Tarve paikallisiin säästöihin kasvaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarve paikallisiin säästöihin kasvaa"

Transkriptio

1 Kuntatyönantajan 2/2009 eripainos Julkaisija Kunnallinen työmarkkinalaitos Säästetään henkilöstömenoissa! Kuntatyönantajan teemasivut, huhtikuu 2009 Tarve paikallisiin säästöihin kasvaa Säästöjä kohdentaen vai juustohöylällä? Työtehtävien muuttaminen Työajat toiminnan mukaan Millä hinnalla teetät työtä? Työaikajoustot mahdollisia Työaikakorvaukset rahana vai vapaana? Kustannukset kuriin palkkojen yhteensovittamisessa Paikallinen sopiminen Lomarahan vaihto vapaaksi Lomauttaminen Opetustoimen sopeuttaminen talouteen Tarve paikallisiin säästöihin kasvaa Taloustilanteen muututtua ennakoitua heikommaksi kunnissa joudutaan arvioimaan uudelleen talousarviot ja -suunnitelmat. Menot on sopeutettava laskeviin tuloihin. Hyvää ja johdonmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja keskinäistä luottamusta tarvitaan lähivuosina, kun monissa kunnissa joudutaan harkitsemaan säästöjä ja paikallisia sopimuksia luvun alun lamassa kunnat toimivat vastuullisesti ja tasapainottivat taloutensa pääosin menosäästöin. Henkilöstöpolitiikassa tulee paikallisten mahdollisuuksien mukaan noudattaa pidättyvyyttä ja välttää irtisanomisia. Vaikka taloustilanne edellyttää kuntatyönantajalta säästötoimenpiteitä, ei se estä hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamista. Kuntien asema hyvinä ja turvallisina työnantajina korostuu huonoina aikoina, jolloin yksityiseltä sektorilta kuuluu vain huonoja uutisia kuten irtisanomisia ja lomautuksia. Kunta-ala oli viime työolobarometrissä ainoa sektori, jolla työelämän laadun yleisarvosana ei ollut heikentynyt. Kuntasektori sai kiitettävän arvosanan myös työpaikan varmuudesta. Taloudellisen kriisin jälkeen tulee noususuhdanne, jolloin kilpailu osaavasta työvoimasta alkaa. Siihen pitää varautua siten, että koko alan työnantajaimago ja tehokas rekrytointi ovat kunnossa. Työelämään tulevat ikäluokat pienevät koko ajan ja nuoret korostavat yksilöllisyyttä sekä arvostavat vapaa-aikaa. Myös eettiset seikat ovat tärkeitä työpaikan valinnassa. Sen ovat myös yksityisen sektorin yritykset havainneet ja laativat kilvan yhteiskuntavastuuraporttejaan ja korostavat avoimuuttaan. Kuntasektorilla nämä tekijät ovat niin itsestään selvyyksiä, että niitä ei edes osata pitää kilpailutekijöinä. Lomarahat ja palkattomat vapaat Tässä tilanteessa myös henkilöstön on muiden sektoreiden tapaan osallistuttava talkoisiin. Kuntatyönantaja tarjoaa mahdollisuutta joko vaihtaa lomarahat vapaaksi tai ottaa palkatonta vapaata. Tällä hetkellä kuitenkin olemme vielä tilanteessa, jossa kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat toistaiseksi joko kieltäneet tai estäneet paikalliset ratkaisut. Joissakin kunnissa on kuitenkin paikallisesti onnistuttu sopimaan asiasta. Paikallisen sopimustoiminnan arvostaminen ja sen hyväksyminen, että sekä kunnat että niiden työntekijät ovat erilaisessa asemassa myös taloudellisesti, olisi nyt tarpeen myös järjestöpuolella. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi pitäisi jättää paikallisen sopimisen varaan samoin kuin yksityisellä sektorilla. Myös valtiotyönantajan palveluksessa olevat saavat kaavamaisesti vaihtaa lomarahansa vapaaksi myös niin sanottuina normaaliaikoina. Henkilöstömäärän vähentäminen Henkilöstön ikääntyessä kunnissa vapautuu vuosittain useita tehtäviä ja virkoja. Niiden täyttämättä jättäminen pysyvästi tai määräaikaisesti ja ylipäätään tarkempi harkinta rekrytoinnissa vaikuttaa tehokkaasti kustannusten karsimiseen. Vaikeutetun rekrytointimenettelyn ulottaminen myös kaavamaiseen sijaisten palkkaamiseen tehoaa nopeasti. Sisäisten varahenkilöjärjestelmien järjestelmällinen hyödyntäminen säästää myös aikaa ja keventää hallinnollisen työn tarvetta, joka vääjäämättä kohdistuu myös rekrytointiprosessiin käytettävään aikaan. Sijaistyövoiman tarve vähenee, kun mm. vakinaisten työaikakorvaukset maksetaan rahana vapaa-ajan sijaan. Yhteistyö kuntaorganisaation sisällä auttaa, kun henkilöstöä siirretään tehtävästä toiseen kausiluonteisissa tehtävissä, jolloin sijaistyövoiman tarve vähenee ja samalla saadaan työntekijöille rakennetuksi kokopäiväisiä tehtäväkokonaisuuksia. Kuntatyönantaja 2/

2 Säästöjä kohdentaen vai juustohöylällä? Henkilöstömenojen säästöt ovat kaksiteräinen miekka, koska taloudellisessa kriisissä kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen kysyntä kasvaa. Talouden tasapainottamista voidaan tehdä juustohöylällä leikkaamalla kaikkialta tasaisesti. Tavoiteltavampi malli on kuitenkin säästöjen etsiminen sieltä, missä palvelujen supistusten vaikutukset ovat vähäisempiä ja lyhytkestoisempia. Aloitus täsmäsäästöillä Säästöratkaisut sisältävät yleensä toimia, joilla saadaan aikaan säästöjä nopeasti jo samana budjettivuonna, ja toimia, joilla säästöt realisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä. Säästösuunnitelmiin olisi hyvä sisällyttää arvio toimenpiteiden nettosäästöistä lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Tarpeellisia rakenneuudistuksia voidaan nopeuttaa siellä, missä henkilöstövoimavaroja on yli tarpeen tai ne ovat muutoin vinoutuneita tai missä suunnitelmissa on oman palvelutuotannon supistukset. Pidemmällä aikavälillä säästöjä saadaan aikaan kaikissa toiminnoissa uudistamalla kuntatyönantajien yhteistyötä ja työnjakoa, poistamalla päällekkäisyyksiä ja ottamalla Kustannukset kuriin! kriittistä harkintaa virkojen tai toimien perustamiseen ja täyttämiseen tervettä järkeä määräaikaisten käyttöön työvoimaa sinne missä sitä tarvitaan paikallinen sopiminen palkattomat vapaat työajan tehokas käyttö henkilöstö oikeaan aikaan oikeaan paikkaan työprosessien ja työn sisällön läpikäynti Kunta-alan työvoimakustannukset ovat 19,5 miljardia euroa. Kuntien toimintamenoista yli 60 % - terveydenhuollon kuntayhtymissä jopa 70 % - muodostuu henkilöstömenoista. Talouden tasapainottaminen on useimmiten mahdotonta puuttumatta henkilöstömenoihin. henkilöstösuunnittelun lähtökohdaksi periaate: oikea määrä oikeita ihmisiä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kuntarakenneuudistus rajoittaa työnantajan oikeutta rationaaliseen toimintaan takaamalla kuntaliitoksissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiouudistuksissa henkilöstölle viiden vuoden irtisanomissuojan. Tämä ei kuitenkaan estä tehtävien ja sijoituspaikkojen uudelleen arviointia ja muuttamista olennaisestikin. Irtisanomissuojasta huolimatta myös henkilöstön tilapäinen lomauttaminen on mahdollista, ja se voidaan myös uusia. Ylimääräistä henkilöstöä voidaan myös auttaa aktiivisesti hakeutumaan uusiin tehtäviin mm. outplacement -palveluja hyödyntäen. Nopeita säästöjä määräaikaisia vähentämällä Merkittävät säästöt viime laman aikana saatiin määräaikaisen henkilöstön käytön supistuksilla. Määräaikaisten määrä väheni silloin 17 %:iin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa määräaikaisten osuus on nykyisin 22 %:a, ja suurin osa heistä on sijaisia. Henkilöstömitoitukset eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollossakaan niin tiukkoja, ettei toiminen pienemmälläkin sijaismäärällä olisi mahdollista. Määräaikaisen työvoiman käyttämistottumuksia kannattaa tarkastella kriittisesti. Kunnan pysyvä varahenkilöstö on tarkoitettu eri yksiköiden akuuttiin työvoimatarpeeseen eikä pysyväksi lisävoimavaraksi. Kaikki ei ole kohdallaan, jos ulkopuolisen työvoiman käyttö jatkuu entisellään varahenkilöstöjärjestelmästä huolimatta. Naisvaltaisilla aloilla on erilaisten vapaa-aikakorvausten käyttö suosittua, ja ulkopuolista työvoimaa käytetään kattamaan jopa vakituisen henkilön työaikavapaita. Vapaa-aikakorvausten laajamittainen käyttö paljastaa kuitenkin sen, että henkilöstöä on liikaa tai että kyseessä on kierre. Säästöjä paikallisesti sopien Nopeita säästöjä saadaan lomauttamalla. Lomautukset voidaan kohdistaa tasapuolisesti koko henkilöstöön riippumatta siitä, että kustannusten vähentämistarve tai tuotannon supistukset kohdistuisivat vain osaan toimintoja. Lomauttamisoikeuteen liittyy kuitenkin myös rajoitus: samanaikaisesti ei voida palkata ulkopuolista työvoimaa, kuten sijaisia. Lomautusten nettosäästö saattaa olla kyseenalainen. Työyhteisön kannalta parempaan lopputulokseen päästään vapaaehtoisin palkattomin lomin, jotka voidaan jaksottaa pitkälle aikavälille palvelutuotannon ja henkilöstön tarpeet ennakoiden. Paikallisesti sopien voidaan vastata paikallisiin tarpeisiin. Viime vuosina on paikallisesti sovittu erilaisista valtakunnallista sopimusta paremmista etuuksista. Hyvinä aikoina syntyneet etuudet on nyt perusteltua ottaa uuteen tarkasteluun ja selvittää, mitä säästöjä niitä väliaikaisesti karsimalla voidaan saada. On syytä suhtautua vakavasti myös tulevien palkankorotusten tai lomarahojen määräaikaisiin leikkauksiin paikallisesti sopien, ja etsiä yhdessä muita säästökohteita, jotka eivät halvaannuta työyhteisöjen tuloksellista toimintaa. 14 Kuntatyönantaja 2/2009

3 Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön tehtäviä voidaan muuttaa toiminnan kannalta järkevämmäksi sopimusten, säännösten ja määräysten asettamissa rajoissa. Työntekijän siirtäminen toisiin tehtäviin Työntekijän tehtävistä sovitaan aina työsopimuksella. Työsopimuksessa ei tulisi olla liian yksityiskohtaista määräystä työntekopaikasta tai toimipaikasta. Tilapäisesti työntekijä on velvollinen siirtymään (enintään kahdeksaksi viikok- Työtehtävien muuttaminen Palvelutoiminnassa on mahdollisuus saavuttaa säästöjä työtehtäviä järjestelemällä ja muuttamalla. si) muihinkin kuin työsopimuksensa mukaisin tehtäviin, joita voidaan pitää hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella hänelle sopivina. Työnantajalla on myös työnjohto-oikeutensa (direktio-oikeutensa) nojalla mahdollisuus tehdä töiden asianmukaista järjestelyä, mikäli se muuttaisi vähäisesti työntekijän työtehtäviä. Mikäli tehtävämuutokset poikkeavat olennaisesti työsopimuksen mukaisista tehtävistä, voidaan työntekijä siirtää pysyvästi toisiin tehtäviin vain sopimalla asiasta työntekijän kanssa tai jos työnantajalla on olemassa irtisanomisperuste. Tarvitaanko sijaista? Vakituisen henkilön poissaolon vuoksi on pohdittava, miten työtehtävä hoidetaan poissaolon ajan. Ensimmäiseksi tulee harkita, tarvitaanko sijaista vai voidaanko tehtävä hoitaa sisäisin tehtäväjärjestelyin jo olemassa olevan henkilöstön työtehtäviä uudelleen järjestelemällä. Vuosilomien vahvistamistilanteissa tärkeää on katsoa, miten vakituisille työntekijöille lomat myönnetään, jotta sijaisten tarve voidaan minimoida. Mikäli tehtävän hoitamiseksi tarvitaan sijainen, sijaisuuden pituus on myös harkittava. Mikä on se aika, kun sijaista tarvitaan tehtävää hoitamaan? Sijainen voidaan palkata vakituisen henkilön koko poissaolon ajaksi, mutta myös lyhyemmäksi ajaksi. Opas tehtävien ja työnjaon muutoksiin Virantoimitusvelvollisuutta voi muuttaa KT julkaisi vuoden alussa oppaan, jonka tarkoitus on tukea kuntia ja kuntayhtymiä toteuttamaan työpaikoillaan työnjaon ja tehtävien sekä toimintatapojen muutoksia. Oppaassa on käytännön ohjeita erityisesti terveydenhuollon tehtäväuudistuksiin, mutta sen ohjeista on apua myös muilla hallinnonaloilla. Tavoitteena ovat mielekkäät työkokonaisuudet, joissa voidaan hyödyntää koko henkilöstön osaamista ja henkilöstö puolestaan voi käyttää ammattitaitoaan laaja-alaisemmin. Opas perustuu muistioon, jonka sisällöstä on saavutettu yksimielisyys kunta-alan työmarkkinaosapuolten kesken. Opasta Tehtävien ja työnjaon muutokset voi tilata Kuntatalon kirjakaupasta Sen hinta on 8 euroa. Viranhaltijalle kuuluvista tehtävistä päättää työnantaja esim. viran perustamispäätöksessä. Työnantajalla on myös oikeus muuttaa virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin mihin hänellä olisi oikeus pelkän direktio-oikeuden nojalla. Muutos voi koskea mm. tehtävien sisältöä (lisääminen/vähentäminen) tai virantoimituksen suorituspaikkaa. Lähtökohtana on toiminnan ja virkatehtävien sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin, tarpeisiin ja olosuhteisiin tai että muu perusteltu syy edellyttää virantoimitusvelvollisuuden muuttamista. Perusteltu syy arvioidaan kunnan hallinnon tarpeiden perusteella tapauskohtaisesti. Kuntatyönantaja 2/

4 Työajat toiminnan mukaan Työnantajan tulisi aika ajoin arvioida, vastaako käytössä oleva työaikajärjestelmä ja työaikojen suunnittelu toiminnan tarpeita. Työnantaja vastaa aina työaikajärjestelyistä. Työvuorojen sijoittelussa tavoitteena on, että henkilöstöä on oikeaan aikaan oikea määrä oikeassa paikassa ottaen huomioon toiminnalliset huiput ja hiljaiset hetket. Työvuorojärjestelyillä pyritään maksimituloksiin minimikustannuksilla. Työnantajalla voi työnjohto-oikeutensa nojalla yksipuolisesti päättää töiden, työvuorojen ja työaikojen järjestämisestä. Niistä ei voida tehdä paikallisia sopimuksia. Työnjohto-oikeuden piirin kuuluvat mm. työajan ja -vuorojen sijoittelu, työajan alkamis- ja päättymishetkistä päättäminen, lepoaikojen sijoittelu, työpaikan (työskentelypaikan) määrääminen, töiden jaksotus, työaikajärjestelmän valinnasta ja työaikajakson pituudesta ja näiden muutoksista päättäminen, työaikakorvausten antamistavasta ja varallaolomuodosta päättäminen. Työajoissa työnantaja on ensisijaisesti vastuussa virka- ja työehtosopimusten ja työaikalain noudattamisesta. Valitse toimintaan sopiva työaikajärjestelmä Työnantaja valitsee ja päättää työnjohtooikeutensa perusteella sen, mitä työaikajärjestelmää työntekijöihin noudatetaan. Muutoksista ja niiden toteuttamisesta on kuultava henkilöstöä ennen niiden toteuttamista. Työnjohto-oikeuden piiriin kuuluu, että työnantaja päättää työaikajakson pituudesta. Mikäli työnantaja päättää vaihtaa työaikajakson pituutta, tulee muutoksen toteuttamisesta kuulla muutoksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä /luottamusmiestä hyvissä ajoin ennen muutoksen toteuttamista. Työnantaja voi muuttaa työaikajakson pituutta myös tilapäisesti. Tällaisia tarpeita voi tulla vastaan työaikajaksoilla, jolloin on tarve pitempien työvuoroluettelojen laatimiseen työn ja toiminnan järjestämiseksi. Työajan ja työvuorojen sijoittelu Työnantaja vastaa ja päättää töiden, työaikojen ja vuorojen sijoittelusta eri päiville. KVTES ei sisällä määräyksiä säännöllisen työajan sijoittamisesta tiettyyn kellonaikaan tai viikonpäivään. Työvuorot voidaan sijoitella hyvinkin porrastetusti työpäivän sisällä. Jaksotyöaikajärjestelmässä työtä tehdään ympäri vuorokauden, joten työvuorot voidaan suunnitella mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Yleis- ja toimistotyöajassa työvuorot voidaan sijoitella porrastetusti työntekijöiden kesken toiminnan kannalta klo välille siten kuin yksikön työhuiput edellyttävät. Yötyötäkin (23 06 välillä) voidaan teettää yleis- ja toimistotyöajassa lakisääteisten palvelujen hoitamiseksi. Yleisenä tavoitteena pidetään työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta. Työvuorojen pituudet voivat kuitenkin vaihdella. Työpäivän maksimipituus jaksotyössä on 10 tuntia. Toimisto- ja yleistyöajassa työpäivän pituus on enintään 9 tuntia, ilman että syntyy korvattavaa vuorokautista ylityötä. Työpäivälle ei ole määritelty minimipituutta. Alle neljän tunnin työvuoroja ei kuitenkaan tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä. Edelleen kuulee, että käytössä on ns. työajanlyhennyspäivä (yleensä perjantai), jolloin työvuoro suunnitellaan lyhemmäksi kuin viikon muina työpäivinä. Perustetta sen käytölle ei löydy KVTES:sta. OTA HUOMIOON! Ruokailutauot tulee ajoittaa toiminnan mukaan. Ruokailutaukoa ei saa käyttää työajan lyhentämiseen. Työaikajärjestelmän valinta vaikuttaa ruokailutaukoon. Siirtymällä ns. muodollisesta jaksotyöajasta yleistyöaikaan itse työn tekemiseen käytetty aika lisääntyy jopa 2,5 tuntia viikossa, kun ruokailu tapahtuu omalla ajalla. Ruokailutaukoa ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellonaikana. Ne voidaan järjestää porrastetusti tai vuorotellen niin että se pidetään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin, kun on se toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisinta. Lue Kuntatyönantajasta 2/2006 lisää ruokailutauosta. 16 Kuntatyönantaja 2/2009

5 Työnantaja päättää varallaolosta Varallaolon tai päivystyksen tarpeen arvioi työnantaja. Hän päättää myös sen, mikä on toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisin tapa järjestää varallaolo. Järkevillä varallaolojärjestelmillä voidaan henkilöstön työpanosta ohjata toiminnan kannalta tarpeellisiin ajankohtiin. Varallaolojärjestelmiä voi muuttaa Varallaolosta ja sen muodosta päättää työnantaja ilman paikallisneuvotteluita. Varallaoloa järjestettäessä on syytä harkita, käytetäänkö eri yksiköiden yhteistyötä riittävästi hyväksi. Tarvitseeko jokaisella yksiköllä välttämättä olla omat varallaolijansa? Onko varallaoloaikana tehtävät työt todella sellaisia, että ne on pakko tehdä juuri silloin? Onko tarpeen, että henkilö on määrätty varallaoloon, jos tarvetta aktiivityöhön ei ole ollut pitkään aikaan tai toisaalta jo ennalta tiedetään, että jokin työ on tehtävä tiettyyn aikaan. Jos esimerkiksi tiedetään, että viikonlopun aikana tulee jokin työ tehtäväksi, voitaisiin tämä suunnitella työajaksi jolloin ei ole tarpeen sopia varallaolosta muuna aikana. Erot erilaisten varallaolojärjestelmien kustannuksissa saattavat olla huomattavia. Kun lasketaan kustannuksia, mukaan on otettava myös varallaolosta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Millä hinnalla teetät työtä? Työtunnin kustannukset voivat olla hyvinkin suuret, jos se teetetään säännöllisen työajan ulkopuolella aikana, jolloin työstä on maksettava epämukavan työajan korvauksia. Kannattaa siis harkita, milloin työtä teetättää. Työn kustannuksia koskeva esimerkki havainnollistaa sen, että työtä kannattaa teetättää säännöllisenä työaikana ja mahdollisuuksien mukaan ilman epämukavan työajan korvauksia. Ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai-, lisä- ja ylityötä on teetettävä vain silloin, kun se on toiminnan kannalta välttämätöntä. Esimerkiksi ylityön teetättämisen suhteen kannattaa harkita, voisiko työn teetättää jollakin muulla kuin sillä henkilöllä, jolle siitä tulee ylityötä. Koska yksikön tehtävät poikkeavat usein viikonloppuna arkipäivän tehtävistä, pitäisi myös henkilöstömitoituksen olla erilainen viikonloppuna. Toisaalta pitäisi harkita, onko viikonloppuna nykyisin tehtävät työt tarpeen tehdä juuri viikonloppuna. Voitaisiinko ne hoitaa seuraavalla viikolla? Purkamalla sunnuntaimiehitystä saadaan myös henkilöstöä arkipäivien työtehtäviin. Millä hinnalla työtä teetetään? Toimistotyöajassa ja yleistyöajassa ei ole jaksotyöajan ns. keskeytyneen jakson säännöksiä, joten lisä- ja ylityötä voi muodostua vasta sen jälkeen, kun viikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on ensin tullut täyteen (poissaoloajoille esim. sairausloma-ajalle ja vuosilomaajalle ei lasketa tunteja eivätkä ne alenna säännöllistä työaikaa eikä ylityörajaa). Työaikaa lyhentävä arkipyhä lyhentää viikon/työaikajakson säännöllistä työaikaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että aina pystyttäisiin antamaan vastaava kokonainen vapaapäivä, vaan lyhennys voidaan toteuttaa useammassa osassa. Työaikaa lyhentävänä arkipyhänä tehty työ ei velvoita työnantajaa korvaamaan henkilölle kokonaista vastaavaa vapaapäivää. Tehdyistä työtunneista korvataan vain mahdollisesti aiheutunut lisä- ja ylityö sekä muut työajasta johtuvat korvaukset kuten esim. sunnuntaityökorvaus ja aattokorvaus. Kun tuntipalkka on 11 euroa, teettämäsi työtunti maksaa 11 euroa VAIN jos teetät työn säännöllisenä työaikana klo välisenä aikana arkipäivänä annat viikoittaisen vapaan sopimuksen mukaisesti Jos teetät työn yötyönä klo > korvaus % + 4, % ylityönä + 11 sunnuntaityönä > korvaus 100 % + 11 viikoittaisen vapaan aikana + 11 maksaa teettämäsi työtunti 48,40 Jos teetät työn lisäksi hälytystyönä + 7,57 maksaa teettämäsi työtunti 55,97 Lisäksi kaikesta maksetaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut n. 31 % Kuntatyönantaja 2/

6 Työaikajoustot mahdollisia Työajan poikkeusjärjestelyiden tarve tulee arvioida palvelutoiminnan tarpeista lähtien. Niistä tulee sopia vain, mikäli järjestelyillä saavutetaan säästöjä tai muuta toiminnallista hyötyä. Tasoittumisjakson pituus toiminnan mukaan Ns. joustavia työaikajärjestelyjä voi toteuttaa sopimusmääräysten puitteissa ilman erillissovellutuksia. Paikallisesti sopien on mahdollista käyttää kuutta viikkoa pitempää tasoittumisjaksoa esimerkiksi yhtä vuotta. Pidemmällä tasoittumisjaksolla pystytään paremmin ottamaan huomioon toiminnassa tapahtuvat kausivaihtelut. Työtä tehdään enemmän silloin, kun on kiireisempää ja hiljaisempina aikoina voidaan työntekijöille antaa enemmän vapaata ilman, että sijaisia tarvitsisi palkata. Pidemmät tasoittumisjaksot tuovat järkevästi käytettyinä myös kustannussäästöjä ylityökorvausten vähentyessä. Samalla voidaan tarjota palveluja kuntalaisille heille sopivina aikoina. KT suosittelee, että jaksotyössä käytettäisiin pääsääntöisesti kahden tai kolmen viikon tasoittumisjaksoa. Pidempiä kaksois- tai kolmoisjaksoja olisi käytettävä vain toiminnallisista syistä. Suosituksen taustalla on työtuomioistuimen ratkaisu keskeytyneen kaksoisjakson ylitöiden korvaamisesta, jonka mukaan kutakin kaksois- tai kolmoisjakson jaksoa tarkastellaan erikseen yllättävästi keskeytyneellä jaksolla. Paikallisella sopimuksella on mahdollisuus puuttua tasoittumisjakson pituuteen ja määräyksiin ylityön korvaamisesta kaksois- ja kolmoisjaksoilla. Sopimalla kahta tai kolmea viikkoa pidemmästä tasoittumisjaksosta siten, että jakson säännöllinen työaika eli ylityökynnys on täydellä jaksolla viikkojen lukumäärä kerrottuna 38,25 tuntia, selkiytetään korvaamiskäytäntöjä. Tällöin koko jakso (esimerkiksi 6 viikkoa) käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Liukuva työaika Kaikkien ei tarvitse olla liukuvassa työajassa eikä liukuvassakaan työajassa kaikkien tarvitse liukua samaan aikaan. Esimerkiksi osa-aikainen voi olla sen ulkopuolella, vaikka täyttä työaikaa tekevät työntekijät olisivatkin liukuvassa työajassa. Työnantaja voi määrätä erikseen osaaikaisen työhön tulo- ja lähtöajat. Erilaiset liukumavaihtoehdot ovat perusteltuja silloin, kun työnantajan sisällä on useita toimintayksiköitä, joiden toiminta ja palvelujen tarjoamisen tarve poikkeaa toisistaan. Työnantaja voi antaa lisäohjeita liukumien käytöstä. Yhdeksäntuntinen työpäivä Toimisto -ja yleistyöajassa on mahdollisuus yhdeksäntuntisen työpäivän käyttöön. Jaksotyössä työvuoro voi olla 10 tuntia, eräissä tapauksissa yövuoro voi olla 11 tuntia. Työvuoron pituus voi vaihdella Työvuoron pituus tulisi sekin harkita toiminnasta lähtien. Tarvitaanko pitkiä työvuoroja, mitä hyötyjä pitkistä työvuoroista on ja onko toiminta sellaista, että pitkiä työvuoroja voidaan käyttää ilman riskejä? Työvuoron pituuteen vaikuttavat työaikalain mukainen vuorokausilepo, jonka on oltava vähintään 9 tuntia jaksotyössä ja 11 tuntia muissa työaikamuodoissa. Työajan suunnittelusta vastaavan esimiehen tulee tarkkaan harkita pitkien työvuorojen ja pitkien työjaksojen käytön tarpeellisuutta ja soveltuvuutta eri henkilöillä ja eri työyksiköissä. Pidemmällä aikavälillä liiallinen rasitus voi johtaa pahimmillaan lisääntyneisiin sairausajan kustannuksiin. Pitkien työvuorojen käyttö ei saisi aiheuttaa lisäkustannuksia esimerkiksi ylitöitä tai lisää epämukavan työajan korvauksia. Pidemmillä työvuoroilla aiheutetaan helposti myös henkilöstövajetta osassa tai kaikissa vuoroissa, jolloin usein turvaudutaan ylimääräisten määräaikaisten työntekijöiden palkkaamiseen. 18 Kuntatyönantaja 2/2009

7 Työvuoroluettelon muuttaminen Työvuoroluettelo on työvoiman käytön ja toimintojen taloudellisuuden ohjausväline, jolla huomioidaan työajan tehokkaan käytön periaate. Työvuoroluetteloon ei tule tehdä muutoksia, jotka ovat yksikön toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaisia tai aiheuttaisivat ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkkeinä mm. ulkopuolisten sijaisten palkkaaminen vakinaisen henkilökunnan ylimääräisten vapaapäivien, yllättävien vuosilomien tai harkinnanvaraisten työ-/ virkavapauksien myöntäminen. Työntekijän pyytäessä muutosta alkuperäiseen, hyväksyttyyn työvuoroluetteloon, työnantajan on harkittava missä määrin muutosesityksiä voidaan hyväksyä toimintojen järjestämisen kannalta. Perusteltu syy muutokseen KVTES:n mukaan työnantajalla on oikeus yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa, mikäli siihen on olemassa perusteltu syy. Sellaisia voivat olla mm. toiminnallisesti välttämättömät syyt esimerkiksi työvoiman vajaus sairastumisien vuoksi tai tavanomaisesta poikkeava potilaiden /asiakkaiden määrä, laatu ja hoidolliset tarpeet ja niiden merkittävät muutokset. Toiminnallinen syy voi tarkoittaa sekä työn lisääntymistä että työn vähentymistä. Työn vähentymiseen varautumiseksi on hyvä kartoittaa muun mahdollisen työn teettäminen. Mikäli henkilön sairastumisen vuoksi otetaan sijainen, sairausloma ei yleensä ole perusteltu syy työvuoroluettelon muutokseen. Pääsääntöisesti sijainen tekee sijaistettavalle työvuoroluetteloon merkityt tunnit. Jos taas sairausloman ajaksi ei oteta sijaista ja muiden työntekijöiden työvuoroja joudutaan muuttamaan, saattaa olla perusteltua, että myös sairastuneen työvuoroluetteloa sairausloman jälkeen muutetaan. Joissakin työpaikoissa on sovittu työvuoroluettelon muutosrahasta, joka maksetaan kun työvuoroja joudutaan muuttamaan. On hyvä muistaa, että työnantaja tekee muutoksen työnjohto-oikeudellaan ja kun perusteltu syy on olemassa, antaa KVTES mahdollisuuden tehdä muutoksen ilman erillistä korvaustakin. Perusteltu syy on myös työvuoroluettelon virheellinen suunnittelu. Se on voinut tapahtua esim. jos työaikajakso on alun perin vahingossa yli- tai alisuunniteltu tai on suunniteltu annettavaksi vapaa-aikakorvausta, mutta korvauksen perusteena olevaa työaikaa ei jostain syystä tehdäkään. Milloin voi muuttaa? KVTES ei sisällä määräystä vähimmäisilmoitusajasta, jolloin työvuoroluetteloa vielä voidaan muuttaa perustellusta syystä. Ilmoitus muutoksesta on tehtävä mahdollisimman pian sille, jota asia koskee. Työnantaja voi siis tehdä muutoksia vielä samana päivänä, jolloin työvuoro on merkitty työntekijälle. Työnantaja ei voi tehdä yksipuolisesti muutoksia työvuoron ajankohtaan silloin, kun peruste muuttamisen ilmenee, kun työntekijä jo tullut työvuoroonsa tai työvuoron alkamisen jälkeen. OTA HUOMIOON! Työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa toiminnallisesti välttämättömista syistä. Erillistä korvausta työnantajan yksipuolisesti tehdystä työvuoromuutoksesta ei tarvitse maksaa, kun muutos on tehty perustellusta syystä. Lyhytaikaiset jaksotyöntekijät Palkattaessa lyhytaikaisia jaksotyöntekijöitä, kannattaa kiinnittää huomiota työsuhteen pituuteen ja ylityörajohin. Työnantajalla on erilaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi alle 2 viikon palvelussuhteissa voidaan käyttää seuraavia vaihtoehtoja: Jollei palvelussuhteeseen liity yötyötä, voidaan käyttää jaksotyön sijasta yleistyöaikaa (vuorokautinen ylityöraja 8 9 tuntia). Jos lauantai ja sunnuntai eivät ole työpäiviä, sovelletaan ns. muodollisen jaksotyön määräyksiä (ylityöraja 8 tuntia x työpäivät, enintään 38,25 tuntia viikossa). Jollei käytetä edellä olevia vaihtoehtoja ja palvelussuhteeseen sisältyy yli 2 työpäivää, sovitaan etukäteen palvelussuhteen pituudeksi 4 päivää, jos vajaalla kalenteriviikolla on 3 työpäivää (ylityöraja 24 tuntia) 6 päivää, jos vajaalla kalenteriviikolla on 4 työpäivää (ylityöraja 31 tuntia) 7 päivää, jos vajaalla kalenteriviikolla on 5 työpäivää (ylityöraja 38,25 tuntia). Palvelussuhteessa voi olla siis välillä vapaapäivä tai päiviä. Työaikajärjestelmä on ilmoitettava etukäteen (jaksotyö vai yleistyöaika) ja palvelussuhteen pituudesta on sovittava selvästi, jolloin vapaapäivä/päivät kuuluvat palvelussuhteeseen ja kokonaispituus määrää ylityörajan. Mikäli palvelussuhteiden välillä on päivänkin keskeytys, kyseessä ovat erilliset palvelussuhteet ja ylityöraja lasketaan erikseen. Merkitystä ei ole sillä ajoittuvatko palvelussuhteet samalle kalenteriviikolle, mikäli ne osuvat samalle työaikajaksolle. Ylityörajaa laskettaessa ei ole merkitystä, missä yksikössä henkilö on työskennellyt, jos työnantaja on koko ajan sama. Sijaista palkattaessa lyhyeen työsuhteeseen, kannattaa tiedustella, onko hänellä ollut juuri edellä työsuhde samalla työantajalla esim. toisessa yksikössä. Tällä voidaan mahdollisesti välttää syntyvää ylityötä. Kuntatyönantaja 2/

8 Työaikakorvaukset - rahana vai vapaana? Työaikapankin käyttö Työaikapankilla tarkoitetaan kunnissa ja kuntayhtymissä käyttöönotettavia vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaaajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia (esimerkiksi työaikakorvaukset) voidaan paikallisesti sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitemmällä aikavälillä. Työaikapankin käyttöönotosta ja työaikapankin sisällöstä taikka ehdoista ei ole olemassa valtakunnallisia sopimuksia. Kussakin kunnassa ja kuntayhtymässä ratkaistaan otetaanko työaikapankki käyttöön ja millä ehdoilla. Työaikapankki edellyttää pääsääntöisesti paikallisen virka- ja työehtosopimuksen solmimista, koska järjestelyt edellyttävät useimmiten valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten määräyksistä poikkeamista ainakin joiltakin osin. Joustavien työaikojen käyttöön on toisaalta jo voimassaolevien virka- ja työehtosopimusten määräysten perusteella erilaisia mahdollisuuksia. Vuosiloman säästämistä koskevat määräykset puolestaan mahdollistavat pidemmänkin yhtäjaksoisen vapaan keräämisen. Työaikapankkia koskevat ohjeet KT:n yleiskirjeessä 21/2008 KVTES:n mukaiset työaikakorvaukset voidaan yleensä suorittaa joko rahana tai vapaa-aikana tai käyttäen molempia korvausmuotoja. Korvausmuoto on työnantajan päätettävissä. Työaikakorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työ on tehty työpaikalla tai esimiehen määräämällä muulla paikalla, työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty ja työ on suoritettu viranomaisen antaman määräyksen perusteella. Ylityön korvaaminen edellyttää lisäksi esimiehen kirjallista ylityömääräystä. Korvausmuodon valinta KVTES:n mukaiset työaikakorvaukset voidaan yleensä suorittaa joko rahana tai vapaa-aikana tai käyttäen kumpaakin korvausmuotoa. Työnantajan tehtävänä on arvioida korvausmuotojen mahdollisuudet kokonaisetuineen ja haittoineen toiminnan kannalta sekä miten työntekijöiden toiveita voidaan ottaa huomioon. Rahakorvausten käyttö on perusteltua silloin, kun vapaa-aikakorvauksia ei ole otettu huomioon henkilöstömitoituksissa tai varahenkilöstöjärjestelyissä tai vapaana antaminen edellyttäisi sijaisen palkkaamista tai jos siitä seuraisi työnantajalle muutoin ylimääräisiä kustannuksia. Vapaa-aikakorvausten käyttöä voidaan perustella mm. silloin kun niiden avulla turvataan henkilös- tön pysyvyyttä ja jatkuvuutta tai kun joustavat työaikakäytännöt puoltavat vapaana antamista eikä vapaan antamisesta aiheudu työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia. Työnantajan harkintaoikeutta rajoittaa KVTES:n määräys, jonka mukaan alle yhden työpäivän kestävää vapaa-aikakorvausta ei voida käyttää ilman työntekijän/viranhaltijan suostumusta. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin yötyön aikahyvitys, joka voidaan antaa alle yhtä työpäivää lyhyempänäkin. KVTES:ssa ei ole määräystä minimityöpäivän arvosta. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule kuitenkaan käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä. Kokonaisia vapaapäiviä suunniteltaessa vapaapäivät sisältävät useimmiten vapaa-aikakorvauksia 7 t 39 minuuttia tai 8 tuntia. Lue myös Kunnat kysyvät artikkeli Kuntatyönantajasta 1/ OTA HUOMIOON! Paikallisesti voidaan sopia mm. syntyneiden ylitöiden korvausten tasosta, esimerkiksi tunti tunnista. Epämukava työaika korvataan vain tosiasiallisesti tehdyltä työtunnilta. Vajaaksi jäänyt säännöllinen työaika täytetään syntyneillä aikahyvityksillä ennen kuin rahakorvauksia maksetaan 20 Kuntatyönantaja 2/2009

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan alkaen

Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan alkaen Henkilöstöpalvelut 14.11.2016 Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan 1.2.2017 alkaen Asian käsittely Yhteistyötoimikunta 1.12.2016 Hallintolautakunta 13.12.2016

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 8/2016 liite 1 KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2017 (TS-17) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien SuPerin PLM neuvottelupäivät 17.4.15 Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset 1.6.2015 lähtien Vuosiloma Vuosiloma ja jaksotyö Vuosilomaa kuluttavat vain ne päivät, jotka olisivat säännölliseen työaikaan

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta.

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien

Lisätiedot

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto 826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta 2. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen jälkeen,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014 Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Vanha sääntö Uusi sääntö Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA

Lisätiedot

1 Määräysten soveltaminen

1 Määräysten soveltaminen Kuopion kaupunki Sääntö 1 (8) Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 Määräysten soveltaminen Tämän johtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa

Lisätiedot

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa 10.11.2016 1 Terveyspalvelualan tes Säännöllisen työajan pidentäminen 30 min/vko Luottamusmiehen asemaan merkittäviä parannuksia Kriisilauseke, jossa mainittujen

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä.

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-allekirjoituspöytäkirja 1 Toteutetaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutulos

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tiedotustilaisuus KT:n henkilöstömenosäästötiedustelun tuloksista 17.12.2014 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET Kaupunginhallitus 23.01.2017 24 1 Sisällys 1. Täyttölupamenettely 3 Tehtävän vakinainen täyttäminen 3 Tehtävän määräaikainen täyttäminen 3 Sijaisten palkkaaminen 4 Sisäiset

Lisätiedot

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Työehtosopimus Osapuolet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Heta Henkilökohtaisten

Lisätiedot

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kuntalain muuttamisesta

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KT Yleiskirjeen 5/2010 liite 1 1 (6) KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010 2011 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen voimassaoloaika Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2010 31.12.2011.

Lisätiedot

Kiky-neuvottelutulokset

Kiky-neuvottelutulokset Kiky-neuvottelutulokset Terveyspalvelualan TES AVAINTES Ensihoitopalvelualan TES 17.6.2016 Miksi kilpailukykysopimus? Hallituksen pakkolait olisivat kuristaneet erityisesti julkista sektoria vielä voimakkaammin

Lisätiedot

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYSRAHAN MAKSAMISESTA

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYSRAHAN MAKSAMISESTA 1 PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYSRAHAN MAKSAMISESTA 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Kainuun maakunta -kuntayhtymän palveluksessa oleviin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen 1 ALLEKIRJOITUS- KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2003 2004 (TS-03) ALLEKIRJOITUS 1 Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella (TS-03) toteutetaan

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Henkilöstösopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Siirtymisen ajankohta:

Henkilöstösopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Siirtymisen ajankohta: LOHJAN KAUPUNGIN JA PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN SOSIAALI- JA TERVEYS-PALVELUJEN HENKILÖSTÖSOPIMUS Yhtymähallitus 18.9.2012 liite 109 Sopijaosapuolet: Lohjan yhdistymishallitus Perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Suurin osa käytännön soveltamisen kannalta tärkeistä vuosilomamääräyksistä on ennallaan. Tällaisia

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Henkilöstön asema ja palkkauksen harmonisointi kuntaliitoksissa

Henkilöstön asema ja palkkauksen harmonisointi kuntaliitoksissa Henkilöstön asema ja palkkauksen harmonisointi kuntaliitoksissa Kuntajakoselvittäjien työseminaari 11.11.2014 neuvottelupäällikkö Sari Ojanen Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas Tarkoituksena on

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012

TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012 TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012 Neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja Tehy ry Vuosityöaikasopimus Paikallinen sopimus, jonka mukaan

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimus Kilpailukykysopimus 2016-2017 14.6.2016 ERTO:n info Hki, Tku, Tre, Oulu Miksi KiKy solmittiin? Taustalla Suomen pitkittynyt taantuma Kaatuneet yhteiskuntasopimusneuvottelut 1. haluttiin korvata hallituksen

Lisätiedot

Kuntasopimus

Kuntasopimus Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPI- MUS KONEELLISESTA TYÖAJAN TARKKAI- LUSTA JA LIUKUVASTA TYÖAJASTA

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPI- MUS KONEELLISESTA TYÖAJAN TARKKAI- LUSTA JA LIUKUVASTA TYÖAJASTA 1 (5) PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPI- MUS KONEELLISESTA TYÖAJAN TARKKAI- LUSTA JA LIUKUVASTA TYÖAJASTA Työsuojelujaosto 25.2.2016 13 ja 19.4.2016 17 Yhteistyötoimikunta 30.5.2016 42 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

kilpailukykysopimuksesta johtuen

kilpailukykysopimuksesta johtuen Kaupan työehtosopimukseen tulevat muutokset kilpailukykysopimuksesta johtuen Koulutuksen sisältö I. Vuosivapaajärjestelmä syrjäyttää arkipyhäjärjestelmän ja työaika pitenee II. Paikallinen sopiminen III.

Lisätiedot

Miten kuntasektorilla säästettiin henkilöstömenoissa 2016? Mitkä ovat säästötarpeet 2017?

Miten kuntasektorilla säästettiin henkilöstömenoissa 2016? Mitkä ovat säästötarpeet 2017? Miten kuntasektorilla säästettiin henkilöstömenoissa 2016? Mitkä ovat säästötarpeet 2017? KT:n tiedotustilaisuus 7.2.2017 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n tiedustelu henkilöstösäästöistä Tiedustelussa

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus

JHL:n edustajisto/hallitus Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 KirVESTES:n neuvottelutulos 31.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 7.6.2016 Keijo Hiltunen Pääkohdat Työmarkkinajärjestöjen solmiman kilpailukykysopimuksen mukainen

Lisätiedot

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Siirtosopimus 1 (7) Tohmajärven kunta

Kiteen kaupunki Siirtosopimus 1 (7) Tohmajärven kunta Kiteen kaupunki Siirtosopimus 1 (7) Sopimus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen varhaiskasvatuksen henkilöstön siirtymisestä Tohmajärven kunnan palvelukseen liikkeenluovutuksen yhteydessä

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

HE 36/1998 vp PERUSTELUT HE 36/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdot~taan merimiesten vuosilomalakia muutettavaksi vuosilomalain

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 SOPIMUKSEN ULOTTUVUUS... 3 2 ESIMIES... 3 3 TYÖSOPIMUS... 4 4 TYÖEHDOT... 5 5 TYÖPALKAT...

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

Viikkotyöaika sijoitetaan työvuoroluetteloon esim. seuraavasti:

Viikkotyöaika sijoitetaan työvuoroluetteloon esim. seuraavasti: KT Yleiskirjeen 9/2016 liite 3 1 (10) TTES:n muuttuneet määräykset TYÖAIKA 9 Työaika työaikalain 6 :n mukaisessa päivätyössä ja kaksivuorotyössä 1 mom. Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on osa-aikaisia

Lisätiedot

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja

Lisätiedot

Ajankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen vuosityöaikakokeilu

Ammatillisen koulutuksen vuosityöaikakokeilu Ammatillisen koulutuksen vuosityöaikakokeilu Ammatillisia oppilaitoksia koskeva vuosityöaikakokeilu Sopimuksen tavoitteena on saada kokemuksia opettajiin paremmin soveltuvasta työajasta, työajan suunnittelusta,

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

Poikkeuksellinen säännöllinen työaika. Ensihoitopalvelu. Dnro 4/2014, annettu Aluehallintoviraston päätöstä muutettiin.

Poikkeuksellinen säännöllinen työaika. Ensihoitopalvelu. Dnro 4/2014, annettu Aluehallintoviraston päätöstä muutettiin. Poikkeuksellinen säännöllinen työaika. Ensihoitopalvelu. Dnro 4/2014, annettu 23.2.2015 Aluehallintoviraston päätöstä muutettiin. Ks. myös työtuomioistuimen päätös TT 2015:74. Oikaisuvaatimuksen tekijä:

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA KIINTEISTÖPALVELUALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI

PÖYTÄKIRJA KIINTEISTÖPALVELUALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI Kiinteistötyönantajat ry ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 14.9.2016 PÖYTÄKIRJA KIINTEISTÖPALVELUALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI Kiinteistötyönantajat

Lisätiedot

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015 Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014 Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Lautakuntien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2015 toimintakate kasvaa -103,7

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 36/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2012 8.6.2012 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, vahtimestari Virasto Korkeakoulu Korvausvaatimus Korkeakoulu on

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Ammattina hyvinvointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖAIKA Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat

Ammattina hyvinvointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖAIKA Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat Ammattina hyvinvointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖAIKA Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat SISÄLTÖ TYÖAIKALAIN MUUTOS 3 Työaikalain muutos ei uhkaa perhepäivähoitopalvelujen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 ALKUSANAT Tähän liitteeseen on koottu Kaupan työehtosopimuksen, luottamusmiessopimuksen, yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden

Lisätiedot

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYS-/HAITTARAHAN MAKSAMISESTA 1.1.2013 alkaen,

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYS-/HAITTARAHAN MAKSAMISESTA 1.1.2013 alkaen, 1 PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYS-/HAITTARAHAN MAKSAMISESTA 1.1.2013 alkaen, 3 :n 5. kohta muutettu 1.6.2013 alkaen 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Soveltamisala Tämän sopimuksen tarkoitus on turvata

Lisätiedot

EDUINFO Pietarsaari 30.10.2013

EDUINFO Pietarsaari 30.10.2013 EDUINFO Pietarsaari 30.10.2013 Varhaiskasvatuksen palkkauksesta ja työajasta Varhaiskasvatuksen Alueasiamies palvelupäällikkö Seppo Heinonen seppo.heinonen@seinajoki.fi 044 550 2043 Susanne Wickström susanne.wickstrom@kokkola.fi

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu

KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu Tiedustelussa selvitettiin vuoden 2015 säästöjen tilanne sekä arvio säästötarpeista vuodelle 2016 Tiedustelu lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin

Lisätiedot

Kunta on työnantaja. Kunnallinen työmarkkinalaitos ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työnantajina

Kunta on työnantaja. Kunnallinen työmarkkinalaitos ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työnantajina Kunta on työnantaja. Kunnallinen työmarkkinalaitos ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työnantajina Kunnallinen henkilöstö 1970-2000 KUNTA-ALA KASVOI NOPEASTI 1970- JA 1980-LUVUILLA, JOLLOIN LISÄTTIIN

Lisätiedot

2 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

2 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virkaehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalalla

Lisätiedot