Kurikan ja Teuvan Saunamaan tuulivoimaosayleiskaavat

Transkriptio

1 Osayleiskaavan selostus (luonnosvaihe) Kurikan kaupunki Teuvan kunta

2 Kaavaluonnos 2 (57) SISÄLLYS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueiden sijainti Kaavojen tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessien vaiheet Osayleiskaavojen sisältö Osayleiskaavojen toteuttaminen Sähkönsiirtoreitti Perustamistekniikka Rakennustöiden aikataulu Käytöstä poisto KAAVOITUSTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen suhde SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Maankäyttö ja asutus Elinkeinotoiminta ja matkailu Virkistys Yhdyskuntatekninen huolto Erikoiskuljetukset Ympäristöhäiriöt Maanomistus Maisema ja kulttuuriympäristö Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Muinaisjäännökset Maa- ja kallioperä Pohja- ja pintavedet Ilmasto Kasvillisuus Eläimistö Linnusto Kaava-alueiden ympärillä sijaitsevat luontokohteet Harjut ja kallioalueet Riistatalous Lentoasemien lentoesteiden korkeusrajoitusalueet OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osalliset Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen Viranomaisyhteistyö SUUNNITTELUN TAVOITTEET Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Maakunnalliset tavoitteet Kurikan kaupungin tavoitteet Hankkeesta vastaavan tavoitteet OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 43

3 7.1 Aloitusvaihe Perusselvitysvaihe, tavoitteet Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaehdotus Kaavan hyväksyminen OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisu Kaavamerkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointi Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset Meluvaikutukset Valo- ja varjostusvaikutukset Vaikutukset alueen turvallisuuteen Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Aluetalouteen ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset Vaikutukset ilmaturvallisuuteen ja tutkien toimitaan sekä viestintäyhteyksiin Tuulivoimalaitosten lentoestevalojen vaikutukset Vaikutukset tuulivoimatuotannon päätyttyä Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin TOTEUTUS YHTEYSTIEDOT Taustakartat: MML 2013

4 Kaavaluonnos 4 (57) Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Osayleiskaavojen selostusluonnos koskee päivättyä osayleiskaavakarttaa. Kaupunki: Kaavan nimi: Kaavan laatija: Kurikan kaupungin ja Teuvan kunnan edustaja: Kurikan kaupunki Teuvan kunta Sito Oy, DI (YKS 245) Timo Huhtinen Kurikka: Toimistoarkkitehti Jukka Peltoniemi Teuva: Kunnaninsinööri Markku Salonen 1.2 Kaava-alueiden sijainti Kaava-alueet sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla Teuvan kunnassa ja Kurikan kaupungissa. Kaava-alueet sijaitsevat Teuvan kunnan koillisreunassa, Norinkylän itäpuolella. Teuvan keskuksesta kaava-alueelle on noin 19 kilometriä ja Kurikan keskuksesta noin 13 kilometriä. Teuvan kaava-alueen pinta-ala on noin 564 ha, ja Kurikan noin 392 ha.

5 Kaavaluonnos (57) Kuva 1. Kaava-alueet sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla (sininen rajaus)

6 Kaavaluonnos 6 (57) Kuva 2. Kaava-alueet sijaitsevat Kurikan ja Teuvan kunnanrajan molemmin puolin (sininen rajaus). 1.3 Kaavojen tarkoitus Osayleiskaavojen tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Saunamaan alueelle. Kaavojen tarkoituksena on maankäytön ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien toimintojen yhteensovittaminen. Tuulivoimaloita koskevien kaavamerkintöjen ja määräysten osalta osayleiskaavat ovat yksityiskohtaisia ja toteuttamista suoraan ohjaavia. Yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :ssä. Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1 Ahlman, S. 2013: Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy

7 Kaavaluonnos (57) 2 Tiivistelmä 2 Ahlman, S. 2013: Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys Ahlman Group Oy 3 Ahlman, S. 2013: Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys Ahlman Group Oy. 4 Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lepakoiden kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 5 Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lepakoiden syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 6 Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 7 Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 8 Bonn, T Natura-arvioinnin tarveharkinta, Pässinrämäkkä. Triventus Consulting 9 Mikroliitti Oy Saunamaan tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 10 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin lupapäätös tuulivoimaloiden pystyttämisestä 11 Pääesikunnan lausunto tuulivoimahankkeen hyväksyttävyydestä 2.1 Kaavaprosessien vaiheet Kurikan kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan osayleiskaavan laatimisen Saunamaan alueelle. Teuvan kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan osayleiskaavan laatimisen Saunamaan alueelle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus päätti , että Saunamaan alueelle suunniteltuun tuulivoimapuistoon ei sovelleta YVA-menettelyä. Kurikan ympäristölautakunta päätti kokouksessaan kuuluttaa Saunamaan osayleiskaavan vireille sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja alustavan kaavamateriaalin nähtäville. Teuvan kunnanhallitus päätti kokouksessaan kuuluttaa Saunamaan osayleiskaavan vireille sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen nähtäville. 2.2 Osayleiskaavojen sisältö Saunamaan tuulivoimaosayleiskaavat on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamina oikeusvaikutteisina yleiskaavoina. Osayleiskaavoja voidaan käyttää yleiskaavojen mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Osayleiskaavoissa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa rakentaa huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Kaavoissa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Voimaloiden enimmäiskorkeudeksi on esitetty 210 metriä. Korkeimmalla sijaitsevat tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat tasolla +170, jossa tuulivoimaloiden siivet saavat siis kaavojen mukaan ulottua korkeustasolle +380 (korkeus merenpinnasta).

8 Kaavaluonnos 8 (57) Teuvan kaavassa on osoitettu tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) sekä Natura verkostoon kuuluva alue (nat). Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi on osoitettu Natura-alueen lisäksi myös sen itäpuolista aluetta. Kaavassa on osoitettu merkittävästi parannettavat tieosuudet ja uudet tieosuudet ohjeellisena. Kaavassa on osoitettu uudet tieosuudet ohjeellisena. Teuvan ja Kurikan tuulivoimapuisto koostuu yhteensä 9 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli) sekä 20kV keskijännitekaapelista, jolla sähkö siirretään lähimpään sähköasemaan. Kolmilapaisten voimaloiden napakorkeudeksi on suunniteltu noin metriä ja kokonaiskorkeudeksi noin metriä. Roottorin halkaisija olisi enintään noin 130 metriä. Voimaloiden torni olisi tavallinen kartiomainen teräsputkitorni tai hybriditorni, jossa olisi betoninen alaosa ja sen päällä teräsputkitorni. Perustustekniikka on todennäköisesti maavarainen teräsbetoniperustus. 2.3 Osayleiskaavojen toteuttaminen Megatuuli Oy:n omistama projektiyhtiö Saunamaa Wind Farm Oy kehittää alueelle 9 tuulivoimalasta muodostuvan kokonaisuuden. Turbiinien yhteisteho on alle 30 MV. 2.4 Sähkönsiirtoreitti Sähkö siirretään 20kV maakaapeleilla sähköasemaan, joka sijaitsee noin 3,5 kilometrin päässä tuulivoimapuiston lounaispuolella (Kuva 3).

9 Kaavaluonnos (57) Kuva 3. Sähkönsiirtoreitti 2.5 Perustamistekniikka Tuulivoimaloiden perustamistapa riippuu tuulivoimalan tyypistä ja koosta, rakentamispaikan geoteknisistä olosuhteista sekä voimalan toimittajasta. Jokaisen voimalan sijoituspaikalla tehdään geotekninen tutkimus parhaan perustamistavan määrittämiseksi. Perustustekniikka on todennäköisesti maavarainen teräsbetoniperustus. Maavaraista teräsbetoniperustusta käytetään, kun kallio ei ole lähellä maanpintaa tai kallio ei ole riittävän lujaa. Maavarainen perustus edellyttää riittävän kantavan maaperän. Mikäli maaperä ei ole riittävän kantavaa, edellyttää perustus massanvaihtoa, jossa löyhät pintamaakerrokset (yleensä kaivusyvyys 1,5-5 m) korvataan rakenteellisesti sopivammalla materiaalilla. Teräsbetoniperustus pitää tuulivoimalan paikallaan pelkästään omalla painollaan. Perustus tehdään valamalla noin 1 m syvyyteen. Perustus on keskikohdaltaan noin 2 m paksu. Perustukset ovat halkaisijaltaan noin 20 m. Perustusten koko saattaa vaihdella sijoitussyvyyden ja voimalan koon mukaan. Tavallinen maavarainen perustus vaatii jopa 800 m 3 betonia ja 36 tonnia raudoitusta.

10 Kaavaluonnos 10 (57) Kantavakerros Jakavakerros Geotekstiili Läpäisevä kerros Kuva 4. Periaatekuva maavaraisesta betoniperustuksesta. 2.6 Rakennustöiden aikataulu 2.7 Käytöstä poisto 3 Kaavoitustilanne Tuulivoimalaitoksien rakentaminen kestää yhteensä noin yhden vuoden, jonka aikana tehdään perustukset ja kootaan voimalat. Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennallinen käyttöikä on noin 50 vuotta, ja turbiinin siipineen noin vuotta. Käyttöikää pystytään pidentämään riittävän huollon ja osien vaihdon avulla. Kun voimaloiden käyttöikä on päättynyt, voimala voidaan purkaa pystytysalueella. Myös alueen sisäinen sähköverkko voidaan purkaa, jos sillä ei ole muuta käyttöä. Voimalan perustusten maanalaiset osat voidaan jättää paikoilleen ja perustukset voidaan maisemoida. 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Saunamaan kaavojen suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.

11 Kaavaluonnos (57) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.

12 Kaavaluonnos 12 (57) Maakuntakaava Kuva 5. Kaava-alueiden sijoittuminen Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa. Kaavaalueet on merkitty sinisellä rajauksella. Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan vuonna 2003 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntakaavassa Saunamaan hankealueen läpi kulkee ohjeellinen liikenneverkkoyhteys (sininen viiva), ohjeellinen ulkoilureitti (vihreät pallot). Lisäksi hankealueella on vanhojen metsien suojeluohjelmassa oleva metsä (SL-6) sekä myös pohjavesialue (sininen vaakaraidoitus). Hankealueen pohjoisosissa on turvetuotantovyöhykettä osoittavan kehittämisperiaatemerkinnän alueen raja (sinisistä kolmioista muodostuva viiva).

13 Kaavaluonnos (57) Vaihekaava I 3.3 Yleiskaava Kuva 6. Kaava-alueiden sijoittuminen vaihemaakuntakaava I:n luonnoksessa Kaava-alueet on merkitty sinisellä rajauksella. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa kaavoitetaan tuulivoimalle soveltuvia alueita. Kaava on luonnosvaiheessa ja se asetettiin nähtäville vuoden 2012 kesällä. Kaavaan on merkitty sellaiset tuulivoimalle soveltuvat alueet, joihin mahtuu vähintään 10 voimalaa. Saunamaan alue sijaitsee vaihemaakuntakaavassa osoitetun Rourunkankaan alueen eteläpuolella (alue nro 5). Vaihemaakuntakaavan taustaselvityksiä täydennettiin vuoden 2012 syksyllä, ja kaavaehdotuksen valmistuminen on siirtynyt suunnitellusta. Teuvan kunnassa (osa)yleiskaava on laadittu seuraaville alueille: Keskusta, Perälä, Riippi, Kauppila, Äystö, Parra ja Paskooharju. Kurikan kunnassa osayleiskaava on laadittu Kurikan keskustan ja Panttilan alueelle. Nämä alueet eivät ulotu lähelle hankealuetta.

14 Kaavaluonnos 14 (57) Asemakaava Alueella ei ole asemakaavoja. 3.5 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Tällä hetkellä alueen läheisyydessä ei ole isoja tuulivoimaloita. Jalasjärvellä, Kurikasta 20 kilometriä kaakkoon on yksi pieni 220 kw:n voimala. Lisäksi joillakin asukkailla on kiinteistöillään pienehköjä voimaloita. Hankealueen läheisyydessä ei ole tuulivoimahankkeita vireillä. Lähimmät tuulivoimahankkeet ovat: Megatuuli Oy suunnittelee 9 tuulivoimalaa Kurikan Lehtivuorille, noin 10 kilometriä hankealueesta koilliseen. Megatuuli Oy suunnittelee 9 tuulivoimalaa Kurikan Rasakankaalle, noin 7 kilometriä hankealueesta pohjoiseen. Koskenkorvan Tuulivoima Oy suunnittelee kahta tuulivoimalaa Kurikan pohjoispuolelle, noin 20 km hankealueesta koilliseen. EPV Tuulivoima suunnittelee enintään 20 voimalan tuulipuistoa Teuvan Paskooharjulle, noin 22 kilometriä hankealueelta länteen. O2 suunnittelee 9 tuulivoimalan aluetta Kurikan Ponsivuorelle noin 20 kilometriä hankealueesta kaakkoon. 3.6 YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen suhde YVA-menettelyä edellytetään Suomessa automaattisesti tuulivoimahankkeilta, joissa kokonaisteho on yli 30 MW tai turbiineja on enemmän kuin 10 kpl. Saunamaan hanke on tätä pienempi. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus teki päätöksen, että Saunamaan alueelle suunniteltuun tuulivoimapuistoon ei sovelleta YVA-menettelyä, koska hanke sisältää alla 10 tuulivoimalaa, joiden yhteisteho on alle 30 MW. Tarvittava vaikutusarviointi ja osallistumisen järjestäminen tehdään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen osayleiskaavoituksen yhteydessä. 4 Suunnittelualueen nykytilanne 4.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Alueella ei sijaitse, eikä sille ole suunniteltu muita toimintoja. 4.2 Maankäyttö ja asutus Saunamaan alue on mäkimaastoa, joka on metsätalouskäytössä. Hankealueen ympärillä on asuinrakennuksia pääasiassa itä- ja länsipuolella. Pienin etäisyys voimalan ja asuinrakennuksen välillä on noin 1100 metriä. Yksittäisiä vapaa-ajan asuntoja on hankealueen ympärillä. Kaava-alueella ei ole asuinrakennuksia tai vapaa-ajanasuntoja. Teuvan kaava-alueen pohjoispuolella on Viiatinlampi, jossa on uimaranta ja vapaaajan asuntoja. Hankealueen itäpuolella noin kolmen kilometrin päässä on Polvenkylä ja länsipuolella noin kolmen kilometrin päässä on Norinkylä. Hankealueelta 14 kilometriä pohjoiseen

15 Kaavaluonnos (57) sijaitseva Jurva (asukkaita 4 289) yhdistyi Kurikkaan vuonna Kurikan kaupungin keskustaajama (kunnassa asukkaita ) on hankealueelta noin 15 kilometriä koilliseen. Teuvan kunnassa asukkaita on Teuvan ja Kurikan kuntien asukasmäärä on ollut laskeva viimeisten vuosikymmenien aikana. Kuva 7. Asuin- ja lomarakennukset kaava-alueiden lähistöllä Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeen loppuraportissa (2013) on kerätty tietoja maastoselvityksin 84 luonnonarvoiltaan merkittäväksi arvioidun suokohteen luonnonarvoista. Hankealueen suokohteita ei ole mainittu raportissa. Kuvassa (Kuva 8) on esitetty GTK:n raporttia varten päivittämät turvevaratiedot. GTK:n turvetutkimusten perustarkoituksena on ollut löytää parhaiten kasvu- ja ympäristöturvetuotantoon sekä energiaturvetuotantoon soveltuvat suoalueet. Etelä- Pohjanmaan suoselvityshankkeen tarkoituksena oli kerätä aineisto maakunnan soita koskevaa maakuntakaavoitusta varten.

16 Kaavaluonnos 16 (57) Kuva 8. Turvetuotantoalueet ja suoalueet (GTK:n turvevarojen tilinpito 2013) 4.3 Elinkeinotoiminta ja matkailu Kurikassa on metalliteollisuutta, puuteollisuutta sekä maataloutta. Lisäksi Kurikassa on poikkeuksellisen paljon huonekaluteollisuutta ja yli 90 huonekalualanyritystä. Kurikassa on noin 1000 yritystä ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on korkea. Matkailijoita Kurikkaan houkuttelee monipuolinen valikoima mielenkiintoisia kohteita, mm: moottoriurheilurata, näköalatorni, sähkölaitosmuseo ja puuseppämuseo. Myös luonto on lähellä ja Kurikassa voi vaikkapa ottaa kylvyn suonsilmässä tai hiihtää Juha Miedon kotikonnuilla. Teuvalla on pitkät perinteet yrittäjyydelle. Kunta tukee yrittäjiä mm. myöntämällä korkotukea investointilainoihin. Kunnassa on ollut jo pitkään huonekalujen valmistusta ja kasvihuoneviljelyä. Viime vuosikymmeninä kuntaan on tullut myös metalli- ja muoviteollisuutta. Matkailijoita Teuvaan houkuttelee etenkin Parran vapaa-ajankeskus ja Kulttuuritalo Orrelan tapahtumat. Teuvalla on Suomen ainut pyöräilyyn erikoistunut museo Pyörätalli. Teuvan kirkon alttaritaulun on maalannut Muumien luojanakin tunnettu Tove Jansson.

17 Kaavaluonnos (57) 4.4 Virkistys Teuvan virkistysmahdollisuudet on keskitetty Parran alueelle, jossa lajeina on mm. laskettelu, hiihto, retkeily ja uinti. Myös Pappilankankaalla on virkistysmahdollisuuksia. Kurikan kunnan alueella kulkee useita luontopolkuja. Kuntalaiset voivat virkistäytyä myös uimarannoilla, frisbeegolfissa tai hevosurheilun parissa. 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto Hankealueen eteläpuolella, lähimmillään noin 700 metrin päässä hankealueesta, kulkee 25 kv:n voimajohto itä länsisuunnassa. Alueen länsipuolella, lähimmillään noin 1800 metriä hankealusta, kulkee 25 kv:n voimajohto pohjois etelä-suunnassa. Hankealueen lounaispuolella sijaitsee sähköasema, johon tuulivoimapuistosta lähtevä 20 kv:n maakaapeli on tarkoitus kytkeä. 4.6 Erikoiskuljetukset Etelä- ja keski-pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvityksen mukaan erikoiskuljetukset voivat hyödyntää seututietä 685 joko suoraan valtatieltä 8 tai vaihtoehtoisesti kantatien 67 kautta. Tiellä olevat sillat kestävät raskaatkin kuljetukset. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on selvityksen mukaan hyvä. Kuva 9. Etelä- ja Keskipohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset selvityksen (2013) kuva 24, jossa on sinisellä merkitty maakuntaliiton selvityksen Rourunkankaan tuulivoima-alue. Punaisella on merkitty Saunamaan kaava-alueen likimääräinen sijainti. Seututieltä 685 reitti jatkuu Norinpääntietä Viiatin metsätielle ja Saunamäen metsätielle. Näiden teiden risteyksissä joudutaan risteysalueille tekemään järjestelyjä,

18 Kaavaluonnos 18 (57) jotta pitkät erikoiskuljetukset pääsevät kääntymään risteyksissä. Risteyksissä ei ole pysyviä rakenteita, jota vaikeuttaisivat risteysten väliaikaista levittämistä. 4.7 Ympäristöhäiriöt Melu Nykyisellään alueen merkittävin melulähde on hankealueen länsipuolelta kulkeva seututie 685, jonka aiheuttama melu on kuitenkin vähäinen. Keskimääräinen vuorokausiliikenne seututiellä 685 on noin 750 autoa, josta raskasta liikennettä on 45 autoa. Alueella kulkee joitakin metsäautoteitä, joiden liikennemäärät ovat vähäisiä (Liikenneviraston liikennemääräkartta 2012). Hankealueesta noin 20 kilometriä kaakkoon sijaitsee Kauhajoen lentokenttä, jota käytetään lähinnä harrastusilmailuun. Kuva 10. Liikennemäärät hankealueen ympärillä. Kaava-alueiden sijainti on merkitty sinisellä rajauksella.

19 Kaavaluonnos (57) 4.8 Maanomistus Kuva 11. Raskaan liikenteen liikennemäärät hankealueen ympärillä. Hankealue merkitty sinisellä rajauksella. Alue on pääosin yksityisessä maanomistuksessa. Kurikan kaupunki omistaa Kurikan puolelta hiukan maata kaava-alueelta. Hankevastaava on tehnyt vuokrasopimuksia hankealueelta niin, että sopimukset kattavat noin puolet alueen pinta-alasta. 4.9 Maisema ja kulttuuriympäristö Maiseman nykytila Saunamaan hankealue sijoittuu suurmaisemassa Kyrönjoen viljelylaakson länsipuolisille metsäalueille. Maisemakuvaltaan hankealue on pääosin suljettua tai puoliavointa metsää, jonka puusto on pääosin havupuuvaltainen. Hankealueen ympärillä on paikoin avointa viljelymaisemaa. Hankealueen itäpuolella, Polvennevan kylän ympärillä, aukeaa avoin peltomaisema. Myös Norinkylän ympärillä hankealueen länsi lounaispuolella aukeaa avoin peltomaisema.

20 Kaavaluonnos 20 (57) Kuva 12. Maisemavyöhykekartta. Hankealue on suurelta osin kosteaa suota, joka on ojitettu. Saunamaan alueella on paikoin avokalliota ja louhikkoa. Mäkimaaston korkein kohta nousee 178 metriä merenpinnan ylä-puolelle ja noin 80 metriä ympäröivän maaston sekä Norinkylän yläpuolelle. Maasto kohoaa siirryttäessä kohti pohjoista hankealueella.

21 Kaavaluonnos (57) Kuva 13. Kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaismuistot. Teuvan kaava-alueen läpi kulkee yksi etelä-pohjoissuuntainen metsätie, joka muuttuu välillä ajopoluksi. Kaava-alueille risteilee myös päättyviä ajopolkuja. Näkymiä hankealueelle avautuu itä- ja länsisuunnasta peltoalueilta. Tuulivoimalat ovat paikoin havaittavissa Norinkylästä, Polvennevasta ja Pohjoiskylästä. Näkymäalueanalyysissä (Kuva 14) jossa puuston korkeudeksi on asetettu 20 metriä. mukaan tiheästi asutuista alueista tuulivoimalat saattavat olla näkyvissä Kauhajoen pohjoisosasta, Kurikan länsi- ja lounaisosien reuna-alueilta ja Jurvan taajamasta. Voimalat saattavat myös olla näkyvissä lähialueen haja-asutetuista jokilaaksoista.

22 Kaavaluonnos 22 (57) Kuva 14. Näkymäalueanalyysissä kuvataan, kuinka monta voimalaa (lavan korkein kohta) voi olla samanaikaisesti näkyvissä eri alueilta. Voimaloiden havaittavuus vähenee etäisyyden kasvaessa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden selvitys on meneillään koko Suomessa. Se valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Edelliset 1990-luvulla tehdyt maisema-aluerajaukset ovat voimassa, kunnes uudet valtakunnalliset maisema-alueet on vahvistettu. Vanhassa 90-luvulla tehdyssä kartoituksessa Kurikassa tai Teuvassa ei ollut valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Hankealuetta lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue oli Hyypänjokilaakso Kauhajoen eteläpuolella noin 12 kilometriä hankealueelta kaakkoon. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Samalla kun valtakunnalliset maisema-alueet kartoitetaan, tehdään Etelä- Pohjanmaalla kartoitus myös maakunnallisista maisema-alueista. Kartoitukset tehdään vuosina

23 Kaavaluonnos (57) Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi mm. Norinkylän alue, joka on hankealueen länsipuolella. Tämä näkyy kuvassa mustana pystyraidoituksena (Kuva 13) Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY) ei ole hankealueen läheisyydessä. Lähimpänä on Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot Mäki-Laurila ja Harju, jotka ovat hankealueelta noin 12 kilometriä lounaaseen (Museovirasto) Muinaisjäännökset Hankealueella löydettiin vuoden 2013 inventoinnissa yksi muinaisjäännös (ks. Kuva 13). Kyseessä on tervahauta metsätien länsipuolella, tien kupeessa. Hauta on ehjä ja sen halkaisija on noin 12 metriä. Lähin muinaisjäännös sijaitsee noin 700 metriä päässä hankealueen luoteispuolella. Kyseessä on vuoden 2013 muinaisjäännösinventoinnissa löydetty ehjä tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 metriä. 600 metriä hankealueen luoteispuolella sijaitsee (Heikinmäki, ). Kyseessä on ajoittamaton kiviröykkiö. Tosin vuonna 1983 tehdyssä inventoinnissa alueelta ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa (Hertta ja Muinaisjäännösrekisteri). Tosin vuonna 1983 tehdyssä inventoinnissa alueelta ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa (Hertta ja Muinaisjäännösrekisteri). Muut läheisyydessä olevat muinaismuistot ovat noin 4 kilometriä hankealueen ulkopuolella. Kaava-alueiden läheisyydessä ei ole maailmanperintökohteita tai rakennusperintökohteita Maa- ja kallioperä Maaperä on lähinnä hienoainesmoreenia, ja paikoin rahkaturvetta, karkeaa hietaa, kalliomaata (GTK).

24 Kaavaluonnos 24 (57) Kuva 15. Maaperä Rasakankaan alueella Kallioperä hankealueella on granodioriittia, gabroa ja dioriittia (GTK).

25 Kaavaluonnos (57) Kuva 16. Kallioperä hankealueen ympäristössä

26 Kaavaluonnos 26 (57) Pohja- ja pintavedet 4.14 Ilmasto Kuva 17. Pohjavesialueet. Jussinmäkeä lukuun ottamatta kaikki pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeiksi pohjavesialueiksi (luokka I). Hankealueen länsipuolella, osittain hankealueella, sijaitsee luokan I vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Viiatti). Pohjavesialueelle ei ole sijoitettu tuulivoimaloita. Iiveskorven ja Itänevan I-luokan pohjavesialueet sijaitsevat alle kilometrin päässä hankealueesta. Alueella ei ole merkittäviä pintavesiä. Hankealue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, josta rannikolle on matkaa noin 50 kilometriä. Alueen ilmastossa on sekä manner-, että meri-ilmaston piirteitä. Tuulivoiman kannalta oleellista on tuulennopeus. Suomen tuuliatlaksen mukaan hankealueen vuoden keskituulennopeus 100 metrin korkeudessa on noin 6,6 6,8 m/s ja vallitseva tuulensuunta SW. Sisämaassa tuulivoimalat kannattaa sijoittaa korkeiden mäkien päälle, jossa tuuliolot ovat muuta maastoa hieman paremmat. 150 metrin korkeudessa tuulen nopeus on merkittävästi suurempi kuin 100 metrin korkeudessa.

27 Kaavaluonnos (57) 4.15 Kasvillisuus Suunnitellun tuulivoimapuiston alueella on runsaasti kuivia ja kuivahkoja mäntykankaita, ojitettuja rämeitä, pieniä luonnontilaisia soita, muutama maaaineksenottoalue, lukuisia hakkuualoja sekä lampi. Rajauksella on lisäksi laaja luonnonsuojelualue, jossa on vanhaa metsää (kuva 1) järeine kuusineen ja haapoineen. Kokonaisuudessaan Saunamaan alue on hyvin monipuolinen elinympäristöiltään. Saunamaan tutkimusalueen kasvillisuutta inventointiin 7.7., 20.8., ja 27.8., jolloin alue kierrettiin järjestelmällisesti läpi. Maastotyöskentelyssä keskityttiin kuitenkin kartta- ja ilmakuvatarkastelun pohjalta potentiaalisesti arvokkaisiin kohteisiin. Jokainen arvokas kuvio piirrettiin kartta- ja ilmakuvapohjalle ja niistä kirjoitettiin yleisluonnehdinta sekä maankäyttösuositukset. Saunamäen tutkimusalueelle suunnitellut kahdeksan turbiinipaikkaa ovat kasvillisuuden kannalta hyvin vaatimattomia kohteita, joista iso osa koskee tuoreita, kuivahkoja ja kuivia kankaita sekä eri-ikäisiä taimikoita. Yhdelläkään paikalla ei ole huomionarvoisia kasvillisuuskuvioita, eikä uhanalaisuusluokituksiin lukeutuvia putkilokasveja, joten rakennuskohteet ovat ympäristön kannalta mahdollisia. Saunamaan alueella on vain yksi arvokas kasvillisuusalue, Natura-kohteisiin ja vanhojen metsien suojeluohjelmiin lukeutuva Pässinrämäkkä. Sitä ei kuitenkaan inventoitu tarkasti, sillä kuviota on suunniteltu suojeltavaksi luonnonsuojelulain nojalla Eläimistö Kuva 18. Vanhojen metsien suojelualue (Pässinrämäkkä) Liito-oravat Tuulivoima-alue kierrettiin huolella läpi 2.4., 3.4. ja , jolloin etsittiin liitooravan jätöksiä puiden runkojen tyviltä. Maastotöitä tarkennettiin toukokuun puolella linnustoselvityksen yhteydessä. Saunamaan vanhojen metsien suojelualueelta tehtiin suuri määrä papanalöytöjä, ja käytännössä lähes koko alue on lajille soveliasta elinympäristöä järeine kuusineen ja

28 Kaavaluonnos 28 (57) haapoineen. Rajaukselta tehtiin myös pesälöytö. Suojelualue ja ampumaradan luoteispuolelle työntyvä kapea vyöhyke muodostavat merkittävän kokonaisuuden, jossa on luultavasti useita eri reviirejä. Liito-oravien elinpiiri esitetään kuvassa (Kuva 19). Kuva 19. Liito-oravien elinpiiri (punainen rajaus) Viitasammakkoselvitys Kummaltakaan kosteikkokohteelta ei tehty viitasammakkohavaintoja, eikä Saunamaan alueella ole muita lajille soveliaita elinympäristöjä. Lajin esiintymistä ei tarvitse näin ollen huomioidaan lainkaan hankkeen suunnittelussa. Lepakot Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston selvitysalueelta havaittiin 13 pohjanlepakkoyksilöä, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei löydetty (kuva 2). Suurin kerääntymä käsitti kolme yksilöä metsästysmajan lähellä. Kokonaispinta-alaan suhteutettuna yksilömäärä on kohtalainen. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle ole tarpeen esittää erityisiä maankäyttösuosituksia.

29 Kaavaluonnos (57) Kuva 20. Saunamaan tuulivoimapuistoalueen pohjanlepakkohavainnot kesäkuussa (musta pallo), heinäkuussa (vihreä pallo) ja elokuussa (punainen pallo). Samoiksi yksilöiksi tulkitut havainnot on yhdistetty viivoilla. Lepakoiden kevätmuuttoselvitys Lepakoiden muutonseurantakartoitus toteutettiin seitsemällä automaattisella Song Meter SM2Bat+ -passiiviseurantadetektorilla, jotka tallensivat alueella havaitut ultraäänet muistikorteille (Kuva 22). Äänityslaitteet olivat maastossa yhtäjaksoisesti ajanjaksolla Kertynyt data analysoitiin Analook-ääniohjelman avulla. Aineistosta laskettiin kaikki lepakkohavainnot, joita havaittiin seitsemän laitteen aineistossa yhteensä (Taulukko 1). Taulukko 1. Viiatin lepakoiden muutonseurantahavainnot keväällä 2013.

30 Kaavaluonnos 30 (57) Kuva 21. Passiividetektorien sijoituspaikat (vihreät pallot). Passiiviseurantalaitteiden tulokset osoittavat, että Kurikan tutkimusalueella runsaslukuisin laji oli pohjanlepakko. Alueella tavattiin myös muutamia viiksi- tai isoviiksisiippahavaintoja. Toukokuun alussa lepakkohavaintoja oli vähän, johon osaltaan vaikutti viivästynyt kevät. Havainnot runsastuivat kuitenkin kuukauden puolivälistä lähtien. Pohjanlepakot eivät ole kovin herkkiä ympäristön muutoksille ja ne käyttävät saalistusalueinaan ihmisen muokkaamia elinympäristöjä, kuten metsittyneitä hakkuualueita, joissa osa tämänkin tutkimuksen passiiviseurantalaitteista sijaitsi. Selvästi eniten pohjanlepakkohavaintoja tallentui laitteeseen 5, parhaimmillaan havaintoa yössä. Runsas havaintomäärä viittaa siihen, että alueella on erittäin paljon ravintoa ja paikalliset pohjanlepakot käyttävät paikkaa saalistukseen. Ravinnon paljouteen osaltaan vaikuttaa alueella sijainnut pieni lampi, josta hyttysten toukat kuoriutuvat. Kurikan tutkimusalueella tehtiin vain vähän siippahavaintoja. Viiksi- ja isoviiksisiipat viihtyvät metsäisimmillä alueilla kuin enemmän aukeita paikkoja suosivat pohjanlepakot. Paikallisten siippahavaintojen niukkuus alueella johtui todennäköisesti siipoille sopivien elinympäristöjen vähyydestä ja passiiviseurantalaitteiden sijoitteluista melko avoimille paikoille. Kaikki havainnot eivät koske siis muuttavia lepakoita vaan joukossa on myös paikallisia yksilöitä. Muuttavia ja paikallisia yksilöitä on kuitenkin mahdoton erottaa

31 Kaavaluonnos (57) toisistaan äänitallenteiden perusteella. Tutkimusalueella tavatut lajit ovat nykytiedon mukaan Suomessa talvehtivia lyhyen- ja keskimatkan muuttajia. Kurikan tutkimusalueen selvityksessä ei havaittu erityisen vilkasta keväällä tapahtuvaa lepakkomuuttoa, joten tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikuta lepakoihin merkittävästi. Passiiviseurantalaitteiden tulokset antavat kuitenkin vain viitteitä alueen kautta muuttavista lepakkolajeista ja runsauksista. Lepakot voivat muuttaa hyvin leveällä rintamalla, ja alueella käytetyillä seitsemällä passiiviseurantalaitteella ei pystytty tutkimaan koko rajausta. Yhden seurantakauden jälkeen muuttoreittejä ei voida täysin luotettavasti arvioida, koska myös vuosien väliset erot saatavat olla merkittäviä, ja niihin vaikuttaa esimerkiksi sääolosuhteet. Tämän selvityksen ja muiden tutkimusten tulokset kuitenkin osoittavat, että lepakoiden todennäköisimmät muuttoreitit sijaitsevat lähempänä rannikkoalueita. Suosituksena on seurata muuttavia lepakoita tuulipuistohankkeen rakennusvaiheessa sekä tuulipuiston valmistumisen jälkeen. Lepakoiden syysmuuttoselvitys Lepakoiden muutonseurantakartoitus toteutettiin seitsemällä automaattisella Song Meter SM2Bat+ -passiiviseurantadetektorilla, jotka tallensivat alueella havaitut ultraäänet muistikorteille (Kuva 22). Äänityslaitteet olivat maastossa yhtäjaksoisesti ajanjaksolla Kertynyt data analysoitiin Analook-ääniohjelman avulla. Aineistosta laskettiin kaikki lepakkohavainnot, joita havaittiin seitsemän laitteen aineistossa yhteensä (Taulukko 2). Taulukko 2. Viiatin lepakoiden muutonseurantahavainnot syksyllä 2013.

32 Kaavaluonnos 32 (57) Kuva 22. Passiividetektorien sijoituspaikat (vihreät pallot). Passiiviseurantalaitteiden tulokset osoittavat, että Viiatin tutkimusalueella runsaslukuisin laji oli pohjanlepakko. Alueella tavattiin myös muutamia viiksi- tai isoviiksisiippahavaintoja sekä pikkulepakoita. Pohjanlepakkohavainnot keskittyivät pääosin heinäkuun lopulta elokuun alkupuolelle. Lajista tallentui havaintoja eniten Rasakankaan laitteeseen nro 2, jonka lähellä oli vilkasta liikehdintää elokuun alussa. Runsas havaintomäärä on saattanut kertyä paikalla saalistavista lepakoista. Viiksi-/isoviiksisiippoja tutkimusalueella tavattiin vähän. Havaintojen niukkuus voi johtua siitä, että ne viihtyvät metsäisimmillä alueilla, kun taas pohjanlepakot käyttävät saalistusalueinaan avoimia ja ihmisen muokkaamia elinympäristöjä, kuten metsittyneitä hakkuualueita. Laite nro 2 ja suurin osa tutkimuksen muistakin passiiviseurantalaitteista sijaitsivat kuvauksen mukaisilla paikoilla. Havainnot pikkulepakoista tehtiin elokuun loppupuoliskolla ja syyskuun alussa, joten alueen kautta saattaa muuttaa joitakin pikkulepakkoyksilöitä. Pohjanlepakot ja siippalajit ovat nykytiedon mukaan Suomessa talvehtivia ja lyhyen- ja keskimatkan muuttajia, kun taas pikkulepakko on pitkänmatkanmuuttaja. Kaikki havainnot eivät koske välttämättä muuttavia lepakoita vaan joukossa voi olla myös paikallisia yksilöitä. Muuttavia ja paikallisia yksilöitä on kuitenkin mahdoton erottaa toisistaan äänitallenteiden perusteella. Viiatin tutkimusalueen selvityksessä ei havaittu erityisen vilkasta syksyllä tapahtuvaa lepakkomuuttoa, joten tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikuta lepakoihin merkittävästi. Passiiviseurantalaitteiden tulokset antavat kuitenkin vain viitteitä alueen kautta muuttavista lepakkolajeista ja runsauksista. Lepakot voivat muuttaa hyvin leveällä rintamalla, ja alueella käytetyillä seitsemällä passiiviseurantalaitteella ei pystytty tutkimaan koko rajausta. Yhden seurantakauden jälkeen muuttoreittejä ei voida täysin luotettavasti arvioida, koska myös vuosien väliset erot saatavat olla merkittäviä, ja niihin vaikuttaa esimerkiksi sääolosuhteet. Tämän selvityksen ja

33 Kaavaluonnos (57) 4.17 Linnusto muiden tutkimusten tulokset kuitenkin osoittavat, että lepakoiden todennäköisimmät muuttoreitit sijaitsevat lähempänä rannikkoalueita. Suosituksena on seurata muuttavia lepakoita tuulipuistohankkeen rakennusvaiheessa sekä tuulipuiston valmistumisen jälkeen. Metsojen soidinpaikkaselvitys Metsojen soidinpaikkaselvitys tehtiin huhti toukokuussa kolmen päivän aikana. Maastotyöskentelyssä inventoitiin tutkimusalueen kaikki soidinpaikoiksi soveliaat kohteet sekä tuulivoimaloiden alustavat sijoitusalueet. Maastoinventointien aikana hankealueelta löydettiin runsaasti metsojen lumijälkiä ja hakomispuita. Varsinainen soidinalue varmistettiin Aittakallion itäpuolelta, jossa oli soitimella useita yksilöitä. Saunamaan alueella pesi viisi metsoparia, joista todennäköisesti iso osaa käyttää kyseistä soidinaluetta keväällä. Kuvaan 2 merkitty alue suositetaan säilytettävän ennallaan. Kuva 23. Metsojen soidinalue (punainen rajaus) Pesimälinnustoselvitys Saunamaan kaava-alueiden pesimälinnusto selvitettiin kattavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin keväällä ja kesällä Alueella tehtiin 16 päivän aikana kahdeksan kartoituslaskentaa. Lisäksi havaintoaineistoa kertyi lepakkoinventointien yhteydessä neljän päivän ajalta. Pesimätiheydet ovat varsin suuria, mikä johtuu hankealueen monipuolisista biotoopeista.

34 Kaavaluonnos 34 (57) Kuva 24. Linnustoselvityksen reviirikartat. Tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 53 lajin reviirit, joista valtaosa on hyvin tavallisia pesimälajeja. Lajistoon lukeutuu 15 huomionarvoista lajia: telkkä, pyy, riekko, teeri, metso, valkoviklo, rantasipi, kehrääjä, käenpiika, palokärki, pohjantikka, leppälintu, kivitasku, kuukkeli ja isokäpylintu. Näistä pyy, teeri, metso, kehrääjä, palokärki ja pohjantikka ovat EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja. Teeri, metso ja pohjantikka ovat myös telkän, valkoviklon, rantasipin, leppälinnun ja isokäpylinnun ohella Suomen erityisvastuulajeja Valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäviä (NT) ovat riekko, teeri, metso, rantasipi, käenpiika ja kuukkeli. Ainoa vaarantunut (VU) laji on kivitasku. Suurella osalla alueella pesivillä lajeilla on vastaavia elinympäristöjä runsaasti tutkimusalueen ulkopuolella, minkä vuoksi niitä ei tarvitse huomioida erityisesti hankkeessa. Vanhojen metsien suojelualueella esiintyy kuitenkin hyvin edustavaa ja vaateliasta lajistoa, kuten kuukkeli, pohjantikka, pyy ja kanahaukka sekä joukko muuta lajistoa, minkä vuoksi se on linnustollisesti arvokas alue. Kuvassa 5 esitetään

35 Kaavaluonnos (57) alue, joka tulisi jättää ennalleen tuulivoimapuiston suunnittelussa (Kuva 25). Mukana on myös metsojen soidinalue. Kuva 25. Linnustollisesti arvokas alue (punainen rajaus) Lintujen kevätmuuttoselvitys Kuva 26. Kevättarkkailun havaintopisteet. Takanevan havaintopiste on merkitty sinisellä ja Pohjoiskylä punaisella pallolla.

36 Kaavaluonnos 36 (57) Havainnointia tehtiin 1,5 kuukauden jaksolla ( ), jolloin saatiin hyvin kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Toukokuun puolivälistä eteenpäin näkyvä muutto olisi ollut vähäistä, joten lentoja olisi mahdollisesti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista (mehiläis- ja nuolihaukka). Tulosten valossa Pohjoiskylässä muutti selvästi enemmän lintuja, mikä johtunee siitä, että alueella on peltoja, joilla linnut levähtävät. Takaneva on karua aluetta, jossa ei ole muuttolinnuille levähdyspaikkoja. Isoista linnuista laulujoutsenia merkittiin suunnilleen saman verran molemmissa paikoissa, mutta käytännössä kaikkia muita suurikokoisia lintujen havaittiin enemmän Pohjoiskylässä. Kookkaita lintuja kuten hanhia, kurkia ja petolintuja havaittiin 15 päivänä aikana kohtalaisesti suhteessa havainnointiaikaan. Laulujoutsenia kirjattiin 347 yksilöä, joista 159 lensi Viiatin alueella riskikorkeudella, eli metrin korkeudella. Metsähanhista kertyi melko hyvää aineistoa, sillä seurannassa kirjattiin yhteensä 818 yksilöä, joista 588 havaittiin riskikorkeudella, eli metrin korkeudella. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 180 havaintotunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 89, mikä on pieni tai tavanomainen lukema sisämaassa keväällä. Seurannan perusteella suunnitellun tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaisen tai korkeintaan hieman keskimääräistä paremman muuttoreitin varrella. Metsähanhien ja kurkien suhteen muuttolukemat ovat varsin edustavia. Seurannassa lintujen liikehdintä suuntautui eniten koilliseen ja pohjoiseen. Aineiston perusteella kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueiden läpi jossain pisteessä, minkä vuoksi riskilentojen osuus (lentokorkeus metriä), on kohtalainen. Eri lajeja havaittiin Takanevalla 86 ja Pohjoiskylässä 92, joista kaikki ovat muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia: riekko, teeri, harmaapäätikka, palokärki, kivitasku, närhi, harakka, korppi ja punatulkku (Takaneva) sekä teeri, kesykyyhky, palokärki, käpytikka, pensastasku, kivitasku, sinitiainen, talitiainen, närhi, harakka, naakka, varis, korppi, varpunen ja keltasirkku (Pohjoiskylä). Lintujen syysmuuttoselvitys

37 Kaavaluonnos (57) Kuva 27. Syysseurannan havaintopisteet. Pahkavuoren havaintopiste on merkitty sinisellä ja Pohjoiskylä punaisella pallolla. Havainnointia tehtiin noin 1,5 kuukauden jaksolla ( ), jolloin saatiin kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Havainnoinnin jälkeen loka- ja marraskuussa näkyvä muutto olisi ollut hyvin vähäistä, joten lentoja olisi mahdollisesti kertynyt lähinnä laulujoutsenista, isokoskeloista, yksittäisistä kotkista, räkättirastaista ja vaelluslinnuista. Tulosten valossa Pohjoiskylällä havaittiin enemmän muuttavia ja kierteleviä lintuyksilöitä, sillä kyseessä on melko laajojen viljelysalueiden kokonaisuus, joka on tyypillisesti merkittävämpi linnuille kuin karut metsäalueet. Muuttavien lintumäärien ero havaintopaikkojen välillä ei ole kuitenkaan merkittävästi suurempi Pohjoiskylällä, sillä iso osa lennoista koski ruokailualueilta toiselle siirtyneitä naakkoja ja teeriä. Isoista linnuista päiväpetolintuja ja sepelkyyhkyjä kirjattiin enemmän Pohjoiskylässä, mutta kurkia nähtiin enemmän Pahkavuorella. Pahkavuorella lintujen liikehdintä suuntautui pääosin etelään ja lounaaseen. Havaintopaikalla oli näkyvyyttä erittäin laajasti, ja aineiston perusteella kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä. Riskilentojen osuus (lentokorkeus metriä) oli kuitenkin vain kohtalainen, sillä valtaosa linnuista muutti selvästi riskikorkeuden alapuolella. Pohjoiskylässä kirjattiin eniten lentoja etelään, lounaaseen ja länteen.

38 Kaavaluonnos 38 (57) Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa räkättirastaita merkittiin selvästi eniten ( yksilöä), mutta myös peippoja ( yks.) kirjattiin runsaasti. Viiden seuraavaksi runsaimman lajin lista muodostui seuraavaksi: naakka (6 944 yks.), punakylkirastas (6 603 yks.), sepelkyyhky (3 834 yks.), kurki (2 351 yks.) ja närhi (1 530 yks.). Nämä seitsemän lajia muodostivat peräti 86 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaista linnusta laulujoutsenia ja hanhia havaittiin niukasti, eikä seurannan nähty yhtään vesilintua syksyn aikana. Päiväpetolintuja havaittiin sen sijaan runsaasti, samoin sepelkyyhkyjä. Kurkia merkittiin kohtalaisesti. Seurannassa havaittiin yhteensä kookasta lintuyksilöä riskikorkeudella (lentokorkeus metriä) hankealueen yllä. Näistä suurimman määrän muodostivat sepelkyyhkyä ja kurkea. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 192 havaintotunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin olleen keskimäärin 351, mikä on suurehko tai suuri lukema sisämaassa. Viiatin tuulivoimapuistojen voidaan kuitenkin katsoa olevan melko tavanomaisen muuttoreitin varrella, mutta erityisesti päiväpetolintuja ja sepelkyyhkyjä muuttaa alueella runsaasti. Havaituista lajeista ovat kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia: teeri, metso, palokärki, punarinta, hömötiainen, töyhtötiainen, harakka, korppi ja osa kurjista (Pahkavuori) sekä teeri, huuhkaja, hiiripöllö, punarinta, hömötiainen, harakka, korppi, varpunen ja osa kanahaukoista, maakotkista, naakoista, variksista, viherpeipoista ja keltasirkuista (Pohjoiskylä).

39 Kaavaluonnos (57) 4.18 Kaava-alueiden ympärillä sijaitsevat luontokohteet Kuva 28. Luonnonsuojelualueet ja muut arvokohteet Hankealueella sijaitsee Pässinrämäkän alue (AMO100520), joka on vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Sama alue on osittain luontodirektiivin perusteella suojeltua (SCI) Natura-aluetta (FI ) ja on osittain yksityisessä omistuksessa olevalla luonnonsuojelualueella (YSA207144). Hankealueelta noin viisi kilometriä pohjoiseen on Isokorven lehtokorpi niminen alue (LHO100322), joka kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan. Alue on luontodirektiivin perusteella suojeltua (SCI) Natura-aluetta (FI ). Hankealueelta noin neljä kilometriä länteen on Kurpannevan aarnialue (SSO100299), joka on soidensuojeluohjelmassa. Sama alue on myös luontodirektiivin perusteella suojeltua (SCI) Natura-aluetta (FI ). Hankealueelta noin viisi kilometriä kaakkoon on yksityisellä maalla oleva luonnonsuojelualue: Selkäsaarenneva 1 (YSA206916). Hankealuetta lähin kansallisesti tärkeä lintualue (FINIBA) on Kainastonneva, , joka sijaitsee Norinkylän eteläpuolella, noin neljä kilometriä hankealueelta lounaaseen.

40 Kaavaluonnos 40 (57) Hankealueelta on etäisyyttä lähimpään kansainvälisesti arvokkaaseen lintualueeseen (IBA) yli 45 kilometriä Harjut ja kallioalueet 4.20 Riistatalous Hankealueelta noin seitsemän kilometriä luoteeseen on Haapalankankaan alue (HSO100091), joka on harjujensuojeluohjelmassa. Lähimmät arvokkaat kallioalueet ovat Juonenvuori (KAO100016) ja Iso Karhuvuori (KAO100018) hankealueen koillispuolella noin 6 ja 8 kilometriä hankealueesta. Aluetta käytetään metsästämiseen Lentoasemien lentoesteiden korkeusrajoitusalueet Hankealueelta on matkaa Seinäjoen lentokentälle noin 36 kilometriä ja Kauhajoen lentokentälle noin 18 kilometriä. Näiden kenttien esterajoituspinnat eivät rajoita kaava-alueen tuulivoimaloiden korkeutta. Hankevastaava on pyytänyt lausunnon lentoesteistä Finavialta. Niiden perusteella hankevastaava on hakenut Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta luvan lentoesteiden pystyttämiseen. Lupa on myönnetty Pääesikunta ottaa kantaa kaava-alueen tuulivoimaloiden tutkavaikutuksiin tai niiden lisäselvityksiin kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa. 5 Osallistuminen ja vuorovaikutus 5.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa kantaan kaavojen valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavoista mielipiteensä (MRL 62 ) MRL 62 mukaan osallisia ovat kaava-alueiden ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavat saattavat huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset Kaavojen vaikutusalueen asukkaat Kaava-alueiden maanomistajat Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Kurikan kaupunki Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kurikan Vesihuolto Oy Kurikan kaupungin lautakunnat Teuvan kunta Kunnanvaltuusto

41 Kaavaluonnos (57) Kunnanhallitus Teuvan vesihuoltolaitos Teuvan kunnan lautakunnat Naapurikunnat Teuvan kunta Närpiön kaupunki Kurikan kaupunki Kauhajoen kaupunki Karijoen kunta Kristiinankaupunki Kurikan Kaupunki Ilmajoen kunta Laihian kunta Maalahden kunta Närpiön kaupunki Teuvan kunta Kauhajoen kaupunki Jalasjärven kunta Viranomaiset Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Museovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintokeskus AVI Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Finavia Puolustusvoimat Yritykset ja yhteisöt Anvia Oy Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy Fortum Oyj Metsänhoitoyhdistys (Teuva, Kurikka) Metsästysseurat (Teuva, Kurikka) Riistanhoitoyhdistys (Teuva, Kurikka) Kurikan yrittäjät ry/ Teuvan yrittäjät ry Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt 5.2 Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavojen laatimisvaiheen aineisto (kaavaluonnos) sekä kaavaehdotukset asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä. Nähtävilläoloaikoina osalliset voivat esittää mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta. Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään nähtävilläoloaikana lausunnot niiltä päättäviltä toimielimiltä (lautakunnat) ja viranomaisilta, joiden toimialaan kaavoituksella voi vaikuttaa. Tarvittaessa järjestetään suunnittelu- ja viranomaiskokouksia. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.