Marko Laine. SAS peruskurssi. versio 1.2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marko Laine. SAS peruskurssi. versio 1.2"

Transkriptio

1 Marko Laine SAS peruskurssi versio 1.2

2 Copyright c Marko Laine ja Helsingin yliopiston atk-osasto. Oppaan luvaton kopiominen ja jakelu paperilla tai elektronisesti kielletty.

3 Sisältö 1 Johdanto Käytetyt merkintätavat SAS-ohjelmisto Havaintoaineisto Oppaan esimerkkiaineistot Koululaisaineisto Autoaineisto SAS-komentokieli DATA-askel ja PROC-askel Esimerkkiohjelma Kommentit SAS-koodissa Käyttäjän antamat nimet SAS-havaintotiedostoon viittaaminen Tilapäinen SAS-havaintoaineisto Libraries-ikkuna SAS Windows-ympäristössä SAS-ikkunat Program Editor-ikkuna LOG-ikkuna OUTPUT-ikkuna Asetuksia HELP-ikkuna KEYS-ikkuna SAS-järjestelmäoptiot Ohjelma- ja tulostiedostojen tallennus levylle Windows SAS:n oletushakemisto SAS-istunnon lopettaminen Automaattisesti suoritettavat SAS-lauseet Virheet SAS-ohjelmissa ja niistä toipuminen Kielioppi- eli syntaksivirheet DATA-askeleen virheet i

4 ii Sisältö 4 Havaintoaineiston luonti Aineiston saattaminen tietokoneella käsiteltävään muotoon Työvaiheet SAS-havaintotiedosto Havaintojen luku INPUT-lause Havaintojen luku sarakenumeroita käyttäen Vapaa formaatti Muuttujien sijainnin määrittely lukuformaattien avulla Lukuformaatin modifioijien käyttö Syöttörivin ohjausmerkkien käyttö Datan luvussa ja formaattien käytössä huomattavaa Muuttujien selitystekstit Ulkoisen tiedoston luonti FSEDIT-proseduuri Havaintotiedostojen siirto SAS-transport-tiedoston luominen Muut tilasto-ohjelmat ja SAS Excel-taulun siirto SAS:iin Aineiston alustava tarkastelu Proseduuriaskel VIEWTABLE-ikkuna Perustunnuslukuja Proseduuri MEANS Proseduuri UNIVARIATE Tehtävien suorittaminen osa-aineistoissa Taulukointi: proseduuri FREQ Taulukointi: proseduuri TABULATE Taulukon ulkoasun määrittely Muut proseduurit SAS grafiikka Pylväskuvioita: proseduuri GCHART Yhteisjakaumakuvat: proseduuri GPLOT SYMBOL-määrittely AXIS- ja LEGEND-lauseet Havaintotiedoston muunnokset

5 Sisältö iii 6.6 Kartat Kolmiulotteiset kuvaajat Grafiikan tulostus ja GOPTIONS-lause Graafinen katalogi Graafinen editori Havaintoaineiston muunnokset Muuttujien muunnokset Havaintojen valinta Funktiomuunnokset Puuttuvat tiedot muunnoksissa Muunnoslauseita Luokitus FORMAT-proseduurin käyttö luokituksessa Uudelleenkoodaus Havaintojen monistaminen Havaintojen supistaminen Havaintotiedostojen yhdistäminen SAS-makrot %LET-lause SAS/INSIGHT INSIGHTin käynnistys ja dataikkuna Histogrammit ja jakaumasovitukset Yhteisjakaumakuvat ja mallisovitukset Muita INSIGHT-analyysejä Kirjallisuutta 99 Hakemisto 101

6

7 1. Johdanto Tämä opas on tarkoitettu SAS 1 -tilasto-ohjelmiston oppaaksi. SAS (Statistical Analysis System) on yhdysvaltalaisen SAS Institute Inc. -yhtiön ylläpitämä ja markkinoima ohjelmisto. Tässä oppaassa keskitytään SAS-ohjelmiston peruskäyttöön dataanalyysin välineenä Microsoft Windows-ympäristössä. SAS-ohjelmiston muuhun kuin tilastolliseen tietojenkäsittelyyn liittyvään käyttöön voi tutustua esimerkiksi SAS-yhtiön kotisivujen avulla (www.sas.com). Opas perustuu alunperin Markku Korhosen kirjoittamiin SAS-oppaisiin sekä kirjoittajan pitämiin Helsingin yliopiston atk-keskuksen järjestämiin SAS-peruskursseihin. Osa SAS/GRAPH-osiota kuvaavasta tekstistä perustuu Antti Nevanlinnan julkaisemattomaan grafiikkaoppaaseen. Opas on tarkoitettu SAS-peruskurssin oheismateriaaliksi ja myös itseopiskelun tueksi. Opas ei korvaa varsinaisia SAS-manuaaleja. Varsinkin tilastollisia proseduureja käytettäessä on syytä olla selvillä tarvittavasta tilastotieteestä sekä tarkistettava SAS-manuaaleista tuloslistauksissa käytettävät merkinnät. Oppaan version 1.2 suurin muutos on se, että koko opas on paperiversion lisäksi luettavissa WWW-muodossa. Uusi versio on lisäksi muutettu vastaamaan SAS-ohjelman versiota Käyttöympäristönä on entisen Windows 3.1:n sijasta Windows 95/98. Otan mielelläni vastaan opasta koskevia kommentteja ja parannusehdotuksia. Tuusula, syyskuun 1. päivä 1999 Marko Laine 1 SAS ja muut oppaassa mainitut SAS-tuotteet, kuten SAS/STAT, SAS/GRAPH ja SAS/INSIGHT ovat SAS Institute Inc. Cary, NC, USA yhtiön rekisteröimiä tavaramerkkejä. 1

8 2 1 Johdanto 1.1 Käytetyt merkintätavat Tässä oppaassa käytetään seuraavia merkkilajeja: Courier-merkkilajia käytetään SAS-ohjelmalistauksissa ja esimerkkitulostuksissa. Näin kirjoitetut kohdat käyttäjä korvaa omilla valinnoillaan. Vahvennettu Courier osoittaa Windows-alasvetovalikkojen valintoja. Merkintä [katso kohta 1.1] viittaa oppaan kappalenumeroon, jossa on kerrottu lisätietoa edellä kerrotulle asialle tai käsitteelle. 1.2 SAS-ohjelmisto SAS-ohjelmisto koostuu eri data-analyysin ja tilastollisen tietojenkäsittelyn aloihin erikoistuneista osista, joita kaikkia voidaan käyttää yhteisen SAS-käyttöliittymän avulla. SAS-ohjelmistoa voidaan hankkia ja asentaa mm. seuraavissa osissa: base SAS SAS/STAT SAS/GRAPH SAS/FSP SAS/AF SAS/IML SAS/ETS SAS/OR SAS/ASSIST SAS/ACCESS SAS/INSIGHT Kaikille välttämätön perusosa: datan käsittely ja raporttien laadinta. Tilastollinen analyysi. Graafiset sovellukset. Lomakepohjien laadinta ja aineiston tallennus. Käyttöliittymien laadinta SAS-ohjelmiin. Matriisikieli omien tilastomenetelmien ohjelmoimiseksi. Ekonometriset mallit ja aikasarja-analyysi. Lineaarinen ohjelmointi ja optimointi. Valikko-ohjattu käyttöliityntä eri SAS-proseduureihin. Tietokantayhteydet, esim. Oracle, dbase. Datan interaktiivinen graafinen tutkiminen. Tässä oppaassa keskitytään SAS-käytön perusteisiin: havaintoaineiston luontiin ja aineiston alustavaan tarkasteluun tilastollisten tunnuslukujen, taulukoiden ja graafisten kuvien avulla. Tilastollisia proseduureja tarkastellaan lähemmin Markku Korhosen SAS-jatkokurssi-oppaassa. Jatkokurssioppaan kotisivu on 1.3 Havaintoaineisto Tässä oppaassa SAS-käytön tarkoituksena on tilastollisen aineiston eli datan käsitteleminen ja analysointi. Lähtökohtana on havaintoaineisto jonka ominaisuuksista olemme kiinnostuneet. Ensimmäisenä esimerkkinä havaintoaineistosta käyköön maatalouteen liittyvästä kokeesta saatu data. Mielenkiinnon kohteena on vehnälajikkeen ja lannoitteen vaikutus satoon. Tutkija on tehnyt tilastollisen kokeen rajaamalla peltotilkun ruutuihin ja jakamalla ruudut kahden lannoitetyypin ja lajikkeen kesken. Tuloksena on saatu alla oleva aineisto

9 1.4 Oppaan esimerkkiaineistot 3 nro sarake vaihteluväli muuttujan nimi muuttujan kuvaus SCHOOL koulun tunnus STUDENT oppilaan tunnus SEX sukupuoli (1=poika, 2=tyttö) GRADE luokka-aste LIKESC suhtautuminen luonnontieteisiin 1=suosikkiaineita, 2=keskimäärin suosittu, 3=vähiten suosittu KNOWLDGE tietotestin pistemäärä COMPREHN ymmärtämistestin pistemäärä APPLICAT soveltamistaidon testin pistemäärä MENTALPR älykkyystestin pistemäärä Taulukko 1.1: IEA-aineiston muuttujaluettelo koeruutu lajike lannoite sato Esimerkkitapauksessa havaintoyksikkönä on koeruutu, johon liittyvät tiedot muodostavat yhden havainnon ja jota siis kuvaa taulukon yksi vaakarivi. Taulukon pystyrivit esittävät aineiston muuttujia nimeltään koeruutu, lajike, lannoite ja sato. Näiden 8 koeruudun havainnot muodostavat yhdessä havaintoaineiston. Ensimmäinen vaihe aineiston käsittelyssä on sen saattaminen tietokoneen ymmärtämään muotoon esimerkiksi syöttämällä se jonkun editorin avulla mikron näppäimistöltä ja tallettamalla levylle raaka-aineistona. Aineiston tallennusohjelmana voidaan käyttää myös SAS-ohjelmiston FSEDIT-proseduuria. [katso kohta 4.4] 1.4 Oppaan esimerkkiaineistot Koululaisaineisto Jatkossa SAS-proseduureja sovelletaan kahteen alla kuvattavaan aineistoon. Eräässä tutkimuksessa haluttiin selvittää koululaisten suhtautumista luonnontiedeaineisiin sekä erilaisten taidollisia ja henkisiä kykyjä mittaavien testien suhdetta. Aineiston muuttujat on kuvattu taulukossa 1.1. Varsinainen data on talletettu tietokoneen levylle raakadatatiedostoon iea.dat. Se sisältää rivin jokaista havaintoa kohti. Alkuosa tästä tiedostosta sisältää rivit:

10 4 1 Johdanto nimi NAME MPG CYLS DISPL HORSEP WEIGHT ACCELE YEAR ORIGIN selitys auton merkki ja malli kulutus mailia gallonalla sylintereiden lukumäärä moottorintilavuus kuutiotuumina keskihevosvoima paino paunoina kiihtyvyys nollasta 60 mailiin tunnissa vuosimalli auton alkuperä, amerikkalainen, eurooppalainen vai japanilainen Taulukko 1.2: Autoaineiston muuttujaluettelo Autoaineisto Kukin havainto on talletettu omalle rivilleen ja muuttujat ovat joka rivillä samoilla sarakkeilla taulukossa 1.1 kuvatulla tavalla. SAS pystyy helposti lukemaan myös muulla tavalla järjestettyä dataa, [katso kohta 4.3] olennaista on, että aineisto on havainnoista ja muuttujista muodostuvan havaintomatriisin muodossa. SAS-työskentelyn vaiheet ovat nyt: Havainnot sisältävän raakadatatiedoston lukeminen SAS-ohjelmaan. [katso kohta 4.3] Muuttujien nimeäminen ja niiden tyyppien määrittäminen. [katso kohta 4.3.1] Aineiston tallettaminen SAS-järjestelmätiedostomuotoon. [katso kohta 4.2] Aineiston tilastollinen tarkastelu. [katso kohta 5] Toinen esimerkkiaineisto on autoaineisto. Se sisältää 406 autoa ja on peräisin Statlib-arkistosta (http://lib.stat.cmu.edu/datasets/). Siihen on kerätty teknisiä tietoja eräässä Yhdysvalloissa 1970-luvun alussa järjestetyssä autonäyttelyssä olleista autoista. Tämänkin aineiston lähtökohtana on raaka-aineisto tiedostossa cars.dat ja ennen datan käsittelyä SAS-ohjelmalla on siitä muodostettava SAS-havaintoaineisto.

11 2. SAS-komentokieli SAS-ohjelmistoa käytetään SAS-komentokielen avulla. Komennot kirjoitetaan joko erilliseen tiedostoon tai Windows-käytössä Program Editor-ikkunaan. Vaikka SASohjelmaa käytetään Windows-ympäristössä, jossa monia ohjelmistoja on mahdollista operoida pelkästään hiiren avulla, on useimpien SAS-toimenpiteiden tekemiseksi kirjoitettava näppäimistöltä (usein muutaman rivin pituinen) SAS-ohjelma. SAS suorittaa sille lähetetyn ohjelman ja palauttaa sitten tulokset. Tässä luvussa kuvataan SAS-ohjelmointikielen rakennetta. Oppaan jaksosta 4 alkaen tarkastellaan erilaisten toimien, kuten datan luominen tai keskiarvojen laskeminen, tekemistä SAS-ohjelmien avulla. SAS-komentokieli muodostuu SAS-lauseista. SAS-lause puolestaan muodostuu käskystä eli avainsanasta, nimistä, operaattoreista ja erikoismerkeistä. Lause alkaa käskyllä ja päättyy puolipisteeseen ;. Isot ja pienet kirjaimet ovat SAS-kielessä samanarvoisia ja komentorivin voi katkaista halutusta paikasta. Tässä oppaassa on kaikki esimerkki-sas-ohjelmat kirjoitettu selvyyden vuoksi isoilla kirjaimilla. Seuraavaa SAS-ohjelmaa voitaisiin käyttää johdantoluvun kappaleen 1.3 satoaineiston muodostamiseen. Avainsanoja ovat alla DATA, INPUT, CARDS, RUN ja PROC. Lause PROC PRINT; aiheuttaa luodun aineiston tulostumisen OUTPUTikkunaan. DATA SATO; INPUT KOERUUTU LAJIKE LANNOITE SATO; CARDS; ; PROC PRINT; Kuvassa 2.1 on vastaava Windows-kuvaruutunäyttö. SAS-ohjelma kirjoitetaan Program Editor-ikkunaan. Se suoritetaan valitsemalla hiirellä SAS-pääikkunan Locals-alasvetovalikosta kohta Submit. Tämän jälkeen tiedot ohjelman ajon onnistumisesta menevät LOG-ikkunaan. Mahdolliset tuloslistaukset menevät OUT- PUT-ikkunaan. Tässä tapauksessa tulostuksen aiheuttaa lause PROC PRINT; ohjelman lopussa. Sen seurauksena koko luotu SAS-aineisto tulostuu OUTPUT-ikkunaan. Näin toteamme aineiston luonnin onnistuneen. 5

12 6 2 SAS-komentokieli Varsinaisen analyysin, esimerkiksi sen tutkimisen vaikuttaako lannoite satoon, voimme tehdä myöhemmin kirjoittamalla uuden SAS-ohjelman, joka käyttää nyt luotua aineistoa ja jotain SAS:n tilastollista proseduuria. Esimerkiksi tavallinen kaksisuuntainen varianssianalyysi laskettaisiin seuraavilla SAS-komennoilla. PROC ANOVA DATA=SATO; CLASS LAJIKE LANNOITE; MODEL SATO = LAJIKE LANNOITE; Kuva 2.1: SATO-aineiston luominen SAS:lla. Huomattavaa SAS-komentokielen huomionarvoisia seikkoja ovat: SAS-lause päättyy aina puolipisteeseen. SAS-ohjelmassa ovat pienet ja suuret kirjaimet samanarvoisia. Samalla rivillä voi olla useampia SAS-lauseita. SAS-lauseen voi katkaista haluamastaan paikasta jatkumaan seuraavalle riville kunhan sanaa ei katkaista. Kuten ohjelmointikielet yleensä on SAS tarkka oikeinkirjoituksesta ja välimerkkien, kuten puolipisteen käytöstä. SAS suorittaa ohjelman vasta Submit-komennon antamisen jälkeen.

13 2.1 DATA-askel ja PROC-askel DATA-askel ja PROC-askel Aineistolle suoritettavat toimenpiteet määritellään siis käyttäjän kirjoittamien SASohjelmien avulla. SAS-ohjelmat voidaan toimintansa puolesta jakaa kahteen osaan: DATA-askeleeseen ja PROC-askeleeseen. DATA-askel PROCaskel DATA-askeleen käskyillä luetaan raaka-aineisto SAS-havaintotiedostoksi. DATAaskelen käskyjen seurauksena syntyy aina SAS-havaintotiedosto, joko tilapäinen tai levylle tallettuva pysyvä tiedosto. Askel alkaa DATA-sanalla, jonka jälkeen määritellään syntyvän havaintotiedoston nimi. DATA-askeleessa voidaan myös tehdä aineistomuunnoksia, useampien aineistotiedostojen yhdistelyjä jne. [katso kohta 7] PROC-askeleessa eli proseduuriaskeleessa käsittelemme DATA-askeleen avulla luotua SAS-havaintoaineistoa. PROC-askeleessa kutsutaan haluttua SAS-ohjelmaa eli proseduuria. Esimerkiksi SAS:n tilasto-osa SAS/STAT sisältää noin 35 erilaista proseduuria tilastollisten analyysien suorittamiseksi. Graafisten kuvien piirtämiseen käytetään SAS/GRAPH-osion proseduureja jne. Näiden kaikkien proseduurien rakenne ja käyttötapa on jokseenkin samanlainen. Tavallisesti tulostaa SAS-proseduuri tuloksensa OUTPUT-ikkunaan, josta ne voi edelleen lähettää kirjoittimelle tai tallettaa tiedostoon myöhempää käyttöä varten. Windows-käytössä tekstin siirto ohjelmasta toiseen, esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmaan, on helppoa hiiren ja Windows-leikepöydän avulla. Sekä DATA- että PROC-askel päättyvät lauseeseen RUN, jonka luettuaan SAS alkaa suorittaa tätä edeltäviä lauseita. [katso kohta 2.1] Kuvassa 2.2 on eri työvaiheet esitetty kaaviona SAS-komentokielen kannalta. 2.2 Esimerkkiohjelma Seuraavassa SAS-ohjelmassa havaintoaineiston muodostava data luetaan ASCIIeli tekstitiedostosta nimeltä c:\data\tiedot.dat. Se sisältää kolme muuttujaa X, Y ja Z. Syntyvä SAS-havaintotiedosto AINEISTO talletetaan hakemistoon c:\data. MEANS-proseduurilla listataan aineiston keskiarvot ja muita perustunnuslukuja OUTPUT-ikkunaan. LIBNAME MYLIB c:\data ; DATA MYLIB.AINEISTO; INFILE c:\data\tiedot.dat ; INPUT X Y Z; PROC MEANS DATA=MYLIB.AINEISTO; TITLE Keskiarvoja ja muita tunnuslukuja ; 2.3 Kommentit SAS-koodissa Kun SAS-ohjelma on kirjoitettu ja saatu toimivaksi, kannattaa se tallettaa myöhempää uutta käyttöä varten. Jotta myöhemmin muistaisi, mitä ohjelmalla on tarkoitus

14 8 2 SAS-komentokieli RAAKADATA DATA-askel data mylib.data; infile data.dat ; input x y z; run; SAS-DATA TIEDOSTO TULOKSET sas system x y z PROC-askel proc means; var x y z; run; RAPORTIT Kuva 2.2: Datasta raporttiin: SAS-ohjelman eri vaiheet, DATA- ja PROC-askel. tehdä, voi SAS-koodin sekaan kirjoittaa kommentteja. Jotta kommentit eivät sekoittaisi SAS-ohjelman toimintaa, on ne syytä kirjoittaa käyttäen SAS:n kommenttimerkintätapaa. Tässä on kaksi vaihtoehtoa. Ohjelman osa, joka alkaa merkkiparilla /* ja loppuu merkkipariin */ tulkitaan kommenteiksi. Näitä kommentteja voi olla myös SAS-lauseiden sisällä, ei kuitenkaan niin, että syntyy sisäkkäisiä kommentteja. Toinen kommenttitapa on tehdä SAS-lause, joka alkaa tähtimerkillä * ja SAS-lauseen tapaan loppuu puolipisteeseen ;. /* Tässä on pitkä kommentti, joka jatkuu seuraavallekin riville */ PROC NPAR1WAY /* WILCOXON */ DATA=SASUSER.MYDATA; * proseduurin kutsussa on avainsana WILCOXON kommentoitu ulos ; CLASS GROUP; VAR Y; /* muista RUN loppuun */

15 2.4 Käyttäjän antamat nimet Käyttäjän antamat nimet SAS-ohjelmissa annetaan havaintoaineiston muuttujille nimet DATA-askeleen IN- PUT-lauseessa. Nimi täytyy keksiä myös itse havaintoaineistolle ja eräille muillekin SAS-objekteille, kuten käyttäjän määrittelemille tulostusformaateille. Näissä nimissä tulee noudattaa seuraavia sääntöjä. Nimi saa olla enintään 8 merkkiä pitkä. Se saa sisältää englantilaisen aakkosten kirjaimia (A Z), numeroita ja alaviivan (_). Ensimmäinen merkki ei saa olla numero. Pienten ja isojen kirjaimien välillä ei ole eroa ja SAS konvertoi nimet omassa esitysmuodossaan isoiksi kirjaimiksi. Kiellettyjä nimiä ovat kaikki erikoismerkkejä (Ä, Ö, Å, &, jne.) sisältävät sekä tietyt varatut (normaalisti alaviivalla alkavat ja siihen loppuvat) sanat, kuten _N_, _LAST_ ja _ALL_. Muuttujia nimettäessä voidaan käyttää lyhennettä Xm-Xn viittaamaan muuttujaluetteloon Xm Xm+1 Xm+2... Xn. Esimerkiksi lause INPUT TESTI1-TESTI100 DATA-askeleen yhteydessä lukee 100 muuttujaa ja antaa niille nimet TESTI1, TES- TI2,..., TESTI100. Jo olemassa oleviin muuttujiin voidaan lisäksi käyttää lyhennysmerkintää X: viittaamaan kaikkiin X:llä alkaviin nimiin, esimerkiksi KOE: voisi viitata muuttujiin KOEA, KOEB ja KOEC. Aineistossa peräkkäin oleviin muuttujiin voi viitata merkinnällä -. Jos muuttujat KOERUUTU, LAJIKE, LANNOITE ja SATO ovat aineiston peräkkäisinä muuttujina, ovat seuraavat kaksi merkintää identtisiä: VAR KOERUUTU LAJIKE LANNOITE SATO; VAR KOERUUTU -- SATO; Mikäli osa aineiston muuttujista on tekstimuuttujia, voidaan merkinnällä - NUMERIC- rajoittaa viittaus koskemaan ainoastaan numeerisia muuttujia, vastaavasti merkinnällä -CHARACTER- viitataan pelkästään tekstimuuttujiin, esimerkiksi VAR CITY-NUMERIC-DIST2; VAR CITY-CHARACTER-DIST2; Mikäli viittaus koskee kaikkia SAS-havaintotiedoston tietyn tyyppisiä muuttujia, voidaan niihin viitata SAS-tunnuksilla: _ALL NUMERIC CHARACTER_ kaikki muuttujat kaikki numeeriset muuttujat kaikki tekstimuuttujat

16 10 2 SAS-komentokieli 2.5 SAS-havaintotiedostoon viittaaminen SAS-ohjelmassa viitataan SAS-muodossa olevaan havaintoaineistoon [katso kohta 4.2] kaksiosaisella nimellä, jossa ensimmäinen osa kertoo sen hakemiston, jossa tiedosto sijaitsee ja toinen osa kertoo havaintotiedoston nimen. SAS-manuaalissa ja helpissä käytetään käsitteitä library ja data set. Esimerkiksi lauseissa DATA SASUSER.IEA; PROC MEANS DATA=MYLIB.AINEISTO; viitataan SAS-havaintotiedostoihin SASUSER.IEA ja MYLIB.AINEISTO. Tärkein valmiiksi määritelty hakemistoviittaus on SASUSER. Se viittaa käyttäjän kotihakemiston alihakemistoon nimeltään sasuser. Kotihakemisto on SASasennuksesta riippuen esimerkiksi mikroverkon kotihakemisto tai se hakemisto, josta SAS käynnistetään. Tämän oppaan esimerkeissä käytetään useimmiten SA- SUSER-hakemistoa SAS-havaintoaineistojen säilytyspaikkana. Jos alihakemistoa sasuser ei ole, se luodaan automaattisesti SAS:n käynnistyksen yhteydessä. Muita valmiita hakemistomäärittelyitä ovat SASHELP, joka sisältää SAS-ohjelmiston käyttämiä aputiedostoja ja MAPS, jossa on SAS:n mukana tulevat karttatiedostot. Jos SAS-havaintoaineisto halutaan tallettaa, tai sitä käyttää jonkin SAS-proseduurin kanssa, jossakin muussa hakemistossa kuin sellaisessa, johon on olemassa valmis hakemistomääritys, on luotava uusi määritys. Se tehdään LIBNAME-lauseella. Siinä asetetaan SAS-nimi viittaamaan olemassaolevan hakemistoon. LIBNAME-lauseen yleinen muoto on LIBNAME tunnus hakemisto ; missä tunnus on käyttäjän määrittelemä hakemistotunnus ja yksinkertaisissa lainausmerkeissä annetaan haluttu hakemisto siten kun siihen käyttöjärjestelmätasolla kuluu viitata. Esimerkkejä eri käyttöympäristöillä toimivista LIBNAME-lauseista: LIBNAME MYLIB F:\MJLAINE\SAS\ ; /* Windows */ LIBNAME MYLIB /sas/ ; /* Unix */ LIBNAME MYLIB HYLK_DISK:[MJLAINE.SAS] ; /* VAX */ SAS-istunnossa annetut LIBNAME-määritykset ovat voimassa vain saman SASistunnon ajan. Usein käytettävät LIBNAME-lauseet kannattaa sijoittaa AU- TOEXEC.SAS-tiedostoon, [katso kohta 3.12] jolloin ne ovat voimassa automaattisesti. Voimassaolevat LIBNAME-määritykset näkee Globals-valikon Access- Display libraries-kohdasta saatavasta Libraries-ikkunasta. 2.6 Tilapäinen SAS-havaintoaineisto Jos havaintoaineiston SAS-nimi on yksiosainen, esimerkiksi DATA MYDATA;

17 2.7 Libraries-ikkuna 11 on kyseessä tilapäinen SAS-aineisto, joka on olemassa vain ko. SAS-istunnon ajan. Tätä käytetään kun tehdään muunnoksia, joita ei haluta tallettaa tai välitiedostoina kun data luodaan usean askeleen kautta. Tilapäinen SAS-havaintoaineisto tallettuu LIBNAME-hakemistoon WORK. Seuraavassa esimerkissä luodaan pysyvä SAS-havaintotiedosto, jonka SAS-nimi on MYLIB.TULOS1 ja jonka Windows-tiedostonimeksi tulee C:\DATA\TULOS1.SD2. Aineisto luetaan tekstitiedostosta rawdata.dat. SORT-proseduurilla järjestetään syntynyt SAS-havaintotiedosto havainnoittain aakkosjärjestykseen muuttujan NA- ME suhteen. Järjestetty havaintotiedosto tallettuu tilapäisenä SAS-tiedostona nimellä TILAP. Tämä tilapäinen tiedosto tulostetaan OUTPUT-ikkunaan PRINT-proseduurin avulla. LIBNAME MYLIB C:\DATA ; DATA MYLIB.TULOS1; INFILE rawdata.dat ; INPUT NIMI$ TEST1 - TEST10; PROC SORT DATA=MYLIB.TULOS1 OUT=TILAP; BY NIMI; PROC PRINT DATA=TILAP; 2.7 Libraries-ikkuna SAS:n tapa käsitellä ja nimetä havaintoaineistoja tulee hyvin esille Windows SAS:n pääikkunan ikonipalkistosta löytyvän Libraries-ikonin [ikoni] avulla saatavasta Libraries-ikkunasta. Kuva 2.3. Siinä on Libraries-laatikossa kaikki SAS:n tuntemat hakemistoviittaukset, Folders Assigned-kohdassa valittua hakemistoviittausta vastaava Windows-hakemisto ja Library Contents-laatikossa kaikki hakemistossa sijaitsevat SAS-datat sekä muut SAS:n tuntemat tiedostotyypit. SAS-havaintoaineiston nimeä kaksoisklikkaamalla saa esiin VIEWTABLE-ikkunan, jossa aineistoa voi katsella taulukkomuodossa. [katso kohta 5.2]

18 12 2 SAS-komentokieli Kuva 2.3: Libraries-ikkuna

19 3. SAS Windows-ympäristössä Kuva 3.1: MS-Windows ja SAS 3.1 SAS-ikkunat SAS-ohjelman käynnistyttyä näkyy SAS-pääikkuna, jonka sisällä ovat varsinaiset SAS-ikkunat. SAS-ikkunoiden välillä liikutaan kuten muissakin Windows-ohjelmissa. Aktiivinen ikkuna valitaan hiirellä näpäyttämällä tai valitsemalla ikkunan nimi SAS-pääikkunan Windows- tai Globals-alasvetovalikosta. Ikkunoiden kokoa voi muuttaa vetämällä hiirellä ikkunan reunusta. Tärkeitä SAS-ikkunoita ovat: Program Editor Tähän ikkunaan kirjoitetaan SAS-komennot SAS-havaintotiedoston luomiseksi tai sen käsittelemiseksi. Komennot lähetetään suoritettavaksi komennolla SUBMIT (Locals Submit-hiirivalinta tai näppäin F8). 13

20 14 3 SAS Windows-ympäristössä LOG OUTPUT HELP KEYS FSEDIT SAS-ohjelmien loki- eli valvontatulostus, kuten virheilmoitukset, tulevat tähän ikkunaan. SAS-ohjelmien varsinainen tulostus eli analyysien tai listausten tulokset. Tämä, kuten muutkin ikkunat, voidaan tallettaa tiedostoon tai lähettää kirjoittimelle File-valikon avulla. Avustusruutu. Helppi on kontekstisensitiivinen, jos annat helpkomennon tai painat help näppäintä F1 esimerkiksi KEYS-ikkunassa saat KEYS-helpin. HELP ei korvaa manuaalia mutta sisältää silti runsaasti tietoa eri SAS-proseduureista. [katso kohta 3.6] Useimmat funktio- ja erikoisnäppäimet voidaan määritellä lähettämään joku SAS-ikkunointikomento. KEYS-ikkunan avulla voi näitä määrityksiä katsella ja muuttaa (Help Keys). [katso kohta 3.7] SAS-havaintoaineiston selaaminen ja muokkaaminen ruudulla omassa ikkunassaan. [katso kohta 4.4] 3.2 Program Editor-ikkuna Kuva 3.2: Program Editor-ikkuna Tässä ikkunassa tehdään varsinainen SAS-työskentely eli SAS-ohjelmien kirjoittaminen. Jo aikaisemmin kirjoitetun SAS-ohjelman voi myös lukea tiedostosta ikkunaan. Kun Program Editor-ikkuna on aktiivinen, voi SAS-pääikkunan alasvetovalikoista hiiren avulla valita esimerkiksi seuraavia komentoja: File Open Hae tiedosto editointi-ikkunaan. File Save as... Talleta editointi-ikkuna tiedostoon. SAS-komentotiedostot kannattaa tallettaa tarkentimella.sas. Edit Clear text Tyhjennä ikkuna.

21 3.3 LOG-ikkuna 15 Locals Submit Lähetä kirjoitetut komennot SAS:n suoritettavaksi. Locals Recall text Haetaan Submit-komennolla lähetetyt komennot uudestaan editointi-ikkunaan. Seuraava Recall-komento hakee sitä edeltäneet komennot jne. Ikkunassa toimivat normaalit Windows-editointinäppäimet: nuolinäppäimillä liikutaan ruudussa, Home vie rivin alkuun, Insert vaihtaa päällekirjoitustilan jne. Tekstilohkojen liimaamiseen ja leikkaamiseen käytetään Windows-leikepöytää: Edit-valikon Cut, Copy ja Paste. Tyypillinen SAS-työskentely muodostuu seuraavista osista: SAS-ohjelman kirjoittaminen Program Editor-ikkunaan tai aikaisemmin kirjoitetun ohjelman hakeminen File Open-komennon avulla. Ohjelman suorittaminen Locals Submit-komennon avulla. LOG-ikkunan tarkastaminen virheilmoitusten löytämiseksi. Ohjelman uudelleen hakeminen Locals Recall-komennolla Program Editor-ikkunaan ja virheiden korjaaminen. Uusi SAS-ajo. Tulosten tarkastelu OUTPUT-ikkunassa. Tulosten ja toimivan SAS-ohjelman talletus levylle. [katso kohta 3.9] Käyttäjän kirjoittaman SAS-ohjelman suorittamiseksi annettava Submit-komento tyhjentää Program Editor-ikkunan. Sen sisällön sai siis takaisin valinnalla Locals- Recall. Vaihtoehtoinen tapa on ennen komentojen lähettämistä maalata halutut SAS-lauseet hiirellä. Maalaaminen tapahtuu normaaliin Windows-tapaan viemällä kursori tekstilohkon alkuun, pitämällä vasenta hiiren näppäintä alhaalla ja viemällä kursori maalattavan lohkon loppuun. Maalattavan alueen värit muuttuvat tällöin normaaliväreille vastakkaisiksi. Jos jokin Program Editor-ikkunan osa on tällä tavoin merkitty lähettää Submit-komento vain merkityt SAS-lauseet hävittämättä ikkunan sisältöä. Näin voi SAS-ohjelmaa suorittaa vähitellen, vain muutaman lauseen kerrallaan ja samalla katsoa tekeekö ohjelma halutut toimenpiteet. Huomattavaa on kuitenkin se, että SAS aloittaa varsinaisen suorituksen vasta kun DATAtai proseduuriaskel päättyy, joko RUN-lauseeseen tai uuden askeleen alkamiseen. [katso kohta 3.13] 3.3 LOG-ikkuna Kun Program Editor-ikkunassa olevat komennot lähetetään Submit-komennolla suoritettavaksi tulostaa SAS nämä komennot rivi riviltä LOG-ikkunaan (kuva 3.3). Tänne tulostuvat tiedot ohjelman suorituksen onnistumisesta sekä mahdolliset virheilmoitukset. Lisäksi tulostuu luotujen SAS-havaintotiedostojen muuttujien ja havaintojen lukumäärät. LOG-ikkuna on syytä tarkastaa aina SAS-ajon jälkeen. Windows-käytössä onkin käytännöllistä järjestää ikkunat siten, että LOG-ikkuna on aina näkyvissä (jos vain ruudun koko sen sallii). LOG-ikkuna:

22 16 3 SAS Windows-ympäristössä Kuva 3.3: LOG-ikkuna 3.4 OUTPUT-ikkuna Sisältää valvontatulostuksen eli tiedot SAS-komentojen suorituksesta ja luoduista havaintotiedostoista. Sisältää virheilmoitukset silloin kun SAS-ajo ei onnistu. Virheilmoitukset voivat joskus olla vaikeasti tulkittavia. [katso kohta 3.13] Kuva 3.4: OUTPUT-ikkuna Jos suoritettava proseduuri sisältää aineiston analyysejä tai listauksia menevät tulokset OUTPUT-ikkunaan. Saman istunnon SAS-ajojen tulokset menevät OUTPUT-ikkunaan peräkkäin ja niitä voi selata PageUp- ja PageDown-näppäimillä. OUTPUT-ikkunan sisällön voi tyhjentää Edit-valikon Clear text-kohdasta ja sen voi tulostaa kirjoittimelle File-valikon Print-alakohdan avulla. Oletusarvoisesti SAS sivuttaa OUTPUT-ikkunan tulostuksen siten, että rivin ja sivun pituudet vastaavat OUTPUT-ikkunan kokoa heti SAS-ohjelman käynnistyksen

23 3.5 Asetuksia Asetuksia jälkeen. Tämän seurauksena SAS helposti jakaa esimerkiksi taulukot useammalle sivulle, mikä tekee niiden lukemisen hankalaksi. SAS-optioilla PAGESIZE ja LI- NESIZE [katso kohta 3.8] saadaan muutettua käytettävän tulostusalan kokoa. Esimerkiksi rivi OPTIONS LINESIZE=80 PAGESIZE=64; SAS-komentojen alussa muuttaa tulostusleveyden ja -pituuden A4-tulostukseen sopivaksi. OUTPUT-ikkuna: Sisältää analyysien tulokset. Voidaan tallettaa ja tulostaa File-valikosta. SAS:n alkuperäisenä ideana on ollut pitää kaikkien eri käyttöjärjestelmien (Unix, VAX, Windows jne.) ikkunointikomennot mahdollisimman samanlaisina jolloin siirtyminen eri laitteistojen välillä olisi käyttäjälle helppoa. SAS-järjestelmän komentoja voikin antaa hiirivalikoiden lisäksi myös kirjoittamalla komennot erilliselle COMMAND-riville, joka on oletusarvoisesti näkyvissä SAS-pääikkunan yläosassa. Tämän yhteensopivuuden takia ei ole täysin voitu käyttää hyväksi kaikkia kulloisenkin ikkunointijärjestelmän (tässä tapauksessa siis Windowsin) tarjoamia mahdollisuuksia. Uusimmissa ohjelmaversioissa on tästä periaatteesta kuitenkin tingitty ja erilaisia Windows-piirteitä on lisätty. SAS-pääikkunan Options-valikon Preferences-alakohdan valintaikkunassa (kuva 3.5) voidaan asettaa erilaisia ohjelman ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä. Yleensä oletusarvoiset määrittelyt ovat aloittelevalle käyttäjälle riittäviä. Kuva 3.5: Preferences-valintaikkuna Preferences-ikkunan Tools-valinnalla asetetaan käyttöön kuvan 3.6 mukaiset pikavalintanäppäimet, joiden avulla saadaan joitain usein toistuvia järjestelmä-

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab.

Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab. Luku 1 Ohjeita ohjelmiston Scilab käyttöön 1.1 Ohjelmiston lataaminen Ohjeet ohjelmiston lataamiseen Windows-koneelle. Mene verkko-osoitteeseen www.scilab.org. Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download

Lisätiedot

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin. Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.2.2010 1 / 41 Sanakirja Monissa sovelluksissa on tallennettava rakenteeseen avain arvo-pareja. Myöhemmin rakenteesta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.3.2009 1 / 40 Kertausta: tiedostosta lukeminen Aluksi käsiteltävä tiedosto pitää avata: tiedostomuuttuja = open("teksti.txt","r")

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön LINDOn tärkeimmät komennot ovat com (command), joka tuloaa käytettävissä olevat komennot ruudulle, ja help, jonka avulla saa tietoa eri komennoia. Vaaukset kursiivilla

Lisätiedot

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 4.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 4.3.2009 1 / 35 Tiedostot Tiedostojen käsittelyä tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Ohjelman käsittelemiä

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9. Python linkit: Python tutoriaali: http://docs.python.org/2/tutorial/ Numpy&Scipy ohjeet: http://docs.scipy.org/doc/ Matlabin alkeet (Pääasiassa Deni Seitzin tekstiä) Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

HARJOITUSKERTA 1: SPSS-OHJELMAN PERUSKÄYTTÖ JA MUUTTUJAMUUNNOKSET

HARJOITUSKERTA 1: SPSS-OHJELMAN PERUSKÄYTTÖ JA MUUTTUJAMUUNNOKSET HARJOITUSKERTA 1: SPSS-OHJELMAN PERUSKÄYTTÖ JA MUUTTUJAMUUNNOKSET OHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN Käynnistääksesi ohjelman valitse All Programs > > IBM SPSS Statistics 2x, tai käynnistä ohjelma työpöydän kuvakkeesta.

Lisätiedot

TAMK Ohjelmistotekniikka G Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Herkko Noponen Osmo Someroja. Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta

TAMK Ohjelmistotekniikka G Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Herkko Noponen Osmo Someroja. Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta TAMK Ohjelmistotekniikka G-04237 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta TAMK Karttasovellus Kartta Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. VAATIMUSMÄÄRITTELY...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Word - harjoitus 1 1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Kopioi itsellesi harjoitus3_korjaus.doc niminen tiedosto Avaa näyttöön kopioimasi harjoitus. Harjoitus on kirjoitettu WordPerfet 5.1 (DOS) versiolla

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

Lumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto

Lumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto Lumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto Tervetuloa Lumme-kirjastojen verkkokirjastoon! Ilman kirjautumista voit selata aineistotietokantaa tarkistaa onko teos hyllyssä vai lainassa

Lisätiedot

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Luento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006

Luento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 3 Timo Savola 7. huhtikuuta 2006 Osa I Käyttöoikeudet Käyttöoikeudet Monen käyttäjän järjestelmä Prosessit kuuluvat eri käyttäjille Tiedostot kuuluvat

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 1. Algoritmeista 1.1 Algoritmin käsite Algoritmi keskeinen laskennassa Määrittelee prosessin, joka suorittaa annetun tehtävän Esimerkiksi Nimien järjestäminen aakkosjärjestykseen

Lisätiedot

Matlab- ja Maple- ohjelmointi

Matlab- ja Maple- ohjelmointi Perusasioita 2. helmikuuta 2005 Matlab- ja Maple- ohjelmointi Yleistä losoaa ja erityisesti Numsym05-kurssin tarpeita palvellee parhaiten, jos esitän asian rinnakkain Maple:n ja Matlab:n kannalta. Ohjelmien

Lisätiedot

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0 RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje v. 1.0 Yleistä Rockstar lukijakäyttöliittymä Tuotteiden lukeminen lähtevään tilaukseen Tilaukseen kuulumattomat tuotteet Tuotteiden lukeminen tilauksesta

Lisätiedot

Hankinnan tarjousvastauksen liittymäaineistojen kuvaukset

Hankinnan tarjousvastauksen liittymäaineistojen kuvaukset 17.09.2007 Sivu 1(7) Hankinnan tarjousvastauksen liittymäaineistojen kuvaukset... 1 Tarjouspyyntöaineiston kuvaus... 1 Otsikkotiedot... 2 Otsikkotietojen tietuekuvaus... 2 Nimiketiedot... 3 Nimiketietojen

Lisätiedot

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin

Lisätiedot

Matemaattinen optimointi I, demo

Matemaattinen optimointi I, demo Matemaattinen optimointi I, demo 3 29.1.2015 Demo 3 järjestetään Quantumin mikroluokassa normaaleina demoaikoina. Tavoitteena on harjoitella kurssilla tarvittavien optimointiohjelmistojen käyttöä. Demopisteet

Lisätiedot

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 3

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 3 PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä 3/+^ 3 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen 3/ +^ 3 Liiku matematiikka alueella nuolinäppäimin. Kokeile

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2011 1 / 39 Haluatko antaa palautetta luennoista? Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Opetustapahtumien hakeminen (Hae - Opetustapahtuma)

Opetustapahtumien hakeminen (Hae - Opetustapahtuma) Helsingin yliopisto WinOodi 1 (5) Opetustapahtumien hakeminen (Hae - Opetustapahtuma) Opetustapahtumien hakua tarvitaan sekä opetustapahtumien käsittelyssä että raporttien tulostamisessa. Ohjeessa käsitellään

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet 3.12.2014 Pekka Vienonen Ohjelman käynnistys ja käyttöympäristö Käynnistyksen yhteydessä Tervetuloa-ikkunassa on mahdollisuus valita suoraan uudessa asiakirjassa

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 4 - IDL input/output. 19. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 4 - IDL input/output. 19. syyskuuta 2014 19. syyskuuta 2014 IDL - INPUT/OUTPUT-rutiinit IDL pystyy lukemaan ja kirjoittamaan monentyyppisiä tiedostoja, esim. FORTRAN ja C-kielten ohjelmien tulostusta. Käytössä on myös monipuoliset tulostuksen

Lisätiedot

Näin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen

Näin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen Näissä ohjeissa käydään läpi Microsoftin MS-DOS 6.22 -käyttöjärjestelmän asennus Microsoftin Virtual PC 2007 -virtuaalikoneeseen. Asennusta varten sinulla on oltava Virtual PC 2007 asennettuna tietokoneellasi

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla Tietojen syöttäminen ohjelmalle Tähän mennessä on käsitelty Javan tulostuslauseet System.out.print ja System.out.println sekä ohjelman perusrakenneosat (muuttujat, vakiot, lauseet). Jotta päästään tekemään

Lisätiedot

EXCEL Perusteet FIN WISTEC TRAINING OY ITÄMERENKATU 1, HELSINKI PUH (MA-PE KLO 9-17)

EXCEL Perusteet FIN WISTEC TRAINING OY ITÄMERENKATU 1, HELSINKI PUH (MA-PE KLO 9-17) EXCEL Perusteet FIN WISTEC TRAINING OY ITÄMERENKATU 1, 00180 HELSINKI INFO@WISTEC.FI PUH.09 123 4567 (MA-PE KLO 9-17) WWW.WISTEC.FI Excel perusteet 1 (23) SISÄLLYSLUETTELO Excelin perusteet... 2 Ohjelman

Lisätiedot

12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1

12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1 12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit.

Lisätiedot

Matlabin perusteita Grafiikka

Matlabin perusteita Grafiikka BL40A0000 SSKMO KH 1 Seuraavassa esityksessä oletuksena on, että Matlabia käytetään jossakin ikkunoivassa käyttöjärjestelmässä (PC/Win, Mac, X-Window System). Käytettäessä Matlabia verkon yli joko tekstipäätteeltä,

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 6: Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 6: Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 6: Python 15. helmikuuta 2009 Merkkijonot Yleistä Käsittely Muotoiltu tulostus Tiedostot Käsittely Lukeminen Kirjoittaminen Modulit Käyttö Seuraava luento

Lisätiedot

E-RESULTS LITE -OHJEET

E-RESULTS LITE -OHJEET E-RESULTS LITE -OHJEET 1 ALKUVALMISTELUT Huolehdi ennen rastiesi pitoa, että Tulospalvelutietokoneen akku on ladattu täyteen Seuran EMIT-kortit ovat tallessa ja selkeästi erillään lähtöleimasimesta. Lähtö-

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas Päivitetty 9.5.2012 Text Mining -käyttöopas WEBROPOL ANALYTICS: TEXT MINING Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 o Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 9.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 9.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko LOPPURAPORTTI 1(11) Ratkaisun kuvaus Käytetyt tiedostot Tietuerakenteet Onnistuin

Lisätiedot

Opetustapahtumien hakeminen (Hae - Opetustapahtuma)

Opetustapahtumien hakeminen (Hae - Opetustapahtuma) Helsingin yliopisto WinOodi Sivu 1/5 Opetustapahtumien hakeminen (Hae - Opetustapahtuma) Opetustapahtumien hakua tarvitaan sekä opetustapahtumien käsittelyssä että raporttien tulostamisessa. Ohjeessa käsitellään

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 14.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.10.2015 1 / 32 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

SELECT-lauseen perusmuoto

SELECT-lauseen perusmuoto SQL: Tiedonhaku SELECT-lauseen perusmuoto SELECT FROM WHERE ; määrittää ne sarakkeet, joiden halutaan näkyvän kyselyn vastauksessa sisältää

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai

Lisätiedot

Metropolia ammattikorkeakoulu TI00AA : Ohjelmointi Kotitehtävät 3 opettaja: Pasi Ranne

Metropolia ammattikorkeakoulu TI00AA : Ohjelmointi Kotitehtävät 3 opettaja: Pasi Ranne Seuraavista tehtävistä saatu yhteispistemäärä (max 7 pistettä) jaetaan luvulla 3.5 ja näin saadaan varsinainen kurssipisteisiin laskettava pistemäärä. Bonustehtävien pisteet jaetaan luvulla 4 eli niistä

Lisätiedot

Sisäänkirjaus Uloskirjaus. Yritystieto

Sisäänkirjaus Uloskirjaus. Yritystieto Sisäänkirjaus Uloskirjaus Yritystieto Kustannusarvio PartSmart Siirrä PartSmart tiedosto Näytä PartSmart ostoslistat Lataa PartSmartHinnasto Tuotteet Lisävarusteet SNOW ATV PWC Öljytuotteet Öljyt, Snow

Lisätiedot

Tässä harjoituksessa käydään läpi R-ohjelman käyttöä esimerkkidatan avulla. eli matriisissa on 200 riviä (havainnot) ja 7 saraketta (mittaus-arvot)

Tässä harjoituksessa käydään läpi R-ohjelman käyttöä esimerkkidatan avulla. eli matriisissa on 200 riviä (havainnot) ja 7 saraketta (mittaus-arvot) R-ohjelman käyttö data-analyysissä Panu Somervuo 2014 Tässä harjoituksessa käydään läpi R-ohjelman käyttöä esimerkkidatan avulla. 0) käynnistetään R-ohjelma Huom.1 allaolevissa ohjeissa '>' merkki on R:n

Lisätiedot

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

Harjoitus 1 -- Ratkaisut Kun teet harjoitustyöselostuksia Mathematicalla, voit luoda selkkariin otsikon (ja mahdollisia alaotsikoita...) määräämällä soluille erilaisia tyylejä. Uuden solun tyyli määrätään painamalla ALT ja jokin

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 8. Quick Start - opas Condes 8. olfellows www.olfellows.fi 1.

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 8. Quick Start - opas Condes 8. olfellows www.olfellows.fi 1. Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 8 Quick Start opas Yhteystiedot: olfellows Jouni Laaksonen Poijukuja 4 21120 RAISIO Sähköposti: jouni.laaksonen@olfellows.fi www.olfellows.fi olfellows

Lisätiedot

12. Javan toistorakenteet 12.1

12. Javan toistorakenteet 12.1 12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu

Lisätiedot

Harjoitus 1: Matlab. Harjoitus 1: Matlab. Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1. Syksy 2006

Harjoitus 1: Matlab. Harjoitus 1: Matlab. Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1. Syksy 2006 Harjoitus 1: Matlab Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen Matlab-ohjelmistoon Laskutoimitusten

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.1.2009 1 / 28 Esimerkki: murtoluvun sieventäminen Kirjoitetaan ohjelma, joka sieventää käyttäjän antaman murtoluvun.

Lisätiedot

Tilastollinen vastepintamallinnus: kokeiden suunnittelu, regressiomallin analyysi, ja vasteen optimointi. Esimerkit laskettu JMP:llä

Tilastollinen vastepintamallinnus: kokeiden suunnittelu, regressiomallin analyysi, ja vasteen optimointi. Esimerkit laskettu JMP:llä Tilastollinen vastepintamallinnus: kokeiden suunnittelu, regressiomallin analyysi, ja vasteen optimointi Esimerkit laskettu JMP:llä Antti Hyttinen Tampereen teknillinen yliopisto 29.12.2003 ii Ohjelmien

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Excel 2010 ja QlikView. Mihin ja milloin pivot:ia voi käyttää

Excel 2010 ja QlikView. Mihin ja milloin pivot:ia voi käyttää Excel 2010 ja QlikView 6.11.2012 Markku Könkkölä J Y / IT -palvelut Mihin ja milloin pivot:ia voi käyttää Datan pitää olla listamuotoinen ts. otsikkorivi ja sen alla tietorivit ilman tyhjiä välejä. Jokaisella

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Painonhallinta. Kirjaudu sovellukseen antamalla käyttäjätunnus ja salasana.

Painonhallinta. Kirjaudu sovellukseen antamalla käyttäjätunnus ja salasana. Painonhallinta Sisäänkirjautuminen Kirjaudu sovellukseen antamalla käyttäjätunnus ja salasana. Kuva 1 Sisäänkirjautuminen Yleistä Painonhallinta toimii internet-selaimella, mutta liikuttaessa sovelluksessa,

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

11. Javan toistorakenteet 11.1

11. Javan toistorakenteet 11.1 11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LATOMO VERSO

KÄYTTÖOHJE LATOMO VERSO Kirjautuminen Kirjatuminen järjestelmään tapahtuu syöttämällä ylläpitäjältä (yleensä sähköpostilla) saatu käyttäjätunnus ja salasana niille varattuihin kenttiin. Jos olet unohtanut salasanasi voit syöttää

Lisätiedot

Asteri Laskutus (Dos)

Asteri Laskutus (Dos) Asteri Laskutus (Dos) Vuosipäivitys 3.11.2007 Päivityksen asentaminen... 4 Uudelle koneelle siirtäminen... 6 - pikakuvake Vistan työpöydälle... 7 Tulostaminen kun tulostaminen ei onnistu... 11 - tulostaminen

Lisätiedot

Ohje musiikin perusteet-ryhmän hallinnointiin Wilmassa kevät 2015

Ohje musiikin perusteet-ryhmän hallinnointiin Wilmassa kevät 2015 Ohje musiikin perusteet-ryhmän hallinnointiin Wilmassa kevät 2015 Kuopion konservatorio, Tossavainen Marjo Ohje musiikin perusteiden arvioinnin antamiseen Wilmassa Musiikin perusteiden suoritusmerkinnän

Lisätiedot

A-Tiilikate objektikirjasto

A-Tiilikate objektikirjasto A-Tiilikate objektikirjasto 15.1.2014 A-Tiilikate-objektikirjasto toimii ArchiCAD 14, 15, 16 ja 17 -versioissa. Kirjaston käyttöön tarvitaan Graphisoftin Tarvikkeet-laajennus. Tarvikkeet-laajennuksen käyttöönotto

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja Väitöskirja -mallipohja Ohje: Word 2003 -versiolle Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö Miksi tyylit ovat käteviä? Miten toimii asiakirjamallipohja? Miten lisään tekstiä: a) kirjoitan itse

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus

Opintokohteiden muokkaus 1 Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata Opinto-oppaassa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasMuokkaaja-oikeudet. WebOodin käyttölupia

Lisätiedot

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Versio 2008.1 15.10.2008 ohje 15.10.2008 Asennus, käyttöönotto ja päätoiminnot Ohjelmiston tarkoitus Ohjelmiston tarkoitus on yhdistää Peltotuki

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Uutisten päivitys

UpdateIT 2010: Uutisten päivitys UpdateIT 2010: Uutisten päivitys Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Uutisen lisääminen... 1

Lisätiedot

Aloita valitsemalla aineistosiirron tapa, Classic tai Light.

Aloita valitsemalla aineistosiirron tapa, Classic tai Light. BUSINESS ONLINE, AINEISTOSIIRTO CLASSIC AINEISTON LÄHETYS Voimassa 30.6.2016 Aineistosiirtopalvelulla lähetät ja vastaanotat maksuliikeaineistot eräsiirtona, joka tehostaa yrityksesi maksuliikkeen prosesseja.

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Suurten asiakasriskien ilmoittamiseen liittyvät konekielisen tietojenvälityksen ohjeet

Suurten asiakasriskien ilmoittamiseen liittyvät konekielisen tietojenvälityksen ohjeet 1(6) Suurten asiakasriskien ilmoittamiseen liittyvät konekielisen tietojenvälityksen ohjeet 1 Tietojen esitystapa ja tietoväline Toimitettavat tiedostot koostuvat vaihtuvanmittaisista tietueista. Tietueiden

Lisätiedot

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon 1. Jos koneellesi ei vielä ole asennettu Open Office ohjelmaa, voit ladata sen linkistä joka löytyy Arkisto => Asiakirjapohjat sivulta seuran kotisivuilta. Jos ohjelma

Lisätiedot

Uuden Peda.netin käyttöönotto

Uuden Peda.netin käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden Peda.netin käyttöönotto...2 Sisään- ja uloskirjautuminen...2 OmaTila...3 Peda.netin yleisrakenne...4 Työvälineet - Sivut...5 Sivun lisääminen omaan profiiliin:...5 Sivun poistaminen

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET

VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET Sisällys 1 Lyhyesti vaakapesäsovelluksesta... 1 2 Vaakapesätietojen selaus... 1 3 Kirjautuminen tunnuksilla... 5 4 Omien tietojen tarkistus... 5 5 Omat vaakapesät... 6 1

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE HERVANNAN KIRJASTON TIETOTORI Insinöörinkatu 38 33720 Tampere 040 800 7805 tietotori.hervanta@tampere.fi TALLENNETAAN MUISTIKULLE JA MUISTIKORTILLE 1 Muistitikun

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Ohjeisto tiedonsiirrosta

Ohjeisto tiedonsiirrosta Liite 6 1(24) KEMIN ENERGIA Ohjeisto tiedonsiirrosta Janne Pirttimaa 27.2.2013 Liite 6 2(24) Sisällysluettelo 1. TIEDONKERUUKIRJASTON MUOKKAAMINEN... 3 2. KIRJASTON SIIRTÄMINEN LAITTEESEEN... 11 3. MITTAUSTEN

Lisätiedot

Tietokoneen asetukset -apuohjelma Käyttöopas

Tietokoneen asetukset -apuohjelma Käyttöopas Tietokoneen asetukset -apuohjelma Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröity tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat

Lisätiedot

GPS Miten opin käyttämään? Mihin käytän?

GPS Miten opin käyttämään? Mihin käytän? GPS Miten opin käyttämään? Mihin käytän? Perusohjeita GPS-reitin siirtämisestä kartalle, Vinkkejä oman suunnistustekniikan analysoimiseen GPS-tiedon avulla Kuvat alla: o-training.net ja worldofo.com GPS-viiva

Lisätiedot