Tee oikeat valinnat yhdyskuntien kehittämisessä

Transkriptio

1 Tee oikeat valinnat yhdyskuntien kehittämisessä

2 Kirjoittaja: Anu Kerkkänen, Ritva Laine Kuvat: Markku Mäkelä ISBN (nid.) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014 Paino: Miktor Oy Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki Puh , faksi

3 Luvun / sektion otsikko Maankäyttöä, liikennettä ja palveluja kokonaisuutena tarkasteleva kunta menestyy Vetovoimaisessa kunnassa asukkaiden arki sujuu ja yrityksillä on luotettava toimintaympäristö. Kunta vaikuttaa asukkaiden arkeen ja yritysten toimintaedellytyksiin maankäyttöä, liikennettä ja palveluja koskevilla päätöksillään. Avainkysymyksiä ovat liikenneyhteyksien toimivuus, palveluiden saavutettavuus, kuntatekniikan toimivuus sekä ympäristön viihtyisyys ja turvallisuus. Kunnan maankäyttöä, liikennettä ja palveluja koskevilla valinnoilla on merkittävä vaikutus myös kunnan talouteen. Tekemällä oikeat valinnat kunta voi säästää merkittävästi: Osittaiselle käytölle jäävät kunnallistekniset investoinnit, vajaakäyttöiset tai tyhjiksi jäävät palvelukiinteistöt ja pitkät kulku- sekä kuljetusmatkat käyvät kunnalle kalliiksi. Kunnan tehtävänä on tuottaa kuntalaisille toimiva ja turvallinen elinympäristö, joka on samalla taloudellisesti mahdollinen. Kunta voi onnistua tässä tehtävässä vain sovittamalla maankäytön, liikenteen ja palvelujen ratkaisut toisiinsa. Asuinalueiden rakentamista, liikenneyhteyksien kehittämistä ja palveluinvestointeja on tarkasteltava kokonaisuutena ja riittävän pitkällä aikavälillä. Avainasemassa on eri toimialoilla tehtävän suunnittelun ja toteutuksen ajallinen yhteensovittaminen. Yhteensovittamisessa onnistuminen edellyttää ajantasaista tietoa kunnan tilanteesta, jatkuvaa kunnan tilanteen seurantaa ja reagointia tapahtuviin muutoksiin. Tärkeää on myös kunnan eri toimialojen välisen yhteistyön hyvä organisointi. 3

4 Kuntaliitto Julkaisun ostikko Yhteensovittamista tarvitaan kaikissa kunnissa Väestöltään kasvavissa kunnissa olennaisinta on aluksi miettiä, millaista kuntaa halutaan rakentaa. Miten kasvu hallitaan ja minkälaiseen kasvuun kunnalla on varaa? Olennaisia ovat valinnat täydennysrakentamisessa ja taajamien mahdollisessa laajentamisessa. Väestöltään vähenevissä kunnissa olennaisinta on olevan rakenteen mahdollisimman hyvä hyödyntäminen. Oma tilanne täytyy tunnistaa ja välttää epärealistisiin kasvuodotuksiin perustuvaa päätöksentekoa. Uusien alueiden avaamista kannattaa harkita tarkoin. Onko kunnalla varaa ylläpitää alueita kymmeniä vuosia eteenpäin? Löytyykö alueelle varmasti uusia asukkaita? Olisiko parempi panostaa olevan rakenteen parantamiseen? Rakennemuutoskunnissa olennaisinta on ratkaista, mitä tehdään tyhjäksi tai vähäkäyttöiseksi jäävälle infralle. Kannattaa suunnitella huolellisesti, mitä säilytetään ja mitä puretaan. Samalla kannattaa selvittää, löytyykö esimerkiksi kiinteistöille uutta käyttöä. Yhteensovittaminen on tärkeää myös seututasolla Kuntalaisten arki ulottuu kuntarajojen yli. Etenkin kaupunkiseuduilla maankäytön, liikenteen ja palvelujen ratkaisuja on välttämätöntä tarkastella myös seudullisesta näkökulmasta ja sovittaa kuntien ratkaisut toisiinsa. Eheä ja toimiva yhdyskuntarakenne työssäkäyntialueella syntyy sekä oikeista maankäytön valinnoista että oikeasta toteuttamisen ajoituksesta. 4

5 Luvun / sektion otsikko Päättäjänä vastaat siitä, että kokonaisuus pysyy hallussa Maankäytön, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamisessa on kyse toimialarajat ylittävästä yhteistyöstä. Eri toimialoilla tehtävä suunnittelu ja ohjelmointi on limitettävä toisiinsa, mikä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa toimialojen välillä. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen ratkaisuja yhteen sovitettaessa on tärkeä ottaa huomioon niihin läheisesti kytkeytyvien toimialojen (esimerkiksi kuntatekniikka, asuminen, toimitilat) vaatimukset ja kustannukset. Yhteensovittaminen tapahtuu virkamiestyönä. Päättäjät kuitenkin tekevät päätökset, joiden tuloksena kunnan tulevaisuus muodostuu. Päättäjän on tärkeä jokaisen päätösesityksen kohdalla varmistaa, että yhteensovittaminen on tehty ja päätös on kunnan kokonaisuuden kannalta järkevä. Tämä voi tapahtua selvittämällä: Onko valmistelussa pohdittu erilaisia vaihtoehtoja ja miksi on päädytty juuri tähän esitykseen? Mitkä ovat esityksen suorat ja epäsuorat vaikutukset pitkällä ja lyhyellä aikavälillä? Esimerkki: Jokainen päätös vaikuttaa kokonaisuuden onnistumiseen Kunta on laatinut alueelle yleiskaavan ja alueen toteuttamisen mahdollistavan asemakaavan. Alue on ohjelmoitu toteutettavaksi osa-alue kerrallaan siten, että alueen lapset voidaan sijoittaa naapurialueen päiväkotiin ja kouluun. Uusia veronmaksajia saadakseen luottamushenkilöt päättävät myydä tontit suunniteltua nopeammin, kun kysyntää näyttää olevan. Alueelle muuttaa nopealla tahdilla useita lapsiperheitä. Pian alueella asuu kymmeniä lapsia, joille kunta ei pysty tarjoamaan päiväkotia tai koulua. Kunta joutuu rakentamaan alueelle aiempien suunnitelmien vastaisesti uuden päiväkodin. Uusi päiväkoti-investointi rasittaa kunnan taloutta entisestään ja voi jäädä käyttämättömäksi lasten taas vähetessä. 5

6 Kuntaliitto Julkaisun ostikko Esimerkki kunnan valinnoista ja niiden vaikutuksista vuosien kuluessa Lähtötilanne Tilanne 5 vuoden kuluttua Kunta X on keskikokoinen kunta, jonka väkiluku ei juuri kasva, mutta ei myöskään laske. Muuttoliikettä tapahtuu kuitenkin kunnan sisällä. Kunnalla on ajantasainen yleiskaava, jossa keskustaajaman laajentumissuunniksi on valittu liikenteellisistä ja ympäristöllisistä syistä länsi ja pohjoinen. Kunnasta tiedustellaan jatkuvasti tontteja, jotka sijaitsevat lähellä keskustaa. Alueen A tontit on myyty ja kunnassa on kysyntää uusille tonteille. Alueella A päiväkoti-ikäisten lasten määrä vähenee, mutta pienten koululaisten määrä kasvaa. Toimenpiteet: Kunta on ostanut aiemmin maata alueelta A. Alue ei ole aivan kiinni keskustassa, mutta kuitenkin kunnan yleiskaavan taajama-alueella. Kunta päättää aloittaa keskusta-alueen täydennysrakentamisen alueelta A ja laatii alueelle asemakaavan. Alue mitoitetaan siten, että joukkoliikenteen pysäkki ja lähipalvelut, mm. päiväkoti, mahdollistuvat. Kunta myy tontit ja rakentaa päiväkodin. Kunta päättää terävöittää maapolitiikkaansa, jotta se pystyy toteuttamaan yleiskaavansa. Toimenpiteet: Kunta onnistuu neuvottelemalla ostamaan maata laajalti keskustan länsi- ja pohjoisreunalta. Kunta asemakaavoittaa alueen B ja myy tontit. Alueen B rakentaminen takaa alueen A päiväkodille riittävän lapsimäärän. Samalla pystytään parantamaan alueen A joukkoliikenneyhteyksiä lisäämällä pari vuoroa. Kunta rakentaa uuden pyörä- ja jalankulkureitin koululle. 6

7 Luvun / sektion otsikko Tilanne 10 vuoden kuluttua Tilanne 15 vuoden kuluttua Keskusta-alueelle pyrkii jatkuvasti hakeutumaan uusia asukkaita. Tonttitarjonta on kuitenkin niukkaa. Alueen A ikärakenne on muuttunut, eikä alueella enää tarvita päiväkotia. Koulussa sen sijaan on jo tilanpuutetta. Kunnan toimiva keskustaajama vetää asukkaita jo naapurikunnistakin. Hyvät kulkuyhteydet ja laajentuva väestöpohja lisäävät myös yritystonttien kysyntää. Alueella A lapsimäärä kääntyy laskuun. Alueella B päiväkoti-ikäisten määrä vähenee ja kouluikäisten kasvaa. Toimenpiteet: Kunta laatii alueelle C asemakaavan ja myy tontit. Kunta rakentaa uuden koulun alueiden B ja C rajalle. Alueen A päiväkoti muutetaan koulun lisätiloiksi. Kunta rakentaa uuden päiväkodin keskustan pohjoisreunalle. Toimenpiteet: Kunta avaa uuden asuinalueen D ja uuden yritysalueen E. Kunta myy alueen A päiväkodin yrityksen toimitiloiksi ja laajentaa alueiden B ja C rajalla sijaitsevaa koulua. Kunta peruskorjaa keskusta-alueella sijaitsevan koulun. Laajennetun koulun tiloja käytetään väistötiloina. Kunta käynnistää yleiskaavan tarkistuksen keskustan kehittämisen ja laajentumisvaihtoehtojen selvittämiseksi. Samalla kunta pohtii liikenneratkaisuja ja palveluverkkoa. 7

8 Kuntaliitto Julkaisun ostikko Yhteensovitettavat suunnitelmat ja prosessit Maankäyttö Kunta vastaa alueensa maankäytön suunnittelusta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Suunnittelun välineitä ovat yleis- ja asemakaava. Lisäksi kunta on jäsenenä maakunnan liitossa, joka laatii maakuntakaavan. Kaavoja tarvitaan toimintojen ja tavoitteiden yhteensovittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki tarjoaa kunnille myös laajan valikoiman maapoliittisia välineitä, joilla kunta voi luoda edellytykset maankäytön toteuttamiselle. Liikenne Liikennesuunnittelu liittyy maankäytön suunnitteluun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Pääosa liikkumistarpeista ja liikenteen järjestämisen edellytyksistä ratkaistaan yleiskaavatasolla. Asemakaavoituksessa ratkotaan liikenteen yksityiskohtaisempia kysymyksiä. Alueellisesti pitkällä aikajänteellä liikennettä suunnitellaan liikennejärjestelmätyössä, joka voi koskea maakuntaa tai seutua. Palvelut Kunnilla on lainsäädännön perusteella järjestämisvastuu laajasta joukosta palveluja (mm. sosiaali- ja terveyspalvelut). Kunnat voivat tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut itse tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa tai hankkia palvelut ulkopuolisilta tuottajilta. Palvelujen kokonaisuutta suunnitellaan yleensä palveluverkkosuunnitelmalla, joka voi koskea laajempaa tai suppeampaa joukkoa palveluista. Palveluverkkosuunnittelu on osa yleispiirteistä maankäytön suunnittelua. Toimitilat Toimitilojen suunnittelu käsittää sekä uusien tilojen toteutuksen että jo olemassa olevien tilojen käytön suunnittelun. Jokaisen uuden palvelurakennuksen toteuttaminen perustuu tarveselvitykseen, jonka pohjalta laaditaan hankesuunnitelma. Vasta tämän jälkeen tehdään varsinainen toteuttamissuunnitelma. Toimitilojen pitkän tähtäimen suunnittelua tehdään kiinteistö- ja/tai toimitilastrategioilla. Asuminen Asunto-olojen kehittämisestä säädetyn puitelain mukaan kunnan tulee luoda alueellaan yleiset edellytykset asunto-olojen kehittämiselle. Erityisten asunto-ohjelmien avulla kunnat voivat halutessaan ohjata asuntotuotantoa alueellaan. Ohjelmointi tapahtuu rinnakkain maankäytön ohjelmoinnin kanssa. Kadut ja yleiset alueet Kunnan tehtävänä on huolehtia asemakaavoitetun alueen katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelusta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Suunnittelu tapahtuu sekä asemakaavoituksen yhteydessä vaikuttaen kaavavarausten mitoitukseen että sen jälkeen varsinaisena teknisenä katu- ja yleisten alueiden suunnitteluna. 8

9 Luvun / sektion otsikko Yhteensovittamista tarvitaan päätöksenteon kaikilla tasoilla Kunnan rakennettu ympäristö ja palvelutarjonta muodostuvat lukuisien päätösten tuloksena. Päätökset ulottuvat yleisistä strategisista linjauksista yksittäisiin toteuttamispäätöksiin. Yhteensovittamista tarvitaan kaikilla päätöksenteon tasoilla. Stra teginen linjaus voi päätösten ketjussa hukkua moneen kertaan ja lopputulos olla jotain ihan muuta, mitä strategiassa on tavoiteltu. Toisaalta yhteensovittaminen ei voi onnistua, jos sitä mietitään vasta yksittäisten toteuttamispäätösten yhteydessä. Tie strategisista linjauksista toteutukseen voi kunnissa olla erilainen. Strategiset linjaukset ja niitä toteuttavat suunnitelmat sekä ohjelmat tuleekin laatia omaan kuntaan sopiviksi vain yhtä toimivaa pakettia ei ole. Olennaista kuitenkin on, että jokaisella suunnittelun ja päätöksenteon tasolla nojaudutaan ajantasaiseen tietoon kunnan tilanteesta ja sovitetaan eri toimialojen ratkaisut toisiinsa. Strategiset linjaukset Strateginen suunnittelu Toteutuksen ohjelmointi Toteutus Seuranta Tieto Tiedonhallinta 9

10 Kuntaliitto Julkaisun ostikko Strategiset linjaukset Strategiset linjaukset auttavat näkemään pidemmälle On tärkeää, että kunnassa on mietitty strategiatasolla, miten maankäyttöä, liikennettä ja kunnan palvelutarjontaa kehitetään. Strategiset linjaukset luovat pohjan valintojen tekemiselle käytännön tilanteissa. Linjausten tulee perustua tietoon ja yhteiseen näkemykseen kunnan nykytilanteesta ja arvioon tulevasta. Mitkä ovat vahvuutemme, heikkoutemme, ongelmamme ja mahdollisuutemme? Linjauksista päätettäessä on avoimesti nostettava esiin, mitä vaikutuksia niillä on ja mitä ne edellyttävät tulevalta päätöksenteolta. Jo strategiavaiheessa päätöksentekijöiden tulee saada tieto siitä, miten esimerkiksi eri asumismuotojen painottaminen strategiassa vaikuttaa kunnan maa-alueiden tarpeeseen, kuntatekniikan rakentamisen ja ylläpidon kustannuksiin sekä palvelujen järjestämisen kustannuksiin. Samaten jo strategiaa laadittaessa tulee nostaa esiin, minkälaisia vaatimuksia erilaiset palveluverkkoa koskevat linjaukset asettavat maankäytön ratkaisuille ja minkälaisia taloudellisia panostuksia ne edellyttävät jatkossa. Strategiset linjaukset Strateginen suunnittelu Toteutuksen ohjelmointi Toteutus Seuranta Tieto Tiedonhallinta 10

11 Luvun / sektion otsikko Strateginen suunnittelu Strategiset suunnitelmat siirtävät strategiset linjaukset käytäntöön Strategisten linjausten toteuttamiseksi kunta tarvitsee yleispiirteisen maankäyttösuunnitelman. Jos suunnitelmalle halutaan ohjaavuutta, kunnan tulee laatia yleiskaava. Lisäksi kunta tarvitsee sektorikohtaisia suunnitelmia kuten palveluverkko- ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Liikenteen ja palveluverkon suunnitteluprosessit kannattaa toteuttaa samanaikaisesti yleiskaavaprosessin kanssa, jotta eri sektoreiden tarpeet ja vaatimukset saadaan sovitettua yhteen. Kunnan kehittämisen lähtökohta on kunnan riittävä maanomistus ja aktiivinen maapolitiikka. Maapolitiikan tavoitteiden ja toimintalinjan muodostaminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Kunnan on hyvä päättää toimintaperiaatteista, joita maapolitiikassa käytetään. Maapoliittisen ohjelman laatimisella voidaan varmistaa maapolitiikan keinojen linjakas ja tehokas käyttäminen. Yleispiirteiset strategiset suunnitelmat edellyttävät pohjakseen hyvää tietoa kunnan tilanteesta ja realistista arviota kehityksen suunnasta. Strategisilla suunnitelmilla ei pyritä lyömään lukkoon staattista kuvaa tulevasta kunnasta, vaan löytämään seuraavat askeleet kunnan kehittämisessä. Strategisia suunnitelmia onkin päivitettävä tarpeen mukaan. Päivitystarve on seurausta yhteiskunnan ja olosuhteiden jatkuvasta muutoksesta, jota kunnassa on seurattava. Poliittisen sitoutumisen varmistamiseksi suunnitelmiin on hyvä palata valtuustokausittain. Strategiset linjaukset Strateginen suunnittelu Toteutuksen ohjelmointi Toteutus Seuranta Tieto Tiedonhallinta 11

12 Kuntaliitto Julkaisun ostikko Toteutuksen ohjelmointi Ohjelmointi takaa suunniteltujen toimenpiteiden oikean ajoituksen Yleispiirteinen maankäytön suunnitelma tuottaa hyvän lopputuloksen vain, jos kunta onnistuu toteuttamaan alueiden rakentamisen oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan. Hyväkään suunnitelma ei yksin riitä, vaan myös sen toteutus täytyy ajoittaa oikein. Kun kunta tarjoaa tontteja, sen täytyy pystyä huolehtimaan myös palveluiden järjestämisestä, sujuvasta ja turvallisesta liikkumisesta sekä kuntatekniikan rakentamisesta ja ylläpidosta. Kunta voi varmistaa tietyn toteuttamisjärjestyksen vain, jos sillä on omaa maanomistusta ja linjakas maapolitiikka. Työkaluna ajoituksessa on maankäytön, liikenteen ja palvelujen ratkaisut yhteen sovittava toteutuksen ohjelmointi. Kunta voi tarpeistaan riippuen ohjelmoida toteuttamisen eri tavoin. Hyvä tapa on, että kunta tarkastelee eri toimialojen toimenpiteiden ajoitusta yhdellä ja samalla ohjelmalla. Tämän ohjelman pohjalta voidaan laatia tarkempia toimialakohtaisia ohjelmia. Strategiset linjaukset Strateginen suunnittelu Toteutuksen ohjelmointi Toteutus Seuranta Tieto Tiedonhallinta 12 Helpompi korjata pyyhekumilla...

13 Luvun / sektion otsikko Toteutus Toteutusvaiheessa tilanne on syytä vielä tarkistaa Ohjelmoinnin tuloksena laaditut ohjelmat toteutetaan asemakaavoitus- ja rakentamispäätöksillä. Jokaisen päätöksen kohdalla on syytä varmistaa, että ollaan etenemässä ohjelmassa sovitun mukaisesti. Samalla kannattaa muistaa, että hyvänkin ohjelman pohjana olleet tiedot olosuhteista ovat saattaneet muuttua. Alueen väestörakenne, yritykset tai kaavatilanne eivät ehkä olekaan enää ennakoidun kaltaisia. Tällaisessa tilanteessa kunnassa täytyy olla valppautta ja joustavuutta myös uusiin ratkaisuihin. Jotta muutos voidaan valmistelussa havaita ja siihen päätöksenteossa reagoida, tarvitaan jatkuvasti ajan tasalla olevaa seurantatietoa ympäristöstä, väestöstä ja kunnan suunnittelutilanteesta. Muun muassa rakennushankkeiden tarveselvitysten laadinnassa kannattaa suoraan hyödyntää sitä tietoa, jota eri sektoreiden yhteistyönä on kerätty ja tuotettu. Strategiset linjaukset Strateginen suunnittelu Toteutuksen ohjelmointi Toteutus Seuranta Tieto Tiedonhallinta... kuin kaivinkoneella. 13

14 Kuntaliitto Julkaisun ostikko Yhteensovittaminen kunnan arkityössä Yhteensovittaminen ei ole sattumanvaraista toimintaa. Se edellyttää kunnassa toimialojen välistä yhteistyötä, jota tehdään organisoidusti ja säännöllisesti. Hyvä tapa on, että kunnassa järjestetään säännöllisesti eri toimialojen edustajien välisiä kokouksia, joissa vaihdetaan tietoja ja etsitään yhteisiä ratkaisuja. Lisäksi on tärkeää, että joku henkilö on nimetty vastuuseen yhteistyön organisoinnista. Suunnittelu ja valintojen tekeminen vaativat hyvää tietoa kunnan tilanteesta. Tietoa tarvitaan muun muassa kaavavarannosta, maankäytön toteuttamisen kustannuksista, kunnan väestömäärän kehityksestä sekä palveluverkon nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Tiedon tulee olla ajantasaista ja kunnan tilanteeseen sekä tarpeisiin nähden oikein mitoitettua. Tiedon hallinnan apuvälineenä kannattaa hyödyntää sähköisiä työkaluja, kuten paikkatietojärjestelmiä. Sähköiset tietokannat helpottavat tiedon ylläpitoa, jakelua ja selailua. Paikkatieto-ohjelmien avulla tieto voidaan helposti jalostaa päätöksentekotilanteissa tarvittavaan muotoon. Kartalla esitettävien paikkatietojen avulla esimerkiksi kouluverkon muutosten vaikutukset koulumatkoihin on helppo hahmottaa. Yhteensovittaminen voidaan käynnistää pienin askelin Työ voidaan aloittaa esimerkiksi tarkastelemalla aluksi vain omakotitalotonttien ja päiväkotiverkon yhteensovittamista. Yhteensovittamisen sisältöä voidaan vähitellen laajentaa ja aikajännettä pidentää. Pienin askelin etenemistä ei kannata väheksyä. Niissäkin kunnissa, joissa yhteensovittamisessa on jo edetty pitkälle, työtapojen ja menetelmien kehittäminen on vienyt aikansa. 14

15 Luvun / sektion otsikko Jyväskylän toimintamalli Jyväskylä on kehittänyt toimintamallia maankäytön, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamiseen vuodesta 1999 alkaen. Yhteensovittamisen menetelmä on nimetty KymppiR-toimintamalliksi. Toimintamallin ytimen muodostavat tonttituotantoa ja palveluverkkosuunnittelua ohjaavat työryhmät. Työryhmiin kuuluu eri toimialojen edustajia ja ne kokoontuvat säännöllisesti kolmen viikon välein. Kaavoittaja toimii ryhmien koordinaattorina ja tuottaa tarvittavan tiedon ryhmien tapaamisiin. Tonttituotannosta vastaava ryhmä ohjaa maankäytön toteutusohjelman laadintaa. Ohjelma laaditaan vuosittain ja se sisältää uusien asuinalueiden vaiheistuksen ja ajoituksen seuraavalle kymmenelle vuodelle. Palveluverkoista vastaava ryhmä ohjaa palveluverkkoselvitysten laadintaa. Selvityksissä analysoidaan verkon nykytila ja kehittämiskohteet ja sovitetaan niitä yhteen maankäytön ratkaisujen kanssa. Selvitykset päivitetään tarpeen mukaan 2 4 vuoden välein, välivuosina palveluverkoista tehdään kevyempiä tarkasteluja. Luottamushenkilöt käsittelevät maankäytön toteutusohjelman kerran vuodessa. Vähintään kerran valtuustokaudessa ohjelma viedään kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Palveluverkkoselvitykset viedään tiedoksi lautakunnille. KymppiR-toimintamalliin kuuluu olennaisesti myös tiedonhallintamalli, joka toimii suunnittelun tukijärjestelmänä. Tärkeimpiä suunnittelun tueksi kerättäviä ja tuotettavia tietoja ovat tieto kaavavarannosta ja sen toteutuksen ajoituksesta, alueellinen väestönkehitysarvio sekä tieto palveluverkon nykytilasta ja kehittämistarpeista. Tietojen hallinnassa hyödynnetään Jyväskylän kaupungin yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa kehittämää paikkatietosovellusta. KymppiR-toimintamalli on tukenut Jyväskylän mahdollisuuksia riittävään tonttitarjontaan ja helpottanut palvelutoimipisteiden sijaintiin ja toteuttamiseen liittyvää päätöksentekoa. Tontteja on viiden vuoden täydennysrakentamispainotteinen asemakaavavaranto valmiina. Lisäksi vuosina päiväkoti- ja peruskouluverkkoratkaisuilla saavutettiin noin 20 miljoonan euron säästöt. Toimintamallia ja siihen liittyviä menetelmiä kehitetään Jyväskylässä jatkuvasti. 15

16 Kuntien on sovitettava yhteen maankäytön, liikenteen ja palveluiden ratkaisut. Asuinalueiden rakentamista, liikenneyhteyksien kehittämistä ja palveluinvestointeja on tarkasteltava kokonaisuutena ja riittävän pitkällä aikavälillä. Näin huolehditaan yhdyskuntien toimivuudesta, turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Samalla varmistetaan valintojen taloudellinen kestävyys. Tässä esitteessä kerrotaan, mihin asioihin erilaisissa päätöksentekotilanteissa on syytä kiinnittää huomiota, jotta yhteensovittamisessa onnistutaan. Esite on suunnattu ensisijaisesti kuntien päättäjille. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh , faksi Helsinki 2014