PENSSELIHIRMUT. espoon kuvataidekoulun vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PENSSELIHIRMUT. espoon kuvataidekoulun vuosikertomus 2013 2014"

Transkriptio

1 PENSSELIHIRMUT espoon kuvataidekoulun vuosikertomus

2 PENSSELIHIRMUT espoon kuvataidekoulun vuosikertomus Koulun henkilökunta : Seisomassa: Ruusu Hulmi, Laura Voipio, Anne Ovaska, Hanna Timonen, Eeva-Liisa Seinälä, Mikko Remes, Elisse Heinimaa, Nina Ruokonen, Minttu Hyytiäinen, Martti Sirola, Sari Bremer, Nina Sarkima, Irma Weckman, Pekka Barman, Magnus Zweygberg, Hillevi Vähälä- Aranko, Maarit Myllynen, Päivi Sarakorpi, Saga Heino, Heta Boman, Elisa Rovamo, Marjatta Kekki, Leena Rantanen, Mari von Boehm, Niina Ala-Fossi. Istumassa: Salma Tähtivuo, Sari Tenni, Maritta Poijärvi, Marju Pohjola, Seppo Jyrkinen. Kuva: Anu Suhonen. Toimisto/Kansliet WeeGee-talo, Ahertajantie 5, Espoo Postiosoite: PL 6670, ESPOON KAUPUNKI WeeGee-huset, Flitarvägen 5, Esbo Postadress: PL 6670, ESBO STAD puh./tel , fax sähköposti/ Rehtori/Rektor Maritta Poijärvi puh./tel Apulaisrehtori/Vicerektor Hanna Koskimies (perhevapaalla syyslukukauden) Sari Tenni (sijaisena syyslukukaudella) puh./tel Taloussihteeri/Ekonomisekreterare Marju Pohjola puh./tel Toimistosihteeri/Byrosekreterare Salma Tähtivuo puh./tel Vahtimestari/Vaktmästare Seppo Jyrkinen puh./tel Kurssikoordinaattori/Kurskoordinator Katarina Mahlberg, Anne Stolt puh./tel Siivoojat/Städare: H&A Team Oy, C stix Oy Lukuvuosi Lukuvuosi alkoi ja päättyy Oppilaita on 1200, joista 30 ruotsinkielisiä. Lukujärjestyksen mukaisia opetustunteja on toteutunut Lukuvuonna on ollut yhteensä 118 opintoryhmää: 7 varhaisiän kuvataidekasvatuksen ryhmää, 77 perusopetusryhmää ja 34 syventävien opintojen työpajaa. Hallinto ja talous Espoon kuvataidekoulu on taiteen perusopetusta antava kuvataideoppilaitos, jonka toimintaa ylläpitää rekisteröity kannatusyhdistys. Espoon kaupungin taloudellisen tuen ansiosta koulu on kehittynyt osaksi kunnan kulttuuritoimintaa. Koulu on saanut tuntiperusteista valtionapua vuodesta 2000 lähtien. Koulun taloudesta ja hallinnosta vastaa kannatusyhdistyksen johtokunta, johon kaupunki nimeää kaksi jäsentä. Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Espoon kaupunginhallituksen nimeämät edustajat Raili Hilakari Seppo Holste Emilia Koivunen Sinikka Mäntysalo-Lamppu Terttu Rönkkö Seppo-Ilmari Siitonen Taru Liira Helena Haataja Kannatusyhdistys Kannatusyhdistyksen jäsenmäärä on 40 henkilöä. Jäsenmaksu on 30 euroa. Kannatusyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin WeeGee-talossa OPETTAJAT Päätoimiset opettajat Heta Boman, kuvataideopettaja Elisse Heinimaa, kuvataideopettaja Saga Heino, taiteen maisteri Minttu Hyytiäinen, taiteen maisteri, keraamikko Leena Rantanen, taiteen maisteri Päivi Sarakorpi, kuvataideopettaja Eeva-Liisa Seinälä, kuvataideopettaja Tuntiopettajat Niina Ala-Fossi, taiteen maisteri Eeva Astala, taiteen kand., arkkitehtiyo Pekka Barman, kuvataiteilija Mari von Boehm, taiteen maisteri Sari Bremer, taiteen maisteri Ruusu Hulmi, valokuvaaja Marjatta Kekki, kuvanveistäjä Kristiina Ljokkoi, taiteen kand. Paula Martikainen, taiteen maisteri Maarit Myllynen, taiteen maisteri Anne Ovaska, kuvataiteilija Mikko Remes, elokuvaohjaaja Elisa Rovamo, kuvataideopettaja Nina Ruokonen, taiteen maisteri Maiju Salmenkivi, taiteen maisteri Arash Sammander, taiteen maisteri Nina Sarkima, kuvataiteilija Martti Sirola, kuvataideopettaja Niina Thuneberg, taiteen maisteri Hanna Timonen, kuvataiteen maisteri Anni Toivonen, taiteen maisteri Aleksi Tolonen, taiteen maisteri Laura Voipio, kasvatustieteen maisteri, taiteen kand. Hillevi Vähälä-Aranko, taidemaalari Irma Weckman, taiteen maisteri Magnus Zweygberg, taiteen maisteri Iltapäiväkerhoissa Laajalahden koulussa toimivat opettajina kuvataideopettaja Katarina Mahlberg syyslukukaudella ja taiteen maisteri Suvi Haapala kevätlukukaudella, Ymmerstan koulussa syyslukukaudella kasvatustieteen maisteri Laura Voipio ja taiteen maisteri Nina Ruokonen sekä Saunalahden koulussa taiteen kandidaatti Kristiina Ljokkoi. Opetuspisteet Espoonlahden opetuspiste Kalajärven opetuspiste Karakallion opetuspiste Kauklahden opetuspiste Leppävaaran opetuspiste Olarin opetuspiste 1 ja 2 / Olars undervisningslokal Saunalahden koulu Tapiolan opetuspiste / Hagalunds undervisningslokal Espoon kuvataidekoulun arvot Kuvataidekoulun arvot ovat kasvu taiteen avulla, oppilaskeskeisyys ja tyytyväinen työyhteisö. Kuvataidekoulun koko henkilökunta toimii näiden arvojen mukaisesti. Toimitus Maritta Poijärvi, Hanna Koskimies, Elisse Heinimaa Taitto Mika Launis Painopaikka Litoprint Oy Kannen kuva Anu Suhonen Takakannen kuva TAPiola-mobiilipeli Kuva: Anu Suhonen 2 3

3 MARITTA POIJÄRVI, REHTORI MITEN KUVATAIDEKASVATUS VOI KEHITTÄÄ LAPSEN LUOVUUTTA? LEIKKIÄ, HUUMORIA, HULLUTTELUA, TOISIA TODELLISUUKSIA. Maallinen vaelluksemme ja arki on liian synkkää, ellei meillä ole mahdollisuutta paeta mielikuvien maailmoihin, missä kaikki on mahdollista, eikä mikään mene koskaan rikki. Leikki on luovuuden äiti. Tapa olla olemassa ja suhtautua maailmaan. Leikin itu on jokaisessa lapsessa, mutta aikuisen täytyy herättää, rohkaista, hoitaa, tukea ja kastella sitä, jotta se alkaisi kukoistaa. Leikki on sellaisten toimintojen joukko, joiden tarkoitus on auttaa lasta selviytymään maailmassa. Se on tutkimisen, sopeutumisen, sopeuttamisen, kyseenalaistamisen ja hallitun anarkian sekoitus. Leikki heijastelee kaikkea sitä, mitä lapsen elämässä ja kehityksessä on kulloinkin meneillään. Leikistä kumpuaa luova asenne taiteisiin, tieteisiin ja kaikkeen hengenelämään. Lapset käyttävät leikkiä erilaisten kehitykseen kuuluvien, heitä askarruttavien teemojen käsittelyyn. TUTKIVA IHMETTELY YHDESSÄ LAPSEN KANSSA Tutkiva ihmettely on lapselle syntymästä asti luontaista. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan ja yhteisöön. Lapsen oma kokemusmaailma sekä vuorovaikutus muiden lasten kanssa ja aikuisten sekä lähiympäristön kanssa toimivat eri-ikäisten lasten oman tutkimisen innoittajana. Elämyksellisten kuvataiteellisten kokemusten intensiivisyys ja lumous virittävät lapsen toiminnallisuuden ja tempaavat mukaansa. Kuvataidetta tekevän ja kokevan lapsen esteettisessä maailmassa on oppimisen iloa, taiteellista draamaa, muotoja, ääniä, tuoksuja, tuntemuksia ja eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä. Kuvataiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Kuvataiteellisen kokemisen ja tekemisen kautta lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Varhaislapsuudessa saatujen taiteellisten peruskokemusten varaan rakentuvat lapsen myöhemmät taidemieltymykset ja valinnat.¹ OPPIMISEN ILO Lapsi on synnynnäisesti utelias. Hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi harjoittelee ja oppii erilaisia taitoja, ja kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää oppimisessaan kaikkia aisteja ja hän tutkii ja havainnoi ympäristöä. Turvalliset ihmissuhteet ja lasta inspiroiva oppimisympäristö ovat hyvän oppimisen ja myönteisen oppimisasenteen perusta. Opettajien sitoutuminen kasvatus ja oppimistapahtumaan näkyy herkkyytenä lapsen tunteille ja emotionaaliselle hyvinvoinnille. Opettaja kuuntelee herkällä korvalla lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Varhaiskasvatuksessa luodaan myönteiset asenteet oppimiselle.¹ KUVATAIDEKASVATUKSEN PROSESSILUONTOISUUS JA DOKUMENTOINTI Luovuuden kehittäminen tarkoittaa kuvataidekasvatuksessa asenteiden ja prosessien tukemista, ei huomion kiinnittämistä vain tuloksiin. Lapsen luova asenne näkyy, kun hän uskaltaa kokeilla omintakeisia toimintatapoja, ratkaista ongelmia ja ylittää omia rajojaan. Lapsen luovuutta edistää se, että hän voi erotella asioita osiinsa ja koota niitä omalla tavallaan.² Lasten opetusprojektien dokumentointi tekee näkyväksi sellaisiakin asioita, jotka ehkä muutoin olisivat vaikeasti havaittavissa. Toiminnan dokumentointi mahdollistaa asioihin palaamisen myöhemmin. Sen tarkoitus on informoida toiminnasta lasten vanhempia ja ympäröivää yhteiskuntaa. Dokumentointi tekee havainnolliseksi kuvataiteen prosessimaisuuden, työskentelyn kaikki osavaiheet ovat yhtä tärkeitä, ei ainoastaan lopputulos.² Vanhempien tuki kannustus ja ymmärrys on tärkeä lapsen kuvataiteen harrastuksen tukemisessa. Kuvataidekasvatus käynnistyy kotikasvatuksessa, usein tiedostamattakin: miten kuvataiteeseen kotona suhtaudutaan? Käydäänkö yhdessä näyttelyissä, tutkitaanko yhdessä taidekirjoja ja taidekuvia, puhutaanko taiteilijoista ja heidän työstään? Millaisesta ja miten taiteesta/ kulttuurista kotona puhutaan? Kuinka usein ja millaisia taide-elämyksiä lapselle tarjotaan? Kuinka lapsen taiteellisiin tuotoksiin kotona suhtaudutaan? Laitetaanko lasten töitä kehyksiin ja esille? Esitelläänkö niitä ylpeänä kummitädeille, sukulaisille ja ystäville? NÄHDYKSI JA KUULLUKSI TULEMINEN ARVOSTAVASTI JA KIIREETTÖMÄSTI: MILLAISIN SILMIN KATSOT LASTA? Lapsi tarvitsee myös harrastuksissa riittävän hyvää vuorovaikutusta. Opettajan mukautumista lapsen ikäkaudelle ominaisiin tarpeisiin, eli ajankohtaisten kehityshaasteiden huomioonottamista. Aikuisen tulisi pyrkiä tavoittamaan lapsen näkyvän käyttäytymisen taustalla olevat tunnetilat ja pyrkimykset ja virittäytyä niihin. Yrittää päästä lapsen kanssa samoihin maailmoihin. Samoihin kiinnostuksen kohteisiin. Vuorovaikutus on suureksi osaksi ei kielellistä. Katseilla, eleillä ja äänenpainoilla on suuri merkitys kaikissa lapsen kehitysvaiheissa. SADUT TUKEVAT LAPSEN KEHITYSTÄ Sadut tukevat paremmin lapsen kehitystä kuin visuaalinen viihde. Lapsi voi kuunnellessaan tai lukiessaan kuvitella henkilöt ja tapahtumat ja luoda niistä mieleensä oman maailman. Saduissa käsitellään kateuden, raivon, pienuuden, ulkopuolisuuden ja häpeän tunteita tavalla, joka antaa uskoa niistä selviytymiseen. Hyvä ja paha ovat selvästi erillisiä ja hyvä voittaa aina. MITEN TUKEA LAPSEN LUOVUUTTA? Luovuus kumpuaa rentoudesta, turvallisuudesta ja mukavasta yhdessäolosta. Pidä silmät auki kaikelle uudelle. Katso rauhassa, ennen kuin tuomitset. Ihmettele maailmaa lapsen kanssa yhdessä. Keskity nykyhetkeen. Opeta lapselle Zen-asennetta. Ajatus ei harhaile kun tehdään vain yhtä asiaa kerrallaan koko sydämellä rauhassa ja kiireettömästi. Kuuntele tarkasti mitä lapsella on sanottavaa. Kerro miten jokaisella on oikeus tehdä virheitä ja mokata. Opeta nauramaan omille virheille. Tue lapsen omaa sisäistä motivaatiota. Tekemisen hingun on lähdettävä lapsesta itsestä. Kannusta lasta sinnikkyyteen, älä anna lapsen luovuttaa tekosyihin vedoten. Ja opeta miten rohkea ihminen on oma itsensä eikä halpa kopio jostain toisesta. Kerro, että jokaisella on oikeus olla erimieltä ja tehdä asioita omalla tavallaan. Kun arvostat eri- laista, annat sille mahdollisuuden. Toimi hyvän edistämiseksi ja heikomman tukemiseksi. Iloitse aina lapsen onnistumisesta. Lapsia on tärkeä kehua. Ei vain siksi että kehuminen ja kannustaminen vahvistavat heidän uskoaan itseensä, vaan myös siksi, että positiivinen palaute on tehokkain aikuisten käytössä oleva tapa vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen. Me osaamme kaikki sanoa vaikkapa näin: Olen ylpeä sinusta! Oletpa taitava! Onpa Hieno! Kun lapsi kokee itsensä arvokkaaksi, se vapauttaa ja ilahduttaa. Kiitän lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulaa antoisasta yhteistyöstä ja koulumme kuviskummiudesta vuosina Kiitän koko työyhteisöä hienosta lukuvuodesta. Kiitän kaikkia koulun sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä. Yhdessä olemme enemmän. Onnellista ja kaunista kesää! Lähdeviitteet: ¹ Matti Heikkilä, Anna-Leena Välimäki, Sirkka-Liisa Ihalainen: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Stakes ² Inkeri Ruokonen, Sinikka Rusanen, Anna-Leena Välimäki: Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa iloa, ihmettelyä ja tekemistä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Muut lähteet: Jari Sinkkonen: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun, WSOY 2012 Janne Viljamaa: Tue lapsesi lahjakkuutta, WSOY HUR KAN BILDKONSTUPPFOSTRAN UTVECKLA BARNETS KREATIVITET? LEK, HUMOR, SKOJ, ANDRA VERKLIGHETER. MARITTA POIJÄRVI, REKTOR Vårt liv och vår vardag här på jorden är alltför dystra om vi inte har en möjlighet att fly till fantasins värld där allt är möjligt och ingenting kan söndras. Lek är skapandets moder. Den är ett sätt att finnas och förhålla sig till världen. Leken gror i varje barn, men de vuxna ska väcka den och uppmuntra, sköta, stöda och vattna den för att den ska kunna blomstra. I leken ingår sådana aktiviteter som ska hjälpa barnet att klara sig i världen. Den är att observera, att anpassa sig och anpassa efter sig själv, att ifrågasätta och att kontrollera anarki. Leken reflekterar allt som pågår i barnets liv och utveckling. Från leken springer en skapande inställning till konst, vetenskap och allt andligt liv. Med hjälp av leken behandlar barn de olika teman de undrar på och som hör till utvecklingen. UNDRA OCH UNDERSÖKA TILLSAMMANS MED BARNET Det är naturligt för ett barn att undra och undersöka allt sedan födseln. När barnet undersöker saker, tillfredsställer det sin nyfikenhet och känner delaktighet i omvärlden och samhället. Barnets egen erfarenhetsvärld och samspel med andra barn, vuxna och omgivningen inspirerar barn av olika åldrar till sina egna upptäckter. Bildkonst bjuder på upplevelserika erfarenheter som rycker barnet med sig med sin tjusning och intensitet och väcker barnets lust att göra. När barnet skapar och upplever bildkonst är dess estetiska värld full av lärandets glädje, konstnärligt drama, former, ljud, lukter, känningar och de olika sinnenas kombinationer. I bildkonst kan barnet uppleva en fantasivärld där allt är möjligt och sant på låtsas. Genom bildkonstnärligt upplevande och skapande utvecklas barnet som individ och gruppmedlem. Barnets senare konstnärliga preferenser och val bygger på de konstnärliga grunderfarenheter som barnet har fått i den tidiga barndomen.¹ LÄRANDETS GLÄDJE Ett barn har en medfödd nyfikenhet. Det vill lära sig nytt och upprepa saker. Lärandet är en heltäckande aktivitet för barnet. Barnet övar och lär sig nya kunskaper. När det möter nya saker använder det sig av alla sina sinnen när det upptäcker och observerar sin omgivning. Gott lärande och en positiv inställning till lärandet bygger på trygga mänskliga relationer och en inspirerande omgivning för lärandet När lärarna binder sig till uppfostran och lärandet syns det i deras känslighet för barnets känslor och emotionella välmående. Läraren lyssnar noga på barnet och ger det möjligheter att ta initiativ, göra sina egna val, undersöka, ta slutsatser och uttrycka sina tankar. Den tidiga uppfostran skapar positiva inställningar till lärandet.¹ PROCESS OCH DOKUMENTERING I BILDKONSTUPPFOSTRAN Att utveckla kreativiteten i bildkonstuppfostran innebär att stöda inställningar och processer, inte att endast se på resultaten. Barnets skapande inställning får uttryck i hur barnet vågar pröva sina egna tillvägagångssätt, lösa sina problem och överskrida sina begränsningar. Barnets kreativitet främjas av att barnet kan ta isär saker och ting och bygga igen dem på sitt eget sätt.² När man dokumenterar barnens lärprojekt blir många sådana sak synliga som annars kanske kunde ha varit svåra att få syn på. En dokumenterad handling gör det lättare att återkomma till saken senare. Avsikten är att informera föräldrarna och samhället om handlingen. Dokumenteringen gör det synbart hur processartad bildkonst är: alla arbetsskeden är lika viktiga, inte enbart slutresultatet.² Stöd, uppmuntran och förståelse från föräldrarna är viktiga för barnets bildkonsthobby. Bildkonstuppfostran börjar i hemuppfostran, ofta omedvetet: hur förhåller man sig till bildkonsten hemma? Går man på utställningar tillsammans, tittar man på konstböcker och konstbilder, snackar man om konstnärer och deras arbete? Hur talar man om konst och kultur hemma, och hurdan konst och kultur talar man om? Hur ofta bjuder man på konstupplevelser, och hurdana är de? Hur förhåller man sig till barnets konstprodukter hemma? Ställer man ut barnens arbeten, ramar man in dem? Visar man stolt dem till gudmödrar, släktingar och vänner? ATT BLI SEDD OCH HÖRD MED UPPSKATTNING OCH UTAN BRÅTTOM: HUR SER DU PÅ BARNET? Barnet behöver tillräckligt gott samspel även i hobbyerna. Läraren ska anpassa sig till barnets åldersenliga behov, det vill säga beakta utvecklingens aktuella uppmaningar. Den vuxna bör sträva efter att inse vilka känslor och strävanden som ligger i grunden till barnets synliga beteende och anpassa sig till dem. Man ska sträva efter att nå samma våglängd med barnet. Samma intressen. Samspelet är till en stor del utomspråkligt. Miner, gester och toner spelar en viktig roll i alla barnets utvecklingsskeden. BARNETS UTVECKLING FÅR STÖD AV SAGOR Barnets utveckling får mer stöd av sagor än av visuell underhållning. När barnet lyssnar eller läser kan det föreställa sig figurerna och handlingen och skapa en egen värld för dem i sitt eget sinne. Sagorna handlar om känslor av avundsjuka, vredesmod, litenhet, utanförskap och skam på ett sätt som ger en tro på att man kan klara sig av dem. Gott och ont är klart skilda åt och gott vinner varje gång. HUR SKA MAN UTVECKLA BARNETS KREATIVITET? Kreativiteten bygger på en avslappnad, trygg och hygglig samvaro. Håll ögonen öppna för allt nytt. Ta din tid att titta på innan du bedömer. Undra på världen tillsammans med barnet. Koncentrera dig på nuet. Lär barnet lite zeninställning. Det är lättare att koncentrera sig när man bara gör en sak åt gången med hela sitt hjärta i lugn och ro. Lyssna noga på vad barnet har att säga. Berätta att alla har en rätt att göra misstag och göra bort sig. Lär barnet att skratta åt dess egna misstag. Ge stöd åt barnets egen inre motivation. Lusten att göra ska komma från barnet självt. Uppmuntra barnet att orka försöka, låt inte det ge upp på grund av svepskäl. Lär barnet att en modig människa är sig själv, inte en billig kopia av någon annan. Berätta att alla har en rätt att ha sin egen åsikt och göra saker på sitt eget sätt. När du uppskattar det annorlunda ger du det en möjlighet. Gör din bäst att främja gott och stöda dem som är svagare. Var alltid glad över barnets lyckanden. Det är viktigt att hylla barn. Inte bara för att hyllningar och uppmuntringar stärker deras tro på sig själv utan också för att positiv respons är det mest effektiva sättet de vuxna kan påverka barnens beteende. Vi kan alla säga till exempel så här: Jag är stolt över dig! Du är så duktig! Den är så fin! När barnet upplever sig själv som värdefull, blir det fritt och glatt. Jag tackar barnombudsmannen Maria Kaisa Aula för vårt givande samarbete och bildkonstfadderskapet för vår skola under år Jag tackar hela arbetsgemenskapen för ett fint läsår. Jag tackar alla skolans intressentgrupper och samarbetspartners för vårt bra samarbete. Tillsammans är vi alltid mer. Ha en lycklig och skön sommar! Källor: ¹ Matti Heikkilä, Anna-Leena Välimäki, Sirkka-Liisa Ihalainen: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Stakes ² Inkeri Ruokonen, Sinikka Rusanen, Anna-Leena Välimäki: Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa iloa, ihmettelyä ja tekemistä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Litteratur: Jari Sinkkonen: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun, WSOY 2012 Janne Viljamaa: Tue lapsesi lahjakkuutta, WSOY

4 HOW THE VISUAL ART EDUCATION CAN DEVELOP A CHILD S CREATIVITY? PLAY, HUMOUR, DOING FUNNY THINGS, OTHER REALITIES MARITTA POIJÄRVI, PRINCIPAL Our earthly walk and everyday life are too gloomy unless we have a chance to escape to the world of images, where everything is possible and nothing ever breaks. Play is the mother of creativity. It is a way of existing and relating to the world. The bud of play lies within every child, but an adult has to awaken, encourage, nurture, support, and water it so that it will start to blossom. Play is a cluster of activities that are meant to help the child to survive in the world. It is a combination of inquiry, adaptation, adjustment, challenging, and a controlled anarchy. Play reflects all that is currently taking place in a child s life and development. Play triggers a creative attitude towards arts, sciences and all spiritual life. Children use play to address the issues that occupy their minds in different developmental stages. INQUIRY-BASED MARVEL TOGETHER WITH A CHILD Inquiry-based marvel is innate to a child since birth. While studying things, the child satisfies his curiosity and feels that he belongs to the surrounding world and the community. Child s own scope of experiences and also the communication between other children and the adults and the immediate surroundings inspire children of different ages to explore on their own. The intensity and fascination of the encounters with experimental visual arts activate the child and capture his attention. A child who practices and experiences visual arts, discovers the joy of learning, artistic drama, forms, sounds, scents, feelings, and combinations of experiences in different sensory areas in a child s aesthetic world. Visual arts offer the child opportunities to experience an imaginary world where everything is possible, as if it was true. Through experimenting and practicing visual arts a child develops as an individual and a member of a group. Basic artistic experiences in early childhood form a base upon which later artistic preferences and choices a built.¹ THE JOY OF LEARNING A child has an innately curious nature. He wants to learn new things, review and repeat things. Learning is a holistic process to a child. He practices and learns different skills, and when he encounters new things, he uses all the senses while studying and observing the environment. Safe relationships and an inspiring learning environment are the basis for learning things well and a positive attitude towards that for a child. Teachers commitment to educational and learning situations is manifested by his sensitivity to child s feelings and emotional well-being. Teacher listens to a child with sensitive ears and gives him opportunities to initiate things, choose his actions, inquire, draw conclusions, and express his thoughts. Early childhood education prepares a positive attitude towards learning.¹ PROCESS NATURE AND DOCUMENTATION OF VISUAL ART EDUCATION When talking about visual art education, developing creativity means supporting the attitudes and processes, not only paying attention to results. Creative attitude of a child is manifested when he dares to try original methods, solve problems, and cross one s boundaries. Child s creativity develops when he can separate things into parts and assemble them in his own way.² Documenting teaching projects of children makes such things visible that otherwise may be difficult to discern. Documentation enables us to the return to those things later. Its purpose is to inform the children s parents and the surrounding society of the activities. Documentation illustrates the process-like nature of visual arts: all the sub-parts of the process are important, not only the result.² Parental support, encouragement, and understanding are important in supporting children in their hobby of visual arts. Visual art education begins with upbringing at home, often even unconsciously what is the attitude towards visual arts at home? Do you visit art exhibitions together, do you study art books and artistic images together, and do you discuss the artists and their work? How and what kind of art and culture do you discuss at home? What kind of artistic experiences do you offer to a child and how often? How do you respond to child s artistic pieces of work at home? Do you frame children s art work and put them on display? Are you proud to show them to godmothers, relatives, and friends? TO BE SEEN AND HEARD IN AN APPRECIATIVE WAY WITHOUTHURRY THROUGH: WHAT KIND OF EYES DO YOU LOOK AT A CHILD? A child needs good interpersonal communication also in hobbies. A teacher needs to adapt to the child s age-related needs: in other words, he needs to take the child s current developmental challenges into consideration. The adult should try to identify the emotions and goals behind the child s visible behaviour and tune in with them. He should try to enter into the same worlds and the same interests with the child. Interpersonal communication is largely non-verbal. Eye contact, gestures, and the stress of voice have a great significance in all developmental stages of a child. FAIRY TALES SUPPORT CHILD S DEVELOPMENT Fairy tales support child s development better than visual entertainment. While listening or reading, children can visualize the characters and events, and create their own world in their minds. Fairy tales address the feelings of jealousy, rage, smallness, shame, and being an outsider in a way that gives him faith to overcome them. Good and evil are clearly separate, and good always wins. HOW TO SUPPORT CREATIVITY OF A CHILD? Creativity springs from relaxation, safety, and cosy time together. Keep your eyes open to all that is new. Take your Valotapahtuma Olarissa, kuva: Saga Heino time to observe before judging. Gaze the world together with a child. Focus on the present moment. Teach the child a Zen attitude. Thoughts do not wonder when you focus doing one thing at a time with all your heart, without rush. Listen closely to what the child wants to share. Tell that every person has the right to make mistakes and fail. Teach a child to laugh at his own mistakes. Support the inner motivation of a child. The passion to do things has to originate from the child. Spur his persistence, not letting him to give in with excuses. Teach how a courageous person is unique and not a cheap copy of someone else. Tell that each person has a right to disagree and to do things in his own way. When you value things that are different, you give them a chance. Promote good things and support the weaker ones. Rejoice always at child s success. It is important to praise the child. Praise and encouragement not only strengthen children s believe in themselves, but a positive feedback also is the most effective way of impacting in a child s behaviour. We are all able to say, for example: I am so proud of you! You are so skilful! That is beautiful! When a child feels himself valuable, it frees him and brings him joy. I thank Maria Kaisa Aula, Ombudsman for Children, for fruitful cooperation and acting as the godmother for visual arts in the years I thank the whole working community for a wonderful year. I thank all the stakeholders and partners of Espoo School of Art for good collaboration. Together we are always more. Notes: ¹ Matti Heikkilä, Anna-Leena Välimäki, Sirkka-Liisa Ihalainen: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Stakes ² Inkeri Ruokonen, Sinikka Rusanen, Anna-Leena Välimäki: Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa iloa, ihmettelyä ja tekemistä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Literature: Jari Sinkkonen: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun, WSOY 2012 Janne Viljamaa: Tue lapsesi lahjakkuutta, WSOY Julia Varis, kuva: Hanna Timonen LUMIMARJA TERTTU RÖNKKÖ Katso, tämä on MINUN MAALAUKSENI. Tuon minä muovailin viime syksynä. Tämä maalaus ripustetaan kevätnäyttelyyn kaverini Tiinan työn rinnalle. Tätä tehdessä meillä oli niin hauskaa. LUOVUUDEN POLUILLA ILOITEN JA IHMETELLEN Espoossa kynnys itsensä ilmaisuun ja taiteen pariin on matala. Espoon kuvataidekoululla on vuosien ajan ollut otolliset taloudelliset puitteet tuoda opetustoiminta lähelle oppilasta. Suomen suurimmalla kuvataidekoululla on seitsemän toimipistettä ympäri kaupunkia ja ansaitsemansa puitteet päätoimipaikassaan WeeGeen kulttuurikeskittymässä. Kuvataidekoulu, johon lapsen on viikoittain helppo itse turvallisesti tulla, edesauttaa osaltaan harrastuksen pitkäjänteisyyttä. Helppo saavutettavuus omin jaloin vaikuttaa edullisesti siihen, että harrastuksesta muodostuu kiinteä osa lapsen arkea. Espoossa kuvataidekoulun läheisyys arvioitiinkin erittäin merkitykselliseksi tänä keväänä koulumme oppilaiden vanhemmille suunnatussa kyselyssä. Koen, että lapselle on tärkeää, että hän pääsee tekemään ja kokemaan asioita omassa, turvallisessa lähiympäristössään ja samalla laajentamaan elinpiiriään vaiheittain. Lähiympäristöä ei oteta haltuun auton takapenkiltä. Itseäni syvästi puhuttelivat yhdysvaltalaisen tutkija Bruce S. Appleyardin vuonna 2005 tekemän tutkimuksen tulokset 9 10-vuotiaiden lasten matkakokemuksista. Tutkimuksessa ne lapset, jotka tekivät arkisin koulumatkansa kävellen tai pyöräillen, piirsivät pyydettäessä reitin kouluun täyteen tapahtumia kuten mutkaisia teitä, tuttuja taloja ja paikkoja, puita ja pensaita. Niiden lasten, joiden matka taittui autossa, koulureitti oli enemmän- kin jana koulun ja kodin välillä vailla mieleen jääneitä tapahtumia. Elämyksellisyys ja lähipiirin positiivisuus välittyi itse kulkevien lasten piirroksissa kokonaisvaltaisena, tapahtumarikkaana ja myönteisenä, kun taas takapenkiltä ympäristöä ja matkan vaiheita havainnoivien lasten työt olivat paljon yksinkertaisempia ja jopa negatiivisia. Elinympäristöjä suunniteltaessa, kaavoitettaessa ja taloudellisia päätöksiä tehtäessä myös näiden, lapsen kokoisten ympäristöjen soisi nousevan päättäjien mieleen. Meillä Espoossa on asiat hyvin. Lapsemme ohjataan lähikouluihin ja harrastemahdollisuuksia löytyy lähipiiristä. Reitit ovat pääosin turvallisia ja vapaa-ajan kenttä on laaja. Itseään voi toteuttaa mitä moninaisimmin - liikkuen, musisoiden, sosiaalisten tilanteiden kautta, taiteen parissa. Vapaus toteuttaa itseään turvallisessa lähiympäristössä kantaa pitkälle. Vuosi 2014 Espoon kuvataidekoulussa on monen muun vuotta eteenpäin kuljettavan oppisisällön ohella kunnianosoitus taiteilija, kirjailija, filosofian tohtori Tove Janssonille, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Toven kuvin ja sanoin taidokkaasti kuvittamat matkat ovat värikylläisiä ja tapahtumarikkaita. Tarinat rakentuvat turvalliseen ja lapsenkokoiseen lähiympäristöön Muumilaaksossa ja sen reunamilla. Seikkailut kuuluvat asiaan värittäen idyllistä tarinankerrontaa. Muumitarinoissa ukkonen jylisee ja sataa kovemmin kuin koskaan, vesi nousee ja luonnonvoimia vastaan päästään seikkailemaan kertomus toisensa jälkeen. Ilmastokin saattaa yllättäen lämmetä, mikä ei tuota kirjan sivuilla sen kummempaa harmia, sillä sen ansiosta päästään etelän hedelmien makuun omalla takapihalla. Herkullisten hedelmäpuiden lakastuessa uuteen tilanteeseen sopeudutaan ja elämä solahtaa normaaliin arkeen suhteellisen vaivatta. Meri ja muuttuvat luonnonolot olivat Tove Janssonille tuttuja lapsuudesta saakka. Erään kuuman ja kuivan kesän lopulla tuli myrsky. Yleensähän myrskyämistä pelätään, mutta Janssonin perhe oli riemuissaan. Tove kuvaa lapsena kokemaansa myrskyä näin: Mutta sitten, ihan yhtäkkiä, vesi nousi. Me huomasimme sen vasta kun yöllä alkoi tuulla. Se tapahtui puolessa tunnissa. Kuivat oksat ja kaikenlaiset pihan roskat iskivät ruutuihin ja metsä alkoi kohista, se yö oli kuuma, ettei saanut pidetyksi päällään edes lakanaa. Ovi lensi auki ja alkoi paukkua ja me juoksimme portaille ja näimme kun Karikiven takana löi valkeata, ja sitten näkyi veden välkettä kaivolla asti, ja isä riemastui ja huusi että piruvie mikä ilma ja veti housut jalkaansa ja oli ulkona yks kaks. Kalle-vaarin vieraat olivat tupsahtaneet pihalle yöpaitasillaan ja seisoivat siinä lymyssä, kellään ei ollut aavistustakaan mitä pitäisi tehdä. Mutta isä ja äiti painuivat rantaan, ja siellä laituri jo purjehti Rödholmille päin, se oli puolimatkassa asti, kaikki veneetkin olivat mukana ja tönivät toisiaan tungoksessa kuin elävät oliot ja sumppu oli lähtenyt irti ja kaikki propsit olivat menossa salmesta ulos. Se oli ihanaa! Kun kaikki pelastettavissa oleva oli saatu kiinni ja päästy muutoinkin tilanteen päälle, Tove sai huovan hartioilleen ja muisteli, että Se myrsky oli paras, mitä meillä on koskaan ollut. Muuttuvassa maailmassa uusiin tilanteisiin sopeutuminen on tärkeää. Lapsuuden kokemusten soisi olevan laadultaan sellaisia, jotka aikuisenakin ylläpitävät varmuutta ja uskoa omaan tekemiseen. Kuvataidekoulussa itse tekeminen, kokeminen ja osallistuminen nousevat esiin konkreettisesti taiteellisen työn kautta ja onnistuessaan tukevat ilmaisun ohella myös lapsen itsetuntoa. Taidekasvatus on minulle sydämen asia, jota erityisen mielelläni omalla panoksellani kuvataidekoulun johtokunnan jäsenenä tuen. Olen ollut lapsuudessani lämminhenkisen ja oppilaitaan innostavan ja tukevan kuvataidekoulun oppilas itsekin. Kun on itse saanut paljon, on mistä jakaa. Kirjoittaja on Espoon kuvataidekoulun johtokunnan jäsen. 6 7

5 VALOTAPAHTUMA Marraskuun pimeimpään aikaan järjestettiin kuvataidekoulun opetuspisteissä valotapahtuma, Valo voittaa pimeyden. Tapahtuma liittyi Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton koordinoimaan Taidenavigaattori2-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli soveltaa kaupunkitaiteessa käytettyjä ilmaisukeinoja ja metodeja kuvataiteen perusopetukseen sekä kehittää oppilaslähtöistä pedagogiikkaa. Hankkeessa oli mukana yksitoista kuvataidekoulua, jotka järjestivät valotapahtuman samanaikaisesti. Espoon kuvataidekoulun valotapahtuman päätilaisuus järjestettiin WeeGee-talossa. Sen inspiroijana ja ohjaajana toimi kuvataideopettaja, kuvataiteilija Annikki Luukela, joka oli myös kouluttajana opettajien suunnittelupäivillä syyslukukauden alussa. Valotapahtumaan liittyviä, yleisölle avoimia työpajoja järjestettiin Kalajärven, Leppävaaran ja Olarin opetuspisteissä. Valotapahtumaan osallistui yhteensä n.1300 henkilöä. MOBIILIPELI TAPiola VUODEN 2013 TAIDEKASVATUSTEKO Digitaalisen taiteen työpaja osallistui projektiin, jonka tavoitteena oli toteuttaa tietokonepeli Tapiolan kaupunginosan syntyyn ratkaisevasti vaikuttaneen Heikki von Hertzenin 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Projektissa olivat mukana myös Etelä-Tapiolan lukio ja Espoon musiikkiopisto sekä asiantuntijoita Aalto-yliopistosta. Mobiilipeli TAPiola julkistettiin valotapahtuman yhteydessä. Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry. myönsi Vuoden 2013 taidekasvatusteko -kunniamaininnan Espoon kuvataidekoululle peliprojektin koordinoimisesta. Palkinnon perusteluissa mainitaan, että peliprojekti on uudistanut lasten ja nuorten kuvataidekoulujen opetusta ja lisännyt yhteistyötä eri kouluasteiden ja oppilaitosten välillä. Olarin opetuspiste 2:n ikkuna, kuva: Saga Heino Pelin voi ladata osoitteesta: ajankohtaista/oppilastiedotteet/ 271-tapiola-peli-ladattavissa-taalta tai TAPiolaBetav1.0.2.exe Leppävaaran opetuspiste, kuva: Minttu Hyytiäinen WeeGee-talon opetuspiste, kuvat: Niina Ala-Fossi 8 9

6 KEVÄTNÄYTTELYSSÄ Eliisa Loukola Kuvat: Anu Suhonen Kuvataidekoulun oppilastöiden näyttelyiden avajaisia vietettiin Tapiolassa, WeeGee-talon kolmannen kerroksen uudessa näyttelytilassa. Näyttelyt olivat avoinna Avajaisten musiikkitervehdyksen esitti nuorisokuoro Afrikan Tähdet Espoon musiikkiopiston pop/jazzlinja Ebelistä. Oppilaan puheenvuoron piti Eliisa Loukola. Näyttelyn avasi kuvataidekoulun kummi, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Näyttelytilaan oli rakennettu kaksi kokonaisuutta: kuvataiteen perusopetusta (5 11-vuotiaat oppilaat) esittelevä osa LENTOHARJOITUKSIA ja syventävien opintojen päättötöitä (16 20-vuotiaat oppilaat) esittelevä osa KUVIEN METSÄSTÄJÄT. Näyttelyjen nimet kuvastavat opiskelua; on kysymys harjoituksesta oman ilmaisun löytämiseksi eli lentoon lähte- miseksi. Nuoremmat oppilaat vasta kokeilevat siipiään kun vanhemmat tekevät jo huimia kaarroksia metsästämällä omia kuviaan. Perusopetuksen opintovuoteen sisältyi useita teemoja, joista näyttelyssä nähtiin muutamia esimerkkejä. Valon ja värin suhdetta oli tarkasteltu erilaisten kokeilujen ja havaintoharjoitusten avulla: Mm. talvisen kaupungin valoja oli kuvattu kirkkaiden ja tummien värien rinnastuksin, ja maisemien värejä tutkittu eri vuodenaikoina. Suuurikokoinen ryhmätyö koostui sadoista pienistä pointillistisista, eläinaiheisista värimaalauksista. Ihmisen kuvaaminen kuuluu opetukseen kaikissa ikäryhmissä. Näyttelyssä nähtiin elävänmallin piirroksia, muotokuvamaalauksia, kohopainografiikkaa, kolmiulotteisia akrobaatteja, voimistelijoita ja urheilijoita sekä runsaasti kärsivällisyyttä ja työtunteja vaatineita keraamisia muotokuvia. Ihmisen kuvaamisen avulla harjoitetaan käden ja silmän yhteistyötä, opitaan tietoisesti havainnoimaan ja käyttämään havaintoja kuvan rakentamisessa. Näyttelyn suurin kokonaisuus koostui lentävien esineiden, eläinten ja satuhahmojen ryhmistä, joiden rakentamisessa oppilaiden mielikuvitus oli todellakin lähtenyt lentoon. Teokset oli rakennettu monenlaisista materiaaleista; rautalangasta, paperimassasta, kierrätysmateriaaleista, luonnonmateriaaleista, ja näin ne edustivat tärkeää avaruudellisen hahmottamisen sekä rakenteiden ja materiaalien tajun kehittämistä. Näyttelyssä oli esillä myös opettajien laatimia kuvaesityksiä, jotka kertoivat oppimisprosesseista ja opetuksen metodeista. Havainnolliset kuvaesitykset valottivat myös opetuksen tavoitteita ja oppilaiden ajatuksia kuvataideharrastuksestaan. KUVIEN METSÄSTÄJISTÄ kerrotaan Pensselihirmujen sivuilla Mirja Mäkela Maria Kaisa Aula 10 11

7 ESKARIT KUVATAIDEKOULUSSA Lastentarhanopettaja Minna Laitinen, kuvat: Elisse Heinimaa ELISSE HEINIMAA Kuvataidekoulu on mukana Espoon kaupungin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymässä toiminnassa, jonka tarkoituksena on taiteen perusopetuksen järjestäminen yhteistyössä päiväkotien kanssa. Musiikkileikkikoulutoiminta on saavuttanut suurimman suosion, mutta myös kuvataiteen, tanssin, teatterin ja sirkustaiteen opetusta on käynnistetty. Toiminta alkoi syksyllä 2013 ja sitä jatketaan myös tulevana opintovuotena perustamalla uusia eskariryhmiä kuvataidekoulun opetuspisteisiin eri puolille kaupunkia. KUVATAIDETTA ESKARIPÄIVÄSSÄ Olarissa sijaitsevan Kuutamon päiväkodin ja kuvataidekoulun yhteistyö käynnistyi syyslukukaudella kun päiväkodin esikouluryhmästä ilmoittautui kahdeksan lasta kuvataidekouluun. Montessorileikkikoulu Auringonsäteestä saapui vielä kolme innokasta lasta mukaan ja niin oli opintoryhmä koossa. Kuvataidekouluun on toki aina kuulunut alle kouluikäisten opintoryhmiä, mutta nyt opetus sijoitettiin keskelle päivää lasten esikoulupäivän lomaan. Ryhmä kokoontui kerran viikossa kahden oppitunnin ajan kuvataidekoulun opetuspisteessä. Mukana oli aina päiväkodin lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja. Lasten vanhemmille järjestettiin syyslukukauden lopulla oma tilaisuus ryhmän työskentelyyn tutustumiseen. TAVOITTEITA, SISÄLTÖJÄ JA TYÖTAPOJA Espoon kuvataidekoulun varhaisiän kuvataidekasvatuksen opetussuunnitelma on yhteneväinen kaupungin esiopetussuunnitelman kanssa. Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat kumpuavat samanhenkisestä kasvatusajattelusta, jossa lasten omaa ajattelua, luovuutta, rohkeutta, vuorovaikutustaitoja ja ryhmätyötaitoja kehitetään ja tuetaan. Kuvataideopetuksen keskeistä sisältöä ovat kuvallisen ilmaisukielen käsitteet ja ilmiöt kuten väri, valo, muoto, tila, liike, rakenne jne. Niihin tutustutaan leikkien, tarinoiden, havaintoharjoitusten ja materiaalikokeilujen avulla. Kuvia on kaikkialla ja siksi kuvataidetunneilla harjoitellaan kuvien tarkastelua ja opitaan kuvanlukutaitoa, mutta aivan yhtä tärkeää on oppia tekemään tietoisia havaintoja elävistä malleista, luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä. Eskariryhmässä toimitaan leikinomaisesti. Pedagogisen leikin tavoitteena on tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja intoa uusien asioiden oppimiseen eli edistää oppimisen iloa. Toisinaan ilon saavuttaminen vaatii paljon kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Joskus oppimisprosessin tulos ei ole näkyvä kuva tai esine, vaan se voi olla kokemus, oivallus, uuden asian ymmärtäminen. KÄYTÄNNÖN PEDAGOGIIKKAA Värien ihmeelliseen maailmaan eskarit tutustuivat leikkimällä värilaboratoriota ja kokeilemalla värien sekoituksia. Väri on loputtoman mielenkiintoinen ilmiö: sama värisävy näyttää erilaiselta valossa ja varjossa ja rinnastettuna muihin väreihin. Tietyistä väreistä voi sekoittaa uusia värejä, joitakin värejä ei voi tuottaa sekoittamalla. Väriaineita voi valuttaa ja saada aikaan merkillisiä muotoja ja uusia väriyhdistelmiä. Värillisten kalvojen läpi voi tarkastella maailmaa ja ihmetellä ympäristön värien muuttumista. Maalaamalla ja värittämällä voi kokeilla, miten värit käyttäytyvät paperilla. Oppiminen tietoisen kokeilemisen avulla on tehokasta, mieleenpainuvaa ja hauskaa. Käsitteellisellä tasolla tapahtuu syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä, omien ennakko-oletusten testaamista käytännössä sekä toisten lasten ajatusten arviointia ja vertaamista omiin käsityksiin. Työskentely kolmiulotteisilla materiaaleilla kehittää avaruudellista hahmottamista ja matemaattisia valmiuksia. Erilaiset paperi- ja kartonkimateriaalit ja puutikut ovat kelpo rakentelutarvikkeita, mutta kaikkein suosituinta lasten mielestä on ikiaikainen savi. Kun kaksiulotteinen kuva muunnetaan kolmiulotteiseksi, täytyy käyttää mielikuvitustaan, jotta hahmosta saa kokonaisen. Torneja ja taloja rakennettaessa on mietittävä rakenteiden kantavuutta. Ja mikä on mittakaava, jos asukas on peukalonmittainen? Oikeastaan kuvallinen työskentely on myös ankaraa aivotyötä; kysymys on vertaamisesta, mittaamisesta, havainnoimisesta, päätelmien tekemisestä ja valinnoista. Kun aivotyö yhdistyy käytännön ongelmanratkaisuun ja materiaalien kokeilemiseen, työskentely tuntuu mielekkäältä. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Eskarilaiset ovat ensi syksynä ekaluokkalaisia, ja osa heistä jatkaa opintoja kuvataidekoulussa. Kaikilla on halutessaan jatkomahdollisuus oppilaspaikan kerran saatuaan. Aiommeko siis kouluttaa koko joukosta taiteilijoita? Se ei ole kuvataidekoulun opetuksen ensisijainen tavoite; toivomme vain, että kaikki saavat osansa kuvallisesta sivistyksestä, taitoja ja tietoja kuvallisen kulttuurin ymmärtämiseen ja siitä nauttimiseen. Mutta toivomme myös, että opinnot kuvataidekoulussa antavat valmiuksia jatko-opintoihin niille oppilaille, jotka suunnittelevat elämänuraa kuvallisen kulttuurin alueelta. Kirjoittaja on kuvataideopettaja eskariryhmässä. Musta on ollut kivaa tehdä savihommia. (Ella) Emmi Kaarni: Oma kuva talvivaatteissa Piirustukset ja värimuunnokset ja erikoiset mekanismit on kivoja. (Paulus) Kaikki kuviksessa on kivaa. (Hilla) 12 13

8 SAVI TUNTUU HYVÄLTÄ KÄSISSÄ, SE TOTTELEE JA TAIPUU Veronika Sikow: Sunmoon 2, kuva: Julia Weckman Ella Ranta: Juhlan jälkeen, kuva: Julia Weckman Telma Peura: Uno momento, kuva: Julia Weckman Maria Hjelt: Kauneus, kuva: Julia Weckman Veronika Sikow: Sunmoon1, kuva: Julia Weckman Iina Jokinen: Indian beauty, kuva: Anu Suhonen IRMA WECKMAN Esineiden valmistamisella savesta ja polttamisella käyttöä kestäväksi on ollut ihmiskunnan kehitykselle suuri merkitys. On myös kiehtovaa ajatella, että keramiikka saattaa olla naisten innovaatio. Alkukantaisessa yhteisössä miesten tehtävä oli hankkia ruokaa ja metsästää. Naiset huolehtivat lapsista, ruuan valmistamisesta, tulen ylläpitämisestä ja veden noutamisesta. Vedenhakumatkallaan joku ehkä kaapaisi mukaan pohjasta löytyvää savea ja huomasi, että sitä voi puristella ja muotoilla eri tavoin kädessään. Ehkä lapsetkin leikkivät pehmeällä, muovautuvalla massalla. Syntyneet esineet unohtuivat nuotiokiville, jossa ne kuivuivat ja kovettuivat. Nuotiotulen kuumuudessa savesta tuli kovaa ja kestävää, uudenlaista materiaalia, keramiikkaa, poltettua maata, joka piti vettä. Suuri osa savityöskentelyn viehätystä on sen helppoudessa. Savi tuntuu hyvältä käsissä, se tottelee ja taipuu. Saven leipominen onnistuu kaikilta eikä alkuun pääsemiseksi välttämättä tarvita edes työvälineitä. Meillä jokaisella on käsissämme kymmenen tikkua eli sormet, joilla puristeleminen, pyöritteleminen ja paineleminen onnistuu. Kuvataidekoulussa savityöt ovat perusopetksen suosituin teema. Eräs koulumme opettaja kertoi joka syksy kysyvänsä oppilailta, mitä he mieluiten toivovat tulevalta opintovuodelta. Vastaus on aina sama: enemmän savitöitä! Myös keramiikan syventävät opinnot ovat kautta vuosien yhtä suosittuja oppilaiden keskuudessa. SYVENTÄVIÄ OPINTOJA KÄSILLÄ TEKEMÄLLÄ Keramiikan työpajaopetuksessa lähdetään liikkeelle materiaalin tuntemisesta, sen mahdollisuuksista ja rajoituksista. Työskentely on hyvin konkreettista käsillä tekemistä. Syntyy eräänlainen kosketusmuisti. Tietotaito omaksutaan paljolti yrittämisen ja erehtymisen kautta, jolloin oppiminen menee erittäin hyvin perille ja myös säilyy muistissa. Lähtökohtana tekemiselle on keramiikan työmenetelmien opiskeleminen, jossa käydään läpi erilaiset muodonantotekniikat. Käsityömäisiä muodonantotekniikoita ovat peukalotekniikka, vapaa muovailu, makkara- eli nauhatekniikka, levytekniikka ja dreijaaminen. Lisäksi on mahdollista yhdistää ja käyttää näitä eri menetelmiä ristiin. Teollisista menetelmistä opiskellaan kipsimuottiin valamista, jolloin savimallineen avulla valmistetaan oma kipsimuotti, sekoitetaan valusavi sekä opitaan valamisessa huomioitavat työvaiheet. Savi antaa rajattomat mahdollisuudet keksiä ja kokeilla, mutta on hallittava työvaiheiden oikea ajoittaminen. Iso ruukku ei pysy muodossaan, jos rakennettaessa käytetään liian paljon vettä tai muoto laajenee liian nopeasti. Levytekniikan liitokset irvistelevät, ellei niitä osata vahvistaa sisäpuolelta. Veistoksen seinämäpaksuuden vaihtelu saattaa aiheuttaa esineen vääntymisen tai halkeilemisen. On tiedettävä, miten iso työ säilytetään sopivan kosteana seuraavaan työskentelykertaan, jos sitä halutaan vielä jatkaa. Töiden kuivattamisella on omat lainalaisuutensa. On osattava tunnistaa märkä ja kuiva työ, jotta tiedetään, milloin on oikea hetki latoa työt raakapolttoon. Oma osa-alueensa on koristeleminen. On ratkaistava, tehdäänkö koristeleminen märälle tai nahkakuivalle pinnalle, koristellaanko työ painelemalla siihen kuvioita, rakennetaanko kuviointi reliefipintana, maalataanko saviväreillä ja raaputetaanko graffitokoristelu? Tehdäänkö kuviointi vasta raakapolton jälkeen alilasiteväreillä vai olisiko patinointi sittenkin paras vaihtoehto? Viimeisin työvaihe on lasittaminen. Lasittaminen on haastavaa. Pitää osata ennakoida ja suunnitella, keskittyä ja työskennellä pitkäjänteisesti. Pitää päättää, mitä lasittamisen tekniikkaa käyttää; kastaako, valeleeko, siveleekö pensselillä, tuputtaako sienellä vai ruiskuttaako. Voi myös käyttää useampaa tekniikkaa päällekkäin hyvän ja mehevän lopputuloksen aikaansaamiseksi. On pelottavaa ottaa riski. Lasittaminen ja sen jälkeinen polttaminen on niin lopullista. Lasituspoltossa lasite sitten pahimmassa tapauksessa valuu uunilevyyn kiinni. Koko esine on pilalla! Niin monen työvaiheen jälkeen menetetty! Voi itku ja hammasten kiristys! KERAMIIKKATYÖ AJATTELUVALMIUKSIEN JA LUONTEEN KEHITTÄJÄNÄ Onko jo olemassa teos Zen ja savityöskentelyn taito? Jos ei ole, se pitäisi kirjoittaa, sillä keramiikkatyö kasvattaa henkistä kanttia. Se kehittää loogista ajattelua, koettelee kärsivällisyyttä, lisää ongelmanratkaisutaitoja, vahvistaa kestämään pettymyksiä ja opettaa luopumista. Keramiikkatyöskentelyn kaari on pitkä ja sisältää monta erilaista työvaihetta. Esineen työstämisestä sen valmistumiseen kuivumisineen ja polttoineen kuluu aikaa useita viikkoja. Ja aina on olemassa se mahdollisuus, että vihoviimeisessä poltossa esine menee rikki. On ihailtavaa, että nuorilla tekijöillä on sisua jatkaa, halua ja uskallusta tehdä uudestaan. Seuraavalla kerralla ei ehkä tehdä samoja virheitä. Elämänkin kaari on pitkä ja sisältää monta eri vaihetta. Tässä on yhdenlainen kasvun paikka, joka tekee vahvemmaksi. Tällaiselle jaksamiselle on syytä nostaa hattua ja hurrata. Onneksi on myös onnistumisia. Valusavimukit muodostuvat sarjaksi, veistos kiinnittyy ehjänä jalustalle, savi kauliutuu levyksi, reliefilaataksi tai muotoutuu isoksi perhoseksi, prässäytyy muottiin vadiksi ja kulhoksi. Esine saa halutun kuvioinnin, värityksen ja lasitteen. Työmenetelmiä käytetään hallitusti ja koetaan onnistumisen iloa ja ylpeyttä omasta osaamisesta. Neljän vuoden opiskelun jälkeen on mahdollisuus päättötyössä haastaa itsensä ja näyttää mitä on oppinut. Ja muutamassa intensiivisessä kuukaudessa tapahtuu jotain taianomaista. Paperinohuesta savesta rakennetut kukkamykiöt pysyvät ehjinä, ison ruukun pinnassa hehkuvat valkoiset orkideat, koiranpentujen pentukarva saa oikean värin ja laatat oikeanlaisen tekstipinnan, niveljalkaisten kiniinikuoren väri ei voisi olla onnistuneempi eikä tuntosarven kaari hienostuneempi, aurinko- ja kuuvati ylistävät taivaan lakea ja maailman kaunein temppeli tulee ensimmäisen, toisen ja kolmannen kerran ehjänä uunista ulos. Takana ovat työvaiheisiin liittyvät ongelmat, rikkoutumisista johtuvat toivottomuuden tunteet ja pelko ajan loppumisesta kesken. Vanhemmat, teillä on syytä kehua ja kiittää nuorianne onnistuneesta suorituksesta. Keramiikan työpajaopettajana minä ainakin olen heistä hyvin, hyvin ylpeä. Kirjoittaja on keramiikan työpajan opettaja ja Keramiikan päättötöiden ohjaaja. Ella Ranta: Juhlan jälkeen, kuva: Julia Weckman 14 15

9 KUVIEN METSÄSTÄJÄT 2014 ESPOON KUVATAIDEKOULUN PÄÄTTÖTYÖNÄYTTELY SARI TENNI Näyttelykeskus Weegee, Uusi näyttelytila 3.krs. Näyttely oli avoinna Päättötyö on lukuvuoden mittainen itsenäinen työ, jonka aiheen ja toteutustavan oppilas valitsee itse. Päättötyöntekijät ovat vuotiaita, työpajoissa opiskelevia pitkän linjan kuvislaisia. Päättötyöntekijöiden teokset saattavat olla taiteellisesti erittäin korkeatasoisia; jotkut tekijöistä hakevat opiskelupaikkaa taidekouluista ja ovat tulevia taiteen ammattilaisia. Espoon kuvataidekoulun päättötöiden esittelytilaisuudessa oppilas esittelee päättötyönsä ja kaksi kuvataiteen asiantuntijaa arvioi päättötyön sekä suullisesti, kirjallisesti että numeerisesti. Tänä vuonna päättötöitä olivat arvioimassa mm. valokuvaaja Ari Talusén sekä taidemaalarit Kimi Pakarinen ja Joonas Kota. Espoon kuvataidekoulun opettajista päättötöitä arvioivat Pekka Barman, Leena Rantanen ja Anne Ovaska. Keramiikan päättötyöt arvioi Minttu Hyytiäinen ja valokuvauksen ja digitaalisen taiteen päättötyöt arvioi Magnus Zweygberg. Päättötyöhön kuuluvat taiteellisen työn lisäksi työprosessia kuvaavan työkirjan laatiminen ja osallistuminen päättötyönäyttelyyn sekä taiteentuntemuksen luennoille. Taiteentuntemuksen luennoitsijoiksi kutsutaan ajankohtaisia ja erilaisia näkökulmia taiteeseen avaavia taiteilijoita. Vuoden 2014 päättötyöntekijöiden luennoitsijoita olivat taiteilija Kim Simonsson, valokuvaajat Susanna Majuri ja Jari Silomäki, taidemaalari Nanna Susi sekä taiteilija Anssi Kasitonni. Vuoden 2014 päättötyöntekijöiden ohjaavina opettajina työpajoissa toimivat Aleksi Tolonen (piirustus ja tänään tässä ja nyt), Hanna Timonen (valokuvaus), Leena Rantanen (pima), Irma Weckman (keramiikka), Elisa Rovamo (pima&grafiikka), Magnus Zweygberg (pima), Hillevi Vähälä Aranko (pima ja kuvataide), Heta Boman (kuvataide), Martti Sirola (kuvitus), Nina Sarkima (digitaalinen taide) sekä Maiju Salmenkivi (pima). Päättötyön suorittaneet saavat kuvataiteen laajan oppimäärän päättötodistuksen. Espoon kuvataidekoulussa valmistui tänä keväänä 24 laajan oppimäärän päättötyötä: Kuvien metsästäjät -näyttelyn tekijät ja teokset: Ella Eskola, Forces of Nature. Kuvaus ihmisen voimattomuudesta luonnonvoimien keskellä. Lyijykynätyö paperille. Maria Hjelt, Kauneus. Orkidea-aiheilla koristellut ruukut. Kivitavara, käsinrakennustekniikka. Suvi Hämäläinen, Syyllinen on itse maailmankaikkeus. Triptyykki mustemaalaus, joka käsittelee ihmistä, aikaa ja avaruutta. Muste paperille. Helmi Härkönen, Jäljillä. Koiran elämää seuraamalla syntynyt valokuvakokoelma. Nina Jokiaho, The way I tend to see. Kolme tapaa nähdä maailma. Kolme totuutta Pariisista. Akvarelli, akryyli, öljy ja muste paperille. Iina Jokinen, Indian beauty. Pienoisveistos Taj Mahal monumentista. Teknisesti haastava työ on toteutettu käyttäen levytekniikkaa, dreijaamista ja käsin muovaamista. Kivitavara, craclé-lasite, käsinrakennustekniikka. Elisa Juvonen, Suomen elementtejä. Teokset avaavat näkökulmia maan monimuotoisuuteen. Maalausten ympäristöt sijoittuvat eri puolille Suomea ja ne kuvaavat tunnelmia Suomesta neljänä vuodenaikana. Akryyli ja öljy kankaalle. Siiri Kaipoinen, New Yorkin ylpeys. Suurikokoinen maalaus Vapaudenpatsaasta. Akryyli kankaalle. Helmi Kapanen, Le Paris Café. Installaatio pariisilaisesta kahvilasta, jonka maalaukset kuvaavat ihmisen perustunteita: iloa, vihaa, surua ja seksuaalisuutta. Puiset tuolit ja pöytä sekä akryyli kankaalle. Outi Kiikkilä, Merten neidot Naishahmoja merenelävien piirteillä. Lyijykynä paperille. Veronica Koskinen, Purkauksia x 3. Yhdeksän kuvausta ihmisen fyysisistä tunteenpurkauksista. Akryyli kovalevylle. Ninni Laaksonen, Peuratyttö. Maalaus mielikuvitusolennosta. Vesiväri paperille. Ronja Lauton, Moi. Surrealistinen maalaus UV-hohtavilla akryylimaaleilla. UV-maalit hohtavat voimakkaasti mustavalon loisteessa luoden kuvapinnalle kolmiulotteisuuden vaikutelman. UV-hohtavat akryylimaalit puuvillakankaalle, mustavalolamppu ja teltta. Eliisa Loukola, ROAR. Lähikuva karjuvasta tiikeristä. Öljy kankaalle. Wilma Munter, Kuoriaisen viemää. Keraamisia kuoriaisveistoksia. Kivitavara, alilasiteväri, vastuslanka, iiris-lysteri, käsinrakennustekniikka. Sara Nieminen, Ikuistetut hetket. Valokuvia tekijälle tärkeistä paikoista yhdistettynä suureksi kokonaisuudeksi. Valokuvat ja akryyli mainospahville. Katriina Ojanen, Näkymiä sielunmaisemaani. Kolme maalausta tekijälle tärkeistä maisemista. Öljy kankaalle. Telma Peura, Uno momento. Viisi keraamista koirapatsasta. Pentujen ensiaskeleita ruokakupilla. Kivitavara, encobe ja alilasitevärit, käsinrakentaminen. Yu Qiao, Todellisuuden turmelema. Kuvaus realistisesta maailmasta ja heijastus ihmisen unelmamaailmasta. Lyijykynä, muste ja vesiväri paperille. Ella Ranta, Juhlan jälkeen. Värikkäitä keraamisia kukkaveistoksia. Orgaanisia muotoja terälehdistä ja nupuista. Kivitavara, alilasitevärit, vastuslanka ja käsinrakennustekniikka. Veronika Sikow, Sunmoon. Kaksi värikästä keraamista ruukkua taivaan vaiheista. Kivitavara, alilasitevärit ja käsinrakennustekniikka. Henri Syrjö, Post-apokalyptinen Helsinki. Kaoottinen tulevaisuuden uhkakuva. Raunioitunut näkymä Helsingistä. A2-tuloste, digitaalinen valokuva ja kuvamanipulaatio Adobe Photoshopilla. Inka Talus, My place on stage. Viisi tuttua elokuvajulistetta, joissa sankarina on tekijä itse. Neljä A2 -tulostetta, valokuvaus ja kuvanmuokkaus sekä yksi A2 akvarellityö paperille. Sanna Vakkilainen, Flow Kaksi suurikokoista abstraktia maalausta, joita tehdessä on nautittu maalaamisen vapaudesta ja värien käytöstä. Akryyli ja öljy kankaalle. Kirjoittaja on päättötyökoordinaattori. Takana: Ella Eskola, Ella Ranta, Veronika Sikow, Maria Hjelt, Eliisa Loukola, Katriina Ojanen, Outi Kiikkilä, Helmi Kapanen, Sanna Vakkilainen, Sara Nieminen, Siiri Kaiponen, Elisa Juvonen, Nina Jokiaho, Yu Qiao. Edessä: Veronica Koskinen, Suvi Hämäläinen, Telma Peura, Iina Jokinen, Ronja Lauton. Wilma Munter: Kuoriaisen viemää, kuva: Julia Weckman Inka Talus: My place on stage, kuva: Anu Suhonen Suvi Hämäläinen: Syyllinen on itse maailmankaikkeus, kuva: Anu Suhonen Ronja Lauton: Moi, kuva: Anu Suhonen Sanna Vakkilainen: Flow, kuva: Anu Suhonen. Ninni Laaksonen: Peuratyttö, kuva: Anu Suhonen 16 17

10 MYÖS MUOTI ON ITSEILMAISUA JA VIESTINTÄÄ STIPENDIT RYHMÄSTIPENDI TAPiola-peliprojektissa mukana olleille: Niklas Berglund Aino Ikäheimo Judit Lindstedt Ida Pitkänen Robert Saroniemi Henri Syrjö Eero Urala Pyry Urala PÄÄTTÖTYÖSTIPENDI Iina Jokinen Ella Ranta Wilma Munter Telma Peura Suvi Hämäläinen Sanna Vakkilainen Qiao Yu Nina Jokiaho Inka Talus Laura Voipio ohjaa oppilaita. Kuvat: Anne Stolt LAURA VOIPIO Kuvataidekoulussa käynnistettiin lukuvuonna uusi työpaja: Fashion Shop. Nimensä mukaisesti työpajassa liikutaan muodin maailmassa. Työpajan ideana on tutustua muotiin ja siihen liittyviin ilmiöihin mahdollisimman monipuolisesti. Muodin tutkimisen ja tekemisen kautta työpajassa etsitään samalla vastausta siihen, mitä muoti oikeastaan on. Onko se taidetta vai käsityötä? Vai onko muoti muotoilua? Entä miten muodin parissa työskentely sopii kuvataidekoulun ydintoimintaan ja tavoitteisiin? UNTUVIKKO-OPETTAJA OPPII ITSEKIN Aloitin vastavalmistuneena opettajana kuvataidekoulussa viime syksynä, minkä vuoksi monet kysymykset askarruttavat mieltäni. Tekstiilitaiteilijana, vaatturina ja käsityönopettajana hallitsen muodin luomiseen vaadittavat tekniikat hyvin, mutta olen lukuvuoden mittaan pohtinut, miten opetukseen saisi integroitua enemmän luovaa tekemistä ja taidetta. Muodin luomiseen liittyy väistämättä paljon teknisiä asioita: vaatteen tai asusteen kaavoitusta, kaavan kuosittelua, vaatteen sovitusta ja ompelutekniikoita. Teknisten asioiden opetteluun menee paljon aikaa, joka on poissa luovalta ja taiteelliselta tekemiseltä. Fashion Shop -työpajan suhteen ydinkysymys kuuluu: miten teknisen taidon ja luovan taiteen saisi tasapainotettua sopivaan suhteeseen? Lukuvuoden aikana tämä untuvikko-opettaja on joutunut monesti muistuttamaan itselleen, että nyt toimitaan kuvataidekoulussa ja nimenomaan taiteen kontekstissa. Verrattuna esimerkiksi peruskoulun käsityönopetukseen kuvataidekoulun tavoitteet ja toiminta ovat aivan erilaiset. Sen vuoksi tavoitteenani on kehittää Fashion Shop -työpajan toimintaa yhä ilmaisullisempaan suuntaan. Ja sitähän muoti parhaimmillaan on: itseilmaisua ja viestintää aivan kuin mikä tahansa muukin taiteen muoto. Ilokseni sain tietää, että nyt kokeiluna järjestetty Fashion Shop -työpaja jatkuu myös tulevaisuudessa. Nyt minulla on siis mahdollisuus terävöittää työpajan sisältöä edelleen. Ensi vuonna tulemme keskittymään yhä enemmän sellaisiin muotiin liittyviin taiteellisiin toimintoihin kuten muotipiirustusten tekoon, kankaan ja materiaalin kuviointiin (kankaanpaino- ja kankaanmaalausmenetelmiin), kankaan värjäämiseen, stailaukseen ja valmiin tuotteen valokuvaamiseen ja esittelyyn. KIIREETÖNTÄ JA OMAEHTOISTA OPPIMISTA Mielestäni hienointa Fashion Shop -työpajan työskentelyssä, ja yleensä kuvataidekoulun toiminnassa, on kiireettömyyden tunne. Opeteltaviin asioihin on mahdollista tutustua omassa tahdissa ja pitkäjänteisesti, mikä lisää oppimisen ja työskentelyn mielekkyyttä. Etenkin muodin parissa työskenneltäessä teoksia ja tuotteita ei synny hetkessä, sillä vaatteen valmistuksen monet osavaiheet ovat työläitä ja tarkkaa suunnittelua vaativia. Sen vuoksi onkin upeaa, että työpajassa on mahdollista keskittyä jokaiseen työvaiheeseen rauhassa ja perinpohjaisesti. Työpajoissa oppilaat voivat itse suunnata tekemistään oman mielenkiintonsa mukaisesti. Fashion Shopissa onkin syntynyt tämän lukuvuoden aikana jos jonkinlaista kokeilua, valmista tuotetta ja yhdessä tehtyä ryhmätyötä. Syyslukukauden aikana tutustuimme tekstiilitekniikoiden osalta kankaanpainantaan, sil- kinmaalaukseen ja huovutukseen, minkä lisäksi opettelimme valokuvauksen perusteita sekä Photoshop -kuvankäsittelyohjelman käyttöä tietokoneavusteisessa suunnittelussa. Kevätlukukaudella oppilaat halusivat lähteä suunnittelemaan ja valmistamaan yläosan vaatetta: mekkoa, paitaa tai hupparia. Toteutimme kevään aikana myös kaksi tilaustyötä: kuvataidekoulun työpajaoppaan kuvituksen oman työpajamme osalta sekä koulun kevätnäyttelyn julisteen ja kutsukortin suunnittelun ja taiton. Näissä tilaustöissä oppilaat pääsivät käyttämään hyödyksi jo aiemmin opittuja valokuvaus- ja kuvankäsittelytaitojaan. AMMATTITASOISET TILAT JA VÄLINEET Uusi työpaja hakee hetken paikkaansa ennen kuin toimintatavat vakiintuvat ja toimintatapojen löytymisessä oppilailla on suuri rooli. Fashion Shop -työpajan alkuperäisenä ideana oli keskittyä myös muotibloggaamiseen. Heti ensimmäisillä työpajakerroilla kävi kuitenkin selväksi, että bloggaamisesta kiinnostuneet oppilaat olivat siinä jo hyvinkin taitavia ja aktiivisia. He kertoivat joko bloggaavansa tai seuraavansa blogimaailmaa kotona lähes päivittäin, minkä lisäksi monilla oli jo oma blogi. Sen vuoksi päädyimmekin yhteistuumin siihen, ettei meidän ehkä kannata käyttää työpajassa aikaa sellaiseen, minkä oppilaat jo osaavat erinomaisesti. Eräs oppilas kiteytti hienosti: Miksi tehdä kuviksessa jotakin sellaista, mitä voi ja osaa tehdä yhtä hyvin myös kotona? Olen painanut tuon lausahduksen ohjenuoraksi mieleeni. Se on minusta erittäin hyvä lähtökohta ja toimintaohje uudelle työpajalle. Kuvataidekoulussa käytössämme ovat hienot tilat ja ammattitasoiset välineet, joita kannattaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. On aivan totta, että kuvataidekoulun eräs viehätys piilee juuri siinä, että täällä pääsee kokeilemaan sellaisia työtapoja ja tekniikoita, joita harvalla on mahdollisuus kotonaan käyttää. Niinpä keskitymme Fashion Shop -työpajassa jatkossakin tähän ainutlaatuiseen mahdollisuuteen: teemme sellaisia asioita, joita muualla ei pääse tekemään! Kirjoittaja on Fashion Shop -työpajan opettaja. PITKÄN LINJAN KANNUSTUSSTIPENDI Ronja Lauton Nelli Malmström Sara Nieminen Oona Sellmann Henri Syrjö TYÖNILOA-STIPENDI, WICKWICK Merimaija Kasanen Minna Kavilo Veronika Sikow Henriikka Toivanen Anna Vuorenmaa KANNUSTUSSTIPENDI Ronja Järvelä Eliisa Loukola Juuli Rönkä Saara Sihvo Eero Urala KANNUSTUSSTIPENDI Niklas Berglund Aino Ikäheimo Judit Lindstedt Iris Nieminen Ida Pitkänen Robert Saroniemi Pyry Urala 6 Kesäkurssit 2014 värikylvyt, perhekurssit, kuvissynttärit sekä muut lyhyt- ja tilauskurssit:

11 TAPiola-peli pl 6670, espoon kaupunki puh/tel , fax

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi T a TI e P n o e er us u S ep t TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi Hän ei tiennyt ettei sitä pysty kukaan tekemään. Niinpä hän meni ja teki sen. Hei koululaisen kotiväki!

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t)

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t) TAITEEN PERUSOPETUS 42 Taiteen perusopetus alkaa kansalaisopistossa viikolla 36. Katso ilmoittautumisohjeet oppaan takakannesta. Taiteen perusopetuksessa opiskelevilla sisaruksilla on oikeus sisaralennukseen.

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia.

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin huhtikuun 23. valittiin barcelonalaisen kirjakauppiaan idean mukaan kirjojen ja ruusujen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Competitiveness with user and customer experience

Competitiveness with user and customer experience Competitiveness with user and customer experience MPD Workshop 10.6.2015 Results of the group works Eija Kaasinen VTT Technical Research Centre of Finland Group work In pairs: Discuss the ideas you have

Lisätiedot

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation Oy Annette Tillander Ab Ateljee Tehtaankatu 26 C 00150 Helsinki Unioninkatu 15 00130 Helsinki annette@atillander.fi 09-670 100 Fabriksgatan 26 C 00150 Helsingfors Unionsgatan 15 00130 Helsingfors www.facebook.com/annettetillander

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena

Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena SOOL ry ympäristökasvatuksen teemaseminaari 16.10.2015 Rauma Paavo Heinonen Mitä? Missä? Milloin?

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Vantaan kuvataidekoulu

Vantaan kuvataidekoulu Emma Kuusela, 9 v. Vantaan kuvataidekoulu OPINTO-OPAS Lukuvuosi 2015 2016 Heleanore Mandri, 16 v. Henna Nuorti, 19 v. Tervetuloa Vantaan kuvataidekouluun! TAITEEN PERUSOPETUSTA vuodesta 1982. Taustakuva:

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Galleria Uusitalo. E-mail: marjukka@galleriauusitalo.inet.fi www.galleriauusitalo.fi GSM 040-547 5379

Galleria Uusitalo. E-mail: marjukka@galleriauusitalo.inet.fi www.galleriauusitalo.fi GSM 040-547 5379 Galleria Uusitalo Lönnrotinkatu 15, 00120 Helsinki tel. (09) 4780 0850 fax (09) 4780 0851 AVOINNA ti pe 11 17 la su 12 16 OPEN Tue Fri 11 17 Sat Sun 12 16 E-mail: marjukka@galleriauusitalo.inet.fi www.galleriauusitalo.fi

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Varia Home Collection. Varia

Varia Home Collection. Varia Home Collection Varia KAUNIS VARIA BEAUTIFUL VARIA VACKRA VARIA 2 Varia Home Collection -mallistossa näkyvät tämän päivän selkeät sisutustrendit. Suorat linjat ja Nurmelan laadukas viimeistely yhdistyvät

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa Oppilaiden huoltajille Lukuvuosi 2014 15 on pyörähtänyt käyntiin ja luokilla 7 9 on täysi työn touhu käynnissä. Olemme iloisia viime vuoden yhdeksäsluokkalaisten hyvästä

Lisätiedot

KUVAT JA MUISTOT MUISTOJEN KUVAT. Taideterapeuttinen ryhmä Mariankodissa 20.10. -24.11.2015

KUVAT JA MUISTOT MUISTOJEN KUVAT. Taideterapeuttinen ryhmä Mariankodissa 20.10. -24.11.2015 KUVAT JA MUISTOT MUISTOJEN KUVAT Taideterapeuttinen ryhmä Mariankodissa 20.10. -24.11.2015 Mariankodissa toteutettiin taideterapeuttinen ryhmä, jossa oli mukana kuusi asukas/omainenparia. Ryhmä kokoontui

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

ARKKITEHTUURI VIDEO DIGITAALINEN KUVA VALOKUVA KERAMIIKKA KUVANVEISTO PIIRUSTUS SARJAKUVA KUVATAIDE PIIRUSTUS-MAALAUS-GRAFIIKKA PIIRUSTUS MAALAUS

ARKKITEHTUURI VIDEO DIGITAALINEN KUVA VALOKUVA KERAMIIKKA KUVANVEISTO PIIRUSTUS SARJAKUVA KUVATAIDE PIIRUSTUS-MAALAUS-GRAFIIKKA PIIRUSTUS MAALAUS TYÖPAJAT 2009-2010 Lukuvuoden 2009-2010 työpajoiksi tarjoamme: ARKKITEHTUURI VIDEO DIGITAALINEN KUVA VALOKUVA KERAMIIKKA KUVANVEISTO PIIRUSTUS SARJAKUVA KUVATAIDE PIIRUSTUS-MAALAUS-GRAFIIKKA PIIRUSTUS

Lisätiedot

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus tarja.nikula@jyu.fi Kiinnostuksen kohteena Luokkahuonevuorovaikutus vieraalla kielellä englannin kielen

Lisätiedot

MILLAINEN KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU ON?

MILLAINEN KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU ON? OPPILAAN OPAS MILLAINEN KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU ON? Kuvataidekoulumme on perustettu vuonna 1982 antamaan kuvataiteen opetusta lapsille ja nuorille. Koulutuslautakunta hyväksyi 15.6.2006

Lisätiedot

PENSSELIHIRMUT ESPOON KUVATAIDEKOULUN VUOSIKERTOMUS 2014 2015

PENSSELIHIRMUT ESPOON KUVATAIDEKOULUN VUOSIKERTOMUS 2014 2015 PENSSELIHIRMUT ESPOON KUVATAIDEKOULUN VUOSIKERTOMUS 2014 2015 PENSSELIHIRMUT ESPOON KUVATAIDEKOULUN VUOSIKERTOMUS 2014 2015 Toimisto/Kansliet WeeGee-talo, Ahertajantie 5, 02100 Espoo Postiosoite: PL 6670,

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

45 min...valitse ITSE MITÄ PELIÄ HALUAT PELATA...

45 min...valitse ITSE MITÄ PELIÄ HALUAT PELATA... 45 min...valitse ITSE MITÄ PELIÄ HALUAT PELATA... Joen syksy Osallistujat ottavat omalla välineistöllään Keravanjoesta luontokuvia. Paras otos suurennetaan ja asetetaan näytteille. (kesto 45 min) Lapasia

Lisätiedot

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja koko

Lisätiedot

Luovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan. Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007

Luovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan. Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007 Luovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007 Mitä luovuus on? (1) Luova yksilö ja luova yritys Luovuus tarkoittaa ihmisen kykyä tuottaa

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Valmentajapäivät 2015 Sanomatalo, Helsinki Marko Viitanen, nuorisopäällikkö

Valmentajapäivät 2015 Sanomatalo, Helsinki Marko Viitanen, nuorisopäällikkö Valmentajapäivät 2015 Sanomatalo, Helsinki Marko Viitanen, nuorisopäällikkö Peli-ilo ja kilpailutoiminnan kehitys - Kolmen pallon 3v3 pelimuoto lapsille aktiivisemmin käyttöön - 3BallCup http://urheiluuutiset.com/3bold-cup-tekee-tuloaan-suomalaiseen-jalkapalloiluun/

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot