Kaupunginhallitus Liite 2 AREENA. Liiketoimintasuunnitelma Julkinen versio. Eila Jussila ja Marja-Leena Koskinen (toim.

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Liite 2 AREENA Liiketoimintasuunnitelma Julkinen versio Eila Jussila ja Marja-Leena Koskinen (toim.)

2 Areena kestävää hyvinvointia ja vetovoimaa Mikkeliin suunnitteilla oleva Areena on liikunnan, tapahtumien ja kulttuurin käyttöön tarkoitettu, joustava ja muunneltava monitoimihalli - vastaavaa ei löydy Kaakkois-Suomen alueelta. Sen tehtävänä on tukea ja vahvistaa alueen hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja osaamista. Areena palvelee monipuolisesti alueen asukkaita, urheiluseuroja, matkailijoita, elinkeinoelämää ja opiskelijoita. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy on ollut Areena-hankkeessa aktiivinen toimija, tiiviissä yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Suomen Nuoriso-opiston ja monien muiden sidosryhmien kanssa. Suunnittelun edetessä on käyty keskustelua siitä, kuuluuko ammattikorkeakoulun tehtäviin Areenan kaltaisen investoinnin tekeminen? Vai pitäisikö keskittyä kampusten tai koulutuksen kehittämiseen? Ammattikorkeakoulun kanta on selvä ja linjassa valtakunnallisen näkemyksen kanssa: korkeakoulut eivät ole olemassa vain niitä itseään varten. Päinvastoin, korkeakoulujen rooliin kuuluu olennaisena osana oman vaikutusalueensa ihmisten hyvinvointiin vaikuttaminen ja alueen elinvoiman ja vetovoiman vahvistaminen. Areenan avulla ammattikorkeakoulu haluaa uudistaa ja vahvistaa terveys-, liikunta- ja hyvinvointialan koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Areena tuo merkittävää parannusta opiskelijoiden liikuntatilojen suhteen, jotka eivät tällä hetkellä täytä korkeakoululiikunnan suosituksia. Areenan vaikutusalue on ensisijaisesti Mikkelin seutu ja Etelä-Savon maakunta, mutta Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vuonna 2017 tapahtuvan fuusion myötä Areenan vaikutukset ulottuvat myös yli Etelä-Savon maakunnan. Fuusiossa syntyvä ammattikorkeakoulu on linjannut strategiset tavoitteensa. Se profiloituu kestävän hyvinvoinnin ja teknologian korkeakouluksi, joka vahvistaa toiminta-alueen elinvoimaisuutta ja synnyttää uusia innovaatioita ja liiketoimintaa. Juuri näistä asioista Areenassa on kyse.

3 Mikkelin kaupungille Areena luo merkittäviä mahdollisuuksia Mikkelin alueen kehitykseen usein eri tavoin. Kalevankankaan kehittäminen urheilu- ja liikuntakokonaisuutena luo tunnettuutta ja vetovoimaisuutta, vahvistaa Mikkelin alueen liikunta- ja urheiluimagoa, mahdollistaa laajemman tapahtumajärjestämisen ja -tarjonnan sekä tuo asiakas- ja kassavirtaa myös muualta Suomesta sekä kansainvälisesti. Hankkeella on myös työllistäviä vaikutuksia, heti rakennusvaiheesta lähtien. Tässä liiketoimintasuunnitelmassa esitetään ratkaisu omistusrakenteeseen, investoinnin rahoittamiseen, ylläpidon kustannuksiin sekä kerrotaan, mitä aluetaloudellisia vaikutuksia Areenalla on rakentamisen aikana ja pitkällä tähtäimellä. Areena-hanke on poikkeuksellinen koko valtakunnassa. Missään muualla ei tämän tyyppistä hanketta ole toteutettu kaupungin, ammattikorkeakoulun, muiden oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteisenä hankkeena. Meillä on vahva usko, että yhteistyöllä saavutamme enemmän ja menestymme yhdessä. Mikkelissä Jyrki Koivikko Mamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja

4 SISÄLTÖ ESIPUHE 1 JOHDANTO AREENAN TAUSTAA Yhdessä enemmän Hyvinvointia kaikille Koulutus, tutkimus ja palvelut Mikkeli ja Kalevankangas LIIKEIDEA TUOTTEET JA PALVELUT ASIAKKAAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT MARKKINAT JA KILPAILIJAT KOULUTUS, TUTKIMUS JA PALVELUT Nykyinen koulutus Uudet koulutukselliset avaukset Tutkimus- ja kehittämistoiminta Palvelutoiminta TALOUS JA RAHOITUS Areenan rahoitusrakenne Tulot, menot ja liikevaihto Tulojen rakenne Menojen rakenne Liikevaihto MARKKINOINTI Myynti Hinnoittelu Viestintä ja sidosryhmäsuhteet ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Tilojen tekninen ylläpito Huoltopalvelut Asiakaspalvelu ja kenttävaraukset... 13

5 11 AREENAN VAIKUTUKSET Aluetalous Yrittäjyyden edistäminen Kilpailukyky, vetovoima ja imago Väestö Yhteisöllisyys LOPUKSI LÄHDELUETTELO LIITE 1 Rahoituslaskelmat

6 1 1 JOHDANTO Ajatus yhdistää eri toimijoiden resursseja liikuntapaikkarakentamisessa syntyi keväällä Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy on toiminut hankkeen veturina. Asiaa on työstetty yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Näitä ovat Mikkelin Ammattikorkeakoulun Oy:n lisäksi Mikkelin kaupunki, Mikkelin Ravirata Oy, Mikkelin Jäähalli Oy, Jukurit HC Oy, Suomen Nuoriso-Opisto ry, Etelä-Savon Liikunta ry sekä urheiluseurat. Areena-hankkeesta toimitettiin hankesuunnitelma kirjan muodossa keväällä Tämä liiketoimintasuunnitelma on laadittu syventämään aiempaa hankesuunnitelmaa sekä täsmentämään tulo- ja menovirtoja. Sen lisäksi liiketoimintasuunnitelman on tarkoitus toimia Areenan johdon työkaluna hankkeen edetessä. Liiketoimintasuunnitelmaa päivitetään sitä mukaa kun asiat etenevät. Liiketoimintasuunnitelman rakennetta määriteltäessä on hyödynnetty yleisiä liiketoimintasuunnitelmien malleja ja yhdistelty niistä tähän hankkeeseen sopiva rakenne. Tietoa suunnitelmaan on hankittu olemassa olevaan lähdeaineistoon perehtyen ja useiden eri tahojen kanssa keskustellen. 2 AREENAN TAUSTAA Useat eri tahot ovat viime vuosien aikana kaavailleet investointeja liikuntapaikkarakentamiseen Mikkelissä (Mikkelin kaupunki, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja myös yksityiset toimijat). Mikkelissä sijaitsevat nykyiset liikuntatilat eivät esimerkiksi mahdollista sisäpalloilun kehittymistä. Myöskin yleisurheilun talviharjoittelutiloille on tarvetta. Lisäksi koulujen lakkauttamisen myötä on lakkautettu myös liikuntasaleja. Uusilla liikuntatiloilla voidaan edistää kaupunkilaisten liikkumista ja lisääntyneestä liikkumisesta on positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Tarve uusille tiloille on ilmeinen. Mikkelin Kalevankankaalle suunnitellaan rakennettavaksi monitoimihalli Areena. Monitoimihallin rakentamisella on useita positiivia vaikutuksia. Se vahvistaa aluetaloutta

7 2 ja alueen vetovoimaa sekä edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä. Nämä positiiviset vaikutukset ovat toisaalta välittömiä ja toisaalta pitkällä aikavälillä toteutuvia välillisiä vaikutuksia. Monitoimihalli Areenassa on kyse paljon muustakin kuin ainoastaan liikuntapaikkarakentamisesta. Rakennus itsessään tulee olemaan liikunnan, tapahtumien, koulutuksen ja kulttuurin käyttöön tarkoitettu, joustavasti muunneltava tila. Areena tarjoaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa ja vahvistaa terveys-, liikunta- ja hyvinvointialan koulutusta Mikkelissä. Areenan rakentaminen edistää ja mahdollistaa uutta yritystoimintaa liikuntaliiketoiminnan kasvualoilla, joita ovat terveys ja hyvinvointi, matkailu ja tapahtumat sekä viestintä, viihde ja lifestyle. Tämän lisäksi Areena luo uuden alustan eri-ikäisten ihmisten kuntoa ja hyvinvointia edistävälle, digitaalista osaamista ja sovelluksia hyödyntävälle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Areenan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota rakennustekniikkaan ja tarkoituksena on tehdä Areenasta Cleantechin eli puhtaan teknologian malliesimerkki energiatehokkaaseen rakentamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa prosesseja ja teknologioita, jotka edistävät kestävää kehitystä. Kun tähän yhdistetään kaikkien alueen toimijoiden keskinäinen yhteistyö, saadaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. Lisäksi Areena erottuu esimerkillään muista ja saa paljon positiivista julkisuutta. Yksi tämän liiketoimintasuunnitelman keskeisistä tarkastelukulmista on Mikkelin Kalevankankaan alueen kaikkien toimijoiden keskinäinen yhteistyö. Kattavan ja monipuolisen yhteistyön avulla saadaan merkittäviä kustannussäästöjä kiinteistöjen ylläpidon, toimintojen organisoinnin sekä myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun alueilla. Toimijoiden keskinäinen yhteistyö tuo koko alueelle parempaa näkyvyyttä, tehokkaammat viestintäkanavat ja monipuoliset verkostot sekä antaa erinomaisen kuvan alueen toimintakulttuurista. Kaikki tämä puolestaan lisää alueen vetovoimaa ja houkuttelee alueelle uusia toimijoita ja lisää asiakasvirtaa.

8 3 2.1 Yhdessä enemmän Liikuntaliiketoiminnan arvioidaan olevan Suomessa vähintään 5,5 miljardia euroa vuodessa. Sen ekosysteemi poikkeaa muiden toimialojen ekosysteemeistä sillä, että liikuntaliiketoiminnassa risteytyvät vahvasti kolmen eri sektorin toiminta ja intressit: yksityinen, julkinen ja kolmas sektori. Julkiset tahot rahoittavat ja tuottavat merkittävästi liikuntapaikkoja sekä -palveluita. Perinteisesti suomalaisten liikuttajana on toiminut kolmas sektori eli liikunta- ja urheiluseurat. Toisin sanoen julkinen sektori on tuottanut olosuhteet ja kolmas sektori palvelut. Tässä on kuitenkin tapahtunut ja on edelleen tapahtumassa merkittävää muutosta. Suomalaiset lapset ja ikääntyneet liikkuvat edelleen seuroissa, mutta aikuisliikunta suuntautuu kohti yksityisten yritysten palveluja. Areenan myötä Mikkelin Kalevankankaalle syntyy elämyksellinen ja houkutteleva liikuntapuisto ja tapahtumakeskus. Areenan keskeiset toimijat ja yhteistyötahot ovat Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy (MAMK), Mikkelin kaupunki, Mikkelin Ravirata Oy (Ravirata), Mikkelin Jäähalli Oy (Jäähalli), Jukurit HC Oy (Jukurit), Suomen Nuorisoopisto ry (Suomen Nuoriso-opisto), Etelä-Savon Liikunta ry (ESLI) sekä urheiluseurat. Keskeisten toimijoiden lisäksi alueella tulee toimimaan yksityisiä, liikunta-, terveys ja hyvinvointipalveluja tarjoavia yrityksiä. Kolmen eri sektorin toiminta yhdistyy näin mielekkääksi ja kaikkia toimijoita hyödyttäväksi liikuntaliiketoiminnaksi, jolla on merkittäviä aluetaloudellisia kerrannaisvaikutuksia koko Etelä-Savon alueelle. Hankkeen onnistumisen ja alueen kehityksen ja vetovoiman kasvattamisen kannalta alueen toimijoiden sujuva yhteistyö on ehdoton edellytys. Liiketoimintaa on suunniteltu siten, että mahdolliset päällekkäisyydet toiminnoissa on pyritty karsimaan minimiin ja jokaisella toimijalla on mahdollisuus keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Resurssien ja osaamisen yhdistämisellä jo suunnitteluvaiheessa varmistetaan, että toimitaan joustavasti ja tarvittaessa yhdistetään eri toimijoiden resursseja suurien kokonaisuuksien mahdollistamiseksi.

9 4 Areena-hanketta vetää Jyrki Koivikon johtama ohjausryhmä, jossa on Mikkelin ammattikorkeakoulun lisäksi Mikkelin kaupungin, Suomen Nuoriso-opiston, Etelä-Savon Liikunnan ja Jäähallin edustus. Teematyöryhmät, joissa on kuultu liikunnan, urheilun, kulttuurin ja sivistystoimen asiantuntijoita, ovat tukeneet ohjausryhmän työtä. Ammattikorkeakoulun sisällä ideointiin on osallistunut opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. 2.2 Hyvinvointia kaikille Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategian mukaan Etelä-Savo haluaa olla väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta vuoteen 2020 mennessä. Areenan rakentaminen tukee strategiassa mainittuja uudistuvan hyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa mahdollisuuksien luomista terveyttä tukeville valinnoille. Maakuntaan halutaan luoda toimintamalli terveysliikunnan liittämiseksi osaksi asukkaiden arkea ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa. Erityisesti nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi on keskeinen tavoite. Myös väestön ikääntyminen luo tarvetta terveyttä ylläpitäville toimintaedellytyksille. Väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunta voi tarjota nuorille virikkeellisen toimintaympäristön sekä opiskelu- ja työpaikkoja. Liikunta on keskeinen ja kustannustehokas keino edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Liian vähäinen liikkuminen on ongelma sekä yksilölle, kansanterveydelle että kansantaloudelle. Tutkimusten mukaan liikunnan olosuhteiden kehittäminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikuntatottumuksiin. Etelä-Savossa väestön liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiselle on tarve kaikissa ikäryhmissä. Alueen vuotiaat liikkuvat vapaa-ajallaan maan keskitasoa vähemmän ja kokevat fyysisen kuntonsa keskimääräistä huonommaksi. Myös nuoret liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Mikkelin seutukunnan ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista lähes puolet ja peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista kolmannes harrastaa vapaa-

10 5 ajallaan hengästyttävää liikuntaa vain kerran viikossa tai harvemmin. Lisäksi väestö ikääntyy muuta maata nopeammin. Ikääntyneiden liikkumiskyvyn ongelmista jopa kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes vanhenemisesta. Valtakunnallisen Muutosta liikkeellä -toimeenpanosuunnitelman pääteemoja ovat liikunnan lisääminen elämänkulussa ja liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan ohella tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin on lisääntynyt. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden polarisaatio edellyttääkin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimilta laaja-alaisempaa ja eri hallinnonalat kattavaa yhteistyötä. Liikuntaliiketoiminnan taloudellinen merkitys kasvaa nopeasti. Erityisesti liikunnan yksityissektori tuottaa uudenlaisia palveluja. Terveydenhuollon ja liikuntasektorin integraatiossa onkin paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. On muun muassa esitetty, että yksilöllistä ja ryhmämuotoista terveys- ja liikuntaneuvontaa antavat valmentajat voisivat toimia nykyistä kattavammin yhteiskunnan eri sektoreilla. Erityisesti ikääntyneille tulee tarjota enemmän ammattimaista liikuntaneuvontaa ja helposti saavutettavia liikuntapalveluja. Tutkimusten mukaan liikunnan olosuhteiden kehittäminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin. Painopisteenä tulee olla arkiliikuntaa ja matalan kynnyksen liikuntaa palvelevat hankkeet ja ekologisesti kestävän liikuntakulttuurin edistäminen. Myös korkeakoulujen liikuntapalvelujen kehittäminen on viime vuosina tunnistettu yhdeksi merkittäväksi osaksi suomalaista liikuntakulttuuria, ja myös osaksi koko korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. Tulevaisuudessa Kalevankankaan liikuntapuistoon keskittyy monipuoliset liikuntamahdollisuudet hyvinvoinnin edistämiseksi kaikissa ikäryhmissä. Liikuntatilojen ja ulkoilumahdollisuuksien lisäksi Kalevankankaalla tulee olemaan hyvinvointiin liittyvää palvelutoimintaa sekä yritysten, järjestöjen että oppilaitosten tarjoamana. Areena tulee avaamaan mahdollisuuksia myös hyvinvointiin liittyvälle uudelle yritystoiminnalle.

11 6 2.3 Koulutus, tutkimus ja palvelut Mikkelin Ammattikorkeakoululla on keskeinen rooli alueellisen kehityksen edistäjänä. Areena on Mamkille sijoitus opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen sekä koulutustarjonnan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan monipuolistamiseen. Mamkin kannalta hanke nähdään investointina korkeakoulun ja koko kaupungin vetovoiman parantamiseen ja tätä kautta alueellisen kehityksen edistämiseen. Areena avaa Mamkille mahdollisuuden uudistaa koulutustarjontaansa. Esimerkkeinä voidaan mainita terveyden edistämisen orientaation lisääminen terveysalan koulutuksessa, hyvinvoinnin ja digitaalisuuden yhteyden vahvistaminen ja pohjan luominen uudenlaiselle hyvinvointiyrittäjyydelle. Lisäksi Areena tukee olemassa olevaa koulutusta, ja keskeisimmin sen vaikutukset tulevat kohdistumaan yhteisöpedagogi-, sosionomi-, terveysalan, ravitsemisalan, liiketalouden ja matkailun koulutuksiin. Yksi Mikkelin ammattikorkeakoulun kolmesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteestä keskittyy hyvinvointiin, ja sitä on Areenan myötä mahdollista laajentaa. Yksilö- ja väestötason terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä on kansallista ja kansainvälistä tarvetta digitaalisten sovellusten kehittämiseen. Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä koulutus integroituvat Areenaan myös jo rakennusvaiheessa. Valmis Areena antaa Mamkille valmiudet - Tulevaisuuden työvoimatarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämiseen - Hyvinvointialaa uudistavaan ja tarpeita ennakoivaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan - Helposti saavutettavaan, eri kohderyhmät huomioivaan palvelutarjontaan. Areena mahdollistaa myös muiden alueen oppilaitosten koulutuksen, tutkimuksen ja palvelutoiminnan kehittämisen.

12 7 2.4 Mikkeli ja Kalevankangas Mikkelin kaupungin vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan liikuntapaikkojen lisärakentamiselle ja monitoimiareenalle on kaupungissa selkeä tarve. Monitoimiareenan päiväkäyttäjiä olisivat muun muassa koulut, jotka käyttäisivät hallia liikunta- ja juhlatilana sekä esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa. Muita päiväkäyttäjiä olisivat esimerkiksi senioriryhmät, päiväkodit sekä kaupungin vanhuspalvelujen asiakkaat ja erityisryhmät. Iltakäytössä korostuvat urheiluseurojen ja muiden harraste- ja työpaikkaryhmien tarpeet. Kaupungin näkökulmasta olennaista on myös tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys. Mikkelin vetovoimaisuutta konsertti-, messu- ja kongressikaupunkina halutaan kehittää rakentamalla teknisesti korkeatasoinen ja erilaisiin kulttuuri- ja massatapahtumiin muunneltava rakennus. Sijoittamalla Areena Kalevankankaan alueelle saadaan aikaan valtakunnallisesti laaja ja monipuolinen tapahtumakeskus. Areena rakennetaan Kalevankankaalle, jossa jo olemassa olevia urheilukiinteistöjä ovat jäähalli, harjoitusjäähalli, ravirata ja jalkapallohalli. Liikuntaolosuhteita täydentävät tenniskentät ja Kalevankankaan koulun tekonurmikenttä. Alueen välittömässä läheisyydessä toimii myös yksityinen liikunta-alan yrittäjä sekä hotelli. Aluetta kiertävät kauniit ulkoilureitit ja valaistut lenkkipolut sekä talvisin hiihtoladut. Areenan sijoittuminen Kalevankankaalle tuottaa synergiaetuja. Yhteistyömahdollisuuksia on esimerkiksi suurten tapahtumien järjestämisessä, markkinoinnissa, oheispalveluissa (esimerkiksi ravintolapalvelut) sekä kiinteistön hoidossa. Areena, Jäähalli ja Mikkelin Raviradan ravintolarakennus liitetään kiinteästi yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällöin tilat palvelevat tehokkaasti erilaisia tapahtumia ja mahdollistavat suurten tapahtumien sujuvat järjestelyt. Yhteinen aulatila toimii kaikkien kolmen kiinteistön sisäänkäyntiaulana. Aulaan sijoitetaan yhteinen nykyaikainen lippujen myynti- ja tarkastusjärjestelmä, asiakaspalvelupiste sekä ravintola- ja kahvilatiloja. Areena rakennetaan kiinni jäähalliin ja Raviradan ravintolarakennus yhdistetään jäähalliin toisen kerroksen käytävällä.

13 8 Mikkelin kaupunki on teettänyt alueen kehittämiseksi koko alueen järjestelyjä koskevan yleissuunnitelman, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Suunnitelmasta osa, esimerkiksi aluepysäköintiratkaisu tonttien uudelleen muodostuksineen tulee toteuttaa hallinhankkeen yhteydessä. Kalevankankaan alueen liikenteen sujuvuus tulee varmistaa hyvissä ajoin ennen Areenan käyttöönottoa. 3 LIIKEIDEA Kalevankankaan urheilupuisto on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen toimiva houkutteleva ja elämyksellinen tapahtumakeskus. Urheilu tulee tulevaisuudessa olemaan yhä enemmän viihdettä ja viihteen tulee olla elämyksellistä. Alueen toimijoiden yhteistyöllä Kalevankankaan urheilukiinteistöistä ja ympäröivästä ulkoilualueesta muodostuu kokonaisuus, joka tarjoaa monipuolisia liikunta- ja kulttuurielämyksiä kaikille ikäryhmille. 4 TUOTTEET JA PALVELUT 5 ASIAKKAAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 6 MARKKINAT JA KILPAILIJAT

14 9 7 KOULUTUS, TUTKIMUS JA PALVELUT 7.1 Nykyinen koulutus Areenan rakennusvaiheessa Mamkin nykyistä koulutusta voidaan integroida Areenaprojektiin erilaisten selvitysten, projektien ja opinnäytetöiden muodossa: - Rakennuksen ja rakentamisen monitorointi ja seuranta - Tilojen 3D-mallinnus ja mobiilisovellus - Erilaiset rakentamiseen ja kiinteistöön liittyvät selvitykset ja opinnäytetyöt. Areenan valmistuttua se tarjoaa nykyisen koulutuksen osalta monialaisen oppimisympäristön useille eri koulutusaloille ja uudenlaisia mahdollisuuksia työelämäyhteistyöhön. Tämän lisäksi Areenaa voidaan hyödyntää myös avoimen amk:n ja täydennyskoulutuksen toteutuksessa. 7.2 Uudet koulutukselliset avaukset 7.3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 7.4 Palvelutoiminta

15 10 8 TALOUS JA RAHOITUS 8.1 Areenan rahoitusrakenne Areena-hankkeen arvioitu kokonaiskustannus on 17,9 miljoonaa euroa. Tämä sisältää Areenan ja Jäähallin väliin sijoittuvan yhteisen aulatilan, jonka kustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa sisältäen kahvilatilat. Oman pääoman osuus Areenassa on 8,5 miljoonaa euroa jakautuen seuraavasti: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy 5,0 miljoonaa euroa Mikkelin kaupunki 3,0 miljoonaa euroa Suomen Nuoriso-Opisto 0,5 miljoonaa euroa Hankkeelle arvioidaan saatavan julkista tukea ja erilaisia avustuksia noin 2,5 miljoonaa euroa. Lainarahoituksen osuus investoinnista on 6,9 miljoonaa euroa Tulevan osakassopimuksen mukaisesti yhtiön osakepääoma muodostuu kahden eri osakesarjan osakkeista. Tarkoitus on, että Mikkelin kaupunki sijoittaa 3,0 miljoonan alkusijoituksen jälkeen euroa vuodessa 15 vuoden ajan toisen osakesarjan osakkeisiin, joiden äänivalta on 1/3 osa toisen osakesarjan osakkeista. 15 vuoden kuluttua Mikkelin kaupungin sijoitus on yhteensä 6,0 miljoonaa euroa. Suunnatun osakeannin jälkeen Areenan osakkeiden omistus jakautuu alkuvaiheessa seuraavasti: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy 58,8 % Mikkelin kaupunki 35,3 % Suomen Nuoriso-Opisto 5,9 % Pääoman sijoittamisen ja osakkeiden omistussuhteiden osalta omistusrakenne pidetään sellaisena, että Areena säilyy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n tytäryhtiönä Mikkelin kaupungin konsernirakenne huomioiden.

16 Tulot, menot ja liikevaihto Tulojen rakenne Menojen rakenne Liikevaihto 9 MARKKINOINTI 9.1 Myynti 9.2 Hinnoittelu 9.3 Viestintä ja sidosryhmäsuhteet

17 12 10 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Areenan organisaatio pidetään mahdollisimman kevyenä ja joustavana. Alkuvaiheessa Areenan palveluksessa tulee työskentelemään toimitusjohtaja, asiakaspalveluhenkilö, hallimestari ja palveluja tuottava henkilöstö. Kokonaisuudessaan Areenan työntekijämäärä on kuusi tai seitsemän työntekijää. Ravintolassa tulee työskentelemään kolmesta neljään työntekijää ympärivuotisesti. Tämän lisäksi tapahtumissa työskentelee useita kymmeniä tilapäisiä työntekijöitä. Kalevankankaan urheilupuiston toimijoista Areena tulee työllistämään selvästi suurimman henkilömäärän. Siten olisi luonnollista, että Areena toimisi yksikkönä, johon yhteisiä palveluja tuottava henkilöstö keskitetään. Areenayhtiöllä tulee olemaan oma organisaatio ja hallinnolliset toimintajärjestelmät, joten se on luontevin yhteisen henkilöstön sijoituspaikka. Yhteiseen aulatilaan rakennetaan kaikkia kolmea toimijaa palvelevat lipunmyyntipisteet ja asiakaspalvelupiste. Päivittäisen neuvonnan ja asiakaspalvelun tarve määritellään ja kustannukset jaetaan eri osapuolten kesken. Jäähallissa työskentelee tällä hetkellä neljä henkilöä, jotka vastaavat kentän ja muiden tilojen järjestelyistä ja ylläpidosta ja valvonnasta. Varsinaisen talotekniikan (ilmanvaihto, energia, automaatio, ulkoalueiden hoito jne.) hoito ostetaan ulkoisilta palvelun tuottajilta. Tällä hetkellä kaupungin palkkaamaa henkilöstöä tulisi siirtää Areenan palvelukseen ja heidän toimenkuvansa tulisi kattaa kaikkien kiinteistöjen hoitoa ja palveluja koskevan yhteistyösopimuksen piiriin kuuluvien tilojen ylläpito. Kaupungin kanssa käydyn keskustelun mukaan Areenan palvelukseen voidaan siirtää kolme henkilöä. Kuplahallin ylläpito jäisi kaupungin vastuulle. Areenan, jäähallin ja raviradan vaatima työmäärä tulisi mitoittaa ja palkata sen mukaan lisää tarvittava määrä työntekijöitä kolmen kaupungilta siirtyvän henkilön lisäksi. Työnjohdollisiin tehtäviin tulee palkata hallimestari.

18 13 Työntekijöiden ammatillisessa osaamisessa ja koulutuksessa tulee huomioida erikoistumisen tarve mm. audiolaitteiston käyttöön ja jään hoitoon. Tila- ja automaatiovalvontaa varten tulisi rakentaa keskitetyt valvomot, joiden hoitamisesta vastaa hallien yhteinen henkilöstö Tilojen tekninen ylläpito Jäähallin ja Areenan tilojen teknisestä ylläpidosta sekä tilojen organisoinnista ja valvonnasta (tarvittaessa myös raviradan) vastaava henkilöstö toimii Areenayhtiön palveluksessa. Henkilökunta työskentelee hallimestarin alaisuudessa. Erityisesti hiljaisten aikojen resursointi ja erityisosaamisen hyödyntäminen tuovat synergiaetuja sekä tehokkuutta tekniseen ylläpitoon. Huoltohenkilöstön tarpeeksi arvioidaan kuudesta seitsemään henkilöä. Hallimestari vastaa työnjohdon ohella myös osasta hallinnollisia tehtäviä. Teknisen ylläpidon työmäärä ja hinta sovitaan erillisellä sopimuksella Areenayhtiön ja muiden toimijoiden kesken Huoltopalvelut Huoltopalvelut tässä liiketoimintasuunnitelmassa käsittävät sekä ulkoalueiden hoidon ja kunnossapidon että talotekniset huoltopalvelut (automatiikka, LVI, sähkö ja siivous). Nämä palvelut kilpailutetaan yhteisesti yhdessä laadittuun huolto-ohjelmaan ja huoltokirjaan perustuen. Osa palveluista hankitaan suoraan eri yhtiöille ja osa jaetaan erikseen sovittavalla perusteella. Yhteinen kilpailuttaminen tuo kaikille toimijoille kustannussäästöjä. Huoltopalvelujen tilaamisesta vastaa hallimestari Asiakaspalvelu ja kenttävaraukset Asiakaspalvelun toimenkuva painottuu Areenan palveluihin. Se hoidetaan Mikkelin Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden syventävän harjoittelun palkallisina jaksoina. Asiakaspalvelussa työskentelevä henkilö vastaa neuvonnasta, avustaa varausjärjestelmän ylläpidossa sekä hoitaa erilaisia toimistotehtäviä.

19 14 Areenan ja jäähallin kenttävaraukset keskitetään yhteen yhteiseen varausjärjestelmään. Järjestelmän tulisi olla yhteensopiva sekä kaupungin että Mikkelin Ammattikorkeakoulun varausjärjestelmien kanssa. Varausten sujuvuuden varmistamiseksi Areenayhtiö, jäähalli, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu sopivat keskenään toiminnan yleiset periaatteet, periaatteet vuorojen jakamiseen, varausjärjestelmältä vaadittavat ominaisuudet sekä hinnoittelun ja laskutuksen. Varausjärjestelmää hyödynnetään myös Areenayhtiön asiakasrekisterin ylläpitoon ja asiakkuuksien hallintaan. Varausjärjestelmän ylläpidosta vastaa hallimestari apunaan Areenan asiakaspalvelija. 11 AREENAN VAIKUTUKSET Areena on pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava investointi. Se aiheuttaa huomattavia taloudellisia, väestön terveyteen ja hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen, imagoon sekä Mikkelin ja koko Etelä-Savon alueelliseen vetovoimaan liittyviä vaikutuksia Aluetalous Välittömät vaikutukset syntyvät rakentamisen ja toiminnan tuotannonlisäyksestä. Välilliset tuotantovaikutukset kuvaavat yritysten välisiä ostoja, niitä syntyy esimerkiksi ostopalveluista, hankituista tavaroista ja tuotteista sekä investoinneista. Kerrannaisvaikutukset tulevat työllisyysvaikutusten seurauksena kasvaneen yksityisen kulutuksen aiheuttamista välittömistä ja välillisistä tuotantovaikutuksista eri toimialoilla. - Työllisyys - Verotulot - Tapahtumien tuomat tulot Aluetaloudellisia vaikutuksia on erittäin vaikea ennakoida luotettavasti. On myös vaikea löytää sellaisia luotettavia laskelmia vastaavista hankkeista, joita voisi käyttää vertailukohtana Areenan aluetaloudellisille vaikutuksille. Yksi erittäin huolellisesti tehty

20 15 selvitys on Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen taloudellisista vaikutuksista on tehty selvitys. Sen mukaan toimintavaiheen vuosittainen tuotantovaikutus kerrannaisvaikutuksineen on noin 130 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutus on 1150 työpaikkaa ja verovaikutus noin 17 miljoonaa euroa. Investoinnin suuruuteen suhteutettuna Areenan tuotantovaikutus olisi 5,0 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutus 44 työpaikkaa ja verovaikutus euroa. Helsingissä toimintaympäristö on kuitenkin erilainen kuin Mikkelissä (asiakaspotentiaali, palkkataso, hintataso). Taulukossa 3 on arvioitu Areenan aluetaloudellisia vaikutuksia kahdella eri tavalla: 30 % ja 50 % alhaisemmat vaikutukset kuin Olympiastadionin vaikutukset. 30 % alhaisempi 50 % alhaisempi Tuotantovaikutus 3,5 miljoonaa euroa 2,5 miljoonaa euroa Työllisyysvaikutus 31 henkilötyövuotta 22 henkilötyövuotta Verovaikutus euroa euroa TAULUKKO 3. Aluetaloudelliset vaikutukset Konsulttiyhtiö GSP:n huhtikuussa 2015 laatiman arvion mukaan työllisyysvaikutus on 30 henkilötyövuotta ja verovaikutus euroa. Tapahtuman järjestäminen aktivoi merkittävän tuotantoketjun. Se syntyy, kun tapahtuman järjestäjä ostaa tapahtuman toteuttamiseen tarvittavia palveluita ja tavaroita yrityksiltä. Tällöin välilliset vaikutukset aluetalouteen voivat olla huomattavia. Tapahtumien vaikutuksesta ulkopaikkakuntalaiset ja ulkomaiset tapahtumavierailijat tuovat aluetalouteen ns. uutta rahaa. Tapahtumakävijöiden kulutus on suurempaa silloin, kun tapahtumakävijä on ulkopaikkakuntalainen tai ulkomaalainen. Aiempiin tutkimuksiin viitaten voidaan olettaa, että mitä enemmän vieraita tapahtumat houkuttelevat Mikkelin ulkopuolelta, sitä enemmän aluetaloudellisia vaikutuksia tapahtumista syntyy Mikkelille.

21 16 Mikkeliläiset käyvät tapahtumissa myös muualla maassa. Tämän johdosta kulutus oman paikkakunnan tapahtumissa on osittain ns. tuonnin korvaamista, eli raha kulutettaisiin tapahtumaan jossain toisella paikkakunnalla, jos ei tapahtumaa järjestettäisi omalla paikkakunnalla. Ulkopaikkakuntalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden suurempi kulutus tapahtuman johdosta johtuu osittain majoitus- ja ravitsemispalveluista. Lisäksi tutkimusten mukaan ulkopaikkakuntalaiset yhdistävät tapahtumavierailuihin myös ostosten tekemisen. Kulttuuri- ja viihdepalveluiden vierailijoista tehdyn tutkimuksen mukaan 80 % kulutetusta rahasta tapahtuman aikana käytetään muihin palveluihin ja tuotteisiin kuin itse tapahtumaan (esimerkiksi pääsylippu). Tutkimusten mukaan ulkopuolelta tulevat tapahtumavierailijat käyttävät rahaa alueelle kaksi kertaa enemmän paikallisiin tapahtumavierailijoihin verrattuna Yrittäjyyden edistäminen Tänä päivänä liiketoiminnalle on tyypillistä, että yrityksen ovat verkostoituneita toisten yritysten ja toimijoiden kanssa. Tällöin toimintaympäristöä voidaan kutsua ekosysteemiksi. Tyypillistä on, että toimintaympäristöt ovat monimutkaisia ja koko ekosysteemin menestys vaikuttaa suuresti yrityksen menestymiseen. Myyjä-asiakas -suhteiden sijaan puhutaan kumppanuuksista, joissa kaikkien osapuolten menestyminen on tärkeää. Myös kuluttajia joukkoistetaan mukaan toimintaan. Kuluttajat esimerkiksi tuottavat sisältöä yritysten viestintään ja he voivat olla mukana tuotekehityksessä. Liikuntaliiketoiminnassa ekosysteemissä ovat vahvasti mukana usean eri sektorin toimijat. Julkiset tahot tuottavat liikuntatiloja ja palveluita ja liikunta- ja urheiluseurat liikuttavat suurta osaa suomalaisväestöstä, etenkin lapsia ja ikääntynyttä väestöä. Aikuisten liikunta sen sijaan suuntautuu yhä enemmän yksityisten yritysten tarjoamiin palveluihin. Ekosysteemille on tyypillistä pienyrittäjyys, noin puolella yrityksistä ei ole palkattua henkilöstöä. Yrityksiä kuvaa myös vähäinen verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa.

22 17 Liikuntaliiketoiminnan kasvualat TEM raportin 20/2014 mukaan ovat - terveys ja hyvinvointi - matkailu ja tapahtumat - viestintä, viihde ja lifestyle Kaikkiin kolmeen liittyy läheisesti teknologia, joka voidaankin nähdä neljäntenä kasvun alana. Kasvun taustalla vaikuttavat useat vallitsevat trendit: älyteknologian muotoutuminen osaksi ihmisten arkea, vapaa-ajan lisääntyminen ja kilpailu vapaa-ajasta, sosiaalisten ja henkisten tarpeiden korostuminen, väestön ikääntyminen ja terveyden ja hyvinvoinnin tietoisuuden ja merkityksen kasvu. Vuonna 2012 liikunnan terveys- ja hyvinvointialan liikevaihto oli noin 500 miljoonaa euroa, liikuntamatkailun liikevaihto noin 120 miljoonaa euroa ja liikuntalifestyle-alan koon arvioitiin vuonna 2014 olevan noin 250 miljoonaa euroa. Areenan monipuoliset liikunta- ja työtilat sekä hyvinvointilaboratorio avaavat uusia mahdollisuuksia alueen liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin kehittämiseen. Verkostoituminen alueen pienyrittäjien kanssa ja kumppanuudet uusien start-up -yritysten kanssa edistävät uutta yritystoimintaa. Esimerkkeinä uudesta mahdollisesta yritystoiminnasta alueella voidaan mainita - Yksityiset terveysalan palvelut (fysioterapeutit, hierojat, terveydenhoitajat jne.) - Palvelut tavoitteellisesti liikkuville (valmentajat) - Palvelut kaikille (ohjaus, teknisten apuvälineiden käyttö) Areenan myötä tarjoutuu erilaisia mahdollisuuksia myös tukitoimijoiden liiketoimintaan. Hyvinvointialaa täydentävistä tukitoimijoista voidaan mainita esimerkkeinä kauneus- ja ravitsemusalan yrittäjät sekä vaikkapa tuotteissaan älyteknologiaa hyödyntävät toimijat (älyvaatteet, rannetietokoneet, virtuaalinen valmennus ym.). Alueen toimijoiden keskinäinen yhteistyö, tulevaisuuden näkymien huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa, laaja-alainen visiointi ja aktiivinen tiedottaminen edistävät yrittäjyyttä ja siten osaltaan lisäävät alueen elinvoimaisuutta.

23 Kilpailukyky, vetovoima ja imago Alueen kilpailukyky vahvistaa sen vetovoimaa. Kilpailukykyinen alue synnyttää, houkuttelee ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia, ylläpitää ja kehittää asukkaiden elämän laadun edellytyksiä (palvelut, koulut, asuinympäristö) ja mahdollistaa erilaisiin verkostoihin kuulumisen. Muuttuvassa toimintaympäristössä alueiden menestys riippuu niiden kyvystä asemoitua globaaleihin verkostoihin ja tuottaa valitsemassaan roolissa muita enemmän lisäarvoa. Kansainvälisessä toimintaympäristössä vain riittävää lisäarvoa tuottavat alueet ovat kilpailukykyisiä ja siten myös vetovoimaisia. Kalevankankaan urheilupuiston kehittäminen ja Areenan rakentaminen lisäävät tunnettuutta ja vetovoimaa sekä luovat Mikkelille ja Kalevankankaan alueelle liikunta-, urheilu- ja kulttuuri-imagoa. Tämä puolestaan tuo asiakas- ja kassavirtaa myös muualta Suomesta sekä kansainvälisesti lähialueilta. Mikkelin Areena-hanke on yksi Suomen Urheiluliiton nimeämiä olosuhdeasioiden painopisteitä tulevalla ohjelmakaudella. Lisäksi Suomen Urheiluliiton mukaan Areena voi valmistuttuaan olla merkittävä yleisurheilun valmennuskeskus. Areena mahdollistaa uusia koulutuksellisia avauksia ja lisää Mikkelin vetovoimaisuutta opiskelukaupunkina sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tämä aiheuttaa kumulatiivista kasvua aluetalouteen, ja houkuttelee myös yritystoimintaa sijoittumaan Mikkeliin. Etelä-Savon lähin suurkaupunki on Pietari, jossa on muuhun Venäjään nähden suhteellisen korkea tulotaso. Etelä-Savo, ja erityisesti Mikkeli ja Savonlinna, luetaan yhdeksi aluekohtaisista vetovoimatekijöistä Venäjän matkailussa. Mikkelin alue on jo nyt tärkeä venäläisten matkailualue. Areena vahvistaa matkailun vetovoimaa Venäjältä ja tuo kysyntään uusia potentiaalisia kohderyhmiä, kuten urheiluseurat ja aktiiviurheilijat. Tämän lisäksi erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämisessä voidaan huomioida potentiaalinen venäläinen asiakaskunta etenkin pitkän tähtäimen suunnitelmissa.

24 Väestö Mikkelin nykyiset liikuntatilat eivät riitä kattamaan seurojen ja harrastajien tilatarpeita. Nykyisten liikuntatilojen käyttäjistä osa siirtyy käyttämään Areenan tiloja. Tämän myötä nykyisistä tiloista vapautuu liikuntavuoroja uusille harrastajaryhmille ja ilman tiloja jääneille toimijoille. Areenan myötä Mikkelin kaupunki saa uusia, laadukkaita ja standardit täyttäviä liikuntatiloja sekä oppilaitosten että seurojen käyttöön. Esimerkiksi lentopallossa on tämän jälkeen käytössä viralliset mitat täyttävä pelikenttä. Myös yleisurheilun sisäharjoittelumahdollisuudet paranevat olennaisesti, mikä osaltaan edistää mikkeliläisten yleisurheilijoiden mahdollisuuksia kehittyä. Mikkeliläisten urheilijoiden ja seurojen menestyminen kansallisella ja mahdollisesti kansainvälisellä tasolla lisää kiinnostusta urheiluun ja liikuntaan, edistää positiivista alueellista ilmapiiriä ja yhteishenkeä sekä osaltaan innostaa väestöä liikkumaan. Liikuntaharrastuksen lisääntymisellä on pitkällä aikavälillä merkittäviä positiivisia vaikutuksia kansanterveyteen, jolloin terveydenhuollon kustannukset saadaan paremmin pysymään kurissa Yhteisöllisyys Areenan menestyksekäs toiminta edellyttää usean eri tahon yhteistyötä. Keskeisiä toimijoita verkostossa ovat Mikkelin kaupunki, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Jäähalli Oy, Ravirata Oy, Suomen Nuoriso-opisto sekä ESLI ja urheiluseurat. Myös useiden liikunta-, hyvinvointi- ja terveysalan yrittäjien ja yritysten toiminta Areena-verkostossa on keskeinen asia. Yli organisaatiorajojen mm. yksityisen sektorin ja julkisen sektorin toimijoiden välisen verkostoyhteistyön merkitys korostuu erityisesti niukkojen resurssien olosuhteissa kilpailukykyä ja tätä kautta hyvinvointia edistävänä tekijänä. Yhteistyöllä maksimoidaan innovaatiopotentiaali ja hyödynnetään korkeakoulujen ja yritysten välisessä yhteistyössä laajentunutta innovaatiopohjaa. Näin edistetään Mikkelin mahdollisuuksia

25 20 profiloitua mm. liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvässä toiminnassa. Yhteistyö on oppimisprosessi. 12 LOPUKSI Areenan liiketoimintasuunnitelman työstäminen aloitettiin aiemmin tehdyn hankesuunnitelman pohjalta. Kirjaa edeltänyt huolellisesti tehty pohjatyö oli liiketoimintasuunnitelman laatimisessa suureksi avuksi. Tiedon ja ymmärryksen syventämiseksi haastateltiin useita eri henkilöitä, joita Areena-hanke koskettaa sekä asiantuntijoita, joilla on aiempaa kokemusta vastaavista hankkeista. Liiketoimintasuunnitelman avulla on saatu Areena-hankkeelle tarkennetut laskelmat, joiden avulla voidaan hankkeessa edetä päätöksentekovaiheeseen. Suunnitelma tarkentaa myös toimijoiden yhteistyön muotoja ja Areenan roolia alueella. Suunnitelma ei kuitenkaan ole valmis, vaan työ jatkuu hankkeen edetessä. Keskeinen tarkastelunäkökulma suunnitelmassa on ollut alueen toimijoiden välinen yhteistyö. Tämä liiketoimintasuunnitelma on yksi hyvä esimerkki toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Kaikki haastatellut tahot ovat antaneet aiheesta oman näkemyksensä ja asiantuntijuutensa liiketoimintasuunnitelmassa hyödynnettäväksi. Olemme jo nyt toteuttaneet yhdessä enemmän -periaatetta.

26 21 LÄHTEET Aro, Timo. VTT. Alueen muuttovetovoima, syitä ja seurauksia Crossfit Mikkeli. Luettu Etelä-Savo -ohjelma, Maakuntaohjelma vuosille Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli. Fitness 24 Seven. Luettu Holopainen, Jorma. MAMK Areena / Kalevankankaan liikunta- ja tapahtuma-alue, Toimintakonsepti alueen synergiaetujen saavuttamiseksi. Muistio Holopainen, Jorma. Haastattelu Holopainen, Jorma. Haastattelu Holopainen, Jorma. Areenahankkeen toteutusmalli ja alustava aikataulu. Muistio Holopainen, Jorma. Areenan, jäähallin ja raviradan ravintolarakennuksen yhdistäminen. Muistio Holopainen, Jorma. Synergiahyödyt Areenan ja jäähallin toiminnassa. Muistio Itä-Suomen Controlteam Oy. Rakentamisen projektikaavio. PDF-tiedosto Kaipainen, Anssi. Toimitusjohtaja, Mikkelin jäähalli Oy. Haastattelu Kaukonen Niina. Vammais- ja vanhuspalvelujen johtaja / Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen valvonnan vastuuhenkilö, Mikkelin kaupunki. Haastattelu Keskuskauppakamari. Alueiden kilpailukyky 2011 Yritysten näkökulma. Korja, Miia. Toimitusjohtaja. Mikkelin Mikaeli Oy. Haastattelu Korkatti Sirpa, Asiantuntija, KPMG Julkishallinnon palvelut Oy. Haastattelu Kuntokeskus Ote Oy. Luettu Ladyline. Luettu

27 22 Liikuntakeskus Fressi Mikkeli. Luettu Liikuntakeskus Sport Fortum. Luettu Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutokset. TEM raportteja 20/2014. Liikuntalaki. 390/2015. Lipsanen, Heino. Aluejohtaja, liikuntaneuvos. Etelä-Savon Liikunta ry. Haastattelu MAHL - Mikkelin alueen harrasteliigat. Luettu Mattila, Antti. Liikunta- ja nuorisojohtaja, Mikkelin kaupunki. Haastattelu Mikkelin kaupunki, Mikkelin monitoimihalli. Pöyry. Hankesuunnitelma Mikkelin palveluopas. Luettu Niemi, Kalevi ja Kuninkaanniemi, Hanna (toim) MAMK AREENA Hyvinvointia ja vetovoimaa. Mikkeli. Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen taloudellisten vaikutusten arviointi. KPMG. Loppuraportti Pajatsalo Antti. Toimitusjohtaja, Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamo. Haastattelu Putkonen, Juha. Puheenjohtaja, Mikkelin Kilpa-Veikot ry. Haastattelu Siekkinen, Virpi. Sivistystoimenjohtaja, Mikkelin kaupunki. Haastattelu Siira, Heikki. Hallinto- ja talousjohtaja, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy. Haastattelu Siira, Heikki. Hallinto- ja talousjohtaja, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy. Haastattelu Sulin Mika. Toimitusjohtaja, Sport & Live Vision Oy. Haastattelu Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. TEM raportteja 12/2014. Tiainen, Kari. Toimitusjohtaja, Mikkelin Ravirata Oy. Haastattelu Toivakka, Jukka. Puheenjohtaja, Jukurit HC Oy. Haastattelu

28 23 Toivakka, Jukka. Puheenjohtaja, Jukurit HC Oy. Haastattelu Tuominen-Thuesen Minna. Partner, KPMG Julkishallinnon palvelut Oy. Haastattelu Turunen Lasse. Puheenjohtaja, Mikkelin Passarit ry. Haastattelu Wisa-Areena. Luettu

29 LIITE 1(1). Rahoituslaskelmat

30 LIITE 1(2). Rahoituslaskelmat

31 LIITE 1(3). Rahoituslaskelmat

32