Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Emoyhtiön tase, FAS Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS Emoyhtiön liitetiedot, FAS...

Transkriptio

1 2015 Tilinpäätös Sisältö Hallituksen toimintakertomus Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS... 8 Konsernitase, IFRS... 9 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Emoyhtiön tase, FAS Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS Emoyhtiön liitetiedot, FAS Tasekirjan allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä Tilintarkastuskertomus... 40

2 Hallituksen toimintakertomus Oras Invest, teollinen omistaja Oras Invest Oy on perheyritys, jolla on 70 vuoden perinteet teollisessa yrittäjyydessä. Oras Invest Oy keskittää omistuksensa sellaisiin teollisiin yrityksiin, joissa sillä on huomattavaa toimialan tuntemusta ja joiden liiketoiminnassa se näkee kehitysmahdollisuuksia. Päämääränä on luoda pitkäaikaista ja kestävää arvonnousua. Konsernirakenne Oras Invest -konserniin ovat kuuluneet koko tilikauden ajan emoyhtiö Oras Invest Oy:n lisäksi 100-prosenttisesti omistettu Oras Oy sekä osakkuusyhtiöt Uponor Oyj (22,6 %), Kemira Oyj (18,2 %) ja Tikkurila Oyj (18,1 %). Oras Group on Oras Invest -konsernin alakonserni. Oras Group koostuu 100-prosenttisesti omistetuista yhtiöistä neljässätoista Euroopan maassa, emoyhtiönään Oras Oy. Oras Invest -konsernin konsernitilinpäätös on laadittu IFRSperiaatteiden (International Financial Standards) mukaisesti. Emoyhtiö Oras Invest Oy:n tilinpäätös on tehty suomalaisten laskentaperiaatteiden (FAS) mukaisesti. Oras Invest -konsernin taloudellinen asema ja rahoitus Oras Invest -konsernin tilinpäätökseen on yhdistelty Oras Group alakonsernina (omistusosuus 100 %), ja osakkuusyhtiöt Uponor Oyj, Kemira Oyj and Tikkurila Oyj pääomaosuusmenetelmällä. Oras Group laatii oman konsernitilinpäätöksensä. Tilinpäätös on saatavissa Oras Oy:n pääkonttorista. Nettovarallisuus (Net Asset Value, NAV) oli vuoden 2015 lopussa 795 milj. euroa (732). Nettovarallisuuteen luetaan Uponorin, Tikkurilan ja Kemiran omistusten markkina-arvot sekä Oras Groupin arvo laskettuna kaavalla EBITDA 8 nettovelat. Omistajan kokonaistuotto (Total Shareholder Return, TSR) tilikaudelta oli 9 % ( 6 %). Oras Invest -konsernin likvidit rahavarat olivat 23,3 milj. euroa (31,2). Taseen loppusumma oli 630,5 milj. euroa (634,8 ja oma pääoma 400,5 milj. euroa (356,3). Oras Invest Oy:n liikevaihto ja tulos Emoyhtiön liikevaihto oli tilikaudella 0,3 milj. euroa (0,6). Oras Invest Oy:n osinkotuotot olivat tilikauden aikana 28,3 milj. euroa. Vuoden 2015 aikana, Uponor Oyj jakoi osinkoa 0,42 euroa osakkeelta, jolloin Oras Invest Oy:n osuus Uponorin osingoista oli 7,0 milj. euroa (6,3). Kemira Oyj maksoi osinkoa 0,53 euroa osakkeelta, jolloin Kemiralta saatujen osinkojen yhteissumma oli 15,0 milj. euroa (15,0). Tikkurila Oyj maksoi osinkoa 0,80 euroa osakkeelta, jolloin Tikkurilalta saatujen osinkojen yhteissumma oli 6,4 milj. euroa (6,4). Oras Oy ei jakanut osinkoa (ei osinkoa vuonna 2014), mutta maksoi Oras Invest Oy:lle konserniavustusta 3,4 milj. euroa (4,0). Emoyhtiön tilikauden tulos oli 26,3 miljoonaa euroa (27,7). Taloudellinen asema ja rahoitus Oras Invest Oy:n likvidit rahavarat olivat 0,06 milj. euroa (0,05). Taseen loppusumma oli 630,4 milj. euroa (630,6). Oma pääoma oli 535,4 milj. euroa (511,1) ja maksetut osingot 2,0 milj. euroa. Maksuvalmius vuoden aikana oli hyvä. Tilikauden aikana korollisia velkoja lyhennettiin 24,3 milj. eurolla. Vuoden 2015 päättyessä Oras Invest Oy:n lainasumma oli yhteensä 94,6 milj. euroa (118,9). Velkojen suhde markkina-arvoisiin sijoituksiin oli 11 % (14 %). Muutokset teollisissa omistuksissa Tilikauden aikana ei ollut muutoksia teollisissa omistuksissa. Tuotekehitys, ympäristö ja työturvallisuus Oras Invest Oy on teollinen omistaja, eikä yhtiöllä ole tuotekehitys- tai ympäristötoimintoja. Teollisten omistusten toiminnot on esitetty osana ao. yhtiöiden tilinpäätöksiä. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia. Näkymät vuodelle 2016 Teollisena omistajana Oras Invest Oy:n näkymät ovat suorassa yhteydessä sen teollisten omistusten tilinpäätöksissään esittämiin ohjeistuksiin. Riskit Oras Invest Oy pääasialliset riskit liittyvät sen pitkäaikaisiin omistuksiin. Koska omistuksissa on kyse huomattavista sijoituksista, jotka keskittyvät tiettyihin teollisuudenaloihin, saattavat muuttuvat markkinaolosuhteet vaikuttaa omistettujen yritysten kannattavuuteen. Tikkurila Oyj on neljäs teollinen sijoitus, ja tämä pienentää teollisuudenaloihin liittyvää riskiä. Oras Invest Oy:n omistukset ovat yhtiöissä, joiden kotivaluutta on euro. Tästä syystä Oras Invest Oy:n valuuttariskit ovat välillisiä ORAS INVEST OY:N TUNNUSLUVUT FAS Liikevaihto milj. euroa 0,3 0,6 0,9 Liikevoitto milj. euroa 2,4 1,5 0,7 Tilikauden tulos milj. euroa 26,3 27,7 27,4 Oma pääoma milj. euroa 535,4 511,1 485,0 Koko pääoma milj. euroa 630,4 630,6 635,6 Oma pääoma/koko pääoma % 84,9 81,0 76,3 Henkilöstö keskimäärin Kassavirta milj. euroa 0,0 0,0 0,0

3 3 ja muodostuvat omistettujen yhtiöiden kansainvälisten operaatioiden kautta. Muuttuvat olosuhteet rahoitusmarkkinoilla saattavat johtaa siihen, että uutta rahoitusta ei ole saatavilla tai sen lainanhoitokustannukset kasvavat. Korkoriskit on katettu johdannaissopimuksilla. Oras Groupin normaaliin toimintaan liittyvät teolliset vahinkoriskit ja tuotevastuu on katettu vakuutuksilla. Oras Invest Oy:ssä tai Oras Groupissa ei ole meneillään riitaasioita, joista voisi syntyä mainittavia korvausvastuita. Osakkeet Oras Invest Oy:n osakepääoma jakautuu seuraavasti: A osakkeet (1 ääni/osake) Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön voittovaroihin. Voittoa koskevat toimenpiteet Hallitus esittää, että Oras Invest Oy jakaa päättyneeltä tilikaudelta osinkoa 9,20 euroa / osake ja yhteensä euroa. Loppuosa tilikauden voitosta jätetään voittovaroihin. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön hallitus, johto ja tilintarkastajat Hallitus: Pekka Paasikivi (puheenjohtaja), Ulf Mattsson, Kaj Paasikivi, Vesa Puttonen, Frank Stangenberg-Haverkamp ja Christoph Vitzthum. Toimitusjohtaja: Jari Paasikivi Tilintarkastajat: KHT Mikko Järventausta (Ernst & Young Oy) ja Ernst & Young Oy päävastuullisena tarkastajanaan KHT Minna Viinikkala.

4 ORAS GROUP 4 Liikevaihto 244,8 milj. euroa (2014: 258,1) Omavaraisuusaste 42,9 % (36,6 %) Operatiivinen EBITDA 31,0 milj. euroa (2014: 36,3) Yhteisten järjestelmien ja työkalujen käyttöönotto sekä yhteisen yrityskulttuurin jalkauttaminen konsernissa jatkui Oras Groupin arvot, tehtävä, visio ja strategia (Our way forward ) viestittiin koko henkilöstölle sekä avainkumppaneille. Jalkauttaminen jatkuu edelleen ja pääpaino on toimitusvarmuudessa ja laadussa. Oras Groupin liikevaihto laski hieman edellisvuodesta. Tähän olivat syinä Euroopan ulkopuolisen myynnin lasku, Venäjän talouden romahdus, valuuttakurssien epäedullinen kehitys sekä strategian mukainen myynnin päällekkäisyyksien poistaminen tietyillä Oras Groupin markkinoilla. Tärkeimmillä markkinoillaan konserni pystyi säilyttämään asemansa. Uuden Oras Groupin yhteisen tuotekehityksen ensimmäiset tulokset esiteltiin keväällä Oras Signa ja Hansa Signatur näyttävät konsernin tuoteportfoliokehityksen suunnan: Oras Group edustaa kehittyneitä vesikalusteita. Toinen merkittävä tuotelanseeraus oli Hansa Bluebox, joka on seinään upotettava, useille eri hana- ja suihkuratkaisuille soveltuva asennusjärjestelmä. Konsernin liikevoitto oli 18,5 milj. euroa (24,6). Liikevoitto sisältää 3,2 milj. euroa kertaluonteisia kustannuksia. Oras Groupin taseen loppusumma oli 236,1 milj. euroa (248,3). Oma pääoma oli 101,2 milj. euroa (90,7) ja omavaraisuusaste 42,9 % (36,6). Konserniavustus Oras Invest Oy:lle 3,4 milj. euroa on kirjattu omaa pääomaa vähentäen (4,0). Tuottavuus kehittyi myönteisesti tuotantoyksiköissä. Pääpaino oli ja on jatkossakin toimitusvarmuuden ja laadun kehittämisessä. Useita projekteja liittyen parhaisiin käytäntöihin on meneillään. Yksi niistä on messingin harmonisointi kaikissa tuotantoyksiköissä. Burglengenfeldin tehtaan energianhallintajärjestelmä sertifioitiin vuoden lopussa. Konsernin investoinnit olivat 5,4 milj. euroa (4,4). Maaliskuussa toteutettiin uuden Oras Groupin koko organisaation kattava henkilöstökysely. Tutkimuksessa käytettiin Human Potential (HUPO) Index -työkalua. Sama tutkimus on toteutettu Oras Oy:ssä vuosina 2011, 2012 ja Konsernin HUPO-indeksi oli 364 (vastaava luku vuonna 2013 oli 315). Vastausprosentti oli erinomainen, 82 %. Vuoden aikana työnantajan ja henkilöstön edustajista koostunut neuvotteluryhmä sopi eurooppalaisen työneuvoston (European Works Council) järjestämisestä Oras Groupissa. Oras Groupin liikevoitto oli 18,5 milj. euroa (24,6), ja liikevoittoprosentti 7,6 % (9,5 %). Tilikauden tulos oli 13,7 milj. euroa (14,8). Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta ei jaeta osinkoa. ORAS GROUPIN TUNNUSLUVUT IFRS Liikevaihto milj. euroa 244,8 258,1 156,7 Liikevoitto milj. euroa 18,5 24,6 8,8 Tilikauden tulos milj. euroa 13,7 14,8 4,6 Oma pääoma milj. euroa 101,2 90,7 82,5 Koko pääoma milj. euroa 236,1 248,3 315,9 Oma pääoma/koko pääoma % 42,9 36,6 26,1 Henkilöstö keskimäärin

5 UPONOR KONSERNI 5 Liikevaihto 1 050,8 (1 023,9) milj. euroa Liikevoitto (EBIT) 71,4 (63,4) milj. euroa Rahavirta ennen rahoitusta 16,5 (45,1) milj. euroa Nettovelkaantumisaste 29,3 (27,6) prosenttia Voitto osaketta kohti 0,51 (0,50) euroa Rakentamisaktiivisuus pysyi Uponorin markkina-alueilla pääsääntöisesti vaimeana vuonna 2015 eikä merkittävää kasvua edellisvuoteen verrattuna ollut havaittavissa. Vaikka rakentaminen kiihtyi selvästi muutamilla tärkeillä markkina-alueilla, kuten Yhdysvalloissa, Alankomaissa ja Ruotsissa, useimmilla markkinoilla jo ennestään heikossa taloustilanteessa ei ollut havaittavissa juurikaan elpymisen merkkejä. Uponorin jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2015 oli 1 050,8 (2014: 1 023,9) miljoonaa euroa, mikä on 2,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Talotekniikka Euroopan liikevaihto laski 2,5 % heijastellen vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen heikkoa tulosta. Talotekniikka Pohjois-Amerikan tuotantokapasiteettia on viime vuosina laajennettu useampaan otteeseen, mikä on mahdollistanut liikevaihdon pitkään kestäneen vahvan kasvun, joka jatkui odotusten mukaisesti vuonna Uponor Infran liikevaihto supistui selkeästi vuonna Hieman yli puolet liikevaihdon laskusta oli seurausta Thaimaan liiketoiminnan ja Extronin myynnistä. Konsernin koko vuoden bruttokate oli 370,2 (340,1) milj. euroa, mikä on 30,1 milj. euroa tai 8,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Bruttokatemarginaali oli 35,2 % (33,2 %). Suurin yksittäin selitys tälle kehitykselle oli Pohjois-Amerikan talotekniikkasegmentin suhteellisesti suurempi osuus sekä Uponor Infran strategisesti merkittävien kokonaisratkaisujen liikevaihdon kasvu ja onnistunut hinnoittelu muoviraaka-aineen hintavaihteluista huolimatta. Konsernin liikevoitto oli 71,4 (63,4) milj. euroa, mikä on 12,6 % edellisvuotta enemmän. Kannattavuutta kuvaava liikevoittomarginaali nousi hieman vertailukauden 6,2 prosentista 6,8 prosenttiin. Valuuttakurssien muuntovaikutus koko vuoden tulokseen oli positiivinen 7,5 milj. euroa. Konsernin tilikauden tulos oli 36,9 (36,0) milj. euroa, josta jatkuvien liiketoimintojen osuus oli 37,1 (36,3) milj. euroa. Konsernin osakekohtainen tulos oli 0,51 (0,50) euroa ja jatkuvien liiketoimintojen osalta 0,51 (0,50) euroa. Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 58,2 (75,7) milj. euroa ja rahavirta ennen rahoitusta 16,5 (45,1) milj. euroa. Muutos johtui lähinnä liikevaihdon kasvusta vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana, minkä seurauksena myyntisaamisten määrä jäi suhteellisen korkeaksi, sekä maksettujen verojen 13 milj. euron kasvusta. Liikevoiton paranemisen myötä myös tulorahoitus parani 99,0 milj. eurosta 105,6 milj. euroon vuonna Vuonna 2015 bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat yhteensä 50,1 (35,7) milj. euroa eli 14,4 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Pohjois-Amerikassa käynnissä olevan tuotantokapasiteettilaajennuksen osuus on 18,6 milj. euroa. Talouden uskotaan kehittyvän kahden edeltävän vuoden tapaan: talouskasvu jatkuu Pohjois-Amerikassa vilkkaana ja Euroopassa talouden kehitys polkee paikallaan eikä kasvua synny. Vaikka rakennushankkeisiin liittyvien investointien taustalla vaikuttavat taloustrendit näyttäisivät pysyvän hyvin samanlaisina kuin vuonna 2015, Uponor on käynnistänyt laajamittaiset uudelleenjärjestelyt, joiden tavoitteena on vahvistaa markkina-asemaa ja sitä kautta parantaa sekä liikevaihtoa että tuloskehitystä. Pohjois-Amerikassa toteutetut tuotantokapasiteetin laajennukset tukevat liikevaihdon kasvua. Uponorissa on perinteisesti kohdennettu merkittävästi resursseja uusien tuotteiden ja ratkaisuiden kehitykseen. Uponor käynnisti vuonna 2015 laajamittaisia muutosohjelmia, joihin kuuluu esimerkiksi tuotantolaitosten käytön tehostaminen ja Kiinaan rakennettava tehdas. Muutosohjelmat lisäävät hetkellisesti konsernin investoinnit edellisvuosia suuremmiksi. Uponorin arvioiden mukaan investoinnit, osakeinvestointeja lukuun ottamatta, nousevat vuonna 2016 noin 58 miljoonaan euroon (50 milj. euroa vuonna 2015). Hallitus esittää, että osinkona jaetaan 0,44 euroa / osake, yhteensä 32,2 milj. euroa. UPONOR TUNNUSLUVUT IFRS Liikevaihto milj. euroa 1 050, ,9 906,0 Liikevoitto* milj. euroa 71,4 63,4 50,2 Tilikauden tulos* milj. euroa 37,1 36,3 27,1 Oma pääoma milj. euroa 311,7 297,9 219,7 Koko pääoma milj. euroa 707,8 681,8 661,0 Oma pääoma/koko pääoma % 44,0 43,7 33,2 Henkilöstö keskimäärin * jatkuvat liiketoiminnot

6 TIKKURILA KONSERNI 6 Liikevaihto 584,1 (2014: 618,4) milj. euroa Liikevoitto (EBIT) 61,7 (63,7) milj. euroa Rahavirta investointien jälkeen 32,6 (49,9) milj. euroa Nettovelkaantumisaste 23,7 (24,6) prosenttia Osakekohtainen tulos 0,94 (1,10) euroa Markkinaolosuhteet olivat kahtiajakoiset Tikkurilan toimintaalueella. Suurista markkinoista Ruotsin ja Puolan taloudet kasvoivat vakaasti. Venäjällä tilanne jatkui poikkeuksellisen vaikeana. Myös Suomessa taloustilanne oli heikko. Tikkurila-konsernin vuoden 2015 liikevaihto laski 6 prosenttia. Valuuttakurssimuutokset pienensivät liikevaihtoa 9 prosenttia etenkin Venäjän ruplan mutta myös Ruotsin kruunun heikkenemisen johdosta. Pienemmät myyntivolyymit laskivat liikevaihtoa 2 prosenttia. Myyntihintojen korotukset ja myyntimixin muutokset kasvattivat liikevaihtoa 4 prosenttia. Yritysostot kasvattivat liikevaihtoa 2 prosenttia. Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä oli 58,9 (64,2) miljoonaa euroa, mikä vastaa 10,1 (10,4) prosenttia liikevaihdosta. Liikevaihdon lasku heikensi kannattavuutta. Kulujenhallinta oli tarkkaa. Myynti- ja markkinointipanostuksia jatkettiin kuitenkin voimallisesti, ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta nousi. Raaka-aineiden hinnat olivat hieman vertailukautta korkeammat valuuttakurssien epäsuotuisasta kehityksestä johtuen. Tikkurilan rahoitusasema ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvänä. Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuussa oli yhteensä 48,5 (75,9) miljoonaa euroa. Rahavirtaa heikensi liiketoiminnan alhaisempi kannattavuus ja nettokäyttöpääoman muutokset. Tilinpäätöshetkellä myyntisaamiset olivat myynnin ajoituseroista johtuen edellisvuotta korkeammalla tasolla. Lisäksi palveluasteen turvaamiseksi varastotasoja on tietoisesti nostettu joillakin markkina-alueilla. Katsauskauden lopussa nettokäyttöpääoman määrä oli 78,9 (73,1) miljoonaa euroa. Investointien nettorahavirta oli yhteensä 15,8 ( 26,1) miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon yrityshankintojen sekä liiketoimintojen myyntien vaikutukset. Rahavirta investointien jälkeen oli katsauskauden lopussa yhteensä 32,6 (49,9) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa 51,1 (49,5) prosenttia, ja nettovelkaantuneisuusaste oli 23,7 (24,6) prosenttia. Tikkurilan tuotteiden laatu sai jälleen tunnustusta ulkopuolisissa testeissä. Kuluttajatuotteet pärjäsivät erinomaisesti puuulkotuotteiden testeissä Ruotsissa, mikä vauhditti ulkotuotteiden myyntiä. Puuteollisuudelle tarkoitetusta Pinja Protect S:stä tuli maailman ensimmäinen puuteollisuustuote, joka täyttää Joutsenmerkin vaatimukset. Tikkurila lanseerasi myös sekä yritysostojen kautta hankittuja että itse kehitettyjä funktionaalisia tuotteita, kuten antibakteerisen Argentum 20 -sisäseinämaalin. Metalliteollisuudelle esittelimme muun muassa metallipintojen Fontefire ST 60 -palonsuojamaalin ja kuitusementtilevyteollisuudelle FonteFacade-pinnoitejärjestelmän. Tikkurila on johtava maalialan ammattilainen Pohjoismaissa ja Venäjällä. Tikkurila on perinteikäs suomalainen yritys, joka toimii nykyään 16 maassa. Laadukkaiden tuotteiden ja kattavien palvelujen avulla Tikkurila varmistaa markkinoiden parhaan käyttäjäkokemuksen. Hallitus esittää, että osinkona jaetaan 0,80 euroa / osake, yhteensä 35,2 milj. euroa. TIKKURILA TUNNUSLUVUT IFRS Liikevaihto milj. euroa 584,1 618,4 653,0 Liikevoitto milj. euroa 61,7 63,7 71,5 Tilikauden tulos milj. euroa 41,5 48,3 50,1 Oma pääoma milj. euroa 195,0 192,7 208,1 Koko pääoma milj. euroa 381,4 389,8 415,3 Oma pääoma/koko pääoma % 51,1 49,5 50,1 Henkilöstö keskimäärin

7 KEMIRA KONSERNI 7 Liikevaihto 2015: 2 373,1 milj. euroa (2014: 2 136,7 milj. euroa) Operatiivinen käyttökate 287,3 milj. euroa (252,9) Operatiivinen tulos/osake 0,63 euroa (0,63) Liiketoiminnan nettorahavirta 247,6 milj. euroa (74,2) Kemira-konsernin liikevaihto nousi 11 % ja oli 2 373,1 miljoonaa euroa (2 136,7) yritysostojen ja suotuisien valuuttakurssimuutosten ansiosta. Erityisesti Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta oli Kemiralle etua. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa yritysostot ja -myynnit pois lukien laski 1 %, mikä oli seurausta horisontaalisen poraus- ja särötystoiminnan hiljenemisestä Yhdysvaltain liuskeöljy- ja kaasutoiminnassa. Maantieteellisesti liikevaihto jakautui seuraavasti: EMEA 52 % (55 %), Americas 40 % (39 %) sekä APAC 8 % (6 %). Kemiran strategian mukaisesti kehittyneet markkinat ovat tärkeitä kaikissa segmenteissä, kun taas kehittyvillä markkinoilla keskitytään valikoivaan laajentumiseen. Operatiivinen käyttökate nousi 14 % ja oli 287,3 miljoonaa euroa (252,9). Nousun taustalla olivat pääasiassa alhaisemmat muuttuvat kustannukset ja valuuttakurssimuutosten positiivinen vaikutus sekä yritysostot. Operatiivinen käyttökateprosentti nousi 12,1 %:iin (11,8 %). Pulp & Paper -segmentissä liikevaihto nousi miljoonaan euroon (1 170) ja operatiivinen käyttökate parani 171 miljoonaan euroon (137). Operatiivinen käyttökateprosentti parani 12,1 %:iin (11,7 %). AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminnan yritysosto saatiin päätökseen toukokuussa Kemira on nyt ainoa valkaisu- ja prosessikemikaalien sekä funktionaalisten kemikaalien tarjoaja, joka palvelee massa- ja paperiteollisuutta maailmanlaajuisesti. Tämän johdosta Paper-segmentti nimettiin Pulp & Paper -segmentiksi. Massakemikaalien kysynnän odotetaan jatkuvan hyvänä, minkä johdosta tulemme kasvattamaan tuotantokapasiteettiamme. Tästä esimerkkinä on uusi natriumkloraattitehtaamme Brasiliassa, jonka odotetaan aloittavan toimintansa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Suunnittelemme myös valkaisu kemikaalikapasiteetin lisäämistä Pohjoismaissa. Lisäksi olemme tehneet lukuisia kokonaisvaltaisen kemikaalien hallinnan käsittäviä sopimuksia, jotka lisäävät liikevaihtoa vuonna Municipal & Industrial -segmentissä liikevaihdon kasvu jatkui ja nousi 606 miljoonaan euroon (565). Operatiivinen käyttökate parani merkittävästi 83 miljoonaan euroon (68). Operatiivinen käyttökateprosentti nousi 13,7 %:iin (12,1 %). Aikaisempien vuosien uudelleenjärjestelyjen jälkeen segmentti etenee hyvin strategisessa tavoitteessaan saavuttaa tasaista kasvua ja rahavirtaa. Oil & Mining -segmentin tilanne on edelleen kaksitahoinen. Yhdysvaltain liuskeöljy- ja -kaasutoiminta pysyi matalalla tasolla, millä oli negatiivinen vaikutus segmentin tunnuslukuihin. Liikevaihto laski 350 miljoonaan euroon (382). Operatiivinen käyttökate laski 34 miljoonaan euroon (48) ja operatiivinen käyttökateprosentti oli 9,6 % (12,7 %). Toisaalta kaivostoiminta pysyy vakaampana. Rohkaisevaa on, että olemme pystyneet laajentamaan uusiin sovelluksiin, kuten kemiallisesti tehostettuun öljyn talteenottoon. Tammi joulukuussa 2015 liiketoiminnan nettorahavirta nousi 247,6 miljoonaan euroon (74,2) pääasiassa alhaisemman nettokäyttöpääoman, alhaisempien realisoituneiden valuuttakurssitappioiden ja alhaisempien maksettujen verojen ansiosta. Rahavirta investointien jälkeen laski 53,8 miljoonaan euroon (75,2) yritysostojen vuoksi. Kemira-konsernin nettovelka nousi kauden lopussa 642 miljoonaan euroon (486) yritysostojen, korkeampien investointien ja osingonmaksun vuoksi. Suurin yksittäinen investointi vuonna 2015 oli natriumkloraattitehtaan rakentaminen Brasiliaan. Hallitus esittää, että osinkona jaetaan 0,53 euroa / osake, yhteensä noin 81 milj. euroa. KEMIRA TUNNUSLUVUT IFRS Liikevaihto* milj. euroa 2 373, , ,1 EBITDA* milj. euroa 287,3 252,9 251,9 Tilikauden tulos* milj. euroa 77,2 95,8 25,9 Oma pääoma milj. euroa 1 193, , ,5 Koko pääoma milj. euroa 2 595, , ,0 Oma pääoma/koko pääoma % 46,0 50,7 50,9 Henkilöstö keskimäärin * jatkuvat liiketoiminnot, ilman kertaluonteisia kustannuksia

8 Konsernin laaja tuloslaskelma IFRS 8 Oras Invest -konserni (1000 euroa) Liitetieto Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Voitto ennen veroja Tuloverot Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: Etuuspohjaisten etuuksien uudelleenarvostus Laskennalliset verot liittyen eriin, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: Rahavirran suojaukset Laskennalliset verot muista laajan tuloksen eristä Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä Muuntoerot Muut laajan tuloksen erät yhteensä Tilikauden laaja tulos

9 Konsernitase IFRS 9 Oras Invest -konserni (1000 euroa) Liitetieto VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Osuudet osakkuusyhtiöissä Rahoitusvarat Saamiset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Muuntoerot Käyvän arvon rahasto Muu sijoitettu pääoma Kertyneet voittovarat Velat Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Varaukset Eläkevelvoitteet Laskennalliset verovelat Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Lyhytaikaiset korolliset velat Varaukset Eläkevelvoitteet Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

10 Konsernin rahavirtalaskelma IFRS 10 Oras Invest -konserni (1000 euroa) LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Voitto (tappio) ennen veroja Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot Muutokset rahoitusinstrumenteissa Rahoitustuotot Rahoituskulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Realisoitumattomat kurssierot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys( )/vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys( )/vähennys(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys( ) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Hankitut liiketoiminnat 744 Investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten korollisten lainojen nostot Lyhytaikaisten korollisten lainojen nostot Pitkäaikaisten korollisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten korollisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys ( ) Rahavarat tilikauden alussa Valuuttakurssien muutosten vaikutus Rahavarat tilikauden lopussa

11 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista IFRS 11 Oras Invest -konserni (1000 euroa) 2015 Oma pääoma Tilikauden laaja tulos Muu varojenjako Maksetut osingot Siirrot omassa pääomassa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Muuntoerot Käyvän arvon rahasto Muu sijoitettu pääoma Kertyneet voittovarat Yhteensä Oma pääoma Tilikauden laaja tulos Muu varojenjako Maksetut osingot Siirrot omassa pääomassa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Muuntoerot Käyvän arvon rahasto Muu sijoitettu pääoma Kertyneet voittovarat Yhteensä

12 12 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot IFRS 1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernin perustiedot Oras Invest -konserni on kansainvälinen teollisuuskonserni. Konsernin emoyhtiön, Oras Invest Oy:n, kotipaikka on Rauma ja sen osoite on PL 40 / Isometsäntie 2, Rauma, Suomi. Yritys ei ole listautunut pörssiin. Oras Invest Oy:n y-tunnus on Oras Invest Oy:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Oras Invest -konserniin kuuluu emoyhtiö Oras Invest Oy:n lisäksi sataprosenttisesti omistettu Oras Group sekä osakkuusyhtiöt Uponor Oyj (22,64 %), Kemira Oyj (18,20 %) ja Tikkurila Oyj (18,07 %). Oras Group on keskittynyt käyttäjäystävällisten sekä vettä ja energiaa säästävien saniteettituotteiden kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin. Oras Groupin pääkonttori ja yksi valmistuslaitoksista sijaitsevat Raumalla, missä hoidetaan myös Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan toimintoja. Konsernin toinen hallinnollinen yksikkö ja valmistuslaitos sijaitsevat Saksassa, missä hoidetaan Keski- ja Etelä-Euroopan toimintoja. Konsernin muut valmistusyksiköt sijaitsevat Puolassa ja Tsekissä. Myyntikonttoreita on Pohjoismaissa sekä useissa Keski-, Etelä- ja Itä-Euroopan maissa. Laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu kansain välisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS- standardeja sekä niiden SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina (teur). Ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei seuraavissa laadintaperiaatteissa ole toisin mainittu. Arvioiden käyttö Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti joudutaan tekemään arvioita ja olettamuksia. Nämä vaikuttavat varojen ja velkojen määrään taseessa, vastuusitoumusten esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen käsitykseen, joten on mahdollista, että toteutumat poikkeavat näistä arvoista. Konsernitilinpäätöksen laadintamenetelmä Tytäryhtiöt Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Oras Invest Oy:n lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on omistuksensa perusteella suoraan tai yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa yli puolet äänivallasta. Tytäryhtiöiksi katsotaan kaikki ne yhtiöt, joiden osakekannan äänimäärästä Oras Invest Oy omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai joissa sillä muuten on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on laadittu samalle raportointi jaksolle yhtenäisillä laadintaperiaatteilla kuin emoyhtiön ja konsernin tilinpäätös. Vuoden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt on otettu mukaan siitä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Myydyt yhtiöt ovat mukana tuloslaskelmassa siihen saakka, kunnes määräysvalta lakkaa. Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Sen mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä, ja se osa hankintahinnasta (hankintamenosta), joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta on liikearvoa. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS -siirtymispäivää ( ) aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS -periaatteiden mukaisiksi. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, sisäiset katteet, saamiset, velat, ja konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Mikäli arvonalentumista kirjataan, ei realisoitumattomia tappioita eliminoida. Osakkuusyhtiöt Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on % äänimäärästä tai joissa konserni käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa. Osuudet osakkuusyhtiöissä on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistuksen mukaisesti ja esitetään tuloslaskelmassa erikseen. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappiosta ylittää sen kirjanpitoarvon, osuutta ei yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen. Hankitun yhtiön nettovarallisuus arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä, ja se osa hankintahinnasta, joka ylittää hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon, on liikearvoa. Osakkuusyhtiöön liittyvä liikearvo sisältyy investoinnin kirjanpitoarvoon, eikä siitä ole tehty poistoja eikä sitä ole testattu erikseen arvonalentumisen varalta. Pääomaosuusmenetelmän käyttöönoton jälkeen on tutkittava, löytyykö merkkejä osakkuusyhtiösijoituksen arvonalentumisesta. Mikäli näin on, arvonalentuminen lasketaan osakkuusyhtiön kirjanpitoarvon ja sen kerrytettävissä olevan rahamäärän erotuksena. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelman kohtaan osuus osakkuusyhtiön tuloksesta. Valuuttamääräiset erät Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, mikä on konsernin emoyrityksen toimintavaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksien valuuttamääräiset erät muunnetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Normaaliin liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina,

13 13 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS kun taas rahoitukseen liittyvät kurssierot esitetään rahoituksen kurssieroissa. Konsernitilinpäätöksessä euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kuukauden keskikurssin mukaan. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tästä aiheutunut muuntoero sekä tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta aiheutuneet muut muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Olennaisten pääomapalautusten yhteydessä realisoituneet muuntoerot tuloutetaan tuloslaskelman kurssieroissa. Historialliset muuntoerot on sisällytetty taseeseen kertyneisiin muuntoeroihin. Oras Invest -konsernissa ulkomaisista liiketoiminnoista sekä osakkuusyhtiön muista laajan tuloksen eristä johtuvat muuntoerot on kirjattu laajan tuloslaskelman eriin. Taseen oman pääoman erä muuntoerot koostuu kyseisistä eristä. Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat ja lopetettavat toiminnot Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat ja lopetettaviin toimintoihin liittyvät varat muodostuvat sinä hetkenä, kun yksittäisellä suunnitelmalla päätetään lopettaa erillinen merkittävä liiketoimintayksikkö, jonka varat, velat ja taloudellinen tulos voidaan erottaa toiminnallisesti ja rahoituksellisesti. Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat esitetään omalla rivillään konsernin taseessa. Lopetettavien toimintojen tulos esitetään omana rivinään konsernin tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat ja lopetettavat toiminnot esitetään kirjanpitoarvossaan tai markkina-arvossaan, mikäli se on kirjanpitoarvoa alempi. Kyseisistä varoista on lopetettu poistojen kirjaaminen hetkenä, jona ne on määritetty myytävänä oleviksi pitkäaikaisiksi varoiksi tai lopetettaviksi toiminnoiksi. Vuosien 2015 ja 2014 aikana Oras Invest -konsernissa ei ole ollut myytävänä olevia pitkäaikaisia varoja tai lopetettavia toimintoja. Tuloutusperiaatteet Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle sovittujen toimitusehtojen mukaisesti eikä konsernilla enää ole tuotteiden hallintaoikeutta tai todellista määräysvaltaa. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Liikevaihtona esitetään myyntituotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla sekä valuuttamääräisten myyntien kurssieroilla. Tutkimus- ja tuotekehitys Tutkimusmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolla ne syntyvät. Konsernin tuloslaskelmassa ne sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Tuotekehityskulut kirjataan kuluksi, elleivät IAS 38:n mukaiset aktivointikriteerit täyty. Tuotekehityskustannukset aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi, siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka liittyvät tuotekehitysprojektin valmiiksi saattamiseen. Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan tasapoistoina kuluiksi viiden vuoden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Eläkejärjestelyt Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä. Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia. Niissä eläkemaksut suoritetaan vakuutusyhtiöille, minkä jälkeen konsernilla ei ole enää oikeudellista eikä tosiasiallista maksuvelvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen lisäksi konsernissa on muita pitkäaikaisia työsuhde-etuja, kuten palvelusvuosipalkkio ja kertamaksuinen bonus eläkkeelle jäätäessä. Nämä järjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisesta eläkejärjestelystä johtuva omaisuuserä tai velka saadaan vähentämällä etuuspohjaisen järjestelyn velvoitteen nykyarvosta eläkejärjestelyyn kuuluvat varat, jotka on arvostettu käypään arvoon. Näin saatu omaisuuserä tai velka on merkitty taseeseen. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyn velvoitteen määrät perustuvat vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona valtion velkasitoumusten korkoa. Velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto sekä nettokorko kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Tuloverot Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikausien tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, jotka perustuvat kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettuun verotettavaan tuloon, sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut, samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassaolevia verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti on käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan. Aineettomat hyödykkeet Aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin lasketaan tavaramerkit, patentit, jakelukanavat, aktivoidut kehittämismenot ja ohjelmistojen lisenssit. Aineeton käyttöomaisuus on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla taloudellisen vaikutusajan kuluessa sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Konserniyhtiöiden aineellinen käyttöomaisuus on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa, josta on vähennetty kertyneet poistot sekä mahdolliset arvonalennukset. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluiksi niiden syntymishetkellä. Kooltaan merkittävien uudistus- ja perusparannushankkeiden menot kirjataan taseeseen silloin, kun on

14 14 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS todennäköistä, että yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Käyttöomaisuuden luovutuksista, myynneistä tai käytöstä poistamisista johtuvat voitot ja tappiot lasketaan myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena. Myyntivoitot esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja myyntitappiot liiketoiminnan muina kuluina. Käyttöomaisuuden poistot Käyttöomaisuus esitetään taseessa arvostettuna hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poisto ajat käyttöomaisuusryhmittäin ovat seuraavat: Aineettomat hyödykkeet Rakennukset Rakennelmat Koneet ja kalustot Muut aineelliset hyödykkeet 3 25 vuotta vuotta 10 vuotta 3 12 vuotta vuotta Julkiset avustukset Valtiolta tai muilta tahoilta saadut avustukset kirjataan tilikauden tuloslaskelmaan kulunoikaisuksi. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan taseeseen vähentämään niiden hankintamenoa. Arvonalentumiset Omaisuuserien arvoa arvioidaan jatkuvasti mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuneilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvoissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Mahdollista liikearvosta tehtävää arvonalentumista ei peruta. Liikearvosta arvioidaan arvonalentumiskirjauksen tarve vuosittain tilinpäätöstä laadittaessa tehdyt arvonalentumistestaukset eivät paljastaneet arvonalentumisten kirjaamistarvetta. Testauksessa käytetty diskonttauskorko ennen veroja (WACC) oli 7,8 %. Vuokrasopimukset Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina kuin rahoitusleasing -sopimuksina. Näiden perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Oras Invest -konsernilla ei ole rahoitusleasing -sopimuksia. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on vaihtoomaisuushyödykkeestä myytäessä saatava hinta vähennettynä myyntikustannuksilla. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää muuttuvien kulujen lisäksi niille kohdistetun osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista. Varaukset Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, josta vapautuminen todennäköisesti edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa oikeudellisen menetyksen, ja tämän velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä mm. toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, oikeudenkäynteihin ja takuukustannuksiin. Varausten muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa ko. kulujen ryhmään. Rahat ja pankkisaamiset Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Konsernin rahavirtalaskelmassa rahavarat sisältävät myös lyhytaikaiset sijoitukset rahastoihin, jotka on taseessa luokiteltu rahamarkkinasijoituksiksi. Rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja, jotka on arvostettu käypään arvoon. Johdannaissopimukset, joihin suojauslaskentaa ei sovelleta, on arvostettu tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Käypä arvo on määritetty käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja tai arvioitujen tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvoa. Käyvän arvon muutokset sekä realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät. Myynti- ja muut saamiset Myynti- ja muut saamiset sisältävät myyntisaamisia sekä muita saamisia ja ne ovat arvostettu hankintamenoon. Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäiseen laskun summaan. Mikäli on olemassa perusteltu näyttö siitä, että konserni ei saa kaikkia myyntisaamisiaan takaisin kirjataan arvonalennus. Perustelluiksi näytöiksi huomioidaan velallisen taloudelliset vaikeudet, velallisen konkurssi ja maksujen huomattava myöhästyminen. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat pitävät pääosin sisällään sijoituksia pörssinoteerattuihin yhtiöihin. Alkuperäisen arvostamisen jälkeen myytävissä olevat rahavarat arvostetaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Markkina-arvon muutokset kirjataan laajaan tulokseen käyvän arvon rahastoon.

15 15 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS Kun myytävissä olevat rahoitusvarat myydään, käyvän arvon kumulatiivinen muutos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan yhdessä realisoituneiden myyntivoittojen ja -tappioiden kanssa. Käyvän arvon kumulatiivinen muutos siirretään myös tuloslaskelmaan, kun varoista tehdään arvonalennuskirjaus. Muut kuin pörssiyhtiösijoitukset, jotka on luokiteltu myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, on arvostettu hankintahintaan. Rahoitusvelat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon. Tämä ryhmä sisältää johdannaisia, joiden arvo on negatiivinen. Muut rahoitusvelat ovat arvostettu käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Liiketoimesta johtuvat menot sisältyvät alkuperäiseen rahoitusvelan arvoon. Muut rahoitusvelat sisältävät sekä pitkä- että lyhytaikaisia korollisia velkoja sekä osto- ja muita velkoja. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Konserni käyttää johdannaissopimuksia vähentääkseen valuuttaja korkoriskiä. Rahoitusjohdannaisia käytetään suojaustarkoitukseen ja ne kirjataan sekä hankittaessa että myöhemmin jokaisena tilinpäätöspäivänä taseeseen käypään arvoon. Niihin rahoitusjohdannaisiin, jotka täyttävät IAS 39 -standardin mukaiset vaatimukset, sovelletaan suojauslaskentaa. Suojausohjelma dokumentoidaan IAS 39 vaatimusten mukaisesti, ja rahoitusjohdannaisten tehokkuus testataan sekä suojaussuhteen alkaessa että suojaussuhteen olemassaoloaikana. Johdannaiset luokitellaan joko rahavirtojen suojauksiin tai suojauksiin, joihin suojauslaskentaa ei sovelleta. Suojauslaskentaa on sovellettu uusiin rahoitusjohdannaissopimuksiin vuodesta 2011 alkaen. Suojauslaskennan soveltamisen ulkopuolelle jäävien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Rahavirran suojaukseksi luokiteltujen rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin siltä osin, kun suojaus on tehokasta. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen samoille kausille, joilla suojattavat rahavirrat vaikuttavat tulokseen. Konserni ei sovella suojauslaskentaa hyödykejohdannaisiin. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista, voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos IAS 19 Työsuhde-etuudet muutos Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet: Työntekijän maksamat maksut, voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 16 Vuokrasopimukset, voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardi määrittelee vuokrasopimuksiin liittyvät kirjaamis-, arvostamis-, esittämis- ja liitetieto vaatimukset. Uuden standardin käyttöönotto tulee vaikuttamaan taseeseen ja siihen, miten vuokrasopimukset esitetään konsernin tilinpäätöksessä. IFRS-standardeihin tehdyt parannukset ja (Annual improvements), ensimmäinen voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla ja jälkimmäinen tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Kyseisillä parannuksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta raportoituihin lukuihin. Konserni on ennakoinut, että uusilla ja uudistetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole materiaalista vaikutusta raportoituihin lukuihin 2015 eikä tulevien vuosien lukuihin. Ainoastaan IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardilla arvioidaan olevan olennaista vaikutusta esitettäviin lukuihin. Katso liitetieto 25 Muut vuokrat sivulla 26. Maksettavat osingot Konsernin maksamat osingot kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon yhtiökokouksessaan. Uuden ja uudistetun IFRS -normiston soveltaminen Konserni on soveltanut seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja alkaen: IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements): Kyseisillä parannuksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta raportoituihin lukuihin. Tilikaudella 2016 tai myöhempien tilikausien aikana konsernissa tulee sovellettavaksi seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja IASB:n tulkinnat. Käyttöönottoaikataulu riippuu standardien voimaantulopäivistä.

16 16 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS KONSERNIN LAAJAN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (1000 euroa) LIIKEVAIHTO Hyödykkeiden myynti Yhteensä LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöomaisuuden myyntivoitot Vuokratuotot 1 2 Avustukset Muut liiketoiminnan tuotot Yhteensä TYÖSUHDE-ETUUDET JA HENKILÖMÄÄRÄ Palkat ja palkkiot Eläkekulut maksupohjaiset järjestelyt Eläkekulut etuuspohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut Yhteensä Henkilömäärä Konsernin henkilökunnan keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Henkilömäärä toimihenkilöt työntekijät Yhteensä POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot Tavaramerkki Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Jakelukanavat Aktivoidut kehittämismenot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä

17 17 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS (1000 euroa) RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot Osinkotuotot Korkotuotot Valuuttakurssivoitot 18 Rahoitusomaisuuden käyvän arvon muutokset Muut rahoitustuotot Yhteensä Rahoituskulut Korkokulut Valuuttakurssitappiot 196 Muut rahoituskulut Yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOVEROT Tuloverot kuluvalta ja edellisiltä vuosilta Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot Yhteensä Verokannan täsmäytys Tulos ennen veroja Osuudet osakkuusyhtiöissä Vero laskettuna Suomen verokannalla (20 %) Ulkomaisten yhtiöiden verokantojen vaikutus veroihin Vähennyskelvottomat kulut Verovapaat tuotot Verovapaat osingot 8 7 Verotuksen ja kirjanpidon poistojen muutos Aikaisemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö Verokantojen muutosten vaikutus 9 Edellisten tilikausien verot Muut erät Yhteensä Efektiivinen verokanta % 6,49 % 10,99 % Oras Invest Oy:llä ja Oras Oy:llä on ollut vireillä edellisiä vuosia koskeva verotukseen liittyvä muutosprosessi. Tilikauden aikana asiaan on saatu ratkaisu, jonka vaikutukset on esitetty rivillä Edellisten tilikausien verot. Erä pienentää Oras Invest -konsernin verokulua 2015.

18 18 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS KONSERNITASEEN LIITETIEDOT 8. LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2015 (1000 euroa) Liikearvo Tavaramerkki Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Jakelukanavat Aktivoidut kehittämismenot Yhteensä Hankintameno Muuntoerot 1 1 Lisäykset Vähennykset 4 4 Muut muutokset 0 Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Muuntoerot 1 1 Tilikauden poistot Arvonalentumiset 0 Kumulatiiviset poistot vähennyksistä ja muutoksista 4 4 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo (1000 euroa) Liikearvo Tavaramerkki Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Jakelukanavat Aktivoidut kehittämismenot Yhteensä Hankintameno Muuntoerot 2 2 Lisäykset Vähennykset 0 Muut muutokset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Muuntoerot 1 1 Tilikauden poistot Arvonalentumiset 0 Kumulatiiviset poistot vähennyksistä ja muutoksista 0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Oras Invest -konserni hankki Hansa Armaturen GmbH:n tytäryhtiöineen Hankinnan yhteydessä kirjattiin liikearvo määrältään teur. Vuoden 2014 aikana hankintamenoa oikaistiin ja liikearvo on määrältään teur. Hansan hankinnan yhteydessä tunnistettiin ja kirjattiin arvot jakelukanaville ja tavaramerkeille. Liikearvoa lukuunottamatta Oras Invest -konsernilla ei ole arvonalentumistestin hetkenä aineetonta omaisuutta, jonka taloudellinen vaikutusaika olisi rajoittamaton. IFRS 3 -standardin mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistesti on laadittu Oras Group -tasolla, koska liiketoimintojen hankinnasta syntynyt hyöty vaikuttaa konsernitasolla. Liikearvojen rahavirtaennusteet kattavat viiden vuoden ajanjakson sisältäen jäännösarvon, joka lasketaan viidennen vuoden rahavirtaennusteen pohjalta. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin, joiden keskeisimmät olettamukset liittyvät markkinoiden ja tuotevalikoiman kasvu- ja kannattavuuskehitykseen. Liikearvoa sisältävän rahavirtaa tuottavan yksikön taloudellinen vaikutusaika on oletettu rajoittamattomaksi, koska yksikön on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Diskonttokorkona on käytetty sellaista korkotasoa, joka kuvastaa kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä tuottovaatimusta ennen veroja. Vuoden 2015 testauslaskelmissa käytetty korko oli 7,8 prosenttia. Arvonalentumistestauksen tuloksena konserni ei ole alaskirjannut liikearvoa tilikaudella Tilikausien 2015 ja 2014 aikana ei ole hankittu liiketoimintoja.

19 19 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS 9. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Rakennukset ja 2015 (1000 euroa) Maa-alue rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut Yhteensä Hankintameno Muuntoerot Lisäykset Vähennykset Muut muutokset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Muuntoerot Tilikauden poistot Arvonalentumiset 0 Kumulatiiviset poistot vähennyksistä ja muutoksista Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Rakennukset ja 2014 (1000 euroa) Maa-alue rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut Yhteensä Hankintameno Muuntoerot Lisäykset Vähennykset Muut muutokset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Muuntoerot Tilikauden poistot Arvonalentumiset 0 Kumulatiiviset poistot vähennyksistä ja muutoksista Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo

20 20 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS 10. RAHOITUSVAROJEN JA VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN Arvot Tase-erä (1000 euroa) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat instrumentit Lainat ja muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Rahavirran suojauksen piirissä olevat instrumentit Lainat ja muut velat Tase-erien kirjanpitoarvot Käyvät arvot yhteensä IFRS 7 Käyvän arvon hierarkiataso Pitkäaikaiset varat Muut sijoitukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Saamiset Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset Arvostusryhmä yhteensä Pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset korolliset velat Johdannaissopimukset Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat Johdannaissopimukset Ostovelat ja muut velat Arvostusryhmä yhteensä Arvot Tase-erä (1000 euroa) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat instrumentit Lainat ja muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Rahavirran suojauksen piirissä olevat instrumentit Lainat ja muut velat Tase-erien kirjanpitoarvot Käyvät arvot yhteensä IFRS 7 Käyvän arvon hierarkiataso Pitkäaikaiset varat Muut sijoitukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Saamiset Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset Arvostusryhmä yhteensä Pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset korolliset velat Johdannaissopimukset Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat Johdannaissopimukset Ostovelat ja muut velat Arvostusryhmä yhteensä Käyvän arvon hierarkiataso Taso 1: Instrumentin arvo perustuu vastaavan varan tai velan noteerattuun markkinahintaan. Taso 2: Instrumentin arvo sisältää myös muut kuin varan tai velan noteeratun markkinahinnan joko suoraan tai epäsuorasti käyttäen arvostustekniikoita.