LIITE 2. Tilinpäätös 2015
|
|
- Lasse Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIITE 2 Tilinpäätös 2015 Maakuntahallitus
2 1 (53) Tilinpäätös 2015 Kuopio 2016 POHJOIS-SAVON LIITON JULKAISU B:94 KUOPIO 2016 POHJOIS-SAVON LIITTO SEPÄNKATU 1, PL 247, KUOPIO PUH. (017) ISBN ISBN (PDF) ISSN
3 2 (53) Sisällys TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Maakuntajohtajan katsaus vuoteen Toiminta-ajatus Tehtävät ja edunajaminen Pohjois-Savon liiton organisaatio Olennaiset muutokset maakuntaliiton toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista SELONTEKO MAAKUNTALIITON SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUODOT KOKONAISTULOT JA -MENOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Aluekehityksen päävastuualue Alueidenkäytön päävastuualue Hallinnon päävastuualue TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen tulosyksiköittäin Tuloslaskelma tulosyksiköittäin sekä koko liitto (sis. talousarviomuutokset) Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMAT Tuloslaskelma koko liitto Tuloslaskelma tulosyksiköittäin TASE RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT KUNTIEN OMISTUSOSUUDET PERUSPÄÄOMASTA JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET POHJOIS-SAVON KEHITTÄMISRAHASTON MAKSUOSUUDET LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA, TOSITELAJEISTA JA NIIDEN SÄILYTYSTAVASTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LIITTEET...47
4 3 (53) TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2015 Pääministeri Juha Sipilän strateginen hallitusohjelma julkaistiin 27. toukokuuta Uusi hallitus nimitettiin tehtäväänsä 29. toukokuuta. Hallitusohjelmassa sana strateginen antaa ymmärtää mihin suuntaan ja miksi tarvitsemme kansakuntana pyrkiä. Hallitusohjelmaa laadittaessa taustalla oli jo neljäs kansantaloutemme supistuva vuosi. Hallitus julkisti nopeasti listan strategisia kärkihankkeita. Niihin panostamalla tavoitellaan uutta kasvua kautta Suomen. Julkista keskustelua alkoivat nopeasti hallita ja hallitsevat edelleen hallituksen tavoitteet saada aikaan laaja yhteiskunta-/kilpailukykysopimus sekä saada maaliin jo edellisten hallitusten aikana esillä olleet maakunta-/aluehallintouudistus sekä luoda uusi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen sekä tuottamisen työnjako. Pohjois-Savon taloudellinen perusta säilyi edelleen, maakuntien välisessä vertailussa, hyvänä. Emme kokeneet raskaita takaiskuja yrityksissä sekä voimakasta työttömyyden kasvua. Päinvastoin saimme vuoden 2015 aikana kuulla merkittävistä uusista investoinneista. Investointitaso myös olevissa yrityksissämme jatkui hyvänä. Jatkoimme panostamista yhä voimakkaammin yritysten ja opetuksen/tutkimuksen välisen kehittämistyön vauhdittamiseen. Tuimme tavoitteita yhteishankkeilla ja molempia osapuolia hyödyttävillä tutkimus- sekä koelaitehankinnoilla. Yritysten ja tutkimuksen yhteistoimintaa tullaan edistämään hallituksen strategisilla kärkihankkeilla usean vuoden ajan. Elinkeinoelämämme kilpailukyvyn sekä asukkaiden tasapuolisen kohtelun kannalta kattava ja monipuolinen liikennejärjestelmä oli voimakkaan edunvalvonnan kohde. Sitä se oli ja on erityisesti Itä- ja Pohjois- Suomessa. Maakuntiimme kohdistuvat uudet investoinnit, vahvasti luonnonvara- ja biotaloudessa, tukevat liikennepolitiikan tavoitteitamme lähivuosina. Tarvitsemme edelleen laaja-alaista yhteistyötä, kaikkia edunajajia liikkeelle. Kuntapäättäjien sekä virkamiesten katse kääntyi tiukan kuntatalouden hallinnan lisäksi historiallisen laajoiksi kuvattuihin uudistuksiin. Vuoden 2015 aikana kautta maan kunnista viestittiin ainakin se selvästi, että jo olisi aika päästä maaliin vuosia jatkuneissa kunta-, ja aluehallintouudistuksissa. Pohjois-Savossa jatkoimme jo hyvää tulosta tuottanutta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon kehittämistä. Lähtökohdiltaan sote-palveluiden tuottamisen tehostamiseen keskittynyt maakunnallinen POSOTE-hanke (Pohjois-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke) ja siinä kaikki osalliset tulivat maan hallituksen sote-uudistuslinjausten jälkeen osallisiksi myös palveluiden järjestämisen uudistamiseen. Vuoden 2015 aikana käsitys sote-palveluiden syvällisen integraation tarpeista sekä vähintään maakuntamme kokoisen tuotantoalueen toiminnallisista ja taloudellisista eduista kirkastui hieman. Paljon jäi kuitenkin työtä tehtäväksi ja matkaa maaliin viime vuodelta; asenteista aloittaen seinistä irtaantuen.
5 4 (53) Tarvitsemme menestyäksemme niin elinkeinoperustamme kehittämisessä kuin julkishallinnon toimivuuden ja taloudellisuuden parantamisessa lisää yksituumaisuutta, vähemmän osaoptimointia ja nurkkakuntaisuutta maakunnan sisällä. Tarvitsemme omata kasvavasti rohkeaa maakunnallista näkemystä sekä vahvaa kansallista edunvalvontaa. Kiitän kaikkia Pohjois-Savon liiton päättäjiä ja työntekijöitä - kaikkia teitä pohjoissavolaisia - uutterasta työstänne maakuntamme parhaaksi. Kiitän erinomaisesti toimineesta yhteistyöstä ja tuestanne sekä toivotan jatkuvaa menestystä työllenne Pohjois-Savon parhaaksi. Jussi Huttunen, maakuntajohtaja
6 5 (53) Toiminta-ajatus Pohjois-Savon liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden eduksi jäsenkuntiensa yhteisenä edunvalvonta-, kehittämis- ja suunnittelukuntayhtymänä. Pohjois-Savon liitto on maakunnan yhteisen tahdon muodostaja ja aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin kehittäjä. Pohjois-Savon liitto on eri vaikuttajatahojen yhteistyöorganisaatio. Liitto edistää toimenpiteillään maakunnan eri toimijoiden kansainvälistymistä. Aluekehitysviranomaisena Pohjois-Savon liiton tehtävä on vastata maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman laadinnasta ja toteutuksesta. Pohjois-Savon liitto vastaa maakuntakaavoituksesta eli ylikunnallisesta yleispiirteisestä alueidenkäytön suunnittelusta. Pohjois-Savon liitto vastaa myös eri EU-ohjelmien ja kansallisten erityisohjelmien laadinnasta ja toteutuksesta. Vuosi 2015 oli Pohjois-Savon liiton kahdeskymmenesviides (25) toimintavuosi Tehtävät ja edunajaminen Tehtävät Maakunnan edunajamis- ja kehittämistehtävät Aluekehityksestä annetun lain ja asetuksen mukaiset tehtävät Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät Muissa laeissa ja alemman asteisissa säädöksissä maakuntien liitoille erikseen määrätyt tehtävät Päävastuualueet Aluekehitys Alueiden käyttö Hallinto Edunajaminen Kertomusvuoden merkittävin edunajamisasia oli uuden hallituksen hallitusohjelmaan vaikuttaminen. Edellisen eduskuntakauden aikana käynnistetty kunta- ja SOTE-uudistuksen valmistelu käytännössä pysähtyi alkuvuonna vaalikauden lopussa. Uusi hallitus muutti valmistelun suuntaa päättämällä perustaa 18 itsehallintoaluetta ja niiden pohjalta 15 SOTE- aluetta. Pohjois-Savon liitto tarjoutui maakuntahallinnon valmisteluorganisaatioksi, mutta päätöstä asiasta ei tehty kertomusvuoden aikana. Edunajamisen kohteena oli edelleen valtion ja EU:n varojen leikkausten kielteisten vaikutusten vähentäminen. Kertomusvuoden aikana voimakkaasti lisääntyneen turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin liitto pyrki vaikuttamaan määrärahaesityksin sekä osallistumalla asiaa hoitaviin työryhmiin. Maakunnallinen ja/tai itäsuomalainen edunajaminen Kertomusvuoden keväällä oli eduskuntavaalit, missä ensimmäisen kerran Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala muodostivat yhdessä Savo-Karjalan vaalipiirin. Valituista 16 kansanedustajasta 10 on Pohjois-Savosta ja 6 Pohjois-Karjalasta. Yhteisen vaalipiirin vuoksi maakuntien liittojen keskinäistä yhteistyötä lisättiin erityisesti kansanedustajien työn tukemiseksi. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat pyrkivät yhteisesiintymisellä vaikuttamaan pääministeri Sipilän uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Yhteisiä tavoitteita on todettu olevan paljon koskien mm. liikennejärjestelmää, vientiteollisuuden toimintaympäristöä, biotaloutta ja matkailua. Itä-Suomen maakuntien yhteistoiminnan vetovastuu kertomusvuonna oli Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla.
7 6 (53) Itä-Suomen kolmen maakunnan yhteistyöalueen työvaliokunta on pitänyt 4 kokousta, joissa on käsitellyt mm. Itä-Suomen liikennestrategiaa, maakuntien maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmia, SOTE valmistelun tilannetta maakunnissa sekä ELY-keskusten toimintojen keskittämistä. Itä-ja Pohjois-Suomen maakuntien liittojen huippukokous oli Joensuussa Kokouksessa käsiteltiin hallituksen politiikkaa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kannalta alustajana kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, Venäjän tilannetta sekä biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomen liitot ottivat vuoden aikana kantaa myös valtion hallinnossa suunniteltuihin hallinnon uudistuksiin, joita olivat mm. VIRSU -hanke AVIen ja ELYjen toimintojen keskittämiseksi, käräjäoikeuksien vähentäminen, vankiloiden määrän vähentäminen, laajakaista-hankkeen edistämiseen, liikennehankkeisiin, maakunnan kehittämisrahan palauttamiseen ja rakennerahasto-ohjelmien resurssointiin. Kansallinen taso Kansallisen tason edunajamisessa painopisteenä oli maakuntien aseman korostaminen aluehallinnon uudistuksissa erityisesti sen jälkeen, kun Sipilän hallitus oli päättänyt itsehallintoalueista, sekä uuden EUohjelmakauden alue-, ja rakennepolitiikan toimeenpanoon vaikuttaminen. Tätä koskevat toimet kuvataan aluekehityksen kohdalla luvussa 3.1. EU- ja globaali toimintakenttä EU-tason edunajamisessa on hyödynnetty Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistä Brysselin toimistoa. Kansainvälisessä edunajamisessa on hyödynnetty Euroopan pohjoisten harvaanasuttujen alueiden verkostoa (NSPA, Northern Sparcely Populates Areas), jonka puheenjohtajana on Pohjois-Savo. NSPA-verkoston kanssa käynnistettiin jo edunajaminen vuoden 2020 jälkeiseen alue- ja rakennepolitiikkaan. Tähän liittyen Pohjois-Savon liitto päätti osallistua NSPA-verkoston OECD:llä teettämään tutkimuksen, joka antaa yleiskuvan alueen nykytilasta, tapahtuneesta kehityksestä, vahvuuksista ja mahdollisuuksista sekä merkityksestä EU:n taloudelliseen kehitykseen ja kilpailukykyyn. Selvitys käynnistyi vuoden 2015 alussa ja tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2016, jolloin valmistunevat myös komission ensimmäiset rahoitukselliset suuntaviivat vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Pohjois-Savo teki esityksen päästä uudella ohjelmakaudella Kaakkois-Suomi-Venäjä- ja Karelia ENInaapuruusohjelmiin varsinaisena alueena. Pohjois-Savon liittoa ei hyväksytty varsinaiseksi alueeksi, mutta maakunta on liitännäisalueena molemmissa ohjelmissa. Pohjois-Savon liitto osallistui BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co-operation)- Itämeren rannikkovaltioiden alueiden yhteistyöverkostoon. Verkoston puheenjohtajanmaakuntana toimii Uudenmaan liitto kaudella Verkostoon kuuluu jäsenalueita kaikista Itämeren alueen valtioista sekä Norjasta. Jäsenalueita on 162, mukaan lukien kaikki suomalaiset maakunnat.
8 7 (53) Pohjois-Savon valtuuskunta Pohjois-Savon valtuuskunnan jäsenet ovat lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla maassa ja maan rajojen ulkopuolella toimivia talous-, yhteiskunta, tiede- ja kulttuurielämän vaikuttajia, joilla on siteitä Pohjois-Savoon. Pohjois-Savon valtuuskunta perustettiin vuonna 2000 ja siihen kuului vuoden 2015 lopussa 139 jäsentä. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi v Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen ja varapuheenjohtajana Suomen kuvalehden toimittaja Riitta Kylänpää. Valtuuskunnan talvikokous järjestettiin Päivälehden museossa Helsingissä. Kokouksessa hyväksyttiin valtuuskunnan toimintakertomus vuodelta 2014 ja toimintasuunnitelma vuosille Kokouksen jälkeen pidetyssä talviseminaarissa Kuuluuko sivistys kaikille puhuivat kansleri emeritus Ilkka Niiniluoto, opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru, koulutusjohtaja Heljä Misukka ja kirjailija Minna Lindgren. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Osaamisen ylivoimaa järjestettiin yhdessä Varkauden kaupungin kanssa Seminaari oli samalla osa Varkauden kaupungin 200-vuotisjuhlavuotta. Seminaarissa käyttivät puheenvuoron mm. valtuuskunnan jäsen, Suomen pankin johtokunnan vara-puheenjohtaja Pentti Hakkarainen, elinkeinoelämän edustajat vuorineuvos Hannu Isotalo sekä johtajat Timo Jäntti, Ari Nieminen, Mika Kallio sekä Antti Kettunen. Kulttuuripuolen näkemystä tilaisuuteen toi taiteilija Mikko Kuustonen. Vuotuisena tapahtumana ryhmä suunnitteli ja järjesti Minnan Canthin päivänä torstaina savolaisten kirjailijoiden illan Aapelin jalanjäljillä. Tilaisuuden luotsaajana toimi kirjailija Lasse Lehtinen ja vieraina olivat kirjailijat Pirjo Hassinen, Antti Heikkinen, Antti Holma ja Jukka Parkkinen.
9 8 (53) Pohjois-Savon liiton organisaatio Olennaiset muutokset maakuntaliiton toiminnassa ja taloudessa Maakuntaliiton toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia toimintavuonna. Liitto toimii Pohjois-Savon SOTE-palveluiden tuottaminen -hankkeen koordinoijana. Hallintojohtaja on hoitanut hankejohtajan tehtävää puolet työajasta lukien. Hanke kestää saakka. Hanketyön koordinointi aiheuttaa myös muutoin lisäselvitysten tekemistä useammalle henkilölle Pohjois-Savon liitossa. Maan hallitus päätti itsehallintouudistusta koskevista linjauksesta, jonka mukaan maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta alkaen. Myöhemmin on tarkennettu, että Itsehallintoalueet perustetaan monitoimialaisiksi, joille osoitetaan mm. sosiaali- ja terveystoimen tehtävät, pelastustoimen tehtäviä, maakuntien liitoille kuuluvat alueiden kehittämiseen ja sen rahoituksen tehtävät mukaan lukien EU:n ohjelmaperusteisen rahoituksen välittämisen tehtävät sekä alueellisen maankäytön suunnittelun tehtävät. Myös ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkenoelämän kehittämistehtävät sekä mahdollisesti ympäristönsuojeluterveydenhuolto siirtyvät itsehallintoalueille. Tulevista itsehallintoalueista käytetään jatkossa nimitystä maakunta. Käytännön toimenpiteet uudistuksen linjauksille ovat vielä tarkentumatta. Maakuntaliiton toimintaa on päävastuualueittain tarkemmin kuvattu luvussa 2 ja talouden toteutumista luvuissa 2, 3 ja 4. Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2015 talousarvion kokouksessaan ja maakuntahallitus hyväksyi käyttösuunnitelmat tulosyksiköittäin meno- ja tulolajeittain kokouksessaan ja samalla hyväksyi maksuosuuksien laskutuspäivät. Tarkemmat euromääräiset ja sanalliset määrärahojen käyttösuunnitelmat on laadittu hallinnon päävastuualueella. Kunnat rahoittavat varsinaista toimintaa, johon kuuluu luottamushenkilöhallinto ja liiton hallinto. Kunnilta perittiin maksuosuuksina Talousarviossa varsinaisen toiminnan talousarviotulot olivat , josta toteutui ,22 eli ylitystä ,22. Talousarviossa varsinaisen toiminnan talousarviomenot olivat , josta toteutui ,14 eli alitusta ,86. Talousarvioon sisältyi myös määrärahat tekniseen tukeen, projekteihin ja rahastoihin. Teknisen tuen ja projektien nettovaikutus tilinpäätökseen on 0 euroa, sillä niiden tulot kattavat menot. Maakuntahalli-
10 9 (53) tuksen päätöksen mukaisesti vuokrantasausrahasto puretaan vuosina , joten tästä johtuen kirjataan tuloksi. Lisäksi kunnilta perittiin Pohjois-Savon kehittämisrahastoon Talousarviossa kehittämisrahastosta arvioitiin kirjattavan avustuksina Avustuksia kirjattiin kaikkiaan ,61 (ks. liite 1). Toimintavuoden talousarvio oli ylijäämäinen , tilinpäätöksessä ylijäämää muodostui ,44. Tämän mahdollisti luottamushenkilöhallinnon menojen alittuminen ,01 :lla ja liiton hallinnon tulojen ylittyminen ,22 :lla ja toimintamenojen alittuminen ,85 :lla sekä vuokrantasausrahastosta :n tuloutus Luottamushenkilöhallinnon menot alittuivat, koska kaikkia ennakoituja kokouksia ei pidetty, eikä valtuustolla ollut seminaaria. Hallinnossa menojen alitukset koostuivat: henkilöstömenoista ( ,96 ) palvelujen ostoista (81.462,60 ) ja vuokrista (18.429,96 ) Henkilöstömenot alittuivat mm. hankkeelle kohdistettavien palkkausmenojen, vuorotteluvapaan ja osaaika-aikaisen/palkattoman poissaolon perusteella. Lisäksi lomapalkkavarauskirjaus ja palkkojen sosiaalikulujen toteutuminen tilinpäätöksessä hieman talousarviossa ennakoitua pienempinä selittävät määrärahojen alittumiseen. Palvelujen ostoissa jo tilivuonna käytännössä toimeenpannut säästöt mm. matkustamisessa, asiantuntijapalveluissa ja painatuksissa näkyivät pienempinä menoina. Vuokrat kirjattiin mahdollisimman tarkoin tekniseen tukeen ja projekteille, josta aiheutui näiden menojen alitus hallintoon. Tilinpäätökseen sisältyy :n kirjaus Pohjois-Savon kehittämisrahastoon Henkilöstö Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tiivistettyä tietoa henkilöstöön liittyvistä asioista kertomusvuonna sekä arvioida henkilöstön tilan kehittymistä. Henkilöstökertomus auttaa luottamushenkilöhallintoa sekä toimistoa paremmin hahmottamaan ne tulevaisuuden tarpeet, joita henkilöstön rekrytoinnissa, koulutuksessa ja työterveydenhuollossa tarvitaan. Henkilöstön ikäjakauma (vakinaiset ja määräaikainen) Ikä lkm v v v v. 12 Yhteensä 27
11 10 (53) Henkilöstöä oli 27 henkilöä, joista vakinaisia 26 ja määräaikaisia 1. Naisia oli 17 ja miehiä 10. Yksi vakinaisista on osa-aikaeläkkeellä. Kokonaistyöaika on työpäivien määrä kerrottuna henkilöstön määrällä. Sairauspoissaoloja oli hieman edellisvuotta enemmän. Sairauspoissaolojen lisääntymiseen on kiinnitetty huomiota tilivuonna mm. seurannalla ja tiiviimmällä yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa. Kertomusvuonna sairauspoissaoloja oli keskimäärin 14 päivää henkilöä kohden, kun edellisvuonna vastaava luku oli 12,4. Sairauslomiin on laskettu myös lapsen sairauden vuoksi työstä poissaolo. 5 henk. Henkilöstön koulutustaso (vakinaiset ja määräaikaiset) 22 henk. Korkea-aste Keskiaste Peruste: Tilastokeskuksen koulutusastejaottelu
12 11 (53) Pohjois-Savon liitto tukee henkilöstönsä hyvinvointia mm. järjestämällä liikunta-tapahtumia, tarjoamalla liikuntaseteleitä sekä osallistumalla henkilöstön fysikaalisen hoidon kustannuksiin työterveyshuollon lähetteellä. Liitolla on työterveyshuoltosopimus Kallaveden Työterveyden kanssa. Koko liiton henkilöstö on suorittanut joko keskiasteen tai korkea-asteen tutkinnon. Koulutuspäiviä oli kertomusvuonna yhteensä 139. Virkasuhteessa: Huttunen Jussi, maakuntajohtaja, FM Miettinen Tarja, hallintojohtaja, TtM ( % Pohjois-Savon SOTE-palvelujen tuottamishankkeen hankejohtajana) Qvick Paula, suunnittelujohtaja, arkkitehti, virkavapaalla Vehreävesa Satu, aluekehitysjohtaja, FM Työsopimussuhteessa: Huttunen Tuulikki, toimistosihteeri, yo-merkonomi Jousmäki Suvi, kaavoituspäällikkö, FM Juntunen Teemu, aluekehityssuunnittelija, YTM Juuti Soile, ohjelmapäällikkö, FT Järvi Sinikka, taloussihteeri, sosionomi, YTM Jääskeläinen Jari, aluekehityspäällikkö, YTT Kaikkonen Pekka, maakuntasihteeri, sosionomi Kajan Irma, toimistosihteeri, merkonomi Kämäräinen Kaija, tutkimussihteeri, yo-merkonomi Laitila Seppo, energia- ja ympäristöasiantuntija, FM Markkanen Pirkko, tarkastaja, merkonomi Merenniemi Janna, EU-koordinaattori, YTM Minkkinen Juha, EU-hankekoordinaattori, FM Partanen Marja, julkaisusihteeri, merkonomi Raatikainen Tuija, johdon sihteeri, sihteeri Roivainen Eila, tarkastaja, tradenomi Rummukainen Mikko, suunnittelija, maanmittausinsinööri Sihvola Merja, EU-sihteeri, yo-merkonomi Tarkiainen Kari, EU-hankekoordinaattori, FM Tenhunen Santtu. maakuntainsinööri, FM, insinööri (amk) Turunen Marja, maakuntasuunnittelija, insinööri Väänänen Pirjo, palvelusihteeri, sihteeri Määräaikaiset: Sihvonen Jari, tiedottaja, medianomi (amk) Projektien henkilöt: Uusivirta Janne, projektipäällikkö, VTM, Kansainväliset EU-rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois-Savon kunnissa -hanke, Kivelä Tiina, projektipäällikkö, YTM, Kansainväliset EU-rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois-Savon kunnissa -hanke, , tutkimusavustaja Muut: Juutilainen Annika, toimistosihteeri, tradenomi, Jylhä-Ollila Johanna, teema-aktivaattori, terveydenhoitaja, emba, , 50 % Karjalainen Pia, teema-aktivaattori, TtM, , 25 % Komulainen Sulevi, teema-aktivaattori, FM, , 50 % Kärkkäinen Kai, teema-aktivaattori, DI, , 50 % Niemitalo Vuokko, teema-aktivaattori, THM, , 25 % Valaja Juha, teema-aktivaattori, DI, , 50 %
13 12 (53) Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Liiton kautta kulkee huomattava määrä sekä kansallista että EU -rahaa. Inhimillisten virheiden mahdollisuus on aina olemassa, vaikka tehtävien eriyttämisen myötä hankemaksatuksessa on useita henkilöitä mukana. Suoritetuissa tarkastuksissa ei ole ilmennyt virheitä tai takaisinperittävää. Liiton henkilöstö on vähentynyt viime vuosina muutamalla henkilöllä eläköitymisten takia, sillä eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu vastaavaa määrää uusia henkilöitä. Tämä on johtanut siihen, että jäljelle jääneiden henkilöiden tehtävät ovat lisääntyneet ja tehtäväkenttä laajentunut. Kuntien halu maksuosuuksien kasvattamisessa ei näytä tulevaisuudessakaan mahdolliselta. Työn kuormittavuuteen ja henkilöstön jaksamiseen on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän ja varhaisemmin huomiota, jotta pitkiä sairauslomia ei tulisi. Tässä yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää. Töiden toimivuuden kannalta on sovittu varahenkilöjärjestelyt, mutta varahenkilöjärjestelmän kehittäminen on haasteellista, koska liiton henkilöstömäärä on suhteellisen vähäinen (27 henkilöä tilivuoden lopussa). Kuopion seudun hankintatoimi (HALO) purki telepalvelusopimuksen TeliaSoneraFinlandin kanssa, jonka viimeksi mainittu sittemmin riitautti. Asialle on saatu käräjäoikeuden päätös , josta TeliaSoneraFinland valitti hovioikeuteen. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen päätöksellään , ja ratkaisi riita-asian TeliaSoneraFinlandin hyväksi. Halo-yhteisöt hakivat valituslupaa korkeimmalta oikeudelta määräaikaan mennessä. Olennaista on, miten itsehallintouudistus tulee vaikuttamaan maakuntaliiton tehtäviin. Toiminnan kehittymiseen tulee jatkossa vaikuttamaan myös kunnista ja muilta sidosryhmiltä tulevat tarpeet ja paineet. Tällöin toiminnan painopisteitä tulee olla valmiita muuttamaan haluttuun suuntaan ja mahdollisesti myös tarjoamaan uusia ja karsimaan vanhoja palveluja pois. Tämä tarkoittaa edelleen myös henkilöstön työtehtävien uudelleenorganisointia. Liiton sopimus talous- ja palkkahallintopalvelujen ostamisesta Econia Yrityspalvelut Oy:ltä päättyy ja liitossa ollaan harkitsemassa näiden tehtävien ottamista omaksi toiminnaksi. Tässä huomioidaan kuitenkin itsehallintouudistuksen käytännön muutokset liiton toiminnassa. 1.2 SELONTEKO MAAKUNTALIITON SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Maakuntahallitus toteaa, että riskienhallinta ja sisäinen valvonta on järjestetty liitossa asianmukaisella ja riittävällä tavalla. Hallinnon riskien osalta liitolla on vahinkovakuutus. Myös muut liiton vakuutukset on käyty läpi ja ajantasaistettu vakuutusyhtiöiden yhdyshenkilöiden kanssa kertomusvuonna. Liiton sisäinen tarkastus on suhteutettu liiton toiminnan laajuuteen. Ulkoisesta tarkastuksesta vastaa liiton tilintarkastajayhteisö BDO Audiator Oy ja valtion varojen osalta valtiovarainministeriö ja viime kädessä EU-komissio. Maakuntahallitus on nimennyt tilivelvolliset vuoden 2016 loppuun saakka kokouksessaan ja Maakuntahallitus toteaa, että vuosina toteutettu sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan ajantasaistaminen on saatettu käytännön tasolle mm. siten, että osavuosiraportissa (30.6.) raportoidaan päävastuualueittain sisäisen valvonnan toimenpiteistä. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja samassa yhteydessä on tehty tarvittavat tarkennukset hallintosääntöön. Säännöt, ohjeet ja sopimukset on ajantasaistettu. Liitossa on Sisäiset toimintaohjeet toimiston tapa toimia -ohjeistus, jossa on mm. johtamiseen, asianhallintaan, työaikaan, tehtävän vaativuuden arviointiin, lomakäytäntöihin, hankintakäytäntöihin, tiedotus- ja viestintäkäytäntöihin ja muihin yhteisiin toimintaperiaatteisiin liittyviä käytännön toimintaohjeita henkilöstölle.
14 13 (53) 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Satunnaiset erät Tilikauden tulos Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 109,35 % 90,12 % Vuosikate /asukas 1,23-1,54 Asukasmäärä (vuoden 2015 luku on ennakkotieto) Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Toiminnan rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Rahaston pääoman muutos 1) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 2) Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirran kertymä 5 vuodelta, Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä (vuoden 2015 luku on ennakkotieto) Vuosi Vuokrantasausrahasto puretaan vuosina , joten korkotuotot kirjattu hallinnon tuloksi 2. Kehittämisrahaston pääoman vähennys 5.857,37 + toimeksiantojen pääomien ja varojen erotus 2,51 (= pankkipalvelumaksu, joka korjattu tammikuussa 2016) Vuosi 2014: 1. Vuokrantasausrahaston koron lisäys vuonna Vuokrantasausrahaston korko (2.454,10 ) + kehittämisrahaston pääoman vähennys ( ,70 ) Kassan riittävyys (pv) =365*Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella
15 14 (53) 1.4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUODOT TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset RAHAT JA PANKKISAAMISET Pankkitilit Määräaikaistalletukset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Vuokrantasausrahasto Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 14,04 % 6,98 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 11,15 % 11,70 % Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas 2,77 2,12 Lainakanta Lainakanta /asukas 0 0 Lainasaamiset, Asukasmäärä (vuoden 2015 luku on ennakkotieto) Omavaraisuusaste, % = 100 * Oma pääoma / Koko pääoma (=vastattavien loppusumma) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * Vieras pääoma / Käyttötulot
16 15 (53) 1.5 KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 3537 Toimintakulut 3235 Korkotuotot 2 Rahoitustoiminta Oman pääoman muutos Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = ( ) 304 Muut maksuvalmiuden muutokset + Kassavarojen muutos = [35]-[339] TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tulos on ,07. Kun siihen lisätään siirto Pohjois-Savon kehittämisrahastosta 5.857,37 ja tuloutus vuokrantasausrahastosta , tilikauden tulokseksi tulee ,44. Maakuntahallitus esittää, että tuloksesta siirretään Pohjois-Savon kehittämisrahastoon varauksena käytettäväksi vuosina mahdollisesti maakunnan itsehallinto- ja sote-uudistuksen tarvitsemien hankkeiden rahoittamiseen ja ylijäämäksi jäävä ,44 siirretään omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämätilille.
17 16 (53) TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Päävastuualueiden toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta laaditaan sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa raportit siten, että tilanteesta annetaan osavuosiraportti maakuntahallitukselle viimeistään elokuussa ja toinen yksityiskohtainen raportti tehdään tilinpäätöksessä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen -raportti toimintavuodelta on tilinpäätöksessä erillisenä asiakirjana Aluekehityksen päävastuualue Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Aluekehitystehtävissä painopisteenä oli aluekehityslain mukaisen aluekehitysvastuun toteuttaminen ja lakisääteinen aluekehitystehtävien toimeenpano. Pohjois-Savon maakuntaohjelma ohjaa maakunnan kehittämistoimenpiteitä. Alkuvuodesta 2015 arvioitiin sekä vanhan että uuden maakuntaohjelman vaikutusta (hankeseurantaraportti) kehittämistoimenpiteiden ja tuen suuntaamiseen. Keskeisiä tehtäviä olivat myös rakennerahastokauden hyvän toteutuksen varmistaminen sekä käynnistymiseen liittyvät aktivointi-, toimeenpano- ja koordinaatiotehtävät: koulutus, tiedotus, nopea rahoituspäätösten valmistelu. Maakuntaohjelman toteutusta edistettiin suuntaamalla EU- ja kansallista rahoitusta maakunnan innovaatiokärkiin. Tuen ja kehittämistoimenpiteiden linjaukset esitettiin laajana yhteistyönä valmistellussa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa, joka toimii samalla maakunnan yhteisenä edunajamisasiakirjana. Maakunnan kansainvälistymistä edistettiin kuntien kansainvälistymishankkeella, kouluttamalla hakijoita sekä aktivoimalla pohjoissavolaisia kansainvälisen rahoituksen hyödyntämiseen. Kansainvälisen rahoituksen hakemisessa hyödynnettiin Brysselin toimiston apua. Käynnistettiin Euroopan pohjoisten harvaanasuttujen alueiden kanssa EU:n vuoden 2020 jälkeisen rakenne- ja aluepolitiikan edunajaminen, hyödyntäen OECD:n asiantuntemusta. Maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma Alkuvuodesta 2015 laadittiin lopullinen seurantaraportti vanhan maakuntaohjelman ( ) toteutumisesta. Lisäksi keväällä laadittiin Pohjois-Savon uuden maakuntaohjelman ensimmäinen seurantaraportti koskien vuotta Selvityksen mukaan valtaosa rahoituksesta kohdistui maakuntaohjelman painopisteiden mukaiseen kehittämiseen. Vuosina vain 11% rahoituksesta ei suoraan toteuttanut mitään maakuntaohjelman painopistettä. Maakuntaohjelman seurannan mukaan maakunnan väkiluku on jatkanut kasvuaan. Samoin työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt ja työllisyysaste parantunut. Työttömyysaste sen sijaan on pysynyt edelleen yli 8%:n. Vuodesta 2011 saakka jatkunut väestönkasvu ei jatkunut vuonna Väestömäärä väheni 295 hengellä, mutta maakunta sai muuttovoittoa 283 henkeä Kuopion kasvun ansiosta. Talouden taantuma on vähentänyt muuttovoittoa ja ikärakenne vähentää reuna-alueiden väestöä. Kuitenkin viime vuosien aikana reuna-alueista Sisä-Savon, varsinkin Suonenjoen asema on parantunut. Maakuntaohjelman toteutusta on edistetty kansallisin ja EU-hankkein (asia esitetty tarkemmin muualla toimintasuunnitelmassa).
18 17 (53) Syksyyn 2015 saakka palkatut teema-aktivaattorit edistivät MYRin valitsemien kone- ja energia- sekä hyvinvointiteknologian ja elintarvikealan teemaohjelmien toteuttamista. Varsinkin kone- ja energiateeman valmistelu sekä onnistunut aktivointityö lisäsivät kehitysyhtiöiden ja ammattikorkeakoulun keskinäistä asiantuntijayhteistyötä kehittämisessä sekä kontakteja ja yhteisiä toimenpiteitä yritysten kanssa. Kone- ja energiateeman sekä elintarvikealan ja hyvinvointiteknologian teemaohjelmien linjaamaa työtä jatketaan laajoissa yritystoiminnan ja tki-työn kehittämishankkeissa. Maakuntaohjelmaa täsmentävä luonnonvaratalouden toimenpideohjelma valmistui alkuvuodesta Ohjelman toimeenpanoa on aktivoitu ja järjestetty asiantuntijatyöseminaareja. Vuoden 2014 aikana aloitettua varautumista OKM:n suunnittelemiin toisen asteen koulutusleikkauksiin jatkettiin vuoden 2015 puolella, mutta tämä valmistelu lopetettiin hallituksen linjausten muututtua ja hallituksen vaihduttua. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 Maakuntaohjelman toimenpiteitä täsmennetään sen toimeenpanosuunnitelmassa. Lokakuussa hyväksytyssä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa esitetään Pohjois-Savon kehittämisen painopisteet sekä keskeiset edunajamisasiat, jotka linjaavat maakunnan kehittämisrahoituksen kohdentamista lähivuosina. Toimeenpanosuunnitelma laadittiin yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen, kuntien, oppilaitosten, elinkeinoelämän ja muiden keskeisten kehittäjätahojen kanssa. Ylimaakunnalliset hanke-esitykset valmisteltiin yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen muiden maakuntien kanssa. EU:n rakennerahastot Pohjois-Savon liitto organisoi maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön toimintaa sekä seura-si ja raportoi rakennerahasto-ohjelmien toteutumisesta alueellaan. MYR kokoontui kahdeksan kertaa ja sen sihteeristö 11 kertaa vuoden aikana. MYR:ssä ja sen sihteeristössä käsiteltiin mm. rakennerahasto-ohjelman toteutumisen tilannetta maakunnassa sekä Pohjois-Savon valittujen teemaohjelmien (Kone- ja energiateknologia sekä Terveysklusteri ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet) sisältöjä. Lisäksi MYR käsitteli rakenne-rahasto-ohjelman vaikutuksia hanke-esittelyjen ja kehittämiskokonaisuuksien kautta. EU:n kilpailukyky ja työllisyys tavoite toiminta päättyi Ohjelmakauden toiminta päättyi vuoden 2015 loppuun. Päättyneen rakennerahastokauden varat saatiin liki täysimääräisesti käytettyä. Joistain päättyneistä hankkeista tuli pieniä palautuksia. Kestävää kasvua ja työtä, Suomen rakennerahasto-ohjelma käynnissä Rakennerahasto-kauden hakuja toteutettiin kaikkiaan kolme vuonna EAKR-hakemuksia Pohjois-Savon liittoon saapui kaikkiaan 37 kpl, joista tukea myönnettiin 26 hankkeelle. Myönnetyn tuen määrä oli 8,7 miljoonaa euroa. Tuki kohdennettiin pääosin Pohjois-Savon maakuntastrategian mukaisten viiden innovaatiokärjen kehittämiseen. Lisäksi tuettiin joitain yritysryhmien toimintaa kehittäviä hankkeita. EU-kausi EU:n tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan liittyvä edunajaminen käynnistettiin ostamalla yhdessä EU.n muiden pohjoisten alueiden kanssa OECD:lta selvitys, jolla pyritään vaikuttamaan tuleviin EU.tason linjauksiin. Tavoitteena on varmistaa riittävät aluekehitysvarat myös tulevina vuosina.
19 18 (53) EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmat Vuonna 2014 käynnistyneen Kansainväliset EU-rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois-Savon kunnissa - hankkeen (KARA) tavoitteena oli edistää erityisesti kuntasektorin ja seudullisten kehittämisyhtiöiden valmiuksia osallistua Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin. Hanke on järjestänyt työpajoja, joissa on koulutettu osallistujia Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmien mahdollisuuksista. Keskustelujen pohjalta on edistetty pohjoissavolaisten organisaatioiden (mm. yliopisto ja ammattikorkeakoulu) hankevalmistelua. EAY-ohjelmien laajempaa käyttöä on edistetty maakunnassa myös tiedottamalla ohjelmien tilanteesta ja hakuajoista sähköisesti ja sopivissa maakunnallisissa tapahtumissa pidetyin puheenvuoroin. Vuoden aikana oltiin mukana järjestämässä kahta kansainvälisyyttä edistävää tilaisuutta, EU:n Itämeri-ohjelmaan liittyvää One Step Closer -seminaaria sekä Pohjoisen periferian ja arktisen ohjelman vuosikonferenssia Kansallista hankerahoitusta alueelliseen kehittämiseen Kehittämishankkeisiin on käytettävissä kansallisena tukena Pohjois-Savon kehittämisrahaston rahoitusta ja maakunnan kehittämisrahaa. Maakunnan kehittämisrahasta varattiin maakuntahallituksen päätöksellä EU:n erillisohjelmahankkeiden valmisteluun, millä pyrittiin lisäämään pohjoissavolaisten osallistumista kansainvälisiin kehittämistoimenpiteisiin. Tukea myönnettiin 15 valmisteluhankkeelle yhteensä Tuen saaneille tehdyn kyselyn mukaan valmistelurahoitus nähdään erittäin tärkeäksi kansainvälisen hakemuksen valmistelulle. Jätettyjen hakemusten menestymistä EU-hauissa saadaan vuoden 2016 aikana. Pohjois-Savon kehittämisrahaston (0,6 milj. ) tukea käytettiin mm. maakunnallisesti merkittävien rakennerahastohankkeiden osarahoituksena. Ennakointi ja tietopalvelu Liiton suunnittelu- ja kehittämistyötä sekä jäsenkuntia ja muita tahoja varten koottiin tarvittavia tilastotietoja ja seurattiin eri tietolähteistä saatavia ajankohtaisia aineistoja. Pidettiin yllä maakunnan liiton internet-sivuilla olevia tilasto- ym. aineistoja sekä työstettiin ja toimitettiin kulloinkin tarvittavia ajankohtaisia tietoja liiton suunnittelu- ja kehittämistyöhön sekä jäsenkunnille ja muille tahoille. Tietopalvelu teki mm. aluetaloudesta, muuttoliikkeestä, kuntien tilinpäätöksistä sekä talousarvioista ja innovaatiotoiminnasta koosteita ja teemakarttoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Europe Direct Pohjois-Savon liitto toimi vuonna 2015 Euroopan komission koordinoiman Europe Direct - tiedotuspisteen ylläpito-organisaationa. Vuoden aikana tiedotuspiste järjesti useita yleisötilaisuuksia mm. turvallisuuspoliittinen keskusteluilta (kumppanina ulkoministeriö), Erasmus+ -infotilaisuudet (kumppanina Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO). Lisäksi tiedotuspiste ja Pohjois-Savon liitto järjestivät EU:n koodiviikolla lokakuussa Lasten koodikoulun yhdessä kuopiolaisen startup-yrityksen Rocsolen kanssa. Joulukuussa oltiin mukana toteuttamassa Kuopio Innovationin kanssa pelialasta kiinnostuneille opiskelijoille, opettajille ja sijoittajille suunnattua Fifty Shades of Gaming -info- ja rekrypläjäystä.
20 19 (53) Alueidenkäytön päävastuualue Suunnittelujohtaja Paula Qvick Pohjois-Savo on maakuntakaavoitettu vuosien aikana kahdella kokonaismaakuntakaavalla, ensin Kuopion seutu ja sen jälkeen muu Pohjois-Savo luvulla on laadittu tuulivoimamaakuntakaava ja uudistuneen lainsäädännön johdosta kaupan maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Vuoden 2015 aikana aloitettiin maakuntakaavojen seurannan sisällön ja tarvittavien karttatarkastelujen laadinta. Alueidenkäyttöön liittyvistä kansainvälisistä yhteistyömahdollisuuksista on tiedotettu kuntia, painopisteenä Smart Cities. Vuoden keskeisin valtakunnan tasolla päättynyt prosessi oli MRL:n osauudistus, jossa luovuttiin YM:n maakuntakaavojen vahvistamisesta ja maakuntavaltuuston rooli kasvoi maakuntakaavan hyväksymisessä ja voimaantulossa. Soidensuojeluohjelma supistui esitykseksi suojeltavista soista, ympäristönsuojelulaki uusiutui ja rantojen osalta hyväksyttiin poikkeamisvallan siirtyminen kuntiin ELY:ltä. Itä-Suomen liikennejärjestelmästrategia päivitettiin yhteistyössä Pohjois-Savon ELY:n, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittojen kanssa. Arvio suunnittelukauden toiminnan kehittymisestä Maakuntakaavoitus Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan kesäkuussa. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa kestävällä tavalla vähittäiskaupan suuryksikköjen sijaintimahdollisuudet päivittäistavara-, erikoistavara- ja tilaa vievässä kaupassa. Ympäristöministeriön maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä luovuttiin Ministeriöiden rooli jatkossa keskittyy vain valtakunnallisesti merkittäviin asioihin. MRL:n uudistamistyö jatkuu v edelleen, mikä tulee vaikuttamaan myönteisesti kaavaprosessien kevenemiseen ja nopeutumiseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet uudistuvat vuosien aikana. Kokonaisuutena kaikki ne elementit, jotka vaikuttavat maakuntakaavoitukseen, ovat osittain jo muuttuneet ja kahden vuoden sisällä on odotettavissa vielä muutoksia. Samanaikaisesti maakunnan toimintaympäristö on muuttunut 2000-luvun alkuvuosista, jolloin Pohjois-Savon voimassaolevat maakuntakaavat pääosin on laadittu. Kuntien voimavarat ylläpitää laajaa infraverkostoa ovat heikenneet. Väestökehitys on ollut tavoitteiden mukaista, luonnonvarojen merkitys on kasvanut. Voimassaolevia maakuntakaavoja tulee tarkistaa ennen kaikkea maakuntakaavan vaikuttavuuden näkökulmasta; teemoista mm. maisemat, arvokkaat suot ja luonnonvarojen hyötykäyttöön liittyvät varaukset tarvitsevat tarkistamista. Tehdäänkö niiden osalta vaihemaakuntakaava vai kytketäänkö ne laajempaan maakuntakaava 2040 tarkistamiseen, on pohdinnassa. Viranomaistoiminta Kuntien kaavoitus on edistänyt maakuntakaavojen toteuttamista. Liitto on antanut kaikkiaan 58 lausuntoa v asemakaavoista, osayleiskaavoista, teistä, muiden liittojen maakuntakaavoista, maaainesten otosta, YVA:sta ja lakimuutosesityksistä. Vuoden 2015 alussa alkoi Pohjois-Savon hankehistorian suurimman hankkeen, Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi. Liitto on osallistunut seurantaryhmään. Toimistolla ei ollut YVA-ohjelmasta huomauttamista lausunnossaan kesäkuussa Lausunnoilla olleet taajama-alueiden asemakaavat olivat yleensä pienialaisia ja painottuvat rakenteen tiivistämiseen ja uudistamiseen kirkonkylien keskustoissa. Lausuntopyyntöjä tuli kaikkiaan 127, mutta suuri osa oli asemakaavan muutoksia, joissa maakuntakaavan näkökulmasta ei ollut lausuttavaa. Pohjois-Savon maakuntakaavojen tavoitevuosi on Nyt on alkamassa osayleiskaavoja, joiden tavoitevuodeksi on kaavailtu vuotta 2035, jolloin tarveharkintaa maakuntakaavojen päivittämiselle tulee myös tästä.
21 20 (53) Rantojen suunnittelu on koskenut yleensä yleiskaavojen ja ranta-asemakaavojen pieniä muutoksia maanomistajien aloitteesta. Siilinjärven, Varkauden ja Kuopion laadinnassa olevat ja valmistuneet osayleiskaavat mahdollistavat myönteistä kasvua. Kuopio on viherverkostosuunnittelullaan pyrkinyt yhteen sovittamaan liito-oravan ja ihmisten tarpeita yhteen. Pohjois-Savon ELY-keskus valitti Tahkon yleiskaavasta liito-oravakysymyksen johdosta ja Museovirasto valitti Kuopion Sairaalakadun asemakaavasta, joka mahdollisti 90-luvun alun terveydenhoito-oppilaitoksen purkamisen. Noin kaksi kolmasosaa kunnista on inventoinut modernia rakennusperintöään yleiskaavoituksen yhteydessä. Inventointien merkitys on kasvamassa sitä mukaa, kun tarve purkaa 1960-, 70-, 80- ja jopa luvun rakennuksia kasvaa. Liikennejärjestelmä ja yhdyskuntatekniikka Päivitetty Itä-Suomen liikennestrategia painottaa asiakaskohderyhmistä elinkeinoelämän ja erityisesti maidontuotannon tarpeita. Itä-Suomen yhteisellä edunvalvonnan listalla ovat edelleen 5-tien hankkeet Mikkeli-Kuopio ja VT23 Varkaus-Joensuu, samoin Savon ja Karjalan radat, joita sopivissa yhteyksissä on edistetty. 5-tien ja Savon radan pääsyä TEN-T-verkkoon on edistettyneljän maakunnan yhteisellä kannanotolla LVM:n suuntaan. Liikennejärjestelmä-työn painopiste tulee siirtymään suurten infrahankkeiden edunvalvonnasta niihin yhteisiin toimenpiteisiin, joilla voimme viedä tavoitteitamme eteenpäin. Digitalisaatio tarjoaa yhä edullisempia ja asiakkaan kannalta helppokäyttöisiä käyttöliittymiä, joilla kysyntä ja tarjonta löytävät liikennepalveluissakin helpommin toisensa. Maas-ajattelua eli Mobilitys as a Service viedään käytäntöön Hallinnon päävastuualue Hallintojohtaja Tarja Miettinen Toimintamenojen kasvun hillintä toteutui suunnitellusti. Talousarviossa tilivuoden ylijäämäksi arvioitiin , mutta tilinpäätös muodostui ,44 ylijäämäiseksi. Tilinpäätökseen sisältyy :n siirto Pohjois-Savon kehittämisrahastoon. Kuntien maksuosuudet toteutuivat suunnitellusti siten, että varsinaiseen toimintaan perittiin kunnilta 2.292,48 ja Pohjois-Savon kehittämisrahastoon Luottamushenkilöhallinnon toimenpiteet 2014 Maakuntavaltuusto Pohjois-Savon liitossa ylintä päätösvaltaa käyttää 57-jäseninen maakuntavaltuusto, johon kuntien edustajainkokous valitsi kokouksessaan jäsenet jäsenkuntien kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Maakuntavaltuuston jäsenmäärä supistui yhdellä Maaningan liityttyä Kuopioon kertomusvuoden alussa. Liittymisen johdosta Kuopion kaupunki suoritti uudelleen edustajiensa vaalin, jolloin yksi entinen kuopiolainen edustaja menetti paikkansa ja Maaningan edustaja jatkoi kuopiolaisena valtuutettuna. Kustakin jäsenkunnasta valitaan yksi jäsen 4000 asukasta kohti, kuitenkin enintään viidennes rajoittamattomasta jäsenmäärästä. Rajoitus koskee käytännössä vain Kuopion kaupungin edustusta. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimi kansanedustaja Kari Rajamäki, 1. varapuheenjohtajana kansanedustaja Markku Eestilä ja 2. varapuheenjohtajana agrologi Veijo Karkkonen.
22 21 (53) Maakuntavaltuusto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Kesäkuun kokouksessaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon liiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta Marraskuun kokouksessa maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon liiton talousarvion vuodelle 2016 sekä taloussuunnitelman vuosille Maakuntahallitus Pohjois-Savon liiton hallintoa hoitaa 11-jäseninen maakuntahallitus, johon maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen jäsenet ja kullekin näistä henkilökohtaisen varajäsenen. Maakuntavaltuusto määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja kaksi jäsentä varapuheenjohtajiksi. Maakuntahallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella. Lisäksi perussopimuksen mukaan maakuntahallituksen kokoonpanossa on pyritty ottamaan huomioon alueellinen edustavuus. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja Seppo Kääriäinen, 1. varapuheenjohtajana projektipäällikkö Pekka Leskinen ja 2. varapuheenjohtajana kansanedustaja Kimmo Kivelä. Maakuntahallitus kokoontui 10 kertaa, mikä on yksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Maakuntahallituksen kokouksia on pyritty vähentämään yhtenä säästökeinona. Kokouksissa on käsitelty Itä- Suomen hallitusohjelmatavoitteita, kaupan maakuntakaavaa, SOTE-valmistelua, luonnonvaratalouden toimintaohjelmaa, rakennerahasto-ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmää, Itä-Suomen liikennestrategian uudistamista, maakuntajohtajan viran täyttämistä. Maakuntahallitus on antanut lisäksi lausuntoja ELY-keskusten toimintojen keskittämisestä, käräjäoikeusverkoston kehittämisestä, maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista. Pohjois-Savon maakuntahallituksen jäsenet ja maakuntavaltuuston puheenjohtajisto sekä viranhaltijat: vasemmalta Merja rautiainen, hallintojohtaja Tarja Miettinen, Kirsti Puurunen, Pirkko-Liisa Piironen, suunnittelujohtaja Paula Qcivk, mkv:n 1. vpj. Markku Eestilä, mkv:n pj. Kari Rajamäki, mkv:n 2. vpj. Veikko Karkkonen, mkh:n pj. Seppo Kääriäinen, Rauno Kettunen, mkh:n 2. vpj. Kimmo Kivelä, Pia Pentikäinen, mkh:n 1. vpj. Pekka Leskinen, Mia hahtala, maakuntajohtaja Jussi Huttunen, aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa, Jouni Toppinen ja Elsi Katainen.
23 22 (53) Maakuntajohtaja Jussi Huttunen ilmoitti maakuntahallituksen lokakuun kokouksessa eroavansa maakuntajohtajan tehtävästä viimeistään Ilmoitus käynnisti maakuntajohtajan valintaprosessin. Maakuntahallituksen työjaosto (toimikausi ) Kuntalain 17 :n mukaan maakuntahallituksessa voi olla jaostoja maakuntahallitukselle kuuluvien asioiden ja muiden tehtävien valmistelua varten. Varsinainen jäsen Seppo Kääriäinen, pj. Elsi Katainen Mia Hahtala Pekka Leskinen, vpj. Kimmo Kivelä Varajäsen Rauno Kettunen Merja Rautiainen Jouni Toppinen Pirkko-Liisa Piironen Pia Pentikäinen Maakuntahallituksen työjaosto kokoontui kaksi kertaa kertomusvuoden aikana käsittelemään maakuntajohtajan valintaprosessia ja päättämään haastatteluun kutsuttavat hakijat. Tarkastuslautakunta ( ) Kuntalain 71 :n mukaan maakuntavaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava maakuntavaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on kuullut kokouksissaan maakuntajohtajaa ja päävastuualueiden johtavia viranhaltijoita vireillä olevista ja käsitellyistä asioista. Lautakunnan käsiteltävinä asioina ovat olleet ajankohtaisten asioiden lisäksi mm. edellisen tilikauden arviointikertomuksen laadinta, työohjelmasta päättäminen sekä talouteen ja sisäiseen valvontaan liittyvät asiat. Lautakunta kokoontui tilivuonna seitsemän kertaa. Lautakunta osallistui elokuussa Itä-ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippukokoukseen Joensuussa, jossa myös tarkastuslautakunnilla oli yhteinen kokoontuminen. Lautakunta teki toukokuussa hanketarkastuksen Savon eläinsairaalaan Kiuruvedelle. Lisäksi lautakunta osallistui kokonaisuudessaan marraskuussa Kuopiossa järjestettyyn koulutustilaisuuteen. Liiton tilintarkastusyhteisönä toimii toimikaudella BDO Audiator Oy ja tilikaudella 2015 tilintarkastajana toimi JHTT, HTM Johanna Mäkelä saakka ja JHTT, HTM Kaisa Lappalainen alkaen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut taloussihteeri Sinikka Järvi. Varsinainen jäsen Varajäsen Pulkkinen Veli, pj. Räsänen Erkki Kiljander Markku, vpj. Rannio Jorma Kainulainen Helena Tuhkanen Anna-Liisa Kotimäki Jukka, saakka x) Ruotsalainen Pauli, alkaen x) Huttunen Isto saakka x) Punkki Pia, alkaen x) Oksman Merja Korhonen Piia x) on maakuntavaltuuston kokouspäivä
POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 67/00.02.02/2013. Maakuntatalo, Tarja Miettisen työhuone, Sepänkatu 1, Kuopio
POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 67/00.02.02/2013 Tarkastuslautakunta Aika 18.2.2016 klo 9.00 10.25 Paikka Maakuntatalo, Tarja Miettisen työhuone, Sepänkatu 1, Kuopio Jäsenet ( x ) Pulkkinen Veli
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotPohjois-Savon liiton julkaisu B:86. Taitto: Marja Partanen. Kuopio 2013
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 sekä taloussuunnitelma 2015-2016 Pohjois-Savon liiton julkaisu B:86 Taitto: Marja Partanen Kuopio 2013 Pohjois-Savon liitto Koljonniemenkatu 2, PL 247, 70101 Kuopio
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun
Lisätiedot5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
Lisätiedot12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat
Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus
LisätiedotPOHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ / /2013. Maakuntatalo, neuvotteluhuone Pihlaja, Sepänkatu 1, Kuopio
POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/2017 67/00.02.02/2013 Tarkastuslautakunta Aika 20.4.2017 klo 9.00-10.25 Paikka Maakuntatalo, neuvotteluhuone Pihlaja, Sepänkatu 1, Kuopio Jäsenet ( x ) Pulkkinen Veli
LisätiedotVakinaiset palvelussuhteet
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
LisätiedotTIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä
TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
LisätiedotTULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
LisätiedotPohjanmaan Partiolaiset ry
TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.
LisätiedotKansainvälinen Pohjois Savo
Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
Lisätiedot1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön
LisätiedotTOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Vuosikertomus 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Servican kannalta vuotta 2017 voi kuvata mielenkiintoiseksi. Lähdimme vuoden alkaessa valmistelemaan yhdessä omistajien kanssa Servican yhtiöittämistä vuoden
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
LisätiedotTULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009
TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017
LisätiedotPOHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ / /2013
POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/2016 67/00.02.02/2013 Tarkastuslautakunta Aika 19.5.2016 klo 9.00-11.10 Paikka Maakuntatalo, neuvotteluhuone Pihlaja, Sepänkatu 1, Kuopio Jäsenet ( x ) Pulkkinen Veli
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotRautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen
Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen
LisätiedotVarsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen
TARKAST USLAUT AKUNTA 1 ARVIOINT IKERT OMUS VUODELT A 2011 1. Tarkastuslautakunta Ranuan kunnan tarkastuslautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudella 2009-2012 ovat: Varsinainen
LisätiedotLehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten
LisätiedotPöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012
Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotMuut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17
Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä
LisätiedotKullo Golf Oy TASEKIRJA
Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :
LisätiedotKokoushuone Pihlaja, Maakuntatalo, Sepänkatu 1, Kuopio
Pöytäkirja Numero 1/2019 1 (5) Tarkastuslautakunta Aika 15.3.2019 klo 9.00-12.00 Paikka Kokoushuone Pihlaja, Maakuntatalo, Sepänkatu 1, Kuopio Osallistujat (x) Ruotsalainen Olavi, pj. ( ) Hynninen Erkki,
LisätiedotRISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI
RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste
LisätiedotKOSKEN TL TARKASTUSLAUTAKUNTA KOSKEN TL KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 TARKASTUSLAUTAKUNTA
KOSKEN TL TARKASTUSLAUTAKUNTA 13.5.2016 1 KOSKEN TL KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 TARKASTUSLAUTAKUNTA Aika: 13.5.2016 klo 9.00 12.15 Paikka: Kosken Tl kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Läsnä Marja Jalli
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 11a
KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotVäestömuutokset, tammi kesäkuu
Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys
LisätiedotKONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015
KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30
Lisätiedot2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät
2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2016
Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotKuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT
Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen
1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016
TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015
TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013
TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot
LisätiedotKOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista
LisätiedotLisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.
HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliitto -kuntayhtymän perussopimus
Kumoaa 1.1.2005 voimaan tulleen perussopimuksen. Voimaantulo 1.6.2010. I Yleiset määräykset 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto -kuntayhtymä, josta voidaan
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 12a
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472
LisätiedotStrategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja
Strategiset tavoitteet ja toiminta Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018 2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen - Maakunta- ja soteuudistus (ml. siirtyvät
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia
LisätiedotVastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille
Kunnanvaltuusto 65 25.06.2013 Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille KVALT 65 Khsal 31 Tarkastuslautakunta
LisätiedotPOHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt
POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014
1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset
LisätiedotTASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008
TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 5a
KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010
TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2015
Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotKANSAN SIVISTYSRAHASTO
Kansan Sivistysrahasto Siltasaarenkatu 6 00530 HELSINKI Y-tunnus 0213501-3 KANSAN SIVISTYSRAHASTO TILINPÄÄTÖS 31.10.2011 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma 1 Tase 2 Tilinpäätöksen liitetiedot 3-5 Kirjanpitokirjat,
LisätiedotSUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA
SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2015 31.12.2015 Tuloslaskelma 1 2
LisätiedotLisätalousarvio 2019 ja taloussuunnitelma Maakuntavaltuusto
Liite 2 Lisätalousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019 2021 Maakuntavaltuusto 10.6.2019 1 Sisällysluettelo: 4. Talousarvion ja -suunnitelman rakenne... 2 5. Talousarvion laadinnan yleiset periaatteet...
LisätiedotFINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta
Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä
LisätiedotTarkastuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut Toivo Sääskilahti ja varapuheenjohtajana
TARKAST USLAUT AKUNTA c 1 ARVIOINT IKERT OMUS VUODELT A 2012 1. Tarkastuslautakunta Ranuan kunnan tarkastuslautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varaj äsenet valtuustokaudella 2009-2012 ovat: Varsinainen
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen
Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee
Lisätiedot() klo 7.30 Aamukahvi
Paikka Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, auditorio, Kaislakatu 3, Joensuu Aika 6.6.216 klo 1: Maakuntavaltuusto Plelisjoen linna Siltakalu 2 1 81 Joensuu Aho/MT Ravintola Kaisla 11.3 Lounas Auditorio 1. Maakuntavaltuuston
LisätiedotMaakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun
TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO
VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-huhtikuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-
LisätiedotGumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4
Gumböle Golf Oy PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Gumböle Golf ry 1 TILINPÄÄTÖS
Lisätiedot16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA
16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot
LisätiedotKokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr
Esityslista 1/2016 1 (5) KIRJALLINEN KOKOUSMENETTELY (n työjärjestys 19) Vastausaika tulee vireille, kun jäsenet saavat kokousaineiston sähköpostitse. Jäsenillä on viisi (5) työpäivää aikaa reagoida (11.
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
Lisätiedot67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen
Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,
LisätiedotForssan kaupungin tilinpäätös 2013
Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen
LisätiedotPohjanmaan Partiolaiset ry
TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2016 Säilytettävä vähintään 31.12.2026 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2016 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2016
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotSAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN ESITYSLISTA 02/2016
AIKA Tiistai 31.5.2016 kello 15.00 PAIKKA Microkadun kampus, B-osan 1. kerroksen luokkatila B1012 käyntiosoite: Technopolis, Microkatu 1, 70210 Kuopio KÄSITELTÄVÄT ASIAT Pykälä Liite/Viite * Asia 1 KOKOUKSEN
LisätiedotEmoyhtiön tuloslaskelma, FAS
Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3
LisätiedotSOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014
SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,
Lisätiedot24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:
Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna
LisätiedotMuiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.
ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Pohjanmaan liitto.
LisätiedotPOHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN
1 (8) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN Jäsenkuntien vuonna 2013 hyväksymä 1.6.2013 voimaan tuleva PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka
LisätiedotDemoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011
Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)
LisätiedotKuopio konserni TASE VASTATTAVAA
Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot
LisätiedotKOSKEN TL TARKASTUSLAUTAKUNTA KOSKEN TL KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 TARKASTUSLAUTAKUNTA. Virpi Hahko jäsen 1 3, 7. Pekka Leime varajäsen 3 6, 8
KOSKEN TL TARKASTUSLAUTAKUNTA 27.4.2015 1 KOSKEN TL KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 TARKASTUSLAUTAKUNTA Aika: 27.4.2015 klo 11.45 16.15 Paikka: Kosken Tl kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Läsnä Marja Jalli
LisätiedotPOHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 2/2017 D117/ /2017. Kokoushuone Pihlaja, Maakuntatalo, Sepänkatu 1, Kuopio
POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 2/2017 D117/00.02.02/2017 Tarkastuslautakunta Aika 6.10.2017 klo 9.00 11.20 Paikka Kokoushuone Pihlaja, Maakuntatalo, Sepänkatu 1, Kuopio Jäsenet ( x ) Ruotsalainen Olavi,
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009
1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.
LisätiedotTalousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007
Yhdistyskoulutus Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Talousarvio = suunnitelma yhdistyksen tilikauden varojen hankinnasta ja käytöstä Yhdistyksen kokous hyväksyy talousarvion. Säännöt määräävät
LisätiedotOsavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus
1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon
Lisätiedot