Ohjaa oppijaa. Opas työpaikoille lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen tueksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjaa oppijaa. Opas työpaikoille lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen tueksi"

Transkriptio

1 Ohjaa oppijaa Opas työpaikoille lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen tueksi

2 Mitä työssäoppiminen on? Työssäoppiminen on osa toisen asteen ammatillista peruskoulutusta, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Sen laajuus on sosiaali- ja terveysalalla vähintään 29 opintoviikkoa. Työssä ollaan oppimassa kaikissa pakollisissa tutkinnon osissa sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Työssäoppiminen ei tarkoita oppilaitoksessa opitun harjoittelua, vaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapah-tuvaa ohjattua ammattitaidon hankkimista. Työssäoppimisen yhteydessä toteutetaan ammattiosaamisen näytöt. Työssäoppimispaikkojen hankinnasta vastaa pääasiassa oppilaitos, joka myös kouluttaa työpaikkaohjaajat. Työssäoppimisen ajalta opiskelijalle ei makseta palkkaa. 2

3 1 Työssäoppimisen aloitus Työpaikka ja oppilaitos sopivat kirjallisesti yhteistyöstä työssäoppimisen järjestämisessä. Tämän lisäksi työpaikka ja oppilaitos sopivat opiskelijakohtaisesti työssäoppimisen toteutuksesta. Työssäoppimista edeltää aina hyvä valmistelu ja suunnittelutyö sekä tiedottaminen. Kaikki ovat selvillä roolistaan opiskelijan saapuessa työpaikkaan ja tietävät mitä tutkintoa opiskelija suorittaa, mitkä ovat hänen tavoitteensa tämän työssäoppimisjakson aikana sekä miten hänen osaamistaan arvioidaan. Myös työpaikan asiakkaille kerrotaan työssäoppijasta. Työpaikkaohjaajalla on oppilaitoksen yhteyshenkilön yhteystiedot ja työssäoppijan opettaja pitää yhteyttä työpaikkaan. Työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelijan tämän tehtäviin ja varmistaa työssäoppimisen turvallisen toteutumisen. Työturvallisuusmääräykset koskevat myös opiskelijoita. Erityisen tarkkana on oltava nuorten opiskelijoiden työturvallisuusasioissa. 1.1 Työssäoppimisen tarkoitus ja tavoitteet Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, ei vain koulussa opeteltujen asioiden harjoittelua. Työssä on tehtäviä, joita ei ole voinut opetella oppilaitoksessa. Työssäoppiminen tarkoittaa sitä, että osa tutkinnon edellyttämästä ammattitaidosta opitaan työelämässä. Työssäoppiminen mahdollistaa tämä tutkinnon perusteiden mukaisen opiskelun työpaikoilla, parantaa opiskelijoiden työllistymisen edellytyksiä ja turvaa heille työelämäläheisen ammattitaidon. Työssäoppimisen tarkoitus on myös lisätä yhteistyötä koulutuksenjärjestäjän ja työelämän välillä. 3

4 1.2 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Työssäoppiminen on keskeinen osa ammatillista koulutusta. Sitä on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa vähintään 29 opintoviikkoa. Siksi on tärkeää, että kaikki osapuolet paneutuvat tehtäväänsä perusteellisesti. Työpaikkaohjaaja on avainasemassa. Hänen tulee olla alan ammattilainen ja motivoitunut opiskelijan ohjaamiseen. Työnantajan tehtävänä on kaikin tavoin tukea työpaikkaohjaajaa tehtävässään. Ammattiosaamisen näytöt on osa opiskelijan arviointia. Niitä säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta. Ammattiosaamisen näytöt suoritetaan työssäoppimisen yhteydessä. Jokaisella opiskelijalla on oma henkilökohtainen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelma ja opiskelijalle nimetty työpaikkaohjaaja. Ammattiosaamisen näytössä opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan käytännön työtilanteissa ja työtehtävissä opiskelun aikana. Opiskelija osoittaa käytännön työtä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Hänen osaamistaan työpaikalla arvioivat joko työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä tai jompikumpi erikseen valtakunnallisen arviointikriteeristön mukaisesti. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan asteikolla Näyttötutkintoon valmistava koulutus ja työssäoppiminen Näyttötutkinto on aikuisille tarkoitettu tutkinnon suorittamisen muoto ja poikkeaa toteutustavaltaan nuorten perustutkinnosta. Näyttötutkinto arvioidaan kokonaisuudessaan tutkintotilaisuuksissa työelämässä. Näyttötutkintoon valmistautuva tutkinnon 4

5 suorittaja osallistuu pääasiallisesti myös valmistavaan koulutukseen, johon sisältyy työssäoppimisen jaksoja. Tutkinnon perusteiden mukaisesti työssäoppimisen yleiset tavoitteet ovat samat sekä peruskoulutuksessa että näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa oleville. Näyttö-tutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden työssäoppimisen tavoitteet konkretisoituvat henkilökohtaisissa suunnitelmissa ja työssäoppimisen toteutumista ohjaa selkeämmin heidän aikaisempi työkokemuksensa. Näyttötutkintoon valmistava koulutus henkilökohtaistetaan. 2 Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen neljä keskeistä kulmakiveä ovat tutkinnon perusteet, sopiva työpaikka, jossa on oikeat asiakkaat ja välineet, motivoitunut ja ammattitaitoinen työpaikkaohjaaja sekä motivoitunut opiskelija. Jotta lähihoitajien työssäoppimista voidaan toteuttaa, on työpaikalla oltava käytettävissä koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi alan palvelutoimintaa ja asiakkaita, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa. Lähihoitajan tai vastaavan tutkinnon suorittanut työntekijä, joka on motivoitunut opiskelijoiden ohjaukseen, voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. 5

6 Hyvällä työpaikkaohjaajalla on kyky kuulla ja havaita opiskelijan viestejä. Hän suhtautuu myönteisesti opiskelijaan ja kykenee yhteistoimintaan erilaisten ihmisten kanssa. On suositeltavaa, että työntekijät toimivat opiskelijoiden työpaikkaohjaajina vuorotellen ja kehittyvät ohjaustehtävässä. Kun työpaikkaohjaajia on yksikössä useampia, voidaan opiskelijoiden ohjaustehtävät jakaa tasaisesti työntekijöiden kesken. Ketään ei kuitenkaan tulisi pakottaa työpaikkaohjaajaksi, vaikka tehtävä onkin osa jokaisen työntekijän työnkuvaa. Työnantajan tulisi keskustella avoimesti työntekijän kanssa kieltäytymisen perusteita, ja ratkaisu asiaan tulisi etsiä yhdessä. Työnantajalla on viimekädessä vastuu siitä, että työpaikkaohjaaja osallistuu koulutuksiin ja saa tehtävälleen työyhteisön ja työnantajan tuen. Työssäoppimisessa tärkeitä ovat seuraavat asiat: Työssäoppimisen jaksot ovat ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa ja alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet otetaan huomioon. Osan työssäoppimisesta voidaan suorittaa myös ulkomailla. Tästä on sovittava etukäteen. Opiskelijalle nimetään oma työpaikkaohjaaja ja ohjaukseen varataan riittävät resurssit. Opettaja valmentaa opiskelijan työssäoppimista ja työpaikkaa varten. Työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelijan. Opettaja ja työpaikkaohjaaja tukevat opiskelijaa hänen 6

7 hankkiessaan työssäoppimisjaksonsa aikana opintoihinsa liittyvää ammattitietoutta. Työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä monipuoliseen palautteen antamiseen. Opiskelijan työsuojelusta huolehditaan. Opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija arvioivat yhdessä opiskelijan valmiuden osallistua ammattiosaamisen näyttöön tai näyttötutkintoon. 2.1 Työssäoppimisen ohjaajan, opiskelijan ja opettajan yhteistyö Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi vaativat työpaikoilta ja oppilaitoksilta yhä tiiviimpää yhteistyötä. Työssäoppimisen ohjaajan, opiskelijan ja opettajan on hyvä tavata ennen jakson alkua ja sopia yhdessä siitä, mitkä tutkinnon perusteiden sisältöalueet opiskellaan työpaikalla. Erityisen tärkeää on tiedottaa opiskelijoista ja heidän opintojensa vaiheesta työpaikalla. Jos opiskelija suorittaa esimerkiksi kasvun tukemisen ja ohjauksen jaksoa vanhustyössä, on selvitettävä, että työtehtävät määräytyvät sen mukaisesti ja arviointi tapahtuu kasvun tukemisen ja ohjauksen eikä esimerkiksi hoidon ja huolenpidon ammattitaitovaatimusten pohjalta. Opiskelija laatii itselleen omat henkilökohtaiset tavoitteensa kulloinkin käsillä olevan tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten pohjalta. Työpaikka ja oppilaitos sopivat ohjaus- ja arviointiperiaatteista sekä yhteydenpidosta työssäoppimisjakson aikana. Olennaista on huolehtia siitä, että käsitykset tavoitteista sekä ohjaus- ja arviointiperiaatteista on ymmärretty samalla tavalla. Opiskelijan tavoitteet on hyvä asettaa kirjallisina nähtäville esimerkiksi työyksikön kansliaan. 7

8 Opiskelijoille selvitetään työpaikan pelisäännöt. Opiskelijoiden työaikojen tulee noudattaa työpaikan normaaleja työvuoroja. Opiskelija sitoutuu noudattamaan työaikoja ja ilmoittaa aina poissaoloistaan työpaikkaohjaajalle tai esimiehelle. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikki osapuolet kunnioittavat toisiaan. Opiskelija sitoutuu noudattamaan työpaikan sääntöjä ja toimii ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Työssäoppimisen jaksoilla olevia opiskelijoita ei lasketa työvoimaan, vaan heille turvataan mahdollisuus ohjattuun opiskeluun. 2.2 Työssäoppimisen merkitys työyhteisölle ja opiskelijalle Työssäoppimisen ympäristönä toimiminen kehittää työpaikkojen omaa oppimiskulttuuria. Opiskelijat tuovat uusia näkemyksiä työhön ja kysymyksillään nostavat esille asioita, jotka ehkä muuten eivät tulisi keskusteluun. Opiskelijoiden näkemykset kannattaa ottaa vastaan ja niitä on hyvä tarkastella yhdessä. Työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyö tuottaa tärkeää tietoa koulutuksen kehittämiseksi entistä työelämälähtöisemmäksi. Työyksiköt voivat myös hyödyntää oppilaitoksen osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja. Työpaikkaohjaajat ja työssäoppimisen ympäristöt vaikuttavat ratkaisevasti uusien ammattilaisten ammatti-identiteettin muodostumiseen, asenteisiin ja näkemyksiin työstä. Hyvä työssäoppiminen tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja antaa realistisen kuvan työelämästä. Nämä jaksot ovat usein portti työelämään ja parhaimmillaan ne vahvistavat opiskelijan opiskelumotivaatiota. 8

9 Ammatillisten valmiuksien lisäksi opiskelija oppii työelämän pelisääntöjä sekä vastuun kantamista omasta työstään ja työyhteisöstä. Osaavan ja työpaikkaan soveltuvan henkilöstön rekrytointi helpottuu, kun työnantaja tutustuu työssäoppimisjaksoilla oleviin opiskelijoihin. SuPerin työssäoppimisen teesit. Liite 1. 9

10 3 Opiskelijan ohjaus ja arviointi työssä 3.1 Opiskelijan ohjaus Työpaikalle saapuva opiskelija on aina otettava vastaan asiallisesti ja kunnioittavasti. Opettaja, opiskelija ja työpaikkaohjaaja sopivat yhdessä siitä, mitä tutkinnon tavoitteista opiskelijan on tarkoitus oppia ja mitä työtehtäviä hänen tulee tehdä. Työpaikkaohjaajan tulee ottaa huomioon opiskelijoiden erilaisuus ja erilaiset oppimistyylit ja tukea opiskelijaa oppimaan juuri hänelle parhaiten soveltuvalla tavalla. Onnistunut työssäoppiminen ja ammattiosaamisen arviointi perustuu suunnitelmallisuuteen ja tavoitteellisuuteen. Oppiminen työpaikalla tapahtuu tutkinnon perusteissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti ja henkilökohtaisen työssäoppimisen suunnitelman pohjalta. Tutkimuksissa työssäoppimisen merkitys on noussut esille vahvasti: Lähihoitajakoulutuksessa työssäoppimisjaksot olivat keskeisiä merkityksellisten oppimiskokemusten muodostumisessa. Työpaikkaohjaajat olivat lähihoitajaopiskelijoille vanhustyössä roolimalleja, joihin haluttiin tai ei haluttu samaistua. (Luukka 2007) Tarja Mykrä korostaa työpaikkaohjaajan roolia ohjattavan rinnalla kulkijana, tukijana ja palautteen antajana. Tuen antamisen lisäksi työpaikkaohjaaja omalta osaltaan edistää opiskelijan kriittisen ajattelun kehittymistä. Ohjaamisen onnistumiselle on olennaista se, että työpaikkaohjaajan ja opiskelijan välille syntyy luottamuksellinen ohjaussuhde. 10

11 Opiskelijan oma asenne työssäoppimisen jaksoa kohtaan vaikuttaa olennaisesti jakson lopputulokseen. Siksi koulutuksen aikana on korostettava laaja-alaisen työssäoppimisen merkitystä ammatinhallinnan näkökulmasta. Opiskelijalle nimetään aina oma henkilökohtainen työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjaajalle on varattava mahdollisuus opiskelijan monipuolisen ohjauksen ja arvioinnin toteuttamiseen. Palautteen työssäoppmisesta tulee olla jatkuvaa ja opiskelijan oppimista tukevaa. Tehtäväänsä varten työpaikkaohjaajan on saatava riittävästi koulutusta ja aikaa ohjaustehtävän vaatimiin toimiin. Tarpeen mukaan hänen on voitava irrottautua normaalista työstään. Työpaikkaohjaaja toimii pääsääntöisesti myös ammattiosaamisen näytön arvioijana, joten hänet perehdytetään ammattitaidon arvioinnin perusteisiin ja arvioijana toimimiseen. Työpaikkaohjaaja ei kuitenkaan saa toimia näyttötutkinnon tutkintotilaisuuden arvioijana, jos hän on toiminut valmistavan koulutuksen yhteydessä työssäoppimisen ohjaajana. Ohjaajan tehtävänä on osallistua oppilaitoksen järjestämiin koulutuksiin, kertoa työyhteisölle opiskelijasta ja hänen tavoitteistaan, perehdyttää opiskelija ja opettaa hänelle omaa työtään työssäoppimisen suunnitelman mukaisesti. Työpaikkaohjaaja tukee opiskelijan ammattiin kasvamista ja kasvavaa itsenäisyyttä. Ongelmallisissa tapauksissa työpaikkaohjaajalla on myös oikeus puuttua opiskelijan toimintaan. Tarvittaessa hän voi pyytää yhteistyöneuvottelua oppilaitoksen edustajan kanssa. Potilas- ja asiakasturvallisuuden vaarantuessa on aina pysähdyttävä arvioimaan tilannetta. 11

12 Työpaikkaohjaajalla on myös oikeuksia. Esimerkiksi esimiehen ja oppilaitoksen edustajan on turvattava työpaikkaohjaajalle työrauha. Tarvittaessa ja perustellusta syystä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö on myös voitava keskeyttää tai hylätä. SuPer on esittänyt, että työssäoppimisen jaksoilta työnantajalle maksettavat korvaukset tulisi ohjata työpaikkaohjaajien ja työyhteisön opiskelijan ohjausta ja arviointia koskevaan täydennyskoulutukseen. Tehtävän vaatimukset tulisi ottaa huomioon työpaikkaohjaajan ja ammattitaidon arvioijan palkassa. Työssäoppimisen ohjaaminen on osa alan ammattilaisten työtä. Hyvällä työpaikkaohjauksella turvataan lähihoitajakoulutuksen työelämälähtöisyys. Työpaikkaohjaajille on laadittu hyvä opas Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä (Tarja Mykrä). Opas löytyy verkko-osoitteesta ja sitä voi tiedustella myös Educa Projektit Oy:stä (Osoite: Vuorikatu 8 A 19, Helsinki. Puhelin: ). 3.2 Opiskelijan arviointi Uusituissa tutkinnon perusteissa (2010) todetaan, että oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Työpaikkaohjaaja osallistuu yhteistyössä sen arviointiin, milloin opiskelija on valmis antamaan ammattiosaamisen näytön. Työssäoppijan valmiudet osallistua tutkintotilaisuuteen tulee arvioida myös näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen yhteydessä. 12

13 Työssäoppimisen arviointia on tärkeää tarkastella monesta näkökulmasta. Työpaikkaohjaajan tulee perehtyä lähihoitajan tutkinnon sisältöön, ammattitaitovaatimuksiin ja arviointi kriteereihin. Vuoden 2010 uudistuneiden tutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija voi suorittaa tutkinnon osia myös muista tutkinnoista kuten ammatti- ja erikoisammattitukinnoista. Yksittäisen opiskelijan kohdalla tulee siten selvittää, mitä tutkinnon osaa arvioidaan. Arvioidaanko oppimista vai osaamista? Arvioinnissa keskitytään siihen, miten hyvin opiskelija osaa käytännössä tehdä tutkinnon osassa vaadittavaa työtä. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on kuvattu tutkinnon perusteissa kolmiportaisena; tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. Arvioinnissa on tärkeää kartoittaa, täyttyvätkö tyydyttävän, hyvän vai kiitettävän arvion kriteerit ts. millä tasolla opiskelijan osaaminen on. Varsinkin nuoria opiskelijoita arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että arvioidaan nimenomaan osaamista, ei opiskelijaa persoonana eikä häntä verrata toisiin opiskelijoihin. Hyvä työpaikkaohjaaja näkee opiskelijan kehittämistä vaativat alueet ja vahvuudet. Jos opiskelijan osaaminen ei ole vielä tyydyttävällä tasolla on suoritus hylätty. Arviointia tehdään työssäoppimisen eri vaiheissa. Alussa arvioidaan työssäoppijan lähtötasoa. Työssäoppimisen aikana arvioidaan osaamisen kehittymistä ja annetaan opiskelijalle suunnitelmallisesti palautetta hänen edistymisestään sekä kehittämistä vaativista alueista. Lopuksi arvioidaan lopputulosta eli kuinka hyvin opiskelija hallitsee tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon ammattiosaamisen näytön mukaisesti. 13

14 Ohjaan-hankkeessa on laadittu hyvä opas työpaikkaohjaajille Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana (Heljä Hätönen). Opas löytyy verkko-osoitteesta ja sitä voi tiedustella myös Educa Projektit Oy:stä (Osoite: Vuorikatu 8 A 19, Helsinki. Puhelin: , sähköposti on lisäksi paljon muuta työssäoppimiseen liittyvää aineistoa. Suosittelemme työpaikkoja hankkimaan käyttöönsä työpaikkaohjaajille suunnattua aineistoa. 4 Maahanmuuttajaopiskelija ohjattavana Lähihoitajaksi opiskelee lukuisa joukko muualta Suomeen tulleita tai Suomessa syntyneitä toisen polven maahanmuuttajanuoria ja -aikuisia. Työpaikalla tapahtuva yhteistyö näiden opiskelijoiden kanssa edellyttää erilaisten ihmisten hyväksymistä ja omista poikkeavien toiminta- ja ajattelutapojen ymmärtämistä ja sietämistä. Erilaisuuden hyväksyminen ei tarkoita omista arvoista ja tavoista luopumista, vaan yhteistä vuoropuhelua ja toinen toisensa näkemysten huomioon ottamista. Työnantajien tehtävänä on huolehtia, että työpaikkaohjaajalla on riittävästi aikaa ohjaamiseen. Kaikille työpaikkaohjaajille tulisi järjestää koulutusta eri kulttuureista ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityistarpeista. 14

15 Työssäoppimisjaksolla olevaa maahanmuuttajaa ohjataan ja arvioidaan samoilla periaatteilla kuin muita alan opiskelijoita. Hyvä perehdytys on ensiarvoisen tärkeää. Työyhteisön muille jäsenille ja asiakkaille tiedotetaan opiskelijan työssäoppimisen alkamisesta. Työyhteisössä sovitaan yhdessä ohjauksen pelisäännöistä. Maahanmuuttajaopiskelijalla tulisi olla jo ennen ammatillisen koulutuksen aloittamista sellaiset kielelliset valmiudet, että hän selviytyy opinnoistaan. Usein maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityisenä oppimisen haasteena on edelleen kehittyvä kielitaito ja erityisesti työssä tarvittavan kielitaidon suullinen ja kirjallinen oppiminen. Työelämä tarjoaa parhaan mahdollisen ympäristön kielen oppimiseen. Työpaikalla kaikkien työntekijöiden tulisi puhua opiskelijalle suomea tai ruotsia, vaikka molemmat hallitsisivat esimerkiksi englannin kielen. Opiskelijaa tulee rohkaista käyttämään suomen tai ruotsin kieltä, vaikka se olisi vielä puutteellista. 5 Superilaisen opiskelijan vakuutusedut SuPer tarjoaa jäsenilleen liiton kustantaman ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen sekä järjestövakuutuksen. Opiskelijajäsenille tarjotaan myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus. 15

16 5.1 SuPerin maksamat vakuutukset Vastuu- ja oikeusturvavakuutuksella on vakuutettu toisen palveluksessa olevat SuPerin ammattiosaston jäsenet ja opiskelijajäsenet työ- ja virkasuhteeseen liittyvissä asioissa sekä ammattiin liittyvässä jatko- ja täydennyskoulutuksessa olevat SuPerin jäsenet opiskeluun ja työssäoppimiseen liittyvissä asioissa. Opiskelijajäsenten vakuutus kattaa sekä opiskelun että työssäoppimisen. Vakuutus koskee ammatinharjoittamiseen liittyvissä asioissa myös yksityisinä ammatinharjoittajina toimivia jäseniä ja opiskelijajäseniä, joilla ei ole palveluksessaan muita työntekijöitä. Vakuutus kattaa lisäksi enintään vuoden kestävän työskentelyn tai työharjoittelun ulkomailla. Vakuutus ei kata sellaisia SuPerin jäseniä, jotka eivät ole jonkun toisen palveluksessa, esimerkiksi kotiäitejä ja työttömiä. Vastuuvakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu äkillinen ja ennalta arvaamaton henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on lain mukaan korvausvastuussa. Vakuutus kattaa myös vahingonselvittely- ja torjuntakulut sekä mahdolliset oikeudenkäyntikulut. Vakuutuksesta ei korvata jäsenelle itselleen aiheutunutta vahinkoa eikä tahallisesti tai törkeällä varomattomuudella aiheutettuja vahinkoja. Oikeusturvavakuutuksesta korvataan vahingosta aiheutuneet välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. Siitä korvataan myös oikeuden päätöksellä vastapuolelle maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut. Vakuutukset edellyttävät jäsenyyden voimassaoloa. Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen ja jäsenyyden voimassa ollessa tapahtuneet vahingot. Vakuutukseen sisältyy 16

17 jäsenyyden voimassaoloaikaan ja vahinkotapahtuman syntymiseen liittyviä ehtoja. Opiskelijajäsenen vakuutukset tulevat voimaan jäsenyyden alkamisesta lukien. Sama koskee jäseniä, jotka liittyvät SuPerin ammattiosaston jäseniksi kolmen kuukauden kuluessa valmistumisensa jälkeen. 5.2 Toiminta virka- ja työsuhderiidoissa Ota aina yhteyttä liiton toimistossa työskenteleviin edunvalvontayksikön lakimiehiin ja keskustele parhaasta tavasta hoitaa asiasi. Opiskelijoiden tapaturmavakuutus koskee Suomessa vakinaisesti vuosittain yli kuusi kuukautta asuvia opiskelijajäseniä, joiden vakinainen kotipaikka on Suomessa ja jotka kuuluvat Suomen sairausvakuutuslain piiriin. Vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa opiskelu- ja vapaa-aikana. Ulkomaanmatkoille on syytä ottaa lisäksi aina erillinen matkavakuutus, sillä tapaturmavakuutus ei kata matkalla sairastumisesta (esim. flunssa, ripuli) aiheutuvia kuluja eikä kotiinkuljetusta tai matkakuluja. Vakuutuksesta ei korvata myöskään työtapaturmia. Lisärajoituksena vakuutus ei ole voimassa urheiluliittojen järjestämissä kilpailuissa ja harjoituksissa eikä ns. riskialttiissa lajeissa. Tarkista tarvittaessa vakuutuksen voimassaoloassaolo Ifin palvelunumerosta Korvaus maksetaan esimerkiksi lääkärin antaman tai määräämän hoidon kuluista, lääkärin palkkiosta ja lääkkeistä. Hoitokulut korvataan vain siltä osin, kun niitä ei korvata jonkin muun lain (liikenne- ja sairausvakuutuslaki) perusteella. Tee vahinkoilmoitus verkossa tai soita Ifin Korvauspalveluun ma pe klo 9 18 (pvm/mpm). Ennen 17

18 hakemuksen tekemistä hae Kansaneläkelaitokselta yksityislääkärin palkkiosta ja kuluista sairausvakuutuslain mukainen korvaus. Apteekissa lääkkeitä ostettaessa Kela-korvauksen saa Kela-korttia näyttämällä. Järjestövakuutuksella on vakuutettu liitto, sen ammattiosastot ja niiden jäsenet sekä toimihenkilöt järjestötehtävissä ja -tilaisuuksissa sekä matkoilla niihin. Vakuutus kattaa myös näiden irtaimen omaisuuden järjestötehtävissä ja -tilaisuuksissa. Moottoriajoneuvovakuutuksesta korvataan autovahinko esimerkiksi silloin, kun jäsen on onnittelukäynnillä toisen jäsenen luona ja hänelle sattuu vahinko eikä hänellä ole ajoneuvossaan omaa kaskoa. Irtaimen käyttöomaisuuden osalta vakuutus kattaa ammattiosastojen irtaimen käyttöomaisuuden. Järjestövakuutuksen tapaturma- ja matkavakuutuksella on vakuutettu jäsenet ja toimihenkilöt järjestötehtävissä. 5.3 Jäsenten omat vakuutukset Vapaaehtoiset vakuutukset täydentävät lakisääteisiä vakuutuksia ja etuuksia. Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutus on SuPerin jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen tarkoitettu jäsenetuvakuutus. SuPerin alle 68-vuotiaat jäsenet voivat ottaa itselleen ja puolisolleen Ryhmäsampo Primuksen henki- ja tapaturmavakuutuksen sekä alle 18-vuotiaille lapsille nuorison tapaturmavakuutuksen. Henkivakuutusta varten riittää jäsenen terveydentilailmoitus vakuutusta otettaessa. Myös opiskelijajäsen voi täydentää vakuutusturvaansa ottamalla Ryhmäsampo Primuksen. Vakuutuk- 18

19 sen voi ottaa myös verkossa osoitteessa SuPerin jäsen saa vakuutusmaksuistaan normaalia suuremmat If Keskittäjäasiakkaan alennukset. Kun keskittää vakuutuksensa Ifiin, on oikeutettu If Keskittäjäasiakkaan etuihin ja alennuksiin. Mitä useampia Keskittäjän vakuutuksia perheellä on samassa If Sopimuksessa, sitä enemmän saa alennusta: kolmella vakuutuksella 10 %, neljällä 12 %, viidellä 14 %, kuudella ja useammalla Keskittäjän vakuutuksella 15 %. Nuoret alle 27-vuotiaat järjestöasiakkaat saavat 10 % keskittäjäalennuksen jo yhdellä vakuutuksella. 5.4 Bonusta S-Etukortilla Ifin vakuutuksista Saat S-ryhmän Bonusta maksamistasi vakuutusmaksuista, kun ilmoitat osuuskaupan jäsennumerosi Ifiin. 5.5 Tarkista vakuutuksesi Tarkista, että vakuutuksissasi on otettu huomioon kaikki sinulle SuPerin jäsenenä kuuluvat etuudet. Lisätietoja SuPerin jäsenen vakuutuseduista saat verkosta Ifin palvelunumerosta ma pe klo 8 20 (pvm/mpm) tai käymällä lähimmässä Ifin konttorissa. 6 Työturvallisuus Työnantaja sitoutuu koulutuksen järjestäjän kanssa tehtävässä yhteisessä sopimuksessa kantamaan vastuuta opiskelijan 19

20 työssäoppimisen toteuttamisesta. Työnantaja luo edellytykset työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle, ohjaukselle ja arvioinnille. Koulutuksen järjestäjän puolestaan tulee ilmoittaa työnantajalle työturvallisuusvastuusta. Kaikille osapuolille tiedotetaan työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Työnantaja ja oppilaitos varmistavat ennen työn aloittamista, että opiskelijalla on riittävät valmiudet ja että hän on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Oppilaitoksen tehtävänä on välittää työpaikalle tiedot opiskelijan valmiuksista. Yhteistyön selkiyttämiseksi opiskelijan ammatillisiin valmiuksiin liittyvät tiedot on syytä kirjata hänen työssäoppimisen suunnitelmaansa. Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten, kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään. Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. Oppilaitos ja opettaja ovat omalta osaltaan vastuussa opiskelijan työturvallisuudesta. Opettajalla on omalta osaltaan velvollisuus toimia siten, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu. Opettaja selvittää työssäoppimisen totutuksesta sopiessaan myös työpaikan työturvallisuuden ja informoi työpaikkaa erityisesti siitä, miten nuorten opiskelijoiden työturvallisuuskysymykset tulee ottaa huomioon. 6.1 Nuorten työntekijöiden suojelu Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaessaan opiskelijat ovat pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita. Opiskelu voidaan aloittaa heti peruskoulun päättämisen jälkeen. Työssäoppimisen 20

21 myötä nuorten työntekijöiden suojelua koskevat säännökset tulevat sovellettavaksi aikaisempaa yleisemmin myös sosiaalija terveysalalla. Työssäoppimisjaksoilla työtä ei tehdä opettajan johdolla tai valvonnassa. Opetus- ja työsuojeluviranomaisten yhteisen tulkinnan mukaan nuorten työntekijöiden suojelusta annettua asetusta on tämän vuoksi sovellettava kokonaisuudessaan. Työssäoppimisjaksoilla on tämän lisäksi noudatettava työministeriön päätöstä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä. 6.2 Kielletyt työt Nuorta työntekijää (alle 18-vuotiasta) ei saa käyttää töissä, jotka ovat vahingoksi nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle tai jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista. Kokonaan kiellettyjä töitä ovat esimerkiksi psykiatristen potilaiden hoito sekä psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden huolto ja muut vastaavat työt kuolleiden käsittely ja kuljetus työt, joissa altistutaan haitallisesti tekijöille, jotka ovat myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia yksin työskentely, jos yksin työskentelyyn liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara yötyö kello välisenä aikana. 21

22 Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue voi määräämillään ehdoilla myöntää poikkeusluvan asetuksen säännöksistä 15 vuotta täyttäneen osalta, jos se on välttämätöntä nuoren ammatillisen kehityksen kannalta, sillä ehdolla, että nuori työskentelee kokeneen ammattitaitoisen henkilön valvonnan alaisena. Tärkeää on muistaa, että opiskelijalla tulee aina olla nimetty ohjaaja, jonka ohjauksessa ja valvonnassa opiskelija opiskelee työtä. 6.3 SuPerin kanta kiellettyihin töihin SuPer pitää mahdollisena, että opiskelija voi koulutetun ammattihenkilön valvonnassa suorittaa asetuksen mukaisia kiellettyjä ja vaarallisia töitä niissä tapauksissa, joissa nämä tehtävät ovat kokonaisammattitaidon saavuttamisen näkökulmasta keskeisiä. Kiellettyjen töiden tekemisen edellytyksenä on, että niistä sovitaan etukäteen oppilaitoksen ja opiskelijan kanssa. Tärkeää tällöin on, että opiskelija perehdytetään tehtävään ja häntä ohjataan ja valvotaan hyvin. Tarvittaessa ollaan yhteydessä alaikäisen opiskelijan vanhempiin. Työnantajan ja työpaikkaohjaajan tulee ensisijaisesti huolehtia, että opiskelijan kokemuksista keskustellaan hänen kanssaan ja häntä tuetaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää opiskelijan työergonomiaan. Opiskelijaa ei esimerkiksi voida velvoittaa menemään yksin kotikäynnille psykiatrisen asiakkaan luokse. Myös mahdollinen yötyö tulee pyrkiä sijoittamaan opintojen loppupuolelle. 22

23 Työssäoppimiseen liittyvä lainsäädäntö ja suositukset HE 41/2005. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 16 :n muuttamisesta Laki ammatillisesta koulutuksesta L 630/1998 Asetus ammatillisesta koulutuksesta A 811/1998 Opetushallituksen määräys työssäoppimisesta 35/011/1998 Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta (Sivu ladattu ) Suositus nuorten työssäoppimisesta 1998 Työturvallisuuslaki L 738/2002 Laki nuorista työntekijöistä L 998/1993 Asetus nuorten työntekijäin suojelusta L 508/1986 Työministeriön päätös nuorille työntekijöille vaarallisista töistä /128 Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta L 1318/2002 Tapaturmavakuutuslaki L 608/1948 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnon perusteet. Määräys 011/2010. Opetushallitus Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus Aluehallintovirastot (Lääninhallitukset) 23

24 Lähteet Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen. Educa-Projektit Oy. Työsopimuslaki L 55/2001 Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä opiskelijan ohjaaminen ja arviointi työpaikalla Tarja Mykrä. Vammala. Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta, Sopimus työssäoppimisesta, joka tehdään opettajan, opiskelijan ja työpaikkakouluttajan kesken, Luukka Katri Vastavalmistuneiden lähihoitajien koulutuksenaikaiset merkitykselliset oppimiskokemukset vanhustyössä. Tunnepeili oppimiskokemusten merkityksellistäjänä. Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Liitteet Superin työssäoppimisen teesit Opiskelijoiden toiveita työssäoppimispaikkojen työntekijöille 24

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Ohjaan oppijaa OPAS TYÖPAIKOILLA TAPAHTUVAN LÄHIHOITAJAOPISKELIJOIDEN OPETUKSEN, OHJAUKSEN JA ARVIOINNIN TUEKSI

Ohjaan oppijaa OPAS TYÖPAIKOILLA TAPAHTUVAN LÄHIHOITAJAOPISKELIJOIDEN OPETUKSEN, OHJAUKSEN JA ARVIOINNIN TUEKSI Ohjaan oppijaa OPAS TYÖPAIKOILLA TAPAHTUVAN LÄHIHOITAJAOPISKELIJOIDEN OPETUKSEN, OHJAUKSEN JA ARVIOINNIN TUEKSI Ohjaan oppijaa SuPer ry, kehittämisyksikkö Suunnittelija Soili Nevala Helsinki 2015 Copyright

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Jyty. Vakuuttavat jäsenedut

Jyty. Vakuuttavat jäsenedut Jyty Vakuuttavat jäsenedut Vakuutusedut jäsenistölle - liittovakuutus VAKUUTETUT Vakuutettuina ovat liiton kaikki alle 68-vuotiaat työvoimajäsenet ja toimihenkilöt, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA 1.11.2010 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 1.10.2015 Opetussuunnitelman yhteisen osan työturvallisuusohjeeseen on koottu keskeisimmät opiskelijoiden käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvan koulutuksen (työssäoppiminen),

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas 2 Yhteystiedot Opiskelijan nimi Puhelinnumero Sähköposti Opiskeltava tutkinto Ryhmätunnus Työssäoppimispaikka Työssäoppimisaika Työpaikkaohjaajan nimi Puhelinnumero

Lisätiedot

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Osaamisen ja ammattitaidon arviointi Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Sosiaali- ja terveysala opettajien kelpoisuusvaatimukset Sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU NÄYTTÖTUTKINNOISSA/ARVIOINTI VAIHE 1. Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO)

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\) Tavoitteet /tulokset Suunnittele Toteuta

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus TYÖPAIKKAOHJAAJA momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältö Työssäoppiminen ja ammatillinen koulutus Ammattiosaamisen näytöt Työssäoppiminen käytännössä ja osapuolten

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00 Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset if.fi 010 19 15 00 vakuutussuositus ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenille Oheista taulukkoa voidaan käyttää apuna vakuutusratkaisua suunniteltaessa. Siinä olevat turvalaajuudet

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Näkökulmia sosiaali- ja terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Lähihoitajakoulutus Koulutuskeskus Sedussa v.2011 Koulutusta 4 paikkakunnalla: Sedu Kauhajoki

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot