VOIMAVAROJA NUOREN ELÄMÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VOIMAVAROJA NUOREN ELÄMÄÄN"

Transkriptio

1 VOIMAVAROJA NUOREN ELÄMÄÄN Voimakas-projektin väliarviointi 2/2014 Riitta Kinnunen Jukka Lidman

2 Sisältö 1 VOIMAKAS- PROJEKTIN JA VÄLIARVIOINNIN TOTEUTUS Voimakas- projektin toteutus Väliarvioinnin toteutus 4 2 PROJEKTIN MUOTOUTUMINEN Yhteistyö palveluverkostossa Asiakasyhteistyö Nuorten ryhmätoiminta 8 3 PROJEKTIN VAIKUTUKSET JA HYÖDYT Nuorten saama hyöty Verkoston näkemykset projektista 13 4 KUVAUKSIA PROJEKTIIN OSALLISTUNEISTA NUORISTA Kun nuorelta puuttuvat muut tukiverkostot Hiljainen haave Tuen avulla vaikeuksien läpi Selkeyttä elämässä eteenpäin 17 5 KEHITTÄMISSUOSITUKSET 18

3 1 Voimakas-projektin ja väliarvioinnin toteutus 1.1 Voimakas-projektin toteutus Voimakas-projekti ( ) on Kehittämiskeskus Tyynelän hallinnoima nuorten mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisprojekti. Voimakas-projektin toiminta kohdentuu vuotiaisiin nuoriin, joilla esiintyy päihde- ja mielenterveysongelmia. Toiminnan kohteena on myös nuorten kanssa työskentelevät henkilöt ja heitä tukeva palveluverkosto. Projekti toimii Varkaudessa, Savonlinnassa sekä Juvalla, Joroisissa ja Rantasalmella (JJRkunnat). Voimakas-projektin tavoitteena on nuorten sosiaalinen vahvistuminen ja voimavarakeskeinen motivoiminen muutokseen. Kyseessä on kehittämisprojekti, joka kehittää nuorten kanssa tehtävää mielenterveys- ja päihdetyötä. Toiminnan periaatteena on kuulla nuoria oman elämänsä asiantuntijoina, tarjota tukea ja kannustusta päihteettömyyteen sekä suunnitella ja toteuttaa yhdessä työntekijäverkoston kanssa päihteetöntä tekemistä ja toimintaa nuorille. Tavoitteena on myös vahvistaa paikkakunnilla toimivaa monialaista ja ammatillista yhteistyötä, syventää osaamista nuorten kanssa tehtävässä työssä sekä toimijoiden kanssa yhdessä mallintaa nuorille sopivaa voimavarakeskeistä työmallia. Voimakas-projektia on kokonaisuudessaan toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Projektityötä tekee kolme aluetyöntekijää. Keskeisimpiä työmuotoja ovat asiakasyhteistyö nuorten palveluverkoston työntekijöiden ja nuorten kanssa, nuorten arkeen jalkautuva henkilökohtainen tukeminen, nuorten ryhmämuotoisen toiminnan järjestäminen sekä suunnittelu- ja kehittämistyö nuorten palveluverkostoissa. Lisäksi projekti on osallistunut nuorille suunnattujen tapahtumien järjestämiseen projektipaikkakunnilla projektin mukaisilla, nuorten voimavaroja tukevilla teemoilla. Voimakas-projekti käynnistyi huhtikuussa Ensimmäisen toimintavuoden aikana projektin aluetyöntekijät verkostoituivat omilla toiminta-alueillaan osaksi nuorten palvelukenttää ja jäsensivät työsarkaansa ja toimintatapoja nuoria tukevien palveluiden tarjoajana ja palveluverkoston yhteistyön kehittäjänä. Projektin alkuvaiheessa kartoitettiin myös nuorten tuensaantia ja palveluiden kehittämistarpeita nuorille ja toimijatahoille toteutetuilla kyselyillä ja verkostotapaamisissa. Voimakas-projektin tunnetuksi tekemiseen panostettiin paljon ja projektia tuodaan edelleen esille toimijaverkostoissa. 3

4 Vuoden 2013 aikana projektin aluetyöntekijät ovat pystyneet täysipainoisemmin paneutumaan nuorten parissa tehtävään työhön. Asiakasyhteistyötä on toteutettu kaikilla projektin toiminta-alueilla. Nuorten ryhmätoimintoja on järjestetty projektissa sen mukaan, millaista tarvetta siihen on nähty kunkin alueen palveluverkostossa. Ensimmäiset ryhmät käynnistyivät ensimmäisen projektivuoden aikana ja toimintaa on lisätty projektin edetessä. Projektin toiminnan periaatteena on nuorten osallisuuden vahvistaminen niin, että nuorten kanssa tehtävä työ pohjautuu heidän omiin toivomuksiin, voimavaroihin ja tavoitteisiin. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia on mahdollistettu nuorille toteutetuilla alkukartoitus-, mielipide- ja palautekyselyillä, ryhmätoimintojen sisällön suunnittelussa nuorten kanssa yhteistyössä ja heidän näkemyksiään kuunnellen sekä järjestämällä nuorten henkilökohtaisia tapaamisia heidän lähtökohtiinsa sopivasti, nuorten luokse jalkautumalla. 1.2 Väliarvioinnin toteutus Voimakas-projektin väliarviointia varten arvioinnin tekijät ovat toteuttaneet kyselyn projektissa mukana olleille nuorille ja yhteistyötahoille tammikuussa Nuorten kysely toteutettiin lomakekyselynä. Kyselyyn vastanneista 22 nuoresta 15 oli saanut yksilökohtaista keskustelutukea ja 10 nuorta oli osallistunut projektin järjestämään ryhmätoimintaan. Kyselyyn vastasi 16 miestä ja 6 naista. He ovat vuotiaita. Heistä 16 on osallistunut projektin toimintaan Juvan, Joroisten tai Rantasalmen alueella, 3 Savonlinnassa ja 3 Varkaudessa. Yhteistyötahojen verkkokysely lähetettiin sähköpostitse 91 työntekijälle, joista kyselyyn vastasi 38 työntekijää ja vastausprosentti oli kohtalaisen hyvä, 42 %. Yhteistyötahoille toteutettuun kyselyyn saatiin eniten vastauksia sosiaalipalveluista (13), nuorisopalveluista (11), terveyspalveluista (7) ja opetuspalveluista (3). Kyselyyn vastanneista yhteensä 20 toimii Juvan, Joroisten tai Rantasalmen alueella, 13 Savonlinnassa ja 7 Varkaudessa. Projektityöntekijät pyysivät nuoria puhelinhaastatteluihin ja välittivät arvioinnin tekijöille 10 haastatteluun lupautuneen nuoren yhteystiedot. Kaikkia näitä nuoria tavoiteltiin puhelimitse ja haastattelu toteutettiin 7 nuoren kanssa. Projektityöntekijöiden nimeämille keskeisimmille yhteistyökumppaneille lähetettiin sähköpostitse pyyntöjä puhelinhaastatteluun. Haastatteluaika saatiin varattua ja haastattelua toteutettua neljän eri alalla toimivan työntekijän kanssa. Lisäksi väliarvioinnin aineistona on käytetty projektin tuottamia raportteja, muistioita sekä muuta kirjallista materiaalia. 4

5 2 Projektin muotoutuminen Projektissa on käyty keskustelua siitä, tulisiko siinä panostaa ennaltaehkäisevään vaiko korjaavaan työhön. On päädytty siihen, että projektityö tarjoaa varhaisessa vaiheessa matalan kynnyksen tukea päihde- ja mielenterveyshaittoja kokeville nuorille. Työ voi olla luonteeltaan sekä korjaavaa että ennalta ehkäisevää. Keskeistä on myös se, että työssä tarkastellaan ja tuetaan kokonaisvaltaisesti nuoren elämänhallintaa. Määrittelyn tekeminen on selkeyttänyt projektin toteuttamista rajaamatta sitä liikaa. Työn sisällöt ovat muotoutuneet eri alueilla eri tavoin, mikä voidaan nähdä luonnollisena ja hyvänä asiana: palvelu mukautuu niihin tarpeisiin, mitkä kunkin alueen palvelukentällä ovat nousseet esille ja mihin yhteistyötahot ovat olleet motivoituneita osallistumaan. Projekti ei ole asettanut tiukkoja raameja siihen, mihin työhön ja minkä yhteistyötahojen kanssa tulisi erityisesti panostaa tai millaiset työ- ja yhteistyökuviot jätetään toiminnan ulkopuolelle. Työn muotoutumiseen on vaikuttanut myös se, että työntekijät ovat tulleet tehtäväänsä erilaisista taustoista. Nämä lähtökohdat antavat työntekijöille vapautta työn toteuttamiseen. Toisaalta työntekijöiden on vaikea määritellä, ovatko he panostaneet riittävästi juuri niihin asioihin, jotka heidän työssään tulee nähdä keskeisimmiksi. Työntekijöillä on kuitenkin selkeä näky siitä, että tehty työ on vastannut nuorten tarpeisiin ja toteutettu nuoria tukevalla tavalla. 2.1 Yhteistyö palveluverkostossa Voimakas-projekti on tehnyt paljon työtä projektista tiedottamiseen sekä verkostoitumiseen nuorten palveluiden kanssa. Projektityöntekijöiden tutustuminen kenttään, uuden toimijan tunnetuksi tuleminen ja asiakasyhteistyön rakentuminen ovat vaatineet oman aikansa, mikä on tyypillistä projektityössä. Projekti on löytänyt hyvin sijansa yhteistyön tekemisessä muiden toimijoiden kanssa. Projektityöntekijät ovat päässeet osaksi alueensa verkostoa ja tehneet monenlaista yhteistyötä eri yhteistyötahojen kanssa. Verkostojen työntekijät ja projektityöntekijät ottavat yhteyttä toisiinsa puolin ja toisin, mikä on yksi osoitus projektin sulautumisesta osaksi verkostoa. Palveluverkostoille tehdyn kyselyn mukaan Voimakas-projekti ja sen tavoitteet tunnetaan kentällä hyvin (kaavio 1). Lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden organisaatiot toimivat yhteistyössä projektin kanssa. 5

6 Kaavio 1. Nuorten palveluverkoston työntekijöiden näkemyksiä Voimakas-projektin toiminnasta (n=38). Kyselyyn saatiin eniten vastauksia sosiaalipalveluista, nuorisopalveluista, terveyspalveluista ja opetuspalveluista, joiden kanssa verkostoituminen ja käytännön yhteistyö on ollut aktiivisinta. Vastausten jakautuminen alueittain kuvaa osaltaan verkostoitumisen laajuutta ja toiminnan luonnetta: yhteistyökyselyyn vastanneista 20 toimii Juvan, Joroisten tai Rantasalmen alueella, 13 Savonlinnassa ja 7 Varkaudessa. Juvan, Joroisten ja Rantasalmen alueen projektityöntekijä on tehnyt erityisen aktiivisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa tapahtumien ja nuorten ryhmätoiminnan järjestämiseksi. Muutama työntekijä toi esille sen, ettei yhteistyötä jostain syystä projektin kanssa ole muodostunut ja että tieto projektin toiminnasta on jäänyt vähäiseksi. Projektissa pyritään lisäämään monialaista ja -ammatillista yhteistyötä nuorten palvelukentällä. Yhteistyötahojen kyselyyn osallistuneista työntekijöistä yli puolet näkee, että projekti on tukenut toimijoiden verkostoitumista ja lisännyt yhteistyötä nuorten palveluissa (kaavio 1). Projekti on onnistunut jossain määrin myös lisäämään tietoa nuorten parissa tehtävään työhön, esimerkiksi nuorten tuentarpeista. Aluetyöntekijät ovat edistäneet monialaista ja -ammatillista yhteistyötä järjestämällä verkostotapaamisia ja osallistumalla olemassa oleviin verkostoihin. Verkostotapaamisissa he ovat jakaneet kokemuksiaan nuorten kanssa työskentelystä ja lisänneet yhteistä ymmärrystä nuorten tilanteesta ja tarpeista. Jokainen aluetyöntekijä on löytänyt omat keskeiset 6

7 moniammatilliset yhteistyöryhmänsä; yhdellä työntekijällä keskeisin verkostoryhmä on ehkäisevän päihdetyön tiimi, toisella monialainen nepparitiimi. Alueilla kokoontuu lukuisia yhteistyöryhmiä vaihtelevin kokoonpanoin, mutta kunkin aluetyöntekijän ryhmien määrä on pidetty kohtuullisena. Aktiivinen esillä oleminen on tärkeää koko projektin ajan. Hyvä esimerkki toimivasta verkostotapaamisesta on ollut ammattilaisten aamiainen, jossa esiteltiin projektin tavoitteita ja pohdittiin nuorten tarpeita palvelukentällä. Keskustelun teemaksi nousi erityisesti terveellisen nuorisokulttuurin rakentaminen päihdekeskeisen elämäntavan vastapainoksi sekä kynnyksen madaltaminen päihteettömyyttä tukevissa palveluissa. Osallistujat näkivät hyväksi sen, että kokoontumisessa pysähdyttiin käsittelemään syvällisemmin yhtä teemaa. Samalla palveluverkoston uudet työntekijät tapasivat uusia yhteistyökumppaneita ja pääsivät rakentamaan yhteistyökuvioita. Projektissa kehitettävä Voimalimppu-toimintamalli on toiminut yhtenä keskustelun avaamisen ja vahvistamisen välineenä. Toimintamallia on testattu ja jo tässä vaiheessa on näkyvissä, että sitä tullaan käyttämään työvälineenä projektin jälkeenkin. Nuorten parissa toimivat tahot näkevät tärkeäksi tämänkaltaiset työvälineet oman työnsä tukena. 2.2 Asiakasyhteistyö Asiakasyhteistyön käynnistyminen on edellyttänyt eri toimijatahoilta projektissa toteutettavan työn hyvää tuntemusta ja toisaalta kunkin potentiaalisen asiakkaan kohdalla arviota siitä, kuinka hyvin projektin tarjoama palvelu osuu nuoren tarpeisiin. Jokaisella aluetyöntekijällä on työn edellyttämä ammattitaito ja asiantuntemus työn onnistuneeseen toteuttamiseen, mikä on antanut hyvän perustan keskinäisen luottamuksen rakentamiseen yhteistyöverkoston kanssa. Eniten asiakasyhteistyötä Voimakas-projektin kanssa ovat tehneet sosiaalitoimi, etsivä nuorisotyö ja oppilaitokset. Voimakas-projektin työ täydentää hyvin olemassa olevaa palvelukenttää. Erityisen tärkeäksi Voimakas-projektin toiminnassa nähdään nuorten luokse jalkautuva pitkäjänteinen tuki. Nuoret kokevat hyväksi sen, että tuki tuodaan arjen ja huolenaiheiden keskelle, asioiden ytimeen. Asioiden käsittely tässä ympäristössä on monille nuorille luontevampaa kuin työntekijän vastaanotolla. Projektityöntekijä toimii turvallisena aikuisena, jonka apuun nuori voi luottaa. Toimintatavat ovat projektin tavoitteiden mukaisesti voimavarakeskeiset ja keskusteluita käydään nuoren toiveita tunnustellen. Työntekijä voi tulla nuoren toivomuksesta mukaan asiakastapaamisiin virastoihin, joihin menemiseen nuorilla saattaa olla korkea kynnys. Osa nuorista tarvitsee näissä tilanteissa tulkkia ja käynnin jälkeen muistuttajaa siitä, miten heidän tulee järjestellä asioitaan. 7

8 Projektissa on tietoisesti vältetty tekemästä päällekkäistä työtä muiden toimijatahojen kanssa. Jalkautuvaa työtä tehdään osin muissakin palveluissa, mutta tarvetta siihen on enemmän kuin viranomaistyössä pystytään toteuttamaan. Joidenkin nuorten on helpompi tarttua neutraaliksi koetun projektin tarjoamaan tukeen kuin esimerkiksi asumispalveluiden tukeen, johon voi liittyä päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen leima. Myös etsivässä nuorisotyössä tehdään jalkautuvaa yksilöohjausta, mutta siinä ei ole mahdollisuutta yhtä pitkiin tukisuhteisiin kuin Voimakas-projektissa. Joustavuus ja notkeus ovat tärkeitä puolia projektin palvelussa, sillä nuorten kanssa tilanteet vaihtuvat nopeasti ja on hyvä, että niihin voidaan tarttua välittömästi. 2.3 Nuorten ryhmätoiminta Nuorten ryhmätoiminnassa nuorille annetaan tilaa kertoa omista toivomuksistaan ja asioista, joista he haluavat lisää tietoa ja kuulla muiden nuorten mielipiteitä ja kokemuksia. Nuoria on vaikea saada ryhmän alusta lähtien mukaan suunnitteluun, mutta myöhemmillä kerroilla nuorilla on siihen hyvät mahdollisuudet. Nuoret ovat pitäneet istuskelun ja keskustelun vastapainoksi toiminnallisista menetelmistä, kuten rentoutumis- ja keskittymisharjoituksista, draamasta ja heittäytymisestä. Kaikkien nuorten näkökulma nähdään tärkeäksi, mutta toiminnassa haluttaisiin saada esille enemmän nuorten kokemusasiantuntijuutta. Nuorten parissa toimivat työntekijät näkevät nuorten ohjatussa ryhmätoiminnassa selkeitä hyötyjä. Nuorten ryhmäytymisessä ja erilaisuuden sietämisessä on suuria haasteita. Nuoret tarvitsevat kykyä nähdä toistensa ja myös omat vahvuutensa. Näihin asioihin tulisi yleisesti kiinnittää enemmän huomiota, ei vain terapian tarpeessa olevien nuorten kanssa. Koulukiusaaminen ja yksinäisyys tuottavat monille nuorille rankkoja kokemuksia. Ryhmätoiminnassa nuoret saavat luottamuksellisessa ilmapiirissä vertaistukea näihin asioihin ja moniin muihin teemoihin. 8

9 3 Projektin vaikutukset ja hyödyt 3.1 Nuorten saama hyöty Projektissa järjestetyt tapahtumat tuottavat nuorille tietoa, ymmärrystä ja mukavia kokemuksia, joita on aina hyvä saada lisää nuorten elämään. Jalkautuvassa yksilökohtaisessa asiakastyössä nuoret saavat tarvitsemaansa tukea ja kannustusta arjen tilanteisiin. Työskentelyssä nuori saa punnita eri vaihtoehtoja elämässään ja peilata elämäntapojaan toisenlaisen nuoren elämään. Nuoria kannustetaan päihteettömyyteen ja annetaan mahdollisuuksia erilaisten elämänhallinnan keinojen tunnusteluun. Nuorten kanssa edetään pienin askelin. Asiakasyhteistyössä projektityöntekijä toimii nuoren rinnalla ja virastojen asiakaskäynneille eri osapuolten välisenä tulkkina. Aluetyöntekijän arvion mukaan useamman tapaamiskerran tukiryhmässä saadaan pitkäkestoisempia vaikutuksia kuin lyhyellä jaksolla. Lyhytkestoisten ryhmäkokeilujen sijasta voimavaroja on hyvä keskittää pitkäjänteiseen työskentelyyn. Vaikeassa elämäntilanteessa olevat nuoret ovat kokeneet, että ryhmätoiminta on antanut heille lisää tulevaisuuden toivoa. Ryhmissä on annettu nuorille tietoa tukea antavista tahoista, jotta he osaisivat tarvittaessa hakea apua ryhmäkokoontumisten päättymisen jälkeen. Nuorille tehdyn kyselyn mukaan valtaosa nuorista on kokenut keskustelut projektityöntekijöiden kanssa ja nuorten ohjatut ryhmätapaamiset erittäin tai melko hyviksi. Palveluissa on tarkasteltu nuorten elämäntilannetta kokonaisvaltaisella tavalla ja käyty läpi koko elämisen kirjoa hyvin voimavarakeskeisellä tavalla. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet nuoret ovat käsitelleet työntekijän kanssa tai ryhmässä muiden muassa ajanvietteisiin ja harrastusmahdollisuuksiin, ihmissuhteisiin, raha-asioiden hoitamiseen ja arjenhallintaan liittyviä asioita (kaavio 2). Myös päihteiden käyttö ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset ovat olleet esillä lähes jokaisen nuoren kanssa. Nuorten kanssa on pohdittu paljon myös itsetuntoa parantavia sekä rohkeutta ja tasapainoisuutta lisääviä asioita. 9

10 Kaavio 2. Teemoja, joita nuoret ovat käsitelleet Voimakas-projektin työntekijän kanssa tai ryhmässä (n=21). Nuorten näkemykset palveluiden toteutuksesta ovat hyvin myönteiset (kaavio 3). Projektin kautta nuoret ovat kohdanneet ihmisiä, joilta he ovat saaneet kaipaamaansa tukea. Nuorille on jäänyt tunne, että heidät on otettu ihmisenä hyvin huomioon. Lähes kaikki nuoret ovat kokeneet, että käydyt keskustelut ja järjestetty toiminta on ollut mielekästä ja että heidän näkemyksiään on otettu huomioon toiminnan sisällön suunnittelussa. Lähes jokainen kyselyyn vastannut nuori on myös saanut ohjausta tarvitsemiinsa palveluihin. Olen!voinut!vaikuttaa!järjestetyn! toiminnan!sisältöön! Käydyt!keskustelut!ovat!olleet!antoisia! Olen!osallistunut!aktiivisesti!järjestettyyn! toimintaan! Minut!on!ohjattu!tarvitsemiini!palveluihin! Minut!on!otettu!ihmisenä!hyvin! huomioon! Järjestetty!toiminta!on!ollut!mielekästä! Olen!kohdannut!ihmisiä!joilta!saan!tukea! 0!%! 20!%! 40!%! 60!%! 80!%! 100!%! %"osuus&nuorista& Kaavio 3. Myönteisiä kokemuksia, joita nuoret ovat saaneet Voimakas-projektissa (n=21).! 10

11 Kyselyn mukaan Voimakas-projektiin osallistuneet nuoret ovat halunneet muutosta elämäänsä ja projekti on pystynyt hyvin vastaamaan näihin tarpeisiin (kaavio 4). Nuorista yli 80 prosenttia on kaivannut uusia näkökulmia elämäntilanteeseensa ja toisen ihmisen tukea muutosten toteuttamiseen. Näistä nuorista 2/3 on saanut tarvitsemaansa apua. Kaavio 4. Asioita, joissa Voimakas-projektiin osallistuneet nuoret ovat kokeneet myönteistä muutosta, kaipaisivat muutosta jatkossa tai eivät koe tarvetta muutokseen (n=22). Projektissa tehty työ on osunut juuri kohdalleen niihin tavoitteisiin, joihin nuoret tähtäävät. Projekti on erityisesti lisännyt nuorten toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen ja tuonut tasapainoa elämään (kaavio 4). Nuoret kokevat selviytyvänsä arjen asioista entistä paremmin. Uni- ja päivärytmikin on monen kohdalla parantunut. Nuoret ovat myös saaneet uusia ajanvietteitä ja harrastuksia sekä tehneet suunnitelmia opiskeluun liittyen. 11

12 Jossain määrin projektissa tehty työ on myötävaikuttanut nuorten työnhakuun ja talouden tasapainoon. Nuoret ovat kokeneet itsensä virkistyneiksi ja terveemmiksi sekä lisänneet liikuntaa. Tämänkaltaisia vaikutuksia on havainnut noin kolmasosa kyselyyn vastanneista nuorista. Puolet nuorista on tunnistanut itsellään päihdeongelman ja halunnut vähentää päihteiden käyttöä. Näistä nuorista jopa 60 prosenttia on onnistunut muutoksen toteuttamisessa. Useimmat nuoret kokevat, että heidän suhteet vanhempiin ja muihin läheisiin ovat riittävän hyvät. Noin kolmasosa nuorista on halunnut saada aikaan muutoksia ihmissuhteissaan ja heistä yli 60 prosenttia on onnistunut viemään näitä asioita parempaan suuntaan. Projektin yhteistyöverkostolle tehdyssä kyselyssä tulee hyvin esille projektin kokonaisvaltainen, voimavaralähtöinen tuki nuorille. Kyselyssä verkoston työntekijät kuvasivat nuorten saamaa hyötyä projektista muun muassa seuraavin sanoin: Nuoret saavat luotettavan tukihenkilön, johon voivat olla yhteydessä. Nuorten saattaa olla helpompi jakaa asioita ja tunteita henkilön kanssa, joka ei ole viranomainen. Yksittäistapauksissa lisätuki yhteiskunnan ammatilliselle työlle. Henkilökohtaista tukea arkeen. Matala kynnys avunsaantiin On joku joka neuvoo eteenpäin, jos ei itse jaksa hakea apua - ryhmätoiminta - vertaistuki on erittäin tärkeää - kuntoutumista - mahdollisuus saada elämänsyrjästä kiinni Heille on kehitetty keskusteluvälineitä ja asiantuntijakeskustelua. Tiedon välittäminen, keskustelut, palveluohjaus. Koen, että yleisesti nuorille on tullut hyvää tietoa tämän projektin työn myötä. Arjessa tukeminen (päivärytmi, sosiaalinen kanssakäyminen, jne.) ja aikuisen mallina toiminen Yksilötukea elämäntilanteeseen, silmien avaamista muutokselle. Arkipäivän jalkauttamisessa ehkä enemmän käsiä ja toimijoita nuorten kanssa. Nuoret saavat oman kuulijan ja mahdollisesti voimaantuvat. Nuori tarvitsee tukea selviytyäkseen sekä ohjastusta elämänhallintaan. Myös antaa tietoa riskeistä ja vaikutuksista kokonaiselämään. Heidät eli jokaisen elämä ja sen asiat kokonaisuutena otetaan tosissaan. Kohtaaminen on tärkeää, tulla nähdyksi. Ainakin nuori on saanut rinnalla kulkijan ja ohjausta avun pariin. Enemmän välittäviä aikuisia, nopea ja helppo ottaa yhteyttä Nuoret tarvitsevat henkilökohtaista tukea ja ohjausta tällä saralla Yhden uuden ammattilaisen läsnäolo on jokaiselle hänen kohtaamalleen nuorelle jonkinlaista jelppiä. On tärkeää ohjata nuori sellaisen tuen piiriin, josta hän saa oikeanlaista ja ammattimaista apua sekä tukea ongelmiinsa. Tietoa, keskustelua, tapaamisia ja ohjaamista tarvittaessa muun palvelun piiriin. 12

13 Nuorille tehdyn kyselyn perusteella ei nouse esille asioita, joihin projektissa tulisi vaikuttaa entistä vahvemmin. Nuoret ovat tyytyväisiä saamaansa apuun, eivätkä osaa pyytää mitään sen lisäksi. 3.2 Verkoston näkemykset projektista Nuorten parissa toimivat yhteistyötahot näkevät projektin toiminnan tarpeelliseksi. Suurin osa työntekijöistä myös näkee nuorten hyötyneen toiminnasta. Lähes puolet toimijoista näkee projektin hyviä tuloksia omalla palvelukentällään. Kaikki toimijat eivät kuitenkaan tiedä, kuinka tuloksellista työ nuorten parissa on ollut. Työ haasteellisessa tilanteessa elävien nuorten parissa voi olla näkymätöntä senkin vuoksi, että edistysaskeleet saattavat olla pieniä ja tapahtua vasta pitkällä aikajänteellä (kaavio 5). Kaavio 5. Nuorten palveluverkoston työntekijöiden näkemyksiä Voimakas-projektin hyödyistä ja vaikutuksista (n=38). Yhteistyötahot ovat hyötyneet projektin toiminnasta, sillä se tarjoaa lisää resursseja nuorten tueksi. Nuorten parissa toimiville työntekijöillekin on tärkeää, että asiakkaana oleva nuori saa tarvitsemansa tuen projektin kautta, kun työntekijän oma työ ei ulotu asiakkaan arkeen ja käytännön asioissa tukemiseen. Nuoren kanssa työskentely pohjautuu aina työntekijän, projektityöntekijän ja nuoren kesken asetettuihin tavoitteisiin. Yhteisiä palavereja voidaan pitää myös matkan varrella, jotta työntekijä voi seurata nuoren asioiden ja tilanteen etenemistä. 13

14 Projektille on asetettu tavoite kehittää toimijoiden osaamista nuorten parissa tehtävässä työssä. Osa yhteistyötahoista on havainnut yhteistyöllä tällaista merkitystä (kaavio 1). Projektityöntekijät ovat levittäneet voimavarakeskeistä ajattelutapaa nuorten kanssa työskentelyyn. Esimerkiksi eräs opettaja antaa kiitosta kasvatuskumppanuudesta, jota hän on saanut projektityöntekijältä. Opettaja on saanut vahvistusta nuorten kohtaamiseen ja ryhmän ohjaamisen haasteisiin projektityöntekijän kanssa käydyistä konsultatiivisista keskusteluista. Yhteistyötahoille tehtyyn kyselyyn vastanneet työntekijät kuvasivat projektin tuomaa hyötyä palvelukentällä muun muassa seuraavin sanoin: Työntekijä on saanut työparin, jonka kanssa voi jakaa ajatuksia nuoresta ja toimia yhdessä nuoren hyväksi Projektityöntekijä voi jalkautua paremmin nuoren arkeen ja auttaa käytännön asioissa On saatu ohjausresurssia nuorten ryhmiin Mahdollisuus keskusteluun ammatillisesti pulma- ja onnistumistilanteissa Yhteistyökumppani, tuki, sparraaja, kokoaja Vahvistaa verkostoitumista Eri ammattiryhmien työnkuvan hahmottaminen ja tutustuminen toisiin työntekijöihin toisissa yksiköissä Projektit tuovat aina jotain uusia ideoita käytännön työhön. Toimintatapojen juurruttaminen on projektissa haasteellinen tehtävä. Työntekijät ovat saaneet uutta tutkimustietoa Tiedon saaminen, tukeminen tällä kentällä, josta ei tunne itse tietävänsä aina tarpeeksi Ennaltaehkäisevän päihdetyön erityisosaamisen vahvistuminen 14

15 4 Kuvauksia projektiin osallistuneista nuorista Seuraavat tarinat pohjautuvat Voimakas-projektin asiakkaana olevien nuorten haastatteluihin. Tarinoissa nuorten nimet on muutettu ja muut nuorten tunnistetiedot poistettu tai muutettu. Kuvausten tarkoituksena on kertoa nuorten näkökulmasta projektissa toteutetusta työstä ja sen vaikutuksista. 4.1 Kun nuorelta puuttuvat muut tukiverkostot Jenna on ammattikoulua käyvä nuori. Hän muutti kotoaan opiskelupaikkakunnalle aloittaessaan opiskelun eikä olisi halunnut enää asua yksinhuoltajaisän kanssa. Poikaystävä on armeijassa eikä Jennalla ole muita ystäviä, joiden kanssa hän voisi jakaa asioitaan. Voimakas-projektin työntekijä on hänelle tärkeä tuki. Hänen kanssa Jenna kokee pääsevänsä irti vaikeista asioista niin, ettei hänen tarvitse jäädä miettimään niitä yksin omassa päässään. Tyttö sanookin harjaantuneensa puhumaan asioistaan, kun hän on keskustellut niin paljon projektityöntekijän kanssa. Hän kuulostaa puheissaan vakaalta ja rauhalliselta. Jennan mielestä on mukavaa sopia tapaamiset kahvilaan ja nähdä samalla muitakin ihmisiä. Jenna on kokenut keskustelut projektityöntekijän kanssa tärkeiksi ja tukea antaviksi. Keskustelut ovat auttaneet häntä jäsentämään omia ajatuksiaan. Tytön mukaan projektityöntekijällä on taitoa ottaa puheeksi erilaisia asioita tilanteen mukaan, joten keskustelu on tuntunut luontevalta. Jennan mielestä erityisen tärkeää on luottamuksellisuus: vieraalle ihmiselle on ollut helpompi puhua asioista kuin tutulle. Sosiaalitoimistossa ja lääkärissä vaihtuu ihmiset, mutta tukihenkilö pysyy samana. Tyttö kertoo, että keskustelut ja tapaamiset projektityöntekijän kanssa ovat rohkaisseet häntä kohtaamaan myös muita ihmisiä ja luottamaan heihin. Jenna on käynyt projektityöntekijän kanssa sosiaalitoimistossa. Projektityöntekijä on kannustanut asioiden hoitamiseen ja näin sosiaalitoimistossa on tullut käytyä. Tyttö on kokenut hyväksi sen, että asiakaskäynnillä sosiaalitoimistossa ei tarvitse jännittää niin paljon, kun projektityöntekijä on siellä hänen kanssaan. Jos Jenna ei ole saanut siellä sanaa suustaan, projektityöntekijä on kertonut hänen tilanteestaan. Projektityöntekijä on aina kysynyt tytöltä, onko sopivaa että hän tulee mukaan. 15

16 Tällaisen tuen Jenna toivoo jatkuvan, kunnes hän pärjää itsenäisesti. Tytön mielestä projektityöntekijä osaa kiitettävästi kuunnella hänen mielipiteitään. Hän kokee, että palvelu on ollut positiivista ja tosi hyvää. 4.2 Hiljainen haave Kalle on kuntouttavassa työtoiminnassa käyvä nuori mies. Hän on osallistunut Voimakasprojektin järjestämään nuorten ryhmätoimintaan. Välillä viikko sujuu mallikkaasti, välillä alkoholi vie mukanaan. Projektityöntekijä ohjasi Kallen A-klinikalle ja he menivät sinne yhdessä. Yksin Kalle ei olisi sinne lähtenyt. Jonkin aikaa poika jatkoi käyntejä omatoimisesti, kunnes havaitsi ettei siitä ole apua. Projektityöntekijä on auttanut myös Kelan asioiden hoitamisessa. Projektityöntekijän vetämässä ryhmässä on käsitelty monenlaisia asioita, kuten päihteidenkäyttöä ja oman talouden budjettilaskentaa. Ruokaakin siellä laitetaan ryhmän mieltymysten mukaan. Joskus on käyty nuorten toivomuksesta kuntosalilla. Ryhmässä Kalle on oppinut tuntemaan toisia ja puhumaan asioistaan. Joskus Kalle on huomannut että omassa elämässä on hyviäkin asioita. Puheet jäävät vähemmälle silloin, kun ei ole uutta sanomista. Budjettilaskennassa Kalle laski, paljonko hänellä menee rahaa alkoholin käyttöön ja paljonko hän voisi säästää vähentämällä alkoholin kulutusta. Se tuntui suurelta summalta. Asia on mietityttänyt edelleen. Kallen mielestä rahan säästäminen voisi olla hyvä syy alkoholin käytön vähentämiseen. Hänen mielestään nuorten ryhmässä käyminen on ollut hyvä asia ainakin budjettilaskennan vuoksi. Hän on kuitenkin kiinnostunut enemmän työhommista. Kuntouttavasta työtoiminnasta tulee välillä poissaoloja alkoholin vuoksi. Kallen sanojen mukaan aina ei voi tietää, miten ilta menee ja pääseekö seuraavana päivänä töihin. Haaveena olisi moottoripyörä, mutta siihen ei ole rahaa eikä tallia. Autoharrastuskin kiinnostaisi Kallea ja hänen monia kavereitaan. Hänen mielestään voisi olla hyvin mielekästä rakentaa autoa, kun olisi sopivat tilat. Sinne voisi mennä askartelemaan iltaisin. Kalle kertoo, että jossakin nuoret olivat laittaneet alulle jääautoradan rakentamisen ja projekti oli sitä toteutunut. Kallen mielestä Voimakas-projektin toimintaa tarvitaan, koska silloin saa hoidettua asioitaan. Tukihenkilö auttaa, jos muuten ei saa itse aikaiseksi tehdä asioita. 16

17 4.3 Tuen avulla vaikeuksien läpi Niina on tavannut projektityöntekijää 10 kuukauden ajan. Sinä aikana hänen elämässään on tapahtunut paljon hyviä asioita. Hän oli takertunut huonoon ihmissuhteeseen ja kärsi itsetuhoisuudesta ja masennuksesta. Projektityöntekijän kanssa keskustellen Niina selkeytti ajatuksiaan ja tavoitteitaan sekä löysi itsestään uusia vahvuuksia ja uskallusta seistä omilla jaloillaan. Hän ymmärsi, ettei hänellä ole mitään menetettävää jos suhde loppuu. Lopulta hän teki ratkaisunsa ja päätti suhteen. Samanaikaisesti Niina oli ollut puoli vuotta sairaslomalla masennuksen vuoksi. Hän kävi työkokeilussa puutarhalla, mutta kokemukset siitä olivat huonot. Niina ei halunnut lannistua ja projektityöntekijän rohkaisemana hän saikin työkokeilupaikan tuttavan kahvilasta. Samalla hän löysi rytmiä päivään ja sai alkoholinkäytön hallintaan. Niina on ollut työkokeiluun hyvin tyytyväinen. Projektityöntekijän kanssa hän on tehnyt opiskeluun liittyviä suunnitelmia. Kahvila voisi olla hänen unelmatyöpaikkansa tulevaisuudessakin. Niinalla on kavereita, mutta projektityöntekijän tukea hän pitää tärkeimpänä. Niinan sanojen mukaan kavereihin ei voi luottaa samoin kuin projektityöntekijään ja vieraammalle on helpompi puhua asioistaan. Niina kokee saaneensa paljon vahvuutta kestää vaikeita asioita. Hän luottaa siihen, että projektityöntekijä pysyy hänen tukenaan jatkossakin. Olen kokenut tämän hirveän positiivisena, Niina toteaa. 4.4 Selkeyttä elämässä eteenpäin Jani on kuntouttavassa työtoiminnassa ja suunnittelee opiskelun aloittamista. Hän on tavannut Voimakas-projektin työntekijää vuoden ajan viikoittain. He ovat keskustelleet yhdessä monenlaisista asioista, laidasta laitaan, ja näin Jani on saanut selkeytettyä tulevaisuuttaan. Aikaisemmin hän sai tukea Aspa-palvelusta ja koki sen yhtä tärkeäksi ja hyväksi kuin Voimakas-projektin toiminnan. Tulevaisuuden suunnitelmien selkeytyessä Jani kokee myös olonsa parantuneen. Hän arvelee, että ehkä asiat ovat olleet päässä valmiina keskustelussa ne saa esille. Kuntouttavassa työtoiminnassa Jani on käynyt keskusteluita nuorten ryhmässä ja saanut hyvää vertaistukea. Toisilla nuorilla on ollut aivan samanlaisia ajatuksia kuin hänellä itsellään. Jani on huomannut, että ryhmäkeskusteluiden jälkeen mieliala kohenee, kun on voinut omilla kokemuksillaan auttaa muitakin. Janin arvion mukaan hän ei tarvitse keskustelutukea enää pitkään, kun on paljon pahemmassakin tilanteessa olevia nuoria. Jani kokee hyväksi, että tällaista palvelua on heitä varten. 17

18 5 Kehittämissuositukset Projektin väliarvioinnin tuloksena esitetään seuraavia suosituksia projektin eteenpäin viemiseen: 1. Yleisesti projekti tunnetaan hyvin nuorten palveluverkostoissa ja yhteistyötä on muodostunut monien tahojen kanssa. Joillakin tahoilla tietoisuus projektista ja sen vaikutuksista on vielä vähäistä. Projektissa kannattaa edelleen jatkaa aktiivisesti tiedon välittämistä projektin toiminnasta. 2. Projektissa on edelleen hyvä selkeyttää sitä, millä tavalla projektityö jakautuu eri työmuotoihin eli tapahtumiin, ryhmätoimintoihin, yksilöohjaukseen ja verkostotyöhön. Projektissa voidaan toteuttaa itsearviointia siitä, millaisia vaihtoehtoisia toteutustapoja ja painotuksia työssä on ja millaisia työn toteutustapoja tulee painottaa eri toimintaalueilla niin, että projekti edistää parhaiten tavoitteiden saavuttamista. Samalla on hyvä punnita, tulisiko resursseja keskittää yhteistyöhön tiettyjen tahojen kanssa vai olisiko yhteistyöverkostoa syytä laajentaa. Toiminnan keskittäminen voi antaa mahdollisuuksia yhteistyön syventämiseen tiettyjen tahojen kanssa. Näin voidaan lisätä työntekijöiden varmuutta siihen, että he tuntevat panostavansa riittävästi projektin keskeisimpiin tavoitealueisiin parhaaksi katsotulla tavalla. 3. Projektityöntekijät näkevät tärkeäksi, että nuorten parissa tehtävään työhön lisätään läheissuhteita tukevaa työtä. Nuorten lähipiiriä voidaan ottaa mukaan nuoren kanssa työskentelyyn. Projektisuunnitelmaankin sisältyy perheen roolin ja läheisten merkityksen huomioonottaminen. 4. Nuorten parissa työskentelyyn tarvitaan voimavarakeskeisiä työvälineitä. Voimalimppu-mallista on saatu hyviä kokemuksia ja sitä kehittämällä voidaan saada aikaiseksi hyvä malli. Toimintamallin hyödyntäminen ja voimavarakeskeisen toimintatavan vahvistuminen yleisesti nuorten parissa tehtävässä työssä voivat olla projektin keskeinen tulos, johon kannattaa panostaa projektin aikana. 18

VOIMAVAROJA NUOREN ELÄMÄÄN

VOIMAVAROJA NUOREN ELÄMÄÄN VOIMAVAROJA NUOREN ELÄMÄÄN Voimakas-projektin loppuraportti 2015 Riitta Kinnunen Mikko Ulander Henriikka Mujunen Katri Antinmaa Sisältö 1 VOIMAKAS-PROJEKTIN LOPPUARVIOINNIN TOTEUTUS 3 1.1 Voimakas-projektin

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari Nuorten talo Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014 Titta Pelttari Nuorten talo Matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo avattiin 1.10.2013. Nuorten talolla tarjotaan 16-29-vuotiaille tamperelaisille

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

- silta parempaan tulevaisuuteen -

- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot