DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Suuri hemoglobiinipitoisuus. Eeva Juvonen ja Eero Ikkala
|
|
- Auvo Jurkka
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DIAGNOSTISIA ONGELMIA Suuri hemoglobiinipitoisuus Eeva Juvonen ja Eero Ikkala Normaalia suurempi hemoglobiinipitoisuus, hematokriittiarvo tai punasolumäärä voi liittyä sekundaarisena moniin tauteihin. Sekundaarista erytrosytoosia saavat aikaan hypoksiset tilat (mm. keuhkosairaudet ja synnynnäiset sydänviat), joissa hemoglobiinin toiminta on häiriintynyttä (vahvasti happea sitovat perinnölliset hemoglobiinit) sekä erytropoietiinin tuotannon tai toiminnan häiriöt (kasvaimet, perinnölliset säätelyhäiriöt). Erytrosytoosin syynä saattaa olla myös myeloproliferatiivisten sairauksien ryhmään kuuluva pahanlaatuinen veritauti, polycythaemia vera. Diagnostiikassa pyritäänkin viime kädessä erottamaan polycythaemia vera muista erytrosytooseista, koska hoidolla voidaan vaikuttaa sitä potevien ennusteeseen merkittävästi. Erytrosytoosin syy on usein ilmeinen, esimerkiksi keuhko- ja sydänsairauksien yhteydessä, eikä verenkuvaa ja kliinistä tutkimusta mittavampia selvittelyjä tarvita. Karboksihemoglobiinin määritystä tulee harkita, kun epäillään ketjupolttajan erytrosytoosia. Anamneesi saattaa tuoda esiin viitteitä suvussa esiintyvästä perinnöllisestä vahvasti happea sitovasta hemoglobiinista ja suunnata tutkimuksia hemoglobiinin isoelektrisen fokusoinnin ja hemoglobiinin happiaffiniteetin suuntaan. Polycythaemia veraa epäiltäessä pernan huolellinen palpaatio ja luuydintutkimus kuuluvat täydellisen verenkuvan ohella perustutkimuksiin. Polycythaemia veran diagnoosi on jokseenkin varma, jos potilaalla on erytrosytoosi, trombosytoosi, leukosytoosi ja palpoitava perna. Harvinaisempia tutkimuksia kuten hematopoieettisten kantasolujen in vitro -viljelyä tai erytropoietiinin määrittämistä tarvitaan, jos diagnoosi jää epävarmaksi. Normaalitilanteessa kehon kokonaispunasolutilavuus (kokonaispunasolumassa) on vakaa. Sen sijaan veren punasoluarvoissa eli hemoglobiinipitoisuudessa (B-Hb), punasolujen lukumäärässä (B-Eryt) ja hematokriittiarvossa (B- Hkr) tapahtuu vuorokauden ajasta ja useasta muusta syystä johtuvia vaihteluja. Punasoluarvoja suurentavia vaihteluja tapahtuu erityisesti äkillisissä tilanteissa, kuten kuivumistiloissa ja palovammoissa, ja pitkään kestävässä fyysisessä rasituksessa. Pitkäaikaistakin punasoluarvojen suurenemista todetaan monien hyvin erilaisten tilojen yhteydessä. Tarkastelemme tässä vain näitä tiloja. Punasolujen lukumäärän lisääntyminen, erytrosytoosi, voi olla suhteellista tai absoluuttista. Suhteellisessa erytrosytoosissa kehon kokonaispunasolutilavuus ei lisäänny. Absoluuttisessa erytrosytoosissa punasolutilavuuden kasvu on todellista. Tällöin erytrosytoosi voi olla primaarista tai sekundaarista (taulukko 1). Primaarisessa erytrosytoosissa punasolujen tuotanto on autonomista, erytropoietiinista riippumatonta, ja sekundaarisessa muodossa taas erytropoietiinin tuotanto on lisääntynyt tai sen vaste on muuntunut. Suhteellinen erytrosytoosi On arvioitu, että kahdella kolmasosalla potilaista, joilla hematokriitti on normaalia suurempi, kehon kokonaispunasolutilavuus on normaa- Duodecim 113: ,
2 Taulukko 1. Erytrosytoosit. Suhteellinen erytrosytoosi Sekundaariset erytrosytoosit Pienentynyt valtimoiden happiosapaine matala ilmanpaine alveolaarinen hypoventilaatio diffuusiohäiriö perfuusioventilaatioepäsuhde oikovirtaus oikealta vasemmalle Häiriö hemoglobiinin toiminnassa CO-hemoglobiini, methemoglobiini vahvasti happea sitovat hemoglobiinit 2,3-bisfosfoglyseraatin puutos Häiriö erytropoietiinin tuotannossa tai toiminnassa familiaalinen liikatuotanto hypernefrooma ja eräät muut kasvaimet munuaisperäiset syyt Primaarinen polysytemia eli polycythaemia vera lin rajoissa tai vain lievästi lisääntynyt (Messinezy ja Pearson 1993). Erytrosytoosin syynä on joko plasmatilavuuden supistuminen tai kokokehon ja laskimoiden veren hematokriittiarvojen suhteen (normaalisti 0.9) pieneneminen, jonka syynä lienee punasolujen normaalia suurempi siirtyminen kapillaareista suuriin suoniin. Kyseessä on varsin epäyhtenäinen ja vaikeasti määritettävä potilasryhmä. Osa»potilaista» edustaa viitealueen ääripäätä, osalle on kehittymässä absoluuttinen erytrosytoosi ja osalla kyse on»todellisesta» suhteellisesta erytrosytoosista. Potilaiden enemmistö on miehiä ja ikä vaihteleva, mutta keskimäärin potilaat ovat nuorempia kuin primaarista polysytemiaa eli polycythaemia veraa (PV) sairastavat. Ylipainoisuus, hypertensio, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö ovat yleisiä tässä potilasryhmässä. Verenpaineen hoitoon käytetyt diureetit suurentavat osaltaan hemoglobiiniarvoa, mutta suhteellista erytrosytoosia esiintyy myös hypertensiopotilailla, jotka eivät käytä diureetteja. Erytrosytoosia ei tarvitse hoitaa, vaan huomio tulisi suunnata kardiovaskulaaristen tapahtumien ehkäisyyn hoitamalla hypertensiota ja vaikuttamalla elämäntapoihin. Sekundaariset erytrosytoosit Erytropoietiini ja erytropoietiinireseptorit. Punasolutilavuuden säätelyyn osallistuvat todennäköisesti munuaisissa sijaitsevat kudosten hapensaantia aistivat sensorit, jotka säätelevät munuaisten erytropoietiinin eritystä. Erytropoietiini on glykoproteiinihormoni, tärkein humoraalinen punasolujen tuotannon säätelijä, joka lisää tuotantoa luuytimessä niin, että pieninä pitoisuuksina vaikutus kohdistuu vain varsin kypsään erytrooiseen kantasoluun mutta suurilla pitoisuuksilla myös varhaisten kantasolujen jakautumisaktiivisuus lisääntyy. Sekundaarinen erytrosytoosi liittyy tavallisesti erytropoietiinin joko tarkoituksenmukaiseen (kudosten hapensaannin korjaaminen) tai epätarkoituksenmukaiseen lisääntyneeseen eritykseen. Hyvin harvinaisena erytrosytoosin syynä saattaa olla poikkeuksellinen erytropoietiiniherkkyys. Olemme kuvanneet suuren pohjoissuomalaisen suvun, jossa erytropoietiiniherkkyydestä johtuva erytrosytoosi periytyy autosomissa vallitsevasti (Juvonen ym. 1991). Mutaation kantajien hemoglobiiniarvot ovat selvästi suurentuneet (naiset g/l ja miehet g/l), mutta erytrosytoosiin ei näytä liittyvän merkittäviä ongelmia eikä sitä tule hoitaa niin kuin ei yleensäkään perinnöllistä erytrosytoosia. Samanlaista erytropoietiinireseptorin mutaatiota ei ole kuvattu muualta. Erytropoietiinin epätarkoituksenmukainen tuotanto. Epätarkoituksenmukaisen suuresta veren erytropoietiininpitoisuudesta johtuva erytrosytoosi liittyy joko munuaissairauksiin, kasvaimiin tai äärimmäisen harvinaiseen perinnölliseen poikkeavuuteen erytropoieesin säätelyssä. Munuaissairauksissa erytrosytoosia on todettu yksittäisten munuaiskystien, polykystisen munuaistaudin ja hydronefroosin yhteydessä. Yleensä erytrosytoosi on lievä tai sitä ei esiinny lainkaan, mutta hemoglobiinipitoisuus on suurempi kuin uremiassa olettaisi olevan. Munuaisvaltimoiden ahtauman yhteydessä yksittäisillä potilailla on kuvattu erytrosytoosia, ja myös munuaisensiirtoon saattaa liittyä ohimenevä erytrosytoosi. Sekä hyvän- että pahanlaatuisten kasvaimien yhteydessä voi esiintyä erytrosytoosia. Tavallisin on munuaiskarsinoomaan liittyvä erytrosytoosi, 1056 E. Juvonen ja E. Ikkala
3 jonka kuvasi ensimmäisenä suomalainen Forssell (1946). Erytrosytoosia on esiintynyt lisäksi mm. maksan, pikkuaivojen, kohdun, lisämunuaisten, keuhkon, kateenkorvan ja imusolmukkeiden kasvaimien yhteydessä. Todennäköisesti kasvain tuottaa erytropoietiinia tai sen tavoin vaikuttavaa ainetta. Paikalliset verenkierron häiriöt ja erytropoietiinin puutteellinen hajoaminen voivat myös olla syynä. Lopullinen varmistus kasvaimesta erytrosytoosin syynä saadaan, mikäli kasvaimen poisto johtaa erytrosytoosin katoamiseen. Hypoksinen erytrosytoosi. Punasolujen tärkein tehtävä on hapen kuljettaminen keuhkoista kudoksiin. Kudosten hapensaantiin vaikuttavat mm. hengitystaajuus ja -tilavuus, keuhkojen diffuusiokapasiteetti, sydämen toiminta (cardiac output), punasolutilavuus, hemoglobiinin happiaffiniteetti, virtausolosuhteet kudoksissa ja ilman happiosapaine. Elimistö korjaa lyhytaikaiset muutokset kudosten hapensaannissa tai hapentarpeen hetkellisen lisääntymisen esimerkiksi rasituksen yhteydessä säätelemällä hengityksen ja sydämen toimintaa sekä verenkierron jakautumista elimistön eri osien välillä ja muuttamalla hemoglobiinin happiaffiniteettia. Pitkäaikaisessa hypoksiassa kehon punasolutilavuus lisääntyy, plasmatilavuus saattaa pienentyä ja jossain määrin myös kudosten verisuonitus voi muuttua. Korkealla vuoristossa olevat sopeutuvat ilman matalaan happiosapaineeseen oleskelun alkupäivinä suurentamalla hengityksen minuuttitilavuutta ja syketaajuutta sekä vähentämällä hemoglobiinin happiaffiniteettia. Pitkäaikainen oleskelu suurentaa punasolutilavuutta. Yli metrin korkeudessa pysyvästi asuvien terveydentila ja elinikä näyttävät olevan samanlaiset kuin merenpinnan tasossa asuvilla, vaikka punasolutilavuus on jopa kaksinkertainen. Aina kompensaatio ei kuitenkaan onnistu, ja hypoventilaation seurauksena saattaa kehittyä krooninen vuoristotauti, jolle ominaisia piirteitä ovat punasolutilavuuden kohtuuton kasvu, hyperviskositeetti ja oikean kammion vajaatoiminta. Kroonisiin keuhkosairauksiin liittyvät punasoluarvojen muutokset ovat mekanismiltaan monimutkaisia ja korreloivat usein huonosti hypoksian asteeseen. Ei ole täysin selvää, miksi näin on, mutta osasyynä on ainakin samanaikainen plasmatilavuuden lisääntyminen, joka peittää osittain punasolutilavuuden kasvua. Koko kehon punasolutilavuus korreloikin hemoglobiinipitoisuutta ja hematokriittiä selvemmin hypoksian asteeseen. Osalla potilaista erilaiset tulehdustilat ja infektiot kuitenkin jarruttavat erytropoieesia ja vähentävät punasolujen tuotantoa luuytimessä. Alveolaarinen hypoventilaatio, idiopaattisena tai lihavuuteen liittyvänä, sekä keuhkosairaudet, joissa diffuusio on vaikeutunut tai ventilaatio-perfuusio on häiriintynyttä, voivat aiheuttaa hemoglobiinipitoisuuden kasvua. Uniapnea ja asentohypoventilaatio ovat erityistilanteita, joissa saattaa kehittyä hypoksia ja erytrosytoosi ilman merkittävää keuhkosairautta. Yksittäinen valtimoveren happisaturaation määritys ei aina selvitä näissä tiloissa erytrosytoosin syytä. Hypoventilaatio saattaa johtua myös keuhkojen ulkopuolisesta syystä, kuten hengityskeskuksen vaurioitumisesta tai rintakehän liikkeitä vaikeuttavasta lihassairaudesta. Synnynnäisiin sydänvikoihin, joissa esiintyy oikovirtaus oikealta vasemmalle ja valtimoveren happipitoisuus on siitä syystä pieni, liittyy tavallisesti syanoosi, rumpupalikkasormet ja huomattava erytrosytoosi. Punasolutilavuuden merkittävään kasvuun liittyvät oireet, kuten tromboosit ja vuodot, ovat mahdollisia, ja viskositeetin suurentumisen vuoksi joudutaan joskus tekemään venesektioitakin. Myös hankinnaisiin sydänvikoihin saattaa liittyä lievä erytrosytoosi, joka korreloi sydämen vajaatoiminnan asteeseen. Häiriötä, jonka tupakointi aiheuttaa hemoglobiinin toiminnassa, on arveltu lievän erytrosytoosin tavallisimmaksi syyksi (Aitchison ja Russell 1988). Useat mekanismit vaikuttavat tällöin erytrosytoosin syntyyn. Hiilimonoksidi sitoutuu hemoglobiiniin noin 200 kertaa herkemmin kuin happi. Samalla se siirtää oksihemoglobiinin dissosiaatiokäyrää vasemmalle niin, että hapen vapautuminen hemoglobiinista kudoksiin vaikeutuu. Vahvasti happea sitovat hemoglobiinin mutaatiot, joita nykyisin tunnetaan yli sata, johtavat myös erytrosytoosiin. Kaksi näistä mutaatioista, Hb Helsinki ja Hb Linköping, ovat Suomessa yllättävän tavallisia. Muutamia vuosia sitten SPR:n Veripalvelussa koottiin runsaan henkilön otos verenluovuttajista, joiden hemoglobiiniarvo oli suurehko. Tämän aineiston ja Suuri hemoglobiinipitoisuus 1057
4 suomalaisten hemoglobiiniarvojen jakauman perusteella arvioitiin Hb Helsingin esiintyvyydeksi 9 : ja Hb Linköpingin 4 : Jälkimmäiselle hemoglobiinille, jonka nimitys oli meillä tätä ennen Hb Sauna, antoivat nimen suomalaisia siirtolaisia tutkineet ruotsalaiset kollegamme (Berlin ym. 1987). Muutama muukin suuren happiaffiniteetin omaavan hemoglobiinin kantaja on todettu Suomessa, joten on perusteltua, että hemoglobiinin isoelektrinen fokusointi tai happiaffiniteetin määritys kuuluvat meillä erytrosytoosin erotusdiagnostiikkaan. Primaarinen erytrosytoosi, polycythaemia vera Polycythaemia vera on myeloproliferatiivisten sairauksien ryhmään kuuluva pahanlaatuinen veritauti, jolle on ominaista erytropoietiinista riippumaton punasolujen lisääntynyt tuotanto ja erytrosytoosi. Trombosytoosi (50 %:lla), leukosytoosi (70 %:lla) ja splenomegalia ovat myös tavallisia löydöksiä. Potilaiden keski-ikä on vuotta, mutta tautia on kuvattu kaikenikäisillä. Ilmaantuvuutta ei tiedetä tarkasti. Kyseessä on kuitenkin suhteellisen harvinainen tauti, ja Yhdysvalloissa ja Euroopassa ilmaantuvuudeksi on arvioitu 5 15 uutta potilasta miljoonaa asukasta kohden vuodessa. Tauti kehittyy hitaasti, ja verenkierto-ongelmien, hypervolemian ja hyperviskositeetin aiheuttamat oireet, kuten päänsärky, huimaus, hikoilu, näköhäiriöt ja kutina, ovat epäspesifisiä. Tromboottisia ongelmia esiintyy 30 %:lla potilaista. Ne ovat suurin syy sekä kuolleisuuteen että sairastavuuteen. Tromboosit eivät ole millään mittarilla ennakoitavissa, mutta ikä ja aikaisemmat tromboosit lisäävät riskiä. Myös vuodot, kuten ulkus ja muut ruoansulatuskanavan vuodot, ovat tavallisia ongelmia samoin kuin suurentuneesta pernasta aiheutuvat kivut sekä kihti. Kliinisen tutkimuksen löydökset ovat varsin vähäisiä ja rajoittuvat punakkuuteen tai syanoosiin sekä suurentuneeseen pernaan, joka on ainoa erotusdiagnostisestikin merkittävä löydös. Kohonnut verenpaine todetaan usein. Taudinkulku voidaan jakaa evoluutiovaiheeseen, erytrosytoosivaiheeseen, inefektiiviseen vaiheeseen ja postpolysyteemiseen myelooiseen metaplasiavaiheeseen. Pienellä osalla PV:n eteneminen leukemiaksi kuuluu taudin luonnolliseen kulkuun, mutta yleensä leukemisaatio liittyy hoitoihin. Hoitamattoman PV-potilaan mediaanielinikä on noin 5 6 vuotta; hoito keskimäärin kaksinkertaistaa odotettavissa olevan eliniän. Hoidon tavoitteena on komplikaatioiden estäminen. Yleensä hoito aloitetaan venesektioilla, jotka vaikuttavat hypervolemiasta ja hyperviskositeetista aiheutuviin oireisiin mutta eivät esimerkiksi hypersplenismiin, kutinaan tai trombosytoosiin. Pelkkä trombosytoosi ei näyttäisi lisäävän tromboosiriskiä, vaan vaaraa suurentavat yli 70 vuoden ikä, aikaisemmat tromboosit ja tiheä venesektioiden tarve (yli kuudesti vuodessa). Riskipotilailla tulisi harkita myelosuppressivista hoitoa. Diagnostiikka Epäselvän erytrosytoosin diagnostiikassa päästään varsin pitkälle pelkillä perustutkimuksilla eli verenkuvalla, anamneesilla ja kliinisellä tutkimuksella. Jos erytrosytoosille ei löydy ilmeistä syytä, tarvitaan tarkempia selvityksiä. Erytrosytoosin selvittely tähtää viime kädessä PV:n erottamiseen muista erytrosytooseista, koska hoidolla voidaan merkittävästi parantaa PV-potilaiden ennustetta. Polycythemia vera Study Group (PVSG) laati vuonna 1967 laajaa monikeskustutkimusta varten taudin diagnostiset kriteerit, joita on pyritty käyttämään kliinisessä rutiinityössäkin (Berlin 1975). Moni selvästi PV:tä poteva jää kuitenkin kriteereiden ulkopuolelle. Niinpä mm. Hoffman ja Boswell (1995) ovat ehdottaneet käytännöllisempiä ja joustavampia kriteereitä (taulukko 2), joihin kuuluu myös uudempia tutkimusmenetelmiä, kuten seerumin erytropoietiinikonsentraation mittaaminen ja hematopoieettisten kantasolujen viljelyt. Punasoluarvoja (B-Hb, B-Eryt ja Hkr) on aina tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. Hankinnaisissa erytrosytooseissa hemoglobiinipitoisuus saattaa olla huomattavan raudanpuutteen vuoksi normaali, vaikka erytrosyyttimäärä onkin selvästi kasvanut. Täydellinen verenkuva kuuluu myös perustutkimuksiin. Leukosytoosin tai tarkemmin neutrofilian ja trombosytoosin esiintyminen viit E. Juvonen ja E. Ikkala
5 Taulukko 2. Polycythaemia veran diagnostiset kriteerit Hoffmanin ja Boswellin (1995) mukaan. 1. Lisääntynyt punasolumassa 2. Valtimoveren happiosapaine normaali 3. Splenomegalia 4. Trombosytoosi (> 400 x 10 9 /l) ja leukosytoosi (> 12 x 10 9 /l) 5. Hypersellulaarinen luuydin ja megakaryosyyttien määrä lisääntynyt sekä tyhjät rautavarastot luuytimessä 6. Seerumin erytropoietiiniarvo pieni + kohta 1 7. Poikkeava proliferaatiokapasiteetti = spontaani erytrooinen kasvu in vitro -viljelyissä Diagnoosi edellyttää neljän kohdan täyttymistä. taavat polycythaemia veraan. Lisäviitteitä vaikkakaan ei varmaa diagnoosia voidaan tällöin saada luuydinaspiraatista. PV:ssä löydös vaihtelee normaalista hyvinkin runsassoluiseen luuytimeen, jossa erityisesti megakaryosyyttien runsaus ja morfologiset poikkeavuudet ovat silmiinpistäviä. Rautavarastot ovat PV:ssä ja usein myös muissa hankinnaisissa erytrosytooseissa hyvin niukat. Verenkuvan ja luuydintutkimuksen ohella pernan huolellinen palpointi kuuluu PV:tä epäiltäessä perustutkimuksiin. Palpoitava perna yhdistyneenä em. löydöksiin antaa jo jokseenkin varman diagnoosin. Vain kaikututkimuksella todettavaa pernan lievää suurentumista ei voida pitää yhtä diagnostisena löydöksenä, koska kaikututkimuksia pernan koosta muissa erytrosytooseissa ei ole julkaistu. Vatsan alueen kaikututkimus kuuluu kuitenkin herkästi erytrosytoosin tutkimusvalikoimaan, koska sillä saadaan pernan lisäksi tietoa myös muista elimistä, ennen kaikkea munuaisista, sekä mahdollisista vatsan alueen kasvaimista. Mikäli vain osa em. kriteereistä täyttyy, jää PV:n diagnoosi epävarmaksi. Tällöin erytrooisten kantasolujen in vitro -viljelyä on mahdollista käyttää apuna diagnostiikassa. Myeloproliferatiivisissa taudeissa erytrooisten kantasolujen pesäkekasvu on autonomista, erytropoietiinista riippumatonta spontaanikasvua. Normaalit erytrooiset kantasolut eivät kykene pesäkekasvuun ilman erytropoietiinin lisäämistä viljelyseokseen. Vaikka kantasoluviljely on hyvä menetelmä»puhtaana» erytrosytoosina manifestoituvan PV:n diagnosoimiseksi, sitä ei kuitenkaan suositella ensimmäiseksi rutiinitutkimukseksi. Menetelmä on vaativa ja työläs, eikä sitä ole riittävän hyvin vakioitu. Kantasoluviljelyjä tehdään vain 1 2 yliopistosairaalassa, joten tutkimuksen saatavuuskin on ongelmallista. Ennen viljelyä kannattaakin selvitellä muiden erytrosytoosien mahdollisuutta. Kun otetaan huomioon vahvasti happea sitovien hemoglobiinien yleisyys maassamme, on hemoglobiinin isoelektrinen fokusointi tai hemoglobiinin happiaffiniteetin määritys usein aiheellinen. Näitä voidaan pitää ensimmäisenä tutkimuksina, jos potilas kertoo sukulaistensa hyvistä veriarvoista. Punasoluarvojen suureneminen ei aina merkitse kehon punasolutilavuuden kasvua. Niinpä viimeksi mainitun määrittäminen on joskus tarpeen. Suhteellisen erytrosytoosin toteaminen säästää useat potilaat tarpeettomilta lisätutkimuksilta. Toisaalta on hyvä muistaa, että kun hematokriitti on yli 60 %, punasolutilavuuskin on aina suurentunut eikä määritystä tarvita. PVSG:n kriteerit edellyttävät myös valtimoveren happikyllästeisyyden määritystä. Tavallinen kliininen perustutkimus kuitenkin paljastaa useimmat arteriaalista hypoksiaa aiheuttavat sairaudet, niin että määrityksellä itse asiassa etsitään harvinaisia, sentraalisesta tai muusta hypoventilaatiosta johtuvia hypoksioita. Yksittäinen määritys ei myöskään paljasta ajoittaista, esimerkiksi yöllistä hypoksiaa. Karboksihemoglobiinista johtuva erytrosytoosi ei tule esiin tavanomaisella happikyllästeisyyden määrityksellä, vaan ketjupolttajan erytrosytoosia epäiltäessä on määritettävä karboksihemoglobiini. Tämän olemmekin käytännön työssä määrittäneet huomattavasti useammin kuin valtimoveren happikyllästeisyyden. Erytropoietiinin luotettava määritys on viime vuosina tarjolle tullut tutkimus. PV:ssa erytropoietiiniarvo on pieni tai normaali, sekundaarisissa erytrosytooseissa taas suurentunut tai normaali. Määrityksen erotusdiagnostinen arvo onkin suhteellisen vähäinen, ja sen käyttö rajoittuu ongelmatilanteisiin. Suuri hemoglobiinipitoisuus 1059
6 Lopuksi Tuoreessa hematologian oppikirjassa Hoffman ja Boswell (1995) kehotetaan käyttämään erytrosytoosin erotusdiagnostiikassa tervettä järkeä, mihin ei liene mitään vastaan sanomista. Huolellinen anamneesi sukutietoja unohtamatta, perusteellinen kliininen tutkimus ja täydellinen verenkuva antavat useimmiten niin selviä viitteitä, että diagnoosin lopulliseen varmistukseen tarvitaan korkeintaan pari lisätutkimusta. Laajempaa tutkimusvalikoimaa tarvitaan yleensä vain joidenkin hankinnaisten»puhtaiden» erytrosytoosien selvittelyissä, jotka on tarkoituksenmukaisinta suorittaa hematologian yksikössä. Kirjallisuutta Aitchison R, Russell N: Smoking a major cause of polycythemia. J R Soc Med 81: 89 91, 1988 Berlin G, Wranne B, Jeppsson J-O: Hb Linköping (β36 Pro-Thr): A new high oxygen affinity hemoglobin variant found in two families of Finnish origin. Eur J Haematol 39: , 1987 Berlin N: Diagnosis and classification oh the polycythemias. Semin Hematol 12: , 1975 Forssell J: Polycytemi vid hypernefrom. Nord Med 30: , 1946 Hoffman R, Boswell S H: Polycythemia vera. Kirjassa: Hematology, basic principles and practice, s Toim. R Hoffman ym. Churchill Livingstone, New York 1995 Ikkala E, Koskela J, Pikkarainen P, Rahiala E-L, ym.: Hb Helsinki: a variant with a high oxygen affinity and a substitution as a 2,3-DPG binding site (β82(ef6)lys-met). Acta Haematol 56: ,1976 Juvonen E, Ikkala E, Fyhrquist F, Ruutu T: Autosomal dominant erythrocytosis caused by increased sensitivity to erythropoietin. Blood 78: , 1991 Messinezy M, Pearson T: Apparent polycythaemia: diagnosis, pathogenesis and management. Scand J Haematol 51: , 1993 EEVA JUVONEN, dosentti, erikoislääkäri EERO IKKALA, professori HYKS:n sisätautien klinikka Helsinki Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle
Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia?
Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia? HUS ALUEELLINEN KOULUTUSPÄIVÄ ( hematologia) 16.4.2016 Minna Lehto Sisätautien ja kl. hematologian erikoislääkäri William Dameshek, 1951 Myeloproliferatiiviset
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotMiksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotMitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla
LisätiedotReumapotilaan hematologiaa
Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotKroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala
Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala AGENDA Anemia Määritelmiä Anemian seuraukset Vallitsevuus ja ilmaantuvuus Anemia syyt Kroonisen taudin anemian
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotPerusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.
Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,
LisätiedotLääkevalmisteella ei enää myyntilupaa
PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo
LisätiedotSoluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle
Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotSISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA
1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa
LisätiedotVerenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa
Verenkuvatutkimus Mitä vikaa veressä, verenkuvan tulkintaa Eeva Juvonen, oyl SPR Veripalvelu Yksi yleisimmistä tutkimuksista Automaattiset solulaskimet ovat hyvin kehittyneitä ja luotettavia Yleensä EDTA-näyte
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Retacrit 1 000 IU/0,3 ml injektioneste, liuos, esitäytetyssä ruiskussa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi esitäytetty ruisku sisältää 1 000
LisätiedotVuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa
Lisätiedot*Valmistetaan yhdistelmä-dna-tekniikalla kiinanhamsterin munasarjasoluissa (CHO).
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Retacrit 40 000 IU/1,0 ml injektioneste, liuos, esitäytetyssä ruiskussa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi esitäytetty ruisku sisältää 40 000 epoetiini zeetaa* (yhdistelmä-dna-tekniikalla
LisätiedotKROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1
KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotPolycythaemia vera ja essentiaalinen trombosytemia
Tero Pirttinen ja Marjatta Sinisalo Polycythaemia vera ja essentiaalinen trombosytemia Polycythaemia vera ja essentiaalinen trombosytemia ovat klonaalisia luuytimen sairauksia, joihin liittyy luuytimen
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotBiokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi
Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen
LisätiedotVerenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016
Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotRunsaat kuukautiset Käypä hoito
Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat
LisätiedotH E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T
H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T U L L A A N T T A L A I N E N, L T, K E U H K O S A I R A U K S I E N J A A L L E R G O L O G I A N E L.
LisätiedotPCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö
PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Eporatio 1 000 IU / 0,5 ml injektioneste, liuos esitäytetyssä ruiskussa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi esitäytetty ruisku sisältää 1 000
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotInhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa
Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Klaus Olkkola Lääkeaineen vaikutusten ymmärtäminen edellyttää, että sekä kyseisen aineen farmakokinetiikka että farmakodynamiikka tunnetaan. Farmakokinetiikka
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.
D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotKATSAUS. Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito. Allan Rajamäki ja Kari Punnonen
KATSAUS Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito Allan Rajamäki ja Kari Punnonen Verenvuoto-oireisilla potilailla raudanpuuteanemian diagnoosiin riittää tavallisesti punasoluindeksien tarkastelu. Jos
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
Lisätiedot19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotKaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell
Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi
LisätiedotSteroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa
Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotHengityskoulu Perusoppimäärä
Hengityskoulu Perusoppimäärä Mika Issakainen - Anestesiologian ja tehohoidon erikoissairaanhoitaja - Sairaanhoitaja YAMK - PKSSK Teho-osasto Peruskäsitteet Miksi ihminen hengittää? Saa happea O 2 Poistaa
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotTavallisimmat lymfaattiset sairaudet
Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista
LisätiedotSilmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta
Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotLataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto. Lataa
Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto Lataa Kirjailija: Maija Haavisto ISBN: 9789517925068 Sivumäärä: 305 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.87 Mb Homesairaudet, fibromyalgia, histamiini-intoleranssi,
LisätiedotKorkeanpaikan harjoittelu
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen
LisätiedotLääkevalmisteella ei enää myyntilupaa
PAKKAUSSELOSTE Nespo 10 mikrogrammaa, injektioneste, liuos esitäytetyssä ruiskussa Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos esitäytetyssä ruiskussa Nespo 20 mikrogrammaa, injektioneste, liuos esitäytetyssä
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotMihin katosivat verisolut? 1
Tapausselostus Mihin katosivat verisolut? 1 Anneli Eerola, Sari Pietilä, Kirsi Jahnukainen, Taina Routi ja Toivo T. Salmi Familiaalinen hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi (FHLH) on autosomissa peittyvästi
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä
LisätiedotIdiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito
Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli
PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotHoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla
Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotHENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA
HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA 2015 Arno Vuori OYL, Neuromuskulaarinen hengitystukiyksikkö, VSSHP Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Palliatiivisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Binocrit 1000 IU/0,5 ml injektioneste, liuos, esitäytetyssä ruiskussa Binocrit 2000 IU/1 ml injektioneste, liuos, esitäytetyssä ruiskussa Binocrit 3000
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
Lisätiedot