6-7 / Kaija Tanhuan ratkaisu: Saamelaisopinnoista. lisää laatua hoivatyöhön. Keho kauniiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6-7 / 2013. Kaija Tanhuan ratkaisu: Saamelaisopinnoista. lisää laatua hoivatyöhön. Keho kauniiksi"

Transkriptio

1 6-7 / 2013 Kaija Tanhuan ratkaisu: Saamelaisopinnoista lisää laatua hoivatyöhön Keho kauniiksi kesäkonstein!

2 SISÄLLYS 6-7/ Tanja Sairastuminen Liias ja Akseli ja Kärkkäinen sairauden esittelivät oireiden osaamistaan hoitaminen ja sairauden Taitaja2013- oireiden hoitaminen kilpailuissa. voivat 41 Kesäkukista kauneutta, nokkosista notkeutta. 36 Superilaisen kesäparatiisi löytyy myös vesiltä. 16 Kaverukset Milja Vainio ja Julia Kivelä viihtyvät vuoropäiväkoti Vellamossa. 23 Sairastuminen ja sairauden oireiden hoitaminen ja sairauden oireiden hoitaminen voivat vaikuttaa kesä-heinäkuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 SuPer Lapsimessuilla 7 Dvd muistisairaista 8 Miehiä alalle 9 Jalat kuntoon 10 Pelillisyys on pop 11 Apotti tulee 12 Kesä-heinäkuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: raparperisima 16 Kirsti Moision työpäivä 21 Teatteria yhdessä 22 Lääketeollisuus ja moraali 26 Edustajiston kokous 28 Taitaja-kisa Joensuussa 32 Koulutusohjelmat esittelyssä 5/10 34 Hyvä hoitaja on yksilö 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Superilaisten kesäparatiisit 41 Kauneusvinkkejä luonnosta 44 Intialaista hierontaa 46 Nyt liikkumaan 3/22 48 Kotihoidon koulutuspäivät 50 Vuorovaikutusvinkkejä 51 Palasia sieltä täältä 52 Pieniä iloja 53 Ongelmia Raumalla, SuPer-pähkinöitä 54 Aika hyvä työpaikka Varpaisjärveltä 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 60 Kaija Tanhua perehtyi saamelaisuuteen 64 Jäsenyksikkö tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Imatralta

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 60. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Jukka Järvelä, ma Leena Lindroos vuorotteluvapaalla taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma vierailevat kirjoittajat Maarit Mäkinen, Liisa Uusiniitty Antti Vanas kannen kuva 123RF ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos ilmoitukset Henriikka Hakkala osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Saadaanko taloon nöyrä palvelija? Helsingin seudun kunnissa suunnitellaan suurta muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Lähivuosina syntyväksi aiotun Apotti-järjestelmän on määrä korjata nykyiset tietokonevaikeudet HUS:n alueella. Tällaisten suurhankkeiden tavoite on hyvä, totta kai. Silti väistämättä käy mielessä ajatus, että joko taas kaikki pannaan uusiksi pelkän uudistamisen vuoksi ja lopuksi päädytään toteamaan, että eihän tästäkään kovin hyvä tullut. Apotti lupaa sujuvuutta, nopeutta ja käytännöllisyyttä. Aika paljon luvattu. Ei kuulosta hyvältä. Uskomme vasta, kun asiat toimivat käytännössä. Tällaisia kommentteja tulee hoitajilta, jotka kuulevat Apotin lupaukset. Vaikka Apotin uskotaan parantavan tiedonkulkua ja potilasturvallisuutta sekä olevan käyttäjäystävällinen, koko tietokone ohjelmineen on monelle hoitajalle välttämätön paha, työn hidastaja ja asioiden monimutkaistaja. Hoitoalalle kaivataan nykyaikaisesti tehokkuutta. Tehokkaimmin sitä saa, kun pakolliset tietojärjestelmät ovat yksinkertaisia käyttää ja ohjelmat toimivat. Ohjelmien on tuettava käytännön töitä, ei toisin päin. Nykyään moni hyväksi kehuttu tietokoneohjelma antaa runsaasti tietoa suunnittelevalle portaalle, joka pääsee nopeasti laskemaan käyntejä, kertoja, toimenpiteitä ja ovenavauksia. Niitä on sitten helppo vaatia lisää. Hoitajat eivät tähän tyydy. He toivovat, että suunnittelijat kävisivät kylässä työpaikoilla, eivät pelkästään ohjelmistojen uumenissa. Jospa ydinkysymys ei olekaan lukuisten, toistensa kanssa vieraiden, tietojärjestelmien yhteiskäytössä vaan ihmisten yhteensopivuuden ongelmissa? Ennen kuin hoitaja avaa työpaikalla tietokoneen uusine ohjelmineen, pelissä on ollut mukana monta päättäjää, poliitikkoa, johtajaa, konsulttia, lobbaajaa, ohjelmoijaa ja suunnittelijaa. Jos kaikki heidät saisi suuntaamaan yhteistuumin kohti samaa päämäärää, jo nyt käytössä olevilla tietokoneohjelmilla päästäisiin hoitotyön kannalta toimiviin tuloksiin ilman loputtomalta tuntuvaa oikean ohjelmistoratkaisun etsintää. Nöyrää palvelijaa odotellen!. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 6 7 /2013 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat kesäkuu heinäkuu Kalenteri Iisrokki, Suonenjoki Suomi-juoksu, Salo Kansainvälinen lapsityön vastainen päivä (ILO) Kuopio Tanssii ja Soi Provinssirock, Seinäjoki Oulun Lastenmessut Kesäpäivän seisaus Juhannuspäivä Iskelmä Himos, Jämsä Haapavesi Folk Music Festival Helsinki Pride Imatra Big Band Festival Farmari, Seinäjoki Ruisrock, Turku Aitoon Kirkastusjuhlat Kaustinen Folk Music Festival Maailman väestöpäivä Keuruun yömaraton Toimiston ja kassan aukioloajat kesällä Liiton eri yksiköiden päivystysajat muuttuvat kesäkuukausien ajaksi. SuPerin toimisto päivystää kesäkuuta ja elokuuta arkisin kello Toimisto on kiinni 1. heinäkuuta 2. elokuuta. Tuolloin liiton edunvalvontayksikkö, kehittämisyksikkö ja jäsenyksikkö päivystävät puhelimessa kello ja Luottamusmiesvaalit lähestyvät Nykyisten luottamusmiesten kausi on päättymässä ja syksyllä 2013 järjestetään luottamusmiesvaalit. Julkisen sektorin luottamusmiesten toimikausi on eli neljä vuotta. Ammattiosastot vastaavat luottamusmiesvaalien toteuttamisesta työnantajakohtaisesti. Yksityissektorilla toimivien luottamusmiesten kausi on eli kolme vuotta. Vaalit toteutetaan ja luottamusmiehet valitaan työpaikoilla. Vaaleihin osallistuvat SuPerin, Er- Super työttömyyskassa on avoinna 1. kesäkuuta 31. elokuuta arkisin kello ja puhelinpalvelu on avoinna kello heinäkuuta 2. elokuuta työttömyyskassan puhelinpalvelu on avoinna kello ja Edunvalvontayksikön päivystysnumero on , kehittämisyksikön päivystysnumero on ja jäsenyksikön päivystysnumero on Työttömyyskassan päivystysnumero on ton ja Tehyn jäsenet. Työntekijöiden edustajina toimivat luottamusmiehet neuvovat esimerkiksi palkkoja, vuosilomaa ja työsopimusta koskevissa asioissa. Luottamusmiehet edistävät sopimusten noudattamista ja erimielisyyksien oikeudenmukaista selvittämistä työpaikoilla. Heillä on myös osavastuu työrauhan säilymisestä. Lisää tietoa luottamusmiesvaaleista löytyy SuPerin verkkosivuilta kohdasta Ajankohtaista jäsenille Island In The Sun, Jurmo, Ahvenanmaa nyt on aika ingimage valmistuvien liittyä SuPerin varsinaisiksi jäseniksi. katsoa SuPerin nettisivuilta uudet jäsenedut. opastaa sijaisia ja muita uusia työkavereita. ilmoittautua SuPer Voimaa -koulutusristeilylle Helsinki-Tukholma-Helsinki. tutustua jo nyt syksyn muuhunkin koulutustarjontaan ja ilmoittautua. hakea PHT:n 1. askel -hyvinvointijaksolle. allekirjoittaa kansalaisaloite päiväkotien lapsiryhmien pienentämiseksi: tehdä raparperisimaa. nauttia säästä kuin säästä! seurata UVI-tiedotteita. 4 SUPER 6 7 /2013

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Globaaleja ja kotimaisia asioita Olin viime viikolla työmatkalla Kiinassa. Varmasti kaikille tulee mieleen, mitä ihmettä meidän liiton puheenjohtaja tekee niin kaukana. Samalla skeptisellä ajatuksella lähdin matkalle: lähdenkö katsomaan Kiinan kansallista terveydenhoitoa vai sen ammattiyhdistysmaailmaa. Ei ehkä ihan järkeenkäypää mennä maahan, jossa vuosittain monia ay-ihmisiä katoaa tai heidät tapetaan asiansa vuoksi tai maahan, jonka terveydenhoito on hyvin eriarvoista. Tavatessamme matkan aikana eri instituutioiden edustajia mielipiteeni matkan järjellisyydestä tai järjettömyydestä muuttui. Kiina on kasvunsa ja väestömääränsä takia maailman valloittaja. Maan suuruus on todella vaikuttavaa. Kiinalaisia on 1,3 miljardia, joista osa voi todella hyvin ja osa todella huonosti. Noin 700 miljoonan kiinalaisen elämä on kovaa ja puutteellista. Miten tämä kaikki liittyy SuPeriin? Uskomatonta mutta totta, Kiinan kauppa- ja talouspäätöksillä on välillisiä vaikutuksia myös Suomen sosiaali- ja terveystoimintaan. Monien mukaan Suomen hyvinvointi perustuu vientiteollisuuteen ja siitä syntyneisiin työpaikkoihin. Usea tällainen työpaikka on hävinnyt. Elinkeinoelämän Keskusliitto korostaa, että Suomessa palkkakustannukset ovat suuret, ja siksi Suomi häviää kilpailutilanteissa. Kaupanteossa hinnalla on merkitystä, mutta suuri merkitys on myös yleisellä osaamisella ja etenkin kulttuuriosaamisella. Suomalainen sanonta maassa maan tavalla tuntuu ajoittain olevan hukassa. Kaupanteosta maailmalla on kuitenkin vielä matkaa Suomen sosiaali- terveyspalveluihin, mutta asiat kohtaavat kaupanteosta saatujen verotulojen kautta. Verotuloja syntyy suomalaises- ta työstä, oli se sitten yksityistä tai kunnallista työtä. Superilaisten palkat maksetaan melkein poikkeuksetta verotuloista, myös monien yksityisellä puolella työskentelevien, joten meille ei ole samantekevää millainen verokertymä kunnalla on. SuPerille on todella tärkeää että palkansaajalla on ostovoimaa, jotta kotimainen talous toimisi ja siten pyörittäisi kuntataloutta. Tänä keväänä kunnissa on ollut poikkeuksellisen paljon neuvotteluja kuntatalouden heikon tilanteen vuoksi. Yksi merkittävä syy on ollut kunnan budjetin alimitoitus ja oletetun verokertymän heikennys. Talouden tasapainottamisessa kunnan johdon ajatus on ollut henkilöstömenojen pienentäminen. Lääkkeeksi on tarjottu lomautusta, palkatonta vapaata tai helmikuun palkankorotuksen myöhentämistä. Olemme SuPerissa olleet näitä kaikkia vastaan, koska meille superilaisille on erikoista ajatella, että vain kunnan työntekijät tai kunnan palveluja tuottavat yksiköt osallistuisivat taloustalkoisiin. Kuntien taloudellinen ahdinko ei ole syy painostaa henkilökuntaa hyväksymään jotain edellä mainituista säästömalleista. Työntekijän on hyvä muistaa, että työnantajalla on vastuu siitä, että työvuorossa on tarpeeksi koulutettuja työntekijöitä hoidettavia varten. Viime vuonna teimme SuPerissa lähi- ja perushoitajien työhyvinvointikyselyn, jossa kävi ilmi, että 79 prosentin mielestä koulutettua henkilökuntaa tulisi palkata lisää. Lomautukset ja muut vastaavat toimenpiteet vähentävät henkilökunnan määrää, muutoinhan ei tule säästöjä. Palkankorotusten myöhentäminen osuu myös omaan nilkkaan, kun se pienentää asi- anomaisen vuosipalkkaa, mutta myös tulevaisuuden palkankorotusprosentteja tai järjestelyvaraeriä. Kaikki siis johtaa aina heikennyksiin. Liiton tehtävä on niin ammatillisten etujen kuin palkkauksen edunvalvonta, ja sitä työtä me teemme. Kaikesta huolimatta toivotan hyvää alkanutta kesää.. Terveisin Silja SUPER 6 7 /2013 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt SuPerin Keijo hurmasi Lapsimessujen satuhahmokulkueessa. Keijo keräsi katseet teksti ja kuva henriikka hakkala SuPerin osastolla kävi kuhina kolmipäiväisillä Lapsimessuilla Helsingissä. Erityisesti pieniä messuvieraita ilahdutti ja ihmetytti keväänvihreä Keijo-satuhahmo, joka neuvoi ohikulkijoita SuPerin osastolle. Itsensä ilmiantoi liiton pisteellä myös iso joukko superilaisia. Lapsimessuilla liitto näkyi aktiivisesti Turvallisen lapsuuden puolesta -kampanjan merkeissä. Kampanjan materiaalit ja SuPerin edustajien tarjoama tieto tekivät kauppansa niin päivähoitoikäisten lasten vanhemmille kuin hoitajillekin. Isot asiat ovat nyt valtakunnalli- sesti liikkeellä. Jo neljäkymmentä vuotta vanhaa lakia lasten päivähoidosta uudistetaan ja toivomme siitä parempaa niin lapsille, lapsiperheille kuin alan ammattilaisillekin, kertoo messuosastoa emännöinyt SuPerin kehittämisyksikön suunnittelija Johanna Pérez. Sillä aikaa kun lapset saivat käteensä vesiliukoiset Keijo-tatuoinnit, aikuisia messuvieraita kutsuttiin ilmaisemaan mielipiteensä ja allekirjoittamaan aloite pienempien lapsiryhmien puolesta. Lapsiperheiden Etujärjestön kansalaisaloitteeseen kerättiinkin noin 230 uutta nimeä, Pérez iloitsee. Hyväntuulinen Keijo-satuhahmo oli Lapsimessuilla ihmisten parissa elementissään. Lapset ovat tykänneet minusta. Usein he hymyilevät, ja jotkut utelevat, kuka olen. Moni on arvannut, että olisin kukkanen. Itse koen itseni ehkä eniten toukaksi, Keijo kertoo. Toivoisin päiväkoteihin enemmän tarhatätejä ja pienempiä lapsiryhmiä. Nyt siellä on kovasti melua, joka sattuu korviini. Isossa ryhmässä myöskään hoitajan huomiota ei välttämättä riitä yhtä hyvin kaikille lapsille. SuPerin Turvallisen lapsuuden puolesta -kampanja jatkuu edelleen aktiivisena. Tekeillä on kattava esite alan ammatillisesta ja sopimusedunvalvonnasta. Lisäksi tiedossa on lisää päivähoidon jäseniltoja sekä työpaikkakäyntejä.. 6 SUPER 6 7 /2013

7 Opetusmateriaalia muistisairaan kohtaamiseen teksti minna lyhty Miten toimia muistisairaan kanssa haasteellisissa tilanteissa? Neuvot on nyt koottu dvd:lle, jossa kerrotaan sekä onnistuneista että epäonnistuneista kohtaamisista. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat Päivi Erowule ja Sari Väisänen tekivät sairaanhoitajaopintojensa opinnäytetyönä dvd:n nimeltä Muistisairaan arvokas kohtaaminen. Idea dvd:n tekemiseen syntyi Väisäsen havainnosta, että tällaiselle opetusmateriaalille olisi tarvetta. Lähihoitajaopiskelijana olin kysynyt muilta hoitajilta neuvoja, miten pärjätä haasteellisissa tilanteissa muistisairaiden kanssa. Minulle vastattiin, ettei näille voi tehdä mitään. Minun mielestäni se oli outo vastaus. Ammattitaitoisen hoitajan täytyy tietää, että jotain on tehtävissä. Valmistuttuaan lähihoitajaksi Väisänen innostui TunteVatoimintamallista ja hän suoritti TunteVa-hoitajakoulutuksen ja -ryhmänohjaajakoulutuksen. Toimintamalli on vuorovaikutusmenetelmä, joka tukee muistisairaan ihmisen omanarvontuntoa ja identiteettiä. Väisänen huomasi työssään toimintamallin helpottavan muistisairaan kohtaamista. Hänen mukaansa muistisairaiden parissa työskentelevien hoitajien väsyminen ja turhautuminen johtuvat yleensä niin sanotusti työkalujen puuttumisesta. Muistisairaan arvokas kohtaaminen -dvd:llä esitetään tilanteita, jotka ovat oikeasti tapahtuneet muistisairaiden parissa. Ensin näytetään hoitajan ja potilaan epäonnistunut kohtaaminen, sen jälkeen esitetään onnistunut kohtaaminen, jossa hoitaja lähestyy potilasta TunteVa-toimintamallia käyttäen. Dvd on tarkoitettu opetusmateriaaliksi hoitajiksi opiskeleville ja jo valmistuneille muistisairaiden parissa työskenteleville hoitajille. Sitä voi tilata viidentoista euron hintaan sähköpostitse osoitteista tai Se on saatavilla myös Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän kirjastosta. Dvd tehtiin yhteistyössä Theatrum Olgan ja Tampereen kaupunkilähetys ry:n kanssa.. Kesäduunari-info neuvoo Kesätyötä tekeville nuorille tarkoitettu STTK:n, SAK:n ja Akavan yhteinen Kesäduunari-info palvelee jälleen sekä kesätyöntekijöitä, heidän työnantajiaan että nuorten läheisiä aikuisia. Maksuton palvelu tarjoaa neuvoja palkkauksesta, työajasta ja -vuoroista sekä työsopimuksessa sovittavista asioista aina elokuun 23. päivään saakka. Yhteyden Kesäduunariinfoon saa joko puhelimitse tai sähköisellä lomakkeella osoitteessa Kesäduunari-info löytyy myös Facebookista. Oppisopimushaaste Keskuskauppakamarin Oppisopimushaaste.fi -kampanja pyrkii saamaan Suomeen 100 uutta oppisopimuspaikkaa. Osallistuvat organisaatiot ottavat vastuulleen vähintään yhden oppisopimuskoulutettavan tai haastavat mukaan muita yrityksiä. Osallistujien tulee ilmoittautua mukaan 5. elokuuta mennessä osoitteessa Hakuvaihe oppisopimuskoulutettaville seuraa kesän jälkeen, kun mukana olevat yritykset ovat tiedossa. Elämäntapamuutos hyvinvointijaksolta Palkansaajien hyvinvointi ja terveys -yhdistys PHT järjestää superilaisille oman 1. askel -hyvinvointiojakson Ikaalisten kylpylässä syyskuuta askel -hyvinvointijaksot ovat työikäisille aikuisille suunnattuja teemallisia liikuntaan, painonhallintaan ja pysyvään elämäntapamuutokseen motivoivia, elämyksellisiä jaksoja. Niiden tavoitteena on tukea yksilön elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä ja toimintakykyä. Viimeinen hakupäivä superilaisten jaksolle on 11. heinäkuuta. Lisätietoa hyvinvointijaksosta löytyy osoitteesta SUPER 6 7 /2013 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Sisarhentovalkoisesta ammattilaisuuteen teksti minna lyhty Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Näin arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Samaan aikaan perinteisiltä miesvaltaisilta aloilta katoaa ja on jo kadonnut kymmeniätuhansia työpaikkoja. Voisivatko miehet täyttää hoitoalan työvoimantarvetta? Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöistä noin yhdeksänkymmentä prosenttia on naisia. Historian painolasti on tärkein syy siihen, miksi alalla ei työskentele miehiä enemmän. Sote-ala nähdään naisille sopivana. Alaa kohtaan on voimakkaat ennakkoluulot ja asenteet, joista pitäisi päästä eroon, Helsingin Diakoniaopiston Voimaa hoivaan II -projektin projektipäällikkö Antti Kärkkäinen sanoo. Kärkkäisen mukaan sote-alan työstä on puutteellista tietoa. Työ nähdään helposti pelkkänä perushoivana, vaikka ala on paljon monipuolisempi ja erityisen kovaa ammattitaitoa vaativa. Tarvitaan lisää viestintää ja tietoa alasta. Kärkkäisen mukaan miesten pitäisi olla enemmän näkyvillä alan markkinoinnissa: alan lehdissä, nettisivuilla ja messuilla. Alaa harkitsevat miehet tarvitsevat samaistumiskohteita. Ylipäätään asenteen alaa kohtaan pitäisi muuttua sisarhentovalkoisuudesta ammattilaisuuteen. Voimaa hoivaan II -projektissa on pyritty juuri asenteiden muutokseen. Lisäksi on kehitetty sote-alan oppilaitosten pedagogisia toimintatapoja miesnäkökulmasta. Näin voidaan tukea miesopiskelijoiden motivoitumista ja sitoutumista opintoihinsa. Myös mentoritoimintaa sote-alan perustutkinto-opiskelijoiden ja työpaikkojen välillä on kehitetty. Hoitoalan ammattilainen vai remonttireiska? Voimaa hoivaan II -projektissa haluttiin nostaa keskusteluun myös miestyöntekijöiden asema sote-alalla. Miehet joutuvat hoitoalan työpaikoilla helposti stereotyyppisiin rooleihin. He ovat alan ammattilaisia, mutta samalla heiltä voidaan odottaa remonttireiskan tai henkivartijan taitoja. Tässä ei ole mitään pahaa, jos mies itse kokee erilaiset roolit mielekkäiksi. Ensisijaisesti miestyöntekijä on kuitenkin sote-alan ammattilainen, eikä esimerkiksi remonttireiska. Jos tällaiset työt kuuluvat toimenkuvaan, niitä ei pitäisi automaattisesti jakaa sukupuolen mukaan, Antti Kärkkäinen painottaa. Miehet joutuvat naisia herkemmin hoitamaan myös haastavasti käyttäytyviä asiakkaita. Tällä on vaikutusta miesten työssä jaksamiseen. Voimaa hoivaan II -projektin julkaisu tarjoaa selkeitä toimenpide-ehdotuksia, miten miehiä voitaisiin huomioida sote-alalla. Miehenkäyttöopas sosiaali- ja terveysalan opettajille ja työpaikoille on luettavissa Helsingin Diakoniaopiston sivuilla osoitteessa: www. hdo.fi/images/stories/projektit/miehen_kayttoopas_2013.pdf.. Räätälöi oma matkavakuutuksesi ingimage Kesän lomasesongin ja lomamatkojen suunnittelujen käynnistyttyä myös matkavakuutuksista sopiminen on ajankohtaista. SuPer on neuvotellut Ifin kanssa vakuutuksista jäsenalennuksia. Keskittäessään Ifiin esimerkiksi kolme vakuutusta, SuPerin jäsen saa niistä kymmenen prosentin alennuksen. Alennus on sitä tuntuvampi, mitä useamman vakuutuksen Ifiin keskittää. Matkavakuutus on syytä räätälöidä sellaiseksi, että se palvelee omia tarpeita parhaiten. Matkaa suunnittelevan kannattaakin punnita, riittääkö hänelle pelkkä matkustajaturva matkasairauksien ja -tapaturmien hoitokulujen varalta, vai onko myös matkatavaraturva tarpeellinen. Matkavakuutusta voi lisäksi täydentää tapaturmaisen kuoleman tai tapaturman aiheuttaman pysyvän haitan vakuutuksella. SuPerin jäsenet voivat laskea tarjouksen matka- sekä muista vakuutuksista osoitteessa > verkkokauppa. Vastauksia vakuutuksiin liittyviin kysymyksiin saa myös Ifin palvelunumerosta SUPER 6 7 /2013

9 ingimage Vanhusten jalat heikossa kunnossa Ikäihmisten jalkojen terveydenhoito on Suomessa retuperällä. Vain kahdella kolmestasadasta kotihoidon palveluja käyttävästä ikäihmisestä on terveet jalat, paljastaa terveystieteiden maisteri Minna Stoltin tuore väitöstutkimus. Vallitsevasta tilanteesta huolimatta kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat palkanneet koko maassa vain 70 jalkaterapeuttia, eikä kotihoidon henkilökunnalla ole riittäviä tietoja jalkojen hoidosta. Tutkituista ikäihmisistä turvotuksesta kärsi 47 prosenttia, kuivasta ihosta 45 prosenttia, paksuntuneista kynsistä 44 prosenttia, kivuista 32 prosenttia, verenkiertomuutoksista 38 prosenttia ja varpaiden asentomuutoksista 39 prosenttia. Ikääntyneiden on vaikea itse hoitaa jalkojaan. Vaikeuksia aiheuttavat jalkoihin kurkottaminen ja esimerkiksi kynsien paksuntunut rakenne. Hoitamattomat jalkavaivat hankaloittavat liikkumista, joka on puolestaan välttämätöntä fyysisen kunnon ylläpitämiselle. Jalkavaivat vaikeuttavat myös päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja voivat pahimmassa tapauksessa johtaa kaatumisiin ja sairaalahoitoon.. Vanhuspalveluiden tulevaisuuden osaamistarpeita kartoitetaan Piste vanhusten kaltoinkohtelulle Vanhusväkivallan ja kaltoinkohtelun näkymättömyys on yhä puuttumisen ja ennaltaehkäisyn suurin haaste. 16. kesäkuuta esillä oleva kampanja Kätketyt äänet pureutuu tähän epäkohtaan. Tavoitteena on löytää keinoja ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi ja katkaisemiseksi. Kampanjapäivä toteutetaan Suomessa yhteistyössä useiden eri organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa, jotka haluavat olla edistämässä turvallista vanhuutta. Verkoston toimintaa koordinoi Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry. Lisää tietoa kampanjasta löytyy osoitteesta Etätulkkauksen käyttö lisääntyy Yhä useampi vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluita käyttävä asiakas voi hyödyntää etätulkkausta, jossa asiakas ottaa kuva- ja ääniyhteyden etätulkkausstudiossa olevaan tulkkiin. Tulkki ottaa puhelun kolmannelle osapuolelle tai tulkkaa asiakkaan vieressä olevalle henkilölle. Kela kustantaa vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaalle etätulkkauksessa tarvittavat laitteet, ohjelmistot ja laajakaistayhteyden sekä huolehtii käytön opastuksesta ja laitteiden ylläpidosta. Etätulkkausmahdollisuudet laajenevat vaiheittain. Ensin käsitellään Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen jo saapuneet hakemukset, joita on noin 60. Opetushallitus on käynnistänyt yhdessä sosiaalialan, terveysalan sekä kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikuntien kanssa vanhuspalveluiden osaamistarpeiden ennakointihankkeen. Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto on mukana tässä hankkeessa, jossa ennakoidaan vanhuspalveluiden osaamistarpeita vuoden päähän nykyhetkestä. Osaamistarpeiden ennakoinnin tarkoituksena on hahmotella kuva tulevaisuuden työelämässä tarvittavasta osaamisesta. Ennakointiryhmän tavoitteena on ensin määritellä alaa koskevat keskeiset tulevaisuuden muutostekijät, joiden pohjalta laaditaan sosiaali- ja terveys- alan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Niiden perusteella pohditaan, mitkä ovat mahdollisia tulevaisuuden osaamistarpeita. Syntyvää tietoa käytetään hyväksi alan koulutuksen eli tutkintojen perusteiden, opetussuunnitelmien ja tutkintorakenteiden kehittämisessä. Ennakointityötä tekee joukko alan asiantuntijoita. Mukana on esimerkiksi työnantajien, työntekijöiden, ammatillisen koulutuksen, tutkimussektorin, hallinnon ja tärkeimpien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajia. SuPerista työssä mukana on suunnittelija Soili Nevala. Työ ajoittuu huhti-syyskuulle 2013 ja sen edistymistä voi seurata Opetushallituksen verkkosivuilla.. Viesti selkeästi perille Kuntien asukkaina on paljon ryhmiä, joille lukeminen ja kirjoittaminen tuottavat huomattavasti enemmän hankaluuksia kuin valtaväestölle ja jotka asettavat erityishaasteita kuntien viestinnälle. Kunnan viranomaisten tulee kuitenkin kaikessa kielenkäytössään ottaa huomioon jokaisen kansalaisen oikeus saada tietoa ymmärrettävässä muodossa. Eväitä periaatteen noudattamiseen annetaan Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa tuoreessa oppaassa Viesti perille Selko-opas kunnille. Osoitteesta www. kaks.fi/node/6442 löytyvä opas on tehty yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. SUPER 6 7 /2013 9

10 ingimage UUTISET Esillä juuri nyt Pelillisyys on nousussa terveyspalveluissa teksti henriikka hakkala Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpula ja toiminnan tehostamisen tarve sekä asiakkaan itsepalvelun korostaminen tarjoavat hedelmällisen maaperän uusille pelillisyyttä hyödyntäville yrityksille ja tuotteille. Kotkan ja Haminan seudun SOTE-ICT -liiketoimintaverkostohanke iskee tähän saumaan. Seudulla toimiviin yrityksiin on karttunut paljon osaamista niin pelien kehitykseen kuin niiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen terveydenhuollossa. Esimerkiksi Serious Games Finland testaa parhaillaan Liitäjä-hyötypeliään, jossa liikuttamalla liiketunnistimen avulla liitäjää pelimaailmassa pelaaja tulee samalla tehneeksi itsenäisesti kuntouttavaa fysioterapiaa. Laite ohjaa pelaajaa tekemään liikkeet oikein. Idea on siinä, että käytämme pelaajan motivaatiota pelata hyvin yllykkeenä ensisijaisen tavoitteen eli kuntouttavien liikkeiden suorittamiselle, kertoo Serious Games Finlandin pääohjelmoija Janne Niittymäki. Peli kirjaa suoritukset ylös, jolloin fysioterapeutti voi seurata kotona tai laitoksessa omatoimisesti tehtyjen kuntoutusliikkeiden laatua ja toistoja. Pelimaailma voidaan personoida käyttäjän mukaan. Tällä hetkellä peli toimii parhaiten pyörätuolipotilaille, mutta sitä voisi käyttää myös vuodepotilaan kuntoutukseen ja samalla ajanvietteenä, Niittymäki visioi. Kymenlaakso tähyää tulevaan arvokartan avulla Kymenlaaksossa valmistellun ICT-arvokartan mukaisesti alueesta halutaan kehittää uusille yrityksille tuotekehitys- ja testilaboratorio. Sen tuella sote-alalle suunnatut tieto- ja viestintäteknologiasovellukset voidaan jalostaa terveys- ja hyvinvointipalveluja tuottavia organisaatioita kiinnostaviksi tuotteiksi. Uskomme, että laboratorioidea voi houkuttaa kaakkoon lisää yritysten kehitys- ja testaustyötä, toteaa Ramse Tietosataman toimitusjohtaja ja Kymenlaakson kauppakamarin ICTvaliokunnan jäsen Mikko Horto. Arvokartan painopisteisiin kuuluu myös ajatus alueesta hyvinvoinnin laboratoriona, jopa ikääntyvien onnelana, jossa toimintatavat, laiteratkaisut sekä käyttäjäystävällisyys palvelisivat erityisesti ikäihmisiä. Se voisi olla jonkinlainen vastapallo nuoruuden korostamiselle, Horto pohtii.. 10 SUPER 6 7 /2013

11 Elokuva saattohoidosta Tampereen ammattikorkeakoulun elokuva- ja televisioalan opiskelijat ovat tehneet yhteistyössä Pirkanmaan hoitokodin kanssa saattohoidosta kertovan elokuvan Aamua viisaampi. Elokuva tuo esiin elämän viimeisiin hetkiin ja kuolemaan liittyviä asioita vakavasti sairastuneen henkilön kautta. Elokuva on suunnattu saattohoidon ammattilaisille, omaisille sekä terveysalan opettajille ja opiskelijoille. Iso uudistus pääkaupunkiseudun tietojärjestelmiin Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasjärjestelmiin on syntymässä poikkeuksellisen iso yhtenäinen tietoliikennejärjestelmä, Apotti. Se on määrä ottaa käyttöön viiden vuoden kuluessa HUSalueen kunnissa ja HUS:ssa. Espoo tosin on vetäytynyt hankkeesta. Apotin tavoitteena on, että kaikki asiakasta ja potilasta koskeva tieto on heti käytettävissä palvelu- ja hoitotilanteissa. Apotti poistaisi nykyiset, osin päällekkäiset ja yhteensopimattomat tietojärjestelmät terveydenhuollosta. Hoitajalle Apotin sanotaan tuovan Apotin hyötyjä: muitakin etuja. Tavoitteena on tietoliikennejärjestelmän entistä parempi käytettävyys, jonka myötä hoitotyössä jää enemmän aikaa itse hoitamiseen. Uuden järjestelmän on myös tarkoitus tukea hoitotyötä muistutuksin ja ohjaamalla toimintaa. Apotin suunnittelussa ovat mukana Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen sekä HUS. Muut HUS-alueen kunnat voivat liittyä hankkeeseen KL-Kuntahankinnat -yhtiön kautta. Tavoitteena on, että hankintarenkaan kunnat ovat tehneet kesäkuun loppuun mennessä lopullisen päätöksensä osallistua Apottiin.. Hoidon ja palvelun laatu sekä potilas- ja asiakasturvallisuus paranevat. Tiedot ovat reaaliaikaisina käytettävissä yli organisaatiorajojen. Järjestelmä tukee toiminnan ohjausta, kuten parityöskentelyä ja palveluja hoitoprotokollien toteuttamista sekä antaa muistutuksia työn tueksi. Tietojärjestelmän käytettävyys paranee. Hoiva ja palvelutyölle jää enemmän aikaa. Omahoito helpottuu. Tiedolla johtaminen tehostuu, kun käyttöön saadaan uudenlaisia toiminnan seurantatyökaluja. ingimage Köyhyys syventynyt Toimeentulotuen asiakkaiden köyhtyminen on moninkertaistunut 1990-luvun alusta, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotutkimus. Toimeentulotuen asiakkaiden määrä on laskenut lähes puolella 90-luvun laman korkeimmista luvuista. Tuen saajien tuloköyhyys on kasvanut 20 prosentista 60 prosenttiin kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana. Köyhyys on myös syventynyt, sillä tuen saajien tulot jäävät aikaisempaa kauemmaksi köyhyysrajasta. Köyhyys koskettaa etenkin yksin asuvia ja nuoria tuensaajia. Potilaatkin voivat ilmoittaa lääkkeiden haittavaikutuksista Jatkossa myös potilaat voivat ilmoittaa lääkkeiden epäillyistä haittavaikutuksista viranomaisille. Suomessa ilmoitukset vastaanottaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, joka raportoi saamansa tiedot Euroopan lääkeviraston ylläpitämään tietokantaan. Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi verkossa osoitteessa Fimea myös ylläpitää kansallista lääkkeitä käsittelevää verkkosivustoa, jossa on sekä väestölle että terveydenhuollon ammattihenkilöille suunnattua tietoa lääketurvallisuudesta. SUPER 6 7 /

12 kesä heinäkuun LYHYET Koonnut Sonja Kähkönen Järkeä auringonottoon Aurinkoloma keskellä talvea on kalpealle iholle shokki ja suuri äkillinen UV-säteilyannos polttaa ihon helposti. Vaikka ei palaisikaan, tuntien päivittäinen oleskelu auringossa suurentaa riskiä sairastua melanoomaan. Tutkimuksen mukaan auringossa vietetään yleisimmin 2 4 tuntia ja usein juuri keskipäivän kuumimpaan aikaan, jolloin kannattaisi siirtyä varjoon tai sisälle. Vaikka aurinkovoide suojaa ihoa palamiselta, osa UV-säteilystä pääsee silti vaikuttamaan ihoon. Järkevämmällä aurinkokäyttäytymisellä voitaisiin estää 95 prosenttia melanoomaan sairastumisista. stt info ingimage 34 prosenttia suomalaisista valitsee vähäkalorisen elintarvikkeen perustuotteen sijaan. Liikunnasta lääkettä astmaan Astmaa sairastava voi harrastaa liikuntaa täysipainoisesti. Liikunta onkin tärkeää, koska se helpottaa sairauden oireita. Mitä enemmän keuhkot hengästyvät, sitä paremmin ne voivat. Hyvä fyysinen kunto lisää myös elimistön vastustuskykyä ja nopeuttaa toipumista infektioista ja sairauden pahenemisvaiheista. Hyvä kunto voi myös vähentää lääkityksen tarvetta. stt info Lapsettomuuteen sopeudutaan hitaasti Tuore väitöstutkimus osoittaa, että epäonnistuneiden koeputkihedelmöityshoitojen jälkeen naiset ovat elämäänsä tyytymättömiä 1 3 vuoden ajan verrattuna hoidoissa onnistuneisiin. Eroa ei kuitenkaan havaittu enää 6 9 vuoden kuluttua hoidoista. Melkein joka kolmas jätti suunnitellut hoidot kesken. Suurin syy keskeytyksiin on se, että hoidot koetaan psyykkisesti raskaiksi. Hoidoissa epäonnistuneista pareista viidennes sai lapsen spontaanisti ilman hoitoja. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä suomalaista pariskuntaa. itä-suomen yliopisto 12 SUPER 6 7 /2013

13 toukokuun kysymys oli: Pelottaako punkin purema MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet Suomessa vainajia ei meikata. Joskus olen läheisten toivomuksesta laittanut huulipunaa. obduktiopreparaattori taiju karonen terve pirkanmaa 1/ % olen kuullut kauhujuttuja, mitä puremasta voi seurata. omaisella toissijainen kuolinsyy borrelioosi. Kyllä pelottaa! otusta on vaikea saada hengiltä. punkkia on vaikea saada irti iholta. ovat tosi ällöttäviä. pelkään oman ja lasteni terveyden puolesta, vaikka tiedän, että punkin puremista suurin osa on vaarattomia. Lääkärin etiikkaan ei kuulu valehteleminen, mutta totuus voidaan kertoa miljoonalla eri tavalla. lääketieteellinen päätoimittaja päivi hietanen suomen lääkärilehti 18/2013 Maatalousyrittämisen loppuminen vaikuttaisi jokaisen toimeentuloon, siihen kunta- tai seutukeskuksen vihoviimeiseen kynsilakan myyjäänkin. palvelupäällikkö tarja pirkkalainen jyty 5/ % en ole koskaan tavannut henkilökohtaisesti. eivät ne niin vaarallisia ole. Media on luonut taas kauhukuvia. en osaa pelätä. otan rokotteen punkinpuremaa vastaan. täällä ei ole punkkeja. turha pelätä tässä iässä mitään enää! suojaudun hyvin enkä kulje pusikoissa. jos sitä pelkäisi, niin ei uskaltaisi luonnossa liikkua. punkinpuremasta, ennaltaehkäisystä ja hoidosta on paljon tietoa. kesäkuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 14. kesäkuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. toukokuussa arpa suosi tomi mäkistä tampereelta. onnittelut! 30 vuotta sitten Lakko oli päättynyt. Apuhoitajat eivät päässeet rahalliseen tavoitteeseensa. Lehti muistutti, että lakko vaati taloudellisia uhrauksia sekä lakossa että työssä olleilta. Jotain tärkeää kuitenkin oli saavutettu: Koimme naisvaltaisen, vähään tyytyneen matalapalkka-alan naisten nousun ja terästäytymisen. Muutuimme lullukoista reippaiksi marssijoiksi, jotka kantoivat julisteita ja huusivat iskulauseita. apuhoitaja kesäkuu/1983 SUPER 6 7 /

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Juhannusjuoma raikkaasta raparperista teksti marjo sajantola kuva juhani maukonen Yötön yö ja raikas raparperisima siinä kemijärveläisen juhannuksen tunnelmantekijät. Kemijärveläinen perushoitaja Eeva Ämmälä kertoo, että pohjoisessa pääsee raparperisiman tekoon vasta juhannuksen korvilla, vaikka raparperi niitä puutarhan ensimmäisiä antimia onkin. Voi mennä kesäkuun puoleen väliinkin, ennen kuin säät alkavat lämmetä. Jos on kylmä alkukesä, ei raparperikaan nouse. Kuitenkin juhannuksen tienoilla saamme usein jo satoa. Varret ovat silloin vielä aika hentoisia, mutta kyllä niistä jo jotakin saa kokattua. Eeva sai simareseptin työkaveriltaan, jonka kanssa hänellä oli tullut puhetta siitä, miten raparperia voisi muuten käyttää kuin piirakoihin tai hilloksi. En tiedä, mistä hän sen oli saanut, vai oliko itse vain kehitellyt, mutta päätin sitten minäkin kokeilla ja hyvää tuli. Olenhan viinimarjankin lehdistä tehnyt joskus simaa. Kun ottaa omilta viljelmiltä ainekset, tietää, mitä on laittamassa. Meillä on korkeintaan kanankakkarakeita sipaistu lannokkeeksi. Raparperit Eeva useimmiten hilloaa. Hän vinkkaa, että lehdet käyvät hellehatuksi ja on hän kuullut siitäkin, että saunassa laudealustana käytetty lehti poistaa selluliittia. Aika hyvät naurut sain, kun tämän kuulin. Monikäyttöinenhän tuo kasvi on. Tämän juhannuksen simat ja piirakat saattavat jäädä haaveeksi, hellehatuista ja pefleteistä nyt puhumattakaan. Eeva siirsi raparperinsa kotitalon pihalta mökille ja on hieman huolissaan siitä, viihtyykö kasvi uudella kasvupaikallaan. Kotipihalla minulla on nyt vain kukkia, mutta mökillä viljelen pienessä penkissä kaikenlaista: yrttejä, välillä porkkanaa ja naurista, välillä perunaa. Hanskoja käytän raskaissa töissä, mutta upotan mielelläni sormeni multaan. Se on tosi ihanaa terapiaa, eikä minua haittaa, vaikka kynsien alle menee multaa. Kynsiharjalla ja saippualla se irtoaa. Pohjoinen kutsui takaisin Eeva Ämmälä on syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Sallassa. Apuhoitajaopintoihin hän hakeutui kuitenkin Helsingin sairaanhoito-opiston sivuosastolle Hyvinkäälle ja valmistui sieltä apuhoitajaksi vuonna Hän oli halunnut hieman kier- rellä ja katsella etelän elämää, joten ennen apuhoitajaopintojen aloittamista hän ehti tehdä erilaisia töitä viitisen vuotta. Oli minulla puolisokin katsottu valmiiksi ja hänen kanssaan lähdin katsomaan, miltä siellä näyttää. Etelässäkin on ihan kivaa, mutta kyllä tämä pohjoinen kutsuu aina takaisin. Vuoden apuhoitajana työskentelyn jälkeen Eeva irtisanoutui virastaan Vantaan kaupungilla ja lähti puolisonsa kanssa takaisin juurilleen. Mietin meidän kummankin vanhempia. He alkoivat ikääntyä. Tuli sellainen olo, että halusin olla heidän lähellään. Kun sitten töitäkin löytyi täältä, se myös osaltaan veti tänne. Perheen kaksi tytärtä ovat jo kumpikin muuttaneet kotoa pois. Alkuun molemmat jäivät Kemijärvelle, mutta sitten työt veivät tytöt Ouluun. Luonnollistahan se on. Heidän elämänsä ja itsenäistymisensä on alkanut. Olihan se mukavaa, kun he asuivat tässä lähempänä, mutta ei se Oulukaan kaukana ole. Tytöt ajavat tänne usein ja mekin käymme heidän luonaan. Pimennysverhot auttavat uneen Perushoitaja Eeva Ämmälä on työskennellyt lähes kolmekymmentä vuotta Kemijärven terveyskeskuksen vastaanotossa. Monipuolinen työ, johon kuuluu lääkärin avustamista toimenpiteissä, itsenäisiä hoitotoimenpiteitä sekä asiakaspalvelua puhelimitse ja henkilökohtaisesti, on tuntunut aina mielekkäältä. Eeva on edelleen yhtä innostunut työstään kuin aloittaessaan. Olisihan täällä ollut mahdollisuus vaihtaa ihan erilaiseen työpisteeseen, mutta kun olen tykännyt olla ja minulla on hyvät työkaverit. Työkaveruus ja hyvä tiimi ovat aina tärkeitä. Eevan mielestä työ on myös palkitsevaa. Kun tyytyväiset asiakkaat antavat palautetta, mieli on hyvä ja taas jaksaa jatkaa. Yötön yökään ei pohjoisessa syntyneen päätä sekoita, mutta pimennysverhot ovat makuuhuoneessa tarpeen. Kun meillä on kaamosaika, tottuu siihen, että makuuhuoneessa on pimeää. Muuten tykkään tästä valoisasta ajasta. Olen kuullut, että jotkut etelästä tulleet eivät pysty täällä kesäisin nukkumaan, mutta kaikkeen tottuu. Kiireinen työ vaatii säännöllisen unirytmin.. 14 SUPER 6 7 /2013

15 Raparperisima 1 kilo raparperia puoli kiloa tavallista sokeria kuusi litraa vettä kiehautetaan herneen kokoinen pala hiivaa Huuhtele ja paloittele raparperi. Kaada kuuma vesi raparperipalojen ja sokerin päälle. Liuota hiiva vesitilkkaan ja lisää liemeen, kun se on haalennut kädenlämpöiseksi. Anna siman käydä huoneenlämmössä yön yli. Siivilöi ja pullota. Säilytä pullot viileässä. Kolmen vuorokauden kuluttua sima on jo juotavaa, mutta vasta viikon kuluttua parasta. SUPER 6 7 /

16 Milja Vainion ja Julia Kivelän iltaleikeistä ei vauhtia puuttunut. 16 SUPER 6 7 /2013

17 Vuoropäiväkodin arki on tavallista lasten elämää leikkiä ja leppäkerttuja teksti ja kuvat minna lyhty Vuoropäiväkodissa lapsia tulee ja menee pitkin päivää. Hoitajalta vaaditaan joustavuutta, jämäkkyyttä, hellyyttä, iloista mieltä ja kykyä huolehtia monesta asiasta samaan aikaan. Lähihoitaja Kirsti Moision mielestä työ vuoropäiväkodissa on antoisaa. Tammelantorin kupeessa Tampereella sijaitsee Vellamon päiväkoti, jossa on lapsia hoidossa vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Kauniina, lämpimänä toukokuisena iltapäivänä iltavuoroon päiväkotiin saapuu VIP eli Very Important Person Kirsti Moisio. Hän on Tampereen kaupungin ainoa vakituinen vuoropäiväkotien varahenkilö. Kirsti moikkailee hymyssä suin työkavereitaan ja menee 3 5-vuotiaiden ryhmään Joukolaan, jonne hänet on tilattu iltavuoroon. Päiväkodin kolmessa lapsiryhmässä on yhteensä 85 hoitopaikkaa 0 8-vuotiaille lapsille. Lisäksi päiväkodissa käy lapsia, jotka tarvitsevat yö- tai viikonloppuhoitoa satunnaisesti. Työvuoroni alkaa aina raporttivihkon lukemisella. Katson, onko tapahtunut jotain erityistä ja pitääkö vanhemmille välittää siitä viesti. Tietysti myös työkaverit kertovat tärkeistä asioista. Kirsti työskentelee pääasiassa Vellamon päiväkodissa ja toisinaan Hervannassa Pulmusen vuoropäiväkodissa. Tarvittaessa hän menee myös kaksivuoropäiväkoteihin, jotka ovat iltaisin avoinna. Työ vaatii suunnatonta joustamista, sillä vuoroja ei aina tiedä etukäteen. Lastentarhanopettaja Eveliina Laine suunnittelee seuraavan päivän aikatauluja ja kysyy, voisiko Kirsti tulla aikaiseen aamuun sairaustapauksen vuoksi. Tulen mielelläni. Huomenna on perjantai ja pääsen sitten ajoissa viikonlopun viettoon. Ihanaa, kun aurinko paistaa. Kirsti merkitsee vuoron Outlook-kalenteriin. Sieltä päiväkodin johtajat voivat myös varata Kirstille työvuoroja. Jos varauksia ei ole, tiedossa on perusvuoro Vellamon päiväkodissa kello Minulle käy yleensä melkein mikä tahansa vuoro. Toki minullakin on menoja, ja ne huomioidaan työvuorosuunnittelussa. Merkitsen Outlook-kalenteriin omat menoni. Jos haluan viikonloppuvapaan, se yleensä onnistuu. Vuorosuunnittelussa joustamme puolin ja toisin. Pörröpäisiä, unisia lapsia Päiväuniaika on loppumaisillaan. Unisia, pörröpäisiä lapsia alkaa tulla nukkumahuoneesta pois. Kirsti on lapsille tuttu, sillä hän on niin usein töissä Joukolassa. Olin täällä ensimmäisen kerran työharjoittelussa jo ennen lähihoitajaopintojani vuonna Kun lähdin pois, sain lapsilta kortteja. Silloin kyllä ihan itketti. Lähdöstä ei tullut lopullinen, sillä Kirsti on työskennellyt jatkuvasti Vellamon päiväkodissa vuodesta 2005 lähtien. Hän on nähnyt pienten lasten kasvavan koululaisiksi. Kirsti nauttii työstään niin paljon, ettei hän haikaile minnekään muualle töihin. Ennen lähihoitajaopintoja hän kävi ammatinvalintapsykologilla, joka suositteli alaa. Kirsti oli niin innostunut opinnoista, että kaikista näyttökokeista tuli kiitettävät arvosanat. Päiväunien jälkeen lapset pukevat vaatteitaan ja aloittavat leikkejään. Kirsti lähtee hakemaan välipalakärryn. Hän varmistaa keittäjältä, että lasten allergiaruokavaliot on huomioitu. Hieman ennen kello kahta Joukolan lapset saavat välipalaksi mustikkajugurttia, leipää, viinirypäleitä ja maitoa. Pöydistä kuuluu iloinen puheensorina. Tänään apulaisina ovat Niko Mertajoki ja Dani Laiho, joiden tehtävänä on jakaa lasit ja lusikat pöytiin. Homma sujuu mallikkaasti. Äitii! Kuuluu pöydästä yllättäen. Kirstiä alkaa naurattaa. 6-vuotias Elsa Joseph purskahtaa myös nauruun. Kirsti kertoo, että Elsa kutsuu häntä usein varaäidiksi, vaikka hän aina korjaa olevansa vain hoitaja. Kirsti SUPER 6 7 /

18 Ulkoleikeissä tulee jano. Luukas Luostarinen ja Ada Hietikko juomatauolla. 2. Marjut Antila hakee Nea Jokisen päiväkodista. Kirsti Moisio kertoo päivän kuulumiset. 3. Hiekkakakkuja on aina mukava tehdä. Pihalle syntyi oikea hiekkakakkumyymälä. on hoitanut Elsaa aivan pienestä pitäen. Välipalan jälkeen aletaan valmistautua ulos. Lämpömittari näyttää varjossa 22 astetta. Onko teillä aurinkorasvaa mukana? Pitkähihainen, ohut paita päälle ja hattu päähän. Kirsti katsoo listasta, ketkä haetaan tunnin sisällä. He saavat laittaa t-paidan. Yksi lapsista ehdottaa hanskoja. Kirsti selittää rauhallisesti, ettei niitä tarvitse enää. Pompitaan ja keinutaan Kirsti Moisio menee ennen lapsia ulos tarkistamaan, että portit ovat kiinni ja piha-alue on turvallinen. Lapset kirmaavat riemukkaina ulos. Kirsti istahtaa penkille, josta näkee molemmille porteille ja koko piha-alueen. Ulkoilun aikana valvotaan yhdessä kaikkien ryhmien lapsia. Lapset leikkivät pareittain tai pienissä ryhmissä: he juoksevat, pomppivat, keinuvat, tekevät hiekkakakkuja, leikkivät leikkimökissä ja löytävätpä jotkut jopa leppäkerttuja. Kaikki ovat silminnähden tyytyväisiä. Kirstii, sun vuoro mennä tauolle, huikkaa työkaveri jonkin ajan kuluttua. Kahvihetki on rauhallinen, kunnes puhelin soi. Erään lapsen äiti kysyy, voisiko hän tuoda lapsen ennen sovittua aikaa, koska hänen pitäisi mennä sairaustapauksen vuoksi yövuoroon aikaisemmin. Kirsti tarkistaa listasta, onnistuuko vuoronmuutos. Se riippuu siitä, onko hoitajia riittävästi suhteessa lasten lukumäärään. Tällä kertaa lapsen voi tuoda aikaisemmin. Vuorojen muutoksia tulee päivittäin useita. Vellamossa pyritään joustamaan mahdollisuuksien mukaan. Lämpömittari näyttää sisällä 27 astetta. Tulipa kesä yhtäkkiä. Kirsti palaa pihaan valvomaan lapsia. On juomatauon aika. Marjamehua saa yhden tai kaksi lasillista, sen jälkeen saa lisäksi vettä. Kuumina päivinä juomataukoja pidetään usein. Ulkoilun aikana monia lapsia tullaan hakemaan. Vanhemmille kerrotaan, miten hoidossa on mennyt. Yleensä on mennyt hyvin. Pihassa ei käydä pitkiä keskusteluja, koska lapsia on valvottava herkeämättä. Pitempiä keskusteluja varten varataan yleensä aika. Ottakaa huomiseksi shortsit ja aurinkorasva mukaan. Huomiseksi on luvattu yli kaksikymmentä astetta, Kirsti ohjeistaa vanhempia. Lasten leikit jatkuvat. Kirsti käy antamassa pienille lapsille keinuissa vauhtia. Välillä on niistettävä jonkun vuotava nenä. Kello on puoli viisi, kun lapsia kehotetaan lelujen keräämiseen. Kirsti menee edeltä eteiseen vastaanottamaan lapsia. Onpa tämä jännittävää! Kirsti Moisio kehottaa lapsia vaihtamaan sisävaatteet, laittamaan tossut ja pesemään kädet. Saadaanko mennä liukumäkeen? Kaksi pientä tyttöä kysyy. Joo, odottakaa penkillä, niin mennään kohta yhdessä. Tytöt istuvat penkillä odottaen innokkaina liukumäkeen pääsemistä. Onpa tämä jännittävää, toinen tytöistä kihertää. Kirsti etsii sisävaatteita lapsille. Linnea Luostarinen ilmoittaa, ettei hänen lokerossaan oleva paita ole hänen. Itkukin meinaa tulla. Yhdessä kummastellaan, kenen se sitten voi olla. Yhden paidan takia ei kannata itkeä. Otetaan sinulle 18 SUPER 6 7 /2013

19 Pikku Kakkonen on lumonnut Milla Karhun ja Aino Huhtakallion. 5. Ennen nukkumaanmenoa pestään hampaat. Ville Niininen näyttää mallia. paita päiväkodin varavaatteista, Kirsti lohduttaa. Linnea valitsee kukkapaidan, paha mieli katoaa ja hän lähtee salia kohti. Kahden tytön jännitys päättyy vihdoin: nyt päästään liukumäkeen. Sali on hulppea. Kierreportaat vievät monta metriä korkeaan liukumäkeen. Päiväkoti on suunniteltu kaksikymmentäkolme vuotta sitten Tampereen asuntomessuille. Tilaa leikkimiseen on riittävästi. Liukumäestä kuuluu riemun kiljahduksia. Hoitaja Neea Mikola tulee saliin ja jää vahtimaan lapsia. Kirsti menee laittamaan ruokakärryt valmiiksi. Kun kärry on valmis, lapset tulevat Joukolaan syömään. Tunnelma on rauhallinen. Ulkoleikit ovat tehneet tehtävänsä. Yksi lapsi tulee päiväkotiin, kun kaikki ovat syömässä. Kirsti menee vastaanottamaan häntä eteiseen. Poika on niin sanottu keikkalapsi eli hän käy vain silloin tällöin yöhoidossa vuoropäiväkodissa. Itku tulee äidin lähtiessä. Tule vilkuttamaan ikkunasta äidille minun kanssani, Kirsti kannustaa. Vilkutusten jälkeen ikävä hellittää ja poika tulee syömään päivällistä. Me ollaan onnekkaita! Päivällisen jälkeen lapset kipittävät saliin tv:n ääreen. Pikku Kakkonen saa lapset hiirenhiljaisiksi. Porukan pienin, 1-vuotias tyttö istuu Kirstin sylissä. Hetken päästä Kirsti käy keittämässä kahvia, mutta aikaa rauhalliselle kahvitauolle ei ole. Kirsti menee toivottamaan tervetulleeksi yöhoitoon tulevan lapsen. Kello 19 jälkeen yöhoitoon tulevat lapset ovat käyneet kotona suihkussa. Heillä on jo yöpuvut päällä. Ne, jotka Kun lapsi aloittaa vuorohoidossa, eronhetki vanhemmasta voi olla joskus vaikea. Kun hän tottuu olemaan hoidossa, mitään ongelmia ei ole. ovat tulleet aikaisemmin, pääsevät kylpyyn isoon, pyöreään ammeeseen. Kirsti kehottaa kolmea pientä lasta riisumaan vaatteet. Sitten saa pulahtaa veteen. Pellavapäiset lapset leikkivät vesileluilla. Pärskeitä lentää yli ammeen reunan. Kuuluu onnellista kikatusta. Voinko minä tulla sinne teidän jälkeen? Ei se käy. Sinä et sovi tänne, Ronja Lampela vastaa tomerasti Kirstille. Päiväkodissa pidetään joskus kylpyläviikkoja. Silloin nekin lapset, jotka eivät ole ikinä yötä, pääsevät ammeeseen. Vuorohoidossa lasten hoitoajat vaihtelevat suuresti. Tänään lyhin hoitovuoro oli vain 1,5 tuntia, sillä toisella vanhemmalla oli aamuvuoro ja toisella iltavuoro. Jotkut lapset ovat hoidossa useita päiviä peräkkäin, koska vanhemmat ovat matkatöissä tai tekevät pelkkää yövuoroa. Sitten lapsilla on usean päivän vapaat. Kun lapsi aloittaa vuorohoidossa, eronhetki vanhemmasta voi olla joskus vaikea. Kun hän tottuu olemaan hoidossa, mitään ongelmia ei ole. Samaan aikaan kun kolmikko on kylpemässä, Milja Vainio tulee päiväkotiin. Hän ottaa kaverikseen heti Julia Kivelän. Vauhdikkaat leikit salissa SUPER 6 7 /

20 alkavat. Tytöt nousevat pienelle esiintymislavalle ja kuuluttavat leikkimikrofoneihin: Nyt alkaa esitys, jossa on laulua ja tanssia. Ja lupaus todella pitää. Tytöt laulavat laulua, jonka sanat menevät näin: Me ollaan onnekkaita... Sen jälkeen on tanssin vuoro. Välillä kuiskutellaan jotain hauskoja juttuja, jotka eivät kantaudu aikuisten korviin. Kirsti auttaa kylpemässä ollutta kolmikkoa. Lapset pujahtavat yöpukuihin. Puhelin piipittää välillä, kun vanhemmilta tulee tekstiviestejä, joissa ilmoitetaan hoitoaikojen muutoksista. Kirstillä pysyvät langat käsissään, vaikka samanaikaisesti tapahtuu paljon. iltasadun aika Kun yöhoitoon jäävät lapset ovat yöpuvuissa, mennään iltapalalle. Koska päiväkodissa on enää noin kymmenen lasta paikalla, kaikki ovat yhdessä. Tarjolla on puuroa ja hedelmiä, jotka maistuvat hyvin. Porukan pienin lusikoi puuron suuhunsa yhtä omatoimisesti kuin isommat lapset. Iltapalan jälkeen joitain lapsia vielä haetaan. Seitsemän lasta on jäämässä yöhoitoon. Vielä pitää pestä hampaat. Kirsti auttaa lapsia hammaspesuissa yhdessä hoitaja Eeva Pasasen kanssa. Sitten etsitään lokerosta unikaverit. Kello on kahdeksan. On lasten nukkumaanmenonaika. Kirsti saattaa lapsia nukkumahuoneeseen ja toivottaa hyvät yöt. Eeva on töissä klo asti, joten hänen vuoronsa tehtäviin kuuluvat iltasadun lukeminen ja nukuttaminen. On harvinainen ilta, kun ei ole ketään kotiin lähtijöitä. Kaikki hoidossa olevat lapset jäävät yöksi. Yleensä lapsia haetaan noin kymmeneen saakka. Kirsti keskustelee lastentarhanopettaja Anna-Kajsa Jaatisen kanssa, pitäisikö yövuoroon hankkia toinen hoitaja. Vanhemman vuoromuutoksen vuoksi yöhoidossa on yksi lapsi ennakoitua enemmän. Kirsti ja Anna-Kajsa päättävät odottaa yöhoitajan saapumista ja kysyä hänen mielipidettään. Nyt ehtii kirjoittaa raporttivihkoon iltavuoron aikana tulleet hoitovuorojen muutokset. Ilta on ollut muuten rauhallinen. Muuta raportoitavaa ei ole. Yöhoitaja Päivi Niinimäki saapuu. Kirsti ja Päivi päättävät lähettää viestin päiväkodin johtajalle, että lapsia onkin ennakoitua enemmän yöhoidossa. Tarvitaan vahvistus sille, voiko Päivi valvoa yksin. Johtaja antaa poikkeusluvan, koska yöhoidossa on isompia lapsia. Päivä alkaa olla pulkassa. Kirsti hakee laukkunsa, laittaa aurinkolasit silmilleen ja katoaa päiväkodin ovesta kohti auringonlaskua. Huomenna hän on jälleen paikalla, kun uniset, pörröpäiset lapset heräilevät.. Tänään töissä kuka Tamperelainen lähihoitaja Kirsti Moisio, 47, työskentelee vakituisena varahenkilönä Tampereen vuoropäiväkodeissa. työura hoitajana Teki pitkän uran kaupan alalla, kunnes hankki uuden ammatin. Aloitti päiväkodeissa työskentelyn jo ennen sosiaali- ja terveysalan opintoja vuonna Opiskeli lähihoitajaksi ja suuntautui lapsiin ja nuoriin. Valmistui lähihoitajaksi keväällä Työskenteli ensin määräaikaisissa työsuhteissa päiväkodeissa, kunnes sai vakituisen työpaikan viime elokuussa. perhe Asuu avopuolisonsa kanssa. ikävintä työssä Koska olen monen päiväkodin yhteinen varahenkilö, en kuulu mihinkään ryhmään. Olisi kiva päästä suunnittelemaan toimintaa enemmän. parasta työssä Iloiset lapset, jotka juoksevat syliin. Plussaa ovat mukavat työkaverit ja viihtyisä työympäristö. harrastukset Ruoan laittaminen, leivonta, kukkien hoitaminen, kävely, pyöräily, uimarannat ja uiminen. Sulkapalloharrastus on suunnitteilla. Aikaa kuuluu myös oman äidin auttamisessa. 20 SUPER 6 7 /2013

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa.

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa. YKSILÖLLISYYS LAPSELLA ON OIKEUS MONIPUOLISEEN TOIMINTAAN/OPPIMISEEN (VARHAISKASVATUSLAKI) MITÄ ON ESIOPETUS? Esiopetus on myös sosiaalisten taitojen opettelua, ei pelkästään kirjatehtäviä. Eli esiopetusta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

TerveysInfo. Sosiaali ja terveysministeriö

TerveysInfo. Sosiaali ja terveysministeriö TerveysInfo 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä Vastaamalla tähän testiin, saat omaan käyttöösi tiedon, miten alkoholinkäyttösi sinuun vaikuttaa, ja miten suuria riskejä se tuottaa. 100 kpl/nippu

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENTALO KUUSIPIHAAN

TERVETULOA LASTENTALO KUUSIPIHAAN TERVETULOA LASTENTALO KUUSIPIHAAN Lastentalo Kuusipiha Lastentalo on valmistunut vuonna 2006. Se sijaitsee Frosteruksen koulun läheisyydessä, Kärsämäen keskustassa. Päiväkodin piha-alueeseen kuuluu aidattu

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Vertaisopastuksella verkkoon

Vertaisopastuksella verkkoon Vertaisopastuksella verkkoon Hanna Kaisti Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Tehdään yhdessä: osallistava tapahtumatuotanto kirjastossa 13.10.2016. Pori Vertaisopastus Vertaisopastus on vapaaehtoisten kirjaston

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot