ovat päällimmäisinä urheilu, retkeily ja historia.

Transkriptio

1 204 Aseman koulupiiri Aseman koulupiirin asukkaita ovat muistelleet ja paikantaneet ensisijaisesti Aimo Tiainen, Kerttu Ilonen o.s. Pyykkö (s. 1929), Veikko Kilpinen (s. 1912), Ville Mentu (s. 1917), Teodor Nahkuri (s. 1923) ja Kerttu Satama (s. 1926). Koulupiiriä on kuvannut lähinnä Aimo Tiainen, jonka esittelyksi seuraavaa: Aimo syntyi Raudussa ylikonduktööri Matti Tiaisen kuusilapsisen perheen toiseksi nuorimmaisena vuonna Koulunkäynnin hän aloitti Kirkonkylässä ja jatkoi sitä Maanselän vastavalmistuneessa koulussa. Evakkotaipaleen päätyttyä Nurmeksessa seurasi Kadettikoulu ja sitten Sotakorkeakoulu, josta hän valmistui yliesikuntaupseeriksi vuonna Palvelus Puolustusvoimissa päättyi everstiluutnanttina 1977, jonka jälkeen hän toimi vielä lääninhallituksen pelastustarkastajana 10 vuotta. Nykyisistä harrastuksista ovat päällimmäisinä urheilu, retkeily ja historia. Aseman koulupiiri muodostui Leinikylän osista ja siihen kuuluvasta Aseman taajamasta, Tokkarista ja Maanselästä. Sillä oli liikenteellisesti keskeinen sijainti pitäjässämme. Koulupiiri perustettiin vasta Koulu rakennettiin tiilestä keskelle sen toimialuetta, Orjanristiin. Paikka tunnettiin paremmin Viiden tien risteyksenä. Nimensä se oli saanut siitä, että tässä kohdassa yhtyivät etelästä Pietarista Käkisalmeen tuleva historiallinen Itäinen Keskiväyläntie ja lännestä Kivennavalta Rautuun johtava poikittainen yhteystie. Viides oli paikallistie, joka yhdisti Haapa- ja Leinikylän tähän kaukotieverkostoon. Koulu oli keskeisellä paikalla, mutta se oli hieman syrjässä asutuksesta. Asema oli valtion viranomaisten keskuspaikka. Sen lähiympäristössä harjoitettiin pienyritystoimintaa ja maataloutta. Maanselkä oli voimakasta maataloutta harjoittava kylä, joka oli syntynyt kolmisen kilometriä pitkän ja lähes kilometriä leveän viljelysaukean piiriin. Asukkaita asemalla oli noin 220 ja Maanselällä saman verran. Rautatiellä oli merkittävä vaikutus pitäjän kehitykseen. Se mahdollisti puutavaran ja maataloustuotteiden markkinoinnin. Rautu yhdistettiin 1917 Hiitola-Raasulin radalla silloiseen valtakunnalliseen verkkoon. Rautuun rakennettiin tiilestä komea asema. Sen suunnitteli arkkitehti Jarl Ungern. Aseman pituus oli peräti 84,6 metriä, leveys ilman sadetta suojaavia katoksia 18,5 metriä ja korkeus 17,5 metriä. Se oli pitäjän tarpeita varten aivan liian suuri ja mahtava. Matkustajan saapuessa pohjoisesta junalla Rautuun hänen katseensa ohi vilahtelivat Leinikylän järvi ja Haapakylän laajat pellot ennen junan pysähtymistä asemalle. Silloin ensikertalainen todella hämmästelee asemarakennuksen massiivisuutta. Asemalla on tavanomaisesti muutama rautatieläinen ja jokunen paikkakuntalainen odottamassa vieraita, tavaraa, postia tai muuten vain ajankuluksi junaa katsomassa. Jos asemarakennuksen ulkokuori oli komea, löytyy sisältäkin ympäristöstä poikkeavaa prameutta. Odotussali oli kaarevakattoinen, tilava ja valoisa. Sen ulko-oven vastakkaiselle seinälle oli kiinnitetty tulevia sukupolvia velvoittava laatta Raudun val-

2 205 tauksen muistoksi Vapaussodan ajalta. Siihen oli Aleksanteri Aava sanaillut: Tääl on rajalla Rautu tanner taistelun tulisen, otti uhrin, antoi voiton, tietäen tämän vanno valan: Ilman miekan iskemättä mene ei tää voitto meiltä. Raudun asema Asemahallin yhteydessä oli Selma Liimatan pitämä ravintola. Liikkeenhoidon lisäksi hän osallistui innokkaasti lottien toimintaan. Nuorempana hän osallistui myös jääkäriliikkeen etappitoimintaan. Hänen kotinsa Tervolassa, Liimatan kievari, oli tunnettu Saksaan jääkäreiksi menevien ja sieltä tulevien salainen pysähdyspaikka eli etappitalo. Ravintolan vastakkaisella puolella oli asemahallissa lipunmyynti, toimisto ja posti. Raudun viimeisenä asemapäällikkönä toimi Simo Paukkunen ja postinhoitajana asemalla Helga Nojonen, joka avioitui opettaja Valo Mäkelän kanssa. Rautuun tuli ja sieltä lähti päivittäin kaksi matkustaja- ja yksi tavarajuna. Henkilöliikenteeseen liittyivät läheisesti junakoululaiset, jotka kävivät päivittäin koulua Käkisalmessa. Asemalta ja kirkolta oli myös linja-autoyhteys Valkjärvelle, joka oli Viipurista itään tulevan rautatien pääteasema. Raudun asemalla oli keskeinen merkitys tavaraliikenteessä. Sinne tuotiin kotitalouksiin liittyviä kulutustavaroita, rakennustarvikkeita, lannoitteita ja siirtomaatavaroita. Saapunut tukkutavara purettiin aseman pohjoispuolella oleviin kauppiaitten varastoihin. Komein näistä oli Raudun Osuuskaupan varasto, joka oli 10 m leveä ja 60 m pitkä. Tärkeimmät vientitavarat olivat puutavara ja maataloustuotteet. Raudusta vietiin sekä raakapuutavaraa että sahattua tavaraa. Kuljetukset suuntautuivat Waldhofin tehtaalle Käkisalmeen ja vientisatamiin Viipuriin, Uuraaseen, Koivistolle ja Kotkaan. Puutavaraliikemiehinä toimivat asemalla Martti ja Juho Pyykkö sekä Repola- Viipurin työnjohtaja Toivo Pursiainen. Maataloustuotteista tärkeimmät vietävät olivat maito, kerma ja kuuluisat porsaat sekä sokerijuurikkaat. Maidon vastaanottamiseksi oli perustettu Raudun maidonmyyntiosuuskunta rl, joka oli rakentanut asemalle tiilisen rakennuksen maidon esikäsittelyä ja lähettämistä varten. Vastaanottoasemaa hoiti Aili Äikäs. Kuljetukset tapahtuivat valkeaksi maalatuissa kylmävaunuissa, joiden jäähdyttäminen suoritettiin jäillä. Sitä varten olikin meijerin vieressä jäävarasto. Jäiden sulaminen estettiin paksulla puru-

3 206 kerroksella. Maidon lisäksi vietiin jonkin verran lihaa ja voita sekä huomattavissa määrin Laatokan kalaa Viipuriin ja Helsinkiin. Maanantaisin ja torstaisin lähtivät porsasvaunut kaikkialle Suomeen. Porsaat tuotiin asemalle laatikoissa. Sieltä niitä nosteltiin takajaloista riiputellen ostajien arvioitavaksi. Kaupan synnyttyä parisniekka kaivoi paksun lompakkonsa nahkatakin povitaskusta ja latoi rahat myyjän käteen. Kaikkeen kaupankäyntiin ja junaan lastaukseen liittyi porsasten valtava kiljunta. Sen säestämänä alkoi niiden matka hoitajiensa saattamana lämmitettävissä tavaravaunuissa pohjoiseen. Rautatie jatkaa Maanselän harjanteen itäpuolista laaksoa pitkin Raasuliin. Aseman seutu on loivasti kumpuilevaa maastoa. Yleisesti ottaen se on niin tasaista, että hieman paremmat laskettelurinteet jouduttiin hakemaan Keripadasta. Maanselkä kuului taasen Raudun korkeimpaan osaan. Se on metriä aseman aluetta ylempänä. Arkkitehti Ungerin suunnittelema asema oli rakennettu tasaiselle maalle, osittain suolle. Sitä varten oli lunastettu noin 100 hehtaarin suuruinen suorakaiteen muotoinen maa-alue kirkolle johtavan tien ja Vilppulanmäen välistä. Alueelle oli rakennettu rautatieläisiä varten neljä kerrostaloa ja neljä pientaloa. Kerrostaloja kutsuttiin kasarmeiksi. Kussakin rakennuksessa oli kahdeksan asuntoa, jotka sisälsivät ison kammarin ja tupakeittiön. Asemaa vastapäätä olleita kahta kerrostaloa kutsuttiin alakasarmeiksi. Niistä toinen purettiin juuri ennen sotia. Toiset kaksi kerrostaloa sijaitsivat alueen pohjoispäässä ja ne olivat rajavartioston hallussa. Kerrostalon pihapiiriin kuului kaksikerroksinen ulkorakennus, joka käsitti puuvajojen päälle rakennetut aitat. Aittoja käytettiin kesällä nukkumiseen. Ne oli varustettu parvekkeella, jota kutsuttiin kongiksi. Rakennukset oli maalattu punaisiksi. Pientalot olivat kahden perheet paritaloasuntoja. Ne sisälsivät kaksi huonetta ja keittiön sekä olivat maalattu keltaisiksi. Silloiseen yleiseen asumistasoon nähden rautatieläisillä oli kohtalaisen hyvät asunnot. Valtion alueen reunoille oli muodostunut nauhamaista asutusta, joka käsitti omakotitaloja ja muutaman maatilan. Aseman seutuun on vielä luettava Sataman talon ja sahan alueen asukkaat. Orjanristiin pääsi asemalta kärrytietä pitkin Sataman mäen ja Pyykön sahan kautta ratapihan takaa. Asemaa vastapäätä oli usein talvella ajettu puutavaralanssi, josta tukit ja pinotavara lastattiin rautatievaunuihin. Resinavaraston viereen oli varastoitu kiskoja, ratapölkkyjä ja muuta radan korjaukseen tarvittavaa materiaalia. Pengerretty kärrytie johtaa pienen kosteikon yli ja alkaa nousta kankaalle rautatien asuntoalueelle. Vasemmalla puolella on kahden perheen asuttava keltainen paritalo ja oikealla puolella punainen alakasarmi. Hieman poissa näkyvistä sijaitsivat muut valtion virkarakennukset: yläkasarmit ja paritalot. Yläkasarmilla on Kannaksen rajavartioston 3. komppanian komentopaikka. Tämän Raudun komppanian päällikkönä oli luutnantti Toivo Pitkänen. Siellä oli toimipiste myös valtiollisella keskuspoliisilla, jonka esimiehenä toimi Aarne Paavolainen. Siellä oli toimisto ja asunto myös Suojeluskunnan Suvannon alueen aluepäälliköllä kapteeni Mauno Metsolalla. Valtion alueelta tie poikkeaa lounaaseen ja nousee Sataman mäkeen. Ensimmäinen rakennus tien varressa oli Osuuskauppa, jonka hoitajana toimi Väinö Suikkanen. Osuuskaupan yläpuolella oli Samuli Pekkasen majatalo ja kahvila eli rautulaisittain sainoi. Tie kulki uuden ja vanhan rakennuksen välistä. Tämä majatalo oli aseman alueen joulupukin asuntopaikka hänen saavuttuaan Korvatunturilta Rautuun.

4 Pekkasen rakennusten takaa avautui viljelysaukeama, johon liittyi useita taloja. Kyläläisten kannalta keskeisin oli näistä Viljo Sataman ristinmuotoon rakennettu talo. Siinä toimi Raudun kansalaisopisto, jonka viimeisimpänä johtajana oli maisteri A. Salomaa. Talossa istuttiin myös käräjiä. Jätämme pelkoaukean ja jatkamme matkaa läpi havupuumetsikön Orjanristiltä Kirkonkylään johtavalle tielle. Tienhaarassa on kaksiraaminen Raudun Saha Oy:n höyrysaha ja höyläämö. Se harjoitti pääasiassa vientisahausta. Sahalta aukeni tiensuunnassa itään peltoaukeama, jonka ympäristössä oli useita taloja. Lähellä sahaa sijaitsi Matti Vuohelaisen kauppa. Maantie jatkui läpi viljelysaukeaman rautatien alitse Kylmäojalle ja sen ylitettyään kohti Kirkonkylää. Palaamme takaisin sahalle. Jätämme taaksemme sahatun puutavaran voimakkaan tuoksun ja jatkamme noin puoli kilometriä pitkin tasaista mäntykangasta Aseman koululle. Siinä tienvarressa seisoo uutuuttaan hohtava valkea tiilirakennus. Se oli puolitoistakerroksinen kolmiopettajainen opinahjo, opettajina Valo Mäkelä, Arvo Taivainen ja Impi Dyster. Sen perinteen polveutuivat Maanselän koulusta, joka oli aloittanut toimintansa 1932 Anni Haukan talossa Maire Suvannon johdolla. Ihailtuamme hetkisen tätä Raudun uusinta tyylikästä koulua siirrymme vähän matkan päässä olevaan Orjanristiin eli Viiden tien risteykseen. Sen lähistöllä on pari taloa. Orjansaaren suuntaan jatkuu tie Ylänkölän talon ohi pitkin Selinkangasta asumattoman metsän halki Orjansaaren kylään, joka muodosti oman koulupiirinsä. Palaamme takaisin Orjanristiin ja lähdemme Itäistä Keskiväyläntietä Maanselkään. Laskeudumme alas Kuolemanlaaksoon, jonka pohjalla virtaa kirkasvetinen puro, Kylmäoja. Se jakaa koulupiirin kahteen alueeseen. Vaatimattomuudestaan huolimatta se on koulupiirin huomattavin vesistö. Se saa alkunsa Tokkarin Suursuolta Hötsäojan nimellä. Kuljettuaan pari kilometriä pohjoiseen se yhtyy lännestä päin tulevaan puronpätkään, vaihtaa nimensä Kyläojaksi ja kulkusuuntansa itään. Ennen rautatietä on se padottu Martti Pyykön myllylammeksi, jota käytettiin myös uimapaikkana kylmästä vedestään huolimatta. Rautatien alitettuaan siihen yhtyy Maanselän aukeilta tuleva puro. Kylmäoja saa lisää vettä ja leveyttä. Se vaihtaa kulkusuuntaansa koilliseen. Siitä tulee aseman seudun ja kirkonkylän alueen välinen rajajoki. Se alittaa Kirkonkylään johtavan maantien ja sivuuttaa Vaskelaisen virvoitusjuomatehtaan. Se virtaa edelleen aseman seudun ja Keripadan välisessä notkelmassa Leinikylään, jossa se yhtyy Morsojaan ja jatkaa Takajoki nimisenä lopuksi Suvantoon. Sen vettä ei ollut silloin vielä saastuttanut tekoviljelys, joten se oli Laatokan jalokalojen eräs kutujoki. Siirrymme takaisin Kuolemanlaaksoon, joka sai nimensä Vapaussodan aikana siellä käydystä taistelusta. Sinne päättyi lähes kahden tuhannen ihmisen pakomatka Raudun aseman saartorenkaasta. Taistelussa kaatui noin 850 punakaartilaista ja venäläistä, jotka saivat viimeisen leposijansa laakson joukkohaudasta. Jätämme sinne haudattujen sielut rauhaan vehreään laaksoon. Ohitamme Anni Vaskelaisen talon ja nousemme pienen pellon kautta halki metsän Maanselän rajalta Raasulista tulevaan korkeaan selänteeseen. Mäen päällä sijaitsevat kylän ensimmäiset rakennukset, Väinö Lattusen ja Anni Haukan talot. Vähän näistä eteenpäin on Kirkonkylään johtavassa tienristeyksessä Voimistelu- ja Urheiluseura Tarmon talo. Se muodostui kylän keskeiseksi paikaksi. Seura oli perustettu Itse talo oli komea hirsinen rakennus, jossa pidettiin voimis- 207

5 208 teluharjoituksia, vietettiin häitä sekä pidettiin iltamia. Unohtumaton oli myös seuran pikkujoulujuhla, jossa tanssimusiikista huolehtivat haitaristit Jussi Pappinen, Mikko Kaatranen ja Kauno Paakkinen. Taitavana mandoliinin käsittelijänä muistetaan Kirveen Toivo. Urheilun harrastamiseen hankki Tarmo Tokkarin niityltä 1,3 hehtaarin suuruisen maa-alueen, joka kunnostettiin talkoilla urheilu- ja pallokentäksi. Yleisurheilun harrastajista mainittakoon Sulo Falck ja Arvi Kindt, joka mm. ystävystyi Urho Kekkosen kanssa. Talvisin järjestettiin hiihtokilpailuja, joissa kunnostautuivat Hilja ja Väinö Lattunen sekä Väinö Thusberg. Aseman suunnasta mainittakoon monipuolisena urheilumiehenä Bruno Tiainen ja lupaava nuori juoksija Aake Halonen. Maanselän asukkaiden kohtalo liittyi Venäjän vallan aikana läheisesti Maanselän hoviin, joka oli Leinikylän hoviin kuuluva osa lahjoitusmaista. Kun lahjoitusmaat lunastettiin 1873, jäi kantatilaan vielä 349 hehtaaria maata. Sen viimeinen omistaja oli vapaaherra Fredrik Theodor Bruun. Tilalla asusti entinen omistaja valtioneuvos Aleksander Fock. Tilan päärakennus oli vuodelta Vapaaherra Bruun oli antanut hovin työnjohdon saksalaissyntyiselle Sigfrid Schaubille. Hän oli naimisissa suomalaisen Sievi Kekin kanssa. Hovin luti osallistui saksalaisten joukkojen mukana Vapaussotaan. Sotamuistoissaan hän kuitenkin kuljetti kuulijansa mielellään Ranskaan länsirintaman tykistötaisteluihin. Toinen maailmansota kutsui hänet jälleen Saksan riveihin. Niinpä jatkosodan aikana tavataan hänet Rovaniemellä yhteisesikunta Roi:ssa. Hovin kaunista vanhaa päärakennusta ympäröi puisto, johon liittyi tekolampi ja upea lehtikuusimetsikkö. Talon arvostusta lisäksi myös henkilöauto, joka oli siihen aikaan melko harvinainen näky Raudun tiellä. Hovi sijaitsi hieman syrjässä Itäisestä Keskiväylätiestä Tokkarissa. Jatkaessamme päätietä eteenpäin tullaan Vepsan tienhaaraan, jossa sijaitsivat Raudun Osuuskaupan myymälä ja Sipposen kauppa. Eino Kivistö toimi Osuuskaupan hoitajana. Täältä jatkettaessa edelleen Rikonmäen talojen kautta Pietarin suuntaan tullaan Huttulan tienhaaraan, jossa sijaitsivat koulupiirin eteläisimmät talot Pehkonen, Asomaa ja valtion virkatalo. Jalmari Pehkosen talo oli yksi Raudun suurimmista, noin 120 hehtaaria. Isäntä oli kunnostautunut Vapaussodan aikana plutoonan päällikkönä. Talon pihapiirissä asui valokuvaaja Lauri Halonen, joka oli ikuistanut kamerallaan vuosikymmenien aikana rautulaisia ja eri tapahtumia. Hänen ottamansa lukuisat kuvat ovat elävöittäneet Raudun historiallisia asiakirjoja ja muodostaneet monille kuvien omistajille ainutlaatuisen lähteen ja sidoksen sukujuuriinsa. Kaarlo Asomaa, alunperin Binsow oli muuttanut Virosta Rautuun ja toimi ennen sotia Osuuskaupan varastonhoitajana sekä myöhemmin sen viimeisenä johtajana. Valtion virkataloa asutti Kustaa Loukola, joka oli Saksan Valtion jääkäreitä ja osallistunut Vapaussotaan joukkueen johtajana. Hänen tehtävät sodan aattona otti vastuulleen Paavo Jormo. He johtivat Raudun alueella salaista tiedustelua. Kustaa Loukola toimi sodan aikana kaukopartiotoiminnan alueellisena johtajan tullen erittäin tutuksi rautulaisille kaukopartiomiehille. Paavo Jormo muistetaan mm. toisena pitäjäseuran puheenjohtajana.

6 209 Katarina ja Anna Jäske lähdössä kesälomalta Raudun asemalta, johon autoilija T. Vanhanen heidät taksiautollaan toi. Maanselän aukean kahta puolta johtivat kärrytiet kirkolle yhtyen rautatien jälkeen Orjanrististä tulevaan maantiehen. Eteläinen tie lähti Huttulan tienhaarasta Hietalan, Kirveen ja Pöllänmäen kautta. Pohjoinen taasen Haukan mäeltä yhtyen Urho Koivun talon takana Huttulasta tulevaan tiehen. Näiden väliin jäikin suurin osa Maanselän taloista. Eteläpuolelle jäi Suvenmäen ja radan itäpuolelle Raasulin ja Kirkon-kylän koulupiirit. Nämä tiet johtivat pohjoiseen päin kirkolle, mutta yhtä tärkeätä kuin oli pääsy sa-nan kuulemiseen, oli pääsy myllyyn. Nämä tiet veivät myöskin jo aikaisemmin mai-nitulle Kylmäojan Pyykön myllylle ja toiminnan lopettaneelle hieman kauempana radan takana sijainneelle Matti Partasen ja Juho Kermisen myllylle. Sen myllytupaa käytettiin kulkutautisairaalana. Vuosina kohtasi Rautua vaikea kurkkumätäepidemia, jolloin sairaala oli täynnä potilaita. Herran puutarhasta löytyy meitä monenlaisia kulkijoita. Kaikilla on oma tehtävänsä. Joku heistä on saanut työkseen ilahduttaa muita kanssaihmisiä jutuillaan. Matti Vuohelaisen kauppa Maanselällä. Tällainen mies oli Aatami Tuhkunen. Hänellä oli ehtymätön varasto juttuja. Hän pyrki myös narraamaan pikkupoikia sekä joskus hieman isompiakin. Aseman virkamiesten joukkoon kuului taasen Suomen ainoa saunamestari Juhani Hirmulöyly. Hän oli alkuaan Inkerin pakolaisia ja tunnettiin vain etunimeltä Fladimir. Nimen suomentamisinnossa annettiin hänellekin suurin juhlallisuuksin 30-luvun alussa supisuomalainen nimi, joka kuvasi onnistuneesti hänen virkaansa. Työssään hän oli huolellinen ja avulias sekä antautui sopivuuden rajoissa ilonpidon kohteeksi nauttien itsekin osakseen tulleesta huomiosta.

7 210 Aseman koulupiiri oli Raudun olosuhteissa moni-ilmeinen. Sen asukkaissa oli maatalouden harjoittajia, liikemiehiä ja muita ammatinharjoittajia sekä virkamiehiä. Kaikki pyrkivät hoitamaan tehtävänsä hyvin, uskoen parempaan tulevaisuuteen ja rauhaan vielä kesällä Ehken ei sittenkään turhaan, vaan saaden tästä uskosta voimaa kestämään tulevat koettelemukset, jotka lähestyivät ukkosmyrskyn tavoin. ASEMAN KOULUPIIRI

8 211 Aseman koulupiiri tuvasta tupaan Meder. Asomaa ent. Binsow Karl varhoit. s Viro. 02. Pehkonen Jalmari taloll. s , vaimo Helena o.s. Näränen s , Eino Ilmari s , Kauko Kalervo s , Tahvo Matias s , Lea Kyllikki s , Ahti Tapio s Halonen Lauri s Jaakkima, vaimo Aune o.s. Kanninen taloll. s Loukola Kustaa Nestori ltn. s Lappajärvi, Maija-Liisa s Helsinki, Anna Kreetta s , Juha Kustaa s Pekkola. Olkkonen Maria o.s. Lamppu tilall. s , Aarne Veikko s , Kristian s , Teuvo Artturi s , Heikki Johannes s Suopelto. Pajari Manu taloll. s Nalli Paavo Simonpoika työl. s , vaimo Katri o.s. Falck s , Armas Kaleva s , Jouko Julius s , Veikko Simeon s Pusa Tahvo s Inkeri, vaimo Eeva o.s. Hamu mäkit. s Tarmon urheilukenttä. 08. Haajanen Antti taloll. s , vaimo Maria o.s. Partanen s , Taisto Taneli s , Meeri Mirjam s , Pauli Augusti s , Aleksi Antti s , Maire Sylvia s , Seemi Ilmari s Sorvali Darja Saharintytär o.s. Sidorow taloll. s , Maria Simotytär taloll. s , Nikolai Simonpoika s , Johannes Simonpoika s Sidoroff Uuno Veikko Marianpoika s , Jenny Mariantytär s Tuomimaa Nikolai taloll. s , vaimo Anna Maria o.s. Tonteri s , Leo s , Martti Mikael s , Hannu Samuli s , Pentti s Mikko ent. Falck s. 1867, vaimo Katri o.s. Pietiäinen s b. Toivola. Issakainen Lempi Maria o.s. Koukonen vilj. s , Väinö Rafael s , vaimo Hilma Karoliina o.s. Hopla s Jaakkima, Kerttu Sylvia s , Feliks Fredrik s , Sirkka Elviira s , Frans Kaiku Aatos Erland s c. Kanninen Yrjö työl. s , vaimo Fanny o.s. Luukka s Pietari, Hilma Aleksander s , Aarne Edvard Hilmanpoika s , Eino Jorma Allan Hilmanpoika s Luukka Viljo Oskari Hilmanpoika s Tuomimaa Ville taloll. s , vaimo Hanna o.s. Komi s , Vilma Kyllikki s , Milja Tuulikki s , Vaito Veikko s , Jenny Katri s Tuomimaa Katri o.s. Pietiäinen taloll. s

9 Falck Helena s. 1866, Alina Elisabet s. 1894, Lahja Helena s , Sulo Aatos s Falck Aune o.s. Määdänen taloll. s , Lauri s , Lilja Onerva s , Miili Mirja s , Eino s , vaimo Sievi Sylvi o.s. Sumsa s , Sylvi s , Anja s , Helvi s , Juhani s , Annikki s Haajasenmäki. Haajanen Erkki Ilmari taloll. s , Pentti s Rikonotko. Jooseppi Sipposen kauppa. 16. Voittola. Raudun Osuuskaupan myymälä. Kukkonen Ville mh. s , vaimo Veera s. 1906, Raija M. s , Unto O. s , Laura s , Kaija s Mörsky Antti s Rinteelä. Kirjonen Juho taloll. s Lempäälä, Sylvi Ilmi Maria o.s. Kaijanen s Kirvu, Aino s Lempaala, Otto s Lempaala, Varpu s Lempaala. 19. Mäkelä. Nahkuri Matti Pekanpoika taloll. s , Uuno Pekka s , Sylvi Aune s , Hilja Tyyne s , Juho s Sorvali. Nahkuri Eemil taloll , vaimo Iida Maria o.s. Mentu s , Katri Eeva Marjatta s Kähäri. Kähäri Tuomas taloll. s , vaimo Anna Maria o.s. Ihalainen s , Aili Ester s , Uuno Antti s , Aino Elvi s , Alma Kaisa s Heinonen Reinhold taloll. s , vaimo Aina o.s. Taikina s , Tauno Johannes s , Hilkka s , Soini Impi s , Raimi Siviä s , Veikko Ilmari s , Sirkka Mirjam s , Kerttu Sylvia s Maanselkä. Hovi, omistaja vapaaherra, varatuomari Fredrik Theodor Bruun. Asukkaat: Fock Aleksander valtioneuvos s , Freedricks Jouko Mauno Elias salaneuvos s , Sorvali Jeudokia Pekantytär palvelija s , Köning Anna o.s. Rastas työläinen s Schaub Sigfrid työjoht. s Saksa, vaimo Sievi Ester o.s. Kekki s Berg Juho renki s , vaimo Maria o.s. Kiiski s , Inkeri s , Eeva Annikki Inkerintytär s , Saara Irene s Karhu Simo renki s Lempaala, vaimo Salme o.s. Binsol s Taifer Viro, Taimi Sylvi s , Rolf s , Aulis Veikko s Ylänkö. Paakkinen Tahvo s

10 29. Kaukonen Uuno Mikael taloll. s , vaimo Anna Maria o.s. Korja s Sakkola, Matti Juhani s , Sirkka Liisa Sinikka s Matti Israel s Isokyrö, vaimo Liisa o.s. Mentu s , Aaro Armas s Paakkila. Paakkinen Varpu taloll. o.s. Kyyrä s , Arvi Aleksanteri s , vaimo Eeva Kyllikki o.s. Pihlajaniemi s Ilmajoki. 31. Nahkuri Katri o.s. Näränen taloll. s , Mikko s , vaimo Lyydia o.s. Tiloff s Lempaala, Pekka Aulis s , Anna Siviä s Huuhka Hilja Tyyne o.s. Nahkuri s Nahkuri Matti taloll. s , vaimo Hilja Katri o.s. Huuhka s , Aaro Taavi s , Yrjö Olavi s , Erkki Antero s , Seija Liisa s Rajala. Kirves Toivo taloll. s , veli Albert s , vaimo Anna Katariina o.s. Määttänen s , Määttänen Margetta Annantytär s , Paakkinen Emma s , Mauno Johannes Juhonpoika s Jantunen Ville taloll. s , vaimo Maria Nikolaintytär o.s. Haukka s , Aimo s , Väinö Mikael s , Vieno Maria s , Tyyne Annikki s , Tauno s , Veikko Johannes s Lattunen Aino o.s. Suikki työl. s Valkjärvi. 35. Urheilukenttä. 36. Tuhkula. Kyyrä Sofia o.s. Korja taloll. s Sakkola. Tuhkunen Aatami Mikonpoika s Haajanen Iivari taloll. s , Eevert s Kuuppo Aune o.s. Lallukka mäkit. s. 1874, Antti Eemeli s , Kaino Johannes s , vaimo Hilma o.s. Lemmetty s Valkjärvi, Matti J. s Haukkala. Haukka Juho taloll. s , vaimo Helena o.s. Rastas s Tienhaara. Maanselän Voimistelu- ja Urheiluseura Tarmo ry. Röksä Mikko s , vaimo Anna Maria o.s. Friman s , Arvi Aadolf s , Sirkka Sylvia s , Maire Marjatta s , Tuure Juhana s , Aila Maila s , Eira Annikki s , Ritva Kyllikki s Vesamäki. Lattunen Väinö taloll. s , vaimo Hilja o.s. Mentu s , Sirkka Kyllikki s Niemelä. Haukka Anni o.s. Suurpää taloll. s Säkkijärvi. 43. Välimaa. Vaskelainen Anna Ivanintytär o.s. Ontronen mäkit. s , Toivo s , Arvo s , Onni s

11 Lepikkomäki. Haukka Aleksander taloll. s , vaimo Katri o.s. Mentu s , Maila Astrid s , Seija Aila s , Aimo Ilmari Hilmer s , Hannu Olavi s , Maija Liisa Anneli s Inkkilä. Intke Aleksander Feodorinpoika taloll. s , Nikolai Feodorinpoika taloll. s , vaimo Anna o.s. Mylläri s Vuolee, Toini Sanna s , Valma s Mentu Eeva o.s. Rastas taloll. s , Topias s , Väinö Armas s , Vilho August s Hietala. 47. Pähkinämäki. Sorvali Anna Vasilintytär taloll. s , Pekka Vasilinpoika taloll. s , vaimo Jekaterina Juhontytär o.s. Titow s Inkeri, Lahja s , Vilho Kalevi s , Julia s , Jenny s , Kaino Johannes s , Leo s b. Nikolai Vasilinpoika taloll. s , Urho s , Lauri Olavi s , Terttu Anni s , Maria-Siviä s Mikkola. Nahkuri Mikko Mikonpoika taloll. s , äiti Anna o.s. Ihalainen s Leppänen Jaakko taloll. s , vaimo Helena o.s. Monto s. 1876, Mikko s , Tuomas s , Pekka Einar s Pörö Lyyli Vilhelmiina o.s. Berg s Anttila. Sorvali Pekka taloll. s , vaimo Lyydia o.s. Nahkuri taloll. s , Huugo Olavi s , Armo Leo s , Rauha Mirjam s , Saara Annikki s , Väinö Mikael s Petäjämäki. Pekkanen Antti tilall. s , vaimo Anna o.s. Olkkonen s , Uljas Olavi s , Vaimo Helena Ivanintytär o.s. Sojakka s , Elvi Anneli s Toivola. Meskanen Matti Juhananpoika taloll. s , vaimo Hilja Maria o.s. Haapanen s , Siiri Maria s Nahkuri Helena o.s. Peltonen taloll. s Sakkola, Amalia s , Kustaa Aadolf s , vaimo Anna Maria o.s. Hohtari s Valkjärvi, Aili Annikki s , Pentti Kalevi s , Raimo Johannes s , Vuokko Helvi s , Väinö Olavi s Onnela. Kimonen Matti Simonpoika per. Saima Lyydia o.s. Haapanen s Laitila. Tuokko Mikko työl. s Sakkola. 55. Olkkonen. Teräväinen Aune o.s. Leppänen taloll. s Pekkanen Tahvo työl. s , Aulis s Kylmäoja. Koivu Urho Ilmari monttööri s Kotka, vaimo Maria o.s. Leppänen s , Eila Hilkka Elina s Ivanoff Paavo työl. s Lempaala, Maria työl. s Lempaala.

12 Nahkuri Paavo Tahvonpoika taloll. s , vaimo Sandra o.s. Nurminen s Lempaala, Teodor Alarik s , Eero Pertti s Huuskola. Mäntylä Simo työl. s , vaimo Katri o.s. Mentu s Myllylä. Matti Partasen ja Juho Kermisen jauhomyllylaitos jonka myllytuvassa toimi kulkutautisairaala. 60. Pyykön mylly. 61. Haukka Juho mylläri s , vaimo Liisa s , Ville s , Eila s Koemikko. Pyykkö Maria Juhotytär s Kivennapa, Siiri s Kivennapa. 63. Ollikainen Matti muurari s Lempaala, vaimo Anni o.s. Flodniark s , Sanelma s Petäjämäki ent. Poduschkin Juho työl. s , vaimo Katri o.s. Pelkonen s Jaakkima, Elsa Mirjam s , Eemil s Pekkanen Aleksanteri s , vaimo Hilda Helena o.s. Hämäläinen s , Pentti s , Pertti s Mattila. Pyykkö Matti Matinpoika sahanomistaja s Kivennapa, vaimo Hetti o.s. Ilonen , Saima s , Olavi Olavi s , Kerttu Kaija s Vaskelainen Darja Timontytär o.s. Haukka työl. s Asemapalsta. Pyykkö Juho tilall. s Kivennapa, vaimo Bertta Emilia o.s. Lindqvist s Helspitäjä. 67. Ala-Vuoksen Osuusliikkeen myymälä. 68. Mikkola. Loponen Emmanuel Yrjönpoika työl. s , Matti Aleksanteri s Kilpinen Juho Viktor työl. s Sysmä, vaimo Leena Katariina o.s. Soikkanen s Parikkala, Veikko Viktor s Viipurin mlk, vaimo Elvi Sofia o.s. Rättö s Valkjärvi. 70. Raudun Saha Oy. 71. Loponen Erkki Aukusti työl. s , vaimo Saima Alisa o.s. Kilpinen s Kivennapa, Anna Kaarina s Kilpinen Eeva Liisa s Lumivuo ent. Mihailoff Pekka s. 1904, vaimo Hilja Katariina s Lehtinen Gideon. 75. Aseman koulu. Dyster Impi opettaja. Taivainen Arvo Olavi opettaja s Ruokonen Anna Maria o.s. Ossi työl. s Thusberg Anna o.s. Juvonen työl. s , Väinö s

13 Lehtola. Kosonen Antti palstatilall. s , vaimo Katri o.s. Laitinen s Ivanoff Hilja Maria o.s. Kosonen työl. s Kosonen Toivo s (poissa), Oiva Kalervo Yrjönpoika s Huovinen Valter. 79. Pursiainen Toivo Johannes työnjoht. s Sakkola, vaimo Iida Maria o.s. Tamski s Kivennapa, Aili Helena s Kivennapa. 80. Kuusikko Vainio Vasili Ivaninpoika taloll. s , vaimo Anna Nikolaintytär o.s. Intke s Pienmäki. Rummukainen Aaro Yrjö autonkulj. s , vaimo Agneta o.s. Pekkanen s , Aarne Yrjö s , Raili Annikki s Launiainen Joel rvstm. s Kanneljärvi, vaimo Tilda o.s. Kurppa s Kivennapa, Salme Kyllikki s , Sulo Antero s , Sylvi Marjatta s Kanervikko. Myyrä Aatami tullipäällysmies s Kirvu, vaimo Helena Mikaelintytär s , Aarre Arvo ottop. s Katajikko. Jormo Paavo rvvääp. s. 1897, vaimo Manda s Kivennapa, Paavo Kalervo s , Veikko s Immonen Lauri Esa s Terijoki, vaimo Maria o.s. Poduschkin s Kaatranen Elias s , vaimo Anna o.s. Naappi s , Väinö Johannes s , Leo Toivo s , Allan Elias s , Pertti Kalervo s Raudun Osuuskaupan myymälä. Suikkanen Väinö mh. s , vaimo Bertta Sylvia o.s. Kyyrä s Pietinen Aune o.s. Paussu työl. s , Anna Lahja s Vienola. Jäske Vilho taloll. asemamies s , vaimo Anna o.s. Vaskelainen s , Toivo Armas s , Onni Johannes s , Pentti s Sidoroff Uuno Veikko taloll. s Keinänen Maria o.s. Ratinen työl. s , Arvi s , Väinö Edvard s , Lauri Pietari s Sakkola, Kaarlo Henrik s , Eero Kalevi s , Pauli Kalervo s Petäjämäki. Satama Viljo tilall. s Säkkijärvi, vaimo Anna Olga o.s. Rahikka s , Aarne Antero s , Kerttu Kaarina s Salomaa Aarne Jalmari maisteri s Turku, vaimo Marita Constance o.s. Thomenn s Helsinki. Teirivaara Aleks s. 1917, Sirkka Annikki s Lallukka Jalmari taloll. s , vaimo Iida o.s. Pekkanen s , Eino Samuli s , Uuno Johannes s , Veikko Olavi s , Raija Hellevi s , Lauri Lassi s Peltola. Pekkanen Samuli tilall. s

14 92. Pylkkö Joonas pol.konst. s Savitaipale, vaimo Aina Ester o.s. Dufva s Iisalmi, Johan Ossi s Impilahti, Anja Ester s Impilahti. Pyykkö Saima s Kivennapa. 93. Mäkelä Valo Muisto kansakoulunopettaja s Miehikkälä, vaimo Saima Elina Helga o.s. Nojonen s Kangasniemi. 94. Alakasarmi. Tiainen Matti asemamies s Parikkala, vaimo Iida o.s. Virolainen s Parikkala. Bruno Johannes s Parikkala, Terttu Maire s Parikkala, Ilmari Kullervo s Parikkala, Eeva Annikki s Elisenvaara, Aimo Yrjö s , Martti Olavi s Talikka Oskari rautatiel. s Pietari. Amero ent. Petroff Aune vaun.siiv. s Lempaala, Iida s Miettinen Amanda o.s. Martikainen ls s Juuka, Irja Mirjam s Kaukola. Lindel Stiina Margareta s Lohja. Puranen Otto Vilhelm koneenkäyt. s Joroinen, vaimo Helli Hilja Maria o.s. Uimi s Joroinen, Anja Ilona s Raudun asema. Liimatta Selma rav.hoit. s Tervola. 96. Maidon vastaanottamo. Äikäs Aino maid.vast.ottaja s Valkjärvi. 97. Kähäri Paavo työl. s Inkeri, vaimo Maria o.s. Kurikka s Inkeri, Alina s Vaskelainen Maria ompelija s Valtion sauna. Hirmulöyly Juhani Virkatalo. Kuusio Martti Johannes konduktööri s Helsinki, vaimo Anastasia o.s. Aleksejeva s Helminen Bruno Vilhelm sähköttäjä s Jääski, vaimo Toini Inkeri o.s. Lahdensuu s Pälkjärvi, Pertti Juhani s Virkatalo. Paukkunen Simo asemapäällikkö s , vaimo Olga Maria o.s. Kajander s Hollola Virkatalo. Metsola Kaarlo Mauno kapt. s Tyrnävä, vaimo Aino Rakel o.s. Stenberg s Helsinki, Sirpa Irmeli s Tampere, Varpu Annela s Vaasa, Rauno Kaarlo s Paavolainen Aarne Pietari etskonst. s Terijoki, vaimo Elvi o.s. Pursiainen s Viipuri Rajavartioston kasarmi. Enberg Paavo Johannes s Lohja. Kallio Heimo Aapeli rvstm. s Merikarvia. Kukila Voitto Esaias rvstm. s Isokyrö. Lehtovaara Kalle Rudolf s Ylöjärvi. Leskinen Tauno Olavi vänr. s Kivennapa. Myöhänen Väinö rvstm. s Metsäpirtti. Parviainen Sulo Ilmari rvstm. s Kaavi. Pääskylä Tauno Mikael rvstm. s Paavola Yläkasarmi. Ojapelto Aleksander Stepanpoika rvkers. s Salmi, vaimo Rufina Dimitrintytär o.s. Lukin s Koma, Vappu Tamara s Viipuri, Auna Paula s Viipuri, Maria Margarie s Viipuri, Raakel 217

15 218 Annikki s Mälkiä Reino Aleksander rvvääp. s Viipuri, vaimo Matilda o.s. Kyllönen s Pietari. Nissinen Helmi kotitalousneuvoja s Ruskeala, Hanna neuvoja s Rääkkylä Helluntaiseurakunnan talo. Tiittanen Tahvo agronoomi s. 1892, vaimo Aino Helena s. 1904, Erkki, Katri Savolainen Tuomas taloll. s. 1883, vaimo Maria o.s. Orloff s. 1891, Leo Robert s , Eeva Maria s Tukia Maria taloll. s. 1868, Aliina s Tukia Jussi Kyyrä Jalmari Johannes mäkit. s Toivola. Lius Mikko taloll. s , vaimo Liisa o.s. Pekkanen s , Oskari s , Anna Helena s , Väinö s , Elina Josefina s Lallukka Jalmari taloll. s , Ester s , Mari s Pekkala. Pekkanen August taloll. s , vaimo Elsa Agneta o.s. Hatakka s Metsäpirtti, Jaakko Kalevi s , Eila Kaarina s Annila. Pekkanen Anni tilall. s Paukku Anna mäkit. s Pietinen Johannes Jukola. Tukia Ville taloll. s , vaimo Maria o.s. Vaskelainen s , Rikhard Pekka s , Teuvo Antero s , Ritva Sisko Sinikka s b. Tukia Mikko taloll. s , vaimo Helna o.s. Pulakka s , Urho Aleksanteri s , Väinö s Vesalainen Matti Mainio taloll. s , vaimo Liina o.s. Ihalainen s Vesalaisen kauppa Lius Juho taloll. s Vaskelainen Vilho taloll. s , vaimo Laina o.s. Veslin s Karkku, Viktor s Sortavala, Anja Maria s Viipuri, Darja Timontytär o.s. Haukka työl. s Tuomela. Haukka Ivan taloll. s. 1879, Timo s , vaimo Ester Elisabet s. 1916, Vilho s , Väinö s , Aaro s Tammela. Muro Elsa Elviina o.s. Hirvonen työl. s Viipuri, Unto Pellervo s Aseman koulupiirissä yhteensä 474 henkilöä.