Rauhallista joulua. Opintomatkakohteena kaksi tunnettua lontoolaissairaalaa. Sivu 7. Hyvinvointi työssä lisää myös muuta elämän onnea.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauhallista joulua. Opintomatkakohteena kaksi tunnettua lontoolaissairaalaa. Sivu 7. Hyvinvointi työssä lisää myös muuta elämän onnea."

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 4/2012 Rauhallista joulua Glaukoomapotilaiden seurantajärjestelmä turvaa laadukkaan hoidon. Sivu 4 Opintomatkakohteena kaksi tunnettua lontoolaissairaalaa. Sivu 7 Hyvinvointi työssä lisää myös muuta elämän onnea. Sivu 12

2 Plugi Oy Kiitos kuluneesta vuodesta. Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! 2 Silmähoitaja

3 Sisältö Oikea vai vasen silmä?... 4 London calling... 7 Tarvitsemme toisiamme Työn imu on iloa ja innostusta Toimintasuunnitelma Palstat Puheenjohtajalta... 3 Uusia jäseniä... 3 Hallituksen päätöksiä Yhteystiedot Tervetuloa! Uusia jäseniä Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet: On kiitosten aika Tätä kirjoittaessani on pyhäinpäivän ilta. Kynttilät antavat lisävaloa ja lämpöä pimenevään syysiltaan. Olemme saaneet vesisadetta yllin kyllin. Elämme täällä turvallisessa Suomessa, jossa ei ole pelkoa Sandy-hirmumyrskystä. Joulu tulee päivä päivältä lähemmäksi. Kauppoihin on kaivettu esille joulutilpehööri ja radiosta olen kuullut jo pari joululaulua. Työpaikoissa kuhistaan pikkujoulujen ohjelmista ja odotetaan innolla tulevia joulujuhlia. Silmähoitajayhdistyksen hallitus on valmistellut ensi vuoden Kuopion koulutuspäiviä. Osa hallituksesta käy paikalla tutustumassa Kuopion tarjoamiin koulutuspaikkavaihtoehtoihin. Ohjelmassa tulevat huomioiduiksi palautteista saadut toivomukset. Tulemme saamaan antoisat koulutuspäivät Kuopioon. Haikein mielin kirjoitan puheenjohtajan palstaa, sillä tämä on viimeinen minun osaltani. Tämä aika on antanut, opettanut ja kasvattanut minua paljon. Siirryn syrjään turvallisin mielin tästä pestistä ja annan ohjaimet seuraajalleni Kati Niemiselle. Toivotan hänelle leppoista myötätuulta silmälaivan ruorissa. Samalla toivon koko hallitukselle antoisaa työsarkaa koko jäsenistön parhaaksi. Kiitän sydämellisesti kaikkia hallituksessa minun aikanani olleita henkilöitä ja koko jäsenistöä saamastani tuesta. Lämpimät kiitokset ja halaukset myös Viestintä-Karttimon Ellalle sekä kaikille yhteistyökumppaneillemme kuluneista vuosista. Pitäkäämme hyvää huolta itsestämme ja toisistamme. Toivotan kaikille valoisaa ja leppoista joulun aikaa sekä kaikkea hyvää vuodelle Puheenjohtajalta Janina Johansson, Turku Laura Järvelä, Espoo Carita Karlsson, Lemland Jaana Konga, Hamina Riitta Korhonen, Joensuu Iida Lahtinen, Vaasa Aurelia Landra, Helsinki Niina Linnas, Helsinki Annika Lipponen, Espoo Aija Nieppola, Pori Soile Paavola, Jokela Sanni Suomela, Helsinki Johanna Suvanto, Seinäjoki Johanna Talvivaara, Tampere Yihong Zhang, Lahti Anja Korpiaho Silmähoitaja 3

4 RIITTA-LIISA ALM Oikea vai vasen silmä? Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä otettiin pari vuotta sitten käyttöön uusi glaukoomapotilaiden seurantajärjestelmä. Laadukkaan ja kustannustehokkaan hoidon lisäksi sen tavoitteena on mataloittaa potilaan yhteydenottokynnystä hoitoyksikköön. Glaukooma on yleinen krooninen sairaus. Kelan tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2011 Suomessa oli diagnosoitua glaukoomapotilasta, joista asui Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Tautiluokituksen mukaan kaikista Suomessa diagnosoiduista silmäsairauksista glaukoomapotilaita on 20 prosenttia. Vuodesta 2006 lähtien glaukooman hoito ja -seuranta ovat olleet hoitotakuun piiriin kuuluvia silmäsairauksia. Tämä tarkoittaa sitä, että perusterveydenhuollon tulee organisoida ja vastata glaukoomapotilaiden hoito- ja seurantakäyntien kustannuksista. Ennen vuotta 2006 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri järjesti hoidon hajautetusti yksityisissä silmälääkärikeskuksissa. Vuoden 2010 lopusta lähtien Digifundus Oy on lanseerannut Tampereella matalampien kustannusten mallin glaukoomapotilaiden hoidon järjestämiseksi. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa terveydenhuollon palveluja 22 jäsenkuntansa asukkaalle. Lisäksi sairaanhoitopiirissä toimiva Tampereen yliopistollinen sairaala tarjoaa erityistason sairaanhoidon palveluja noin 1,2 miljoonalle ihmiselle Kanta-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä. Hermann-Josef Kramerin esitelmä Pohjoismaisilla Silmähoitajapäivillä Helsingissä halusi herättää ajatuksia nykyisen terveydenhoidon uudesta asennoitumisesta ja suuntauksesta. Jatkossakin mieluummin sekä oikea että vasen silmä, ei kykloopista silmähoidon priorisointimallia. Digifunduksen henkilöstö ja tutkimusvälineet 2-3 erikoislääkäriä, 2-3 silmähoitajaa, optometristi, osastosihteeri, Rakovalo-mikroskooppi, automaattinen perimetri (Humphrey ), OCT (HRT ), silmänpaineen mittari (Icare ), silmänpohjakamera (NFL), tietokone-ohjelma (IFA ), Peridata näkökenttien analyysiohjelma. Glaukooman hoitoa yhdestä paikasta Uuden seurantajärjestelmän kehittämisen taustalla on glaukoomapotilaiden määrän lisääntyminen väestön ikääntyessä. Uudessa yksikössä keskitytään glaukooman hoitoon sekä siihen liittyviin silmäongelmiin ja seurantaan. Tutkimusyksikköön hankitut laitteet ovat erikoisesti glaukooman tutkimukseen tarkoitettuja laitteita. Digifunduksen organisaatio on kustannustehokas. Uudessa mallissa jokaisella potilaalla on määrätty kontrolliaikataulu ja yksikössä on selkeä työnjako työntekijöiden kesken. Lisäksi työtä ja seurantaa on helpottamassa etätyöyhteys yksikön ja lääkärin kodin välillä. Glaukoomapotilaan hoito- ja seurantapolku Diagnoosin teko perustuu näkökenttätutkimuksiin (H24-2), silmänpohjatutkimukseen, silmänpaineen mittaukseen ja visuksen tutkimiseen. Hoito porrastetaan eli aloitetaan lääkkeillä, tarvittaessa tehdään laserhoitoja (LTP, diodi). Lisäksi voidaan tehdä myös paineenalennusleikkaus. Glaukooman tasapainottuessa potilas siirtyy eteenpäin seurantalinjalle. Tasapainottunut silmänpaine ja B-lausunto toimivat glaukoomadiagnoosin osoituksena ja sisäänpääsylippuna seurantalinjalle. Seurannassa kartoitetaan potilaan taustaa (anamneesi). Tiedot kirjataan hoitosuunnitelmaan, tehdään kontrollitutkimukset, suoritetaan hoidon arviointi ja tarvittaessa muutetaan lääkitystä tai lähetetään Silmäkeskukseen kliinistä tutkimusta varten. Lopussa sovitaan seuraava kontrolliajankohta ja varmistetaan esimerkiksi lääkereseptien voimassaolo. Seuranta toteutetaan käypä hoito -suositusten mukaisesti. Seurantaan sisäänpääsylippu glaukoomadiagnoosin osoituksena on B-lausunto ja tasapainottunut glaukooma. Silmänpaine mitataan kuuden kuukauden välein ja joka toinen vuosi on lääkärin perusteellisempi tutkimuskäynti. Jos sairaus etenee, seurantakäyntien määrää ja tarvittaessa myös lääkärinkäyntejä tihennetään. 4 Silmähoitaja

5 Kontrollikäyntejä ja tutkimusta Kontrollikäynnillä sairaanhoitajan vastaanotolla potilaalta mitataan silmänpaine icarella, tarkistetaan reseptien voimassaolo ja selvitetään, miten potilas sietää lääkkeitään. Tällä käynnillä potilas ei tapaa lääkäriä. Potilaan sairauskertomuksessa on lääkärin asettamat silmäkohtaiset tavoitepaineet ja reagointipaineet näitä kontrollikäyntejä varten. Yllätystapauksissa sairaanhoitajilla on oikeus konsultoida puhelimitse Digifunduksen lääkäreitä. Silmälääkäri arvioi sairauskertomukseen kirjattujen tulosten perusteella, onko silmänpaine hyväksyttävällä tasolla. Tarvittaessa tehdään lääkitysmuutos ja uusitaan lääkereseptit. Tutkimuskäynnillä silmälääkäri tutkii silmät mikroskoopilla. Potilaalle tehdään näkökenttätutkimukset, silmänpohjan tutkimus ja valokuvaus (hermosäiekuvat, stereopapillakuvat), HRT-tutkimus, näön tutkimus (BCVA) ja silmänpaineen mittaus. Tutkimustulosten perusteella lääkäri uusii lääkereseptit ja määrittää seuraavan tutkimuskäynnin tyypin ja ajankohdan sekä lähettää potilaan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Glaukoomapotilas maksaa kerran vuodessa 27,40 euron käyntimaksun. Maksu on sama, vaikka käyntejä olisi vuoden aikana useita. Hermann-Josef Kramerin mukaan ensimmäisen vuoden kokemukset uudesta seurantajärjestelmästä ovat olleet positiivisia sekä hoitohenkilökunnan että potilaiden kannalta. Laadukasta hoitoa ja vertaistukea Uuden mallin tavoitteena on potilaan hoidon laadun parantuminen. Potilaiden hoidot dokumentoidaan yhtenevästi ja hoitotasapaino voidaan todeta nopeasti. Hoito on kustannustehokasta, sillä potilaat jaotellaan diagnoosin perusteella omiksi ryhmikseen ja jokaiselle potilaalle laaditaan määrätty tutkimusprotokolla. Toiminta on suunnitelmallista ja tarpeettomia työvaiheita vältetään. Lääkäri voi tehdä hoitoon liittyvät päätökset hyvin tehtyjen ja huolellisesti dokumentoitujen tutkimustulosten perusteella. Lisäksi hän voi tehdä hoitoon liittyvät päätökset mistä vain tietoliikenneyhteyden kautta. Glaukoomapotilas ei ole yksin sairautensa kanssa. Potilalla on mahdollisuus vertaistukeen. Ongelmien ilmetessä hoitoyksikköön voi ottaa yhteyttä matalan kynnyksen periaatteella. Potilaan ohjauksessa keskitytään potilaan itsehoidon opetukseen ja hallintaan myönteisessä hoitoympäristössä. Haasteita ja hyviä kokemuksia Joidenkin potilaiden matka tutkimusyksikköön voi olla todella pitkä. Yli 80 prosenttia potilasta on yli 70-vuotiaita ja he sairastavat usein myös muita silmäsairauksia, joita näillä tutkimuskäynneillä ei voida hoitaa. Silmälasimäärityksiä ei myöskään tehdä. Tietokoneohjelmistoissa on ollut hitaudesta johtuvia ongelmia, jotka on pitänyt ratkaista. Ensimmäisen vuoden kokemukset uudessa toimintaympäristössä ovat olleet positiivisia sekä hoitohenkilökunnalle että potilaille. Tutkimusyksikkö on tarjonnut pitkämatkalaisille silmänpaineenmittauksia sittemmin myös naapurikaupungeissa. Riitta-Liisa Alm on Kirjoitus perustuu Hermann-Josef Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien Kramerin esitelmään Pohjoismaisilla Silmähoitajapäivillä poliklinikan 2012 sairaanhoitaja. Helsingissä. Silmähoitaja 5

6 Kuivasilmäisyys on yleinen ongelma, harvoin vakava ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin. Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin pitää silmät virkeinä ja kosteina. Markkinoiden johtava silmägeeli Oftagel Harva ja yksinkertainen annostelu Oftagel-pipetistä geeli tulee helposti ulos Pipetit ovat käyttökelpoisia jopa kolmen vuoden ajan pakkauksen avaamisesta Geelimäinen tippa myös pullossa, jota on helppo käsitellä silmägeeli OFTAGEL 2,5 mg/g karbomeeri. Annostus: 1 tippa silmään 1 4 kertaa vuorokaudessa. Varoitukset: Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Kovat piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen tiputtamista ja ne voidaan laittaa takaisin aikaisintaan 15 min. kuluttua tiputtamisesta. Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 min. tauko, ja Oftagel-silmägeeli tulee laittaa silmään aina viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Haittavaikutukset: Ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä saattaa esiintyä. Pakkaukset ja hinnat (VMH 11/2012): 10 g 6,97, 3x10 g 16,36 *, 30x0,5 g 14,10, 120x0,5 g 33,45 * (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista ilman reseptiä. 6 Silmähoitaja

7 MERJA PIETIKÄINEN London calling Neljän suomalaisen silmähoitajan opintomatkakohteina oli kaksi arvostettua ja kansainvälisesti tunnettua lontoolaista silmäsairaalaa: Moordfields ja London Vision Clinic. Tiistaina kello nousimme siiville Helsinki-Vantaan lentokentältä kohti Lontoota. Ryhmäämme kuuluivat Riitta Varamäki Seinäjoelta, Tanja Alppi Lakialasta, Katri Pajukko Pirkkalasta ja Merja Pietikäinen Toijalasta. Matka meni hyvin, vaikka pureva tuuli Lontoon Gatwickilla laittoikin harmittelemaan kevyttä vaatetusta. Hotellimme oli London Town Hotel, joka sijaitsi lähellä Earls Courtin metroasemaa. Tämä osoittautui käteväksi valinnaksi liikkumisen kannalta. Metrot olivat ihan kulman takana ja silti hotellissa oli rauhallista nukkua. Saimme pienen ja sievän neljän hengen huoneen. Keskiviikkona oli aikainen herätys, jotta ehtisimme ajoissa tutustumispaikkoihimme. Meillä oli kaksi kohdetta samana päivänä, niinpä jakaannuimme kahteen ryhmään: Riitta ja Katri menivät arvostettuun Moordfieldsin silmäsairaalaan, kun Tanjan ja Merjan kohteena oli London Vision Clinic. Katri Pajukko Big Ben iltavalaistuksessa. Silmähoitaja 7

8 Merja Pietikäinen (vasemmalla), Tanja Alppi ja professori Dan Reinstein. London Vision -klinikka ulkoa London Vision Clinic tekee laserleikkauksia MERJA PIETIKÄINEN, TANJA ALPPI London Vision Clinic tekee Excimerlaserleikkauksia. Klinikassa kirurgina työskentelee muun muassa professori Dan Reinstein, jonka operaatioita pääsimme seuraamaan. Hän on maailmanlaajuisesti tunnettu kirurgi, joka leikkausten lisäksi tekee tiedettä ja luennoi laajalti. Klinikka on viisikerroksinen ja sokkeloinen tyypillinen englantilainen talo. Se sijaitsee lähellä Marylebonea, eikä oikeastaan ulkoisesti erotu tavallisista englantilaisista esikaupunkialueen taloista. Rakenne oli jännittävä: ylimmässä kerroksessa asuntoja keikkailevalle henkilökunnalle, seuraavassa hallinto ja puhelinliikenne. Muissa kerroksissa on optikoiden ja lääkäreiden vastaanottohuoneita sekä kuvaushuoneita. Katutason viehättävässä vastaanottotila asiakkaat tutustuvat leikkausmateriaaliin ennen esitutkimusta ja ilmoittautuvat operaatioon tullessaan. Alakerrassa, siis katutason alapuolella, sijaitsevat leikkaussali ja pienempi odotustila operaatioasiakkaille. Vastaanoton henkilökunta oli tyylikkäissä tummissa jakkupuvuissa ja korkokengissä. Asiakkaille oli runsaasti tarjolla erilaisia naposteltavia, useita teelaatuja, hieno kahviautomaatti ja erilaisia virvokkeita. Vastaanottotilassa oli houkuttelevia sohvaryhmiä ja jopa takka. Kaikesta välittyi hienostunut tunnelma punnan laserleikkauksia Asiakkaan soittaessa klinikkaan varatakseen Tanja Alppi Vision-klinikalla. aikaa hänen kanssaan keskustellaan ensin puhelimessa ja mikäli tarvetta, varataan aika face to face -keskusteluun koordinaattorien kanssa. Tuon jälkeen matka jatkuu kohti esitutkimuskäyntiä, jolloin optikko tekee refraktion ja sairaanhoitaja tarvittavat kuvaukset. Seuraava käynti on kirurgin vastaanotto ja sen jälkeen itse operaatio, joka tehdään eri päivänä. Klinikassa tehdään Lasik-, Relex Flex - ja Smile-toimenpiteitä. Kaikki läpät tehdään laseroimalla eli mekaanisen terän tekniikkaa ei ole käytössä. Laserit ovat Zeissin. Kaikki operaatiot ovat samanhintaisia puntaa ja sisältävät normaalit kontrollit. Vuoden sisällä mahdollinen uusintatoimenpide on ilmainen. Leikkauksia tehdään neljänä päivänä viikossa ja klinikka on auki arkipäivin kello Asiakkaat tavoittavat leikanneen lääkärin puhelimitse milloin vain emergency contact -numerosta. Laser-operoitavia asiakkaita on päivässä yleensä 12. Sairaanhoitajia klinikassa työskentelee yhdeksän, optikoita on seitsemän ja lisäksi yksi teknikko. Henkilökuntaa on monista eri maista useita Skandinaviasta. Metrokyyti lääkärin luvalla Ennen leikkausta asiakkaille annetaan rauhoittavaa esilääkettä ja kipulääkettä tabletteina. Lisäksi kaikille tarjottiin rentouttavaa niskahierontaa erillisessä huoneessa. Leikkauksen jälkeen erilaisia hoitotippoja on neljää eri lajia. Hoitajat opastivat jokaista asiakasta näiden käyttöön henkilökohtaisesti ennen leikkausta. Kotihoito-ohjeet leikkauksen jälkeen olivat pitkälti samanlaiset kuin meillä Suomessa. Kuitenkin hauskoja kulttuurisidonnaisuuksiakin oli: esimerkiksi metrolla ei ole lupa matkustaa ennen kuin lääkäri antaa luvan. Miksikö? Metrotunnelissa olevasta ilmavirrasta on vaarana saada pieniä roskia tai pölyä silmiin. Vierailumme oli mielenkiintoinen ja henkilökunta oli todella ystävällistä. Johtava hoitaja kierrätti meidät ympäri klinikan. Näimme pienen vilauksen lähes kaikista huoneista ja leikkausten lisäksi pääsimme seuraamaan myös kuvauksia tekevän sairaanhoitajan työtä. 8 Silmähoitaja

9 Kuvat: Riitta Varamäki Katri Pajukko (vasemmalla) ja Riitta Varamäki Moorfieldin sairaalan pääsisäänkäynnillä. Historian havinaa Moorfieldin sairaalassa Katri Pajukko (vasemmalla) ja johtava hoitaja Carmel Brooks. KATRI PAJUKKO, RIITTA VARAMÄKI Saavuimme aikaisin aamulla Lontoon keskustassa City Roadilla sijaitsevaan Moorfieldin silmäsairaalaan. Meidät otti vastaan ystävällinen johtava hoitaja ja kouluttaja Carmel Brooks. Hän ohjasi meidät luentotilaan, jossa hän kertoi sairaalan historiasta ja tämän päivän tilanteesta. Esittelyn jälkeen kiersimme vielä sairaalassa. Mielenkiintoista oli, että sairaalassa oli hiljentymishuone ja käytävillä automaatteja, joiden avulla on mahdollisuus lahjoittaa rahaa sairaalalle. Monet silmälääkärit sekä Englannista että kansainvälisesti ovat kouluttautuneet ja työskennelleet sairaalassa. Sairaala on maailmankuulu ja jo 200 vuotta vanha. Tilat ovatkin olleet melkoinen haaste toiminnalle ja niitä on remontoitu pikku hiljaa. Moorfields työllistää n henkilöä 20 eri toimipisteessä Lontoossa. Henkilökunta on velvollinen auttamaan toisissa klinikoissa, jos on sijaisten tarvetta. Siihen kuitenkin pyritään, että sijaisuus on lähellä kotipaikkakuntaa. Potilaat tulevat sairaalaan lähetteellä. Kiireellisissä tapauksissa asiakas voi tulla myös suoraan ensiapuun, joka on auki 24 tuntia vuorokaudessa City Roadilla sijaitsevassa sairaalassa. Sairaalassa työskentelee sairaanhoitajia, optikkoja ja niin sanottuja perushoitajia lääkärien lisäksi. Sairaanhoitohenkilökunta ei saa pitää muita koruja kuin sileitä sormuksia luvulla hoitajien työasuun kuulunut hattu poistettiin käytöstä. Työasut on värikoodattu siten, että esimerkiksi kouluttajat pitävät sinisiä työasuja ei kuitenkaan niitä perinteisiä englantilaisia mekkoja, joissa leveä vyö. Hoitajat käyttävät valkoisia tai siniraitaisia asuja. Asiakkaita myös ulkomailta Klinikalla käy asiakkaita vaikeiden silmäsairauksien takia myös ulkomailta. Sairaalassa on lisäksi yksityinen laserklinikka, jossa tehdään noin laserhoitoa vuodessa. Sairaalan painopiste on silmäsairauksissa, joihin ei ole muualla maassa mahdollisuus antaa hoitoa. Avohoidon käyntejä on sairaaloissa vuosittain noin ja erikoispoliklinikoilla noin sekä lisäksi lasiaisinjektiota. Sairaala luopui vuodeosastoista vuonna 2006 ja siirtyi päiväkirurgiaan. Vuodepaikkoja on vain viisi. Leikkaussaleja on kahdeksan ja leikkauksia tehdään kello Yksi 20 toimipisteestä on lasten silmäsairaala Richard Desmond Eye Center, jonka avasi kuningatar Elisabeth vuonna Se on suurin lasten silmäsairaala maailmassa. Yksikössä hoidetaan yli alle 16-vuotiasta lasta vuodessa. Sairaalan läheisyydessä on hotelli, jossa vanhemmat voivat tarvittaessa yöpyä sairaalajakson aikana. Sairaalassa on myös Rahalahjoitusautomaatti. Silmähoitaja 9

10 perheillä mahdollisuus yöpyä ilmaiseksi. Majoitushuoneita on kymmenen sekä lisäksi keittiö ja oleskelutila. Leikkipaikkoja on eri ikäryhmille. Saimme nauttia hyvästä englantilaisesta vieraanvaraisuudesta ja ystävällisyydestä. Vaihdoimme myös ammatillisia kuulumisia. Sairaalan henkilökunta halusi kuulla, miten Suomessa koulutetaan hoitajia ja minkälainen on hoitajien työtilanne. Ikävä kyllä aikamme loppui kesken mielenkiintoisen keskustelun. Sairaalassa olisi vierähtänyt vaikka parikin päivää, niin paljon nähtävää ja historian havinaa paikassa on. Lasten silmäsairaala Richard Desmond Eye Center, jonka kuningatar Elisabeth avasi vuonna Ostoksia ja nähtävyyksiä Lontoossa ehdimme myös katselemaan muutamia kauppoja, esimerkkeinä Harrolds ja Marks&Spencer. Lontoon upeat nähtävyydet kuten Big Ben iltavalaistuksessa saivat meidät huokailemaan. Kolmen päivän matkan totesimme olevan aivan liian lyhyt koko kaupungin valloittamiseen, joten uusia suunnitelmia mietimme jo paluumatkalla. Lontoossa ei ehtinyt tulla nälkä tai jano, sillä kaikkea oli runsaasti tarjolla. Nautimme myös onnistunutta pubi-illallista perinteisessä lontoolaisessa pubissa englantilainen ruoka oli hyvää. Kuten sanonta kuuluu: matkailu avartaa! Tahdomme kiittää Suomen Silmähoitajat ry:tä ja työnantajaamme Medilaseria, jotka mahdollistivat elämyksellisen opintomatkamme. Moorfieldilla 200-vuotinen historia Moorfieldin sairaala viettää tänä vuonna 100- vuotisjuhlaa, mutta sen historia ylettyy miltei 200 vuoden päähän. Lontoon silmä- ja korvasairaalan perusti John Cunningham Saunders vuonna Sysäys ensimmäisen silmiin erikoistuvan sairaalan perustamiseen oli epideeminen trakooma. Trakooma on mahdollisesti sokaiseva sidekalvotulehdus, joka tuli Englantiin brittiläisten sotilaiden mukana Egyptistä Napoleonin sotien aikana. Hoitoon hakeutuvien potilaiden määrä kasvoi tasaisesti, mikä pakotti sairaalan laajentumaan. Sairaala muutti vuonna 1899 nykyiselle paikalleen ja ensimmäiset röntgeniin ja uv-hoitoihin erikoistuneet osastot perustettiin. Tuona aikana sairaala toimi hyväntekeväisyyden varassa. Jokaiselle potilaalle annettiin kortti jossa luki: Tämä kirje on myönnetty huonovaraiselle potilaalle. Tilanne, jossa hyvävarainen henkilö vastaanottaa hoitoa sairaalalta, luetaan hyväntekeväisyyden väärinkäytöksi. Vuonna 1935 julkisen vetoomuksen avulla sairaalaan avattiin lisäosa George V, joka tarjosi uudet avohoito- ja ortoptiset osastot. Toisen maailmansodan aikana sairaala avasi ovensa yleisille kirurgisille tapauksille ja silmäpotilaat evakuoitiin pois Lontoosta. Vuonna 1944 Moorfieldia pommitettiin ja sairaala kärsi suuret vahingot. Sodan jälkeen sairaala jouduttiin vahinkojen laajuuden takia rakentamaan uudelleen. Vuonna 1950 Moorfield isännöi 16:nnetta kansainvälistä silmätautien kongressia. Leikkaussaleihin asennettiin tv-kameroita, joilla demonstroitiin ensimmäistä kertaa maailmassa kirurgisia tekniikoita. Kongressista lähtien Moorfield on kehittänyt sairaalaa ja saanut kehityshankkeilla monipuolisen erikoistumisvalikoiman. Sairaala tarjoaa silmätautien hoitomenetelmiä myös yhdeksässä silmäklinikassa. 10 Silmähoitaja

11 Tarvitsemme toisiamme ASKO KOSKINEN Yksityinen ja julkinen asetetaan turhaan vastakkain molemmilla on paikkansa. Vaalien alla ja usein muulloinkin nousee esille keskustelu siitä, kenen pitäisi tuottaa julkiset palvelut, ja mikä asema julkisilla ja yksityisillä terveyspalveluilla Suomessa on tai pitäisi olla. Tosiasia on, että Suomen terveyspalvelut rakentuvat pääasiallisesti kuntien ylläpitämien ja kunnallisveroilla rahoitettujen julkisten terveyskeskusten ja sairaaloiden varaan. Näin sen pitääkin olla, koska yksityinen sektori on vielä melko pieni ja yksityiset markkinat riittämättömät turvaamaan muun muassa erikoissairaanhoitotason palveluja. Kumpikin sektori on muuttuvassa maailmassa omien haasteidensa edessä. Julkisella puolella väestö ikääntyy tiskin molemmin puolin. Ikääntyminen lisää palvelujen kysyntää. Jonot sairaaloiden ulkopuolella kasvavat samalla kun tarvitaan entistä enemmän käsiä hoitamaan potilaita. Taloustaantuma ahdistaa, eivätkä kuntien rahat riitä terveydenhuollon voimavarojen lisäämiseen kysyntää vastaavasti. Työpaikoilla kiire lisääntyy. Julkisella sektorilla isojen sairaaloiden johtamishierarkia saattaa jäädä epäselväksi ja johtaminen etääntyy toiminnasta. Toimintamallit ovat pitkälle säänneltyjä ja samalla joustamattomia ottamaan huomioon työntekijöiden omia tarpeita. Johtamisesta puuttuvat kannustavat elementit. Samalla iso organisaatio ja loputtomalta näyttävä työsarka voivat myös luoda turvallisuutta. Julkisen sektorin leipä on pitkä ja kapea, vaikka viime aikoina se on saatettu nähdä vain kapeana. Kumppanuutta Yksityisen sektori toimii terveydenhuollossa täydentävänä tekijänä varmistamaan osaltaan sitä, että potilaat saavat tarvitsemaansa laadukasta hoitoa nopeasti ja joustavasti. Voimme kilpailla vain nopealla ja joustavalla hoitoon pääsyllä sekä erinomaisella palvelulla. Hyvää palvelu on julkisella puolellakin sitten, kun sinne pääsee. Meillä pääasiallinen huoli on usein se, onko meillä potilaita riittävästi, kun enemmänkin voisimme hoitaa. Medilaser toimii kapealla alueella silmäkirurgiassa, joten voimme keskittyä hiomaan huippuunsa sen, minkä teemme. Näissä asioissa tarjoamme julkiselle puolelle kumppanuutta. Voisimme tehdä kunnille enemmänkin kuin nyt teemme olematta samalla mikään uhka julkisille työpaikoille. Yksityisen yrityksen haasteet työntekijälle ovat erilaiset. Työt on jaettava eri tavalla, koska kapasiteettia on monesti kysyntää enemmän. Nopea hoitoon pääsy edellyttää, että varauskirjoissa on vapaita aikoja lyhyelläkin aikavälillä. Samat tekijät antavat meille mahdollisuuden ottaa työntekijöiden yksilölliset tarpeet paremmin huomioon. Muun muassa työaikajärjestelyt joustavat puoleen ja toiseen. Medilaserin keskeinen arvo on toimitusjohtajasta lähtien, että kaikki tekevät kaikkea. Kannustavuus tulee tasapuolisesti koko henkilökunnalle sen mukaan, kuinka terveyspalvelujen markkinoilla menestymme. Tiimityötä Työ klinikoilla on tiimityötä. Tiimit muodostuvat lääkäreistä, sairaanhoitajista, lähihoitajista ja vastaanoton virkailijoista, joista valta osa on terveydenhuollon ammattirekisteriin merkittyjä asiantuntijoita. Vain toimitusjohtaja, talouspäällikkö ja markkinointisihteeri eivät osallistu potilaan hoitoon, joten hallinto on kevyt. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaatii, että hoitoon pääsy ei riipu rahapussin paksuudesta. Yksityisten palvelujen käyttäjiä on aina, eivätkä heidän käyttämänsä palvelut ole julkisista pois vaan päinvastoin. Yhteiskunnassa kuten muissa sosiaalisissa yhteisöissä perheistä alkaen tarvitaan yhteistyötä. Tarvitsemme siis toisiamme. Asko Koskinen on Medilaser Oy:n toimitusjohtaja - ajankohtaista tietoa oman yhdistyksen asioista Tutustu NCON 2012 luentotiivistelmiin ja muihin ajankohtaisiin kuulumisiin! Silmähoitaja11 11

12 Työn imu Plugi Oy 12 Silmähoitaja

13 lisää myös muuta arjen onnea Hyvinvointi työssä lisää todennäköisyyttä olla myös muussa elämässä onnellinen ja vähemmän masentunut. Mekanismi toimii vain yhteen suuntaan, sillä yleinen hyvinvointi ei vaikuta työhyvinvointiin. Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston yhteistyönä tekemässä tutkimuksessa seurattiin seitsemän vuoden ajan noin henkilön työhyvinvoinnin kehittymistä sekä sen seurauksia mielenterveyteen ja hyvinvointiin muilla elämänalueilla. Ihminen saa lisäarvoa työhyvinvoinnista. Toisin sanoen se ei ole pelkästään työpahoinvoinnin puuttumista. Työn imulla todettiin tuoreessa tutkimuksessamme olevan itsenäinen vaikutus mielenterveyteen vielä sen jälkeen, kun työuupumuksen vaikutus samoihin ilmiöihin oli otettu huomioon, sanoo dosentti, vanhempi tutkija Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. Yksisuuntainen vaikutusmekanismi Tutkimus osoitti myös, että nimenomaan työhyvinvointi vaikutti yleiseen hyvinvointiin eikä toisinpäin. Masennusoireilu ja tyytymättömyys elämään eivät vaikuttaneet työuupumuksen tai työn imun tasoon. Työllä on tämän perusteella merkittävä rooli työssäkäyvien hyvinvointiin kaikessa elämässä. Sen sijaan muun elämän hyvinvointiin vaikuttavat asiat, kuten elämänkriisit tai tyytyväisyys parisuhteeseen, eivät yleensä vaikuta vastaavalla tavalla työhyvinvointiimme, Hakanen erittelee. Kun edistetään työpaikkojen menestystä ja tähdätään pidempiin työuriin, pitäisi muistaa panostaa työn imua lisääviin työn voimavaroihin. Niitä ovat esimerkiksi riittävä itsenäisyys ja työstä saatava palaute, selkeät tavoitteet, ihmiset huomioon ottava johtajuus sekä arvostus ja ystävällinen, toisia tukeva vuorovaikutus työpaikalla, luettelee Hakanen. Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston Työ- ja organisaatiopsykologian laitoksen tekemä tutkimus on toistaiseksi pisin seurantatutkimus työn imusta ja ensimmäinen sen pitkän aikavälin terveysvaikutuksista työntekijään. Pitkittäistutkimus toteutettiin seitsemän vuoden seurantatutkimuksena. Siihen osallistui 1964 suomalaista yksityisen ja julkisen sektorin hammaslääkäriä. Työn imua voi selvittää testillä Vaikka jokainen meistä tuntee itsensä toisinaan arjen kiireissä väsyneeksi ja kyllästyneeksi, ei se kuitenkaan tarkoita, ettei työssään kokisi työn imua. Sitä voi testata esimerkiksi Työterveyslaitoksen kehittämällä verkkotestillä, jossa jokainen voi peilata omia kokemuksiaan tutkijoiden käsityksiin yleisestä tilanteesta. Median uutisoimista irtisanomisista huolimatta tutkija ei pidä suomalaisten työpaikkojen tilannetta huolestuttavana. Tutkimustemme mukaan kolme neljästä kokee tarmokkuuden ja onnistumisen tunteita muutamia kertoja viikossa. Minusta tilanne voisi toki olla vieläkin parempi, Jari Hakanen huomauttaa. Testi löytyy osoitteesta Työn imu vähentää masennusriskiä Tutkimus osoitti, että työn imu tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista kuvaava hyvinvoinnin tila työssä vähensi masennusoireiden todennäköisyyttä ja vaikutti myönteisesti onnellisuuteen. Samanaikaisesti työuupumus vaikutti päinvastoin eli lisäsi masennuksen todennäköisyyttä ja heikensi tyytyväisyyttä elämään pitkälläkin aikavälillä. Työhyvinvointi läikkyy muuhun elämään ja voi siis paitsi heikentää mielenterveyttä, myös vahvistaa sitä. Vaikka työ voi synnyttää pahoinvointia, tutkimuksemme mukaan työ voi myös synnyttää aitoa hyvinvointia ja onnellisuutta, Hakanen korostaa. Hyvinvoinnin käsitteitä Työn imu (work engagement) tarkoittaa myönteistä motivaatio- ja tunnetäyttymyksen tilaa työssä. Työn imu ilmenee tarmokkuutena, omistautumisena ja nautintona työhön uppouduttaessa. Työn imu on tutkimusten perusteella myönteisessä yhteydessä muun muassa hyvään työsuoritukseen ja asiakastyytyväisyyteen, sitoutumiseen samaan työpaikkaan ja aloitteelliseen ja uudistushakuiseen toimintaan työssä. Työuupumus kehittyy vähitellen pitkittyneen työstressin seurauksena. Sen keskeiset oireet ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Onnellisuutta tutkitaan usein tyytyväisyytenä elämään, joka tarkoittaa kokonaisvaltaista arviota siitä, miten tyytyväinen ihminen kaiken kaikkiaan on elämäänsä. Tällä tavoin tutkittuna suomalaiset sijoittuvat maailman onnellisimpien kansakuntien joukkoon. Masennusta tarkasteltiin tutkimuksessa 13 oireen avulla, joita ovat muun muassa mielialan lasku, univaikeudet ja itseen ja elämään pettyminen. Silmähoitaja 13

14 Työn imu on iloa ja innostusta Oletko innostunut ja hyvällä mielellä uuden työpäivän alkaessa? Kuluuko aikasi työn parissa kuin huomaamatta? Saatko työstäsi nautintoa? Jos vastasit kysymyksiin myöntävästi, koet ehkä työn imua. Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Päinvastoin kuin vakavat työpahoinvoinnin oireet, työn imu on yleinen ilmiö työpaikoilla. Se koskettaa useimpia meistä ainakin aika ajoin. Työn imua syntyy, kun työolosuhteet ovat suotuisat ja työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan. Työn imua tukevia tekijöitä löytyy ennen kaikkea työpaikalta, mutta osin myös sen ulkopuolelta. Tutkimusten mukaan seuraavat työn voimavarat vahvistavat työn imua: työtehtävien haastavuus ja monipuolisuus vaikutusmahdollisuudet työhön työpaikalla koettu arvostus ja tuki kannustava johtaminen mahdollisuus oppia ja kehittyä työssä. Työn imua vahvistavat lisäksi tarttuminen ihmisten välillä, yksilölliset voimavarat, palautuminen työpäivän rasituksista ja kodin voimavarat. Mitä työpaikalla voidaan tehdä? Laajasti katsoen työpaikoilla on kaksi tapaa edistää työhyvinvointia: - lisätä ja vahvistaa suotuisia asioita - vähentää epäsuotuisia ja kuormittava asioita, mikä ehkäisee työuupumusta. Molempien tapojen tulisi olla käytössä jokaisessa työyhteisössä. Suotuisia asioita voidaan lähteä vahvistamaan määrittelemällä aluksi, mitkä asiat ja olosuhteet ovat tietylle työntekijälle tai työyhteisölle tärkeimmät. Keskeiset työn voimavarat ovat osin samat miltei kaikkialla: hyvä ilmapiiri, esimiehen tuki ja vaikutusmahdollisuudet työhön. Eri työpaikoilla ja erilaisissa tehtävissä on kuitenkin myös ainutkertaisia voimavaroja tai tarpeita kehittää juuri tiettyjä vahvuuksia. Tästä syystä työyhteisöjen kaikkien osapuolten näkemykset ja osallistuminen ovat tärkeitä työpaikkojen voimavaralähtöisessä kehittämisessä. Koko työyhteisöä energisoiva myönteinen vuorovaikutus tarkoittaa huomion kiinnittämistä työtovereiden onnistumisiin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Mahdollisia epäkohtia työyhteisössä käsitellään rakentavasti ja sinnikkäästi. Tutkimusten mukaan kukoistavissa ja taloudellisesti menestyvissä työyhteisöissä myönteistä kannustuspuhetta on vähintään kolminkertaisesti kielteiseen ja vähättelevään puheeseen verrattuna. Tutkimusten mukaan kukoistavissa ja taloudellisesti menestyvissä työyhteisöissä myönteistä kannustuspuhetta on vähintään kolminkertaisesti kielteiseen ja vähättelevään puheeseen verrattuna. Työn imua voi kehittää itse Työn imun kehittämiseen on monia tapoja. Erityisesti pitkään samaa työtä tehneen kannattaa aika ajoin pohtia syitä työnsä tekemiseen: mitä työ merkitsee ja missä asioissa on kehittymismahdollisuuksia. Uudenlaiset näkökulmat omaan työhön mahdollistavat työn imun. Parhaita hetkiä työssämme ovat sellaiset onnistumisen kokemukset, jotka ovat vaatineet ponnisteluja. Rutiinit tappavat usein parhaan onnistumisen kokemuksen, vaikka ne helpottavatkin arjen sujumista, Työterveyslaitoksen työhyvinvoinnnin tutkija Jari Hakanen toteaa. Vaikka me suomalaiset olemmekin hyviä purnaamaan, tutkimusten mukaan näyttää selkeästi myös siltä, että pidämme työstämme ja yhdessä tekemisestä. Jokainen voisikin pohtia, kuinka myönteistä ilmapiiriä on mahdollista levittää ympärilleen. Esimerkiksi asiakaspalvelutyöntekijä voi heittäytyä antaumuksella ratkaisemaan asiakkaan ongelmaa. Vastineeksi hän saa kiitollisen asiakkaan. Kiitollisuus puolestaan lisää hyvää mieltä, ammattiylpeyttä ja kannustaa jatkossakin tekemään paremmin. Esimies palvelee työyhteisöään Modernin organisaation esimies pitää itseään työntekijöidensä palvelijana, joka luo työntekijöilleen kehitysmahdollisuuksia eikä hengitä niskaan. Kannustava ja tukeva esimies edistää sitä, että työyhteisössä koetaan työn imua. Parhaimmillaan tyytyväinen työntekijä tuntee työssään omistautuneisuutta ja tarmokkuutta useita kertoja viikossa. Jos työpaikalla on myönteinen ja kannustava ilmapiiri, maistuu työntekokin makeammalta. Silloin saatamme kokea työskennellessämme työn imua, joka syntyy tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen tiloista. Silloin työ on haastavaa, ja siitä saa myös riittävän tunnustuksen. Työn imua synnyttävät sellaiset työolot tai -voimavarat, jotka tyydyttävät henkisiä perustarpeitamme. Työn imua voi kokea työssä, joka ei ole kontrolloitua eikä valvottua, vaan siinä voi käyttää omaa harkintaansa sekä osaamistaan. Työyhteisöön on kiva tulla aamuisin, ja työpanostuksemme huomataan siellä. Työssämme on mahdollisuus kokea riittäviä onnistumisen tunteita, ja meillä on mahdollisuus kehittyä siinä, Jari Hakanen luettelee työn imua synnyttäviä työn piirteitä. Työpaikan ilmapiiri on jokaisen meidän vastuulla. Esimiehellä on kuitenkin oleellinen rooli työntekijöiden tukemisessa, jotta heillä olisi mahdollisuus kokea työssään mielekkyyden ja onnistumisen tunteita. Esimies on perinteisen vastuuttavan roolinsa rinnalla ikään kuin työyhteisönsä palvelija: nöyrä, aito ja omat virheensä myöntävä. Alaisiinsa luottava esimies antaa jokaiselle tilaa toteuttaa työtään omien taitojensa, harkintansa ja kokemuksiensa mukaisesti. Hän myös huolehtii, että kaikilla on kehitysmahdollisuuksia ja hyvät työn tekemisen edellytykset. Esimiehellä pitäisi olla kanttia antaa kunnia omalle porukalleen ja luoda työntekijöilleen tunne, että ponnistelut kannattavat, ja niistä saa riittävän tunnustuksen. Työn imua koskeva kokonaisuus on koottu Työterveyslaitoksen tuottamasta aineistosta. 14 Silmähoitaja

15 Työ ohjaa silmiä silmät ohjaavat niska-hartiaseutua Vinkit hyvään työnäkemiseen Pitkäkestoinen lähityö eli tarkka katsominen pitkään samaan kohteeseen aiheuttaa ensin silmien rasittumista ja sen seurauksena kipuja niskahartiaseudussa. Kipu silmien seudussa on usein heijastumiskipua niskan syvistä lihaksista ja kaulan lihaksista. Silmäoireita voivat aiheuttaa työympäristön sopimaton valaistus tai häikäisy, jatkuva tarkkuutta vaativa katseleminen samalle lähietäisyydelle, kuiva ilma ja ilmastointi sekä paperipöly, tulostinten ja kopiokoneiden muste tai rakennusten epäpuhtaudet. Näkemisongelmien syynä voivat olla myös silmälasien sopimattomuus käyttäjälleen tai työpisteen ergonomiset puutteet. Työpisteen ergonomia Ergonominen työpiste luo edellytykset sujuvalle työskentelylle ja ohjaa työntekijää mahdollisimman rentoihin ja luonteviin työasentoihin ja liikkeisiin. Tavoitteena on luoda työvälineistä, kalusteista ja apuvälineistä työpistekokonaisuus, jossa työntekijä voi omaksua mukavan ja tuetun asennon, nähdä tarpeellisen tiedon vaivattomasti sekä tehdä työn vaatimat liikkeet esteettömästi ja vaihdella omaehtoisesti työasentoja. Työasennon vaihtamista helpottaa erillisen hiiren, näppäimistön ja näytön kytkeminen kannettavaan tietokoneeseen. Erityisiä telakointiasemia käyttämällä vältytään toistuvilta johtojen kiinnittämisiltä ja samalla säästetään johtojen herkästi vioittuvia liittimiä. Valaistus Näkemisen kannalta tärkeintä on valon määrä ja suunta sekä valaisimien sijainti. Säännöllinen valaisinten puhdistus ja huolto takaavat riittävän valaistuksen. Ihmisten erilaisten valon tarpeiden ja työtehtävien vuoksi yhteisissä työtiloissa osa valosta kannattaa tuottaa kohdevalaisimilla. Silloin työntekijät voivat itse säätää valaistustasoa. Taukoja työhön Väsyminen ja elpyminen ovat elimistön vuorottelevaa normaalia toimintaa. Elpyminen on tauon alussa nopeampaa ja hidastuu, kun elimistö lähestyy normaalia olotilaa. Siksi kannattaa päivän aikana pitää useita lyhyitä taukoja. Viidestä kymmeneen minuuttia kestävä tauko kerran tunnissa intensiivisessä tietotyössä on todennäköisesti tehokkaampi kuin 15 minuutin tauko kahden tunnin jälkeen. Jopa minuutin, parin tauko työpisteessä on virkistävä ja ehkäisee väsymystä. On töitä, joissa tauko joudutaan pitämään ennalta sovittuna aikana, ja taukojen pituus ja määrä on tarkkaan laskettu. Tällöin työntekijä yleensä pystyy henkisesti valmistautumaan tulevaan taukoon. Kiireisen työtilanteen keskeyttävä, yllättävä tauko ei sen sijaan rentouta eikä vähennä stressiä. Omaehtoinen venyttely tai rytmikäs liike sopivaan aikaan pistää vauhtia verenkiertoon. Mukava tieto jumpan vastustajille on se, että jo pelkkä tauko rentouttaa! Näköongelmia Miten toimia, kun näkemisessä on ongelmia? Elleivät näkemiseen liittyvät pulmat ja mahdolliset silmäoireet ratkea omatoimisella työpisteen uudelleen järjestelyllä, on aihetta hakeutua työterveyshuollon ammattihenkilön puheille. Työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja voi vielä tarkistaa työpisteessä tehdyt kalusteiden ja näkemisolojen säädöt sekä tarkistaa työasennossa mahdollisesti ilmenevät jännittyneisyydet, väärät työtavat ja työasennot. Jos näkeminen edelleen tuottaa ongelmia, on ilmeisesti tarvetta hankkia tai uusia silmälasit. Lisätietoa aiheesta osoitteessa fi/tyonakeminen. Kirjoitus perustuu Työturvallisuuskeskuksen aineistoon. Silmähoitaja15

16 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Silmähoitaja-lehden lukijoille! Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus Silmähoitaja 2013 Numero Aineistot Ilmestyy 1/ / / / Silmähoitaja

17 Toimintasuunnitelma 2013 Yleistä Yhdistys perustettiin Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää silmäpotilaiden hoitotyötä ja kannustaa jäsenistöä kehittämään itseään ja työtään sekä verkostoitumaan ammatillisiin yhteisöihin kansallisesti ja kansainvälisesti. Jäsenistö Tavoitteena on saada yhdistyksen jäseniksi kaikki, jotka osallistuvat silmähoitotyöhön tai kehittävät silmäpotilaiden hoitoa. Jäsenistön hankintaa tehostetaan. Hallinto Yhdistyksen hallitus kokoontuu kuusi kertaa vuoden aikana. Yhdistyksen vuosikokous pidetään sääntöjen mukaisesti marraskuun loppuun mennessä ja kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tarvittaessa pidetään ylimääräinen kokous. Toiminta Yhdistys järjestää jäsenilleen Silmähoitajien koulutuspäivät. Yhdistys julkaisee jäsenille suunnattua Silmähoitaja-lehteä, jonka tilausmaksu sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun. Muut lehdestä kiinnostuneet voivat tilata sen erikseen määrätyllä hinnalla. Yhdistyksen kotisivujen (www.suomensilmahoitajat.fi) ylläpitoa ja kehittämistä jatketaan. Pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä jatketaan. Yhdistys jatkaa alan koulutuksen tehostamiseen tähtäävää toimintaa. Yhdistys jakaa koulutusapurahaa jäsenilleen tukemalla jäsenistön mahdollisuuksia osallistua myös kansainväliseen koulutukseen. Varainhankinta Yhdistys perii vuosikokouksen määräämää jäsenmaksua. Yritykset, jäsenet ja muut yhteisöt voivat halutessaan maksaa niin sanottua tukimaksua tai lahjoittaa jäsenille jaettavia apurahoja. Silmähoitaja 17

18 Hallituksen päätöksiä Vuosikokous klo , Helsinki, Pörssitalo, Pörssisali. Läsnä 37 jäsentä. 1 Puheenjohtajaksi valittiin Raija Lammi ja sihteeriksi Riitta-Liisa Alm. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Juha Mäki ja Sari Yli-Fossi. Ääntenlaskijoiksi valittiin Erja Malvalehto-Inkerö ja Sari Juvonen. Erja Koskisella oli jäsen Johanna Lyytiseltä valtakirja äänestyksiä varten, jonka puheenjohtaja hyväksyi, koska kokouksen käytössä ei ollut yhdistyksen sääntöjä. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja esitti esityslistaan järjestysmuutosta niin, että kohta 11 käsitellään ennen kohti 9 ja 10. Esityslista hyväksyttiin muutettuna kokouksen työjärjestykseksi. 2 Hallituksen sihteeri Riitta-Liisa Alm esitteli vuoden 2011 toimintakertomuksen, joka hyväksyttiin. 3 Yhdistyksen rahastonhoitaja Erja Malvalehto-Inkerö esitteli yhdistyksen vuoden 2011 taseen ja tilinpäätöksen. Tilintarkastaja Leila Auer/Audit Auer Oy oli antanut hyväksyvän lausunnon. 4 Hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus vuodelta Yhdistyksen puheenjohtaja Anja Korpiaho esitteli vuoden 2013 toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin vähäisin muutoksin. 6 Jäsensihteeri Jouni Väätänen esitteli yhdistyksen jäsentilannetta. Hallitus esitti vuoden 2013 jäsenmaksuksi 23 euroa ja uudelle jäsenelle lisäksi 5 euron kirjautumismaksua, jotka hyväksyttiin. Lisäksi hyväksyttiin ehdotus, jossa eläköityvälle silmähoitajalle tarjotaan eroamisen sijaan mahdollisuutta säilyttää jäsenyytensä 11,50 euron hinnalla/vuosi. 7 Yhdistyksen puheenjohtaja Anja Korpiaho esitteli vuoden 2013 talousarvion, joka hyväksyttiin. 8 Päätoimittaja Riitta Varamäki esitteli Silmähoitaja-lehden tuottamista. Silmähoitajalehden tilausmaksu on ollut 30 euroa vuodessa ja lisäksi on peritty 5 euron suuruinen laskun toimitusmaksu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Silmähoitaja-lehden toimituksena toimii tällä hetkellä Viestintä-Karttimo Kiviniemestä. Silmähoitajalehdellä on noin 55 yhdistyksen ulkopuolista tilaajaa. Päätoimittaja ehdotti lehden tilaushinnan nostoa 35 euroon vuodessa ja 5 euron toimituskulu/laskutuslisä. Ehdotus hyväksyttiin. 9 Puheenjohtajaksi ehdotettiin Kati Niemistä Porista ja Sari Juvosta Tampereelta. Puheenjohtajaehdokkaat esittelivät itsensä. Suljetussa lippuäänestyksessä Kati Nieminen sai 22 ääntä ja Sari Juvonen 15 ääntä. Puheenjohtajaksi valittiin Kati Nieminen Porista. Juha Mäki toimi ääntenlaskijana Sari Juvosen ollessa jäävi. 10 Hallituksen erovuoroiset jäsenet olivat Jouni Väätänen, Anja Korpiaho ja Erja Koskinen. He kaikki ilmoittivat halustaan erota hallituksen jäsenyydestä. Äänestystavaksi sovittiin suljettu lippuäänestys ja toisella kierroksella, mikäli sitä tarvitaan, käsiäänestys. Hallituksen jäseniksi ehdotettiin Satu Lähdettä Tampereelta, Heidi Talvensaarta Helsingistä, Erja Malvalehto-Inkeröä Rovaniemeltä ja Johanna Alaloukusa-Lahtista Oulusta. Äänestysten perusteella hallituksen jäseniksi valittiin Satu Lähde Tampereelta (11 ääntä), Erja Malvalehto-Inkerö Rovaniemeltä (11) ja Johanna Alaloukusa-Lahtinen Oulusta (11 ääntä). Heidi Talvensaari sai 5 ääntä. Juha Mäki toimi ääntenlaskijan Erja Malvalehto-Inkerön ollessa jäävi. 11 Hallituksen erovuoroiset varajäsenet olivat Erja Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen ja Helena Kaasalainen. Hallituksen varajäseniksi ehdotettiin Jouni Väätästä, Helsingistä, Jaana Hakolaa, Rovaniemeltä, Heidi Talvensaarta, Helsingistä ja Sirpa Nyyssönen-Jaseria, Helsingistä. Suoritetun äänestyksen perusteella hallituksen varajäseniksi valittiin Jouni Väätänen Helsingistä (19 ääntä), Jaana Hakola Rovaniemeltä (9) ja Heidi Talvensaari Helsingistä (5). Sirpa Nyyssönen-Jaser sai kolme ääntä. 12 Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien ja varatilintarkastajien/ varatoiminnantarkastajien valinta. Rahastonhoitaja Erja Malvalehto- Inkerö esitti vuosikokoukselle, että yhdistys käyttäisi tilintarkastajana vuonna 2013 rovaniemeläistä Audit Auer Oy:tä, joka on toiminut yhdistyksen tilintarkastajana vuosina Audit Auer Oy / Leila Auer ja hänen varatilintarkastajansa HTM Jukka Samuli Anttila hyväksyttiin yhdistyksen tilintarkastustoimistoksi vuodeksi Muita asioita ei ollut. Hallituksen kokous 6/ Ruka, Kuusamo Silmähoitaja-lehti. Päätettiin, että hallituksen keskuudesta valitaan jatkossa etukäteen nimetyt koulutuspäivien palauteartikkelin kirjoittaja tai kirjoittajat. Hallitus päätti palauttaa lehteen päätoimittajan palstan ja ottaa käyttöön kiertävän hallituksen jäsenen palstan. Lehden mainoshinnat päätettiin pitää alkuvuonna sovituissa hinnoissa. Hallitus valtuutti päätoimittajan pyytämään painotaloilta tarjouksia lehden painattamisesta ja postituksesta, Viestintä-Karttimon esittämillä tiedoilla mahdollisimman pian. Päätettiin, että seuraava lehden päätoimittaja esittelee seuraavalle vuosikokoukselle lehtien julkaisukertojen vähentämissuunnitelman. Hallitus päätti, että yhdistyksen nettisivut esitellään ensi vuonna koulutuspäivien alussa Kuopiossa. Raha- ja talousasiat. Hallitus päätti varata ensi keväällä järjestettävään yksipäiväiseen kotimaiseen koulutukseen euroa jakamattomia apurahoja. Hallitus päätti esittää järjestäytymiskokoukselle, että yhdistyksen uudelle puheenjohtajalle tilataan vuoden alussa luottokortti Tapiola-pankista Visa-ominaisuuksin. Hallitus päätti, että ensi vuonna yhdistyksen pankkitiliin tilataan tunnukset vain puheenjohtajalle ja rahastonhoitajalle. Vuoden 2012 Pohjoismaiset Silmähoitajapäivät. Hallitus päätti, että jatkossa koulutuspäivien yhteydessä pidettävä hallituksen kokous keskittyy vain koulutuspäiviin liittyvien yksityiskohtien sopimiseen. Vuoden 2013 koulutuspäivät Kuopiossa Hallitus päätti pitää vuoden viimeisen kokouksen Kuopiossa , jolloin tutustutaan Kuopion hotelleihin ja kongressitilatarjontaan. Yhdistyksellä on alustava varaus Kuopion Musiikkitaloon. Varaus pidetään voimassa. Jäseniltä saadun koulutuspäiväpalautteen perusteella esitetyt luentoaiheet ensi vuodelle ovat silmien laserhoidot, näkökentät, optikon luento silmälaseista ja silmälasimäärityksestä, taittovirhekirurgia ja ikänäköleikkaukset, kaihileikkauksen toteutustavat ja käytännön järjestelyt, silmäproteesit, visustutkimukset, Icare-tonometrin esittely ja käyttöopastus sekä mikroskooppiesittely. Jäsen- ja apuraha-asiat. Hallitus päätti, että hallituksen puheenjohtajalla ja rahastonhoitajalla on oltava päivitetty kopio jäsenluettelosta esimerkiksi muistitikulla. Mainita varmuuskopioinnista on tehtävä rekisteri-ilmoitukseen. Hallitus päätti, että apurahoja jaettaessa toimitaan kuten ennenkin, lisäksi järjestetään kotimaista koulutusta. Hallituksen päätöksen mukaan lehteen ja nettisivuille aletaan kerätä listaa erilaisista koulutuksista niin koti-, kuin ulkomaillakin. Koulutusluettelon nimeksi tulee Innostu tästä ja Irmeli Ahonen pitää listaa yllä. Yhdistyksen sääntömuutokset, apurahasääntöjen, matkakorvausten jne. tarkastaminen yhdistystoiminnan käytännön tarkastaminen. Päätettiin, että sääntömuutokset ja apurahasäännöt siirretään käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Hallitus päätti matkakorvauksista seuraavaa: kohtuulliset hallituksen kokouksiin liittyvät matkakulut ja parkkeerauskulut korvataan. ESONT-kongressiin osallistujille korvataan enintään neljä yötä hotellissa, majoitus aina kahden hengen huoneessa. Kursseja ei kustanneta. Hallitus päätti muuttaa ensi vuoden alusta kokouskäytäntöjä. Tavoitteena on, että käsiteltävät asiat olisivat mahdollisimman pitkälle valmisteltuja jo ennen kokousta. Hallitus pitää ensi vuonna kuusi kokousta. Kokouspäivät sovitaan vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Muut asiat. Hallitus päätti laatia Suomen Silmälääkäriyhdistykselle kirjeen koskien koulutuspäivien ajankohtaa, yhteneväisiä käytäntöjä esimerkiksi näön tutkimisessa ja hoitajien mahdollisuudesta osallistua silmälääkäripäivien yhteydessä pidettävään näyttelyyn. Pöytäkirjalyhennelmät laati sihteeri Riitta-Liisa Alm. 18 Silmähoitaja

19 Silmähoitaja 19

20 M - Itella Oyj 21. vuosikerta ISSN Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat Finlands Ögonskötare ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. Julkaisija Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf Päätoimittaja Riitta Varamäki Toimitusneuvosto Riitta-Liisa Alm Irmeli Ahonen Anja Korpiaho Erja Koskinen Aulikki Mäki-Jouppila Riitta Varamäki Jouni Väätänen Toimitus ja ilmoitukset Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie Kiviniemi p Aikataulu 2013 Numero Aineistot Ilmestyy 1/ / / / Kannen kuva: Plugi Oy Tilaukset Tilaushinta 35 / vuosi + laskutuslisä 5 Painopaikka KS Paino Oy, Kajaani Silmähoitajat internetissä: Osoitteenmuutokset palvelukortilla. Palvelukortti Nimi Syntymäaika Osoite Jäsentiedot Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi Nimen muutos* Osoitteen muutos Eroan yhdistyksen jäsenyydestä * Uusi nimi PALAUTUSOSOITE: Jouni Väätänen Vaakatie 10 C Helsinki tai kortin tiedot sähköpostilla Postinumero ja -toimpaikka Sähköpostiosoite Työnantaja ja työpaikka Jäsenmaksu on 20 euroa / vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi 5 euron kirjautumismaksu. Lehti sisältyy jäsenmaksuun. Virkanimike Allekirjoitus Päiväys SILMÄHOITAJA Silmähoitaja

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 (6) Elin: Vuosikokous Aika: 19.11.2014 klo 18.00 Paikka: Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, 60200 Seinäjoki Esityslista Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen järjestäytyminen

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen.

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. lista SYYSKOKOUS 2016 Aika Torstaina 24.11.2015 klo 17.00 Paikka Tervolan nuorisoseuran talo, Seurantie, Tervola 1 KOKOUKSEN AVAUS Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. 2 KOKOUSVIRKAILIJOIDEN

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja Kokouskutsu Tehyn Vapaat Vaikuttajat ry 1/2014 Elin: Hallitus Aika: 3.2.2014 klo 17.30 Paikka: Messukeskus, Helsinki Asialuettelo Pykälä Käsiteltävä asia 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Torstaina 25.04.2013 klo 18.00-19.41 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Kutsutut: 8 osuuskunnan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

Vuosikokouspöytäkirja

Vuosikokouspöytäkirja Vuosikokouspöytäkirja RKL Naisten klubin vuosikokous 2012 Paikka: Aika: Läsnä: Hanasaaren kurssikeskus kokoustila Stig (2 krs.) lauantaina 17. marraskuuta 2012 klo 16.00 alkaen, Helena Railama, Marja Aaltonen,

Lisätiedot

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry Espoon Palloseuran Jääkiekko ry:n vuosikokous Aika: 31. elokuuta 2009 klo 18:00 Paikka: Espoonlahden Omnian auditorio 1. Kokouksen avaus Olli Koskimies avasi kokouksen klo 18:00. 2. Valitaan kokoukselle

Lisätiedot

Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Tarja Halonen - sali. Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen.

Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Tarja Halonen - sali. Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen. SYYSKOKOUS Aika 23.11.2016 klo. 18.00 20.35 Paikka, Tarja Halonen - sali Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen. Liite:1 1 Kokouksen avaus Ammattiosaston puheenjohtaja Kenneth

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen.

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Virolahden

Lisätiedot

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistyksessä oli 200 jäsentä (v.2014 jäseniä oli 181). Viuruniemen kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluivat Saila Keronen puheenjohtaja,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen Slalom-Seura r.y. Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen 17.8.2016 Aihe: Slalom-Seuran ja Espoo Slalomin yhdistyminen; seuran uusi nimi ja säännöt; uusi puheenjohtaja ja hallitus Aika: Keskiviikkona 17.8.2016,

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA Erikoislääkäri Anna- Liisa Kautio ja sairaanhoitaja Elina Rinkineva TAYS Syöpätautien poliklinikka 1 9.6.2014 9.5.2014 TYÖPARITYÖSKENTELY Omat vierekkäiset

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt TARKAN SÄÄNNÖT n säännöt 2(6) 1 Kerhon nimi ja kotipaikka Kerhon nimi on Tarkka, jota kutsutaan näissä säännöissä kerhoksi. Kerhon kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2 Kerhon tarkoitus Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän kevätkokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys - Finnish Greenkeepers Association r.y. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus ja tehtävät Yhdistyksen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen hallituksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen hallituksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla Haukiputaan vanhempainyhdistyksen hallituksen kokouksen pöytäkirja 17.8. kello 18.00 Haukiputaan koululla 1. Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus Kokous avattiin kello 18.02 ja paikalla olivat Suvi Siltala

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY.

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY. Aika: 24.11.2012, klo 13.00 Paikka: ABC Seinäjoki, Vekaratehtaankatu 13, 60100 Seinäjoki Asia nro Liite nro 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry VUOSIKOKOUS. Klo 18:00, ABC Tiiriö, Hämeenlinna

HPK Kannattajat ry VUOSIKOKOUS. Klo 18:00, ABC Tiiriö, Hämeenlinna VUOSIKOKOUS Klo 18:00, ABC Tiiriö, Hämeenlinna 10.08.2016 1. Kokouksen avaus Kokous alkoi klo 18:00. 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Marko Hoikkala valittiin

Lisätiedot

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 2/2016

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 2/2016 Lehtojärvellä 27.2.2016 PÖYTÄKIRJA 2/2016 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 16.45 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2016 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi vuoden 2016 vuosikokoukseen ja avasi kokouksen. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous

Varsinainen liittokokous Hallitus 8 / 16 LIITTOKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1 (6) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 klo 10.00-15.00. Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori 1. Liittokokouksen avaus Kuurojen Liitto

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki.

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Hallituksen kokous 1 (5) Aika 24.9.2016, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Läsnä Hallituksen puheen ja jäsenet poissa Aaltonen Jaana Ahonen Outi Blundin Elina Hanhikoski Cecilia Lähteenmäki

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot