TYÖ MUUTTUU PROTU SIVIILISSÄ HALLITUSVAALIT

Transkriptio

1 Prometheus-leirin tuki ry Jäsenlehti 5 6/2009 protu TYÖ MUUTTUU PROTU SIVIILISSÄ HALLITUSVAALIT

2 s i s ä l l y s 2 Pääkirjoitus 3 Uutiset 4 Tekstaripalsta 5 Puheenjohtajistolta 7 Työstä ja sen tekijöistä Näin sen näkevät prekaarit, opo ja ay-aktiivi 12 Tervetuloa syysseminaariin 13 Syyskokouskutsu 14 Hallitusehdokkaiden esittely 18 Haluatko tiimiläiseksi? 20 Happi Protu etsii uutta pesää 23 Riviprotun manifesti 24 Iivarin matkassa Hyppää proturatikkaan! 26 Kolumni Tiedotteesta lehdeksi 30 Protu opettaa 33 Kettu Kyttää naapureitaan 34 Delfoin oraakkeli tapasi Arkhimedeen protu Prometheus-leirin tuki ry:n jäsenlehti Muurahaisia Pääkirjoitus Inka Tuominen Jos jokin kulttuurissamme on arvostettua, niin se on työ. Ja nyt Protu-lehti tarttuu härkää sarvista kohottaakseen sen iestä. Tässä numerossa ruoditaan työtä eri kanteilta sekä vaaditaan hieman myös muutosta. Työ on keskeistä myös Protussa: täällä valta on sillä, joka tekee. Ja mehän teemme. Valtavia määriä vapaaehtoistyötä. Nähtävästi se voi myös opettaa jotain oikeaan työelämään, siitä lisää sisäsivuilla. Mikä sitten erottaa vapaaehtoistyön oikeasta työstä? Ainakin se, että kukaan ei raada iltakausia leivän takia, vaan yhteisen päämäärän, hyvien leirien, takia. Emmekä me ole ainoita tässä yhdistysten luvatussa maassa. Protu-lehti kutisti työmääräänsä yhdistyksen säästötoimenpiteiden paineissa ja siksi pitelet kädessäsi yhdistettyä vitos- ja kutosnumeroa. Seuraavan kerran kolahdamme postiluukustasi tammikuussa! Päätoimittaja Toimitussihteeri Taittaja Kuvatoimittaja Toimittajat Valokuvaajat Kuvittajat Inka Tuominen Hanna Törönen Aatu Komsi Pilvi Nummelin Alexander Holst, Aatu Komsi, Onerva Korhonen, Fanny Malinen, Ranna Rissanen, Miikael Saaristo, Hanna Törönen Alexander Holst, Fanny Malinen Pilvi Nummelin, Aliisa Peltoniemi Tässä numerossa Pekka Buttler, Antti Iso-Markku, Maisa Kalliomäki, avustivat Sarri Nironen, Senja Ruohonen, Jaakko Tiinanen kannen kuva Alexander Holst Sähköposti lehti@protu.fi www Lehti löytyy osoitteesta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Painos 3500 kpl Painopaikka Erweko Painotuote Oy, Helsinki ISSN Mainoshinnat 1/1-sivu 220 e, 1/2-sivu 140 e ja 1/4-sivu 80 e Lehden artikkelit edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä eivätkä yhdistyksen ellei toisin mainita. Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa. Aineisto päätoimittajalle (inka.tuominen@protu.fi) mennessä. Liitäthän mukaan henkilötietosi. 2 protu 5 6/2009

3 Tekstit: Onerva Korhonen Kuvitus: Pilvi Nummelin Taloustilanne parempi Kesäkuinen kauhukuva Protun tekemästä euron tappiosta ei toteudu. Tappiota ollaan kuitenkin tekemässä noin euroa, josta on verkkosivu-uudistuksen kuluja. Yhdistyksen talous kestää tämänkokoisen tappion ilman kassakriisiä, arvioi Protun taloudenhoitaja Sari Santala tilannetta. Taloustilanteen kohentumiseen on useita eri syitä. Leirien tulos osoittautui noin euroa ennakoitua paremmaksi esimerkiksi ruokakulujen pienenemisen ja lounasmyyntituottojen kasvun takia. Muillakin toiminnan alueilla tulos oli odotettua parempi: esimerkiksi t-paitamyynnin tuotot kasvoivat viime vuoden 500 eurosta noin euroon. Tappiota paikataan ensi vuoden budjetissa. Sekä leiri- että jäsenmaksut nousevat, ja suunniteltu rahankeräys Protun hyväksi toteutetaan. Säästöt kohdistuvat erityisesti jäsenlehteen, ja myös Iheyon kokoukseen ja Allianssiristeilylle osallistuminen jää ensi vuonna väliin. U U T I S E T Syysleireille yli sata ilmoittautunutta Syyskuun lopussa ja lokakuussa järjestettäville syysleireille oli mennessä ilmoittautunut yhteensä 122 leiriläistä. Leiriläiset olivat jakautuneet melko tasaisesti kaikille kuudelle leirille, eikä mikään leireistä ollut vielä täynnä. Jokaiselle leirille otetaan 25 leiriläistä. Hallitus päätti kesäkuussa korottaa syysleirien hintaa 45 eurosta 50 euroon. Syysleirijaoston puheenjohtaja Daniel Helander kertoo, että hinnankorotus parantaa jaoston taloutta, mutta on saattanut aiheuttaa myös peruutuksia. Tappio on korotuksen ansioista pienentynyt reiluun euroon. Lopullinen tulos voi olla ja toivottavasti onkin vielä nyt budjetoitua parempi. Esimerkiksi (vielä tulossa ole- vat) DSL-tuet voivat muuttaa tilannetta paljonkin, Daniel kuvailee. Tänä vuonna syysleireillä puhutaan myös kuolemasta. Nufit tulee taas Yhdeksäs nuorten filosofiatapahtuma, Nufit, järjestetään Paasitornissa, Helsingissä. Tapahtuman teemana on tällä kertaa Valta. Nufit-työryhmän puheenjohtajan Pekka Tolvasen mukaan tapahtumaan on tuttuun tapaan tulossa alustamaan niin henkisen, hengellisen kuin poliittisenkin vallan käyttäjiä ja myös eri tieteenalojen tutkijoita. Tarkkoja nimiä hän ei kuitenkaan vielä osaa kertoa. Monissa valta herättää mielikuvia yhteiskunnallisista ja poliittisista kysymyksistä, mutta Pekka vakuuttaa, että tapahtumassa näkökulmat ovat monipuolisia. Valta on kenties aiheena erityisen herkullinen juuri yhteiskunnallisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Kuitenkin esimerkiksi vaikutusvaltaa, ideologista valtaa ja kulttuurista vallankäyttöä on mielekästä tarkastella muun muassa psykologian, moraalifilosofian, kielen ja mielen filosofian, taiteen tai yleensä kulttuurin kannalta. Ei liene elämänaluetta, johon valta ei tavalla tai toisella liittyisi, hän kuvailee. Tapahtuman alustuksista, nuorten haastajien alustajan kanssa käymästä keskustelusta ja yleisökysymyksistä muodostuva rakenne tulee säilymään ennallaan myös yhdeksännessä tapahtumassa. Tapahtuman erottavat aiemmista tietysti alustajat ja yleisö. Myös pientä lisämaustetta on luvassa tänä vuonna, Pekka kertoo. 3

4 Lukijakysely Kysyimme viime numerossa, leikitäänkö Protussa liian vaarallisia leikkejä. Vastauksia saapui mennessä yhteensä 26 kpl KLO OULUNKYLÄN NUORISOTALOLLA HELSINGISSÄ Luvassa puuroa, nyyttäripöytä ja ohjelmaa! Tuo tullessasi pieni lahja ja saat sellaisen! Seuraa Protun sivuja ja sähköpostilistoja, lisätietoa lähemmin 88 % t. Kivajaosto 12 % Kyllä Ei Kommentit: KYLLÄ: Vaarallisuudessahan niiden viehätys piilee! EI: Tiimin on huolehdittava kaikkien turvallisuudesta leikeissä EI: Leikit ovat tärkein yhteishenkeä ja luottamusta kasvattava osuus ja niitä vierastava osaa skipata ne. EI: Ihmisen on saatava purkaa energiaansa. Kun on istuttu tuntikausia, on hyvä päästä riehumaan. Boffausta leireille! Nyt kysymme: Haluaisitko Protun muuttavan Happeen? Lähetä tekstari GALLUP KYLLÄ tai GALLUP EI numeroon viimeistään Voit liittää vastauksen perään myös lyhyen kommenttisi. Viesti maksaa normaalin tekstiviestin verran. 4 protun TEKSTARI- PALSTA Lähetä tekstiviestisi numeroon Viestin enimmäispituus on 480 merkkiä (3 160). Viesti maksaa normaalin tekstiviestin verran. Jos lähetät viestisi mennessä, se ehtii tammikuun numeroon. protu 5 6/2009

5 Puheenjohtajiston sihteeriltä Jaakko Tiinanen Humanistista kasvatusta kokoussalissa Toimintamme arvot tulevat kaikkein selvimmin näkyviin leireillä. Loppujuhlassa on helppo huomata, miten runsasta hedelmää viikon eläminen uteliaasti pohtien kaikkia kunnioittavassa hengessä kantaa. Humanistisen kasvatuksen ihanteet tuntuvat suorastaan tulevan lihaksi keskustelujen oivaltavissa puheenvuoroissa, leikkien ennakkoluulottomassa heittäytymisessä ja eron haikeissa kyyneleissä. Kypsymiseen ja ihmisenä kasvun mahdollisuuteen uskotaan vahvasti Arvomme kulkevat kuitenkin jatkuvasti mukana toiminnassa myös vähemmän ilmiselvästi näkyvillä tavoilla. Tiimin kaikkien osaamista arvostava tapa työskennellä ja luovuus leiriohjelman suunnittelussa edustavat humanistista arvoperustaa siinä missä tapamme kohdata leiriläisetkin. Vastuunottoa ja oikeudentajua opitaan yhtä lailla siivouksessa ja tiskivuoroissa kuin globaalista epätasa-arvosta keskustelemalla. Humanistinen arvomaailma vaikuttaa myös kaikkialla muualla toiminnassamme leirien lisäksi. Joka vuosi yleiskokouksissamme selitetään juurta jaksaen, mitä toimintasuunnitelmalla ja budjetilla tarkoitetaan, jotta kaikki jäsenet saisivat yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon. Kysymysten esittämiseen ja hallituksen tekemien esitysten kriittiseen tarkasteluun kannustetaan avoimesti, mutta turhia vastakkainasetteluja pyritään välttämään. Muiden kunnioittaminen on niin yleiskokouksessa kuin hallituksen ja jaostojen kokoushuoneissakin aivan samassa arvossa kun leirillä. Kaikille kokouksen osanottajille, oli sitten uusi jäsen tai protukonkari, riippumatta turvataan tila tuoda julki ajatuksiaan käsiteltävistä asioista. Puheenvuoroja arvioidaan niiden sisällön eikä muodon tai esittäjän perusteella, ja kaikkien yhteisenä tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman hyvä päätös. Myös luonnon kunnioittaminen heijastuu tapaamme tehdä päätöksiä, joskin lähinnä käytännön ratkaisujen kautta. Paksut painotuotepinkat on korvattu pitempien asiakirjojen esittelyllä videotykillä ja kokousväelle pyritään tarjoamaan ekologisesti kestävistä raaka-aineista valmistetut tarjoilut. Luottamus eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten kykyyn kantaa vastuuta ei jää vain leiritiimiin. Jokainen jäsen paatuneesta järjestöketusta edelliskesän uuteen appariin on yhtä tervetullut asettumaan ehdolle ja tulemaan valituksi hallitukseen. Kypsymiseen ja ihmisenä kasvun mahdollisuuteen uskotaan vahvasti, ja vastuun määrän annetaankin kasvaa aina sitä mukaa, kun sitä kantavat hartiat levenevät. Juuri nämä arvot, joita myös toteutamme käytännössä, synnyttävät sen ainutlaatuisen hengen, joka vallitsee kaikissa toimintamuodoissamme, ja joka motivoi meitä ponnistelemaan yhteisen tavoitteen eteen. Toivon mahdollisimman monien tähän ilmapiiriin leirityössä viehtyneen tulevan nauttimaan siitä myös syyskokouksessamme. 5

6 6 protu 5 6/2009

7 Mikä olet ammatiltasi? Mikä sinusta tulee isona? Työ, jos mikä, määrittää ihmistä ja melkeinpä ihmisarvoakin. Eikö kuitenkin olisi aika jo tarkastella sen käsitettä uudelleen? Teksti: Inka Tuominen Juttukokonaisuuden kuvitus: Aliisa Peltoniemi Mitä on työ? Kahdeksasta neljään toimistossa tai tehtaassa puurtamista eikä ainakaan kivaa, vaan ankea velvollisuus. Tämä kuva työstä on jo vanhentunut tai ainakin kovin kapea. Viime vuosikymmeninä työ on muun yhteiskunnan ohella muuttunut hurjasti. Sen, mihin ennen tarvittiin duunaria, tekee nykyään yhä useammin kone. Valkokaulustyöläisistä kaikki tekevät työnsä tietokoneella. Samalla on siirrytty kohti palveluyhteiskuntaa, jossa yhä suurempi osa työvoimaista tuottaa erilaisia palveluita. Yhä useampi tekee myös jollakin tavalla luovaa työtä. Sellaista on vaikea sitoa virka-aikoihin; uusi idea tai ratkaisu voi tulla vaikka lenkkipolulla tai yömyöhällä. Kuinka tähän on tultu? Kuitenkin myös perinteinen mielikuva työstä, jossa lihaksikkaat duunarimiehet paiskivat töitä tehtaan liukuhihnalla, on ollut todellisuutta vain muutaman vuosikymmenen. Ennen ensimmäistä maailmansotaa suurin osa väestöstä oli maanviljelijöitä. Vasta teollistuminen ja niin sanottu fordismi toivat tullessaan työväenluokan. Fordismilla tarkoitetaan Henry Fordin autotehtaillaan 1910-luvulla kehittämää liukuhihnatuotannon mallia, jossa työ pilkottiin pieniksi osavaiheiksi, jolla jokaisella oli oma tekijänsä. Sen, että työntekijä ei näe puurtamisensa lopputulosta eli valmista tuotetta, on sanottu vierottavan tämän työstään ja niin estävän näkemästä sen tärkeyttä. Tällainen malli kuitenkin tehosti tuotantoa valtavasti. Toisen maailmansodan jälkeen taas alkoi kehitys kohti nykyistä tilannetta, jossa yhä harvemmalla työntekijällä on multaa tai koneöljyä kynsien alla korkeintaan kuulakärkikynän mustetta. Tämäkin on viime vuosikymmeninä muuttunut. Yhä suurempi osa tuotetuista ja kulutetuista hyödykkeistä on virtuaalisia tai palveluita. Aiemmin työssä korostuivat taidot, kun taas nykyisin pääosassa on tieto. Puhutaankin tietokapitalismista. Millainen työelämä sitten tulee olemaan kymmenen vuoden päästä, kun tämän kesän leiriläiset alkavat valmistua ja siirtyä tienaamaan itse elantonsa? Monet ennustavat, että yhä harvemman kohdalla tulevaisuus muistuttaa vanhempiemme työuraa: monen kymmenen vuoden uskollista putkea saman työnantajan palveluksessa. Toimeentulo haalitaan yhä useammista suunnista ja tuskin vain kahdeksasta neljään. Jo nyt nuorten kohdalla tämä tarkoittaa usein osaaikatöitä opiskeluiden ohella, jotta makaronin päällä olisi myös ketsuppia. Samaan aikaan meidän halutaan 7

8 käyvän lukion kolmessa vuodessa, välivuosia viettämättä jatkavan opintoja suoraan yliopistossa ja valmistuvan maisteriksi viidessä vuodessa. Tämän jälkeen vuorossa onkin sitten nousujohteinen ura, joka kestää seitsemänkymmenen hujakoille. Onko töitä pakko tehdä kahdeksan tuntia päivässä, eikö vähempikin riittäisi? San Precario Niin Yhdysvalloissa kuin ympäri Eurooppaa on käyty keskustelua työelämän muutoksen tuomista ongelmista. Synkistä tulevaisuudennäkymistä, jatkuvista irtisanomisista, pettymyksestä ammattiyhdistysliikkeisiin ja taloudellisesta epävarmuudesta syntyi 2000-luvun alkupuolella uusi yhteiskunnallinen liike, prekariaatti. Prekaareiksi kutsutaan ihmisiä, jotka ovat pätkätöissä, osa-aikatöissä, apurahan varassa tai muuten ei-perinteisessä työsuhteessa. Prekaareiksi voidaan laskea myös opiskelijat ja työttömät. Näitä kaikkia ryhmiä yhdistää taloudellinen epävarmuus ja vanhan yhteiskuntaluokkajaottelun ulkopuolelle jääminen. He ovat tämän yhteiskunnan väliinputoajia. Itse termi prekariaatti tulee latinan armoilla oloa tarkoittavasta sanasta, ja on lähtenyt leviämään 2000-luvun alussa Ranskan précarité-termistä. Suomessa tähän on yhdistetty sanaleikki proletariaatista. Suomessa prekaariliike kerääntyi prekariaatti.org-sivuston ympärille. Se sai huomiota paskaduunipuheillaan ja Euromaydaymarssillaan vappuna 2006 ja on sen jälkeen ollut tasaisesti mukana julkisessa keskustelussa. Tänä vuonna ilmestynyt Anna-Reetta Korhosen, Jukka Peltokosken ja Miika Saukkosen kirjoittama Paskaduunista barrikadeille -pamfletti taustoittaa prekariaattiliikkeen syntyä sekä sen ideologisia juuria. Eroon luterilaisesta työmoraalista Myös muualta kuin prekaarien piireistä on kuulunut vaatimuksia työn käsitteen uudistamisesta. Tulevaisuuden työelämää ei voida enää mitata samoilla määreillä kuin aiemmin. On myös määriteltävä uudestaan jo itse termikin. Mitä kaikkea työ on? Onko kaikkien pakko tehdä töitä? Onko sitä pakko tehdä kahdeksan tuntia päivässä, eikö vähempikin riittäisi? Prekaariliikkeen pyrkimyksiin kuuluu myös ajatus uudenlaisesta sosiaaliturvasta, perustulosta. Siinä jokainen saisi valtiolta elämiseen riittävän kansalaispalkan, joka tarpeeksi tienaavilta perittäisiin verojen muodossa takaisin. Tämä helpottaisi nykyistä tukiviidakkoa ja mahdollistaisi joustavamman luovimisen pätkätöiden, työttömyyspätkien ja vaikkapa osa-aikaisen kelun viidakossa. opis- Miksei esimerkiksi kansalaisjärjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö voitaisi määritellä työksi? Eihän Suomi satoine järjestöineen pysyisi pystyssä palkatta muun elämänsä ohella raatavien aktiivien panosta tai ainakin esimerkiksi nuorisotyöstä, ympäristönsuojelusta ja urheiluseuroista katoaisi suurin osa. Voisiko joskus tulevaisuudessa joku tehdä uteliasta pohdintaa päivätöikseen? 8 protu 5 6/2009

9 Nuoret ja ay-liike Teksti: Pilvi Nummelin Kuva: Pekka Buttler Eetu Komsi on ammattiliitto PAM:n luottamusmies, HyPa ry:n eli vastikään perustetun Helsingin yliopiston opiskelijat palvelualoilla ry:n puheenjohtaja, tavaratalon myyjä ja opiskelija. Hän lähti perustamaan HyPa ry:tä, koska palvelualoilla työskentelee paljon osa-aikaisesti opiskelijoita, joilla ei ole aikaa eikä intoa ottaa selvää omista oikeuksistaan. Nuoret liittyvät ammattijärjestöihin ja toimivat ay-liikkeessä valitettavan vähän, Komsi sanoo ja jatkaa: Moni, joka työskentelee opiskelujen ohessa, ei identifioi itseään osa-aikaiseen työhönsä, vaan mieltää itsensä ensisijaisesti opiskelualansa edustajaksi. Opiskelijat eivät siis koe tarvetta liittyä ammattiliittoon, vaikka saattaa mennä useita vuosia, ennen kuin he löytävät opintoalaansa vastaavaa työtä. Jäsenmaksukin Eetu. koetaan liian kalliiksi opiskelijabudjetille. Komsi myöntää, että on myös nuoria, jotka pitävät ayliikettä liian vasemmistolaisena. Komsin mukaan liittoon kuulumisesta on kuitenkin nuorelle usein hyötyä. Hän itsekin tuntee tapauksia, joissa nuoria on käytetty hyväksi työpaikoilla. Työnantaja saa helposti kikkailtua asioita omaksi edukseen, jos työntekijä ei ole tietoinen oikeuksistaan. Omien oikeuksiensa ajaminen vaatii työntekijältä asennetta, mutta on paljon varmempi olo, kun tuntee oikeutensa ja tietää saavansa tukea ammattiliitolta, Komsi sanoo. Liian kiitollisia työntekijöitä Esimiehetkään eivät tunne kaikkia pykäliä. Komsin mukaan nuorille saatetaan laittaa lisätöitä lyhyellä varoitusajalla, perehdytys saattaa olla huonoa ja esimerkiksi lomarahat voivat jäädä saamatta. Nuori työntekijä saattaa olla niin kiitollinen siitä, että töitä ylipäätään on, ettei valvo omia etujaan. Hän pyrkii olemaan hyvä ja nöyrä suomalainen työntekijä, joka ei ole ahne tai valita turhista. Tällä hetkellä myös irtisanomisuhka on sen verran korkea, että nuorten kannattaa kuulua ammattiliittoon ja työttömyyskassaan, Komsi painottaa. Ammattiliitoilla on sitä vahvempi asema työehtosopimuksen neuvotteluissa työntekijöiden puolesta, mitä suurempi osa alan työntekijöistä on heidän jäseniään. Nuoria ja osa-aikaisia ei voida loputtomasti jättää työehtosopimusneuvottelujen katveeseen. On vain ajan kysymys, koska myös heidän painoarvonsa työvoimana aletaan huomata, Komsi sanoo. Hän toivoo, että neuvottelujen seuraavalla kierroksella on aikaisempaa parempi mahdollisuus vaikuttaa laadullisiin kysymyksiin, kuten työvuorotoiveiden parempaan huomioimiseen ja työviihtyvyyteen. Tähän asti järjestössä päättäjät ovat koettaneet kuvitella, miltä työskentely opiskelijoista mahtaa tuntua. Sen sijaan nuorten ja opiskelijoiden tulisi itse olla mukana kertomassa, miten paljon vie energiaa työskennellä opiskelujen ohella ja mitä toiveita heillä on, Komsi sanoo. Hän toivoo, että kouluissa ryhdyttäisiin käsittelemään yhteiskuntaopin tunneilla nykyistä enemmän edunvalvontaa. Opetus pyritään pitämään hyvin konsensushakuisena, vaikka ristiriita työntekijän ja työnantajan etujen välillä on olemassa. On tärkeää, että nuori ymmärtää tämän, Komsi sanoo. Hänen ja HyPan tavoitteena on, että yliopistoverkostot kehittyisivät tulevaisuudessa vahvoiksi opiskelevien työntekijöiden aseman ajajiksi. 9

10 Teinit töihin Teksti: Onerva Korhonen Anu Likonen Mankkaan koulusta on työskennellyt 7 9-luokkalaisten oppilaanohjaajana viiden vuoden ajan. Hän kertoo, että työelämään liittyviä asioita käsitellään yläasteella kahden eri aineen tunneilla. Abstraktimmat asiat, kuten työmarkkinajärjestöt ja verotus, kuuluvat yhteiskuntaoppiin, kun taas oppilaanohjauksen tunneilla harjoitellaan esimerkiksi työpaikkojen etsimistä sekä työhakemuksen ja ansioluettelon kirjoittamista. Työhaastatteluja olemme harjoitelleet roolileikkien avulla, jossa toinen oppilaista esittää haastattelijaa ja toinen haastateltavaa. 10 Anu. Myös työlainsäädäntöä käsitellään konkreettisella tasolla; mitä nuori saa työssään tehdä? Kesätyöpaikkojakin tunneilla on etsitty, mutta töiden löytäminen on usein alle 18-vuotiaille vaikeaa, kuvailee Likonen. Enemmänkin aikaa työelämän kysymysten käsittelyyn voisi käyttää, mutta tuntimäärä on rajattu. Oppilaanohjausta on vain yksi vuosiviikkotunti eli 38 tuntia vuodessa, ja siitä noin kahdeksan tuntia käytetään työasioiden käsittelyyn, hän laskeskelee. Osan opetuksesta muodostaa 9-luokkalaisten kaksiviikkoinen työelämään tutustumisjakso, TET. Siinä opitaan työelämän pelisääntöjä. Jokaisen oppilaan pitää esimerkiksi tehdä harjoittelupaikan kanssa TET-sopimus, kuvailee Likonen harjoittelun merkitystä. Harjoittelupaikkoja etsitään tunneilla yhdessä ja apuna on netissä toimiva TET-tori, jolle yritykset voivat ilmoittaa tarjoamiaan harjoittelupaikkoja. Lisäaikaa ja realistisempia tavoitteita Tunnit antavat valmiuksia kesätöihin, mutta myös myöhemmän työuran suunnitteluun. Yläkoulun jälkeisen jatko-opiskelupaikan valinta on iso päätös ja joillekin valinta tulee liian aikaisin. Moni nuori on kovin nuori ja tarvitsisi lisäaikaa. Lohdullista, ettei mikään vielä ole lopullista, vaan monet vaihtoehdot pysyvät joka tapauksessa auki. Valinnan pohjustaminen aloitetaan varovasti jo seitsemännellä luokalla, ja seuraavana vuonna tutustutaan eri ammatteihin. Yhdeksäsluokkalaisten kanssa valintoja aletaan käsitellä heti syksyllä. Valintojen tukena käytetään erilaisia testejä ja oppilaitos- ja alavertailuja, joiden avulla yritetään selvittää perusasiat alasta ja työnäkymistä. Jokaiselle ysiluokkalaiselle yritän tarjota henkilökohtaista ohjausta, jossa jatko-opintoasioista voi keskustella. Jos suunnitelmat ovat vielä aivan auki, lähdetään liikkeelle siitä, mitkä alat tuntuvat kiinnostavilta tai ylipäätään mahdollisilta. Vaikeimmissa tapauksissa apua saa työvoimatoi- protu 5 6/2009

11 Sukupuoli vaikuttaa yhä vahvasti nuorten uravalintoihin. miston ammatinvalintapsykologilta. Yleensä ratkaisu löytyy, tosi harvoin oppilas jättää hakematta minnekään. Joku koulutus kannattaakin ehdottomasti hankkia!, Likonen kertoo. Vaikeaa oman alan löytäminen voi olla nuorelle, jolla on monia mielenkiinnonkohteita. Myös esimerkiksi musiikkia tai urheilua harrastavat nuoret, jotka toivovat harrastuksestaan ammattia, joutuvat pohtimaan, miten yhdistää ne. Toisinaan ongelmia aiheuttavat myös epärealistiset tavoitteet. Joku voi toivoa ehtivänsä vielä ysin keväällä korottaa keskiarvoa yli numerolla päästäkseen haluamaansa lukioon, kun asiaan olisi pitänyt herätä ainakin vuotta aiemmin. Ei tietystikään ole hyvä ohjausfilosofia nollata oppilasta pitää vain yrittää kertoa mahdollisuuksista realistisesti, mutta tilanne on kyllä hyvin vaikea. Joka vuosi joku jää ilman opiskelupaikkaa, Likonen kuvailee. Likonen on huomannut työssään työelämän muutoksen vaikutuksen: Lama ei vielä näy, mutta tulee varmasti vaikuttamaan. Kyllähän vanhempien työtilanne aina heijastuu nuorten asenteisiin. Ylipäätään nuorten on nykyään paljon vaikeampi saada töitä kuin aiemmin, yksi syy voi olla tietotekniikan kehitys. Nuorille ei enää ole tarjolla helppoja töitä, joihin ei vaadita koulutusta. Vaihtoehtoja näkökulmiin Likonen kertoo, että nuorten keskuudessa ovat nousseet suosioon alat, joissa pitkät työsuhteet ovat tavallisia. Lääkärin ammatti on aina suosittu, mutta myös esimerkiksi opettaja ja muut julkisen sektorin ammatit ovat kasvattaneet suosiotaan. Sukupuoli vaikuttaa yhä vahvasti nuorten valintoihin. Tytöt hakeutuvat edelleen hoiva- ja kauneusaloille, kun taas poikia kiinnostavat johtaminen ja tekniset alat. Osaltaan tähän vaikuttavat TV-sarjat ja stereotypiat. Kyllä kampaajaksi haluava poika aivan varmasti saa kuulla homottelua. Tehtäväni on esittää vaihtoehtoisia näkökulmia ja kannustaa itsenäiseen päätöksentekoon. On tärkeää kasvattaa nuoria siihen, että työurat tulevat olemaan epäyhtenäisempiä kuin ennen. Ilman kykyä sopeutua muutoksiin he eivät kestä tulevaisuuden työelämässä. Toisaalta media luo paljon turhiakin uhkakuvia, itse asiassa sirpaloituminen ei suinkaan koske kaikkia, Likonen pohtii. Kovin laajan perspektiivin tulevaisuuspohdintoihin opon työssä ei ole aikaa. Tänä vuonna Mankkaan koulussa ysiluokkalaisilla on tilaisuus pohtia tulevaisuuden yhteiskuntaa ja työelämääkin Tulevaisuusverstas-työpajassa. Odotan innolla, mitä he saavat aikaan! 11

12 Eestä leivän, hengen, kunniamme, yössä sorron, turmion, kukin painakaamme palkeitamme kun käymme työhön, taistohon Internationaali, Eugène Pottier, käännös Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola ja Sulo Wuolijoki Köyhyys seuraa kättä, joka työtä karttaa, toimeliaat kädet tuovat rikkauden Raamattu, San. 10:4 Tyhmä työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä Sananlasku Teetkö työtä jolla on tarkoitus? Onko työnteko ikävää pakkopullaa vai päiviesi ainut ilo? Ja mikä ihme oikein saa protut huhkimaan vuosittain yhteensä kymmenien tuhansien tuntien edestä palkatta, vapaaehtoisina? Tervetuloa pohtimaan tätä ja monia muita asioista PROTUN SYYSSEMINAARIIN marraskuuta Helsingissä Tänä vuonna syyseminaari järjestetään teemalla TYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ. Seminaaripaikkana toimii Jakomäen nuorisotalo osoitteessa Huokotie 3, Helsinki. Julkisella liikenteellä paikalle pääsee kätevimmin HKL:n bussilla 77; tarkemmat tulo-ohjeet löydät osoitteesta Viikonloppu alkaa lauantaina klo 10 järjestön vuotuisella syyskokouksella, ja varsinaiseen seminaariohjelmaan siirrytään kokouksen päättyessä, arviolta noin klo 16. Sunnuntaina ohjelma alkaa klo 9 ja päättyy klo 16. Seminaarin osanottajilta peritään kulujen kattamisesi 10 euron maksu, joka kattaa viikonlopun ruokailun. Ilmoittauduthan seminaariin etukäteen lähettämällä nimesi ja ruokavaliotietosi sisältävän sähköpostin osoitteeseen seminaariin@protu.fi. Seminaaripaikalla on mahdollista yöpyä. Pitkämatkalaisten on myös mahdollista saada paikallisryhmien kautta korvausta osasta matkakuluistaan. Tarkat ja ajantasaiset ohjeet yöpymisestä, matkakorvauksista ja muista seminaariin liittyvistä käytännön asioista löydät osoitteesta Verkkosivujen lisäksi kaikissa syyseminaariin liittyvissä kysymyksissä sinua palvelee seminaarityöryhmä (syysemma@protu.fi) ja Jaakko Tiinanen ( ). 12 protu 5 6/2009

13 KUTSU PROMETHEUS-LEIRIN TUKI RY:N SYYSKOKOUKSEEN Prometheus-leirin tuki ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään sunnuntaina klo 10:00 alkaen Helsingissä Jakomäen nuorisotalolla (osoite: Huokotie 3, Helsinki). ESITYSLISTA 1. Avataan kokous. 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Päätetään liittymis- ja jäsenmaksun suuruudet vuodelle Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet erovuoroisten ja eronneiden jäsenten tilalle. 7. Valitaan 2 4 tilintarkastajaa sekä tilintarkastajien henkilökohtaiset varamiehet vuodelle Päätetään yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta. 9. Päätetään kokous. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2010 sekä yhdistyksen hallituksen laatima sääntömuutosesitys ovat nähtävissä Protun internetsivuilla viimeistään Syyskuun loppuun mennessä ehdolle asettuneet hallitusvaaliehdokkaat esitellään seuraavalla sivulla. Yleiskokouksessa äänioikeus on kaikilla yli 15-vuotiailla tai leirin käyneillä kuluvan vuoden jäsenmaksunsa maksaneilla Protun jäsenillä. Kaikilla jäsenillä on puheoikeus. Kokouksen aikana pidetään lounastauko. Ruokamaksu on 5 euroa niiltä jäseniltä, jotka eivät ole osallistumassa muuhun syysseminaariin. Jotta ruokaa osataan varata riittävästi, ilmoitathan tulostasi ja ruokavaliostasi etukäteen osoitteeseen seminaariin@protu.fi. Vähävaraiset jäsenet voivat hakea harkinnanvaraista matka-avustusta lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen osoitteeseen mao@protu.fi maanantaihin 2. marraskuuta mennessä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi matkareitti, matkakulut ja hakijan pankkiyhteys. Avustusta voi saada myös asuinpaikan perusteella, jolloin hakemus kohdistetaan lähimpään paikallisryhmään. Tervetuloa! Protun hallitus HALLITUSEHDOKKAAT ESITELLÄÄN SEURAAVALLA AUKEAMALLA 13

14 PROTUN HALLITUSVAALI- EHDOKKAAT Jaakko Hammarsten siviilipalvelusmies, Helsinki s Käynyt protuleirin leiriläisenä vuonna 2005 Alexander Holst opiskelija, Helsinki s Käynyt protuleirin leiriläisenä vuonna 2002 Juuso Kähönen opiskelija, Helsinki s Käynyt protuleirin leiriläisenä vuonna Mitä olet tehnyt Protussa? 2. Millainen hallituksen jäsen olisit? 3. Mikä olisi ensimmäinen asia, josta Protun pitäisi säästää rahaa? 4. Miksi haluat hallitukseen? 5. Mistä et ole valmis luopumaan hallitustyön vuoksi? 6. Mitä haluaisit kehittää tai muuttaa Protussa? Apparoinut ja koul u t t a n u t k o l m e n a vuonna, kivajaostossa kaksi vuotta, joista jälkimmäinen vetäjänä, koulutusjaostossa kaksi vuotta, Helsingin paikallisr yhmän vetäjänä ja paikallisjaostossa vuoden. Kiinnostunut ja motivoitunut tekijä, jolla on jalat maassa mutta tavoitteet korkealla. Tasaisesti kaikilta niiltä alueilta, jotka eivät suoraan vaikuta leiritoimintaan ja leirien laatuun. Leikat tava raha pitäisi löytää jaostojen budjeteista, ei vapaaehtoisten taskuista. Protusta on ehtinyt tulla aika suuri osa elämää ja järjestön kehityssuunta tietysti kiinnostaa. Uskon, että tällä kokemuksella alkaa jo olla jonkinlaista kompetenssia vaikuttaa järjestön asioihin. Järjestäni :P Haluaisin aktiivitoiminnasta vielä aikaisempaa avoimempaa, lähestyttävämpää ja kaikille viihtyisämpää, jotta varmistamaan että tekijöitä riittää myös tulevaisuudessa järjestön ja toiminnan kasvaessa. Vetäny t 7:ää leiriä, kouluttanut, ollut tiedotus- ja koulutusjaostossa sekä lehden toimituksessa. Olen myös ollut yhteyshenkilö Protusiin päin. Sovitteleva, keskustelua eteen päin ohjaava, tunnelmanluoja. Rahan säästäminen on aina vaikeaa, etenkin kun Protu on jo valmiiksi varsin säästäväinen. Olisi myös hyvä selvittää uusia rahoituslähteitä. Haluan olla mukana tekemässä Protusta entistä parempaa. Leireistä ja koulutusjaostosta. Ensinnä ruotsinkielistä toimintaa. En myöskään perusta periaatteisiin hirttäytymisestä ja kaavoihin kangistumisesta. Olen myös oppinut Protusilta, että asioita voi tehdä toisella tavalla. Olen ollut kahdesti tiimissä, kouluttanut useasti, ollut koulutus- ja kivajaostoissa ja paikallisryhmässä aktiivisena. Ja sitten kaikkia pienempiä juttuja, kuten seminaarien vetämistä. Hy vä, toivottavasti. Etenkin kritisoisin ja kehit t äisin muiden hallituslaisten ideoita/ajatuksia. Jälkiviisaus on helppoa - www-uudistukseen olisi pitänyt investoida vähemmän. M y ö s k ä ä n e n t u e uuden sihteerin tms. palkkaamis t a, sillä kus t a nnuk s e t siitä ovat suuret verrattuna näkemiini hyötyihin. Haluan kantaa korteni kekoon ja perustellusti kehittää protua. Olen kuullut huhuja, että hallituksessa ajoittain tehdään jopa hieman hupsuja päätöksiä ja niiden järkevöittäminen olisi lähellä sydäntäni. Hengestäni. Protun kas vaminen ei saa olla mikään itseisarvo, laatu ennen määrää. Markkinointitapaa voisi parantaa. On tärkeää, ettei kuilu asioista päättävän portaan ja rivijäsenen välillä kasvaisi kasvamistaan.

15 Jaana Oikkonen opiskelija, Helsinki s Käynyt protuleirin leiriläisenä vuonna 2001 Leo Pääkkönen opiskelija, Lahti s Käynyt protuleirin leiriläisenä vuonna 2006 Henna Ruohonen opiskelija, Helsinki s Käynyt protuleirin leiriläisenä vuonna 2006 Iivari Savolainen raitiovaununkuljettaja, Helsinki s Käynyt protuleirin leiriläisenä vuonna 2002 Kaisa Teperi, opiskelija, Espoo s Käynyt protuleirin leiriläisenä vuonna 2006 Olen ollut apparina ja o hjaajana n eljä kertaa, toiminut kouluttajana ja vetänyt sy ysleiriä. Ny t olen ollut koulutusjaostossa kolme vuotta ja toimin siellä henkilöstö-alajaoston puheenjohtajana. Oman leirini jälkeen olen toiminut kolme kertaa apuohjaajana. Talvella 2009 toimin myös ko ulut t ajana kolmasti. Toki vierailen ajoit t ain myös paikallisryhmässä ja protun tapahtumissa. Leirinvetojen lisäksi olen ollut muutaman kerran kouluttamassa ja apukokkina. Olen tehnyt sekalaisia juttuja, kuten ollut seminaaritiimissä ja juhlapuhujana. Olen tänä vuonna Nufit-työryhmässä. Ollut viidesti tiimissä, useina keväinä kouluttamassa, vetäny t paikallisryhmää, toiminut jaostoissa vuodesta 2004, vetänyt leirijaostoa vuodesta 2007, koulutusjaostossa 2009, hallituksessa Ollut tiimissä sekä apparina että ohjaajana, kouluttanut, ollut koulutusjaoston jäsen. Motivoitunut ja innokas kokoustaja. Diplomaattinen, mutta ehkä myös kovaääninen. Olisin se rento tyyppi, joka tekee työnsä ajallaan. Ete enpäin py rkivä, suorapuheinen ja räikeä. Se joka tulee kokoukseen aina viime tipassa tai myöhässä mutta käytännössä aina tulee paikalle. Sosiaalinen, suora - puheinen ja hieman idealistinen. Protu ei mielestäni tuhlaile liikoja, joten säästäminen johtaa helposti toiminnan vähenemiseen. Toivoisin, että säästämisen sijaan yritettäisiin löytää keinoja tukien kasvattamiseksi. Haluan vaikuttaa siihen, millainen järjestö Protu on tulevaisuudessa. Siksi pyrin toimimaan Protussa aiempaa laajemmin. Oletan, että ohjelmointiky v yistäni on hyötyä uusien nettisivujen tullessa. Matkakulut ovat suuri menoerä, joita voitaisiin hillitä leiritiimien jäsenten keskittämisellä, leiripaikkojen valinnalla ja koulutettavien ohjaamisella lähimpiin koulutuksiin. Alas helsinkikeskeisyys! Protu on jo neljän vuoden ajan antanut minulle valtavan m ä ä r ä n a j a t u k s i a, e l ä m ä n ko ke m u s t a, ystäviä ja vastuuta. Haluan kor vata tämän lahjoit t amalla järjestölle oman työpanokseni. Rehellisesti sanottuna mulla ei oo aavistustakaan, koska kukaan ei oo näy ttäny t mulle Protun budjettia. Olen kunnianhimoinen ja minulla on energiaa tehdä vapaaehtoistyötä. Protu on minulle tärkeä juttu, haluaisin tuoda hallitukseen vapaampaa ilmapiiriä ja luopua liioitellusta korrektiudesta. Paha sanoa, kun tässä järjestössä kumminkin nuukaillaan aika huolella... Sanoisin, että kansainvälisestä toiminnasta, rahallisiin painostuksiin nähden aika vähäistä hyötyä muulle toiminnalle. Kaksi vuotta hallituksessa on oltu, eikä saatu vielä tarpeeksi kun tää on kivaa, miksi siis ei? Kokousruokailut. Ilman erittäin painavaa syytä kokouksia ei kannattaisi pitää muualla kuin Soihdussa. Myös leirien ja koulutusten ruokakuluja voitaisiin pyrkiä pienentämään. Hallituksessa pääsee sekä tutustumaan että vaikuttamaan järjestön toimintaan laajaalaisesti. Haluan pitää rivijäsenen ja leiriläisen edun tärkeimpänä toimintaperiaatteena, talousvaikeuksista huolimatta. Koulutusjaostosta. Yöunistani Vapaudentunteestani Ööh... työstä ja asunnosta? Yöunistani. Haluaisin tehdä Protusta organisaationa toimivamman, esi - merkiksi tukea aktiiveja työssään. Lisäksi haluaisin turvata toiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessa myös taloudellisesti. Panostaa entistä tehokkaampaan leiritiedottamiseen, myös muualla kuin Etelä- Suomessa, ja luoda protuun sitä paljon puhuttua mediaseksikkyyttä leiriläismäärien kasvattamiseksi. Protujen pitäisi saada uskaltaa ilmaista kantojaan vapaam - min. Nykyisin moni suhtautuvat varovais esti mielipite ens ä ilmaisemiseen pelätessään livauttavansa sekaan jonkin asiavirheen, tai muuten puhuvansa tyhmästi. Kehittää leirien sisältöä s ekä parant aa mahdollisuuksia osallistua aktiivitoimintaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Ei-humanistisen alan opiskelija tai tule - va ammattikoululainen kohtaa Protussa usein ennakkoluuloja. Protun ei tule olla vain taidelukiolaisten, vaan kaikkien ajattelevien ihmisten järjestö!

16 PUHEENJOHTAJAEHDOKKAAT: Anna Vuorjoki psykologi, Helsinki s Käynyt protuleirin leiriläisenä vuonna 1993 Aiemmat hallitus- / puhe enjoht ajakau - det: hallituksen jäsen , puheenjohtaja 2006 Mitä olet tehny t Protussa? Olen muun muassa ohjannut leirejä, kouluttanut, vetänyt koulutusjaostoa ja osallistunut useiden muiden jaostojen ja työryhmien toimintaan. Viimeiset neljä vuotta olen johtanut Protua. Millainen puheenjohtaja olisit? Vahvasti Protuun ja sen arvoihin sitoutunut, Protun nykytilan ja menneisyyden hyvin tunteva. Mikä olisi ensimmäinen asia, josta Protun pitäisi säästää rahaa? Ensisijaisesti pitäisi lisätä tuloja tai tehdä samat asiat halvemmalla niin, ettei sisältö kärsi. Hätätilanteissa kuten tänä vuonna vähiten haitallinen leikkauskohde ovat pitkät ulkomaanmatkat. Miksi haluat pu - heenjohtajaksi? Haluaisin käyttää tietojani ja taitojani Protun kehit tämisek si sekä samalla luoda pohjaa sille, että kahden vuoden päästä joku toinen voi turvallisin mielin tarttua puheenjohtajuuteen. Mistä et ole valmis luopumaan halli - tus- /puheenjohtajatyön vuoksi? Palkkatyöstä, parisuhteesta. Mitä haluaisit kehittää tai muuttaa Protussa? Olen ollut niin tiiviisti strategiaprosessissa mukana, että koen strategian tavoitteet omikseni, tärkeimpänä niistä organisaatiorakenteen kehittäminen ja sen kautta aktiivien hyvinvoinnin tukeminen. Mikä on Protun hallitus? Teksti: Inka Tuominen Protussa ylintä valtaa käyttävät yleiskokoukset ja niiden välissä Protulle valittu hallitus. Siihen kuuluu puheenjohtaja ja 15 jäsentä. Hallituslaisen kausi kestää kaksi vuotta, ja joka vuosi puolet hallituksesta on erovuoroisia. Hallitustyöskentely vaatii kiinnostusta Protuun sekä jonkin verran aikaa ja istumalihaksia. Se antaa mahdollisuuden päättää uteliaan pohdinnan tulevaisuudesta. Saattaa siinä sivussa oppia jotakin argumentoinnista tai kokoustekniikastakin. Ryhmä kokoustaa noin kerran kuussa. Työ ei kuitenkaan ole vain kokouksissa istumista, vaan tärkeää on myös osallistuminen muuhun aktiivitoimintaan sekä keskusteluun hallituksen sähköpostilistalla. Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä on läsnä. Sen kokousten päätettävät asiat koostuvat jaostojen esityksistä, talousasioista ja isoista linjakysymyksistä. Tänä vuonna hallitus on päättänyt esimerkiksi yhteistyöstä Ruotsin Protusin kanssa sekä toimiston muuttohalukkuudesta Happeen. Hallitusvaali järjestetään syyskokouksen yhteydessä, ja ehdolle voivat asettua Protun jäsenet. Nyt valitaan 8 jäsentä (joista yksi 1-vuotiskaudelle) ja puheenjohtaja. Voit vielä ilmoittautua ehdolle osoitteeseen vaalit@protu.fi tai itse kokouksessa. 16 Hallituksen jäsenten poissaolot hallituksen kokouksista vuonna 2009: Ida Otto Heini Inka Pekka Tapio Vappu Jaakko Merja Niilo Iivari Aatu Anna Juhis Riina Sari Poissaoloja (krt) Tällaista elämä vapaaehtoistyössä on. Kokousajat sovitaan äänestämällä, eivätkä ajat aina sovi kaikille. Monilla hallituslaisilla on myös muita tärkeitä sitoumuksia esimerkiksi Ida oli kevään Bosniassa työharjoittelussa. Hallituksen kannalta tärkeintä on, että kokoukset ovat poissaolijoista huolimatta päätösvaltaisia ja että osan jäsenistä poissaolo ei vaikuta merkittävästi päätöksiin. protu 5 6/2009

17 Protu tarvitsee vuosittain kymmeniä kokkeja myös koulutuksiin. Kun vertaat leirikokkausta ja koulutuskokkausta toisiinsa, muista, että... Koulutuskokkaus kestää vain viikonlopun eikä häiritse kesätöitäsi Teet yhteensä vain kolme lämmintä ateriaa sinun ei tarvitse osata keittokirjaa ulkoa Apparit ja ohjaajat osaavat kiittää ruoasta Et joudu murehtimaan juhlalounaasta Puolentoista päivän ostosten arviointi on vielä suhteellisen helppoa Yksi käynti kaupassa riittää Pääset oppimaan, miten tehdään ruokaa oikeasti isolle joukolle Keikkaa on tarjolla! Leirien kokkausvuorot täyttyvät nopeasti, mutta koulutuskokeista on pulaa. Saat lisäksi riihikuivaa rahaa* "Koulutuskokkaaminen antaa uuden näkökulman protutoimintaan. Keittiössä ei tarvitse vaivata päätään koulutusrungoilla tai leikittää kahtakymmentä hyperaktiivista koulutettavaa kaatosateessa. Saa viettää viikonlopun mukavien tyyppien ja herkullisen ruuan parissa ja siitä vielä maksetaankin hieman!" Kamilla Billiers, 19 v, kevään 2009 uusi kokki Kokkaamiseen saat halutessasi opastusta ja valmiita ruokareseptejä. Jos ruokittavien määrä jännittää, lähde kokkaamaan vaikka yhdessä kaverisi kanssa. Ilmoittaudu Protun kokkivastaavalle osoitteeseen Ilmoita samalla, onko sinulla ajokorttia ja auto käytettävissäsi sekä koska ja missä päin Suomea olisit valmis kokkaamaan. Ainakin toisen koulutuksen kokeista on oltava yli 18-vuotias. * Koulutuskokin palkkio koostuu sekä veronalaisesta palkasta että verottomasta päivärahasta, ja on yhteensä 141 euroa viikonlopulta. Jos ruokailijoita on yli 35 ja kokkeja on kaksi, maksetaan kokeille palkkiota yhteensä 176 euroa, jonka he voivat jakaa keskenään haluamallaan tavalla. 17

18 Tiimiläiseksi? Sydän pamppaillen odotettu ensi kesän ohjaajien ja apuohjaajien ilmoittautuminen on käsillä. Oletko valmis liittymään mukaan riemukkaaseen joukkoon? Mitä se vaatii? Tiedät varmasti paljon siitä, mitä Protulta saa, mutta ennen kuin lähdet mukaan, on hyvä muistaa, mitä se vaatii. Ensi kesältä yhden viikon varaamisen lisäksi sinun tulee käydä kaksi viikonlopun mittaista koulutusta kevättalvella, paitsi vanhojen ohjaajien, jotka voivat halutessaan osallistua vain kakkoskoulutukseen. Näiden lisäksi kaikille tiimiin sijoitetuille järjestetään tiimikoulutus myöhemmin keväällä. Eli yhteensä kolme viikonloppua. Sekään ei vielä riitä, nimittäin tämän lisäksi leiriä täytyy suunnitella ja valmistella myös vapaa-ajalla. Syksyllä on vielä tiimiläisille pakollinen palauteseminaari ja mahdollinen leiritapaaminen. Aikaa menee siis ainakin useita viikonloppuja ja siihen on hyvä valmistautua. Mutta ei syytä pelkoon! Vastineeksi vastuusta saa taas niitä Maailman Parhaita Leirejä, kokemusta, itsetuntemusta ja tietysti uusia mielenkiintoisia ihmisiä. Eikä myöskään kannata pelästyä tätä vastuuta, sillä kukaan ei järjestä leiriä yksin. Koulutuksista saat hyvät valmiudet leirien vetämiseen. NÄIN TEET LEIRIESITTEESTÄ LEIRIJULISTEEN: 1. Poista niitit varovasti. 2. Suoristele taitteita. 3. Kiinnitä päiväteemoja esittelevä keskiaukeama ilmoitustaululle. 4. Kiinnitä keskiaukeaman alle kansisivu, josta löytyy Protun www-osoite ja leirien nimi. 5. Ole tyytyväinen panokseesi protuleirien mainostamisessa. 18 protu 5 6/2009

19 Kuinka sen teen? Ilmoittautuminen tapahtuu netissä, osoitteessa Apuohjaajaksi lähtijöiden tulee siis olla jäseniä ja tämän vuoden jäsenmaksun maksettu. Sivulle kirjaudutaan omalla nimellä ja jäsennumerolla, jonka löydät esimerkiksi tämän lehden takakannesta. Ohjaajaksi lähtijöiden ei tarvitse olla jäseniä. Mikäli haluat ohjaajaksi etkä ole jäsen, ota yhteyttä Protun toimistolle tai puh ). Ilmoittautumissivusto aukeaa ja sulkeutuu apparien osalta Ohjaajien ilmoittautumisia otetaan vastaan helmikuun loppuun saakka. Toivottavaa kuitenkin olisi ilmoittautua joulukuun aikana. Kirjauduttuasi sivulle voit ilmoittautua kevään koulutuksiin. Asuinpaikkasi ja sinulle sopivien viikonloppujen mukaan sinulle tarjotaan muutamia vaihtoehtoisia koulutuksia, joista voit valita sinulle sopivimman. Eri koulutustyypeistä saat lisätietoa jäsensivuilta. Mikäli et ole Protun jäsen tai sinun on mahdotonta päästä nettiin, ota yhteyttä toimistoon. Mitä ilmoittautumisen jälkeen? Kaikki koulutukset kestävät lauantaiaamusta sunnuntai-iltapäivään. Koulutus itsessään on ilmaista, mutta täysihoitomaksu koulutuksesta on 20 euroa. Kauempaa tulleiden voivat saada matkakorvauksia kuittia vastaan, mikäli oma kukkaro ei kestä matkustamista. Matkakorvaukset maksetaan vain kotipaikkaasi lähimpinä oleviin koulutuksiin. Useimpiin koulutuksiin järjestetään myös yhteiskuljetus läheisestä kaupungista. Täysihoitomaksun alennusta voit tarvittaessa hakea työvaliokunnalta Ilmoittauduttuasi koulutuksiin saat paria viikkoa ennen koulutusta kutsun joko kirjeenä tai sähköpostitse. Kutsussa on kaikki tarvittava tieto, kuten kuinka koulutuspaikalle pääsee ja kouluttajien yhteystiedot. Voit myös käydä ilmoittautumissivuilla tarkistamassa ja muuttamassa koulutusvalintojasi. Huomaathan, että koulutukset kuitenkin täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä koulutusjaostoon tai Protun toimistoon. Tervetuloa koulutuksiin! 19

20 Onko Protun toimisto muut tamassa pois Aurorankadulta ja jos on, niin minne? Ja miten käy kahvila Soihdun? Teksti: Onerva Korhonen Kuvat: Aatu Komsi Viime kuukausina Protun hallituksessa on herätty huomaamaan, että nykyiset toimistotilamme Aurorankadulla ovat käyneet liian pieniksi ja epäkäytännöllisiksi. Uusien toimistotilojen tarve alkaa olla akuutti. Nyt Protulle on tarjottu tilaisuutta muuttaa Helsingin nuorisoasiainkeskuksen uuteen toimintakeskus Happeen Sörnäisten rantatielle. Hapen toiminta on suunnattu aikuistuville nuorille ja heidän yhteisöilleen. Perinteisten vuokralaisten sijasta Happi etsii yhteistyökumppaneita, ja Protun odotetaankin järjestävän myös kaikille toimintakeskuksen käyttäjille avoimia tapahtumia. Toisaalta muutto tarjoaisi uusien tilojen lisäksi mahdollisuuksia monenlaiseen yhteistyöhön nuorisoasiainkeskuksen ja muiden nuorisojärjestöjen kanssa. Kokouksessaan Protun hallitus teki sitovan päätöksen muuttohalusta Happeen muutetaan, jos sieltä suinkin saadaan Protulle sopivat tilat. On vielä epäselvää, miten Hapen tarjoamat tilat jakautuvat eri toimijoiden kesken, ja esimerkiksi opetusvirasto on mahdollisesti kiinnostunut jopa Hapen kaikkien toimistotilojen vuokraamisesta. Varma toimiston muutto ei siis vielä ole. Lupaavat tilat Yksi syy harkita toimistotilojen vuokraamista Hapesta on se, että 20 protu 5 6/2009