Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Hirvaskankaan Kauppakeskus Oy:n ym. valituksen johdosta

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Hirvaskankaan Kauppakeskus Oy:n ym. valituksen johdosta KH 256 Hirvaskankaan Kauppakeskus Oy, Hirvaskankaan Liikekeskus Oy ja Ari Liimatainen ovat valittaneet Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Hämeen lin nan hallinto-oikeuden päätöksestä (diaarinumero 02656/13/4103, 02772/13/4103), joka koski Äänekosken kau pun ginval tuus ton tekemää päätöstä Hirvaskankaan koil lisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hy väk sy mises tä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi hy väk sy mis pää tök ses tä tehdyt valitukset. Korkein hallinto-oikeus pyytää Hirvaskankaan Kauppakeskus Oy:n ym. tekemästä valituksesta kaupungin selitystä. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden loppujohtopäätös on, että kaavaa laa dit taes sa on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaista me net te lyä. Kun otetaan huomioon olemassa olevat ja tehdyt sel vityk set sekä kaavaselostuksesta ilmenevä kaavan vaikutusten arvioin ti ja erityisesti kaavoitetun alueen ja sen ympäristön nykyinen tosi asial li nen tilanne rakentamisen ja muun maankäytön suhteen, asema kaa van vaikutukset on selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n säännösten edellyttämällä tavalla. Kaava perustuu siten riit tä viin tutkimuksiin ja selvityksiin. Äänekosken kaupungilla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää alu een sa käyttämisestä. Kaupunginvaltuustolla on siten maankäyttöja rakennuslain säännösten asettamissa rajoissa oikeus määrätä siitä, minkälainen kaava alueelle laaditaan. Valtuuston hyväksymää lain mu kais ta kaavaa ei voida kumota sillä perusteella, että toi sen lainen kaava olisi valittajien käsityksen mukaan alueelle paremmin sovel tu va. Asemakaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain säännökset huo mi oon ottaen. Kaava ei ole lainvastainen eikä se ole syntynyt virheel li ses sä järjestyksessä. Kaupunginvaltuuston päätöstä ei ole syytä kumota valituksessa esitetyillä perusteilla. Kaupunginhallitus on merkinnyt Hämeenlinnan hallin to-oi keu den päätöksen tiedoksi ja tyytynyt siihen (äänestys 6-2, 1 tyhjä). Valittajat katsovat Korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitetussa va lituk ses saan edelleen, että kaupunginvaltuuston päätös hyväksyä ehdo tus Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavaksi ja ase ma kaavan muutokseksi on kumottava. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden

2 pää tös tä on muutettava. Valittajien mukaan uusi kaava ei täytä maankäyttö- ja ra ken nus lais sa säädettyjä sisältövaatimuksia ja yhdenvertaisuusvaatimusta. Kaa va ei perustu tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin eikä sitä ole laa dit tu lain edellyttämällä tavoin vuorovaikutteisesti. Valittajien mielestä heidän oikeuksiaan ja yhdenvertaisuutta on loukat tu päivittäistavarakaupan enimmäiskoon määrittelyllä (500 k-m2), polt to ai neen jakeluasematoimintojen sijoittelulla, liikennejärjestelyillä se kä tonttijaolla. Kaavassa kaupunki on suosinut itseään sekä Kes kimaan ABC huoltoasemakiinteistöä ja Shellin huol to ase ma kiin teis töä. Kaavan valmistelun yhteydessä ei ole ollut todellista vuo ro vai ku tusme net te lyä ja luottamusmiehille on annettu puutteellista ja har haanjoh ta vaa tietoa. Valituksen johdosta annettavassa selityksessä voidaan todeta seuraa vaa: Kaupunginhallitus on päättänyt tyytyä Hämeenlinnan hallin to-oi keu den päätökseen eikä valituksessa ole tuotu esille sellaisia uu sia perusteluja, jotka antaisivat aihetta muuttaa Hämeenlinnan hal lin to-oi keu den päätöstä. Kaupunginhallitus vetoaa näin ollen pääosil taan hallinto-oikeudelle annetun vastineen yhteydessä to teamaan sa. Kaavatyölle asetettujen tavoitteiden mukaisesti alueella on pyritty yritys toi min nan tukemiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen luon to- ja maisema-arvot huomioiden (kaavaselostus, s.18). Ta voitteek si on asetettu myös alueen kehittäminen merkittäväksi ohi kul kevaa liikennettä palvelevaksi keskukseksi sekä mm. pohjaveden suoje lu. Hirvaskankaan Kauppakeskus Oy ja Hirvaskankaan Liikekeskus Oy ovat jättäneet kaavaehdotuksesta sen nähtävilläoloaikana ( , MRA 27 ) ja julkisen nähtävilläolon jälkeisenä kuu le misai ka na ( , MRA 32 ) muistutuksen ja mielipiteen, jot ka koskevat mm. liikennejärjestelyjä, elintarvikekaupan kokoa ja polt toai nei den jakelua sekä maanomistajien ja käyttäjien kuulemista. Näiltä osin kaupunginhallitus viittaa liitteenä oleviin ja hyväksymiinsä kaavoittajan vastineisiin. Liikennejärjestelyjen osalta on kaavaa laadittaessa ollut käy tet tä vissä riittävät tutkimukset ja selvitykset. FCG:n laatimassa lii ken ne tarkas te lus sa todetaan, että vaikka liikenne Hirvaskankaan ase ma kaava-alu eel la ja kantatiellä 69 kasvaa merkittävästi, liittymät toimivat ja lii ken ne tur val li suus ei nykyisestään heikkene, jos liittymät saadaan ra ken net tua turvallisesti toimiviksi ja pääsuunnalta selvästi ha vait ta-

3 vik si. Selvityksessä suositellaan liikenneverkon rakentamista kahden kan ta tien liittymän varaan, mutta samalla todetaan, että käy tän nös sä ABC-aseman tonttiliittymän liikennettä ei saada ohjattua Ran nan kylän tiel le. Kaava on laadittu mm. nämä liittymäjärjestelyihin liittyvät sel vi tyk set huomioon ottaen. Liikenneratkaisun hyväksyttävyydestä on lisäksi hankittu ennen päätök sen te koa tienpitoviranomaisen lausunto (Keski-Suomen ELY-keskus ). Lausunnossaan tienpitoviranomainen to teaa maantieverkon osalta, että liikenne on kokonaistilanne huo mioi den järjestelty tyydyttävästi. Päivittäistavarakaupan osalta kaavan laadintaa ja päätöksentekoa var ten on ollut käytettävissä monipuoliset maankäyttö- ja ra ken nuslain 9 :n edellyttämät tutkimukset ja selvitykset: - Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaava (Äänekosken kaupunki 2006) - Hirvaskankaan kehittämissuunnitelma (Äänekosken kaupunki, Uurais ten kunta, Ääneseudun Kehitys Oy / Suunnittelukeskus Oy 2006) - Rakenneyleiskaava 2016 (Äänekosken kaupunki 2008) - Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavaan liittyvä kaupallinen sel vitys (Keski-Suomen liitto / FCG Oy 2012) - Vapaa-ajan asukkaiden ja Hirvaskankaan ohi kulkevan liikenteen os to voi ma ja sen vaikutus liiketilan lisätarpeeseen (Äänekosken kaupun ki / Strafica Oy 2012) - Selvitys päivittäistavarakaupan sijoittumisesta Hirvaskankaalle (Airix Ympäristö 2013) Kaupan selvityksiä ovat laatineet eri aikoina useat toimijat. Sel vi tysten johtopäätös ja suositus on yhtä lukuunottamatta yksiselitteinen: päi vit täis ta va ra kau pan tulisi olla Hirvaskankaalla pienimuotoista. Airix Ympäristön selvitys päivittäistavarakaupan sijoittumisesta Hir vaskan kaal le ( ) päätyy päivittäistavarakaupan ko ko nais mi toituk seen 2000 k-m2, joka suositellaan toteutettavaksi 1-2 myymälällä ("1 iso supermarket tai 2 pientä supermarkettia"). Päätöksenteossa on myös kaupan osalta korostettu osallisten ta sapuo li sen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta: Hirvaskankaan alueel la on päivittäistavarakaupalle osoitettuja alueita myös nyt kaa voitet ta va na olevan alueen ulkopuolella. Mahdollista ko ko nais mi toi tuksen uutta jaottelua tämän kaavan yhteydessä ei ole näin ollen katsot tu tarkoituksenmukaiseksi. Polttoaineen jakeluasemat on kaavassa osoitettu sitovalla mer kin nällä (pj) ja alueiden sijoittamiseen on ollut ratkaisevasti vai kut ta mas sa pohjavesialue (pv-2). pj-kohteiden lukumäärä poh ja ve si alu eel la säilyy nykytilanteen mukaisena: tontille sijoittuu kaksi polt toai neen jakeluasemaa, joista pohjoinen kohde on kaavassa esi tet ty

4 siirrettäväksi saman kaavatontin alueella valtatien 4 varresta ton tin itäosaan. Tontti on suunniteltu muodostettavaksi yh dek si tontiksi ja vakiintuneen käytännön mukaan jakeluaseman siirto saman tontin alueella on katsottu mahdolliseksi. Siirtämisen edel ly tykse nä on ympäristöluvan saaminen ja käytöstä poistuvan paikan maa pe rän ennallistaminen. Hirvaskankaan Kauppakeskus Oy:n omistaman tontin koilliskulmaan ei ole missään vaiheessa tämän kaavaprosessin aikana suunniteltu si to vaa polttoaineen jakeluaseman sallivaa merkintää. Kiin teis tö tekni ses ti hankalanmuotoinen pinta-alaltaan 0,16 ha:n kiila on esitetty lii tet tä väk si kaupungin omistamaan tonttiin ja vas taa van kokoi nen kaupungin omistama alue liitettäisiin varastorakennuksen raken nus oi keu del la lisättynä Kauppakeskuksen tonttiin Väite kaupungin virheellisestä menettelystä maan vaih to so pi musasias sa on perusteeton ja totuuden vastainen: esitys maanvaihdosta tuo tiin kaupunginhallitukseen Juha Virtasen ja kon sult tinsa Mauno Tarvaisen kanssa ja käytyjen neu votte lu jen perusteella. Neuvotteluissa sovittiin liitteenä olevien muis tiinpa no jen mukaisesti vaihtoasian "mahdollisimman pikaisesta jär jes tämi ses tä". Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan omalta osal taan "laadittavan vaihtokirjan", ei siis "allekirjoitettua maan vaih toso pi mus ta", mitä valittaja on sittemmin pitänyt edellytyksenä hal li tuskä sit te lyl le. Normaalin menettelyn mukaan kaupunginhallitus hy väksyy ensin toimenpiteet, minkä jälkeen viranhaltijoilla on valtuudet alle kir joit taa sopimukset. Kaupunki on osaltaan hyväksynyt maan vaihto asian, mutta vaihtokirjaa ei ole voitu allekirjoittaa: Juha Vir ta sen edustama yhtiö on sittemmin muuttanut näkemystään asiassa. Kaavaa laadittaessa on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain pe riaat teen mukaisesti huomattavan julkista ja avointa menettelyä. Se et tä maanomistaja ei katso omien näkemystensä saaneen riittävää pai no ar voa kaavan käsittelyn aikana, on luonnollista pää tök sen teolle, johon liittyy erilaisia intressejä. Kaavan laadintaprosessissa va litta jia ja alueen muita osallisia on kuultu monipuolisesti ja yrittäjien näke mys on aina ollut päättäjien tiedossa. Päätöksenteon yhteydessä luottamushenkilöiden käytettävissä on ollut myös laaja asiaperusteinen tietoaineisto. Yksilöimätön väite harhaan joh ta van tiedon esittämisestä päätöksentekijöille on paik kaan sa pitämätön. Kaupungin näkemyksen mukaan asemakaava on myös laadittu perus tus lain 6 :n yhdenvertaisuusperiaate sekä maankäyttö- ja ra kennus lain 54 :n mukaiset sisältövaatimukset huomioon ottaen. Kaava

5 Kaupunginjohtajan ehdotus: ei myöskään aseta maanomistajalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuta sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoit tei ta tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Pelkästään si tä, että valittajat katsovat vastoin kaupungin käsitystä kaa va rat kaisun vaikuttavan haitallisesti kilpailuasemaansa, ei voida pitää MRL 54.3 :ssä tarkoitettuna maanomistajalle aiheutuvana koh tuut to mana rajoituksena tai haittana. Kaavaratkaisussa on myös otettu huomioon, ettei valittajien oikeudet voi mas sa olevan asemakaavan mukaiseen maankäyttöön nähden heik ke ne. Valittajien tontteja koskevat merkittävimmät tarkistukset voi mas sa olevaan asemakaavaan nähden ovat seuraavat: - tontille lisätty varastorakennuksen rakennusoikeus (400 k-m2) - tonttia laajennettu liittämällä voimassa olevan ase ma kaavan mukaiseen tonttiin tarpeettomaksi jäävä katualue - laajennettu tonttien ja käyttötarkoitusmerkintää (lisäyk se nä majoitustilat, lisäksi myös tontille merkitty paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät) - tonteilla ja päivittäistavarakaupan myymälätilan enim mäis ko ko 500 k-m2 (voimassa olevassa asemakaavassa 400 k-m2) (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus antaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle edellä esite tyn selityksen ja esittää, että valitus hylättäisiin. Lisäksi Ää ne kosken kaupunki pyytää MRL 188 :n 2 momentin perusteella Kor keimmal ta hallinto-oikeudelta arviota siitä, milloin po. yhteiskunnallisesti mer kit tä väk si katsottavaa asemakaavaa koskeva päätös annetaan. Käsittely: Asiasta keskusteltaessa Leila Lindell ehdotti Jari Halttusen ja Pentti Pii lo sen kannattamana, että "valitusta ei hylätä. Kaikkia asioita ei ole tuotu päättäjien tietoon. Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja totesi, että koska keskustelun ai ka na oli tehty kannatettu, pohjaehdotuksesta poikkeava ehdotus, asias ta tulee suorittaa äänestys. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin kättennostoäänestys. Ensiksi nosta vat kätensä ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan poh ja eh do tusta, ja sitten ne, jotka kannattavat Leila Lindellin ehdotusta. Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotusta kannattivat Keijo Kainu, Ka ri Kiiskinen, Sirpa Martins ja Merja Närhi. Leila Lindellin eh do tus ta kannattivat hänen lisäkseen Jari Halttunen, Tommi Lunt ti la, Pentti

6 Piilonen ja Marke Tuominen. Puheenjohtaja totesi Leila Lindellin ehdotuksen tulleen kau pun ginhal li tuk sen päätökseksi äänin 5-4. Päätös: Kaupunginhallitus päätti äänin 5-4, että valitusta ei hylätä. Kaikkia asioi ta ei ole tuotu päättäjien tietoon. Kaupunginjohtaja Hannu Javanainen, Keijo Kainu, Kari Kiiskinen, Sir pa Martins ja Merja Närhi jättivät päätökseen eriävän mielipiteen