Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 703/2008 vp Tv-ohjelmien tekstitys Eduskunnan puhemiehelle Huonokuuloiset ja kuurot ovat viime aikoina esittäneet huolensa kotimaisten tv-ohjelmien tekstitysten alhaisesta määrästä. Yleisradio Oy on nostanut viimeksi vuoden 2006 joulukuussa yhtiön erityis- ja vähemmistöryhmien palvelustrategiaan nojautuen kotimaisten televisio-ohjelmien kuulovammaistekstityksen osuuden 20 prosentista 30 prosenttiin. Yleisradion ohjelmajohtaja Olli-Pekka Heinonen totesi kuitenkin Kuuloviesti-lehdessä (4/2008) Yleisradion tavoitteena olevan sataprosenttinen tekstitysaste. Kaupalliset kanavat eivät tekstitä kotimaisia ohjelmia lainkaan. Kansainvälisesti Suomi tekstittää ohjelmiaan todella vähän. Useimmissa maissa kotimaisten ohjelmien tekstitysvelvoite sisältyy lainsäädäntöön tai toimilupasopimuksiin. Vuoteen 2010 mennessä esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa kaikkien julkisilla kanavilla esitettävien kotimaisten ohjelmien tulee olla tekstitettyjä. Samanlainen velvoite on myös Ranskassa ja Isossa- Britanniassa. Kuluneena keväänä EU-parlamentti kehotti kannanotossaan edistämään lainsäädäntöä, joka edellyttää julkisen palvelun tv-yhtiöitä tekstittämään kaikki ohjelmansa. EU-parlamentti tähdentää, että kaikilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet saada käyttöönsä tietoa, koulutusta ja kulttuuria. EU:ssa on 83 miljoonaa huonokuuloista tai kuuroa. Suomessa on kuulovammaista, joista ei kuule tv:n ääntä kunnolla. Lisäksi suomalaisen väestön ikääntyminen tarkoittaa sitä, että meillä on lähitulevaisuudessa yhä kasvava joukko huonokuuloisia, aktiivisia tv:n katsojia. Kuulovammaisten lisäksi kotimaisten tv-ohjelmien tekstityksestä hyötyvät muun muassa oppimisvaikeuksista kärsivät, maahanmuuttajat sekä kielivähemmistöt. YK:n ihmisoikeussopimusluonnoksen ja yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan jokaisella on oikeus tiedonsaantiin, jota eivät saisi rajoittaa erilaiset vammaisuudet. Tv-ohjelmien tekstitysosuuksien kasvattaminen tukee tekstitystä tarvitsevien aktiivista kansalaisuutta sekä osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan. Kotimaisten ohjelmien tekstitysten puutteesta kärsivien epätasa-arvoista asemaa korostaa tv-lupamaksu, joka perustuu tasa-arvoon, mutta tässä asemassa eivät ole kaikki tv-ohjelmien seuraajat. Muun muassa kuulovammaiset maksavat yhtä suurta televisiolupamaksua kuin muut, vaikka eivät pysty seuraamaan läheskään kaikkia ohjelmia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Missä vaiheessa Yleisradio Oy on tv-ohjelmien sataprosenttisen tekstitysastetavoitteensa toteuttamisessa ja onko kaupallisille televisiokanaville tulossa velvoitteita kotimaisten ohjelmien tekstitysten suhteen? Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2008 Janne Seurujärvi /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 703/2008 vp Janne Seurujärvi /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Janne Seurujärven /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 703/2008 vp: Missä vaiheessa Yleisradio Oy on tv-ohjelmien sataprosenttisen tekstitysastetavoitteensa toteuttamisessa ja onko kaupallisille televisiokanaville tulossa velvoitetta kotimaisten ohjelmien tekstitysten suhteen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yleisradio Oy:n toiminnasta säädetään Yleisradio Oy:stä annetussa laissa (1380/1993). Lain mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Vastuu yhtiön toiminnasta ja sen ohjaamisesta ei ole valtioneuvostolla, vaan siitä vastaavat Yleisradio Oy:stä annetun lain mukaisesti yhtiön hallintoelimet, jotka toimivat suoraan eduskunnan vastuulla ja valvonnassa. Erityisryhmille, kuten esimerkiksi kuulovammaisille, tarjottava julkinen palvelu on tärkeä osa Yleisradio Oy:lle määrättyä tehtävää. Yhtiöllä on Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) mukaan velvollisuus ottaa toiminnassaan huomioon vähemmistö- ja erityisryhmät sekä kohdella yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielisiä kansalaisia ja tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muille kieliryhmille. Yleisradio Oy:stä annettua lakia muutettiin vuoden 2006 alussa siten, että julkisen palvelun määritelmässä vahvistettiin velvoitteita kohdella kansalaisia yhtäläisin perustein. Lakimuutos perustui liikenne- ja viestintäministeriön asettaman parlamentaarisen työryhmän raporttiin, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota selkokielisen viestinnän tärkeyteen. Yleisradio Oy on hyväksymässään erityis- ja vähemmistöryhmien palvelustrategiassa ottanut toimintansa erityisen kehittämisen kohteiksi maahanmuuttajien, eri vammaisryhmien ja kansallisten vähemmistöjen palvelut. Strategiassaan Yleisradio Oy on asettanut itselleen tavoitteet turvata perustiedonvälitys ja kansalaisvalmiuksien kehittyminen, vahvistaa yhteisöllistä hyväksyttävyyttä ja osallisuutta, vahvistaa näkyvyyttä viihteessä ja lasten ohjelmissa, ottaa huomioon uskonnolliset vähemmistöt, hyödyntää teknologian luomia mahdollisuuksia, luoda Yleisradio Oy:stä tasa-arvoinen ja monikulttuurinen työyhteisö sekä vahvistaa mielikuvaa Yleisradio Oy:stä osallistumisen ja vuorovaikutuksen edistäjänä. Palvelustrategia pohjautuu osittain yhtiössä jo 1980-luvun alkupuolella aloitettuun erityis- ja vähemmistöryhmien palveluita koskevaan kehittämistyöhön muun muassa teksti-television ja sen palvelujen osalta. Yleisradion erityis- ja vähemmistöryhmien palvelustrategiaan sisältyy eri vammaisryhmien, maahanmuuttajien ja kansallisten vähemmistöjen palvelujen kehittäminen. Näihin palveluihin kuuluu myös ohjelmien tekstitys. Strategian sisältämät tavoitteet on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuoteen 2010 mennessä. Yleisradion mukaan YLEn tv-kanavien, YLE TV1, YLE TV2 ja YLE Teema, tekstittämien ohjelmien osuus on kaikkiaan 70 prosenttia ohjelmistosta, kotimaisesta tv-ohjelmatarjonnasta noin 30 prosenttia. Edellä mainituilla suomenkielisillä tv-kanavilla YLE tarjoaa viikoittain keskimäärin 12 tuntia kuulovammaistekstityksellä varustettua ohjel- 3

4 Ministerin vastaus maa. Suomenkielisten tv-kanavien lähes kaikissa ulkomaisissa ohjelmissa on käännöstekstit suomeksi. YLEn TV-uutisista tekstitetään päivittäin klo ja klo lähetettävät uutiset. Ruotsinkielisiä tv-ohjelmia tekstitetään sekä ruotsiksi että suomeksi. YLE FST:n kaikki omatuotantoiset ohjelmat käännetään suomeksi lukuun ottamatta uutisia, suoria lähetyksiä ja lastenohjelmia. Kaikki YLE FST:n vieraskieliset ohjelmat tekstitetään tai selostetaan ruotsiksi, suuri osa myös suomeksi. Lisäksi YLE FST tekstittää kuulovammaisia varten ruotsiksi noin kolme tuntia ohjelmaa viikossa sekä mm. osia ruotsinkielisistä jumalanpalveluksista. YLE tarjoaa kuulovammaistekstityksiä myös Teksti-TV-tekstityksinä, joista kerrotaan Teksti-TV:n sivulla 330, uutisten tekstitys löytyy sivulta 335. YLE tarjoaa tekstityksiä myös digitaalisina tekstityksinä, joissa tekstitys valitaan digisovittimen kaukosäätimellä. YLEn tavoitteena on jatkuvasti lisätä tekstitettyjen kotimaisten ohjelmien määrää. Mihin ohjelmatyyppeihin lisäys kohdistetaan, keskustellaan kulloinkin kuulovammaisjärjestöjen kanssa. Tämän syksyn kuntavaaliohjelmista tekstitetään kahdeksan vaalikeskustelun uusinnat. YLE pilotoi myös uuden puheentunnistusteknologian käyttöönottoa, joka helpottaisi tekstitettävien ohjelmien lisäämistä. Tulevaisuudessa Yleisradion tavoitteena on päästä 100 prosenttiin ohjelmien tekstityksessä. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että tiivis ja laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kesken, niin viranomaisten, televisioyhtiöiden kuin myös kansalaisjärjestöjen välillä, on ehdottomasti paras keino edistää erityisryhmille suunnattujen lisäpalvelujen kehitystä. Tämä koskee myös kaupallisia televisiotoimijoita, joiden valtakunnalliseen digitaaliseen televisiotoimintaan myönnetyissä toimiluvissa on ehto, jonka mukaan televisiotoiminnan harjoittajan tulee ohjelmatoiminnassaan pyrkiä mahdollisuuksien mukaan myös kohtuullisessa määrin huomioimaan erityisryhmien, kuten kuulovammaisten, tarpeet. Lainsäädäntö mahdollistaa jo velvoitteiden antamisen kaupallisille televisiotoimijoille toimilupien myöntämisen yhteydessä. Tältä osin ei ole tarvetta lainsäädännön tiukentamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön viestinnän esteettömyyttä edistävässä työryhmässä tullaan jatkossa aktiivisesti toimimaan alan itsesääntelyn edistämisessä niin, että myös kaupalliset toimijat näkisivät tekstityksen sisällön laadun parantamiseen tähtäävänä kysymyksenä. Esteettömyyden huomioiminen palvelee koko väestöä samalla kun se parantaa vammaisten osallistumismahdollisuuksia tietoyhteiskuntaan siirryttäessä. Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2008 Viestintäministeri Suvi Lindén 4

5 Ministerns svar KK 703/2008 vp Janne Seurujärvi /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 703/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Janne Seurujärvi /cent: Var står Rundradion Ab när det gäller att uppnå målet att texta tv-programmen till hundra procent och kommer de kommersiella tv-kanalerna att förpliktas att texta inhemska program? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om Rundradion Ab:s verksamhet finns i lagen om Rundradion Ab (1380/1993). Enligt lagen är bolagets uppgift att tillhandahålla ett heltäckande televisions- och radioprogramutbud för alla på lika villkor. Ansvaret för bolagets verksamhet och ledningen av den innehas inte av statsrådet utan det är bolagets förvaltningsorgan som ansvarar för detta i enlighet med lagen om Rundradion Ab. Förvaltningsorganen är direkt underställda riksdagens ansvar och överinseende. De offentliga tjänsterna för specialgrupper, t.ex. hörselskadade är en viktig del av Rundradion Ab:s lagstadgade uppgift. Enligt lagen om Rundradion Ab (1380/1993) är bolaget skyldigt att i sin verksamhet beakta minoriteter och specialgrupper samt att behandla den finskspråkiga och svenskspråkiga befolkningen på lika grunder i programverksamheten samt tillhandahålla tjänster på samiska, romani och teckenspråk och i tillämpliga delar även för andra språkgrupper i landet. Lagen om Rundradion Ab ändrades i början av 2006 så att skyldigheterna att behandla medborgare på lika grunder betonades i definitionen av offentliga tjänster. Lagändringen byggde på en rapport av en parlamentarisk arbetsgrupp som kommunikationsministeriet tillsatt. I rapporten lyfte arbetsgruppen fram vikten av lättbegriplig kommunikation. I sin strategi godkänd för tjänster till specialgrupper och minoriteter har Rundradion Ab föresatt sig att förbättra tjänsterna framför allt för invandrare, olika grupper av handikappade och nationella minoriteter. I strategin har bolaget ställt upp som mål att trygga den grundläggande informationsförmedlingen och förbättra medborgarfärdigheterna, stärka kollektiv acceptans och delaktighet, stärka synligheten i underhållnings- och barnprogram, beakta religiösa minoriteter, ta vara på de möjligheter som teknologin erbjuder, göra bolaget till en jämställd och mångkulturell arbetsplats samt stärka bilden av sig självt som ett bolag som främjar delaktighet och växelverkan. Strategin bygger delvis på ett arbete som startades redan i början av 1980-talet för att förbättra text-tv och tillhörande tjänster för specialgrupper och minoriteter. I Rundradions servicestrategi för special- och minoritetsgrupper ingår utveckling av tjänster för olika grupper av handikappade, invandrare och nationella minoriteter. Till dessa tjänster hör också textning av program. Avsikten är att målen i strategin ska genomföras stegvis fram till Enligt Rundradion utgör andelen textade program i YLE:s tv-kanaler YLE TV1, YLE TV2 och YLE Teema sammanlagt 70 procent av programutbudet och ungefär 30 procent av det inhemska programutbudet. På ovan nämnda finskspråkiga kanaler tillhandahåller YLE varje vecka i genomsnitt 12 timmar program som är textade för hörselskadade. Nästan alla utländska pro- 5

6 Ministerns svar gram på de finskspråkiga tv-kanalerna har textats till finska. Av YLE:s tv-nyheter textas dagligen nyhetssändningarna kl och kl Svenskspråkiga tv-program textas på både svenska och finska. Alla program som produceras av YLE FST översätts till finska med undantag för nyheter, direktsändningar och barnprogram. Alla YLE FST:s program på främmande språk textas eller refereras på svenska, en stor del också på finska. Dessutom textar YLE FST ungefär tre timmar program i veckan för hörselskadade samt bl.a. delar av de svenskspråkiga gudstjänsterna. YLE tillhandahåller textning för hörselskadade också i text-tv, vilket det informeras om på sid 330 i text-tv, textning av nyheterna finns på sid 335. YLE tillhandahåller textningar också som digitala textningar där textningen väljs med digiboxens fjärrkontroll. YLE:s mål är att ständigt utöka mängden textade inhemska program. Vilka programtyper ökningen ska gälla diskuteras i varje enskilt fall med de hörselskadades organisationer. Av kommunvalsprogrammen denna höst textas repriserna av åtta valdebatter. YLE pilottestar också en ny taligenkänningsteknologi som gör det lättare att utöka de textade programmen. I framtiden har Rundradion som mål att texta programmen till 100 procent. Kommunikationsministeriet anser att ett intensivt och brett samarbete mellan olika aktörer, såväl myndigheter, tv-bolag som också medborgarorganisationer, är det absolut bästa sättet att främja utvecklingen av tilläggstjänster för specialgrupper. Detta gäller också kommersiella tvbolag som i sina koncessioner för rikstäckande digital tv-verksamhet har ett villkor enligt vilket det i sin programverksamhet i skälig utsträckning även ska beakta behoven hos specialgrupper, såsom t.ex. hörselskadade. Enligt lagstiftningen kan kommersiella tv-bolag påföras skyldigheter redan i samband med att koncessionerna beviljas. Till dessa delar finns det inget behov av att skärpa lagstiftningen. I kommunikationsministeriets arbetsgrupp för en tillgänglig kommunikation kommer man i fortsättningen att arbeta aktivt för självreglering i branschen så att även kommersiella aktörer ser textningen som en fråga om att förbättra innehållets kvalitet. Beaktandet av tillgänglig kommunikation gynnar hela befolkningen samtidigt som det förbättrar handikappades möjligheter att delta när vi går mot ett informationssamhälle. Helsingfors den 24 oktober 2008 Kommunikationsminister Suvi Lindén 6