Tilinpäätöskertomus 2015

Transkriptio

1 Tilinpäätöskertomus 2015 Hallitus hyväksynyt Valtuusto hyväksynyt

2 SISÄLLYSLUETTELO KATSAUS VUOTEEN KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 VALTUUSTO / FULLMÄKTIGE... 5 HALLITUS / STYRELSEN... 6 TARKASTUSLAUTAKUNTA / REVISIONSNÄMNDEN... 6 KEHITYSVAMMAHUOLLON NEUVOTTELUKUNTA / DELEGATIONEN FÖR OMBESÖRJANDET AV UTVECKLINGSHÄMMADE... 6 RUOTSIN KIELEN LAUTAKUNTA / NÄMNDEN FÖR DEN SVENSKSPRÅKIGA MINORITETEN... 7 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN... 9 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ARVIOINTIA TULEVASTA TODENNÄKÖISESTÄ KEHITYKSESTÄ HALLITUKSEN ESITYS VALTUUSTOLLE TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN SELONTEON TAUSTAA ARVIOINNIN JA VALVONNAN SUORITTAMINEN SISÄISEN TARKASTUKSEN ORGANISOINTI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAATUOHJELMAN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VIRAT JA TOIMET HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHTEEN LUONNE IKÄRAKENNE JA SUKUPUOLIRAKENNE VAIHTUVUUS JA ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN POISSAOLOT TYÖPANOS HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET POISSAOLOKUSTANNUKSET TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖHYVINVOINTI TYÖSUOJELU OSAAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TILIKAUDELLA SOMAATTINEN TULOSALUE SOMAATTINEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PSYKIATRIAN TULOSALUE

3 PSYKIATRINEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSYKSIKKÖ TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN JA INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN (ILMAN LIIKELAITOSTA) RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 2015 (ILMAN LIIKELAITOSTA) KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TULOSLASKELMA KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN RAHOITUSLASKELMA KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TASE TULOSLASKELMA (ILMAN LIIKELAITOSTA) RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ILMAN LIIKELAITOSTA) TASE (ILMAN LIIKELAITOSTA) KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA MENOT PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA TULOSLASKELMA PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA - RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TASE PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KUNTIEN OSUUDET KUNTAYHTYMÄN VAROIHIN TULOSLASKELMA TULOSALUEITTAIN ERIKOISSAIRAANHOITO TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN (ILMAN LIIKELAITOSTA) KUNTIEN PALVELUMAKSUT ERIKOISSAIRAANHOITOON KANTTIININ TULOSLASKELMA ALLEKIRJOITUKSET LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA LIITE 1: PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖSKERTOMUS

4 KATSAUS VUOTEEN 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusektorin arjen toimintaan niin Kiurun kuin myös Jytan palveluorganisaatioissa vuoden 2015 aikana on voimakkaasti vaikuttanut meneillään oleva valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuudistus. Valmistelussa olevalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislailla pyritään kokonaisvaltaiseen palvelujärjestelmän uudistamiseen tavoitteina mm. täydellinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraatio, peruspalveluiden vahvistaminen, terveyserojen kaventaminen, palveluiden järjestäjien kantokyvyn vahvistaminen sekä uudistuksen kautta myös sosiaali- ja terveydenhuollon menojen sopeuttaminen kansantalouden kantokyvyn mukaiselle tasolle. Sote-järjestämislain valmistelu törmäsi helmi-maaliskuussa perustuslaillisiin ongelmiin ja uudistuksen jatkovalmistelu siirtyi uudelle hallitukselle. Sote-uudistuksen valmistelu on valtakunnallisesti edennyt kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen varsin nopeasti. Maamme uusi hallitus linjasi toukokuussa hallitusohjelmaa julkistaessaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ollaan siirtämässä vuoden 2019 alusta maakuntapohjaisille monitoimialaiselle itsehallintoalueille. Linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen hallinto- ja rahoitusmallin osalta elävät kuitenkin edelleen. Hallitus on linjannut täyden palvelun laajan 24/7 päivystystoiminnan keskittämisestä 12 sairaalaan, jolloin muille itsehallintoalueille jäisi suppeampi ympärivuorokautinen päivystys. Keski-Pohjanmaalla palvelut yhteen integroivan hallitusohjelman linjausten mukaisen palvelujärjestelmän tarve on nähty jo pitkään. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat todenneet, että käytännössä ehjien palveluketjujen ja asiakas- ja potilaslähtöisen palvelujärjestelmän luominen ja peruspalveluiden vahvistaminen ei ole mahdollista toteuttaa ilman organisaatiouudistusta ja myöskään sote-menojen huolestuttavaa kehitystä ei kyetä taittamaan alueen kuntien kantokyvyn mukaiselle tasolle ilman merkittävää palveluiden uudelleen organisointia. Joulukuussa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat hyväksyivätkin uudistetun perussopimuksen, jonka myötä sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sote-palvelut siirtyvät vuoden 2017 alusta kokonaisuudessaan yhteiselle alueelliselle palveluorganisaatiolle Reisjärven kuntaa lukuun ottamatta. Reisjärven peruspalvelut siirtyvät yhteiselle kuntayhtymällä näillä näkymin vuoden 2019 alusta. Uuden, sairaanhoitopiirin 10 jäsenkunnan alueelle syntyvän kuntayhtymän nimeksi tulee Soite. Suurista muutos- ja kustannuspaineista huolimatta sekä Kiuru erikoissairaanhoidon palveluorganisaationa että Peruspalveluliikelaitos Jyta peruspalveluiden tuottajana ovat suoriutuneet perustehtävästään erinomaisesti. Keskussairaalamme tulevaisuus näyttää valoisalta. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon menokasvu on nyt neljättä vuotta peräkkäin alle maan keskiarvon ja vuoden 2015 aikana erikoissairaanhoidon menot laskivat 0,3 % vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna. Edellisvuoden tapaan Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä on voinut palauttaa jäsen- ja sopimuskunnille kuntayhtymän ylijäämäisestä tuloksesta kuntamaksuja. Vuonna 2015 palautus oli peräti 8 M. Erikoissairaanhoidon erinomaisen menokehityksen taustalla on ollut oman osaamisen vahvistuminen, hoitojen kotouttaminen, jäsenkuntien ulkopuolinen lisääntyvä palveluiden käyttö sekä onnistuneet strategiset painopistevalinnat toiminnan kehittämisessä. Yhtenä esimerkkinä onnistuneesta strategisesta kehittämistoimenpiteestä mainittakoon vuoden 2015 aikana kehitetty yhteistyö psykiatrian erikoisalalla Visalan sairaalan kanssa Kalajokilaaksossa. Vastaavasti Peruspalveluliikelaitos Jytan puolella aiemmin käynnistetyt palvelujärjestelmän uudistuksen ovat edenneet suunnitellulla tavalla mahdollistaen Jytan pysymisen talousarvioraamissaan kasvavista palvelutarpeista huolimatta. Lopuksi todettakoon, että valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu antaa suuntaviivat ja reunaehdot palvelujärjestelmän muutoksen tekemiselle Keski-Pohjanmaalla. Ratkaisevaa kuitenkin on alueella tehtävät omat uudistukset sekä muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Näitä alueellisia uudistuksia ja ratkaisuja on aktiivisesti vuoden 2015 aikana ollut hakemassa niin alueemme kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatioiden luottamus- ja viranhaltijajohto kuin työntekijätkin. Yhteishenki on ollut vahva ja muutospaineissa kannatteleva voimavara. Vahva yhteinen kehittäminen ja yhteen hiileen puhaltaminen turvaa alueemme sote-palvelut tulevaisuudessa. Myönteisessä muutoshakuisessa sekä rakentavassa ilmapiirissä alueellamme toimittaessa valtakunnan tason uudistukset eivät muodosta uhkaa alueemme väestön sote-palveluille. Ilkka Luoma Toimitusjohtaja 4

5 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING Valtuusto / Fullmäktige Kunta / Kommun Jäsen / Medlem Varajäsen / Ersättare Halsua/Halso Antti Kujala Tiina Koskela Kannus Eija Ylikangas Aila Kuusisto, Sonja Karppi alk Lauri Perttula Juha Heikkilä Kaustinen/Kaustby Tina Lindskog Terttu Kettu Kai-Eerik Känsälä Kai Ukskoski Kokkola/Karleby Sari Innanen Ari Kemppainen Roy Sabel Esa Mård Mats Brandt Marlén Timonen Pekka Leppälä > Kari Ollikainen Timo Sillanpää alk Tapani Hankaniemi Erkki Hänninen Eeva Peltokorpi Marita Loukiainen Pekka Nokso-Koivisto Janne Jukkola Anneli Eerikäinen Susanna Himanka Erik Lindqvist Raimo Rahnasto Kruunupyy/Kronoby Bertil Björkqvist Inger Wistbacka Berit Haga Tuula Forsander Lestijärvi Jukka-Pekka Tuikka Eino Kangasvieri Perho Esa Kalliokoski Sarita Kirvesmäki Markku Sahipakka Väinö Syrjälä Reisjärvi Teuvo Nyman Katri Parkkila Tapio Paalavuo Helena Kinnunen Toholampi Ila Koivuranta Kosti Tervala Antti Välimäki Annika Ollikainen Veteli/Vetil Riitta Huusko Raimo Haapalehto Leo Saari Vuokko Lahti Puheenjohtaja/Ordförande: Sari Innanen I varapuheenjohtaja/i viceordförande: Roy Sabel II varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Mats Brandt III varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Pekka Leppälä, Timo Sillanpää alk Pöytäkirjanpitäjä/Protokollförare: Hannu Pikkarainen 5

6 Valtuusto on toimintavuoden aikana pitänyt kaksi kokousta, ja Kokouksissa käsiteltiin 23 asiaa. Hallitus / Styrelsen Jäsen/Medlem Antti Hietaniemi, pj, Perho Pekka Nurmi, vpj, Kokkola Paula Pensaari, Kokkola Olli Joensuu, Kannus Kaija Varila, Kaustinen Jyrki Halonen, Reisjärvi Mauri Lahti, Kokkola Seija Haapalehto, Kokkola Tina Lindskog, Kaustinen Stefan Högnabba, Kruunupyy Jaana M. Kallio, Kokkola Varajäsen/Ersättare Jukka Torppa, Veteli Hannele Winter, Kokkola Christel Viitanen, Kruunupyy Antti Välimäki, Toholampi Taina Simpanen, Halsua Jukka-Pekka Tuikka, Lestijärvi Esa Mård, Kokkola Sirpa Orjala, Kokkola Sonja Kontio, Kaustinen Sixten Dalvik, Kruunupyy Mauri Salo, Kokkola Hallituksen kokouksiin ovat jäsenten lisäksi osallistuneet valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallitus on toimintavuoden aikana pitänyt 12 kokousta ja käsitellyt niissä yhteensä 152 asiaa. Esittelijöinä ovat toimineet toimitusjohtaja Hannu Pajunpää, toimitusjohtaja Ilkka Luoma, johtajaylilääkäri Sakari Telimaa ja hallintoylihoitaja Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talousjohtaja Minna Korkiakoski. Tarkastuslautakunta / Revisionsnämnden Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Tapani Hankaniemi, pj., Kokkola Eeva Peltokorpi, Kokkola Berit Haga, Kruunupyy, vpj Bertil Björkqvist, Kruunupyy Eija Ylikangas, Kannus Juha Heikkilä, Kannus Markku Luomala, Kaustinen Ari Huuki, Kannus Kalervo Linna, Perho Helinä Jääskeläinen, Perho Sairaanhoitopiirin tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator OY:n JHTT Asko Vanhatupa Kokkolasta. Kehitysvammahuollon neuvottelukunta / Delegationen för ombesörjandet av utvecklingshämmade Jäsen/Medlem Markku Kallinen, pj., Kokkola Seija Haapalehto, varapj., Kokkola Johanna Järvelä, Veteli Sonja Karppi, Kannus Leo Saari, Veteli Sihteerinä on toiminut psykologi Päivi Häggblom. Varajäsen/Ersättare Seppo Niemi, Lestijärvi Mervi Kupari, Halsua Outi Koskinen, Kaustinen Kaija Kalliokoski, Halsua Pekka Koivumäki, Veteli 6

7 Ruotsin kielen lautakunta / Nämnden för den svenskspråkiga minoriteten Jäsen/Medlem Hans Snellman, pj. Kokkola Mikaela Dahlbacka, varapj., Kruunupyy Susanne Hongell, Kruunupyy Peter Ahlbäck, Kruunupyy Kristel Aspvik, Kruunupyy Varajäsen/Ersättare Göran Björkgård, Kokkola Leena Furubacka, Kruunupyy Monica Takkula, Kruunupyy Christel Viitanen, Kruunupyy Mats Talus, Kruunupyy Esittelijänä on toiminut erikoislääkäri Ulrica Kujansivu ja sihteerinä toimistonhoitaja Mariann Rasmus. Föredragande har varit specialläkare Ulrica Kujansivu och sekreterare byråföreståndare Mariann Rasmus. Tilivelvollisia ovat johtavat viranhaltijat ja tulosjohtajat. 7

8 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON 2015 Sovitut strategiset linjaukset toteutuivat vuoden aikana. Sairaalan asema yhtenä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystävänä sairaalana Suomessa vahvistui, hoito toteutui yhä useammin omassa sairaalassa omien viranhaltijoiden toimesta, avohoitoisuus kasvoi, hoitoon pääsy pysyi hoitotakuun rajoissa ja hoidon laadussa päästiin eteenpäin. Poliklinikkakäynnit lisääntyivät +17,6 % ja suunnitelma toteutui 107 %:sti. Merkittävää oli erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien lisääntyminen ei-jäsenkunnista, ja potilaiden osuus oli 18,6 %. Pietarsaaren seudun äidit löysivät K-PKS:n synnytyssairaalakseen. Voidaan hyvin arvioida, että yhdeksän kymmenestä äidistä, Uusikaarlepyy mukaan lukien, synnytti K-PKS:ssa. Kalajoki-Pyhäjokilaaksojen psykiatriset päivystykselliset potilaat tulivat K-PKS:aan Visalan asemasta tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Visalan sairaala ei täytä päivystysasetuksen kriteereitä, mutta toimii sovitusti K-PKS:lle psykiatrisena kuntouttavana jatkohoitopaikkana. Kalajokilaakson kuntien hoitopäivät kasvoivat 17,4 % toimintavuonna, ja tämä johtui pitkälti K-PKS:n ja Visalan yhteistoiminnasta. Koko sairaalan hoitopäivät kasvoivat +3,8 % ja hoitojaksot +12,2 %. Suunnitelma toteutui hoitopäivien osalta 96 %:sti. Sairaanhoitopiirin palveluja käytti eri henkilöä, missä oli lisäystä 3,3 %. Omien jäsenkuntien hoitopäivät vähenivät -0,3 %, ja tämä johti siihen, että ei-jäsenkuntien osuus kasvoi 23 %:iin hoitopäivistä. Keskussairaala palvelee todellisuudessa huomattavasti laajempaa aluetta, ja voidaan arvioida, että päivystyksellinen väestöpohja on yli (psykiatriassa ). Leikkaustoiminta kasvoi suunnitellusti (+4,4 %). Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia tehtiin 733 (-6,4 %), ja niissä pallolaajennuksia 381 (+10,8 %). Tietokonetomografiatutkimuksia tehtiin 6451 (+15,7 %) ja magneettitutkimuksia 3449 (27,6 %). Omasta yliopistosairaalasta (Oulun Yliopistollinen sairaala) ostot vähenivät kolmantena vuonna peräkkäin. Suurimmat euromääräiset muutokset alaspäin on tapahtunut kirurgiassa ja lasten ja nuorten sairauksissa. Näille erikoisaloille on tullut sellaista osaamista, mikä on mahdollistanut sovittuja hoidonporrastuksen muutoksia yliopistosairaalasta omaan sairaalaan. Oulun Yliopistosairaalan erityisvastuualueella K-PKS:n kustannukset ovat matalimmat per asukas (147 euroa) muihin OYS-ERVA:n keskussairaaloihin verrattuna. Korvattujen potilasvahinkojen määrä on laskenut asteittain kahdeksan vuotta. Korvattujen potilasvahinkojen osuus koko maan korvatuista vahingoista oli toimintavuonna 1,8 % ja euromääräinen osuus 1,6 %. Prosentit edustavat maan keskiarvoa. Hoito annettiin sairaalassa yhä itsenäisemmin omien viranhaltijoiden toimesta, ja ostopalvelut vähenivät. Laatua saatiin parannettua (vähenevät potilasvahingot) ja omien jäsenkuntien potilaiden luottamus sairaalaa kohtaan vankistui. Sairaanhoitopiirin etelä- ja pohjoispuolella olevien potilaiden virta K-PKS:aan kasvoi merkittävästi toimintavuoden aikana. Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri 8

9 HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN Hoitotyön toiminta-ajatuksena on potilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen näyttöön perustuvilla, potilaslähtöisillä, turvallisilla ja vaikuttavilla hoitotyön palveluilla. Hoitotyön toimintaa ohjaavat hoitotyön arvot ja eettiset periaatteet. Hoitotyön toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman avulla kohdistetaan vuosittain hoitotyön kehittäminen tukemaan kuntayhtymän strategisia tavoitteita. Asiakas ja potilasnäkökulma Hoitotyön tavoitteena on saada kuntouttava hoitotyö osaksi hoitotyön päivittäistä toimintaa. Vuoden 2015 aikana osallistuttiin ja hyödynnettiin kinestetiikan koulutusta. Yksiköissä pyrittiin potilaiden omatoimisuuden tukemiseen ja nopeaan toipumiseen. Psykiatrian tulosalueella on käytetty kokemusasiantuntijoita toiminnan kehittämisessä. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella kehitetyn SafelyNet -kurssi III toteutui ja IV kurssi käynnistyi. Tähän mennessä kurssin on käynyt 68 hoitajaa. Psykiatristen potilaiden toimintakyvyn arviointia Mielenterveys RAI:n avulla kehitettiin edelleen psykiatrian tulosalueen suunnitelmien mukaisesti. Web-pohjainen ja edelleen kehitetty ohjelmisto on saatu käyttöön. Lasten ja nuorten yksikössä jatkettiin RAI:n pilotointia. KehitysvammaRAI:sta on tehty lisenssisopimukset, ohjelma ei vielä valmis, mutta on valmistauduttu sen ensi vuonna alkavaan pilotointiin. Opiskelijaohjauksessa on tavoitteena, että ohjauksen laatu säilyy opiskelijamäärien lisääntymisestä huolimatta. Opiskelijaohjauspäiviä oli 2015 yhteensä Opiskelijapalautteen perusteella perehdytyksen suunnitelmallisuus on parantunut ja ohjauksen laatu on pysynyt hyvänä. Ohjaajien palautteen mukaan yksiköiden oppimista tukeva ilmapiiri on parantunut. Opiskelijaohjauksesta saatavien korvauksien kohdentuminen koulutukseen, yksiköiden omaan käyttöön ja opiskelijakoordinaattoreille työajan mahdollistamiseen, pidettiin hyvänä. Opiskelijoille otettiin käyttöön Effica-tunnukset työharjoittelun ajaksi. Prosessien näkökulma Rafaela-hoitoisuusluokituksen käyttöä edelleen kehitettiin ja käyttöä laajennettiin. Hoitoisuus tilastoja käytetään päätöksenteossa hyvin ja yksiköiden kuukausiraportit ovat kattavia. Neotiden kanssa kehitettiin uudenlainen näkymä hoitoisuus/hoitaja raporttiin. Rafaela ylläpitokoulutus järjestettiin vuosikellon mukaisesti toukokuussa. Osasto 10 ja osasto 1 osallistuivat FCG:n kustannuslaskenta pilotointiin. Hoitotyön kirjaamisen yhtenäistäminen, selkiyttäminen ja kehittäminen on yksi keskeinen tavoite. Somaattisella puolella toteutettiin kirjaamisen auditointi poliklinikoilla ja siitä esille tulleiden kehittämiskohteiden käsittely toteutettiin eri ryhmissä ja yksiköissä. Hoitotyön kirjaaminen oli parantunut verrattuna 2014 auditointiin. Psykiatrian tulosalueella kirjaamisen auditointi toteutettiin kaikissa yksiköissä. Palautteen perusteella kirjaamisen fraaseja päivitettiin. Lisäksi psykiatrian tulosalueella suoritettiin Maria- Katariinan talossa hoitotyön kliininen auditointi. Kaikilla tulosalueilla osallistuttiin monimuotoisesti Kiurun ja Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen yhteisiin kehittämishankkeisiin kuten Kokkolan uuden terveyskeskussairaalan hankkeeseen ja yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation suunnitteluun. Yksi Kiurun ja Kokkolan sote:n yhteinen projekti oli kotiuttamisen kehittämisprojekti. Projektityöntekijänä toimi terveyskeskuksen kotiuttamishoitaja. Hän tutustui ja oli mukana yksiköiden hoitotyössä ja kartoitti kotiuttamiseen ja jatkohoidon järjestelyihin liittyviä ongelmia ja haasteita. Uusia ratkaisuja pyrittiin löytämään yhdessä henkilöstön kanssa. Työpanos projektissa painottui eniten yhteispäivystykseen. Henkilöstön näkökulma Hoitohenkilökunnan tarpeenmukaiseen perehdyttämiseen kiinnitettiin huomiota. Osastonhoitajien perehdytyskorttiin tehtiin muutoksia palautteen perusteella. 9

10 Osastosihteereiden tehtävien ja työnkuvan nykytilan kartoittaminen ja uuden toimintamallin suunnittelu käynnistettiin projektityön avulla. Työnajanseurannan tarkoituksena oli kartoittaa sihteereiden työajan jakaantumista eri työtehtävien välillä. Toimenpide-ehdotuksia laadittiin sihteerityön organisointiin, perehdytykseen ja koulutukseen, työn ja tehtävien kehittämiseen sekä henkilöstöhallintoon. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi uudessa organisaatiossa. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Hoitotyössä on tavoitteena, ettei tulosalueelle osoitettujen vakanssien määrää ja henkilöstöbudjettia ylitetä ja on pyritty toimimaan käyttösuunnitelman ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisten sijaisten käyttöä on pyritty tehostamaan ulkopuolisten sijaisten käytön vähentämiseksi. Johtaminen ja uudistuminen Hoitohenkilöstön työkiertoa osaamisen kehittämiseksi ja laajentamiseksi on jatkettu systemaattisesti tulosalueiden suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteena on ollut, että jokainen osaa työtehtävät omassa yksikössä ja yhdessä muussa yksikössä. Hoitotyön henkilöstömitoituksen ja tuloksen arviointia tietojärjestelmäperusteisia tunnuslukuja käyttämällä ei käynnistetty, vaan päädyttiin odottamaan Itä-Suomen yliopistossa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa valmistuvaa ohjelmistoa. Työnjaon uudistamista ja uuden toimintamallin rakentamista hoitotyön resursseja vapauttamaan ydintoimintoihin jatkettiin hoitologistikkojen toiminnan vakinaistamisella osastoille 7, 8, 9, 10,12 ja tehoosastolle. Loppuvuodesta hoitologistikkoryhmään saatiin lisää yksi kokopäiväinen lähihoitaja ja voitiin suunnitella toiminnan laajentamista seuraavan vuoden alusta myös naistenklinikkaan ja lasten- ja nuorten sairaalaan. Myös anestesia- ja leikkaustoiminnassa käynnistyi hoitologistikkotoiminta. Kuopiossa käynnistyneeseen hoitologistikkokoulutukseen lähetettiin kolme osallistujaa. Osastofarmasiakokeilu osastolla 9 vakinaistettiin vuoden 2015 alusta hyvien kokemusten perusteella. Osastofarmasia on kokonaisvaltaista vastuunottoa osaston lääkehuollosta ja farmaseuttista vastuunottoa potilaan lääkityksestä, mikä edistää potilasturvallisuutta. Apulaisosastonhoitajien tehtävät hoitotyön päivittäisessä kehittämisessä ja arvioinnissa sekä hoitotyön organisoinnissa otettiin tarkastelun alle. Työ käynnistyi YAMK opinnäytetyön avulla, jossa apulaisosastonhoitajilta kartoitettiin heidän tehtäviensä eri osa alueita. Työhön liittyi myös kaksi apulaisosastonhoitajien, opinnäytetyöntekijän ja ohjausryhmän kokoontumista, jossa tuloksia arvioitiin. Yhtenä lopputuloksena päädyttiin järjestämään apulaisosastohoitajille vuosittain neljä omaa kokoontumista tiettyjen teemojen ympärille. Ensimmäisen kokoontumisen aiheeksi tuli asiakkaan ja potilaan kohtelu. Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Hallintoylihoitaja 10

11 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Erikoissairaanhoidon talousvuosi 2015 päätyi merkittävästi odotettua parempaan tulokseen. Optimistisista odotuksistakin riippumatta ylijäämäinen tulos ja erityisesti jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvu yllättivät myönteisesti. Omalta osaltaan tulosta edellisvuoteen verrattuna vahvisti myös se, että potilasvakuutuksen menoissa ja varausten määrässä saavutettiin jälleen edellisvuoden piikin jälkeen normaali tilanne, mikä satoi suoraan satona kuntayhtymän talouslaariin. Tuloslaskelmassa ylijäämäinen tulos noin + 0,7 M kattaa budjetoidun tavoitteen mukaisesti Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon rahoitusosuuden. Lisäksi ennen tilinpäätöstä on tehty vapaaehtoinen varaus, jolla katetaan vuoden 2016 talousarvioon investointieränä varattu 1,5 M suuruinen määräraha ja investointierä, jolla katetaan uuden organisaation rakentamiseen ja uusien toimintamallien kehittämiseen tarvittavat resurssitarpeet. Hallituksen päätöksen mukaisesti ylijäämästä palautettiin jäsen- ja sopimuskunnille jo syksyn 2015 aikana kuntapalautuksen ennakko, jonka suuruus oli 2,5 M. Tämän palautuksen jälkeen tulos jäi edelleen ylijäämäiseksi vapaaehtoisen varauksenkin jälkeen niin, että se mahdollisti ennen tilinpäätöskirjausta uuden 5,5 M :n suuruisen kuntapalautuksen jäsen- ja sopimuskunnille. Varauksen käsittelystä sekä kuntapalautusten maksatuksen periaatteista tilinpäätösvalmistelun yhteydessä sovittiin hallituksen tammikuun kokouksessa. Kuntapalautuksia tehtiin siten yhteensä 8 M ja ilman vapaaehtoista varausta kokonaisylijäämä ennen H-Seitsikon rahoitusosuutta olisi noussut peräti 9,5 M euron tasolle. Vuoteen 2013 saakka kuntayhtymän ylijäämäisellä tuloksella voitiin kattaa kuntayhtymän lainan lyhennysohjelman mukaiset lyhennykset. Nyt ylijäämää ei ole voitu kohdentaa erikseen lainan lyhennysohjelmaan. Tämä menettely pienensi kuntayhtymän tulostavoitetta runsaalla miljoonalla eurolla. Ylijäämäinen tulos syntyi kustannusrakenteen maltillisen kehityksen sekä budjetoitua suuremman jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin myötä. Yhä useampi Keski-Pohjanmaan keskussairaalan potilas tulee jäsenkuntien ulkopuolelta. Palvelumaksupalautus johtaa K-P keskussairaalan kuntahinnaston hintojen noin 8 % laskennallisen alennukseen jäsen- ja sopimuskunnille. Jäsenkuntien maksuosuudet kasvoivat hyvin maltillisesti. Jo vuonna 2012 jäsenkuntien kasvu oli vain + 2,8 % perinteeksi käyneiden 7-8 %:n kasvuvuosien jälkeen. Vuonna 2013 kasvu jäi ns. vanhoissa jäsenkunnissa + 2 %:n tasolle. Vuonna 2014 jäsenkuntien kokonaislaskutus (esh+ensihoito) kasvoi enää vain + 0,3 % ja kehitysvammahuollon kanssa + 0,5 %. Vuonna 2015 erikoissairaanhoidon kustannuskehitys jäsenkunnissa laski edelleen - 0,3 % eli 0,3 M. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon (sis. ensihoito) kustannustaso on näin ollen tilinpäätöstilanteessa 2015 edelleen vuoden 2013 kustannustasossa. Keski-Pohjanmaan alueen kehitys erikoissairaanhoidon valtakunnallisessa kustannusvertailussa on edelleen myönteinen. Lopputulos ylittääkin myönteisesti budjetoinnin yhteydessä hyväksytyn tavoitteen jäsenkuntien korkeintaan +2,2 %:n kustannuskasvusta. Nyt jäätiin selvästi alle sallitun kasvuraamin. Ripaus onnea, onnistuneita asiantuntijarekrytointeja, sairaalan remonttiohjelman eteneminen lähelle maalia, erityisesti kasvava potilasvirta jäsenkuntien ulkopuolelta ja paljon yhteisvastuullista pienten arjen menopurojen tilkitsemistä; siitä on erikoissairaanhoidon hyvä taloustulos 2015 tehty. Onneksemme niin voimme sanoa jo neljännen kerran peräkkäisinä vuosina. Strateginen tavoite sairaalan avohoitoistumisen suuntaan jatkui edelleen. Kasvu tapahtuu avohoitokäyntien kautta ja hoitopäivien kustannuksella. Taloudellinen tulos ei kuitenkaan syntynyt ensisijassa volyymin kasvun myötä vaan tuotantokustannusten maltillisen kasvun kautta. Tilivuotta kuvaa keskussairaalan oman toiminnan resurssien vahvistuminen ostopalveluiden kustannuksella. Myös tältä osin toiminnassa saavutettiin budjettitavoitteen mukainen kehitys. Piirin ulkopuolisen hoidon vähentämisellä on saavutettu merkittävä lähes miljoonan euron suuruinen säästö. Ostopalveluiden käytön vähentyminen on jatkunut jo vuodesta Yhä useammat ja vaativammat hoidot on voitu toteuttaa sairaalan omana työnä. Keskussairaalan oman toiminnan myynti lisääntyi. Eniten prosentuaalisesti kasvoi myynti Pietarsaaren seudulle. Merkittävimmän kasvun toi synnytystoiminnan palveluiden myynnin lisääntyminen, mutta kasvu laajeni koskemaan myös muita erikoisaloja. Potilaiden tie Pietarsaaren ja Kokkolan välillä on laajentunut. Toinen merkittävä jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvu syntyi psykiatrian päivystystoiminnan keskittymisestä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan, joka johti potilasvirtoihin erityisesti Kalajokilaakson 11

12 alueelta, mutta samalla kasvatti keskipohjalaisten hoitovuorokausien määrää Visalassa. Myynti kasvoi, mutta samalla kasvoivat myös psykiatrian ostopalvelut eli piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset. Tuloslaskelmassa ennen tp-maksupalautuksia keskussairaalan oman toiminnan suoriteperusteisesti laskutetut tuotot kasvoivat edellisvuodesta somatiikassa + 8,8 % (6,6 M ) ja psykiatriassa +7 % (+ 1 M %). Palautusten jälkeen keskimääräinen kasvu jäi tasolle +3,2 % eli + 2,8 M. Tuolloin tuotot sisältävät 8 M :n suuruisen kuntapalautuksen tuoman vähennyksen. Jäsenkuntien kokonaiskustannusta osin helpotti lisäksi piirin ulkopuolisen hoidon kustannusten lasku erityisesti somatiikassa. Tuloslaskelmasta suoraan tehtävien vertailutietojen saaminen on haastavaa. Menorakenne muuttui merkittävästi edellisvuodesta, kun psykiatriassa vahvistettiin omaa tuotanto-organisaatiota myynnin kasvaessa, vahvistettiin mm. lastenyksikön resursseja sekä laajennettiin teknisten ja logistiikkapalveluiden tuotanto-organisaatiota. Kaikki nämä lisäresursoinnit lisäsivät myyntituottojen kertymää. Kokonaisuutena henkilöstömenot kasvoivat +6,4 % eli +4 M. Samaan aikaan ostopalveluissa saavuttiin 2,6 M säästö, mikä tosin pääosin selittyy noin 2,3 M pienemmällä potilasvakuutusmaksukirjauksella. Tuloslaskelmassa ulkoisten menojen kasvu oli +1,7 % eli +2 M. Toiminnallisesti ja samalla euromääräisesti suurin kasvu tapahtui psykiatriassa, jossa tiivistynyt yhteistyö Visalan sairaalan kanssa johti toimintojen eriyttämiseen ja psykiatrian päivystyksen ja akuuttihoidon keskittämiseen Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan. Toiminnan muutos edellytti lisähenkilöstön palkkaamista ja toisaalta piirin ulkopuolisen hoidon ostopalveluiden tarvetta. Lisäresursointi voitiin kuitenkin kattaa palveluiden myynnillä jäsenkuntien ulkopuolelle. Myös lastenyksikön toimintaa vahvistettiin lisähenkilöstöresursoinnilla, mutta myös tässä yksikössä hoitojen kotouttamisen ja ulosmyynnin kasvun kautta lisäresursointi voitiin kattaa kustannustehokkaasti. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymällä on erityispiirteenään laaja palvelualue myös oman jäsenkunta-alueensa ulkopuolella. Kalajokiseudun ja Kallion sekä muiden sopimuskuntien potilaiden lisäksi yhä useampi keskussairaalan potilas tulee Pietarsaaren seudulta. Ehdottomasti suurin euromääräinen tuottojen kasvu syntyi jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvusta. Erikoissairaanhoidon myyntituloista (pl. ensihoito) jäsenkuntien ulkopuolelta tulee jo 19 % kuntamaksutuotoista. Hoitovuorokausista jo lähes neljännes myydään jäsenkuntien ulkopuolelle. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on kasvanut +2,5 % edellisvuodesta, miltä osin budjettitavoite toteutui suunniteltuna kasvuna; tosin kasvun suuruus yllätti tekijänsä positiivisesti. Talousarviovuoden aikana ei tehty lisätalousarviota. Inhorealistisena tehty budjetti toteutui suunnitellut mukaisesti bruttomenojen osalta. Käyttötalousmenojen kokonaismääräraha oli Toteuma tilinpäätöksessä on (toteumaprosentti 99,3 %). Investointimäärärahasta 9,9 M käyttö toteutui 7,5 M (toteumaprosentti brutto 76 % brutto). 12

13 TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos TOIMINTATUOTOT % Myyntituotot , ,5 Maksutuotot , ,1 Tuet ja avustukset , ,1 Muut toimintatuotot , ,5 Yhteensä , ,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,4 Asiakaspalv ostot piirin ulkop , ,1 Muut palvelujen ostot , ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,4 Muut kulut , ,3 Yhteensä , ,7 KÄYTTÖKATE , ,7 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,9 Rahoituskulut , ,3 Yhteensä , ,8 VUOSIKATE , ,4 POISTOT , ,1 TILIKAUDEN TULOS ,2 Varausten lisäys Rahastojen lisäys Rahastojen vähennys VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS TILIKAUDEN TULOS ,1 Toimintatuotot Kuntapalautusten jälkeen tuloslaskelman mukaiset toimintatuotot (ulkoiset) yhteensä ovat 127,5 M. Tuottojen kasvu edellisvuoteen on +3,1 % (edellisvuosi + 2,5 %). Myyntituotoista tehtiin 8 M :n palautus kunnille. Kunnilta perityt palvelumaksut olivat 113,8, nousua vuoden 2014 tilinpäätökseen +2,3 % eli +2,5 M. Maksuosuus sisältää erikoissairaanhoidon oman tuotannon myynnin, piirin ulkopuolisen hoidon läpilaskutuksen, ensihoidon sekä kehitysvammahuollon kuntalaskutuksen tuotot. Kuntamaksut kootaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon osalta palveluhinnaston mukaisin hinnoin. Piirin ulkopuolisen hoidon ostot kohdistetaan läpilaskutusperiaatteella potilaan kotikunnalle. Projektit sekä eräät muut sairaanhoitopiirin alueelle yhtenäisesti jaettavat nettokustannukset jaetaan 13

14 jäsenkunnille asukasluvun suhteessa. Vuonna 2015 ensihoidon kustannukset jaettiin suoritelaskutuksen ja asukaslukuperusteisen nettototeuman yhdistelmänä. Lisäksi huomioidaan jäsenkuntien kustannustasaukset sovittujen pelisääntöjen mukaisesti sekä hyvitetään mahdollisesti myönnettävä palvelumaksualennus jäsen- ja sopimuskunnille. Erikoissairaanhoidon kuntien palvelumaksut (toimintatuotot) jakautuvat alueellisesti seuraavasti: Jäsenkunnat oma toiminta 73,0 M + 0,2 % (edellisvuosi 0,5 %) Jäsenkunnat, piirin ulkop. 16,5 M - 4,9 % (- 8,7 %) Jäsenkunnat, ensihoito 4.5 M +6,7 % (+ 113 %) Jäsenkunnat yhteensä 94,3 M - 0,3% (+ 0,3 %) Sopimuskunnat oma toiminta 9,1 M +6,1 % (+4 %) Pietarsaaren seutu oma toiminta 6,2 M +39,2 % (+46,4 %) Ulkokunnat 1.8 M +28,3 % (+ 18,7 %) Kehitysvammahuollon laskutus 2.4 M + 6,1 % (+4,1 %) Tuotetuista palveluista 19 % kohdistuu jäsenkuntien ulkopuolelta tuleville potilaille. Suhteellinen ulosmyynti on kasvanut edellisvuodesta 2,5 %. Ulosmyynnin somatiikassa on noin 18 % (16 %) ja psykiatriassa 22 % (19 %). Kehitysvammahuollossa ulosmyynnin osuus on 16 % (16 %). Euroissa laskettuna ulosmyynnin osuus on kasvanut budjettitavoitetta merkittävästi nopeammin. Suurin suhteellinen kasvattaja on Pietarsaaren seutu sekä psykiatrian osalta Kalajokilaakson alue. Toimintavuonna ei ollut taloudellisesti isoja kuntayhtymän hallinnoimia projekteja. Projektien ja eräiden vastaavien asukaslukuperusteisten kustannusten kuntaosuudet olivat 0,2 M sisältäen mm. ereseptin Kantahankkeen sekä Alueellisen sote-valmistelun kustannukset Valtio osallistui lääkäreiden koulutukseen runsaalla 0,3 M :lla, mikä on selvästi edellisvuotta vähemmän. Tuloerä on vähentynyt kahden peräkkäisen vuoden ajan. Syynä on yksikköhinnan lasku, sillä erikoistuvien lääkäreiden määrä piirin alueella on noussut. Liiketoiminnan myyntituotot (kanttiini ym.) olivat noin 0,4 M, joka oli hieman edellisvuotta enemmän, +2,8 %. Muissa myyntituotoissa näkyy tasainen 9 %:n ja lähes puolen miljoonan euro kasvu, joka syntyy palveluiden myynnin kasvusta mm ravintokeskuksessa sekä tukipalveluiden myynnin kasvuna Kokkolan kaupungille. Asiakasmaksutulot olivat 4,6 M, jossa kasvua + 14,1 % eli +0,5 M. Asiakasmaksuihin tuli asetuksen mukainen korotus ja osin määrään vaikutti ensihoidon omavastuuosuuksien lisääntyminen. Tuet ja avustukset 1,7 M kasvoivat 20 % edellisvuodesta ensihoidon Kela-korvausten vuoksi oman ensihoitotoiminnan laajennuttua. Muut toimintatuotot kasvoivat 11 % tasolle 0,9 M. Muita merkittäviä muutoksia ei voida osoittaa. Toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintamenot (ulkoiset) yhteensä ovat 120 M. Menojen kasvu tuloslaskelmassa edellisvuoteen on +1,7 %. eli +2 M. Määrärahojen käytön toteumaprosentti oli 99,3 %. Inhorealistiseksi laadittu budjetti toteutui kahden edellisvuoden tavoin menojen osalta lähes suunnitellun mukaisesti. Budjettirakenteessa tapahtui merkittävä muutos psykiatriassa sekä osin suhteellisesti myös tekniikan ja varastotoiminnan osalta tukipalveluissa. Oman tuotannon osuutta vahvistettiin, mutta sen kustannukset 14

15 katettiin ulosmyynnillä. Samoin vahvistettiin lastenyksikön resurssia. Kautta linjan erikoisaloilla vahvistui oman toiminnan osuus lääkäritilanteen edelleen parantuessa. Palkkabudjetti kasvoi. Tämä mahdollisti hoitojen kotouttamisen ja piirin ulkopuolisen hoidon säästöt. MENOLAJIEN OSUUDET KOKONAISKUSTANNUKSISTA: Henkilöstökulut 66,9 M 56 % (edellisvuosi 53 %) Piirin ulkopuolinen hoito 16,1 M 13 % (14 %) Muut palveluiden ostot 19,1 M 16 % (18 %) Aineet ja tarvikkeet 15,7 M 13 % (13 %) Muut toimintamenot 2,3 M 2 % (2 %) Henkilöstökulut Henkilöstökulut 66,9 M kasvoivat +6,4 % eli 4,1 M (edellisvuonna kasvu oli + 7,2 % eli 4,3 M ). Henkilöstökustannusten osuus kokonaismenoista on kasvamassa nopeasti. Vuodelle 2015 vahvistettiin merkittävä vakanssipaketti. Ensihoitoon ½ erikoislääkäri ja ensihoidon tarvetta varten 4 sairaanhoitajan tointa rekrytointiyksikköön, lastentaudeille 1 erikoislääkäri ja 5 sairaanhoitajaa, kirurgialle 1 erikoislääkäri, syöpätaudeille ½ erikoislääkäri määräaikaisesti, naistentaudeille 1 lääkäri, psykiatrialle ensin määräaikaisesti ja myöhemmin vakinaisesti 1 osastonylilääkäri, 1 psykologi, 1 sosiaalityöntekijä, 3 sairaanhoitajaa, 4 mielenterveyshoitajaa, nuorisopsykiatrialle 1 sairaanhoitaja ja 1 mielenterveyshoitaja ja syömishäiriötiimiin 2 sairaanhoitajaa. Tukipalveluihin perustettiin turvallisuuspäällikön virka, jota ei kuitenkaan täytetty. Tukipalveluihin tuli 3 tekniikan ammattimiehen vakanssia ja 1 varastonhoitajan tehtävä Kokkolan kaupungin kanssa tehdyn liikkeenluovutuksen mukaisesti. Lisäksi tehtiin eräitä nimikemuutoksia, joilla oli kustannusvaikutuksia. Piirin ulkopuolinen hoito Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset 16.1 laskivat -5,1 % eli -0,9 M. Kehitys on budjettisuunnitelman suunnan mukainen. Tavoite oman toiminnan vahvistamisesta ostamisen kustannuksella toteutui. Vuosien jatkumon mittainen hurja kasvukausi päättyi vuonna 2012 poikkeukselliseen 7 %:n vähennykseen. Sen jälkeen piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset ovat vähentyneet vuosittain. Edellisvuosina piriin ulkopuolisessa hoidossa oli totuttu lähes 20 %:n suuruisiin vuotuisiin kasvuihin. Kuukausittaiset heilahtelut olivat tänäkin vuonna merkittäviä, joten lopputulosta jouduttiin odottamaan tammikuun laskutukseen saakka. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuksia on voitu leikata kotiuttamalla osa vaativista somatiikan hoidoista omaan sairaalaan. Tämä on edellyttänyt rekrytoinnin ja koulutuksen kautta tapahtunutta asiantuntemuksen lisäämistä Kokkolassa. Osin tämä näkyy myös vaativan hoidon kalliiden hoitopäivien lisääntymisenä oman toiminnan kuntalaskutuksessa. Vaikka piirin ulkopuolisen hoidon ostot laskivat edelleen lähes miljoona euroa, on sen sisällä myös merkittävä rakenteellinen kustannuskasvu. Psykiatrian työnjako Visalan sairaalan kanssa merkitsi merkittävää myynnin kasvua akuuttihoidon osalta, mutta samalla se kasvatti kuntouttavan ja pitkäaikaisen hoidon ostoa Visalasta. Psykiatrian piirin ulkopuolisen hoidon ostoissa kirjattiin + 0,8 M :n suuruinen kasvu. Ostot Visalasta kasvoivat runsaat sekä Malmilta noin Lisäksi psykiatria kasvatti merkittävällä tavalla Tays:n käyttöä. Somatiikan säästökuuri olikin kova, sillä kokonaissäästön saavuttamiseksi somatiikan ostoissa saavutettiin noin 1,7 M :n säästö. Suurin yksittäinen muutos tapahtui kirurgiassa, jossa ostamisen kustannusta voitiin leikata peräti 1,4 M. Edellisvuonna lastentaudeilla saavutettiin huima 1,8 M :n säästö, joka jatkui edelleen puolen miljoonan euron säästönä. Euromääräisesti eniten somatiikassa kasvoi fysiatrian ostot, + 0,2 M. Hoitojen kotouttamisen ja oman osaamisen vahvistamisen rinnalla toki myös onnellinen sattuma voi vähentää piirin ulkopuolisen hoidon tarvetta. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuksista hyvin suuri osuus syntyy yksittäisten potilaskohtaisten ns. kalliiden hoitojen ja potilastapahtumien myötä. Tältä osin tulevaisuutta on hyvin vaikea ennustaa. Neljän valtakunnallisesti poikkeavan vuoden jälkeen on kuitenkin jo 15

16 oikeutettua arvioida, että piirin ulkopuolisen hoidon suhteellisen tarpeen vähentymisessä olisi tapahtunut myös rakenteellinen muutos kohti entistä hoidollisesti vaativampaa omaa toimintaa. Muut palvelujen ostot Muiden palveluiden ostot 19,0 M laskivat tilinpäätöksessä - 8,6 % eli 1,8 M. Ostopalvelujen laskua selittää toiminnallisen muutoksen lisäksi myös kirjanpitotekninen tekijä. Vuonna 2014 tilinpäätökseen jouduttiin yllätyksenä kirjaamaan Potilasvakuutuskeskuksen vaatimuksesta ylimääräinen varaus, jolla varaudutaan tuleviin mahdollisiin vammaispalvelulain mukaisiin vaatimuksiin potilasvahinkotapauksissa. Tämä vähensi ostopalvelujen menokirjausta 2,2 M, ja vaikutti suoraan tuloksen myönteiseen kehitykseen. Vastuu kasvaa kuitenkin edelleen. Kokonaisuutena Potilasvakuutuskeskukselle vuodelta 2015 laadittava velkakirja ja velkavastuu on 8,8 M (vuonna 2014 velkakirja ja taseeseen kirjattu velkavastuu oli 8,3M ), josta pakolliseen varaukseen kirjataan tilinpäätöksessä 7,3 M (6,9 M ) ja tilinpäätöksen liitetietoihin vastuina vajaat 1,5 M (1,4 M ). Pääosin lääkäripalveluiden konsulttisopimuksia lääkärivuokrauspalveluyritysten kanssa voitiin vähentää edelleen 0,1 M (kustannustaso 2,2 M ), mutta vastaavasti tehtiin yksittäisille konsulttilääkäreille sopimuksia, jotka lisäsivät palkkakustannusten osuutta noin 0,7 M. Yhteispäivystyksen lääkäripalvelut hoidetaan edelleen kokonaisuutena ostopalveluna, jonka arvo on runsaat 1 M. Koulutuskustannukset kasvoivat edellisvuoden tavoin +7,9 % (taso 0,6 M ). Koulutuksen kustannuksista edelleen 30 % kuluu koulutusmatkojen aiheuttamiin kustannuksiin. Jatkossa tulee tukea lähikoulutukseen osallistumista. Pesulapalveluiden tilille kohdennettava kustannus kasvoi lähes 30 %, mutta vertailuperusteena on vuodelta 2014 puolen vuoden käyttö. Kesällä 2014 pesulapalvelut siirtyivät Kokkolan kaupungin (45 %), sairaanhoitopiirin (45 %) ja Kokkotyösäätiön (10 %) omistaman KokkoPesu Oy:n tuottamaksi ostopalveluksi. Muutoksen myötä voitiin leikata tekniikan palveluissa huoltoon ja lämpö/vesituotantoon kuuluvia ostoja, sillä aiemmin keskussairaalan tekniikka huolehti sairaalakiinteistössä sijainneen yksityisen pesulan teknisistä hankinnoista ja mm. höyryn tuotannosta. Tämä säästö näkyy nyt tekniikan kustannuksissa. Erilaisten huoltopalveluiden kustannuksissa, 1,3 M, on + 3,6 % eli noin :n kasvu. Siivouspalveluissa, 2,5 M, saavutettiin merkittävä 12,4 %:n ja säästö. Eräitä muita ostopalveluja: kustannus muutos Kuntoutus 0,2 M + 5,4 % Atk-palvelut 2,3 M + 14,7 % Puhtaanapito- ja pesulapalvelut 3,0 M - 6,6 % Huolto- ja kunnossapitopalvelut 1,3 M + 3,6 % Potilaskuljetuspalvelut 0,2 M - 19,4 % Matkustus- ja kuljetuspalvelut 0,5 M + 5,1 % Koulutuspalvelut 0,6 M + 7,9 % Asiantuntijapalvelut 2,9 M - 2,7 % Ensihoidon ostopalvelut 0,2 M - 55 % Laboratorio- ja röntgenpalvelut 5,0 M + 7,7 % jossa laboratoriopalvelu 4,7 M + 8,2 % Työterveyspalvelut henkilöstö 0,6 M - 2,4 % 16

17 Materiaalihankinnat; aineet, tarvikkeet ja tavarat Materiaaliostoihin käytettiin 15.7 M, jossa kasvua edellisvuoteen + 3,4 %. Eräitä hankintaryhmiä: Apteekkitarvikkeet 5,4 M + 2,0 % Kuntoutuksen apuvälineet 0,8 M - 2,3 % Hoitotarvikkeet 4,8 M + 4,6 % Elintarvikkeet 1,1 M + 10 % Lämmitys, sähkö, vesi 1,3 M - 3,2 % Huolto- ja kunnossapitotarvikkeet 0,6 M + 13,8 % Laitteet ja kalusto 0,6 M + 11,6 % Muut toimintamenot Muut toimintamenot olivat 2,3 M, kasvua +1,3 %. Koneiden vuokriin käytettiin 0,4 M, joka sisältää hyvin laajasti kone- ja laitevuokria leasing-laitteista autoihin. Muiden tilojen vuokrissa on saavutettu säästöjä. Vuokramenoissa näyttäytyvä (sis. yhtiövastikkeet) kustannus johtuu Kiinteistöyhtiö H-Seitsikolle (asunnot ja Portti) kuuluvien vuokrien kirjaamisesta sekä tulona että menona kuntayhtymän tileille. Kirjaamismenettelyn tulosvaikutus on tulosvaikutukseltaan neutraali. H-Seitsikon lainan hoitokuluihin kohdennettu kuntayhtymän rahoitusosuus kirjataan tuloslaskelman tuloksesta osakkeisiin ja osuuksiin. H-Seitsikolle kuntayhtymä maksaa sekä pääomakustannusten hoitamista että käyttökuluja vastaavan kokonaiskorvauksen. Keskinäiselle yhtiölle maksettava korvaus on jaettu vuodesta 2012 lukien siten, että vuokraksi laskettavasta kokonaissummasta ,89 eliminoidaan pois käyttökustannuksissa olevasta vuokrasta ja kohdistetaan tuloksesta siirrettäväksi investointimenoksi osakkeisiin ja osuuksiin. Kyseinen summa vastaa yhtiön kirjanpidossa tehtyä lainojen hoitoon tehtyä ns. SVOP-rahastointikirjausta. Tällä kirjanpitoteknisellä ratkaisulla yhtiön ja omistajakuntayhtymän kirjaukset vastaavat toisiaan. Kuntayhtymän tulos tosin paranee, mutta tilinpäätöksen yhteydessä tuloksesta tulee kyetä tekemään H-Seitsikon SVOPvarausta vastaavan summan suuruinen investointisijoitus. Kiinteistöveroa kuntayhtymä maksoi Kokkolan kaupungille runsaat Asiakasmaksusaatavien poistot olivat , mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Sisäiset menot Sisäiset menot ja tulot säilyivät lähes edellisvuoden tasolla: 34,7 M. Sisäisten eriten käsittelyyn tehtiin eräitä tarkennuksia. Tilikohtaisia muutoksia on näin ollen luettavissa, mutta nämä eivät vaikuta oleellisesti kokonaissummaan. Merkittävimpiä euromääräisiä kasvuja olivat rekrytointiyksikön sekä radiologian yksikön sisäinen kustannus, joissa oli noin 0,3 M :n suuruiset kasvut ja jotka ilmentävät molemmat toimintavolyymin kasvua. 17

18 Rahoitustuotot ja kulut Korko- ja rahoitustuotot olivat noin ja lainojen korkokustannukset Rahoitustuottojen ja -kulujen nettomeno oli Rahoitusmarkkinoiden korkotason alentuminen näkyi rahoituskulujen puolittumisena vuonna 2013, mutta aleni edelleen vuonna 2014 ja Lainojen korkomenoissa säästettiin edellisvuoteen verrattuna. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot olivat runsaat 5,2 M, missä on merkittävä 0,4 M :n kasvu edellisvuoteen. Edellisvuonna kasvu oli 0,5 M, mikä kertoo nopeasta investointitahdista kuntayhtymässä. Tilikauden tuloksen käsittely Vuoden ylijäämäiseksi muodostuneesta tuloksesta tehtiin tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä hallituksen linjauksen mukaisesti 1,5 M :n suuruinen vapaaehtoinen varaus. Ennen varausta jäsen- ja sopimuskunnille oli jo kohdennettu 8 M :n kuntamaksupalautus, mikä vähensi tulosta. Vapaaehtoisella varauksella katetaan Uuden organisaation rakentamiseen ja integroituvien toimintojen kehittämiseen kohdennettu investointitarve, johon on budjetoitu 1,5 M :n suuruinen investointimääräraha vuoden 2016 talousarvioon. Rahastojen lisäys on ja vähennys ; nettomuutos oli Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämäksi tuloslaskelmassa muodostuu (edellisvuonna ). Tuloksella voidaan kattaa budjetoidun mukaisesti :n suuruinen sijoitus Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon osakkeisiin. Investointihankkeiden toteutuminen Vuodelle 2015 ei kohdistu lisämäärärahapäätöksiä. Investointimääräraha brutto oli 9,9 M ja käyttö toteutui 7,5 M (toteumaprosentti 75,5 % brutto). Investointisumma on noin 1,5 M suurempi kuin edellisvuonna. Investoinnit sisältää kirjanpitoteknisenä eränä H-Seitsikolle maksettavan :n suuruisen osakemerkinnän (osakkeet ja osuudet). Rakennusten saneerausinvestointimääräraha toteutui 79 %:sesti ja rahaa käytettiin 4 M. ATK-hankintojen arvo on 0,7 M, mikä on 0,3 M vähemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi ATK-laitteiden hankinnassa on käytetty leasing-rahoitusta. Koneiden ja kaluston sekä kiinteiden kojeiden ja laitteiden hankinta-arvo oli noin 2 M eli kasvoi edellisvuodesta noin 0,8 M. Irtaimistohankinnat sisälsivät pääasiassa uusien tilojen varustamisen sekä yksittäisiä yli euron suuruisia sairaalalaitteita. Merkittävä yksittäinen laitehankinta oli radiologiaan hankittu isotooppi-ct. Investointeihin kohdistuu tulona korjausrakentamiseen kohdistuva valtionosuus 0,2 M sekä käyttöomaisuuden myyntinä saatu tuotto käytöstä poistettujen ambulanssien myynnistä noin

19 INVESTOINNIT Määräraha Lisä- Toteuma Tot% Toteuma Muutos TA 15 talousarvio % Käyttöomaisuuden myynti Valtionosuudet investointeihin Tulot investointeihin Osakkeet ja osuudet ,8 Atk yhteensä , ,7 Irtain käyttöomaisuus , ,8 Rakennusten saneeraukset , ,5 Piha-alueeet ,0 INVESTOINNIT , ,5 INVESTOINNIT , ,5 INVESTOINNIT NETTO , ,4 Lainat ja lainojen lyhennykset Kuntayhtymän lainakanta oli (edellisvuonna ), josta pitkäaikaisissa veloissa (lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ) ja lyhytaikaisissa veloissa. Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan seuraavan vuoden lainojen lyhennys. Vuoden 2015 aikana ei edellisvuoden tavoin nostettu uutta talousarviolainaa. Vastaavasti lainaa lyhennettiin edellisvuoden tavoin. Konsernin kokonaislainakanta oli ( ). Tilinpäätöksen tunnusluvut (ilman liikelaitosta) Tuottojen ja kulujen välinen erotus käyttökate oli (edellisvuosi ). Vuosikate oli (edellisvuonna ). Vuosikate osoittaa tulorahoitusta, joka jää käytettäväksi investointeihin tai lainan lyhennyksiin. Rahoituslaskelman mukaan investointien tulorahoitusprosentti nousi tasolle 102,23 (92,71). Investointien tulorahoitustunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien hankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate oli 5,52 (4,07) eli kuntayhtymän lainanhoitokyky on edelleen kohtuullisen hyvä. Maksuvalmius eli kassan riittävyys päivinä oli keskimäärin 43 päivää eli edellisvuoden tasossa. Kuntayhtymän omavaraisuusaste ilman liikelaitoksia on edellisvuoden tasossa 25,2 % (25,2 %). Suhteellinen velkaantuneisuus laski vain hieman 33,7 % (34,6 %). Lainakanta laski hieman edellisvuodesta ollen ( ). Virallisen tuloslaskelman ja taseen (mukana liikelaitos) sekä konsernin mukaiset tunnusluvut esitellään tarkemmin tämän tilinpäätösasiakirjan laskelmatiedoissa (suluissa esitetty vuoden 2014 vastaavat luvut). Jäsenkuntien maksut Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat keskimäärin 0,3 M eli - 0,3 % (sisältäen keskussairaalan oma käyttö + piirin ulkopuolisen läpilaskutus + ensihoito + projektit). Suurin, lähes 1 M :n suuruinen säästö syntyi piirin ulkopuolisen hoidon läpilaskutettavissa erissä. Somatiikassa kustannussäästö oli 1,7 M, mutta psykiatrian työnjaosta johtuen psykiatrian ostot erityisesti Visalan sairaalasta kasvoivat. Yhä useammin erikoissairaanhoito voitiin toteuttaa keskussairaalan omana työnä. Vuosina 2012 ja

20 jäsenkuntalaskutuksen kasvu saavutti jo maltillisen +2-3 %:n tason. Vuonna 2014 kehitys erikoissairaanhoidon kustannustasossa oli jopa miinus-merkkinen. Vuonna 2015 saavutettiin kokonaiskustannuksissa (sis. ensihoito) -0,3 %:n lasku. Muutos on merkittävä, sillä edellisinä vuosina jäsenkunnissa oli kipuillen totuttu runsaan 7 %:n vuotuisiin kasvuihin. Keski-Pohjanmaan asema kalliina erikoissairaanhoidon alueena on ottanut jo useamman vuoden ajan askelia kohti maan keskiarvoa, jonne kivuttiin jo vuoden 2013 tilinpäätösluvuilla. Vuoden 2015 kustannustaso laski jälleen vuoden 2013 kustannustasoon. Keski-Pohjanmaan tilanne valtakunnallisessa kustannusvertailussa parantunee entisestään. Maksut sisältävät yhteensä noin 8 M suuruisen maksualennuksen jäsenkunnille. Alennus on kohdennettu jäsen- ja sopimuskunnille niiden ostaman erikoissairaanhoidon ns. oman tuotannon suhteessa. Alennus kohdentuu somatiikan ja psykiatrian palveluhinnastoon. Kuntien välinen jakauma vaihtelee edelleen. Kun keskimääräinen kustannusmuutos oli - 0,3 % kasvatti Lestijärvi kulujaan +5 %:lla ja samaan aikaan Toholampi vähensi kulujaan - 4,1 %. Osin muutokset selittyvät kuntien vuotuisilla, suurillakin satunnaisilla kustannusheilahteluilla. Kustannuskehitystä tulee siksi arvioida useamman vuoden tarkastelujaksolla. Jäsenkuntien palvelumaksuissa toteutettiin talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksytty maakunnallinen tasaus. Kalliiden hoitojen tasausraja oli /potilas. Potilaskohtaisten yksittäisten korkeiden kustannusten perusteella hyvitystä saivat yhteensä lähes Halsua, Kannus, Kaustinen ja Kokkola muiden jäsenkuntien maksaessa erän. Vuonna 2015 vuotuisten kustannusten kasvun tasausta ei tullut lainkaan jaettavaksi. Kuntien väliset kustannuserot olivat viime kädessä tänä vuonna maltilliset. Kustannusten tasauksista johtuvat vuotuiset muutokset näkyvät kuitenkin myös vuoden 2015 loppulaskutuksessa ja kunnittaisessa kustannusmuutoksessa. Esimerkiksi Lestijärvellä vuonna 2015 käyttöön perustuva laskutus osoitti runsaan 10 prosentin kustannuslaskua, mutta edellisvuonna saadut merkittävät tasausmaksut johtivat kustannusmuutosvertailussa Lestijärven kohdalla lopulta 5 prosentin suuruiseen kasvuun verrattuna edellisvuoteen. Erityisesti vuotuisten kustannusten tasaus jakaa tarkoituksensakin mukaisesti poikkeuksellisten kustannuspiikkien menovaikutusta useammalle vuodelle. Peruspääoma ja jäsenkuntaluettelossa tapahtuvat muutokset Kuntien peruspääomasta päättää valtuusto. Kuntayhtymässä kirjatut kuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ovat kokonaismäärältään (sis. tilivelka) ,93. Peruspääomajako pohjautuu vanhaan ns. sairaansijavaraus -laskelmaan. Peruspääoman määrässä ei ole muutosta edellisvuoteen. Jäsenkuntien peruspääoma on kirjattu taseeseen varallisuudeksi peruspääomana. Jäsenkuntien lisäksi kuntayhtymän taseessa on pitkäaikaisena velkana kirjattua peruspääomaa ns. Kalajokilaakson kunnilta. Tilanteessa, jolloin Kalajokilaakson kunnat erosivat Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, ei pääomasijoituksia palautettu kunnille, vaan ne jäivät kuntien osuutena kuntayhtymän varoihin ja kirjattiin tilivelkana kuntayhtymän taseeseen. Näin ollen Kalajokilaakson kunnilla, jotka ovat hakeneet uudelleen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä (Reisjärvi 2013), ei ole ollut velvollisuutta uudelle suoritettavalle peruspääomasijoitukselle. Kuntaliitosten yhteydessä liittyvien kuntien peruspääomasijoitukset kohdennetaan uudelle peruskunnalle. Mikäli kunta, jolla ei ole peruspääomasijoitusta kuntayhtymässä hakee Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä, päätetään pääomasijoituksen määrästä aina erikseen. Pietarsaaren tullessa kuntayhtymän sopimuskunnaksi lukien, ei tämä vaikuttanut peruspääoman suuruuteen. Pietarsaarella ei ole pääomasijoitusta kuntayhtymässä. Taseessa jäsenkuntien yhteenlaskettu peruspääoman määrä on ,34 ja muilta osin sijoitukset on kirjattu pitkäaikaisiin velkoihin. 20

21 Arviointia tulevasta todennäköisestä kehityksestä Toiminta- ja taloussuunnitelmaa valmisteltaessa vuodelle 2015 ei käytettävissä ollut maakuntahallintoon tai sote-järjestämiseen ja rahoituksiin liittyviä alustaviakaan suunnitelmia. Oli ainoastaan ennakkokäsitys siitä, että sote-toiminta tulee suurten muutosten äärelle. Vielä toimintakertomuksen kirjoittamisenkin aikana suunnitelmat ovat kovin avoimia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja on ilmassa paljon. Vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma laadittiin tavoitteena luoda tehokas ja taloudellinen iskukykyinen sairaanhoitopiiri, joka on valmis valtakunnallisiin uudistuksiin. Tältä osin tavoitteessa onnistuttiin enemmän kuin hyvin. Vuodelle 2016 lähdettäessä kuntayhtymä on paremmassa taloudellisessa iskussa kuin uskallettiin edes toivoa. Alueen kuntien erikoissairaanhoidon kustannustaso on saavuttamassa keskiluokkaa paremman aseman. Toiminnallisesti keskussairaala on vahvistunut ja usko päivystävään Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan on luja. Toimintavuoden aikana kypsyi kuitenkin maakunnassa tahtotila ja luottamus luoda valtakunnallista ratkaisua nopeammin sote-palvelut integroiva toimintamalli, joka johti valmisteluun toiminnallisesti uuden sotekuntayhtymän käynnistämisestä. Vuosi 2015 oli strategisesti erittäin merkittävä, nopeiden ja suurten päätösten vuosi, joka kokosi alueen kuntia yhtenäiseen päätöksentekovalmiuteen. Päätöksenteon valmistelu perustui valtakunnallisen tulevan muutoksen ennakointiin. Nyt tehtävän muutoksen osalta haetaan toiminnallisia ratkaisuja, jotka pystytään luontevasti istuttamaan myös mahdolliseen uuteen hallinnolliseen järjestelmään, jossa sote-palvelut ovat sote-alueina osa maakunnallista hallintoa. Integroidun toiminnan kehittäminen on lähimuutosten oleellisin tekijä. Samalla puretaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen erillisyys. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on pyrkinyt osoittamaan lainsäädännön valmistelijoille, että alue on nyt toiminnallisesti ja taloudellisesti valmis hoitamaan alueen sote-palvelut omana sote-alueena oman itsehallintoalueen sisällä. Ilmassa on kuitenkin riskejä, Keski-Pohjanmaa katsotaan väestöpohjaltaan liian pieneksi alueeksi toimimaan itsenäisenä sote-alueena. Järjestely, jossa tämän itsehallintoalueen sote-palvelut järjestettäisiin yhteistyössä toisen itsehallintoalueen kanssa nähdään nyt sekä päätöksenteon kankeuden, demokratian toteutumisen, talouden että toiminnan kannalta arveluttavana mallina. Maakunnan väestömäärä ei anna lainsäätäjälle oikeaa kuvaa alueen toiminnasta. Keski-Pohjanmaan keskussairaala on tällä hetkelläkin lähin päivystävä sairaala lähialueen asukkaalle. Sairaalan talous ja toiminta ovat kunnossa. Keski- Pohjanmaalla on alueen päättäjien ja kuntayhtymän johdon näkemyksen mukaan kaikki valmiudet itsenäiseen sote-alueeseen sekä vähintäänkin nykyisen tasoisen päivystävän sairaalan ylläpitämiseen. Toinen ilmassa ole kysymys on tuleva sote-toiminnan rahoitus, jonka järjestelyistä ei ole olemassa selkeää kuvaa. Haasteen pohjalla on alueen kuntien heikko taloudellinen tilanne. Tässä vaiheessa sote-toiminnan tulevan rahoituksen osalta on tärkeää olla aktiivisesti mukana arvioimassa valmisteluun tulevia valtakunnallisia linjauksia sekä ensisijassa huolehtia arkitoiminnassa siitä, että alueen sote-kustannustaso pystytään vakauttamaan erikoissairaanhoidon osalta vähintäänkin nykytasolle sekä löytämään peruspalveluiden osalle uusia edullisempia ratkaisuja. Integroidulla palvelukokonaisuudella haetaan sekä toiminnallista väljyyttä hoitaa yhä laajeneva asiakaskunta että taloudellista tuottavuutta pysäyttää sotepalvelukokonaisuuden kustannuskasvu. Tarvitaan uusia edullisempia menetelmiä, palveluverkkotarkastelua, prosessien yksinkertaistamista ja standardointia jne. Sote-uudistus ei ratkaise asioita, kipeät päätökset on joka tilanteessa tehtävä alueella. Oletettavaa lisäksi on, että erityisesti tukipalveluiden osalta tulossa on isoja muutoksia. Itsehallintoalueelle suunnitellaan laajoja tukipalvelukokonaisuuksia, jolloin sote-toiminnoissa keskitytään ydinsubstanssiin ja tukipalvelut tuotetaan toisaalla. Tässäkin tilanteessa yhtenäinen itsehallintoalue ja sen sisälle muodostettu oma sote-alue tukisivat tehtäväjaon toimivuutta. Rajapinta on joka tapauksessa aina haaste. Tulossa on myös kuntayhtymän purku. Tätä koskien odotellaan valtakunnallisia linjauksia. Huoli on siitä, miten peruskuntien osalta kuntayhtymän purku näyttäytyy. Omaisuusmassa ovat sairaanhoitopiirissä suuret. Omaisuuden arvottaminen, eläkevastuinen jakautuminen jne. Moni kysymys on edelleen auki. Oleellinen kriittinen tekijä on asiantuntijoiden saatavuus sekä asiantuntijuuden hinta. Virkalääkäritilanne on alueella parantunut, mutta edelleen myös keskussairaalassa on erikoisaloja, joilla on jonkin verran osaajapulaa. Tätä joudutaan kattamaan kalliilla ja joskus myös lyhytnäköisellä ostopalvelulla. Henkilöstövuokrauksen ja varsinaisen palkkausjärjestelmän ohi tehdyn konsulttityön hinta on karkaamassa kohtuuttoman korkeaksi. Onneksi henkilöstövuokrauksen määrä kokonaisuutena on ollut viime vuosina 21

22 laskussa. Osaajien lukumäärän lisäksi oleellista on myös osaamisen vahvistaminen. Suunnitelmallisella koulutuksella, myös alueellisella koulutuksella sekä etäyhteyksien hyödyntämisellä on pyritty lisäämään henkilöstön mahdollisuuksia hankkia uutta osaamista ja päivittää tietoja. Sairaalan oman toiminnan vahvistuessa hoitopalvelun ostamisen kustannuksella henkilöstöresurssin laajentuessa palkkamenojen rinnalla kasvavat myös koulutuksen tarve ja kustannukset. Hoitoketjujen toimivuuden kannalta oleellista on, että henkilöstötilanne on riittävän hyvä koko ketjussa, myös perusterveydenhuollossa. Huolta lääkäreiden riittävyydestä Keski-Pohjanmaalla on ja rekrytointiin on resursoitu aikaisempaa enemmän mm. ostamalla lääkärirekrytointipalvelua, jolla hankitaan lääkäreitä virkasuhteisiin. Lääkäritilanne myös perusterveydenhuollossa on nyt aikaisempaa parempi. Rekrytoinnissa ja toiminnan suunnittelussa pyritään huomioimaan päivystysasetuksen vaatimukset. Lähtökohta on, että Keski-Pohjanmaan keskussairaala jatkaa päivystävänä sairaalana myös jatkossa, vähintäänkin nykyisen erikoisalalaajuuden mukaisesti. Keski-Pohjanmaalla nähdään mm. mahdollisuus kasvaa alueen synnytyssairaalana, mikä edellyttää myös muiden erikoisalojen osalta päivystystasoista toimintaa. Myös psykiatrian päivystystoiminnan omaa aluetta laajempi keskittäminen on tehty tulevaisuuden investointina. Rakentamiseen liittyvä korjausrakentamisen investointiohjelma on saatu jo puolen välin ohi. Edelleen on noin 3-4 vuoden ajan varauduttava nykyisen noin 6 M :n tason mukaiseen investointiohjelmaan. Rakentamisen suunnittelussa haastavaa on toimintojen nopea muutos. Eilen suunniteltu sairaala on usein jo huomenna vanhentunut. Poistojen määrä, runsaat 5 M ei kata vielä kuin osan investointiohjelman kustannuksesta. Rakentamisen lisäksi tuohon pottiin tuovat iso erän kalliit kuvantamistutkimukseen liittyvät laiteinvestoinnit kolmen seuraavan vuoden aikana. Yksittäisten laitehankintojen hinta kipuaa runsaaseen miljoonaan euroon. Vaikka rakentaminen hiljenee, investoinnit laitetekniikassa jatkuvat. Vaihtoehtoja investointiohjelman toteuttamiselle on laitetekniikassa leasing-rahoitusjärjestelyjen käyttö. Kriittinen menestystekijä erikoissairaanhoidon ja päivystystoiminnan jatkumiselle on jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kehitys. Sillä on myös suora vaikutus jäsenkuntien taloudelliseen tilanteeseen. Ainoa mahdollisuus tukea päivystävän sairaalan kehittämistä maakunnassa kustannustehokkaana yksikkönä, on vahvistaa nykyisestäänkin ns. ulosmyyntiä. Sairaanhoitopiirin jäsenalueet noin asukkaan piirinä on liian pieni yksikkö toimimaan yksin. Laaja palveluiden myynti turvaa myös jäsenkunnille kohtuuhintaiset erikoissairaanhoidon lähipalvelut. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on mahdollista vain, jos sairaalan imago on sekä laadultaan että kustannuksiltaan kunnossa. Potilaat lukevat hoidon odotusaikoja, potilasvahinkotilastoja, median luomia kokemusmielikuvia, yksikön logistista läheisyyttä. Maksavat tahot lukevat palveluhinnastoa ja tuloslaskelman mukaista tuloskuntoa. Hallituksen esitys valtuustolle tuloksen käsittelystä Hallitus esittää, että valtuusto hyväksyy tilikauden 2015 tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan opinto- ja viihdytysrahastosta ,14 siirretään opinto- ja viihdytysrahastoon ,03 siirretään ylijäämä omaan vapaaseen pääomaan ,45 22

23 SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Selonteon taustaa Selvityksen perusteena on riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeistus. Riskien ja epävarmuustekijöiden arviointiin sekä muihin toiminnan ja toimintaympäristön muutoksiin liittyviä asioita on käsitelty mm. seuraavissa asiakirjoissa ja päätöksissä: sairaanhoitopiirin sertifioidun laatujärjestelmän SHQualityn mukaiset ulkoisen ja sisäisen laatuauditoinnin kehittämissuositukset talousarvion ja -suunnitelman laadinnan yhteydessä tehty vaarojen arviointi talousarvion käyttösuunnitelma 2015 ja täytäntöönpano-ohjeet johdon katselmukset (kevätkokouksessa erityisesti sisäinen valvonta ja riskien hallinta) sisäisen valvonnan ohje (hallitus ) riskienhallintapolitiikka toimintakertomus 2015 ja siihen sisältyvä henkilöstökertomus 2015 työsuojelun toimintakertomus 2015 tilintarkastuksen tarkastusohjelma ja tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma osavuosikatsaukset, jotka sisältävät myös riskien hallinta -osion johtavien viranhaltijapäätösten tiedoksianto hallitukselle kuukausittain (otto-oikeus) sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan periaatteet (hallituksen esitys valtuustolle 12/2015) Arvioinnin ja valvonnan suorittaminen Talousarvion ja -suunnitelman mukaisten taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain tulosalueilla ja johtoryhmässä sekä raportoidaan hallitukselle. Raportoinnin yhteydessä selvitetään toimintaympäristön muutoksia, ja niiden vaikutuksia sairaalan toimintaan sekä henkilöstön saatavuutta. Johtavien viranhaltijoiden viranhaltijapäätökset tuodaan kuukausittain hallitukselle tiedoksi. Tulosalueittain valmisteltavissa osavuosikatsauksissa hallitus arvioi kolmannesvuosittain toiminnan tilaa neljän BSC-lähtöisen ja valtuustotasolla määritellyn tavoitenäkökulman kautta. Lisäksi arvioidaan erikseen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan osuus. Tässä yhteydessä varmistetaan myös viranhaltijapäätösten valvonta tulosalueilla. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta arvioidaan erikseen ja erityisesti tulosalueittain järjestettävässä johdon katselmuksessa kevään tapaamisissa. Syksyn toiminta- ja taloussuunnitteluun painottuvassa johdon katselmuksessa sekä suunnitteluprosessissa tarkastellaan resurssien riittävyyttä suhteutettuna todettuihin riskitekijöihin. Kuntayhtymän vakuutustoiminnan hallinnoinnissa käytetään ns. meklaritoimintaa. Keskussairaalan ja Peruspalveluliikelaitos Jytan vakuutukset on pääosin eriytetty. Sisäistä valvontaa ja riskien arviointia tukevat sekä tarkastuslautakunta että tilintarkastaja. Työskentely on hyvin vuorovaikutteista ja vahvasti preventiivistä. Vuoden 2015 aikana suoritettiin arvonlisäveromenettelyä koskeva tarkastus. Sisäisen tarkastuksen organisointi 2015 Sisäinen tarkastus on osittain ulkoistettu. Valtuustokaudella on kilpailutuksen perustella toiminut tilintarkastusyhteisönä JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy. Kuntayhtymän vastuullisena tarkastajana toimii tilintarkastaja, JHTT Asko Vanhatupa. Tarkastussuunnitelman mukaan sisäisessä tarkastuksessa todetaan, käyttääkö kuntayhtymän johto sisäistä valvontaa välineenä kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamisessa. Tarkastuksessa todennetaan voimassa olevat sisäisen valvonnan ohjeet. 23

24 Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta valvotaan jatkuvasti muun tarkastuksen yhteydessä sekä erikseen valituilla painopistealueilla. Viranhaltijat ovat omalta osaltaan suorittaneet sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tarkastusta ja valvontaa ja raportoineet siitä esimiehilleen. Sisäisen valvonnan varmistamisesta tulee raportoida vähintään osavuosikatsausten yhteydessä. Sisäisen tarkastustoiminnan kannalta käytännössä oleellisia toimintamuotoja ovat ostolaskujen tarkastus-, hyväksymis- ja maksumääräysmenettely sekä sopimusten hyväksymiskäytännössä toteutettu päätöksenteosta osin eriytetty allekirjoitusmenettely. Tarkastuksesta vastasi omalta osaltaan myös valtuustokaudeksi valittu tarkastuslautakunta toimintakauden hyväksytyn arviointisuunnitelman ja vuoden 2015 työohjelman mukaisesti. Minna Korkiakoski Talousjohtaja 24

25 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAATUOHJELMAN TOTEUTUMINEN Laadunhallinnan kehittäminen on terveydenhuoltolaissa määritelty terveydenhuollon toimintayksiköiden velvoitteeksi. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksella antanut ohjeen laadunhallinnan sisällöstä. Kuntayhtymän esikoissairaanhoito on kehittänyt toimintaansa Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) avulla 1996 vuodesta lähtien ja Peruspalveluliikelaitos Jytaa vuodesta 2010 lähtien. Ensimmäinen yhteinen koko kuntayhtymää, sekä erikoissairaanhoitoa että peruspalveluja, koskeva laaduntunnustus saatiin vuonna 2013 ja se on voimassa vuoteen Seuraava laaduntunnustuksen uusinta-auditointi sovittiin toteutettavaksi helmikuussa SHQS-laatuohjelman keskeisin osa muodostuu arviointikriteereistä, joiden avulla toimintaa on mahdollista arvioida ja luoda toiminnalle kehittämiskohteita. SHQS-arviointikriteeristö on kehitetty vastaamaan suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden arviointitarvetta laadun varmistamiseksi. Kriteereissä on otettu huomioon kansallinen lainsäädäntö, valtakunnalliset suositukset hyvästä hoidosta ja terveydenhuollon toimintajärjestelmästä. Kriteeristön ylläpitäjä noudattaa kansainvälisen ISQua:n periaatteita (International Society for Quality in Health Care). Lisäksi kriteeristö sisältää ISO9001- standardien sovelluksen. Kriteeristöjen osalta kuntayhtymässä otettiin käyttöön 2015 sähköinen Laatuportti. Laatuohjelman arviointikriteeristö (Johdon kriteeristö ja Yksikön/prosessin kriteeristö) ovat nyt käytettävissä internetyhteydellä. Tämä muutos aiheutti sen, että aikaisemmin alkuvuodesta toteutetut itsearvioinnit siirtyivät pääosin syksyyn. Sisäisiä auditointeja ei organisaatiomuutoksen valmistelujen takia suoritettu. Johdon katselmuksiin osallistui Kiurun johto ja tulosalueiden johtoryhmät maaliskuussa ja elokuussa. SHQS-laatuohjelmaa käyttävät alueella toimivat organisaatiot muodostivat jo syksyllä 2014 laatuverkoston. Mukana SHQS-laatuverkostossa ovat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Kokkolan Sosiaali- ja terveyspalvelut, Työplus, Päihdekeskus Portti, Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ja Pietarsaaren Sosiaali- ja terveyspalvelut. Laatuverkostoon liittyi myös yksittäisiä jäseniä Kallion kuntayhtymän alueelta. Kitinkannus tuli mukaan syyskuussa Laatuverkosto kokoontui vuonna 2015 kaksi kertaa. Pääasioina olivat Laatuporttiin siirtyminen ja sisäisten auditoijien koulutustarve. Syyskuussa otettiin kuntayhtymän verkkosivuilla käyttöön asiakkaille ja potilaille sähköinen palautteen antomahdollisuus. Yleistä palautetta sairaalan toiminnasta voi antaa verkkolomakkeella. Osastoilla ja poliklinikoilla tapahtuneesta hoidosta voi antaa palautetta potilastyytyväisyyskyselyn avulla. Asiakkailla ja potilailla on mahdollisuus tehdä myös vaaratapahtumailmoitus, mikäli ovat kokeneet, että omassa tai omaisen hoidossa on tapahtunut virhe tai vaaratilanne. Lisäksi verkkosivuilla ohjataan, miten on mahdollista ottaa yhteyttä potilasasiamieheen, joka ohjaa potilaita ja omaisia potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Hallintoylihoitaja 25

26 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Virat ja toimet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 1658 virkaa tai tointa. Erikoissairaanhoidossa ja yhteisissä tukipalveluissa on 1118 virkaa/tointa ja peruspalveluliikelaitos Jytassa virkoja ja toimia oli 540. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakanssit lisääntyivät 61 ja Peruspalveluliikelaitoksen lisääntyivät 23 vakanssia. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2015 viimeisen päivän vakanssimäärät ammattiryhmittäin, erikseen erikoissairaanhoidosta sekä yhteisistä tukipalveluista ja Peruspalveluliikelaitos Jytasta. Taulukon alimmaisella rivillä on kaikkien vakanssien yhteenlasketut määrät ammattiryhmittäin. Suurin ryhmä vakansseina mitattuna on amk-/opistokoulutetut hoitohenkilöt 729 vakanssia, toiseksi suurin ammattiryhmä on muut hoitohenkilöt 411 vakanssia ja seuraavaksi suurimpana ammattiryhmänä tulevat lääkärit, 167 vakanssia. Peruspalveluliikelaitoksessa suurin ammattiryhmä ovat lähihoitajat ja perushoitajat yhteensä 280 vakanssia, mikä on yli puolet liikelaitoksen kaikista vakansseista. Virkojen ja toimien määrät tulosalueittain Taulukossa osa-aikainen vakanssi esitetty yhtenä täytenä Tulosalue Lääkärit Hoitohenkilöhenkilöhenkilöt (opisto) Hoito- (koulu) Tutkimus- hoitoa Tutk. ja avust. henkilöt Huolto- toimisto- ja Hallinto-, talous Ravintohuolto Yhteensä Keskushallinto + jakamaton Somaattinen tulosalue Psykiatria Kehitysvammahuolto Tukipalvelut Yhteensä Sissit(=vakin.sijaiset) Reservi(=vakin.sijaiset) Yhteensä ilman Jytaa JYTA peruspalveluliikelaitos Sos.- ja terv.toimen hall Perheiden tukeminen Terveyden- ja sairaanhoito Kotihoito ja asumisen tukeminen Peruspalv.liikelaitos yht KUNTAYHTYMÄ YHT Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstön määrä vuoden 2015 viimeisenä päivänä oli 1997 henkilöä. Henkilöstöä oli 40 enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Erikoissairaanhoidon henkilöstömäärä oli Henkilöstöä oli 50 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Erikoissairaanhoidossa amk-/-opistokoulutettuja hoitohenkilöitä oli 35 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Lääkäreitä erikoissairaanhoidon palveluksessa oli 138 ja lisäystä 15 edelliseen vuoteen. Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 684 henkilöä. Näin työntekijöitä oli 10 vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Kuntayhtymän henkilöstön määrä kuukausittain tarkasteltuna vaihteli tammikuun lopun 1885 henkilöstä kesäkuun lopun 2114 henkilöön. 26

27 Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (*amanuenssit) Yhteensä Palvelussuhteen luonne Vuoden 2015 lopussa erikoissairaanhoidon palvelussuhteesta vakituisia eli toistaiseksi voimassa olevia oli 962, mikä on 73,3 % kaikista palvelussuhteista. Määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa oli 263 henkilöä eli 20,0 %. Vakituisten palvelussuhteiden määrä lisääntyi edellisen vuoden lopusta 55:lla ja suhteellinen osuus nousi 1,5 % -yksikköä. Peruspalveluliikelaitoksessa toistaiseksi voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä vuoden lopussa on 468 eli 68,4 % kaikista palvelussuhteista. Vakituisten palvelussuhteiden suhteellinen osuus on 2,0 % -yksikköä suurempi kuin vertailuajankohtana. Koko kuntayhtymän 1997 työntekijästä 1430 henkilöä eli 71,6 % on vakituisessa palvelussuhteessa. 27

28 Palvelussuhteen luonne Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Vakinainen virka-/työsuhde ,3 % ,8 % ,4 % ,4 % ,6 % ,9 % Määräaikainen virka-/työsuhde ,0 % ,9 % ,7 % ,7 % ,0 % ,6 % Avoimen viran-/toimen hoitaja 87 6,6 % 75 5,9 % 17 2,5 % 22 3,2 % 104 5,2 % 97 5,0 % Harjoittelija 1 0,1 % 5 0,4 % 0,0 % 0,0 % 1 0,1 % 5 0,3 % Palkkatuella 0 0,0 % 0,0 % 3 0,4 % 5 0,7 % 3 0,2 % 5 0,3 % Yhteensä % % % % % % Ikärakenne ja sukupuolirakenne Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä vuoden 2015 lopussa oli 43,8 vuotta (ed. vuosi 43,7 v). Nuorinta oli amk-/opistokoulutettu hoitohenkilöstö 41,7 vuotta. Lääkäreiden keski-ikä oli 41,8 vuotta (ed. vuosi 42,3 v), perusasteen hoitohenkilökunnan 44,4 vuotta ja tutkimusta ja hoitoa avustavien henkilöiden 47,9 vuotta. Keski-iältään vanhinta, 49,5 vuotta, henkilöstö oli teknisessä huollossa ja 49,0 vuotta hallinnossa. Suurin ikäryhmä oli edelleenkin vuotiaat (228 henkilöä) 14,4 %:n osuudella. Yli 50-vuotiaita henkilöstöstä on 38,1 %. Alle 30-vuotiaita oli 319 eli 16,0 % henkilöstöstä (ed. vuosi 15,5 %). Yli 60- vuotiaiden määrä 178 nousi edellisen vuoden 157 henkilöstä, mikä on 8,9 % koko henkilöstöstä. Henkilöstön sukupuolijakauma keskussairaalassa ja yhteisissä tukipalveluissa on: miehiä 285 eli 21,7 % ja naisia 1028 eli 78,3 %. Jytan sukupuolijakauma on: 40 miestä eli 5,9 % ja 644 naista eli 94,1 %. Koko kuntayhtymän sukupuolirakenne on: miehiä 16,3 % ja naisia 83,7 %. Miehiä on suhteellisesti eniten teknisen huollon henkilöinä ja lääkäreinä. Naisia taas työskentelee suhteellisesti eniten hoitohenkilöstössä sekä ravintohuollossa. 28

29 Henkilöstö ikäryhmittäin Ikäryhmä Lukumäärä %-osuus ,7 % ,3 % ,0 % ,0 % ,5 % ,4 % ,4 % ,8 % ,9 % YHTEENSÄ ,0 % Keski-ikä ammattiluokittain Lääkärit 41,8 42,3 42,3 42,3 43,4 42,9 42,7 42,4 42,7 Hoitohenkilökunta, amk/opisto 41,7 41,6 38,9 41,2 40,8 38,8 38,5 37,0 38,0 Hoitohenkilökunta, perustaso 44,4 46,1 44,3 41,6 42,6 40,9 38,2 36,2 35,9 Tutkimushenkilöt 46,8 46,4 44,8 42,1 44,8 44,5 44,1 41,3 40,2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 47,9 45,5 45,6 45,4 45,8 44,7 45,8 44,4 45,2 Huolto 49,5 49,7 51,1 47,3 48,6 49,6 51,4 47,8 47,0 Hallinto 49,0 50,2 48,3 48, ,8 44,9 47,9 47,8 Ravintohuolto 48,2 47,7 46,4 47, ,7 46,8 48,6 48,1 Hoitosopimushenkilöt 48,0 47,7 37,0 45,7 43,3 42,3 45,6 Kaikkien keski-ikä 43,8 43,7 44,3 44,0 44,3 43,0 42,9 43,2 43,1 Vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Erikoissairaanhoidon vakinaisen henkilöstön palvelussuhteita päättyi vuoden aikana 49. Peruspalveluliikelaitos Jytassa päättyneitä vakituisia palvelussuhteita oli 37. Kuntayhtymästä vanhuuseläkkeelle siirtyi 23 henkilöä (edellisenä vuonna 30). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli yhteensä 4. Työpaikan vaihdon ja paikkakunnalta poismuuton takia kuntayhtymän jätti 13 henkilöä. Kaikkiaan päättyneitä virka- tai työsuhteita oli 86, mikä on 5,2 % kuntayhtymän vakanssien määrästä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty vakituisten palvelussuhteiden päättymisen syyt vuosina erikseen sairaalan sekä yhteisten tukipalveluiden ja peruspalveluliikelaitos Jytan osalta. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla lähivuodet ja nykyisten ennusteiden mukaan eläköitymisen suurimmat vuodet ovat Näinä vuosina arvioitu eläkepoistuma (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet) on 50 henkilöä/vuosi. Kevan uusimmissa ennusteissa, joissa on arviona mukana myös alkavat työkyvyttömyyseläkkeet, 940 henkilöä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on vuosittain henkilön välillä. Seuraavassa kuviossa on Kevan tilastojen pohjalta tehty omalla työkyvyttömyyshistorialla arvioitu eläköityminen ajalla Tilasto on laadittu Kevan ns. vanhojen eläköitymislaskelmien mukaan. Uudet eläkeiät eivät ole vielä mukana tilastoinnissa, joten suurimmat muutokset ovat 1962 ja sen jälkeen syntyneissä, joiden eläkeikään uudistuksella oli suurimmat vaikutukset. Erikoissairaanhoidossa rekrytoitiin vuoden 2015 aikana 97 henkilöä vakituiseen tai pitkään määräaikaiseen palvelussuhteeseen. 29

30 Vakinaisten työntekijöiden palvelussuhteiden päättymien syyt v Erikoissairaanhoito Jyta Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Paikkakunnalta muutto Työpaikan vaihto Kuolema Opiskelu Irtisanottu/työ loppunut Siirto toiseen virkaan Muu syy Yhteensä Poissaolot Erikoissairaanhoidossa poissaoloja kertyi vuoden 2015 aikana päivää, mikä on 11,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavassa taulukossa on esitetty erikoissairaanhoidon ja tukipalvelujen poissaolot kokonaisina päivinä poissaoloryhmittäin: Erikoissairaanhoito Poissaolot poissaoloryhmittäin v Muutos Vuosilomat ,2 % Sairauspoissaolot ,2 % Lakisääteiset ,9 % Muut poissaolot ,0 % Yhteensä ,8 % 30

31 Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen poissaoloista suurimman ryhmän muodostavat luonnollisesti vuosilomat päivää eli 42,13 % kaikista poissaoloista. Vuosilomapäivien kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta 8,2 %. Sairauspoissaolojen määrä sen sijaan nousi edellisestä vuodesta eli 22,2 %. Sairauspoissaolopäiviä (huom. tässä sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä, kokonaisiksi päiviksi muutettuna) oli ja 13,6 pv/hlö/vuosi, edellisenä vuonna henkilöä kohti kokonaisiksi päiviksi muutettu sairauspäivien määrä oli 12,7 kalenteripäivää/hlö/vuosi (huom. sairauspoissaolopäivien jakajana käytetään ko. vuoden viimeisen päivän henkilömäärää). Lakisääteiset poissaolot nousivat 9,9 %. Lakisääteiset poissaolot muodostavat toiseksi suurimman poissaoloryhmän. Lakisääteisiin poissaoloihin kuuluvat erilaiset perhevapaat, kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat sekä hoitovapaat mukaan luettuna tilapäiset hoitovapaat. Kunta-alan sopimuksissa otettiin huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskivat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi. Uudet vuosilomamääräykset tulivat voimaan 1. maaliskuuta Tämän muutoksen vaikutukset sairauslomatilastoihin olivat odotettua vähäisemmät. Muiden poissaolojen määrä oli päivä, jossa oli vähennystä edelliseen vuoteen oli 15,0 %. Muiden poissaolojen ryhmään kuuluvat erilaiset työn edellyttämät koulutusvapaat, toisen viran /toimen hoitoon saadut virkavapaat/työlomat, palkalliset ja palkattomat kuntoutusvapaat ja yksityisasioiden vuoksi otetut virka- ja työvapaat. Erikoissairaanhoidon poissaolot poissaoloryhmittäin vuosilomat sairauspoissaolot lakisääteiset muut

32 Erikoissairaanhoidon poissaolot poissaoloryhmittäin vuosilomat sairauspoissaolot lakisääteiset muut Peruspalveluliikelaitoksen poissaolojen määrä nousi 8,3 % eli päivästä päivään. Sairauspoissaolopäivät nousivat 3,8 % eli 365 kalenteripäivää edellisestä vuodesta. (Huom! tässä sairauspoissaolot on muutettu kokonaisiksi päiviksi). Näistä luvuista laskettu sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohti oli vuonna ,1 kalenteripäivää/hlö (edellisenä vuonna 16,0 päivää/hlö). Lakisääteisiä poissaolopäiviä kertyi , joka on vielä edellisen vuoden tasoa 20,7 % korkeampi. Peruspalveluliikelaitoksen suurin poissaoloryhmä on vuosilomat päivää, joka on 39 % kaikista poissaoloista. Poissaolot poissaoloryhmittäin v Peruspalveluliikelaitos Muutos Vuosilomat ,6 % Sairauspoissaolot ,8 % Lakisääteiset ,7 % Muut poissaolot ,9 % Yhteensä ,3 % 32

33 Erikoissairaanhoidon poissaolojen määrä laskennallisina vakansseina oli vuonna 2015 kaikkiaan 313,4 vakanssia, mikä 30,7 vakanssia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vakinaisten työntekijöiden osalta vakansseiksi muutettu poissaolojen nousi 27,5 vakanssia ja sijaisten osalta 3,2 vakanssia. Lääkäreiden poissaolot olivat 31,0 vakanssia ja 1,8 vakanssin nousu edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolot ammattiluokittain, laskennallisina virkoina Erikoissairaanhoito Vakinaiset Sijaiset Yhteensä Lääkärit 22,9 21,3 8,1 7,9 31,0 29,2 Hoitohenkilökunta, amk/opistoaste 161,2 142,7 17,9 16,0 179,1 158,7 Hoitohenkilökunta, kouluaste 32,3 28,6 6,5 5,3 38,8 33,9 Tutkimushenkilökunta 16,3 15,2 0,9 0,8 17,2 16,0 Tutkimusta ja hoitoa avustava hlök. 17,6 18,4 1,4 1,7 19,0 20,1 Huoltohenkilökunta 5,8 5,1 0,0 0,4 5,8 5,5 Hallinto-,talous- ja toimistohlökunta 15,1 12,4 1,2 0,7 16,3 13,1 Ravintohuolto 5,9 5,9 0,3 0,3 6,2 6,2 Yhteensä 277,1 249,6 36,3 33,1 313,4 282,7 Peruspalveluliikelaitos Vakinaiset Sijaiset Yhteensä Lääkärit 4,8 4,8 0,1 0,0 4,9 4,8 Hoitohenkilökunta, amk/opistoaste 40,3 37,7 2,9 4,0 43,2 41,7 Hoitohenkilökunta, kouluaste 86,2 75,2 9,5 10,4 95,7 85,6 Tutkimushenkilökunta 6,4 6,7 0,0 0,9 6,4 7,6 Tutkimusta ja hoitoa avustava hlök. 1,9 1,2 2,4 2,5 4,3 3,7 Huoltohenkilökunta 5,3 4,8 0,8 0,8 6,1 5,6 Hallinto-,talous- ja toimistohlökunta 3,5 3,4 0,0 0,0 3,5 3,4 Ravintohuolto 1,8 1,1 0,1 0,1 1,9 1,2 Hoitosopimushenkilöt 0,2 0,1 0,2 0,1 Yhteensä 150,4 135,0 15,8 18,7 166,2 153,7 33

34 Peruspalveluliikelaitos Jytan poissaolot laskennallisiksi vakansseiksi muutettuna ovat vakinaisten osalta 150,4 ja sijaisten osalta 15,8. Poissaoloja oli 166,2 vakanssia, mikä on 12,5 vakanssia enemmän kuin edellisenä vuonna. Määräaikaisen henkilöstön poissaolot vähenivät 2,9 vakanssia. Sairauspoissaolojen seuranta Kuntayhtymä seuraa sairauspoissaolojen kehitystä kuukausittain. Lisäksi sairauspoissaolojen syitä, diagnooseja ja oma ilmoitus sairauspoissaolojen ilmoitettuja oireita luokitellaan ja seurataan toimintayksiköittäin. Seuraavasta taulukoista ja alla olevasta kaaviosta näkee, miten sairauspoissaolot vaihtelevat kuukausittain ja vuosittain. Erikoissairaanhoidon sairauspoissaolopäivät lähtivät nousuun vuoden 2014 hyvän vuoden jälkeen. Joulukuun 1850 sairauspoissaolopäivää ja helmikuun 1770 sairauspoissaolopäivää olivat vuoden suurimmat kuukausiarvot ja pienin sairauspäivien määrä oli 1194, mikä oli toukokuussa. Vuoden 2015 sairauspoissaolojen kokonaismääräksi muodostui päivää, mikä on 1854 päivää enemmän kuin vuonna 2014 ja 3161 pienempi kuin vuoden 2011 määrä. Kuntayhtymän hallituksen asettama tavoite, keskimäärin enintään 12 kalenteripäivän sairauspoissaolojen määrästä työntekijää kohti, ei toteutunut vaan erikoissairaanhoidossa sairauspoissaolojen määrä oli 13,6 kalenteripäiväksi henkilöä kohti. Sairauspoissaolopäivät kuukausittain 2015, erikoissairaanhoito tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

35 Peruspalveluliikelaitoksen sairauspoissaolopäiviä kertyi (edellisenä vuonna ). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 731 kalenteripäivää eli 7,1 %. Peruspalveluliikelaitos Jytassa maaliskuun sairauspoissaolopäivien määrä 1152 oli kuukausittaisista määristä suurin. Pienimmät kuukaudet olivat heinäja lokakuu. Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstö oli sairauden vuoksi poissa töistä keskimäärin 15,1 kalenteripäivää. Vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli samalla tavalla laskettuna 16,0 pv/henkilö. Sairauspoissaolopäivien väheneminen 0,9 kalenteripäivällä henkilöä kohti kulkee oikeaan suuntaan. Matkaa kuntayhtymän valtuuston asettamaan tavoitteeseen, joka on enintään 12 sairauspoissaolopäivää/henkilö. Huomattavaa on kuitenkin, että Peruspalveluliikelaitoksen toimiala on keskimäärin fyysisesti raskaampi kuin erikoissairaanhoito ja yhteiset tukipalvelut. JYTA Sairauspoissaolopäivät kuukausittain tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuntayhtymässä on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli. Työnantajan edustaja eli esimies yhdessä työntekijän kanssa käyvät mallinnetun työhyvinvointikeskustelun, kun lyhyet sairauspoissaolot ovat toistuvia (kolmas oma ilmoitus -sairauspoissaolosta neljännesvuoden aikana) tai jos sairauspoissaoloja kertyy15 päivää neljännesvuosijaksolla. Kuntayhtymä pitää tärkeänä henkilöstön työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin edistämistä. Keskustelun tavoitteena on tukea työntekijän työssäjatkamista ja kehittää aktiivisesti työoloja. 35

36 Työpanos Työpanokseen vaikuttavat vakanssien kokonaismäärä, vakanssien täyttöaste ja poissaolojen määrä. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakituisten ja sijaishenkilöstön työpanos oli yhteensä päivää, edellisenä vuonna päivää edellisenä vuotena päivää eli työpanos nousi edellisestä vuodesta päivää eli 14,3 %. Vakansseiksi laskettu työpanos oli 990,9 vakanssia (ed. vuosi 866,8) eli 124,1 vakanssia enemmän kuin edellisenä vuonna. Työpanosprosentti kuvaa sitä, kuinka tehokkaasti organisaation vakanssit ovat käytössä eli virat ja toimet ja sijaisuudet täytettyinä. Työpanoksen laskennassa on otettu huomioon siis kaikki poissaolot, kuten vuosilomat, koulutukset, sairauspoissaolot jne. Vuoden 2015 työpanosprosentti oli 95,1 eli sama kuin edellisenä vuonna. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna korkein työpanosprosentti oli kouluasteisella hoitohenkilökunnalla 111,4 %. Alhaisin työpanosprosentti oli ravintohuollolla 69,6 % ja työpanosprosentti oli 0,8 %-yksikköä alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Alla olevassa taulukossa on esitetty erikoissairaanhoidon ammattiluokittainen työpanosprosentti suhteutettuna olemassa oleviin vakansseihin. Erikoissairaanhoito Työpanos prosentteina Lääkärit 69,7 69,7 67,6 70,9 63,2 65,3 69,9 69,2 72,3 Hoitohk., amk/opistoaste 89,2 90,6 89,4 87,4 86,6 87,7 88,8 87,1 89,4 Hoitohk., kouluaste 101,9 108,4 110,4 101,9 97,8 109,8 107,1 113,1 111,4 Tutkimushk. 78,5 74,2 77,2 77,6 77,6 79,4 93,6 74,3 72,1 Tutk. ja hoitoa avust.hk. 90,2 94,1 96,6 94,9 95,7 94,3 93,6 88,4 89,0 Huoltohk. 86,3 85,1 91,1 87,9 90,2 85,5 85,0 77,6 75,2 Hall.-, tsto- ja tal.hk. 87,1 88,6 95,0 96,0 90,9 92,3 93,6 93,5 85,4 Ravintohuoltohk. 79,6 79,7 79,9 81,1 74,6 74,4 67,8 70,4 69,6 Kaikki yhteensä 94,6 95,7 96,2 94,6 92,9 94,6 94,8 95,1 95,1 36

37 Henkilöstökustannukset Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen henkilöstömenot olivat ehrm-infon mukaan vuonna 2015 yhteensä 51,029 milj. euroa. Palkkamenot olivat kaikkiaan 68,333 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon palkkamenot ammattiryhmittäin on esitetty alla olevassa taulukossa. Erikoissairaanhoidon palkkamenot (milj. euroa) ammattiryhmittäin 2015 Erikoissairaanhoito v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 v.2015 Lääkärit 7,877 8,057 8,898 9,283 10,331 11,214 10,493 11,956 Hoitohk, amk/opisto 15,577 19,137 19,659 20,067 20,984 20,097 20,493 23,604 Hoitohk, koulu 4,843 4,878 4,755 4,510 4,979 4,817 5,497 6,594 Tutkimushk. 1,560 1,788 1,992 2,069 2,308 2,158 1,997 2,171 Tutk. ja hoitoa avust. 2,735 2,829 2,739 2,807 2,812 2,743 2,371 2,551 Huoltohk. 0,744 1,273 1,277 1,280 1,283 1,293 0,811 1,009 Hallinto- ja tstohk. 1,581 2,021 2,140 2,272 2,273 2,386 2,238 2,481 Rav.huolto ja kantt. 0,759 1,144 1,117 1,026 1,050 0,687 0,620 0,663 Yhteensä 37,677 41,127 42,576 43,314 46,020 45,394 44,511 51,029 37

38 Erikoissairaanhoidon palkkamenot ammattiryhmittäin % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 v.2015 Rav.huolto ja kantt. Hallinto- ja tstohk. Huoltohk. Tutk. ja hoitoa avust. Tutkimushk. Hoitohk, koulu Hoitohk, amk/opisto Peruspalveluliikelaitoksen palkkamenot vuonna 2015 olivat 21,056 milj. euroa (vuonna ,798 milj. euroa). Vuoteen 2014 verrattuna nousua oli 2,258 milj. euroa eli 12,0 %. Laskennallisine henkilöstösivukuluineen palkkamenot olivat erikoissairaanhoidon ja Jytan osalta yhteensä 85,259 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa on Jytan ammattiryhmittäiset palkkasummat vuosilta Peruspalveluliikelaitoksen palkkamenot (milj. euroa) ammattiryhmittäin 2015 Jyta v.2009 v v v v v v Lääkärit 0,971 1,177 1,484 1,762 1,785 1,727 2,180 Hoitohk,amk/ opisto 3,723 4,199 4,600 4,787 5,022 4,379 4,818 Hoitohk, koulu 7,912 8,184 9,168 9,661 9,910 9,384 10,363 Tutkimushk. 0,697 0,746 0,576 0,513 0,518 0,633 0,664 Tutk. ja hoitoa avust. 0,832 1,039 1,110 1,472 1,527 1,153 1,322 Huoltohk. 0,420 0,452 0,455 0,522 0,545 0,741 0,806 Hallinto- ja tstohk. 0,720 0,721 0,732 0,819 0,784 0,616 0,723 Rav.huolto ja kantt. 0,126 0,127 0,129 0,137 0,133 0,128 0,137 Hoitosop.hlöt 0,079 0,053 0,055 0,038 0,038 0,043 Yhteensä 15,480 16,644 18,308 19,726 20,261 18,798 21,056 38

39 Erikoissairaanhoidon säännöllisen työajan tehdyn työtunnin hinta oli vuonna 2015 keskimäärin 26,07 euroa/tunti (ed. vuosi 27,47 euroa/tunti). Peruspalveluliikelaitoksessa säännöllisen työajan tehdyn työtunnin hinnaksi muodostui 22,12 euroa/tunti (ed. vuosi 22,19 euroa/tunti). KT:n valtuuskunta hyväksyi 25. lokakuuta 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskusi alkoi ja on voimassa saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on ja toinen jakso on Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotettiin sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja senttiä tunnilta. Lääkärisopimuksessa (LS) korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että lääkäreille, hammaslääkäreille ja eläinlääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti Poissaolokustannukset Kaikkien poissaolojen aiheuttamat kustannukset erikoissairaanhoidossa olivat vuonna 2015 kaikkiaan 7,33 milj. euroa. On huomattava, että tuossa on mukana myös sopimusten mukaiset vuosilomapalkat. Vuonna 2014 poissaoloista aiheutui 6,491 milj. euron kustannus, eli nousua oli 12,9 %. Kaikista lakisääteisistä poissaoloista ei aiheudu työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia, sillä mm. opintovapaat, hoitovapaa ja vuorotteluvapaat ovat palkattomia. Pitkät sairauspoissaolot ovat 2/3-palkkaisia 60 kalenteripäivän jälkeen ja palkattomia 120 kalenteripäivän jälkeen. Muut poissaolot -ryhmässä on paljon palkattomia poissaoloja. Poissaolokustannukset olivat 15,1 % palkkakustannuksista (edellisenä vuonna 14,6 %). 39