6-7 / Kaija Tanhuan ratkaisu: Saamelaisopinnoista. lisää laatua hoivatyöhön. Keho kauniiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6-7 / 2013. Kaija Tanhuan ratkaisu: Saamelaisopinnoista. lisää laatua hoivatyöhön. Keho kauniiksi"

Transkriptio

1 6-7 / 2013 Kaija Tanhuan ratkaisu: Saamelaisopinnoista lisää laatua hoivatyöhön Keho kauniiksi kesäkonstein!

2 SISÄLLYS 6-7/ Tanja Sairastuminen Liias ja Akseli ja Kärkkäinen sairauden esittelivät oireiden osaamistaan hoitaminen ja sairauden Taitaja2013- oireiden hoitaminen kilpailuissa. voivat 41 Kesäkukista kauneutta, nokkosista notkeutta. 36 Superilaisen kesäparatiisi löytyy myös vesiltä. 16 Kaverukset Milja Vainio ja Julia Kivelä viihtyvät vuoropäiväkoti Vellamossa. 23 Sairastuminen ja sairauden oireiden hoitaminen ja sairauden oireiden hoitaminen voivat vaikuttaa kesä-heinäkuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 SuPer Lapsimessuilla 7 Dvd muistisairaista 8 Miehiä alalle 9 Jalat kuntoon 10 Pelillisyys on pop 11 Apotti tulee 12 Kesä-heinäkuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: raparperisima 16 Kirsti Moision työpäivä 21 Teatteria yhdessä 22 Lääketeollisuus ja moraali 26 Edustajiston kokous 28 Taitaja-kisa Joensuussa 32 Koulutusohjelmat esittelyssä 5/10 34 Hyvä hoitaja on yksilö 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Superilaisten kesäparatiisit 41 Kauneusvinkkejä luonnosta 44 Intialaista hierontaa 46 Nyt liikkumaan 3/22 48 Kotihoidon koulutuspäivät 50 Vuorovaikutusvinkkejä 51 Palasia sieltä täältä 52 Pieniä iloja 53 Ongelmia Raumalla, SuPer-pähkinöitä 54 Aika hyvä työpaikka Varpaisjärveltä 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 60 Kaija Tanhua perehtyi saamelaisuuteen 64 Jäsenyksikkö tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Imatralta

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 60. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Jukka Järvelä, ma Leena Lindroos vuorotteluvapaalla taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma vierailevat kirjoittajat Maarit Mäkinen, Liisa Uusiniitty Antti Vanas kannen kuva 123RF ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos ilmoitukset Henriikka Hakkala osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Saadaanko taloon nöyrä palvelija? Helsingin seudun kunnissa suunnitellaan suurta muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Lähivuosina syntyväksi aiotun Apotti-järjestelmän on määrä korjata nykyiset tietokonevaikeudet HUS:n alueella. Tällaisten suurhankkeiden tavoite on hyvä, totta kai. Silti väistämättä käy mielessä ajatus, että joko taas kaikki pannaan uusiksi pelkän uudistamisen vuoksi ja lopuksi päädytään toteamaan, että eihän tästäkään kovin hyvä tullut. Apotti lupaa sujuvuutta, nopeutta ja käytännöllisyyttä. Aika paljon luvattu. Ei kuulosta hyvältä. Uskomme vasta, kun asiat toimivat käytännössä. Tällaisia kommentteja tulee hoitajilta, jotka kuulevat Apotin lupaukset. Vaikka Apotin uskotaan parantavan tiedonkulkua ja potilasturvallisuutta sekä olevan käyttäjäystävällinen, koko tietokone ohjelmineen on monelle hoitajalle välttämätön paha, työn hidastaja ja asioiden monimutkaistaja. Hoitoalalle kaivataan nykyaikaisesti tehokkuutta. Tehokkaimmin sitä saa, kun pakolliset tietojärjestelmät ovat yksinkertaisia käyttää ja ohjelmat toimivat. Ohjelmien on tuettava käytännön töitä, ei toisin päin. Nykyään moni hyväksi kehuttu tietokoneohjelma antaa runsaasti tietoa suunnittelevalle portaalle, joka pääsee nopeasti laskemaan käyntejä, kertoja, toimenpiteitä ja ovenavauksia. Niitä on sitten helppo vaatia lisää. Hoitajat eivät tähän tyydy. He toivovat, että suunnittelijat kävisivät kylässä työpaikoilla, eivät pelkästään ohjelmistojen uumenissa. Jospa ydinkysymys ei olekaan lukuisten, toistensa kanssa vieraiden, tietojärjestelmien yhteiskäytössä vaan ihmisten yhteensopivuuden ongelmissa? Ennen kuin hoitaja avaa työpaikalla tietokoneen uusine ohjelmineen, pelissä on ollut mukana monta päättäjää, poliitikkoa, johtajaa, konsulttia, lobbaajaa, ohjelmoijaa ja suunnittelijaa. Jos kaikki heidät saisi suuntaamaan yhteistuumin kohti samaa päämäärää, jo nyt käytössä olevilla tietokoneohjelmilla päästäisiin hoitotyön kannalta toimiviin tuloksiin ilman loputtomalta tuntuvaa oikean ohjelmistoratkaisun etsintää. Nöyrää palvelijaa odotellen!. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 6 7 /2013 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat kesäkuu heinäkuu Kalenteri Iisrokki, Suonenjoki Suomi-juoksu, Salo Kansainvälinen lapsityön vastainen päivä (ILO) Kuopio Tanssii ja Soi Provinssirock, Seinäjoki Oulun Lastenmessut Kesäpäivän seisaus Juhannuspäivä Iskelmä Himos, Jämsä Haapavesi Folk Music Festival Helsinki Pride Imatra Big Band Festival Farmari, Seinäjoki Ruisrock, Turku Aitoon Kirkastusjuhlat Kaustinen Folk Music Festival Maailman väestöpäivä Keuruun yömaraton Toimiston ja kassan aukioloajat kesällä Liiton eri yksiköiden päivystysajat muuttuvat kesäkuukausien ajaksi. SuPerin toimisto päivystää kesäkuuta ja elokuuta arkisin kello Toimisto on kiinni 1. heinäkuuta 2. elokuuta. Tuolloin liiton edunvalvontayksikkö, kehittämisyksikkö ja jäsenyksikkö päivystävät puhelimessa kello ja Luottamusmiesvaalit lähestyvät Nykyisten luottamusmiesten kausi on päättymässä ja syksyllä 2013 järjestetään luottamusmiesvaalit. Julkisen sektorin luottamusmiesten toimikausi on eli neljä vuotta. Ammattiosastot vastaavat luottamusmiesvaalien toteuttamisesta työnantajakohtaisesti. Yksityissektorilla toimivien luottamusmiesten kausi on eli kolme vuotta. Vaalit toteutetaan ja luottamusmiehet valitaan työpaikoilla. Vaaleihin osallistuvat SuPerin, Er- Super työttömyyskassa on avoinna 1. kesäkuuta 31. elokuuta arkisin kello ja puhelinpalvelu on avoinna kello heinäkuuta 2. elokuuta työttömyyskassan puhelinpalvelu on avoinna kello ja Edunvalvontayksikön päivystysnumero on , kehittämisyksikön päivystysnumero on ja jäsenyksikön päivystysnumero on Työttömyyskassan päivystysnumero on ton ja Tehyn jäsenet. Työntekijöiden edustajina toimivat luottamusmiehet neuvovat esimerkiksi palkkoja, vuosilomaa ja työsopimusta koskevissa asioissa. Luottamusmiehet edistävät sopimusten noudattamista ja erimielisyyksien oikeudenmukaista selvittämistä työpaikoilla. Heillä on myös osavastuu työrauhan säilymisestä. Lisää tietoa luottamusmiesvaaleista löytyy SuPerin verkkosivuilta kohdasta Ajankohtaista jäsenille Island In The Sun, Jurmo, Ahvenanmaa nyt on aika ingimage valmistuvien liittyä SuPerin varsinaisiksi jäseniksi. katsoa SuPerin nettisivuilta uudet jäsenedut. opastaa sijaisia ja muita uusia työkavereita. ilmoittautua SuPer Voimaa -koulutusristeilylle Helsinki-Tukholma-Helsinki. tutustua jo nyt syksyn muuhunkin koulutustarjontaan ja ilmoittautua. hakea PHT:n 1. askel -hyvinvointijaksolle. allekirjoittaa kansalaisaloite päiväkotien lapsiryhmien pienentämiseksi: tehdä raparperisimaa. nauttia säästä kuin säästä! seurata UVI-tiedotteita. 4 SUPER 6 7 /2013

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Globaaleja ja kotimaisia asioita Olin viime viikolla työmatkalla Kiinassa. Varmasti kaikille tulee mieleen, mitä ihmettä meidän liiton puheenjohtaja tekee niin kaukana. Samalla skeptisellä ajatuksella lähdin matkalle: lähdenkö katsomaan Kiinan kansallista terveydenhoitoa vai sen ammattiyhdistysmaailmaa. Ei ehkä ihan järkeenkäypää mennä maahan, jossa vuosittain monia ay-ihmisiä katoaa tai heidät tapetaan asiansa vuoksi tai maahan, jonka terveydenhoito on hyvin eriarvoista. Tavatessamme matkan aikana eri instituutioiden edustajia mielipiteeni matkan järjellisyydestä tai järjettömyydestä muuttui. Kiina on kasvunsa ja väestömääränsä takia maailman valloittaja. Maan suuruus on todella vaikuttavaa. Kiinalaisia on 1,3 miljardia, joista osa voi todella hyvin ja osa todella huonosti. Noin 700 miljoonan kiinalaisen elämä on kovaa ja puutteellista. Miten tämä kaikki liittyy SuPeriin? Uskomatonta mutta totta, Kiinan kauppa- ja talouspäätöksillä on välillisiä vaikutuksia myös Suomen sosiaali- ja terveystoimintaan. Monien mukaan Suomen hyvinvointi perustuu vientiteollisuuteen ja siitä syntyneisiin työpaikkoihin. Usea tällainen työpaikka on hävinnyt. Elinkeinoelämän Keskusliitto korostaa, että Suomessa palkkakustannukset ovat suuret, ja siksi Suomi häviää kilpailutilanteissa. Kaupanteossa hinnalla on merkitystä, mutta suuri merkitys on myös yleisellä osaamisella ja etenkin kulttuuriosaamisella. Suomalainen sanonta maassa maan tavalla tuntuu ajoittain olevan hukassa. Kaupanteosta maailmalla on kuitenkin vielä matkaa Suomen sosiaali- terveyspalveluihin, mutta asiat kohtaavat kaupanteosta saatujen verotulojen kautta. Verotuloja syntyy suomalaises- ta työstä, oli se sitten yksityistä tai kunnallista työtä. Superilaisten palkat maksetaan melkein poikkeuksetta verotuloista, myös monien yksityisellä puolella työskentelevien, joten meille ei ole samantekevää millainen verokertymä kunnalla on. SuPerille on todella tärkeää että palkansaajalla on ostovoimaa, jotta kotimainen talous toimisi ja siten pyörittäisi kuntataloutta. Tänä keväänä kunnissa on ollut poikkeuksellisen paljon neuvotteluja kuntatalouden heikon tilanteen vuoksi. Yksi merkittävä syy on ollut kunnan budjetin alimitoitus ja oletetun verokertymän heikennys. Talouden tasapainottamisessa kunnan johdon ajatus on ollut henkilöstömenojen pienentäminen. Lääkkeeksi on tarjottu lomautusta, palkatonta vapaata tai helmikuun palkankorotuksen myöhentämistä. Olemme SuPerissa olleet näitä kaikkia vastaan, koska meille superilaisille on erikoista ajatella, että vain kunnan työntekijät tai kunnan palveluja tuottavat yksiköt osallistuisivat taloustalkoisiin. Kuntien taloudellinen ahdinko ei ole syy painostaa henkilökuntaa hyväksymään jotain edellä mainituista säästömalleista. Työntekijän on hyvä muistaa, että työnantajalla on vastuu siitä, että työvuorossa on tarpeeksi koulutettuja työntekijöitä hoidettavia varten. Viime vuonna teimme SuPerissa lähi- ja perushoitajien työhyvinvointikyselyn, jossa kävi ilmi, että 79 prosentin mielestä koulutettua henkilökuntaa tulisi palkata lisää. Lomautukset ja muut vastaavat toimenpiteet vähentävät henkilökunnan määrää, muutoinhan ei tule säästöjä. Palkankorotusten myöhentäminen osuu myös omaan nilkkaan, kun se pienentää asi- anomaisen vuosipalkkaa, mutta myös tulevaisuuden palkankorotusprosentteja tai järjestelyvaraeriä. Kaikki siis johtaa aina heikennyksiin. Liiton tehtävä on niin ammatillisten etujen kuin palkkauksen edunvalvonta, ja sitä työtä me teemme. Kaikesta huolimatta toivotan hyvää alkanutta kesää.. Terveisin Silja SUPER 6 7 /2013 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt SuPerin Keijo hurmasi Lapsimessujen satuhahmokulkueessa. Keijo keräsi katseet teksti ja kuva henriikka hakkala SuPerin osastolla kävi kuhina kolmipäiväisillä Lapsimessuilla Helsingissä. Erityisesti pieniä messuvieraita ilahdutti ja ihmetytti keväänvihreä Keijo-satuhahmo, joka neuvoi ohikulkijoita SuPerin osastolle. Itsensä ilmiantoi liiton pisteellä myös iso joukko superilaisia. Lapsimessuilla liitto näkyi aktiivisesti Turvallisen lapsuuden puolesta -kampanjan merkeissä. Kampanjan materiaalit ja SuPerin edustajien tarjoama tieto tekivät kauppansa niin päivähoitoikäisten lasten vanhemmille kuin hoitajillekin. Isot asiat ovat nyt valtakunnalli- sesti liikkeellä. Jo neljäkymmentä vuotta vanhaa lakia lasten päivähoidosta uudistetaan ja toivomme siitä parempaa niin lapsille, lapsiperheille kuin alan ammattilaisillekin, kertoo messuosastoa emännöinyt SuPerin kehittämisyksikön suunnittelija Johanna Pérez. Sillä aikaa kun lapset saivat käteensä vesiliukoiset Keijo-tatuoinnit, aikuisia messuvieraita kutsuttiin ilmaisemaan mielipiteensä ja allekirjoittamaan aloite pienempien lapsiryhmien puolesta. Lapsiperheiden Etujärjestön kansalaisaloitteeseen kerättiinkin noin 230 uutta nimeä, Pérez iloitsee. Hyväntuulinen Keijo-satuhahmo oli Lapsimessuilla ihmisten parissa elementissään. Lapset ovat tykänneet minusta. Usein he hymyilevät, ja jotkut utelevat, kuka olen. Moni on arvannut, että olisin kukkanen. Itse koen itseni ehkä eniten toukaksi, Keijo kertoo. Toivoisin päiväkoteihin enemmän tarhatätejä ja pienempiä lapsiryhmiä. Nyt siellä on kovasti melua, joka sattuu korviini. Isossa ryhmässä myöskään hoitajan huomiota ei välttämättä riitä yhtä hyvin kaikille lapsille. SuPerin Turvallisen lapsuuden puolesta -kampanja jatkuu edelleen aktiivisena. Tekeillä on kattava esite alan ammatillisesta ja sopimusedunvalvonnasta. Lisäksi tiedossa on lisää päivähoidon jäseniltoja sekä työpaikkakäyntejä.. 6 SUPER 6 7 /2013

7 Opetusmateriaalia muistisairaan kohtaamiseen teksti minna lyhty Miten toimia muistisairaan kanssa haasteellisissa tilanteissa? Neuvot on nyt koottu dvd:lle, jossa kerrotaan sekä onnistuneista että epäonnistuneista kohtaamisista. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat Päivi Erowule ja Sari Väisänen tekivät sairaanhoitajaopintojensa opinnäytetyönä dvd:n nimeltä Muistisairaan arvokas kohtaaminen. Idea dvd:n tekemiseen syntyi Väisäsen havainnosta, että tällaiselle opetusmateriaalille olisi tarvetta. Lähihoitajaopiskelijana olin kysynyt muilta hoitajilta neuvoja, miten pärjätä haasteellisissa tilanteissa muistisairaiden kanssa. Minulle vastattiin, ettei näille voi tehdä mitään. Minun mielestäni se oli outo vastaus. Ammattitaitoisen hoitajan täytyy tietää, että jotain on tehtävissä. Valmistuttuaan lähihoitajaksi Väisänen innostui TunteVatoimintamallista ja hän suoritti TunteVa-hoitajakoulutuksen ja -ryhmänohjaajakoulutuksen. Toimintamalli on vuorovaikutusmenetelmä, joka tukee muistisairaan ihmisen omanarvontuntoa ja identiteettiä. Väisänen huomasi työssään toimintamallin helpottavan muistisairaan kohtaamista. Hänen mukaansa muistisairaiden parissa työskentelevien hoitajien väsyminen ja turhautuminen johtuvat yleensä niin sanotusti työkalujen puuttumisesta. Muistisairaan arvokas kohtaaminen -dvd:llä esitetään tilanteita, jotka ovat oikeasti tapahtuneet muistisairaiden parissa. Ensin näytetään hoitajan ja potilaan epäonnistunut kohtaaminen, sen jälkeen esitetään onnistunut kohtaaminen, jossa hoitaja lähestyy potilasta TunteVa-toimintamallia käyttäen. Dvd on tarkoitettu opetusmateriaaliksi hoitajiksi opiskeleville ja jo valmistuneille muistisairaiden parissa työskenteleville hoitajille. Sitä voi tilata viidentoista euron hintaan sähköpostitse osoitteista tai Se on saatavilla myös Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän kirjastosta. Dvd tehtiin yhteistyössä Theatrum Olgan ja Tampereen kaupunkilähetys ry:n kanssa.. Kesäduunari-info neuvoo Kesätyötä tekeville nuorille tarkoitettu STTK:n, SAK:n ja Akavan yhteinen Kesäduunari-info palvelee jälleen sekä kesätyöntekijöitä, heidän työnantajiaan että nuorten läheisiä aikuisia. Maksuton palvelu tarjoaa neuvoja palkkauksesta, työajasta ja -vuoroista sekä työsopimuksessa sovittavista asioista aina elokuun 23. päivään saakka. Yhteyden Kesäduunariinfoon saa joko puhelimitse tai sähköisellä lomakkeella osoitteessa Kesäduunari-info löytyy myös Facebookista. Oppisopimushaaste Keskuskauppakamarin Oppisopimushaaste.fi -kampanja pyrkii saamaan Suomeen 100 uutta oppisopimuspaikkaa. Osallistuvat organisaatiot ottavat vastuulleen vähintään yhden oppisopimuskoulutettavan tai haastavat mukaan muita yrityksiä. Osallistujien tulee ilmoittautua mukaan 5. elokuuta mennessä osoitteessa Hakuvaihe oppisopimuskoulutettaville seuraa kesän jälkeen, kun mukana olevat yritykset ovat tiedossa. Elämäntapamuutos hyvinvointijaksolta Palkansaajien hyvinvointi ja terveys -yhdistys PHT järjestää superilaisille oman 1. askel -hyvinvointiojakson Ikaalisten kylpylässä syyskuuta askel -hyvinvointijaksot ovat työikäisille aikuisille suunnattuja teemallisia liikuntaan, painonhallintaan ja pysyvään elämäntapamuutokseen motivoivia, elämyksellisiä jaksoja. Niiden tavoitteena on tukea yksilön elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä ja toimintakykyä. Viimeinen hakupäivä superilaisten jaksolle on 11. heinäkuuta. Lisätietoa hyvinvointijaksosta löytyy osoitteesta SUPER 6 7 /2013 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Sisarhentovalkoisesta ammattilaisuuteen teksti minna lyhty Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Näin arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Samaan aikaan perinteisiltä miesvaltaisilta aloilta katoaa ja on jo kadonnut kymmeniätuhansia työpaikkoja. Voisivatko miehet täyttää hoitoalan työvoimantarvetta? Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöistä noin yhdeksänkymmentä prosenttia on naisia. Historian painolasti on tärkein syy siihen, miksi alalla ei työskentele miehiä enemmän. Sote-ala nähdään naisille sopivana. Alaa kohtaan on voimakkaat ennakkoluulot ja asenteet, joista pitäisi päästä eroon, Helsingin Diakoniaopiston Voimaa hoivaan II -projektin projektipäällikkö Antti Kärkkäinen sanoo. Kärkkäisen mukaan sote-alan työstä on puutteellista tietoa. Työ nähdään helposti pelkkänä perushoivana, vaikka ala on paljon monipuolisempi ja erityisen kovaa ammattitaitoa vaativa. Tarvitaan lisää viestintää ja tietoa alasta. Kärkkäisen mukaan miesten pitäisi olla enemmän näkyvillä alan markkinoinnissa: alan lehdissä, nettisivuilla ja messuilla. Alaa harkitsevat miehet tarvitsevat samaistumiskohteita. Ylipäätään asenteen alaa kohtaan pitäisi muuttua sisarhentovalkoisuudesta ammattilaisuuteen. Voimaa hoivaan II -projektissa on pyritty juuri asenteiden muutokseen. Lisäksi on kehitetty sote-alan oppilaitosten pedagogisia toimintatapoja miesnäkökulmasta. Näin voidaan tukea miesopiskelijoiden motivoitumista ja sitoutumista opintoihinsa. Myös mentoritoimintaa sote-alan perustutkinto-opiskelijoiden ja työpaikkojen välillä on kehitetty. Hoitoalan ammattilainen vai remonttireiska? Voimaa hoivaan II -projektissa haluttiin nostaa keskusteluun myös miestyöntekijöiden asema sote-alalla. Miehet joutuvat hoitoalan työpaikoilla helposti stereotyyppisiin rooleihin. He ovat alan ammattilaisia, mutta samalla heiltä voidaan odottaa remonttireiskan tai henkivartijan taitoja. Tässä ei ole mitään pahaa, jos mies itse kokee erilaiset roolit mielekkäiksi. Ensisijaisesti miestyöntekijä on kuitenkin sote-alan ammattilainen, eikä esimerkiksi remonttireiska. Jos tällaiset työt kuuluvat toimenkuvaan, niitä ei pitäisi automaattisesti jakaa sukupuolen mukaan, Antti Kärkkäinen painottaa. Miehet joutuvat naisia herkemmin hoitamaan myös haastavasti käyttäytyviä asiakkaita. Tällä on vaikutusta miesten työssä jaksamiseen. Voimaa hoivaan II -projektin julkaisu tarjoaa selkeitä toimenpide-ehdotuksia, miten miehiä voitaisiin huomioida sote-alalla. Miehenkäyttöopas sosiaali- ja terveysalan opettajille ja työpaikoille on luettavissa Helsingin Diakoniaopiston sivuilla osoitteessa: www. hdo.fi/images/stories/projektit/miehen_kayttoopas_2013.pdf.. Räätälöi oma matkavakuutuksesi ingimage Kesän lomasesongin ja lomamatkojen suunnittelujen käynnistyttyä myös matkavakuutuksista sopiminen on ajankohtaista. SuPer on neuvotellut Ifin kanssa vakuutuksista jäsenalennuksia. Keskittäessään Ifiin esimerkiksi kolme vakuutusta, SuPerin jäsen saa niistä kymmenen prosentin alennuksen. Alennus on sitä tuntuvampi, mitä useamman vakuutuksen Ifiin keskittää. Matkavakuutus on syytä räätälöidä sellaiseksi, että se palvelee omia tarpeita parhaiten. Matkaa suunnittelevan kannattaakin punnita, riittääkö hänelle pelkkä matkustajaturva matkasairauksien ja -tapaturmien hoitokulujen varalta, vai onko myös matkatavaraturva tarpeellinen. Matkavakuutusta voi lisäksi täydentää tapaturmaisen kuoleman tai tapaturman aiheuttaman pysyvän haitan vakuutuksella. SuPerin jäsenet voivat laskea tarjouksen matka- sekä muista vakuutuksista osoitteessa > verkkokauppa. Vastauksia vakuutuksiin liittyviin kysymyksiin saa myös Ifin palvelunumerosta SUPER 6 7 /2013

9 ingimage Vanhusten jalat heikossa kunnossa Ikäihmisten jalkojen terveydenhoito on Suomessa retuperällä. Vain kahdella kolmestasadasta kotihoidon palveluja käyttävästä ikäihmisestä on terveet jalat, paljastaa terveystieteiden maisteri Minna Stoltin tuore väitöstutkimus. Vallitsevasta tilanteesta huolimatta kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat palkanneet koko maassa vain 70 jalkaterapeuttia, eikä kotihoidon henkilökunnalla ole riittäviä tietoja jalkojen hoidosta. Tutkituista ikäihmisistä turvotuksesta kärsi 47 prosenttia, kuivasta ihosta 45 prosenttia, paksuntuneista kynsistä 44 prosenttia, kivuista 32 prosenttia, verenkiertomuutoksista 38 prosenttia ja varpaiden asentomuutoksista 39 prosenttia. Ikääntyneiden on vaikea itse hoitaa jalkojaan. Vaikeuksia aiheuttavat jalkoihin kurkottaminen ja esimerkiksi kynsien paksuntunut rakenne. Hoitamattomat jalkavaivat hankaloittavat liikkumista, joka on puolestaan välttämätöntä fyysisen kunnon ylläpitämiselle. Jalkavaivat vaikeuttavat myös päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja voivat pahimmassa tapauksessa johtaa kaatumisiin ja sairaalahoitoon.. Vanhuspalveluiden tulevaisuuden osaamistarpeita kartoitetaan Piste vanhusten kaltoinkohtelulle Vanhusväkivallan ja kaltoinkohtelun näkymättömyys on yhä puuttumisen ja ennaltaehkäisyn suurin haaste. 16. kesäkuuta esillä oleva kampanja Kätketyt äänet pureutuu tähän epäkohtaan. Tavoitteena on löytää keinoja ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi ja katkaisemiseksi. Kampanjapäivä toteutetaan Suomessa yhteistyössä useiden eri organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa, jotka haluavat olla edistämässä turvallista vanhuutta. Verkoston toimintaa koordinoi Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry. Lisää tietoa kampanjasta löytyy osoitteesta Etätulkkauksen käyttö lisääntyy Yhä useampi vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluita käyttävä asiakas voi hyödyntää etätulkkausta, jossa asiakas ottaa kuva- ja ääniyhteyden etätulkkausstudiossa olevaan tulkkiin. Tulkki ottaa puhelun kolmannelle osapuolelle tai tulkkaa asiakkaan vieressä olevalle henkilölle. Kela kustantaa vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaalle etätulkkauksessa tarvittavat laitteet, ohjelmistot ja laajakaistayhteyden sekä huolehtii käytön opastuksesta ja laitteiden ylläpidosta. Etätulkkausmahdollisuudet laajenevat vaiheittain. Ensin käsitellään Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen jo saapuneet hakemukset, joita on noin 60. Opetushallitus on käynnistänyt yhdessä sosiaalialan, terveysalan sekä kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikuntien kanssa vanhuspalveluiden osaamistarpeiden ennakointihankkeen. Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto on mukana tässä hankkeessa, jossa ennakoidaan vanhuspalveluiden osaamistarpeita vuoden päähän nykyhetkestä. Osaamistarpeiden ennakoinnin tarkoituksena on hahmotella kuva tulevaisuuden työelämässä tarvittavasta osaamisesta. Ennakointiryhmän tavoitteena on ensin määritellä alaa koskevat keskeiset tulevaisuuden muutostekijät, joiden pohjalta laaditaan sosiaali- ja terveys- alan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Niiden perusteella pohditaan, mitkä ovat mahdollisia tulevaisuuden osaamistarpeita. Syntyvää tietoa käytetään hyväksi alan koulutuksen eli tutkintojen perusteiden, opetussuunnitelmien ja tutkintorakenteiden kehittämisessä. Ennakointityötä tekee joukko alan asiantuntijoita. Mukana on esimerkiksi työnantajien, työntekijöiden, ammatillisen koulutuksen, tutkimussektorin, hallinnon ja tärkeimpien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajia. SuPerista työssä mukana on suunnittelija Soili Nevala. Työ ajoittuu huhti-syyskuulle 2013 ja sen edistymistä voi seurata Opetushallituksen verkkosivuilla.. Viesti selkeästi perille Kuntien asukkaina on paljon ryhmiä, joille lukeminen ja kirjoittaminen tuottavat huomattavasti enemmän hankaluuksia kuin valtaväestölle ja jotka asettavat erityishaasteita kuntien viestinnälle. Kunnan viranomaisten tulee kuitenkin kaikessa kielenkäytössään ottaa huomioon jokaisen kansalaisen oikeus saada tietoa ymmärrettävässä muodossa. Eväitä periaatteen noudattamiseen annetaan Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa tuoreessa oppaassa Viesti perille Selko-opas kunnille. Osoitteesta www. kaks.fi/node/6442 löytyvä opas on tehty yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. SUPER 6 7 /2013 9

10 ingimage UUTISET Esillä juuri nyt Pelillisyys on nousussa terveyspalveluissa teksti henriikka hakkala Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpula ja toiminnan tehostamisen tarve sekä asiakkaan itsepalvelun korostaminen tarjoavat hedelmällisen maaperän uusille pelillisyyttä hyödyntäville yrityksille ja tuotteille. Kotkan ja Haminan seudun SOTE-ICT -liiketoimintaverkostohanke iskee tähän saumaan. Seudulla toimiviin yrityksiin on karttunut paljon osaamista niin pelien kehitykseen kuin niiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen terveydenhuollossa. Esimerkiksi Serious Games Finland testaa parhaillaan Liitäjä-hyötypeliään, jossa liikuttamalla liiketunnistimen avulla liitäjää pelimaailmassa pelaaja tulee samalla tehneeksi itsenäisesti kuntouttavaa fysioterapiaa. Laite ohjaa pelaajaa tekemään liikkeet oikein. Idea on siinä, että käytämme pelaajan motivaatiota pelata hyvin yllykkeenä ensisijaisen tavoitteen eli kuntouttavien liikkeiden suorittamiselle, kertoo Serious Games Finlandin pääohjelmoija Janne Niittymäki. Peli kirjaa suoritukset ylös, jolloin fysioterapeutti voi seurata kotona tai laitoksessa omatoimisesti tehtyjen kuntoutusliikkeiden laatua ja toistoja. Pelimaailma voidaan personoida käyttäjän mukaan. Tällä hetkellä peli toimii parhaiten pyörätuolipotilaille, mutta sitä voisi käyttää myös vuodepotilaan kuntoutukseen ja samalla ajanvietteenä, Niittymäki visioi. Kymenlaakso tähyää tulevaan arvokartan avulla Kymenlaaksossa valmistellun ICT-arvokartan mukaisesti alueesta halutaan kehittää uusille yrityksille tuotekehitys- ja testilaboratorio. Sen tuella sote-alalle suunnatut tieto- ja viestintäteknologiasovellukset voidaan jalostaa terveys- ja hyvinvointipalveluja tuottavia organisaatioita kiinnostaviksi tuotteiksi. Uskomme, että laboratorioidea voi houkuttaa kaakkoon lisää yritysten kehitys- ja testaustyötä, toteaa Ramse Tietosataman toimitusjohtaja ja Kymenlaakson kauppakamarin ICTvaliokunnan jäsen Mikko Horto. Arvokartan painopisteisiin kuuluu myös ajatus alueesta hyvinvoinnin laboratoriona, jopa ikääntyvien onnelana, jossa toimintatavat, laiteratkaisut sekä käyttäjäystävällisyys palvelisivat erityisesti ikäihmisiä. Se voisi olla jonkinlainen vastapallo nuoruuden korostamiselle, Horto pohtii.. 10 SUPER 6 7 /2013

11 Elokuva saattohoidosta Tampereen ammattikorkeakoulun elokuva- ja televisioalan opiskelijat ovat tehneet yhteistyössä Pirkanmaan hoitokodin kanssa saattohoidosta kertovan elokuvan Aamua viisaampi. Elokuva tuo esiin elämän viimeisiin hetkiin ja kuolemaan liittyviä asioita vakavasti sairastuneen henkilön kautta. Elokuva on suunnattu saattohoidon ammattilaisille, omaisille sekä terveysalan opettajille ja opiskelijoille. Iso uudistus pääkaupunkiseudun tietojärjestelmiin Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasjärjestelmiin on syntymässä poikkeuksellisen iso yhtenäinen tietoliikennejärjestelmä, Apotti. Se on määrä ottaa käyttöön viiden vuoden kuluessa HUSalueen kunnissa ja HUS:ssa. Espoo tosin on vetäytynyt hankkeesta. Apotin tavoitteena on, että kaikki asiakasta ja potilasta koskeva tieto on heti käytettävissä palvelu- ja hoitotilanteissa. Apotti poistaisi nykyiset, osin päällekkäiset ja yhteensopimattomat tietojärjestelmät terveydenhuollosta. Hoitajalle Apotin sanotaan tuovan Apotin hyötyjä: muitakin etuja. Tavoitteena on tietoliikennejärjestelmän entistä parempi käytettävyys, jonka myötä hoitotyössä jää enemmän aikaa itse hoitamiseen. Uuden järjestelmän on myös tarkoitus tukea hoitotyötä muistutuksin ja ohjaamalla toimintaa. Apotin suunnittelussa ovat mukana Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen sekä HUS. Muut HUS-alueen kunnat voivat liittyä hankkeeseen KL-Kuntahankinnat -yhtiön kautta. Tavoitteena on, että hankintarenkaan kunnat ovat tehneet kesäkuun loppuun mennessä lopullisen päätöksensä osallistua Apottiin.. Hoidon ja palvelun laatu sekä potilas- ja asiakasturvallisuus paranevat. Tiedot ovat reaaliaikaisina käytettävissä yli organisaatiorajojen. Järjestelmä tukee toiminnan ohjausta, kuten parityöskentelyä ja palveluja hoitoprotokollien toteuttamista sekä antaa muistutuksia työn tueksi. Tietojärjestelmän käytettävyys paranee. Hoiva ja palvelutyölle jää enemmän aikaa. Omahoito helpottuu. Tiedolla johtaminen tehostuu, kun käyttöön saadaan uudenlaisia toiminnan seurantatyökaluja. ingimage Köyhyys syventynyt Toimeentulotuen asiakkaiden köyhtyminen on moninkertaistunut 1990-luvun alusta, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotutkimus. Toimeentulotuen asiakkaiden määrä on laskenut lähes puolella 90-luvun laman korkeimmista luvuista. Tuen saajien tuloköyhyys on kasvanut 20 prosentista 60 prosenttiin kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana. Köyhyys on myös syventynyt, sillä tuen saajien tulot jäävät aikaisempaa kauemmaksi köyhyysrajasta. Köyhyys koskettaa etenkin yksin asuvia ja nuoria tuensaajia. Potilaatkin voivat ilmoittaa lääkkeiden haittavaikutuksista Jatkossa myös potilaat voivat ilmoittaa lääkkeiden epäillyistä haittavaikutuksista viranomaisille. Suomessa ilmoitukset vastaanottaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, joka raportoi saamansa tiedot Euroopan lääkeviraston ylläpitämään tietokantaan. Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi verkossa osoitteessa Fimea myös ylläpitää kansallista lääkkeitä käsittelevää verkkosivustoa, jossa on sekä väestölle että terveydenhuollon ammattihenkilöille suunnattua tietoa lääketurvallisuudesta. SUPER 6 7 /

12 kesä heinäkuun LYHYET Koonnut Sonja Kähkönen Järkeä auringonottoon Aurinkoloma keskellä talvea on kalpealle iholle shokki ja suuri äkillinen UV-säteilyannos polttaa ihon helposti. Vaikka ei palaisikaan, tuntien päivittäinen oleskelu auringossa suurentaa riskiä sairastua melanoomaan. Tutkimuksen mukaan auringossa vietetään yleisimmin 2 4 tuntia ja usein juuri keskipäivän kuumimpaan aikaan, jolloin kannattaisi siirtyä varjoon tai sisälle. Vaikka aurinkovoide suojaa ihoa palamiselta, osa UV-säteilystä pääsee silti vaikuttamaan ihoon. Järkevämmällä aurinkokäyttäytymisellä voitaisiin estää 95 prosenttia melanoomaan sairastumisista. stt info ingimage 34 prosenttia suomalaisista valitsee vähäkalorisen elintarvikkeen perustuotteen sijaan. Liikunnasta lääkettä astmaan Astmaa sairastava voi harrastaa liikuntaa täysipainoisesti. Liikunta onkin tärkeää, koska se helpottaa sairauden oireita. Mitä enemmän keuhkot hengästyvät, sitä paremmin ne voivat. Hyvä fyysinen kunto lisää myös elimistön vastustuskykyä ja nopeuttaa toipumista infektioista ja sairauden pahenemisvaiheista. Hyvä kunto voi myös vähentää lääkityksen tarvetta. stt info Lapsettomuuteen sopeudutaan hitaasti Tuore väitöstutkimus osoittaa, että epäonnistuneiden koeputkihedelmöityshoitojen jälkeen naiset ovat elämäänsä tyytymättömiä 1 3 vuoden ajan verrattuna hoidoissa onnistuneisiin. Eroa ei kuitenkaan havaittu enää 6 9 vuoden kuluttua hoidoista. Melkein joka kolmas jätti suunnitellut hoidot kesken. Suurin syy keskeytyksiin on se, että hoidot koetaan psyykkisesti raskaiksi. Hoidoissa epäonnistuneista pareista viidennes sai lapsen spontaanisti ilman hoitoja. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä suomalaista pariskuntaa. itä-suomen yliopisto 12 SUPER 6 7 /2013

13 toukokuun kysymys oli: Pelottaako punkin purema MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet Suomessa vainajia ei meikata. Joskus olen läheisten toivomuksesta laittanut huulipunaa. obduktiopreparaattori taiju karonen terve pirkanmaa 1/ % olen kuullut kauhujuttuja, mitä puremasta voi seurata. omaisella toissijainen kuolinsyy borrelioosi. Kyllä pelottaa! otusta on vaikea saada hengiltä. punkkia on vaikea saada irti iholta. ovat tosi ällöttäviä. pelkään oman ja lasteni terveyden puolesta, vaikka tiedän, että punkin puremista suurin osa on vaarattomia. Lääkärin etiikkaan ei kuulu valehteleminen, mutta totuus voidaan kertoa miljoonalla eri tavalla. lääketieteellinen päätoimittaja päivi hietanen suomen lääkärilehti 18/2013 Maatalousyrittämisen loppuminen vaikuttaisi jokaisen toimeentuloon, siihen kunta- tai seutukeskuksen vihoviimeiseen kynsilakan myyjäänkin. palvelupäällikkö tarja pirkkalainen jyty 5/ % en ole koskaan tavannut henkilökohtaisesti. eivät ne niin vaarallisia ole. Media on luonut taas kauhukuvia. en osaa pelätä. otan rokotteen punkinpuremaa vastaan. täällä ei ole punkkeja. turha pelätä tässä iässä mitään enää! suojaudun hyvin enkä kulje pusikoissa. jos sitä pelkäisi, niin ei uskaltaisi luonnossa liikkua. punkinpuremasta, ennaltaehkäisystä ja hoidosta on paljon tietoa. kesäkuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 14. kesäkuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. toukokuussa arpa suosi tomi mäkistä tampereelta. onnittelut! 30 vuotta sitten Lakko oli päättynyt. Apuhoitajat eivät päässeet rahalliseen tavoitteeseensa. Lehti muistutti, että lakko vaati taloudellisia uhrauksia sekä lakossa että työssä olleilta. Jotain tärkeää kuitenkin oli saavutettu: Koimme naisvaltaisen, vähään tyytyneen matalapalkka-alan naisten nousun ja terästäytymisen. Muutuimme lullukoista reippaiksi marssijoiksi, jotka kantoivat julisteita ja huusivat iskulauseita. apuhoitaja kesäkuu/1983 SUPER 6 7 /

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Juhannusjuoma raikkaasta raparperista teksti marjo sajantola kuva juhani maukonen Yötön yö ja raikas raparperisima siinä kemijärveläisen juhannuksen tunnelmantekijät. Kemijärveläinen perushoitaja Eeva Ämmälä kertoo, että pohjoisessa pääsee raparperisiman tekoon vasta juhannuksen korvilla, vaikka raparperi niitä puutarhan ensimmäisiä antimia onkin. Voi mennä kesäkuun puoleen väliinkin, ennen kuin säät alkavat lämmetä. Jos on kylmä alkukesä, ei raparperikaan nouse. Kuitenkin juhannuksen tienoilla saamme usein jo satoa. Varret ovat silloin vielä aika hentoisia, mutta kyllä niistä jo jotakin saa kokattua. Eeva sai simareseptin työkaveriltaan, jonka kanssa hänellä oli tullut puhetta siitä, miten raparperia voisi muuten käyttää kuin piirakoihin tai hilloksi. En tiedä, mistä hän sen oli saanut, vai oliko itse vain kehitellyt, mutta päätin sitten minäkin kokeilla ja hyvää tuli. Olenhan viinimarjankin lehdistä tehnyt joskus simaa. Kun ottaa omilta viljelmiltä ainekset, tietää, mitä on laittamassa. Meillä on korkeintaan kanankakkarakeita sipaistu lannokkeeksi. Raparperit Eeva useimmiten hilloaa. Hän vinkkaa, että lehdet käyvät hellehatuksi ja on hän kuullut siitäkin, että saunassa laudealustana käytetty lehti poistaa selluliittia. Aika hyvät naurut sain, kun tämän kuulin. Monikäyttöinenhän tuo kasvi on. Tämän juhannuksen simat ja piirakat saattavat jäädä haaveeksi, hellehatuista ja pefleteistä nyt puhumattakaan. Eeva siirsi raparperinsa kotitalon pihalta mökille ja on hieman huolissaan siitä, viihtyykö kasvi uudella kasvupaikallaan. Kotipihalla minulla on nyt vain kukkia, mutta mökillä viljelen pienessä penkissä kaikenlaista: yrttejä, välillä porkkanaa ja naurista, välillä perunaa. Hanskoja käytän raskaissa töissä, mutta upotan mielelläni sormeni multaan. Se on tosi ihanaa terapiaa, eikä minua haittaa, vaikka kynsien alle menee multaa. Kynsiharjalla ja saippualla se irtoaa. Pohjoinen kutsui takaisin Eeva Ämmälä on syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Sallassa. Apuhoitajaopintoihin hän hakeutui kuitenkin Helsingin sairaanhoito-opiston sivuosastolle Hyvinkäälle ja valmistui sieltä apuhoitajaksi vuonna Hän oli halunnut hieman kier- rellä ja katsella etelän elämää, joten ennen apuhoitajaopintojen aloittamista hän ehti tehdä erilaisia töitä viitisen vuotta. Oli minulla puolisokin katsottu valmiiksi ja hänen kanssaan lähdin katsomaan, miltä siellä näyttää. Etelässäkin on ihan kivaa, mutta kyllä tämä pohjoinen kutsuu aina takaisin. Vuoden apuhoitajana työskentelyn jälkeen Eeva irtisanoutui virastaan Vantaan kaupungilla ja lähti puolisonsa kanssa takaisin juurilleen. Mietin meidän kummankin vanhempia. He alkoivat ikääntyä. Tuli sellainen olo, että halusin olla heidän lähellään. Kun sitten töitäkin löytyi täältä, se myös osaltaan veti tänne. Perheen kaksi tytärtä ovat jo kumpikin muuttaneet kotoa pois. Alkuun molemmat jäivät Kemijärvelle, mutta sitten työt veivät tytöt Ouluun. Luonnollistahan se on. Heidän elämänsä ja itsenäistymisensä on alkanut. Olihan se mukavaa, kun he asuivat tässä lähempänä, mutta ei se Oulukaan kaukana ole. Tytöt ajavat tänne usein ja mekin käymme heidän luonaan. Pimennysverhot auttavat uneen Perushoitaja Eeva Ämmälä on työskennellyt lähes kolmekymmentä vuotta Kemijärven terveyskeskuksen vastaanotossa. Monipuolinen työ, johon kuuluu lääkärin avustamista toimenpiteissä, itsenäisiä hoitotoimenpiteitä sekä asiakaspalvelua puhelimitse ja henkilökohtaisesti, on tuntunut aina mielekkäältä. Eeva on edelleen yhtä innostunut työstään kuin aloittaessaan. Olisihan täällä ollut mahdollisuus vaihtaa ihan erilaiseen työpisteeseen, mutta kun olen tykännyt olla ja minulla on hyvät työkaverit. Työkaveruus ja hyvä tiimi ovat aina tärkeitä. Eevan mielestä työ on myös palkitsevaa. Kun tyytyväiset asiakkaat antavat palautetta, mieli on hyvä ja taas jaksaa jatkaa. Yötön yökään ei pohjoisessa syntyneen päätä sekoita, mutta pimennysverhot ovat makuuhuoneessa tarpeen. Kun meillä on kaamosaika, tottuu siihen, että makuuhuoneessa on pimeää. Muuten tykkään tästä valoisasta ajasta. Olen kuullut, että jotkut etelästä tulleet eivät pysty täällä kesäisin nukkumaan, mutta kaikkeen tottuu. Kiireinen työ vaatii säännöllisen unirytmin.. 14 SUPER 6 7 /2013

15 Raparperisima 1 kilo raparperia puoli kiloa tavallista sokeria kuusi litraa vettä kiehautetaan herneen kokoinen pala hiivaa Huuhtele ja paloittele raparperi. Kaada kuuma vesi raparperipalojen ja sokerin päälle. Liuota hiiva vesitilkkaan ja lisää liemeen, kun se on haalennut kädenlämpöiseksi. Anna siman käydä huoneenlämmössä yön yli. Siivilöi ja pullota. Säilytä pullot viileässä. Kolmen vuorokauden kuluttua sima on jo juotavaa, mutta vasta viikon kuluttua parasta. SUPER 6 7 /

16 Milja Vainion ja Julia Kivelän iltaleikeistä ei vauhtia puuttunut. 16 SUPER 6 7 /2013

17 Vuoropäiväkodin arki on tavallista lasten elämää leikkiä ja leppäkerttuja teksti ja kuvat minna lyhty Vuoropäiväkodissa lapsia tulee ja menee pitkin päivää. Hoitajalta vaaditaan joustavuutta, jämäkkyyttä, hellyyttä, iloista mieltä ja kykyä huolehtia monesta asiasta samaan aikaan. Lähihoitaja Kirsti Moision mielestä työ vuoropäiväkodissa on antoisaa. Tammelantorin kupeessa Tampereella sijaitsee Vellamon päiväkoti, jossa on lapsia hoidossa vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Kauniina, lämpimänä toukokuisena iltapäivänä iltavuoroon päiväkotiin saapuu VIP eli Very Important Person Kirsti Moisio. Hän on Tampereen kaupungin ainoa vakituinen vuoropäiväkotien varahenkilö. Kirsti moikkailee hymyssä suin työkavereitaan ja menee 3 5-vuotiaiden ryhmään Joukolaan, jonne hänet on tilattu iltavuoroon. Päiväkodin kolmessa lapsiryhmässä on yhteensä 85 hoitopaikkaa 0 8-vuotiaille lapsille. Lisäksi päiväkodissa käy lapsia, jotka tarvitsevat yö- tai viikonloppuhoitoa satunnaisesti. Työvuoroni alkaa aina raporttivihkon lukemisella. Katson, onko tapahtunut jotain erityistä ja pitääkö vanhemmille välittää siitä viesti. Tietysti myös työkaverit kertovat tärkeistä asioista. Kirsti työskentelee pääasiassa Vellamon päiväkodissa ja toisinaan Hervannassa Pulmusen vuoropäiväkodissa. Tarvittaessa hän menee myös kaksivuoropäiväkoteihin, jotka ovat iltaisin avoinna. Työ vaatii suunnatonta joustamista, sillä vuoroja ei aina tiedä etukäteen. Lastentarhanopettaja Eveliina Laine suunnittelee seuraavan päivän aikatauluja ja kysyy, voisiko Kirsti tulla aikaiseen aamuun sairaustapauksen vuoksi. Tulen mielelläni. Huomenna on perjantai ja pääsen sitten ajoissa viikonlopun viettoon. Ihanaa, kun aurinko paistaa. Kirsti merkitsee vuoron Outlook-kalenteriin. Sieltä päiväkodin johtajat voivat myös varata Kirstille työvuoroja. Jos varauksia ei ole, tiedossa on perusvuoro Vellamon päiväkodissa kello Minulle käy yleensä melkein mikä tahansa vuoro. Toki minullakin on menoja, ja ne huomioidaan työvuorosuunnittelussa. Merkitsen Outlook-kalenteriin omat menoni. Jos haluan viikonloppuvapaan, se yleensä onnistuu. Vuorosuunnittelussa joustamme puolin ja toisin. Pörröpäisiä, unisia lapsia Päiväuniaika on loppumaisillaan. Unisia, pörröpäisiä lapsia alkaa tulla nukkumahuoneesta pois. Kirsti on lapsille tuttu, sillä hän on niin usein töissä Joukolassa. Olin täällä ensimmäisen kerran työharjoittelussa jo ennen lähihoitajaopintojani vuonna Kun lähdin pois, sain lapsilta kortteja. Silloin kyllä ihan itketti. Lähdöstä ei tullut lopullinen, sillä Kirsti on työskennellyt jatkuvasti Vellamon päiväkodissa vuodesta 2005 lähtien. Hän on nähnyt pienten lasten kasvavan koululaisiksi. Kirsti nauttii työstään niin paljon, ettei hän haikaile minnekään muualle töihin. Ennen lähihoitajaopintoja hän kävi ammatinvalintapsykologilla, joka suositteli alaa. Kirsti oli niin innostunut opinnoista, että kaikista näyttökokeista tuli kiitettävät arvosanat. Päiväunien jälkeen lapset pukevat vaatteitaan ja aloittavat leikkejään. Kirsti lähtee hakemaan välipalakärryn. Hän varmistaa keittäjältä, että lasten allergiaruokavaliot on huomioitu. Hieman ennen kello kahta Joukolan lapset saavat välipalaksi mustikkajugurttia, leipää, viinirypäleitä ja maitoa. Pöydistä kuuluu iloinen puheensorina. Tänään apulaisina ovat Niko Mertajoki ja Dani Laiho, joiden tehtävänä on jakaa lasit ja lusikat pöytiin. Homma sujuu mallikkaasti. Äitii! Kuuluu pöydästä yllättäen. Kirstiä alkaa naurattaa. 6-vuotias Elsa Joseph purskahtaa myös nauruun. Kirsti kertoo, että Elsa kutsuu häntä usein varaäidiksi, vaikka hän aina korjaa olevansa vain hoitaja. Kirsti SUPER 6 7 /

18 Ulkoleikeissä tulee jano. Luukas Luostarinen ja Ada Hietikko juomatauolla. 2. Marjut Antila hakee Nea Jokisen päiväkodista. Kirsti Moisio kertoo päivän kuulumiset. 3. Hiekkakakkuja on aina mukava tehdä. Pihalle syntyi oikea hiekkakakkumyymälä. on hoitanut Elsaa aivan pienestä pitäen. Välipalan jälkeen aletaan valmistautua ulos. Lämpömittari näyttää varjossa 22 astetta. Onko teillä aurinkorasvaa mukana? Pitkähihainen, ohut paita päälle ja hattu päähän. Kirsti katsoo listasta, ketkä haetaan tunnin sisällä. He saavat laittaa t-paidan. Yksi lapsista ehdottaa hanskoja. Kirsti selittää rauhallisesti, ettei niitä tarvitse enää. Pompitaan ja keinutaan Kirsti Moisio menee ennen lapsia ulos tarkistamaan, että portit ovat kiinni ja piha-alue on turvallinen. Lapset kirmaavat riemukkaina ulos. Kirsti istahtaa penkille, josta näkee molemmille porteille ja koko piha-alueen. Ulkoilun aikana valvotaan yhdessä kaikkien ryhmien lapsia. Lapset leikkivät pareittain tai pienissä ryhmissä: he juoksevat, pomppivat, keinuvat, tekevät hiekkakakkuja, leikkivät leikkimökissä ja löytävätpä jotkut jopa leppäkerttuja. Kaikki ovat silminnähden tyytyväisiä. Kirstii, sun vuoro mennä tauolle, huikkaa työkaveri jonkin ajan kuluttua. Kahvihetki on rauhallinen, kunnes puhelin soi. Erään lapsen äiti kysyy, voisiko hän tuoda lapsen ennen sovittua aikaa, koska hänen pitäisi mennä sairaustapauksen vuoksi yövuoroon aikaisemmin. Kirsti tarkistaa listasta, onnistuuko vuoronmuutos. Se riippuu siitä, onko hoitajia riittävästi suhteessa lasten lukumäärään. Tällä kertaa lapsen voi tuoda aikaisemmin. Vuorojen muutoksia tulee päivittäin useita. Vellamossa pyritään joustamaan mahdollisuuksien mukaan. Lämpömittari näyttää sisällä 27 astetta. Tulipa kesä yhtäkkiä. Kirsti palaa pihaan valvomaan lapsia. On juomatauon aika. Marjamehua saa yhden tai kaksi lasillista, sen jälkeen saa lisäksi vettä. Kuumina päivinä juomataukoja pidetään usein. Ulkoilun aikana monia lapsia tullaan hakemaan. Vanhemmille kerrotaan, miten hoidossa on mennyt. Yleensä on mennyt hyvin. Pihassa ei käydä pitkiä keskusteluja, koska lapsia on valvottava herkeämättä. Pitempiä keskusteluja varten varataan yleensä aika. Ottakaa huomiseksi shortsit ja aurinkorasva mukaan. Huomiseksi on luvattu yli kaksikymmentä astetta, Kirsti ohjeistaa vanhempia. Lasten leikit jatkuvat. Kirsti käy antamassa pienille lapsille keinuissa vauhtia. Välillä on niistettävä jonkun vuotava nenä. Kello on puoli viisi, kun lapsia kehotetaan lelujen keräämiseen. Kirsti menee edeltä eteiseen vastaanottamaan lapsia. Onpa tämä jännittävää! Kirsti Moisio kehottaa lapsia vaihtamaan sisävaatteet, laittamaan tossut ja pesemään kädet. Saadaanko mennä liukumäkeen? Kaksi pientä tyttöä kysyy. Joo, odottakaa penkillä, niin mennään kohta yhdessä. Tytöt istuvat penkillä odottaen innokkaina liukumäkeen pääsemistä. Onpa tämä jännittävää, toinen tytöistä kihertää. Kirsti etsii sisävaatteita lapsille. Linnea Luostarinen ilmoittaa, ettei hänen lokerossaan oleva paita ole hänen. Itkukin meinaa tulla. Yhdessä kummastellaan, kenen se sitten voi olla. Yhden paidan takia ei kannata itkeä. Otetaan sinulle 18 SUPER 6 7 /2013

19 Pikku Kakkonen on lumonnut Milla Karhun ja Aino Huhtakallion. 5. Ennen nukkumaanmenoa pestään hampaat. Ville Niininen näyttää mallia. paita päiväkodin varavaatteista, Kirsti lohduttaa. Linnea valitsee kukkapaidan, paha mieli katoaa ja hän lähtee salia kohti. Kahden tytön jännitys päättyy vihdoin: nyt päästään liukumäkeen. Sali on hulppea. Kierreportaat vievät monta metriä korkeaan liukumäkeen. Päiväkoti on suunniteltu kaksikymmentäkolme vuotta sitten Tampereen asuntomessuille. Tilaa leikkimiseen on riittävästi. Liukumäestä kuuluu riemun kiljahduksia. Hoitaja Neea Mikola tulee saliin ja jää vahtimaan lapsia. Kirsti menee laittamaan ruokakärryt valmiiksi. Kun kärry on valmis, lapset tulevat Joukolaan syömään. Tunnelma on rauhallinen. Ulkoleikit ovat tehneet tehtävänsä. Yksi lapsi tulee päiväkotiin, kun kaikki ovat syömässä. Kirsti menee vastaanottamaan häntä eteiseen. Poika on niin sanottu keikkalapsi eli hän käy vain silloin tällöin yöhoidossa vuoropäiväkodissa. Itku tulee äidin lähtiessä. Tule vilkuttamaan ikkunasta äidille minun kanssani, Kirsti kannustaa. Vilkutusten jälkeen ikävä hellittää ja poika tulee syömään päivällistä. Me ollaan onnekkaita! Päivällisen jälkeen lapset kipittävät saliin tv:n ääreen. Pikku Kakkonen saa lapset hiirenhiljaisiksi. Porukan pienin, 1-vuotias tyttö istuu Kirstin sylissä. Hetken päästä Kirsti käy keittämässä kahvia, mutta aikaa rauhalliselle kahvitauolle ei ole. Kirsti menee toivottamaan tervetulleeksi yöhoitoon tulevan lapsen. Kello 19 jälkeen yöhoitoon tulevat lapset ovat käyneet kotona suihkussa. Heillä on jo yöpuvut päällä. Ne, jotka Kun lapsi aloittaa vuorohoidossa, eronhetki vanhemmasta voi olla joskus vaikea. Kun hän tottuu olemaan hoidossa, mitään ongelmia ei ole. ovat tulleet aikaisemmin, pääsevät kylpyyn isoon, pyöreään ammeeseen. Kirsti kehottaa kolmea pientä lasta riisumaan vaatteet. Sitten saa pulahtaa veteen. Pellavapäiset lapset leikkivät vesileluilla. Pärskeitä lentää yli ammeen reunan. Kuuluu onnellista kikatusta. Voinko minä tulla sinne teidän jälkeen? Ei se käy. Sinä et sovi tänne, Ronja Lampela vastaa tomerasti Kirstille. Päiväkodissa pidetään joskus kylpyläviikkoja. Silloin nekin lapset, jotka eivät ole ikinä yötä, pääsevät ammeeseen. Vuorohoidossa lasten hoitoajat vaihtelevat suuresti. Tänään lyhin hoitovuoro oli vain 1,5 tuntia, sillä toisella vanhemmalla oli aamuvuoro ja toisella iltavuoro. Jotkut lapset ovat hoidossa useita päiviä peräkkäin, koska vanhemmat ovat matkatöissä tai tekevät pelkkää yövuoroa. Sitten lapsilla on usean päivän vapaat. Kun lapsi aloittaa vuorohoidossa, eronhetki vanhemmasta voi olla joskus vaikea. Kun hän tottuu olemaan hoidossa, mitään ongelmia ei ole. Samaan aikaan kun kolmikko on kylpemässä, Milja Vainio tulee päiväkotiin. Hän ottaa kaverikseen heti Julia Kivelän. Vauhdikkaat leikit salissa SUPER 6 7 /

20 alkavat. Tytöt nousevat pienelle esiintymislavalle ja kuuluttavat leikkimikrofoneihin: Nyt alkaa esitys, jossa on laulua ja tanssia. Ja lupaus todella pitää. Tytöt laulavat laulua, jonka sanat menevät näin: Me ollaan onnekkaita... Sen jälkeen on tanssin vuoro. Välillä kuiskutellaan jotain hauskoja juttuja, jotka eivät kantaudu aikuisten korviin. Kirsti auttaa kylpemässä ollutta kolmikkoa. Lapset pujahtavat yöpukuihin. Puhelin piipittää välillä, kun vanhemmilta tulee tekstiviestejä, joissa ilmoitetaan hoitoaikojen muutoksista. Kirstillä pysyvät langat käsissään, vaikka samanaikaisesti tapahtuu paljon. iltasadun aika Kun yöhoitoon jäävät lapset ovat yöpuvuissa, mennään iltapalalle. Koska päiväkodissa on enää noin kymmenen lasta paikalla, kaikki ovat yhdessä. Tarjolla on puuroa ja hedelmiä, jotka maistuvat hyvin. Porukan pienin lusikoi puuron suuhunsa yhtä omatoimisesti kuin isommat lapset. Iltapalan jälkeen joitain lapsia vielä haetaan. Seitsemän lasta on jäämässä yöhoitoon. Vielä pitää pestä hampaat. Kirsti auttaa lapsia hammaspesuissa yhdessä hoitaja Eeva Pasasen kanssa. Sitten etsitään lokerosta unikaverit. Kello on kahdeksan. On lasten nukkumaanmenonaika. Kirsti saattaa lapsia nukkumahuoneeseen ja toivottaa hyvät yöt. Eeva on töissä klo asti, joten hänen vuoronsa tehtäviin kuuluvat iltasadun lukeminen ja nukuttaminen. On harvinainen ilta, kun ei ole ketään kotiin lähtijöitä. Kaikki hoidossa olevat lapset jäävät yöksi. Yleensä lapsia haetaan noin kymmeneen saakka. Kirsti keskustelee lastentarhanopettaja Anna-Kajsa Jaatisen kanssa, pitäisikö yövuoroon hankkia toinen hoitaja. Vanhemman vuoromuutoksen vuoksi yöhoidossa on yksi lapsi ennakoitua enemmän. Kirsti ja Anna-Kajsa päättävät odottaa yöhoitajan saapumista ja kysyä hänen mielipidettään. Nyt ehtii kirjoittaa raporttivihkoon iltavuoron aikana tulleet hoitovuorojen muutokset. Ilta on ollut muuten rauhallinen. Muuta raportoitavaa ei ole. Yöhoitaja Päivi Niinimäki saapuu. Kirsti ja Päivi päättävät lähettää viestin päiväkodin johtajalle, että lapsia onkin ennakoitua enemmän yöhoidossa. Tarvitaan vahvistus sille, voiko Päivi valvoa yksin. Johtaja antaa poikkeusluvan, koska yöhoidossa on isompia lapsia. Päivä alkaa olla pulkassa. Kirsti hakee laukkunsa, laittaa aurinkolasit silmilleen ja katoaa päiväkodin ovesta kohti auringonlaskua. Huomenna hän on jälleen paikalla, kun uniset, pörröpäiset lapset heräilevät.. Tänään töissä kuka Tamperelainen lähihoitaja Kirsti Moisio, 47, työskentelee vakituisena varahenkilönä Tampereen vuoropäiväkodeissa. työura hoitajana Teki pitkän uran kaupan alalla, kunnes hankki uuden ammatin. Aloitti päiväkodeissa työskentelyn jo ennen sosiaali- ja terveysalan opintoja vuonna Opiskeli lähihoitajaksi ja suuntautui lapsiin ja nuoriin. Valmistui lähihoitajaksi keväällä Työskenteli ensin määräaikaisissa työsuhteissa päiväkodeissa, kunnes sai vakituisen työpaikan viime elokuussa. perhe Asuu avopuolisonsa kanssa. ikävintä työssä Koska olen monen päiväkodin yhteinen varahenkilö, en kuulu mihinkään ryhmään. Olisi kiva päästä suunnittelemaan toimintaa enemmän. parasta työssä Iloiset lapset, jotka juoksevat syliin. Plussaa ovat mukavat työkaverit ja viihtyisä työympäristö. harrastukset Ruoan laittaminen, leivonta, kukkien hoitaminen, kävely, pyöräily, uimarannat ja uiminen. Sulkapalloharrastus on suunnitteilla. Aikaa kuuluu myös oman äidin auttamisessa. 20 SUPER 6 7 /2013

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC Meri-Halikon päiväkoti Ryhmis Merituuli Tuupikkalantie 5 Tuupikkalantie 5 as 1 25210 Vartsala 25210 Vartsala p. 044 778 3486 Simpukat p. 044 778 3488 p. 044 778 3487 Meritähdet

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC Meri-Halikon päiväkoti Tuupikkalantie 5 25210 Vartsala p. 044 778 3486 Simpukat p. 044 778 3487 Meritähdet p. 044 778 5937 keittiö sähköposti: merihalikko.paivakoti@salo.fi

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

TERVETULOA KETTUPOLUN VUOROPÄIVÄKOTIIN

TERVETULOA KETTUPOLUN VUOROPÄIVÄKOTIIN TERVETULOA KETTUPOLUN VUOROPÄIVÄKOTIIN Kettupolku 2, 39200 Kyröskoski Ketut: 050 543 8002 Kurret: 050 390 4240 Kettupolun päiväkoti on ensi kertaa avannut ovensa päiväkotina 2006. Päiväkodin kiinteistössä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot