Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus"

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus Kansalaistoiminnalla kohti arjen hyvinvointia PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALITURVAYHDISTYS 19. joulukuuta 2011

2 Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus Kansalaistoiminnalla kohti arjen hyvinvointia Sisällys TIIVISTELMÄ HANKKEEN TAUSTA JA TARVE YHTEISTYÖN PERINNE YHTEISTYÖHÖN KANNUSTAMINEN YHTEISTYÖSTÄ KUMPPANUUDEKSI KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT TAVOITTEET JA MITTARIT TUOTOKSET HANKKEEN TOTEUTUSSTRATEGIA TYÖSUUNNITELMA RESURSSIT HENKILÖSTÖ YHTEISTYÖKUMPPANIT BUDJETTI ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN RISKIT JA OLETUKSET RAPORTOINTI JA SEURANTA TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Liite Hankkeen suunnittelumatriisi 1

3 Tiivistelmä Lahden seudulla on pitkään kypsynyt tarve ja toive Kumppanuustalon/Kumppanuuskeskuksen käynnistämisestä. Päijät-Hämeessä yhteistyön syntyminen vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Yhteistyötä ja kumppanuutta on harjoiteltu eri hankkeissa. Tarpeelliseksi on koettu selkiyttää järjestöjen keskinäisiä ja järjestöjen/yhteisöjen sekä kuntatoimijoiden yhteistyön rakenteita. Päijät-Hämeen alueella tehtiin vuoden 2007 alusta alkanut mittava sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestely. Toimintakenttä on nykyisellään hyvin pirstaleinen ja asukkaille hankalasti hahmottuva. Julkisella sektorilla on asetettu tavoitteeksi asukkaiden, perheiden ja yhteisöjen omavastuu ja tarve nykyistä suurempaan omatoimisuuden kasvuun. Vastuulla tarkoitetaan huolehtimista oman ja lähiyhteisöjensä hyvinvoinnin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä nykyistä suurempaa panostusta tarvitsemiensa palvelujen rahoittamiseen. Kumppanuuskeskus hankkeen päämääränä on päijäthämäläisten elämänlaadun koheneminen ja suunnitelmallisen ja toimivan yhteistyön rakentaminen yhteistyössä yhdistysten, kuntien, oppilaitosten, yritysten ja kuntalaisten välille. Hankkeen tavoitteena on Päijät-Hämeessä 1. Asukkaiden sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä hyvinvoinnin kohentuminen toimintamahdollisuuksia luomalla. 2. Eri tahoilla toteutettavan vapaaehtoistoiminnan koordinointi. 3. Yhdistysten, kuntien, oppilaitosten, kuntalaisten ja yritysten välisten yhteisten käytäntöjen luominen. 4. Tiedon kokoaminen ja välittäminen eri tahojen toiminnoista ja palveluista kuntalaisille ja yhteistyötahoille. Hankkeessa luodaan mahdollisuuksia kuntalaisten osallisuuden, yhteisöllisyyden ja sosiaalisten toimintaympäristöjen lisääntymiseksi kokoontumistilojen ja yhteydenpidon avulla. Lisääntyneen ryhmätoiminnan ja verkostoitumisen ansiosta asukkaiden/kuntalaisten hyvinvointi kohenee. Kumppanuuskeskuksen verkkoyhteistyön ja tietojen kokoamisen ja levittämisen ansiosta päijäthämäläisten järjestöjen, kuntien, oppilaitosten ja yritysten sekä kuntalaisten kesken syntyy suunnitelmallista ja toimivaa yhteistyötä. Vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tahojen verkostoitumisen ja yhteistoiminnan avulla syntyy alueellinen Vapaaehtoistoiminnankeskus. Vapaaehtoistoiminnan yhteisen rekrytoinnin, koulutuksen, virkistyksen ja huolenpidon myötävaikutuksella vapaaehtoisuus lisääntyy ja järjestöjen tunnettuus paranee.

4 1 Hankkeen tausta ja tarve 1.1 Yhteistyön perinne Lahden seudulla on pitkään harjoiteltu yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Päijät-Hämeessä yhteistyön syntyminen vie perinteisesti paljon aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Yhteistyötä on harjoiteltu esimerkiksi Neuvokas- hankkeessa, joka vuonna 1998 mahdollisti alueen kansalaisjärjestöjen yhteisen tiedoston. Valtakunnalliseen Perhe-hankkeeseen liittyvä Lahden Perhe- hanke kokosi laajan verkoston vahvistamaan ja luomaan kumppanuuteen pohjautuvaa toimintakulttuuria ja kehittämään perhettä osallistavia työmenetelmiä. Kumppanuustalon toimintamallin kehittämisen idea nousi vahvasti esiin juuri Perhe hankkeen myötä. Perhe hankkeessa eri osapuolet aloittivat uudenlaisen yhteistyön kunnan, seurakunnan, järjestöjen ja oppilaitosten kesken. Perhehankkeen perintönä jatkaa perhekeskus Perhetupa. Kumppanuus- ja ryhmätoiminta vanhemmuuden tukena hanke kokosi perheiden kanssa toimivat tahot toiminnalliseen yhteistyöhön. Myös kunta ja palvelurakenne uudistuksen ns. Paras hankkeen uskotaan muuttavan kuntien ja yhdistysten yhteistyötä. Päijät-Hämeen alueella tehtiin vuoden 2007 alusta alkaen mittavat sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestelyt, kun Heimo Hyvinvointipiiri- hankkeen ( ) myötä maakunnan kahdeksan kunnan kaikki perustason sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät entisen erikoissairaanhoidon kuntayhtymän järjestettäviksi. Tämän järjestelyn seurauksena syntyi kuntien yhteinen peruspalvelukeskus Aava ja viiden kunnan vastaavat palvelut siirtyivät liikelaitosmuotoisen peruspalvelukeskuksen, Oivan järjestettäviksi. Erikoissairaanhoidon kuntayhtymän toimiala laajeni siten peruspalveluihin ja syntyi sosiaali- ja terveysyhtymä ja viisi kunnan yhteisessä peruspalvelujen kunnallisessa liikelaitoksessa isäntäkuntana toimii yksi maakunnan kunnista. Maakunnan kunnista Lahti ja Heinola järjestävät peruspalvelunsa aikaisempaan tapaan eivätkä sosiaali- ja terveyspiirin rakenneratkaisut koskeneet näitä kuntia. Kunnat järjestävät edelleen itse päivähoidon-, koulun- ja liikunnan palvelut. Koska sosiaali- ja terveydenhuolto on irroitettu peruskuntayhteydestä asukkaille/kuntalaisille on haastavaa löytää tarjolla olevia palveluita ja toimintoja. Myös järjestökentän tarjoamat palvelut ja toiminnat on hankalasti löydettävissä. Yhdistysten yhteistyötä on kehitettävä uuden, osin yhteistoiminta-aluepohjaisen palvelutuotannon kumppanina. Koska tarpeelliseksi on koettu selkiyttää rakenteita järjestöjen keskeisiä ja järjestöjen/yhteisöjen sekä kuntatoimijoiden kesken on Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistys ry (hankkeen hakija/emoyhdistys), Päijät-Hämeen liitto ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto solmivat vuonna 2008 puitesopimuksen, jossa yhteistyön tavoitteiksi asetettiin: hyvinvointinäkökulman rakentaminen osaksi alueellista kehittämistä palveluiden saatavuuden turvaamisen edistäminen järjestöyhteistyön ja yhteisen vaikuttamisen tukeminen järjestöjen ja julkisen sektorin keskinäisen kumppanuuden edistäminen 1

5 kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen Päijät-Hämeessä on yli 4000 rekisteröityä järjestöä, joista ei ole olemassa ajantasaista alueellista ja jaoteltua rekisteriä. Kuntatoimijat ja oppilaitokset kaipaavat järjestökenttään yhteyshenkilöä/koordinaattoria yhteydenpidon mahdollistumiseksi. Järjestötoimijat toivovat selkeitä yhteistyön rakenteita järjestöjen kesken, kuin myös kuntatoimijoiden suuntaan. Järjestöissä on runsaasti sekä kokemusperäistä, että ammatillista tietoa jäsenistönsä erityistarpeista, omaan alansa liittyvästä erityisosaamisesta, tietoa julkisten palveluiden toimivuudesta ja vapaaehtois- ja vertaistoiminnasta ja sen merkityksestä hyvinvoinnille. Yhteydenpitoon ja verkostoitumiseen kaivataan kipeästi lisäresursointia hankerahoituksen avulla. 1.2 Yhteistyöhön kannustaminen Järjestökenttää kannustetaan verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja yhteistyösopimuksiin monien kanavien kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti huhtikuussa 2011 järjestöpoliittisen linjauksen. Ministeriö katsoo, että kansalaisjärjestötoiminta edesauttaa kansalaisten osallistumista ja hyvän elämän edellytysten luomista. Ministeriö kannustaa järjestöjä laaja-alaiseen alueelliseen yhteistyöhön kuntien, muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa. Ministeriö tähtää toiminnallaan kansalaisjärjestölähtöjen rahoituksen turvaamiseen hyvän edistämiseksi. Sosiaali -ja terveyshuollon kansallisen kehittämisohjelma / Kaste ohjelman tavoitteet nousevat hallitusohjelmasta ja hallinnonalan strategioista. Päätavoitteena on osallisuuden lisääminen, syrjäytymisen väheneminen, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja satavuuden parantaminen. Ohjelman yhtenä toimenpiteenä on kuntien ja järjestöjen tukeminen, jotta syntyisi uusia varhaisen puuttumisen malleja. Päijät-Hämeen Kastehankkeista Ikäkaste II / PÄTEVÄ:n kanssa hankeyhteistyön yhtymäkohdaksi muotoutuu ikäihmisten omaehtoinen toiminta. Vahva pohja elämälle Kaste hankkeen (Kasperi) tavoitteena on varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen kohentaminen. Hankeyhteistyön keskiössä on lapsiperheiden alueelliset toiminnat. Kaupunkien ja kuntien strategioissa asukkaiden, perheiden ja yhteisöjen omavastuun ja tarpeen nykyistä suurempaan omatoimisuuteen toivotaan kasvavan. Vastuulla tarkoitetaan huolehtimista oman ja lähiyhteisöjensä hyvinvoinnin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä nykyistä suurempaa panostusta tarvitsemiensa palvelujen rahoittamiseen. Lahden kaupungin strategiassa (2025) korostetaan kaupungin tukevan muun muassa yhteisöllisyyttä ja yhteisöjen toimintaa. Paikallisia yhteisöjä ja asukkaiden omaehtoista toimintaa tukemalla kaupunki luo edellytyksiä turvalliselle ja viihtyisälle asuinympäristölle. Yhteisöjä tukemalla vahvistetaan myös asukkaiden omatoimisuutta oman hyvinvointinsa edistämisessä. 2

6 Järjestöjen ja kuntasektorin välistä yhteistyötä tulisi tiivistää, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Juuri siksi on tarpeellista kartoittaa Päijät-Hämeessä toimivat järjestöt sekä niiden toiminta ja luoda mahdollisuudet yhteistyölle niin järjestöjen kesken kuin myös kuntasektorin kanssa. 1.3 Yhteistyöstä kumppanuudeksi Lahden Perhe hankkeen päätyttyä on käynnistynyt laajemman yhteistyön suunnittelu eri toimijoiden välillä. Yhteiset kokoontumiset toiminnan suunnitteluun ovat keränneet mukaan järjestöjen ja oppilaitosten edustajia. Toiminnallista yhteistyötä on harjoiteltu muun muassa Vapaaehtoistoiminnan messujen toteutuksen yhteydessä. Vapaaehtoistoiminnan alueellisella koordinoinnilla voidaan tukea pienten yhdistysten kipuilua vapaaehtoisten rekrytoinnin, koulutuksen, huollon, työnohjauksen ja virkistyksen osalta. Järjestökentässä toivotaan suunnitelmallista yhteistyötä esimerkiksi markkinoinnin ja tiedotuksen muodossa. Järjestötoimijoille toteutettiin Järjestö-/kumppanuuskysely syksyllä Toiveena kyselystä nousi kokoontumistilat yhdistysten kokouksille ja vertaisryhmätoiminnalle. Erityisesti pienet yhdistykset toivoivat kokoontumistilojen yhteyteen omaa kaappia yhdistyksen kansioille ja muille tavaroille. Järjestötoimijat näkivät Kumppanuuskeskuksen vahvuutena näkyvyyden lisääntymisen, monipuolisen osaamisen ja yhteistyön. Heikkoutena koettiin oma taloudellinen tilanne, erilaiset työkentät ja asiakaskunnat. Kyselyn tuottaman vastauksen sanoin: Eteenpäin vain rohkeasti ja avoimin mielin. Ei pelätä turhaa kiviä ja kantoja. Mitään tuskin voidaan menettääkään. Kuntatoimijoiden kokoontumisissa on pidetty hyvänä järjestökentän aktiivisuutta yhteistyöhön ja kaivattu yhteyshenkilöä järjestökenttään. Yhteistyötä pidetään hyödyllisenä ja toivotaan ideointia ja toiminnan yhteistä suunnittelua. Ajatusten jakaminen paneeleissa ja foorumeissa koetaan mielekkäänä yhteistyön aloituksena. Päijät-Hämeen liitto myönsi rahoituksen Kumppanuuskeskus hankkeen esiselvityksiin ja hankehakemuksen kirjoittamiseen. Rahoituksen avulla voitiin kuulla eri tahojen toimijoita sekä koota ja jäsentää vuosien aikana kerättyä tietoa. Kumppanuuskeskus hankkeen aikana on tavoitteena luoda perusta pysyvälle ja kehittyvälle toiminnalle. 2 Kohderyhmä ja hyödynsaajat Hankkeella halutaan vaikuttaa eri-ikäisten päijäthämäläisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvinvointiin katsotaan kuuluvan fyysisen, psyykkisen, henkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kautta oleellisesti myös liikunnan ja kulttuurin laaja kenttä. Hankkeen myötävaikutuksella Päijät- Hämeessä asuvat asukkaat/kuntalaiset saavat tietoa heille suunnatuista palveluista ja toiminnoista vaivattomasti. Tiedonkulku, toimintamahdollisuudet, sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden mahdollistuminen lähellä kuntalaisten omaa elämänpiiriä tukee arjessa jaksamista ja hyvinvoinnin kohentumista. 3

7 Päijät-Hämeessä toimivat järjestöt saavat toiminnalleen näkyvyyttä ja toimintaeväitä yhdistystoiminnan hallintaan. Verkostoitumisen ansiosta järjestöjen osaaminen ja asiantuntemus saadaan kiertoon. Järjestöille tarjoutuu mahdollisuus oppilaitos-, kunta- ja yritysyhteistyöhön, joka lisää järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Yhdistyksissä jäsenistön kasvaminen mahdollistaa tehokkaamman kanavan vaikuttamiseen. Kuntatoimijat saavat hankkeessa kanavoidusti tietoa järjestökentän toiminnoista ja palveluista sekä väylän yhteiseen vuoropuheluun järjestöjen kanssa. Tarpeiden ja toiveiden yhdessä työstäminen avaa uusia ulottuvuuksia yhteistyöhön. Oppilaitokset saavat hankkeen kautta opiskelijoilleen työelämälähtöisiä opinnäyte- ja projektitöitä sekä mahdollisuuden hyödyntää järjestökentän asiantuntemusta opetuksessa. Sosiaalialan opiskelijoille kaivataan mahdollisimman paljon autenttisia ja asiakaslähtöisiä sosiaalialan tilanteita. 3 Tavoitteet ja mittarit Hankkeen päämääränä on päijäthämäläisten elämänlaadun kohentaminen suunnitelmallisen ja toimivan yhteistyön (järjestöjen, kunnan, oppilaitosten, yritysten ja kuntalaisten/asukkaiden) avulla. Hankkeessa on tavoitteena luoda yhteistyössä Päijät-Hämeeseen pysyviä rakenteita ja käytäntöjä verkkoyhteistyön, Kumppanuus- ja Vapaaehtoistoiminnankeskuksen avulla. Hankkeen tavoitteet Päijät-Hämeessä 1. Asukkaiden sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä hyvinvoinnin kohentuminen toimintamahdollisuuksia luomalla. Osa- ja välitavoitteet Kuntalaisten osallisuuden ja mukana olon mahdollistaminen => kumppanuustupa, Päijät- Hämeen jokaiseen kuntaan Toimintamahdollisuuksien luominen eri tahojen järjestämälle vertaistoiminnalle. Sähköisen portaalin toteuttaminen alueellisista toiminnoista ja palveluista. Tavoitteen toteutumista mitataan asukkaiden/kuntalaisten osallistumisella (käynnit), palautteilla (kysely), haastatteluilla ja toimintamahdollisuuksien raportoinnilla (tilastot). 2. Eri tahoilla toteutettavan vapaaehtoistoiminnan koordinointi. Osa- ja välitavoitteet Vapaaehtoistoimintaan yhteisten pelisääntöjen ja mallin luominen. Vapaaehtoistoiminnankeskuksen käynnistäminen. 4

8 Mittareina tavoitteiden toteutumiselle on vapaaehtoistoiminnan yhteistyötahojen, koulutusten, virkistysten, tapaamisten ja vapaaehtoisten määrät (tilastot) sekä yhteistyötahojen ja vapaaehtoisten kuuleminen (kyselyt, haastattelut). 3. Yhdistysten, kuntien, oppilaitosten, kuntalaisten ja yritysten välisten yhteisten käytäntöjen luominen. Osa- ja välitavoitteet Eri tahojen toimijoiden yhteistyörekisterin (yhteystiedot) kokoaminen. Yhteistyöryhmien käynnistäminen (vapaaehtoistoiminta, tiedotus ja markkinointi, yhdistystoiminnan kehittäminen, verkostoyhteistyö), pelisääntöjen ja kumppanuussopimusten laatiminen. Kehittämisrakenteiden mallintaminen (järjestöpäivät, kuntapäivät, innovaatioillat, paneelit ja asukaspäivät). Tavoitteen saavutettavuutta mitataan yhteistyötahojen määrällä (käynnit), tapahtumien, koulutusten ja tilaisuuksien lukumäärällä (tilasto) ja yhteistyötahojen mielipiteiden kuulemisella (kyselyt ja haastattelut). 4. Tiedon kokoaminen ja välittäminen eri tahojen toiminnoista ja palveluista kuntalaisille ja yhteistyötahoille. Osa- ja välitavoitteet Virtuaalisen yhteistyöverkoston rakentaminen (tapahtumakalenteri, extranet) ja sosiaaliseen mediaan linkittyminen. Yhteisen markkinoinnin ja tiedotuksen mallintaminen => tiedotussuunnitelma. Mittareina käytetään mediatiedotteita ja mediaosumia (tilasto) sekä yhteistyötahojen kuulemista (verkkokysely). Verkkoyhteistyön sähköisen alustan käyttöä mitataan käyntikerroilla, viestien määrillä ja ajantasaisuudella. 4 Tuotokset Hankkeen huolellisen suunnittelun, laajan verkostoitumisen ja täsmällisen tavoiteasettelun avulla uskotaan hankkeessa saavutettavan seuraavat tuotokset: Kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääntyminen sekä sosiaalisten toimintaympäristöjen mahdollistaminen => kumppanuustuvat ja rekisteri käytettävissä olevista tiloista. Vapaaehtoistoiminnankeskus => malli vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. 5

9 Päijäthämäläisten järjestöjen, kuntien, oppilaitosten ja yritysten sekä kuntalaisten suunnitelmallinen ja toimiva yhteistyö => malli yhteistyön rakenteista. Tietojen löydettävyyden helppous =>sähköinen portaali ja tapahtumakalenteri palveluista ja toiminnoista. Hankkeen tulokset: Kuntalaisten/asukkaiden lisääntynyt osallistuminen toimintojen ideointiin ja toteutukseen. Vapaaehtoistoiminnankeskuksen koordinointi. Suunnitelmallinen yhteistyö eri toimijoiden kesken. Toimiva tiedonkulku eri tahojen välillä. Kumppanuuskeskus hankkeen vaikutukset: Päijäthämäläisten hyvinvointi kohenee ja elämänlaatu paranee. Omaehtoisesti hyvinvointiin vaikuttaminen lisääntyy, kun sosiaaliset verkostot ja alueellinen yhteisöllisyys vahvistuu. Eri tahojen (järjestöt, kunnat, oppilaitokset, yritykset) edustajat tiedostavat toistensa toiminnan ja kykenevät ohjaamaan asukkaat/kuntalaiset avun luokse. Kuntalaiset löytävät tarpeitaan vastaavaa toimintaa ja palveluita sekä tiedostavat omat mahdollisuudet osallisuuteen. Syntyy asukaslähtöisiä toimintamalleja asukkaiden/kuntalaisten hyvinvoinnin kohentamiseksi ja yhteisöllisyyden tiivistämiseksi. Vapaaehtoistoimintaa koordinoivat tahot luovat mallin yhteistyön rakenteista. vapaaehtoistoiminta mahdollistaa osallistumisen sekä kuulluksi ja autetuksi tulemisen. Eri toimijoiden välinen yhteistyö tiivistyy ja hankkeen avulla syntyy selkeät rakenteet ja pelisäännöt verkostolle. Hankkeen aikana luodut yhteiset sopimukset ja käytännöt antavat kumppanuusverkostolla hyvät toimintaedellytykset. Tietoisuus alueellisista palveluista ja toiminnoista saavuttaa kuntalaiset ja eri tahojen toimijat. Sähköisellä alustalla olevat portaalit, tapahtumakalenteri, extranet sekä sosiaalisen median linkit mahdollistavat helposti löydettävän ajantasaisen tiedon saannin. Vaikuttavuuden osalta katsotaan laajan hankeyhteistyön avulla päästävän näihin merkittäviin tuloksiin päijäthämäläisten arjen hyvinvoinnin osalta. 6

10 5 Hankkeen toteutusstrategia Hankkeen emoyhdistys (Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistys) asettaa hankkeelle monialaisen ja monitoimijaisen ohjausryhmän ja valitsee hankkeelle työntekijät: kokopäiväinen projektipäällikkö, vapaaehtoistoiminnankoordinaattori, järjestökoordinaattori ja tiedottaja/verkkosuunnittelija sekä osa-aikainen toimistotyöntekijä. Yhdistys ostaa hankkeeseen henkilöstöhallinnon. Koska yhdistys toimii vapaaehtoisten varassa, ilman yhdistystoimintaa pyörittäviä työntekijöitä, on hankkeen toteutuksen kannalta nähty tarpeelliseksi hakea osaamista ja resursseja yhdistystoiminnan ulkopuolelta. Kuvio: Hankkeessa työstettävät osa-alueet Hankkeen käynnistys: hankesuunnitelman täsmentäminen työsuunnitelmaksi, tilojen, kalusteiden ja koneiden hankinta, ulkoisten palveluiden kilpailuttaminen/kumppanuussopimukset, yhteistyöverkoston kokoaminen, tiedotussuunnitelman täsmentäminen, arviointisuunnitelman työstäminen, alueelle jalkautuminen, järjestökenttään tutustuminen, sähköisen verkoston suunnittelu. Päijät-Hämeessä olemassa olevien käytäntöjen ja toimintojen linkittäminen hankkeeseen. Kulttuurikeskus tiedottaa ja järjestää järjestöpäiviä Päijät-Hämeen kulttuuriyhdistyksille. Aluekummitoiminnalla aktivoidaan asukkaita huolehtimaan omasta lähiympäristöstään. Päijät-Hämeen kyläasiamies tulee maaseudun asukkaita yhteisöllisyyteen. Eri yhdistyksillä on alueella alue- ja piirijärjestöjä, esimerkiksi Itä-Hämeen Martoilla on yhteys 77 yhdistykseen. Kirjastojen toiminta on laajentunut liikuntavälineiden lainaukseen ja omahoitopisteisiin sekä tilojen yhteiskäyttöön eri toimi- 7

11 joiden kanssa. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu tiedottaa ja kouluttaa liikuntaseuroja. Eläkeläisjärjestöillä ja vammaisjärjestöillä on omia ryhmittymiään. Hankeyhteistyö käynnistetään kehittämisryhmissä ja alueellisten toimintojen toteutuksessa. Uusien käytänteiden kokeilu ja kehittäminen sekä yhteistoiminnan tiivistäminen kehitysryhmien /-tiimien avulla. Hankkeessa edetään tarvelähtöisesti eri toimijoiden yhteistyössä asioita suunnitellen, toteuttaen ja arvioiden. Hanketyöntekijät ovat mukana kehittämisryhmissä kannustamassa ja tukemassa yhteistyöhön. Hanketyöntekijöiden rooli kehitysryhmissä on työskentelyn käynnistämisessä ja toimintamalliin opettamisessa. Työryhmätyöskentelyn säännölliset kokoontumiset ja sitoutuneet jäsenet mahdollistavat hankkeen tavoitteisiin pääsemisen. Hankkeen sisältöä luodaan yhteistyötahojen edustajien kanssa seuraavissa kehitysryhmissä: vapaaehtoistoiminta, yhdistystoiminnan kehittäminen, tiedotus ja markkinointi, kokoontumistilat ja verkkoyhteistyö. Yhteydenpitoon, tiedon levittämiseen ja eri tahojen yhteistyön tiivistämiseksi toteutetaan hankkeessa järjestötreffit, järjestöpäivät, kuntapäivät, innovaatioillat, yhteistyöfoorumit, paneelit ja asukaspäivät yhteistyön virittämiseksi ja juurruttamiseksi. Hankkeessa rakennetaan verkkoympäristö yhteydenpidon ja tiedotuksen lisäämiseksi sekä markkinoinnin tehostamiseksi. Kumppanuuskeskuksen juurruttaminen ja hankkeen päättäminen: kehitetyille käytännöille ja toiminnoille etsitään vastuutahot jo kokeiluvaiheessa. Ennen hankkeen päättymistä kartoitetaan mahdollisten yhteisten hankerahoitusten suunnittelu ja hakeminen uusille kehittämiskohteille. Kumppanuuskeskuksesta on tavoitteena luoda pysyvä toiminta. Kumppanuusverkoston roolin painottaminen pysyvän toiminnan suunnittelussa huomioidaan jo hankkeen alusta alkaen. Hankkeessa kootaan prosessikuvauksin ja mallien avulla tuotoksia ja tuloksia. Raporttien, arviointi- ja loppuraportin työstämisellä ja julkaisulla saadaan levitettyä arvokasta tietoa hankkeen haasteista ja onnistumisen kokemuksista. Hankkeen tulosten jakamisessa hyödynnetään yhteistyöverkostoa ja sähköisiä kanavia. Hankekauden lopuksi hankeorganisaatio puretaan ja henkilöstön ammattitaitoa hyödynnetään pysyvässä toiminnassa. Kuvio: Hankkeen vuosittaiset painopistealueet 8

12 6 Työsuunnitelma Taulukko: Vuoden 2012 työsuunnitelma Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hankkeelle 2012 tehtävät vastuu Tammikuu: Helmikuu: Maaliskuu: Huhtikuu: Toukokuu: Kesäkuu: Heinäkuu: Alustava päätös hankerahoituksesta. Projektipäällikön palkkaaminen hankkeeseen. Tilojen, kalusteiden, koneiden ja tarvikkeiden hankinta. Hankesuunnitelman täsmentäminen työsuunnitelmaksi ja projektikalenterin työstäminen. Valtioneuvoston päätös hankerahoituksesta. Yhteistyöverkoston ja ohjausryhmän kokoaminen. Ulkoisten palveluiden hankinta. Tiedotussuunnitelman täsmentäminen. Arviointisuunnitelman työstäminen. Hanketyöntekijöiden palkkaaminen. Hankkeen käynnistymisestä tiedottaminen. Työntekijöiden perehdytys ja yhteisistä pelisäännöistä sopiminen. Hankkeen aihealueisiin liittyvään tausta-aineistoon tutustuminen ja tutkimuksiin perehtyminen. Olemassa olevaan toimintaa ja käytäntöihin perehtyminen. Päijäthämäläisten järjestöjen kartoitus ja kuuleminen. Päijäthämäläisten vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tahojen kartoitus ja kuuleminen. Kuntalaisten ja asukkaiden kuuleminen Sähköisen verkkoympäristön suunnittelu. Verkkoyhteistyön testaaminen Sähköisen yhteyden avaaminen yhteistyötahoille. Kehittämisryhmien suunnittelu. Toimintojen suunnittelu, yhteistyötahojen ja tilojen etsintä. Oppilaitosyhteistyön suunnittelu. Syksyn toimintojen suunnittelu, yhteistyötahojen ja tilojen etsintä. Yhdistyksen hallitus Projektipäällikkö Yhdistyksen hallitus Projektipäällikkö Yhdistyksen hallitus Projektipäällikkö Hanketiimi Hanketiimi Järjestökoordinaattori Vapaaehtoistoiminnankoordinaattori Hanketiimi Verkkosuunnittelija Projektipäällikkö Hanketiimi Elokuu: Päijät-Hämeen alueille jalkautuminen ja toimintojen käyn- Hanketiimi 9

13 Syyskuu: Lokakuu: Marraskuu: Joulukuu: nistäminen. Järjestöt: alueelliset työpajat ja yhteiskoulutukset Vapaaehtoistoiminta: rekrytointi, koulutus, perehdytys, virkistys Kehittämisryhmät, Yhteistyöfoorum, paneeli Hankerahoituksen hakeminen. Syksyn tiedotussuunnitelma Verkkoyhteistyön laajentaminen Sosiaaliseen mediaan linkittymisen suunnittelu Verkkoyhteistyöhön ja tiedotukseen kouluttaminen Palautteiden kerääminen. Vertaisarviointi sisar hankkeiden kanssa. Ulkoinen- ja itsearviointi. Vuoden 2012 tilastointi ja raportointi. Seuraavan vuoden suunnittelu -> Pilottien levittäminen. Järjestökoordinaattori Vapaaehtoistoiminnankoordinaattori Projektipäällikkö Verkkosuunnittelija Hanketiimi Projektipäällikkö Hanketiimi 7 Resurssit Laaja hankealue, Päijät-Hämeen 14 kuntaa on huomioitu hankkeen resursoinnissa. Työntekijöiden määrässä on huomioitu mahdollisuus jalkautua riittävästi koko alueelle. Henkilöstön hankinnassa arvostetaan projektiosaamista, käytännön kokemusta järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tuntemusta sekä ammattiosaamista. Ilman Raha-automaattiyhdistyksen 100% rahoitusta hanketta ei voida toteuttaa ja tavoitteita saavuttaa. 7.1 Henkilöstö PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Vastaa hankkeen operatiivisesta johtamisesta ja hankkeen etenemisestä sekä raportoinnista. Huolehtii kumppanuusyhteistyöstä eri tahojen kanssa ja hankkeen keskeisten työskentelyfoorumien => kehittämisryhmien verkostoitumisesta. Mahdollistaa ohjausryhmien kokoontumiset ja raportoinnit. Luo yhteydet eri oppilaitoksiin ja käynnistää oppilaitosyhteistyön. Levittää tietoa hankkeen etenemisestä ja rakentaa yhteistyöverkostoa hankkeen toteutuksen tueksi. VAPAAEHTOISTOIMINNANKOORDINAATTORI: Huolehtii vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tahojen kokoamisesta ja verkostoitumisesta. Yhteistyössä vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tahojen kanssa toteuttaa vapaaehtoisten rekrytoinnin, koulutuksen, työnohjauksen, virkistyksen ja yhteistyön toteutumisesta. Käynnistää Päijät- Hämeeseen vapaaehtoistoiminnankeskuksen. Hankkii tietoa vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista ja verkostoituu vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden kanssa valtakunnallisesti. Luo tarvelähtöisesti uusia toimintamenetelmiä vapaaehtoistoiminnan koordinointiin, raportoi ja arvioi toiminnan edistymistä. 10

14 Osa-aikainen TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ: hoitaa toimistopalveluiden toteutuksen. JÄRJESTÖKOORDINAATTORI: Kokoaa Päijät-Hämeessä toimivat järjestöt ajantasaiseen rekisteriin ja listaa toiminnan. Käynnistää yhdistystoiminnan kehittämisen työpajojen, koulutuksen, teematapahtumien ja alueellisten verstaiden avulla. Toimii järjestöjen tukena luotaessa rakenteita kunnan, oppilaitosten ja yhdistysten kanssa verkostoitumisessa. Luo tarvelähtöisesti uusia toimintamenetelmiä järjestötoimintaan ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa, raportoi ja arvioi toiminnan edistymistä. TIEDOTTAJA/VERKKOSUUNNITTELIJA: luo verkkoyhteisön eri tahojen yhteydenpitoon ja tiedottamiseen. Kouluttaa ja opastaa toimijat verkoston käyttöön. Työstää toimijoiden kanssa tiedotussuunnitelmat sekä opastaa tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Tukee järjestöjä lisäämään näkyvyyttä ja kohdentamaan markkinointia oikea-aikaisesti kohdennettuna. Hanketiimi työskentelee kiinteässä työyhteistyössä. Vertaisarvioinnin ja työskentelyn peilaamisen mahdollisuuksia hyödynnetään päivittäisessä työssä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. 7.2 Yhteistyökumppanit Päijät-Hämeen kunnat, Lahden ammattikorkeakoulun sosiaaliala, Hollolan ja Heinolan rovastikunta ja Lahden kaupungin Sivistystoimialan Liikunnan ja kulttuurin vastuualue ovat sitoutuneet olemaan mukana hankkeen kehittämisessä ja mahdollistamassa päijäthämäläisille sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden tiivistymistä. Hakuvaiheessa 25 päijäthämäläistä järjestöä/yhteisöä on sitoutunut hankeyhteistyöhön. Järjestöjen rooli on olla tiiviisti mukana kehittämässä kumppanuusverkostoa: vastata kuntalaisten tarpeisiin, toteuttaa ryhmätoimintaa, kohtaamispaikkoja, tapahtumia, luoda yhdessä uutta, verkostoitua, jakaa tietoa Päijät-Hämeessä olevista palveluista ja toiminnoista sekä levittää tietoa omalle jäsenistölleen. Monet järjestöt ovat sitoutuneet kehittämään hankeyhteistyössä alueellista vapaaehtoistoiminnankeskusta ja yhteistä tiedotusta sekä markkinointia. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso toimii Kumppanuuskeskus -hankkeen tukena toimintojen kehittämisessä ja yhteistyöverkostojen rakentamisessa. Oppilaitosyhteistyön avulla saadaan opiskelijaresursseja toiminnalliseen yhteistyöhön työharjoittelujen, projektitöiden ja teemallisten tuokioiden avulla. Tiedollinen yhteistyö toteutuu opinnäytetöiden, kehittämistehtävien, kartoitusten ja koulutusyhteistyön avulla. oppilaitosyhteistyö antaa ajantasaisen tiedon ja tuoreet osaajat hankeyhteistyöhön. Järjestöyhteistyön suurin resurssi on laaja toimintakenttä, jolla on elämisen ja kokemisen kautta syntynyttä arjen tietoa jaettavaksi muille. Järjestöissä on runsaasti kokemusperäistä sekä ammatillista tietoa jäsenistön erityistarpeista ja oman alan erityisosaamisesta. Järjestötoimijat mahdollistavat kokemuksellisen toiminnan toteutuksen. Yhteistyötahot antavat kehittämisryhmiin ja ohjausryhmään työpanoksensa. Kuntalaiset ja vapaaehtoistoimijat tuovat oman osaamisensa ja kokemuksensa kehittämiseen ja toiminnan toteutukseen. Kuntatoimijat antavat hankkeeseen ammatillista osaamistaan. 11

15 Hankkeen hakuvaiheessa hankeyhteistyöhön ovat sitoutuneet seuraavat järjestöt/yhteisöt: Atopialiitto, Päijät-Hämeen atopiayhdistys ry, Diakonia Laitos, Lahti, Elämäntapaliitto ry, Elokolo, Harjulan Setlementti ry, Imetyksentuki, Itä-Hämeen Martat ry, Irti Huumeista ry, Kuuroliitto ry, Lahden ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysala, Lahden ensi- ja turvakoti ry, Lahden Lähimmäispalvelu ry, Lahden Pelastakaa Lapset ry, Lahden Seudun Vanhemmat Laseva ry, Lahden seudun yhden vanhemman perheet ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistys ry, Miessakit ry, Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys ry, Päijät-Hämeen Hyvinvointipalvelujen kehitys ry, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, Päijät-Hämeen Mielenterveysseura ry, Lahden Seudun kriisikeskus, Päijät-Hämeen Mielen-terveystuki ry, Päijät-Hämeen Monikkoperheet ry, Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry, Sosiaalialan Osaamiskeskus Verso- liikelaitos ja Suomen Kuurosokeat ry, Lahden osasto. Kuvio: Yhteistyökumppanit ja kehittämisryhmät Sisarhankkeet Vapaaehtoistoiminnan kehittämistiimi Verkko- yhteistyön kehittämistiimi Yhdistystoiminnan kehittäminen Järjestöt / yhteisöt Kuntatoimijat Oppilaitokset Kokoontumistilojen kehittämistiimi Kumppanuuskeskushanke Projektipäällikkö Toimistotyöntekijä Hanketyöntekijä Hanketyöntekijä Hanketyöntekijät Kuntalaiset Yritykset Tiedotuksen ja markkinoinnin tiimi 12

16 8 Budjetti HENKILÖSTÖKULUT Palkkakulut projektipäällikkö vapaaehtoistoiminnankoordinaattori järjestökoordinaattori tiedottaja/verkkosuunnittelija osa-aikainen toimistotyöntekijä (2kk/vuosi) Pakolliset sosiaalikulut Koulutus, työnohjaus MATKAKUSTANNUKSET (28%) Matkakulut TOIMITILAKUSTANNUKSET Vuokrat (työhuoneet ja ryhmätilat) HANKINNAT Irtaimiston hankinnat (kalusto ja työkoneet) TOIMINTAMENOT Toimintatarvikkeet (tiedotus, markkinointi ja materiaalit) Muut kulut (sähkö ja vesi ) ARVIOINTI Ulkoinen arviointi VUODELLE 2012 yhteensä: Koko hanke yhteensä:

17 9 Organisaatio ja johtaminen Hanketta hallinnoi Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) alueellinen jäsenyhdistys Päijät- Hämeen sosiaaliturvayhdistys ry. Yhdistys toimii alueella sosiaali- ja terveydenhuollon alalla työskentelevien yhdyssiteenä, kokoamalla yhteen asiantuntijoita sosiaalipoliittisten kysymysten äärelle. Yhdistys kouluttaa, vaikuttaa ja järjestää sosiaalipoliittisia foorumeita sekä kulttuuri-, virkistysja opintomatkoja. Yhdistys koetaan alueella neutraalina toimijana, jonka vastuulle yhteistyötahot Kumppanuuskeskushankkeen hallinnoinnin haluavat uskoa. Hankeorganisaatio koostuu hankkeesta vastaavasta projektipäälliköstä, järjestökoordinaattorista, vapaaehtoistoiminnankoordinaattorista, tiedottaja/verkkosuunnittelijasta ja osa-aikaisesta toimistotyöntekijästä Projektipäällikkö toimii hanketyöntekijöiden esimiehenä. Projektipäällikön esimiehenä toimii Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Hanketiimin tukena ja toimintaa ohjaavana toimii hankkeen emoyhdistyksen asettama ohjausryhmä. Kuvio: Hankkeen organisaatiokaavio Hankkeelle asetetaan yhteistyötahojen lähellä käytäntöä olevista asiantuntijoista ohjausryhmä. Ohjausryhmän tarkoituksena on hankkeen johtamisen tukeminen ja yhteydenpidon tiivistäminen sidosryhmiin. Ohjausryhmä ei ole virallinen päätöksentekoelin, eikä sillä ole juridista vastuuta hankkeesta. 14

18 Ohjausryhmän tehtävät: valvoo ja arvioi hankkeen etenemistä tukea hankkeen toteuttajaa ja hanketyöntekijöitä seuraa hankkeen taloutta auttaa hankkeen verkostoitumisessa tuo esille sidosryhmien näkemyksiä tiedottaa sidosryhmiltä ja sidosryhmille käsittelee toimintasuunnitelmat, väli- ja loppuraportit osallistuu hankkeen tunnettuuden lisäämiseen tekee tarvittaessa korjausehdotuksia levittää hankkeen tuloksi 10 Riskit ja oletukset Riskit on kohdennettu taloudellisiin-, henkilöstö-, sidosryhmä-, teknisiin-, hallinnollisiin ja toiminnallisiin riskeihin. Riskien listaamisessa tarkastellaan hankkeen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä sekä hankkeen jatkuvuuteen kohdistuvia seikkoja. Riskien pisteyttämisen sijaan pureudutaan riskien hallintaan ja niihin seikkoihin jotka mahdollistavat keinojen löytymiseen. Taloudelliset riskit: Selkeät sopimukset hankkeessa vastuista ja pelisäännöistä. Taloussuun-nitelmat vuosittain ja tuloslaskelmien tarkistus vuosineljänneksittäin sekä ammatillinen tuki. Sidosryhmäriskit: Riittävä ja kohdennettu tiedotus. Läpinäkyvä toiminta, yhteiset pelisäännöt eri toimijoiden kesken. Keskinäinen luottamus ja kunnioitus toisia kohtaan. Hallinnon riskit: Henkilöstöhallinnan ostaminen, vastuiden jakaminen, tiivis tiedonkulku ja toimiva yhteistyö. Riittävä vuoropuhelu ja tiivis yhteys ohjausryhmätyöskentelyyn. Henkilöstöriskit: Hyvä perehdytys työhön ja selkeät työnkuvat. Yhteiset pelisäännöt toimintatavoista. Hyvät työolosuhteet ja työvälineet sekä riittävä kannustus ja virkistys (TYKY). Tekniset riskit: Asiantuntijoiden hyödyntäminen ja ajantasaiset työvälineet. Toiminnalliset riskit: Selkeät työnjaot ja vastuut. Hyvä tiedonkulku ja riittävä yhteydenpito. 15

19 Kuvio: Riski-analyysi Riski Arvioitu vaikutus Riskinhallinta Taloudellinen riski: Rahoituksen riittämättömyys Sidosryhmiin liittyvä riski: Yhteistyötahojen sitoutumattomuus Kulujen lisääntyminen Uuden toimintatavan aiheuttama muutosvastarinta. Yhteistyötahojen resurssipula. Mustasukkaisuus ja kilpailuasetelma. Tarkka, mutta joustava budjetti ja selkeät sopimukset vastuista sekä käytännöistä. Talouden seuranta vuosineljäneksittäin tuloslaskelmista. Tiedotus ja toiminnan läpinäkyvyys. Toiveiden ja tarpeiden kuuleminen. Yhteiset kokoontumiset. Selkeät yhdessä sovitut pelisäännöt. Hallinnon riski: Emoyhdistyksen hankekokemattomuus ja voimavarojen vähäisyys Henkilöstöriski: Henkilöstö Resurssit henkilöstöhallintoon. Hallituksen jäsenillä on hankkeessa omat vastuualueet. Työntekijöiden jaksaminen Määräaikaiset työntekijät Henkilöstöhallinto ostetaan ulkopuolelta. Yhteiset pelisäännöt, vastuiden jakaminen, tiivis tiedonkulku ja toimiva yhteistyö. Perehdytys. Hyvät työolot, kannustus ja virkistys. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja työsuhteiden turvaaminen kumppanuusverkoston taustatahoille. Tekninen riski: Laitteiden ja yhteyksien hallinta Haastavat laitehankinnat. Asiantuntijoiden hyödyntäminen. Ajanmukaisten välineiden käyttö. Toiminnallinen riski: Toimintaan sitoutumattomuus Toiminnan laimeus Selkeät työnjaot ja vastuut. Hyvä tiedonkulku ja riittävä yhteydenpito. 11 Raportointi ja seuranta Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistyksen hallitus vastaa hankkeen hallinnoinnista. Hankkeen ohjausryhmä toimii hallinnoijan valtuuttamana. Ohjausryhmä toimii hankkeen johtamisen tukena ja seuraa hankkeen etenemistä. Hankkeen projektipäällikkö vastaa hankkeen operatiivisesta johtamisesta. Hankkeen etenemisestä raportoidaan rahoittajalle, yhdistyksen hallitukselle ja ohjausryhmälle. Hankkeen tiedotuksesta ja raportoinnista on laadittu tiedotussuunnitelma. Hankkeessa tilastoidaan osallistujat, yhteistyötahot, yhteistyöverkostojen tapaamiset ja tapahtumat. Tilastointi linki- 16

20 tetään kulkemaan arvioinnin rinnalla ja näin täydentämään kokonaistilanteen hahmottamista vuosittain. Hankkeessa toteutetaan hanketyöntekijöiden osalta itsearviointi vuosittain ja ulkoiseen arviointiin liittyvää työryhmien ja yhteistyötahojen kuulemista sekä arviointia. Hankkeeseen ostetaan ulkoinen arviointi, joka kulkee koko ajan hankkeen rinnalla jatkuvana arviointina. Ulkoisen arvioinnin toteuttajan kanssa laaditaan arviointisuunnitelma, jossa huomioidaan arviointiin linkittyvät itsearviointi, tilastot ja opinnäytetyöt sekä projektityöt. Arvioinnissa pyritään huomioimaan hyvin hankkeen monialaisuus ja laajat tavoitealueet. Hankkeessa käytettäviä monialaisia ja monitoimijaisia kehittämisryhmiä (vapaaehtoistoiminta, yhdistystoiminnan kehittäminen, verkostoyhteistyö, kokoontumistilat, tiedotus ja markkinointi ryhmät) voidaan arvioinnissa tarkastella yksittäisinä ja osana kokonaisuutta. Näin kunkin ryhmän onnistumiset, haasteet ja kipukohdat voidaan jo hankkeen aikana saada arvioinnin avulla toisille ryhmille hyödyksi. Hankkeessa käytetään suunnitelmallisen ja tavoitteellisen työskentelyn apuvälineitä: SWOTanalyysi, Suuntatyökalua, ongelma-analyysiä, Logframe -matriisia ja vuosikelloa sekä projektikalenteria. Työskentelyä suuntaavien apuvälineiden käytöllä varmistetaan kausittain yhteisymmärrys hankkeen etenemisestä, tavoitteiden saavuttamisesta ja oikeasta suunnasta hanketyöntekijöiden, ohjausryhmän, hallituksen ja yhteistyötahojen kanssa. Vertaisarviointia toteutetaan sisarhankkeiden: haminalaisen Ravimäkiyhdistyksen Yksillä purjeilla - Etelä-Kymenlaakson kumppanuus -hankkeen ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin Monteri -hankkeen kanssa. Yhteinen hankkeiden välinen tehtävä on tehdä yhteistä kehittämistyötä alueellisten rajojen yli sekä hyödyntää hankkeiden avulla saatuja kokemuksia, tietoa ja osaamista oman kehittämistyön tukena. Yhteistyötä tehdään vertaiskehittämisen, vertaisarvioinnin, koulutusten järjestämisen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisen alueilla. Sosiaalisen tilinpidon menetelmään perehdytään ja sitä harjoitellaan hankkeessa luomalla emoyhdistykselle malli ja kokemus sosiaalisten tulosten arvioinnista ja raportoinnista. 12 Tiedotus ja viestintä Tiedotus ja viestintä ovat merkittävässä roolissa hankkeen onnistumisen kannalta. Tiedotuksen ja viestinnän kohderyhmiksi on hankkeessa listattu emoyhdistys (Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistys ry), rahoittaja (Ray), yhteistyökumppanit, kuntalaiset/asukkaat, suuri yleisö ja media. Kuukausittain sähköisellä hankeviestillä tiedotetaan hankkeen kuulumiset (tapahtumat, kokousten yhteenvedot, hankkeen eteneminen) yhteistyötahoille, ohjausryhmälle ja hallinnoijalle. Rahoittajalle raportoidaan ohjeistuksen mukaisesti. Kuntalaisille/asukkaille tiedotetaan alueittain nettisivujen (yhteistyötahojen omat nettisivut ja yhteinen sähköinen alusta), sähköisen tapahtumakalenterin, printti-, sosiaalisen median ja yhteistyötahojen (lähikauppa, kirjasto, terveyskeskus, 17

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

YHDISTYKSET 2020-LUVUN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ keskustelutilaisuudet. Lappeenranta 3.4.2014 klo 9.00-11.30 Kouvola 4.4.2014 klo 9.00-11.

YHDISTYKSET 2020-LUVUN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ keskustelutilaisuudet. Lappeenranta 3.4.2014 klo 9.00-11.30 Kouvola 4.4.2014 klo 9.00-11. YHDISTYKSET 2020-LUVUN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ keskustelutilaisuudet Lappeenranta 3.4.2014 klo 9.00-11.30 Kouvola 4.4.2014 klo 9.00-11.30 MontEri-hanke Ajalla 1.1.2012 31.12.2014 (käynnistyi toukokuussa)

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Nettikysely päijäthämäläisille SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 28. joulukuuta 2011 Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA

KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA Yhteispelillä kohti hyvinvointia Päijät-Hämeessä alueellista yhteistoimintaa ja hyvinvointia kehitettiin kyselyistä saatujen vastausten avulla. Saate Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistyksen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Ehdotusta valmistellut väliaikainen työryhmä Humanistinen ammattikorkeakoulu Sosiaali-

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Yhteenveto työpajoista elokuussa 2013 Kaupunkistrategia Yhdessä tekeminen: Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kumppanuuskeskus hankkeen kartoitukset

Kumppanuuskeskus hankkeen kartoitukset Kumppanuuskeskus hankkeen kartoitukset 1.7. - 31.12.2011 SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 31. joulukuuta 2011 Tekijä: Helena Haaja Kumppanuuskeskus hankkeen kartoitukset 1.7. - 31.12.2011 1. Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot