Kesä sosiaalialan töissä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. 95 vuotta. Sosiaaliturva. Huoltaja. Hyvä perehdytys on koko työyhteisön etu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesä sosiaalialan töissä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. 95 vuotta. Sosiaaliturva. Huoltaja. Hyvä perehdytys on koko työyhteisön etu"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Hyvä perehdytys on koko työyhteisön etu Ystäväpiiri lievittää vanhusten yksinäisyyttä Nuorisokodin portti käy kesätöiden tahtiin Englannissa sosiaalipalveluita valvotaan tarkasti Huoltaja Köyhäinhoitolehti Sosiaaliturva 95 vuotta Kesä sosiaalialan töissä

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalihuollon Huoltaja-säätiö vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 95. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi kaksoisnumeroa. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) päätoimittaja Merja Moilanen vuorotteluvapaalla toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) toimittaja Minna Tarvainen puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Panu Pälviä Huoltaja-säätiö Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Maineella on väliä Lea Suoninen-Erhiö 4 6 ajankohtaiset sosiaalialan imago, laatutyö, kriminaalipotilaat ja sosiaalityö, työväkivalta, palkinnot Löytyykö paras? lainattua, saksittua 7 laina ja palaute Myös vanhustenhuoltoon tarvitaan vahvaa sääntelyä Marjatta Aittolahti uutisia lyhyesti näkökulma Kolumni Mikko Mäntysaari Jos minulta kysytään Pirkko K. Koskinen 8 15 kärkiteema Kesä sosiaalialan töissä Lapin kesätyömuistot valokuvakehyksessä Sosiaalityöntekijän arki on ihmetystä täynnä Hellettä sosiaalitoimistossa Talon tavat tutuiksi myös kesätyötekijöille Erja Saarinen lastensuojelu Nuorisokodin portti käy kesätöiden tahtiin Minna Tarvainen lastensuojelu Kauneus on puoli ruokaa Minna Tarvainen 22 vanhustyö Ystäväpiiri lievittää ikäihmisten yksinäisyyttä Anu Mäkinen sosiaalipalveluiden valvonta Englannissa sosiaalipalveluiden tarkkaa valvontaa pidetään välttämättömänä Briitta Koskiaho 27 tuomisia ja viemisiä juristin nurkkaus Pitääkö toimeentulotukea myöntää ulkomailla aiheutuneisiin kustannuksiin? Tapio Räty kirjat, tutkimukset oma ura seuraavassa numerossa 11/07 Kärkiteemana palvelujen uudet tuotantomallit 9 10/07 2 Sosiaaliturva 9 10/07

3 Pääkirjoitus 11. kesäkuuta 2007 Maineella on väliä No kun sosiaalialalla on niin huono mainekin, sanovat alan ammattilaiset usein, kun tulee puheeksi alan arvostus. Alan julkisuuskuva on kielteinen ja palkat ovat pienet. Pitää paikkansa. Mutta onko alalla huono maine? Vastaus ei ole ihan yksioikoinen. Kannessa Sosiaaliturvan kirjoituskilpailussa pyysimme kertomaan, millainen on kesä sosiaalialan töissä. Kilpailun kolme parasta kirjoitusta julkaisemme tässä kesän kaksoisnumerossa. Ne kuvaavat uran alkua kesäsijaisena. sivut 8 12 kuva: Panu Pälviä Sosiaalialan mainetta on tutkittu tänä keväänä sosiaali- ja terveysministeriön, Talentian, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Huoltaja-säätiön yhteisvoimin. Piakkoin julkaistavan filosofian tohtori Vilma Luoma-ahon tekemän sosiaalialan mainemittauksen alustavat tulokset ovat rohkaisevia: sosiaalialaa pidetään hyödyllisenä ja tarpeellisena. Alan henkilöstö on hyvin koulutettua, sillä on korkea moraali ja alalla tehdään työtä heikompien hyväksi. Tätä mieltä ovat niin päättäjät kuin kansalaisetkin sekä sosiaali- ja terveysjohtajat ja alan ammattilaiset. Ala mielletään kuitenkin tarpeelliseksi lähinnä muille ihmisille: vaikka suurimmalla osalla kyselyihin vastanneista on omia kokemuksia sosiaalipalveluista, vain harva uskoo itsensä tai läheistensä tarvitsevan niitä tulevaisuudessa. Läheskään kaikilla vastaajilla ei tosin ole selvää mielikuvaa siitä, mitkä palvelut oikeastaan ovat sosiaalipalveluita. Mainemittaus tuo myös esiin alan ongelmat: pienet palkat, henkilökunnan riittämättömyyden ja alan heikon vetovoiman. Nämä mielikuvat varjostavat alaa ja ovat myös todellisia ongelmia. Maineella on merkitystä, kun kilpaillaan vähenevästä työvoimasta. Sosiaalialan maineen parantamiselle on kuitenkin hyvät edellytykset: alalla tehdään tärkeää työtä ja tämä myös tiedetään. Kun vielä alan todellisiin ongelmiin tartutaan tosissaan, alan imagoa voidaan parantaa kestävästi. Nyt myös asenneilmasto on otollinen sosiaalialan profiilin nostolle. Helmikuussa julkaistu kansallinen nuorisotutkimus osoittaa, että pinnallisuus ja välinpitämättömyys ovat alkaneet tympiä nuoria. Heidän keskuudessaan kytee kapina ajan arvoja kohtaan: toisista välittäminen ja yhteisöllisyys ovat nuorten arvomaailmassa nousussa. Lea Suoninen-Erhiö toimitussihteeri Maineella on merkitystä, kun kamppaillaan vähenevästä työvoimasta. Talentia aloitti näyttävän sosiaalialan kampanjansa jo keväällä. Muillekin imagokampanjoille on tilaa ja tarvetta. Alan näkyväksi tekeminen koituu yhteiseksi hyväksi. Luottamushenkilö vastaa -palstalla tentattavana Riihimäen perusturvalautakunnan puheenjohtaja Antti Ahonen, joka yhdistäisi Hausjärven, Lopen ja Riihimäen ja liittäisi siihen vielä Hyvinkään tai Janakkalan. Psykopaatit vedättävät asiantuntijoita Pulinapajat ehkäisevät koululaisten ongelmia Juristin nurkkaus Virkaa hakeneiden ansiovertailu Sosiaaliturva 11/07 postitetaan lukijoille 6. elokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 9 10/07 3

4 ajankohtaiset kuva: Erja Saarinen SOSIAALIALAN IMAGO Sosiaalialan ammattijärjestö Talentialla on meneillään kampanja sosiaalialan kuvan kirkastamiseksi. Kampanjalla pyritään laventamaan kansalaisten mielikuvaa sosiaalipalveluista ja muuttamaan suhtautumista niihin ja niiden asiakkuuteen entistä myönteisemmäksi. Lähtölaukauksen kampanjalle antoi ilmoitussarja Iltalehdessä toukokuussa. Ilmoituksissa tuodaan myönteisten lööppien avulla esiin sosiaalialan ammattilaisten saavutuksia. Otsikoiden takana olevat sosiaalialan ammattilaisten tarinat työstään löytyvät kampanjan verkkosivuilta Kampanja sosiaalialan kuvan kirkastamiseksi on otettu myönteisesti vastaan, kertoivat Anu Hämäläinen (vas.) ja Kristiina Nykänen Terve-Sos-messuilla kampanjaa esittelevällä osastolla. LAATUTYÖ Honkalampi-säätiö on saanut laatusertifikaatin toiminnanhallintajärjestelmästään. Vuonna 1991 Pohjois-Karjalaan perustettu sosiaalipalveluja tuottava Honkalampi-säätiö sai Det Norske Veritas -yrityksen myöntämän sertifikaatin ISO 9001:2000 laatujärjestelmän vaatimusten mukaisesta toiminnanhallintajärjestelmästä. Se auttaa ja tukee säätiötä tuottamaan tasalaatuisia palveluja eri puolilla Pohjois-Karjalaa ja Suomea. Järjestelmän rakentaminen aloitettiin vuonna 2003 päämääränä sertifiointi. Järjestelmää käytetään säätiön 21 toimipisteessä. Siihen kuuluu yhdeksän prosessia: työvalmennus, autettu asuminen, kehittämistyö, kasvatuksellinen ja kuntoutuksellinen palvelu, tulkkauspalvelut, avustuspalvelut, taidepainotteinen päivä- ja harrastustoiminta, markkinointi ja sisäiset palvelut. Sertifikaatin saivat tulkkipalvelut, kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö, viisi palvelukotia ja kaksi työvalmennusyksikköä. Loput kaksitoista toimipistettä auditoidaan ulkoisesti vuoden 2008 loppuun mennessä. Honkalampi-säätiön laatupäällikkö on Marketta Holopainen. KRIMINAALIPOTILAAT JA SOSIAALITYÖ Oikeuspsykiatristen potilaiden parissa työskentelevät sosiaalityöntekijät kokoontuivat 10. toukokuuta ensimmäistä kertaa neuvottelu- ja koulutuspäivään. Meitä on vähän ja olemme hajallaan ympäri Suomea. Ihmiset olivat kiinnostuneita verkostoitumaan, kertoo sosiaalityöntekijä Pirkko Hyttinen päivän järjestäneestä, kuopiolaisesta Niuvanniemen sairaalasta. Valtion mielisairaaloissa Kuopiossa ja Vaasassa hoidetaan kriminaalipotilaita eli potilaita, joiden on todettu olleen rikoksen tekohetkellä ymmärrystä vailla. Kuopiosta ja Vaasasta he siirtyvät pääsääntöisesti kunnallisiin psykiatrisiin sairaaloihin ja sieltä edelleen avohoitoon. Erityisenä haasteena oikeuspsykiatristen potilaiden hoidossa on perhetyö. Aihe oli esillä myös Kuopiossa. Monilla potilaillamme suhteet läheisiin ovat katkenneet, koska henkirikokset kohdistuvat usein lähiomaisiin, Hyttinen sanoo. Jos suhteet ovat menneet lopullisesti, verkostoja potilaan tueksi rakennetaan viranomaisista. TYÖVÄKIVALTA Työväkivallan ehkäisy ja hallinta ovat sosiaalialalla huonolla tolalla. Uusia työntekijöitä ei juuri perehdytetä työväkivaltaasioihin, ja sattuneita väkivaltatilanteita käsitellään virallisesti esimiesten kanssa vain kolmasosalla työpaikoista. Puutteet tulivat esiin Sosiaalitaidon toteuttamassa hankkeessa Työturvallisuus sosiaalialalla, jossa selvitettiin työväkivallan ja sen uhan laajuutta ja sisältöä sekä työyhteisöjen keinoja ehkäistä työväkivaltaa. Lähes puolet Sosiaalitaidon tekemään kyselyyn vastanneista työntekijöistä oli joutunut asiakkaan harjoittaman henkisen väkivallan kohteeksi viimeisen vuoden aikana. Fyysistä väkivaltaa heistä oli kokenut 11 prosenttia. Yleisintä työväkivalta oli sosiaalityössä. Kyselyn mukaan eri ammattikuntiin kohdistuu erilaista väkivaltaa. Sosiaalityöntekijöitä uhkaillaan oikeudella, itsemurhalla ja satuttamisella. Heidän ammattitaitoaan mitätöidään, ja he kokevat puhelinhäirintää, haistattelua ja nimittelyä. Tyypillisiä ovat myös perättömät lausunnot esimiehille. Perhetyöntekijät työskentelevät lasten kanssa, mikä leimaa heihin kohdistuvaa väkivaltaa: heitä raavitaan, potkitaan ja heitetään esineellä. Heitä myös syytetään perheen ongelmista, uhkaillaan tarkkailulla tai itsemurhalla ja häiritään puhelimella. Kotihoidon työntekijöihin kohdistuva väkivalta on usein fyysistä. Heidän vastauksissaan tulivat esille seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta, itsensä paljastaminen sekä seksuaaliset ehdotukset ja puheet. Työntekijöiden liikkumista on myös estetty, heitä on ahdistettu ahtaaseen paikkaan ja heille on heristelty nyrkkiä. Tuloksista julkaistavan raportin on tarkoitus herättää keskustelua työväkivallan ehkäisyn ja hallinnan hyvistä käytännöistä ja malleista, sillä työväkivalta-asioita pitäisi käsitellä työpaikoilla jo ennen kuin jotakin sattuu. Julkaisu verkossa 4 Sosiaaliturva 9 10/07

5 LAINATTUA, SAKSITTUA Terhokodin johtaja Juha Hänninen Kirkko ja kaupunki Modernin ihmisen suuri kauhu on joutua olemaan vuoteeseen sidottuna (myös sananmukaisesti) elämän viimeiset vuodet. Vaippamäärille on asetettu katto, ruoka viedään pois jos ei ehdi tai jaksa syödä. Kenelläkään ei ole aikaa olla mukava ja lähellä. Kyllähän me kaikki tämän jo tiedämme. Kauhistuttavaa onkin, ettei siitä välitetä. Tuomo Salovuori Sininen aalto 2/2007 Päihdetyössä vaikeutena on se, että asiakaskunnan tarpeet ovat rajattomat. Köyhät ovat aina keskuudessanne pitää hyvin paikkansa päihdetyössä. Joka päivä ei voi ihailla työn tuloksia niin kuin metsuri, joka päivän päättyessä katselee komeata tukkipinoaan. Sirpa Lappalainen Nuorisotutkimus 4/2007 Esimerkiksi lapsen toistuvaa myöhästelyä saatettiin tulkita eri tavoin riippuen siitä, tuliko lapsi maahanmuuttaja- vai suomalaisperheestä: maahanmuuttajaperheen kohdalla se kertoi syklisestä aikakäsityksestä, joka nähtiin ryhmän ominaisuutena. Suomalaisperheen kohdalla ilmiötä järkeistettiin viittaamalla esimerkiksi heikkoon vanhemmuuteen tai huonoon elämänhallintaan. Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka Kuntalehti 9/2007 Läskit ovat toisarvoisia hyvinvoinnin kannalta. Jos ihminen viihtyy työssään ja kokee arvostusta, hän jaksaa ehkä lähteä illalla vielä lenkille ja läskitkin alkavat sulaa. kuva: Erja Saarinen Löytyykö Paras? Palstalla seurataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä eri puolilla Suomea. Jari Mäki-Runsas Oulun sosiaali- ja terveystoimen johtaja Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta velvoittaa Oulua laatimaan yhdessä Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon, Tyrnävän ja Ylikiimingin kanssa suunnitelman siitä, miten palvelujen käyttöä parannetaan yli kuntarajojen. Missä vaiheessa suunnitelman teossa ollaan? Oulun johto aloitti viime vuoden lopulla neuvottelut yhteistyöstä Oulun seutukunnan kuntien kanssa. Oulu painottaa, että suunnittelussa pitää katsoa riittävän kauas tulevaisuuteen ratkaisuja ei kannata tehdä vain muutamaksi vuodeksi. Kuntien yhteinen pitkän aikavälin strategiatyö on tärkeää. Kunta- ja palvelurakennetta on järkevää rakentaa ihmisten normaalille työssäkäynti- ja asiointialueelle heidän tarpeistaan käsin. Kymmenen kunnan alueella on asukasta. Nyt näyttää mahdollisesti siltä, että ainakin Hailuoto, Haukipudas, Liminka, Lumijoki ja Kiiminki haluavat tosissaan neuvotella Oulun kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Yhteistyön ulkopuolelle näyttäisivät jäävän Kempele, Tyrnävä ja mahdollisesti Muhos. Kempele ja Tyrnävä neuvottelevat kahden kunnan yhteistoiminta-alueesta. Muhos neuvottelee ensisijaisesti edellä mainittujen kanssa ja toissijaisesti Oulun kanssa. Ylikiiminki yhdistyy Ouluun vuoden 2009 alusta. Myös Haukiputaa selvittää kuntaliitosta yhteistoiminta-alueen lisäksi. Oulunsalolla on sairaanhoitopiirin kanssa sopimus sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja siksi se jää yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle. Oulu haluaa olla veturi koko Pohjois-Suomen kehitykselle ja toivoo, että kunnat todella yhdistäisivät voimiaan ja hakisivat yhteistä kilpailukykyä suhteessa muuhun Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan. Jos syvää yhteistyötä ei nyt synny, asiaan palattaneen muutaman vuoden päästä. Paras-hanke tuli kunnille vähän äkkiseltään. Aiemmin on tehty yhteistyötä pienehköissä asioissa. Nyt lainsäädäntö ohjaa siihen, että 60 prosenttia kunnan menoista vievän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvelvollisuus pitäisi luovuttaa kunnan ulkopuolelle. Monista tämä tuntuu jo uhkaavan kunnan itsenäisyyttä ja he kysyvät, mitä hyötyä tästä on ja mikä rooli kunnalle sitten jääkään. Millaista kuntien yhteistyö on ollut? Täällä on seudun sosiaali- ja terveysjohtajista ja johtavista lääkäreistä nimetty sosiaali- ja terveystoimen seudullinen johtoryhmä. Seutuyhteistyötä tehtiin aiemmin pienemmissä asioissa, lähinnä erityiskysymyksissä. Pari vuotta kunnilla on ollut sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Titus-hanke, jossa on keskitytty sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuteen. Yhteistyö on mennyt hyvin eteenpäin. Miten sosiaalipalvelut järjestettäisiin? Yksi vaihtoehto on, että sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella palveluiden järjestämisvelvollisuus annettaisiin isäntäkunnalle. Oulu korostaa, että suunnitelmat koskevat koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa emme halua pilkkoa niitä tai saattaa niitä erilleen toisistaan. Palvelutuotanto organisoitaisiin tilaaja-tuottajamallin mukaan esimerkiksi Oulun kaupunkiin tai kuntien omistamalle liikelaitokselle. Strategioita ja palveluiden tuotantotapaa pohditaan kuntakumppaneiden kanssa. Huolestuttaako sosiaalihuollon tulevaisuus? On vaarana, että sosiaaliala pirstaloituu. Asiakas on kokonaisuus hänen asiansa pitää tulla kokonaisuutena hoidettua. Työ- ja toimintaprosesseja pitää kehittää enemmän asiakkaan näkökulmasta. Ei pidä lietsoa sosiaali- ja terveyspuolen vastakkainasettelua vaan on keskityttävä antamaan asiakkaalle sitä tukea, jota hän tarvitsee eri elämäntilanteissa. Tämä ei ole pelkästään sosiaali- ja terveystoimen asia vaan laajemminkin kunnan ja kuntalaisten asia. Hyvinvointi, sosiaalisuus ja identiteetti eivät ensisijaisesti rakennu sosiaali- ja terveyspalveluista vaan niiden rakentuminen on huomattavasti laajempi kysymys, johon vaikuttavat muun muassa asuminen, sosiaaliset kontaktit, liikunta ja kulttuuri. On iso haaste järjestää yhteistyö muiden kunnan sektoreiden kanssa, jos sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhteistoiminta-alueella ja esimerkiksi maankäyttö, liikunta- ja sivistyspalvelut jäävät kuntien vastuulle. Ne ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja sen perustan rakentajia. Erja Saarinen Sosiaaliturva 9 10/07 5

6 ajankohtaiset PALKINNOT Stakes palkitsi kolmella Terve-Sos-palkinnolla kuntoutus- ja nettipalveluja sekä uudella innovaatiopalkinnolla ikäihmisten innovatiivisuutta hyödyntävän hankkeen. Kohteesta toimijaksi -hankkeessa on kuultu ja hyödynnetty tosissaan ikäihmisten ideoita arjen sujumiseksi. Erityisesti innovaatioiden tuotteistamisesta palkitun hankkeen toimijoita edustivat palkintotilaisuudessa Timo Vähäkoski (vas.) Hyvän vanhenemisen tukisäätiöstä, Timo Ekroos ja Seija Örn Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskuksesta ja Jukka Salminen Eläkeliitosta. Vammaisten päihdetyön tukipalvelut koordinoi vammaisjärjestöistä ja päihde-toimijoista muodostettua vapa-vastaavien verkostoa, jossa on mukana 19 toimijaa. Terve-Sos-palkintoa olivat juhlimassa Marja Merikallio (vas.) A-klinikkasäätiöstä, Eija Kilgast Sininauhaliitosta, Seija Savolainen Helsingin Diakonissalaitokselta,, Susanna Helminen Kuurojen Liitosta sekä Liisa Jokela ja Heidi Eriksson Vapa-tukipalveluista. Oulun seudulla omaishoitajia ja heidän hoidettaviaan tukevaan Omatoimi-hankkeeseen etsittiin asiakkaita mediayhteistyön avulla paikallislehdet kirjoittivat hankkeessa mukana olleista henkilöistä, kertovat palkitun hankkeen työntekijät Minna Salminen (vas.) ja Salla Kaikkonen. kuvat: Erja Saarinen Vuoden 2007 Terve-Sos-palkinnot saivat Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n Omatoimi-hanke, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin yhteistyökumppaneineen rakentama Hyvis-terveysportaali ja Vapa Vammaisten päihdetyön tukipalvelut. Ensi kertaa palkittiin hanke erityisesti innovaatioiden tuotteistamisesta ja tunnetuksi tekemisestä. Sen sai kaksikielinen Kohteesta toimijaksi -hanke. Palkinto on kullekin euroa. Palkintoehdotuksia tuli 24. Omatoimi-projektissa on luotu kahdeksan kuukautta kestävä ongelmia ehkäisevän kotikuntoutuksen malli yli 65- vuotiaille omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen, joilla on mielenterveyden ongelmia, Parkinsonin tauti tai aivoverenkiertohäiriön jälkitila. Kuntoutusjakson aikana jäsennetään perheen tilannetta ja pyritään löytämään fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja, jotta perhe selviytyisi haastavasta omaishoidosta. Mallissa on kolme päälähtökohtaa: yksilöllinen palveluohjaus, toimintakyky sekä elämänhallinta. Malli on siirrettävissä myös muualle ja se on hyväksytty Stakesin Hyvät käytännöt -ohjelmaan. Vapa Vammaisten päihdetyön tukipalvelut edistää saavutettavia ja esteettömiä päihdepalveluja ja tekee vammaisten päihdekysymyksiä näkyviksi ja kuuluviksi vammais- ja päihdepalveluissa. Tukipalvelut koordinoi vammaisjärjestöistä ja päihde-toimijoista muodostettua vapa-vastaavien verkostoa, jossa on mukana 19 eri toimijaa. Tukipalvelut juurruttaa aiemman Vapa-projektin malleja käytäntöön. Vammaisten päihdetyön kehittämiseen on luotu malleja, joita voi käyttää joko yksitellen tai toisiaan tukien. Päihteettömän vammaiskuntoutuksen malli, Koulutusmalli ja Päihdestrategian suunnittelumalli antavat työntekijöille valmiuksia havaita ja auttaa vammaisia päihteiden käyttäjiä. Saavutettavat päihdepalvelut -malli auttaa kehittämään päihdepalveluita vammaisille sopiviksi. Vapa-tietopankissa tehdään esimerkein tunnetuksi paikallisia tai toimintayksikkökohtaisia ratkaisuja. Mikkelin alueen Hyvis-terveysportaalissa erityistä on se, että viittomakieliset henkilöt voivat tehdä terveydenhuollon ajanvarauksia ja saada terveysneuvoja suojatun internet-yhteyden kautta omalla kielellään osana koko väestölle tarkoitettua palvelua. Tämän lisäksi portaalissa on muun muassa asiointipalvelu, palveluhakemisto, kansalaisten terveyskirjasto ja muuta hyvinvointitietoa. Hankkeessa ovat olleet mukana Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Mawell Oy, Avence Digital Oy, MediNeuvo Oy, Tietokartano Oy, Kuopion yliopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Kuurojen liitto, Sitra, Kustannus Oy Duodecim sekä Tekesin FinnWell-ohjelma. Erityisesti innovatiivisuuden tuotteistamisesta palkitussa Kohteesta toimijaksi -hankkeessa on kehitetty teknologiaa ikäihmisten ehdoilla. Siinä on luotu toimintamalli ikäihmisten itsenäisen elämän ja selviytymisen turvaamiseksi, apuväline- ja turvateknologian kehittämiseksi sekä innovaatioiden kokoamiseksi. Ikäihmisten omia ideoita, kokemusta ja hiljaista tietoa on koottu ja käytetty hyväksi, kun vastataan heidän arjen avuntarpeisiinsa. Sitä on myös siirretty apuvälineitä ja teknologiaa kehittäviin ja valmistaviin yrityksiin. Ikäihmisten avoimella ideakilpailulla saatiin 115 arjen niksiä kotona selviytymiseen. Niitä on koottu Aapinen arkiaskareista suoriutumiseen -oppaaseen, joka on julkaistu myös ruotsiksi. Niksit ovat helposti toteutettavia: esimerkiksi ikkunakahvanavaaja syntyy ruuvaamalla korkinavaaja tai muu reikärauta puuvarteen. Näin pyörätuolissa istuva henkilökin saa auki korkealla olevia kahvoja. Idea on peräisin 93-vuotiaalta naiselta. Hankkeessa ovat olleet mukana Hyvän vanhenemisen tukisäätiö, Eläkeliitto ry, Svenska pensionärsförbundet rf ja Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus ISAK sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Lisätietoja Vammaisten päihdetyön infopankki Terveyttä ja hyvinvointia eteläsavolaisille -portaali Hyvän vanhenemisen tukisäätiön julkaisema Aapinen arjen askareista suoriutumiseen -opas verkossa 6 Sosiaaliturva 9 10/07

7 laina ja palaute VANHUSTENHUOLTO Vanhustenhuollon ongelmat ratkeaisivat sillä, että vanhukset pääsisivät vankilaan, esitti eläkkeellä oleva syyttäjä Ritva Santavuori Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä. Ritva Santavuori, Helsingin Sanomien Nyt-liite Vanhusten pitäisi joukolla vaatia, että he saavat vaihtaa paikkaa vankien kanssa. Sillä tavalla heidän hoitonsa paranisi. Olisi lääkäri ja psykiatri saatavissa aina, tunti ulkoilua joka päivä ja kylpyläkäynti kerran viikossa. Lisäksi he saisivat terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Useimmiten tarjolla olisi oma huone ja vessa. Hallitus pääsisi näin halvalla! Marjatta Aittolahti, lääninsosiaalitarkastaja, Länsi-Suomen lääninhallitus Kiukkuisena vertaan vanhusten asemaa lehmien asemaan. Myös vanhustenhuoltoon tarvitaan vahvaa sääntelyä Kun minä olen pahalla päällä, vertaan vanhusten asemaa lehmien asemaan. Lehmillä on suojanaan eläinsuojelulainsäädäntö: Niitä on laidunnettava vähintään 60 päivänä vuodessa. Jos karjankasvattaja ei laidunna eläimiään ulkona, hänen on haettava tähän lääninhallitukselta lupa. Ja asiasta tehdään hallintopäätös. Sen sijaan on paljon vanhustenhoitolaitoksia, joissa henkilökunnalla ei ole aikaa ulkoiluttaa vanhuksia. Se on iso laadullinen tekijä. Käytännössä ruuan laatuakaan ei ehditä valvoa, vaikka terveellisestä ruuasta mainitaan vanhustenhoidon ohjeissa sekä yleisissä terveyssuosituksissa. Vanhusten saniteettitiloissa on myös puutteita. Useissa toimintayksiköissä kuusi seitsemän vanhusta käyttää samaa vessaa. Santavuoren vertaus on osuva. Moni vanhustenhoitoyksikkö jää tasoltaan jälkeen vaikkapa Turun ja Kylmäkosken vankiloista, joissa olen käynyt. Asiallisten saniteettitilojen lisäksi vankiloissa on esteettömät tilat liikkua. Vangeilla on voimakas lainsäädäntö turvanaan. Heidän olojensa järjestämisessä ei ole liikkumavaraa. Samanlainen vahva sääntely pitäisi saada myös vanhustenhuoltoon. Nyt valvova viranomainen on hampaaton, sillä hänellä on käytössään pelkkiä suosituksia. Usein muutokset lähtevät liikkeelle loppujen lopuksi lehdistön kautta. Olisikohan Koukkuniemen puutteet korjattu niin nopeasti, jollei lehdistö olisi nostanut asiaa esiin niin vahvasti? On valitettavaa, että kunnat eivät pistä vanhustenhuoltoa ojennukseen. Hoitolaitoksissa on korjaamatonta henkilöstövajetta. Korkeiden palkkamenojen sijaan kunnissa pitäisi nähdä se, että työntekijät ovat veronmaksajia. He käyttävät palveluja, ja heillä on ostovoimaa. Jos henkilöstö saataisiin pysymään muuttotappiokunnissa, ne eivät olisi enää muuttotappiokuntia. Vanhusten hyvä hoito ei ole vain rahallinen kysymys, vaan se on myös imagokysymys. Nyt ovat voimassa työntekijän markkinat. Työnhakijat eivät hakeudu huonossa maineessa olevaan toimintayksikköön. uutisia lyhyesti Hoivapalveluiden tuottajille suunnattu Tarjousneuvo-portaali on avattu. Siihen on koottu tietoa hoivapalveluiden hankintaprosessin eri vaiheista sekä itse tarjouksen tekemisestä. Vinkkeihin on kerätty palveluntuottajien kokemuksia. Sivujen tarkoituksena on helpottaa erityisesti pienten palveluntuottajien osallistumista tarjouskilpailuihin. Snelluksi ristitty Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyö täyttää 40 vuotta. Sen tunnetuin työmuoto lienee kaduille ja festivaaleille jalkautuva Palveluoperaatio Saapas. Perinteisen katutyön lisäksi Snellussa tehdään kriminaali- ja monikulttuurista työtä, yksilökohtaista asiakastyötä sekä annetaan pari- ja seksuaaliterapiaa. Varhaisnuoria palvelee muun muassa tekstiviestein toimiva Tekstaritupu numerossa Parisuhdetyön koulutus- ja neuvottelupäivät järjestettiin kolmannen kerran toukokuuta. Työntekijöiden havahtumisesta parisuhteen tukemisen tärkeyteen kertoo osallistujamäärien huima kasvu: Ensimmäisenä vuonna päivät keräsivät 30 osallistujaa, toisena 140. Tänä vuonna Kuntatalolle kerääntyi jo kaksisataa kuntien, järjestöjen ja seurakuntien työntekijää etsimään uusia keinoja tukea parisuhdetta. Päivien järjestämisestä vastasi valtakunnallinen Perhe-hanke kumppaneineen. Asunnottomuuden vähentämiseksi etsitään uusia avauksia neljän viisaan miehen voimin. Ympäristöministeriö on kutsunut Helsingin hiippakunnan piispan Eero Huovisen, Helsingin sosiaalijohtajan Paavo Voutilaisen, Y-Säätiön toimitusjohtajan Hannu Puttosen ja lääketieteen lisensiaatti Ilkka Taipaleen ideoimaan uudentyyppisiä asumismuotoja ja niihin liittyviä tukipalveluita. Ryhmältä odotetaan esityksiä 15. lokakuuta mennessä. > Asuminen Alle puolet sosiaalihuollon organisaatioista rajoittaa toimintaansa tänä kesänä, ilmenee Tehyn selvityksestä, jossa tarkastellaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintaa ja henkilöstöjärjestelyjä erityisesti kesäaikana. Pitkäaikaissairaiden tai vanhusten hoitoa ei juuri vähennetä ja kotisairaanhoitoakin vain lievästi. Päivähoitopalvelut keskitetään sulkemalla osa päiväkodeista ja kierrättämällä lapsia ja työntekijöitä. Supistusten syyt ovat entiset: vuosilomat, vakiintunut tapa ja pula sijaisista. Sosiaaliturva 9 10/07 7

8 kärkiteema Sosiaaliturvan kirjoituskilpailussa pyysimme kertomaan, millainen on kesä sosiaalialan töissä. Valtaosassa kirjoituksista kuvataan sosiaalityöntekijän uran alkua kesäsijaisena. Yhteisenä kokemuksena lähes kaikilla on ollut joutuminen sosiaalityön käytäntöön aika heikosti valmistautuneena. Kesä sosiaalialan töissä kuva: Panu Pälviä 8 Sosiaaliturva 9 10/07

9 Kirjoituskilpailuun tulleista 14 kirjoituksesta kymmenessä kirjoittajat kuvaavat ensi kokemuksiaan sosiaalityöstä. Vanhimmat muistelut ovat 1960-luvulta, tuorein viime kesältä. Monesti aika on kullannut muistot ja ensi kokemuksia sosiaalityössä muistellaan huumorin pilke silmäkulmassa. Monille kesäsijaisuus on antanut kimmokkeen jäädä alalle, jotkut taas kesän kokemukset ovat karkottaneet pois alalta. Menneinä vuosikymmeninä uusien työntekijöiden perehdytys näyttää olleen melko olematonta. Nuoret sosiaalityöntekijät saivat selviytyä yllättävistä tilanteista miten parhaiten taisivat. Kolme kirjoittajaa kuvaa sosiaalitoimistojen vakinaisen henkilökunnan kesäkokemuksia. Niitä leimaa kiire ja henkilöstön riittämättömyys. Asiakkaille sattuu ja tapahtuu kesälläkin: Kesän kriisitilanteet sattuvat juuri silloin, kun se ainoa päivystävä sosiaalityöntekijä on kotikäynnillä tai muuten ulkona toimistolta työasioissa. Yhdessä kirjoituksessa kuvataan sosiaalityöntekijän juhannusta. Työ tulee mieleen silloinkin: pusikosta ilmestyy tuttua joukkoa ja se saa sosiaalityöntekijän pohtimaan, josko jokin muu ammatinvalinta olisi ollut parempi. Kilpailun kolme parasta kirjoitusta julkaisemme tässä kesän kaksoisnumerossa. Alallemme lienee kuvaavaa, että omalla nimellä on hankala esiintyä varsinkin, kun kertoo asiakastyön tapahtumista, vaikka niistä olisi jo vuosia. Palkituista vain voittaja esiintyy omalla nimellään, muut käyttävät nimimerkkiä. Kaikki kilpailuun tulleet kirjoitukset olivat tasokkaita ja ansaitsevat kiitoksen. Sosiaaliturvan kirjoituskilpailun palkitut 1. palkinto Outi Linnossuo: Lapin kesätyömuistot valokuvakehyksissä 2. palkinto Nimimerkki Vakisossu nykyään: Sosiaalityöntekijän arki on ihmetystä täynnä 3. palkinto Nimimerkki Marianne: Hellettä sosiaalitoimistossa Kirjoituskilpailun voittaja Outi Linnossuo toimii nykyään lehtorina Turun ammattikorkeakoulussa. Hän opettaa ja ohjaa tulevia sosionomeja. Kirjoituskilpailun palkintoraati Leena Kivimäki Lapin kunnan sosiaalijohtajana toista vuotta, sitä ennen 25 vuotta Raumalla erilaisissa sosiaalityön tehtävissä. Suoritti muutama vuosi sitten ammatillisen lisensiaatin tutkinnon lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoistumisalalta.. Anna Rautiainen Sosiaalialan opiskelijat TaSO ry:n puheenjohtaja, valmistui keväällä sosionomiksi (AMK) Lahden ammattikorkeakoulusta, työskentelee Helsingin sosiaaliviraston Sofian vastaanottokodissa. Lea Suoninen-Erhiö (vas.), Erja Saarinen, Merja Moilanen Palkintoraadin puheenjohtajana toimi toukokuussa vuorotteluvapaalle jäänyt Sosiaaliturvan päätoimittaja Merja Moilanen. Raadin apuna olivat lehden toimituksesta Erja Saarinen ja Lea Suoninen- Erhiö. Sosiaaliturva 9 10/07 9

10 Outi Linnossuo Lapin kesätyömuistot valokuvakehyksessä 1. palkinto Sosiaalitoimiston tupakkahuone muodosti toimivan vertaistyönohjaus- ja konsultaatiokopin. Siellä saimme kuulla totuuden sosiaalityön teoriasta ja käytännöstä. äätimme ystäväni kanssa etsiytyä kesken sosiaalityön opintojen kesätöihin Lappiin. Olimme asuneet koko ikämme Länsi-Suomessa ja kuulimme kutsun Lapin kesään. Lähetimme avoimia työpaikkahakemuksia kuudelle eri paikkakunnalle Pohjois-Suomeen ja neljältä paikkakunnalta saimme viestin: tervetuloa meille töihin! Outi Linnossuo: Listasimme paikat järjestykseen opiskelijan arkirealismin mukaan. Missä on paras palkka, suurin Lapin kesätyömuistot valokuvakehyksissä syrjäseutulisä, pisin työsuhde ja halvin asunto? Kesäkuussa perustelut suunnistimme rinkat selässä ja polku- Palkintoraadin pyörät junan tavaravaunussa kohti Kemiä. Kesä sosiaalialan töissä Juna-asemalla meitä oli vastassa sosiaalitoimen hallintopäällikkö. Yhdessä palopäällikkö-miehensä kanssa hän opasti meidät asunnollemme opiskelija-asuntolaan, joka sijaitsi aivan Veitsiluodon sellutehtaan naapurissa. Asuimme yhdeksännessä Outi Linnossuo Lapin kesätyömuistot valokuvakehyksissä Palkintoraadin perustelut: 1. palkinto Kirjoittaja todistaa, että sosiaalityön kesään voi lähteä seikkailumielellä eikä huumorikaan ole kiellettyä. Kirjoitus on lämminhenkinen ja realistinen kuvaus muistamisen arvoisesta kesätyökokemuksesta ja yhdestä kesän asiakassuhteesta. Sosiaalityöntekijä on kerrankin kuvattu päämäärätietoiseksi ja aidosti tuntevaksi ihmiseksi, joka osaa hakea tukea työyhteisöltään eikä heittäydy kaikkien tekemisistä vastuussa olevaksi marttyyriksi. Oma elämä kantaa, ja sekä työssä että vapaa-aikana Lapin kesä on kokemisen arvoinen. kerroksessa ja tunsimme olevamme huipulla. Seuraavana aamuna poljimme Kemin keskustassa sijaitsevaan sosiaalitoimistoon innokkaina uusina kesätyöntekijöinä. Hallintopäällikkö tutustutti meidät sosiaalitoimiston työntekijöihin ja saattoi meidät omiin työhuoneisiimme. Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla oli oma työhuone. Toimiston johtava sosiaalityöntekijä perehdytti meidät työhömme ja lupasi antaa jatkuvaa tukea ja ohjausta työssämme. Tunsimme, että meidät oli otettu Lapissa todella ystävällisesti vastaan. Kemin sosiaalitoimistossa tehtiin nk. yhdennettyä sosiaalityötä. Asiakkaita oli joka junaan. Ovesta tuli vuorotellen sisään päihdeongelmaisia, mielenterveysongelmaisia, lastensuojeluperheitä, yksinhuoltajia ja peräkammarin poikia. Välillä huone oli täynnä vietnamilaisia maahanmuuttajia, joiden perhe- ja sukulaisuussuhteista ei meinannut saada selkoa. Erityisesti maahanmuuttajat ja kemiläiset nuoret matkustivat ja muuttivat jatkuvasti Kemin ja pääkaupunkiseudun väliä etsiessään työtä ja paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Vietimme mielenkiintoista kesätyöelämää sosiaalityöntekijän huoneen seinien sisäpuolella ja värikästä nuorten naisten elämää vapaa-aikanamme. Pääsimme ystäväni kanssa tehokkaaseen ja syvältä kouraisevaan sosiaalityön oppiin. Olimme olleet tätä kesää ennen vain yhdessä sosiaalityön harjoittelussa, joten työkokemusta alalta oli ehtinyt karttua hyvin vähän. Asiakaskuntamme oli moniongelmaista ja syrjäytynyttä. Iltaisin lenkkeilimme ympäri Kemiä tuulettamassa kokemuksiamme ja ajatuksiamme. Sosiaalitoimiston tupakkahuone muodosti toimivan vertaistyönohjaus- ja konsultaatiokopin. Siellä saimme kuulla totuuden sosiaalityön teoriasta ja käytännöstä. Savun sekaan sukelsin usein minäkin, vaikka en tupakanpolttoa harrastanutkaan. Sen verran hurjia kohtaloita ja tilanteita tuli työssä vastaan harva se päivä. Eräänä päivänä tarvitsin konsultaatioapuna silmäpyyhkeitä. Työhuoneessani oli istunut nuorehko mies, joka toimeentulotukihakemuksen teon lomassa naukkaili siivuja tenupullostaan. Pulloa hän säilytti pitkän ja rähjäisen poplarinsa povarissa. Tarjosi minullekin, mutta kieltäydyin huikasta. Hetken päästä kyynelehdimme molemmat, mies kovien elämänkokemustensa herkistämänä ja minä elämäntarinasta ja tenuhuuruista ärtyneiden silmieni vuoksi. Viikon kuluttua tenumies tuli ilman ajanvarausta luokseni sosiaalitoimistoon. Hän tuli minua tapaamaan tuodakseen pienen ja kauniin messinkisen valokuvakehyksen lahjaksi. Lahja oli kiitos empaattisesta ja ymmärtäväisestä suhtautumisesta miehen elämäntragediaan. Seuraavana päivänä paikallislehden uutisissa kerrottiin tenumiehen menneen lasin läpi Sokoksen lahjatavaraosastolle. Kiinni otettaessa hän oli kertonut olleensa hakemassa lahjaa sosiaalityöntekijälleen. Minua ei asian tiimoilta kutsuttu kuulusteltavaksi. En tavannut miestä enää tuon kesän aikana. Muistijälki kohtaamisestamme on vahva ja valokuvakehyksessä on nykyään kuva tyttärestäni. Empaattinen kohtaaminen asiakkaan kanssa voi syntyä odottamattomien tilannetekijöiden seurauksena. Sillä voi olla myös ennalta arvaamattomia seurauksia. Taas sukelsin tupakkahuoneen savuiseen tunnelmaan jakaakseni asiakaskokemuksen muiden sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tupakkaa en alkanut polttaa kesätöissä ollessani mutta opin sosiaalialan työyhteisöjen sosiaalisen tuen korvaamattoman merkityksen työssä jaksamiselle. Hyvin jaksoimme kesähelteilläkin. Kemiin palasimme vielä monta kertaa tapaamaan ystäviä, joita saimme tuon kesän aikana. Valokuvakehys muistuttaa minua aina tuosta Lapin kesästä sosiaalityöntekijänä. 10 Sosiaaliturva 9 10/07

11 Nimimerkki Vakisossu nykyään Sosiaalityöntekijän arki on ihmetystä täynnä 2. palkinto Oven takana seisoi vieras nuorimies, ei ollut omalta paikkakunnalta, rekisteröi avaaja heti mielessään. Mies tai paremminkin poikanen seisoi pikkutytön kädestä kiinni pitäen ja sanoi: Käskettiin tuoda tänne. lettiin kesää 1980-luvun puolivälin paikkeilla. Eräässä pienessä kunnassa suuremman kaupungin kupeessa sosiaalitoimisto eli hiljaista kesäperjantaita. Kello oli rientänyt jo pitkälle iltapäivään. Sosiaalitoimiston monet vakinaiset viranhaltijat olivat kesälomalla ja kaksi johtavassa asemassa olevaa työntekijää oli sairaslomilla. Toimistossa istui lukkojen takana päivystämässä yksi työntekijä. Hän oli kunnan lastentarhassa työskennellyt sosiaalikasvattaja, joka oli päättänyt ryhtyä sosiaalityöntekijäksi ja saanut omasta kunnasta sijaisuuden päästäkseen alkuun työssä ja opinnoissaan. Oli ensimmäinen perjantai, jolloin hän päivysti yksin. Kello tuntui matelevan eteenpäin. Pöytä oli täynnä erilaisia papereita, selvityksiä ja muuta. Niihin olisi pitänyt tutustua päästäkseen asioihin sisälle. Ajatukset Kesä sosiaalialan töissä 2. palkinto nimimerkki VaKISOSSu nykyään sosiaalityöntekijän arki on ihmetystä täynnä Palkintoraadin perustelut: Jo kirjoituksen otsikossa on oivallettu paljon: Sosiaalityön arki on ihmetystä täynnä. Kirjoittaja kertoo hyvinkin todenmakuisen tarinan sosiaalityöntekijän uransa alusta. Perjantai-iltapäivisinhän yleensä alkaa tapahtua ja luovuudella, tunneälyllä, nokkeluudella sekä omalla osaamisella on selvittävä. Lämminhenkinen selviytymistarina on mukavaa luettavaa. kuitenkin tahtoivat jo mennä viikonloppuun ja oman lapsen kanssa suunniteltuun kesäpäivän viettoon. Lomittajan vire ei enää ollut ihan parhaimmillaan. Silloin hiljaisuuden rikkoi ovikellon soitto. Työntekijä meni avaaman ovea miettien, kuka kumma siellä on näin perjantaina vähän ennen kello viittätoista. Oven takana seisoi vieras nuorimies, ei ollut omalta paikkakunnalta, rekisteröi avaaja heti mielessään. Mies tai paremminkin poikanen seisoi pikkutytön kädestä kiinni pitäen ja sanoi: Käskettiin tuoda tänne. Parilla oli mukana kaksi muovikassillista lapsen vaatteita, ei muuta. Siinä sitä seisoi kesäsossu kummissaan miettien mitä nyt tehdä. Alkoi kuitenkin selvitellä tilannetta kysellen nuorelta mieheltä mistä hän oli tytön saanut mukaansa. Mies kertoi tavanneensa tytön äiteineen uimarannalla edellispäivänä. Viimeinen vuorokausi oli kulunut yhdessä äidin ja tytön asunnolla. Mies ja äiti olivat nyt yhdessä lähdössä jonnekin ja äiti oli kehottanut miestä tuomaan tytön sosiaalitoimistoon, jossa sitten kyllä asiat järjestyisivät Äidin sukunimeä mies ei tiennyt. Tytön ja äidin etunimi oli saattajalla tiedossa. Siinä sitä sitten seisottiin ja katsottiin toisia aika ahdistuneen oloisena. Nopeassa tahdissa nuori mies sanoi hyvästi ja lähti. Tilanne oli uusi ja outo ainakin työntekijälle, ilmeisesti lapsellekin. Kesäsossu otti tyttöä kädestä ja lähti kohti työhuonettaan tyynen rauhallisen näköisenä, mutta mieli kiehuen sekavassa olotilassa. Pitääköhän ottaa tyttö mukaan kotiin vai miten toimia. Poliisikin tuli mieleen, mutta eipä se olisi paljon auttanut. Paikkakunnalla ei ollut edes lastenkotia, minne tytön olisi voinut ainakin väliaikaisesti asuttaa. No, onneksi työntekijä oli lastentarhanopettajana lapsiin tottunut. Hän otti tytön polvelleen ja ryhtyi jututtamaan tätä kaikista arkipäivän asioista. Siinä jutellessa tytön kanssa selvisi, ettei lapsella ollut tietoa sukunimestä. Onneksi työtekijä huomasi sit- ten kysyä, mitä sinä aina päivisin teet ja siihen sai vastaukseksi, että leikin Maijan kanssa. Edelleen selvisi, että leikkikaveri oli hoitotäti, jonka luona oli muitakin lapsia päivisin leikkimässä. Kesäsossu otti esille kunnan perhepäivähoitajaluettelon ja toivoi sen tuovan valoa tunneliin. Ilo oli suuri, kun sieltä löytyi Maija-niminen hoitaja, jonka voisi ajatella olevan kyseessä oleva hoitotäti. Hoitaja ei edes ollut kesälomalla, vaan ihan työn touhussa. Soitettiin yhdessä tuumin Maijalle. Hän tunsi pienen kulkijan aivan hyvin ja tiesi äidinkin tavat. Tyttö oli ennenkin ollut yökylässä Maijan luona äidin ollessa matkoillaan. Ja niin sovittiin nytkin. Kesäsossu laittoi tytön pyöräntarakalle ja pyörää taluttaen muovikassit sarvissa taivallettiin Maijan luokse, jonne tyttö mielellään jäi. Maanantaina sitten jatkettiin suuremmalla ammattitaidolla asian selvittelyä. Moneen kertaan tavattiin äitiä ja tyttöä ja monenlaisia tukitoimia suunniteltiin ja toteutettiin. Loppujen lopuksi kävi kuitenkin niin, että pieni tyttö päätyi sijaiskotiin. Lapsi sai turvallisen paikan elää, olla ja kehittyä, ei tarvinnut muovikassi kädessä seisoa sosiaalitoimiston ovella vieraan sedän saattamana ja miettiä, minnekähän olen menossa. En tiedä oliko se tämä ensimmäisiä työkokemuksia oleva tapahtuma vai mikä oli vaikuttamassa, mutta se kesäsossu vietti myöhemmin useita aikoja erilaisia perhehoidon tehtäviä tehden ja tulipa hänestä itsestäänkin sijaisäiti eräälle pienelle tytölle. Paljon vuosia on kulunut ja monet tytöt ja pojat kasvaneet aikuisiksi, ja monenlaisia muitakin työtehtäviä on sen kesäsossun työvuosiin mahtunut, mutta tämä perjantai-iltapäivä ajatuksineen ja tunnelmineen on edelleen kirkkaasti muistissa. Tapahtuma oli ahdistava yllättävyydessään, mutta vuosien kuluessa se on myös antanut uskoa siihen, että uusista ja yllättävistä tehtävistä, jotka ovat täysin oman kokemusmaailman ulkopuolelta, voi selvitä, kun vain rohkeasti tarttuu asiaan ja ryhtyy toimeen. Sosiaaliturva 9 10/07 11

12 Nimimerkki Marianne Hellettä sosiaalitoimistossa Täynnä hyvää tahtoa ja aitoa kohtaamisen halua otin vastaan ensimmäisen oman asiakkaani. 3. palkinto älkeenpäin saatoin vain ihmetellä, että sosiaalitoimiston tiukka johtava ylipäänsä edes palkkasi minut. Työhaastattelussa lausumistani ylevistä lauseista saattoi nimittäin lukea kissankorkuisin kirjaimin, ettei tällä sosiologian opiskelijalla ollut pienintäkään käsitystä siitä, millaista työ toimeentulotuen parissa tulisi olemaan. Silloinkin, 90-luvun alkupuolella sijaisista oli kuitenkin huutava pula ja niin aloitin pestini toukokuun loppupuolella. Ensimmäiset neljä päivää sain perehdytystä ja seurasin kokeneen sosiaaliyöntekijän työskentelyä. Helpolta näytti. Etuuskäsittelyä ei tuolloin vielä ollut, eikä toimeentulotukea haettu postitse. Sosiaalityöntekijä vastaanotti asiakkaita kuitteineen ja tositteineen kuukauden tai kahden välein tärkeimpinä työvälineinään taskulaskin, lyijykynä ja pyyhekumi. Viidentenä päivänä tartuin sitten jo puikkoihin. Täynnä hyvää tahtoa ja aitoa kohtaamisen halua otin vastaan ensimmäisen oman asiakkaani. Kesä sosiaalialan töissä nimimerkki Marianne HEllettä sosiaalitoimistossa 3. palkinto Palkintoraadin perustelut Kirjoittaja kuvaa hyvin elävästi ja realistisesti epävarmat ensi askeleensa sosiaalityöntekijänä, asiakkaiden kirjon ja sosiaalitoimiston miljöön. Hän sekoilee toimeentulotukilaskelmissa ja tuntee kosmista yksinäisyyttä juoksennellessaan vahatuilla käytävillä hakemassa neuvoa kollegoilta. Tästä huolimatta hän toteaa, että pistäytyminen todellisuudessa teki terää. Niin se tekee myös lukijalle. Sain todeta, etteivät kaikki toimeentulotuen hakijat suinkaan olleet halukkaita antautumaan sosiaalityöntekijän kanssa hyvään ja luottamukselliseen asiakassuhteeseen. Päästä jalkoihin tatuoitu asiakkaani keskusteli hetken, nosti sitten jalat pöydälle ja ilmoitti potkaisevansa tietokoneen lattialle, jos rahaa ei tulisi. Pyysin häntä ystävällisesti odottamaan pikku hetken ja luikahdin käytävään. Viereisen huoneen kollegan avulla kuumakallelle saatiin tehtyä toimeentulotuen myöntämisperusteita selvemmiksi. Yleisesti ottaen asiakkaat olivat mukavia ja suhtautuivat kesäsijaiseen varsin kärsivällisesti. Yksinasuvia, yksinhuoltajia, perheitä suurin osa työttömiä tai pätkätyöläisiä. Toimeentulotukilaskelman rustaaminen vei melkein kaiken huomioni ja asiakkaiden tilanteet vaihtelivat laidasta laitaan niin, että jouduin vähän väliä pyytämään heitä odottamaan pikku hetken sillä aikaa kun itse juoksentelin epätoivoisena pitkin toimiston käytäviä kyselemässä neuvoa muilta työntekijöiltä. Niinä kertoina, kun suljettujen ovien pielissä paloivat yksinomaan punaiset valot, oli tunnetilani auringon heijastuessa vahatuista lattioista lähinnä kosminen yksinäisyys. Asiakkaita tuli päivässä ottaa vastaan viisi, mieluiten kuusi. Olin jatkuvasti myöhässä varatuista ajoistani. Sekoilin laskuissa, hikoilin ja pähkäilin. Opin pikkuhiljaa tuntemaan työtoverieni tyylin harkinnanvaraista toimeentulotukea myönnettäessä. Lempeimmän kollegan oven takana jonotin yleensä silloin, kun tilanne minusta vaati asiakkaan selviytymisen tukemista yli normin. Jos taas vaativa asiakas tivasi mielestäni kohtuuttomia, suunnistin toimiston tiukkiksen ovelle. Sain vahvistusta arvioilleni, ja palasin asiakastilanteeseen hitusen verran itsevarmempana. Jos kollegan ovi ei auennut, otin joka tapauksessa aikalisän kävelemällä rauhallisesti toimiston keskellä sijaitsevan kopiohuoneen ympäri. Kesän aikana tapasin ihmisiä ja kohtasin elämäntilanteita, joihin en aiemmassa elämässäni ollut mil- loinkaan törmännyt. Mieleeni on jäänyt heistä monia, kuten se iloinen ukkeli, joka piipahti usein ilman ajanvaraustakin valittelemassa alituista yskäänsä ja hakemassa maksusitoumusta yskänlääkeresepteihinsä. Oli jo elokuu, kun opin, että tietyissä yskänlääkkeissä on myös aimo annos alkoholia. Kesäkuussa taas tarkastelin huolestuneena sairaalasta kotiutunutta masentunutta nuorta miestä, jonka kuukautta myöhemmin huomasin ilokseni piristyneen. Hän rullaluisteli vastaanotolleni vauhdikkaana ja kertoi tulevaisuutensa verkostomarkkinoinnin parissa vaikuttavan erittäin lupaavalta. Pää täynnä ihmeellisiä elämäntarinoita ja laskelman pulmia pöllähdin puolilta päivin kerroksen kahvihuoneeseen. Meni muutama päivä, ennen kuin joku selvitti minulle kahvihuoneen vaisua tunnelmaa. Toimiston happamimman sosiaalityöntekijän johdolla oli sovittu, ettei ruokatunnilla puhuttaisi työasioita, jotta niistä saataisiin hetki levätä. Vastausta vaativat kysymykset suorastaan pullistelivat ulos päästäni samalla kun yritin komentaa aivojani ajattelemaan puoli tuntia jotain muuta. Keskustelun laimeudesta päätellen muilla oli samanlaisia ongelmia. Sosiaalikeskuksen alakerrassa työskentelevien vahtimestarien kanssa tein tuttavuutta vain kerran. Se tapahtui eräänä kesäisenä aamuna, jolloin töihin tultuani uhrasin pari minuuttia pölyjen pyyhkimiseen työpöydältäni. Havahduin ajatuksistani, kun oviaukon täytti hengästynyt vartija kainalot hikiläikkien tummentamina. Niin? Olin yhtenä kysymysmerkkinä. Oliko hänellä ehkä jotain siivoamistani vastaan? Älä tee enää tota, murahti jätti ja osoitti pölyriepuani. Kesti hetken, ennen kuin hoksasin miehen juosseen viidenteen kerrokseen pyyhittyäni pölyjä herkästä hälyttimestä turhan varomattomasti. Pestini päättyi elokuun lopulla. Palasin yliopiston kaikuville käytäville ja jatkoin opintojani. Pistäytyminen todellisuudessa oli tehnyt terää. 12 Sosiaaliturva 9 10/07

13 kärkiteema Erja Saarinen Sosiaaliturva-lehden Kesä sosiaalialan töissä - kirjoituskilpailu kertoo, että monilla työpaikoilla on pistetty kesätyöntekijät lähes kylmiltään vaikeisiin sosiaalialan töihin. Perehdyttäminen on kuitenkin lakisääteistä ja siihen on myös kesätyöntekijöillä oikeus, Tuulikki Juusela painottaa. Hyvä perehdyttäminen on koko työyhteisön etu Talon tavat tutuiksi myös kesätyöntekijöille Hyvä perehdytys parantaa työn laatua Juusela korostaa, että perehdyttäminen on koko työyhteisön etu. Se lisää tuottavuutta, parantaa työn laatua ja työturvallisuutta sekä kehittää työntekijöiden yhteistyötä. Riittävät tiedot ja taidot ovat työkuvt: Erja Saarinen Perehdyttämistä koskevat säännökset löytyvät työturvallisuuslaista. Perehdyttäminen on työnantajan vastuulla ja se koskee kaikkia työntekijöitä. Siinä pitää ottaa huomioon työn laatu, työntekijän työkokemus ja ikä, Juusela painottaa. Tätä nykyä oman yrityksensä Wom- Co:n toimitusjohtajana työskentelevällä Juuselalla on pitkä ura julkisen ja yksityisen puolen työnantajien sekä järjestöjen palveluksessa. Kun hän oli luvun alussa töissä sosiaali- ja terveys- ministeriössä, selvisi, että työtapaturmia sattuu eniten nuorille työntekijöille ensimmäisen puolen vuoden aikana. Suurin syy niihin oli se, ettei työntekijää ollut perehdytetty työhönsä. Tuosta ajasta juuri mikään ei ole muuttunut. Kaikki esimiehet eivät edes tiedä, että perehdyttäminen kuuluu heille, Juusela huokaa. Hän on valmistellut kymmeniä perehdyttämisohjelmia erilaisille työnantajille. Joskus ylpeillään sillä, että kunnassa on laatukäsikirja, jossa käsitellään perehdyttämistä. Se ei kuitenkaan riitä, jos se on hyllyllä. Useimpiin kuntiin on laadittu perehdytysohjelma, mutta aina rivityöntekijät eivät edes tiedä sen olemassaolosta eikä ohjelmia toteuteta. Sosiaaliturva 9 10/07 13

14 Perehdyttäminen on koko työyhteisön etu. Se lisää tuottavuutta, parantaa työn laatua ja työturvallisuutta sekä kehittää työntekijöiden yhteistyötä. tehtävien hyvän hoitamisen edellytys ja samalla työntekijä saa hyvän perustan itsensä, tehtäviensä ja työyhteisönsä jatkuvalle kehittämiselle. Työn kehittämispyrkimykset tulee ottaa jo perehdytyksessä huomioon. Väkivallan uhka on sosiaalialalla todellinen. Työnantajan velvollisuus on huolehtia työntekijän turvallisuudesta. Jos jotain sattuu, työnantajan edustaja joutuu vastuuseen. Käytännössä tämä tarkoittaa lähiesimiestä. Tämä on yksi tärkeä syy huolehtia kunnolla perehdytyksestä. Hätätilanteissa pitää osata toimia. Väkivallan uhka on sosiaalialalla todellinen. Tämä on yksi tärkeä syy huolehtia kunnolla perehdytyksestä. Hätätilanteissa pitää osata toimia. Hyvä perehdytys korostaa työn todellisia arvoja ja tavoitteita, sitä mitä laatu todella on. Perehdyttäminen vaikuttaa olennaisesti kaikkien työntekijöiden työssä jaksamiseen. Keskusteluun ja pohdiskeluun on varattava runsaasti aikaa ja asioiden kertaaminen on välttämätöntä. Kesätyöntekijät tiukoilla Monissa kunnissa kesälomat hoidetaan niin, että sijainen tulee, kun vakituinen lähtee lomalle. Silloin pitää sopia, kuka tulijan perehdyttää. Esimies vastaa perehdytyksestä, mutta hän voi jakaa osan tehtävästä muille. Juuselasta on kuitenkin tärkeää, että esimies osoittaa arvostusta uudelle työntekijälle ja on itse paikalla tämän ensimmäisenä työpäivänä kuljettaa häntä ympäriinsä ja esittelee hänet muille. Osa vakituisista työntekijöistä kokee kesätyöntekijät vaivoikseen. Tämä voi olla tottakin, jos kesätyöntekijää ei ole kunnolla perehdytetty tehtäviinsä: hänen on pakko kysellä koko ajan muilta. Hänestä ei myöskään saada irti kaikkea, mitä hän osaa. Perehdytys auttaa häntä pääsemään nopeammin työn imuun ja tekee hänestä motivoituneemman työntekijän. Jos työntekijälle ei anneta ohjeita siitä, miten työpaikalla toimitaan, hän tekee asioita tietämättään väärin ja siitä taas syytetään häntä. Juuselasta meillä syyllistetään liikaa nuoria, usein silloin, kun heille ei ensin ole kerrottu, mitä heiltä odotetaan. On esimerkiksi hyvä kertoa, miten asiakaspalvelussa pitää pukeutua ja missä työpaikalla saa tupakoida. Työn mielekkyys näkyviin Juuselasta on tärkeää, että työn mielekkyys ja perimmäiset tavoitteet tuodaan perehdyttämisessä esiin ja työn mielekkyyttä myös vahvistetaan hyvällä perehdyttämisellä. Usein innokas ja idealistinen nuori sijainen revitään nopeasti maanpinnalle. Tuntuu, että monilla kuntatyöpaikoilla työn eettinen pohja unohtuu, kun työtä ohjaavat yhä enemmän erilaiset yritysmaailmasta tuodut mittarit ja tulostavoitteet. Hyvä perehdytys korostaa työn todellisia arvoja ja tavoitteita, sitä mitä laatu todella on. Jos työntekijää ei perehdytetä, hän saattaa päätyä tekemään jotain aivan muuta kuin tärkeintä tehtäväänsä. Jos esimerkiksi keskushallinto hoputtaa kunnan tilastotietojen saamista, kokematon työntekijä voi keskittyä niihin ja sosiaalityö jää sivuun. Perehdyttämisessä on olennaista välittää tietoa siitä, mitä varten organisaatio on olemassa. Tulija tutuksi työtovereille Paitsi perehdyttää uusi työntekijä työhönsä, olennaista on myös tutustuttaa muut työntekijät tulokkaaseen myydä uusi työntekijä heille. Usein ovesta tulee uusi työntekijä, jonka tulosta muut eivät ole kuulleetkaan. Perehdyttäminen vaikuttaa olennaisesti kaikkien työntekijöiden työssä jaksamiseen. Kehno perehdytys edesauttaa työpaikkakonfliktien ja -kiusaamisen syntyä. Aiemmin työturvallisuuslaissa korostettiin, että perehdytys suojaa työtapaturmilta ja ammattitaudeilta. Uudistuneen lain mukaan työnantajan velvollisuus on fyysisen hyvinvoinnin lisäksi turvata työntekijän psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Hyvällä perehdyttämisellä leikataan huhuilta ja arvailuilta siivet. Jos uutta työntekijää ei perehdytetä kunnolla, etenkin kielteisesti asioihin suhtautuvat kollegat tulevat kertomaan kaikki juorut: kuka tykkää kenestäkin ja millainen kukin on. Uuden työntekijän ei ole syytä mennä tällaiseen mukaan. Uuden työntekijän on hyvä saada tulevasta työpaikastaan tietoa jo ennen ensimmäistä työpäivää. Olisi hyvä antaa luettavaksi tervetuloa kuntaamme töihin -tyyppinen tietopaketti tai kehottaa uutta työntekijää tutustumaan työpaikan kotisivuihin. Perehdyttäminen alkaa itse asiassa jo silloin, kun hakijalle kerrotaan, että hänet on valittu tehtävään, Juusela sanoo. Perehdytys on aina henkilökohtaista. Haastattelussa pitää selvittää, mitä ihminen osaa ja mitä hän ei osaa ja suunnitella perehdytys sen mukaan. Perehdyttämisessä mikään ei korvaa kasvokkaista vuorovaikutusta. Monilla työnantajilla on perehdyttämispaketti verkossa. Se on tuki, josta voi tarkistaa asioita, mutta se ei saa olla ainoa perehdytystapa. Myönteistä imagoa työnantajalle Juusela painottaa, että perehdyttäminen on tärkeä osa työpaikka- tai yrityskuvaa. Monissa työpaikkailmoituksissa jo mainostetaan hyvää perehdytystä tehtäviin samoin kuin esimerkiksi kehityskeskusteluiden käyttöä ja tarjolla olevaa mentorointia. Nuoret haluavat tietää, onko kyseessä sellainen ala ja työpaikka, johon he haluavat tulla. Perehdyttäminen on olennaista, kun kilpaillaan nuorista työntekijöistä. Juusela on kuullut jopa sellaisia kommentteja, että annetaan vaikeimmat asiakkaat kesätyöntekijöille, jotta vakituiset saavat vähän huilata. Millainen kuva tällaisesta työnantajasta syntyy? Pahimmillaan kesätyöntekijä saa alan töistä niin surkean kuvan, että päättää, ettei halua ainakaan tälle alalle. Syvällinen perehdytys taas saa uuden työntekijän sulautumaan työyhtei- 14 Sosiaaliturva 9 10/07

15 söön niin, että hän haluaa tulla samaan paikkaan seuraavanakin vuonna. Usein vedotaan siihen, ettei perehdyttämiseen ole aikaa eikä rahaa, etenkään, jos kyseessä on lyhyessä työsuhteessa oleva sijainen. Aina on kuitenkin aikaa sähläämiseen, pieleen menneiden asioiden selvittelyyn ja virheiden korjaamiseen, Juusela ihmettelee. Hänen kokemuksensa mukaan perehdytys hoidetaan esimerkillisesti muun muassa elintarvikkeita valmistavissa yrityksissä, joissa on kyseessä suuret taloudelliset edut. Jos suuri valmistuserä menee piloille kesätyöntekijän virheen vuoksi, menetykset ovat suuret. Kuntapuolella ei ehkä ole selviä taloudellisia vaurioita heti nähtävissä on vain työviihtymättömyyttä ja asiakkaiden huonoa palvelua, josta nöyrä asiakaskunta ei valita. Perehdytyksen kannattavuus on heikosti mitattavissa ja siksi se laiminlyödään. Koskaan ei perehdytetä liikaa Työnantaja tulkitsee, kuinka paljon on riittävästi perehdytystä. Juuselasta sitä ei ole koskaan liikaa. Työntekijälle on syytä korostaa, että hänen pitää sanoa, jos asiat ovat jo tuttuja tai vielä aivan outoja. Perehdyttämistä ja vuorovaikutusta yleensäkin hankaloittaa se, että on vaikea nähdä tilannetta toisen ihmisen kannalta. Kun asiat ovat itselle tuttuja, ei huomaa, miten outoja ne voivat olla toiselle. Ellei toinen uskalla kysyä, monet asiat voivat jäädä pitkään epäselviksi. Keskusteluun ja pohdiskeluun on varattava runsaasti aikaa ja asioiden kertaaminen on välttämätöntä. Juuselasta on hyvä tapa, että kun kesätyöntekijät ovat olleet jonkin aikaa töissä ja heidät on hyvin perehdytetty, organisaation ylin johto järjestää tilaisuuden, jossa se toivottaa uudet työntekijät tervetulleiksi. Se on arvostuksen osoitus uusille työntekijöille, merkki siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita. Tärkeintä on, että uusi työntekijä tuntee olevansa tervetullut. kuva: Erja Saarinen Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joiden avulla uusi vakinaiseen työsuhteeseen tuleva vasta-alkaja, kesäsijainen, lyhytaikaiseen työsuhteeseen tuleva ammatti-ihminen, ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva harjoitteluun tuleva, pitkältä virkavapaalta palaava työntekijä tai uusiin tehtäviin siirtyvä henkilö perehdytetään työpaikkaansa, sen toimintaajatukseen, työhönsä, työympäristöön, organisaation johtamisjärjestelmään, työtovereihin ja palvelun laatuun. Perehdytyksestä säädetään työturvallisuuslain (738/2002) 14 :ssä. Lisätietoja: Nuoren kesätyöntekijän perehdyttäminen Työterveyslaitoksen tietokortti 4 > Tietopalvelut > Tietokortit Perehdyttäminen on osa osaamisen kehittämistä. Sillä on yksilölle suuri merkitys työn oppimisen, osaamisen, työmotivaation ja työssä jaksamisen varmistajana. Tuulikki Juusela Esimerkki perehdyttämisohjelmasta Tietopaketti ennen työhöntuloa tulokkaan opas toimintakertomus toimintasuunnitelma ohje- ja johtosääntö sopimukset Perehdytyksen suunnittelu kuka perehdyttää alustava aikataulu mahdolliset kurssit suunnittelu tehdään yhdessä perehdytettävän kanssa Tutustuminen organisaatioon organisaatiokaavio organisaation toiminta-ajatus suunnitelmat Yleiset henkilöstöä koskevat asiat virka- ja työehtosopimukset: työaika, palkkaus, palkanmaksu, vuosilomat, virkavapaudet/työlomat, matkat, erityismääräykset, vuorotteluvapaat ja osa-aikalisät tärkeät lait ja asetukset: vaitiolovelvollisuus, salassapitomääräykset, laki asiakkaan asemasta yhteistoimintamenettely ja työsuojelu työterveyshuolto koulutus ja urasuunnittelu ruokailu/kahvi vaatetus aloitteet kehittämisyhteistyö sisäinen/ulkoinen tiedotus virkistys- ja vapaa-ajantoiminta tasa-arvosuunnitelmat tutustuminen työyksikköön ja työyksikön ennalta valmistautuminen tulokkaaseen henkilöstörakenne toiminta, toiminta-ajatus, asema organisaatiossa työpisteen sisäiset käytännöt ja erityispiirteet työtehtävät yhteistyötahot, -muodot ja yhteyshenkilöt projektit palo- ja pelastussuunnitelmat erilaiset yksikkökohtaiset ohjeistot, esimerkiksi hygieniaohjeisto tietokoneenkäyttö puhelimenkäyttö turvallisuusohjeet posti apteekki hankinnat Sosiaaliturva 9 10/07 15

16 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Mikko Mäntysaari on sosiaalityön professori Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Hän käsittelee kolumneissaan yliopistotyön arkea. Valtakirjoja Valta kiehtoo yliopistoihmisiä siinä kuin muitakin. Professorin asema tarjoaa edelleen ponnahduslaudan myös muuhun yhteiskunnalliseen vallankäyttöön, mutta jo pelkkä professorin virkakin tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttaa ja käyttää valtaa. Miksi monista sosiaalityön tutkijoista on tullut vallankäyttäjiä yliopistolla? Tiedekuntiensa dekaaneina ovat sosiaalityön professoreista Jorma Sipilä, Pauli Niemelä, Kyösti Urponen, minäkin vähän aikaa. Ovatko sosiaalityön tutkijat siis erityisen vallanhimoista väkeä? Ei kai: ehkä kysymys on pikemminkin vastuullisuudesta. Olen viime aikoina lukenut kolmen professorin kokemuksia vallankäytöstä. Professori Edwin Linkomies toimi pääministerinä jatkosodan aikana. Hän ei katsonut juuri koskaan erehtyneensä missään olennaisessa asiassa. Kaikki hänen ympärillään toimineet ihmiset olivat joko lurjuksia tai typeryksiä. Olipa kyse sitten Mannerheimista, Rytistä, Tannerista tai Svinhufvudista, kaikki muut olivat kirjoittajaan verrattuna jollakin tavalla vaillinaisia. Muistelijana Linkomies on taitava, vaikka kirjasta voi päätellä, että ei hän varmaan yliopistollakaan ollut mikään helppo esimies. Jos Linkomies oli kutakuinkin erehtymätön, on toisenlaisiakin professori-vallankäyttäjiä. Saksalaisen Viktor Klempererin tuhansia sivuja käsittävä päiväkirjojen sarja vuosilta tarjoaa ainutlaatuisen näköalan saksanjuutalaisen kirjallisuuden professorin elämään viime vuosisadan Dresdenissä. Natsien kaudella Klemperer kirjoitti päiväkirjaansa henkensä kaupalla. Vuoden 1945 jälkeen hän sai takaisin professuurinsa ja päätyi politiikkaan. Hänestä tuli DDR:n kansankamarin jäsen. Uhrista tuli vallankäyttäjä, mutta kovin onnellinen hän ei osannut valta-asemastaan olla. Sosiaalipolitiikan, erityisesti sosiaalityön professori Jorma Sipilä on vastikään julkaissut kirjan vallankäytöstä yliopistossa. Sipilä piti muutaman vuoden aikana 1990-luvun lopulla päiväkirjaa, jonka tekstiä hän lainaa ja kommentoi. Päiväkirjajaksoissa Sipilä muistuttaa 1950-luvun Klempereriä. Sipilä on toiminut dekaanina, vararehtorina, rehtorina ja kanslerina Tampereen yliopistossa ja tietää, miltä valta maistuu. Rehtorin arkeen kuului aika paljon hyviä lounaita, coctail-naposteltavia ja kuohuviiniä, mutta myös paljon puuduttavaa istumista tylsissä kokouksissa, junttaamista, lobbaamista. Sipilä kertoo hyvinkin henkilökohtaisesti rehtorikaudestaan, mutta samalla hän katsoo itseään myös ulkoapäin, etäämpää. Toisin kuin Linkomies, hän tunnustaa tehneensä myös virheitä. Tekstiä elävöittävät kahden nuoremman kollegan kommentit, jotka kiinnittävät hauskasti huomiota muistelijan valintoihin ja pieniin kompasteluihin. Sosiaalityön tutkijana luin tietysti erityisellä kiinnostuksella, miten Sipilä kirjoittaa sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksesta osana Tampereen yliopistoa. Hyvin kauniisti ja myönteisesti hän kirjoittaa. Ehkä vähän haikeastikin luku oli ilmeisesti onnellista aikaa, ja yliopistotyö tarjosi pitkäjänteiselle tutkimukselle mahdollisuuksia paremmin kuin nykyään. En usko, että Sipilän teosta voi lukea oppaana siitä, miten yliopistoa tulisi johtaa, vaikka kirjoittaja itse liittää tekstiinsä tällaisia toiveita. Sen sijaan kirja on merkittävä kuvaus viime vuosien yliopistoelämästä. Hivenen yllättäen kirja kertoo myös vallan puutteesta. Myös rehtori tuntee vallankäyttönsä rajat. Oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskinen on eduskunnan entinen apulaisoikeusasiamies. Runsas vuosi sitten hänen toinen jalkansa amputoitiin, minkä vuoksi hän liikkuu pyörätuolilla. Hän ei käytä sosiaalipalveluita, vaan tarvitessaan hän saa apua tuttaviltaan. Vastine Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ei alentaisi sosiaalityöntekijöiden pätevyysvaatimuksia Viitaten professori Anneli Pohjolan haastatteluun Sosiaaliturvassa 7/07 haluan korjata useissa yliopistojen alan professoreiden kirjoituksissa esiintyneen väitteen, jonka mukaan Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry tai ammattikorkeakoulut haluaisivat alentaa kuntien sosiaalityöntekijöiden pätevyysvaatimuksia, niin että ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit olisivat päteviä näihin tehtäviin. Tämä ei pidä paikkaansa. Olemme esittäneet, että sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon eli Master-tasoisen koulutuksen status tulisi selvittää. Timo Luopajärvi, pääsihteeri, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry 16 Sosiaaliturva 9 10/07

17 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. kuva: Minna Tarvainen Missä asioissa tarvitsette apua? Niissä asioissa, jotka menevät kodin ulkopuolelle. Kerrostalomme ulko-ovi on nimittäin niin painava, että en saa sitä itse auki. Vammaispalvelulain nojalla voisin vaatia oveen asennettavaksi mekaniikan, jonka avulla ovi aukeaisi napin painalluksella. Olen keskustellut siitä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa, mutta hänen mukaansa muutostyö edellyttäisi oven vaihtamista. Ovi on kaunis, enkä halua, että koko talo tärvellään minun takiani. Asunnossani on tehty pieniä muutoksia, joten kotona tulen toimeen yksin. Hätätilanteessa jopa siivoan, vaikka imurin käyttö on hankalaa. Yhden jalan puuttuminen ei ole niin kauhea asia kuin luulisi. Sehän on vain jalka. Pystyn tekemään yllättävän paljon itse. Miten päädyitte siihen, että ette käytä sosiaalipalveluita? Sairaalasta sain listan sosiaalipalveluita tarjoavista firmoista. Soitin puoleen tusinaan niitä, mutta ne eivät voineet ottaa uusia asiakkaita. Yrityksiä on ilmeisesti liian vähän. Sen jälkeen kun tuttavajärjestelmä lähti pyörimään, en ole enää tarvinnut muita palveluita. Minulla on hirveä määrä tuttavia, jotka tulevat apuun. Joku käy auttamassa lähes päivittäin. Kenen kanssa käyn teatterissa, kenen kanssa kävelemässä, kuka vie roskat. Aika moni heistä esittää itse avuntarjouksen: olen menossa Stockalle, tarvitsetko jotain tai tuletko mukaan. Toisinaan soitan jollekin. Ihmiset ovat yllättävän avuliaita. Talostani muutama naapurikin on jättänyt puhelinnumeronsa. Minulle ovat soittaneet myös tuntemattomat, yksittäiset ihmiset, ja tarjoutuneet avuksi. He ovat ehkä nähneet minut televisiossa, ja olen jäänyt mieleen. Selvästi on olemassa auttamishaluisia ihmisiä, mutta he eivät kohtaa avun tarvitsijoita. Mitä toivottavaa omassa järjestelmässänne on? Aika monet tuttavani ovat päivisin töissä. Minun täytyy hiukan valita, kenet pyydän milloinkin kuljettamaan itseäni, että heille ei tule siitä vaikeuksia työpaikalla. Tosin mikään ei ole vielä jäänyt tekemättä tämän takia. Ja taksihan kulkee. Taksinkuljettajat ovat tuoneet minut hissillä ylös, ehkä he veisivät myös alas. Tietysti tuttava-apua on helpompi järjestää täällä Helsingissä kuin maaseudulla. Voi olla, että ihmisen vamma ei estäisi häntä asumasta kotona, mutta mistä pienen kylän perukoilla asuva saa pari kertaa viikossa tarvitsemansa avun. Eikä sovi unohtaa, että Helsingissä asuu myös paljon yksinäisiä ihmisiä, joilla ei ole ketään auttamassa. kannanotto Pienituloisten maksuttomasta päivähoidosta ei pidä luopua Hallituksen kehysriihessä tekemä päätös luopua pienituloisten maksuttomasta kokopäivähoidosta heikentää merkittävästi yksinhuoltaja- ja opiskelijaperheiden sekä matalapalkkaista työtä tekevien selviytymistä, toteaa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Päätös on vakavassa ristiriidassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, lasten syrjäytymisen ehkäisyä ja lapsiköyhyyden vähentämistä korostavan hallitusohjelman kanssa. Liitto on huolissaan siitä, että päätös on ensimmäinen askel subjektiivisen päivähoito-oikeuden purkamiseen. Ei riitä, että lapsella olisi jatkossa oikeus maksuttomaan päivähoitoon lastensuojelullisin perustein. Käytännössä se tarkoittaisi, että ongelmiin puututtaisiin vasta silloin, kun ne ovat jo kärjistyneet. Syrjäytymisen ensiaskeleet otetaan pahimmassa tapauksessa jo varhaislapsuudessa, ja kunnallisen sosiaali- ja terveystoimen osana toimivan päivähoidon syrjäytymistä ehkäisevät vaikutukset ovat kiistattomat. Päivähoito on erilaisissa elämäntilanteissa elävien lasten tasa-arvoisen mahdollisuuksien tärkeä turvaaja. Hallituksen päätös on ristiriidassa myös niiden hallituksen tavoitteiden kanssa, joiden mukaan työikäisen väestön voimavarat on saatava laajemmin käyttöön ja työvoiman tarjontaa on lisättävä. Kannanotto verkossa: Uuden sosiaalialan ammattilaisen välttämätön työväline Tilaa lahjaksi! Sosiaalialan riippumaton ammattilehti tai soita Anne-Mari Salminen, (09) toimisto sosiaaliturva.fi Sosiaaliturva 9 10/07 17

18 lastensuojelu Minna Tarvainen Nuoret, unohtakaa kesäloman yökukkumiset ja aamunukkumiset! Työ on paras aikuisuuden opettaja, sanovat nuorisokoti Hopon ohjaajat. Nuorisokodin portti käy kesätöiden tahtiin Kun nuorisokodin työntekijöistä kaksi on seikkailu-, elämys- ja luonto-ohjaajia ja yksi toiminnallisen ryhmän vetäjä, luulisi nuorten kesäpäivien täyttyvän huimista retkistä. Turha kuvitella, että nuorisokodissa vedetään kesä kanootilla saarta ympäri ja kiipeillään puissa. Emme me täällä seikkaile, ohjaaja Yrjö Kaikkonen tyrmää. Toiminta täällä lähtee nuorten tarpeista. Kesän viettämisessä täytyy olla funktio. Joskus opettelemme kesäkuumalla tekemään ruokaa keittiössä. Joskus funktio on se, että maataan pihalla ja otetaan aurinkoa: Nyt riitti se touhuaminen! Nopeasti selviää, että kesän 2007 funktio on työ. Rallattelusta aamuherätykseen Talon kirjoilla on tänä kesänä melko vanhoja nuoria. Kaikki ovat vuotiaita, ja itsenäinen elämä kolkuttaa jo nurkan takana. Vain yksi asukas käy vielä peruskoulua, ja hän suorittaa luokkansa loppuun kesäkoulussa. Neljä muuta avaa ja sulkee omakotitalon pihaporttia Riihimäen Sivukadulla työvuorojen tahtiin. Kaksi ahertaa jo työpaikallaan, ja yhden paikkaa varmistellaan juuri. Talon viidettä asukasta työntekijät motivoivat työn hakuun kiivaasti. Valmiiksi pedattuun pöytään emme vie, kun ikää on lähes kahdeksantoista vuotta. Se olisi karhunpalvelus. Työhön pitää olla oma halu. Työn hakeminen ja sen tekeminen on opeteltava itse, Kaikkonen sanoo. Kesätöiden alkaminen näkyy jo talon arjessa. Rallattelu ja hölmöily ovat vähentyneet, ja tilalle on tullut jämäkkyyttä. Töissä käyvää nuorta ei tarvitse ajella telkkarin tai tietokoneen äärestä yöpuulle iltamyöhään. Kun nuori tuntee olevansa työssä tarpeellinen, hän sanoo yhdeksältä illalla: Ykä, mä meen suihkuun ja sitte nukkumaan! Sen jälkeen hän laittaa herätyskellon soimaan, ottaa iltapalaa ja tulee sanomaan hyvät yöt, Kaikkonen kertoo. Yksi meidän töissä käyvistä pyytää vielä takavarmistuksen: Tuuthan aamulla kattomaan, että oon varmasti herännyt? Eikä kertaakaan ole tarvinnut herättää, Timo Kortelainen kehuu. Perhekodissa harrastetaan tavallisia talon töitä. Yrjö Kaikkosen (vasemmalla), Timo Kortelaisen ja Virpi Noroilan takana näkyy komposti, joka on tarkoitus kesän aikana tyhjentää. kuvat: Minna Tarvainen Aikuisuus herää Koulukin opettaa säännöllistä päivärytmiä, mutta Kortelainen arvelee työn kasvattavan vastuuseen eri tavoin: työpaikalla nuori on ensimmäistä kertaa aikuinen aikuisten joukossa. Koulussa häntä ympäröi nuorisolauma. Virpi Noroila on huomannut, että työn aloittaminen vaikuttaa jopa paikan ryhmädynamiikkaan. Kun nuoren omakuva muuttuu aikuisemmaksi, muuttuu myös kommunikointi muiden nuorten kanssa. Hopoon muodostuu kolme ryhmää: aikuiset, nuoret ja tämä välitila. 18 Sosiaaliturva 9 10/07

19 Aikuisuus näkyy myös rahankäytön järkevöitymisenä. Palkkarahat eivät huljahda sormien välistä heti tilipäivänä, vaan nuori alkaa säästää ostaakseen tulevaan omaan kotiin verhoja, silitysrautaa ja kahvinkeitintä. Onnistumisia vaikka väkisin Valtaosa talon nuorista tulee Hopoon nuorisopsykiatrisista sairaaloista, huumekatkaisuyksiköistä ja vastaanottokodeista. Näiden nuorten itsetunto on hukassa. Työn tekeminen ja siinä onnistuminen on kaikkein paras itsetunnon paikkausväline, Kaikkonen sanoo. Aina kesätyöt eivät suju toivotusti, ja nuoren työsuhde katkeaa ennen kuin sen oli määrä päättyä. Toiset ovat valmiimpia töihin kuin toiset. Jotkut ovat vielä heikolla hapella asian suhteen, Kaikkonen toteaa. Siksi on hyvä, että työsuhteet ovat työharjoittelutyyppisiä. Sopimukset kirjoitetaan lyhyiksi, yleensä noin kuukauden mittaisiksi. Näin nuori ei menetä lopullisesti etuuksia, vaikka hän huomaisikin muutaman viikon rupeaman jälkeen, että kyseinen työ ei ole se oikea. Mikään ei estä häntä etsimästä toista, itselleen sopivampaa paikkaa. Tavallisesti työmarkkinatuen suuruisen palkan maksaa Riihimäen kaupunki. Joskus nuori kuitenkin polttaa sillat takanaan niin, että työharjoittelu kaupungin rahoituksella ei enää onnistu. Nämä ovat tilanteita, jolloin moni asia on mennyt pipariksi, Noroila selittää. Silloin talon seitsemän ja puoli työntekijää pistää kaiken luovuuden peliin, jotta nuorelle löydettäisiin jostakin töitä. Jos vain löytyy työ, johon nuori on motivoinut lähtemään, maksamme itse palkan vaikka joltakin ahkeruusrahamomentilta, Kaikkonen sanoo. Vapaaehtoista vapaa-aikaa Kesäpäiviin mahtuu palkallisten työtuntien lisäksi vapaaaikaa. Monet nuoret lomailevat kesällä vanhempiensa luona, kuka pidemmän, kuka lyhyemmän aikaa. Talon työryhmään kuuluva perheterapeutti auttaa aukaisemaan vanhempien ja lasten välisiä solmuja silloin, kun nuoren on vaikea lähteä lomalle tai kotona on paha olla. Nuori saa itse päättää, käykö hän kotona vai ei. Emme me tyhjennä taloa viikonlopuksi, Virpi Noroila kertoo. Täysi-ikäisyyttä lähestyvän porukan vapaa-ajanharrastukset perustuvat muutenkin vapaaehtoisuuteen. Suunnitteilla on yhteinen Linnanmäen reissu. Tarjolla on vesihiihtoa ja mökkeilyä Ykän kanssa. Jokainen katsoo itse kalenteristaan, sopivatko menot omiin aikatauluihin. Eikä Sivukadullakaan tarvitse jouten olla. Meillä on täällä ihan tavallisia talon töitä. Välillä hakataan halkoja, siirretään kompostia ja pestään autoa, Kortelainen luettelee. Lisätietoja; Heli Pekkalinin ja Outi Viitaharjun mukaan tarkkaan laaditulla huoltosuunnitelmalla voidaan välttää hankauksia vanhempien ja sijoituspaikan välillä. Sosiaalityöntekijä sammuttaa roihuja kesälläkin Lastensuojelun sosiaalityöntekijä alkaa pohtia kesää jo hyvissä ajoin ennen helteitä. Kesää pyritään miettimään sijoitetun lapsen huoltosuunnitelmaseurannassa. Joskus tehdään hyvinkin yksityiskohtainen suunnitelma kesän ajaksi, ja se kirjataan tarkkaan paperille, Riihimäen kaupungin sosiaalityöntekijä Outi Viitaharju kertoo. Paperin avulla varmistetaan, että niin sijoitettu lapsi, hänen vanhempansa kuin sijoituspaikan työntekijätkin tietävät, mitä on odotettavissa. Lisäksi suunnittelulla haetaan loma-aikaan ryhtiä, jotta sääntöihin olisi helppo sopeutua jälleen syksyllä. Kesäloman pitäisi olla mielekäs, niin että nuori ei vain vietä aikaansa ja nuku päiviä, johtava sosiaalityöntekijä Heli Pekkalin sanoo. Perhekodit järjestävät retkiä ja matkailevat. Lapset osallistuvat usein myös ikäisilleen tarkoitetuille leireille. Viisitoista vuotta täyttäneiden nuorten kanssa mietitään, löytyisikö heille kesätöitä. Vastuu on sijoituspaikalla Kun huoltosuunnitelma on tehty, sosiaalityöntekijä väistyy taustalle. Vastuu arjen asioista siirtyy sijoituspaikalle. Käytännön järjestelyt jäävät laitoksen ja vanhemman välisiksi, kun yhteistyö sujuu hyvin. Me olemme täällä se juhlallinen taho, joka tulee neuvotteluun ja kirjaa sopimukset ylös, Viitaharju sanoo. Sijoituspaikka sopii kotilomista ja niiden järjestelyistä yhdessä vanhempien kanssa. Sosiaalityöntekijä tapaa harvoin perheitä myöskään toimeentulotukea hakemassa, sillä monet sijoituspaikat maksavat lasten matkat vanhempien luokse ja ruokarahan lomapäiviksi. Toki tukea on myönnetty, jos perhe on tehnyt yhdessä esimerkiksi matkan mummolaan. Lomien valvonta kuuluu sijoituspaikalle. Vain pitkään sijoitettuina olevien pikkulasten koteihin on Riihimäellä joskus lähetetty perhetyöntekijä tarkistamaan, että kaikki on loman aikana kunnossa. Sekin on sovittu vanhempien kanssa etukäteen. Perhetyöntekijä ei tupsahda ovelle yllättäen niin, että tulinpa teillekin käymään, kun satuin olemaan täälläpäin liikkeellä, Pekkalin sanoo. Raa asti voi sanoa, että no news are good news. Luotamme siihen, että kun ei kuulu mitään, se on hyvä viesti. Meidän vastuulla ovat kaikki kunnan lastensuojelun 0 18-vuotiaat lapset. Valitettavasti se on palokuntatyötä. Syöksymme sinne, missä pahiten roihuaa, Viitaharju kärjistää. Sosiaalityöntekijä aktivoituu esimerkiksi silloin, kun nuori ei palaa lomilta sijoituspaikkaan sovitusti tai hänet on tavattu selviämisasemalta päihtyneenä. Kriisit eivät kysy, onko kesälomakausi vai joulu. Ihmiset elävät omaa elämäänsä. Sellaista systeemiä en pysty virittämään, että voisin sanoa: jään tästä lomalle eikä yksikään minun asiakkaani sillä aikaa tule soittelemaan. Sosiaaliturva 9 10/07 19

20 lastensuojelu Minna Tarvainen Eivätkö säännöllinen ruoka, lämmin koti ja turvalliset rajat riitä? Niina-Matilda Juholan mielestä huostaanotettu lapsi tarvitsee ympärilleen kauneutta. Kauneus on puoli ruokaa Niina-Matilda ja Christian Juholan ammatillisessa perhekodissa, Vesipeilissä, sisustaminen on enemmän kuin hauska harrastus. Sijaisvanhemmille estetiikka on työkalu, jonka avulla lapsen rikkoutunut minäkuva voi eheytyä. Kun lapsi alkaa havaita kauneutta ympärillään, hän herkistyy myös omassa itsessään olevalle kauneudelle, uskoo taideterapeutin koulutuksen saanut Niina-Matilda Juhola. Niinpä Mäntyharjulla sijaitsevan talon jokainen tila on suunniteltu harkiten. Kylpyhuoneessa sininen ja valkoinen väri rentouttavat ja puhdistavat, tuvassa oranssi ja keltainen herättävät ruokahalua ja avaavat kielenkantoja juttelulle. Omat huoneensa lapset ovat sisustaneet itse: yhdessä huoneessa kukkii prinsessan vaaleanpunainen, toisessa kammarissa aaltoilevat vallattomat raidat. Sisustusta elävöittävät yhdessä tehdyt tilateokset, kuten suuren ikkunan välissä kukkiva muumimaailma. Eivätkä silmän ilot rajoitu sisätiloihin. Perhekoti on rakennettu suojaisan metsälammen rannalle, missä luonnon äänet ja värit tyynnyttävät mieltä. Luovuus on mukana Vesipeilin ammatillisen perhekodin arjessa. Lapset ja sijaisvanhemmat ovat rakentaneet yhdessä ikkunoiden väliin tilataideteoksen kierrätys- ja luonnonmateriaaleista. Outo kauneus voi pelottaa Vaikka kaikki kaunis on käden ja silmän ulottuvilla, huostaanotettu lapsi ei välttämättä osaa nauttia näkemästään. Lapsen aiemmassa elämässä kauneutta ei välttämättä ole arvostettu, sitä ei ole nostettu esiin tai pahimmassa tapauksessa sitä ei ole ollut ollenkaan lapsen kokemuspiirissä. Silloin lapsi ei ole harjaantunut kokemaan kauneutta, Juhola on huomannut. Uuden kodin kaunis ympäristö ja laaja pihapiiri saattavat jopa pelottaa perhekotiin sijoitettua lasta. Hän on oppinut, että ulkona oleminen tarkoittaa pikemminkin pois laittamista kuin iloista puuhailua. Voi olla, että sijaisvanhemmat joutuvat ensin patistelemaan häntä pihaleikkeihin. Juhola kertoo, että joskus lapsi kieltää uuden ympäristönsä kokonaan. Hän pitää huoneensa verhot visusti kiinni ja raottaa niitä vasta, kun hän alkaa hyväksyä itseään ympäröivää todellisuutta. Mutta silmä harjaantuu nopeasti, kunhan lasta vain ohjataan katselemaan ympärilleen. Ohjaukseksi riittää, että ihailee vaikkapa maisemia ääneen. Muistan ikuisesti yhden lainalapsemme katseen, kun olimme hänen kanssaan kävelyllä ensimmäisiä kertoja ja ihastelin ääneen huurteisen puun kauneutta. Lapsi katsoi minua kuin hullua, joka puhuu aivan käsittämättömiä. Suureksi ilokseni sain puolen vuoden kuluttua kuulla, miten sama lapsi hämmästeli ääneen maiseman kauneutta. 20 Sosiaaliturva 9 10/07

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö 15.1.2014 Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö Olen nuori ja koulutettu ihminen. Jäin työttömäksi joku aika sitten ja menin työkkäriin. Työntekijä ojensi minulle

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot