KEMIA Kemi. Kokonaisratkaisut TIE- KARTTA AIKA ON BIOKONE SURMATTU. yliopistojen kemiaan. nesteytetyn maakaasun puolella. syntyy dnapalikoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIA Kemi. Kokonaisratkaisut TIE- KARTTA AIKA ON BIOKONE SURMATTU. yliopistojen kemiaan. nesteytetyn maakaasun puolella. syntyy dnapalikoista"

Transkriptio

1 KEMIA Kemi 3/2015 TIE- KARTTA yliopistojen kemiaan Kokonaisratkaisut välinehuoltoon, PESuun ja StErilointiin AIKA ON nesteytetyn maakaasun puolella BIOKONE syntyy dnapalikoista Autoklaavit Pysty- ja vaakamallit litraa Myös läpiantomallit SURMATTU kuningas sai vihdoin leposijan Elatusainekeittimet Maljanvalulaitteet Pesukoneet Sterilointi- ja pesuindikaattorit (09)

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY KUMPULA BUSINESS LABS PALJON ENEMMÄN KUIN TILARATKAISU YRITYKSELLE TOIMITILAT JA TIETEELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUMPULAN TIEDEKAMPUKSELLA Pohjoismaiden suurimmalla luonnontieteiden kampuksella on tarjolla runsas ja monipuolinen tutkimuslaitevalikoima sekä osaavaa henkilökuntaa. Yrityksen tai sen t&kyksikön sijoittaminen yliopiston tiloihin on hyväksi todistettu tapa tiivistää yhteistyötä yrityksen ja yliopiston välillä. Start-upeille Kumpula Business Labs tarjoaa pääomiltaan kevyemmän tavan aloittaa yritystoiminta varsinkin laboratoriotiloja ja -laitteita vaativilla aloilla. KUMPULA BUSINESS HELSINGIN YLIOPISTO TARJOAA YRITYKSELLE: LABORATORIO- JA TOIMISTOTILAA vuokrattavaksi kemian laitokselta, lisäksi kokoustiloja ja lisätiloja tuntiveloituksella TUTKIMUSLAITTEIDEN vuokrausta ja mittauspalveluja tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella TYÖPAJAN PALVELUJA tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella KAMPUSKIRJASTON käyttömahdollisuudet ASIANTUNTIJAKONSULTAATIOTA TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄ Tekes, EU tai suorarahoitteiset projektit TYÖVOIMAN REKRYTOINTIA JOUSTAVASTI opiskelijat, maisterit, tohtorit... OTA YHTEYTTÄ Professori Mikko Ritala Kumpula Business Labs -yhteyshenkilö

3 SEITSEMÄS KANSAINVÄLINEN Messukeskus Helsinki Helsinki Chemicals Forum on kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi, joka järjestetään vuosittain Messukeskuksessa Helsingissä. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia ja kiistanalaisia kemikaalien käyttöön, riskeihin ja kauppaan liittyviä teemoja. Konferenssi on suunnattu kemikaaliturvallisuuden asiantuntijoille sekä asiasta kiinnostuneille, jotka haluavat perehtyä kemikaalien valmistuksen ja käytön riskienhallintaan. Helsinki Chemicals Forum on myös oivallinen paikka verkostoitua! Konferenssin kieli on englanti. Poimintoja ohjelmasta Torstai Keynote: Positioning ECHA for the Future Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: Innovation and Competitiveness under REACH and CLP: Challenges and Perspectives for the EU Chemical Industry Antti Peltomäki, Deputy Director General, European Commission Panel 1: Thinking Beyond SAICM and the future for global chemicals risk management Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission Panel 2: Globally Harmonised System on Classification and Labelling how can we get there faster? Moderator: Bob Diderich, Head of Division, OECD Perjantai Keynote: Chemicals in TTIP what is under discussion and what will it mean for REACH? Klaus Berend, Head of Unit, European Commission Panel 4: Avoiding Regrettable Substitution: what are the best practices in alternatives assessment? Moderator: Jake Sanderson, Manager, Environment Canada Panel 5: Green Chemistry and Engineering a fundamental breakthrough? Moderator: Jack de Bruijn, Director of Risk Management, ECHA Chemical Watch Workshop: The Business Case for Sound Chemicals Management Panel 3: Chemicals in Products: How to Improve Communications in the Supply Chain Moderator: Mamta Patel, Editorial Director, Chemical Watch Osallistumismaksut: Helsinki Chemicals Forum 870 (sis. alv) Helsinki Chemicals Forum + Chemical Watch Workshop 1120 (sis. alv) Ilallinen Helsingin kaupungintalolla Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu: Mediakumppani: Yhteistyössä:

4 SISÄLLYS 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 34 ULJAS UUSI BIOTALOUS Biotehdas jalostaa jätteet Maija Pohjakallio Veikko Somerpuro Suomen yliopistoissa tarvitaan uudenlaista kulttuuria kemian edistämiseksi, sanovat professorit Mikko Ritala (vas.) ja Markku Räsänen. (s. 6) 35 REACH RAKENTUU Vastaa siihen, mitä kysytään Ying Zhu 36 NÄKÖKULMA Papan proteiinit Anja Nystén 36 KEMIA SILLOIN ENNEN 37 NAISET JA KEMIA Lina Shtern koki Stalinin vainon Sisko Loikkanen Francis Franklin Punarinta käyttää suunnistustekniikkaa, josta kvanttitietokoneen kehittäjät voisivat ottaa oppia. (s. 52) Gasum 6 Kemian tiekartta viitoittaa alan tulevaisuutta Sisko Loikkanen 12 TÄTÄ MIELTÄ Uudet kierrätyskeskukset mullistavat tavaran kierron Harri Välimäki 14 Nesteytetty maakaasu tulee Aika on LNG:n puolella Juha Granath 18 AJANKOHTAISTA Kiertotalouskylä panee materiaalit kiertämään Elina Saarinen 19 UUTISIA 24 VIHREÄT SIVUT Puhtaasti palava maakaasu on paras ratkaisu siirtymäkaudella kohti hiiletöntä taloutta, sanoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. (s. 14) 38 Kemian kohtauspaikka ChemBio Finland tavoitti yleisönsä Lauri Lehtinen 41 UUSIA TUOTTEITA 42 Hannu Vornamo liputtaa Aina kemian puolesta Päivi Ikonen 43 Kemian hyväksi -palkinto Leena Laitiselle Henkilökemia on suosikkikemiaani Elina Saarinen 44 Dna-palikoista rakennetaan biokoneita Sisko Loikkanen 47 Biovian räätälöi lääkkeille valmistusmenetelmät Sisko Loikkanen 48 Analyysimenetelmän on oltava Yhtä herkkä kuin koiran hajuaisti Marja Saarikko 50 Astu ulos lokerosta Luonnontieteilijästä on moneksi Marja Saarikko 52 Kemiallinen kompassi tuo muuttolinnut Suomeen Jarmo Wallenius Rikhard III:n hautapaikka oli kateissa yli 500 vuotta. Kun se löytyi, kuva kuninkaasta mullistui. (s. 60) 55 Maailman suosituin torjunta-aine Glyfosaatin haitoista leimahti kiista Eeva Pitkälä 58 Kemikaalien vaaraluokitus on Pähkinä purtavaksi Paula Jantunen 60 Kuninkaan hauta Arja-Leena Paavola 64 ULKOMAILTA 66 JULKAISUJA Uusi homeopas selventää vastuita työpaikoilla Katja Pulkkinen 67 KEEMIKKO Pelimiesteoria 68 HENKILÖUUTISIA 71 TULEVIA TAPAHTUMIA 71 SEURASIVUT 74 TIETEEN KAUPUNGIT Leidenin loistavat tähdet Sisko Loikkanen 4 KEMIA 3/2015

5 KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 5. toukokuuta 2015 Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myynti Forsäljning Sales Kalevi Sinisalmi Milla Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 Markku Joutsen Yliopistokemia murroksessa MILLAISENA KEMIA näyttäytyy Suomen yliopistoissa vuonna 2020? Mihin suuntaan alan tutkimusta ja opetusta tulisi kehittää? Miten edistää kemian laitosten yhteistyötä? Kuinka varmistaa riittävä rahoitus ja kriittinen massa tutkimuksen ydinalueilla? Visaisia kysymyksiä pohditaan Kemia Suomi -työryhmässä, joka aloitti toimintansa viime syksynä Helsingin yliopiston aloitteesta. Kuten lehden avausjutusta käy ilmi, työn tuloksena on jo kartoitettu Suomen yliopistojen nykyinen kemiantutkimus ja haettu Tampereen teknilliseen yliopistoon infrastruktuurirahoitusta laitteistoon, jonka on tarkoitus hyödyttää kaikkia kemian laitoksia. Alan tulevaisuus nousee esiin myös Suomen yliopistot Unifi ry:n maaliskuussa julkistamassa raportissa, joka suosittelee selvityksen käynnistämistä kemian yliopistotutkimuksen profiloinnista ja työnjaosta. TOIVEISSA ON löytää selvitykselle tekijä, joka saisi työnsä valmiiksi jo tämän vuoden aikana. Selvityksen pohjalta päätettäviä toimia voitaisiin ryhtyä toteuttamaan ensi vuodesta alkaen. Etsintää seurataan kiinnostuksella, sillä rekrytointikriteerit ovat tiukat. Haussa on kemian tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet tunnistava ja Seuraavan sukupolven täytyy sekä täyttää syntyvät aukot että jakaa voimavarat alan tutkimuksen ja koulutuksen parhaaksi. tulevaisuuteen katsova ammattilainen, jolla on laaja-alaista näkemystä ja uskallusta esittää myös radikaaleja ratkaisuja, kuten tutkimuksen osa-alueiden tai alan yksikköjen yhdistämistä tai lopettamista. Esteellisyyskysymykset sulkevat käytännössä pois kemian laitosten omat työntekijät. Tärkeää on, että päätökset tehdään hallitusti, ei sattumanvaraisesti. Kattava selvitys luo pohjaa päättää linjauksista yhdessä sen sijaan, että eri toimijat tekisivät tahoillaan ratkaisuja, joilla voi olla arvaamattomia vaikutuksia kokonaisuuteen. KEMIAN YLIOPISTOKENTTÄ on jo murroksessa, jota vauhdittaa ansioituneiden professorien eläköitymisaalto lähivuosien aikana. Seuraavan sukupolven täytyy sekä täyttää syntyvät aukot että jakaa voimavarat alan tutkimuksen ja koulutuksen parhaaksi. Kemiaa ja kemistejä tarvitaan ratkaisemaan ihmiskunnan suuria kysymyksiä; ravinnon ja puhtaan veden riittävyyttä, ihmisen ja ympäristön hyvinvointia ja kestävää energiantuotantoa. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kaikkien toimijoiden tutkimuksen, koulutuksen, teollisuuden ja yritysten, poliitikkojen ja viranomaisten yhteistyötä. Suomalaiset yliopistot ovat tässä ketjussa vahva ja tärkeä lenkki. 3/2015 KEMIA 5

6 Kemian tiekartta viitoittaa alan tulevaisuutta Suomalaista kemian tutkimusta ja opetusta ollaan panemassa uuteen kuosiin. Samalla halutaan turvata alan tutkimuksen rahoitus. Sisko Loikkanen Kemian kansallinen tiekarttahanke Kemia Suomi sai alkunsa Helsingin yliopistossa, kun professorit Markku Räsänen ja Mikko Ritala alkoivat pohtia yliopistojen kemian tutkimuksen ja opetuksen tulevaisuutta. Ennen kaikkea kaksikkoa mietitytti, miten kemia saataisiin mukaan Suomen Akatemian infratiekartalle ja sitä myötä infrastruktuurirahoituksen piiriin. Rahoitusmallissa valitaan tiekartalle valtakunnallisesti tärkeitä, lähinnä suuria ja kansainvälisesti korkeatasoisiksi arvioituja tutkimushankkeita. Näin pyritään tehokkaaseen kriittiseen massaan. Lisäksi rahaa suunnataan sellaisiin innovatiivisiin hankkeisiin, joista voi syntyä yritystoimintaa. Me huomasimme, että kemia puuttui tiekartalta kokonaan, Ritala kertoo. Koska ongelma oli kaikkien kemianlaitosten yhteinen, helsinkiläisprofessorit kutsuivat syksyllä 2014 edustajat jokaisesta yliopistosta neuvonpitoon. biotieteet, eikä suuria kansainvälisiä yhteishankkeita ole. Rahoituksen osalta kemia on siksi jäänyt eräänlaiseksi väliinputoajaksi. Kemian vaatimia laboratoriotiloja ei ymmärretä infrastruktuuriksi. Rahanjaossa ei oteta huomioon sitäkään, että paikallisille toimijoille infrastruktuuri on kuitenkin suhteellisen kallista, Ritala sanoo. Syynä tilanteeseen saattaa olla tietynlainen näköharha. Fysiikan todella suuriin tutkimuslaitteisiin verrattuina kemistien välineet voivat vaikuttaa edullisilta, kun ne yleensä maksavat vain muutamia satojatuhansia euroja. Ehkä meidän kemistien laitteet tuntuvat liian halvoilta kansainvälisesti tai kansallisestikin ajateltuina, arvelee myös professori Jan Lundell Jyväskylän yliopistosta. Tutkimuksen kannalta laitteet ovat kuitenkin yhtä korvaamattomia kuin muissakin tieteissä. Laitteita tarvitaan analytiikassa, kun tutkitaan aineen rakennetta tai kun selvitetään, onko haluttu molekyyli mahdollista valmistaa. Aineen tunnistamiseen tarvitaan aina erilaisia välineitä ja mittausmenetelmiä, Lundell listaa. Tutkimus kartoitettu Kemia Suomi -hankkeen avaustilaisuudessa löytyi nopeasti yhteinen sävel. Kaikkien näkemys oli, että meidän täytyy olla asiassamme aktiivisia ja luoda uudenlainen kulttuuri kemian edistämiseksi Suomessa, Markku Räsänen kertoo. Kokouksessa päätettiin, että kaikki laitokset listaavat omat tutkimusaiheensa. Listan pohjalta kartoitettiin Suomessa tehtävä kemiantutkimus. Yhteenvedosta käy ilmi, että keskeisimmät alat ovat materiaalikemia, energiaan liittyvä tutkimus, kestävä kemia joka sisältää biotalouden, synteesikemian, katalyysin, vedenkäsittelyn ja kemian prosessitekniikan sekä ihmisen ja hyvinvoinnin kemia, Kemia väliinputoaja Infrastruktuurirahaa on ohjattu muun muassa biotieteiden ja fysiikan suurhankkeisiin ja bioekonomian kehittämiseen. Rahaa saavat myös valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvat kokeet, laitteet ja tutkimusyksiköt, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern, synkrotronisäteilylähde ESRF, molekyylibiologian laboratorio EMBL ja eteläinen observatorio ESO. Kemia on kuitenkin luonteeltaan erilaista kuin fysiikka, tähtitiede tai Kemia Suomi -työryhmä Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto/kemia Helsingin yliopisto/farmasia Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Turun yliopisto Åbo Akademi Kari Laasonen, Jukka Seppälä Markku Räsänen, Mikko Ritala Risto Kostiainen, Jari Yli-Kauhaluoma Tapani Pakkanen, Juha Rouvinen Jan Lundell, Kari Rissanen Mika Sillanpää, Mika Mänttäri Risto Laitinen, Jouni Pursiainen Helge Lemmetyinen, Nikolai Tkachenko Juha-Pekka Salminen, Ari Lehtonen Reko Leino, Mikko Hupa 6 KEMIA 3/2015

7 Mikko Ritala (vas.) ja Markku Räsänen käynnistivät prosessin, jonka päämääränä on varmistaa kemian tulevaisuus Suomessa. Veikko Somerpuro 3/2015 KEMIA 7

8 Maritta Leinonen luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellisesta kehittämisestä ja profiloinnista. Strategia- ja vaikuttavuushankkeen loppuraportti suosittelee, että kemian yliopistotutkimuksen profiloinnista ja työnjaosta käynnistetään selvitys. Lisäksi kemian koulutusta tulee uudistaa vastamaan tulevaisuuden haasteita. Tehtävään esitetään erillistä selvitysmiestä. Jos selvitysmies löytyy ja saa työnsä valmiiksi vielä kuluvan vuoden aikana, sen pohjalta päätetyt toimenpiteet on määrä toteuttaa vuosina , Ritala kertoo Unifin raportin aikataulutuksesta. Raportissa todetaan myös, että luonnontieteen opintojen houkuttelejohon kuuluvat biologinen, lääketieteellinen ja farmaseuttinen kemia. Sovelluslähtöisessä luettelossa puhdas perustutkimus sijoittuu eri sovellusaiheiden alle. Eri alat yhteen liittäviä asioita ovat menetelmät, kuten syntetiikka, analytiikka, spektroskopia, laskennallinen kemia ja materiaalien karakterisointi. Selvitys tulossa Kemia Suomi -hankkeen itse käynnistäneet alan laitokset olivat liikkeellä etuajassa. Suomen yliopistot Unifi ry julkisti maaliskuussa 2015 oman raporttinsa Jan Lundellin mielestä kemian vähäisiä laiteresursseja ei kannata hajottaa liian moneen paikkaan. vuutta pitää lisätä ja opiskelijat sitouttaa opintoihin heti alussa. Taustalla vaikuttaa se, että yliopistoilla on viime vuosina ollut vaikeuksia täyttää luonnontieteiden aloituspaikkoja. Lisäksi merkittävä osa opintonsa aloittavista keskeyttää ne pyrkiäkseen mielestään vetovoimaisemmalle alalle, kuten lääketieteeseen. Yhteistyön voima Ritala, Räsänen, Lundell ja myös Aalto-yliopiston professori Ari Koskinen ovat Unifin raportin kanssa monesta asiasta yhtä mieltä. Tutkimuksen profiloinnin yhteydessä yliopistot voisivat myös selvittää mahdolliset päällekkäisyytensä. Professorit ovat samoin valmiita lisäämään uusia yhteistyömuotoja yliopistojen välille mikä saattaisi osaltaan ratkaista infrarahoituksen pullonkaulan. Laitokset voisivat yhdessä hakea infrarahoitusta kalliiden laitteiden hankintaan, Lundell ehdottaa. Hänen mielestään pienessä Suomessa ei kannata hajottaa muutoinkin vähäisiä laiteresursseja liian moneen paikkaan. Jos ne niputetaan muutamaan keskukseen, saadaan tulosta aikaan tehokkaammin. Räsänen on samoilla linjoilla. Keskittäminen lisäisi myös meiltä toivottua liikkumista yliopistojen välillä, hän huomauttaa. Lundell muistuttaa, että biotieteiden kansallinen keskittymä Biocenter Finland toimii jo vastaavasti. Mekin voisimme koota muutamien laitteiden ympärille hyvän ekspertiisin, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Jokaisessa laitoksessa tarvitaan silti jatkossakin omia tutkimuslaitteita, koska niitä käytetään myös opetuksessa. Esimerkiksi analytiikan ja spektroskopian laitteiden täytyy olla omia, jotta menetelmät tulevat opiskelijoille tutuiksi. Ari Koskinen komppaa. Hänen mukaansa esimerkiksi NMR- ja MSanalyysit pitää voida tehdä paikallisesti. Yksi jatko-opiskelija saattaa tarvita viisi analyysia joka päivä, Koskinen huomauttaa. Sivulle 10 8 KEMIA 3/2015

9 Jyväskylä koukuttaa fuksit Mitä tehdä, kun opiskelijoista 60 prosenttia keskeyttää opintonsa jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen? Tämä oli tilanne Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa vielä muutama vuosi sitten. Ei kuitenkaan ole enää. Siinä missä valtakunnallinen strategiaraportti vasta suosittelee selvityksen tekemistä siitä, kuinka yliopistojen tutkimus ja opetus voitaisiin profiloida, jyväskyläläiset hoitivat oman profilointinsa jo vuonna Syy toimenpiteeseen oli yksinkertainen. Meidän oli yksinkertaisesti pakko keksiä, miten opiskelijat saadaan pysymään mukana, kertoo laitoksen johtaja, professori Jan Lundell. Työ käynnistyi keräämällä ideoita laitoksen koko väeltä eli 120 hengeltä laboratoriomestareista professoreihin. Sen jälkeen pantiin viisaat päät yhteen. Kun muutostavoitteet oli asetettu, laadittiin suunnitelma niihin pääsemiseksi ja toteutettiin se. Laitokseen palkattiin viisi uutta kokopäivätoimista yliopisto-opettajaa, jotka keskittyvät nimenomaan opettamiseen. Heillä kaikilla on tohtorintutkinto kemiassa mutta takanaan myös opettajankoulutus. He toimivat opiskelijoiden opintoohjaajina ja hyvinvointineuvojina ja työskentelevät näiden kanssa laboratoriossa, Lundell kuvailee. Jokaisella opettajalla on oma säännöllisesti kokoontuva tutor-ryhmänsä, minkä lisäksi opiskelijat voivat tavata tutorinsa myös yksin. Opettaja seuraa tiiviisti ryhmäläisten edistymistä ja auttaa aina, kun apu on tarpeen. Näin on päästy askelta lähemmäksi Lundellin ihannetta, jonka mukaan opetuksen on oltava opiskelija- eikä opettajalähtöistä. Kemistit keitokseen Kemian laitoksen fuksit otetaan vastaan alkukeitosviikolla, jonka Jan Lundell Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen profilointi on jo tehty ja samalla reivattu opetuksen kurssia uuteen suuntaan. aikana heidät integroidaan yhteisöön ja tutustutetaan taloon. Keitoksen aikana käydään pikakurssi kemian opiskelusta ja kuunnellaan alumnien luentoja työelämän tarpeista. Seuraavalla viikolla käynnistyy Elinympäristön kemia -niminen kurssi, jolla käsitellään kemian globaaleja kysymyksiä sekä kerrotaan, mihin kaikkeen kemiaa käytetään ja mitä kaikkea Suomen kemianteollisuus tuottaa. Näin opiskelija motivoidaan alusta pitäen. Hän oppii heti, että kemia on työllistävä käsityöläisammatti ja että kemia on myös erittäin merkittävä teollisuudenala, Lundell kertoo. Ensimmäisen lukukauden aikana käydään läpi lukion viittä, kuutta kemian kurssia vastaava perustaso. Varsinaiset yliopisto-opinnot alkavat vasta tämän jälkeen. Uudistusten seurauksena keskeyttäjien määrä on pudonnut roimasti. Tätä nykyä opiskelun aloittaneista enää noin neljännes jättää leikin kesken. Loput jatkavat kandidaattiputkea pitkin kohti maisterintutkintoa. Maisterivaiheen uudistaminen kuuluu Lundellin mukaan tulevaisuuden kehityshankkeisiin. Nyt maisteriopinnoissa syvennytään perinteiseen tapaan johonkin kemian osa-alueeseen. Ihanne olisi, että maisterivaihe räätälöitäisiin kullekin opiskelijalle erikseen. Tutkintonsa voisi siis tehdä oman mielenkiintonsa mukaan, toki laitoksen profiiliin tukeutuen. Omat vahvuudet Myös laitoksessa tehtävä tutkimus pantiin Jyväskylässä uuteen uskoon. Kun resursseja siirrettiin paikasta toiseen, tutkimuksen tekoonkin saatiin lisävahvistuksia. Vanhakantaisesta osa-alueajattelusta luovuttiin kokonaan ja sen tilalle luotiin rajaaidat ylittäviä laajempia kokonaisuuksia. Samalla laitokselle määriteltiin neljä tutkimuksen vahvuusaluetta. Ne ovat rakenne- ja synteesikemia, uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia, laskennallinen kemia ja spektroskopia sekä kemian opetus. Näistä alueista muodostuu yhdessä Jyväskylän nanotiedekeskuksen monitieteisen tutkimuksen kanssa hyvä kokonaisuus. Sisko Loikkanen 3/2015 KEMIA 9

10 Kemia Suomi -konsortion tavoite vahvistaa kemiaa Suomen Akatemian infrastruktuurirahoituksessa konkretisoitui ensimmäisen kerran aiehakemuksessa, jonka Tampereen teknillinen yliopisto TTY jätti akatemiaan huhtikuun lopussa. Jos päätös on myönteinen, rahoitus alkaa vuonna Käytössämme on ultranopeita reaktioita ja prosesseja mittaavia spektroskopialaitteistoja, joiden kehittämiseen haemme euron rahoitusta. Laitteistojen nykyarvo on 1,5 2 miljoonaa euroa, kertoo professori Helge Lemmetyinen TTY:n kemian ja biotekniikan laitoksesta. Suomen yliopistojen kemian laitokset tukevat hanketta yksissä tuumin ja myös hyötyvät siitä, jos rahoitus toteutuu. Tarkoitus on, Ari Koskinen haluaa tiivistää pääkaupunkiseudun yliopistojen yhteistyötä. Vastuut jakoon Koskisen mukaan tulevan profilointisuunnittelun pitää perustua kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Koko yliopistokentän tilanne ja tarve eri yksiköille on selvitettävä perusteellisesti. Hänen mielestään etenkin pääkaupunkiseudulla kannattaisi satsata yhteistyöhön. Nyt meillä on kaksi melko pientä kemian laitosta, toinen Aalto-yliopistossa ja toinen Helsingin yliopistossa, 15 kilometrin päässä toisistaan. Sellainen ei tulevaisuutta ajatellen ole järkevä ratkaisu, Koskinen linjaa. Niin tutkimus kuin opetus voitaisiin jakaa kahtia ja niitata samansisältöiset kurssit yhteen. Vastuualueet voitaisiin jakaa vaikkapa niin, että Kumpulassa keskityttäisiin kemian perusilmiöihin ja Otaniemessä soveltavampaan kemiaan, kuten materiaalitieteisiin. Kumpulaan sijoittuisivat silloin spektroskopia, liuoskemia ja synteesikemia. Otaniemessä olisivat ALEkemia, selluloosakemia ja polymeerikemia. Ritala toivoo selkeämpää jakoa. Kemia Kumpulaan ja kemiantekniikka Otaniemeen, hän sanoo. Kaikkein tehokkainta olisi yhdistää kaikki, ei vain kemia, vaan Kumpula ja Otaniemi, mutta tämän suhteen taidamme olla tilojemme vankeja. Yliopistojen profilointi ja vastuunjako vaikuttavat suoraan myös tulevaisuuden kemian ammattilaisiin ja kemianteollisuuteen, joka vastaa neljäsosasta Suomen viennistä. Juuri siksi prosessia seurataan kiinnostuksella myös elinkeinoelämässä. Pidämme erittäin kannatettavana, että yliopistot profiloituvat, miettivät omia vahvuuksiaan ja tekevät yhteistyötä toistensa kanssa, sanoo johtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry:stä. Kaikki kemian laitokset hankkeen takana TTY hakee rahaa spektroskopialaitteistoon että laitekokonaisuus tulee laajasti laitosten käyttöön. Laitteistojen käyttö vaatii erikoisosaamista. Tarjoamme asiantuntija-apuamme, mittaamme tutkijoiden näytteitä ja tulkitsemme tuloksia, Lemmetyinen kuvaa ja korostaa, että lähtökohtana ei ole bisnes vaan tieteellinen yhteistyö. Kysymykset asettaa työn tilaaja, joka voi tulla myös kemian ulkopuolelta. Autamme tutkijoita ratkaisemaan ongelmiaan biologisissa, orgaanisissa ja epäorgaanisissa materiaaleissa tapahtuvien alkeisreaktioiden ja molekyylitason ilmiöiden selittämiseksi. Nopealla spektroskopialla oli keskeinen rooli, kun esimerkiksi fotosynteesin mekanismi ratkaistiin. Leena Laitinen Avoimet kysymykset Unifin raportissa mainittuun joidenkin alojen poisvalintaan professorit suhtautuvat nihkeästi. Sanahirviö tarkoittaa suomeksi alan tutkimuksen ja opetuksen lopettamista. Yliopistojen autonomian nimissä on luovuttu varsinaisesta kansallisesta tiedepolitiikasta. Kun yliopistot tekevät poisvalintoja itse, saattaa käydä niinkin, että kaikki poistavat jonkin tieteenalan. Silloin se katoaa Suomesta kokonaan, Ari Koskinen huomauttaa. Hän pelkää myös sitä mahdollisuutta, että päätös poisvalinnasta saattaa syntyä rahoituspotentiaalin, ei todellisten tulevaisuuden tarpeiden perusteella. Myös Mikko Ritala ihmettelee suunnitelmaa, joka jättää monia kysymyksiä avoimiksi. Kuka esimerkiksi kemian osalta tekisi esityksen poisvalinnoista, Kemia Suomi -ryhmä vai selvitysmies? Saisivatko laitokset, tiedekunnat vai yliopiston johto tehdä asiassa lopulliset päätökset vai päätetäänkö asia opetusministeriössä? Käydäänkö yt-neuvotteluja vai poistuuko yksikköjä pehmeämmin luonnollisen poistuman kautta? Näihin kysymyksiin ei ole vastauksia, Ritala toteaa. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Aalto-yliopisto 10 KEMIA 3/2015

11 Askel ratkaisuun Alex 500 Alcohol and Extract Meter for Beer UNIFIED CHROMATOGRAPHY Yhdistää näytteen esikäsittelyn ja analysoinnin Ylikriittinen kromatografia esimerkiksi UV-, diodirivi- tai MS-detektorin kanssa Automattinen on-line ylikriittinen uutto ja ylikriittinen kromatografia Alex_500_90x130.indd :47 KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN JATKO-OPISKELU- APURAHAT julistetaan haettaviksi. Apurahat on tarkoitettu kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkintoihin tähtääville opiskelijoille. Apurahat ovat määrältään enintään 2000 euron suuruisia. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen Yh distyksen jäsenyyttä. Hakulomake ja -ohjeet ovat saatavilla osoitteessa Hakemuk set on postitettava viimeistään Kemian Seurojen toimistoon, Urho Kekkosen katu 8 C 31, Helsinki. Lisätietoja antaa Kemian Seurojen toimistossa Heleena Karrus, puh KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS Uusi MALDI TOF-TOF MALDI-7090 proteomiikkaan ja MS-kuvantamiseen Tarkka kuvantamisresoluutio 10 µm Korkeaenergiset MS/MS fragmentoinnit, joten soveltuu hyvin proteomiikkaan Uusi, patentoitu ASDF-tekniikka parantaa MS/MS-resoluutiota Nopea 2 khz 355 nm UV-laser tekee analyysit nopeasti ja 10 MALDI-levyn vaihtaja takaa, että näytepaikkoja riittää Ordior Oy Konalantie 47 A HELSINKI Puh. (09) ORDIOR

12 TÄTÄ MIELTÄ Uudet kierrätyskeskukset mullistavat tavaran kierron KEVÄTAURINKO ja siivouspuuska. Pitäisi saada autotalli tyhjäksi tarpeettomasta tavarasta, jotta pääsee tekemään pyörälle keväthuollon. Harmittaa, kun tuli taas kerran kustannetuksi hyödyttömiksi käyneille tavaroille kuiva ja lämmin paikka talven yli. Lopulta iskee epätoivo: mitä tehdä tavaroille, kun ei ole aikaa alkaa kaupitella niitä netissä eikä omatunto anna periksi heittää niitä jätelavalle? Kuulostaako tutulta? Et todellakaan ole yksin. Suomalaiset ostavat kestokulutustavaroita vuodessa kahdeksan miljardin edestä. Arvioiden mukaan lähes 70 prosenttia ostoksista jää nopeasti tarpeettomiksi. Lähes 70 prosenttia suomalaisten ostamista tavaroista jää nopeasti tarpeettomiksi. kuluttaja voi tarkastella tarjontaa ja ostaa tuotteita joko suoraan myymälästä tai etäkaupalla. Mittakaavaetuja saadaan verkottamalla kaikki Suomen kierrätyskeskukset yhden verkkopalvelun kautta saavutettavaksi. Tällöin kierrätyksen maantieteelliset rajat poistuvat lopullisesti. LÄPIVIRTAUS ON yksi tulevaisuuden kierrätyskeskusten olennaisimpia ominaisuuksia. Sen avulla estetään keskuksia muuttumasta käytetyn tavaran hautausmaiksi. Läpivirtauksessa tavara on kierrätyskeskuksessa vain tietyn, ennalta määritellyn ajan. Kun rajoitettuun myyntiaikaan yhdistetään viikoittain putoava hinta, tuotteelle löytyy varmasti kiinnostava markkinahinta. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eli tuote ei mene kaupaksi millään hinnalla, tuote päätyy materiaalihyödynnykseen. Kierrätyskeskuksia kehitettäessä ei saa unohtaa niiden arvopohjaisuutta, perustuuhan toiminta tavaroiden lahjoittamiseen. Viestinnän avulla arvopohjaa voidaan kirkastaa entisestään. Harva meistä tulee ajatelleeksi, että lahjoittamalla tavaraa on mukana parantamassa nuorten työttömien työmahdollisuuksia. Samalla kun kierrätyskeskusten toiminta modernisoidaan, myös keskusten nimi on uudistettava. Sana kierrätys on varattu tarkoittamaan materiaalien kierrättämistä. Kierrätyskeskuksissa taas on lakiteknisesti kyse tavaroiden uudelleenkäytöstä. Kuka keksisi uuden sukupolven kierrätyskeskukselle vetovoimaisen nimen, jota kaikki alkaisivat käyttää? Harri Välimäki Vaikka meillä on hyviä nettipalveluja ja kirpputoreja, yli puolet hautaa tarpeettomat tavarat kodin säilytystiloihin. Syyksi ilmoitetaan se, että tavaroista eroon pääseminen vaatii liikaa aikaa ja vaivaa ja että vaihtotapahtuman yhteydessä joutuu kohtaamaan ventovieraita. ONNEKSI TILANTEESEEN on tulossa helpotusta. Lahdessa rakennetaan jo tulevaisuuden kierrätyskeskuksen toimintamallia. Muun muassa ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa tehdään kokeiluja ja etsitään uuden mallin työkaluja. Selvitysten perusteella 2020-luvun kierrätyskeskuksen rakennusaineet ovat yhden luukun periaate, digitalisaatio, verkottuminen, läpivirtaus ja arvopohjaisuus. Yhden luukun periaate tarkoittaa sitä, että kuluttajan ei enää tarvitse pohtia, kelpaako tavara kierrätyskeskukseen vai ei. Hän voi viedä sinne kaiken tarpeettoman, ja keskus huolehtii tavarat joko uudelleenkäyttöön tai materiaalihyödynnykseen. Digitaalisuuden avulla parannetaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista eli laajennetaan ostajajoukko vähintään satakertaiseksi. Käytännössä vastaanotetut tavarat valokuvataan nettipalveluun, josta Harri Välimäki on Kierrätyskeskus hanketta hallinnoivan Kierrätysverkko Oy:n toimitusjohtaja. Jari Kivelä 12 KEMIA 3/2015

13 Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Numero 4/2015 ilmestyy 12. kesäkuuta. Varaa paikkasi viimeistään 25. toukokuuta! Internet Painettu kirja Uutiskirjeet OSATEEMOINA mm. Laboratoriot Patentit Biotalous Tiedustelut ja varaukset: puh puh puh KEMIA Kemi Ammattilaisen työkalupakki hankintapäätöksiin sekä suunnittelun apuvälineeksi. AMT Hakemistot Oy, Olympiastadion, Helsinki puh XcelVap Askel ratkaisuun Haihdutin Typpivirtausgradientti 0,1-2 bar Kompakti muotoilu, leveys 30 cm Nopea Turbulent flow- tekniikka Näytemäärät ml Suurin kapasiteetti 54 näytettä Helppokäyttöinen vesihaude ja kosketusnäyttö ORDIOR OTA YHTEYTTÄ, PALVELEMME MIELELLÄMME MYÖS MUISSA ESIKÄSITTELYASIOISSA. Konalantie 47 A HELSINKI Puh. (09)

14 14 KEMIA 3/2015

15 Nesteytetty maakaasu tulee Aika on LNG:n puolella Kaasuyhtiö Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen ei usko öljyalen pysäyttävän nesteytetyn maakaasun lupaavasti alkanutta aikakautta. Siirtymäkaudella hiilivapaaseen talouteen vaaditaan puhtaita energiaratkaisuja, ja puhtaasti palava LNG on sellainen. Gasum Oy:n toimitusjohtaja Johanna Lamminen lupaa maakaasua koko Suomeen, kunhan Porin ja Tornion LNGterminaalit valmistuvat. Gasum Oy Juha Granath Tahkoluodon kemikaalisatamaan 25 kilometrin päähän Porin keskustasta valmistuu elokuussa 2016 Suomen ensimmäinen nesteytetyn maakaasun eli LNG:n (Liquefied Natural Gas) tuontiterminaali. Kaasuyhtiö Gasum Oy:n projektipäällikkö Stanislav Lysak katsoo työmaalta avautuvalle aavalle merelle ja kehuu sataman sopivuutta nesteytetyn maakaasun tuontiin ja jakeluun. Väylä on 15 metriä ja laiturille tuleva osa 12 metriä syvä, joten tänne pääsevät 200-metriset tankkeritkin. Satama on auki läpi vuoden, eivätkä ahtojäät kiusaa. Nesteytetty maakaasu jäähdytetään 162 miinusasteeseen. Näin LNG:n tilavuus jää vain yhteen kuudessadasosaan kaasun normaalitilavuudesta. Stanislav Lysak muistuttaa, että LNG on kustannustehokas ja ympäristöä säästävä logistinen ratkaisu. Nesteytetyn maakaasun ominaisuudet tekevät sen siirron tehokkaaksi. Kuljetamme LNG:n täältä asiakkaillemme tankkereilla ja säiliöautoilla. Terminaalin oivan sijainnin ansiosta voimme palvella koko Länsi- Suomea. Rikitön LNG korvaa merenkulussa, raskaassa liikenteessä ja teollisuudessa käytettäviä polttoöljyjä ja nestekaasuja. Tahkoluodossa LNG tullaan myös höyrystämään, minkä jälkeen kaasu voidaan syöttää kaasuputkeen. Puskemme höyrystetyn maakaasun 12 kilometriä pitkään, halkaisi- jaltaan 35-senttiseen yhdysputkeen, jota pitkin kaasu menee Meri-Porin teollisuusalueella toimivan kemianalan suuryrityksen Huntsmanin tarpeisiin. Tahkoluodon terminaalin rakennuttaa Gasumin tytäryhtiö Skangass Oy. Skangass on johtava toimija pohjoismaisilla LNG-markkinoilla. Yhtiöllä on LNG-tuotantoa ja terminaaleja myös Norjassa ja Ruotsissa. Terminaalit takaavat kaasua koko Suomeen Gasumin pääkonttorissa Espoossa, reilun 250 kilometrin päässä Tahkoluodosta, Suomen LNG-tulevaisuutta kuvailee yhtiön toimitusjohtaja Johanna Lamminen. Siirtymä hiilivapaaseen talouteen vie vuosikymmeniä, ja siirtymäkaudelle tarvitsemme puhtaita energiaratkaisuja. Tähän soveltuvat puhtain fossiilinen polttoaine maakaasu ja sen eri käyttömuodot, kuten LNG, Lamminen sanoo. Öljyn hinnan romahdettua viime syksynä myös öljyn hintaan sidotun maakaasun hinta putosi. Skangass tuo nyt nesteytettyä maakaasua Norjasta ja Luoteis-Euroopan terminaaleista selvästi Venäjän putkikaasua kovempaan hintaan. Tässä ei ole kyse politiikasta tai pyrkimyksestä vähentää riippuvuutta Venäjästä, Lamminen vakuuttaa. Sivulle 17 3/2015 KEMIA 15

16 Alhainen lämpötila luo suunnittelupaineita Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo maakaasu- ja LNG-terminaalien turvallisuutta. Myös lainsäädännössä on otettu huomioon LNG:n monet käyttökohteet, kuten liikenne, teollisuus ja voimalakäyttö. Tukesin turvallisuusinsinööri Arto Jaskari muistuttaa, että LNG:n olomuoto erittäin alhaisen lämpötilan kryogeenisenä nesteenä vaatii tarkat suunnittelukriteerit. LNG haurastuttaa monet materiaalit, mikä pitää ottaa huomioon standardien mukaisessa toteutuksessa, Jaskari sanoo. Esimerkiksi viemäriin päästessään nestemäinen maakaasu aiheuttaa siellä olevan veden jäätymisen, ja höyrystyessään se voi kulkeutua ei-toivottuihin kohteisiin. Suunnittelussa on otettava erittäin tarkkaan huomioon viemärikaivojen sijainnit. Polttoaineena LNG on turvallinen vaihtoehto, sillä maakaasun syttymisalue ilmassa on kapeampi ja syttymislämpötila korkeampi kuin öljypohjaisilla polttoaineilla. Jos sattuu vuoto, LNG ei sekoitu veteen vaan höyrystyy ja haihtuu ilmaan.työturvallisuudesta ei kuitenkaan voi tinkiä. Pitää muistaa, että LNG on 162-asteista. Vuotokohdan läheisyydessä on siksi huomattava paleltumavaara. Skangassin projektipäällikkö Jani Hautaluoma vakuuttaa, että työturvallisuusasiat on otettu huomioon. Kaikki operoinnit suunnitellaan siten, että henkilö ei pääse altistumaan kylmälle. Kohteet valmistellaan aina paineettomiksi ja huuhdellaan ennen operointia. Tämän lisäksi työntekijällä on aina käytössä suojavarusteet eli suoja-asu, käsineet ja visiiri. Jo huoltovarmuus vaatii, että meillä on vaihtoehto Venäjän putkikaasulle. LNG:n tuonti korvaa pääasiassa öljytuotteiden käyttöä kaasuverkoston ulkopuolella teollisuudessa ja liikenteessä. Vaikka Venäjän putkikaasun hinta on nyt alentunut, Skangass investoi kahteen suureen LNG:n tuontiterminaaliin. Tahkoluodon hintalappu on 81 miljoonaa ja Tornioon vuonna 2018 valmistuvan terminaalin 100 miljoonaa euroa. Tornion terminaalin osakkaina ovat myös teräsyhtiöt Outokumpu ja SSAB sekä energiayhtiö EPV Energia. Venäjältä tuotavan maakaasun putkiverkosto kattaa jo eteläisen Suomen, joten näiden terminaalien valmistuttua pystymme toimittamaan kaasua koko Suomeen. Gasumin Etelä-Suomen LNGtuontiterminaalihanke on vielä suunnittelupöydällä. Jatkamme selvitystä terminaalin sijainnista, investoinnin suuruudesta ja aikataulusta. Tarkoituksenamme on rakennuttaa suurterminaali joko Porvooseen tai Inkooseen. Viroon on tarkoitus vielä nousta paikallisin voimin pienempi terminaali. Jos ja kun suuret suunnitelmat toteutuvat, Suomen ja Viron kaasumarkkinoita yhdistää Suomenlahden ali rakennettava yhdysputki Balticconnector. Putki on Gasumin ja virolaisyritys Võrguteenuksen yhteinen hanke, jolle on haettu EU-tukea. LNG:tä bunkrataan Viking Graceen. Tämän hetken tiedon mukaan tukipäätös tulee ensi keväänä. Me emme ole ilmanpilaajia Tahkoluodossa Stanislav Lysak esittelee ylpeänä terminaalialuetta, joka vietti harjakaisiaan huhtikuussa. Alueen keskipiste on 35 metriä korkea LNG-säiliö, jonka halkaisija on 42 metriä. Terminaalin varastointimäärä on kuutiota eli tonnia, Lysak listaa numeroita. Kun kierros jatkuu, miehen kädet viittovat oikealle, vasemmalle ja lopuksi taivaalle. Tänne rakennetaan myös muun muassa säiliöautojen lastauslaiturit, ohjaamo- ja muuntamorakennus, lämmöntuotantoyksikkö sekä 35 metriä korkea turvatorni eli soihtu. Turun ja Porin seudun meriklusterille terminaali tarjoaa mahdollisuuden uuden teknologian hyödyntämiseen, Lysak lisää. Terminaalin rakentaminen on jakanut meriporilaisten mielipiteitä. Osa pelkää ympäristövaikutuksia, osa kiittelee tulevia työpaikkoja. Lysakilla on vastaus molemmille ajatussuunnille. Rikittömästä LNG:stä ei synny hiukkaspäästöjä. Sen typenoksidipäästöt ovat 85 prosenttia ja hiilidioksidipäästöt 25 prosenttia pienemmät kuin raskaan polttoöljyn päästöt. Me emme ole ilmanpilaajia. Valmistuttuaan terminaali työllistää suoraan kymmenen ja välillisesti 50 henkeä. Gasum Oy 16 KEMIA 3/2015

17 LNG on kylmää ja kompaktia ainetta Lämpötila 162 C Tiheys nestemäisenä 421 kg/m 3 Juha Granath Tiheys kaasumaisena 0,73 kg/m 3 Lämpöarvo 13,7 kwh/kg (vrt. nestekaasu 12,8 kwh/kg ja öljy 11,8 kwh/kg) Yksi tonni LNG:tä vastaa m 3 maakaasua Gasum Oy Kuljetuksissa tarkat säännöt LNG-kuljetukset kuuluvat vaarallisten aineiden kuljetusten piiriin. Maakuljetukset on säädelty tarkkaan kansallisissa (VAK) ja kansainvälisissä vaarallisten aineiden kuljetussäädöksissä (ARD). Kuljetuksia valvoo muun muassa poliisi. Liikenneturvallisuusviraston erityisasiantuntija Sten Sundberg muistuttaa, että LNG:n maantiekuljetuksissa pitää ottaa huomioon kaikki vaarallisista kuljetuksista annetut säädökset. Niitä riittää, sillä vaarallisten aineiden maantiekuljetuksista annettu asetus sisältää lähes tuhat sivua säännöksiä. LNG:n merikuljetuksista Stenbergiltä saa jo yksityiskohtaisemmat turvaohjeet. LNG ei saa päästä kosketukseen laivan rungon kanssa, koska teräs haurastuu niin matalassa lämpötilassa. Välitöntä ympäristövaaraa LNG ei aiheuta, koska se haihtuu itsestään mereen vuotaessaan. Metaani on kuitenkin luokiteltu kasvihuonekaasujen joukkoon, joten sen päästämistä ilmakehään on vältettävä. Stenbergin mukaan LNG:n merikuljetukset ovat sujuneet hyvin. Hänen tiedossaan on ainoastaan tapauksia, joissa LNG on vuotanut laivan kannelle satamassa lastinkäsittelyn aikana ja aiheuttanut kannen halkeamisen. Siitä ei kuitenkaan ole seurannut muuta kuin taloudellisia vahinkoja, kun laiva on pitänyt korjata. LNG-tankkeri kyntää Itämerta. Projektipäällikkö Stanislav Lysak valvoo Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin nousemista Tahkoluotoon. Tulevaisuus on merellä Gasumin pääkonttorin ikkunasta ei aukea aava meri vaan vilkas Kehä ykkönen. Silti myös toimitusjohtaja Johanna Lammisen ajatus vie merelle. Itämerellä seilaa jo useita LNGlaivoja, kuten Viking Grace ja rajavartiolaitoksen Turva. Suomalainen Containerships-yhtiö on tilannut neljä konttialusta ja Tallink autolautan, jotka käyvät LNG:llä. EU-direktiivi vaatii jo nyt, että Itämerellä liikennöivät alukset leikkaavat savukaasupäästönsä lähes olemattomiin. Tämä onnistuu asentamalla alukseen savukaasut puhdistava pesuri tai siirtymällä rikittömään dieseliin tai nesteytettyyn maakaasuun. Tiukat päästörajoitukset tulevat voimaan suureen osaan maailman meristä vuoteen 2025 mennessä. Aika on meidän puolellamme, Johanna Lampinen sanoo. Kirjoittaja on Ylen toimittaja. 3/2015 KEMIA 17

18 AJANKOHTAISTA Kiertotalouskylä panee materiaalit kiertämään Ekokem ja Biotehdas rakentavat Riihimäelle Kiertotalouskylän, joka kierrättää yhdyskuntajätteen sisältämistä materiaaleista noin 50 prosenttia. Loppuosa hyödynnetään energiana. Elina Saarinen Riihimäelle nousevan Kiertotalouskylän rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa ekojalostamon kaivutöillä. Ensi kesänä samalle tontille aletaan pystyttää myös muovijalostamoa ja biojalostamoa. Ekojalostamossa yhdyskuntajätteestä erotellaan talteen metalleja, muovijalostamossa muovia. Sekajätteen sisältämä biojäte käsitellään biojalostamossa. Koko kylän on määrä olla valmiina vuoden 2016 lopulla. Hankkeen kustannukset ovat 40 miljoonaa euroa. Rakennusvaiheessa Kiertotalouskylässä on työpaikkaa. Valmiina laitokset työllistävät noin 40 henkeä. Kylän konsepti pohjautuu maailmalla jo käytössä olevaan teknologiaan, mutta eri prosessit yhdistetään nyt ensi kertaa tiiviiksi kokonaisuudeksi. Luonnonvarojen säästäminen on Ekokemille sydämen asia. Etsimme jatkuvasti uusia tapoja pitää materiaa- lit kierrossa niin kauan kuin mahdollista. Kokonaisuus perustuu siihen, että yhden prosessin jäte on toisen raaka-aine, sanoo Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari. Ekokemin strategiajohtaja Mari Puoskari kertoo, että yhtiön tavoitteena on viedä konsepti myös ulkomaille, ensimmäiseksi Ruotsiin ja Tanskaan. Niistä tulee jo nyt 40 prosenttia Ekokemin liikevaihdosta. Näemme, että kiertotalouskylän konseptille olisi käyttöä myös muualla maailmassa. Muovi rakennusaineeksi Kiertotalouskylän muovijalostamoon ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä erotellut muovit myös kotitalouksien muovipakkaukset, joiden valtakunnallinen keräys alkaa vuonna Pakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä vastaa elinkeinoelämän omistama tuottajayhteisö, Suomen Uusiomuovi Oy. Muovijalostamossa pakkaukset tunnistetaan, lajitellaan, pestään ja kuivataan. Lopuksi niistä valmistetaan granulaatteja, joita voi käyttää muun muassa rakennusmateriaalien raaka-aineina. Meillä on vahva usko, että olemme löytäneet kuluttajamuovien kierrätyksessä parhaan ratkaisun, sanoo Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini. Kiertotalouskylä on kotimainen, se hyödyntää alan viimeisintä teknologiaa, ja mukana on paras asiantuntemus ja parhaat kumppanit. Kylän biojalostamosta vastaa Biotehdas Oy, Suomen ainoa valtakunnallisesti toimiva biokaasuyritys (ks. s. 34). Riihimäelle kohoava biolaitos on yhtiön viides. Se biojäte, joka aiemmin on hukattu sekajätteen mukana, saadaan nyt hyödynnettyä, kuvailee Biotehtaan toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi. Vaikka Suomessa on biojätteen erilliskeräysjärjestelmät, myös sekajätteeseen jää vuosittain noin tonnia bioainesta. Kiertotalouskylän biojalostamossa käsitellään vuosittain tonnia ekojalostamon bioalitetta eli siellä sekajätteestä eroteltua biojätettä. Lisäksi laitoksessa on kapasiteettia tonnille muuta biojätettä. Riihimäen biojalostamo havitteleekin myös pääkaupunkiseudun biojätteitä. Mädättämössä biojätteestä tuotetaan biokaasua, jonka hyödyntämisvaihtoehtoja yhtiö parhaillaan selvittää. Lisäksi prosessissa syntyy lannoitteita. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Kaisa Suvilampi (vas.), Vesa Soini ja Mari Puoskari esittelivät tulevaa Kiertotalouskylää lehdistölle huhtikuussa. Ekokem Oyj 18 KEMIA 3/2015

19 UUTISIA Pohjolan suurin biotalouden pilottiympäristö Avajaishumua VTT:n Bioruukissa Bioruukki avattiin juhlallisesti Espoon Kivenlahdessa 13. maaliskuuta. Nauhaa katkaisemassa Erkki Leppävuori (vas.), Jukka Mäkelä, Christine Hagström-Näsi, André Noël Chaker ja Petri Peltonen. Timo Kauppila VTT:n uusi Bioruukki Espoon Kivenlahdessa tarjoaa yrityksille modernit puitteet uusien teknologioiden kehittämiseen ja kansallisen biotalousstrategian toteuttamiseen. Ruskeapukuinen mies kapuaa vikkelästi ylös pilottilaitteistoa paperinippu hampaissaan. Tasanteelle päästyään hän tempaa paperit suustaan ja aloittaa innostuneen tervetulopuheen ranskalaisella aksentilla. Vauhdissa on VTT:n Bioruukin avajaisten juontaja André Noël Chaker, jonka hehkuttamana puheenvuoron saavat työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Petri Peltonen, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, professori Tomas Kåberger Chalmersin teknillisestä yliopistosta Ruotsista, biotalousklusteri Fibic Oy:n toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi sekä monet muut kutsutut puhujat ja VTT:n edustajat. Avajaisvieraille käy selväksi, että Espoon Kivenlahteen rakennettava kokonaisuus on yksi merkittävimmistä VTT:n investoinneista tällä vuosikymmenellä ja suurin biota- louden tutkimusympäristö Pohjoismaissa. VTT on investoinut Bioruukkiin tähän mennessä jo kymmenen miljoonaa euroa, ja lisää tarvitaan vähintään saman verran. Kohti arvotuotteita, työpaikkoja ja vientituloja Hyödynnämme näissä tiloissa koko kompetenssimme ja kolmen vuosikymmenen kumulatiivisen osaamisemme kemiassa, energiassa ja biomassan käsittelyssä. Tavoitteena on tuottaa bio- ja jäteraaka-aineista arvokkaita lopputuotteita, työpaikkoja ja vientituloja, kuvailee VTT:n luonnonvara- ja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen johtaja Kari Larjava. Entisen painotalon tiloissa toimiva Bioruukki tarjoaa yrityksille tilaisuuden uusien teknologioiden kehittämiseen ja sen selvittämiseen, mitkä konseptit ja ideat ovat sekä teknisesti että taloudellisesti järkeviä. Ydinaluetta on biopolttoaineiden ja arvokkaiden kemikaalien tuotantomenetelmien kehitys. Yhtenä tavoitteena on nopeuttaa yritysten innovaatioiden pääsyä maailmanmarkkinoille. Ensimmäisessä vaiheessa Bioruukissa käynnistyy kaasutus- ja pyrolyysikoetoiminta. Loput laitteistot asennetaan kahden seuraavan vuoden aikana. Noin neliömetrin tiloissa työskentelee asennusvaiheen jälkeen arviolta 40 henkeä. VTT:n biotalouden ja kiertotalouden koko tutkimusvolyymi on yli 60 miljoonaa euroa vuodessa ja lähes 500 henkilötyövuotta. Biotalouden arvo Suomessa on jo kymmenesosa kansantaloudesta. Tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos reilusta 60 miljardista eurosta sataan miljardiin vuoteen 2025 mennessä. VTT:n pääjohtajan Erkki Leppävuoren mukaan strategia vaatii rohkeaa tutkimusta ja riskinottoa sekä nopeaa toimintaa uusien tuotteiden ja palvelujen luomiseksi. Nyt tarvitaan radikaaleja innovaatioita ja eri teollisuussektoreiden yhteistyötä. Bioruukki tarjoaa tähän konkreettisen mahdollisuuden, Leppävuori sanoo. Leena Laitinen 3/2015 KEMIA 19

20 UUTISIA HY:n kemian laitos vuokraa Laboratoriotilaa yrityksille Helsingin yliopiston kemian laitos alkaa vuokrata tilojaan yritysten käyttöön. Kumpulan kampuksella on tarjolla sekä toimisto- että laboratoriotilaa. Kumpulaa on tarkoitus tarjota etenkin yrittäjille, jotka tahtovat aloittaa toimintansa kevyesti vuokraamalla tilaa ja laboratoriolaitteita yliopistolta tarpeen mukaan. Kumpula Business Lab tarjoaa vuokralle laboratorioympäristön ja tutkimuslaitteiden lisäksi toimisto- ja kokoustilaa sekä mittauspalveluja. Tarjolla on myös työpajan palveluja ja mahdollisuus käyttää kirjastoa. Veloitus on tunti- tai kuukausipohjainen. Aivan uusi idea ei ole, sillä kemian laitoksen yhteydessä toimii jo nyt ASM Microchemistry -yritys. ASM on majaillut laitoksen tiloissa kymmenkunta vuotta, ja olemme molemmin puolin olleet tyytyväisiä yhteistyöhön, kertoo professori Mikko Ritala. Uutta on sen sijaan se, että toimintaympäristöä ryhdytään nyt markkinoimaan aktiivisesti. Vuokraustoiminnan laajentamisen mahdollistaa se, että laitoksessa vapautuu käynnissä olevan remontin ja toimintojen uudelleenjärjestelyjen myötä tilaa, johon uudet käyttäjät ovat tervetulleita. Tästä voi syntyä win winyhteistyötä yliopiston ja yritysten välille, Ritala arvioi. Yhteisissä tiloissa akateeminen ja bisnesväki voi kohdata toisensa luontevasti. Kun tapaamme päivittäin ja vaihdamme ajatuksia vaikkapa lounastunnilla, yritys saa meiltä samalla epämuodollista konsultaatiota, jota voimme toki antaa tukevammassakin muodossa. Professori uskoo, että yli- opistoympäristö helpottaa yritystoiminnan käynnistämistä, joka voi kemiassa ja muilla laboratoriotiloja edellyttävillä aloilla olla hankalaa. Se ei onnistu yhtä helposti kuin peliteollisuudessa, jossa aluksi riittää pelkkä läppäri. Tilojen lisäksi kemiassa tarvitaan kalliita analyysilaitteita, jotka eivät välttämättä ole alkavan yrityksen ulottuvilla. Nyt laitteet saa käyttöönsä sopimuksen mukaan. Lisäksi meillä on pätevää, tieteellisesti koulutettua henkilökuntaa, jota yritys voi tarvitessaan palkata tilapäistyövoimaksi. Jos homma etenee hyvin, firma voi noukkia rusinat pullasta ja napata leipiinsä parhaat opiskelijamme, Ritala maalailee. Kannustaa yrittäjyyteen Ritalan mukaan hanke on jo herättänyt kiinnostusta jopa siinä määrin, että myös yliopiston sisällä on herännyt ideoita yritystoiminnan aloittamisesta. Taka-ajatuksemme onkin, että yrittäminen tulisi tällä tavoin läheiseksi ja mahdolliseksi myös opiskelijoille. Suomessa rohkaistaan tätä nykyä ihmisiä perustamaan yrityksiä, ja tässä mallissa se tehdään niin helpoksi kuin suinkin. Vuokrattaviin tiloihin mahtuu Ritalan arvion mukaan yksi isomman yrityksen tutkimus- ja kehitysyksikkö tai vaihtoehtoisesti 7 8 pientä yritystä tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Luottamuksellisuuden takaavat remontin myötä asennettavat kulunvalvontajärjestelmä Timo Hatanpää Muun muassa kemian laitoksen suojakaasukaappi on vastedes myös yritysten käytössä. ja magneettilukot. www www www www www www www www Kumpulaan haluavien www www www www www www www www w Kemia-lehti yritysten ei tarvitse toimia www www www www www www www www www www www on www myös www www www www w kemian alalla, vaan tilat ovat www www www www www www www www avoinna muillekin. www www facebookissa! www www www www www www w Meille kelpaavat kaikki www www www www www www www www sellaiset yritykset, jotka tarvitsevat toimintaansa labora- www www KLIKKAA www www JA TYKKÄÄ! www www www www w www www www www www www www www www www www www w toriotiloja. www www www www www www www www www www www www www www www www w Sisko Loikkanenwww www www KEMIA www www Kemi www www www 20 KEMIA 3/2015

Kemian tiekartta. Suomalaista kemian tutkimusta ja opetusta ollaan panemassa uuteen kuosiin. Samalla halutaan turvata alan tutkimuksen rahoitus.

Kemian tiekartta. Suomalaista kemian tutkimusta ja opetusta ollaan panemassa uuteen kuosiin. Samalla halutaan turvata alan tutkimuksen rahoitus. Kemian tiekartta viitoittaa alan tulevaisuutta Suomalaista kemian tutkimusta ja opetusta ollaan panemassa uuteen kuosiin. Samalla halutaan turvata alan tutkimuksen rahoitus. Sisko Loikkanen Kemian kansallinen

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass on osa Gasum konsernia Skangass on perustettu 2007. Gasum osti 51% Skangassista keväällä 2014. Gasumin LNG liiketoiminnot siirtyvät kaupan myötä Skangassin

Lisätiedot

IFRF Suomen kansallinen osasto

IFRF Suomen kansallinen osasto IFRF Suomen kansallinen osasto www.ffrc.fi International Flame Research Foundation Finnish Flame Research Committee (päivitetty 10.09.2015, AL) IFRF Kansainvälinen polttotekniikan tutkimusorganisaatio

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä 15.11.2013 Päivitetty 7.2.2014 Nesteytetty maakaasu on ympäristölle ystävällinen Nesteytetty maakaasu (liquified natural gas, LNG) koostuu pääosin

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG:N JAKELUN JA TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMINEN TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LISÄARVOA SUOMELLE 2011 Liikevaihto 1 260 milj. euroa Liikevoitto 92 milj. euroa

Lisätiedot

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 18.5. 19.5.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio LUENTOPÄIVIEN NÄYTTEILLEASETTAJAT Mikroskopia Ympäristöanalytiikka Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOHTORIKOULU JA VIHREÄ KEMIA

YMPÄRISTÖTOHTORIKOULU JA VIHREÄ KEMIA YMPÄRISTÖTOHTORIKOULU JA Suomen Teollisen Ekologian Forumin Seminaari 1.- Jouni Pursiainen POHJOISUUS JA YMPÄRISTÖ PAINOALA OULUN YLIOPISTO THULE-INSTITUUTTI Thule-Instituutti (http://thule.oulu.fi/) Kaikki

Lisätiedot

INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA

INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Loppuseminaarin paneelikeskustelu Irma Ylikangas, Ilmatieteen laitos 14.06.2011 Paneelikeskustelu TERVETULOA TEKNIIKAN TESTAUS

Lisätiedot

Chemistry our life, our future. Kemia osa hyvää elämää. Suomen Kemian Seura. www.kemia2011.fi. www.chemistry2011.org

Chemistry our life, our future. Kemia osa hyvää elämää. Suomen Kemian Seura. www.kemia2011.fi. www.chemistry2011.org Chemistry our life, our future Kemia osa hyvää elämää www.chemistry2011.org Suomen Kemian Seura www.kemia2011.fi MAOL ry:n päivät, Lappeenranta 12.02.11 Prof. Maija Aksela, valtakunnallinen LUMAkeskus,

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Seuraavat talvikoulutuspäivät pidetään. Lappeenrannassa 11. 13.2.2011. Ilmoittautuminen osoitteessa: www.maol.fi/lappeenranta

Seuraavat talvikoulutuspäivät pidetään. Lappeenrannassa 11. 13.2.2011. Ilmoittautuminen osoitteessa: www.maol.fi/lappeenranta Seuraavat talvikoulutuspäivät pidetään Lappeenrannassa 11. 13.2.2011. Ilmoittauduthan koulutuspäiville; tiedossa mielenkiintoisia luentoja ja työpajoja. Ilmoittautuminen osoitteessa: www.maol.fi/lappeenranta

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELIJÄN KIERTOTALOUSTULEVAISUUS

JÄTTEENKÄSITTELIJÄN KIERTOTALOUSTULEVAISUUS JÄTTEENKÄSITTELIJÄN KIERTOTALOUSTULEVAISUUS MOLOK OY Hannu Jokinen toimitusjohtaja 1 Veikko Salli kehitti jätteen syväkeräys menetelmän vuonna 1991 2 MOLOK OY Tuotanto ja pääkonttori Nokialla Liikevaihto

Lisätiedot