Tarve paikallisiin säästöihin kasvaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarve paikallisiin säästöihin kasvaa"

Transkriptio

1 Kuntatyönantajan 2/2009 eripainos Julkaisija Kunnallinen työmarkkinalaitos Säästetään henkilöstömenoissa! Kuntatyönantajan teemasivut, huhtikuu 2009 Tarve paikallisiin säästöihin kasvaa Säästöjä kohdentaen vai juustohöylällä? Työtehtävien muuttaminen Työajat toiminnan mukaan Millä hinnalla teetät työtä? Työaikajoustot mahdollisia Työaikakorvaukset rahana vai vapaana? Kustannukset kuriin palkkojen yhteensovittamisessa Paikallinen sopiminen Lomarahan vaihto vapaaksi Lomauttaminen Opetustoimen sopeuttaminen talouteen Tarve paikallisiin säästöihin kasvaa Taloustilanteen muututtua ennakoitua heikommaksi kunnissa joudutaan arvioimaan uudelleen talousarviot ja -suunnitelmat. Menot on sopeutettava laskeviin tuloihin. Hyvää ja johdonmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja keskinäistä luottamusta tarvitaan lähivuosina, kun monissa kunnissa joudutaan harkitsemaan säästöjä ja paikallisia sopimuksia luvun alun lamassa kunnat toimivat vastuullisesti ja tasapainottivat taloutensa pääosin menosäästöin. Henkilöstöpolitiikassa tulee paikallisten mahdollisuuksien mukaan noudattaa pidättyvyyttä ja välttää irtisanomisia. Vaikka taloustilanne edellyttää kuntatyönantajalta säästötoimenpiteitä, ei se estä hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamista. Kuntien asema hyvinä ja turvallisina työnantajina korostuu huonoina aikoina, jolloin yksityiseltä sektorilta kuuluu vain huonoja uutisia kuten irtisanomisia ja lomautuksia. Kunta-ala oli viime työolobarometrissä ainoa sektori, jolla työelämän laadun yleisarvosana ei ollut heikentynyt. Kuntasektori sai kiitettävän arvosanan myös työpaikan varmuudesta. Taloudellisen kriisin jälkeen tulee noususuhdanne, jolloin kilpailu osaavasta työvoimasta alkaa. Siihen pitää varautua siten, että koko alan työnantajaimago ja tehokas rekrytointi ovat kunnossa. Työelämään tulevat ikäluokat pienevät koko ajan ja nuoret korostavat yksilöllisyyttä sekä arvostavat vapaa-aikaa. Myös eettiset seikat ovat tärkeitä työpaikan valinnassa. Sen ovat myös yksityisen sektorin yritykset havainneet ja laativat kilvan yhteiskuntavastuuraporttejaan ja korostavat avoimuuttaan. Kuntasektorilla nämä tekijät ovat niin itsestään selvyyksiä, että niitä ei edes osata pitää kilpailutekijöinä. Lomarahat ja palkattomat vapaat Tässä tilanteessa myös henkilöstön on muiden sektoreiden tapaan osallistuttava talkoisiin. Kuntatyönantaja tarjoaa mahdollisuutta joko vaihtaa lomarahat vapaaksi tai ottaa palkatonta vapaata. Tällä hetkellä kuitenkin olemme vielä tilanteessa, jossa kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat toistaiseksi joko kieltäneet tai estäneet paikalliset ratkaisut. Joissakin kunnissa on kuitenkin paikallisesti onnistuttu sopimaan asiasta. Paikallisen sopimustoiminnan arvostaminen ja sen hyväksyminen, että sekä kunnat että niiden työntekijät ovat erilaisessa asemassa myös taloudellisesti, olisi nyt tarpeen myös järjestöpuolella. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi pitäisi jättää paikallisen sopimisen varaan samoin kuin yksityisellä sektorilla. Myös valtiotyönantajan palveluksessa olevat saavat kaavamaisesti vaihtaa lomarahansa vapaaksi myös niin sanottuina normaaliaikoina. Henkilöstömäärän vähentäminen Henkilöstön ikääntyessä kunnissa vapautuu vuosittain useita tehtäviä ja virkoja. Niiden täyttämättä jättäminen pysyvästi tai määräaikaisesti ja ylipäätään tarkempi harkinta rekrytoinnissa vaikuttaa tehokkaasti kustannusten karsimiseen. Vaikeutetun rekrytointimenettelyn ulottaminen myös kaavamaiseen sijaisten palkkaamiseen tehoaa nopeasti. Sisäisten varahenkilöjärjestelmien järjestelmällinen hyödyntäminen säästää myös aikaa ja keventää hallinnollisen työn tarvetta, joka vääjäämättä kohdistuu myös rekrytointiprosessiin käytettävään aikaan. Sijaistyövoiman tarve vähenee, kun mm. vakinaisten työaikakorvaukset maksetaan rahana vapaa-ajan sijaan. Yhteistyö kuntaorganisaation sisällä auttaa, kun henkilöstöä siirretään tehtävästä toiseen kausiluonteisissa tehtävissä, jolloin sijaistyövoiman tarve vähenee ja samalla saadaan työntekijöille rakennetuksi kokopäiväisiä tehtäväkokonaisuuksia. Kuntatyönantaja 2/

2 Säästöjä kohdentaen vai juustohöylällä? Henkilöstömenojen säästöt ovat kaksiteräinen miekka, koska taloudellisessa kriisissä kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen kysyntä kasvaa. Talouden tasapainottamista voidaan tehdä juustohöylällä leikkaamalla kaikkialta tasaisesti. Tavoiteltavampi malli on kuitenkin säästöjen etsiminen sieltä, missä palvelujen supistusten vaikutukset ovat vähäisempiä ja lyhytkestoisempia. Aloitus täsmäsäästöillä Säästöratkaisut sisältävät yleensä toimia, joilla saadaan aikaan säästöjä nopeasti jo samana budjettivuonna, ja toimia, joilla säästöt realisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä. Säästösuunnitelmiin olisi hyvä sisällyttää arvio toimenpiteiden nettosäästöistä lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Tarpeellisia rakenneuudistuksia voidaan nopeuttaa siellä, missä henkilöstövoimavaroja on yli tarpeen tai ne ovat muutoin vinoutuneita tai missä suunnitelmissa on oman palvelutuotannon supistukset. Pidemmällä aikavälillä säästöjä saadaan aikaan kaikissa toiminnoissa uudistamalla kuntatyönantajien yhteistyötä ja työnjakoa, poistamalla päällekkäisyyksiä ja ottamalla Kustannukset kuriin! kriittistä harkintaa virkojen tai toimien perustamiseen ja täyttämiseen tervettä järkeä määräaikaisten käyttöön työvoimaa sinne missä sitä tarvitaan paikallinen sopiminen palkattomat vapaat työajan tehokas käyttö henkilöstö oikeaan aikaan oikeaan paikkaan työprosessien ja työn sisällön läpikäynti Kunta-alan työvoimakustannukset ovat 19,5 miljardia euroa. Kuntien toimintamenoista yli 60 % - terveydenhuollon kuntayhtymissä jopa 70 % - muodostuu henkilöstömenoista. Talouden tasapainottaminen on useimmiten mahdotonta puuttumatta henkilöstömenoihin. henkilöstösuunnittelun lähtökohdaksi periaate: oikea määrä oikeita ihmisiä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kuntarakenneuudistus rajoittaa työnantajan oikeutta rationaaliseen toimintaan takaamalla kuntaliitoksissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiouudistuksissa henkilöstölle viiden vuoden irtisanomissuojan. Tämä ei kuitenkaan estä tehtävien ja sijoituspaikkojen uudelleen arviointia ja muuttamista olennaisestikin. Irtisanomissuojasta huolimatta myös henkilöstön tilapäinen lomauttaminen on mahdollista, ja se voidaan myös uusia. Ylimääräistä henkilöstöä voidaan myös auttaa aktiivisesti hakeutumaan uusiin tehtäviin mm. outplacement -palveluja hyödyntäen. Nopeita säästöjä määräaikaisia vähentämällä Merkittävät säästöt viime laman aikana saatiin määräaikaisen henkilöstön käytön supistuksilla. Määräaikaisten määrä väheni silloin 17 %:iin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa määräaikaisten osuus on nykyisin 22 %:a, ja suurin osa heistä on sijaisia. Henkilöstömitoitukset eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollossakaan niin tiukkoja, ettei toiminen pienemmälläkin sijaismäärällä olisi mahdollista. Määräaikaisen työvoiman käyttämistottumuksia kannattaa tarkastella kriittisesti. Kunnan pysyvä varahenkilöstö on tarkoitettu eri yksiköiden akuuttiin työvoimatarpeeseen eikä pysyväksi lisävoimavaraksi. Kaikki ei ole kohdallaan, jos ulkopuolisen työvoiman käyttö jatkuu entisellään varahenkilöstöjärjestelmästä huolimatta. Naisvaltaisilla aloilla on erilaisten vapaa-aikakorvausten käyttö suosittua, ja ulkopuolista työvoimaa käytetään kattamaan jopa vakituisen henkilön työaikavapaita. Vapaa-aikakorvausten laajamittainen käyttö paljastaa kuitenkin sen, että henkilöstöä on liikaa tai että kyseessä on kierre. Säästöjä paikallisesti sopien Nopeita säästöjä saadaan lomauttamalla. Lomautukset voidaan kohdistaa tasapuolisesti koko henkilöstöön riippumatta siitä, että kustannusten vähentämistarve tai tuotannon supistukset kohdistuisivat vain osaan toimintoja. Lomauttamisoikeuteen liittyy kuitenkin myös rajoitus: samanaikaisesti ei voida palkata ulkopuolista työvoimaa, kuten sijaisia. Lomautusten nettosäästö saattaa olla kyseenalainen. Työyhteisön kannalta parempaan lopputulokseen päästään vapaaehtoisin palkattomin lomin, jotka voidaan jaksottaa pitkälle aikavälille palvelutuotannon ja henkilöstön tarpeet ennakoiden. Paikallisesti sopien voidaan vastata paikallisiin tarpeisiin. Viime vuosina on paikallisesti sovittu erilaisista valtakunnallista sopimusta paremmista etuuksista. Hyvinä aikoina syntyneet etuudet on nyt perusteltua ottaa uuteen tarkasteluun ja selvittää, mitä säästöjä niitä väliaikaisesti karsimalla voidaan saada. On syytä suhtautua vakavasti myös tulevien palkankorotusten tai lomarahojen määräaikaisiin leikkauksiin paikallisesti sopien, ja etsiä yhdessä muita säästökohteita, jotka eivät halvaannuta työyhteisöjen tuloksellista toimintaa. 14 Kuntatyönantaja 2/2009

3 Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön tehtäviä voidaan muuttaa toiminnan kannalta järkevämmäksi sopimusten, säännösten ja määräysten asettamissa rajoissa. Työntekijän siirtäminen toisiin tehtäviin Työntekijän tehtävistä sovitaan aina työsopimuksella. Työsopimuksessa ei tulisi olla liian yksityiskohtaista määräystä työntekopaikasta tai toimipaikasta. Tilapäisesti työntekijä on velvollinen siirtymään (enintään kahdeksaksi viikok- Työtehtävien muuttaminen Palvelutoiminnassa on mahdollisuus saavuttaa säästöjä työtehtäviä järjestelemällä ja muuttamalla. si) muihinkin kuin työsopimuksensa mukaisin tehtäviin, joita voidaan pitää hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella hänelle sopivina. Työnantajalla on myös työnjohto-oikeutensa (direktio-oikeutensa) nojalla mahdollisuus tehdä töiden asianmukaista järjestelyä, mikäli se muuttaisi vähäisesti työntekijän työtehtäviä. Mikäli tehtävämuutokset poikkeavat olennaisesti työsopimuksen mukaisista tehtävistä, voidaan työntekijä siirtää pysyvästi toisiin tehtäviin vain sopimalla asiasta työntekijän kanssa tai jos työnantajalla on olemassa irtisanomisperuste. Tarvitaanko sijaista? Vakituisen henkilön poissaolon vuoksi on pohdittava, miten työtehtävä hoidetaan poissaolon ajan. Ensimmäiseksi tulee harkita, tarvitaanko sijaista vai voidaanko tehtävä hoitaa sisäisin tehtäväjärjestelyin jo olemassa olevan henkilöstön työtehtäviä uudelleen järjestelemällä. Vuosilomien vahvistamistilanteissa tärkeää on katsoa, miten vakituisille työntekijöille lomat myönnetään, jotta sijaisten tarve voidaan minimoida. Mikäli tehtävän hoitamiseksi tarvitaan sijainen, sijaisuuden pituus on myös harkittava. Mikä on se aika, kun sijaista tarvitaan tehtävää hoitamaan? Sijainen voidaan palkata vakituisen henkilön koko poissaolon ajaksi, mutta myös lyhyemmäksi ajaksi. Opas tehtävien ja työnjaon muutoksiin Virantoimitusvelvollisuutta voi muuttaa KT julkaisi vuoden alussa oppaan, jonka tarkoitus on tukea kuntia ja kuntayhtymiä toteuttamaan työpaikoillaan työnjaon ja tehtävien sekä toimintatapojen muutoksia. Oppaassa on käytännön ohjeita erityisesti terveydenhuollon tehtäväuudistuksiin, mutta sen ohjeista on apua myös muilla hallinnonaloilla. Tavoitteena ovat mielekkäät työkokonaisuudet, joissa voidaan hyödyntää koko henkilöstön osaamista ja henkilöstö puolestaan voi käyttää ammattitaitoaan laaja-alaisemmin. Opas perustuu muistioon, jonka sisällöstä on saavutettu yksimielisyys kunta-alan työmarkkinaosapuolten kesken. Opasta Tehtävien ja työnjaon muutokset voi tilata Kuntatalon kirjakaupasta Sen hinta on 8 euroa. Viranhaltijalle kuuluvista tehtävistä päättää työnantaja esim. viran perustamispäätöksessä. Työnantajalla on myös oikeus muuttaa virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin mihin hänellä olisi oikeus pelkän direktio-oikeuden nojalla. Muutos voi koskea mm. tehtävien sisältöä (lisääminen/vähentäminen) tai virantoimituksen suorituspaikkaa. Lähtökohtana on toiminnan ja virkatehtävien sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin, tarpeisiin ja olosuhteisiin tai että muu perusteltu syy edellyttää virantoimitusvelvollisuuden muuttamista. Perusteltu syy arvioidaan kunnan hallinnon tarpeiden perusteella tapauskohtaisesti. Kuntatyönantaja 2/

4 Työajat toiminnan mukaan Työnantajan tulisi aika ajoin arvioida, vastaako käytössä oleva työaikajärjestelmä ja työaikojen suunnittelu toiminnan tarpeita. Työnantaja vastaa aina työaikajärjestelyistä. Työvuorojen sijoittelussa tavoitteena on, että henkilöstöä on oikeaan aikaan oikea määrä oikeassa paikassa ottaen huomioon toiminnalliset huiput ja hiljaiset hetket. Työvuorojärjestelyillä pyritään maksimituloksiin minimikustannuksilla. Työnantajalla voi työnjohto-oikeutensa nojalla yksipuolisesti päättää töiden, työvuorojen ja työaikojen järjestämisestä. Niistä ei voida tehdä paikallisia sopimuksia. Työnjohto-oikeuden piirin kuuluvat mm. työajan ja -vuorojen sijoittelu, työajan alkamis- ja päättymishetkistä päättäminen, lepoaikojen sijoittelu, työpaikan (työskentelypaikan) määrääminen, töiden jaksotus, työaikajärjestelmän valinnasta ja työaikajakson pituudesta ja näiden muutoksista päättäminen, työaikakorvausten antamistavasta ja varallaolomuodosta päättäminen. Työajoissa työnantaja on ensisijaisesti vastuussa virka- ja työehtosopimusten ja työaikalain noudattamisesta. Valitse toimintaan sopiva työaikajärjestelmä Työnantaja valitsee ja päättää työnjohtooikeutensa perusteella sen, mitä työaikajärjestelmää työntekijöihin noudatetaan. Muutoksista ja niiden toteuttamisesta on kuultava henkilöstöä ennen niiden toteuttamista. Työnjohto-oikeuden piiriin kuuluu, että työnantaja päättää työaikajakson pituudesta. Mikäli työnantaja päättää vaihtaa työaikajakson pituutta, tulee muutoksen toteuttamisesta kuulla muutoksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä /luottamusmiestä hyvissä ajoin ennen muutoksen toteuttamista. Työnantaja voi muuttaa työaikajakson pituutta myös tilapäisesti. Tällaisia tarpeita voi tulla vastaan työaikajaksoilla, jolloin on tarve pitempien työvuoroluettelojen laatimiseen työn ja toiminnan järjestämiseksi. Työajan ja työvuorojen sijoittelu Työnantaja vastaa ja päättää töiden, työaikojen ja vuorojen sijoittelusta eri päiville. KVTES ei sisällä määräyksiä säännöllisen työajan sijoittamisesta tiettyyn kellonaikaan tai viikonpäivään. Työvuorot voidaan sijoitella hyvinkin porrastetusti työpäivän sisällä. Jaksotyöaikajärjestelmässä työtä tehdään ympäri vuorokauden, joten työvuorot voidaan suunnitella mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Yleis- ja toimistotyöajassa työvuorot voidaan sijoitella porrastetusti työntekijöiden kesken toiminnan kannalta klo välille siten kuin yksikön työhuiput edellyttävät. Yötyötäkin (23 06 välillä) voidaan teettää yleis- ja toimistotyöajassa lakisääteisten palvelujen hoitamiseksi. Yleisenä tavoitteena pidetään työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta. Työvuorojen pituudet voivat kuitenkin vaihdella. Työpäivän maksimipituus jaksotyössä on 10 tuntia. Toimisto- ja yleistyöajassa työpäivän pituus on enintään 9 tuntia, ilman että syntyy korvattavaa vuorokautista ylityötä. Työpäivälle ei ole määritelty minimipituutta. Alle neljän tunnin työvuoroja ei kuitenkaan tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä. Edelleen kuulee, että käytössä on ns. työajanlyhennyspäivä (yleensä perjantai), jolloin työvuoro suunnitellaan lyhemmäksi kuin viikon muina työpäivinä. Perustetta sen käytölle ei löydy KVTES:sta. OTA HUOMIOON! Ruokailutauot tulee ajoittaa toiminnan mukaan. Ruokailutaukoa ei saa käyttää työajan lyhentämiseen. Työaikajärjestelmän valinta vaikuttaa ruokailutaukoon. Siirtymällä ns. muodollisesta jaksotyöajasta yleistyöaikaan itse työn tekemiseen käytetty aika lisääntyy jopa 2,5 tuntia viikossa, kun ruokailu tapahtuu omalla ajalla. Ruokailutaukoa ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellonaikana. Ne voidaan järjestää porrastetusti tai vuorotellen niin että se pidetään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin, kun on se toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisinta. Lue Kuntatyönantajasta 2/2006 lisää ruokailutauosta. 16 Kuntatyönantaja 2/2009

5 Työnantaja päättää varallaolosta Varallaolon tai päivystyksen tarpeen arvioi työnantaja. Hän päättää myös sen, mikä on toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisin tapa järjestää varallaolo. Järkevillä varallaolojärjestelmillä voidaan henkilöstön työpanosta ohjata toiminnan kannalta tarpeellisiin ajankohtiin. Varallaolojärjestelmiä voi muuttaa Varallaolosta ja sen muodosta päättää työnantaja ilman paikallisneuvotteluita. Varallaoloa järjestettäessä on syytä harkita, käytetäänkö eri yksiköiden yhteistyötä riittävästi hyväksi. Tarvitseeko jokaisella yksiköllä välttämättä olla omat varallaolijansa? Onko varallaoloaikana tehtävät työt todella sellaisia, että ne on pakko tehdä juuri silloin? Onko tarpeen, että henkilö on määrätty varallaoloon, jos tarvetta aktiivityöhön ei ole ollut pitkään aikaan tai toisaalta jo ennalta tiedetään, että jokin työ on tehtävä tiettyyn aikaan. Jos esimerkiksi tiedetään, että viikonlopun aikana tulee jokin työ tehtäväksi, voitaisiin tämä suunnitella työajaksi jolloin ei ole tarpeen sopia varallaolosta muuna aikana. Erot erilaisten varallaolojärjestelmien kustannuksissa saattavat olla huomattavia. Kun lasketaan kustannuksia, mukaan on otettava myös varallaolosta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Millä hinnalla teetät työtä? Työtunnin kustannukset voivat olla hyvinkin suuret, jos se teetetään säännöllisen työajan ulkopuolella aikana, jolloin työstä on maksettava epämukavan työajan korvauksia. Kannattaa siis harkita, milloin työtä teetättää. Työn kustannuksia koskeva esimerkki havainnollistaa sen, että työtä kannattaa teetättää säännöllisenä työaikana ja mahdollisuuksien mukaan ilman epämukavan työajan korvauksia. Ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai-, lisä- ja ylityötä on teetettävä vain silloin, kun se on toiminnan kannalta välttämätöntä. Esimerkiksi ylityön teetättämisen suhteen kannattaa harkita, voisiko työn teetättää jollakin muulla kuin sillä henkilöllä, jolle siitä tulee ylityötä. Koska yksikön tehtävät poikkeavat usein viikonloppuna arkipäivän tehtävistä, pitäisi myös henkilöstömitoituksen olla erilainen viikonloppuna. Toisaalta pitäisi harkita, onko viikonloppuna nykyisin tehtävät työt tarpeen tehdä juuri viikonloppuna. Voitaisiinko ne hoitaa seuraavalla viikolla? Purkamalla sunnuntaimiehitystä saadaan myös henkilöstöä arkipäivien työtehtäviin. Millä hinnalla työtä teetetään? Toimistotyöajassa ja yleistyöajassa ei ole jaksotyöajan ns. keskeytyneen jakson säännöksiä, joten lisä- ja ylityötä voi muodostua vasta sen jälkeen, kun viikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on ensin tullut täyteen (poissaoloajoille esim. sairausloma-ajalle ja vuosilomaajalle ei lasketa tunteja eivätkä ne alenna säännöllistä työaikaa eikä ylityörajaa). Työaikaa lyhentävä arkipyhä lyhentää viikon/työaikajakson säännöllistä työaikaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että aina pystyttäisiin antamaan vastaava kokonainen vapaapäivä, vaan lyhennys voidaan toteuttaa useammassa osassa. Työaikaa lyhentävänä arkipyhänä tehty työ ei velvoita työnantajaa korvaamaan henkilölle kokonaista vastaavaa vapaapäivää. Tehdyistä työtunneista korvataan vain mahdollisesti aiheutunut lisä- ja ylityö sekä muut työajasta johtuvat korvaukset kuten esim. sunnuntaityökorvaus ja aattokorvaus. Kun tuntipalkka on 11 euroa, teettämäsi työtunti maksaa 11 euroa VAIN jos teetät työn säännöllisenä työaikana klo välisenä aikana arkipäivänä annat viikoittaisen vapaan sopimuksen mukaisesti Jos teetät työn yötyönä klo > korvaus % + 4, % ylityönä + 11 sunnuntaityönä > korvaus 100 % + 11 viikoittaisen vapaan aikana + 11 maksaa teettämäsi työtunti 48,40 Jos teetät työn lisäksi hälytystyönä + 7,57 maksaa teettämäsi työtunti 55,97 Lisäksi kaikesta maksetaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut n. 31 % Kuntatyönantaja 2/

6 Työaikajoustot mahdollisia Työajan poikkeusjärjestelyiden tarve tulee arvioida palvelutoiminnan tarpeista lähtien. Niistä tulee sopia vain, mikäli järjestelyillä saavutetaan säästöjä tai muuta toiminnallista hyötyä. Tasoittumisjakson pituus toiminnan mukaan Ns. joustavia työaikajärjestelyjä voi toteuttaa sopimusmääräysten puitteissa ilman erillissovellutuksia. Paikallisesti sopien on mahdollista käyttää kuutta viikkoa pitempää tasoittumisjaksoa esimerkiksi yhtä vuotta. Pidemmällä tasoittumisjaksolla pystytään paremmin ottamaan huomioon toiminnassa tapahtuvat kausivaihtelut. Työtä tehdään enemmän silloin, kun on kiireisempää ja hiljaisempina aikoina voidaan työntekijöille antaa enemmän vapaata ilman, että sijaisia tarvitsisi palkata. Pidemmät tasoittumisjaksot tuovat järkevästi käytettyinä myös kustannussäästöjä ylityökorvausten vähentyessä. Samalla voidaan tarjota palveluja kuntalaisille heille sopivina aikoina. KT suosittelee, että jaksotyössä käytettäisiin pääsääntöisesti kahden tai kolmen viikon tasoittumisjaksoa. Pidempiä kaksois- tai kolmoisjaksoja olisi käytettävä vain toiminnallisista syistä. Suosituksen taustalla on työtuomioistuimen ratkaisu keskeytyneen kaksoisjakson ylitöiden korvaamisesta, jonka mukaan kutakin kaksois- tai kolmoisjakson jaksoa tarkastellaan erikseen yllättävästi keskeytyneellä jaksolla. Paikallisella sopimuksella on mahdollisuus puuttua tasoittumisjakson pituuteen ja määräyksiin ylityön korvaamisesta kaksois- ja kolmoisjaksoilla. Sopimalla kahta tai kolmea viikkoa pidemmästä tasoittumisjaksosta siten, että jakson säännöllinen työaika eli ylityökynnys on täydellä jaksolla viikkojen lukumäärä kerrottuna 38,25 tuntia, selkiytetään korvaamiskäytäntöjä. Tällöin koko jakso (esimerkiksi 6 viikkoa) käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Liukuva työaika Kaikkien ei tarvitse olla liukuvassa työajassa eikä liukuvassakaan työajassa kaikkien tarvitse liukua samaan aikaan. Esimerkiksi osa-aikainen voi olla sen ulkopuolella, vaikka täyttä työaikaa tekevät työntekijät olisivatkin liukuvassa työajassa. Työnantaja voi määrätä erikseen osaaikaisen työhön tulo- ja lähtöajat. Erilaiset liukumavaihtoehdot ovat perusteltuja silloin, kun työnantajan sisällä on useita toimintayksiköitä, joiden toiminta ja palvelujen tarjoamisen tarve poikkeaa toisistaan. Työnantaja voi antaa lisäohjeita liukumien käytöstä. Yhdeksäntuntinen työpäivä Toimisto -ja yleistyöajassa on mahdollisuus yhdeksäntuntisen työpäivän käyttöön. Jaksotyössä työvuoro voi olla 10 tuntia, eräissä tapauksissa yövuoro voi olla 11 tuntia. Työvuoron pituus voi vaihdella Työvuoron pituus tulisi sekin harkita toiminnasta lähtien. Tarvitaanko pitkiä työvuoroja, mitä hyötyjä pitkistä työvuoroista on ja onko toiminta sellaista, että pitkiä työvuoroja voidaan käyttää ilman riskejä? Työvuoron pituuteen vaikuttavat työaikalain mukainen vuorokausilepo, jonka on oltava vähintään 9 tuntia jaksotyössä ja 11 tuntia muissa työaikamuodoissa. Työajan suunnittelusta vastaavan esimiehen tulee tarkkaan harkita pitkien työvuorojen ja pitkien työjaksojen käytön tarpeellisuutta ja soveltuvuutta eri henkilöillä ja eri työyksiköissä. Pidemmällä aikavälillä liiallinen rasitus voi johtaa pahimmillaan lisääntyneisiin sairausajan kustannuksiin. Pitkien työvuorojen käyttö ei saisi aiheuttaa lisäkustannuksia esimerkiksi ylitöitä tai lisää epämukavan työajan korvauksia. Pidemmillä työvuoroilla aiheutetaan helposti myös henkilöstövajetta osassa tai kaikissa vuoroissa, jolloin usein turvaudutaan ylimääräisten määräaikaisten työntekijöiden palkkaamiseen. 18 Kuntatyönantaja 2/2009

7 Työvuoroluettelon muuttaminen Työvuoroluettelo on työvoiman käytön ja toimintojen taloudellisuuden ohjausväline, jolla huomioidaan työajan tehokkaan käytön periaate. Työvuoroluetteloon ei tule tehdä muutoksia, jotka ovat yksikön toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaisia tai aiheuttaisivat ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkkeinä mm. ulkopuolisten sijaisten palkkaaminen vakinaisen henkilökunnan ylimääräisten vapaapäivien, yllättävien vuosilomien tai harkinnanvaraisten työ-/ virkavapauksien myöntäminen. Työntekijän pyytäessä muutosta alkuperäiseen, hyväksyttyyn työvuoroluetteloon, työnantajan on harkittava missä määrin muutosesityksiä voidaan hyväksyä toimintojen järjestämisen kannalta. Perusteltu syy muutokseen KVTES:n mukaan työnantajalla on oikeus yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa, mikäli siihen on olemassa perusteltu syy. Sellaisia voivat olla mm. toiminnallisesti välttämättömät syyt esimerkiksi työvoiman vajaus sairastumisien vuoksi tai tavanomaisesta poikkeava potilaiden /asiakkaiden määrä, laatu ja hoidolliset tarpeet ja niiden merkittävät muutokset. Toiminnallinen syy voi tarkoittaa sekä työn lisääntymistä että työn vähentymistä. Työn vähentymiseen varautumiseksi on hyvä kartoittaa muun mahdollisen työn teettäminen. Mikäli henkilön sairastumisen vuoksi otetaan sijainen, sairausloma ei yleensä ole perusteltu syy työvuoroluettelon muutokseen. Pääsääntöisesti sijainen tekee sijaistettavalle työvuoroluetteloon merkityt tunnit. Jos taas sairausloman ajaksi ei oteta sijaista ja muiden työntekijöiden työvuoroja joudutaan muuttamaan, saattaa olla perusteltua, että myös sairastuneen työvuoroluetteloa sairausloman jälkeen muutetaan. Joissakin työpaikoissa on sovittu työvuoroluettelon muutosrahasta, joka maksetaan kun työvuoroja joudutaan muuttamaan. On hyvä muistaa, että työnantaja tekee muutoksen työnjohto-oikeudellaan ja kun perusteltu syy on olemassa, antaa KVTES mahdollisuuden tehdä muutoksen ilman erillistä korvaustakin. Perusteltu syy on myös työvuoroluettelon virheellinen suunnittelu. Se on voinut tapahtua esim. jos työaikajakso on alun perin vahingossa yli- tai alisuunniteltu tai on suunniteltu annettavaksi vapaa-aikakorvausta, mutta korvauksen perusteena olevaa työaikaa ei jostain syystä tehdäkään. Milloin voi muuttaa? KVTES ei sisällä määräystä vähimmäisilmoitusajasta, jolloin työvuoroluetteloa vielä voidaan muuttaa perustellusta syystä. Ilmoitus muutoksesta on tehtävä mahdollisimman pian sille, jota asia koskee. Työnantaja voi siis tehdä muutoksia vielä samana päivänä, jolloin työvuoro on merkitty työntekijälle. Työnantaja ei voi tehdä yksipuolisesti muutoksia työvuoron ajankohtaan silloin, kun peruste muuttamisen ilmenee, kun työntekijä jo tullut työvuoroonsa tai työvuoron alkamisen jälkeen. OTA HUOMIOON! Työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa toiminnallisesti välttämättömista syistä. Erillistä korvausta työnantajan yksipuolisesti tehdystä työvuoromuutoksesta ei tarvitse maksaa, kun muutos on tehty perustellusta syystä. Lyhytaikaiset jaksotyöntekijät Palkattaessa lyhytaikaisia jaksotyöntekijöitä, kannattaa kiinnittää huomiota työsuhteen pituuteen ja ylityörajohin. Työnantajalla on erilaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi alle 2 viikon palvelussuhteissa voidaan käyttää seuraavia vaihtoehtoja: Jollei palvelussuhteeseen liity yötyötä, voidaan käyttää jaksotyön sijasta yleistyöaikaa (vuorokautinen ylityöraja 8 9 tuntia). Jos lauantai ja sunnuntai eivät ole työpäiviä, sovelletaan ns. muodollisen jaksotyön määräyksiä (ylityöraja 8 tuntia x työpäivät, enintään 38,25 tuntia viikossa). Jollei käytetä edellä olevia vaihtoehtoja ja palvelussuhteeseen sisältyy yli 2 työpäivää, sovitaan etukäteen palvelussuhteen pituudeksi 4 päivää, jos vajaalla kalenteriviikolla on 3 työpäivää (ylityöraja 24 tuntia) 6 päivää, jos vajaalla kalenteriviikolla on 4 työpäivää (ylityöraja 31 tuntia) 7 päivää, jos vajaalla kalenteriviikolla on 5 työpäivää (ylityöraja 38,25 tuntia). Palvelussuhteessa voi olla siis välillä vapaapäivä tai päiviä. Työaikajärjestelmä on ilmoitettava etukäteen (jaksotyö vai yleistyöaika) ja palvelussuhteen pituudesta on sovittava selvästi, jolloin vapaapäivä/päivät kuuluvat palvelussuhteeseen ja kokonaispituus määrää ylityörajan. Mikäli palvelussuhteiden välillä on päivänkin keskeytys, kyseessä ovat erilliset palvelussuhteet ja ylityöraja lasketaan erikseen. Merkitystä ei ole sillä ajoittuvatko palvelussuhteet samalle kalenteriviikolle, mikäli ne osuvat samalle työaikajaksolle. Ylityörajaa laskettaessa ei ole merkitystä, missä yksikössä henkilö on työskennellyt, jos työnantaja on koko ajan sama. Sijaista palkattaessa lyhyeen työsuhteeseen, kannattaa tiedustella, onko hänellä ollut juuri edellä työsuhde samalla työantajalla esim. toisessa yksikössä. Tällä voidaan mahdollisesti välttää syntyvää ylityötä. Kuntatyönantaja 2/

8 Työaikakorvaukset - rahana vai vapaana? Työaikapankin käyttö Työaikapankilla tarkoitetaan kunnissa ja kuntayhtymissä käyttöönotettavia vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaaajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia (esimerkiksi työaikakorvaukset) voidaan paikallisesti sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitemmällä aikavälillä. Työaikapankin käyttöönotosta ja työaikapankin sisällöstä taikka ehdoista ei ole olemassa valtakunnallisia sopimuksia. Kussakin kunnassa ja kuntayhtymässä ratkaistaan otetaanko työaikapankki käyttöön ja millä ehdoilla. Työaikapankki edellyttää pääsääntöisesti paikallisen virka- ja työehtosopimuksen solmimista, koska järjestelyt edellyttävät useimmiten valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten määräyksistä poikkeamista ainakin joiltakin osin. Joustavien työaikojen käyttöön on toisaalta jo voimassaolevien virka- ja työehtosopimusten määräysten perusteella erilaisia mahdollisuuksia. Vuosiloman säästämistä koskevat määräykset puolestaan mahdollistavat pidemmänkin yhtäjaksoisen vapaan keräämisen. Työaikapankkia koskevat ohjeet KT:n yleiskirjeessä 21/2008 KVTES:n mukaiset työaikakorvaukset voidaan yleensä suorittaa joko rahana tai vapaa-aikana tai käyttäen molempia korvausmuotoja. Korvausmuoto on työnantajan päätettävissä. Työaikakorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työ on tehty työpaikalla tai esimiehen määräämällä muulla paikalla, työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty ja työ on suoritettu viranomaisen antaman määräyksen perusteella. Ylityön korvaaminen edellyttää lisäksi esimiehen kirjallista ylityömääräystä. Korvausmuodon valinta KVTES:n mukaiset työaikakorvaukset voidaan yleensä suorittaa joko rahana tai vapaa-aikana tai käyttäen kumpaakin korvausmuotoa. Työnantajan tehtävänä on arvioida korvausmuotojen mahdollisuudet kokonaisetuineen ja haittoineen toiminnan kannalta sekä miten työntekijöiden toiveita voidaan ottaa huomioon. Rahakorvausten käyttö on perusteltua silloin, kun vapaa-aikakorvauksia ei ole otettu huomioon henkilöstömitoituksissa tai varahenkilöstöjärjestelyissä tai vapaana antaminen edellyttäisi sijaisen palkkaamista tai jos siitä seuraisi työnantajalle muutoin ylimääräisiä kustannuksia. Vapaa-aikakorvausten käyttöä voidaan perustella mm. silloin kun niiden avulla turvataan henkilös- tön pysyvyyttä ja jatkuvuutta tai kun joustavat työaikakäytännöt puoltavat vapaana antamista eikä vapaan antamisesta aiheudu työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia. Työnantajan harkintaoikeutta rajoittaa KVTES:n määräys, jonka mukaan alle yhden työpäivän kestävää vapaa-aikakorvausta ei voida käyttää ilman työntekijän/viranhaltijan suostumusta. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin yötyön aikahyvitys, joka voidaan antaa alle yhtä työpäivää lyhyempänäkin. KVTES:ssa ei ole määräystä minimityöpäivän arvosta. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule kuitenkaan käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä. Kokonaisia vapaapäiviä suunniteltaessa vapaapäivät sisältävät useimmiten vapaa-aikakorvauksia 7 t 39 minuuttia tai 8 tuntia. Lue myös Kunnat kysyvät artikkeli Kuntatyönantajasta 1/ OTA HUOMIOON! Paikallisesti voidaan sopia mm. syntyneiden ylitöiden korvausten tasosta, esimerkiksi tunti tunnista. Epämukava työaika korvataan vain tosiasiallisesti tehdyltä työtunnilta. Vajaaksi jäänyt säännöllinen työaika täytetään syntyneillä aikahyvityksillä ennen kuin rahakorvauksia maksetaan 20 Kuntatyönantaja 2/2009

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10)

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) 1.6.2015 Voimaan tulevien jaksotyöaikamääräysten soveltamisohje Sisällys 1. Säännöllinen työaika (9 1 mom.) 1.1 Palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa (9 2 mom.)

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Siirtymäaika 1.6.2015 saakka Tuplajaksoja ei suunnitella Taustalla

Lisätiedot

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset sisältö kunnallinen henkilöstö työaikamuodoittain 2013... 3 Muuttuvat asiat... 4 Mikä esimerkiksi pysyy ennallaan... 4 Työhyvinvointi... 5 Ergonominen työvuorosuunnittelu...

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015 KVTES:n jaksotyöaikauudistus Edunvalvonta 2015 Jaksotyöaikauudistus pähkinänkuoressa Voimaan 1.6.2015 Pohjana jaksotyöaikakokeilu Pyrkimys selkeämpiin määräyksiin, muutoksia mm. Ylityön laskentasäännöt

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk KVTES työaikamuotojen vertailua Työaikamuoto työaika vuorokaudessa työaika viikossa Enintään 9 tuntia 36 tuntia ja 15 Vuorokautista säännöllistä työaikaa rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA KVTES UUDET JAKSOTYÖ- MÄÄRÄYKSET Valtuusto 22.-23.5.2014 Arto Vallivaara JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET Muutoksen kohteena KVTES luku III 9, 16 ja 17 Muodollista jaksotyötä koskevat

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

TALOUS TASAPAINOON. Tahtoa ja sopeuttamista

TALOUS TASAPAINOON. Tahtoa ja sopeuttamista TALOUS TASAPAINOON Tahtoa ja sopeuttamista Useat kunnat ovat taloustilanteessa, jossa toimintamenot on sopeutettava laskeviin tuloihin. Nyt jos koskaan kunnissa tarvitaan hyvää ja johdonmukaista henkilöstöpolitiikkaa

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. 1 (6) KVTES 2012 2013: keskeiset materiaaliset muutokset Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. Palkkausluku (luku II) Palkkausluvun sisältöä

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko

Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko Ruokailutauko on tarkoitettu lepo- ja virkistymistauoksi. Se on tarpeellinen sekä työajan tehokkaan käytön kannalta että työsuojelullisista syistä. Pääsääntönä

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

Talousarvioseminaari 27.10.2014

Talousarvioseminaari 27.10.2014 Talousarvioseminaari 27.10.2014 Henkilöstölomautus ja sen vaikutukset 27.10.2014 Henkilöstöpäällikkö Juhani Kerman 1 Lomauttaminen Lomautusperusteet ja lomautusmenettely on määritelty työsopimuslain (55/2001)

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNNAN HENKILÖSTÖN MAHDOLLISEN LOMAUTTAMISEN PERUSTEET, VAIKUTUKSET, VAIHTOEHDOT JA PERIAATTEET

HEINÄVEDEN KUNNAN HENKILÖSTÖN MAHDOLLISEN LOMAUTTAMISEN PERUSTEET, VAIKUTUKSET, VAIHTOEHDOT JA PERIAATTEET Yhteistyötoimikunta 10 01.03.2013 HEINÄVEDEN KUNNAN HENKILÖSTÖN MAHDOLLISEN LOMAUTTAMISEN PERUSTEET, VAIKUTUKSET, VAIHTOEHDOT JA PERIAATTEET YTTK 10 Valmistelija: kunnansihteeri Sinikka Lappalainen, Kermanrannantie

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014 Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Vanha sääntö Uusi sääntö Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2014 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 SISÄLTÖ LUKIJALLE... 9 1 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

1 Määräysten soveltaminen

1 Määräysten soveltaminen Kuopion kaupunki Sääntö 1 (8) Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 Määräysten soveltaminen Tämän johtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas

Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas Mikko Ahtola Jari Lahtinen Paavo Mattila Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 Sisältö Johdanto... 9 1 Työehtosopimusten yleiset määräykset...

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

OSIO B Kokeilu Yleissivistävät koulut

OSIO B Kokeilu Yleissivistävät koulut OSO B YLESSVSTÄVÄN KOULUN OPETUSHENKLÖSTÖN TYÖAKAKOKELUJA KOSKEVAT SOPMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMNEN 1 Soveltamisala ja voimassaolo 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan jäljempänä mainittujen ammattiryhmien

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Suurin osa käytännön soveltamisen kannalta tärkeistä vuosilomamääräyksistä on ennallaan. Tällaisia

Lisätiedot

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99)

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) Työneuvoston lausunto vuosilomalain ja työaikalain tulkinnasta. Lomakorvaus. Annettu Akava ry:n pyynnöstä 15 päivänä kesäkuuta 2000. Lausuntopyyntö Akava

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Työehtosopimus Osapuolet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Heta Henkilökohtaisten

Lisätiedot

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki. TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 7/2004. Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille

JÄSENKIRJE 7/2004. Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille JÄSENKIRJE 7/2004 Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ KOSKEVAT UUDET MÄÄRÄYKSET Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011 Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011 Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat työaikalain alaisuuteen; sovitut työaikamääräysten muutokset (KVTES liite 12)

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Palvelualojen työnantajat PALTA ry 1 Yksityisen laboratoriolan toimihenkilöiden

Lisätiedot

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014

Lisätiedot

Henkilöstön asema ja palkkauksen harmonisointi kuntaliitoksissa

Henkilöstön asema ja palkkauksen harmonisointi kuntaliitoksissa Henkilöstön asema ja palkkauksen harmonisointi kuntaliitoksissa Kuntajakoselvittäjien työseminaari 11.11.2014 neuvottelupäällikkö Sari Ojanen Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas Tarkoituksena on

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYSRAHAN MAKSAMISESTA

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYSRAHAN MAKSAMISESTA 1 PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYSRAHAN MAKSAMISESTA 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Kainuun maakunta -kuntayhtymän palveluksessa oleviin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Rivipalkansaajat (N=1474) Sairaalat Ammattikoulut Seurakunnat Kyllä Ei En osaa sanoa Pankit Kaupat Tehtaat Pienet 010 2030405060708090100

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Siirtosopimus 1 (7) Tohmajärven kunta

Kiteen kaupunki Siirtosopimus 1 (7) Tohmajärven kunta Kiteen kaupunki Siirtosopimus 1 (7) Sopimus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen varhaiskasvatuksen henkilöstön siirtymisestä Tohmajärven kunnan palvelukseen liikkeenluovutuksen yhteydessä

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU SOTK AMON KUNTA YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU Kokousaika Tiistai 18.3.2014 klo 9.00-10.30 Kokouspaikka Paikalla Kunnanvirasto, valtuustosali Työnantaja Petri Kauppinen Paula Halonen Pentti Piirainen Mika Kilpeläinen

Lisätiedot

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Seuraavassa selostetaan tärkeimmät muuttuvat tekstikohdat. Tekstin jälkeen on lyhyt selostus asiasta. 5 Työaika 2. Säännöllisen

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012

TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012 TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012 Neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja Tehy ry Vuosityöaikasopimus Paikallinen sopimus, jonka mukaan

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot