VOIMAVAROJA NUOREN ELÄMÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VOIMAVAROJA NUOREN ELÄMÄÄN"

Transkriptio

1 VOIMAVAROJA NUOREN ELÄMÄÄN Voimakas-projektin väliarviointi 2/2014 Riitta Kinnunen Jukka Lidman

2 Sisältö 1 VOIMAKAS- PROJEKTIN JA VÄLIARVIOINNIN TOTEUTUS Voimakas- projektin toteutus Väliarvioinnin toteutus 4 2 PROJEKTIN MUOTOUTUMINEN Yhteistyö palveluverkostossa Asiakasyhteistyö Nuorten ryhmätoiminta 8 3 PROJEKTIN VAIKUTUKSET JA HYÖDYT Nuorten saama hyöty Verkoston näkemykset projektista 13 4 KUVAUKSIA PROJEKTIIN OSALLISTUNEISTA NUORISTA Kun nuorelta puuttuvat muut tukiverkostot Hiljainen haave Tuen avulla vaikeuksien läpi Selkeyttä elämässä eteenpäin 17 5 KEHITTÄMISSUOSITUKSET 18

3 1 Voimakas-projektin ja väliarvioinnin toteutus 1.1 Voimakas-projektin toteutus Voimakas-projekti ( ) on Kehittämiskeskus Tyynelän hallinnoima nuorten mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisprojekti. Voimakas-projektin toiminta kohdentuu vuotiaisiin nuoriin, joilla esiintyy päihde- ja mielenterveysongelmia. Toiminnan kohteena on myös nuorten kanssa työskentelevät henkilöt ja heitä tukeva palveluverkosto. Projekti toimii Varkaudessa, Savonlinnassa sekä Juvalla, Joroisissa ja Rantasalmella (JJRkunnat). Voimakas-projektin tavoitteena on nuorten sosiaalinen vahvistuminen ja voimavarakeskeinen motivoiminen muutokseen. Kyseessä on kehittämisprojekti, joka kehittää nuorten kanssa tehtävää mielenterveys- ja päihdetyötä. Toiminnan periaatteena on kuulla nuoria oman elämänsä asiantuntijoina, tarjota tukea ja kannustusta päihteettömyyteen sekä suunnitella ja toteuttaa yhdessä työntekijäverkoston kanssa päihteetöntä tekemistä ja toimintaa nuorille. Tavoitteena on myös vahvistaa paikkakunnilla toimivaa monialaista ja ammatillista yhteistyötä, syventää osaamista nuorten kanssa tehtävässä työssä sekä toimijoiden kanssa yhdessä mallintaa nuorille sopivaa voimavarakeskeistä työmallia. Voimakas-projektia on kokonaisuudessaan toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Projektityötä tekee kolme aluetyöntekijää. Keskeisimpiä työmuotoja ovat asiakasyhteistyö nuorten palveluverkoston työntekijöiden ja nuorten kanssa, nuorten arkeen jalkautuva henkilökohtainen tukeminen, nuorten ryhmämuotoisen toiminnan järjestäminen sekä suunnittelu- ja kehittämistyö nuorten palveluverkostoissa. Lisäksi projekti on osallistunut nuorille suunnattujen tapahtumien järjestämiseen projektipaikkakunnilla projektin mukaisilla, nuorten voimavaroja tukevilla teemoilla. Voimakas-projekti käynnistyi huhtikuussa Ensimmäisen toimintavuoden aikana projektin aluetyöntekijät verkostoituivat omilla toiminta-alueillaan osaksi nuorten palvelukenttää ja jäsensivät työsarkaansa ja toimintatapoja nuoria tukevien palveluiden tarjoajana ja palveluverkoston yhteistyön kehittäjänä. Projektin alkuvaiheessa kartoitettiin myös nuorten tuensaantia ja palveluiden kehittämistarpeita nuorille ja toimijatahoille toteutetuilla kyselyillä ja verkostotapaamisissa. Voimakas-projektin tunnetuksi tekemiseen panostettiin paljon ja projektia tuodaan edelleen esille toimijaverkostoissa. 3

4 Vuoden 2013 aikana projektin aluetyöntekijät ovat pystyneet täysipainoisemmin paneutumaan nuorten parissa tehtävään työhön. Asiakasyhteistyötä on toteutettu kaikilla projektin toiminta-alueilla. Nuorten ryhmätoimintoja on järjestetty projektissa sen mukaan, millaista tarvetta siihen on nähty kunkin alueen palveluverkostossa. Ensimmäiset ryhmät käynnistyivät ensimmäisen projektivuoden aikana ja toimintaa on lisätty projektin edetessä. Projektin toiminnan periaatteena on nuorten osallisuuden vahvistaminen niin, että nuorten kanssa tehtävä työ pohjautuu heidän omiin toivomuksiin, voimavaroihin ja tavoitteisiin. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia on mahdollistettu nuorille toteutetuilla alkukartoitus-, mielipide- ja palautekyselyillä, ryhmätoimintojen sisällön suunnittelussa nuorten kanssa yhteistyössä ja heidän näkemyksiään kuunnellen sekä järjestämällä nuorten henkilökohtaisia tapaamisia heidän lähtökohtiinsa sopivasti, nuorten luokse jalkautumalla. 1.2 Väliarvioinnin toteutus Voimakas-projektin väliarviointia varten arvioinnin tekijät ovat toteuttaneet kyselyn projektissa mukana olleille nuorille ja yhteistyötahoille tammikuussa Nuorten kysely toteutettiin lomakekyselynä. Kyselyyn vastanneista 22 nuoresta 15 oli saanut yksilökohtaista keskustelutukea ja 10 nuorta oli osallistunut projektin järjestämään ryhmätoimintaan. Kyselyyn vastasi 16 miestä ja 6 naista. He ovat vuotiaita. Heistä 16 on osallistunut projektin toimintaan Juvan, Joroisten tai Rantasalmen alueella, 3 Savonlinnassa ja 3 Varkaudessa. Yhteistyötahojen verkkokysely lähetettiin sähköpostitse 91 työntekijälle, joista kyselyyn vastasi 38 työntekijää ja vastausprosentti oli kohtalaisen hyvä, 42 %. Yhteistyötahoille toteutettuun kyselyyn saatiin eniten vastauksia sosiaalipalveluista (13), nuorisopalveluista (11), terveyspalveluista (7) ja opetuspalveluista (3). Kyselyyn vastanneista yhteensä 20 toimii Juvan, Joroisten tai Rantasalmen alueella, 13 Savonlinnassa ja 7 Varkaudessa. Projektityöntekijät pyysivät nuoria puhelinhaastatteluihin ja välittivät arvioinnin tekijöille 10 haastatteluun lupautuneen nuoren yhteystiedot. Kaikkia näitä nuoria tavoiteltiin puhelimitse ja haastattelu toteutettiin 7 nuoren kanssa. Projektityöntekijöiden nimeämille keskeisimmille yhteistyökumppaneille lähetettiin sähköpostitse pyyntöjä puhelinhaastatteluun. Haastatteluaika saatiin varattua ja haastattelua toteutettua neljän eri alalla toimivan työntekijän kanssa. Lisäksi väliarvioinnin aineistona on käytetty projektin tuottamia raportteja, muistioita sekä muuta kirjallista materiaalia. 4

5 2 Projektin muotoutuminen Projektissa on käyty keskustelua siitä, tulisiko siinä panostaa ennaltaehkäisevään vaiko korjaavaan työhön. On päädytty siihen, että projektityö tarjoaa varhaisessa vaiheessa matalan kynnyksen tukea päihde- ja mielenterveyshaittoja kokeville nuorille. Työ voi olla luonteeltaan sekä korjaavaa että ennalta ehkäisevää. Keskeistä on myös se, että työssä tarkastellaan ja tuetaan kokonaisvaltaisesti nuoren elämänhallintaa. Määrittelyn tekeminen on selkeyttänyt projektin toteuttamista rajaamatta sitä liikaa. Työn sisällöt ovat muotoutuneet eri alueilla eri tavoin, mikä voidaan nähdä luonnollisena ja hyvänä asiana: palvelu mukautuu niihin tarpeisiin, mitkä kunkin alueen palvelukentällä ovat nousseet esille ja mihin yhteistyötahot ovat olleet motivoituneita osallistumaan. Projekti ei ole asettanut tiukkoja raameja siihen, mihin työhön ja minkä yhteistyötahojen kanssa tulisi erityisesti panostaa tai millaiset työ- ja yhteistyökuviot jätetään toiminnan ulkopuolelle. Työn muotoutumiseen on vaikuttanut myös se, että työntekijät ovat tulleet tehtäväänsä erilaisista taustoista. Nämä lähtökohdat antavat työntekijöille vapautta työn toteuttamiseen. Toisaalta työntekijöiden on vaikea määritellä, ovatko he panostaneet riittävästi juuri niihin asioihin, jotka heidän työssään tulee nähdä keskeisimmiksi. Työntekijöillä on kuitenkin selkeä näky siitä, että tehty työ on vastannut nuorten tarpeisiin ja toteutettu nuoria tukevalla tavalla. 2.1 Yhteistyö palveluverkostossa Voimakas-projekti on tehnyt paljon työtä projektista tiedottamiseen sekä verkostoitumiseen nuorten palveluiden kanssa. Projektityöntekijöiden tutustuminen kenttään, uuden toimijan tunnetuksi tuleminen ja asiakasyhteistyön rakentuminen ovat vaatineet oman aikansa, mikä on tyypillistä projektityössä. Projekti on löytänyt hyvin sijansa yhteistyön tekemisessä muiden toimijoiden kanssa. Projektityöntekijät ovat päässeet osaksi alueensa verkostoa ja tehneet monenlaista yhteistyötä eri yhteistyötahojen kanssa. Verkostojen työntekijät ja projektityöntekijät ottavat yhteyttä toisiinsa puolin ja toisin, mikä on yksi osoitus projektin sulautumisesta osaksi verkostoa. Palveluverkostoille tehdyn kyselyn mukaan Voimakas-projekti ja sen tavoitteet tunnetaan kentällä hyvin (kaavio 1). Lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden organisaatiot toimivat yhteistyössä projektin kanssa. 5

6 Kaavio 1. Nuorten palveluverkoston työntekijöiden näkemyksiä Voimakas-projektin toiminnasta (n=38). Kyselyyn saatiin eniten vastauksia sosiaalipalveluista, nuorisopalveluista, terveyspalveluista ja opetuspalveluista, joiden kanssa verkostoituminen ja käytännön yhteistyö on ollut aktiivisinta. Vastausten jakautuminen alueittain kuvaa osaltaan verkostoitumisen laajuutta ja toiminnan luonnetta: yhteistyökyselyyn vastanneista 20 toimii Juvan, Joroisten tai Rantasalmen alueella, 13 Savonlinnassa ja 7 Varkaudessa. Juvan, Joroisten ja Rantasalmen alueen projektityöntekijä on tehnyt erityisen aktiivisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa tapahtumien ja nuorten ryhmätoiminnan järjestämiseksi. Muutama työntekijä toi esille sen, ettei yhteistyötä jostain syystä projektin kanssa ole muodostunut ja että tieto projektin toiminnasta on jäänyt vähäiseksi. Projektissa pyritään lisäämään monialaista ja -ammatillista yhteistyötä nuorten palvelukentällä. Yhteistyötahojen kyselyyn osallistuneista työntekijöistä yli puolet näkee, että projekti on tukenut toimijoiden verkostoitumista ja lisännyt yhteistyötä nuorten palveluissa (kaavio 1). Projekti on onnistunut jossain määrin myös lisäämään tietoa nuorten parissa tehtävään työhön, esimerkiksi nuorten tuentarpeista. Aluetyöntekijät ovat edistäneet monialaista ja -ammatillista yhteistyötä järjestämällä verkostotapaamisia ja osallistumalla olemassa oleviin verkostoihin. Verkostotapaamisissa he ovat jakaneet kokemuksiaan nuorten kanssa työskentelystä ja lisänneet yhteistä ymmärrystä nuorten tilanteesta ja tarpeista. Jokainen aluetyöntekijä on löytänyt omat keskeiset 6

7 moniammatilliset yhteistyöryhmänsä; yhdellä työntekijällä keskeisin verkostoryhmä on ehkäisevän päihdetyön tiimi, toisella monialainen nepparitiimi. Alueilla kokoontuu lukuisia yhteistyöryhmiä vaihtelevin kokoonpanoin, mutta kunkin aluetyöntekijän ryhmien määrä on pidetty kohtuullisena. Aktiivinen esillä oleminen on tärkeää koko projektin ajan. Hyvä esimerkki toimivasta verkostotapaamisesta on ollut ammattilaisten aamiainen, jossa esiteltiin projektin tavoitteita ja pohdittiin nuorten tarpeita palvelukentällä. Keskustelun teemaksi nousi erityisesti terveellisen nuorisokulttuurin rakentaminen päihdekeskeisen elämäntavan vastapainoksi sekä kynnyksen madaltaminen päihteettömyyttä tukevissa palveluissa. Osallistujat näkivät hyväksi sen, että kokoontumisessa pysähdyttiin käsittelemään syvällisemmin yhtä teemaa. Samalla palveluverkoston uudet työntekijät tapasivat uusia yhteistyökumppaneita ja pääsivät rakentamaan yhteistyökuvioita. Projektissa kehitettävä Voimalimppu-toimintamalli on toiminut yhtenä keskustelun avaamisen ja vahvistamisen välineenä. Toimintamallia on testattu ja jo tässä vaiheessa on näkyvissä, että sitä tullaan käyttämään työvälineenä projektin jälkeenkin. Nuorten parissa toimivat tahot näkevät tärkeäksi tämänkaltaiset työvälineet oman työnsä tukena. 2.2 Asiakasyhteistyö Asiakasyhteistyön käynnistyminen on edellyttänyt eri toimijatahoilta projektissa toteutettavan työn hyvää tuntemusta ja toisaalta kunkin potentiaalisen asiakkaan kohdalla arviota siitä, kuinka hyvin projektin tarjoama palvelu osuu nuoren tarpeisiin. Jokaisella aluetyöntekijällä on työn edellyttämä ammattitaito ja asiantuntemus työn onnistuneeseen toteuttamiseen, mikä on antanut hyvän perustan keskinäisen luottamuksen rakentamiseen yhteistyöverkoston kanssa. Eniten asiakasyhteistyötä Voimakas-projektin kanssa ovat tehneet sosiaalitoimi, etsivä nuorisotyö ja oppilaitokset. Voimakas-projektin työ täydentää hyvin olemassa olevaa palvelukenttää. Erityisen tärkeäksi Voimakas-projektin toiminnassa nähdään nuorten luokse jalkautuva pitkäjänteinen tuki. Nuoret kokevat hyväksi sen, että tuki tuodaan arjen ja huolenaiheiden keskelle, asioiden ytimeen. Asioiden käsittely tässä ympäristössä on monille nuorille luontevampaa kuin työntekijän vastaanotolla. Projektityöntekijä toimii turvallisena aikuisena, jonka apuun nuori voi luottaa. Toimintatavat ovat projektin tavoitteiden mukaisesti voimavarakeskeiset ja keskusteluita käydään nuoren toiveita tunnustellen. Työntekijä voi tulla nuoren toivomuksesta mukaan asiakastapaamisiin virastoihin, joihin menemiseen nuorilla saattaa olla korkea kynnys. Osa nuorista tarvitsee näissä tilanteissa tulkkia ja käynnin jälkeen muistuttajaa siitä, miten heidän tulee järjestellä asioitaan. 7

8 Projektissa on tietoisesti vältetty tekemästä päällekkäistä työtä muiden toimijatahojen kanssa. Jalkautuvaa työtä tehdään osin muissakin palveluissa, mutta tarvetta siihen on enemmän kuin viranomaistyössä pystytään toteuttamaan. Joidenkin nuorten on helpompi tarttua neutraaliksi koetun projektin tarjoamaan tukeen kuin esimerkiksi asumispalveluiden tukeen, johon voi liittyä päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen leima. Myös etsivässä nuorisotyössä tehdään jalkautuvaa yksilöohjausta, mutta siinä ei ole mahdollisuutta yhtä pitkiin tukisuhteisiin kuin Voimakas-projektissa. Joustavuus ja notkeus ovat tärkeitä puolia projektin palvelussa, sillä nuorten kanssa tilanteet vaihtuvat nopeasti ja on hyvä, että niihin voidaan tarttua välittömästi. 2.3 Nuorten ryhmätoiminta Nuorten ryhmätoiminnassa nuorille annetaan tilaa kertoa omista toivomuksistaan ja asioista, joista he haluavat lisää tietoa ja kuulla muiden nuorten mielipiteitä ja kokemuksia. Nuoria on vaikea saada ryhmän alusta lähtien mukaan suunnitteluun, mutta myöhemmillä kerroilla nuorilla on siihen hyvät mahdollisuudet. Nuoret ovat pitäneet istuskelun ja keskustelun vastapainoksi toiminnallisista menetelmistä, kuten rentoutumis- ja keskittymisharjoituksista, draamasta ja heittäytymisestä. Kaikkien nuorten näkökulma nähdään tärkeäksi, mutta toiminnassa haluttaisiin saada esille enemmän nuorten kokemusasiantuntijuutta. Nuorten parissa toimivat työntekijät näkevät nuorten ohjatussa ryhmätoiminnassa selkeitä hyötyjä. Nuorten ryhmäytymisessä ja erilaisuuden sietämisessä on suuria haasteita. Nuoret tarvitsevat kykyä nähdä toistensa ja myös omat vahvuutensa. Näihin asioihin tulisi yleisesti kiinnittää enemmän huomiota, ei vain terapian tarpeessa olevien nuorten kanssa. Koulukiusaaminen ja yksinäisyys tuottavat monille nuorille rankkoja kokemuksia. Ryhmätoiminnassa nuoret saavat luottamuksellisessa ilmapiirissä vertaistukea näihin asioihin ja moniin muihin teemoihin. 8

9 3 Projektin vaikutukset ja hyödyt 3.1 Nuorten saama hyöty Projektissa järjestetyt tapahtumat tuottavat nuorille tietoa, ymmärrystä ja mukavia kokemuksia, joita on aina hyvä saada lisää nuorten elämään. Jalkautuvassa yksilökohtaisessa asiakastyössä nuoret saavat tarvitsemaansa tukea ja kannustusta arjen tilanteisiin. Työskentelyssä nuori saa punnita eri vaihtoehtoja elämässään ja peilata elämäntapojaan toisenlaisen nuoren elämään. Nuoria kannustetaan päihteettömyyteen ja annetaan mahdollisuuksia erilaisten elämänhallinnan keinojen tunnusteluun. Nuorten kanssa edetään pienin askelin. Asiakasyhteistyössä projektityöntekijä toimii nuoren rinnalla ja virastojen asiakaskäynneille eri osapuolten välisenä tulkkina. Aluetyöntekijän arvion mukaan useamman tapaamiskerran tukiryhmässä saadaan pitkäkestoisempia vaikutuksia kuin lyhyellä jaksolla. Lyhytkestoisten ryhmäkokeilujen sijasta voimavaroja on hyvä keskittää pitkäjänteiseen työskentelyyn. Vaikeassa elämäntilanteessa olevat nuoret ovat kokeneet, että ryhmätoiminta on antanut heille lisää tulevaisuuden toivoa. Ryhmissä on annettu nuorille tietoa tukea antavista tahoista, jotta he osaisivat tarvittaessa hakea apua ryhmäkokoontumisten päättymisen jälkeen. Nuorille tehdyn kyselyn mukaan valtaosa nuorista on kokenut keskustelut projektityöntekijöiden kanssa ja nuorten ohjatut ryhmätapaamiset erittäin tai melko hyviksi. Palveluissa on tarkasteltu nuorten elämäntilannetta kokonaisvaltaisella tavalla ja käyty läpi koko elämisen kirjoa hyvin voimavarakeskeisellä tavalla. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet nuoret ovat käsitelleet työntekijän kanssa tai ryhmässä muiden muassa ajanvietteisiin ja harrastusmahdollisuuksiin, ihmissuhteisiin, raha-asioiden hoitamiseen ja arjenhallintaan liittyviä asioita (kaavio 2). Myös päihteiden käyttö ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset ovat olleet esillä lähes jokaisen nuoren kanssa. Nuorten kanssa on pohdittu paljon myös itsetuntoa parantavia sekä rohkeutta ja tasapainoisuutta lisääviä asioita. 9

10 Kaavio 2. Teemoja, joita nuoret ovat käsitelleet Voimakas-projektin työntekijän kanssa tai ryhmässä (n=21). Nuorten näkemykset palveluiden toteutuksesta ovat hyvin myönteiset (kaavio 3). Projektin kautta nuoret ovat kohdanneet ihmisiä, joilta he ovat saaneet kaipaamaansa tukea. Nuorille on jäänyt tunne, että heidät on otettu ihmisenä hyvin huomioon. Lähes kaikki nuoret ovat kokeneet, että käydyt keskustelut ja järjestetty toiminta on ollut mielekästä ja että heidän näkemyksiään on otettu huomioon toiminnan sisällön suunnittelussa. Lähes jokainen kyselyyn vastannut nuori on myös saanut ohjausta tarvitsemiinsa palveluihin. Olen!voinut!vaikuttaa!järjestetyn! toiminnan!sisältöön! Käydyt!keskustelut!ovat!olleet!antoisia! Olen!osallistunut!aktiivisesti!järjestettyyn! toimintaan! Minut!on!ohjattu!tarvitsemiini!palveluihin! Minut!on!otettu!ihmisenä!hyvin! huomioon! Järjestetty!toiminta!on!ollut!mielekästä! Olen!kohdannut!ihmisiä!joilta!saan!tukea! 0!%! 20!%! 40!%! 60!%! 80!%! 100!%! %"osuus&nuorista& Kaavio 3. Myönteisiä kokemuksia, joita nuoret ovat saaneet Voimakas-projektissa (n=21).! 10

11 Kyselyn mukaan Voimakas-projektiin osallistuneet nuoret ovat halunneet muutosta elämäänsä ja projekti on pystynyt hyvin vastaamaan näihin tarpeisiin (kaavio 4). Nuorista yli 80 prosenttia on kaivannut uusia näkökulmia elämäntilanteeseensa ja toisen ihmisen tukea muutosten toteuttamiseen. Näistä nuorista 2/3 on saanut tarvitsemaansa apua. Kaavio 4. Asioita, joissa Voimakas-projektiin osallistuneet nuoret ovat kokeneet myönteistä muutosta, kaipaisivat muutosta jatkossa tai eivät koe tarvetta muutokseen (n=22). Projektissa tehty työ on osunut juuri kohdalleen niihin tavoitteisiin, joihin nuoret tähtäävät. Projekti on erityisesti lisännyt nuorten toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen ja tuonut tasapainoa elämään (kaavio 4). Nuoret kokevat selviytyvänsä arjen asioista entistä paremmin. Uni- ja päivärytmikin on monen kohdalla parantunut. Nuoret ovat myös saaneet uusia ajanvietteitä ja harrastuksia sekä tehneet suunnitelmia opiskeluun liittyen. 11

12 Jossain määrin projektissa tehty työ on myötävaikuttanut nuorten työnhakuun ja talouden tasapainoon. Nuoret ovat kokeneet itsensä virkistyneiksi ja terveemmiksi sekä lisänneet liikuntaa. Tämänkaltaisia vaikutuksia on havainnut noin kolmasosa kyselyyn vastanneista nuorista. Puolet nuorista on tunnistanut itsellään päihdeongelman ja halunnut vähentää päihteiden käyttöä. Näistä nuorista jopa 60 prosenttia on onnistunut muutoksen toteuttamisessa. Useimmat nuoret kokevat, että heidän suhteet vanhempiin ja muihin läheisiin ovat riittävän hyvät. Noin kolmasosa nuorista on halunnut saada aikaan muutoksia ihmissuhteissaan ja heistä yli 60 prosenttia on onnistunut viemään näitä asioita parempaan suuntaan. Projektin yhteistyöverkostolle tehdyssä kyselyssä tulee hyvin esille projektin kokonaisvaltainen, voimavaralähtöinen tuki nuorille. Kyselyssä verkoston työntekijät kuvasivat nuorten saamaa hyötyä projektista muun muassa seuraavin sanoin: Nuoret saavat luotettavan tukihenkilön, johon voivat olla yhteydessä. Nuorten saattaa olla helpompi jakaa asioita ja tunteita henkilön kanssa, joka ei ole viranomainen. Yksittäistapauksissa lisätuki yhteiskunnan ammatilliselle työlle. Henkilökohtaista tukea arkeen. Matala kynnys avunsaantiin On joku joka neuvoo eteenpäin, jos ei itse jaksa hakea apua - ryhmätoiminta - vertaistuki on erittäin tärkeää - kuntoutumista - mahdollisuus saada elämänsyrjästä kiinni Heille on kehitetty keskusteluvälineitä ja asiantuntijakeskustelua. Tiedon välittäminen, keskustelut, palveluohjaus. Koen, että yleisesti nuorille on tullut hyvää tietoa tämän projektin työn myötä. Arjessa tukeminen (päivärytmi, sosiaalinen kanssakäyminen, jne.) ja aikuisen mallina toiminen Yksilötukea elämäntilanteeseen, silmien avaamista muutokselle. Arkipäivän jalkauttamisessa ehkä enemmän käsiä ja toimijoita nuorten kanssa. Nuoret saavat oman kuulijan ja mahdollisesti voimaantuvat. Nuori tarvitsee tukea selviytyäkseen sekä ohjastusta elämänhallintaan. Myös antaa tietoa riskeistä ja vaikutuksista kokonaiselämään. Heidät eli jokaisen elämä ja sen asiat kokonaisuutena otetaan tosissaan. Kohtaaminen on tärkeää, tulla nähdyksi. Ainakin nuori on saanut rinnalla kulkijan ja ohjausta avun pariin. Enemmän välittäviä aikuisia, nopea ja helppo ottaa yhteyttä Nuoret tarvitsevat henkilökohtaista tukea ja ohjausta tällä saralla Yhden uuden ammattilaisen läsnäolo on jokaiselle hänen kohtaamalleen nuorelle jonkinlaista jelppiä. On tärkeää ohjata nuori sellaisen tuen piiriin, josta hän saa oikeanlaista ja ammattimaista apua sekä tukea ongelmiinsa. Tietoa, keskustelua, tapaamisia ja ohjaamista tarvittaessa muun palvelun piiriin. 12

13 Nuorille tehdyn kyselyn perusteella ei nouse esille asioita, joihin projektissa tulisi vaikuttaa entistä vahvemmin. Nuoret ovat tyytyväisiä saamaansa apuun, eivätkä osaa pyytää mitään sen lisäksi. 3.2 Verkoston näkemykset projektista Nuorten parissa toimivat yhteistyötahot näkevät projektin toiminnan tarpeelliseksi. Suurin osa työntekijöistä myös näkee nuorten hyötyneen toiminnasta. Lähes puolet toimijoista näkee projektin hyviä tuloksia omalla palvelukentällään. Kaikki toimijat eivät kuitenkaan tiedä, kuinka tuloksellista työ nuorten parissa on ollut. Työ haasteellisessa tilanteessa elävien nuorten parissa voi olla näkymätöntä senkin vuoksi, että edistysaskeleet saattavat olla pieniä ja tapahtua vasta pitkällä aikajänteellä (kaavio 5). Kaavio 5. Nuorten palveluverkoston työntekijöiden näkemyksiä Voimakas-projektin hyödyistä ja vaikutuksista (n=38). Yhteistyötahot ovat hyötyneet projektin toiminnasta, sillä se tarjoaa lisää resursseja nuorten tueksi. Nuorten parissa toimiville työntekijöillekin on tärkeää, että asiakkaana oleva nuori saa tarvitsemansa tuen projektin kautta, kun työntekijän oma työ ei ulotu asiakkaan arkeen ja käytännön asioissa tukemiseen. Nuoren kanssa työskentely pohjautuu aina työntekijän, projektityöntekijän ja nuoren kesken asetettuihin tavoitteisiin. Yhteisiä palavereja voidaan pitää myös matkan varrella, jotta työntekijä voi seurata nuoren asioiden ja tilanteen etenemistä. 13

14 Projektille on asetettu tavoite kehittää toimijoiden osaamista nuorten parissa tehtävässä työssä. Osa yhteistyötahoista on havainnut yhteistyöllä tällaista merkitystä (kaavio 1). Projektityöntekijät ovat levittäneet voimavarakeskeistä ajattelutapaa nuorten kanssa työskentelyyn. Esimerkiksi eräs opettaja antaa kiitosta kasvatuskumppanuudesta, jota hän on saanut projektityöntekijältä. Opettaja on saanut vahvistusta nuorten kohtaamiseen ja ryhmän ohjaamisen haasteisiin projektityöntekijän kanssa käydyistä konsultatiivisista keskusteluista. Yhteistyötahoille tehtyyn kyselyyn vastanneet työntekijät kuvasivat projektin tuomaa hyötyä palvelukentällä muun muassa seuraavin sanoin: Työntekijä on saanut työparin, jonka kanssa voi jakaa ajatuksia nuoresta ja toimia yhdessä nuoren hyväksi Projektityöntekijä voi jalkautua paremmin nuoren arkeen ja auttaa käytännön asioissa On saatu ohjausresurssia nuorten ryhmiin Mahdollisuus keskusteluun ammatillisesti pulma- ja onnistumistilanteissa Yhteistyökumppani, tuki, sparraaja, kokoaja Vahvistaa verkostoitumista Eri ammattiryhmien työnkuvan hahmottaminen ja tutustuminen toisiin työntekijöihin toisissa yksiköissä Projektit tuovat aina jotain uusia ideoita käytännön työhön. Toimintatapojen juurruttaminen on projektissa haasteellinen tehtävä. Työntekijät ovat saaneet uutta tutkimustietoa Tiedon saaminen, tukeminen tällä kentällä, josta ei tunne itse tietävänsä aina tarpeeksi Ennaltaehkäisevän päihdetyön erityisosaamisen vahvistuminen 14

15 4 Kuvauksia projektiin osallistuneista nuorista Seuraavat tarinat pohjautuvat Voimakas-projektin asiakkaana olevien nuorten haastatteluihin. Tarinoissa nuorten nimet on muutettu ja muut nuorten tunnistetiedot poistettu tai muutettu. Kuvausten tarkoituksena on kertoa nuorten näkökulmasta projektissa toteutetusta työstä ja sen vaikutuksista. 4.1 Kun nuorelta puuttuvat muut tukiverkostot Jenna on ammattikoulua käyvä nuori. Hän muutti kotoaan opiskelupaikkakunnalle aloittaessaan opiskelun eikä olisi halunnut enää asua yksinhuoltajaisän kanssa. Poikaystävä on armeijassa eikä Jennalla ole muita ystäviä, joiden kanssa hän voisi jakaa asioitaan. Voimakas-projektin työntekijä on hänelle tärkeä tuki. Hänen kanssa Jenna kokee pääsevänsä irti vaikeista asioista niin, ettei hänen tarvitse jäädä miettimään niitä yksin omassa päässään. Tyttö sanookin harjaantuneensa puhumaan asioistaan, kun hän on keskustellut niin paljon projektityöntekijän kanssa. Hän kuulostaa puheissaan vakaalta ja rauhalliselta. Jennan mielestä on mukavaa sopia tapaamiset kahvilaan ja nähdä samalla muitakin ihmisiä. Jenna on kokenut keskustelut projektityöntekijän kanssa tärkeiksi ja tukea antaviksi. Keskustelut ovat auttaneet häntä jäsentämään omia ajatuksiaan. Tytön mukaan projektityöntekijällä on taitoa ottaa puheeksi erilaisia asioita tilanteen mukaan, joten keskustelu on tuntunut luontevalta. Jennan mielestä erityisen tärkeää on luottamuksellisuus: vieraalle ihmiselle on ollut helpompi puhua asioista kuin tutulle. Sosiaalitoimistossa ja lääkärissä vaihtuu ihmiset, mutta tukihenkilö pysyy samana. Tyttö kertoo, että keskustelut ja tapaamiset projektityöntekijän kanssa ovat rohkaisseet häntä kohtaamaan myös muita ihmisiä ja luottamaan heihin. Jenna on käynyt projektityöntekijän kanssa sosiaalitoimistossa. Projektityöntekijä on kannustanut asioiden hoitamiseen ja näin sosiaalitoimistossa on tullut käytyä. Tyttö on kokenut hyväksi sen, että asiakaskäynnillä sosiaalitoimistossa ei tarvitse jännittää niin paljon, kun projektityöntekijä on siellä hänen kanssaan. Jos Jenna ei ole saanut siellä sanaa suustaan, projektityöntekijä on kertonut hänen tilanteestaan. Projektityöntekijä on aina kysynyt tytöltä, onko sopivaa että hän tulee mukaan. 15

16 Tällaisen tuen Jenna toivoo jatkuvan, kunnes hän pärjää itsenäisesti. Tytön mielestä projektityöntekijä osaa kiitettävästi kuunnella hänen mielipiteitään. Hän kokee, että palvelu on ollut positiivista ja tosi hyvää. 4.2 Hiljainen haave Kalle on kuntouttavassa työtoiminnassa käyvä nuori mies. Hän on osallistunut Voimakasprojektin järjestämään nuorten ryhmätoimintaan. Välillä viikko sujuu mallikkaasti, välillä alkoholi vie mukanaan. Projektityöntekijä ohjasi Kallen A-klinikalle ja he menivät sinne yhdessä. Yksin Kalle ei olisi sinne lähtenyt. Jonkin aikaa poika jatkoi käyntejä omatoimisesti, kunnes havaitsi ettei siitä ole apua. Projektityöntekijä on auttanut myös Kelan asioiden hoitamisessa. Projektityöntekijän vetämässä ryhmässä on käsitelty monenlaisia asioita, kuten päihteidenkäyttöä ja oman talouden budjettilaskentaa. Ruokaakin siellä laitetaan ryhmän mieltymysten mukaan. Joskus on käyty nuorten toivomuksesta kuntosalilla. Ryhmässä Kalle on oppinut tuntemaan toisia ja puhumaan asioistaan. Joskus Kalle on huomannut että omassa elämässä on hyviäkin asioita. Puheet jäävät vähemmälle silloin, kun ei ole uutta sanomista. Budjettilaskennassa Kalle laski, paljonko hänellä menee rahaa alkoholin käyttöön ja paljonko hän voisi säästää vähentämällä alkoholin kulutusta. Se tuntui suurelta summalta. Asia on mietityttänyt edelleen. Kallen mielestä rahan säästäminen voisi olla hyvä syy alkoholin käytön vähentämiseen. Hänen mielestään nuorten ryhmässä käyminen on ollut hyvä asia ainakin budjettilaskennan vuoksi. Hän on kuitenkin kiinnostunut enemmän työhommista. Kuntouttavasta työtoiminnasta tulee välillä poissaoloja alkoholin vuoksi. Kallen sanojen mukaan aina ei voi tietää, miten ilta menee ja pääseekö seuraavana päivänä töihin. Haaveena olisi moottoripyörä, mutta siihen ei ole rahaa eikä tallia. Autoharrastuskin kiinnostaisi Kallea ja hänen monia kavereitaan. Hänen mielestään voisi olla hyvin mielekästä rakentaa autoa, kun olisi sopivat tilat. Sinne voisi mennä askartelemaan iltaisin. Kalle kertoo, että jossakin nuoret olivat laittaneet alulle jääautoradan rakentamisen ja projekti oli sitä toteutunut. Kallen mielestä Voimakas-projektin toimintaa tarvitaan, koska silloin saa hoidettua asioitaan. Tukihenkilö auttaa, jos muuten ei saa itse aikaiseksi tehdä asioita. 16

17 4.3 Tuen avulla vaikeuksien läpi Niina on tavannut projektityöntekijää 10 kuukauden ajan. Sinä aikana hänen elämässään on tapahtunut paljon hyviä asioita. Hän oli takertunut huonoon ihmissuhteeseen ja kärsi itsetuhoisuudesta ja masennuksesta. Projektityöntekijän kanssa keskustellen Niina selkeytti ajatuksiaan ja tavoitteitaan sekä löysi itsestään uusia vahvuuksia ja uskallusta seistä omilla jaloillaan. Hän ymmärsi, ettei hänellä ole mitään menetettävää jos suhde loppuu. Lopulta hän teki ratkaisunsa ja päätti suhteen. Samanaikaisesti Niina oli ollut puoli vuotta sairaslomalla masennuksen vuoksi. Hän kävi työkokeilussa puutarhalla, mutta kokemukset siitä olivat huonot. Niina ei halunnut lannistua ja projektityöntekijän rohkaisemana hän saikin työkokeilupaikan tuttavan kahvilasta. Samalla hän löysi rytmiä päivään ja sai alkoholinkäytön hallintaan. Niina on ollut työkokeiluun hyvin tyytyväinen. Projektityöntekijän kanssa hän on tehnyt opiskeluun liittyviä suunnitelmia. Kahvila voisi olla hänen unelmatyöpaikkansa tulevaisuudessakin. Niinalla on kavereita, mutta projektityöntekijän tukea hän pitää tärkeimpänä. Niinan sanojen mukaan kavereihin ei voi luottaa samoin kuin projektityöntekijään ja vieraammalle on helpompi puhua asioistaan. Niina kokee saaneensa paljon vahvuutta kestää vaikeita asioita. Hän luottaa siihen, että projektityöntekijä pysyy hänen tukenaan jatkossakin. Olen kokenut tämän hirveän positiivisena, Niina toteaa. 4.4 Selkeyttä elämässä eteenpäin Jani on kuntouttavassa työtoiminnassa ja suunnittelee opiskelun aloittamista. Hän on tavannut Voimakas-projektin työntekijää vuoden ajan viikoittain. He ovat keskustelleet yhdessä monenlaisista asioista, laidasta laitaan, ja näin Jani on saanut selkeytettyä tulevaisuuttaan. Aikaisemmin hän sai tukea Aspa-palvelusta ja koki sen yhtä tärkeäksi ja hyväksi kuin Voimakas-projektin toiminnan. Tulevaisuuden suunnitelmien selkeytyessä Jani kokee myös olonsa parantuneen. Hän arvelee, että ehkä asiat ovat olleet päässä valmiina keskustelussa ne saa esille. Kuntouttavassa työtoiminnassa Jani on käynyt keskusteluita nuorten ryhmässä ja saanut hyvää vertaistukea. Toisilla nuorilla on ollut aivan samanlaisia ajatuksia kuin hänellä itsellään. Jani on huomannut, että ryhmäkeskusteluiden jälkeen mieliala kohenee, kun on voinut omilla kokemuksillaan auttaa muitakin. Janin arvion mukaan hän ei tarvitse keskustelutukea enää pitkään, kun on paljon pahemmassakin tilanteessa olevia nuoria. Jani kokee hyväksi, että tällaista palvelua on heitä varten. 17

18 5 Kehittämissuositukset Projektin väliarvioinnin tuloksena esitetään seuraavia suosituksia projektin eteenpäin viemiseen: 1. Yleisesti projekti tunnetaan hyvin nuorten palveluverkostoissa ja yhteistyötä on muodostunut monien tahojen kanssa. Joillakin tahoilla tietoisuus projektista ja sen vaikutuksista on vielä vähäistä. Projektissa kannattaa edelleen jatkaa aktiivisesti tiedon välittämistä projektin toiminnasta. 2. Projektissa on edelleen hyvä selkeyttää sitä, millä tavalla projektityö jakautuu eri työmuotoihin eli tapahtumiin, ryhmätoimintoihin, yksilöohjaukseen ja verkostotyöhön. Projektissa voidaan toteuttaa itsearviointia siitä, millaisia vaihtoehtoisia toteutustapoja ja painotuksia työssä on ja millaisia työn toteutustapoja tulee painottaa eri toimintaalueilla niin, että projekti edistää parhaiten tavoitteiden saavuttamista. Samalla on hyvä punnita, tulisiko resursseja keskittää yhteistyöhön tiettyjen tahojen kanssa vai olisiko yhteistyöverkostoa syytä laajentaa. Toiminnan keskittäminen voi antaa mahdollisuuksia yhteistyön syventämiseen tiettyjen tahojen kanssa. Näin voidaan lisätä työntekijöiden varmuutta siihen, että he tuntevat panostavansa riittävästi projektin keskeisimpiin tavoitealueisiin parhaaksi katsotulla tavalla. 3. Projektityöntekijät näkevät tärkeäksi, että nuorten parissa tehtävään työhön lisätään läheissuhteita tukevaa työtä. Nuorten lähipiiriä voidaan ottaa mukaan nuoren kanssa työskentelyyn. Projektisuunnitelmaankin sisältyy perheen roolin ja läheisten merkityksen huomioonottaminen. 4. Nuorten parissa työskentelyyn tarvitaan voimavarakeskeisiä työvälineitä. Voimalimppu-mallista on saatu hyviä kokemuksia ja sitä kehittämällä voidaan saada aikaiseksi hyvä malli. Toimintamallin hyödyntäminen ja voimavarakeskeisen toimintatavan vahvistuminen yleisesti nuorten parissa tehtävässä työssä voivat olla projektin keskeinen tulos, johon kannattaa panostaa projektin aikana. 18

VOIMAVAROJA NUOREN ELÄMÄÄN

VOIMAVAROJA NUOREN ELÄMÄÄN VOIMAVAROJA NUOREN ELÄMÄÄN Voimakas-projektin loppuraportti 2015 Riitta Kinnunen Mikko Ulander Henriikka Mujunen Katri Antinmaa Sisältö 1 VOIMAKAS-PROJEKTIN LOPPUARVIOINNIN TOTEUTUS 3 1.1 Voimakas-projektin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

yöote Vamoksen näkökulmia

yöote Vamoksen näkökulmia Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tammikuu 29 Mistä tiedot on saatu? Kysely lähetettiin kaikille johto-

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry 30.11.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari

Lisätiedot

Starttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta. S i r p a K i l j o 2. 2. 2 0 1 6

Starttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta. S i r p a K i l j o 2. 2. 2 0 1 6 Starttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta S i r p a K i l j o 2. 2. 2 0 1 6 SIIKALATVAN KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kirjastotoimen johtaja Riitta Tranberg Nuorisopalvelut/Nuorisotoimi Vapaa-aikasihteeri

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Nuorten kynnyksetön palvelupaikka NUPPA

Nuorten kynnyksetön palvelupaikka NUPPA Nuorten kynnyksetön palvelupaikka NUPPA www.kajaani.fi/palvelut/nuppa Suomessa toimii nyt vuonna 2016 lähes 40 Ohjaamoa KYNNYKSETÖN NUORTEN PALVELUPAIKKA NUPPA ALLE 30-VUOTIAILLE sekä eri viranomaistahoille,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot