Kannessa ote SVY:n joustavan liikkuvuuden hallintaprosessikaaviosta, jossa mm. eri M-määritysten mukaisen tiedon funktiot ja tietovirrat on kuvattu.

Transkriptio

1

2 Kannessa ote SVY:n joustavan liikkuvuuden hallintaprosessikaaviosta, jossa mm. eri M-määritysten mukaisen tiedon funktiot ja tietovirrat on kuvattu. Julkaisija Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö PL 11100, AALTO Layout Totti Tuhkanen ISBN (pdf) ISSN Turku 2010

3 M-määritykset Suomen virtuaaliyliopiston opintohallinnon sanasto- ja tietomallimääritykset Suomen virtuaaliyliopiston julkaisuja 7/10

4 SAATTEEKSI Tämä lähdejulkaisu sisältää Suomen virtuaaliyliopiston koordinoimana yhteistyönä tuotetut, joustavan opiskelijaliikkuvuuden hallintaan liittyvät opintohallinnon sanastoja tietomallimääritykset, nk. M-määritykset. Mukana ovat kunkin määrityksen voimassa olevat suomen kieliset versiot. M-määritystoiminta käynnistyi tammikuussa 2004 ja viimeiset päivitykset M-määrityksiin tehtiin vuonna 2010, saman aikaisesti kun määrityssisällöt vietiin osaksi CSC:n ylläpitämää kansallista XDW-tietomallia. M-määrityksiä sovelletaan edelleen opintohallinnon tietojärjestelmien rajapintaratkaisuissa, kunnes CSC:n koordinoiman Raketti-hankkeiston määrittelemät ja tuottamat uudet opintohallinnon tietopalveluratkaisut rajapintamäärityksineen valmistuvat korvaamaan nykyiset tuotantovälineet. Koska M-määritystyö oli yhteistyönä laajamittaista, mutta luonteeltaan näkymätöntä perusinfrastruktuurin rakennustyötä, liitän oheen lyhyen kuvauksen määritystyön lähtökohdista ja vaiheista. M-määritykset ja Bolognan prosessi Opetusministeriö käynnisti vuonna 2001 useita hankkeita sähköisten tutkimus- ja oppimateriaalien hallinnan sekä opetustarjonnan kuvailutietomallien määrittelemiseksi ja yhteisten toimintatapojen ja tietopalvelurakenteiden kuvaamiseksi. Näistä hankkeista Ditiva (Digitaaliset tietovarannot) -hanke ja Kurssitietomäärityshanke olivat laajasti kiinnostavia, ryhtyihän edellinen ratkaisemaan verkko-oppimateriaalien kuvailtavuuden ja löydettävyyden ongelmaa ja jälkimmäinen haki yhteistä perustaa sähköisille hopseille ja e-opinto-oppaille. Hankkeiden asiantuntijaryhmiin rekrytoitiin edustajia eri koulutusasteilta, muistiorganisaatioista ja kirjastoista, sähköisiä julkaisuja tuottavista kustannustaloista sekä korkeakouluille tietojärjestelmiä toimittavista yrityksistä. Asiantuntemus oli vankkaa, mutta työn tulokset jäivät eklektisiksi, koska yhteistä sovelluskehystä ja yhteisesti määriteltyjä käyttötapauskuvauksia ei ollut. Vuoden 2003 lopulla opetustiedon ja materiaalitiedon standardien kuvailukäytänteiden puute todettiin ongelmaksi sekä virtuaaliyliopiston joustavan opiskelun palvelujen kehittämiselle, että laajassa kontekstissa Bolognan prosessin toteuttamiselle. Kun Turun yliopisto samaan aikaan käynnisti opintohallinnon sanastomäärittelytyötä tiedealakohtaisten tutkinnonuudistustyöryhmien toiminnan tueksi, SVYPA ehdotti määritystyön uudelleen organisoimista. Niinpä Turun yliopisto, SVYPA ja TIEKE ry yhdessä esittivät opetusministeriölle yhteishanketta tutkintojen yleisen kuvailumallin ja siihen liittyvän sanaston määrittelemiseksi. Projekti sai rahoituksen, ja ensimmäinen M-määritys, M1: Tutkinto-, opintokokonaisuus- ja opintojaksokohtaiset tiedot -määritys valmistui 17 kuukauden intensiivisen työn tuloksena. M1:n määritysprosessi oli siis pitkä. Aluksi tarvittiin mittava työpanos opinto- ja tietohallinnon asiantuntijoiden verkoston luomiseen. Tavoitteena oli uusi, avoin ja yliopistot sitouttava toimintatapa kun kokemuspohjana opetusministeriön 2001 asettamien työryhmien tulokset, joille ei tullut ensimmäistäkään käyttöönottoa. Laajalla verkostotiedottamisella koottiin projektiryhmän työtä tukemaan kuukausittain kokoontuva referenssiryhmä, josta myöhemmin muodostui nk. M-yhteyshenkilöverkosto. Liikkeelle lähdettiin sarjalla avoimia työpajoja, joissa harmonisoitiin työsanasto ja tuotettiin käsitteellisiä kuvauksia mm. e-opinto-oppaalle sekä suljetulle ja avoimelle hopsille. Pajoissa kuvattiin myös toimintakenttä ja luotiin yhteinen ymmärrys opintohallinnon yhteisen sanaston ja tietomallin käyttöyhteyksistä sekä suomalaisille soveltuvista tavoista tulkita ECTS-ohjeistoa. Työskentelyn kannalta kolme tärkeintä dokumenttia olivat kuitenkin hyötyanalyysi, joka kuvasi yliopistojen perusteet yhteiseen

5 prosessiin osallistumiselle, samoihin aikoihin muotonsa saanut SVY:n strategia, joka täsmensi organisaatiorajat ylittävän yliopistotoiminnan keskeiset tavoitteet ja prosessit sekä M-määritystyön prosessiohjaus- ja legitimaatiomalli. Kaavio 1: M-määritystyön prosessiohjaus-, legitimaatiomalli toimijoineen. M1- ja M2- (Opintojaksojen toteutusten tiedot) määritystyölle antoi leimansa se, että kokouksia järjestettiin eri puolilla Suomea, ja aina uudelle paikkakunnalle tultaessa projektiryhmä sai perustella ja selittää tietyt terminologiset ratkaisut. Konsensus luotiin ydinkäsitteiden osalta pala palalta. Kun tämä perustyö oli tehty, seuraava määrityshanke valmistuikin puolta nopeammin ja sitä seuraava jälleen puolitti edellisen aikataulun. Määrityksiä koskevissa lausunnoissaan yliopistot sitoutuivat niiden käyttöönottoon siirtymävaiheaikataulun mukaisesti, ja yliopistojen rehtorien neuvosto ilmaisi tukensa tälle uudelle yhteistoiminnan muodolle. M-standardoinnin ensimmäinen tavoitetaso oli saavutettu. * Seuraavaa tavoitetasoa, Suomen korkeakoulut kattavaa yhteistyötä, päästiin konkretisoimaan M2:n XML-skeematyön myötä, kun projektiryhmään saatiin mukaan ammattikorkeakoulujen AAPA-ryhmän ja VirtuaaliAMK:n kehittämisyksikön asiantuntijoita. Selustatukea antoi ARENE:n suunnalta lausuttu lupaus hyväksyä ammattikorkeakoulujen käyttöön ne tietomallimääritykset, jotka yliopistot ovat lausunto- ja hyväksymismenettelyllään kansallisiksi standardeiksi vahvistaneet. M2: lausunto- ja vahvistamisdokumentaatio M2: Opintojaksojen toteutusten tiedot -määritys M2 eng M2 sve M2 XML-schema M2 XML-testaus Kaavio 2: M-määrityskohtaisesti ylläpidettävä dokumentaatio: 1) korkeakoulujen, opetusministeriön ja opetushallituksen lausunnot niistä johdettuine toimenpidekommentteineen, 2) sanastoja tietorakennemääritys kieliversioineen, 3) määrityskohtainen XML-skeema sekä 4) skeemaan liittyvä testausmateriaali tietojärjestelmiä varten.

6 Kuva 1: Prosessien ja käsitteiden harmonisointi edellyttää jatkuvaa keskustelua, jossa konsensus ja siihen sitoutuminen rakennetaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä. M-yhdyshenkilöverkoston avoin kokous Dipolissa , vas. verkoston puheenjohtaja, osastopäällikkö Mikko Markkola Tampereen yliopistosta. Kuva: Kalle Virta. M3: Suoritusten tiedot -määritys tehtiin jo kokonaisuudessaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishankkeena, ja M4: FinnEduMeta suomalainen metatietomalli digitaalisten oppimateriaalien kuvaukseen toi määritystyöhön kolmanneksi hankekumppaniksi Opetushallituksen. Yhteistyöpohjan laajennus merkitsi myös lähestymistavan muutosta, sillä FinnEduMeta-määritys valmistui kaikkien koulutusasteiden käyttöön. Samalla kolmikannalla tuotettiin syksyllä 2007 M0: Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa -määritys. Tällä kertaa myös ammattikorkeakoulut antoivat viralliset lausuntonsa uudesta määrityksestä sen valmistelun puolivälissä, ja ohjaava palaute oli erittäin hyödyllistä koko sanasto- ja tietomallityölle. Yhteisen tietopääoman ylläpidon ja kehittämisen haaste 2010-luvulla M-määritysten johdantoteksteissä toistuu toteamus, että po. määritys luo kattamiensa käsitteiden osalta edellytykset korkeakoulujen välisten opintotietopalvelujen kehittämiselle joustavan opiskelijaliikkuvuuden tarpeita vastaavalle tasolle. Kukin määrityshanke on sekä perusteltu että rajattu Bolognan prosessin ja sitä osaltaan toimeenpanevan Suomen virtuaaliyliopiston strategisilla tavoitelauseilla. Määritykset ovat ECTS-yhteensopivia, mutta ne eivät mallinna mitään yksittäistä tietojärjestelmää. Kuvat 2 ja 3: Opiskeluoikeuden reunaehtoja haetaan tiimityönä: vas. projektipäällikkö Teija Lehto VIRAMK:n kehittämisyksiköstä kirjoittaa termilistaa, editori Lassi Nirhamo Bodoni Oys:stä säätää tietomallikuvaa ja tietojärjestelmäpäällikkö Sami Hautakangas Tampereen yliopistosta hahmottelee riippuvuuksia (vrt. oik.). M0-valmistelutyöryhmän kokouksen kuvasi Turun yliopistossa Totti Tuhkanen. Määritysten käyttöönoton edetessä niille muodostui kasvava määrä uusia hyödyllisiä käyttöyhteyksiä, joista osa palvelee verkostomaisesti tarjottavan opetuksen tarpeita, osa kampusopiskelun tarpeita. Oman lisänsä kehitystyöhön toi korkeakoulu-

7 kentän rakennemuutos, jonka myötä yhä useamman korkeakoulun sisäinen toiminta hajasijoittui usealle kampukselle ja useaan kaupunkiin. Niinpä rajanveto organisaatiorajat ylittävää virtuaalikorkeakoulutoimintaa tukevien ja paikallista korkeakoulutoimintaa tukevien laajennustoiveiden välillä kävi vuosipäivitysten yhteydessä yhä haastavammaksi. Kaavio 3: Korkeakoulujen organisaatiorajat ylittävien opintohallinnon prosessien toteutuksessa on M-rajapintojen avaukset tuottaneet mittavia kertautuvan työn poisleikkauksia ja tiedon luotettavuus ja ajantasaisuus on parantunut. Kuvassa SVY:n joustavan opiskelijaliikkuvuuden JOOPAS-palvelun käyttövolyymin kasvukäyrää muutamalta vuodelta. JOOPAS on ollut primaari sovelluskohde M-määrityksille. Luonnollisen ratkaisun tähän ongelmaan toi saman rakennemuutoksen osana toteutettu Suomen virtuaaliyliopiston toiminnan alasajo. Tehdyn standardointityön tulokset haluttiin kuitenkin pelastaa. M-määritysdokumentaatio ja ylläpitoympäristö siirrettiin vuoden 2010 aikana CSC:n hallintaan, samalla kun opintohallinnollista sanastotyötä jatkamaan perustettiin Raketti Opi-hankkeiston alaisuuteen Tieto-asiantuntijaryhmä. Tehokkaan toiminta-arkkitehtuurin varmistamiseksi opintohallinnon M-sanastot myös liitettiin vuonna 2010 osaksi Raketin XDW-tietomallia. Tämä integrointi osoittautui melko haastavaksi tehtäväksi, koska raportointia tukevaksi optimoitu XDWtietomalli sai M:ien myötä joukon uusia operatiivisia funktioita ja vaatimuksia. Toteutettu integraatio kuitenkin loi ja testasi toimintatavan, jolla opintohallinnon uusien, koko korkeakouluasteelle yhteisten tietojärjestelmien tarvitsemat sanastot voidaan tuottaa ja liittää osaksi kansallista käsitemallia. M-työ loi tässäkin hyvän perustan seuraavan polven palveluranteille. Totti Tuhkanen, M-määrityshankkeiston koordinaattori

8 M-MÄÄRITYKSET M0: Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa 9 M1: Tutkinto-, opintokokonaisuus ja opintojaksokohtaiset tiedot 84 M2: Opintojaksojen toteutusten tiedot 112 M3: Suoritusten tiedot 163 Huomautus 1: M-määritysten teknisen dokumentaation, mukaan lukien XMLskeemojen, ylläpitosivusto on osoitteessa Huomautus 2: Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja Opetushallituksen yhteistyönä tuotettu (M4) FinnEduMeta-määritysdokumentaatio ylläpidetään Opetushallituksen sivuilla.

9 SUOMEN VIRTUAALIYLIOPISTON OPETUSTIETOMÄÄRITYKSIÄ N:O 5 M0: Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio: 1.1 Päivämäärä: Editori: Lassi Nirhamo, Jarkko Leponiemi Projektiryhmä: Sami Hautakangas, Minna Herno, Vilho Kolehmainen, Teija Lehto, Mikko Markkola (pj.), Tuomas Naakka, Tuukka Puumala, Totti Tuhkanen (siht.) Version 1.1 valmistelutyöryhmä:

10 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio 1.1 Sisällys Johdanto... 3 Määrityksen sisältö... 3 Määrityksen tarkoitus... 3 Määrityksen käytöstä... 3 Liittymät muihin määrityksiin ja standardeihin... 4 Sovellusohjeita... 6 Tietojen koodaus... 6 Kieliversiointi... 6 Laajennokset... 6 Käsitteiden määrittelyä... 7 Hakukohde... 7 Koulutus... 7 Koulutustarjonta... 7 Opinto... 7 Opinto-oikeus... 7 Opiskeluoikeus... 7 Kenttien ryhmittely... 9 Lähetystiedot-ryhmä... 9 Opiskelija-ryhmä... 9 Henkilöt-ryhmä Organisaatiot-ryhmä Sanastot Opiskelija.Vastaanottotunnus (1.3) Opiskelija.Lähdetunnus (1.4) Opiskelija.Sukupuoli (1.8) Tila.Nimi ( ) Tila.Tarkenne ( ) Kattavuus (1.15.6) Sisältyvä opiskeluoikeus (1.15.8) Liittyvä opiskeluoikeus (1.15.9) Organisaation tyyppi (3.13) Viittaus.Rooli (1.1) Viittaus.Rooli (1.1) Funetin EduPerson Student Category

11 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio 1.1 Johdanto Määrityksen sisältö Tässä dokumentissa esitetään opiskelijan opiskeluoikeuksien tietojen siirron tietomalli. Opiskeluoikeudet voivat olla opintojaksojen, opintokokonaisuuksien, opintosuuntien, tutkintoohjelmien tai tutkintojen suoritusoikeuksia. Tietomalli mahdollistaa opiskeluoikeuksien kuvaamisen siten, että niiden varmentaminen on mahdollista esimerkiksi ensisijaisen opiskelupaikan ulkopuolisissa opinnoissa. Määrityksen tarkoitus Opiskeluoikeuksien tiedot -määritys luo edellytykset korkeakoulujen välisten opintotietopalvelujen ja opiskelun tietotekniikkapalvelujen kehittämiselle joustavan opiskelijaliikkuvuuden tarpeita vastaavalle tasolle. Määrityksen konkreettisia käyttökohteita ovat 1) siirrot kotikorkeakoulusta kohdekorkeakouluun JOO-opinnoissa, 2) siirrot avoimista yliopistoista ja avoimista ammattikorkeakouluista, 3) kv-liikkuvuussiirrot ja 4) siirrot opiskelijatietojärjestelmistä oppimisalustoihin. Määrittelyssä ei ole tarkoitus mallintaa korkeakoulujen sisäisiä opiskeluoikeusprosesseja, eikä kattaa koulutustarjontaan ja opiskelijavalintaan liittyviä tietoja. Määrityksen käytöstä Suoritusten tiedot -määritystä tehtäessä huomioon otetut, määrityksen ensisijaisesti tukemat käyttötapaukset on kuvattu erikseen ylläpidettävässä M-määritysten käyttöyhteyksien kuvaus - dokumentissa, jota ylläpidetään M-määritysten kotisivustolla 3

12 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio Sopimus tarjonnasta 2. Tarjonnan rekisteröinti 3. Tarjonnalle paikka opetustietojärjestelmissä 4. Tarjonnalle paikka opiskelijatietojärjestelmissä 6. Yhteisen tarjonnan julkaiseminen 8. Opiskeluoikeuden myöntäminen 10. Opiskeluoikeustieto käytettävissä shibbolethin parametrina 5. Opintojen valitseminen tarjontaan opetustietojärjestelmissä 7. Opiskeluoikeuden hakeminen tarjonnan perusteella 9. Opiskeluoikeuden kirjaaminen opiskelijatietojärjestelmiin 11. Opintojaksoille ilmoittautumiset ja suoritusten kirjaamiset oikeuden perusteella Kuva 1. Verkoston toimintaan liittyvä opiskeluoikeuden malliprosessi (Hautakangas 2007) Kuva 1 on esimerkki verkoston opintotarjonnan realisoitumisesta opiskeluoikeustiedoksi. Kuva ei pyri mallintamaan opiskeluoikeuksien hallinnan tietojärjestelmiä ja kaikkia opiskeluoikeuksien hallintaan liittyviä tapahtumia. Kohdat 8 ja 9 ovat tämän määrityksen piirissä. Liittymät muihin määrityksiin ja standardeihin Tietomalli perustuu Tutkinto-, opintokokonaisuus- ja opintojaksokohtaiset tiedot- [M1], Opintojaksojen toteutusten tiedot- [M2] ja Suoritusten tiedot -määrityksiin [M3]. Opiskeluoikeustieto [M0] Laajennukset Opintojen suoritustieto [M3] Opetuksen tarjontatieto [M2] Opetuksen suunnittelutieto [M1] Kuva 2. Määritysten valmisteluaikataulu. Lisätietoja M-määritysten kotisivustolla 4

13 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio 1.1 Määritystä laadittaessa on otettu huomioon keskeisesti seuraavat määritykset ja standardit: M1 M2 M3 HAKA IntO Proamk VirAMK- OT SVY-OT ATIK AvoinAMK OhaTV OODI-WS Tutkinto-, opintokokonaisuus- ja opintojaksokohtaiset tiedot: M1 Opintojaksojen toteutusten tiedot: M2 Suoritusten tiedot: M3 Haka-luottamusverkosto Yliopistojen kv-opiskelijaliikkuvuuden hallintapalvelun kehittämishanke: ARENE ry:n tietohallintohanke: VirtuaaliAMK:n opintotoimistohanke: SVY-opintotoimistohanke: ATIK - avointen yliopistojen sähköisten palvelujen kehittäminen: AvoinAMK sähköiset palvelut: Opintohallinnon tietovarasto: Oodi-konsortion WS-rajapintahanke: Lisäksi on seurattu seuraavien määritysten ja projektien työtä ja käytetty niitä avuksi tämän määrityksen laatimisessa soveltuvin osin: MACE IMS E MINTED MACE educourse ja eduperson IMS Enterprise Specification: Moodle Integration with Enterprise Data: 5

14 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio 1.1 Sovellusohjeita Tietojen koodaus Tässä määrityksessä ei ole vielä otettu kantaa kaikkiin teknisiin yksityiskohtiin. Tästä määrityksestä tehtävien sidosten (esim. xml-sidos) ei tarvitse noudattaa rakenteessaan täsmällisesti seuraavien taulukoiden esittämää rakennetta (esim. kenttä = elementti), vaan kenttien tietojen sisältäjinä voi olla myös attribuutteja, mikäli se on tarkoituksenmukaista. M-määritysten ylläpitosivustolla ( on lisää tietoa koodauksista kuten esimerkiksi toteutettavasta xml-sidoksesta. Kieliversiointi Kunkin siirrettävän opiskeluoikeustietojen rakenteen yhteydessä tulee ilmoittaa yksi tai useampia kieliä, joilla kaikki tekstikentät on täytetty seuraavan säännön mukaisesti: jos kenttä on täytetty jollain kielellä, se on täytetty myös luetelluilla kielillä. Lisäksi rakenne voi sisältää muunkielisiä tekstikenttiä tarpeen mukaan. (Esimerkiksi rakenteen kaikki täytetyt tekstikentät ovat suomeksi, ja lisäksi lisätiedot englanniksi.) Laajennokset Tämän määrityksen käyttöönottoa tukevaa tiedotussivustoa ylläpidetään CSC:n Rakettiwikissä osoitteessa: Tiedotussivulta löytyvät tiedot määrityksen yliopistokohtaisista käyttöönotto-ohjeista, usein kysytyistä kysymyksistä sekä määrityksen ylläpitoon ja päivityksiin liittyvistä menettelytavoista. 6

15 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio 1.1 Käsitteiden määrittelyä Hakukohde Opiskelijan koulutustarjonnasta valitsema opinto, johon hän hakee opiskeluoikeutta. Koulutus Ks. opinto. Termit määritellään tässä yhteydessä samaa tarkoittaviksi. Koulutustermi esiintyy opetusministeriön asetuksessa yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005 Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista 352/2003 käytetään opinto-käsitettä. Koulutustarjonta Opiskelijoille suoritettaviksi tarjottavat opinnot. Opinto M1- tai M2-määrityksellä kuvattu tutkinto, tutkinto-ohjelma, opintosuunta, opintokokonaisuus, vapaa opintokokonaisuus, opintokokonaisuuden toteutus, opintojakso tai opintojakson toteutus. Opintosuunta kattaa tässä muun muassa termin suuntautumisvaihtoehto ja tutkinto-ohjelma kattaa termin koulutusohjelma. Termit on määritelty tarkemmin M1-määrityksessä. Opinto-oikeus Ks. opiskeluoikeus. Termiä opinto-oikeus käytetään laissa opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä 1) sekä yliopistojen JOO-opinnoissa. Termiä opiskeluoikeus yliopisto- ja ammattikorkeakoululaissa. Termit määritellään tässä yhteydessä samaa tarkoittaviksi. 1) Laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä 1058/1998 Opiskeluoikeus Rekisteriin merkittävä tieto tutkinnon, tutkinto-ohjelman, opintokokonaisuuden, vapaan opintokokonaisuuden tai opintojakson (opinnon) suoritusoikeudesta. Opiskeluoikeus-käsitteellä voidaan myös tarkoittaa oikeutta jatko-, erikoistumis- ja JOO-opintoihin. Ammattikorkeakoululaki /351, 24 : Opiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot. Yliopistolaki /645, 18 e 2005/556: Opiskelijalla on oikeus suorittaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopiston tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määräämällä tavalla. 7

16 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio 1.1 Hakukohde Koulutustarjonta Koulutustarjonta Koulutustarjonta Koulutustarjonta Koulutustarjonta M1- tai M2-tieto (opinto) Koulutustarjonta Opiskeluoikeus Kuva 3. Koulutustarjonnan, hakukohteen ja opiskeluoikeuden suhde Kuva 3 esittää koulutustarjonnasta valittavan opinnon, hakukohteen ja opiskeluoikeuden suhdetta yleisellä tasolla. Se ei ole tarkka prosessikuvaus vaan se kuvaa opinnon, hakukohteen ja opiskeluoikeuden 1:1:1-suhdetta. 8

17 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio 1.1 Kenttien ryhmittely Listaus kenttien jakautumisesta ryhmiin. Kunkin kentän tarkempi määrittely on liitteessä 1. Lähetystiedot-ryhmä Siirtotiedoston lähettämiseen ja vastaanottamiseen liittyvät tiedot, joista pakollinen on vain oletuskieli: 0.1 Lähettäjä o Henkilö o Organisaatio 0.2 Vastaanottaja o Henkilö o Organisaatio o 0.3 Lähetysaika o 0.4 Oletuskieli Opiskelija-ryhmä Opiskelija-ryhmä sisältää opinto-oikeuksien haltijan (opiskelijan) tiedot. Se sisältää seuraavat alaryhmät ( ) ja kentät ( ): 1 Opiskelija o 1.1 Henkilötunnus o 1.2 Generoitu henkilötunnus o 1.3 Vastaanottotunnus o 1.4 Lähdetunnus 1.5 Etunimet o Etunimi o Tarkenne o 1.6 Sukunimi 1.7 Syntymäaika o Päivä o Kuukausi o Vuosi o 1.8 Sukupuoli 1.9 Osoite o Katuosoite o Postinumero o Postitoimipaikka o 1.10 Maa o 1.11 Kotikunta o 1.12 Kansalaisuus o 1.13 Äidinkieli o 1.14 Sähköposti 1.15 Opiskeluoikeuden tiedot Tunnisteet o Organisaatio o Opiskeluoikeus Kuvaukset 9

18 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio 1.1 o Opintojakson toteutus o Opintokokonaisuuden toteutus o Opintojakso o Opintokokonaisuus o Vapaa opintokokonaisuus o Opintosuunta o Tutkinto-ohjelma o Tutkinto Tila o Nimi o Tarkenne o Alkuaika o Loppuaika o Nimi o Vastuuorganisaatio Kattavuus o Lähde o Tunniste o Lisätietoja o Sisältyvä opiskeluoikeus o Liittyvä opiskeluoikeus Henkilöt-ryhmä Henkilöt-ryhmä sisältää seuraavat alaryhmät ( ) ja kentät ( ): 2 Henkilö o 2.1 Tunnisteet Sisäinen tunniste Henkilötunnus Lähdetunnus Vastaanottotunnus o 2.2 Nimike o 2.3 Etunimi o 2.4 Sukunimi o 2.5 Sähköposti o 2.6 Verkkosivu 2.7 Puhelin o Numero o Selite o 2.8 Organisaatiot o 2.9 Lisätietoja Organisaatiot-ryhmä Organisaatiot-ryhmä sisältää seuraavat alaryhmät ( ) ja kentät ( ): 3 Organisaatio o 3.1 Tunniste o 3.2 Organisaation nimi 10

19 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio 1.1 o 3.3 Yksikön nimi o 3.4 Nimiselite o 3.5 Postiosoite o 3.6 Käyntiosoite 3.7 Puhelin o Numero o Selite o 3.8 Faksi o 3.9 Sähköposti o 3.10 Verkkosivu o 3.11 Henkilöt o 3.12 Lisätietoja o 3.13 Organisaation tyyppi 11

20 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio 1.1 Sanastot Sanastot löytyvät kokonaisuudessaan liitteessä 1 olevista taulukoista. M0-määrittelyn sanastot on koottu myös tähän, jotta niiden hahmottaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Taulukko 1: Opiskelija.Vastaanottotunnus (1.3) Opiskelijan tunnus opiskeluoikeuden vastaanottavassa organisaatiossa, esimerkiksi opiskelijanumero Opiskelija.Lähdetunnus (1.4) Opiskelijan tunnus opiskeluoikeuden lähettävässä organisaatiossa, esimerkiksi opiskelijanumero Opiskelija.Sukupuoli (1.8) Nainen Mies Tila.Nimi ( ) Hakija Aktiivinen Lepäävä Päättynyt Suoritettu Hakija-termiä käytetään tilanteessa, että halutaan siirtää vielä hyväksymättömien opiskeluoikeuksien tietoja. Aktiivinen-termi tarkoittaa tutkinnon opiskeluoikeuden yhteydessä läsnä olevaksi ilmoittautunutta ja Lepäävä-termi poissa olevaksi ilmoittautunutta. Lepäävä-termi tarkoittaa jostakin syystä keskeytyksessä olevaa opiskeluoikeutta ja sitä ei ole laitettu Aktiivinen-termin tarkenteeksi, jotta itse Lepäävä-termiä voidaan tarkentaa ja sille voidaan määritellä alku- ja loppuaika. On myös mahdollista esimerkiksi käyttää samanaikaisesti Aktiivinen- ja Suoritettu-termiä, jolloin voidaan ilmaista opiskeluoikeuden rajattu voimassaolo valmistumisen jälkeen. Tila.Tarkenne ( ) Ei ilmoittautunut Ensisijainen Päätoiminen Sivutoiminen Verkkopalveluiden käyttöoikeus (Lepäävä) 12

21 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio 1.1 Kirjaston käyttöoikeus (Lepäävä) "Ei ilmoittautunut" -tarkenne antaa mahdollisuuden ilmaista opiskelijan ilmoittautumatta jättäytymisen. Ensisijainen, "Päätoiminen" ja "Sivutoiminen" ovat opiskeluoikeuden tarkenteita. Tähän ei ole mahdollista sisällyttää kaikkia eri organisaatioissa tarvittavia tarkenteita, vaan organisaatiot voivat tehdä omia laajennoksiaan tarkenteisiin ("Toissijainen" tms.). Verkkopalveluiden käyttöoikeus ja Kirjaston käyttöoikeus ovat lepäävän opiskeluoikeuden tarkenteita. Tähän ei ole mahdollista sisällyttää kaikkia eri organisaatioissa tarvittavia tarkenteita, vaan organisaatiot voivat tehdä omia laajennoksiaan tarkenteisiin ("Sähköposti" tms.). Kattavuus (1.15.6) Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käytetyt tunnisteet (sama numerointi) erotetaan toisistaan liittämällä kentässä aina tunnisteen yhteyteen sen lähde (ks. taulukko 1: 1.9 Kattavuus). Tässä on esitetty lähteiden M0, AMKOTA ja Tilastokeskus kattavuustermit. Käytettäessä muita lähteitä (esim. Oodin opinto-oikeuden kattavuus -koodistoa ), lähteen tunnistamisen URI on sovittava käyttäjien kesken. TUTKINNON OPISKELUOIKEUDEN KATTAVUUS (YLIOPISTOT, lähde: M0): 1=Alempi korkeakoulututkinto 2=Ylempi korkeakoulututkinto 3=Lisensiaatin tutkinto 4=Tohtorin tutkinto 5=Ammatillinen jatkotutkinto 9=Avoin yo-opiskelu OPISKELUOIKEUDEN KATTAVUUS (AMK, lähde: AMKOTA, Tilastokeskus): 1=Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus (AMKOTA, Tilastokeskus) 2=Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus (AMKOTA, Tilastokeskus) 3=Erikoistumisopinnot (AMKOTA, Tilastokeskus) 4=Avoin amk-koulutus (AMKOTA) 5=Ammatillinen opettajankoulutus (AMKOTA, Tilastokeskus) 6=Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (AMKOTA, Tilastokeskus) MUUT OPISKELUOIKEUDET (YLIOPISTOT, lähde: Tilastokeskus): 670=Erilliset erityisopettajan opinnot 674=Erilliset erityislastentarhanopettajan opinnot 678=Erilliset opinto-ohjaajan opinnot 901=Erilliset arvosanat ja opintokokonaisuudet, kuulustelut ja kurssit 904=Erilliset aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot 910=Erilliset opinnot, jotka aiotaan sisällyttää toisessa kotimaisessa yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa suoritettavaan tutkintoon 912=Ammatillisten oppilaitosten ja kansan- ja kansalaisopistojen opettajille tarkoitetut erilliset kasvatustieteelliset opinnot 915=Erilliset opinnot ulkomaalaisena vaihto-opiskelijana (yhteistyö ulkomaalaisen korkeakoulun kanssa) tai muut ulkomaalaisten opiskelijoiden määräaikaiseen opiskelu-oikeuteen pohjautuvat opinnot 13

22 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio =Ulkomaisen tutkinnon pohjalta tapahtuva pätevöitymiskoulutus 919=Kansainväliset koulutukset ja opinto-ohjelmat 922=Kelpoisuus- ja pätevöitymiskoulutus tai muu täydennyskoulutus erilaisen pohjakoulutuksen omaaville henkilöille 999=Muu tai tuntematon tutkintoon johtamaton koulutus Edellisten kaltaista vakituista koodistoa ei ammattikorkeakouluissa ole käytössä, mutta edellisiä voidaan käyttää soveltuvilta osin. Liitteessä 3 on Funetin EduPerson Student Category -sanasto, jota voidaan käyttää tässä kentässä. Sisältyvä opiskeluoikeus (1.15.8) Opiskeluoikeuteen sisältyvä erillinen opiskeluoikeus eli esim. tutkinnon opiskeluoikeuteen lisätty opiskelijan erikseen hakema oikeus suorittaa jotain tiettyä sivuainetta tms. Esimerkiksi täydennyskoulutus voi muodostua erillisistä opintojaksoista, jotka muodostavat yhden kokonaisuuden. Tällainen kokonaisuus on mahdollista niputtaa yhdeksi opintokokonaisuudeksi ja eritellä sisältyvät opintojaksot tässä kentässä. Toisaalta esimerkiksi erillisopiskelijoille voidaan myöntää opiskeluoikeus opintojaksoihin, jotka eivät muodosta mitään selkeää kokonaisuutta. Nämä opiskeluoikeudet voidaan ilmaista erikseen tai kuvata samassa opiskeluoikeudessa vapaan opintokokonaisuuden avulla.. Liittyvä opiskeluoikeus (1.15.9) Esimerkiksi yliopistojen 2-portaiseen tutkintoon kuuluvat ylempi- ja alempi tutkinto voidaan tarvittaessa linkittää toisiinsa tämän kentän avulla. Mikäli opiskeluoikeudet on myönnetty erillisinä, kytköstä ei tehdä. Organisaation tyyppi (3.13) Yliopisto Ammattikorkeakoulu Muu oppilaitos Osasto/tiedekunta Laitos Muu yksikkö Taulukko 3: Viittaus.Rooli (1.1) Opettaja Vastaava opettaja Tuutori Opiskelija Tukihenkilö Yhteyshenkilö Muu henkilö 14

23 Opiskeluoikeuksien tiedot korkeakouluissa Versio 1.1 Taulukko 4: Viittaus.Rooli (1.1) Päävastuullinen Opetussuunnitelmasta vastaava Järjestävä Toteuttava Hyväksyvä Yhteistyötä koordinoiva Muu 15

24 Liite 1 Liite 1 Liitteessä on taulukoita, joissa esitetään opiskeluoikeuksien tietojen -siirtomäärityksen tietomalli. Taulukossa 1 on määrityksen perusrakenne ja taulukoissa 2 on kuvattu tämän määrityksen ulkopuolisten tietorakenteiden liittämistä. Taulukoissa on ryhmitteleviä ryhmiä, jotka sisältävät vain kenttiä tai alaryhmiä. Ryhmät on merkattu tumman harmaalla ja alaryhmät vaaleammalla harmaalla. Nro-sarake sisältää ryhmän tai kentän numerotunnisteen. Nimi-sarake sisältää ryhmän tai kentän nimen. Selite-sarake sisältää lyhyen selitteen ryhmän tai kentän sisällöstä. Koko-sarake sisältää tiedon kuinka monta ryhmää tai kenttää tietorakenne sallii. Pakollisuus-sarake sisältää tiedon ryhmän tai kentän pakollisuudesta tietorakenteessa. Pakolliset ryhmät tai kentät pitää olla täytetty, mutta joidenkin kohdalla pakollisuus on vaihtoehtoinen jonkin toisen ryhmän tai kentän kanssa. Järjestys-sarake sisältää tiedon onko tietorakenteen salliman useamman ryhmän tai kentän järjestyksellä merkitystä. Arvoavaruus-sarake sisältää kentän tietotyypin mahdollisia tarkenteita. Tietotyyppi-sarake sisältää kentän sisällön tietotyypin. Esimerkki-sarake sisältää esimerkkejä kentän sisällöstä. Huomautuksia-sarake sisältää mahdollisia lisätietoja ko. kentästä. 16