Ohjaa oppijaa. Opas työpaikoille lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen tueksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjaa oppijaa. Opas työpaikoille lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen tueksi"

Transkriptio

1 Ohjaa oppijaa Opas työpaikoille lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen tueksi

2 Mitä työssäoppiminen on? Työssäoppiminen on osa toisen asteen ammatillista peruskoulutusta, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Sen laajuus on sosiaali- ja terveysalalla vähintään 29 opintoviikkoa. Työssä ollaan oppimassa kaikissa pakollisissa tutkinnon osissa sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Työssäoppiminen ei tarkoita oppilaitoksessa opitun harjoittelua, vaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapah-tuvaa ohjattua ammattitaidon hankkimista. Työssäoppimisen yhteydessä toteutetaan ammattiosaamisen näytöt. Työssäoppimispaikkojen hankinnasta vastaa pääasiassa oppilaitos, joka myös kouluttaa työpaikkaohjaajat. Työssäoppimisen ajalta opiskelijalle ei makseta palkkaa. 2

3 1 Työssäoppimisen aloitus Työpaikka ja oppilaitos sopivat kirjallisesti yhteistyöstä työssäoppimisen järjestämisessä. Tämän lisäksi työpaikka ja oppilaitos sopivat opiskelijakohtaisesti työssäoppimisen toteutuksesta. Työssäoppimista edeltää aina hyvä valmistelu ja suunnittelutyö sekä tiedottaminen. Kaikki ovat selvillä roolistaan opiskelijan saapuessa työpaikkaan ja tietävät mitä tutkintoa opiskelija suorittaa, mitkä ovat hänen tavoitteensa tämän työssäoppimisjakson aikana sekä miten hänen osaamistaan arvioidaan. Myös työpaikan asiakkaille kerrotaan työssäoppijasta. Työpaikkaohjaajalla on oppilaitoksen yhteyshenkilön yhteystiedot ja työssäoppijan opettaja pitää yhteyttä työpaikkaan. Työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelijan tämän tehtäviin ja varmistaa työssäoppimisen turvallisen toteutumisen. Työturvallisuusmääräykset koskevat myös opiskelijoita. Erityisen tarkkana on oltava nuorten opiskelijoiden työturvallisuusasioissa. 1.1 Työssäoppimisen tarkoitus ja tavoitteet Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, ei vain koulussa opeteltujen asioiden harjoittelua. Työssä on tehtäviä, joita ei ole voinut opetella oppilaitoksessa. Työssäoppiminen tarkoittaa sitä, että osa tutkinnon edellyttämästä ammattitaidosta opitaan työelämässä. Työssäoppiminen mahdollistaa tämä tutkinnon perusteiden mukaisen opiskelun työpaikoilla, parantaa opiskelijoiden työllistymisen edellytyksiä ja turvaa heille työelämäläheisen ammattitaidon. Työssäoppimisen tarkoitus on myös lisätä yhteistyötä koulutuksenjärjestäjän ja työelämän välillä. 3

4 1.2 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Työssäoppiminen on keskeinen osa ammatillista koulutusta. Sitä on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa vähintään 29 opintoviikkoa. Siksi on tärkeää, että kaikki osapuolet paneutuvat tehtäväänsä perusteellisesti. Työpaikkaohjaaja on avainasemassa. Hänen tulee olla alan ammattilainen ja motivoitunut opiskelijan ohjaamiseen. Työnantajan tehtävänä on kaikin tavoin tukea työpaikkaohjaajaa tehtävässään. Ammattiosaamisen näytöt on osa opiskelijan arviointia. Niitä säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta. Ammattiosaamisen näytöt suoritetaan työssäoppimisen yhteydessä. Jokaisella opiskelijalla on oma henkilökohtainen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelma ja opiskelijalle nimetty työpaikkaohjaaja. Ammattiosaamisen näytössä opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan käytännön työtilanteissa ja työtehtävissä opiskelun aikana. Opiskelija osoittaa käytännön työtä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Hänen osaamistaan työpaikalla arvioivat joko työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä tai jompikumpi erikseen valtakunnallisen arviointikriteeristön mukaisesti. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan asteikolla Näyttötutkintoon valmistava koulutus ja työssäoppiminen Näyttötutkinto on aikuisille tarkoitettu tutkinnon suorittamisen muoto ja poikkeaa toteutustavaltaan nuorten perustutkinnosta. Näyttötutkinto arvioidaan kokonaisuudessaan tutkintotilaisuuksissa työelämässä. Näyttötutkintoon valmistautuva tutkinnon 4

5 suorittaja osallistuu pääasiallisesti myös valmistavaan koulutukseen, johon sisältyy työssäoppimisen jaksoja. Tutkinnon perusteiden mukaisesti työssäoppimisen yleiset tavoitteet ovat samat sekä peruskoulutuksessa että näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa oleville. Näyttö-tutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden työssäoppimisen tavoitteet konkretisoituvat henkilökohtaisissa suunnitelmissa ja työssäoppimisen toteutumista ohjaa selkeämmin heidän aikaisempi työkokemuksensa. Näyttötutkintoon valmistava koulutus henkilökohtaistetaan. 2 Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen neljä keskeistä kulmakiveä ovat tutkinnon perusteet, sopiva työpaikka, jossa on oikeat asiakkaat ja välineet, motivoitunut ja ammattitaitoinen työpaikkaohjaaja sekä motivoitunut opiskelija. Jotta lähihoitajien työssäoppimista voidaan toteuttaa, on työpaikalla oltava käytettävissä koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi alan palvelutoimintaa ja asiakkaita, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa. Lähihoitajan tai vastaavan tutkinnon suorittanut työntekijä, joka on motivoitunut opiskelijoiden ohjaukseen, voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. 5

6 Hyvällä työpaikkaohjaajalla on kyky kuulla ja havaita opiskelijan viestejä. Hän suhtautuu myönteisesti opiskelijaan ja kykenee yhteistoimintaan erilaisten ihmisten kanssa. On suositeltavaa, että työntekijät toimivat opiskelijoiden työpaikkaohjaajina vuorotellen ja kehittyvät ohjaustehtävässä. Kun työpaikkaohjaajia on yksikössä useampia, voidaan opiskelijoiden ohjaustehtävät jakaa tasaisesti työntekijöiden kesken. Ketään ei kuitenkaan tulisi pakottaa työpaikkaohjaajaksi, vaikka tehtävä onkin osa jokaisen työntekijän työnkuvaa. Työnantajan tulisi keskustella avoimesti työntekijän kanssa kieltäytymisen perusteita, ja ratkaisu asiaan tulisi etsiä yhdessä. Työnantajalla on viimekädessä vastuu siitä, että työpaikkaohjaaja osallistuu koulutuksiin ja saa tehtävälleen työyhteisön ja työnantajan tuen. Työssäoppimisessa tärkeitä ovat seuraavat asiat: Työssäoppimisen jaksot ovat ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa ja alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet otetaan huomioon. Osan työssäoppimisesta voidaan suorittaa myös ulkomailla. Tästä on sovittava etukäteen. Opiskelijalle nimetään oma työpaikkaohjaaja ja ohjaukseen varataan riittävät resurssit. Opettaja valmentaa opiskelijan työssäoppimista ja työpaikkaa varten. Työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelijan. Opettaja ja työpaikkaohjaaja tukevat opiskelijaa hänen 6

7 hankkiessaan työssäoppimisjaksonsa aikana opintoihinsa liittyvää ammattitietoutta. Työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä monipuoliseen palautteen antamiseen. Opiskelijan työsuojelusta huolehditaan. Opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija arvioivat yhdessä opiskelijan valmiuden osallistua ammattiosaamisen näyttöön tai näyttötutkintoon. 2.1 Työssäoppimisen ohjaajan, opiskelijan ja opettajan yhteistyö Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi vaativat työpaikoilta ja oppilaitoksilta yhä tiiviimpää yhteistyötä. Työssäoppimisen ohjaajan, opiskelijan ja opettajan on hyvä tavata ennen jakson alkua ja sopia yhdessä siitä, mitkä tutkinnon perusteiden sisältöalueet opiskellaan työpaikalla. Erityisen tärkeää on tiedottaa opiskelijoista ja heidän opintojensa vaiheesta työpaikalla. Jos opiskelija suorittaa esimerkiksi kasvun tukemisen ja ohjauksen jaksoa vanhustyössä, on selvitettävä, että työtehtävät määräytyvät sen mukaisesti ja arviointi tapahtuu kasvun tukemisen ja ohjauksen eikä esimerkiksi hoidon ja huolenpidon ammattitaitovaatimusten pohjalta. Opiskelija laatii itselleen omat henkilökohtaiset tavoitteensa kulloinkin käsillä olevan tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten pohjalta. Työpaikka ja oppilaitos sopivat ohjaus- ja arviointiperiaatteista sekä yhteydenpidosta työssäoppimisjakson aikana. Olennaista on huolehtia siitä, että käsitykset tavoitteista sekä ohjaus- ja arviointiperiaatteista on ymmärretty samalla tavalla. Opiskelijan tavoitteet on hyvä asettaa kirjallisina nähtäville esimerkiksi työyksikön kansliaan. 7

8 Opiskelijoille selvitetään työpaikan pelisäännöt. Opiskelijoiden työaikojen tulee noudattaa työpaikan normaaleja työvuoroja. Opiskelija sitoutuu noudattamaan työaikoja ja ilmoittaa aina poissaoloistaan työpaikkaohjaajalle tai esimiehelle. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikki osapuolet kunnioittavat toisiaan. Opiskelija sitoutuu noudattamaan työpaikan sääntöjä ja toimii ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Työssäoppimisen jaksoilla olevia opiskelijoita ei lasketa työvoimaan, vaan heille turvataan mahdollisuus ohjattuun opiskeluun. 2.2 Työssäoppimisen merkitys työyhteisölle ja opiskelijalle Työssäoppimisen ympäristönä toimiminen kehittää työpaikkojen omaa oppimiskulttuuria. Opiskelijat tuovat uusia näkemyksiä työhön ja kysymyksillään nostavat esille asioita, jotka ehkä muuten eivät tulisi keskusteluun. Opiskelijoiden näkemykset kannattaa ottaa vastaan ja niitä on hyvä tarkastella yhdessä. Työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyö tuottaa tärkeää tietoa koulutuksen kehittämiseksi entistä työelämälähtöisemmäksi. Työyksiköt voivat myös hyödyntää oppilaitoksen osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja. Työpaikkaohjaajat ja työssäoppimisen ympäristöt vaikuttavat ratkaisevasti uusien ammattilaisten ammatti-identiteettin muodostumiseen, asenteisiin ja näkemyksiin työstä. Hyvä työssäoppiminen tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja antaa realistisen kuvan työelämästä. Nämä jaksot ovat usein portti työelämään ja parhaimmillaan ne vahvistavat opiskelijan opiskelumotivaatiota. 8

9 Ammatillisten valmiuksien lisäksi opiskelija oppii työelämän pelisääntöjä sekä vastuun kantamista omasta työstään ja työyhteisöstä. Osaavan ja työpaikkaan soveltuvan henkilöstön rekrytointi helpottuu, kun työnantaja tutustuu työssäoppimisjaksoilla oleviin opiskelijoihin. SuPerin työssäoppimisen teesit. Liite 1. 9

10 3 Opiskelijan ohjaus ja arviointi työssä 3.1 Opiskelijan ohjaus Työpaikalle saapuva opiskelija on aina otettava vastaan asiallisesti ja kunnioittavasti. Opettaja, opiskelija ja työpaikkaohjaaja sopivat yhdessä siitä, mitä tutkinnon tavoitteista opiskelijan on tarkoitus oppia ja mitä työtehtäviä hänen tulee tehdä. Työpaikkaohjaajan tulee ottaa huomioon opiskelijoiden erilaisuus ja erilaiset oppimistyylit ja tukea opiskelijaa oppimaan juuri hänelle parhaiten soveltuvalla tavalla. Onnistunut työssäoppiminen ja ammattiosaamisen arviointi perustuu suunnitelmallisuuteen ja tavoitteellisuuteen. Oppiminen työpaikalla tapahtuu tutkinnon perusteissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti ja henkilökohtaisen työssäoppimisen suunnitelman pohjalta. Tutkimuksissa työssäoppimisen merkitys on noussut esille vahvasti: Lähihoitajakoulutuksessa työssäoppimisjaksot olivat keskeisiä merkityksellisten oppimiskokemusten muodostumisessa. Työpaikkaohjaajat olivat lähihoitajaopiskelijoille vanhustyössä roolimalleja, joihin haluttiin tai ei haluttu samaistua. (Luukka 2007) Tarja Mykrä korostaa työpaikkaohjaajan roolia ohjattavan rinnalla kulkijana, tukijana ja palautteen antajana. Tuen antamisen lisäksi työpaikkaohjaaja omalta osaltaan edistää opiskelijan kriittisen ajattelun kehittymistä. Ohjaamisen onnistumiselle on olennaista se, että työpaikkaohjaajan ja opiskelijan välille syntyy luottamuksellinen ohjaussuhde. 10

11 Opiskelijan oma asenne työssäoppimisen jaksoa kohtaan vaikuttaa olennaisesti jakson lopputulokseen. Siksi koulutuksen aikana on korostettava laaja-alaisen työssäoppimisen merkitystä ammatinhallinnan näkökulmasta. Opiskelijalle nimetään aina oma henkilökohtainen työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjaajalle on varattava mahdollisuus opiskelijan monipuolisen ohjauksen ja arvioinnin toteuttamiseen. Palautteen työssäoppmisesta tulee olla jatkuvaa ja opiskelijan oppimista tukevaa. Tehtäväänsä varten työpaikkaohjaajan on saatava riittävästi koulutusta ja aikaa ohjaustehtävän vaatimiin toimiin. Tarpeen mukaan hänen on voitava irrottautua normaalista työstään. Työpaikkaohjaaja toimii pääsääntöisesti myös ammattiosaamisen näytön arvioijana, joten hänet perehdytetään ammattitaidon arvioinnin perusteisiin ja arvioijana toimimiseen. Työpaikkaohjaaja ei kuitenkaan saa toimia näyttötutkinnon tutkintotilaisuuden arvioijana, jos hän on toiminut valmistavan koulutuksen yhteydessä työssäoppimisen ohjaajana. Ohjaajan tehtävänä on osallistua oppilaitoksen järjestämiin koulutuksiin, kertoa työyhteisölle opiskelijasta ja hänen tavoitteistaan, perehdyttää opiskelija ja opettaa hänelle omaa työtään työssäoppimisen suunnitelman mukaisesti. Työpaikkaohjaaja tukee opiskelijan ammattiin kasvamista ja kasvavaa itsenäisyyttä. Ongelmallisissa tapauksissa työpaikkaohjaajalla on myös oikeus puuttua opiskelijan toimintaan. Tarvittaessa hän voi pyytää yhteistyöneuvottelua oppilaitoksen edustajan kanssa. Potilas- ja asiakasturvallisuuden vaarantuessa on aina pysähdyttävä arvioimaan tilannetta. 11

12 Työpaikkaohjaajalla on myös oikeuksia. Esimerkiksi esimiehen ja oppilaitoksen edustajan on turvattava työpaikkaohjaajalle työrauha. Tarvittaessa ja perustellusta syystä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö on myös voitava keskeyttää tai hylätä. SuPer on esittänyt, että työssäoppimisen jaksoilta työnantajalle maksettavat korvaukset tulisi ohjata työpaikkaohjaajien ja työyhteisön opiskelijan ohjausta ja arviointia koskevaan täydennyskoulutukseen. Tehtävän vaatimukset tulisi ottaa huomioon työpaikkaohjaajan ja ammattitaidon arvioijan palkassa. Työssäoppimisen ohjaaminen on osa alan ammattilaisten työtä. Hyvällä työpaikkaohjauksella turvataan lähihoitajakoulutuksen työelämälähtöisyys. Työpaikkaohjaajille on laadittu hyvä opas Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä (Tarja Mykrä). Opas löytyy verkko-osoitteesta ja sitä voi tiedustella myös Educa Projektit Oy:stä (Osoite: Vuorikatu 8 A 19, Helsinki. Puhelin: ). 3.2 Opiskelijan arviointi Uusituissa tutkinnon perusteissa (2010) todetaan, että oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Työpaikkaohjaaja osallistuu yhteistyössä sen arviointiin, milloin opiskelija on valmis antamaan ammattiosaamisen näytön. Työssäoppijan valmiudet osallistua tutkintotilaisuuteen tulee arvioida myös näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen yhteydessä. 12

13 Työssäoppimisen arviointia on tärkeää tarkastella monesta näkökulmasta. Työpaikkaohjaajan tulee perehtyä lähihoitajan tutkinnon sisältöön, ammattitaitovaatimuksiin ja arviointi kriteereihin. Vuoden 2010 uudistuneiden tutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija voi suorittaa tutkinnon osia myös muista tutkinnoista kuten ammatti- ja erikoisammattitukinnoista. Yksittäisen opiskelijan kohdalla tulee siten selvittää, mitä tutkinnon osaa arvioidaan. Arvioidaanko oppimista vai osaamista? Arvioinnissa keskitytään siihen, miten hyvin opiskelija osaa käytännössä tehdä tutkinnon osassa vaadittavaa työtä. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on kuvattu tutkinnon perusteissa kolmiportaisena; tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. Arvioinnissa on tärkeää kartoittaa, täyttyvätkö tyydyttävän, hyvän vai kiitettävän arvion kriteerit ts. millä tasolla opiskelijan osaaminen on. Varsinkin nuoria opiskelijoita arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että arvioidaan nimenomaan osaamista, ei opiskelijaa persoonana eikä häntä verrata toisiin opiskelijoihin. Hyvä työpaikkaohjaaja näkee opiskelijan kehittämistä vaativat alueet ja vahvuudet. Jos opiskelijan osaaminen ei ole vielä tyydyttävällä tasolla on suoritus hylätty. Arviointia tehdään työssäoppimisen eri vaiheissa. Alussa arvioidaan työssäoppijan lähtötasoa. Työssäoppimisen aikana arvioidaan osaamisen kehittymistä ja annetaan opiskelijalle suunnitelmallisesti palautetta hänen edistymisestään sekä kehittämistä vaativista alueista. Lopuksi arvioidaan lopputulosta eli kuinka hyvin opiskelija hallitsee tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon ammattiosaamisen näytön mukaisesti. 13

14 Ohjaan-hankkeessa on laadittu hyvä opas työpaikkaohjaajille Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana (Heljä Hätönen). Opas löytyy verkko-osoitteesta ja sitä voi tiedustella myös Educa Projektit Oy:stä (Osoite: Vuorikatu 8 A 19, Helsinki. Puhelin: , sähköposti on lisäksi paljon muuta työssäoppimiseen liittyvää aineistoa. Suosittelemme työpaikkoja hankkimaan käyttöönsä työpaikkaohjaajille suunnattua aineistoa. 4 Maahanmuuttajaopiskelija ohjattavana Lähihoitajaksi opiskelee lukuisa joukko muualta Suomeen tulleita tai Suomessa syntyneitä toisen polven maahanmuuttajanuoria ja -aikuisia. Työpaikalla tapahtuva yhteistyö näiden opiskelijoiden kanssa edellyttää erilaisten ihmisten hyväksymistä ja omista poikkeavien toiminta- ja ajattelutapojen ymmärtämistä ja sietämistä. Erilaisuuden hyväksyminen ei tarkoita omista arvoista ja tavoista luopumista, vaan yhteistä vuoropuhelua ja toinen toisensa näkemysten huomioon ottamista. Työnantajien tehtävänä on huolehtia, että työpaikkaohjaajalla on riittävästi aikaa ohjaamiseen. Kaikille työpaikkaohjaajille tulisi järjestää koulutusta eri kulttuureista ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityistarpeista. 14

15 Työssäoppimisjaksolla olevaa maahanmuuttajaa ohjataan ja arvioidaan samoilla periaatteilla kuin muita alan opiskelijoita. Hyvä perehdytys on ensiarvoisen tärkeää. Työyhteisön muille jäsenille ja asiakkaille tiedotetaan opiskelijan työssäoppimisen alkamisesta. Työyhteisössä sovitaan yhdessä ohjauksen pelisäännöistä. Maahanmuuttajaopiskelijalla tulisi olla jo ennen ammatillisen koulutuksen aloittamista sellaiset kielelliset valmiudet, että hän selviytyy opinnoistaan. Usein maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityisenä oppimisen haasteena on edelleen kehittyvä kielitaito ja erityisesti työssä tarvittavan kielitaidon suullinen ja kirjallinen oppiminen. Työelämä tarjoaa parhaan mahdollisen ympäristön kielen oppimiseen. Työpaikalla kaikkien työntekijöiden tulisi puhua opiskelijalle suomea tai ruotsia, vaikka molemmat hallitsisivat esimerkiksi englannin kielen. Opiskelijaa tulee rohkaista käyttämään suomen tai ruotsin kieltä, vaikka se olisi vielä puutteellista. 5 Superilaisen opiskelijan vakuutusedut SuPer tarjoaa jäsenilleen liiton kustantaman ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen sekä järjestövakuutuksen. Opiskelijajäsenille tarjotaan myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus. 15

16 5.1 SuPerin maksamat vakuutukset Vastuu- ja oikeusturvavakuutuksella on vakuutettu toisen palveluksessa olevat SuPerin ammattiosaston jäsenet ja opiskelijajäsenet työ- ja virkasuhteeseen liittyvissä asioissa sekä ammattiin liittyvässä jatko- ja täydennyskoulutuksessa olevat SuPerin jäsenet opiskeluun ja työssäoppimiseen liittyvissä asioissa. Opiskelijajäsenten vakuutus kattaa sekä opiskelun että työssäoppimisen. Vakuutus koskee ammatinharjoittamiseen liittyvissä asioissa myös yksityisinä ammatinharjoittajina toimivia jäseniä ja opiskelijajäseniä, joilla ei ole palveluksessaan muita työntekijöitä. Vakuutus kattaa lisäksi enintään vuoden kestävän työskentelyn tai työharjoittelun ulkomailla. Vakuutus ei kata sellaisia SuPerin jäseniä, jotka eivät ole jonkun toisen palveluksessa, esimerkiksi kotiäitejä ja työttömiä. Vastuuvakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu äkillinen ja ennalta arvaamaton henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on lain mukaan korvausvastuussa. Vakuutus kattaa myös vahingonselvittely- ja torjuntakulut sekä mahdolliset oikeudenkäyntikulut. Vakuutuksesta ei korvata jäsenelle itselleen aiheutunutta vahinkoa eikä tahallisesti tai törkeällä varomattomuudella aiheutettuja vahinkoja. Oikeusturvavakuutuksesta korvataan vahingosta aiheutuneet välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. Siitä korvataan myös oikeuden päätöksellä vastapuolelle maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut. Vakuutukset edellyttävät jäsenyyden voimassaoloa. Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen ja jäsenyyden voimassa ollessa tapahtuneet vahingot. Vakuutukseen sisältyy 16

17 jäsenyyden voimassaoloaikaan ja vahinkotapahtuman syntymiseen liittyviä ehtoja. Opiskelijajäsenen vakuutukset tulevat voimaan jäsenyyden alkamisesta lukien. Sama koskee jäseniä, jotka liittyvät SuPerin ammattiosaston jäseniksi kolmen kuukauden kuluessa valmistumisensa jälkeen. 5.2 Toiminta virka- ja työsuhderiidoissa Ota aina yhteyttä liiton toimistossa työskenteleviin edunvalvontayksikön lakimiehiin ja keskustele parhaasta tavasta hoitaa asiasi. Opiskelijoiden tapaturmavakuutus koskee Suomessa vakinaisesti vuosittain yli kuusi kuukautta asuvia opiskelijajäseniä, joiden vakinainen kotipaikka on Suomessa ja jotka kuuluvat Suomen sairausvakuutuslain piiriin. Vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa opiskelu- ja vapaa-aikana. Ulkomaanmatkoille on syytä ottaa lisäksi aina erillinen matkavakuutus, sillä tapaturmavakuutus ei kata matkalla sairastumisesta (esim. flunssa, ripuli) aiheutuvia kuluja eikä kotiinkuljetusta tai matkakuluja. Vakuutuksesta ei korvata myöskään työtapaturmia. Lisärajoituksena vakuutus ei ole voimassa urheiluliittojen järjestämissä kilpailuissa ja harjoituksissa eikä ns. riskialttiissa lajeissa. Tarkista tarvittaessa vakuutuksen voimassaoloassaolo Ifin palvelunumerosta Korvaus maksetaan esimerkiksi lääkärin antaman tai määräämän hoidon kuluista, lääkärin palkkiosta ja lääkkeistä. Hoitokulut korvataan vain siltä osin, kun niitä ei korvata jonkin muun lain (liikenne- ja sairausvakuutuslaki) perusteella. Tee vahinkoilmoitus verkossa tai soita Ifin Korvauspalveluun ma pe klo 9 18 (pvm/mpm). Ennen 17

18 hakemuksen tekemistä hae Kansaneläkelaitokselta yksityislääkärin palkkiosta ja kuluista sairausvakuutuslain mukainen korvaus. Apteekissa lääkkeitä ostettaessa Kela-korvauksen saa Kela-korttia näyttämällä. Järjestövakuutuksella on vakuutettu liitto, sen ammattiosastot ja niiden jäsenet sekä toimihenkilöt järjestötehtävissä ja -tilaisuuksissa sekä matkoilla niihin. Vakuutus kattaa myös näiden irtaimen omaisuuden järjestötehtävissä ja -tilaisuuksissa. Moottoriajoneuvovakuutuksesta korvataan autovahinko esimerkiksi silloin, kun jäsen on onnittelukäynnillä toisen jäsenen luona ja hänelle sattuu vahinko eikä hänellä ole ajoneuvossaan omaa kaskoa. Irtaimen käyttöomaisuuden osalta vakuutus kattaa ammattiosastojen irtaimen käyttöomaisuuden. Järjestövakuutuksen tapaturma- ja matkavakuutuksella on vakuutettu jäsenet ja toimihenkilöt järjestötehtävissä. 5.3 Jäsenten omat vakuutukset Vapaaehtoiset vakuutukset täydentävät lakisääteisiä vakuutuksia ja etuuksia. Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutus on SuPerin jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen tarkoitettu jäsenetuvakuutus. SuPerin alle 68-vuotiaat jäsenet voivat ottaa itselleen ja puolisolleen Ryhmäsampo Primuksen henki- ja tapaturmavakuutuksen sekä alle 18-vuotiaille lapsille nuorison tapaturmavakuutuksen. Henkivakuutusta varten riittää jäsenen terveydentilailmoitus vakuutusta otettaessa. Myös opiskelijajäsen voi täydentää vakuutusturvaansa ottamalla Ryhmäsampo Primuksen. Vakuutuk- 18

19 sen voi ottaa myös verkossa osoitteessa SuPerin jäsen saa vakuutusmaksuistaan normaalia suuremmat If Keskittäjäasiakkaan alennukset. Kun keskittää vakuutuksensa Ifiin, on oikeutettu If Keskittäjäasiakkaan etuihin ja alennuksiin. Mitä useampia Keskittäjän vakuutuksia perheellä on samassa If Sopimuksessa, sitä enemmän saa alennusta: kolmella vakuutuksella 10 %, neljällä 12 %, viidellä 14 %, kuudella ja useammalla Keskittäjän vakuutuksella 15 %. Nuoret alle 27-vuotiaat järjestöasiakkaat saavat 10 % keskittäjäalennuksen jo yhdellä vakuutuksella. 5.4 Bonusta S-Etukortilla Ifin vakuutuksista Saat S-ryhmän Bonusta maksamistasi vakuutusmaksuista, kun ilmoitat osuuskaupan jäsennumerosi Ifiin. 5.5 Tarkista vakuutuksesi Tarkista, että vakuutuksissasi on otettu huomioon kaikki sinulle SuPerin jäsenenä kuuluvat etuudet. Lisätietoja SuPerin jäsenen vakuutuseduista saat verkosta Ifin palvelunumerosta ma pe klo 8 20 (pvm/mpm) tai käymällä lähimmässä Ifin konttorissa. 6 Työturvallisuus Työnantaja sitoutuu koulutuksen järjestäjän kanssa tehtävässä yhteisessä sopimuksessa kantamaan vastuuta opiskelijan 19

20 työssäoppimisen toteuttamisesta. Työnantaja luo edellytykset työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle, ohjaukselle ja arvioinnille. Koulutuksen järjestäjän puolestaan tulee ilmoittaa työnantajalle työturvallisuusvastuusta. Kaikille osapuolille tiedotetaan työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Työnantaja ja oppilaitos varmistavat ennen työn aloittamista, että opiskelijalla on riittävät valmiudet ja että hän on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Oppilaitoksen tehtävänä on välittää työpaikalle tiedot opiskelijan valmiuksista. Yhteistyön selkiyttämiseksi opiskelijan ammatillisiin valmiuksiin liittyvät tiedot on syytä kirjata hänen työssäoppimisen suunnitelmaansa. Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten, kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään. Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. Oppilaitos ja opettaja ovat omalta osaltaan vastuussa opiskelijan työturvallisuudesta. Opettajalla on omalta osaltaan velvollisuus toimia siten, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu. Opettaja selvittää työssäoppimisen totutuksesta sopiessaan myös työpaikan työturvallisuuden ja informoi työpaikkaa erityisesti siitä, miten nuorten opiskelijoiden työturvallisuuskysymykset tulee ottaa huomioon. 6.1 Nuorten työntekijöiden suojelu Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaessaan opiskelijat ovat pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita. Opiskelu voidaan aloittaa heti peruskoulun päättämisen jälkeen. Työssäoppimisen 20

21 myötä nuorten työntekijöiden suojelua koskevat säännökset tulevat sovellettavaksi aikaisempaa yleisemmin myös sosiaalija terveysalalla. Työssäoppimisjaksoilla työtä ei tehdä opettajan johdolla tai valvonnassa. Opetus- ja työsuojeluviranomaisten yhteisen tulkinnan mukaan nuorten työntekijöiden suojelusta annettua asetusta on tämän vuoksi sovellettava kokonaisuudessaan. Työssäoppimisjaksoilla on tämän lisäksi noudatettava työministeriön päätöstä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä. 6.2 Kielletyt työt Nuorta työntekijää (alle 18-vuotiasta) ei saa käyttää töissä, jotka ovat vahingoksi nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle tai jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista. Kokonaan kiellettyjä töitä ovat esimerkiksi psykiatristen potilaiden hoito sekä psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden huolto ja muut vastaavat työt kuolleiden käsittely ja kuljetus työt, joissa altistutaan haitallisesti tekijöille, jotka ovat myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia yksin työskentely, jos yksin työskentelyyn liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara yötyö kello välisenä aikana. 21

22 Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue voi määräämillään ehdoilla myöntää poikkeusluvan asetuksen säännöksistä 15 vuotta täyttäneen osalta, jos se on välttämätöntä nuoren ammatillisen kehityksen kannalta, sillä ehdolla, että nuori työskentelee kokeneen ammattitaitoisen henkilön valvonnan alaisena. Tärkeää on muistaa, että opiskelijalla tulee aina olla nimetty ohjaaja, jonka ohjauksessa ja valvonnassa opiskelija opiskelee työtä. 6.3 SuPerin kanta kiellettyihin töihin SuPer pitää mahdollisena, että opiskelija voi koulutetun ammattihenkilön valvonnassa suorittaa asetuksen mukaisia kiellettyjä ja vaarallisia töitä niissä tapauksissa, joissa nämä tehtävät ovat kokonaisammattitaidon saavuttamisen näkökulmasta keskeisiä. Kiellettyjen töiden tekemisen edellytyksenä on, että niistä sovitaan etukäteen oppilaitoksen ja opiskelijan kanssa. Tärkeää tällöin on, että opiskelija perehdytetään tehtävään ja häntä ohjataan ja valvotaan hyvin. Tarvittaessa ollaan yhteydessä alaikäisen opiskelijan vanhempiin. Työnantajan ja työpaikkaohjaajan tulee ensisijaisesti huolehtia, että opiskelijan kokemuksista keskustellaan hänen kanssaan ja häntä tuetaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää opiskelijan työergonomiaan. Opiskelijaa ei esimerkiksi voida velvoittaa menemään yksin kotikäynnille psykiatrisen asiakkaan luokse. Myös mahdollinen yötyö tulee pyrkiä sijoittamaan opintojen loppupuolelle. 22

23 Työssäoppimiseen liittyvä lainsäädäntö ja suositukset HE 41/2005. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 16 :n muuttamisesta Laki ammatillisesta koulutuksesta L 630/1998 Asetus ammatillisesta koulutuksesta A 811/1998 Opetushallituksen määräys työssäoppimisesta 35/011/1998 Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta (Sivu ladattu ) Suositus nuorten työssäoppimisesta 1998 Työturvallisuuslaki L 738/2002 Laki nuorista työntekijöistä L 998/1993 Asetus nuorten työntekijäin suojelusta L 508/1986 Työministeriön päätös nuorille työntekijöille vaarallisista töistä /128 Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta L 1318/2002 Tapaturmavakuutuslaki L 608/1948 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnon perusteet. Määräys 011/2010. Opetushallitus Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus Aluehallintovirastot (Lääninhallitukset) 23

24 Lähteet Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen. Educa-Projektit Oy. Työsopimuslaki L 55/2001 Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä opiskelijan ohjaaminen ja arviointi työpaikalla Tarja Mykrä. Vammala. Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta, Sopimus työssäoppimisesta, joka tehdään opettajan, opiskelijan ja työpaikkakouluttajan kesken, Luukka Katri Vastavalmistuneiden lähihoitajien koulutuksenaikaiset merkitykselliset oppimiskokemukset vanhustyössä. Tunnepeili oppimiskokemusten merkityksellistäjänä. Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Liitteet Superin työssäoppimisen teesit Opiskelijoiden toiveita työssäoppimispaikkojen työntekijöille 24

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

European Mobility työssäoppimissopimus Toisessa Euroopan unionin maassa työssäoppimiseen osallistuva suomalainen oppisopimusopiskelija

European Mobility työssäoppimissopimus Toisessa Euroopan unionin maassa työssäoppimiseen osallistuva suomalainen oppisopimusopiskelija European Mobility työssäoppimissopimus Toisessa Euroopan unionin maassa työssäoppimiseen osallistuva suomalainen oppisopimusopiskelija Johdanto Työssäoppiminen on pääasiallisin osa oppisopimuskoulutusta.

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Selvitetään, mitä jo osaan Hakeutuminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Suunnittelen, miten opiskelen ja hankin tarvittavan ammattitaidon Tarvittavan ammattitaidon

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00 Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset if.fi 010 19 15 00 vakuutussuositus ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenille Oheista taulukkoa voidaan käyttää apuna vakuutusratkaisua suunniteltaessa. Siinä olevat turvalaajuudet

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 14.4.2016 Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä 3.5.2016 Johtoryhmä Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\ ) Tavoitteet /tulokset Suunnittele

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa 19.9. Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnitella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa kriteerilähtöisesti.

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira)

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Hyväksytty: 2 Sisällys... 1 JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

SOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla

SOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla Liite 1 SOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla Järjestettävä työssäoppimisjakso on osa Ura Inno Lab /X71 koulutuskokonaisuutta, jonka järjestää Oulun yliopiston Koulutus ja tutkimuspalvelut

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Oppimisen ja osaamisen arviointi Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppimisen (ammatillinen peruskoulutus) arvioinnin periaatteita kolmikantaisuus: työssäoppija, työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus Valtionavustus Dno 290/422/2009 12.10.2009 ( TP3, rakennusalan

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot