Rauhallista joulua. Opintomatkakohteena kaksi tunnettua lontoolaissairaalaa. Sivu 7. Hyvinvointi työssä lisää myös muuta elämän onnea.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauhallista joulua. Opintomatkakohteena kaksi tunnettua lontoolaissairaalaa. Sivu 7. Hyvinvointi työssä lisää myös muuta elämän onnea."

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 4/2012 Rauhallista joulua Glaukoomapotilaiden seurantajärjestelmä turvaa laadukkaan hoidon. Sivu 4 Opintomatkakohteena kaksi tunnettua lontoolaissairaalaa. Sivu 7 Hyvinvointi työssä lisää myös muuta elämän onnea. Sivu 12

2 Plugi Oy Kiitos kuluneesta vuodesta. Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! 2 Silmähoitaja

3 Sisältö Oikea vai vasen silmä?... 4 London calling... 7 Tarvitsemme toisiamme Työn imu on iloa ja innostusta Toimintasuunnitelma Palstat Puheenjohtajalta... 3 Uusia jäseniä... 3 Hallituksen päätöksiä Yhteystiedot Tervetuloa! Uusia jäseniä Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet: On kiitosten aika Tätä kirjoittaessani on pyhäinpäivän ilta. Kynttilät antavat lisävaloa ja lämpöä pimenevään syysiltaan. Olemme saaneet vesisadetta yllin kyllin. Elämme täällä turvallisessa Suomessa, jossa ei ole pelkoa Sandy-hirmumyrskystä. Joulu tulee päivä päivältä lähemmäksi. Kauppoihin on kaivettu esille joulutilpehööri ja radiosta olen kuullut jo pari joululaulua. Työpaikoissa kuhistaan pikkujoulujen ohjelmista ja odotetaan innolla tulevia joulujuhlia. Silmähoitajayhdistyksen hallitus on valmistellut ensi vuoden Kuopion koulutuspäiviä. Osa hallituksesta käy paikalla tutustumassa Kuopion tarjoamiin koulutuspaikkavaihtoehtoihin. Ohjelmassa tulevat huomioiduiksi palautteista saadut toivomukset. Tulemme saamaan antoisat koulutuspäivät Kuopioon. Haikein mielin kirjoitan puheenjohtajan palstaa, sillä tämä on viimeinen minun osaltani. Tämä aika on antanut, opettanut ja kasvattanut minua paljon. Siirryn syrjään turvallisin mielin tästä pestistä ja annan ohjaimet seuraajalleni Kati Niemiselle. Toivotan hänelle leppoista myötätuulta silmälaivan ruorissa. Samalla toivon koko hallitukselle antoisaa työsarkaa koko jäsenistön parhaaksi. Kiitän sydämellisesti kaikkia hallituksessa minun aikanani olleita henkilöitä ja koko jäsenistöä saamastani tuesta. Lämpimät kiitokset ja halaukset myös Viestintä-Karttimon Ellalle sekä kaikille yhteistyökumppaneillemme kuluneista vuosista. Pitäkäämme hyvää huolta itsestämme ja toisistamme. Toivotan kaikille valoisaa ja leppoista joulun aikaa sekä kaikkea hyvää vuodelle Puheenjohtajalta Janina Johansson, Turku Laura Järvelä, Espoo Carita Karlsson, Lemland Jaana Konga, Hamina Riitta Korhonen, Joensuu Iida Lahtinen, Vaasa Aurelia Landra, Helsinki Niina Linnas, Helsinki Annika Lipponen, Espoo Aija Nieppola, Pori Soile Paavola, Jokela Sanni Suomela, Helsinki Johanna Suvanto, Seinäjoki Johanna Talvivaara, Tampere Yihong Zhang, Lahti Anja Korpiaho Silmähoitaja 3

4 RIITTA-LIISA ALM Oikea vai vasen silmä? Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä otettiin pari vuotta sitten käyttöön uusi glaukoomapotilaiden seurantajärjestelmä. Laadukkaan ja kustannustehokkaan hoidon lisäksi sen tavoitteena on mataloittaa potilaan yhteydenottokynnystä hoitoyksikköön. Glaukooma on yleinen krooninen sairaus. Kelan tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2011 Suomessa oli diagnosoitua glaukoomapotilasta, joista asui Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Tautiluokituksen mukaan kaikista Suomessa diagnosoiduista silmäsairauksista glaukoomapotilaita on 20 prosenttia. Vuodesta 2006 lähtien glaukooman hoito ja -seuranta ovat olleet hoitotakuun piiriin kuuluvia silmäsairauksia. Tämä tarkoittaa sitä, että perusterveydenhuollon tulee organisoida ja vastata glaukoomapotilaiden hoito- ja seurantakäyntien kustannuksista. Ennen vuotta 2006 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri järjesti hoidon hajautetusti yksityisissä silmälääkärikeskuksissa. Vuoden 2010 lopusta lähtien Digifundus Oy on lanseerannut Tampereella matalampien kustannusten mallin glaukoomapotilaiden hoidon järjestämiseksi. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa terveydenhuollon palveluja 22 jäsenkuntansa asukkaalle. Lisäksi sairaanhoitopiirissä toimiva Tampereen yliopistollinen sairaala tarjoaa erityistason sairaanhoidon palveluja noin 1,2 miljoonalle ihmiselle Kanta-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä. Hermann-Josef Kramerin esitelmä Pohjoismaisilla Silmähoitajapäivillä Helsingissä halusi herättää ajatuksia nykyisen terveydenhoidon uudesta asennoitumisesta ja suuntauksesta. Jatkossakin mieluummin sekä oikea että vasen silmä, ei kykloopista silmähoidon priorisointimallia. Digifunduksen henkilöstö ja tutkimusvälineet 2-3 erikoislääkäriä, 2-3 silmähoitajaa, optometristi, osastosihteeri, Rakovalo-mikroskooppi, automaattinen perimetri (Humphrey ), OCT (HRT ), silmänpaineen mittari (Icare ), silmänpohjakamera (NFL), tietokone-ohjelma (IFA ), Peridata näkökenttien analyysiohjelma. Glaukooman hoitoa yhdestä paikasta Uuden seurantajärjestelmän kehittämisen taustalla on glaukoomapotilaiden määrän lisääntyminen väestön ikääntyessä. Uudessa yksikössä keskitytään glaukooman hoitoon sekä siihen liittyviin silmäongelmiin ja seurantaan. Tutkimusyksikköön hankitut laitteet ovat erikoisesti glaukooman tutkimukseen tarkoitettuja laitteita. Digifunduksen organisaatio on kustannustehokas. Uudessa mallissa jokaisella potilaalla on määrätty kontrolliaikataulu ja yksikössä on selkeä työnjako työntekijöiden kesken. Lisäksi työtä ja seurantaa on helpottamassa etätyöyhteys yksikön ja lääkärin kodin välillä. Glaukoomapotilaan hoito- ja seurantapolku Diagnoosin teko perustuu näkökenttätutkimuksiin (H24-2), silmänpohjatutkimukseen, silmänpaineen mittaukseen ja visuksen tutkimiseen. Hoito porrastetaan eli aloitetaan lääkkeillä, tarvittaessa tehdään laserhoitoja (LTP, diodi). Lisäksi voidaan tehdä myös paineenalennusleikkaus. Glaukooman tasapainottuessa potilas siirtyy eteenpäin seurantalinjalle. Tasapainottunut silmänpaine ja B-lausunto toimivat glaukoomadiagnoosin osoituksena ja sisäänpääsylippuna seurantalinjalle. Seurannassa kartoitetaan potilaan taustaa (anamneesi). Tiedot kirjataan hoitosuunnitelmaan, tehdään kontrollitutkimukset, suoritetaan hoidon arviointi ja tarvittaessa muutetaan lääkitystä tai lähetetään Silmäkeskukseen kliinistä tutkimusta varten. Lopussa sovitaan seuraava kontrolliajankohta ja varmistetaan esimerkiksi lääkereseptien voimassaolo. Seuranta toteutetaan käypä hoito -suositusten mukaisesti. Seurantaan sisäänpääsylippu glaukoomadiagnoosin osoituksena on B-lausunto ja tasapainottunut glaukooma. Silmänpaine mitataan kuuden kuukauden välein ja joka toinen vuosi on lääkärin perusteellisempi tutkimuskäynti. Jos sairaus etenee, seurantakäyntien määrää ja tarvittaessa myös lääkärinkäyntejä tihennetään. 4 Silmähoitaja

5 Kontrollikäyntejä ja tutkimusta Kontrollikäynnillä sairaanhoitajan vastaanotolla potilaalta mitataan silmänpaine icarella, tarkistetaan reseptien voimassaolo ja selvitetään, miten potilas sietää lääkkeitään. Tällä käynnillä potilas ei tapaa lääkäriä. Potilaan sairauskertomuksessa on lääkärin asettamat silmäkohtaiset tavoitepaineet ja reagointipaineet näitä kontrollikäyntejä varten. Yllätystapauksissa sairaanhoitajilla on oikeus konsultoida puhelimitse Digifunduksen lääkäreitä. Silmälääkäri arvioi sairauskertomukseen kirjattujen tulosten perusteella, onko silmänpaine hyväksyttävällä tasolla. Tarvittaessa tehdään lääkitysmuutos ja uusitaan lääkereseptit. Tutkimuskäynnillä silmälääkäri tutkii silmät mikroskoopilla. Potilaalle tehdään näkökenttätutkimukset, silmänpohjan tutkimus ja valokuvaus (hermosäiekuvat, stereopapillakuvat), HRT-tutkimus, näön tutkimus (BCVA) ja silmänpaineen mittaus. Tutkimustulosten perusteella lääkäri uusii lääkereseptit ja määrittää seuraavan tutkimuskäynnin tyypin ja ajankohdan sekä lähettää potilaan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Glaukoomapotilas maksaa kerran vuodessa 27,40 euron käyntimaksun. Maksu on sama, vaikka käyntejä olisi vuoden aikana useita. Hermann-Josef Kramerin mukaan ensimmäisen vuoden kokemukset uudesta seurantajärjestelmästä ovat olleet positiivisia sekä hoitohenkilökunnan että potilaiden kannalta. Laadukasta hoitoa ja vertaistukea Uuden mallin tavoitteena on potilaan hoidon laadun parantuminen. Potilaiden hoidot dokumentoidaan yhtenevästi ja hoitotasapaino voidaan todeta nopeasti. Hoito on kustannustehokasta, sillä potilaat jaotellaan diagnoosin perusteella omiksi ryhmikseen ja jokaiselle potilaalle laaditaan määrätty tutkimusprotokolla. Toiminta on suunnitelmallista ja tarpeettomia työvaiheita vältetään. Lääkäri voi tehdä hoitoon liittyvät päätökset hyvin tehtyjen ja huolellisesti dokumentoitujen tutkimustulosten perusteella. Lisäksi hän voi tehdä hoitoon liittyvät päätökset mistä vain tietoliikenneyhteyden kautta. Glaukoomapotilas ei ole yksin sairautensa kanssa. Potilalla on mahdollisuus vertaistukeen. Ongelmien ilmetessä hoitoyksikköön voi ottaa yhteyttä matalan kynnyksen periaatteella. Potilaan ohjauksessa keskitytään potilaan itsehoidon opetukseen ja hallintaan myönteisessä hoitoympäristössä. Haasteita ja hyviä kokemuksia Joidenkin potilaiden matka tutkimusyksikköön voi olla todella pitkä. Yli 80 prosenttia potilasta on yli 70-vuotiaita ja he sairastavat usein myös muita silmäsairauksia, joita näillä tutkimuskäynneillä ei voida hoitaa. Silmälasimäärityksiä ei myöskään tehdä. Tietokoneohjelmistoissa on ollut hitaudesta johtuvia ongelmia, jotka on pitänyt ratkaista. Ensimmäisen vuoden kokemukset uudessa toimintaympäristössä ovat olleet positiivisia sekä hoitohenkilökunnalle että potilaille. Tutkimusyksikkö on tarjonnut pitkämatkalaisille silmänpaineenmittauksia sittemmin myös naapurikaupungeissa. Riitta-Liisa Alm on Kirjoitus perustuu Hermann-Josef Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien Kramerin esitelmään Pohjoismaisilla Silmähoitajapäivillä poliklinikan 2012 sairaanhoitaja. Helsingissä. Silmähoitaja 5

6 Kuivasilmäisyys on yleinen ongelma, harvoin vakava ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin. Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin pitää silmät virkeinä ja kosteina. Markkinoiden johtava silmägeeli Oftagel Harva ja yksinkertainen annostelu Oftagel-pipetistä geeli tulee helposti ulos Pipetit ovat käyttökelpoisia jopa kolmen vuoden ajan pakkauksen avaamisesta Geelimäinen tippa myös pullossa, jota on helppo käsitellä silmägeeli OFTAGEL 2,5 mg/g karbomeeri. Annostus: 1 tippa silmään 1 4 kertaa vuorokaudessa. Varoitukset: Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Kovat piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen tiputtamista ja ne voidaan laittaa takaisin aikaisintaan 15 min. kuluttua tiputtamisesta. Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 min. tauko, ja Oftagel-silmägeeli tulee laittaa silmään aina viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Haittavaikutukset: Ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä saattaa esiintyä. Pakkaukset ja hinnat (VMH 11/2012): 10 g 6,97, 3x10 g 16,36 *, 30x0,5 g 14,10, 120x0,5 g 33,45 * (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista ilman reseptiä. 6 Silmähoitaja

7 MERJA PIETIKÄINEN London calling Neljän suomalaisen silmähoitajan opintomatkakohteina oli kaksi arvostettua ja kansainvälisesti tunnettua lontoolaista silmäsairaalaa: Moordfields ja London Vision Clinic. Tiistaina kello nousimme siiville Helsinki-Vantaan lentokentältä kohti Lontoota. Ryhmäämme kuuluivat Riitta Varamäki Seinäjoelta, Tanja Alppi Lakialasta, Katri Pajukko Pirkkalasta ja Merja Pietikäinen Toijalasta. Matka meni hyvin, vaikka pureva tuuli Lontoon Gatwickilla laittoikin harmittelemaan kevyttä vaatetusta. Hotellimme oli London Town Hotel, joka sijaitsi lähellä Earls Courtin metroasemaa. Tämä osoittautui käteväksi valinnaksi liikkumisen kannalta. Metrot olivat ihan kulman takana ja silti hotellissa oli rauhallista nukkua. Saimme pienen ja sievän neljän hengen huoneen. Keskiviikkona oli aikainen herätys, jotta ehtisimme ajoissa tutustumispaikkoihimme. Meillä oli kaksi kohdetta samana päivänä, niinpä jakaannuimme kahteen ryhmään: Riitta ja Katri menivät arvostettuun Moordfieldsin silmäsairaalaan, kun Tanjan ja Merjan kohteena oli London Vision Clinic. Katri Pajukko Big Ben iltavalaistuksessa. Silmähoitaja 7

8 Merja Pietikäinen (vasemmalla), Tanja Alppi ja professori Dan Reinstein. London Vision -klinikka ulkoa London Vision Clinic tekee laserleikkauksia MERJA PIETIKÄINEN, TANJA ALPPI London Vision Clinic tekee Excimerlaserleikkauksia. Klinikassa kirurgina työskentelee muun muassa professori Dan Reinstein, jonka operaatioita pääsimme seuraamaan. Hän on maailmanlaajuisesti tunnettu kirurgi, joka leikkausten lisäksi tekee tiedettä ja luennoi laajalti. Klinikka on viisikerroksinen ja sokkeloinen tyypillinen englantilainen talo. Se sijaitsee lähellä Marylebonea, eikä oikeastaan ulkoisesti erotu tavallisista englantilaisista esikaupunkialueen taloista. Rakenne oli jännittävä: ylimmässä kerroksessa asuntoja keikkailevalle henkilökunnalle, seuraavassa hallinto ja puhelinliikenne. Muissa kerroksissa on optikoiden ja lääkäreiden vastaanottohuoneita sekä kuvaushuoneita. Katutason viehättävässä vastaanottotila asiakkaat tutustuvat leikkausmateriaaliin ennen esitutkimusta ja ilmoittautuvat operaatioon tullessaan. Alakerrassa, siis katutason alapuolella, sijaitsevat leikkaussali ja pienempi odotustila operaatioasiakkaille. Vastaanoton henkilökunta oli tyylikkäissä tummissa jakkupuvuissa ja korkokengissä. Asiakkaille oli runsaasti tarjolla erilaisia naposteltavia, useita teelaatuja, hieno kahviautomaatti ja erilaisia virvokkeita. Vastaanottotilassa oli houkuttelevia sohvaryhmiä ja jopa takka. Kaikesta välittyi hienostunut tunnelma punnan laserleikkauksia Asiakkaan soittaessa klinikkaan varatakseen Tanja Alppi Vision-klinikalla. aikaa hänen kanssaan keskustellaan ensin puhelimessa ja mikäli tarvetta, varataan aika face to face -keskusteluun koordinaattorien kanssa. Tuon jälkeen matka jatkuu kohti esitutkimuskäyntiä, jolloin optikko tekee refraktion ja sairaanhoitaja tarvittavat kuvaukset. Seuraava käynti on kirurgin vastaanotto ja sen jälkeen itse operaatio, joka tehdään eri päivänä. Klinikassa tehdään Lasik-, Relex Flex - ja Smile-toimenpiteitä. Kaikki läpät tehdään laseroimalla eli mekaanisen terän tekniikkaa ei ole käytössä. Laserit ovat Zeissin. Kaikki operaatiot ovat samanhintaisia puntaa ja sisältävät normaalit kontrollit. Vuoden sisällä mahdollinen uusintatoimenpide on ilmainen. Leikkauksia tehdään neljänä päivänä viikossa ja klinikka on auki arkipäivin kello Asiakkaat tavoittavat leikanneen lääkärin puhelimitse milloin vain emergency contact -numerosta. Laser-operoitavia asiakkaita on päivässä yleensä 12. Sairaanhoitajia klinikassa työskentelee yhdeksän, optikoita on seitsemän ja lisäksi yksi teknikko. Henkilökuntaa on monista eri maista useita Skandinaviasta. Metrokyyti lääkärin luvalla Ennen leikkausta asiakkaille annetaan rauhoittavaa esilääkettä ja kipulääkettä tabletteina. Lisäksi kaikille tarjottiin rentouttavaa niskahierontaa erillisessä huoneessa. Leikkauksen jälkeen erilaisia hoitotippoja on neljää eri lajia. Hoitajat opastivat jokaista asiakasta näiden käyttöön henkilökohtaisesti ennen leikkausta. Kotihoito-ohjeet leikkauksen jälkeen olivat pitkälti samanlaiset kuin meillä Suomessa. Kuitenkin hauskoja kulttuurisidonnaisuuksiakin oli: esimerkiksi metrolla ei ole lupa matkustaa ennen kuin lääkäri antaa luvan. Miksikö? Metrotunnelissa olevasta ilmavirrasta on vaarana saada pieniä roskia tai pölyä silmiin. Vierailumme oli mielenkiintoinen ja henkilökunta oli todella ystävällistä. Johtava hoitaja kierrätti meidät ympäri klinikan. Näimme pienen vilauksen lähes kaikista huoneista ja leikkausten lisäksi pääsimme seuraamaan myös kuvauksia tekevän sairaanhoitajan työtä. 8 Silmähoitaja

9 Kuvat: Riitta Varamäki Katri Pajukko (vasemmalla) ja Riitta Varamäki Moorfieldin sairaalan pääsisäänkäynnillä. Historian havinaa Moorfieldin sairaalassa Katri Pajukko (vasemmalla) ja johtava hoitaja Carmel Brooks. KATRI PAJUKKO, RIITTA VARAMÄKI Saavuimme aikaisin aamulla Lontoon keskustassa City Roadilla sijaitsevaan Moorfieldin silmäsairaalaan. Meidät otti vastaan ystävällinen johtava hoitaja ja kouluttaja Carmel Brooks. Hän ohjasi meidät luentotilaan, jossa hän kertoi sairaalan historiasta ja tämän päivän tilanteesta. Esittelyn jälkeen kiersimme vielä sairaalassa. Mielenkiintoista oli, että sairaalassa oli hiljentymishuone ja käytävillä automaatteja, joiden avulla on mahdollisuus lahjoittaa rahaa sairaalalle. Monet silmälääkärit sekä Englannista että kansainvälisesti ovat kouluttautuneet ja työskennelleet sairaalassa. Sairaala on maailmankuulu ja jo 200 vuotta vanha. Tilat ovatkin olleet melkoinen haaste toiminnalle ja niitä on remontoitu pikku hiljaa. Moorfields työllistää n henkilöä 20 eri toimipisteessä Lontoossa. Henkilökunta on velvollinen auttamaan toisissa klinikoissa, jos on sijaisten tarvetta. Siihen kuitenkin pyritään, että sijaisuus on lähellä kotipaikkakuntaa. Potilaat tulevat sairaalaan lähetteellä. Kiireellisissä tapauksissa asiakas voi tulla myös suoraan ensiapuun, joka on auki 24 tuntia vuorokaudessa City Roadilla sijaitsevassa sairaalassa. Sairaalassa työskentelee sairaanhoitajia, optikkoja ja niin sanottuja perushoitajia lääkärien lisäksi. Sairaanhoitohenkilökunta ei saa pitää muita koruja kuin sileitä sormuksia luvulla hoitajien työasuun kuulunut hattu poistettiin käytöstä. Työasut on värikoodattu siten, että esimerkiksi kouluttajat pitävät sinisiä työasuja ei kuitenkaan niitä perinteisiä englantilaisia mekkoja, joissa leveä vyö. Hoitajat käyttävät valkoisia tai siniraitaisia asuja. Asiakkaita myös ulkomailta Klinikalla käy asiakkaita vaikeiden silmäsairauksien takia myös ulkomailta. Sairaalassa on lisäksi yksityinen laserklinikka, jossa tehdään noin laserhoitoa vuodessa. Sairaalan painopiste on silmäsairauksissa, joihin ei ole muualla maassa mahdollisuus antaa hoitoa. Avohoidon käyntejä on sairaaloissa vuosittain noin ja erikoispoliklinikoilla noin sekä lisäksi lasiaisinjektiota. Sairaala luopui vuodeosastoista vuonna 2006 ja siirtyi päiväkirurgiaan. Vuodepaikkoja on vain viisi. Leikkaussaleja on kahdeksan ja leikkauksia tehdään kello Yksi 20 toimipisteestä on lasten silmäsairaala Richard Desmond Eye Center, jonka avasi kuningatar Elisabeth vuonna Se on suurin lasten silmäsairaala maailmassa. Yksikössä hoidetaan yli alle 16-vuotiasta lasta vuodessa. Sairaalan läheisyydessä on hotelli, jossa vanhemmat voivat tarvittaessa yöpyä sairaalajakson aikana. Sairaalassa on myös Rahalahjoitusautomaatti. Silmähoitaja 9

10 perheillä mahdollisuus yöpyä ilmaiseksi. Majoitushuoneita on kymmenen sekä lisäksi keittiö ja oleskelutila. Leikkipaikkoja on eri ikäryhmille. Saimme nauttia hyvästä englantilaisesta vieraanvaraisuudesta ja ystävällisyydestä. Vaihdoimme myös ammatillisia kuulumisia. Sairaalan henkilökunta halusi kuulla, miten Suomessa koulutetaan hoitajia ja minkälainen on hoitajien työtilanne. Ikävä kyllä aikamme loppui kesken mielenkiintoisen keskustelun. Sairaalassa olisi vierähtänyt vaikka parikin päivää, niin paljon nähtävää ja historian havinaa paikassa on. Lasten silmäsairaala Richard Desmond Eye Center, jonka kuningatar Elisabeth avasi vuonna Ostoksia ja nähtävyyksiä Lontoossa ehdimme myös katselemaan muutamia kauppoja, esimerkkeinä Harrolds ja Marks&Spencer. Lontoon upeat nähtävyydet kuten Big Ben iltavalaistuksessa saivat meidät huokailemaan. Kolmen päivän matkan totesimme olevan aivan liian lyhyt koko kaupungin valloittamiseen, joten uusia suunnitelmia mietimme jo paluumatkalla. Lontoossa ei ehtinyt tulla nälkä tai jano, sillä kaikkea oli runsaasti tarjolla. Nautimme myös onnistunutta pubi-illallista perinteisessä lontoolaisessa pubissa englantilainen ruoka oli hyvää. Kuten sanonta kuuluu: matkailu avartaa! Tahdomme kiittää Suomen Silmähoitajat ry:tä ja työnantajaamme Medilaseria, jotka mahdollistivat elämyksellisen opintomatkamme. Moorfieldilla 200-vuotinen historia Moorfieldin sairaala viettää tänä vuonna 100- vuotisjuhlaa, mutta sen historia ylettyy miltei 200 vuoden päähän. Lontoon silmä- ja korvasairaalan perusti John Cunningham Saunders vuonna Sysäys ensimmäisen silmiin erikoistuvan sairaalan perustamiseen oli epideeminen trakooma. Trakooma on mahdollisesti sokaiseva sidekalvotulehdus, joka tuli Englantiin brittiläisten sotilaiden mukana Egyptistä Napoleonin sotien aikana. Hoitoon hakeutuvien potilaiden määrä kasvoi tasaisesti, mikä pakotti sairaalan laajentumaan. Sairaala muutti vuonna 1899 nykyiselle paikalleen ja ensimmäiset röntgeniin ja uv-hoitoihin erikoistuneet osastot perustettiin. Tuona aikana sairaala toimi hyväntekeväisyyden varassa. Jokaiselle potilaalle annettiin kortti jossa luki: Tämä kirje on myönnetty huonovaraiselle potilaalle. Tilanne, jossa hyvävarainen henkilö vastaanottaa hoitoa sairaalalta, luetaan hyväntekeväisyyden väärinkäytöksi. Vuonna 1935 julkisen vetoomuksen avulla sairaalaan avattiin lisäosa George V, joka tarjosi uudet avohoito- ja ortoptiset osastot. Toisen maailmansodan aikana sairaala avasi ovensa yleisille kirurgisille tapauksille ja silmäpotilaat evakuoitiin pois Lontoosta. Vuonna 1944 Moorfieldia pommitettiin ja sairaala kärsi suuret vahingot. Sodan jälkeen sairaala jouduttiin vahinkojen laajuuden takia rakentamaan uudelleen. Vuonna 1950 Moorfield isännöi 16:nnetta kansainvälistä silmätautien kongressia. Leikkaussaleihin asennettiin tv-kameroita, joilla demonstroitiin ensimmäistä kertaa maailmassa kirurgisia tekniikoita. Kongressista lähtien Moorfield on kehittänyt sairaalaa ja saanut kehityshankkeilla monipuolisen erikoistumisvalikoiman. Sairaala tarjoaa silmätautien hoitomenetelmiä myös yhdeksässä silmäklinikassa. 10 Silmähoitaja

11 Tarvitsemme toisiamme ASKO KOSKINEN Yksityinen ja julkinen asetetaan turhaan vastakkain molemmilla on paikkansa. Vaalien alla ja usein muulloinkin nousee esille keskustelu siitä, kenen pitäisi tuottaa julkiset palvelut, ja mikä asema julkisilla ja yksityisillä terveyspalveluilla Suomessa on tai pitäisi olla. Tosiasia on, että Suomen terveyspalvelut rakentuvat pääasiallisesti kuntien ylläpitämien ja kunnallisveroilla rahoitettujen julkisten terveyskeskusten ja sairaaloiden varaan. Näin sen pitääkin olla, koska yksityinen sektori on vielä melko pieni ja yksityiset markkinat riittämättömät turvaamaan muun muassa erikoissairaanhoitotason palveluja. Kumpikin sektori on muuttuvassa maailmassa omien haasteidensa edessä. Julkisella puolella väestö ikääntyy tiskin molemmin puolin. Ikääntyminen lisää palvelujen kysyntää. Jonot sairaaloiden ulkopuolella kasvavat samalla kun tarvitaan entistä enemmän käsiä hoitamaan potilaita. Taloustaantuma ahdistaa, eivätkä kuntien rahat riitä terveydenhuollon voimavarojen lisäämiseen kysyntää vastaavasti. Työpaikoilla kiire lisääntyy. Julkisella sektorilla isojen sairaaloiden johtamishierarkia saattaa jäädä epäselväksi ja johtaminen etääntyy toiminnasta. Toimintamallit ovat pitkälle säänneltyjä ja samalla joustamattomia ottamaan huomioon työntekijöiden omia tarpeita. Johtamisesta puuttuvat kannustavat elementit. Samalla iso organisaatio ja loputtomalta näyttävä työsarka voivat myös luoda turvallisuutta. Julkisen sektorin leipä on pitkä ja kapea, vaikka viime aikoina se on saatettu nähdä vain kapeana. Kumppanuutta Yksityisen sektori toimii terveydenhuollossa täydentävänä tekijänä varmistamaan osaltaan sitä, että potilaat saavat tarvitsemaansa laadukasta hoitoa nopeasti ja joustavasti. Voimme kilpailla vain nopealla ja joustavalla hoitoon pääsyllä sekä erinomaisella palvelulla. Hyvää palvelu on julkisella puolellakin sitten, kun sinne pääsee. Meillä pääasiallinen huoli on usein se, onko meillä potilaita riittävästi, kun enemmänkin voisimme hoitaa. Medilaser toimii kapealla alueella silmäkirurgiassa, joten voimme keskittyä hiomaan huippuunsa sen, minkä teemme. Näissä asioissa tarjoamme julkiselle puolelle kumppanuutta. Voisimme tehdä kunnille enemmänkin kuin nyt teemme olematta samalla mikään uhka julkisille työpaikoille. Yksityisen yrityksen haasteet työntekijälle ovat erilaiset. Työt on jaettava eri tavalla, koska kapasiteettia on monesti kysyntää enemmän. Nopea hoitoon pääsy edellyttää, että varauskirjoissa on vapaita aikoja lyhyelläkin aikavälillä. Samat tekijät antavat meille mahdollisuuden ottaa työntekijöiden yksilölliset tarpeet paremmin huomioon. Muun muassa työaikajärjestelyt joustavat puoleen ja toiseen. Medilaserin keskeinen arvo on toimitusjohtajasta lähtien, että kaikki tekevät kaikkea. Kannustavuus tulee tasapuolisesti koko henkilökunnalle sen mukaan, kuinka terveyspalvelujen markkinoilla menestymme. Tiimityötä Työ klinikoilla on tiimityötä. Tiimit muodostuvat lääkäreistä, sairaanhoitajista, lähihoitajista ja vastaanoton virkailijoista, joista valta osa on terveydenhuollon ammattirekisteriin merkittyjä asiantuntijoita. Vain toimitusjohtaja, talouspäällikkö ja markkinointisihteeri eivät osallistu potilaan hoitoon, joten hallinto on kevyt. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaatii, että hoitoon pääsy ei riipu rahapussin paksuudesta. Yksityisten palvelujen käyttäjiä on aina, eivätkä heidän käyttämänsä palvelut ole julkisista pois vaan päinvastoin. Yhteiskunnassa kuten muissa sosiaalisissa yhteisöissä perheistä alkaen tarvitaan yhteistyötä. Tarvitsemme siis toisiamme. Asko Koskinen on Medilaser Oy:n toimitusjohtaja - ajankohtaista tietoa oman yhdistyksen asioista Tutustu NCON 2012 luentotiivistelmiin ja muihin ajankohtaisiin kuulumisiin! Silmähoitaja11 11

12 Työn imu Plugi Oy 12 Silmähoitaja

13 lisää myös muuta arjen onnea Hyvinvointi työssä lisää todennäköisyyttä olla myös muussa elämässä onnellinen ja vähemmän masentunut. Mekanismi toimii vain yhteen suuntaan, sillä yleinen hyvinvointi ei vaikuta työhyvinvointiin. Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston yhteistyönä tekemässä tutkimuksessa seurattiin seitsemän vuoden ajan noin henkilön työhyvinvoinnin kehittymistä sekä sen seurauksia mielenterveyteen ja hyvinvointiin muilla elämänalueilla. Ihminen saa lisäarvoa työhyvinvoinnista. Toisin sanoen se ei ole pelkästään työpahoinvoinnin puuttumista. Työn imulla todettiin tuoreessa tutkimuksessamme olevan itsenäinen vaikutus mielenterveyteen vielä sen jälkeen, kun työuupumuksen vaikutus samoihin ilmiöihin oli otettu huomioon, sanoo dosentti, vanhempi tutkija Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. Yksisuuntainen vaikutusmekanismi Tutkimus osoitti myös, että nimenomaan työhyvinvointi vaikutti yleiseen hyvinvointiin eikä toisinpäin. Masennusoireilu ja tyytymättömyys elämään eivät vaikuttaneet työuupumuksen tai työn imun tasoon. Työllä on tämän perusteella merkittävä rooli työssäkäyvien hyvinvointiin kaikessa elämässä. Sen sijaan muun elämän hyvinvointiin vaikuttavat asiat, kuten elämänkriisit tai tyytyväisyys parisuhteeseen, eivät yleensä vaikuta vastaavalla tavalla työhyvinvointiimme, Hakanen erittelee. Kun edistetään työpaikkojen menestystä ja tähdätään pidempiin työuriin, pitäisi muistaa panostaa työn imua lisääviin työn voimavaroihin. Niitä ovat esimerkiksi riittävä itsenäisyys ja työstä saatava palaute, selkeät tavoitteet, ihmiset huomioon ottava johtajuus sekä arvostus ja ystävällinen, toisia tukeva vuorovaikutus työpaikalla, luettelee Hakanen. Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston Työ- ja organisaatiopsykologian laitoksen tekemä tutkimus on toistaiseksi pisin seurantatutkimus työn imusta ja ensimmäinen sen pitkän aikavälin terveysvaikutuksista työntekijään. Pitkittäistutkimus toteutettiin seitsemän vuoden seurantatutkimuksena. Siihen osallistui 1964 suomalaista yksityisen ja julkisen sektorin hammaslääkäriä. Työn imua voi selvittää testillä Vaikka jokainen meistä tuntee itsensä toisinaan arjen kiireissä väsyneeksi ja kyllästyneeksi, ei se kuitenkaan tarkoita, ettei työssään kokisi työn imua. Sitä voi testata esimerkiksi Työterveyslaitoksen kehittämällä verkkotestillä, jossa jokainen voi peilata omia kokemuksiaan tutkijoiden käsityksiin yleisestä tilanteesta. Median uutisoimista irtisanomisista huolimatta tutkija ei pidä suomalaisten työpaikkojen tilannetta huolestuttavana. Tutkimustemme mukaan kolme neljästä kokee tarmokkuuden ja onnistumisen tunteita muutamia kertoja viikossa. Minusta tilanne voisi toki olla vieläkin parempi, Jari Hakanen huomauttaa. Testi löytyy osoitteesta Työn imu vähentää masennusriskiä Tutkimus osoitti, että työn imu tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista kuvaava hyvinvoinnin tila työssä vähensi masennusoireiden todennäköisyyttä ja vaikutti myönteisesti onnellisuuteen. Samanaikaisesti työuupumus vaikutti päinvastoin eli lisäsi masennuksen todennäköisyyttä ja heikensi tyytyväisyyttä elämään pitkälläkin aikavälillä. Työhyvinvointi läikkyy muuhun elämään ja voi siis paitsi heikentää mielenterveyttä, myös vahvistaa sitä. Vaikka työ voi synnyttää pahoinvointia, tutkimuksemme mukaan työ voi myös synnyttää aitoa hyvinvointia ja onnellisuutta, Hakanen korostaa. Hyvinvoinnin käsitteitä Työn imu (work engagement) tarkoittaa myönteistä motivaatio- ja tunnetäyttymyksen tilaa työssä. Työn imu ilmenee tarmokkuutena, omistautumisena ja nautintona työhön uppouduttaessa. Työn imu on tutkimusten perusteella myönteisessä yhteydessä muun muassa hyvään työsuoritukseen ja asiakastyytyväisyyteen, sitoutumiseen samaan työpaikkaan ja aloitteelliseen ja uudistushakuiseen toimintaan työssä. Työuupumus kehittyy vähitellen pitkittyneen työstressin seurauksena. Sen keskeiset oireet ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Onnellisuutta tutkitaan usein tyytyväisyytenä elämään, joka tarkoittaa kokonaisvaltaista arviota siitä, miten tyytyväinen ihminen kaiken kaikkiaan on elämäänsä. Tällä tavoin tutkittuna suomalaiset sijoittuvat maailman onnellisimpien kansakuntien joukkoon. Masennusta tarkasteltiin tutkimuksessa 13 oireen avulla, joita ovat muun muassa mielialan lasku, univaikeudet ja itseen ja elämään pettyminen. Silmähoitaja 13

14 Työn imu on iloa ja innostusta Oletko innostunut ja hyvällä mielellä uuden työpäivän alkaessa? Kuluuko aikasi työn parissa kuin huomaamatta? Saatko työstäsi nautintoa? Jos vastasit kysymyksiin myöntävästi, koet ehkä työn imua. Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Päinvastoin kuin vakavat työpahoinvoinnin oireet, työn imu on yleinen ilmiö työpaikoilla. Se koskettaa useimpia meistä ainakin aika ajoin. Työn imua syntyy, kun työolosuhteet ovat suotuisat ja työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan. Työn imua tukevia tekijöitä löytyy ennen kaikkea työpaikalta, mutta osin myös sen ulkopuolelta. Tutkimusten mukaan seuraavat työn voimavarat vahvistavat työn imua: työtehtävien haastavuus ja monipuolisuus vaikutusmahdollisuudet työhön työpaikalla koettu arvostus ja tuki kannustava johtaminen mahdollisuus oppia ja kehittyä työssä. Työn imua vahvistavat lisäksi tarttuminen ihmisten välillä, yksilölliset voimavarat, palautuminen työpäivän rasituksista ja kodin voimavarat. Mitä työpaikalla voidaan tehdä? Laajasti katsoen työpaikoilla on kaksi tapaa edistää työhyvinvointia: - lisätä ja vahvistaa suotuisia asioita - vähentää epäsuotuisia ja kuormittava asioita, mikä ehkäisee työuupumusta. Molempien tapojen tulisi olla käytössä jokaisessa työyhteisössä. Suotuisia asioita voidaan lähteä vahvistamaan määrittelemällä aluksi, mitkä asiat ja olosuhteet ovat tietylle työntekijälle tai työyhteisölle tärkeimmät. Keskeiset työn voimavarat ovat osin samat miltei kaikkialla: hyvä ilmapiiri, esimiehen tuki ja vaikutusmahdollisuudet työhön. Eri työpaikoilla ja erilaisissa tehtävissä on kuitenkin myös ainutkertaisia voimavaroja tai tarpeita kehittää juuri tiettyjä vahvuuksia. Tästä syystä työyhteisöjen kaikkien osapuolten näkemykset ja osallistuminen ovat tärkeitä työpaikkojen voimavaralähtöisessä kehittämisessä. Koko työyhteisöä energisoiva myönteinen vuorovaikutus tarkoittaa huomion kiinnittämistä työtovereiden onnistumisiin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Mahdollisia epäkohtia työyhteisössä käsitellään rakentavasti ja sinnikkäästi. Tutkimusten mukaan kukoistavissa ja taloudellisesti menestyvissä työyhteisöissä myönteistä kannustuspuhetta on vähintään kolminkertaisesti kielteiseen ja vähättelevään puheeseen verrattuna. Tutkimusten mukaan kukoistavissa ja taloudellisesti menestyvissä työyhteisöissä myönteistä kannustuspuhetta on vähintään kolminkertaisesti kielteiseen ja vähättelevään puheeseen verrattuna. Työn imua voi kehittää itse Työn imun kehittämiseen on monia tapoja. Erityisesti pitkään samaa työtä tehneen kannattaa aika ajoin pohtia syitä työnsä tekemiseen: mitä työ merkitsee ja missä asioissa on kehittymismahdollisuuksia. Uudenlaiset näkökulmat omaan työhön mahdollistavat työn imun. Parhaita hetkiä työssämme ovat sellaiset onnistumisen kokemukset, jotka ovat vaatineet ponnisteluja. Rutiinit tappavat usein parhaan onnistumisen kokemuksen, vaikka ne helpottavatkin arjen sujumista, Työterveyslaitoksen työhyvinvoinnnin tutkija Jari Hakanen toteaa. Vaikka me suomalaiset olemmekin hyviä purnaamaan, tutkimusten mukaan näyttää selkeästi myös siltä, että pidämme työstämme ja yhdessä tekemisestä. Jokainen voisikin pohtia, kuinka myönteistä ilmapiiriä on mahdollista levittää ympärilleen. Esimerkiksi asiakaspalvelutyöntekijä voi heittäytyä antaumuksella ratkaisemaan asiakkaan ongelmaa. Vastineeksi hän saa kiitollisen asiakkaan. Kiitollisuus puolestaan lisää hyvää mieltä, ammattiylpeyttä ja kannustaa jatkossakin tekemään paremmin. Esimies palvelee työyhteisöään Modernin organisaation esimies pitää itseään työntekijöidensä palvelijana, joka luo työntekijöilleen kehitysmahdollisuuksia eikä hengitä niskaan. Kannustava ja tukeva esimies edistää sitä, että työyhteisössä koetaan työn imua. Parhaimmillaan tyytyväinen työntekijä tuntee työssään omistautuneisuutta ja tarmokkuutta useita kertoja viikossa. Jos työpaikalla on myönteinen ja kannustava ilmapiiri, maistuu työntekokin makeammalta. Silloin saatamme kokea työskennellessämme työn imua, joka syntyy tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen tiloista. Silloin työ on haastavaa, ja siitä saa myös riittävän tunnustuksen. Työn imua synnyttävät sellaiset työolot tai -voimavarat, jotka tyydyttävät henkisiä perustarpeitamme. Työn imua voi kokea työssä, joka ei ole kontrolloitua eikä valvottua, vaan siinä voi käyttää omaa harkintaansa sekä osaamistaan. Työyhteisöön on kiva tulla aamuisin, ja työpanostuksemme huomataan siellä. Työssämme on mahdollisuus kokea riittäviä onnistumisen tunteita, ja meillä on mahdollisuus kehittyä siinä, Jari Hakanen luettelee työn imua synnyttäviä työn piirteitä. Työpaikan ilmapiiri on jokaisen meidän vastuulla. Esimiehellä on kuitenkin oleellinen rooli työntekijöiden tukemisessa, jotta heillä olisi mahdollisuus kokea työssään mielekkyyden ja onnistumisen tunteita. Esimies on perinteisen vastuuttavan roolinsa rinnalla ikään kuin työyhteisönsä palvelija: nöyrä, aito ja omat virheensä myöntävä. Alaisiinsa luottava esimies antaa jokaiselle tilaa toteuttaa työtään omien taitojensa, harkintansa ja kokemuksiensa mukaisesti. Hän myös huolehtii, että kaikilla on kehitysmahdollisuuksia ja hyvät työn tekemisen edellytykset. Esimiehellä pitäisi olla kanttia antaa kunnia omalle porukalleen ja luoda työntekijöilleen tunne, että ponnistelut kannattavat, ja niistä saa riittävän tunnustuksen. Työn imua koskeva kokonaisuus on koottu Työterveyslaitoksen tuottamasta aineistosta. 14 Silmähoitaja

15 Työ ohjaa silmiä silmät ohjaavat niska-hartiaseutua Vinkit hyvään työnäkemiseen Pitkäkestoinen lähityö eli tarkka katsominen pitkään samaan kohteeseen aiheuttaa ensin silmien rasittumista ja sen seurauksena kipuja niskahartiaseudussa. Kipu silmien seudussa on usein heijastumiskipua niskan syvistä lihaksista ja kaulan lihaksista. Silmäoireita voivat aiheuttaa työympäristön sopimaton valaistus tai häikäisy, jatkuva tarkkuutta vaativa katseleminen samalle lähietäisyydelle, kuiva ilma ja ilmastointi sekä paperipöly, tulostinten ja kopiokoneiden muste tai rakennusten epäpuhtaudet. Näkemisongelmien syynä voivat olla myös silmälasien sopimattomuus käyttäjälleen tai työpisteen ergonomiset puutteet. Työpisteen ergonomia Ergonominen työpiste luo edellytykset sujuvalle työskentelylle ja ohjaa työntekijää mahdollisimman rentoihin ja luonteviin työasentoihin ja liikkeisiin. Tavoitteena on luoda työvälineistä, kalusteista ja apuvälineistä työpistekokonaisuus, jossa työntekijä voi omaksua mukavan ja tuetun asennon, nähdä tarpeellisen tiedon vaivattomasti sekä tehdä työn vaatimat liikkeet esteettömästi ja vaihdella omaehtoisesti työasentoja. Työasennon vaihtamista helpottaa erillisen hiiren, näppäimistön ja näytön kytkeminen kannettavaan tietokoneeseen. Erityisiä telakointiasemia käyttämällä vältytään toistuvilta johtojen kiinnittämisiltä ja samalla säästetään johtojen herkästi vioittuvia liittimiä. Valaistus Näkemisen kannalta tärkeintä on valon määrä ja suunta sekä valaisimien sijainti. Säännöllinen valaisinten puhdistus ja huolto takaavat riittävän valaistuksen. Ihmisten erilaisten valon tarpeiden ja työtehtävien vuoksi yhteisissä työtiloissa osa valosta kannattaa tuottaa kohdevalaisimilla. Silloin työntekijät voivat itse säätää valaistustasoa. Taukoja työhön Väsyminen ja elpyminen ovat elimistön vuorottelevaa normaalia toimintaa. Elpyminen on tauon alussa nopeampaa ja hidastuu, kun elimistö lähestyy normaalia olotilaa. Siksi kannattaa päivän aikana pitää useita lyhyitä taukoja. Viidestä kymmeneen minuuttia kestävä tauko kerran tunnissa intensiivisessä tietotyössä on todennäköisesti tehokkaampi kuin 15 minuutin tauko kahden tunnin jälkeen. Jopa minuutin, parin tauko työpisteessä on virkistävä ja ehkäisee väsymystä. On töitä, joissa tauko joudutaan pitämään ennalta sovittuna aikana, ja taukojen pituus ja määrä on tarkkaan laskettu. Tällöin työntekijä yleensä pystyy henkisesti valmistautumaan tulevaan taukoon. Kiireisen työtilanteen keskeyttävä, yllättävä tauko ei sen sijaan rentouta eikä vähennä stressiä. Omaehtoinen venyttely tai rytmikäs liike sopivaan aikaan pistää vauhtia verenkiertoon. Mukava tieto jumpan vastustajille on se, että jo pelkkä tauko rentouttaa! Näköongelmia Miten toimia, kun näkemisessä on ongelmia? Elleivät näkemiseen liittyvät pulmat ja mahdolliset silmäoireet ratkea omatoimisella työpisteen uudelleen järjestelyllä, on aihetta hakeutua työterveyshuollon ammattihenkilön puheille. Työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja voi vielä tarkistaa työpisteessä tehdyt kalusteiden ja näkemisolojen säädöt sekä tarkistaa työasennossa mahdollisesti ilmenevät jännittyneisyydet, väärät työtavat ja työasennot. Jos näkeminen edelleen tuottaa ongelmia, on ilmeisesti tarvetta hankkia tai uusia silmälasit. Lisätietoa aiheesta osoitteessa fi/tyonakeminen. Kirjoitus perustuu Työturvallisuuskeskuksen aineistoon. Silmähoitaja15

16 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Silmähoitaja-lehden lukijoille! Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus Silmähoitaja 2013 Numero Aineistot Ilmestyy 1/ / / / Silmähoitaja

17 Toimintasuunnitelma 2013 Yleistä Yhdistys perustettiin Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää silmäpotilaiden hoitotyötä ja kannustaa jäsenistöä kehittämään itseään ja työtään sekä verkostoitumaan ammatillisiin yhteisöihin kansallisesti ja kansainvälisesti. Jäsenistö Tavoitteena on saada yhdistyksen jäseniksi kaikki, jotka osallistuvat silmähoitotyöhön tai kehittävät silmäpotilaiden hoitoa. Jäsenistön hankintaa tehostetaan. Hallinto Yhdistyksen hallitus kokoontuu kuusi kertaa vuoden aikana. Yhdistyksen vuosikokous pidetään sääntöjen mukaisesti marraskuun loppuun mennessä ja kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tarvittaessa pidetään ylimääräinen kokous. Toiminta Yhdistys järjestää jäsenilleen Silmähoitajien koulutuspäivät. Yhdistys julkaisee jäsenille suunnattua Silmähoitaja-lehteä, jonka tilausmaksu sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun. Muut lehdestä kiinnostuneet voivat tilata sen erikseen määrätyllä hinnalla. Yhdistyksen kotisivujen (www.suomensilmahoitajat.fi) ylläpitoa ja kehittämistä jatketaan. Pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä jatketaan. Yhdistys jatkaa alan koulutuksen tehostamiseen tähtäävää toimintaa. Yhdistys jakaa koulutusapurahaa jäsenilleen tukemalla jäsenistön mahdollisuuksia osallistua myös kansainväliseen koulutukseen. Varainhankinta Yhdistys perii vuosikokouksen määräämää jäsenmaksua. Yritykset, jäsenet ja muut yhteisöt voivat halutessaan maksaa niin sanottua tukimaksua tai lahjoittaa jäsenille jaettavia apurahoja. Silmähoitaja 17

18 Hallituksen päätöksiä Vuosikokous klo , Helsinki, Pörssitalo, Pörssisali. Läsnä 37 jäsentä. 1 Puheenjohtajaksi valittiin Raija Lammi ja sihteeriksi Riitta-Liisa Alm. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Juha Mäki ja Sari Yli-Fossi. Ääntenlaskijoiksi valittiin Erja Malvalehto-Inkerö ja Sari Juvonen. Erja Koskisella oli jäsen Johanna Lyytiseltä valtakirja äänestyksiä varten, jonka puheenjohtaja hyväksyi, koska kokouksen käytössä ei ollut yhdistyksen sääntöjä. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja esitti esityslistaan järjestysmuutosta niin, että kohta 11 käsitellään ennen kohti 9 ja 10. Esityslista hyväksyttiin muutettuna kokouksen työjärjestykseksi. 2 Hallituksen sihteeri Riitta-Liisa Alm esitteli vuoden 2011 toimintakertomuksen, joka hyväksyttiin. 3 Yhdistyksen rahastonhoitaja Erja Malvalehto-Inkerö esitteli yhdistyksen vuoden 2011 taseen ja tilinpäätöksen. Tilintarkastaja Leila Auer/Audit Auer Oy oli antanut hyväksyvän lausunnon. 4 Hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus vuodelta Yhdistyksen puheenjohtaja Anja Korpiaho esitteli vuoden 2013 toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin vähäisin muutoksin. 6 Jäsensihteeri Jouni Väätänen esitteli yhdistyksen jäsentilannetta. Hallitus esitti vuoden 2013 jäsenmaksuksi 23 euroa ja uudelle jäsenelle lisäksi 5 euron kirjautumismaksua, jotka hyväksyttiin. Lisäksi hyväksyttiin ehdotus, jossa eläköityvälle silmähoitajalle tarjotaan eroamisen sijaan mahdollisuutta säilyttää jäsenyytensä 11,50 euron hinnalla/vuosi. 7 Yhdistyksen puheenjohtaja Anja Korpiaho esitteli vuoden 2013 talousarvion, joka hyväksyttiin. 8 Päätoimittaja Riitta Varamäki esitteli Silmähoitaja-lehden tuottamista. Silmähoitajalehden tilausmaksu on ollut 30 euroa vuodessa ja lisäksi on peritty 5 euron suuruinen laskun toimitusmaksu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Silmähoitaja-lehden toimituksena toimii tällä hetkellä Viestintä-Karttimo Kiviniemestä. Silmähoitajalehdellä on noin 55 yhdistyksen ulkopuolista tilaajaa. Päätoimittaja ehdotti lehden tilaushinnan nostoa 35 euroon vuodessa ja 5 euron toimituskulu/laskutuslisä. Ehdotus hyväksyttiin. 9 Puheenjohtajaksi ehdotettiin Kati Niemistä Porista ja Sari Juvosta Tampereelta. Puheenjohtajaehdokkaat esittelivät itsensä. Suljetussa lippuäänestyksessä Kati Nieminen sai 22 ääntä ja Sari Juvonen 15 ääntä. Puheenjohtajaksi valittiin Kati Nieminen Porista. Juha Mäki toimi ääntenlaskijana Sari Juvosen ollessa jäävi. 10 Hallituksen erovuoroiset jäsenet olivat Jouni Väätänen, Anja Korpiaho ja Erja Koskinen. He kaikki ilmoittivat halustaan erota hallituksen jäsenyydestä. Äänestystavaksi sovittiin suljettu lippuäänestys ja toisella kierroksella, mikäli sitä tarvitaan, käsiäänestys. Hallituksen jäseniksi ehdotettiin Satu Lähdettä Tampereelta, Heidi Talvensaarta Helsingistä, Erja Malvalehto-Inkeröä Rovaniemeltä ja Johanna Alaloukusa-Lahtista Oulusta. Äänestysten perusteella hallituksen jäseniksi valittiin Satu Lähde Tampereelta (11 ääntä), Erja Malvalehto-Inkerö Rovaniemeltä (11) ja Johanna Alaloukusa-Lahtinen Oulusta (11 ääntä). Heidi Talvensaari sai 5 ääntä. Juha Mäki toimi ääntenlaskijan Erja Malvalehto-Inkerön ollessa jäävi. 11 Hallituksen erovuoroiset varajäsenet olivat Erja Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen ja Helena Kaasalainen. Hallituksen varajäseniksi ehdotettiin Jouni Väätästä, Helsingistä, Jaana Hakolaa, Rovaniemeltä, Heidi Talvensaarta, Helsingistä ja Sirpa Nyyssönen-Jaseria, Helsingistä. Suoritetun äänestyksen perusteella hallituksen varajäseniksi valittiin Jouni Väätänen Helsingistä (19 ääntä), Jaana Hakola Rovaniemeltä (9) ja Heidi Talvensaari Helsingistä (5). Sirpa Nyyssönen-Jaser sai kolme ääntä. 12 Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien ja varatilintarkastajien/ varatoiminnantarkastajien valinta. Rahastonhoitaja Erja Malvalehto- Inkerö esitti vuosikokoukselle, että yhdistys käyttäisi tilintarkastajana vuonna 2013 rovaniemeläistä Audit Auer Oy:tä, joka on toiminut yhdistyksen tilintarkastajana vuosina Audit Auer Oy / Leila Auer ja hänen varatilintarkastajansa HTM Jukka Samuli Anttila hyväksyttiin yhdistyksen tilintarkastustoimistoksi vuodeksi Muita asioita ei ollut. Hallituksen kokous 6/ Ruka, Kuusamo Silmähoitaja-lehti. Päätettiin, että hallituksen keskuudesta valitaan jatkossa etukäteen nimetyt koulutuspäivien palauteartikkelin kirjoittaja tai kirjoittajat. Hallitus päätti palauttaa lehteen päätoimittajan palstan ja ottaa käyttöön kiertävän hallituksen jäsenen palstan. Lehden mainoshinnat päätettiin pitää alkuvuonna sovituissa hinnoissa. Hallitus valtuutti päätoimittajan pyytämään painotaloilta tarjouksia lehden painattamisesta ja postituksesta, Viestintä-Karttimon esittämillä tiedoilla mahdollisimman pian. Päätettiin, että seuraava lehden päätoimittaja esittelee seuraavalle vuosikokoukselle lehtien julkaisukertojen vähentämissuunnitelman. Hallitus päätti, että yhdistyksen nettisivut esitellään ensi vuonna koulutuspäivien alussa Kuopiossa. Raha- ja talousasiat. Hallitus päätti varata ensi keväällä järjestettävään yksipäiväiseen kotimaiseen koulutukseen euroa jakamattomia apurahoja. Hallitus päätti esittää järjestäytymiskokoukselle, että yhdistyksen uudelle puheenjohtajalle tilataan vuoden alussa luottokortti Tapiola-pankista Visa-ominaisuuksin. Hallitus päätti, että ensi vuonna yhdistyksen pankkitiliin tilataan tunnukset vain puheenjohtajalle ja rahastonhoitajalle. Vuoden 2012 Pohjoismaiset Silmähoitajapäivät. Hallitus päätti, että jatkossa koulutuspäivien yhteydessä pidettävä hallituksen kokous keskittyy vain koulutuspäiviin liittyvien yksityiskohtien sopimiseen. Vuoden 2013 koulutuspäivät Kuopiossa Hallitus päätti pitää vuoden viimeisen kokouksen Kuopiossa , jolloin tutustutaan Kuopion hotelleihin ja kongressitilatarjontaan. Yhdistyksellä on alustava varaus Kuopion Musiikkitaloon. Varaus pidetään voimassa. Jäseniltä saadun koulutuspäiväpalautteen perusteella esitetyt luentoaiheet ensi vuodelle ovat silmien laserhoidot, näkökentät, optikon luento silmälaseista ja silmälasimäärityksestä, taittovirhekirurgia ja ikänäköleikkaukset, kaihileikkauksen toteutustavat ja käytännön järjestelyt, silmäproteesit, visustutkimukset, Icare-tonometrin esittely ja käyttöopastus sekä mikroskooppiesittely. Jäsen- ja apuraha-asiat. Hallitus päätti, että hallituksen puheenjohtajalla ja rahastonhoitajalla on oltava päivitetty kopio jäsenluettelosta esimerkiksi muistitikulla. Mainita varmuuskopioinnista on tehtävä rekisteri-ilmoitukseen. Hallitus päätti, että apurahoja jaettaessa toimitaan kuten ennenkin, lisäksi järjestetään kotimaista koulutusta. Hallituksen päätöksen mukaan lehteen ja nettisivuille aletaan kerätä listaa erilaisista koulutuksista niin koti-, kuin ulkomaillakin. Koulutusluettelon nimeksi tulee Innostu tästä ja Irmeli Ahonen pitää listaa yllä. Yhdistyksen sääntömuutokset, apurahasääntöjen, matkakorvausten jne. tarkastaminen yhdistystoiminnan käytännön tarkastaminen. Päätettiin, että sääntömuutokset ja apurahasäännöt siirretään käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Hallitus päätti matkakorvauksista seuraavaa: kohtuulliset hallituksen kokouksiin liittyvät matkakulut ja parkkeerauskulut korvataan. ESONT-kongressiin osallistujille korvataan enintään neljä yötä hotellissa, majoitus aina kahden hengen huoneessa. Kursseja ei kustanneta. Hallitus päätti muuttaa ensi vuoden alusta kokouskäytäntöjä. Tavoitteena on, että käsiteltävät asiat olisivat mahdollisimman pitkälle valmisteltuja jo ennen kokousta. Hallitus pitää ensi vuonna kuusi kokousta. Kokouspäivät sovitaan vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Muut asiat. Hallitus päätti laatia Suomen Silmälääkäriyhdistykselle kirjeen koskien koulutuspäivien ajankohtaa, yhteneväisiä käytäntöjä esimerkiksi näön tutkimisessa ja hoitajien mahdollisuudesta osallistua silmälääkäripäivien yhteydessä pidettävään näyttelyyn. Pöytäkirjalyhennelmät laati sihteeri Riitta-Liisa Alm. 18 Silmähoitaja

19 Silmähoitaja 19

20 M - Itella Oyj 21. vuosikerta ISSN Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat Finlands Ögonskötare ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. Julkaisija Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf Päätoimittaja Riitta Varamäki Toimitusneuvosto Riitta-Liisa Alm Irmeli Ahonen Anja Korpiaho Erja Koskinen Aulikki Mäki-Jouppila Riitta Varamäki Jouni Väätänen Toimitus ja ilmoitukset Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie Kiviniemi p Aikataulu 2013 Numero Aineistot Ilmestyy 1/ / / / Kannen kuva: Plugi Oy Tilaukset Tilaushinta 35 / vuosi + laskutuslisä 5 Painopaikka KS Paino Oy, Kajaani Silmähoitajat internetissä: Osoitteenmuutokset palvelukortilla. Palvelukortti Nimi Syntymäaika Osoite Jäsentiedot Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi Nimen muutos* Osoitteen muutos Eroan yhdistyksen jäsenyydestä * Uusi nimi PALAUTUSOSOITE: Jouni Väätänen Vaakatie 10 C Helsinki tai kortin tiedot sähköpostilla Postinumero ja -toimpaikka Sähköpostiosoite Työnantaja ja työpaikka Jäsenmaksu on 20 euroa / vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi 5 euron kirjautumismaksu. Lehti sisältyy jäsenmaksuun. Virkanimike Allekirjoitus Päiväys SILMÄHOITAJA Silmähoitaja

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita

Lisätiedot

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf 20 v. Luento Koulutuspäivillä Oulussa 1.10.2010 6.10.2010 Riitta Lindelöf 1 YHDISTYS Perustettu 08 12 90 perustamiskokous Tampereella Kotipaikka Tampere

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 Läsnä Osanottaja listassa mainitut henkilöt Ennen varsinaisen kokouksen alkua

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103)

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Esityslista 25.3.2014 Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS ESITYSLISTA Aika: 19.2.2014 klo 18.00 Paikka: Kahvila Nanda Wanha Talo, Savilahdenkatu 12, Mikkeli 1. VUOSIKOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maaria

Lisätiedot

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen.

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen. 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 12.10.2013 klo 12.00 12.30 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden

Lisätiedot

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2013 Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Tea Lassinaro Marjo

Lisätiedot

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003 Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry YHDISTYKSEN KOKOUS Aika 30.04.2003 kello 19:00 Paikka OlutHuone WilliamK, Annankatu 3, Helsinki Läsnä Esko Wessman puheenjohtaja Ilpo Nyyssönen sihteeri

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA. 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys Työjärjestys hyväksyttiin muutoksitta.

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA. 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys Työjärjestys hyväksyttiin muutoksitta. F.C. Barcelona Fan Club Finland n:o 1426 www.fcbarcelonafinland.com PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 2011 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työyhteisön fiilis miten sitä voi johtaa? Fiiliksen johtaminen keskustelusta toimintaan! Priorite Oy 13.11.2014 Jari Oinonen

Työyhteisön fiilis miten sitä voi johtaa? Fiiliksen johtaminen keskustelusta toimintaan! Priorite Oy 13.11.2014 Jari Oinonen Työyhteisön fiilis miten sitä voi johtaa? Fiiliksen johtaminen keskustelusta toimintaan! Priorite Oy 13.11.2014 Jari Oinonen Miksi tärkeää? Fiiliksen johtaminen Henkilöstön työn imu ja työpaikan tuottavuus

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2015 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS ESITYSLISTA Aika: 19.2.2013 klo 18.00 Paikka: Keskussairaalan hallintorakennuksen kokoustila Porrassalmenkatu 35-37, vanhan sisäpihan hallintorakennus 1. VUOSIKOKOUKSEN

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 19.3.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 19.3.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Suomen Paaritaksit ry Perustamiskokous Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Läsnä: Tarmo Vuorinen, Tampere Markku Tuulinen, Pori Lauri Savolainen,

Lisätiedot

TUUNAA TYÖSTÄSI INNOSTAVA. 6.2.2015 Saija Koskensalmi. Saija Koskensalmi 6.2.2015

TUUNAA TYÖSTÄSI INNOSTAVA. 6.2.2015 Saija Koskensalmi. Saija Koskensalmi 6.2.2015 TUUNAA TYÖSTÄSI INNOSTAVA 6.2.2015 Saija Koskensalmi Työn imu on myönteinen, suhteellisen pysyvä, tunne- ja motivaatiotila, johon liittyy......tarmokkuutta: energisyyttä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä

Lisätiedot

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2012 Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry Säännöt Rekisterinumero 25.275 Seuran nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry, Föreningen för

Lisätiedot

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen.

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 8/2012 1 Kokousaika Ke 21.11.2012 klo 17.00-18.36. Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 19.9.2010 PÖYTÄKIRJA

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 19.9.2010 PÖYTÄKIRJA F.C. Barcelona Fan Club Finland n:o 1426 www.fcbarcelonafinland.com PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 2010 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 19.9.2010 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

5. Yhdistyksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen

5. Yhdistyksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2014 Aika: 10.1.2014 klo 18.00 Paikka: Tampere, Messukylänkatu 23, Munkkimiesten kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Susanne Viljanmaa Aino Oura Marjo Westerlund Mika Selkamo

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 27 hammaslääkäriasemaa 151 hoitoyksikköä 700 hammashoidon

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA Yki Hytönen ja Aija Lehtonen Hyväksytty hallituksen kokouksessa 11.9.2014 HALLITUS JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KAMERASEURASSA - valitsee yhdistyksen puheenjohtajan, hallituksen

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot