Espoon Kaupunki. Keilaniemen alue. Rakentumisen vaiheet. Risto Marila Arkkitehtitoimisto SARC

Transkriptio

1 Espoon Kaupunki Keilaniemen alue Rakentumisen vaiheet Risto Marila ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 1

2 Sisällys ESPOON KAUPUNKI I Keilaniemenalue Rakentumisen vaiheet JOHDANTO 3 KEILANIEMEN RAKENTUMISEN VAIHEITA 4 Björnvik, Otnäs ja Hagalund ensimmäiseen maailmansotaan luvulta 1940-luvulle luvulta 1960-luvun loppuun 7 Tapiola 7 KOP:n lomakylä luku ja Nesteen torni luku luku ja Nokian pääkonttori luku 13 KEILANIEMEN YLEISILMEEN JA LUONTEEN RAKENTUMINEN ja 1960-luvut luku luku luku luku 20 KEILANIEMEN LUONNE v Ulkoinen ilme 21 Sisäinen ilme ja luonne 21 Toiminnallinen liittyminen muuhun kaupunkiympäristöön 21 KEILANIEMEN RAKENTUMISEN TULEVAISUUSNÄKYMÄT 26 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja energiakysymykset 26 Alueelliset kehittämistavoitteet, T3 strategia 26 Kaavamuutos VAIHTOEHTOTARKASTELUT PERUSMASSOITTELUN SUHTEEN 27 Ve1 28 Ve2 30 Ve3 32 Ve4 34 Ve5 36 Ve6 38 VAIHTOEHTOTARKASTELUT KORKEUDEN SUHTEEN 40 Ve1 40 Ve2 42 Ve3 44 Ve4 46 Ve5 48 Kaavamuutoksen vaikutuksia kaukonäkymiin 50 ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 2

3 I Keilaniemenalue Rakentumisen vaiheet Johdanto Raportin tarkoituksena oli tarkastella Keilaniemen alueen kehittymistä, kaupunkikuvallisen ilmeen muotoutumista sekä rakentamisen vaikutuksia Tapiolan alueen suurmaisemassa. Selvitys on tehty alueelle suunniteltujen Keilaniemen asuintornien kaavahankkeen yhteydessä. Tarkastelussa on haluttu selvittää Keilaniemen alueen rakentumisen logiikka, esittää erityisesti korkean rakentamisen kaupunkikuvallisia vaikutuksia olevaan maisemaan, sekä näyttää kaupunkirakenteellisina karttoina alueen ajalliset kerrostumat ja kaavaehdotuksen toteutuessaan tuoma täydennys. Tarkastelun aikajänne painottuu viimeisen 60 vuoden ajanjaksolle, jona aikana alue on käytännössä rakentunut. Kaavaluonnoksessa on esitetty Kehä I kattamista viherkannella Karhusaarentien ja Länsiväylän välisellä osuudella. Keilaniemen metroasema asettuu keskeisesti kaavamuutosalueelle, ja kansi luo yhteydet Otsonlahden olevan rakennuskannan ja Keilalahden välille sekä metroon. Viherkannen ja metroaseman yhteyteen on esitetty neljän asuintornin rakentamista, joiden korkeudet vaihtelevat 32 ja 40 kerroksen välillä. Lisäksi kaavamuutosalueelle on esitetty yhtä 9 kerroksista toimistorakennusta. Rakentumisen vaiheet on kuvattu muuttuneiden kaavojen avulla sekä erillisinä kaupunkirakennekaavioina eri vuosikymmeninä toteutuneista hankkeista. Korkean rakentamisen maisemallisia vaikutuksia varten tehtiin ympäristöalueista 3D-malli, josta tuotettiin näkymäkuvia. Tarkastelujakso ajoittuu näissä Nesteen tornin jälkeisiin vuosikymmeniin, jolloin alueen korkeampi rakentaminen alkoi näkyä myös suurmaisemaa kauempaa katseltaessa. Tarkasteluissa on huomioitu nykyiset olevat rakennukset sekä jo vahvistettujen kaavojen mahdollistamat rakennukset. Viimeisessä osiossa on tarkasteltu Keilaniemen tornien kaavaluonnoksen maisemallisia vaikutuksia silhuettinäkymien avulla. Tarkastelupaikat valittiin Suur-Tapiolan kannalta merkittäviksi katsomiltamme paikoilta Tapiolan keskustasta Tapionpuistosta, Otaniemen Alvarin Aukiolta, Tarvaspäästä sekä Helsingistä Lauttasaaren suunnalta Keilaniemeä lähestyttäessä. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 3

4 Espoo v Kansallisarkisto. KEILANIEMEN RAKENTUMISEN VAIHEITA Keilaniemen alue muodostaa Otaniemen kanssa Espoon Suur-Tapiolan alueen itäisimmän osan. Keilaniemi rajautuu itään päin Keilalahti-nimiseen meren lahteen, etelän, lännen ja pohjoisen suuntaan suuriin liikenneväyliin, Länsiväylään ja Karhusaarentiehen. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 4

5 Keilaniemi v Espoon Kaupungin museo. Björnvik, Otnäs ja Hagalund ensimmäiseen maailmansotaan Keilaniemen alueen luonteen on viime vuosikymmeniin asti määritellyt luonnonolosuhteiden ohella sen liittyminen läheisiin Björnvikin, Otaniemen ja Hagalundin kartanoihin. Uudelle ajalle tultaessa alueella oli kaksi pientä kylää, Björnvik ja Otnäs, joihin kasvoi aikaa myöten kaksi suurempaa tilaa. Tilojen omistussuhteet muuttuivat taajaan, samoin velvoitteet kruunulle kuten ratsumiehen varustaminen ja siihen liittyneet verohelpotukset. Tiloista kehittyi vähitellen samannimiset kartanot luvun alkupuolella Otaniemi jaettiin ja näin syntyi uusi tila, josta kehittyi vähitellen Hagalundin kartano, nykypäiviin säilyneine päärakennuksineen. Krimin sodan jälkeen sekä Otaniemen että Hagalundin osti suurliikemies Paul Sinebrychoff. Sinebrychoffien aika 1860-luvulta Suomen itsenäistymiseen oli Hagalundin kulta-aikaa monessa suhteessa luvun lopussa rakennettiin Karhusaaren huvila, ja alue erotettiin lähisaarineen omaksi palstakseen. Keilaniemen alueen eteläpäässä tästä ajasta oli pitkään merkkinä Karhusaaresta Otsolahteen päin kulkenut vaahterakuja luvulle tultaessa, ja pääkaupungin kasvaessa voimakkaasti, alkoivat nousta ajatukset ohjata kasvua suunnittelun avulla. Komein esimerkki tästä oli yksityisen tahon Eliel Saarisella teettämä Suur-Helsingin asemakaava-suunnitelma vv Nykyisen Keilaniemen alue ei siinä ollut kovin merkittävässä asemassa, edes liikenneväylää ei siinä esitetty alueen läpi nykyisen Karhusaarentien tapaan. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 5

6 Keilaniemi v Eskola: Vanha Hagalund luvulta 1940-luvulle Viimeisen miespuolisen Sinebrychoffin lesken Fanny Sinebrychoffin o.s. Grahn kuoltua 1921 lapsettomana vanhan Hagalundin yli 700 hehtaarin suuruinen maaomistus jaettiin kahteen osaan Fanny Sinebrychoffin veljen pojalle ja tyttären perheelle: Hagalund, 566 ha, ylioppilas Arne Grahnille ja Otaniemi, 166 ha, tri Carl af Forselles ille. Karhusaari oli jo aikaisemmin erotettu Hagalundin maista. Nykyinen Keilaniemen alue jäi kokonaan Otaniemen alueelle. af Forsellesien Otaniemi myytiin, ja se päätyi pian AB Otnäs Gård - yhtiölle, jonka Kansallis-Osake-Pankki osti 1930-luvulla ja muutti yhtiön nimeksi Otaniemi Oy luvulla rakennettiin ensimmäinen maantieyhteys Helsingistä Lauttasaaren ja Karhusaaren kautta länteen. Jorvaksentie valmistui Kansallispankki rakensi ns. Lomakyläntien, joka yhdisti Otaniemen Jorvaksentiehen. Kiinnostus Hagalundin kartanon maiden muuttamisesta rakennusmaaksi alkoi nousta 1930-luvulla, jolloin mm. Sisäasiainministeriön selvitysmies ehdotti Hagalundin alueen liittämistä Helsinkiin. Ehdotuksia eri laajuisten maa-alueiden liittämisestä Helsinkiin tehtiin myöhemminkin 1940 ja 1950-luvulla, mutta liitosajatukset eivät toteutuneet. Jorvaksentien eteläpuolelle oli Arne Grahn jo 30-luvulla kaavoituttanut asuntoalueen, ja näin syntyi vähitellen Westendin omakotialue, jossa tontit siirtyivät yksityisille ja myöhemmin suurin osa Helsingin Asuntokeskuskunta Hakalle. Tien pohjoispuolelle rakennettiin samoihin aikoihin tenniskeskus upeine sisähalleineen. Grahn ja Suomen Höyrylaivaosakeyhtiö olivat tilanneet 1945 Otto-I. Meurmanilta suunnitelman Hagalundin kaavoittamiseksi asuntorakennusmaaksi. Uudenmaan lääninhallitus vahvisti sen rakennuskaavaksi Teknillisen korkeakoulun siirtämistä ahtaasta Helsingin kantakaupungista oli pohdittu jo 30-luvun lopulta. Sijaintikysymyksessä päädyttiin värikkäiden vaiheiden jälkeen Otaniemeen. Meurman oli tässäkin asiassa yksi puuhamiehistä. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 6

7 Tapiolan malli, Meurman, noin v Tuomi: Elämää ja arkkitehtuuria lopussa valtio osti Kansallispankilta 108,5 ha, Keilaniemen alue ei kuulunut kauppaan. Vuonna 1949 Otaniemen hoitokunta järjesti alueen suunnittelusta kilpailun. Alvar Aallon voittaneesta ehdotuksesta tuli Otaniemen suunnittelun perusta. Keilaniemi ei kuulunut näihin suunnittelualueisiin, vaan KOP piti alueen itsellään luvulta 1960-luvun loppuun Tapiola Vuonna 1941 perustettu Väestöliitto ja sen tulisieluinen toiminnanjohtaja Heikki von Hertzen ajoivat sodan jälkeisen asuntopulan aikana voimakkaasti sosiaalisesti terveellisen kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen asiaa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Väestöliitto osti perustettavan säätiön lukuun v Hagalundin rakennuskaavan maat, noin 240 ha. Väestöliiton aloitteesta perustettuun Asuntosäätiöön kuului kuusi laajapohjaista kansalaisjärjestöä. Tapiolaksi nimettyä puutarhakaupunkia ryhdyttiin rakentamaan ripeästi, aloitus vuonna Meurmanin pientalovaltaista rakennuskaava muutettiin lisäämällä kerrostalojen osuutta huomattavasti. Keilaniemeen Tapiola liittyy Otsolahden itäpuolisen alueen rakentamisen kautta. Välissä tuli olemaan vain myöhemmin rakennettu Karhusaarentie. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 7

8 vasemmalla Etelä-Otaniemen rakennuskaavaluonnos, prof. Olli Kivinen, v Maisala, Espoo- oma lukunsa. oikealla Karhusaari ja Hanasaari, asuntoalueen luonnos, prof. Alvar Aalto, v Maisala, Espoo- oma lukunsa. KOP:n lomakylä Kansallispankki rakensi 1950-luvun alussa Keilaniemeen Lehtisaarentien eteläpuolelle 6 hehtaarin suuruisen lomakyläalueen, jonne tehtiin Aarne Ervin suunnittelemina 50 pienen pientä viikonloppumökkiä. Viereiselle varsinaiselle Keilaniemelle rakennettiin pääkonttorin henkilökunnan virkistystarkoituksiin kasinorakennus, jossa oli ravintola-, ajanviete- ja ulkoilua palvelevien tilojen lisäksi muutama yöpymishuone, joista yksi suurempi pääjohtajaa varten. Tehtiin myös kaksi hirsirakenteista rantasaunaa, nekin Ervin suunnittelemia. Toinen sauna on vielä säilynyt. Stiftelsen för Åbo Akademi sai 1956 lahjoituksena omistukseensa Hanasaaren ja Karhusaaren alueen. Säätiö teetti 1950-luvun lopussa Alvar Aallolla tälle alueelle luonnoksen asuinkerrostaloalueeksi. Keilaniemen alueelle oli tässä suunnitelmassa sijoitettu 10 pistetaloa, osin matalalle rantavyöhykkeelle, osin täyttömaalle ja Stora Frökenin pikkusaarelle. Tämä luonnos ei johtanut kaupungin nihkeyden takia pidemmälle. Vuonna 1961 tilattiin professori Olli Kiviseltä rakennuskaava asuntorakentamista varten Keilaniemeen. KOP/Otaniemi Oy lupautui maksamaan maanomistajana kaavoituskustannukset. Kivisen kaavaluonnos oli väljä, maastoa myötäilevä. Se jätti alueen keskiosan vapaaksi, rakentamisen keskittyessä eteläpäähän ja pohjoispään lomakylän paikalle. Asuntoalueen myyntiesitteitäkin oli jo painettu, mutta suunnitelmasta luovuttiin, kun omistajan tietoon tuli kaupungin virkamiesten (Matti Itkonen) epävirallisia ajatuksia korkeita toimistorakennuksia sisältävästä toimisto-rivierasta, siis komea frontti merelle Helsingin suuntaan tämän päivän tyyliin luvun alussa KOP laajensi kasino-rakennuksen majoitussiipeä Ervin suunnittelemana. Rakennettiin myös uusi koulutussiipi. Se valmistui Näihin aikoihin mökkikylääkin alettiin purkaa ja mökkejä siirrettiin mm. Inkoon Degerön Kopinniemeen. Vuosina KOP:n koulutuskeskus toimi amerikkalaisen SALT-neuvotteluvaltuuskunnan päämajana. Kiinteistö siirtyi tämän jälkeen valtion omistukseen, ja se toimi julkisen hallinnon kehittämiskeskuksena vuoteen ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 8

9 Keilaniemi v Espoon Kaupungin museo. Keilaniemi, 1960-luku luvun alussa parannettiin alueella tieyhteyksiä. Jorvaksentietä (Länsiväylää) parannettiin ja entinen lomakyläntie korvattiin nykyisen Karhusaarentien edeltäjällä, joka sai pohjoisosaltaan uuden linjauksen, nyt kauempana rannasta. Tämä parannettu tie, Karhusaarentie, liittyi uuteen alueelliseen väylään, josta tuli myöhemmin Kehä I. Lomakyläntie jäi alueen sisäiseen käyttöön. Karhusaarentien ja Länsiväylän risteys rakennettiin eritasoliittymäksi. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 9

10 Keilaniemi n. v Kaupunginmuseo. Nesteen tornin työmaa. Kai R. Lehtonen / Kaupunginmuseo luku ja Nesteen torni Espoon yleiskaavaluonnoksessa 1968 Keilaniemen pohjoisosa oli merkitty samalla julkisten rakennusten merkinnällä kuin Otaniemi. Tämän ja Matti Itkosen toimisto-riviera -idean tietäen maanomistaja tilasi arkkitehti Seppo Kärävältä kaavaluonnoksen kem² toimistorakentamista ajatellen (1970). Pankki anoi asemakaavoituksen käynnistämistä tältä pohjalta. Luonnoksessa kerrosala oli sijoitettu alueen pohjoisosaan, keski- ja eteläosassa oli venesatama ja luonnonarvoiltaan arvokkaana pidettyä metsää sekä vanha puukuja. Rakennuksista yksi oli korkea torni veteen peilautuen Neste Oy:n Uolevi Raaden vision mukaisesti. Keilaniemi, asemakaavaluonnoksen havainnekuva, Seppo Kärävä, v Maisala, Espoo- oma lukunsa. Neuvotteluissa kaupungin kanssa kaavan kerrosala sovittiin pienennettäväksi m²:iin. Kaavasuunnittelijaksi kaupunki halusi oman konsulttinsa Pavark/Olli Parviaisen. Kaava eteni ministeriön vahvistamiseen asti kesällä 1972 harvinaisen ripeästi. Kaavassa rakennusmassat oli ryhmitelty eri tavoin ja eri paikkoihin kuin Kärävän luonnoksessa. Neste sai rantaan 24 kerrosta korkean, 15,000 kem²:n torninsa ja matalaa rakennusoikeutta yhteensä m². Rakennusoikeus ulottui Nesteen korttelissa suurimmaksi osaksi vesialueelle, joten rantaviivasta tuli tällä kohdalla rakennettu. Nesteen tornin pohjois- ja koillispuolelle oli kaavassa merkitty kahteen kortteliin 9 tontille yhteensä kem² rakennusoikeutta, korkeudet enintään 5 kerrosta. Siis kaikkiaan merkittävä toimistokeskittymä ajan resurssit huomioiden. Muu osa Keilaniemen aluetta oli kaavassa merkitty liikennealueeksi ja puistoksi, lukuun ottamatta silloista KOP:n kurssikeskusta ja eteläosan vesialueelle merkittyä pienvenesatamaa. Liikennealueisiin kuului alueen läpi kaartuva katualue ja varaukset kolmelle eritasoliittymälle pääväyliin sekä Otaniemen liittymän että Kehä I:n kohdalla. Vuoden 1972 asemakaavan valmistumisen jälkeen lähimpinä vuosina kaavan rakennusvolyymeistä toteutui vain Nesteen torni, tosin vain 20 kerrosta korkeana, ja sen viereinen matala osa vuonna 1976, yhteensä kem², ei siis edes koko Nesteen rakennusoikeus. Suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila. Nesteen torni on nykyisin Fortumin pääkonttori, Nesteen ja Imatran Voiman fuusion jälkeisen uudelleen jakautumisen jälkeen. Tässä vaiheessa alueen eteläosassa oli rakennettu kaksi pienveneiden pistolaituria ja vaatimaton tieyhteys näille. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 10

11 Keilaniemi n. v Kai R. Lehtonen / Kaupunginmuseo luku Nesteen tornin valmistumisen jälkeen oli muutama vuosi hiljaista Keilaniemen rakentamisrintamalla aina 1980-luvun puoliväliin asti luvun lopussa oli rakennettu Nesteen pohjoispuolisen kadun Keilarannan pohjoispuolella kolme tonttia. Tällöin oli myös rakennettu myös Nesteen ja Länsiväylän puoliväliin uusi suurempi pienvenesatama ajoteineen oman asemakaavan mukaan. Satama sisälsi mittavien laitureiden lisäksi rannan täyttöä ja rakentamista, joten Länsiväylän ja Nesteen välillä oli luonnontilaista rantaa enää vähän. Nesteen ja Lehtisaaren sillan välinen ranta sitä vastoin oli tällöin vielä lähes luonnon tilassa luku ja Nokian pääkonttori 1990-luvun puolivälin tienoilla Neste rakensi torninsa viereen kolmikerroksisen, pohjamuodoltaan neliön muotoisen rakennuksen vanhan arkkitehtitoimistonsa, CJN: n suunnittelemana. Samoihin aikoihin rakentui pääosa Keilarannan rannan puoleisia tontteja. Alkuperäisestä kaavasta (1/6 II) poiketen rakennukset tehtiin osittain 4-5-kerroksisiksi. Alunperin KOP:n kurssikeskuksena tunnetun julkisen hallinnon kehittämiskeskuksen oli valtiolta hankkinut omistukseensa silloinen Cultor Oy, joka laajensi kompleksia pääkonttorikseen. Se valmistui vuosikymmenen lopussa. Laajennus sopeutettiin korkeudeltaan ja kattomuodoltaan Ervin alkuperäiseen kasinoon luvuilta, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Sarc. Cultor fuusioitui pian sen jälkeen tanskalaiseen Daniscoon, joka muutaman vuoden kuluttua veti konttoritoimintonsa Suomesta. Karhusaarentiellä ja Länsiväylällä tehtiin näihin aikoihin kasvavan liikenteen vaatimia töitä: kaistoja lisättiin ja eritasoliittymään rakennettiin uusia siltoja. Liittymä sai nykyisen muotonsa ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 11

12 Keilaniemi n. v Nokian järjestämän kutsukilpailun voittanut ehdotus, ark-kit.toimisto Helin-Siitonen, v Maisala, Espoo- oma lukunsa. Nokia oli hankkinut Espoon kaupungilta alueen Keilalahden pohjukasta jo 1980-luvun alussa ja järjesti toimitiloistaan kutsukilpailun v Arkkitehtitoimisto Helin-Siitosen voittanut ehdotus oli monimuotoinen mutta kompakti. Hanke kuitenkin lykkääntyi, ja v järjestettiin uusi kutsukilpailu, jonka Helin voitti. Nokia oli tällä välin kokenut suuren mullistuksen: monialayhtiöstä oli kriisin jälkeen tullut kansainvälinen tietoliikennejätti. Uusi pääkonttori valmistui Se sijoittui suurelta osin täyttömaalle ja muodostui kahdesta toisiinsa liittyvästä lasilla verhoillusta talosta, korkeus ylitti metsän puiden korkeuden, maksimikorkeus oli +35 metriä. Viereisten liikenneväylien puolelle rakennettiin matalampi, kaareva paikoitustalo. Sen ja moottoritien monitasoliittymän väliin rakennettiin uusi puistokaistale istutetuin puin. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 12

13 Keilaniemi n. v Scanfoto / Kaupunginmuseo luku Vuonna 2001 valmistui Nokia-talon laajennus; edelliseen vaiheeseen lasikäytävillä liittyvä erillinen rakennus, joka muodostaa pyöreän päätteen yrityksen pääkonttoririville. Paikoitustaloa laajennettiin myös rakentamalla kaarevan p-talon ja toimistorivin väliin suoraviivainen laajennusosa. Arkkitehtina jatkoi Helin & Co. Vuonna 2001 valmistui Nokian ja Fortumin (Nesteen) väliselle alueelle valmistui kaksi muutakin Keilaniemen ilmeelle tärkeää rakennusta: Radiolinjan (Arkkitehdit Tommila Oy) ja Koneen (Arkkitehtitoimisto Sarc Oy) toimistotalot. Silloisen Radiolinjan talo on 8-kerroksinen vaakasuora suorakulmainen särmiö ja Kone taas 18-kerroksinen pystysuora särmiö, molemmat lasia. Niiden välissä on matala pysäköintitalo, jonka ylätasolla on sisäänkäynnit viereisiin toimistotaloihin luvun ensimmäisen vuosikymmenen alkupuolella kaavoitettiin Keilaniemen alueen kaksi pohjoisinta korttelia Otaniemen risteyksen eteläpuolella. Kerrosalaa kaavoitettiin yhteensä noin kem². Kerroskorkeudet olivat 6-7 kerrosta. Nurkkatontit Keilarannan molemmin puolin rakennettiin kuitenkin 11 kerrosta korkeiksi. Kortteleista ensimmäinen - Life Science Center - rakentui ensin, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Bror Söderman. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla rakentui HTC Espoon kortteli meren rannalla ja sen viereen uudelleen eriytetyn Neste Oilin pääkonttori kahteen rakennukseen. HTC:n ja Nesteen yhtenäisestä arkkitehtuurista vastasi arkkitehtitoimista Gullichsen-Vormala. Kaavamuutoksessa poistettiin Otaniemen risteyksen varaus eritasoliittymälle. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 13

14 Keilaniemi v Matti Huuhka / Kaupunginmuseo. Vuonna 2010 on aloitettu korttelissa Fortumin (ent.nesteen) pohjoispuolella Kuntien eläkevakuutuksen tontin kaavamuutokseen perustuvan 10-kerroksisen toimistorakennuksen rakentaminen Arkton Arkkitehdit Oy/ Matti Karjanojan suunnittelemana. Lisäksi Keilaniemessä on lisätty rakennusoikeutta eräissä muutetuissa asemakaavoissa, joiden mukaista rakentamista ei vielä ole aloitettu. Näitä ovat Keilaranta 9:n 111 metriä korkea toimistojätti (Helin & Co), korttelin tontti 1:n kolmiomaiset 6-kerroksiset rakennusmassat (Arkkitehdit Tommila Oy) ja Fortumin tornin viereen toinen saman korkuinen torni ja kolmiomaisen pysäköintirakennuksen päälle kaavoitetut kolme toimitilakerrosta (CJN). KEILANIEMEN YLEISILMEEN JA LUONTEEN RAKENTUMINEN Tässä selvityksessä tarkoitettu Keilaniemen alue ei ollut koskaan kuulunut Otnäsin tai myöhemmin Hagalundin kartanon viljeltyihin maihin tai asutuksen piiriin. Alue oli pääasiassa metsää, parissa kohdassa pisti esiin avokallio. Rannat olivat matalia. Varsinaisen Keilaniemen kainalossa oli aikaisemmin kosteikkoinen ranta. Samoin Karhusaaren pohjoispuolella Keilalahden pohjukan kohdalla oli alava kosteikko, josta oli ojan kautta yhteys Keilalahteen. Muutamaa vuotta ennen Sinebrychoffien 1857 alkanutta kautta Hagalundin ja Otnäsin metsiä kohtasi merkittävä tuho. Krimin sodan aikana kruunu oli ottanut varusteluihin 3272 tukkia kartanoiden metsistä. Työ oli tehty niin taitamattomasti, että lisäksi kasvavaa puuta oli vahingoittunut. Paul Sinebrychoff ryhtyi määrätietoisesti hoitamaan maitaan ja metsiään. Muutaman vuosikymmenen kuluttua Hagalundin metsät tunnettiin ainutlaatuisina tukkimetsinä. Kun ja -60-luvuilla alueen rakentamiseen alkoi kohdistua lisääntyviä paineita, olivat Keilaniemen alueen metsät komeaa sekametsää, suuria mäntyjä ja koivuja. Karhusaaren huvilan rakentamisen yhteydessä oli sieltä Otsolahteen rakennettu komea vaahterakuja, joka kulki osan matkaa rannan tuntumassa. Jorvaksentien rakentaminen katkaisi kujan 1930-luvun lopulla, ja lisää kolhuja tuli kun Karhusaarentie rakennettiin ja edelleen kun näitä väyliä levennettiin ja liittymiä parannettiin. Alueen eteläpään niityn laidassa kujaa oli jäljellä vielä 1960-luvulla suurten mäntyjen naapurina. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 14

15 1950- ja 1960-luvut KOP:n alun perin country club-tyyppinen vapaa-ajan viettopaikka ja sitten koulutuskeskus, Pienet lomamökit ja rantasaunat eivät tuoneet ratkaisevaa muutosta Keilaniemen alueen luonnontilaiseen metsäiseen ilmeeseen. Mereltä kaukaa katsoen rakennuksia tuskin huomasi. Ainoastaan Länsiväylä ja sen uusi eritasoliittymä ennakoivat tulevaa muutosta. Lomakyläntien korvannut 60-luvun alussa korvannut Karhusaarentie merkitsi myös suurta muutosta. Se katkaisi yhteyden rakentuvaan Tapiolaan. Uusi tie oli paikoin usean metrin korkuisen penkan korkeudella metsän pohjasta; kontakti Karhusaarentieltä Keilaniemeen rajoittui auton ikkunassa vilkkuvaan hienoon metsään ja eteläpään vanhaan kujaan. Viereisen Otsolahden puolella rakennettiin 60-luvun alussa Alvar Aallon suunnittelemat pistetalot kallioisen mäkiharjanteen päälle, sekä myöhemmin näiden alapuolelle pari muuta pistetaloa. Nämä kaikki näkyvät Keilaniemeen. Keilaniemi v Illustraatio.. Luonnontilainen metsä Hoidettu puisto / puutarha Rakennettu ympäristö ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 15

16 1970-luku 70-luku merkitsi vedenjakajaa Keilaniemen luonteen kannalta. Alueelle laadittiin edellä kuvattu ensimmäinen asemakaava. Se laukaisi alueen tehokkaamman rakentamisen. Aluksi sen mukaisesti rakennettiin tosin vain Nesteen torni, sen juurelle matala siipi ja parkkikansi sekä tarvittava katu Karhusaarentieltä. Aluetta mereltä ja Helsingin suunnasta Länsiväylältä katsoessa vaikutelma oli yhä metsäinen rantamaisema, jossa oli yksittäinen torni meren pintaan heijastuen. Vastaavanlainen oli tilanne myös Tapiolan suunnasta, metsästä nouseva torni. Rantaviivakin oli vielä pääosin luonnonvarainen. Keilaniemi v Illustraatio.. Luonnontilainen metsä Hoidettu puisto / puutarha Rakennettu ympäristö ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 16

17 1980-luku 70-luvun kaavan mukaan 80-luvun puolivälissä rakennetut 3 tonttia jäivät vielä mereltä tarkasteltuna vasta myöhemmin toteutetun rantakorttelin paikalla olleen puuston taakse piiloon. Vain talojen katot näkyivät. Myös Nokian rakennushankkeen siirtyminen 90-luvulle viivästytti Keilaniemen ilmeen muutosta, Eteläosan rantamaisema sen sijaan muuttui uuden venesataman ja sen aiheuttamien rantatäyttöjen vuoksi. Keilaniemi v Illustraatio.. Luonnontilainen metsä Hoidettu puisto / puutarha Rakennettu ympäristö ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 17

18 Näkymä Lauttasaarensuunnasta, Hanasaarenrannasta 1980,. Näkymä Otaniemestä Alvarin Aukiolta 1980,. Näkymä Tapiolasta Tapionpuistosta 1980,. Näkymä Tarvaspäästä 1980,. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 18

19 1990-luku 90-luku merkitsi yleisilmeen kannalta jälleen suurta hyppäystä, kun Nokia rakensi näyttävän 5-8-kerroksiset pääkonttorirakennukset eteläosan rantaan, ja pohjoisessa Keilaranta-kadun eteläpuoliset tontit rakennettiin 4-5-kerroksisina kapean rantapuiston taakse. Cultorin matalahkot laajennukset näkyivät vain vähän meren suuntaan. Keilaniemi v luvun loppu. Illustraatio.. Luonnontilainen metsä Hoidettu puisto / puutarha Rakennettu ympäristö ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 19

20 2000-luku Tällä vuosikymmenellä voidaan sanoa muutoksen edelleen kiihtyneen. Aluksi täydentyi eteläpää Nokian yhdellä lisärakennuksella, Koneen tornilla ja silloiselta nimeltään Radiolinjan lasipuikolla kukin tarvittavilla paikoitusrakennuksillaan. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen valmistuivat pohjoispään kaksi suurta korttelia vaiheittain. Keilaniemi v Illustraatio.. Luonnontilainen metsä Hoidettu puisto / puutarha Rakennettu ympäristö ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 20

21 KEILANIEMEN LUONNE V Ulkoinen ilme Idästä sekä mereltä että Länsiväylältä nähtynä on vaihteleva, rakennettu toimistomaisema, jossa perustason muodostavat kerroksiset rakennukset, joiden yläpuolelle nousevat toimistotornit kerrosta korkeina. Rakennuksien arkkitehtuurin muuttumisesta voi lukea alueen ajallisen rakentumisen 50-luvulta alkaen 2000-luvulle. Tornit näkyvät myös Helsingin länsirannoille Ruoholahdesta aina Munkkiniemeen asti. Mereltä etelästä tornit paikantavat täsmällisesti Espoon länsireunan Helsingistä erottuen. Idästä ja luoteesta, sekä moottoritieltä että Tapiolan suunnasta tornit ilmoittavat Keilaniemen olemassaolon ja sijainnin. Pohjoiseen tornit näkyvät aina Laajalahden pohjoispuolelle. Sisäinen ilme ja luonne Sama monimuotoisuus kuin ulkoa tarkasteltuna on nähtävillä myös alueen sisällä. Erikorkuiset ja eri aikaisuus erottuvat selvästi. Aistittavissa on, ettei aluetta ole rakennettu yhden tiukan yleissuunnitelman mukaan. Tästä on sekä etunsa että haittansa. Eri vuosikymmeninä on voitu vastata joustavasti ajan vaatimuksiin, mutta kaupunkikuvan hajanaisuus on tästä hintana. Alkuperäistä luontoa on jäljellä vanhan KOP:n kurssikeskuksen alueella ja rannoilla hoidetussa muodossa, sekä toisaalta Karhusaarentien itäpuolen jäännösmetsäkaista. Toiminnallisesti Keilaniemi on leimallisesti toimistokeskittymä. Käyttäjä- ja vierailijakanta on siis melko yksipuolinen, samoin toimintojen ajoittuminen vuorokaudenajan ja viikonpäivien mukaan. Alue on sekä liikenteellisesti että miljööltään toistaiseksi yksityisautoiluun perustuva, vaikka meren puolelle on rakennettu yleinen kevyen liikenteen reitti, ja vaikka viereisiä liikenneväyliä käyttävät lukemattomat bussireitit. Toiminnallinen liittyminen muuhun kaupunkiympäristöön Karhusaarentien rakentaminen on katkaissut yhteydet Tapiolan alueeseen huolimatta muutamasta ankeasta alikulusta. Ennen alueen rakentumista paikan rantametsikkö liittyi luontevasti Otsolahden viereiseen korkeaan ja kallioiseen harjanteeseen. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 21

22 Keilaniemi v Illustraatio.. Luonnontilainen metsä Hoidettu puisto / puutarha Rakennettu ympäristö ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 22

23 Näkymä Lauttasaarensuunnasta, Hanasaarenrannasta 2010,. Näkymä Otaniemestä Alvarin Aukiolta 2010,. Näkymä Tapiolasta Tapionpuistosta 2010,. Näkymä Tarvaspäästä 2010,. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 23

24 Keilaniemi v Rakeisuuskaavio.. Luonnontilainen metsä Hoidettu puisto / puutarha Rakennettu ympäristö ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 24

25 Näkymä Lauttasaarensuunnasta, Hanasaarenrannasta 2020,. Näkymä Otaniemestä Alvarin Aukiolta 2020,. Näkymä Tapiolasta Tapionpuistosta 2020,. Näkymä Tarvaspäästä 2020,. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 25

26 KEILANIEMEN RAKENTUMISEN TULEVAISUUSNÄKYMÄT Keilaniemen toimistovaltainen työpaikka-alue on rakentunut 1970-luvulta lähtien. Korkea tornitalorakentaminen on ollut tunnusmerkillistä alueen kehittyvälle kaupunkikuvalle alusta alkaen, ja valtakunnallisestikin katsottuna alue on toiminut korkean rakentamisen pioneerina. Uusimpana hankkeena 111m korkea Keilaranta Tower, jolla on voimassaoleva asemakaava Alueen toimistorakentamisen vielä jatkuessa Keilalahden maisematilan kaupunkimaiset piirteet vahvistuvat. Korkean rakentamisen keskittäminen Keilaniemeen on luonnollista alueen historiallista taustaa vasten, ja vahvistaa ennestään syntynyttä alueellista identiteettiä. Kaupungistuminen ja urbanisoituminen lähiympäristössä, kuten Helsingin puolella metroasemaan tukeutuva Koivusaaren tuleva asuinalue tukee myös ajatusta Keilaniemen tiivistämisestä alueelleen tyypillisellä rakenteella. Raskaasti liikennöitynä pääväylänä Karhusaarentie jyrkkine luiskineen ja meluesteineen katkaisee tällä hetkellä Harjuviidan ja Tapiolan Itärannan yhteydet Keilalahden merialueeseen ja kevyen liikenteen reitteihin, ja päinvastoin Keilaniemen alueen yhteydet Tapiolan suuntaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja energiakysymykset Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna Vuonna 2008 valtioneuvosto teki päätöksen alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta ja vuonna 2009 Ympäristöministeriö julkaisi valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita selostavan ja selventävän esitteen. Nämä päätökset sekä selvennykset ohjaavat päättäjiä velvoittavasti yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä, liikennemäärien vähentämisessä, energiakysymyksissä, ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja lisäksi erityisesti Helsingin seudun asuntotuotantoa, liikennettä ja maankäyttöä koskevissa kysymyksissä. Ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes kokosivat vuonna 2010 toimintaohjelman ERA 17, energiaviisaan rakennetun ympäristön aika Siinä käsitellään energiakysymyksiä monella tasolla, ja annetaan suosituksia rakentamiselle, maankäytölle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle. Alueelliset kehittämistavoitteet, T3 strategia Espoon kaupungin päämäärä on kehittää Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola kokonaisuutta tieteen, taiteen ja talouden (T3) monipuolisena keskittymänä ja puutarhamaisena asuinalueena. Lisäksi alueella on käynnissä kehitysohjelmia rakennetun ympäristön huippuosaamisen osalla (SHOK,RYM Oy) Kaavamuutos Keilaniemen kaavamuutosehdotuksen päälähtökohtatavoitteena on ollut kaupunkikuvan eheyttäminen, liikenteellisten ympäristöhaittojen vähentäminen sekä kaupunkirakenteen monipuolistaminen lisäämällä asumista yksipuolisesti toimitilavaltaiselle Keilaniemen alueella. Kaavaluonnosta valmistellessa on alueen täydennysrakentamista tutkittu perustuen ajatusmalliin, jossa Harjuviidan ja Otsonlahden asuinalue yhdistetään Keilaniemeen Kehä I päälle rakennettavan puistokannen avulla. Näin muodostuvan ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 26

27 puiston avulla tulevasta Keilaniemen metroasemasta saadaan luontevat ja esteettömät yhteydet työpaikkavaltaisen Keilaniemen lisäksi myös Tapiolan Itärannan asukkaille. Rakennettavan alueen vyöhyke sijoittuu tunneliin painetun Kehä I:n ja Keilaniementien väliin suhteellisen kapeana pohjois-etelä-suuntaisena kaistana. VAIHTOEHTOTARKASTELUT PERUSMASSOITTELUN SUHTEEN Alustavien luonnosten avulla haettiin toteutukselle soveltuvia massoitteluvaihtoehtoja. Ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia Tapiolan ja Otaniemen kaupunkikuvaan on esitetty näkymäsimulointeina Suur-Tapiolan kannalta merkittäviksi katsotuilta paikoilta Tapiolan keskustasta Tapionpuistosta, Otaniemen Alvarin aukiolta, Tarvaspäästä sekä Helsingin suunnalta Lauttasaaresta Keilaniemeä lähestyttäessä. Näkymien osalta voitiin todeta, että Keilaniemen asuintornien vaikutus näkyy merkittävästi Helsingin suunnasta Hanasaarenrannasta sekä Tapiolasta katsottuna. Otaniemen suuntaa hallitsee asuintornien sijasta Keilaranta Towerin toimistorakennus. Tarvaspään kaukonäkymässä tornit muodostavat yhteisen siluetin sijoittuen Fortumin ja Koneen tornin kokonaisuuteen. Tornien merkitys maisemakokonaisuudessa on kaukonäkymässä vähäinen eikä uhkaa Otaniemen vesitornin tai Tapiolan keskustornin asemaa. Tarkastelussa mukana pyöreät pistemäiset Ø 29m tornit (Ve1), ovaalit tornit (Ve2), viuhkamaiset pistetalot, (Ve3), monimuotoiset pistetalot (Ve4), tähtimäiset pistetalot (Ve5) sekä lamellimaiset rakennukset (Ve6). Kaikki massoitteluvaihtoehdot perustuvat samaan, kokonaistaloudellisesti toteuttamiskelpoiseen n kem² kokonaiskerrosalatavoitteeseen. Massoitteluista havaitaan helposti, että tavoitteellisen kerrosalan sijoittamiseen kapeahkolle tontille tehokkaat pistetaloratkaisut luovat kaupunkikuvallisesti avaramman lopputuloksen. Kerrostasoalan kasvaessa rakennukset muodostavat nopeasti massiivisen muuriaiheen, joka sulkee kaukonäkymät sekä Helsingin suunnalta että Tapiolasta päin tarkasteltuna. Suuren kerrostasoalan haittapuolena massiivisuuden lisäksi on laaja varjonmuodostus, tehottomuus sekä vaikeus hallita asuntojen avautumista ilmansuuntien kannalta suotuisasti. Lisäksi kerrostasoalan kasvu muodostuu toteutettavuuden ongelmaksi rakennuspaikan muodon ja ympäröivien toimintojen, ajotunneleiden sekä metron rakenteiden vuoksi. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 27

28 Ve 1 Pistemäiset, sisähalkaisijaltaan Ø 29m pyöreät, vaihtelevan korkuiset tornit: Tornit sijoittuvat kerrostasoltaan pieninä ja kapearunkoisina varsin etäälle toisistaan. Tornien korkeus vaihtelee mutta asettuu pääosin ympäröivien rakennusten (Fortum, Kone) kattotasoa jonkin verran korkeammalle. Asuinrakennusten kokonaiskorkeus ei kuitenkaan merkittävästi poikkea esitetystä toimistorakennuksesta (Keilaranta Tower, äärimmäisenä idässä). Pyöreällä tornilla ei ole suuntaa, vaan se hyödyntää maksimaalisesti ympäröivän maiseman näkymät. Torneille ei myöskään muodostu etu- tai takajulkisivuja, vaan ne suhtautuvat ilmansuuntiin sekä ympäristöön tasa-arvoisesti. Tornimaisen rakenteen avulla muotoutuu asumiselle riittävän voimakas tunnistettava identiteetti vastapainoksi Keilaniemen nykyiselle suurimittakaavaiselle toimitilarakentamiselle. Kapealle tontille jää tornien väliin mahdollisimman väljästi vapaata tilaa metron, Kehä I tunnelin sekä pysäköinnin järjestelyyn. Harvaan sijoitettujen tornien väleistä jää myös laajat näkymälinjat itään ja länteen. Varjon muodostuksen kannalta pienirunkoinen torni aiheuttaa mahdollisimman lyhytaikaista haittaa lähiympäristöönsä. Näkymä Lauttasaarensuunnasta, Hanasaarenrannasta, Ve1.. Näkymä Tapiolasta Tapionpuistosta, Ve1.. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 28

29 Keilaniemi Ve1. Illustraatio.. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 29

30 Ve 2 Sisähalkaisijaltaan Ø 32m venytetyt, pohjamuodoltaan ovaalinmuotoiset, vaihtelevan korkuiset tornit: Sama kerrosala toteutuu hieman matalammilla mutta pohjatasoiltaan suuremmilla massoilla. Tornien visuaalinen ilme paisuu hoikan tornin sijaan selkeästi pulleammaksi. Näkymäero itä-länsisuuntaan jossa ovaali on hoikimmillaan on pienempi. Pohjoiseteläsuunnasta katsoen tornien pulskistuminen muuttaa mittasuhteet hoikasta tornimaisesta rakenteesta massiivisemmaksi, joka havaitaan erityisesti lännestä, Harjuviidan ja uuden puiston suunnasta tarkasteltuna. Asuntojen toimivuuden kannalta ovaali pohjamuoto ei tuo lisäarvoa vaan lisää syvärunkoisten asuntojen osuutta. Ovaalin tornin sijoittaminen kapealle tontille aiheuttaa sovitusongelmia Keilaniementien sekä Kehä I tunneloinnin osalle Näkymä Lauttasaarensuunnasta, Hanasaarenrannasta, Ve2.. Näkymä Tapiolasta Tapionpuistosta, Ve2.. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 30

31 Keilaniemi Ve2. Illustraatio.. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 31

32 Ve 3 Viuhkamaiset pistetalot Rakennukset muodostavat selkeästi Pohjois-eteläsuuntaiset massat Keilaniementien varteen. Viuhkamainen Alvar Aallon rakennuksia toisteleva muotoaihe ei kaupunkikuvassa ole omiaan luomaan alueelle vahvaa ja omaleimaista uutta identiteettiä. Rakennuksilla sekä asunnoilla on selvä suunta. Näkymä erityisesti Helsingin suunnalta muodostuu sulkeutuneeksi ja raskaaksi. Kerrostasojen muuntojousto isompien ja pienempien asuntojen välille on pyöreää runkoa rajoitetumpi. Näkymä Lauttasaarensuunnasta, Hanasaarenrannasta, Ve3.. Näkymä Tapiolasta Tapionpuistosta, Ve3.. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 32

33 Keilaniemi Ve3. Illustraatio.. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 33

34 Ve 4 Monimuotoiset pistetalot Päänäkymien (itä-länsi) suuntaan hoikkien runkojen sovittaminen olevalle kapealle tontille tunnelirakenteiden ja keilaniementien väliin ei kapealle tontille onnistu. Etelästä ja Pohjoisesta lähestyttäessä rakennusrungot ovat erittäin massiivisia ja niille muodostuu selvät suunnat. Keskinäinen varjonmuodostus sekä asuntojen avautumissuunnat muodostuvat osittain ongelmallisiksi. Näkymä Lauttasaarensuunnasta, Hanasaarenrannasta, Ve4.. Näkymä Tapiolasta Tapionpuistosta, Ve4.. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 34

35 Keilaniemi Ve4. Illustraatio.. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 35

36 Ve 5 Tähtimäiset pistetalot Tähtimäisyys suhtautuisi neutraalisti ympäröivään maisemaan, ja hyödyntäisi eri ilmansuuntiin avautuvat näkymät hyvin. Rakennusten muotokieli muodostaisi vahvan ja tunnistettavan omaleimaisen identiteetin. Pohjatasoltaan suurien runkojen sovittaminen olevalle kapealle tontille tunnelirakenteiden ja keilaniementien väliin ei kapealle tontille onnistu. Tähtimäiset rakennusrungot muodostavat vahvan sulkevan rakennusrintaman ja ovat kaikista suunnista tarkasteltuina erittäin massiivisia. Keskinäinen varjonmuodostus sekä asuntojen avautumissuunnat muodostuvat osittain ongelmallisiksi. Näkymä Lauttasaarensuunnasta, Hanasaarenrannasta, Ve5.. Näkymä Tapiolasta Tapionpuistosta, Ve5.. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 36

37 Keilaniemi Ve5. Illustraatio.. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 37

38 Ve 6 Lamellimainen pistetalo L-muotoinen rakennusrunko muodostavat vahvan sulkevan rakennusrintaman peittäen kaikki näkymät väleistään. Massiivinen rakennusryhmä tukkii maiseman kaikista lähestymissuunnista tarkastellen. Keskinäinen varjonmuodostus sekä asuntojen avautumissuunnat muodostuvat osittain ongelmallisiksi. Pohjamuoto ei rakenteellisesti sovellu kapealle tontille tunnelin ja metrorakenteiden väliin. Näkymä Lauttasaarensuunnasta, Hanasaarenrannasta, Ve6.. Näkymä Tapiolasta Tapionpuistosta, Ve6.. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 38

39 Keilaniemi Ve6. Illustraatio.. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 39

40 VAIHTOEHTOTARKASTELUT KORKEUDEN SUHTEEN Kaupunkisuunnittelulautakunta pyysi kannanotossaan Keilaniemen asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tutkimaan neljän 31-kerroksisen asuintornitalon korottamista tai madaltamista 10 kerroksella ja havainnollistamaan näiden vaihtoehtojen vaikutuksia kuvamateriaalien ja perustelujen avulla. Tarkastelut tehtiin massamallin avulla, ja esiteltiin perusteluineen kaupunkisuunnittelulautakunnalle VE 1 - Valma vaiheen suunnitelmat tarkennettuina Kokonaisrakennusoikeus kem², josta asuntojen osuus kem² Tornit tasakorkuisia, 31 kerrosta. Kerrosala ja asuinkerrosala vastaa Valma-vaiheen suunnitelmia + Tornien korkeus sopeutettu Keilaniemen muihin korkeuksiin siten, että asumisen rooli kaupunkikuvassa korostuu + Kerrosalan ja rakennusoikeuden pysyminen ennallaan mahdollistaa tornien toteutuksen kolmella pysäköintitasolla + Tornien korkeudet eivät johda erilaisiin jäykistyksiin ja rakenteisiin ja sitä kautta asumistehokkuus ei muutu. + Asuntojen muuntojousto ja yhdisteltävyys mahdollista varauksina jäykistävien rakenteiden osalle - Pitkän aikavälin toteutuksessa olisi hyvä, että tornien hahmoissa olisi hallittua vaihtelua - Aloituskynnys ylittyisi helpommin, mikäli ensimmäisen vaiheen torni voisi olla matalampi - Neljä tasakorkuista tornia rajoittaa kaupunkikuvallisesti enemmän ympäristön muita mahdollisia kehityshankkeita ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 40

41 Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Vaihtoehto Ve1. Illustraatio.. Vaihtoehto Ve1. Näkymä koillisesta.. V1 RAKENNUKSET 4 x 31 kerrosta (yhdessä rakennuksessa 28 asuinkerrosta) KERROSALA 4 x kem² = kem² ASUINKERROSALA 4 x kem² = kem² - viherhuoneita ei laskettu mukaan - laskennassa porrashuone 50 kem² / kerros LIIKETILAT kem² AUTOPAIKKATARVE asunnot 863 ap (1 ap / 90 kem²) + liiketilat 32 ap (1 ap / 50 kem²) + liityntäpysäköinti 100 ap = 995 ap S A R C Tammasaarenlaituri Helsinki Finland Tel Fax LUONNOS NÄKYMÄ KATUTASOLTA HELSINKI Vaihtoehto Ve1. Iltanäkymä kaakosta. V1 RAKENNUKSET 4 x 31 kerrosta (yhdessä rakennuksessa 28 asuinkerrosta) KERROSALA 4 x kem² = kem² ASUINKERROSALA 4 x kem² = kem² - viherhuoneita ei laskettu mukaan - laskennassa porrashuone 50 kem² / kerros LIIKETILAT kem² AUTOPAIKKATARVE asunnot 863 ap (1 ap / 90 kem²) + liiketilat 32 ap (1 ap / 50 kem²) + liityntäpysäköinti 100 ap = 995 ap S A R C Tammasaarenlaituri Helsinki Finland Tel Fax LUONNOS NÄKYMÄ KOILLISESTA HELSINKI V1 RAKENNUKSET 4 x 31 kerrosta (yhdessä rakennuksessa 28 asuinkerrosta) KERROSALA 4 x kem² = kem² ASUINKERROSALA 4 x kem² = kem² - viherhuoneita ei laskettu mukaan - laskennassa porrashuone 50 kem² / kerros LIIKETILAT kem² AUTOPAIKKATARVE asunnot 863 ap (1 ap / 90 kem²) + liiketilat 32 ap (1 ap / 50 kem²) + liityntäpysäköinti 100 ap = 995 ap ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 41 S A R C Tammasaarenlaituri Helsinki Finland Tel Fax LUONNOS ILTANÄKYMÄ KAAKOSTA HELSINKI

42 VE 2 - Korotetut tornit Kokonaisrakennusoikeus kem², josta asuntojen osuus kem² Korotukset on sovitettu huomioiden MIKES reunaehdot. (Pohjoisin torni max. 32 kerroksinen) Tornit voivat kasvaa etelään mentäessä, kaupunkikuvallisesti päädytty esittämään vaihtelevan korkuisia massoja jossa korkein torni 42 kerroksinen + Vaihtelevat korkeudet erityisesti Länsiväylän suuntaan muodostavat kiinnosta-van silhuetin kaupunkirakenteeseen + Korostaa metroaseman paikkaa myös laajassa kaupunkirakenteessa + Silhuetin rikkonaisuus sallii laajemman jouston myös ympäröivän alueen muille mahdollisille kehityshankkeille + Mahdollistaa suuremman rakennusoikeuden ekologisesti järkevään paikkaan metron yhteyteen. - Tornin tehokkuus kärsii hissien lisääntymisen myötä. Porrashuone kasvaa asuinpinta-alan kustannuksella. Kriittinen rajapinta on ~37 kerroksen kohdalla, jolloin hissikapasiteettitarve nousee kolmesta neljään hissiin. - Neljä hissiä kasvattaa porrashuonetta, 11 asuntoa/ kerros ei toteudu ilman että halkaisijaa suurennetaan. - Tornin jäykistäminen vaatii olennaisesti järeämmät seinävahvuudet ja rakenteet. Kerrostason asumistehokkuus sekä asunnot kärsivät rakenteiden suurenemisesta. Asuntojen muuntojousto kärsii, vain ylempien kerrosten osalle voidaan rakentaa yhdisteltäviä asuntoja. - Paikallavalettujen maanpäällisten kerrosten määrä kasvaa jäykistämisvaatimusten myötä olennaisesti. Merkittävä vaikutus rakennusaikatauluun sekä kokonaistalouteen. - Taloudelliset reunaehdot vaikeuttavat aloituskynnystä, kerrosala nousee nykyisestä > kem2 - Tuulen nopeus kasvaa korkeammalle mentäessä. Negatiiviset vaikutukset ylempien kerrosten julkisivun tiiveyteen ja jäähtymiseen kasvaa. - Pystykuormitus perustuksien osalle kasvaa n %. Riskit metron lujitusmenetelmien vahvistamistarpeelle kasvavat. (Vaatii kalliomekaanisen lisätarkastelun) - Kerrosalan ja rakennusoikeuden lisääntyminen vaatisi 4 pysäköintikantta - Palo- ja pelastustoimen vaatimustaso kasvaa. ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 42

43 Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Vaihtoehto Ve2. Illustraatio.. Vaihtoehto Ve2. Näkymä koillisesta.. V2 RAKENNUKSET kerrosta (asuinkerrokset ) KERROSALA kem² kem² kem² kem² = kem² ASUINKERROSALA kem² kem² kem² kem² = kem² - viherhuoneita ei laskettu mukaan - laskennassa porrashuone 50 kem² / kerros LIIKETILAT kem² AUTOPAIKKATARVE asunnot ap (1 ap / 90 kem²) + liiketilat 32 ap (1 ap / 50 kem²) + liityntäpysäköinti 100 ap = ap S A R C Tammasaarenlaituri Helsinki Finland Tel Fax LUONNOS NÄKYMÄ KATUTASOLTA HELSINKI Vaihtoehto Ve2. Iltanäkymä kaakosta. V2 RAKENNUKSET kerrosta (asuinkerrokset ) KERROSALA kem² kem² kem² kem² = kem² ASUINKERROSALA kem² kem² kem² kem² = kem² - viherhuoneita ei laskettu mukaan - laskennassa porrashuone 50 kem² / kerros LIIKETILAT kem² AUTOPAIKKATARVE asunnot ap (1 ap / 90 kem²) + liiketilat 32 ap (1 ap / 50 kem²) + liityntäpysäköinti 100 ap = ap S A R C Tammasaarenlaituri Helsinki Finland Tel Fax LUONNOS NÄKYMÄ KOILLISESTA HELSINKI V2 RAKENNUKSET kerrosta (asuinkerrokset ) KERROSALA kem² kem² kem² kem² = kem² ASUINKERROSALA kem² kem² kem² kem² = kem² - viherhuoneita ei laskettu mukaan - laskennassa porrashuone 50 kem² / kerros LIIKETILAT kem² AUTOPAIKKATARVE asunnot ap (1 ap / 90 kem²) + liiketilat 32 ap (1 ap / 50 kem²) + liityntäpysäköinti 100 ap = ap S A R C Tammasaarenlaituri Helsinki Finland ILTANÄKYMÄ KAAKOSTA ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN Tel VAIHEET 43 Fax LUONNOS HELSINKI

44 VE 3 - Madalletut tornit Kokonaisrakennusoikeus kem², josta asuntojen osuus kem² Tornit 23 kerroksisia - Rakennukset eivät hahmotu torneina; leveyden ja korkeuden suhde muuttuu kaupunkikuvallisesti ikäväksi torsoksi. - Keilaniemen osalle asuntojen ja toimitilojen painopistettä ei saada muutettua, vaan toimitilat jäisivät hallitsemaan Keilaniemen miljöötä. - Kaupunkikuvallisesti asunnot jäisivät Nesteen ja Koneen tornien kannalta alis-teisiksi, eivätkä korostaisi Keilaniemen silhuettia - Taloudellinen realiteetti; kansien rakennuskustannuksia ei voida kattaa saavu-tetulla rakennusoikeudella. Yhtälö ei toimi neljällä tornilla. - Tontin ahtaudesta johtuen alueelle ei mahdu useampia rakennuksia, jotta talo-usyhtälö saataisiin ratkaistua torneja lisäämällä ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 44

45 Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Vaihtoehto Ve3. Illustraatio.. Vaihtoehto Ve3. Näkymä koillisesta.. V3 RAKENNUKSET 4 x 23 kerrosta (yhdessä rakennuksessa 20 asuinkerrosta) KERROSALA 4 x kem² = kem² ASUINKERROSALA 4 x kem² = kem² - viherhuoneita ei laskettu mukaan - laskennassa porrashuone 50 kem² / kerros LIIKETILAT kem² AUTOPAIKKATARVE asunnot 614 ap (1 ap / 90 kem²) + liiketilat 32 ap (1 ap / 50 kem²) + liityntäpysäköinti 100 ap = 746 ap S A R C Tammasaarenlaituri Helsinki Finland Tel Fax LUONNOS NÄKYMÄ KATUTASOLTA HELSINKI Vaihtoehto Ve3. Iltanäkymä kaakosta. V3 RAKENNUKSET 4 x 23 kerrosta (yhdessä rakennuksessa 20 asuinkerrosta) KERROSALA 4 x kem² = kem² ASUINKERROSALA 4 x kem² = kem² - viherhuoneita ei laskettu mukaan - laskennassa porrashuone 50 kem² / kerros LIIKETILAT kem² AUTOPAIKKATARVE asunnot 614 ap (1 ap / 90 kem²) + liiketilat 32 ap (1 ap / 50 kem²) + liityntäpysäköinti 100 ap = 746 ap S A R C Tammasaarenlaituri Helsinki Finland Tel Fax LUONNOS NÄKYMÄ KOILLISESTA HELSINKI V3 RAKENNUKSET 4 x 23 kerrosta (yhdessä rakennuksessa 20 asuinkerrosta) KERROSALA 4 x kem² = kem² ASUINKERROSALA 4 x kem² = kem² - viherhuoneita ei laskettu mukaan - laskennassa porrashuone 50 kem² / kerros LIIKETILAT kem² AUTOPAIKKATARVE asunnot 614 ap (1 ap / 90 kem²) + liiketilat 32 ap (1 ap / 50 kem²) + liityntäpysäköinti 100 ap = 746 ap ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 45 S A R C Tammasaarenlaituri Helsinki Finland Tel Fax LUONNOS ILTANÄKYMÄ KAAKOSTA HELSINKI

46 VE 4 - Madalletut ja kavennetut tornit Kokonaisrakennusoikeus kem², josta asuntojen osuus kem² Tornit 23 kerroksisia Runkosyvyys on muutettu tornivaikutelman aikaansaamiseksi + Rakennukset hahmottuvat torneiksi; leveyden ja korkeuden suhde korjattu visuaalisesti tornivaikutusta korostavaksi. - Taloudellinen realiteetti; kansien rakennuskustannuksia ei voida kattaa saavutetulla rakennusoikeudella. Yhtälö ei toimi neljällä tornilla. - Tontin ahtaudesta johtuen alueelle ei mahdu useampia rakennuksia, jotta talousyhtälö saataisiin ratkaistua torneja lisäämällä - Asuinpinta-alan ja porrashuoneen vaatiman alan suhde ei kavennetussa rungossa toimi. Pohjat tulevat tehottomiksi. - Kapeaa runkoa vaikeampi modifioida, asuntojakauma yksipuolistuu. - Paine pyöreän massan muuttamiseksi tehokkaammaksi kasvaa suureksi. (suorakaide/ neliö) - Kaupunkikuvallisesti asunnot jäisivät Nesteen ja Koneen tornien kannalta alisteisiksi, eivätkä korostaisi Keilaniemen silhuettia ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 46

47 Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Vaihtoehto Ve4. Illustraatio.. Vaihtoehto Ve4. Näkymä koillisesta.. V4 RAKENNUKSET 4 x 23 kerrosta (yhdessä rakennuksessa 20 asuinkerrosta) KERROSALA 4 x kem² = kem² ASUINKERROSALA 4 x kem² = kem² - viherhuoneita ei laskettu mukaan - laskennassa porrashuone 50 kem² / kerros LIIKETILAT kem² AUTOPAIKKATARVE asunnot 409 ap (1 ap / 90 kem²) + liiketilat 32 ap (1 ap / 50 kem²) + liityntäpysäköinti 100 ap = 541 ap S A R C Tammasaarenlaituri Helsinki Finland Tel Fax LUONNOS NÄKYMÄ KATUTASOLTA HELSINKI Vaihtoehto Ve4. Iltanäkymä kaakosta. V4 RAKENNUKSET 4 x 23 kerrosta (yhdessä rakennuksessa 20 asuinkerrosta) KERROSALA 4 x kem² = kem² ASUINKERROSALA 4 x kem² = kem² - viherhuoneita ei laskettu mukaan - laskennassa porrashuone 50 kem² / kerros LIIKETILAT kem² AUTOPAIKKATARVE asunnot 409 ap (1 ap / 90 kem²) + liiketilat 32 ap (1 ap / 50 kem²) + liityntäpysäköinti 100 ap = 541 ap S A R C Tammasaarenlaituri Helsinki Finland Tel Fax LUONNOS NÄKYMÄ KOILLISESTA HELSINKI V4 RAKENNUKSET 4 x 23 kerrosta (yhdessä rakennuksessa 20 asuinkerrosta) KERROSALA 4 x kem² = kem² ASUINKERROSALA 4 x kem² = kem² - viherhuoneita ei laskettu mukaan - laskennassa porrashuone 50 kem² / kerros LIIKETILAT kem² AUTOPAIKKATARVE asunnot 409 ap (1 ap / 90 kem²) + liiketilat 32 ap (1 ap / 50 kem²) + liityntäpysäköinti 100 ap = 541 ap ESPOO - KEILANIEMEN ALUE - RAKENTUMISEN VAIHEET 47 S A R C Tammasaarenlaituri Helsinki Finland Tel Fax LUONNOS ILTANÄKYMÄ KAAKOSTA HELSINKI