Atopialiitto, Päijät-Hämeen atopiayhdistys ry, Diakonia Laitos, Lahti, Elämäntapaliitto ry, Elokolo, Harjulan Setlementti ry, Imetyksentuki, Itä-Hämeen Martat ry, Irti Huumeista ry, Kuuroliitto ry, Lahden ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysala, Lahden ensi- ja turvakoti ry, Lahden Lähimmäispalvelu ry, Lahden Pelastakaa Lapset ry, Lahden Seudun Vanhemmat Laseva ry, Lahden seudun yhden vanhemman perheet ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistys ry, Miessakit ry, Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys ry, Päijät-Hämeen Hyvinvointipalvelujen kehitys ry, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, Päijät-Hämeen Mielenterveysseura ry, Lahden Seudun kriisikeskus, Päijät-Hämeen Mielen-terveystuki ry, Päijät-Hämeen Monikkoperheet ry, Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry, Sosiaalialan Osaamiskeskus Verso- liikelaitos ja Suomen Kuurosokeat ry, Lahden osasto. Kuvio: Yhteistyökumppanit ja kehittämisryhmät Sisarhankkeet Vapaaehtoistoiminnan kehittämistiimi Verkko- yhteistyön kehittämistiimi Yhdistystoiminnan kehittäminen Järjestöt / yhteisöt Kuntatoimijat Oppilaitokset Kokoontumistilojen kehittämistiimi Kumppanuuskeskushanke Projektipäällikkö Toimistotyöntekijä Hanketyöntekijä Hanketyöntekijä Hanketyöntekijät Kuntalaiset Yritykset Tiedotuksen ja markkinoinnin tiimi 12

16 8 Budjetti HENKILÖSTÖKULUT Palkkakulut projektipäällikkö vapaaehtoistoiminnankoordinaattori järjestökoordinaattori tiedottaja/verkkosuunnittelija osa-aikainen toimistotyöntekijä (2kk/vuosi) Pakolliset sosiaalikulut Koulutus, työnohjaus MATKAKUSTANNUKSET (28%) Matkakulut TOIMITILAKUSTANNUKSET Vuokrat (työhuoneet ja ryhmätilat) HANKINNAT Irtaimiston hankinnat (kalusto ja työkoneet) TOIMINTAMENOT Toimintatarvikkeet (tiedotus, markkinointi ja materiaalit) Muut kulut (sähkö ja vesi ) ARVIOINTI Ulkoinen arviointi VUODELLE 2012 yhteensä: Koko hanke yhteensä:

17 9 Organisaatio ja johtaminen Hanketta hallinnoi Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) alueellinen jäsenyhdistys Päijät- Hämeen sosiaaliturvayhdistys ry. Yhdistys toimii alueella sosiaali- ja terveydenhuollon alalla työskentelevien yhdyssiteenä, kokoamalla yhteen asiantuntijoita sosiaalipoliittisten kysymysten äärelle. Yhdistys kouluttaa, vaikuttaa ja järjestää sosiaalipoliittisia foorumeita sekä kulttuuri-, virkistysja opintomatkoja. Yhdistys koetaan alueella neutraalina toimijana, jonka vastuulle yhteistyötahot Kumppanuuskeskushankkeen hallinnoinnin haluavat uskoa. Hankeorganisaatio koostuu hankkeesta vastaavasta projektipäälliköstä, järjestökoordinaattorista, vapaaehtoistoiminnankoordinaattorista, tiedottaja/verkkosuunnittelijasta ja osa-aikaisesta toimistotyöntekijästä Projektipäällikkö toimii hanketyöntekijöiden esimiehenä. Projektipäällikön esimiehenä toimii Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Hanketiimin tukena ja toimintaa ohjaavana toimii hankkeen emoyhdistyksen asettama ohjausryhmä. Kuvio: Hankkeen organisaatiokaavio Hankkeelle asetetaan yhteistyötahojen lähellä käytäntöä olevista asiantuntijoista ohjausryhmä. Ohjausryhmän tarkoituksena on hankkeen johtamisen tukeminen ja yhteydenpidon tiivistäminen sidosryhmiin. Ohjausryhmä ei ole virallinen päätöksentekoelin, eikä sillä ole juridista vastuuta hankkeesta. 14

18 Ohjausryhmän tehtävät: valvoo ja arvioi hankkeen etenemistä tukea hankkeen toteuttajaa ja hanketyöntekijöitä seuraa hankkeen taloutta auttaa hankkeen verkostoitumisessa tuo esille sidosryhmien näkemyksiä tiedottaa sidosryhmiltä ja sidosryhmille käsittelee toimintasuunnitelmat, väli- ja loppuraportit osallistuu hankkeen tunnettuuden lisäämiseen tekee tarvittaessa korjausehdotuksia levittää hankkeen tuloksi 10 Riskit ja oletukset Riskit on kohdennettu taloudellisiin-, henkilöstö-, sidosryhmä-, teknisiin-, hallinnollisiin ja toiminnallisiin riskeihin. Riskien listaamisessa tarkastellaan hankkeen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä sekä hankkeen jatkuvuuteen kohdistuvia seikkoja. Riskien pisteyttämisen sijaan pureudutaan riskien hallintaan ja niihin seikkoihin jotka mahdollistavat keinojen löytymiseen. Taloudelliset riskit: Selkeät sopimukset hankkeessa vastuista ja pelisäännöistä. Taloussuun-nitelmat vuosittain ja tuloslaskelmien tarkistus vuosineljänneksittäin sekä ammatillinen tuki. Sidosryhmäriskit: Riittävä ja kohdennettu tiedotus. Läpinäkyvä toiminta, yhteiset pelisäännöt eri toimijoiden kesken. Keskinäinen luottamus ja kunnioitus toisia kohtaan. Hallinnon riskit: Henkilöstöhallinnan ostaminen, vastuiden jakaminen, tiivis tiedonkulku ja toimiva yhteistyö. Riittävä vuoropuhelu ja tiivis yhteys ohjausryhmätyöskentelyyn. Henkilöstöriskit: Hyvä perehdytys työhön ja selkeät työnkuvat. Yhteiset pelisäännöt toimintatavoista. Hyvät työolosuhteet ja työvälineet sekä riittävä kannustus ja virkistys (TYKY). Tekniset riskit: Asiantuntijoiden hyödyntäminen ja ajantasaiset työvälineet. Toiminnalliset riskit: Selkeät työnjaot ja vastuut. Hyvä tiedonkulku ja riittävä yhteydenpito. 15

19 Kuvio: Riski-analyysi Riski Arvioitu vaikutus Riskinhallinta Taloudellinen riski: Rahoituksen riittämättömyys Sidosryhmiin liittyvä riski: Yhteistyötahojen sitoutumattomuus Kulujen lisääntyminen Uuden toimintatavan aiheuttama muutosvastarinta. Yhteistyötahojen resurssipula. Mustasukkaisuus ja kilpailuasetelma. Tarkka, mutta joustava budjetti ja selkeät sopimukset vastuista sekä käytännöistä. Talouden seuranta vuosineljäneksittäin tuloslaskelmista. Tiedotus ja toiminnan läpinäkyvyys. Toiveiden ja tarpeiden kuuleminen. Yhteiset kokoontumiset. Selkeät yhdessä sovitut pelisäännöt. Hallinnon riski: Emoyhdistyksen hankekokemattomuus ja voimavarojen vähäisyys Henkilöstöriski: Henkilöstö Resurssit henkilöstöhallintoon. Hallituksen jäsenillä on hankkeessa omat vastuualueet. Työntekijöiden jaksaminen Määräaikaiset työntekijät Henkilöstöhallinto ostetaan ulkopuolelta. Yhteiset pelisäännöt, vastuiden jakaminen, tiivis tiedonkulku ja toimiva yhteistyö. Perehdytys. Hyvät työolot, kannustus ja virkistys. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja työsuhteiden turvaaminen kumppanuusverkoston taustatahoille. Tekninen riski: Laitteiden ja yhteyksien hallinta Haastavat laitehankinnat. Asiantuntijoiden hyödyntäminen. Ajanmukaisten välineiden käyttö. Toiminnallinen riski: Toimintaan sitoutumattomuus Toiminnan laimeus Selkeät työnjaot ja vastuut. Hyvä tiedonkulku ja riittävä yhteydenpito. 11 Raportointi ja seuranta Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistyksen hallitus vastaa hankkeen hallinnoinnista. Hankkeen ohjausryhmä toimii hallinnoijan valtuuttamana. Ohjausryhmä toimii hankkeen johtamisen tukena ja seuraa hankkeen etenemistä. Hankkeen projektipäällikkö vastaa hankkeen operatiivisesta johtamisesta. Hankkeen etenemisestä raportoidaan rahoittajalle, yhdistyksen hallitukselle ja ohjausryhmälle. Hankkeen tiedotuksesta ja raportoinnista on laadittu tiedotussuunnitelma. Hankkeessa tilastoidaan osallistujat, yhteistyötahot, yhteistyöverkostojen tapaamiset ja tapahtumat. Tilastointi linki- 16

20 tetään kulkemaan arvioinnin rinnalla ja näin täydentämään kokonaistilanteen hahmottamista vuosittain. Hankkeessa toteutetaan hanketyöntekijöiden osalta itsearviointi vuosittain ja ulkoiseen arviointiin liittyvää työryhmien ja yhteistyötahojen kuulemista sekä arviointia. Hankkeeseen ostetaan ulkoinen arviointi, joka kulkee koko ajan hankkeen rinnalla jatkuvana arviointina. Ulkoisen arvioinnin toteuttajan kanssa laaditaan arviointisuunnitelma, jossa huomioidaan arviointiin linkittyvät itsearviointi, tilastot ja opinnäytetyöt sekä projektityöt. Arvioinnissa pyritään huomioimaan hyvin hankkeen monialaisuus ja laajat tavoitealueet. Hankkeessa käytettäviä monialaisia ja monitoimijaisia kehittämisryhmiä (vapaaehtoistoiminta, yhdistystoiminnan kehittäminen, verkostoyhteistyö, kokoontumistilat, tiedotus ja markkinointi ryhmät) voidaan arvioinnissa tarkastella yksittäisinä ja osana kokonaisuutta. Näin kunkin ryhmän onnistumiset, haasteet ja kipukohdat voidaan jo hankkeen aikana saada arvioinnin avulla toisille ryhmille hyödyksi. Hankkeessa käytetään suunnitelmallisen ja tavoitteellisen työskentelyn apuvälineitä: SWOTanalyysi, Suuntatyökalua, ongelma-analyysiä, Logframe -matriisia ja vuosikelloa sekä projektikalenteria. Työskentelyä suuntaavien apuvälineiden käytöllä varmistetaan kausittain yhteisymmärrys hankkeen etenemisestä, tavoitteiden saavuttamisesta ja oikeasta suunnasta hanketyöntekijöiden, ohjausryhmän, hallituksen ja yhteistyötahojen kanssa. Vertaisarviointia toteutetaan sisarhankkeiden: haminalaisen Ravimäkiyhdistyksen Yksillä purjeilla - Etelä-Kymenlaakson kumppanuus -hankkeen ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin Monteri -hankkeen kanssa. Yhteinen hankkeiden välinen tehtävä on tehdä yhteistä kehittämistyötä alueellisten rajojen yli sekä hyödyntää hankkeiden avulla saatuja kokemuksia, tietoa ja osaamista oman kehittämistyön tukena. Yhteistyötä tehdään vertaiskehittämisen, vertaisarvioinnin, koulutusten järjestämisen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisen alueilla. Sosiaalisen tilinpidon menetelmään perehdytään ja sitä harjoitellaan hankkeessa luomalla emoyhdistykselle malli ja kokemus sosiaalisten tulosten arvioinnista ja raportoinnista. 12 Tiedotus ja viestintä Tiedotus ja viestintä ovat merkittävässä roolissa hankkeen onnistumisen kannalta. Tiedotuksen ja viestinnän kohderyhmiksi on hankkeessa listattu emoyhdistys (Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistys ry), rahoittaja (Ray), yhteistyökumppanit, kuntalaiset/asukkaat, suuri yleisö ja media. Kuukausittain sähköisellä hankeviestillä tiedotetaan hankkeen kuulumiset (tapahtumat, kokousten yhteenvedot, hankkeen eteneminen) yhteistyötahoille, ohjausryhmälle ja hallinnoijalle. Rahoittajalle raportoidaan ohjeistuksen mukaisesti. Kuntalaisille/asukkaille tiedotetaan alueittain nettisivujen (yhteistyötahojen omat nettisivut ja yhteinen sähköinen alusta), sähköisen tapahtumakalenterin, printti-, sosiaalisen median ja yhteistyötahojen (lähikauppa, kirjasto, terveyskeskus, 17

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Monitoimijaisella järjestö-kuntakumppanuudella lasten ja perheiden hyvää arkea vahvistamassa

Monitoimijaisella järjestö-kuntakumppanuudella lasten ja perheiden hyvää arkea vahvistamassa EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Monitoimijaisella järjestö-kuntakumppanuudella lasten ja perheiden hyvää arkea vahvistamassa Airi Martikainen ja Hannakaarina Sarvela Voimaperhe/ESKO-hanke Mannerheimin

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Yhteispelillä kohti hyvinvointia Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hanke (Ray 2012-2015)

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA

KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA Yhteispelillä kohti hyvinvointia Päijät-Hämeessä alueellista yhteistoimintaa ja hyvinvointia kehitettiin kyselyistä saatujen vastausten avulla. Saate Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistyksen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry LAMPPU kumppanuushanke 2012-2015 Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry TAUSTA JA TARVE Työssäkäyvät omaishoitajat antavat kaksinkertaisen panoksen yhteiskunnalle Läheisensä

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016

Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016 Oheismateriaali / sivltk 19.1.2016 7 Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016 Sivistysjohtaja Matti Hursti 1.12.2015, päivitetty 12.1.2016 Lähtökohta KeSuun: Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla

Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla Sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli, Oulun kaupunki Hankekoordinaattori Katja Häkkilä, SOSTE Lyhyesti ESKO- Ehkäisevän työn kärkihankkeesta

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry Yhdistyksen päämäärät Uusien jäsenien hankkiminen ja sisarien aktivoiminen toimintaan Sisarten keskinäinen arvostava yhteistyö Yhdistyksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Osallisuushanke Sallin kokemuksia kehittämistyöstä Projektipäällikkö Anne Pyykkönen KANTU 13 PÄIVÄT Työryhmä 12 Kuntien ja järjestöjen

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot