Oppilaan sisäilmailmoitus

Transkriptio

1 Oppilaan sisäilmailmoitus Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys pilottihanke lukuvuosi Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden julkaisuja 2/2016 Piritta Hirvonen vs. terveystarkastaja Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys

2 Sivu 1 Esipuhe Koulujen sisäilmaongelmia selvitellessä yleisin ongelma on epätietoisuus oppilaiden kokeman oireilun laadusta ja määrästä. Yhteistyötä on hiottu kouluterveydenhuollon ja terveysvalvonnan välillä, mutta varsinaista työvälinettä tai yhteistä toimintatapaa tiedon keräämiseen ei ole ollut. Joskus hyvät ideat syntyvät vahingossa, joten suurin kiitos kuuluu kollegalleni Susanna Hellbergille. Yhteisistä aivoriihistämme syntyi hyväksi koettu työkalu. Kiitos myös kouluterveydenhuollon puolelta Merja Parkkiselle, joka uskoi ideaamme ja toimi linkkinä kouluterveydenhoitajien suuntaan ollen apuna mm. koulutuksen järjestämisessä. Suuri kiitos myös Tapani Kalsille, joka koosti koulutusmateriaalin ja järjesti vaikeasta aiheesta hyvän koulutuksen. Ja viimeisimpänä, mutta ei vähäisempänä, kiitos kouluterveydenhoitajille oppilaan sisäilmailmoituksen positiivisesta vastaan otosta ja aktiivisesta käytöstä. Toivon suuresti, että saimme yhdessä aikaiseksi työkalun, josta on apua jatkossa sisäilmaongelmien selvittämisessä. Päiväys Piritta Hirvonen

3 Sivu 2 Sisällys 1 Johdanto Taustaa koulujen sisäilmaongelmien käsittelyyn Koulutarkastukset Sisäilmatyöryhmätoiminta Kouluterveydenhoitajien koulutus Oppilaan sisäilmoituksen käyttö Lukuvuoden yhteenveto tehdyistä ilmoituksista Käyttökokemukset syyslukukausi Käyttökokemukset kevätlukukausi Muiden käyttökokemuksia Pohdintaa ja kehittämisideoita Oppilaan sisäilmailmoituksen täyttäminen sähköisesti Sisäilmailmoituksen käyttökokeilu päiväkotilapsille THL:n kouluterveyskyselyn tietojen hyödyntäminen Yhteenveto LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Oppilaan sisäilmailmoitus Ohje oppilaan sisäilmailmoituksen käyttämiseen Toimintamalli koulun sisäilmaoireilusta oppilaiden osalta Päiväkotilasten sisäilmailmoitus

4 Sivu 3 1 Johdanto Koulujen kosteus- ja homeongelmat ovat puhuttaneet ympäri Suomea jo vuosia. Sisäilmaan liittyvät ongelmat havaitaan yleensä siitä, kun tilojen käyttäjät alkavat oireilla ja oireilun koetaan helpottavan viikonloppujen ja lomien aikana, mutta palaavan jälleen rakennukseen takaisin tultaessa. Ongelmat yleistetään helposti homeen aiheuttamiksi, vaikka sisäympäristössä on paljon muitakin tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa oireilua. Syy-seuraussuhteen todentaminen oireilua aiheuttavaan tekijään on usein vaikea todentaa (Meklin ym. 2008) tai oireilua voi voimistaa jotkin muut tekijät, jolloin puhutaan monitekijäisestä ongelmasta (Lahtinen ym. 2008). Kosteus- ja homevaurioihin sekä muihin sisäilmaongelmiin liittyvää tietoa löytyy paljon mm. Sisäilmayhdistyksen ( hometalkoiden ( Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ( sekä Hengitysliiton ( internetsivuilta. Sivuille on kerätty paljon yleistietoa sekä ohjeita ja oppaita sisäilmaongelmiin liittyen. Uutisoinnissa home- ja kosteusvauriot ovat koko ajan esillä. Viimeisimpänä uutisotsikoissa ovat loistaneet Yle Uutisten keräämän kyselyaineiston tulokset Suomen homekouluista. Kysely toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen kanssa. Kyselyn tulosten perusteella on koostettu homekoulukone (Tebest ym. 2016), sekä kartta Suomen homekoulujen sijainneista (Ranta 2016). Sisäilmaongelmia vaikuttaisi olevan joka puolella Suomea, mutta ongelmien vakavuutta, vaurioiden/ongelmien laajuutta kyselyn perusteella ei voida arvioida. Sisäilmaongelmat ovat aina rakennus- ja tapauskohtaisia. Asioiden yleistämisen sijaan havaittujen sisäilmaongelmien syyt tulee selvittää, jolloin saadaan varmuus, onko kyse home- tai kosteusvauriosta tai jostain muusta sisäilmaongelmasta. Koulujen sisäilmaongelmat nousevat esille usein lääkärin vastaanotolla erityisesti työntekijöiden puolelta. Työterveyshuollon on todettu selvittävän sisäilman aiheuttamaa oireilua kouluterveydenhuoltoa useammin (Nironen 2016). Kyselyn tulokset kertovat osaltaan sisäilmaongelmien sel-

5 Sivu 4 vittämisen vaikeudesta sekä suurimman käyttäjäryhmän, oppilaiden, kokeman oireilun selvittämisen haasteellisuudesta. Yhteistyö on tärkeässä asemassa toimijoiden välillä, mutta jos käytössä ei ole tietojen keräämiseen apuvälinettä tai järjestelmää, koetun oireilun todellista määrää on vaikea arvioida. Patistelu yhteistyön lisäämiseen ei pelkästään riitä, vaan tietojen keräämistä varten tarvitaan vastaavanlaisen järjestelmän luontia kuin työterveyshuollossa. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys ja Joensuun kouluterveydenhuollon yhteistyön tuloksena päätettiin kokeilla pilottihankkeena oppilaiden sisäilmailmoituksen toimivuutta lukuvuonna Koulutarkastuksia varten jaettuun verkkoon luotu K:asema mahdollisti yhteisen tietojen tallennuspaikan, joten aiempi käyttäjäkyselylomake muokattiin oppilaan sisäilmailmoitukseksi, joka toimisi seurannan työkaluna oppilaiden kokemien oireiden keräämisessä. Ilmoituslomakkeen käyttöönottoa varten järjestettiin koulutustilaisuus, jotta lomake saataisiin aktiiviseen koekäyttöön. 2 Taustaa koulujen sisäilmaongelmien käsittelyyn Koulujen sisäilmaongelmien selvittelyä ja kuntotutkimuksien tekemistä varten on vuosien varrella julkaistu useampia oppaita ja ohjeita. Ennen rakennukseen tehtäviä kuntotutkimuksia painotetaan yleiskuvan muodostamisen tärkeyttä tekemällä tilojen käyttäjien haastatteluita ja käyttäjäkyselyitä niin esimiehille, henkilökunnalle kuin terveydenhoitajille (Jokiranta ym ja Lahtinen ym. 2008). Myös korjaustoimien jälkeen suositellaan tehtäväksi kyselyitä, koska niiden avulla voidaan selvittää, onko tehdyistä korjaustoimista ollut hyötyä. Oppilaille käyttäjäkyselyitä ei yleensä tehdä. (Asikainen ym. 2008). Oppilaiden osalta seurantaa kehotetaan tehtäväksi opettajan tai kouluterveydenhoitajan puolelta, joiden tulisi kiinnittää huomiota sairaspoissaoloihin tai erityisesti hengitystieoireiden lisääntymiseen (Sisäilmayhdistys, 2005). Oppilaille suunnattuja laajempia oirekyselyjä on tehty Suomessa vuodesta 1990 lähtien. Kysely toteutetaan yleensä koko koulun oppilaille ja se vaatii vielä tällä hetkellä tuekseen vertailukoululle

6 Sivu 5 tehtävän yhtäaikaisen kyselyn. Kyselyä on kehitetty vuosien aikana ja viimeisimpänä uudistuksena on kyselyn sähköistäminen sekä vertailuaineiston kerääminen. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos). Tavoitteiden asettaminen on yhtä merkittävä lopputuloksen onnistumisen osalta kuin ongelman määrittely. Hyvinvointia kuvaavana tavoitteena voidaan pitää esim. oireiden vähentymistä. Kaikkien oireet eivät kuitenkaan häviä korjaustoimista huolimatta. Sisäilmaongelmia käsitellessä täytyykin muistaa, että tilojen käyttäjien kokema subjektiivinen riski on kokijalleen aina todellinen, jolloin huolestuneisuus vaikuttaa sitä kasvattavasti. Tämän vuoksi koettuja oireita ei saa milloinkaan vähätellä (Lahtinen ym. 2008). Itä-Suomen aluehallintovirasto lähestyi keväällä 2015 toimialueensa kuntia kirjeellä Sisäilmaongelman käsittely koulurakennuksissa. Kirjeellä haluttiin muistuttaa eri toimijoiden rooleista ja velvollisuuksista, suositella moniammatillisen sisäilmatyöryhmän toiminnan järjestämisestä sekä yhteistyön ja viestinnän parantamisesta. (Ahonen ym. 2015). 2.1 Koulutarkastukset Kouluja ja opiskeluympäristöä on tarkastettu monien eri toimijoiden puolelta, mutta toisten keräämien tietojen hyödyntäminen on ollut vähäistä. Tarkastuksissa on usein keskitytty vain todettuihin ongelmiin, eikä niinkään niiden ennaltaehkäisyyn. Yhteistyön merkitystä kouluterveydenhuollon, terveydensuojeluviranomaisen sekä muiden kouluympäristö turvallisuudesta ja terveellisyydestä vastaavien tahojen välillä korostetaan joka puolelta koko ajan (Hietanen-Peltola, 2015). Varsinaisia vakiintuneita toimintatapoja tai työkaluja yhteistyön toteuttamiseen ja vastuunjakoon ei ole ollut käytössä (Homepakolaiset ry, 2015). Valtioneuvoston asetuksen (VNA 338/2011) myötä koulujen terveellisyyden ja turvallisuuden arvioimiseksi toteutetaan kolmen vuoden välein tehtävät monialaiset koulutarkastukset. Koulutarkastukseen osallistuvien tahojen roolien selventämiseksi sekä tarkastuksen toteuttamiseen on

7 Sivu 6 laadittu oma opas Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos - Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen. Joensuun kouluissa monialaisten tarkastusten tekeminen aloitettiin vuonna Tarkastusten toteuttamiseksi sekä tietojen keräämiseksi luotiin yhteinen K:asema, jonka koulukohtaisiin kansioihin tallennettiin kaikki koulua koskeva oleellinen tieto tarkastukseen osallistuvilta tahoilta. Kansioihin vietiin mm. kuntotutkimusraportteja, terveystarkastajan tarkastuskertomuksia, työsuojelutarkastus asiakirjoja, kouluterveyskyselyiden tuloksia jne. Oppilaiden kouluterveyskysely sisältää mm. fysikaalisten työolojen sekä oppilaan kokeman terveydentilan arviointia. Kyselyssä käydään läpi näin ollen samoja asioita kuin monialaisissa koulutarkastuksissa. Kyselyt toteutetaan joka toinen vuosi 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille (Kouluterveyskysely). 2.2 Sisäilmatyöryhmätoiminta Kaikki rakennusten sisäilmaongelmat eivät aiheudu homeesta ja sen vuoksi olisikin parempi kääntää keskustelu sisäilmaongelmien selvittämiseen. Ongelmien kokonaisvaltainen ratkaiseminen ja korjaaminen voi olla hankalaa, aikaa vievää sekä vaatia monen asiantuntijatahon yhteistyötä. Selvitystyön helpottamiseksi kunnat ovatkin perustaneet sisäilmatyöryhmiä, joissa ongelmien käsittelystä vastaa moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Sisäilmatyöryhmän etuna on ongelman useampi katselunäkökulma sekä kokonaisvaltainen ongelman käsittely. Kuntaliitto on pyrkinyt auttamaan ohjeistuksellaan yhteistyön rakentamiseen ja opastamaan ongelmien suunnitelmalliseen ratkaisemiseen. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää eri intressien ja ammattiryhmäkohtaisten työskentelytapojen yhteen sovittamista, eri toimijoiden roolien selkeyttämistä ja yhteisen tavoitteen löytämistä. (Kuntaliitto 2010). Jokainen sisäilmatyöryhmä toimii sille sopivalla tavalla, joten ei ole olemassa yhtä ja ainutta toimivaa mallia. Sisäilmatyöryhmässä eri toimijoiden on tiedettävä omat vastuunsa sekä velvollisuutensa ongelmien selvittelyssä, koska vain tällä tavalla voidaan muodostaa kokonaiskuva tilanteesta ja pyrkiä ratkaisemaan ongelmat niiden todellisessa laajuudessa.

8 Sivu 7 Joensuun kaupungin sisäilmatyöryhmä on toiminut järjestelmällisesti ja säännöllisesti jo 1990 luvun alusta lähtien. Terveystarkastajat ovat olleet ryhmän toiminnassa mukana asiantuntijoina heti alusta alkaen. Sisäilmatyöryhmä on koostanut Joensuun kaupungille toimintaohjeet sisäilmaongelmien käsittelyä varten, jotta sisäilmaongelmien käsittely olisi yhdenmukaista, selkeää ja käytössä olisi toimintaohjeet niin työntekijälle, esimiehelle sekä muille yhteistyötahoille. Ohjeistus on kuitenkin suunnattu vain työpaikkojen sisäilmaongelmien käsittelyyn. Joten vaikka koulu onkin kaikille käyttäjilleen niin sanottu työpaikka, ei oppilaiden ääni nouse suoranaisesti kuuluviin tämän järjestelmän kautta. Toimintaohjeissa kerrotaan: - eri toimijoiden tehtävät ja vastuut sisäilmaprosessissa, - ohjeistetaan kuinka jokainen voi itse omilla toimilla edesauttaa hyvän sisäilman turvaamista, - ohjeet sisäilmailmoituksen tekemiseen, - toimintamalli sisäilmaongelman selvitystyöstä, - viestintä sisäilmaprosessissa, - ohjeet tilojen käyttäjille siivottavuuden ja sisäilmanlaadun parantamiseksi, - sisäilmailmoituslomake sekä - prosessikaavioita sisäilmaongelmien selvittämisestä niin yleisellä tasolla kuin toimijatahoittain. (Joensuun kaupungin toimintaohjeet sisäilmaongelmissa). Terveydensuojelulain mukaisesti koulujen ja oppilaitosten terveydellisten tilojen valvonta oppilaiden käyttämien tilojen osalta kuuluu terveydensuojeluviranomaiselle. Sisäilmatyöryhmässä terveystarkastaja toimii yleensä asiantuntijana, jonka tehtävänä on antaa ohjeita tai tarvittaessa määräyksiä terveyshaittaa aiheuttavien epäkohtien tutkimiseksi, korjaamiseksi ja poistamiseksi. Kouluterveydenhuolto huolehtii koululaisten terveydentilaan liittyvistä asioista. Yhteistyön merkitys terveydensuojeluviranomaisen ja kouluterveydenhuollon välillä korostuukin arvioitaessa sisäilmaongelman mahdollista vaikutusta oppilaiden terveyteen.

9 Sivu 8 3 Kouluterveydenhoitajien koulutus Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden tekemän oppilaille suunnatun käyttäjäkyselyn myötä haluttiin kokeilla lomakkeen toimivuutta oppilaiden sisäilmailmoituksena (liite 1). Lomakkeen käyttöönotto vaati tuekseen kouluterveydenhoitajien kouluttamisen huonosta sisäilmasta koetun oireilun tunnistamiseen, sisäilmaongelmien käsittelyprosesseihin sekä kouluterveydenhoitajan rooliin epäiltäessä sisäilmaongelmaa. Koulutus päätettiin järjestää, kun saimme yksikköömme kesäharjoittelijaksi lääketieteen lisensiaatti Tapani Kalsin. Kalsi kokosi koulutusaineiston Sisäilmaongelmat koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kannalta, jonka pohjalta kouluterveydenhoitajille pidettiin heti syyslukukauden 2015 alussa koulutustilaisuus. Neljän tunnin koulutukseen osallistuivat kaikki Joensuun alueen kouluterveydenhoitajat, heidän esimies (osastonhoitaja, joka vastaa myös koulutarkastusten järjestämisestä) sekä kaksi koululääkäriä. Kouluttajana toimi Tapani Kalsi ja oppilaiden sisäilmailmoituksen käyttöä opasti terveystarkastaja Piritta Hirvonen. Koulutuksen tavoitteena oli: - Perehdyttää kouluterveydenhuollon edustajia o koulujen sisäilmaongelmiin o terveydenhuollon toimintaan ja tehtäviin sisäilmaongelmia epäiltäessä o tunnistamaan sisäilmaongelmien aiheuttamat tyypilliset terveyshaitat - Oppilaan sisäilmailmoituksen käyttö o jokainen täytetty ilmoitus toimii ilmoituksena mahdollisista koulujen sisäilmaongelmien aiheuttamasta terveyshaitasta o ilmoituksen täyttäjän ei tarvitse arvioida syy-seuraussuhdetta tai vaurion olemassaoloa, pelkkä täyttäjän tai oppilaan/vanhemman epäilys riittää - Lisätä yhteydenpitoa kouluterveydenhuollon ja ympäristöterveyden välillä. (Kalsi 2015). Koulutuksen sisältö: 1. Johdanto sisäilmaongelmiin 2. Kosteus- ja homeongelmat terveyshaitan aiheuttajana

10 Sivu 9 3. Oppilaan sisäilmailmoituksen käyttö: yhteistyö kouluterveydenhuollon ja ympäristöterveyden välillä 4. Oireileva lapsi vastaanotolla 5. Toimintaketju epäiltäessä sisäilmaongelmia 6. Kosteus- ja homevaurioiden teknisistä ja mikrobiologisista selvittelyistä (Kalsi 2015). Koulutuksen lopuksi harjoiteltiin oppilaan sisäilmailmoituksen käyttöä, jotta mahdollisiin epäselviin kohtiin ja tarkentaviin kysymyksiin voitaisiin vastata saman tien. Lomakkeen täyttö herätti hyviä kysymyksiä mm. tietojen tallentamisesta sekä ilmoituskäytännöistä, kun ilmoituksia on tullut useita. Koulutuksen jälkeen kirjoitettiinkin tarkentava ohje lomakkeen käyttöön, koska se koettiin tarpeelliseksi (liite 2). 4 Oppilaan sisäilmoituksen käyttö Pilottihankkeen tarkoituksena oli saada kouluterveydenhoitajille työkalu, jonka avulla saataisiin todellinen kuva oireilevien oppilaiden määrästä. Vaikka oppilaiden oirekyselyitä (mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) on ollut mahdollista käyttää jo vuosikymmenten ajan, otetaan ne yleensä käyttöön vasta siinä vaiheessa, kun ongelma on edennyt jo pitkälle ja oireilua on tilojen käyttäjillä ollut jo vuosien ajan. Nyt koekäytössä ollut oppilaan sisäilmailmoitus toimii täten seurannan työkaluna. Samalla lomakkeella voidaan tarvittaessa tehdä oppilaille käyttäjäkysely ja verrata näin sisäilmailmoituksien tietoja käyttäjäkyselyssä esille nousseisiin seikkoihin. 4.1 Lukuvuoden yhteenveto tehdyistä ilmoituksista Oppilaan sisäilmailmoituksia täytettiin syyslukukauden aikana yhteensä 56 kpl yhdessätoista eri koulussa. Ilmoitusten määrä vaihteli yhdestä yhdeksääntoista. Kevätlukukaudella 2016 ilmoituksia kirjattiin yhteensä 51 kpl ja tehtyjen ilmoitusten lukumäärä kouluittain vaihteli yhden ja kahdenkymmenen kahden välillä. Katso taulukko 1.

11 Sivu 10 Taulukko 1. Lukuvuonna tehdyt oppilaiden sisäilmailmoitukset. Sisäilmailmoituksia Syksy 2015 Kevät 2016 Yksittäisiä ilmoituksia 6 koulua 1 koulu 2-9 ilmoitusta 3 koulua 7 koulua yli 10 ilmoitusta 2 koulua 1 koulu Yhteensä 11 koulua 9 koulua 4.2 Käyttökokemukset syyslukukausi 2015 Lomakkeen käytöstä kerättiin käyttökokemuksia joulukuussa 2015, kun sisäilmailmoitus oli ollut käytössä syyslukukauden ajan. Palautetta saatiin yhteensä neljältä eri kouluterveydenhoitajalta, joista osa toimii useammalla koululla: - Oppilaan sisäilmailmoitus on koettu hyväksi työvälineeksi, jota on helppo käyttää. - Se on toiminut hyvänä muistilistana ja samalla hyvänä keskustelupohjana oppilaan kokeman sisäilmaoireilun selvittelyssä. - Kysymykset on koettu selkeiksi ja niitä on ollut sopivasti. - Lomaketta on annettu tarvittaessa myös kotiin vietäväksi, jolloin ilmoitus on täytetty vanhempien kanssa ja palautettu kouluterveydenhoitajalle. - Lomakkeen käyttö ei ole koettu lisänneen kouluterveydenhoitajan työmäärää vaan ennemminkin sen on koettu helpottavan työtä ja selventävän koetun oireilun määrää. 4.3 Käyttökokemukset kevätlukukausi 2016 Lomakkeen käytöstä kerättiin kokemuksia kouluterveydenhoitajien TYHY-päivän yhteydessä, joka pidettiin Muutama palaute saatiin myös aiemmin samalla viikolla lähetetyn sähköpostin kautta: - Lomakkeen käytön on koettu selkeyttävän oireilevien määrää, aikaisempaan mutu-tuntumaan verrattuna. - Työvälineenä se on ollut helppo, nopea ja selkeä sekä sopivan pituinen. Ei tarvetta enää omille listoille.

12 Sivu 11 - Lomake on ollut mukava täyttää yhdessä vanhempien kanssa ja se on myös helppo antaa kotiin täytettäväksi. - Kaikki oleelliset kysymykset löytyvät. - Lomakkeen käytön kautta oppilaiden oireilu otetaan vakavasti ja asiaan puututaan (oppilaiden ja vanhempien kokemus). - Vanhemmat ovat kokeneet lomakkeen käytön hyvänä asiana. - Kouluterveydenhoitaja on tullut paremmin tietoiseksi koulun sisäilmaoireilusta. - Yhteistyön lisääntyminen terveydenhoitajan, terveystarkastajan ja koulun välillä on pidetty hyvänä suuntana. - Syksyllä pidetty koulutus koettiin tärkeänä, koska muuten lomakkeen käyttöönotto olisi saattanut jäädä tekemättä. Koulutuksessa tuotiin esille lomakkeen tarkoitus, käyttö sekä jatkotoimet, kun ilmoituksia tehty paljon. 4.4 Muiden käyttökokemuksia Koulujen sisäilmaongelmia on käsitelty Joensuun kaupungin sisäilmatyöryhmässä vuosien ajan, mutta käytössä ei ole ollut mitään varsinaista järjestelmää, jonka perusteella oppilaiden kokemien oireiden todellista määrää olisi voitu arvioida. Aiemmin oppilaiden kokemaa oireilua on arvioitu terveystarkastajille tulleiden ilmoitusten perusteella sekä rehtorien ja kouluterveydenhoitajien tekemien ilmoitusten kautta. Käytännössä nämä ovat olleet melko usein vain yksittäisiä ilmoituksia aktiivisten oppilaiden vanhemmilta. Kouluterveydenhoitajien näkemystä oppilaiden kokemien oireiden määrästä ja laadusta on kyselty tarvittaessa. Saatuja tietoja on käsitelty aina nimettöminä. Sisäilmailmoituksen käyttöönoton jälkeen terveystarkastajan on ollut helppo kerätä oireilua koskevat tiedot K:asemalta koulukohtaisista kansioista. Oppilaiden kokemaa oireilua on voitu arvioida tulleiden ilmoitusten perusteella vastaavalla tavalla kuin työntekijöiden tekemiä sisäilmailmoituksia ja työterveyshuollossa käyntejä. Sisäilmatyöryhmän näkemyksen perusteella oppilaiden sisäilmailmoitus on tuonut koulussa koetun oireilun konkreettisesti näkyville.

13 Sivu 12 Palautetta saatiin myös muutaman koulun rehtorilta, joiden oppilailta on tullut useampia ilmoituksia lukuvuoden aikana. Rehtoreille sisäilmailmoitus ei näyttäydy samanlaisena työvälineenä, kuten terveydenhoitajille. Järjestelmä koettiin kuitenkin positiivisena asiana erityisesti, jos se sähköistetään, koska tällöin sieltä voidaan saada tilastoja ja yhteenvetoja. 5 Pohdintaa ja kehittämisideoita Saatujen palautteiden perusteella sisäilmailmoitus on koettu tarpeelliseksi ja hyväksi työkaluksi arvioitaessa oppilaiden mahdollisesti sisäilmaan liittyviä oireita. Se ei kuitenkaan voi toimia yksin, vaan tarvitsee aina tuekseen niin tiloissa työskentelevien työntekijöiden sisäilmaan liittyviä prosesseja kuin rakennukseen kohdistettuja tutkimuksia. Lomakkeen tarkoituksena onkin tuoda myös koulun suurimman käyttäjäryhmän ääni kuuluviin ja olla avuksi sisäilmaongelmien selvittelyssä. Vaikka lapset ovatkin lapsia, eivätkä osaa välttämättä tuoda havaintojaan ja kokemuksiaan samalla tavalla esille kuin aikuiset, he havainnoivat ympäristöään yhtä lailla, ja että juuri se erilainen katselukulma asioihin voi olla joskus hyvinkin tärkeässä asemassa. 5.1 Oppilaan sisäilmailmoituksen täyttäminen sähköisesti Lukuvuosi osoitti sisäilmailmoituksen tarpeen oppilaiden kokemusten keräämiseen huonoon sisäilmaan liittyvien oireiden osalta. Yli sata täytettyä sisäilmailmoitusta kymmenessä kuukaudessa vaatii kuitenkin sen, että tietojen koontia on jatkossa helpotettava. Yhteenvetoja tarvitaan mm. koulutarkastusten etukäteis-/seurantatietoina, sisäilmatyöryhmän kokouksissa tai muuten kartoittaessa koulun olosuhteita. Tämä tarkoittaa lomakkeen täyttämistä ja tallentamista sähköisessä järjestelmässä, jossa on myös helppo tehdä yhteenvetoraportteja ja tarvittaessa myös vertailuja. Webropol-ohjelmaa käytetään valtakunnallisesti paljon mm. erilaisten kyselyiden tekoon, joten oppilaiden sisäilmailmoituksen täyttäminen ja tietojen tallentaminen tapahtuu jatkossa siellä. Paperilomake jätetään sähköisen järjestelmän rinnalle, jotta lomakkeen voi edelleen antaa tarvitta-

14 Sivu 13 essa kotiin täytettäväksi. Kouluterveydenhoitajan tehtävänä on täyttää ilmoitus sähköisesti, jolloin tiedot tallentuvat automaattisesti suoraan järjestelmään ja tehdystä ilmoituksesta tulee viesti terveystarkastajan sähköpostiin. Tiedostojen tallentaminen K:asemalle jää näin kouluterveydenhoitajalta pois, mutta siirtyy terveystarkastajan tehtäväksi. Terveystarkastaja pystyy tekemään webropol-ohjelmassa yhteenvetoja ja raportteja sekä vertailemaan haluttuja muuttujia sisäilmailmoituksen tietojen pohjalta määritteleminään ajanjaksoina. Tietoja voidaan käyttää mm. koulutarkastusten seurantatietoina tai sisäilmatyöryhmän kokouksissa. Oppilaan sisäilmailmoituksen toimintamalli sekä asian eteneminen on esitetty liitteessä 3. Webropol-ohjelmassa tehtävä oppilaan sisäilmailmoitus mahdollistaa käytännön laajentamisen koko maakuntaa koskevaksi. Syy pilottihankkeen toteuttamisessa vain Joensuun alueen kouluissa oli juuri yhteisen järjestelmän puuttuminen terveystarkastajien ja kouluterveydenhuollon välillä muualla maakunnassa. Joensuussa tietojen tallentaminen mahdollistui koulutarkastuksia varten tehdylle K:asemalle, jossa jokaiselle koululle on luotu oma kansio. Linkki webropol-ilmoitukseen tallennetaan K:asemalla kansioon A ohjeet sekä L:asemalla Thoit-kansioon, jonne opiskelijaterveydenhuollon/neuvolan terveydenhoitajilla on pääsy. Opastus sähköisen lomakkeen käyttöön voidaan järjestää koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon koulutuksen yhteydessä Haasteeksi jää edelleen se, että kaikilla kouluilla ei ole olemassa enää sairasvastaanottoa, joten pitkäaikaiset sairastamiset hoidetaan terveysasemien kautta. Sen vuoksi kaikki oireilut eivät tule välttämättä terveydenhoitajankaan tietoon. Olisikin äärimmäisen tärkeää, että terveysasemilla ohjattaisiin lasten vanhempia ottamaan yhteyttä myös koulun omaan terveydenhoitajaan vastaanottokäynnin jälkeen. Oppilaan sisäilmailmoituksen täyttämisen yhteydessä kouluterveydenhoitaja voi tehdä tarkentavia kysymyksiä varmentaakseen oireilun liittymisen kouluun. Hyvällä yhteistyöllä ja järjestelmän aktiivisella käytöllä oppilaiden oppimisympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä voidaan arvioida yhä luotettavammin aikaisemman mutu-tuntuman tai aktiivisten vanhempien tekemien palautteiden sijaan.

15 Sivu Sisäilmailmoituksen käyttökokeilu päiväkotilapsille Sisäilmaongelmia on yhtä lailla niin kouluissa kuin päiväkodeissakin. Pienten lasten huonoon sisäilmaan liittyvien oireiden yhdistäminen päiväkotiin on koettu haasteelliseksi erityisesti sen vuoksi, ettei ole käytössä samanlaista järjestelmää kuin oppilailla kouluterveydenhuolto. Tiedot lasten oireiluista ovat tähän saakka välittyneet lähinnä vanhempien, henkilökunnan tai päiväkodin johtajan tekemien epäilyilmoitusten kautta. Silloin tällöin myös lääkärit ovat tiedustelleet voiko lapsen oireilu liittyä päivähoitopaikkaan, jos saman päiväkodin lapsia on vieraillut vastaanotolla tiheään. Samassa päivähoitopaikassa olevat lapset voivat käydä eri neuvoloissa, joten tieto ei välity samalla tavoin kuin koulun oman terveydenhoitajan luona käydessä. Neuvolasta ei ole myöskään ollut yhteistyölinkkiä ympäristöterveydenhuoltoon, joten tiedot eivät ole välittyneet myöskään terveystarkastajille, joille päiväkodin terveydellisten olojen valvonta terveydensuojelulain mukaan kuuluu. Päiväkoti-ikäisten lasten oireilun määrää on sen vuoksi ollut hyvin hankala arvioida. Oppilaiden sisäilmailmoituksen käytöstä saadut hyvät käyttökokemukset mahdollistavat pilottihankkeen kokeilua myös päiväkoti-ikäisille. Sisäilmailmoitus on muotoiltu päiväkotilasten käyttöön sopivaksi (liite 4) ja käyttö tapahtuisi samalla tavalla sähköisenä webropol-ilmoituksena kuin oppilailla. Ilmoitus täytetään ja tallennetaan neuvolakäynnin yhteydessä, jolloin tieto välittyy suoraan terveystarkastajan sähköpostiin. Ilmoitus täytetään nimettömänä ilman lapsen henkilötietoja. Potilastietojärjestelmään tehdään kuitenkin merkintä, että ilmoitus on täytetty neuvolakäynnin yhteydessä. 5.3 THL:n kouluterveyskyselyn tietojen hyödyntäminen Valtakunnallisten kouluterveyskyselyiden tuloksia voidaan hyödyntää paremmin mm. koulutarkastusten pohjatietoina, sisäilmatyöryhmässä käsitellessä koulujen sisäilmaongelmia sekä arvioitaessa rakennuksen soveltuvuutta kyseiseen käyttötarkoitukseen ja käyttäjämääriin nähden. Vanhojen koulurakennusten soveltuvuus uusille opetusjärjestelyille ei ole itsestään selvyys, mm. yhdistetyt oppitunnit, isommat ryhmät, eriytetyt pienryhmätilat käytäville yhdessä painovoimaisen

16 Sivu 15 tai alimitoitetun ilmanvaihdon kanssa. Luokkakokojen kasvattaminen voidaan kokea mm. tilojen ahtautena, melun lisääntymisenä sekä ilmanvaihdon riittämättömyytenä. Kyselyiden koulun fyysisiin työoloihin liittyviä koulukohtaisia vastauksia voitaisiin mm. verrata aikaisempien vuosien vastauksiin tai valtakunnallisiin vastauksiin. Tuloksista voi nousta esiin mahdollinen tuleva sisäilmaongelma. Fyysisten työolojen vastausten perusteella voidaan päästä kiinni täten jo ennakoivasti epäkohtiin, ennen kuin tilanne pääsee muuttumaan ongelmaksi. Ennalta ehkäisevä toiminta on oltava se suunta, johon rakennusten ylläpidossa tulee päästä tulipalojen sammuttamisen sijaan. 6 Yhteenveto Sisäilmaongelmien selvittäminen kouluissa on koettu vaikeaksi, koska oppilaiden kokeman oireilun laatua ja määrää ei ole voitu kunnolla arvioida. Kouluterveydenhuolto sekä terveystarkastajat ovat olleet paljon oppilaiden vanhempien kautta saatujen tietojen varassa. Oppilaiden oireilun osalta käytössä ei ole ollut järjestelmää, jonka kautta todellinen oireilun määrä tulisi esiin, toisin kuin esimerkiksi työntekijöiden osalta tämä tieto on työterveyshuollon kautta saatavissa. Monialaisten koulutarkastusten myötä Joensuun kaupungin kouluille luotiin yhteinen K:asema, jonka koulukohtaisiin kansioihin kerätään oppilaitosta koskevia tietoja tarkastusten pohjaksi. Koulutarkastusten myötä kouluterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon välinen yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi. Sisäilmaongelmien selvittämisen helpottamiseksi Joensuun kouluissa päätettiin ottaa koekäyttöön oppilaan sisäilmailmoitus lukuvuonna Oppilaiden sisäilmailmoituksen käyttöönottoa varten järjestettiin heti lukuvuoden alussa koulutustilaisuus. Joensuun alueen kouluterveydenhoitajia perehdytettiin kosteus-ja homevaurioiden aiheuttamiin terveyshaittoihin, oppilaiden oireilun tunnistamiseen, sisäilmaongelmien käsittelyprosesseihin sekä oppilaiden sisäilmailmoituksen toimintaperiaatteisiin ja käyttöön.

17 Sivu 16 Oppilaiden sisäilmailmoituksia tehtiin lukuvuoden aikana yhteensä yli 100 kappaletta. Kouluterveydenhoitajilta saatujen käyttökokemusten perusteella oppilaan sisäilmoitus koettiin hyvänä työvälineenä, jota oli helppo käyttää ja siitä koettiin olevan hyötyä oppilaiden kokemien oireilun seurannassa. Sisäilmatyöryhmän kokouksissa oppilaiden kokema oireilu tulee tehtyjen ilmoitusten kautta konkreettisesti esiin samalla tavoin, kuin työntekijöiden oireilu työterveyshuollon kautta. Tehtyjen ilmoitusten suuren määrän ja positiivisten käyttökokemusten myötä sekä yhteenvetojen/raporttien tekemisen helpottamiseksi lomakkeen käyttö siirrettiin webropol-järjestelmään. Sähköisesti täytettävän lomakkeen käyttö aloitetaan syylukukauden 2016 alussa. Paperinen ilmoituslomake jää edelleen sähköisen järjestelmän rinnalle, mutta tietojen tallentaminen tulee kuitenkin aina tehdä webropol:n kautta. Sisäilmailmoitusta aiotaan kokeilla myös päiväkoti-ikäisten lasten oireilun kartoittamiseen. Päiväkotilapsen sisäilmailmoitus voidaan täyttää neuvolakäynnin yhteydessä vanhempien tai terveydenhoitajan sisäilmaepäilyyn liittyvien oireiden perusteella. Sisäilmailmoituksen tarkoituksena on tuoda oppilaiden/päiväkotilasten eli suurimman käyttäjäryhmän ääni kuuluviin, jos rakennuksessa koetaan huonoon sisäilmaan liittyvää oireilua. Järjestelmällä halutaan tuoda aikaisempi mutu-tuntuma konkreettisiksi lukumääriksi, jotta mahdollisen sisäilmaongelman selvittämisprosessissa olisi käytettävissä kaikki tarpeellinen tieto. Sisäilmailmoituslomaketta voidaan käyttää myös käyttäjäkyselynä koulussa tai päiväkodissa, jolloin saadaan kerättyä palaute tilojen käyttäjiltä kerralla. Samanlainen kyselylomake mahdollistaa suoran vertailun tulosten ja tehtyjen sisäilmailmoitusten välillä.

18 Sivu 17 LÄHTEET Ahonen Ulla, Kaikko Kirsi, Rautio Markku, Riikonen Pertti, Rusi Pirkko, Albert Johanna, Sonninen Ansa ja Vepsäläinen Jari, 2015 Sisäilmaongelman käsittely koulurakennuksissa. Kirje Itä- Suomen aluehallintovirasto. ISAVI/277/ /2015. Asikainen Vesa (toim.) Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Osa 1, Kiinteistön omistajan opas sisäilmaongelmaisten koulurakennusten kunnon tutkimiseen ja korjaushankkeisiin. Opetushallitus, Hietanen-Peltola Marke ja Korpilahti Ulla, Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos, Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ohjaus 7/2015. Homepakolaiset ry, Sisäilmasairaus ja opiskelu. Sisäilmasairastuminen koulunkäynnin ja opintojen esteenä opas ongelmavyyhdistä rakentaviin ratkaisuihin. Joensuun kaupungin toimintaohjeet sisäilmaongelmissa. Joensuu. Luettu Jokiranta Ka,. Palonen Jari, Kauriinvaha Eeva, Kettunen Ari-Veikko, Viljanen Martti ja Hilden Sari, Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus kouluille ja päiväkodeille. Sisäilmayhdistys raportti 12. Kalsi Tapani, Sisäilmaongelmat koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kannalta. Koulutusmateriaali Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys. Kouluterveyskysely. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Luettu Kuntaliitto, Sisäympäristönongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Ohje toimintatavoista sisäympäristönongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Kuntaliiton verkkojulkaisu Lahtinen Marjaana, Lappalainen Sanna ja Reijula Kari, Sisäilman hyväksi Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki Meklin Teija, Putus Tuula, Hyvärinen Anne, Haverinen-Shaughnessy Ulla, Lingnell Ulla ja Nevalainen Aino. Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 2/2008.

19 Sivu 18 Nironen Saija Homeongelma valkenee lääkärin vastaanotolla Opettajien oireet noteerataan oppilaita useammin. Uutinen Yle opettajien_oireet_noteerataan_oppilaita_useammin/ , Päivitetty Ranta Elina, Jopa lasta voi altistua homeelle katso kartasta, missä ongelmia on. Uutinen Taloussanomat Sisäilmayhdistys ry. Koulun sisäilmasto ja kosteusvauriot. Sisäilmaopas 1, Tebest Teemu, Rissanen Juha, Upola Terhi ja Koivuranta Esa, Katso Ylen homekoulukoneesta, onko teidän koulussanne ollut sisäilmaongelmia. Uutinen Yle Päivitetty

20 Lomake Liite Terveystarkastajat Piritta Hirvonen ja Susanna Hellberg Oppilaan sisäilmailmoitus Oppilaan sisäilmailmoituksen täyttää ja tallentaa koulu tai opiskelijaterveydenhuollon edustaja. Täytetty ilmoitus tallennetaan koulun omaan koulutarkastus- kansioon (K-asema). Tiedosto voidaan nimetä päivämäärän mukaan esim. Sisäilmailmoitus_21_7_2016 Alakouluikäisten osalta ilmoitukseen vastataan tarvittaessa yhdessä oppilaan vanhempien kanssa. Yläkoululaiset sekä lukiolaiset voivat vastata ilmoitukseen itse. Koulun nimi ja oppilaan luokka: Kirjoita koulun nimi tähän Kuinka kauan oppilas on käynyt tätä koulua: 0 ½ vuotta ½ - 1 vuotta 1 2 vuotta 2 vuotta tai enemmän Onko oppilaalla todettu? Astma Atooppinen ihottuma Allergia tai allergioita Joensuun toimipaikka, Jokikatu 8, Joensuu / y-tunnus

21 Lomake Liite Terveystarkastajat Piritta Hirvonen ja Susanna Hellberg Onko tiedossa aiempaa altistustaustaa sisäilmaongelmista? (Esim. koti, päiväkoti, koulu) Oppilaan koulun sisäilmaan liittyvät oireet ja oireilun kuvailu? Kuinka usein sisäilmaan liittyviä oireita esiintyy? Päivittäin tai lähes päivittäin Viikottain Pari kertaa kuukaudessa Harvemmin Milloin oireilu on alkanut? 0 ½ vuotta sitten ½ - 1 vuotta sitten 1 2 vuotta sitten 2 vuotta tai aiemmin Koetaanko oireilun liittyvän erityisesti johonkin tiettyyn koulun tilaan? Mihin? Joensuun toimipaikka, Jokikatu 8, Joensuu / y-tunnus

22 Lomake Liite Terveystarkastajat Piritta Hirvonen ja Susanna Hellberg Helpottaako oireilu viikonloppuisin tai loma-aikana? Ei Kyllä Onko oppilas joutunut olemaan oireilun takia poissa koulusta? Ei Kyllä Vaikuttaako oireilu muuten oppilaan koulunkäyntiin? Onko oppilas tai vanhemmat olleet oireilun vuoksi yhteydessä kouluterveydenhoitajaan, opettajaan, rehtoriin, lääkäriin tai muuhun tahoon? Keneen ja milloin? Onko oppilas käynyt oireilun vuoksi kunnallisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa? Missä? Mahdollisia muita havaintoja sisäilmaan liittyen: Joensuun toimipaikka, Jokikatu 8, Joensuu / y-tunnus

23 Ohje Liite Terveystarkastaja Piritta Hirvonen Ohje oppilaan sisäilmailmoituksen käyttämiseen Oppilaan sisäilmailmoituksen tarkoitus on auttaa seuraamaan mahdollisia sisäilmaongelmien aiheuttamia terveyshaittoja kouluissa. Ilmoituksen täyttämiseen riittää epäilys mahdollisista koulun sisäilman aiheuttamista oireista. Sisäilmailmoituksien määrää seurataan vähintään kolmen vuoden välein tehtävien koulutarkastusten yhteydessä. Oppilaan sisäilmailmoitus on tarkoitettu kouluterveydenhoitajan tai muun oppilasterveydenhuoltoa tekevän täytettäväksi. Ilmoitus täytetään suoraan tietokoneella ja täytetty ilmoitus tallennetaan koulun omaan koulutarkastus- kansioon koulu opiskelijaterveydenhuolto (K-asema). Jokaiselle lukuvuodelle voidaan luoda oma alakansio, johon tallennetaan lukuvuoden aikana tulleet ilmoitukset. Tiedosto voidaan nimetä päivämäärän mukaan esim. Sisäilmailmoitus_21_7_2016. Yhdestä oireilevasta oppilaasta tehdään vain yksi ilmoitus/lukuvuosi. Jos saman oppilaan oireilusta tulee viestiä eri lukuvuosien aikana, tehdään ilmoitus joka lukuvuodelle erikseen. Tarkoituksena on saada selville oireilevien oppilaiden määrä lukuvuosittain. Kouluterveydenhoitajan pyydetään ottavan yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon, jos ilmoituksia tulee tavallista enemmän tai tiheämmin. Arvio tavallisesta poikkeavasta sisäilmaoireilijoiden määrästä riippuu mm. koulun oppilaiden määrästä ja siten arvio jää kouluterveydenhoitajan tehtäväksi. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä, jolloin tilannetta voidaan tarvittaessa seurata tarkemmin. Sisäilmaoireiluepäilyistä tulee ilmoittaa myös koulun rehtorille. Terveydenhuolto ei saa välittää rehtorille oireilevan oppilaan henkilötietoja tai terveystietoja ilman suostumusta. Ilmoitukseen ei tallenneta henkilötietoja. Alakouluikäisten osalta ilmoitukseen vastataan tarvittaessa yhdessä oppilaan vanhempien kanssa. Yläkoululaiset sekä lukiolaiset voivat vastata ilmoitukseen itse. K-aseman käyttöoikeuksiin liittyvissä asioissa - Osastonhoitaja Merja Parkkinen merja.parkkinen@jns.fi puh Yhteydenotot ympäristöterveydenhuoltoon (ilmoitukset, kysymykset, palautteet, kehitysideat): - Terveystarkasta Piritta Hirvonen piritta.hirvonen@jns.fi puh Joensuun toimipaikka, Jokikatu 8, Joensuu / y-tunnus

24 Liite 3 Toimintamalli koulun sisäilmaoireilusta oppilaiden osalta Oppilas Ilmoitus sisäilmaoireilusta terveydenhoitajalle oppilaalta tai vanhemmalta (ohjataan, että oireilusta ilmoitetaan aina koulun terveydenhoitajalle) Terveydenhoitaja Terveystarkastaja Lisätietojen kysyminen oppilaalta/vanhemmalta sisäilmalomakkeen mukaisesti Tiedot täytetään ja tallennetaan webropol-ilmoitukseen (nimettömänä) Tallentaa tulleet ilmoitukset K:asemalle koulukohtaiseen kansioon. Tekee tarvittaessa yhteenvetoja/raportteja esim. sisäilmatyöryhmän kokoukseen tai 3 vuoden välein tehtäviin koulutarkastuksiin. Koulun terveydenhoitaja seuraa tilannetta oireilun osalta ja kun ilmoituksia on täytetty selvästi poikkeava määrä yhteydenotto rehtoriin ja terveystarkastajaan Terveystarkastaja tekee tarkastuksen koululle kiinteistön omistajan kanssa. Tarkastuksella selvitetään rakennuksen olosuhteita ja niiden yhteyttä oireiluun. Koulun tilanteesta viedään tarvittaessa viestiä kaupungin sisäilmatyöryhmälle, jossa asia etenee moniammatillisena yhteistyönä. Alkuperäinen luonnos ja tekijät: Terveystarkastajat Piritta Hirvonen ja Susanna Hellberg, Osastonhoitaja, koulu/opiskeluterveydenhuolto Merja Parkkinen Joensuun toimipaikka, Jokikatu 8, Joensuu / y-tunnus

25 Lomake Liite Tekijä: Piritta Hirvonen Päiväkotilasten sisäilmailmoitus Päiväkodin sisäilmailmoituksen täyttää terveydenhoitaja neuvolakäynnin yhteydessä. Webropol-ilmoitus täytetään yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Tämän lomakkeen kysymykset ovat identtiset sähköisen kyselyn kanssa, joten vastaukset voidaan kirjata ensin tähän lomakkeeseen. Vastausten tallentaminen tulee kuitenkin tehdä webropol:n kautta. Ilmoituksen päivämäärä ja täyttäjän nimi: Kunta: Päiväkodin ja lapsiryhmän nimi: Kuinka kauan lapsi on ollut päiväkodissa hoidossa: 0 ½ vuotta ½ - 1 vuotta 1 2 vuotta 2 vuotta tai enemmän Onko lapsella todettu? Astma Atooppinen ihottuma Allergia tai allergioita Onko tiedossa aiempaa altistustaustaa sisäilmaongelmista? (Esim. koti, päiväkoti) Joensuun toimipaikka, Jokikatu 8, Joensuu / y-tunnus

26 Lomake Liite Tekijä: Piritta Hirvonen Lapsella havaitut sisäilmaan liittyvät oireet ja oireilun kuvailu? Kuinka usein sisäilmaan liittyviä oireita esiintyy? Päivittäin tai lähes päivittäin Viikottain Pari kertaa kuukaudessa Harvemmin Milloin oireilu on alkanut? 0 ½ vuotta sitten ½ - 1 vuotta sitten 1 2 vuotta sitten 2 vuotta tai aiemmin Koetaanko oireilun liittyvän erityisesti johonkin tiettyyn päiväkodin tilaan? Mihin? Helpottaako oireilu viikonloppuisin tai loma-aikana? Ei Kyllä Joensuun toimipaikka, Jokikatu 8, Joensuu / y-tunnus

27 Lomake Liite Tekijä: Piritta Hirvonen Onko lapsi joutunut olemaan oireilun takia poissa hoidosta? Ei Kyllä Vaikuttaako oireilu muuten lapsen jaksamiseen? Onko lapsen vanhemmat olleet oireilun vuoksi yhteydessä päiväkodin johtajaan tai hoitohenkilökuntaan? Milloin? Onko lapsen oireilun vuoksi jouduttu käymään sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla kunnallisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa? Missä? Milloin? Mahdollisia muita havaintoja päiväkodin sisäilmaan liittyen: Joensuun toimipaikka, Jokikatu 8, Joensuu / y-tunnus