Johtoalueen puustonkäsittelypäivä Hilton Airport, Vantaa

Transkriptio

1 Johtoalueen puustonkäsittelypäivä Hilton Airport, Vantaa

2 Johtoalueen puustonkäsittely 8:30 Tervetulokahvi 9:00 Tilaisuuden avaus varatoimitusjohtaja Kari Kuusela, Fingrid Oyj 9:15 Haarajohtojen puuvarmuuden merkitys kantaverkolle asiantuntija Niklas Löf, Fingrid Oyj 9:35 Ennakkokyselyn kooste asiantuntija Tero Ojarinta, Fingrid Oyj 10:00 Verkonomistajien yhteistyön mahdollisuudet johtoalueen puustonkäsittelyssä asiantuntija Mikko Nykänen, Fingrid Oyj 10:15 Kasvustonkäsittelyn suunnittelu ja toteutus ennen ja nyt tuotepäällikkö Matti Seppälä, Eltel Networks Oy 10:45 Fingridin toimintamalli johtoalueen puustonkäsittelyssä asiantuntija Mikko Nykänen, Fingrid Oyj 11:30 Lounas

3 Julkinen Kari Kuusela Johtoalueen puustonkäsittely

4 4 Etunimi Sukunimi Sähkömarkkinalaki edellyttää puuvarmaa verkkoa

5 Haarajohtojen puuvarmuus vaikuttaa suoraan kantaverkkoon

6 Fingridin voimajohtojen kunnossapito on todettu tehokkaaksi

7 Yhteistyöllä on suuri merkitys johtoalueen puustonkäsittelyssä 7 Etunimi Sukunimi

8 8 Etunimi Sukunimi Puustonkäsittelyä kehitetään jatkuvasti!

9 Kiitos! Fingrid Oyj Läkkisepäntie Helsinki PL 530, Helsinki Puh Fax

10 Julkinen Niklas Löf Haarajohtojen käyttövarmuuden merkitys kantaverkolle

11 Yleistä Suomessa kantaverkon voimajohdot ovat maantieteellisistä siirtoetäisyyksistä johtuen pitkiä ja sähköasemat ovat harvassa Fingrid sallii liitynnät 110 kv voimajohtoon huomioiden voimajohdon käytettävissä oleva siirtokapasiteetti ja tekniset reunaehdot (YLE 2013) Fingridin 110 kv voimajohtoihin on liittynyt yhteensä n. 200 haarajohtoa, joita on n. 50 eri asiakkaalla Kantaverkko toiminnan laadun takaamiseksi kantaverkko on suunniteltava ja rakennettava, ja sitä on ylläpidettävä siten, että verkon toiminta ei häiriydy sähköjohtojen päälle kaatuvista tai johtokadulla kasvavista puista 11 Niklas Löf Julkinen

12 Haarajohdot ja voimajohtoliitynnät Asiakkaiden haarajohdot ja voimajohtoliitynnät muodostavat kiinteän osan kantaverkon sähköjohtoa ja vaikuttavat siten suoraan kyseisen voimajohdon muiden liityntöjen käyttövarmuuteen Keskeistä haarajohtojen käyttövarmuus ja voimajohtoliityntöjen häiriöttömyys Tavoitteena saada haarajohtojen käyttövarmuus samalle tasolle kuin kantaverkossa Kantaverkon voimajohtojen häiriöitä aiheutuu johdon vioista, mutta merkittävä osuus häiriöistä aiheutuu myös haarajohtojen vioista Sähköasema Kantaverkon kytkinlaitos Suojaavat kytkinlaitteet L Kantaverkon voimajohto Haarajohto < L Haarajohto < 2 km Sähköasema 2-7 km Kantaverkon kytkinlaitos 12 Niklas Löf Julkinen Sähköasema

13 Haarajohtojen liityntätavat Jäykkä liityntä Erotin Katkaisija 13 Julkinen

14 110 kv pysyvät johtoviat Johtopituudet: Fingrid ~7500 km Muut ~1500 km 14 Niklas Löf Julkinen

15 110 kv pysyvät puuviat Johtopituudet: Fingrid ~7500 km Muut ~1500 km 15 Niklas Löf Julkinen

16 110 kv voimajohtojen pysyvien vikojen taajuudet Johtopituudet: Fingrid ~7500 km Muut ~1500 km 16 Niklas Löf Julkinen

17 110 kv voimajohtojen pysyvien vikojen taajuudet Johtopituudet: Fingrid ~7500 km Muut ~1500 km 17 Niklas Löf Julkinen

18 Haarajohtojen seuranta Sähkömarkkinalain velvoittamana Fingridin tulee varmistaa kantaverkon voimajohtoihin liittyvien haarajohtojen puuvarmuuden ylläpito määrävälein tapahtuvan seurannan avulla Uusi kantaverkkosopimus (KVS 2016) velvoittaa asiakkaita raportoimaan Fingridille 110 kv haarajohtojen huoltotoimenpiteistä mukaan lukien johtoalueella ja sen läheisyydessä kasvavan puuston käsittelyn Huoltotoimenpiteet tulee päivittää aina muutoksen yhteydessä; kuitenkin vähintään viiden vuoden välein 18 Niklas Löf Julkinen

19 110 kv haarajohtojen käyttövarmuuden varmistaminen Haarajohtojen systemaattinen kunnossapito ja sen seuranta Selvityspyynnöt haarajohdolla tapahtuneista häiriöistä ja jatkotoimenpiteistä sopiminen asiakkaan kanssa Fingridin uusiessa voimajohtojaan tai asiakkaan uusiessa haarajohtoaan tulee voimajohtoliitynnät saattaa vastaamaan nykyisiä liittymisehtoja Käyttövarmuuden parantaminen haarajohtojen kytkinlaitteilla Erottimien avulla vikaantunut haarajohto voidaan erottaa ja maadoittaa, jolloin jännite voidaan palauttaa runkojohdolle Suojaavalla katkaisijalla varustetuilla haarajohdoilla vika rajautuu automaattisesti Kasvustonkäsittelyn ja voimajohtokunnossapidon toimintamalleja tulisi läpikäydä enemmän asiakkaiden kanssa 19 Niklas Löf Julkinen

20 Kiitos! Fingrid Oyj Läkkisepäntie Helsinki PL 530, Helsinki Puh Fax

21 Julkinen Tero Ojarinta Ennakkokyselyn yhteenveto

22 Johtoaukean raivausten suunnittelu ja toteutus perustuu organisaatiossanne? 10 kiertoaikaan Raivausten kiertoaika vaihtelee 5-8 vuoden välillä 6 vuotta yleisin kiertoaika Helikopterikuvaus Tarlkastusten yhteydessä täsmäraivaus Tero Ojarinta

23 Reunavyöhykekäsittelyn suunnittelu ja toteutus perustuu organisaatiossanne? kiertoaikaan täsmäraivaus Raivausten kiertoaika vaihtelee vuoden välillä Tarve tarkastusten yhteydessä Helikopterikuvaus Laser-keilaus 23 Tero Ojarinta

24 Reunavyöhykekäsittelyn pääsääntöinen käsittelymenetelmä organisaatiossanne? 22 latvasahaus 56 Yksittäisten puiden poisto 22 kaikkien puiden poisto 24 Tero Ojarinta

25 Toimittajavalinnat? 33 kilpailutus useamman vuoden alueurakkana 56 kilpailutus alueurakkana vuosittain 11 työkohdekohtainen kilpailutus vuosittain 25 Tero Ojarinta

26 Laadunvarmistus/tarkastukset kasvuston osalta suoritetaan? kasvustoon kohdistuva erillistarkastus muun kuntokartoituksen yhteydessä tarkastuksia suoritetaan systemaattisesti 70 tarkastuksia suoritetaan satunnaisesti 26 Tero Ojarinta

27 Kuluvan vuoden kasvustokäsittelyn työt suunnitellaan? saman vuoden keväällä 10 edellisen vuoden syksynä vuotta aiemmin 60 aikaisemmin 27 Tero Ojarinta

28 Millaista yhteistyötä kaivataan ja selvimpiä kehityskohteita? Yhteishankkeiden lisääminen haarajohdoilla (tieto suunnitelluista reunavyöhykekäsittelyistä ja raivauksista) Yhtenäiset mallit koko prosessiin maanomistajakirjeestä toteutukseen kokemuksien vaihtoa alueellisista eroista esimerkiksi kasvunopeudessa ja tutkimustiedon hyödyntämistä Kehittämistarpeet osin työnaikaisia, eli miten voidaan henkilöitä kouluttaa havainnoimaan kohteita (esimerkiksi ylipitkät reunapuut) 28 Tero Ojarinta

29 Kiitokset! Fingrid Oyj Läkkisepäntie Helsinki PL 530, Helsinki Puh Fax

30 Julkinen Mikko Nykänen Voimajohtojen omistajien yhteistyö puustonkäsittelyssä

31 Yhteistyömahdollisuudet Fingridin näkökulmasta Vierekkäisten/haarautuvien johtojen töiden yhteensovittaminen Fingridin työt toteutetaan kiireellisyysluokittelun ja kiertoaikojen mukaisesti Tulevista työmaista asiakkaita tiedottamalla on mahdollista tehdä yhteistyötä Yhteistyö mahdollista myös asiakkaiden suunnitellessa töitä omille johdoilleen Kokemuksia yhteistyöstä Lavianvuoren johtojärjestelyjen vaatima puunkorjuu yhteistyössä Elenian kanssa Reunavyöhykkeen puunkorjuu yhteistyössä Carunan kanssa 31 Mikko Nykänen

32 Yhteistyön edellytykset Luottamuksellinen tiedonvaihto Yksityiskohtaisuus Yhteisesti sovitut käytännöt Vapaaehtoisuus 32 Mikko Nykänen

33 Haasteet Toimintamallien ja laatuvaatimusten yhteensovittaminen Tiedonkulku, Tiedonvaihto laatu, työturvallisuus mm. Töiden yhteensovittaminen aika, toimintatavat, periaatteet Vastuut 33 Mikko Nykänen

34 Yhteistyön hyödyt Yhdenmukainen toiminta Kilpailun edistäminen, hintakehitys Toiminnan tehostuminen Kokemusten ja palautteiden jakaminen 34 Mikko Nykänen

35 Yhteiset intressit Puuvarma verkko Turvallisuus Ympäristö Maanomistajien ja metsäalan toimijoiden aktivointi 35 Mikko Nykänen

36 Kiitos! Fingrid Oyj Läkkisepäntie Helsinki PL 530, Helsinki Puh Fax

37 Johtoalueen puustonkäsittely Matti Seppälä Eltel 2016 Shaping Future Infranets 37

38 Raivaustoiminnan taustaa kv voimajohtojen johtoalueiden raivausta ja lehvästöruiskutuksia tehtiin valtaosin omalla henkilöstöllä. Raivauskohteet valittiin johtotarkastustietojen perusteella ja pahimmat puskat raivattiin. Osin tehtiin myös systemaattista raivausta. Käsitellyistä kohteista tehtiin merkinnät isoon seurantataulukkoon, jota johtokohtaisesti ylläpidettiin (IVO:n käytäntö). Raivaussahoja työmaille ilmestyi 50-luvun puolen välin paikkeilla. Kuitenkin alussa mainitulla ajanjaksolla yleisin työkalu oli vesuri. Käsikäyttöiset reppuruiskut lehvästöruiskutukseen tulivat luvun taitteessa ja moottoroidut kymmenkunta vuotta myöhemmin. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 38

39 Raivaustoiminnan taustaa Lehvästöruiskutusta voimajohdolla moottoriruiskulla 1970-luvulla. Myös lentoruiskutusta kokeiltiin samalla vuosikymmenellä. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 39

40 Raivaustoiminnan taustaa Torjunta-aineiden, etenkin lehvästöruiskutusten, käyttöä metsätaloudessa vastustettiin 1970 ja lukujen taitteessa voimakkaasti. Etsittiin uusia keinoja hillitä vesakon kasvua. Kantokäsittely oli varteenotettava vaihtoehto. Sen käyttöä johtoalueella tutkittiin yhdessä METLAn kanssa. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 40

41 Raivaustoiminnan taustaa Tutkimuksen avulla saatiin paljon hyödyllistä tietoa raivaustyöstä johtoalueella. Herbisidien käyttöä ei kuitenkaan jatkettu käytännössä. Yhtenä syynä oli torjunta-aineen menekki, joka oli noin 20-kertainen lehvästöruiskutukseen verrattuna. Raivauskoneiden käyttöä oli jo tässä vaiheessa kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 41

42 Raivaustoiminnan taustaa Kyösti Pallarin kehittämää raivaus haketuskonetta testattiin Pohjanmaan johtoaukeilla. Peruskoneena oli Valmet 1502, jonka edessä hydrauliset leikkurit. Kone haketti puut ja puhalsi hakkeen suursäkkiin. Silloinen Kajaani Osakeyhtiö osti hakkeen. Keksintö oli aikaansa edellä ja ruotsalaiset ostivat sen. Kustannukset olivat raivaustyöhön korkeat - monikertaiset silloiseen miestyöhön verrattuna. Konetta, jonka kehitystyö aloitettiin 1972, kutsuttiin Hakepuimuriksi. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 42

43 Raivaustoiminnan taustaa Tutkimus Raivauskiertoaikojen vaikutus johtoalueiden kasvillisuuden kehitykseen. Tutkimuksella selvitettiin mekaanisen raivauksen oikea-aikaisuus; ajankohdan tulee entisestään lisätä käyttövarmuutta, alentaa kustannuksia ja parantaa johtoalueen ulkonäköä. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 43

44 Raivaustoiminta tänään Edellä mainitun tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty raivausten suunnittelussa ja toteutuksessa. Verkon omistajalla on mahdollisuus saada raivaustyö kokonaistoimituksena. Pitkän aikavälin suunnittelusta toteutukseen. Vaihtoehtoisesti osatoimituksena. Työ tehdään tänä päivänä raivaussahalla tai koneellisesti. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 44

45 Reunavyöhykepuusto Reunavyöhykkeen johdolle vaaralliset puut hoidettiin vuosikymmeniä kaatamalla yksittäisiä puita. Myös johtokohtaisia kaatoja tehtiin. Työt tehtiin valtaosin omistajan omalla väellä. Nykyisen savottamallin mukaista toimintaa tehtiin jo 1980 ja luvulla aktiivisten metsänhoitoyhdistysten alueilla. Korjuukustannuksiin ei osallistuttu. Toimihenkilökustannuksia korvattiin. Seuraavissa kalvoissa ohjeistusta, jonka mukaan pääpiirteissään toimittiin. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 45

46 Reunavyöhykepuusto Eltel 2016 Shaping Future Infranets 46

47 Reunavyöhykepuusto Noudatettiin lunastusrajoja. Käytännössä jokseenkin kaikki reunapuut ylittivät ne valituilla johdoilla. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 47

48 Reunavyöhykepuusto Kiireellisyys tarkastusten perusteella. Henkilöstön työtilanne. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 48

49 Reunavyöhykepuusto Ilmoituskirje. Maanomistajan oikeudet. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 49

50 Reunavyöhykepuusto Työturvallisuus. Markkinatilanne. Korvausten osalta tiukka linja. Työvaiheet: Leimaus, ilmoituskirjeet, maanomistajien vastaukset, puiden kaato, kaadon avustaminen, kaatamatta jääneiden puiden kaato, ilmoituskirjeet kaadosta Eltel 2016 Shaping Future Infranets 50

51 Reunavyöhykepuusto Työvaiheet nykyisin: - Maanomistajaselvitys - Hakkuu-urakoitsijoiden kilpailuttaminen - Puutavaran ostajien kilpailuttaminen - Ilmoituskirjeiden lähettäminen - Maanomistajien valtakirjat - Hakkuut ja niiden valvonta. - Lopputuloksena puuton reunavyöhyke. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 51

52 Palautetta Raivausten palaute koski pääasiassa lehvästöruiskutuksia. Helikopteriruiskutus pahimmasta päästä. Pitkät kannot, ojien sekä polkujen päälle kaadetut vesakot. Reunapuut: Ajankohta ei aina sopinut kaikille Imatra Juva 110 kv rikosilmoitus 1978 Orivesi Kangasala 110 kv reunapuiden kaato 1982, Näinkin piti käydä Petäjävesi Nuojua 220 kv, Piippola Nirvisniitty Heinola 110 kv uusiminen Eltel 2016 Shaping Future Infranets 52

53 Kiitokset mielenkiinnosta! Matti Seppälä Eltel 2016 Shaping Future Infranets 53

54 Julkinen Mikko Nykänen Fingridin toimintamalli kasvustonkäsittelyssä

55 Tavoitteena pitää voimajohdot puuvarmoina

56 Sisältö Toiminnan tehokkuus todettu vertailuissa Henkilöstö Raivaus ja reunavyöhykkeen puunkorjuu Toimittajavalinnat ja laatu Turvallisuus Maanomistajat Ympäristö Kehitys ja tiedonhallinta

57 ha raivattavaa johtoaukeaa ha käsiteltävää reunavyöhykettä 20 toimittajaa vuosittain kontaktoitua maanomistajaa vuosittain

58 Toimintamalli todettu tehokkaaksi kansainvälisissä vertailuissa Laaja ulkopuolisten toimittajien käyttö Oman ydinosaamisen säilyttäminen Tehokkaat tietojärjestelmät ja kunnonhallintasovellutukset Kunnossapidon aikavälien ja tehtävien kriittinen arviointi 58 Mikko Nykänen

59 Toiminnan tehokkuus Fingrid 2011 Fingrid 2013 ITOMS ROW Maintenance Top Performers 2013 (kyselyyn osallistui 23 yhtiötä) Vuoden 2015 tulokset eivät vielä valmiit Kuinka kustannustehokkaasti Fingrid suoriutuu kunnossapidosta ja kuinka luotettava yhtiö on verrattuna vastaavassa asemassa toimiviin siirtoverkkoyhtiöihin? 59 Mikko Nykänen Julkinen

60 Kasvustonkäsittelyn henkilöstö Vastuu alueellisesta kunnonhallinnasta: Johtoaukean raivaus Reunavyöhykkeen puunkorjuu ja latvasahaus Töiden suunnittelu ja laadunvarmistus Erityiskohteet ja sopimusalueet Opastukset ja perehdyttäminen kasvustonkäsittelyssä Mika Kuivalainen Tero Ojarinta Joonas Vaaramaa 60 Mikko Nykänen Julkinen

61 Aikaperusteinen raivaus Selkeiden kokonaisuuksien kunnossapito pienentää riskiä "unohduksiin" hehtaarin raivauksen hallinnointi selkeää tietojärjestelmien hyödyntäminen ja töiden suunnittelu suoraviivaista Keskimääräinen kiertoaika vaihtelee maantieteellisistä syistä 4-6 (8) vuoteen työn viivyttämisellä ei saavuteta kustannussäästöjä 61 Mikko Nykänen

62 Reunavyöhykkeen puunkorjuu Reunavyöhykkeen käsittelyhistoriaa IVO / IVS / Fingrid Oyj Tapion selvitys reunametsien hoidosta 1960 Ilmoitus paikallislehdessä kehotuksella korjata kaadetut puut pois 1960 Puiden leimaus ja tilakohtainen kirjaus, ilmoitus ja korjuuaikaa, jonka jälkeen pystyssä olleiden kaato metsään Yhteismyynnin järjestäminen Puiden ostaja korjaa puut, ei leimausta Korjuun ja puunostajan järjestäminen, valtakirja kaikkien puiden kaatoon, korjuukulujen maksaminen 2016 Reunavyöhykkeen maapohja korvataan täyteen arvoon Reunavyöhykkeen puuston korvaukset ennallaan Reunavyöhykkeen maapohja korvattu 80-prosenttisesti Reunavyöhykkeen taimikot ja ennenaikaiset hakkuut (puuston odotusarvot) korvattu käytännössä suhteessa noin metriseen puustoon Lunastuskorvausten historiaa IVO / IVS / Fingrid Oyj Tapion metsämaan tuottoarvotaulukon yksikköhintoja korjataan kertoimella 1,5 Reunavyöhykkeen maapohja, taimikot ja odotusarvo korvataan kuten johtoaukea Kun entinen reunavyöhyke muuttuu uuden johdon johtoaukeaksi, korvauksissa ei huomioida reunavyöhykkeestä aiemmin maksettuja korvauksia 62 Mikko Nykänen Julkinen

63 Toimittajavalinta Sopimukset Tarjouskilpailu Toimittajarekisteri 63 Mikko Nykänen Julkinen

64 Toimittajavalinta Erilliset rekisterit raivaukseen ja reunavyöhykkeen puunkorjuuseen Luokittelu toimituskyvyn perusteella kahteen luokkaan Hyväksytyn yrityksen tulee olla vastuullinen toimija, joka täyttää taloudelliset ja laadulliset vaatimukset Toimittajarekisteri 64 Mikko Nykänen Julkinen

65 Toimittajavalinta Työkohdekohtainen evaluointi Evaluoinnissa huomioidaan hinnan ohella laadullisia tekijöitä Laadulliset tekijät perustuvat aiempiin havaintoihin kyseisen yrityksen toiminnasta Tarjouskilpailu 65 Mikko Nykänen Julkinen

66 Toimittajavalinta Sopimukset Vuosi kerrallaan Sopimusehtojen täyttämistä seurataan koko sopimuskauden ajan Sopimusehtojen täyttäminen edellytyksenä koko alihankintaketjussa 66 Mikko Nykänen Julkinen

67 Laadunseuranta Työn laadusta kerätty tieto vaikuttaa tarjousten evaluoinnin pisteytykseen Toimittajan suorittama laadunvalvonta tärkeässä asemassa Fingridin suorittamalla laadunvarmistuksella kontrolloidaan työn ohjeidenmukaisuus Harjoittelijoiden käyttö Havaintojen kirjaamisessa tullaan hyödyntämään mobiiliraportointia 67 Mikko Nykänen

68 Laatuseuranta 68 Mikko Nykänen Julkinen

69 Fingridin tavoitteena nolla tapaturmaa Fingridin tavoitteena on nolla tapaturmaa, ja työturvallisuus on tärkein prioriteettimme investoinneissa ja kunnossapidossa. Meille on tärkeää, että jokainen Fingridin työmailla työskentelevä pääsee kotiin terveenä ja turvallisesti - jokaisen työpäivän päätteeksi. Työmaamme eivät saa aiheuttaa vaaraa myöskään ulkopuolisille. Muun muassa Fingridin turvallisuutta koskevat sopimusehdot, päätoteuttajan turvallisuussuunnitelma ja lainsäädäntö ohjaavat toimintaa työmaalla. Työntekijöiden perehdytyksessä käytössä kolmesta perusmoduulista ja kahdeksasta syventävästä moduulista koostuva verkkokoulu. 69 Mikko Nykänen Julkinen

70 Työtapaturmataajuus ja työpaikkatapaturmien vakavuus Palvelutoimittajien työtapaturmataajuus 6 0 Yhdistetty työtapaturmataajuus (Oma henkilökunta & palvelutoimittajat) Työtapaturmataajuus = Vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien lukumäärä / miljoona tehtyä työtuntia 70 Mikko Nykänen Julkinen

71 Yksityistien käyttömaksu MTK ry:n, SLC rf:n, Suomen tieyhdistys ry:n ja Fingrid Oyj:n sopima suositus voimajohtojen kunnossapitotyössä tarvittavien teiden käytön korvauksesta Tavanomaista suurempien korjaustöiden ja voimajohtohankkeiden tienkäytöstä sovitaan erikseen Tielle aiheutuneet vauriot korvataan erikseen tai tie korjataan vähintään entiseen kuntoon 71 Mikko Nykänen

72 Maanomistajien tiedottaminen Maanomistajia tiedotetaan raivauksesta ja reunavyöhykepuiden käsittelystä Kirjeissä sekä toimittajan että Fingridin yhteystiedot Maanomistajalla mahdollisuus esittää toiveita Karttapalvelu, toimittaja, Fingridin asiantuntija 72 Mikko Nykänen Julkinen

73 Yhteistyö metsäalan toimijoiden kanssa Reunavyöhykkeen metsänhoidosta puuttuu metsäalalla yhtenäinen linja Tapion metsänhoito-ohje toimintaan voimajohtojen läheisyydessä Ennakoivalla käsittelyllä maanomistajalle parempi tuotto ja johdolle parempi käyttövarmuus 73 Mikko Nykänen Julkinen

74 Tapion metsänhoitokortin toimenpideketju 74 Mikko Nykänen Julkinen

75 Kaikesta huolimatta virheitä sattuu Tilanteen korjaaminen avainasemassa

76 Luontoarvojen huomioiminen Ympäristöselvitys Ennalta määriteltyjen tietolähteiden käyttäminen Kohteeksi paikkatietojärjestelmään Säilyminen Löydettävyys Hyödyntäminen Toimintaohje osana työohjetta Varmistutaan ohjeen noudattamisesta 76 Mikko Nykänen Julkinen

77 Monta tapaa hyödyntää johtoaluetta VIRKISTYS. Johtoalueella voi retkeillä, marjastaa ja sienestää. Johtoaukeat ovat perhosten ja monien kasvilajien suosimia elinympäristöjä. METSÄSTYS. Voimajohtoaukeita käytetään hyvän näkyvyyden vuoksi metsästykseen. Johtoaukeilla oleville vanhoille pelloille voi perustaa riistapeltoja. TIEN TAI ULKOILUREITIN PERUSTAMINEN. Voimajohtoalueella voi kuntoilla ja hiihtää. Tien, ulkoilureitin, latupohjan, frisbeegolf- tai kuntoradan perustamiseen on pyydettävä maanomistajan lupa. Laidunnus. Maisemapellot. Puutarhaviljely. Joulukuusten kasvatus. Perhospuisto. Mehiläispesät. Muistettava maanomistajan lupa ja tarvittaessa (turvallisuus)ohjeet voimajohdon omistajalta 77 Mikko Nykänen Julkinen

78 Kunnonhallinta 2020 Kasvustonkäsittely Neljä osaprojektia Asiakasverkon puuvarmuus Palvelutoimittajien laatu Työkohteiden priorisointi Purppuranahakan käyttö johtoaukean raivauksessa 78 Mikko Nykänen

79 ELVIS omaisuudenhallintajärjestelmä ArcGIS Omat työkalut raivauksen ja reunavyöhykepuiden käsittelyn suunnitteluun Maximo Sopimukset, töiden seuranta, laskutus Syclo töiden raportointi 79 Mikko Nykänen Julkinen

80 Yhteenveto Toimintamalli todettu tehokkaaksi Laatu vaikuttaa toimittajavalinnoissa Keskusteluyhteys maanomistajiin Turvallisuus tärkeä Ympäristö huomioidaan

81 Kiitos! Fingrid Oyj Läkkisepäntie Helsinki PL 530, Helsinki Puh Fax

82 Johtoalueen puustonkäsittely 12:30 Carunan toimintamalli johtoalueen puustonkäsittelyssä kunnossapitopäällikkö Petteri Palmumaa, Caruna Networks Oy 13:00 Fingridin käyttämät työmenetelmät johtoalueen puustonkäsittelyssä asiantuntija Joonas Vaaramaa, Fingrid Oyj 13:30 Maanomistajien kokemukset johtoalueen puustonkäsittelyssä lakimies Leena Penttinen, MTK 14:00 Johtoaukean puustonkäsittelyn kehityshankkeet Edelliset kehityshankkeet asiantuntija Tero Ojarinta, Fingrid Oyj Purppuranahakkaan käyttö johtoaukean raivauksessa asiantuntija Tero Ojarinta, Fingrid Oyj Puuston korkeusmallin käyttö reunavyöhykekäsittelyn suunnittelussa asiantuntija Joonas Vaaramaa, Fingrid Oyj 14:45 Tilaisuuden yhteenveto asiantuntija Mikko Nykänen, Fingrid Oyj 15:00 Päätöskahvi 82 Etunimi Sukunimi

83 Carunan malli johtoalueen puustonkäsittelyssä Johtoalueen puustonkäsittelypäivä Petteri Palmumaa Helsinki

84 Sisältö Caruna pähkinänkuoressa Carunan jakelualueet ja suurjänniteverkon sijainnit Kasvillisuuden ja puustonkäsittelyn periaatteet Ilmakuvauksen hyödyntäminen kasvustonkäsittelyssä Tarkastuksesta kasvustonkäsittelyyn Kokemukset Kehityskohteet ja -hankkeet

85 Caruna pähkinänkuoressa Carunan historia 1912 Carunan alku: Karuna-Sauvo Sähkö Usean pienen verkkoyhtiön osto Uudeksi nimeksi Länsivoima 1998 Fortum muodostui Imatran Voiman ja Nesteen yhdistymisestä 2000 Fortum Sähkönsiirto perustettiin Usean pienen verkkoyhtiön osto ja yhdistäminen Fortum Sähkönsiirtoon 2006 Fortum ostaa E.ON Finlandin, Fortum Espoo Distribution syntyi 2014 Fortum Distribution Finlandin (Fortum Espoo Distribution & Fortum Sähkönsiirto) osti Suomi Power Networks Caruna syntyi Carunan jakelualueet Avainlukuja Asiakasmäärä (PJ / KJ / SJ) / 800 / 44 Siirretty energia / vuosi 13.7 TWh Verkon pituus km Asiakastyypit Maaseutu 40 % Kaupunki/taajama 60 % Henkilöstö / Työllistämme / Välillisesti 270 / 2000 / 4000 hlö Vuosittaiset verkkoinvestoinnit 200 MEUR

86 Carunan jakelualueet ja suurjänniteverkon sijainti 86 Caruna Oy Lappi, Koillismaa, Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Etelä- Suomi Caruna Espoo Oy Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Joensuu Suurjänniteverkon tunnuslukuja (Voimajohdot/ sähköasemat) Lappi: 150 km / 9 kpl Koillismaa ja Kainuu: 501 km / 14 kpl Pohjanmaa: 132 km / 27 kpl Satakunta ja Pirkanmaa: 374 km / 28 kpl Varsinais-Suomi: 467 km / 45 kpl Etelä-Suomi: 298 km / 42 kpl Espoo: 109 km / 15 kpl Joensuu: 17 km / 5 kpl Yhteensä: 2050 km / 185 kpl

87 Kasvillisuuden ja puustonkäsittelyn periaatteet Kunnossapidon tarkastusten, raivausten ja hakkuiden tarkoituksena on varmistaa ihmisille ja omaisuudelle turvallinen toiminta sekä sähkönsiirron häiriöttömyys. Kunnossapitokäsikirja määrittää ilmajohtojen tarkastuksen sekä raivaus- ja reunavyöhykehakkuiden aikavälin. 1. Ilmajohtojen tarkastuksen yhteydessä määritetään johtokatujen raivaustarve sekä puuvarmuuden ylläpitämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Ilmajohtojen tarkastussykli on 3 vuotta (Adato verkostosuositus TA 1:97). Tarkastus voidaan suorittaa kävelytarkastuksin tai helikopterikuvauksesta saadun materiaalin perusteella (kuva- ja laserdata). 2. Johtokadun aluskasvillisuuden raivausta suoritetaan tarveperusteisesti. Aiemmin suoritettu määrätyin aikavälein. Jatkossa tarkastuksista ja laseranalyyseistä saatujen tietojen perusteella. Puustonkasvutiedon perusteella (kasvunopeus, kokemukset). Suoritetaan käsin tai koneellisesti. 3. Reunavyöhykehakkuu ja puuvarmuushakkuita suoritetaan tarveperusteisesti. Tarkastuksista ja laseranalyyseista saatujen tietojen perusteella. Puunkasvutiedon perusteella. Suoritetaan pääsääntöisesti reunavyöhykkeeltä koneellisesti kaiken ainespuun poistona ja sen ulkopuolelta yksittäisten puiden poistona. 87

88 Ilmakuvauksen hyödyntäminen kasvustonkäsittelyssä Miksi päädytty ilmakuvauksen hyödyntämiseen? Tarkka tieto verkkoalueen kasvuston nykytilasta (johtokatu, reunavyöhyke ja reunavyöhykkeen ulkopuoliset puut). Kasvuston ennustemallit ja niiden tarkentaminen kokemusten kautta. Seuranta, kohteiden tunnistaminen ja priorisointi. Kasvuston käsittelyn oikea ajoittaminen. Työn kohdistaminen kasvustonkäsittelyä vaativille alueille (tarkat tilaukset, työkohteiden kiinteistöt). Työn valvonta ja puuvarmuuden varmistaminen. Mittaustarkkuus n. +- 1,5 cm 88

89 Tarkastuksesta kasvustonkäsittelyyn Työmenetelmä urakoitsijan päätettävissä. Johtokadun raivaus pääsääntöisesti käsin tai koneellisesti raivaussahalla. Reunavyöhyke monitoimikoneella. Yksittäiset puunkaadot monitoimikoneella/metsurityönä. Maanomistajiin ollaan yhteydessä ja toimenpiteistä sovitaan ennen niiden suorittamista Koneiden kulkureitit ja puiden varastopaikat sovitaan maanomistajien kanssa etukäteen Ennen puuston käsittelyä reunavyöhykkeen takaraja ja kiinteistörajat merkitään maastoon Käsittely suoritetaan maanomistajan toiveiden mukaan: Reunavyöhykkeen täyshakkuuna, jolloin reunavyöhykkeeltä poistetaan kaikki ainespuu. Myös mahdolliset linjalle ylettyvät reunavyöhykkeen ulkopuolella olevat puut poistetaan sähkömarkkinalain vaatimuksien täyttämiseksi. Tarvittaessa suoritetaan lunastusrajojen mukainen hakkuu. Tarvittaessa suoritetaan johtokadun raivaus hakkuiden yhteydessä. Maanomistajalla on mahdollisuus pitää puut itse tai osallistua puiden yhteiskauppaan. 89 Alueverkon reunavyöhykekäsittely Reunavyöhykekäsittely = Reunavyöhykkeen puiden poisto sekä reunavyöhykkeen ulkopuolelta sähköturvallisuuden kannalta uhkaavien puiden poisto

90 Kokemukset Reunavyöhykehakkuita ja riskipuiden poistoa on nykyisellä mallilla käsitelty/käsittelyssä noin 2/3 suurjännitteisestä verkosta Nykymallin mukaisissa projekteissa Carunan projektipäällikkönä metsäalan konsultti. Projektit jaettu 2-4:n urakkaan. Urakassa yksi pääurakoitsija. Urakka käsittänyt hakkuita n km. Kohteiksi priorisoitu mm. Fingridin haarajohto-osuudet. Puuvarmuus varmistettu tehokkailla ja kohdennetuilla toimenpiteillä. Maanomistajatietojen selvitys etukäteen ja riskipuiden kohdennettu poisto. Puuvarmuus seuraaville vuosikymmenille. Reunavyöhykkeen kaiken ainespuun poistolla saavutetaan merkittävästi pidempiaikainen puuvarmuus kuin lunastusrajojen mukaisella käsittelyllä (lunastusrajojen mukainen käsittely n. 5 % käsitellystä johtopituudesta). Tarkastus, projektointi ja toimintamenetelmät tarkentuneet ja tehostuneet. Ilmakuvauksella hakkuiden toteuman ja puuvarmuuden varmistus Projektin kokonaisaikataulutus Asiakaskirjeiden muotoilu ja vastausaikataulu Asiakkaan saama hyöty. Puutavarasta markkinahinta. Puun hyödyntäminen (vrt. latvonta). Kerralla kuntoon. Helppous. 90

91 Kehityskohteet ja -hankkeet Kehityskohteita: Alustaraivauksien ajoittaminen tarkastuksien ja ennustemallien mukaan. Käytössä jakeluverkossa, laajempi hyödyntäminen suurjänniteverkossa. Sähköasemaympäristöjen puuvarmuuden varmistaminen lentokuvauksin. Kehityshanke: Johtoalueen puuston kitkentä. Vähentää mahdollisesti raivaustarvetta. 91

92 KIITOS

93 Julkinen Joonas Vaaramaa Fingridin käyttämät työmenetelmät johtoalueen kasvustonkäsittelyssä

94 Lukuja 2015 Työtunnit Raivaus ~ h Reunavyöhykkeiden käsittely ~ h Kiireviat ~ 1400 h Raivaus ha ~ 1,9 milj. Reunavyöhykkeiden hakkuu m3 ~ 500km ~ 2,3 milj. Reunavyöhykkeiden latvasahaus 218 km ~ 0,2 milj. 94 Joonas Vaaramaa Julkinen

95 Palvelutoimittajien osaamisen varmistaminen Tilaajavastuu Työsuunnitelma Turvallisuus- ja ympäristösuunnitelma Erityiskohteiden käsittelysuunnitelmat Pätevyyksien tarkastus Perehdytys 95 Joonas Vaaramaa Julkinen

96 Raivaus Raivaajan käsikirja Valikoiva raivaus Miestyö & koneraivaus Koneraivausta täydennettävä aina manuaalisesti Maanomistajille tiedotekirje ennen raivausten aloitusta 96 Joonas Vaaramaa Julkinen

97 Raivaus Työkohteet tulee raivata välisenä aikana Laskutuserät Työkohteet jaetaan n. 10 hehtaarin suuruisiin laskutuseriin Erikoiskohteet Raivaussopimusalueet "Luottoraivaaja" konsepti kehitteillä 97 Joonas Vaaramaa Julkinen

98 Johtoaukean leveyden mittaus ja merkitseminen Merkintä sinisellä "FINGRID OYJ JOHTOAUKEAN REUNA" kuitunauhalla Merkintä oikeaan leveyteen kaventumista riippumatta Mittaus ja merkintä pylvään kohdalta ja kahdesta kohdasta pylvään väliltä Rinnalla kulkevat johdot raivataan reunimmaiseen johtimeen asti 98 Joonas Vaaramaa Julkinen

99 Valikoiva raivaus Raivauksen yhteydessä johtoaukealle voidaan jättää vaarattomat katajat matalakasvuiset pensaat (pajut, tuomet,paatsamat ym.) luonnonpurojen varteen jätetään suojaavaa pensaikkoa Pylväsalat ja laivaväylätaulujen edustat raivataan aina paljaaksi Mikään jätettävä puu ei saa kasvaa vähimmäisetäisyyttä lähemmäs ennen seuraavaa raivausta 99 Joonas Vaaramaa Julkinen

100 Raivausohje & Raivauspöytäkirja 100 Joonas Vaaramaa Julkinen

101 Johtoalueen kasvuston kiireluokitus Tarkastuksissa johtoaukean kasvustolle annettava kiireluokitus 101 Joonas Vaaramaa Julkinen

102 Fingrid Oyj:n voimajohtoaukeiden raivaustyö Raivaaja: Raivaajan puh: 102 Raivaustyön tilaaja Fingrid Oyj Erkki Esimerkki puh Julkinen

103 Fingridin karttapalvelu 103 Joonas Vaaramaa Julkinen

104 Kasvusto lunastuslupapäätöksessä 104 Julkinen

105 Reunavyöhykehakkuu Urakoitsija hoitaa yhteismyynnin järjestämisen ja reunavyöhykkeiden puunkorjuun toteuttamisen Kaikille tiloille lähetetään tiedotuskirje ja valtakirja, jossa vaihtoehdot puustonkäsittelyyn 1. Osallistuminen yhteismyyntiin 2. Hakatut puut jäävät maanomistajalle 3. Puuston hakkuu lunastusrajojen mukaisesti Reunavyöhykkeen takana kasvavat sähköturvallisuutta vaarantavat puut kaadetaan reunavyöhykkeiden käsittelyn ohessa Julkinen

106 Reunavyöhykehakkuu Fingrid tekee ilmoitukset hakkuista kootusti ELY-keskukselle Toimittaja tekee selvityspyynnön metsälain 10 ym. huomioitavista kohteista Metsäkeskukselle Metsänhoitoyhdistysten informointi hakkuista Sidosryhmäyhteistyö Julkinen

107 Reunavyöhykehakkuu Puuston määrän arviointia ei suoriteta Fingridin toimesta Reunavyöhykkeen takaraja ja tilojen rajat tulee selvittää joko mittaamalla tai muulla luotettavalla tavalla ja ne on merkittävä tarpeen mukaan. Urakoitsija sopii teiden ja varastoalueiden käytöstä 107 Joonas Vaaramaa Julkinen

108 Reunavyöhykehakkuu Urakoitsija laatii kaikille erikoiskohteille erilliset työsuunnitelmat Hakkuista pidetään tilakohtaista kirjanpitoa Urakoitsija huolehtii työnaikaisesta laadunvarmistuksesta FG:n tarkastukset pistokoemaisesti Loppuraportti Tilakohtainen yhteenveto Poikkeamat, reklamaatiot ym. Julkinen

109 Reunavyöhykehakkuu Reunavyöhykkeen pito aina lunastusrajan mukaisessa kunnossa vaatisi pisimpien puiden kaatoa noin kolmen viiden vuoden välein Jatkuva puiden käsittely ei ole teknisesti, eikä taloudellisesti järkevää, sillä puut on myös korjattava pois metsästä Yksittäisten pitkien puiden hakkuu on myös käyttövarmuus ja työturvallisuusriski Julkinen

110 Helikopterisahaus Julkinen

111 Helikopterisahaus Johdinkorkeuden huomioiva sahausmenetelmä Informointi kuten reunavyöhykehakkuissa Ei palautettavaa valtakirjaa Helikopterisahauksen jälkeen n vuoden päästä reunavyöhykkeiden hakkuu Toimittaja dokumentoi systemaattisesti sahauksen laatua Julkinen

112 Helikopterisahaus Helikopterisahattu puusto kestää myrskyjä hyvin Ei sovellu kaikille kohteille Reunavyöhykkeen takana olevat ylipitkät haasteena Vaatii lähes aina täydentävää moottorisahatyötä Julkinen

113 Puuvarmuus 113 Etunimi Sukunimi Julkinen

114 Kiitos mielenkiinnosta! Fingrid Oyj Läkkisepäntie Helsinki PL 530, Helsinki Puh Fax

115 MTK:n organisaatio jäsentä Maanviljelijät Maaseutuyrittäjät Metsänomistajat Maataloustuottajayhdistykset 359 kpl Metsänhoitoyhdistykset 75 kpl Maataloustuottajain liitot 14 kpl Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto, ProAgria Keskusten Liitto, Suomen Yhteismetsät ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

116 Hyvä naapuri, hyvät välit Historia Nykyaika Maanomistajat ovat omillaan Verkkoinvestointien määrä kasvanut Sähkömarkkinalain vaatimukset muuttuneet Monet asiat ovat verkkoyhtiölle arkipäivää, mutta monesti ainutkertaista maanomistajalle TIEDOTUS PELISÄÄNNÖT

117 Tiedotus kuntoon Informointi kattavasti kaikista toimenpiteistä maanomistaja ei erota minkä lain tai oikeutuksen nojalla toimitaan Metsänhoitoyhdistyksen ja Mtk-liittojen tietokanavat käyttöön Selkeästi kontaktihenkilöiden yhteystiedot esiin Tarpeeksi reagointiaikaa Urakoitsijoiden koulutus Maanomistajan kontaktointi, jos on erityisiä toiveita

118 Pelisäännöt kuntoon Pelisäännöt kuntoon, jotta maanomistaja ei joutuisi aktivoitumaan! Kokonaisuus ratkaisee, yksittäiset virheet helposti pilaavat koko hankkeen Metsään jäävät yksittäiset puut oletukseksi se, että maanomistaja korjaa puut pois, ei se, että metsätuholaki sallii jättää puut maastoon korvataan kaksinkertaisena Puukuljetusten vahingot teille ja konesiirtojen vahingot peltoalueille naapureille aiheutuvat haitat jäävät usein korjaamatta Tarvitaanko johtoalueiden puuntonkäsittelyyn yhteinen toimintaohje? Jos maanomistaja kuitenkin joutuu aktivoitumaan, tästä pitäisi maksaa korvausta. Aktivoituminen vastaa lunastustoimituksen edunvalvontaa

119 Yhteistä tekemistä on

120 Julkinen Tero Ojarinta Kehityshankkeita liittyen voimajohtoalueisiin

121 Tutkimuksia ja selvityksiä 1994 IVO International Oy voimajohdot, raivauskiertoaikojen vaikutus johtoalueiden kasvillisuuden kehitykseen puuston juuriston kehittyessä pidemmällä kiertoajalla, vesominen lisääntyy lyhyt kiertoaika tasoittaa vesa- ja siemensyntyisten puiden kehittyminen tasavertaiseksi pidemmällä kiertoajalla saadaan havupuuta lehtipuiden joukkoon (maisema) 121 Tero Ojarinta Julkinen

122 Tutkimuksia ja selvityksiä 2000 Metsäntutkimuslaitos, Voimalinjalla latvottujen puiden sieni- ja hyönteistuhot. Osa 2. Puiden kunto kolme vuotta latvonnan jälkeen lahovian aiheuttama rungon arvon aleneminen oli latvotuissa männyissä vähäinen kolmessa vuodessa laho ei myöskään kuusessa ja koivussa ehtinyt tukkipuuhun asti tutkitun aineiston perusteella arvioidaan, että tukkipuuta aletaan lahovian takia menettää männyissä keskimäärin vasta n. 25 vuoden kuluttua latvonnasta. Kuusissa vastaava aika on keskimäärin vuotta ja koivuissa n. 14 vuotta. 122 Tero Ojarinta Julkinen

123 Tutkimuksia ja selvityksiä 2000 Metsäntutkimuslaitos, voimalinjojen käyttö hirvilaitumina johtoaukeat tarjoavat määrällisesti suhteellisen paljon ravintoa hirville 5 kilometriä pitkällä 60 metriä leveällä johtoaukealla riittää talvella kuukaudeksi ravintoa 3-4 hirvelle 1998 Fingrid, T&K hanke reunapuuston helikopterisahaus sahauksen mittaustarkkuus ja työn laatu hyvällä tasolla sahauksen kustannustaso tuottaa % säästön reunapuuston käsittelykustannuksiin 123 Tero Ojarinta Julkinen

124 Tutkimuksia ja selvityksiä 2001 Metsäntutkimuslaitos, voimajohtoaukeiden raivauksen vaikutukset virkistyskäyttöön ja maisemaan raivaukset helpottavat kulkemista johtoaukeilla ja avaavat kaukomaisemaa toisaalta kannot ja risut koettiin hankaloittavana tekijänä maisemanhoitoon kiinnitettävä huomiota mahdollisin erityisohjein 2001 Samuli Rinne, voimalinjan alla olevan raivauspuuston korjuukoe Sipplanniemessä Tällä hetkellä voimalinjan aluspuiden korjuu näyttää kuitenkin sen verran kalliilta, että se rajattaneen toistaiseksi paikkoihin, joissa korjuu on tarpeen maisema- ja virkistyskäyttöarvojen vuoksi Suomen ympäristökeskus, voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille 124 suuri merkitys perhosille vähenevien perinneniittyjen korvaajana kasvillisuuden merkitys vähäisempi, koska vaikuttavuutta saadaan vain kiertoaikoja lyhentämällä ja raivatun massan poistamisella Tero Ojarinta Julkinen

125 Tutkimuksia ja selvityksiä 2005 Suomen ympäristökeskus, voimajohtoraivauksen merkitys soiden päiväperhosille ja kasvillisuudelle avoimina, valoisina ja kosteina säilyvät johtoaukeat edesauttavat suolajiston säilymistä laji- ja yksilömäärien suhteen johtoaukeat lähes yhdenveroisia luonnontilaisten soiden kanssa 2005 Tmi Luontotieto Pertti Koskimies, tuulihaukan pesintä voimajohtopylväissä vuonna 2005 pylväisiin asennetut pöntöt kelpaavat tuulihaukalle ja selvitystä tehty vuoteen 2009 asti pylväät korvaavat pönttöjen asennuspaikkoina häviävät maatalouden rakennelmat peltoaukeilta 125 Tero Ojarinta Julkinen

126 Tutkimuksia ja selvityksiä 2006, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Voimajohtojen reunavyöhykkeiden puustonkäsittelyn ohjeistus ja reunapuiden käsittelymenetelmien hyväksyttävyys metsätalouden näkökulmasta reunavyöhykehakkuiden erityispiirteiden mukaan ottaminen Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapion ylläpitämiin metsänhoitosuosituksiin luotiin metsänhoitokortti, "Suurjännitejohtojen, kv, reunametsien hoito" 2006, Fingrid Oyj, sovellus kasvustonkäsittelyyn Luotiin sovellus, jossa omaisuudenhallinnan ELNET-järjestelmä ja MapInfokarttajärjestelmän avulla hallinnoidaan kasvustonkäsittelyyn liittyviä tehtäviä 126 Tero Ojarinta Julkinen

127 Tutkimuksia ja selvityksiä 2010 Fingrid Oyj:n verkkosivujen karttapalvelu toimii osana verkkoviestintää, jonka avulla sidosryhmät ja kuluttajat näkevät paikkaan sidottuna tietoa esimerkiksi raivauksista ja reunavyöhykehakkuista eri vuosina palvelun kautta on mahdollista antaa palautetta ja jättää lausuntopyyntöjä 2013 Fingrid Oyj, puidenpoisto virtajohtimista/virtajohtimien läheltä jännitetyönä Tavoitteena oli löytää menetelmä puiden poistoon niin, että työntekijät voivat säilyttää työn ajan vähintään 20 metrin turvaetäisyyden puun tyveen Menetelminä: puiden veto pois johtimien läheltä käyttäen jännitenarua, jännitetyököyttä ja painolinkoa (ensisijainen työmenetelmä) puiden poisto räjäyttämällä, jossa samoilla menetelmillä kuin puiden vedossa, vedetään räjähtävästä tulilangasta tehty panos puun rungolle 127 Tero Ojarinta Julkinen

128 Tutkimuksia ja selvityksiä Fingrid Oyj, liito-oravien kulkureittien toteutus johtoaukeille selvitettiin mahdollisuuksia toteuttaa "loikkapuita" 2015, ESA, Sharper Shape and Finnish geospatial research institute, SHARPERSAT Maintenance and Recovery of High Voltage Electricity Transport Systems tavoitteena yhdistää satelliittiaineistoa ja ultra keveiden lennokkien tuottamaa aineistoa kunnossapidon suunnittelun tueksi analyysin kehitys perustuen aineistomuutoksiin, joiden avulla toimenpiteet voidaan kohdistaa tarkasti 2016, Känkänen Riina, Kalliala Elina, Mustajärvi Kaisa, Voimajohtoalueiden ekosysteemipalvelut selvityksessä lähestyttiin voimajohtoaluiden tarjoamia mahdollisuuksia ekosysteemipalvelujen kautta 128 Tero Ojarinta Julkinen

129 Tutkimuksia ja selvityksiä Koneellisen raivauksen soveltuvuusselvitys Selvitys lintujen törmäysriskistä voimajohtoihin Pernajanlahdella Voimajohdon vaikutukset kiinteistöjen arvoon, väitöskirja Voimajohtojen maisemahaitan arviointi, kirjallisuusselvitys Voimajohtoaukeiden pesimälinnusto Etelä-Suomessa Voimajohtojen merkitys ojitettujen ja ojittamattomien soiden maaperäselkärangattomille, lopputyö Voimajohtoaukeat perhosten leviämisreitteinä, lopputyö Voimajohtoaluiden aluskasvillisuuden raivaus- ja hoito-opas. Voimajohtoalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia Nokian Luodon saari, Hätilännotko ja Tampereen Pohtola. 129 Tero Ojarinta Julkinen

130 Tarkempia tietoja ja lisää selvityksiä Fingrid Oyj Läkkisepäntie Helsinki PL 530, Helsinki Puh Fax

131 Julkinen Tero Ojarinta Purppuranahakka (Esityksessä käytetty METLA:n (nykyisin LUKE) aineistoja )

132 Luonnossa yleisesti esiintyvä lahottajasieni Purppuranahakka Soveltuvuutta vesakontorjuntaan tutkittu 1980-luvulta lähtien - Luke aloittanut 2015 kokeet, jossa käytetään tutkimuksissa tehokkaaksi tutkittuja risteymäkantoja Vaikutukset vesomiseen eri puulajeilla: - Koivulla tehokas 80 % vaikuttavuus - Haapa lähes samalla tasolla - Vaikutukset pihlajaan ja pajuihin vähäisempi Tehoon vaikuttaa ensisijaisesti puulaji, kannon läpimitta, levitysmenetelmä ja käytetty sienikanta Julkinen

133 Metlan koetuloksia pajun osalta vuodelta LINJANALUSKOE PAJULLA Kuolleet kannot, % kannoista % Kontrolli HY4 P Julkinen

134 Sienikäsittelyn vaikutus haapaan ja pihlajaan Haapa Pihlaja Kuolleisuus (%) Pelkkä raivaus Sienikäsittely * Kuolleisuus (%) Pelkkä raivaus 60 Sienikäsittely * * Julkinen

135 Sienikäsittelyn vaikutus koivuihin (Uusin R5 risteytys) Purppuranahakan vaikutus koivuihin R5 HY4 pelkkä raivaus?? kuolleisuus (%) vuosi Julkinen

136 Purppuranahakka tartunta ainoastaan vahingoittuneisiin lehtipuihin ja lehtipuiden kantoihin, ei havupuihin vaikutus näkyy kokeiden mukaan vasta muutaman vuoden kuluttua, jolloin useamman vuoden seuranta kokeissa välttämätöntä soveltuu lähinnä koneellisen raivauksen yhteyteen, jossa liuos levitetään raivauksen yhteydessä Julkinen

137 Purppuranahakka pystytäänkö sienen avulla pidentämään raivauskiertojen väliä? vähentääkö vesomista, jolloin raivausurakat helpottuvat ja tämä näkyy hehtaarihinnoissa? onko hyötyä, jos henkiin jäävät vesat joka tapauksessa vaativat raivauksen käytössä olevan 5-8 vuoden välein? tarvittavat luvat viranomaisilta ja maanomistajilta? - tällä hetkellä tuote ei ole hyväksyttyjen torjunta-aineiden listalla, joten käyttö vaatii poikkeusluvan käsittelyn lisähinta ja saatu hyöty? onko menetelmä kehittynyt (käytetty sieniaines) Fingridillä toteutetun kokeen jälkeen? Julkinen

138 Kiitokset! Fingrid Oyj Läkkisepäntie Helsinki PL 530, Helsinki Puh Fax

139 Julkinen Joonas Vaaramaa KUHA 2020: Työkohteiden priorisointi

140 Hankkeen tavoite Varmistaa kasvustonkäsittelyyn käytettävien varojen oikea kohdistaminen kehittämällä menetelmä työkohteiden kiireellisyyden priorisointiin. Parantunut kantaverkon puuvarmuus Kiireellisimmät kohteet käsitellään ensiksi -> puuvikojen todennäköisyys pienentyy Reunavyöhykehakkuiden kustannukset eivät lisäänny vaan ne kohdistetaan kustannustehokkaasti kiireellisyystarpeen mukaan Kiirevikalistan parantunut ajantasaisuus Vaikutus johtoalueen ulkopuolisiin puihin, hakkuukiilat 140 Joonas Vaaramaa Julkinen

141 Määrittelyt Projektissa luodaan menetelmä ja toimintatapa vaikuttaa työkohteiden valintaan siten, että kohteet käsitellään niiden kiireellisyysasteen edellyttämässä järjestyksessä Menetelmää sovelletaan vain Oulun eteläpuolella Projektissa ei määritellä työkohteita seuraaville 10 vuodelle Metsäkeskuksen laserkeilaaman CHM-latvusmallin hyödyntäminen 141 Joonas Vaaramaa Julkinen

142

143

144 Näkymää testiaineistosta 144 Joonas Vaaramaa Julkinen

145 Kiitos mielenkiinnosta! Fingrid Oyj Läkkisepäntie Helsinki PL 530, Helsinki Puh Fax