Työhön perehdyttäminen ja työn opastus Tapausesimerkkinä Puukeskus Oy.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhön perehdyttäminen ja työn opastus Tapausesimerkkinä Puukeskus Oy."

Transkriptio

1 Työhön perehdyttäminen ja työn opastus Tapausesimerkkinä Puukeskus Oy. PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Risto Goman Tutor: Tuulikki Viitala

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Risto Goman Kevät 2005 Ohjaaja: Tuulikki Viitala TYÖHÖN PEREHDYTTÄMINEN JA TYÖN OPASTUS Tavoite Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten työhön perehdyttäminen ja työnopastus on hoidettu Puukeskus Oy:n Pohjois-Suomen alueen Oulun, Kajaanin, Tornion ja Rovaniemen konttoreissa. Menetelmät Tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimusjoukko koostui Puukeskus Oy:n Pohjois-Suomen alueen henkilökunnasta. Tutkimukseen vastaajia oli 77 kpl. Tutkimustulokset analysointiin ristiintaulukoinnilla ja tulokset esitettiin taulukkomuodossa. Tulokset Tämän tutkimuksen aineiston perusteella voidaan todeta, että henkilöstöryhmistä noin puolet kokevat perehdyttämisen ja työnopastuksen riittäväksi. Aineiston perusteella suurimmiksi puutteiksi perehdyttämisessä ja työnopastuksessa koettiin koulutettujen työnopastajien kiire ja heidän vähyytensä. Lisäksi kaikki henkilöstöryhmät olivat yhtä siitä, että laadukas perehdyttäminen tuo yritykselle kilpailuetua ja parantaa yrityksen ulkoista uskottavuutta. Avainsanat Työhön perehdyttäminen, työn opastus.

3 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PEREHDYTTÄMINEN PEREHDYTTÄMINEN KÄSITTEENÄ PEREHDYTTÄMISEN HYÖDYT PEREHDYTTÄMISEN TAVOITTEET PEREHDYTTÄMISEN SUORITTAJA PEREHDYTTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN TYÖNOPASTUS TYÖNOPASTUKSEN HYÖDYT TYÖNOPASTUKSEN TAVOITTEET TYÖNOPASTUKSEN SUUNNITTELUA JA TOTEUTUS TYÖNOPASTUKSEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA ONGELMAT TUTKIMUSMENETELMÄT TUTKIMUSTAPA TUTKIMUSJOUKKO TUTKIMUKSEN TIEDONKERUUMENETELMÄT TUTKIMUSTULOKSET TYÖPAIKAN PEREHDYTTÄMINEN Työpaikallamme perehdytetään kaikkia tulokkaita Uudet työntekijät saavat työpaikasta kertovaa kirjallista mataalia Uusien työntekijöiden vastaanotto on riittävän perusteellinen Uudet työntekijät saavat yksilöllistä perehdyttämisohjelmaa Perehdyttämisen onnistumista arvioidaan järjestelmällisesti TYÖPAIKAN TYÖNOPASTUS Tulokkaille järjestetään tehtäväkohtainen työnopastus Työpaikallamme opastetaan myös pitkään poissaolleita Työpaikallamme opastetaan myös vanhoja työntekijöitä Työpaikallamme on koulutettuja työnopastajia Töistä on laadittu työnopastusohjeet POHDINTA LÄHTEET LIITTEET LIITE 2. KYSELYLOMAKE... 29

4 1 Johdanto Organisaatioiden henkilöstö uusiutuu ja vaihtuu jatkuvasti. Samoin henkilöstö saattaa siirtyä organisaation sisällä toisiin tehtäviin. Organisaatioon rekrytoidaan uusia työntekijöitä ja n aikaan saattaa tulla takaisin henkilöitä, jotka ovat olleet pitkään töistä pois syiden vuoksi, kuten esim. opiskelun, sairauden tai äitiysloman takia. Miten heistä saadaan nopeasti työntekijöitä, jotka oppivat uudet työtehtävänsä ja kykenevät sopeutumaan uuteen työympäristöönsä tai muuttuneisiin työtapoihin? Vastaus on laadukas perehdyttäminen. Mutta, mutta!! Mitä on laadukas perehdyttäminen? Onko meillä laadukas perehdyttämisohjelma ja koulutetut työnopastajat?? Tämä tutkimus, joka on tehty yhdessä Puukeskus Oy:n kanssa, hakee vastauksia näihin tutkimusongelmiin. Puukeskus Oy suunnittelee yhtenäistä valtakunnallista perehdyttämisohjelmaa, tavoitteena selkeyttää ja yhtenäistää uuden työntekijän työhön perehdyttäminen. Lisäksi tutkimuksen mahdollisti oma toimiminen myyntipäällikkönä Puukeskus Oy:n organisaatiossa, josta olen ollut opintovapaalla viimeiset kahdeksan kuukautta. Joten perehdyttämisen vision mukaan kuuluun myös itse perehdytettäviin palatessani työpaikalleni. Perehdyttäminen on ennen kaikkea keino saada tulokas nopeammin tuottavaksi, jotta hänen hankintaansa sijoitettu pääoma saataisiin nopeammin takaisin. Perehdyttäminen ei ole ainoastaan muutaman tunnin pnteinen koulutus, vaan se on monimuotoinen oppimistapahtuma, joka perustuu suunniteltuihin elementteihin ja työpaikan henkilökunnan spontaaniin toimintaan. Tämä tutkimus on suoritettu kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusjoukko oli harkinnanvarainen näyte, tässä tapauksessa tutkijan itse valitsemat Pohjois-Suomen alueen konttorit Oulu, Kajaani, Tornio ja Rovaniemi. Haastateltavia oli yhteensä 77 kpl. Kaikki vastaukset on esitetty ristiintaulukointi muodossa. Taulukot löytyvät tutkimuksen lopussa olevasta liitteestä numero 3.

5 2 2 Perehdyttäminen 2.1 Perehdyttäminen käsitteenä Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla henkilö saa mahdollisuuden oppia uuden työtehtävänsä ja kykenee sopeutumaan uuteen työympäristöönsä. Perehdyttämisprosessissa pyritään antamaan tietoa koko organisaatiosta, sen toiminta-ajatuksesta, liikeideoista, normeista, työhön liittyvistä tavoitteista sekä henkilöstrategiasta ja -politiikasta (Heinonen & Järvinen 1997, 143). Lisäksi Heikkisen (1999, 21) mukaan perehdyttämisen tarkoituksena ja yhtenä oleellisempana etuna on uuden työntekijän tehottoman työajan lyheneminen. Perehdyttäminen tähtää siihen, että uusi työntekijä omaksuu organisaation toimintatavat ja kulttuurin. Pyrkimyksenä on säilyttää organisaation yhtenäiset käytännöt ja toimintojen selkeys. Organisaation perustehtävän kannalta tämä onkin tärkeää toiminnan jatkuvuuden ja tasaisen laadun tuottamiseksi. (Kjelin & Kuusisto 2003, 15). Tästä huolimatta perehdyttämisellä ymmärretään pnteisesti vain muutaman tunnin tai muutaman päivän koulutusta. Hakkarainen & Kangas (1999, 23) mainitsevat myös, että perehdyttämisestä puhutaan useimmiten uuden tulokkaan yhteydessä. Kuitenkin nykyaikana muutoksia tapahtuu varsin nopeasti esimerkiksi opintovapaalta, äitiyslomalta tai pitkältä sairauslomalta palaavien perehdyttäminen on yhtä välttämätöntä kuin yritykseen ensimmäistä kertaa tulevan perehdyttäminen. Samoin yrityksessä jo kauan työskennelleitä on perehdytettävä, jos tehtävät ja työmenetelmät muuttuvat. Perehdyttämisohjelma suhteutetaan ja sovelletaan silloin aina tilanteen ja perehdytettävän mukaan. Kaikki pitävät perehdyttämistä tärkeänä. Silti se on eräs laiminlöydyimpiä prosesseja työorganisaatioissa. Suurin syy lienee se, ettei sen merkitystä huomata tai ymmärretä. Kun asiat ovat itselle tuttuja, ei huomata, että ne ovat toiselle kenties aivan uusia ja outoja. Strömmer (1999,259) mainitsee, että koska perehdyttämiskoulutus on yksi tärkeimpiä työpaikalla toteutettavia koulutusmuotoja, sen onnistuminen edellyttää oikeiden tietojen antamista perehdytettävälle sekä hänen motivoimistaan tiedon hankintaan. Perehdyttäminen on palvelus uudelle tulokkaalle, organisaation toiminnan laadun säilyttämiselle ja yrityskuvalle.

6 3 2.2 Perehdyttämisen hyödyt Lepistön (2004, 56) mukaan perehdyttämisen hyötyjä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta, joskin niiden jakaminen osapuolten kesken on osittain keinotekoista hyödythän ovat yhteisiä. Tarkoitus on ennemminkin korostaa perehdyttämisestä saatavien hyötyjen monipuolisuutta. Työntekijä hyötyy perehdyttämisestä, koska epävarmuus ja sen aiheuttama jännitys vähenevät, sopeutuminen työyhteisöön helpottuu, työntekijän mielenkiinto ja vastuuntunto työtä kohtaan kasvavat, laatutavoitteet saavutetaan nopeammin sekä perehdytettävän kyvyt ja osaaminen tulevat paremmin esille. Lisäksi Lepistö (2004, 57) toteaa, että esimies hyötyy perehdyttämisestä, koska tulokas opitaan tuntemaan nopeammin ja paremmin, muodostuu perusta hyvälle yhteistyöhengelle, työongelmien ratkaiseminen helpottuu ja esimiehen aikaa säästyy vastaisuudessa. Samalla työpaikka hyötyy perehdyttämisestä, koska työn tulos ja laatu paranevat, hävikin ja hukan määrä on vähäisempi, asenne työpaikkaa ja työtä kohtaan muodostuu myönteisemmäksi ja tapaturmat ja onnettomuudet vähenevät. Kjelin & Kuusisto (2003, 20) puolestaan mainitsevat, että yritys voi saavuttaa laadukkaalla perehdyttämisellä kilpailuetua. Yksinkertaisimmillaan on kysymys siitä, että perehdyttämisellä pyritään vähentämään virheitä. Puutteellisesta perehdyttämisestä johtuvat virheet johtavat reklamaatioihin ja aiheuttavat välittömiä kustannuksia. Välittömiä kustannuksia vaarallisempia ovat asiakkaan menetyksestä aiheutuvat kustannukset ja yrityksen vahingoittunut maine. Asiakkaan menetys vähentää kassavirtaa ja referenssien menettämisen myötä uusien asiakkuuksien hankinta voi vaikeutua. Tämän vuoksi ei löydy yhtään loogista, liiketaloudellista perustetta sille, että tulokas jätetään perehdyttämättä. 2.3 Perehdyttämisen tavoitteet Perehdyttämisen tavoitteena on aikaansaada kattava sisäinen malli työstä. Sisäiset mallit ohjaavat ihmisen kaikkea toimintaa. Työnilo ja tyytyväisyys työsuoritukseen synnyttävät laisen sisäisen mallin kuin jatkuvat epäonnistumisen kokemukset ja pettymykset. Sisäinen malli muodostuu osaksi ihmisen kokemusvarastoa, jonka pohjalta hän toimii myöhemmin vastaavissa tilanteissa. Tästä johtuen työtä koskevaan sisäiseen malliin kuuluvat tieto oman ja koko työyhteisön tavoitteista, eli näkemys siitä mitä työssä pitää saada aikaan. Tavoitteena on saada tietoa työmenetelmistä, työnjakoa, omaa asemaa ja yhteistyösuhteita koskevaa tietoa. (Lepistö 2004, 57)

7 4 Lepistö (1999, 2) jatkaa, että työhön perehdyttämisen tavoitteena tulee olla taitava työ laadukas tuote tai palvelu. Tavoitteeseen päästään, kun työhön perehdyttäminen nähdään monivaiheisena opetus ja oppimistapahtumana, joka ei rajoitu pelkästään työtehtävien opettamiseen, vaan jossa otetaan huomioon myös omatoimisuuteen kannustaminen ja sisäisen yrittäjähengen omaksuminen. Kjelinin & Kuusiston (2003, 203) mukaan liiketoimintaan perehdyttämisessä kaikkein keskeisintä on tulokaan perehdyttäminen asiakkaaseen ja asiakkaan toiminnan logiikkaan, olipa tulokas tulossa mihin tahansa tehtävään organisaatiossa. Tulokkaan työtehtävä määrittää sen, kuinka syvällisesti asiakkaaseen paneudutaan. Jokaisen on kuitenkin ymmärrettävä, mikä on keskeisempien asiakasryhmien ja yrityksen välisen suhteen perusta. Asiakasinformaatio on liitettävä yrityksen strategiseen näkemykseen. 2.4 Perehdyttämisen suorittaja Kjelin & Kuusisto (2003, 186) painottavat, että tulokkaan esimies on aina vastuussa perehdyttämisen toteuttamisesta ja käytännön organisoinnista. Strömmer (1999, 260) toteaa lisäksi, että apuna hänellä voivat olla kseen valitut ja koulutetut perehdyttäjät. Myös työtovt ja muu henkilöstö on valjastettava perehdyttämiseen, sillä uuden työntekijän on tärkeää tutustua töiden osaajiin jo alussa ja päinvastoin. Varsinaiset perehdyttäjät on valittava huolellisesti. Ensivaikutelman luojien vastuu on suuri: heillä on suuri merkitys sille, miten uusi työntekijä kokee uuden työpaikkansa ja oman merkityksensä uudessa työyhteisössä. Perehdyttäjäksi kannattaa valita henkilö, joka pitää omasta työstään. Keskeisin hyvän perehdyttäjän ominaisuus on kuitenkin kiinnostus toisen auttamiseen ja opastamiseen. Perusymmärrys aikuisen oppimisen tavoista auttaa. Työnopastustilanteissa on riittävän hyvin tunnettava opastuksen kohteena oleva työ, mutta opastajan ei tarvitse olla huippusuoriutuja tässä työssä, sillä se saattaa jopa vaikeuttaa työn opastamista. (Kjelin & Kuusisto 2003, 196.) Lepistö (2004, 59) mainitsee, että useasti tulokkaalle nimitetään joku vanhemmista työtovereista kummiksi, jonka puoleen tulokas voi kysymyksineen kääntyä. Etenkin nuorille harjoittelijoille henkilökohtaisista kummeista on tullut myös eräänlaisia henkisiä tukihenkilöitä, joilta vaaditaan positiivista suhtautumista tehtävään, työhön ja työnantajaan sekä kannustavaa ja rohkaisevaa asennetta.

8 5 2.5 Perehdyttämissuunnitelman laatiminen Perehdyttämisen etukäteissuunnitelma luo rungon, aikataulun ja työnjaon perehdyttämiselle. Perehdyttämisen alussa on tärkeää käydä suunnitelma yhdessä perehdytettävän kanssa läpi ja muokata perehdyttäminen hänen tietoja ja taitoja vastaavaksi. Osa suunnitelman sisällöstä voi olla tulokkaalle tuttua jo ennestään, ja toisaalta hänellä voi olla sellaisia oppimistarpeita, joita ei ole perehdyttämissuunnitelmassa huomioitu. Yhteisesti hyväksytyn perehdyttämissuunnitelman teko on järkevintä tehdä heti ensimmäisen työhön liittyvän orientointikeskustelun jälkeen. (Kjelin & Kuusisto 2003, 198.) Lepistön (2004,61) mukaan perehdyttämissuunnitelmassa tulee käydä ilmi mitä asioita on valmisteltava ennen tulokkaan saapumista, mitä asioita on esiteltävä tulokkaalle saapumispäivänä, mitä asioita on käytävä läpi alkuaikoina ja miten ja missä vaiheessa omaksuminen kontrolloidaan. Perehdyttämissuunnitelma sisältää Lepistön (2004, 62) mukaan seuraavat tehtävät: 1. Valmistelut työyksikössä ennen tulokkaan saapumista - tiedottaminen tulokkaasta - työprosessin esittelystä sopiminen - ensimmäiset työtehtävät - tehtävien esittelystä huolehtivan nimeäminen 2. Tehtävät saapumispäivänä - uuden työntekijän vastaanottaminen ja alkukeskustelu - tiedottaminen työehdoista - perehdyttämissuunnitelman tarkistaminen tulokkaan kanssa - lähimpien työtovereiden ja työtilojen esittely - yksikön toiminnan ja organisaation esittely - luottamushenkilön ja työsuojeluvaltuutetun esittely - työnopastajan esittely 3. Tehtävät välittömästi työhöntulon jälkeen - henkilöstön oikeudet - työsuhteen ehdot - turvallisuusmääräykset, kulkutiet - työnopastuksen käynnistäminen 4. Tehtävät kahden viikon kuluttua saapumisesta - henkilöstön kehittäminen - yhteistoimintajärjestelmät - työympäristöasiat - henkilöstöpalvelut - tiedotustoiminta 5. Tehtävät kuukauden kuluttua saapumisesta

9 6 - perehdyttämiseen sisältyneiden asioiden omaksumisen tarkistaminen - palautekeskustelu tulokkaan kanssa perehdytyksen onnistuneisuudesta. Perehdyttämisen arviointi Kjelinin & Kuusiston (2003, 245) mukaan uuden työntekijän perehdyttämisen toteutumista on seurattava kokoajan, kun sitä toteutetaan. Oppimistuloksia on syytä arvioida yhdessä, jotta saadaan pohja tuleville kehittämistavoitteille. Oppimistulosten arvioinnissa olisi tärkeää päästä laadulliseen keskusteluun, jossa tulokas voisi itse arvioida omaa edistymistään ja kokemuksiaan. Lisäksi Kjelin & Kuusisto (2003, 245) mainitsevat, että yrityksessä on myös kerättävä tietoa perehdyttämisen toimivuudesta. Seurannan on oltava yksinkertaista ja luotettavaa. Lisäksi seurannalla on saatava sellaista tietoa, jolla voidaan arvioida perehdyttämisen toteutumista ja siitä saatava hyötyä. Tähän riittää usein jo melko yksinkertainen kyselylomake. Hakkarainen & Kangas (1999, 25) puolestaan toteavat, että perehdyttämisen seurannan ja arvioinnin käyttökelpoinen apuväline ovat seurantakeskustelut. Seurantakeskustelu tarkoittaa perehdyttäjän ja perehdytettävän välistä kahdenkeskistä keskustelua, jossa selvitetään miten perehdyttäminen on tulokkaan mielestä edennyt, mitkä asiat hän on oppinut ja missä asioissa hän tarvitsee vielä lisää opastusta ja ohjausta. Joissakin yrityksissä seurantakeskusteluja pidetään viikon, parin välein esim. kaksi tai kolme kertaa, tarpeen mukaan enemmänkin. Kangas (2000, 16) puolestaan toteaa, että perehdyttämisen tarkistuslistat ovat hyvä seurannan apuväline. Perehdytettävälle voidaan antaa oma tarkistuslista, jolloin perehdytettävä voi itse seurata perehdytyksensä etenemistä rastittamalla ne asiat, jotka on hänelle jo opastettu.

10 7 3 Työnopastus 3.1 Työnopastuksen hyödyt Hakkaraisen & Kankaan (1999, 26) mukaan suunnitelmallisen ja hyvin hoidetun työnopastuksen tuloksena opastettava oppii työtehtävät nopeasti ja heti oikealla tavalla suoritettuna. Lisäksi yrityksen ja erehdyksen kautta tulevat virheet vähenevät, kun opastettavaa ei jätetä yksin. Samalla tapaturmat ja epäonnistumiset vähenevät. Kun opastettava pystyy mahdollisimman pian itsenäiseen työskentelyyn, niin toisten työskentely helpottuu. Tehokkaasti ja hyvin hoidettu työnopastus luo turvallisuuden tunnetta, mikä osaltaan vaikuttaa työmotivaatioon ja työviihtyvyyteen. Kjelin & Kuusisto (2003, 234) puolestaan toteavat, että uusien työvälineiden käyttö, kuten kopiokoneet, puhelinjärjestelmät, työajan seurantajärjestelmät tai yrityksen omat ohjelmat voivat olla työntekijälle outoja ja vaativat opastusta. Työvälineiden oikea ja monipuolinen hyödyntäminen parantaa työtulosta. Uusien järjestelmien ja työvälineiden käyttö aiheuttaa myös helposti arkisia tilanteita, joissa tulokas saattaa helposti tuntea itsensä turhaan hölmöksi. 3.2 Työnopastuksen tavoitteet Strömmn (1999, 263) mukaan työnopastus on varsinaiseen työhön perehdyttämistä ja opettamista. Työnopastuksen tavoitteena tulee olla kokonaiskuvan hahmottuminen sekä työtehtävien osien hallintaa. Tärkeintä on, että hän osaa hahmottaa työnsä merkityksen organisaation tuotannon ja palvelutoiminnan lopputulosten kannalta. Kangas (2000, 13) puolestaan toteaa, että opastuksen tarkoituksena on tukea opastettavaa myös itsenäiseen, omatoimiseen ajatteluun ja itsenäiseen oppimiseen. Työnopastus ei ole irrallinen toimenpide, vaan se kytkeytyy kiinteästi työyhteisön ja toimintojen jatkuvuuden kehittämiseen. 3.3 Työnopastuksen suunnittelua ja toteutus Työnopastuksen suunnittelu aloitetaan suuntautumisperustan laadinnasta. Suuntautumisperustan laatimisen tarkoituksena on suunnata työntekijä ajattelemaan työtehtävää ja kuvata niitä työsuorituksen vaiheita, joista koostuu

11 8 haluttu ja hyvä lopputulos. Tarkoituksena on myös, että opastettava hahmottaa opittavan asian yhteydet laajempiin kokonaisuuksiin. Suuntautumisperusta voidaan esittää esim. pelkistetyillä prosessikaavioilla, kuvilla tai mallikappaleilla. Suuntautumisperusta voidaan esittää myös käyttämällä työtehtävään liittyviä kysymyssarjoja tai suoritusohjeita, joiden avulla ratkaistaan tehtävään liittyviä ongelmia. Työohje ja työnopastusohje ovat osa suuntautumisperustaa. (Lepistö 2004, 64.) Kjelinin & Kuusiston (2003, 235) mukaan työopastuksessa opastustehtävästä vastaava perehtyy ensin itse työprosessin kulkuun ja työmenetelmiin sekä työturvallisuuteen. Työnopastukseen lähtökohta on hyvän kokonaiskuvan luomisessa. Opastettavalle esitetään tehtävän tai toiminnan rakenne ja sen keskeiset ominaisuudet sekä tehtävään liittyvät säännöt ja paatteet, jotta hän saa kokonaiskuvan suoritettavasta työstä. Opastaja näyttää käytännössä, miten tehtävä suoritetaan. Työtehtävän mielikuvaharjoittelu ennen suoritusta auttaa oppimisessa. Käytännössä opastettava voi omin sanoin toistaa tehtävän työvaiheet ja niiden keskeisimmät kohdat. Tällä tavalla opastettava saa näkemyksen tehtävän pää- ja osatavoitteista. Vasta tämän jälkeen opastettava kokeilee tehtävän suorittamista ensimmäisen kerran. Kangas (2000, 14) puolestaan esittää ns. viidenaskeleen menetelmän työopastuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se voidaan erottaa opastustilanteen aloittamiseen, opetukseen, mielikuvaharjoitteluun, taidon kokeiluun ja harjoittelemiseen sekä opitun varmistamiseen. Kangas (2000, 14) jatkaa, että taidot saadaan vasta käytännön harjoittelun avulla. Opastettava tekee koko työsuorituksen alusta loppuun, jonka jälkeen hän arvioi tuloksen ensin itse ja jonka jälkeen sen arvioi opastaja. Harjoittelu jatkuu tarpeen vaatiessa. 3.4 Työnopastuksen arviointi Hakkaraisen & Kankaan mukaan (1999, 29) mukaan työssä oppimisen arvioinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla ohjataan ja tarkistetaan koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä. Arvioinnin avulla osapuolet saavat tietoa siitä, missä mennään, miten oppiminen on edistynyt ja mitä mahdollisesti pitää korjata ja täydentää. Arviointi on myös parhaillaan ttäin hyvä motivointikeino. Lepistön (2004, 65) mielestä työnopastuksen tulosten arvioinnissa on kysymys työsuorituksen arvioinnista verrattuna asetettuihin tavoitteisiin. Itse työsuorituksen mittaamisen lisäksi voidaan tavoitteita asettaa ja koulutuksen tuloksia mitata myös muiden seikkojen esim. työhön asennoitumisen, luotettavuuden, ahkeruuden, laadun jne. kannalta. Yleisimmin näitä seikkoja arvioidaan havain-

12 9 noimalla työkäyttäytymistä. Arvioinnin tekevät opastaja ja opastetun lähin esimies. Arvioinnin tuloksista tulee keskustella opastetun kanssa, joka varsinkin uuteen tehtävään tultuaan haluaa saada runsaasti palautetta edistymisestään. Oppimista arvioitaessa lähtökohtana ovat oppimistavoitteet. Työssäoppimisen tavoitteet ovat laiset, jos opastettava on peruskoulun työelämään tutustuja tai ammatillisen oppilaitoksen viimeisen vuoden opiskelija. Jos työpaikalla on n aikaan tutkintoja suorittavia opiskelijoita, työnopastajat eivät siis vertaa heitä toisiinsa, vaan jokaisen suorituksia verrataan hänen omiin oppimis- ja tutkintotavoitteisiin. (Kangas 2000, 18.)

13 10 4 Tutkimuksen tavoitteet ja ongelmat Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja selvittää miten Puukeskus Oy:n Pohjois- Suomen aluekonttoreissa Oulussa, Kajaanissa, Torniossa ja Rovaniemellä on hoidettu uuden työntekijän perehdyttäminen ja työnopastus tehtäväänsä. Lisäksi on pyritty selvittämään henkilöstöryhmien mielipiteitä perehdyttämisen ja työnopastuksen merkityksestä yritykselle ja yrityksen ulkoiselle kuvalle ja imagolle. Tutkimuksen ongelmat nousevat luvussa 2. esitellystä perehdyttämisen visioista, että työhön perehdyttämisen tavoitteena tulee olla taitava työ, laadukas tuote tai palvelu. Toisaalta Puukeskuksen organisaatiossa toimii työtehtävissä olevia henkilöitä. Niinpä on haluttu selvittää, miten työtehtävissä olevat henkilöt ovat kokeneet perehdyttämisen ja työnopastuksen omassa organisaatiossaan. Tämä alaongelma juontaa juurensa työtehtävissä olevien laisesta perehdyttämisestä ja työn opastuksesta. Tavoitteena on myös etsiä ja selittää työtehtävissä toimivien mielipiteitä perehdyttämisestä ja työnopastuksesta. 1. MITEN PEREHDYTETÄÄN TYÖPAIKALLASI? 1.1 Järjestetäänkö työpaikallamme perehdyttäminen kaikille tulokkaille? 1.2 Saavatko uudet työntekijät työpaikasta kertovaa kirjallista mataalia? 1.3 Onko uusien työntekijöiden vastaanotto riittävän perusteellista? 1.4 Järjestetäänkö uusille työntekijöille yksilöllistä perehdyttämisohjelmaa? 1.5 Arvioidaanko perehdyttämisen onnistumista järjestelmällisesti? 2. MITEN TYÖNOPASTUS ON JÄRJESTETTY TYÖPAIKALLASI? 2.1 Järjestetäänkö tulokkaille tehtäväkohtainen työnopastus? 2.2 Opastetaanko työpaikallamme myös pitkään poissaolleita? 2.3 Opastetaanko työpaikallamme myös vanhoja työntekijöitä? 2.4 Onko työpaikallamme koulutettuja työnopastajia? 2.5 Onko töistä laadittu työnopastusohjeet?

14 11 5 Tutkimusmenetelmät 5.1 Tutkimustapa Tässä tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Alkula, Pöntinen & Ylöstalo (2002, 20) mainitsevat, että, jos kvantitatiivinen mittaus pystyy antamaan tutkittavasta ilmiöstä tutkimusongelman kannalta relevanttia tietoa, voidaan analyysissä käyttää tilastollisia menetelmiä, jolloin aukeaa mahdollisuus sattuman ja systemaattisen vaihtelun erottamiseen johtopäätösten tueksi. Määrällisistä asioista saadaan tarkkaa tietoa, ja voidaan kuvata asioiden suuruusluokkia ja asioiden välisiä riippuvuuksia. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2003, 122) mainitsevat, että kvantitatiivisessä Survey-tutkimuksessa kerätään tietoa standardisoidussa muodossa joukolta ihmisiä. Tyypillisiä piirteitä ovat: tietystä ihmisjoukosta otetaan otos yksilöitä; kerätään aineisto, useimmiten suhteellisen pieni; aineisto jokaiselta yksilöltä standardoidussa muodossa; tavallisesti käytetään kyselylomaketta tai strukturoitua haastattelua. Päätelmät tehdään havaintoaineiston tilastolliseen analysointiin perustuen, mm. tulokset kuvaillaan prosenttitaulukoiden avulla. Lisäksi Hirsjärven ym. (2003, 129) mukaan kvantitatiivisessa tutkimuksessa ovat myös keskeisiä mm. hypoteesien esittäminen, muuttujien muodostaminen taulukkomuotoon ja aineiston saattaminen tilastollisesti käsitettävään muotoon. Lisäksi määritetään perusjoukko, johon tuloksen tulee päteä, ja otetaan tästä perusjoukosta otos. Tässä tutkimuksessa käytettiin lomakehaastattelua (strukturoitu haastattelu). Haastattelijalla oli valmis lomake, jossa oli valmiit kysymykset ja niiden esittämisjärjestys oli kaikille sama. 5.2 Tutkimusjoukko Tämän tutkimuksen tutkimusjoukko koostuu Puukeskus Oy:n Pohjois-Suomen alueen Oulun, Kajaanin, Tornion ja Rovaniemen konttoreiden henkilökunnasta. Kyselylomake lähetettiin 84 henkilölle ja kyselyyn vastasi 77 henkilöä, eli vastausprosentti oli 91.7 %. Tässä tapauksessa kysymyksessä oli harkinnanvarainen näyte. Alkula, Pöntinen & Ylöstalo (2002, 106) mainitsevat, että havainnot voidaan valita myös ei-

15 12 satunnaisesti sillä tavalla, että pyritään saamaan perusjoukon ominaisuudet oikeassa suhteessa tarkasteltavaksi. Silloin ei ole kyseessä otanta vaan harkinnanvaraisen näytteen poimiminen. TAULUKKO 1. Kyselytutkimukseen osallistuneiden kokonaismäärät sukupuolen ja iän mukaan. Ikä vuotta Ikä vuotta Ikä vuotta Ikä yli 45 vuotta Mies Nainen Yhteensä TAULUKKO 2. Kyselytutkimukseen osallistuneiden kokonaismäärät sukupuolen ja työtehtävien mukaan. Varastotyöntekijät Toimistotoimihenkilöt Myynti- /varastotoimihenkilö t Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmät Tutkimusaineisto hankittiin kyselymenetelmällä. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2003, 182) toteavat, että kyselytutkimuksen etuna pidetään yleensä sitä, että niiden avulla voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto: tutkimukseen voidaan saada paljon henkiöitä ja voidaan kysyä monia asioita. Kyselymenetelmä on tehokas, koska se säästää tutkijan aikaa ja vaivannäköä. Kyselymuotona oli kontrolloitu kysely ja sen ns. informoitu kysely. Tämä tarkoitti sitä, että tutkija kävi jakamassa kyselylomakkeet Rovaniemen, Tornion ja Oulun toimipisteisiin. Lisäksi tutkija sovelsi Kajaanin toimipisteeseen postikyselyä, jonne lähetettiin työntekijöille saatekirje ja kyselylomakkeet, jotka he täyttivät ja postittivat takaisin mukana olevalla palautuskuorella, josta postimaksu oli maksettu. Kontrolloidun kyselyn etuna oli, että tutkija saattoi samalla kertoa tutkimuksen tarkoituksesta, selostaa kyselyä ja vastata kysymyksiin. Toinen tutkijalle tärkeä seikka oli se, että samalla saatettiin vaikuttaa kyselyn vastausprosenttiin. Tällä

16 13 tarkoitetaan sitä, että tutkija odotti kun henkilöt vastasivat kyselyyn, jonka jälkeen tutkija heti keräsi kyselyt mukaansa ja varmisti, että kaikki vastasivat kyselyyn. Survey-tutkimus tehtiin tammi-huhtikuussa Tutkimukseen kutsuttiin kunkin konttorin koko henkilökunta, lukuun ottamatta yksikön johtajaa. Tutkimukseen osallistuville annettiin saatekirje ja kyselylomake. Samalla heille vielä kerrottiin kyselyn tarkoitus, korostettiin kaikkien vastausten tärkeyttä ja tutkimuksen luottamuksellisuutta. Kyselyn kestoa oli rajoitettu siten, että tutkija ilmoitti mihin mennessä lomake oli palautettava tiettyyn paikkaan, josta ne noudettiin kootusti. Kyselyyn vastattiin yleensä kunkin omassa työhuoneessa tai työpisteessä.

17 14 6 Tutkimustulokset 6.1 Työpaikan perehdyttäminen Tämän tutkimuksen tulokset esitellään tässä ongelmittain. Ensimmäiseksi hahmotellaan miten työpaikalla on järjestetty perehdyttäminen kaikille tulokkaille. Sen jälkeen selvitellään saavatko uudet työntekijät työpaikasta kertovaa kirjallisuutta. Samalla halutaan selvittää onko uusien työntekijöiden vastaanotto ollut riittävän perusteellista ja onko se ollut yksilöllistä. Lopuksi on haluttu selvittää arvioidaanko perehdyttämistä työpaikalla järjestelmällisesti Työpaikallamme perehdytetään kaikkia tulokkaita Työpaikan perehdyttämistä selvitettiin tässä oheisella kysymyksellä ja tulokset näyttivät seuraavilta. TAULUKKO 3. Mielipide väitteestä Työpaikallamme perehdyttäminen järjestetään kaikille tulokkaille työtehtävissä olevien suhteen (%). Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysin Varasto -työntekijät Toimistotoimihenkil öt Myynti-/ varastotoimihenkilöt Kaikki N Yhteensä Eri työtehtävissä olevien vastaukset olivat samansuuntaiset, eli kaikki henkilöstöryhmät olivat suurimmaksi osaksi sitä, että työpaikalla järjestetään perehdyttämistä kaikille tulokkaille. Huomattavaa kuitenkin on, että myynti-/ varas-

18 15 totoimihenkilöt olivat suurimpana ryhmänä jokseenkin (39 %). He eivät ole kokeneet työpaikan perehdyttämistä riittäväksi Uudet työntekijät saavat työpaikasta kertovaa kirjallista mataalia Seuraavaksi tarkastellaan uusien työntekijöiden työpaikasta kertovan mataalin saantia perehdyttämisvaiheessa. TAULUKKO 4. Mielipide väitteestä Uudet työntekijät saavat työpaikasta kertovaa kirjallista mataalia työtehtävissä olevien suhteen (%). Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysin Varast o- työntekij ät Toimistotoimihenkilöt Myynti-/ varastotoi mihenkilöt Kaikki N Yhteensä Varastotyöntekijät ovat saaneet työpaikasta kertovaa mataalia tutkimuksen mukaan eniten, mutta heidänkin osuutensa on alle puolet. Samalla heistä on n.1/3 kuitenkin täysin väitteestä. Huomattavaa on edelleen myynti- /varastotoimihenkilöiden suuri osuus jokseenkin olevien joukossa. Samoin toimihenkilöt eivät ole kokeneet saaneensa kirjallista mataalia.

19 Uusien työntekijöiden vastaanotto on riittävän perusteellinen Seuraavassa tarkastellaan uusien työntekijöiden vastaanottoa. Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, ovat varastotyöntekijät ryhmänä selvästi eniten tunteneet vastaanoton riittävän perusteelliseksi. Huomattavaa on edelleen myynti- /varastotoimihenkilöiden ja toimistotoimihenkilöiden suuri osuus jokseenkin olevien joukossa. TAULUKKO 5. Mielipide väitteestä Uusien tulokkaiden vastaanotto on riittävän perusteellinen työtehtävissä olevien suhteen (%). Vara stotyönteki jät Toimistotoimihenkilö t Myynti-/ varastotoimihenkilöt Kaikki Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysin Yhteensä N Uudet työntekijät saavat yksilöllistä perehdyttämisohjelmaa Seuraavassa esitellään henkilöstöryhmien vastaukset uusien tulokkaiden yksilöllisestä perehdyttämisestä.

20 17 TAULUKKO 6. Mielipide väitteestä Uusille tulokkaille järjestetään yksilöllistä perehdyttämisohjelmaa työtehtävissä olevien suhteen (%). Vara stotyönteki jät Toimistotoimihenkilö t Myynti-/ varastotoimihenkilöt Kaikki Täysin Jokseenkin Jokseenkin Täysin Yhteensä Yllä olevasta taulukosta havaitaan, että varastotyöntekijät ovat henkilöstöryhmistä eniten tunteneet perehdyttämisen yksilölliseksi, mutta heistä on reilut ¼ myös jokseenkin. Edelleen toimistotoimihenkilöt ja myynti-/ varastotoimihenkilöt ovat olleet selvästi yli jokseenkin väitteen keskiarvon (35 %). Huomioitavaa on myös se, että 20 % kaikista vastaajista oli täysin väitteestä. N Perehdyttämisen onnistumista arvioidaan järjestelmällisesti Seuraavassa tutkitaan vastaajien mielipidettä väitteeseen, että perehdyttämistä arvioidaan järjestelmällisesti. Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, lähes puolet kaikista vastaajista katsoi olevansa jokseenkin väitteestä. Lisäksi myös n. ¼ oli väitteestä täysin. Heidän joukossaan oli suhteellisesti eniten toimistotoimihenkilöitä, sekä myynti-/varastotoimihenkilöitä. Ainoastaan 1 % kaikista vastaajista katsoi, että perehdyttämisen onnistumista arvioidaan järjestelmällisesti. TAULUKKO 7. Mielipide väitteestä Perehdyttämisen onnistumista arvioidaan järjestelmällisesti työtehtävissä olevien suhteen (%).

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

2016 Perehdyttäminen

2016 Perehdyttäminen 2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

PEREHDYTTÄMINEN - YLEISOHJE PEREHDYTTÄJÄLLE

PEREHDYTTÄMINEN - YLEISOHJE PEREHDYTTÄJÄLLE PEREHDYTTÄMINEN - YLEISOHJE PEREHDYTTÄJÄLLE Lappeenrannan kaupunki Henkilöstöasiat 01.06.2006 Sisällys Opasta kertaa tarkista oppiminen!... 3 Perehdyttämisen merkitys... 4 Perehdyttämisen sisältö... 4

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 3.-16.3.2014 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 1001 SISÄLTÖ: Tulosten tilastolliset

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

Kyselylomakkeiden käyttötapoja: Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖNÄ TOTEUTETTU OSAAMISEN ARVIOINTI. Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä Koulutuspäällikkö Jarmo Lamminmäki

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖNÄ TOTEUTETTU OSAAMISEN ARVIOINTI. Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä Koulutuspäällikkö Jarmo Lamminmäki TYÖELÄMÄYHTEISTYÖNÄ TOTEUTETTU OSAAMISEN ARVIOINTI Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä 2.2. 2016 Koulutuspäällikkö Jarmo Lamminmäki Työelämäyhteistyönä toteutettu osaamisen arviointi = Näytön arviointi

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan.

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Pelituotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja testata pelin, jossa on useita erilaisia pelitiloja, grafiikkaa,

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Käytön tuen prosessien vakiointi 15 osp Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Prosessien tunnistaminen ja vakiointi 8 osp Työssäoppiminen 7 osp

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

etaitava -ohjauksen uusilla urilla

etaitava -ohjauksen uusilla urilla etaitava -ohjauksen uusilla urilla Sari Riekko, Jyväskylän ammattiopisto Heli Kinnunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, etaitava etaitava on järjestelmä opettajan, opiskelijan

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Näyttöympäristö ruokaravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, jakelukeittiöt, grillit jne

Näyttöympäristö ruokaravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, jakelukeittiöt, grillit jne Ruokapalveluissa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: kunnostaa asiakas- tai työtiloja suurentaa ja pienentää ohjeita muuntaa ohjeita erityisruokavalioihin (laktoositon,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tietokantojen hallinta 15 osp Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset: Työssäoppimisen toteutus: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

UUDEN TYÖNTEKIJÄN PEREHDYTTÄMINEN

UUDEN TYÖNTEKIJÄN PEREHDYTTÄMINEN UUDEN TYÖNTEKIJÄN PEREHDYTTÄMINEN Case Vierumäki Golf LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden laitos Taloushallinto Opinnäytetyö Kevät 2007 Laura Mesiäinen Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot