Huippunuoret Kamilla ja David Aikuisten yu-koulu 10 vuotta Liikuntapolitiikan suuntaviivoja Uunila 90, Kokko ja Rahkamo 80

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huippunuoret Kamilla ja David Aikuisten yu-koulu 10 vuotta Liikuntapolitiikan suuntaviivoja Uunila 90, Kokko ja Rahkamo 80"

Transkriptio

1 Vaahtera 1/2013 HELSINGIN KISA-VEIKKOJEN TIEDOTUS- JA JÄSENJULKAISU PERUSTETTU 1912 LEHTI Huippunuret Kamilla ja David Aikuisten yu-kulu 10 vutta Liikuntaplitiikan suuntaviivja Uunila 90, Kkk ja Rahkam 80

2 Vaahtera LEHTI 1/2013 Härskiä peliä urheilun rahilla Huippu-urheilun muutsryhmän (Humu) työskentelyä, niukkja tulksia ja 2,5 miljnan eurn rahankäyttöä n rudittu lähes puli vutta. Aiheesta, sillä tarkentuneiden tietjen perusteella Humussa elettiin kuin siat vatukssa. Huippu-urheilusta vastaavat vat valittaneet, että rahapula n este menestyksen tiellä, mutta näin ei näytä levan. Humu täyttää kaikki manageri Jukka Härkösen kuvaaman urheilumme suurimman puhalluksen tunnusmerkit. Maan tapahan hillitön ahneus ja minä-minä -ajattelu n eikä ylimielinen urheilueliitti tee pikkeusta. Maan tapa n myös, ettei tästäkään kuprusta kukaan ta vastuuta ja Humun menestysprpagandaan eri mediissa etukäteen situtetut (!) selittävät asiat parhain päin. Julkisuuden ansista Olympiakmitean Huippu-urheiluyksikön timinta tulee kuitenkin lemaan tarkkailun alaisena - kysehän n yhteiskunnallisesta, pääsin julkisilla varilla rahitetusta timinnasta. Humun lpputulema ei le yllätys: tulksia tulee, kunhan huippuurheilu saa lisää rahaa. Yhteiskunnan tuki urheilulle n kuitenkin eurmääräisesti liki samalla taslla Sumessa, Rutsissa ja Nrjassa. Er näkyy spnsrintirahissa - naapureissa tute n kunnssa, meillä ei. Realismia n, että menestymme arvkilpailuissa jissakin lajeissa, mikään järjestelmä ei tilannetta muuta. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paav Arhinmäki n timinut jämäkästi ja riisui glrian Humu-hypetykseltä. Psitiivisia livat myös ministerin timet keskusjärjestöbyrkratian vähentämiseksi määrärahja leikkaamalla sekä seuratiminnan tuen siirtäminen suraan ministeriöltä haettavaksi valtakunnallisen liikuntarganisaati Val ry:n vastustuksesta (!) hulimatta. Asiita vidaan pyöritellä miten tahansa, mutta suurin ngelma sumalaisessa urheilussa n se, että yli sata vutta sitten päätetyt rakenteet eivät le timineet vusikymmeniin luvun alkuvusina lisi llut listava tilaisuus selkeyttää järjestörakenne lupumalla keskusjärjestöajattelusta. (Urheilu)pliitikkmme päättivät kuitenkin tisin - kuten myös 2012 Valn perustamisen yhteydessä. Yleisurheilussa n kerrttu siirryttävän uuteen aikakauteen Sumen Urheiluliitn (SUL) puheenjhtajavaihdksen myötä. SUL:n timintjen analyysiryhmän valintaa tammikuussa perusteltiin ntuvasti kiireellä, ja ryhmän mnipulisuus ja neutraalius kärsi. Huhtikuun alussa julkistettu analyysiryhmän lausunt herättää paljn kysymyksiä: nnetn nykytilanne n tdettu kaunein sanakääntein, ja sa tehdyistä timenpide-ehdtuksista n välttämättömiä, mutta, mutta... seura- ja avimuussanja n tistettu jpa rasittavuuteen saakka - ex-puheenjhtajien Kanervan ja Pihlaksken aikana seurat livat myös juhlapuhekamaa ilman tekja. Kvasti markkinitu avimuus-strategiakin jäänee taslle, jlla asiista vähemmän perillä levat henkilöt pidetään tyytyväisinä. Tavite yhdestä timintakulttuurista ei tteudu, sillä samat peratiiviset jhtajat jatkavat, ja ylenkatse suhteessa seurihin ja seuratimijihin jatkuu. Ei siis mitään uutta auringn alla... Ryhmät tulevat ja menevät, mutta ngelmat jäävät. Yleisurheilun kehittämistimissa n kyse yksinkertaisista asiista: 1) alitetaan puuhastelun sijasta tdellinen seuratiminnan kehittäminen (ehdtus paluusta aluepäällikköjärjestelmään lisi askel ikeaan suuntaan - mutta nk rahaa, ja valitaank tekeviä henkilöitä?), ja 2) liitn budjetin uusjak niin, että urheilu- ja valmennustimintaan suunnataan radikaalisti suurempi suus (nyt 15-20%) ja liitt alkaa timia nimensä mukaisesti Urheiluliittna - kilpaurheilua vartenhan liitt n perustettu. Tällaisia timenpiteitä yleisurheiluväki dttaa, puheenjhtaja Harmaakrpi. Sarjassamme hätiköityjä päätöksiä li SUL:n päätös liittyä täysin keskeneräiseen (ja tarpeettmaan) Valn - mni muu lajiliitt n aiheellisesti jättänyt asian pöydälle. Yleisurheilun lähivusiin tulee vaikuttamaan viime kesän EM-kilpailujen mnen miljnan tappit, jista suurin sa häivytettiin liitn tilinpäätöksestä - 1,4 miljnaa ei le tdellinen luku. Tulemme näkemään piiltettujen tappiiden vaikutuksen timintjen alasajna ja analyysiryhmän seuratasa kskevilta esityksiltä putaa phja pis - liitn byrkratiastahan ei tingitä. Hallikaudella saatiin muutamia ilahduttavia signaaleja yleisurheilun tulevaisuuden kannalta. Parin viime vusikymmenen aikana lemme kuitenkin nnistuneet hukkaamaan suurimman san nurista menestyjistä eikä liitn talustilanne ja vinutunut budjettirakenne lupaa muutsta parempaan. Vain miesten keihäänheitt ja pituushyppy vat edelleen kansainvälisen tasn lajimme. HKV suuntaa alkaneeseen kilpailukauteen tavitteella lla edelleen min vimin Sumen paras yleisurheiluseura, vaikka piste-er ykkössijaan n kevään SM-kisjen jälkeen tänäkin vunna suuri. Olla paras vaatii paljn, ja tivtan kaikille urheilijille harjitteluinta, taistelutahta ja erinmaisia tulksia sekä valmentajille ja muille seuratimijille mtivaatita ja jaksamista tärkeässä työssään. Erkki Hirvnen päätimittaja Helsingin Kisa-Veikt ry. ja Vaahteralehti Osite: Olympiastadin, HELSINKI Puhelin: (09) , Sähköpsti: helsinginkisaveikt.fi Päätimittaja: Erkki Hirvnen, p , Ulkasu: Kustannussakeyhtiö Kureeri, Mika Myllyneva Ilmitukset: Pain: Printservice Oy, Helsinki Vaahteralehti ilmestyy neljä kertaa vudessa

3 Maini SM-hallikausi Naiset ja miehet Jyväskylässä HKV:n urheilijat menestyivät jälleen mainisti SM-hallikisissa Jyväskylässä. Hyvätunnelmaisissa Hipps-hallin kisissa HKV sijittui seurjen välisessä kilpailussa tiseksi ktijukkue JKU:n jälkeen, Tampereen Pyrintö li klmas. Kultainen mitali anti dttaa aina viimeiseen starttiin saakka. Miesten 4x200 metrin jukkue Matias Linkah, Nik Prnin, Hannes Siitnen ja Ossi Linkah juksi HKV:n viestiperinteitä vahvistaen mainin ajan 1.28,52 jääden SE-ajasta vain sekunnin verran. Kisan HKV-tähti li kuitenkin Minna Nummela kahdella hpeallaan; 800m ja 1500m kulkivat Minnan kevyellä askeleella hyvää kesäkautta enteillen. Hpeaa rutistivat myös Anniina Laitinen naisten 400 metrillä ja Matias Linkah hienisena yllättäjänä miesten 200 metrin juksussa parantaen ennätystään mukaviin lukemiin 21,99. Prnssia pkkasivat Ain Siitnen naisten seipäässä, Aki Nummela miesten 3000 metrillä sekä naisten 4x200 metrin viestijukkue Laura Klehmainen, Tiina Rinne, Ona Hujanen ja Anniina Laitinen. Mitaleja kertyi kaikkiaan kahdeksan kappaletta, hankkijina lupaavia nuria sekä kkeneita knkareita. Neljänsiksi lajeissaan kipusivat Jarn Kivija seipäässä ja Ona Hujanen 60 metrin aidissa, vitssijan saavutti Annika Harri 800 metrillä ja kaksi kuudetta sijaa napsahti Aki Nummelalle hänen verryttelylajeissaan 800 ja 1500 metrillä. Nuret Pirkka-hallissa Nuret kilpailivat SM-mitaleista Tampereella tutussa Pirkka-hallissa. Menestys li näissäkin kisissa hyvä. Kultaa: Ain Siitnen N19 seiväs 380, Ona Hujanen N19 300m aj 42,27, David Dawkins M17 pituus 720, Nik Prnin M19 60m aj 8,05, ja Julius Uutela M17 800m 1.59,56 Hpeaa: Tiina Säily N22 krkeus 168 ja Ona Hujanen 60 m aj 8,63 Prnssia: Annika Harri N22 400m 58,34 ja 800m 2.16,66, Mna Latvala N m aj 47,06, Annika Hannla N m aj 44,65, David Dawkins M17 60 m aj 8,15, Samuel Rautapal M19 60m aj 8,21 ja Hannes Siitnen M22 200m 22,16 Neljäs: Alisa Mäkinen N17 krkeus 159, Jaakk Lehtilä M22 400m 49,73, Miika Kljnen M19 300m aj 39,09, Jni Heikkilä M17 60m 7,27 ja Hannes Siitnen M22 60m 7,01 Viides: Kamilla Nurminen N19 60m 7,85, Kristiina Vurvirta N19 pituus 550, Miika Kljnen M19 60m aj 8,40 ja Jimi Råman M17 300m 36,61 Kuudes: Tiina Säily N22 60 m aj 9,10 ja Matias Linkah M19 60m 7,08 N22-sarjan 5-ttelussa Tiina Säily saavutti SM-hpeaa. HKV ykkönen veteraanihalleissa Liikuntamyllyssä Helsingin Kisa-Veikt järjesti lähes 150 timitsijan vimin maaliskuun alussa Helsingin Liikuntamyllyssä nnistuneesti sujuneet veteraanien SMkilpailut. Mukana li ennätykselliset 714 urheilijaa (lajisanttja 1486), jtka tekivätkin listavaa jälkeä. - Kilpailujen ilinen tunnelma ja psitiivisuus li erinmaista prpagandaa veteraaniurheilulle. Näinhän n yleensäkin veteraanikisissa, jten ei ihme, että tulstas nusee vusi vudelta. Urheilijat kannustivat tisiaan ja tsemppasivat myös itsensä parhaimpaansa. Järjestelyt nnistuivat ja saimme erinmaista palautetta tulspalvelua myöten, kert HKV:n aikuisliikuntajastn vetäjä Kyösti Putiainen. Runsaasti SE- ja PE-tulksia Veteraaniurheilun jatkuvasta eteenpäinmensta livat tdisteena runsas määrä henkilökhtaisia ennätyksiä sekä SE- ja PE-tulksia. Ennätysten lukumäärä li 37, jista Sumen ennätyksiä li 33. Sellaisia Phjismaiden ennätyksiä, jtka eivät le Sumen ennätyksiä tehtiin kaikkiaan neljä. Phjismaiden ennätykseksi hyväksytään tuls, jnka tekijä täyttää vaaditun iän myöhemmin saman vuden aikana - SE-tulksissa pitää ikä lla täytetty viimeistään ennätyspäivänä. - Senni Spasen pituustuls 197 N85-sarjassa li paitsi SE ja PE myös Eurpan ja maailmanennätys. Juha Väätäisen taulut parhaille Kilpailujen parhaana urheilijana palkittiin Ikaalisten Urheilijiden Tim Rajamäki, M55, ja naisista Jyväskylän Kenttäurheilijiden Terhi Kkknen, N65. Rajamäen palkitseminen perustui erityisesti hurjaan Sumen ennätykseen, 8,95, 60 metrin aitajuksussa. Klme viikka myöhemmin hän vittikin Eurpan hallimestaruuden samalla matkalla. Terhi Kkknen teki klme uutta Sumen ennätystä ja sivusi lisäksi kahdesti Sumen ennätystä. Mlemmat palkitut saivat Juha Väätäisen maalaamat taulut ktiin vietäväksi. Juha Väätäinen li itse paikalla jakamassa taulut parhaille urheilijille. Omassa puheenvurssaan hän mainitsi kuinka hiensta tapahtumasta n kysymys ja tivtti menestystä tulevaisuuteen. HKV kilpailujen ykkönen Kalevan malja -kilpailun tapaan veteraanien SM-kisissa kilpaillaan Veteraanimaljasta. HKV li kisjen paras seura tulksella 292 veteraanimaljapistettä. Mitalisade käsitti 17 kultaa, 25 hpeaa ja 17 prnssia. 62 HKV:n jäsentä kilpaili kisissa. HKV:n menestyjistä mainittakn kultaa 4x200 metrillä vittanut M50-M65 viestijukkue, jnka kaksi jäsentä Erik Strömberg ja Jari Pantzar livat myös vittamassa Sumelle Eurpan hallimestaruuden M55-sarjassa samalla matkalla. HKV:n jäsenten tulksista mainittakn Matti Niemisen M60-krkeuden kulta 166 sentillä ja Sinikka Vainin Sumen ennätys 7,79 N75-kuulassa. Muiden seurjen kiinnstavista mestariurheilijista vidaan pimia Lhjan Luhen Sepp Hjelm, jka M65 painnheitssa teki tulksen 18,48. Heitt mahtui ennalta lasketun mukaisesti Liikuntamyllyn kupeeseen vain näitä kisja varten rakennetulle heittpaikalle. Kiinnstavista naisurheilijista mainittakn Espn Tapiiden Kristiina Jatkla, N45 (viisi kultaa, mm. krkeus 160), Tuija Helander (Euran Raiku, N50-sarjan kaksi kultaa) ja N50-sarjan kuulantyönnön vittanut Kymen Urheiluveteraanien Asta Ovaska. Lauantaina järjestetty TerveysTri li susittu tapahtuma ja tärkeää tieta terveydestä välittyi sekä urheilijille että taustajukille. 10. AIKUISTEN YLEISURHEILUKOULU 2013 Vunna 2004 alitettu HKV:n Aikuisten yleisurheilukulu järjestetään tänä vunna 10. kerran. Kulu n llut hyvin susittu ja kävijöinä n llut nin 1200 henkilöä, tänäkin vunna yli sata. Juhlavuden hjelma Eläintarhan Urheilukentällä: Klmena maanantaina kl , kerran keskiviikkna, kl ja kahdesti trstaina 6.6. ja kl keski- ja pitkien matkjen juksu, keihäs, pikajuksu krkeus, kuula, pituus, Cper krkeus, kiekk, kilpakävely, yhteislenkki pituus, mukari, pikajuksu likka, kuula, kilpakävely, aitajuksu, tumarikulutus keihäs, krkeuskilpailu (tulkset pituus- ja ikätasituksella), 800m juksu (tulkset ikäja painindeksitasituksella), sukkulaviesti 8x60m HKV:n tapahtumakalenteri kesäkausi Helsingin OP Junir GP, Eltsu - jälleen ma kisa - ryhmittäin timitsijavastuuta Helsyn Junnuttelut, Eltsu - HKV mukana järjestämässä - mnipulisuus n hyvä juttu! Sprttileirit ja päiväleiri Eltsu/Kisahalli - vimistelu / yleisurheilu - tilaa n vielä, varsinkin kakkslei rillä Vattenfall seuracup 1. sakilpailu, Vusaari YAG - ilmittautumishjeet erikseen ryhmille Lajikarnevaalit eri pulilla Sumea! - mukavia ja hyödyllisiä tapahtumia - lajikulutusta, kisja - lisätietja SUL:n sivuilta SM-viestit, Jensuu Nurten U23 EM-kilpailut, Tampere Kalevan kisat, Vaasa M/N19 SM-kisat, Lappeenranta Helsinki City Marathn M/N17,16 SM-kisat, Turku P/T 15,14 SM-kisat, Orimattila Vattenfall Seuracup -finaalit M/N22, SM-kisat, Raahe M/N22-17, SM-mnittelut, Nummela & Raasepri P/T 15,14 SM-mnittelut, Nummela & Raasepri SM-maratn, Jyväskylä

4 Hän Mnipulisuus Kamillan valtti - En ikein saa vielä sana, mikä n lempilajini ja sen takia kisaan ja nautin sekä juksusta että pituushypystä. Kert 18 vutta maaliskuussa täyttänyt näyttävän tehkkaasti jukseva Kamilla Nurminen. Valinnan ja erikistumisen vaikeuden vi hyvin ymmärtääkin, sillä 2011 Kamilla saavutti Sumen mestaruuden 300 metrillä (N16) ja viime kesänä pituushypyssä (N17). Sumen mestaruuksia hän n tärkeänä lenkkinä llut HKV:lle tumassa kahtena viime kesänä N17-sarjan 4 x 300 metrin jukkueessa. Kamillan npeus n myös menneen talvikauden aikana kehittynyt ja se lupaa hyvää ensi kesän juksuihin ja hyppyihin. - Juksin Pirkka-hallissa 200 metriä 25,51 eli paremmin kuin kesällä ja 60 metrinkin ennätys parani. Pituushyppyennätykseni 576 tein viime kesänä SM-kisissa. 300 metrin (39,84) ja 400 metrin (57,83) ennätykseni vat kaudelta Mukaan 10-vutiaana - Alitin yleisurheilun HKV:ssa 2005 eli 10-vutiaana. Yleisurheilussa minua kieht ehkä eniten uudet haasteet sekä muiden että erityisesti itsensä vittaminen. Kun humaa man kehityksensä, se tu ila ja mtivaatita jatkaa ja kehittyä yhä enemmän. Yleisurheilu n lisäksi myös tsi mnipulista. Tällä hetkellä treenaan vain yleisurheilua, kska muuhun ei ikein aikaa jääkään. Kulun hessa näen myös paljn kavereita. Harrastin pitkään j pienestä pitäen telinevimistelua ja tanssia, mistä lienee hyötyä nyt myös yleisurheilussa. Arvkisat tavitteena - Tavitteeni yleisurheilussa n kehittyä urheilijana ja rikka uusia rajja. Olisi myös tsi is juttu päästä kisaamaan arvkilpailuissa ja menestyä siellä, 17-vutisten maatteluissa len päässyt hieman kkemaan kansainvälistäkin kilpailutunnelmaa. Olen viihtynyt HKV:ssa tdella hyvin ja minulla n paljn ikimuistisia kkemuksia. Valmentajat vat ammattitaitisia ja tykkään treenata prukassa ja siksi HKV n minulle SE ikea seura. Valmentaja Kaisa Siitsen näkemys Kamillasta Kamillan valmentautuminen viime kesään meni lukkaantumisten ehdilla. Marraskuussa 2011 nurten maajukkueleirillä tuli nivusvamma ja jalka kuvattiin julukuussa ja nivusrepeämän takia harjitteluun tuli kuuden viikn tauk. Tammikuun pulen välin jälkeen Kamilla pääsi alittamaan harjittelun. Hallikaudella 2012 hän kilpaili vain muutamissa kisissa ja lyhyeen harjitusjaksn nähden tulkset livat hyviä. Melk pian hallikauden jälkeen alki lnkkavaiva ja sen seurauksena harjitteluun tuli jälleen tauka ja krvaavia harjituksia aina tukkuulle asti. Vammjen estäessä muun muassa täysipainisen juksuharjittelun jäi kilpaileminen 300 ja 400 metrillä viime kesänä vähäiseksi ja kilpailuhjelmaan tettiin myös muutamat pituuskisat lppukaudesta. Kesän lpulla tulivatkin parhaat tulkset 100 ja 300 metrillä sekä pituudessa. Pelejä kaiken ikäisille Uskn, että js Kamilla saa harjitella ilman vammja, vat hänen kehitysmahdllisuutensa pikajuksussa ( m) ja pituudessa lähivusina tdella hyvät. Istkin tulsparannukset vat mahdllisia. Kamillan vahvuuksia vat npeus ja kimmisuus sekä pitkät raajat - pitkä juksuaskel ja lisäksi hän n hyvä kilpailija. Kehitettäviä minaisuuksia vat kestävyys ja varsinkin 400 metriä varten maithapnsietkyky sekä pituutta ajatellen hyppytekniikka. Haastattelut: Erkki Hirvnen Kuvat: Kamillan kuva-arkist

5 Hän Haastattelu: Mika Myllyneva Kuvat: Jari Syrjänen ja Jhanna Wennervirta David Dawkins khti uusia pituuksia Hien ilmalent ja tyylikäs lppuvenytys. Kmeita vimamiehiä rivissä: Jnatan Syrjänen, David Dawkins ja Jimi Råman. 1. Millin ja miten let alittanut yleisurheilun? Pelasin ala-asteella krista kulun kriskerhssa ja menestyin hyvin kulujen välisissä yleisurheilukilpailuissa. Pidin juksemisesta, se tuntui kivalta, mutta en ajatellut sitä kilpailumielessä. Liityin 9-vutiaana HKV:n Zempparit-ryhmään, jssa pin harjittelemaan säännöllisesti ja kilpailemaan. 2. Mikä yleisurheilussa sai sut kiinnstumaan ja mikä sillin alussa li kaikkein hauskinta? Oli kiva kkeilla eri lajeja, esimerkiksi kuulantyöntöä ja kieknheitta, mutta alussa kilpaileminen jännitti minua kvasti. Viestirieha-kilpailut livat hauskja, muistan kun jukkueemme li pukeutunut heavy metal-asuihin. Ensimmäiset Finlandia Junir-kisat livat kkemuksena avartavat. Oli hiena nähdä kilpailijita eri pulelta Sumea ja esimerkiksi Kyprksesta, vaikka pituushyppy kaatsateessa vaatikin kärsivällisyyttä. Pajulahden leirit kehittivät myös ryhmämme yhteishenkeä. 3. Oletk harrastanut/harrastatk muita urheilulajeja tai seuraatk muita urheilulajeja? Pelaan edelleen krista vapaa-aikanani, nurempana pidin myös jääkieksta. Seuraan myös nyrkkeilyä. Katselen mielelläni pituushyppyä ja aitajuksua Yu Tube-videilta ja yritän kiinnittää humini urheilijiden tekniikkaan. Kska isäni n jamaikalainen seuraan mielelläni jamaikalaisten juksijiden surituksia. 4. Olik Kisa-Veikt itsestään selvä valinta seuraksi vai valikituik se sattumalta? Oli kyllä itsestään selvä valinta, sillä emme tienneet juuri muista helsinkiläisistä yleisurheiluseurista. 5. Mikä saa sut urheilemaan, mikä kannustaa harjittelemaan ja kilpailemaan? Urheilussa menestyminen kannustaa tietysti jatkamaan, mutta tiedän että treeni tulee lemaan kvaa ja vaativaa. Urheilu n tässä vaiheessa tärkeä sa elämääni ja haluan harjittelun kautta kehittää taitjani. Lukkaantumiset vat pettaneet minulle urheilun varjpulia. Kilpaileminen n tärkeää ja kannustavaa, mutta aina pitää lla varautunut epännistumisiin. Kta tuleva kannustus n myös tärkeää. 6. Oletk j valinnut päälajisi? Ainakin pikamatkat ja pituus näyttävät kulkevan. Periaatteessa len, mutta aika tulee näyttämään mikä se n. Klmilikka n lajina vaativa, haluan ehkä keskittyä enemmän pituushyppyyn. Pikamatkista pidän eniten 60:m juksusta, mutta haluan myös kehittyä aiturina. 7. Kuvaile itseäsi urheilijana (mitkä vat vahvuuksiasi ja hyviä puliasi, entä heikkudet tai kehittämisalueet?) Suhtaudun urheiluun hyvin vakavasti, mutta samalla haluan nauttia siitä. Haluan kehittää tekniikkaani eri lajeissa ja tivn että pituushyppyni sujuisi vaivattmammin. 8. Mitkä vat tavitteesi urheilussa (ensi kesänä ja pidemmän aikavälin tavitteena)? Tivn että pystyisin sallistumaan eritasisiin kilpailuihin ensi kesänä, mahdllisesti myös junireitten yleisurheilun MM-kisihin. Oli tsi hiena sallistua Sumi-Rutsi-maatteluun Götebrgissa viime vunna. Haaveenani n tulevaisuudessa jatkaa kilpailemista Sumessa ja mahdllisesti myös kansainvälisesti. 9. Paljnk harjittelet ja mitä muuta teet kuin urheilet? Käyn urheilulukita, jssa n valmennusta klme kertaa viikssa. HKV-ryhmäni kanssa harjittelen neljä-viisi kertaa viikssa, plus nin kahdet matimitreenit. 10. Kerr vähän muuta itsestäsi (mitä musaa kuuntelet, mistä ruuasta pidät, mitä teet kun n vapaata aikaa jne.) Pidän laulamisesta ja kuuntelen mielelläni Stevie Wnderia. Pidän myös stand-up kmiikasta. Kuluaineista minua kiinnstaa histria ja ranska. Vapaa-aikanani tapaan kavereitani, käymme elkuvissa tai Eerikin Pippurissa syömässä. Yritän myös nukkua mahdllisimman paljn. Tyytyväinen urheilija ja hänestä ylpeä valmentaja. Davidin valmentajan Jhanna Wennervirran mietteitä valmentamisesta: 1. Kuvaile Davidia urheilijana ja valmennettavana David n fyysisiltä ja psyykkisiltä minaisuuksiltaan tulevaisuutta ajatellen erittäin lupaava juniriurheilija. Hän n luntaisesti npea ja vahva. Rytmitaju hänellä n tdella hyvä, mistä n etua etenkin aitmisessa. David nauttii kilpailemisesta ja parhaat surituksensa hän saa aikaiseksi paineen alla. Urheilijana lukuisat vammat vat pakttaneet kasvamaan myös henkisesti. Mtivaati urheilemiseen n pysynyt vammista hulimatta kvana ja krvaavien harjitusten matimisesta surittamisesta ei le tarvinnut enää muistuttaa. David n lisäksi listava persna - hyvällä huumrillaan hän lu ympärilleen zemppihenkeä tiukissakin tilanteissa. 2. Miten pitkään let valmentanut Davidia? 9-vutiaasta pikkupjasta alkaen 3. Mitkä vat Davidin vahvuudet ja heikkudet urheilijana? Vahvuuksia ehdttmasti vima- ja npeusminaisuudet ja hyvä kilpailupää! Mtivaati tehdä kvasti töitä n Davidin lahjakkuuksista ehkä paras. Fyysisellä pulella heikkuksia n vielä etenkin liikkuvuudessa, jka varmasti saltaan n vaikuttanut myös vammaherkkyyteen. Tekniikkapulella David n vielä ppimiskäyränsä alkutaipaleella, sieltä saalueelta löytyy vielä paljn kehitettävää. Nuret urheilijalupaukset uransa alkutaipaleella. 4. Miten pitkälle harjittelua ja urakehitystä n yhdessä Davidin kanssa suunniteltu? Olemme edenneet tistaiseksi vuden kerrallaan. Tavitekeskusteluissa n tki puhuttu jpa aikuisten arvkisihin tähtäämisestä tulevaisuudessa. Tällä hetkellä David näkee itsensä ensisijaisesti pituushyppääjänä. Lpullinen lajivalinta n kuitenkin vielä sin auki. Saattaisi jpa lla niin, että aitajuksusta visi löytyä se kaikkein parhaiten minaisuuksia vastaava laji. Mutta aika näyttää! 5. Mitä lette yleisesti mieltä yleisurheilun tilasta ja näkymistä valmentajan kulmasta katsttuna? Sumalainen yleisurheilu n mielestämme jnkinlaisessa murrstilassa tällä hetkellä. Lasten ja nurten valmius liikkua ja harjitella kilpaurheilun vaatimusten mukaisesti ei le enää yhtä hyvällä taslla kuin esimerkiksi 30 vutta sitten. Tämä asettaa urheiluseurat ja valmentajat suuren haasteen eteen. Ennen kuin alitetaan kilpaurheiluun tähtäävä harjittelu, tulisi luda lapsille riittävä yleisliikunnan phja, jka sitten sallisi kvemman harjittelun ilman lukkaantumisia jatkssa. Tässä emme le ikein nnistuneet. Tisaalta vimme humata maailmanlaajuisesti ja ainakin Eurpan taslla maamme kärjen lähestyvän kansainvälistä huippua useissa lajeissa hyvää vauhtia. Tämän uskisi timivan mtivaatin lähteenä nurille huippua tavitteleville urheilijille.

6 Pääsihteeri Minna Paajanen: Hallinnsta siirretään resursseja timintaan - Julkisrahitteiselta timinnalta perätään vaikuttavuutta kaikilla yhteiskunnan sektreilla - myös liikuntakulttuurissa. Tässä mielessä myös liikuntakulttuuri n haasteiden edessä. Tutkimuksesta tiseen kuulemme samaa viestiä: kuntkäyrät laskevat ja lihavuuskäyrät nusevat, liikkumattmuus lisääntyy ja huippu-urheilumenestys heikkenee. Yhteiskuntapliittisesti merkittävin kysymys n väestön fyysinen passiivisuus, mikä pakttaa liikuntapliittista keskustelua perinteistä laajemmalle frumille. Vimallinen yhteiskunnallinen reakti n välttämätön suunnan muuttamiseksi. Pelkästään liikuntabudjetin 150 miljnalla ei sumalaista yhteiskuntaa tietenkään liikunnallisteta, mutta silti myös liikuntasektrin n syytä tarkastella timintatapjaan kriittisesti. Näin kuvaa liikunnan ja urheilun nykytilaa valtin liikuntaneuvstn pääsihteeri Minna Paajanen. - Nykyisen liikuntalain perustelujen mukaisesti liikunnan edistämisellä tarkitetaan ensisijaisesti harrastuksenmaista fyysistä rasitusta aiheuttavaa timintaa. Liikuntalain mukaisesti tukieurjen keskiössä n liikunnan, kilpa- ja huippuurheilun sekä niihin liittyvän kansalaistiminnan tukeminen, väestön hyvinvinnin ja terveyden edistäminen sekä lasten ja nurten kasvun ja kehityksen tukeminen liikunnan avulla. Liikuntamäärärahat kasvivat viime hallituskaudella yli 40 prsenttia. Esimerkiksi huippu-urheilun surien tukien salta kasvu yltää jpa 150 prsenttiin. Jkaiselle eurlle n varmasti ttajansa jatkssakin. On tullut tarve käydä keskustelua myös siitä, mikä n liikuntaplitiikan vastuulle kuuluvaa liikunnan edistämistä ja mikä n liikkumista edistävää terveys- ja hyvinvintiplitiikkaa? Rahaa käytetty rakenteisiin - Liikuntakulttuurimme n käymistilassa; niin järjestökentällä, huippu-urheilussa kuin terveyttä edistävässä liikunnassakin haetaan kiivaasti nykyistä vaikuttavampia ulstulja. Syytä nkin, sillä suurin sa väestöstä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi, sumalaiset lapset ja nuret vieraantuvat liikunnasta murrsiän kynnyksellä muita länsimaita enemmän ja huippu-urheilumenestys etenkin lympialaisissa n tällä hetkellä histrian heikinta. Js tarkastellaan tilannetta keskeisten liikuntaa kuvaavien mittareiden kautta, valtin jakamista lisäresursseista ei le saatu parasta teha irti. Valtin talusarvissa vudelle 2013 n liikuntatimen perusteluissa asetettu tavitteeksi liikunnan kansalaisjärjestöjen timinnan laadun kehittämiseen sekä päällekkäisten rakenteiden purkamiseen tähtäävien timenpiteiden tukeminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) taht ja tavite n selvä: hallinnsta n siirrettävä resursseja timintaan. Edistysaskeleita järjestöbyrkratian purkamisessa saavutettiin Sumen Liikunnan ja Urheilun (SLU), Sumen Kuntliikuntaliitn ja Nuren Sumen viime vunna perustaman uuden valtakunnallisen liikuntarganisaatin Val ry:n myötä, vaikka Olympiakmitea ja Paralympiakmitea eivät uuteen kattjärjestöön liittyneetkään. Haastattelijan kmmentti: Tätä n urheiluseura-aktiivina pakk kmmentida. Tu n tki ikeansuuntaista kehitystä, samin Valn määrärahjen karsiminen ja siitä seurannut byrkratian vähentäminen, mutta miksei OKM mennyt saman tien päätyyn saakka? Miksei tteutettu j 20 vutta sitten eli ennen SLU:n perustamista Harri Hlkerin vetämän timikunnan ehdtus kevyestä 5-6 henkilön edunvalvntarganisaatista ilman valtakunnallista kattjärjestöä. Aikahan li j ennen luvun vaihdetta ajanut hi perinteisten kattjärjestöjen - timintaan keskittyvät lajiliitt ja urheiluseurat lisivat riittäneet. Pliitikt ja urheilupliitikt jyräsivät kuitenkin järkevät ehdtukset ja 1993 perustetun SLU:n khdalla tteutuivat kaikki kauhuskenaarit siitä, miten byrkratia vääjäämättä kasvattaa byrkratiaa. Urheilu- ja liikuntaelämämme hukkasi kahden vusikymmenen aikana valtavasti resursseja SLU:n sekä timinnallisesti että taludellisesti tehttmiin rakenteisiin. En vi millään uska Valn tuvan sen paremmin vala urheiluelämäämme, paperien pyörittelykulttuuri jatkuu. Tervehdin tyydytyksellä, että Val n tällä hetkellä törmäyskurssilla useiden lajiliittjen kanssa, jtka myös näkevät, että keskusjärjestö n tarpeetn. Sama kskee urheiluseurja, esimerkiksi HKV: lla ei le llut mitään käyttöä SLU:n tai sen alueiden palveluille. Oma lukunsa vatkin nämä vanhat SLU:n alueet, jtka rekisteröityinä jatkavat edelleen itsenäistä elämäänsä, suurempina kuin Val, ja saavat yli 3 miljnaa eura vudessa valtin tukea. Alueet vat henkilömäärältään kasvaneet ja byrkratisituneet SLU:n tavin ja timineet jpa häiritsevästi päällekkäin lajiliittjen lemassa levien timintjen kanssa. Miksi OKM ei aja määrärahaplitiikallaan SLU:n alueita alas? - Liikunnan timiala n pitkälti autnmisen kansalaistiminnan pelikenttä. Valtinavustusten jakaminen tälle kentälle nkin tdellinen taitlaji. Liikuntaneuvstn julkaisema järjestöraprtti kesältä 2012 sittaa, että muun muassa liikuntajärjestöjä eivät le hjanneet valtin tulspaintukset, vaan järjestöjen mat lähtökhdat. Vuden 2013 aikana petus- ja kulttuuriministeriö uudistaa järjestöjen avustuskäytännöt - asia, jka liittyy lennaisesti liikuntalain uudistamiseen. Tässä yhteydessä n kiinnitettävä humita myös siihen näkökulmaan, miten valtakunnallisten liikuntajärjestöjen timinta palvelee niiden jäsenphjaa. Liikunnan kansalaistiminnan vlyymista ja rahavirrista tarvitaan ehdttmasti vankempaa seurantatieta. Rakenteellisten uudistusten lisäksi urheiluliikkeen timintamallit vaativat päivitystä myös reaginnissa urheilun eettisiin kysymyksiin. Miten liikuntaplitiikasta saataisiin vaikuttavampaa? - Liikuntapliittinen keskustelu n ymmärrettävistä syistä välinearvistunut. Tilanteessa, jssa väestön lihminen ja fyysisen kunnn rmahdus uhkaavat kansantalutta, liikunnasta n tullut keskeinen terveys- ja hyvinvintipliittinen väline muun muassa työurien pidentämiseen ja terveydenhulln massiivisten kustannusten taltuttamiseen. Liikkumattmuus myös maksaa. Sumessa arvit kustannuksista vaihtelevat sadista miljnista miljardiin eurn vusitaslla. Uusi asia liikkumattmuuden ehkäisy ei le. Tavitteena se n tistunut liikuntapliittisissa linjapapereissa j vusikymmenten ajan. Silti suurelta sin tilanne n mennyt jpa hunmpaan suuntaan. Valtin liikuntaplitiikka n jäänyt väestön fyysisen aktiivisuuden edistämisessä liian yksin. Liikkumattmuusngelman ratkaisemiseen n syytä perätä vimallisempaa yhteiskunnallista reaktita. Valtivarainvalikunta ja valtin liikuntaneuvst vat krstaneet, että keskeisten yhteiskunnallisten instituutiiden, kuten neuvla- ja päiväktijärjestelmän, kulun, pulustusvimien, työelämän, terveydenhulln ja vanhustenhulln, tulee humiida liikkumisen tärkeys missa ratkaisuissaan. Sama kskee myös valtivaltaa, sa ministeriöistä ei tällä hetkellä löydä - edes välillisesti - ksketuspintaa liikunnan edistämiseen. Valtinapu suraan timintaan - Vaikuttavuutta haettaessa humi kiinnitetään yhä enemmän siihen, mitä eri avustusmudilla saadaan aikaiseksi ja tehdäänkö ikeita asiita riittävän vaikuttavalla tteella. Liikunnan saralla timintaa n käynnissä pilvin pimein. Mutta nk se vaikuttavaa? Liikunnastakin n kehittynyt tdellinen prjektiyhteiskunta, jssa ngelmia pyritään ratkaisemaan käynnistämällä hankkeita, hjelmia ja piltteja. Liikuntahankkeita n käynnissä vusittain nin Hankkeet tulevat ja menevät, niin kuin rahituskin. Olennainen kysymys n, mitä jää jälkeen? Haastattelijan kmmentti: Tdella aiheellinen kysymys. Seurataslla lemme kyllästyneet nihin valtinhallinnn tukemiin liikuntajärjestöjen näennäishankkeisiin ja -prjekteihin. Oli timinta miten nnetnta tahansa, vaikuttavia raprtteja n helpp kynäillä. SLU li mestari näissä, Val seurannee samaa linjaa, js OKM sen sallii. Seurjen keskeisin ngelma n henkilöresurssit - lpetetaan perinteiset hankehakemukset, ja suunnataan tukiraha työntekijöiden palkkauksiin niille seurille, jtka vat j timinnallaan sittaneet kyvykkyytensä? Seurataslla näemme niin paljn tekemätöntä ja vaikuttavaa työtä, että lisäresurssit suunnataan varmasti timintaan, ei rakenteisiin. Tivn mukaan OKM:n sura seuratuki, 3,9 miljnaa käytetään näin - se lisi hyvä alku. - Valtin liikuntaneuvst n krstanut kriittistä tarkastelua hankeavustamiseen. Yksittäisten hankkeiden rahittaminen ei le itsetarkitus, vaan pikemminkin ne tulisi kta vaikuttavuudeltaan riittävän suuriin kknaisuuksiin. Hankkeiden tulksia tulee myös seurata merkittävästi nykyistä paremmin. Vastuu seuratiminnan edistämisestä n liikuntalain mukaisesti kunnilla. Kunnat vaikuttavat seurjen timintaedellytyksiin rakentamalla liikuntapaikkja ja hjaamalla niiden käyttöä maksu- ja käyttövurplitiikalla sekä maksamalla seura-avustuksia arvit seura-avustusten määrästä vaihtelevat 40 miljnasta eursta ylöspäin. Tässä kknaisuudessa valtin seuratuen määrä n llut suhteellisen pieni, yhteensä 10 M vusien välisenä aikana. Liikuntaneuvst n painttanut, että seuratiminnan kehittämisessä tulee lla selkeä työnjak kuntien ja valtin välillä. Liikuntaneuvst n myös peräänkuuluttanut näyttöä seuratuen vaikutuksista: miten valtintuki n vaikuttanut kuntien myöntämiin seura-avustuksiin; vatk seurat kyenneet rekrytimaan tuella palkatut pysyvästi myös tuen päättymisen jälkeen; mikä n llut tuen merkitys liikunnan vapaaehtistimijihin ja ennen kaikkea nk liikkujien määrää saatu lisättyä. Relevanttia tieta kaivataan - Jatkssa rahittajat jutuvat entistä tarkemmin miettimään eri timintjen tavitteenasettelua, tulsten mittaamista ja asiiden palastelua yhteiskuntapliittisesta näkökulmasta. Valtinavustusten käytön tulksellisuus ja tarkituksenmukaisuus n valtinavustuslainkin perusteella määräajin selvitettävä. Valtin liikuntaneuvst tulee tällä hallituskaudella ( ) kiinnittämään erityistä humita liikuntapliittisten timenpiteiden vaikutusten arviintiin. Valtillista liikuntaplitiikkaa n viety eteenpäin vahvan kkemustiedn varassa. Kaikesta hulimatta liikuntasektrin timijat khtaavat merkittäviä tietaukkja perustavanlaatuisissa kysymyksissä, kuten eri lajien harrastajien määrässä. Liikuntakulttuurista n puuttunut tavitteiden tteutumisen seurantajärjestelmä. Tutkimus ja käytäntö eivät keskustele riittävästi keskenään. Vaarana n, että timialaa ei kehitetä näyttöön ja hyviin käytäntöihin perustuen. Vapaaehtistiminta ei vedä - Sumea pidettiin vielä 15 vutta sitten vapaaehtistiminnan mallimaana, mutta nyt useat maat vat kirineet Sumen edelle. Uudet nuriskulttuuriset virtaukset vat haastamassa myös urheilusektria päivittämään timintamallejaan. Nurten vapaa-aikatutkimuksen (2009) mukaan nurten kiinnstus järjestötimintaan n laskenut 2000-luvulla, järjestötiminta ketaan vanhanaikaiseksi. Tämän päivän liikuntakuluttaja ei tee talktyötä seurissa: hän dttaa saavansa rahalla palveluita. Talktyön rapautuessa kehitys näkyy myös harrastamisen hinnassa, mikä pulestaan uhkaa kaikkien yhdenvertaista mahdllisuutta liikkua ja nauttia liikunnasta. Haastattelu: Erkki Hirvnen 10 11

7 Hulvatnta mena Humussa...huippuurheilullamme ttinen paikka Huippu-urheilun muutsryhmän (Humu) työstä, väliraprtista ja julukuussa 2012 julkaistusta lppuraprtista jäi käsittämätön l. Se mitä saatiin..., niin... Vaikuttaa siltä kuin työryhmällä ei lisi llut käsitystä, mitä piti tehdä, vaikka sille annettiin vapaat kädet ja käytännössä avin 2,5 miljnan eurn piikki. Tai sitten raadllisesti ajatellen työryhmä petasi kaveripiirissä mukavat tult asiansaisiksi valmisteluhankkeen ajaksi vihityille ja salle myös sen jälkeen. Muutsryhmän vinutuneeseen kknpann ja työskentelyyn esitettiin j alusta lähtien vahvaa kritiikkiä, jka muuttui murskaavaksi lppuraprtin julkistamisen jälkeen. Myös avainpaikkjen täyttäminen uudessa Olympiakmitean huippu-urheiluyksikössä sen vetäjää myöten n herättänyt aiheellisesti kysymyksiä, jillekuille lienee luvattu työpaikka ilman kilpailutusta. Oma lukunsa n Humun lanseeraama realistista phjaa vailla leva slgan Sumi Phjismaiden paras urheilumaa Tällä aukeamalla kertvat perustellut näkemyksensä kaksi huippu-urheilua pitkään läheltä seurannutta ja tutkinutta, Markku Jkisipilän salta myös huippu-urheilussa elänyttä asiantuntijaa. Miten tässä nyt näin kävi? Mitä Sinulle Mikk Salasu jäi käteen Humu-prjektista? - Hämmennys ja kysymyksiä. Olik tu prjekti tdella parasta, mihin sumalainen urheiluliike pystyi? Millainen kuva kansalaisille syntyi urheiluihmisten kmpetenssista ja mraalista? Suurin ngelma kk hankkeessa tiivistyy läpinäkymättömyyteen. Liikkeelle sysättiin muuts, jnka valintja n mahdtnta arviida ja perusteluja ei löydy mistään. Tämä pistää phtimaan ennen kaikkea tällaisen työn eettisiä pulia. Nuria huippu-urheilun valinneita ihmisiä llaan valmiit työntämään epämääräiselle plulle, jka ei tutkijan näkökulmasta perustu ikein mihinkään tai tarkita mitään. Kuinka mni vanhempi laittaisi lapsensa kkeelliseen kuluun, jssa ei le kirjattua petussuunnitelmaa ja pedaggiikka ei phjaudu mihinkään? Väitetään vain, että llaan ihan pskettman hyviä vunna Ministeriössä n tehty ja teetetty huippu-urheiluun liittyviä esityksiä usein. Suraan tähän Humu-hankkeeseen liittyy ainakin timinut Kalevi Kivistön jhtama Huippu-urheilutyöryhmä ja vusikymmenen lpun 2010 huhtikuussa työnsä päättänyt Rist Niemisen Sanista teiksi -huippuurheilun strategiatyöryhmä. Mitä uutta Humuun tehdyllä suurella investinnilla saatiin nihin muihin mietintöihin verrattuna? - Ajatuksena Humun työssä li Niemisen työryhmän ideiden jalkauttaminen. Se lisi kuitenkin vaatinut perusteellisen selvityksen lajien nykytilasta ja urheilijiden tdellisuudesta 2010-luvulla. Raprtinnin näkökulmasta saatiin teksti, jka ei sisällä yhtään uutta ajatusta. Kk sisältö käsitteineen li tettu suraan edellisistä työryhmistä, vaikka Humu niitä minaan esittelikin. Tiedemaailmassa kyse lisi plagiinnista. Juuri tässä piilee kk prjektin tinen vakava ngelma. Käytetyt käsitteet, kuten urheilijan plku, vat sisällöltään tutkimuksissa määritelty. Myös implementitu esimerkiksi Kanadassa. Humun väli- ja lppuraprtin sekä verbaalisten esitysten perusteella sumalainen versi n vain urheilijan laittaminen keskiöön, siis sanja ilman faktista sisältöä. Jku ilkeämielinen visikin heittää kysymyksen: kuka mahti lla se tinen vaihteht keskiöön? Tinen samankaltainen heitt visi lla, että Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (Kihu) keksiminen huippu-urheilun tueksi li Humulta ällistyttävä innvaati. Tämän resurssin lisi saattanut keksiä vähän kevyemmälläkin muutsryhmällä. Urheiluihmisenä uskn Humun työn vievän huippu-urheilua jnkin verran eteenpäin. Surullista n vain se, että nilla resursseilla lisi llut mahdllista tehdä tdella merkittävä, perusteellinen ja eettisesti kestävä muuts, jka lisi kantanut pitkälle tulevaisuuteen. Nyt vähän taputeltiin reunja ja yritettiin kupata valtilta lisää rahaa. Mikk Salasu n Nuristutkimusverkstssa vastaavana tutkijana timiva talus- ja ssiaalihistrian dsentti. Liikunta ja urheilumyönteinen tutkija pitää nykyajan timinnan perusedellytyksenä läpinäkyvyyttä sekä näyttöön ja tutkimustietn perustuvia timia. Erityinen humi pitää hänen mukaansa asettaa myös eettisesti kestäville valinnille. Huippu-urheilun muutsryhmän timintaa hän n seurannut hulestunein ajatuksin. Humua sivuaviin kuviihin hän n jutunut situtumaan, kun muutsryhmä laiminlöi muun muassa tehtäväkuvaansa kuuluneet urheilijahaastattelut jättämällä ne dkumentimatta. Tätä paikkaamaan petus- ja kulttuuriministeriö tilasi Nuristutkimusverkstlta tutkimuksen Epätavallisia elämänkulkuja - huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Sumessa. Markku Jkisipilä suu ytimeen Valtitieteiden thtri, histriantutkija Markku Jkisipilä n hallitseva Sumen mestari sudussa (yli 30 Sumen mestaruutta) ja edustanut Sumea MM-kisissa sekä timinut Sutuliitn kulutus- ja valmennuspäällikkönä. Hän kirjitti j Huippu-urheilun muutsryhmän alittaessa työnsä Kanava-lehdessä n 7/2010 tsiklla Huippu-urheilu hakteillä. Alla lainauksia tdella suvasta ja hyvin nykytilannettakin kuvaavasta kirjituksesta. Kysyessäni Markulta, nk hänellä nyt huhtikuussa 2013 jtain päivitettävää 2,5 vuden takaiseen juttuunsa, li hänen vastauksensa: Ei tullin kirjitettuun ikeastaan le mitään lisättävää tai täydennettävää, sama hölmöily kun näyttää edelleen jatkuvan. Tivttavasti edes siinä vaiheessa, kun tulee aika arviida kriittisesti Humun aikaansaannksia, jku edes jälkikäteisesti kysyy keisarin uusien vaatteiden perään. Otteita/Kanava n 7/2010: Pulentista miljnan eurn vusibudjetilla timiva päätiminen viisasten kerh n krnista rahapulaa valittelevassa huippu-urheilussamme yllättävä vet. Tisaalta (Humun phjana levan) Veikkauksen timitusjhtaja Rist Niemisen strategiatyöryhmän mietintö ja (Humu-) muutsprjekti vat jatka sille liikkeenjhdllisen knsulttijargnin leimaamalle strategiauskvaisuudelle, jka 1990-luvulta alkaen n pesiytynyt ensin julkiseen hallintn ja sitten kansalaisjärjestöihinkin. Urheilun kehittämistyö n muuttunut työryhmä- ja seminaarivetiseksi strategiapaperien ja rganisaatikaaviiden tutannksi. Vervarilla pyörii mittava rganisaatisirkus, jssa pääsaa näyttelevät timinnanjhtajat, pääsihteerit sekä kehitys-, markkininti-, prjekti- ja viestintäpäälliköt. Mitalien sijaan tämä tehdas tuttaa visiita, strategisia laatikkleikkejä, seminaareja, palavereja, PwerPint-esityksiä ja retriikkaa, päätehtävänään man lemassalnsa ikeuttaminen ja laajentaminen. Strategiaryhmän näkemys menestyvästä huippu-urheilusta kansallisen identiteetin kivijalkana li kuin natinalismin ppikirjasta: vitt luvat aita ja ainutlaatuista yhteisöllisyyttä ja saavat meidät identifiitumaan saksi sumalaisuutta...kansainvälinen urheilumenestys kuvastaa kansakunnan elinvimaisuutta. Strategiaryhmä ei phtinut, visik urheilumenestyksen ja sumalaisen identiteetin kytköksen heikkeneminen lla kansallisen itsetunnn kypsymisestä kertva terve signaali, ja sellaisena liittyä laajempaan sumalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan arvmuutkseen. Suunnitellun uuden urheilujärjestelmän vastuut ja valtuudet vat niin laajat, ettei valmentajille ja urheilijille jäisi juurikaan itsenäistä päätäntävaltaa. Ei lla kaukana hlhuskulttuurista, kun tavitellaan tilannetta, jssa järjestelmä vastaa urheilijan elämänhallinnasta ja ammatillisesta ja elämänlaadullisesta jatkumsta. Väite lajien välisen yhteistyön puuttumisesta n hkema, jnka tueksi ei le esitetty ensimmäistäkään tutkimusta tai selvitystä. Puheet lajisiilista ja vaatimukset Olympiakmitean aseman vahvistamisesta vat melkinen epäluttamuslause valmentajille ja lajiliitille. Sumi n pieni maa, jssa suuri sa eri lajien huippu-urheilijista ja -valmentajista tuntee tisensa, ja ajatustenvaihta harjitetaan. Jatkuvan tavitettavuuden aikakaudella ei tarvita kalliita fyysisiä infrastruktuurejakaan. Huippu-urheilun uudistusta llaan tekemässä takaperisesti järjestelmän tarpeista käsin ja lajiasiantuntemus syrjäyttämällä. Huippu-urheilussa yhteistyön ei tule lla itseisarv vaan väline. Ajatus yhteisestä sumalaisesta urheilusaamisen timintamallista jaettuine tavitteineen n utpistinen. Keskittämisvimmassaan ja jhtajuuskaipuussaan strategit vat siirtämässä päätösvaltaa yhä kauemmas tdellisista timijista ja heikentämässä näiden timintaedellytyksiä. Menestys varsinkin yksilölajeissa kstuu lpulta melk yksinkertaisista asiista: On löydettävä lajiin geneettisesti spiva yksilö, mtivitava tämä harjitteluun, hankittava riittävät taludelliset, tiedlliset ja välineresurssit, sekä pidettävä hulta päivittäisen harjittelun ja valmennuksen mahdllisimman krkeasta laadusta. Julkisessa keskustelussa urheilusta liikkuu tdella paljn höpö-höpöä ja jargnistisia latteuksia. Huippu-urheilu n perustellut ikeutustaan julkiseen tukeen yleishyödyllisyydellään - sillä, että kansainvälinen menestys innittaa myös massja liikkumaan. Tänä päivänä huippu-urheilumenestyksen ja kansanterveyden välillä ei vallitse mitään yksiselitteistä vaikutussuhdetta. Haastattelut: Erkki Hirvnen 12 13

8 Hän Vasemmalla Jukka Uunila ja ikealla Yrjö Kkk. Prilaisen keksijä Yrjö Kkk 80 vutta - Hamburgilainen-burgilainen -ajatusjuksua nudatellen lausuin ääneen se n prilainen. Syntynyttä tutetta markkini 1950-luvun lpulla yksinikeudella Helsingissä HYY:n Ylippilastuki ry uuden ja vanhan ylippilastaln välissä sijainneessa nakkikiskissa. Näin muistelee naureskellen HKV:n kunniapuheenjhtaja, kauppaneuvs Yrjö Kkk, jka täytti 80 vutta HKV:n perustamispäivänä Nakki- ja grillikiskeilta tuttu legendaarinen Prilainen syntyi Satakunnan Osuusteurastamn ja Helsingin Ylipistn Ylippilaskunnan Ylippilastuen yhteisessä aivriihessä Prissa Tukiyhdistys keräsi 1950-luvulla varja ylippilaiden stipendejä varten ja rahitusta myös Dmuksen Crakennuksen rakentamiseen. Viipurissa 1933 syntynyt ja sdan jalista ensin Kajaaniin, ja edelleen Priin muuttanut Yrjö Kkk li piskelun myötä helsinkiläistynyt, mutta Pri li edelleen lähellä sydäntä. Runnlaulajaheimn edustajana hän sepitti myös runn Prilaisen synnystä. Urheilujhtaja ja lehtimies Parhaiten Yrjö Kkk tunnetaan kuitenkin mnessa mukana lleena urheilumiehenä ja pitkäaikaisena APU-lehden ja A-lehtien jhtajana. - Oma urheilulajini li telinevimistelu, se li hyvin susittua lapsuudessani ja nuruudessani eikä vähiten Sumen huiman lympiamenestyksen takia. Vimistelunpettajat livat sillin ammattinimikkeensä verisia. Kajaanissa minulla li innstava ja mtiviva vimistelunpettaja, muistaakseni Pentikäinen, jka sai minutkin innstumaan vimistelusta Kajaanin yhteiskulun ensimmäisestä lukasta alkaen. Olin 12-vutiaana 1945 ensimmäistä kertaa ppikulujen Sumen mestaruuskilpailuissa, sarja li alle 14-vutiaat ja sijitus 24. Vimisteluharjittelu jatkui myös Priin muutettuamme, ja vunna 1947 lin ppikulujen Sumen mestari tussa samassa sarjassa. Harjittelu li tiivistä. Meitä li Prin Tarmssa klme hyvää vimistelijaa, ja lin Pekka Ojsen ja Paav Kerttulan kanssa vuden 1952 lympiavalmennettavien ryhmässä. Kisihin meistä valittiin Pekka Ojnen varamieheksi, mutta vitin matkan varrella 1948 Vimisteluliitn Sumen mestaruuden alle 16-vutiaiden sarjassa, ja lin yleisessä sarjassa 1949 njapuilla SM-prnssilla. Aikuisiän harrastuksiini kuului myös maratn, jnka len jussut muutaman kerran, ensimmäisen v Ateenassa ja viimeisen v Helsingissä. Tässä iässä harrastukseni n lähinnä glf Sumessa ja Espanjassa. Yleisurheilu ja HKV tutuksi - Prin ympyrät vaihtuivat 50-luvun alussa Helsinkiin, kun alitin piskeluni kauppakrkeakulussa, jsta valmistuin eknmiksi Yleisurheiluun ja Kisa-Veikkihin yhteys syntyi HKV:n järjestämien Maailmankisjen kautta. Idean Maailmankisista li HKV:lle esittänyt vunna 1959 APU-lehden markkinintipäällikkö Juha Heimla. Ensimmäiset kilpailut HKV järjestikin j samana vunna hyvänä yhteistyökumppaninaan APU-lehti. Tulin APUun 1962, aluksi talusjhtajaksi ja sitten timitusjhtajaksi , ja sen jälkeen A-lehtien hallituksen puheenjhtajaksi Vunna 1963 järjestetyt klmannet Maailmankisat yhdistivät minut HKV:n kanssa jäsenyyttä myöten. Sumen Urheiluliitn (SUL) puheenjhtajaan Jukka Uunilaan, jnka 14 kanssa len vusikymmenet reissannut yleisurheilukilpailuissa, tutustuin 1967 kertausharjituksissa Santahaminassa, minä yliluutnanttina ja Jukka vanhempana yliluutnanttina. SUL-kuviihin lähdin mukaan, kun APU-lehti alki 1972 spnsrida vutiaiden SM-kisja, VetApukisja. SUL:n puheenjhtajana lin ja liittvaltuustn puheenjhtajana Sumen Olympiakmitean hallituksen jäsen lin HKV:n puheenjhtajaksi HKV:n puheenjhtaja Olavi Lehtisal alki 1970-luvun lpulla ksiskella minua seuran puheenjhtajaksi ja timin puheenjhtajana. Kunniapuheenjhtajaksi minut kutsuttiin Suuri seuraylpeys - Olen ylpeä siitä, että len llut puli vusisataa HKV:ssa. HKV n ylivimaisesti paras yleisurheiluseura Sumessa ja sen menestys n jatkunut seuran kk yli 100-vutisen lemassaln ajan. Seurassa n siis sattu tehdä ikeita asiita. Ja se HKV-henki - KisaVeikissa n kaikkien tdella hyvä lla. Jhtasema säilytetään tukemalla valmentajia ja hulehtimalla urheilijiden hyvinvinnista ja rekrytimalla mista junireista menestyviä aikuisurheilijita aina kansainväliselle huipulle saakka. Ja lemalla avin - HKV:hen vi tulla, mutta emme värvää. Kululiikunta hulenaiheena - Kululiikunnan tilasta len hulissani mnen muun lasten ja nurten peruskunnsta hulestuneen tavin. Ymmärtävätköhän nykyliikunnanpettajat tilanteen - Helsingin ylipistn vimistelulaitksella li pettajakulutuksessa selkeä tehtäväjak, Jyväskylän Liikunnasta en tiedä. Tisaalta n tietysti käsittämätön tilanne, että petussuunnitelmissa liikuntatuntien määrä n päästetty näin alas. Aina tie tästä n ylöspäin. Seuratiminta ei pysty paikkaamaan kululiikunnan jättämiä aukkja. Haastattelu: Erkki Hirvnen Kari Rahkam 80 vutta Pitkän uran yhteiskunnallisessa ja urheiluelämässä tehnyt yliprmestari Kari Rahkam täyttää 80 vutta Kari li kuusinkertainen Sumen ennätysmies klmilikassa, parhaallaan hän hyppäsi kansainvälisestikin listtulksen 16,40 vunna 1960, ja sijittui kahdeksanneksi samana vunna Rman lympiakisissa. Kaksi kertaa hän saavutti kuudennen sijan EM-kisissa (1954 ja 1958), ja yleisen sarjan Sumen mestaruuksia Karilla n neljä 3-likasta ja yksi 4 x 100 metriltä. Lukuisten kunnallisten luttamustehtävien lisäksi hän li Helsingin kaupunginjhtajana HKV:n puheenjhtajana hän ehti timia ennen kuin lupui puheenjhtajuudestaan tultuaan valituksi Helsingin kaupunginvaltuutetuksi. HKV nnittelee lämpimästi! Kuva: Sumen Urheilumuse 15

9 Jukka Uunila - ikinuri 90-vutias - Js menestystä halutaan, niin pienen maan resursseja ei kannata hukata kk lajikirjn, vaan kylmästi miettiä, missä lajeissa haetaan tai vidaan saavuttaa menestystä. San Jukka Uunila, jka täyttää 90 vutta Jukka Uunila n tuttu näky eri pulilla maata urheilutapahtumien katsmssa. Helsingissä hänet näkee usein kesäisin Eltsussa tai muilla kentillä seuraamassa kilpailuja ja antamassa asiantuntevia kmmentteja. Resurssit menestyslajeihin - Sumi paras phjismaa 2020? Huippu-urheilun muutsryhmän tavite mietityttää kvastikin, ja millähän mittareilla sitä mitattaisiin, lympiamenestyksellä, MM- vai EMmenestyksellä. Menestymisnäkökulmasta katsttuna rajalliset resurssit n huippu-urheilussa pakk suunnata vain tiettyihin lajeihin. Painpiste n väkisin yksilölajeissa, jääkiekka, ja ehkä varauksella lentpalla lukuun ttamatta. On vaikea, kva kannantt, kun tehdään päätös tukien suuntaamisesta vain lajeihin, jissa mahdllisuus menestyä. Vastuullisten päättäjien n kestettävä päätöksiä seuraava kritiikki. Menestyminen laajalla rintamalla läntisten naapureiden tavin edellyttäisi mnikertaista yritysten spnsrintitukea ja siihen ei meillä le taludellisia mahdllisuuksia eikä tarjttavana leva huippu-urheilututekaan le kilpailukykyinen. Kestävyysurheilun tila - Kestävyysurheilumme tila n suurimpia hulenaiheitani. Hiihdn MM-kisissa er parhaisiin maihin tuli selvästi esiin. Paras naishiihtäjämme Kerttu Niskanen kerti harjittelevansa vudessa 600 tuntia, nrjalaiset lähes 900 tuntia, mitä Nrjassa pidetään välttämättömänä tasna. Samantyyppinen tilanne li 1960-luvulla kestävyysjuksussamme ennen Arthur Lydiardin tula vunna Kilmetrimäärät livat juksijillamme maksimissaan nin 5000 vudessa. Vaatimustas nstettiin npeasti kilmetriin, minkä muun muassa seuraavan vusikymmenen menestyjät Juha Väätäinen, Lasse Virén, Pekka Vasala ja Tapi Kantanen kestivät tunnetuin seurauksin. Meillä ei le enää käytettävissä samanlaista jukka situtuneita, palavasieluisia, inthimisia, tiukan linjan valmentajia kuten Rlle Haikkla, Juk Elevaara, Jussi Saarela, Kari Sinkknen, Sepp Nuuttila, Leevi Seppänen tai Paav Meskus. Myönnän tki, että lähtötilanne n nyt selvästi hunmpi, kska lasten ja nurten arkeen ei enää kuulu lunnllinen fyysinen rasitus. Nyt judutaan ensin vusikausia harjittelemaan, että päästäisiin fyysisesti taslle, jlla vidaan alittaa varsinainen harjittelu, llaan j parikymppisiä, ja n hukattu elimistön kehityksen kannalta elintärkeitä vusia. Mitä teitte ikein? - Vanhja asiita ei tietysti pidä liikaa muistella ajatellen ennen li paremmin - aikakausi n nyt tinen, mutta kunakin aikakautena vi tehdä ikeita ratkaisuja. Jhtamissani rganisaatiissa, erityisesti Olympiakmiteassa (OK) ja Sumen Urheiluliitssa (SUL), len tyytyväinen siihen, että hain tietisesti parhaat asiantuntijat tarvittaviin tehtäviin. Asiantuntijiden kanssa sparratessa päätösesitykset hiutuivat ja puheenjhtajana pystyin sitten varmistamaan niiden läpimenn. Urheilujärjestöissä n viime vusikymmenet menty pääasiassa byrkratia - ei timinta - edellä luvulla palkkasimme Olympiakmiteaan ensiksi valmennuspäällikön, ja vasta paljn myöhemmin pääsihteerin. Kallu Tuminen li ehtinyt timia valmennuspäällikkönä j kahdeksan vutta ennen kuin Ksti Rasinperä valittiin OK:n pääsihteeriksi. En ikein ymmärrä nykykeskustelua lajien välisen yhteistyön puutteesta, vai nk siinä llut jkin katks, sillä lajien välistä hyvää yhteistyötä n tehty vusikymmenet, muun muassa luvuilla eri lajien päävalmentajat ja valmentajat kkntuivat Ellivureen yhteisiin seminaareihin ja myös käytännön yhteydet lajien välillä timivat hyvin. Urheilujhtaminen ei nnistu, js urheilujhtaja kkee mukanalnsa velvllisuutena - n ltava makhtainen sisäinen pal, ait innstus ja kiinnstus, sekä ymmärrys urheiluun. En väheksy kansainvälistä timintaa, mutta nykyisin näyttää siltä, että vähänkään merkittävämpien urheilurganisaatiiden puheenjhtajilla päätavite n päästä kansainvälisiin tehtäviin. Mutta, yksiselitteisesti, järjestöjen timintaphja ja päätyö tehdään ktimaassa. Js sitä ei ke ykkösasiaksi, n väärässä paikassa. Painpiste seuratimintaan - Seuratiminnan merkitys n jäänyt teissa liian vähälle paintukselle. Mitä n tapahtunut mnelle takavusien maineikkaalle yleisurheiluseuralle, jita näkee enää sattumalta tulsluettelissa - Kuvlan Urheilijat, Vaasan Vasama, Mäntsälän Urheilijat, Lahden Urheilijat, Rvaniemen Lappi, Kaavin Kaiku, vain muutamia mainitakseni. Seuratiminnan kehittämisessä, sen vaikuttavuudessa, lisi SUL:lla nyt ryhtiliikkeen paikka. SUL tarvitsisi myös kykyjenetsintärganisaatin, jka haravisi kylittäin lahjakkuuksia, sillä kansainvälisesti menestyneet urheilijamme, muun muassa Harju, Parviainen, Ruuskanen, vat useimmiten lähtöisin pieniltä paikkakunnilta. Tämä ei le epäluttamuslause isjen paikkakuntien hyvin timiville seurille, mutta maaseutu tarvitsee apua. Lpuksi: Olet kkenut uskmattmia sumalaisia urheilun huippuhetkiä, mitkä nstaisit niistä Tp5-listallesi? 1. Münchenin 1972 kultainen puli tuntia, Virénin ja Vasalan lympiavitt 2. Sarajev 1984, Marja-Liisa Hämäläisen klme lympiakultaa 3. Pertti Karppisen klme lympiakultaa Sumi-Rutsi miesten yleisurheilumaattelu Helsingin Olympiastadinilla 1951, jllin Sumi sai ensimmäisen maatteluvitn sdan jälkeen ja lin itse jukkueenjhtajana ensimmäistä kertaa 5. Paav Nurmen saapuminen sihdun kanssa Helsingin Olympiastadinille 1952 avajaisissa Haastattelu: Erkki Hirvnen JUKKA UUNILA SUOMALAINEN URHEILUVAIKUTTAJA Jukka Uunilan persna ei le jäänyt tuntemattmaksi kenellekään, jka n elänyt viime vusikymmeninä mukana urheilun järjestötiminnassa. Tästä hulimatta Antti O. Arpsen kirja Jukka Uunila sumalainen urheiluvaikuttaja avaa uusia näkökulmia niihin haasteisiin, jihin Jukka Uunila pitkän elämänsä aikana n jutunut. Stavudet jättivät jälkensä Uunilaankin. Mnen sdan jälkeisen ajan nuren miehen tilannetta Arpnen kuvaa Uunilan salta sattuvin sanin: Himangalle palasi marraskuun lpussa 1944 staveteraani Jukka Uunila, ikää 21 vutta. Speutuminen siviilielämään ei llut kaikille helppa. Uunilan khdalla jatk meni päällisin pulin katsen helpsti: löytyi piskelupaikka, työ SUL:n aluevalmentajana ja ympärille kasvi perhe. Runsaat 44 vutta kestäneen työuran aikana Uunila tarttui kärkkäästi uusiin haasteisiin ja työpaikat vaihtuivat mnta kertaa, kunnes vunna 1973 löytyi eläkevirka Oy Veikkaus Ab:n timitusjhtajana. Palkkatyö li sa elämää, jhn urheilun järjestötiminta ti uutta sisältöä. Sumen Urheiluliitn jhtkuntaan Jukka Uunila li valittu 27-vutiaana vunna Sitä pestiä kesti vuteen 1974 saakka, jsta ajasta puheenjhtajana vudesta 1965 alkaen. Uunilan aika Urheiluliitssa li pääsin menestyksen aikaa, jnka kulminaatipisteinä livat Arthur Lydiardin palkkaaminen Sumen kestävyysjuksun pelastajaksi 1967 sekä 1970-luvun arvkisavudet. Uunilan nusu Olympiakmitean jhtn li samin nnistunut peraati, vaikka vunna 1969 vastaehdkkaana li Kekksen luttmiehiin kuulunut Olavi J. Mattila. Arpnen käsittelee khteensa Kekks-suhdetta laajasti luvussa Uunila ei hakeutunut Kekksen susin. Hankalaa sinne lisi llut hakeutuakin, sillä asennitumisessaan Sumen Urheiluliittn ja SVUL:ään Kekknen li ajautunut presidenttinä mintakeiselle linjalleen, puuttuen jpa yksittäisiin arvkisa- ja maatteluvalintihin. Ptku SVUL:n nilkkaan li myös se, että hän anti valita itsensä TUL:n kunniapuheenjhtajaksi. Jukka Uunilan suuriin pnnistuksiin kuului ajatus urheilua yhdistävästä Valtakunnanliitsta. Se li esitys, jka ei kskaan saanut ilmaa esittäjänsä siipien alle. Tinen asia, jssa te Uunilasta riippumattmista syistä ei pitänyt, li yritys säilyttää Veikkauksen tutn jaksuhde urheilun suutta tistuvasti tapahtuvaa nakertamista vastaan. SVUL:n lppu ja sitä seurannut SLU:n synty vat tärkeä vaihe Sumen urheilussa. SVUL:n luvun talusasiat livat vaikea yhtälö myös Jukka Uunilalle, kuten mnelle muullekin taluden ja järjestöelämän jhtajalle. Kun kirjan nimi n Jukka Uunila sumalainen urheiluvaikuttaja, jää ajatteleva lukija miettimään, lik Uunila pelkkä kansallinen urheiluvaikuttaja, eräänlainen sivustasta tukea antava hahm vai ihan tdellisia päätöksiä tekevä ikea jhtaja. Itse uskn jälkimmäiseen. Kansainvälisesti hänen vaikutuksensa li rajallinen, sillä puuttuva kielitait esti hänen etenemisensä jhttehtäviin kansainvälisissä yhteyksissä. Puhujana Jukka Uunila li parhaimmillaan listava esiintyjä, jka mielellään tiivisti santtavansa sanihin: minä väitän. Ja kun Uunila jtain väitti, muut kuuntelivat. Jukka Uunilasta n 1979 ilmestynyt Kari A. Nurmelan kirjittama kirja Jukka Uunila urheilujhtaja. Antti O. Arpsen kirja n edeltäjäänsä verrattuna, j aikaperspektiivinkin vuksi, antisampi. Kirja tiivistää Sumen urheiluelämän suuriin vaikuttajiin kuuluvan urheilujhtajan vunna 1945 Kkklassa alkaneen ja edelleen ainakin Stadin-säätiön edustajistssa jatkuvan huikean elämänkaaren. Sepp Martiskainen Antti O. Arpnen: Jukka Uunila sumalainen urheiluvaikuttaja, Sumen Urheilumuse, 2012, 324 s. ISBN:

10 75-vutias Helsingin Olympiastadin juhlii Olympiastadin-päivää vietetään Presidentti Kyösti Kalli vihki Helsingin Olympiastadinin käyttöön 12. kesäkuuta vunna Syntymäpäiväjuhlaa vietetään stadinilla Helsinki-päivän yhteydessä kl 10 18, jllin stadin n avinna kaupunkilaisille ja muille vierailijille. Päivän aikana stadinilla Avimet vet kenttäalueelle. Tervetula liikkumaan ja tuhuamaan yhdessä! Kenttäalueella mahdllisuus juksuun ja kävelyyn sekä lisäksi mm. pituusja krkeushyppyä, turbkeihäänheitta, kuulantyöntöä ja jalkapalla. Sydänliitn terveysasema Pääsy trniin erikishinnin: aikuiset 2 ja lapset 1 (alle 7-v. maksutta) Maksuttmat pastetut kierrkset stadinilla alkaen kl 12.00, ja Kierrksella pääset tutustumaan stadinin salaperäisiin paikkihin ja kuulet tarinita stadinin histriasta. Lähtö kierrksille tapahtuu trniaulasta. Mukaan mahtuu 35 ensimmäistä. Tutteita myynnissä erikishintaan Olympia Bistrssa Helsinki-päivän lunas erikishintaan Päivän aikana Urheilumusessa Vapaa sisäänpääsy näyttelyihin. Musen vaihtuvan näyttelyn teemana n urheilumedia. Maksuttmia yleisöluentja: aiheena mm. 75-vutias Olympiastadin, urheilumedia sekä Helsingin lympialaisten sihdut ja sihtuviesti Maksuttmia yleisöpastuksia perusnäyttelyssä. Kierrksilla tutustutaan musen perusnäyttelyn khkhtiin ja kuullaan mnia mielenkiintisia tarinita sumalaisen urheilun histriasta. Lähtö kierrksille tapahtuu musen aulasta. Mukaan mahtuu 35 ensimmäistä. Mahdllisuus nähdä harvinainen vunna 1954 valmistunut Muistjen kisakesä Väridkumenttielkuva Helsingin lympialaisista (kest 45 min). Vapaa pääsy. Musen palvelut esittäytyvät Kirjja myynnissä erikishintaan Yleisöluentjen ja -pastusten sekä elkuvanäytös ten tarkempi aikataulu n myöhemmin nähtävissä musen verkksivuilla (www.urheilumuse.fi) ENERGIATORI ON NYT AUKI - Energian säästäminen eli energiatehkkuuden parantaminen n useimmiten npein ja kustannustehkkain kein ilmastnmuutksen hillinnässä. Internetin ja Helen-lehden lisäksi Kampin Sähkötaln Energiatri n yksi väylä jakaa tätä tieta. Helsingin Energian energiatehkkuuspäällikkö Raun Tlnen näkee Energiatrin sana laajempaa kknaisuutta, jnka tavitteena n energiatehkkuuden edistäminen kk energiaketjussa: energian tutannssa, siirrssa ja kulutuksessa. Energianäyttelyn painpiste n kdin energiatehkkuudessa. Siihen kuuluvat lämmitys, valaistus ja viihdeelektrniikka, jtka näkyvät nyt näyttelytilassa entistä selkeämmin. Neuvja saa kaikkiin kdin energiapulmiin. - Energianäyttelyn tavitteena n kerta, mitä energia n, miten sitä tutetaan ja jaetaan asiakkaille sekä millaisia vat kdin erilaiset energiaratkaisut. Tinen päätavite n esitellä Helsingin Energian uusia kehityshankkeita sekä energiatehkkaita tutteita ja palveluja, esimerkiksi ktiautmaatita, aurinkpaneeliratkaisuja ja sähköautn latausmenetelmiä, Tlnen selvittää. Näyttely perustuu entistä tehkkaammin vurvaikutteisuuteen ja käsin ksketeltavuuteen. - Kävijä vi esimerkiksi kkeilla, miltä lattialämmitys tuntuu eri lämpötililla tai laskea, miten parin asteen muuts hunelämpötilissa vaikuttaa kdin vusittaiseen energialaskuun. Täällä vi myös tutustua sähköautn lataustlppaan ja sen timintaan, Tlnen luettelee. Lisäksi Energiatrilla n pienismalli kk Helsingin energiajärjestelmästä. Asiakaspalvelupiste Uutta Energiatria hallitsee asiakaspalvelupiste, jka vastaanttaa kävijän. Sen ympärille levittäytyy näyttely ja uutuutena tapahtumatri. Laitteita ja svelluksia pääsee myös kkeilemaan. - Uudistuksessa n haluttu myös säilyttää perinteisen neuvnnan hella mnia tuttuja palveluita, kuten erilaisten mittarien lainaus. Paikan päällä saa edelleen pastusta niin Sävel Plussan kuin muidenkin Helsingin Energian palvelujen käyttöön. Energianeuvjien työkenttä n laajentunut melkisesti, ja asiakas saa heiltä entistä mnipulisempaa tieta. Energianeuvjat ilitsevat nnistuneesta uudistuksesta. - Täällä n nyt entistä enemmän välineitä, jilla vi havainnllistaa kävijöille kk kdin energiaratkaisuja. On helpp selvittää ihan käytännössä syitä erisuuruisiin energialaskuihin, kun asiakas ihmettelee, miksi samankkisessa asunnssa asuvan naapurin lasku n niin paljn pienempi kuin ma, tteavat Jhanna Reinistö, Eva Spiegel, Marja Einesal ja Sari Lukasmäki. Energiatri avinna: ma-ke ja pe kl , t kl Kampinkuja 2 tai Malmirinne 6, 3.krs (Kampin metraseman vieressä) Puh ja

11 js unhdamme kerta keskittämisen eduista knttrissa, saat 50 pesämunan rahastn. Kun raha- ja vakuutusasiat keskittää saman katn alle, vudessa vi kertyä jpa satjen eurjen edestä OP-bnuksia. Niillä maksetaan mm. vakuutuksia, palvelumaksuja ja välityspalkkiita. 20

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn klmanteen verksttapaamiseen! #liikkujanplku Meitä n paljn, vanhja tuttuja ja aivan uusia kasvja. Olette kaikki yhtä lämpimästi tervetulleita! http://www.sprt.fi/verkstt/liikkujan-plku-verkst

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 10.3.2016 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma (kl 13.30-15.30) Esittäytymiset KKI-hanketuki Hyvien käytäntöjen jakaminen: Lunais-Sumen

Lisätiedot

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta Meikäläiset Me Itse ry:n jäsentiedte 2. 2015 Kuvaaja Laura Vesa Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Me Itse ry Liike itsenäisen elämän pulesta Raha-autmaattiyhdistys tukee timintaamme Sisältö Vaikuttaminen

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Liikkujan polku. Matleena Livson

Liikkujan polku. Matleena Livson Liikkujan plku Matleena Livsn 21.11.2015 Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Miten harrasteliikunta

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Liikkuva koulu Ruosniemessä

Liikkuva koulu Ruosniemessä Liikkuva kulu Rusniemessä Rusniemen kulu Kulu sijaitsee Prin phjissassa, nin 7 km Prin keskustasta. Oppilaita n 337 vusilukilla 1-6. Opettajia n 19. Liikunta n keskeisessä asemassa kulun timintakulttuurissa.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Tommi Pekanoja Ensihoidon kenttäjohtaja

Tommi Pekanoja Ensihoidon kenttäjohtaja L4 Tmmi Pekanja Ensihidn kenttäjhtaja Mikä L4? Timintaa käynnistellään Erilaisia timintamalleja käytössä valtakunnassa Ensihitasetus Hätäkeskusuudistus Kentän kulutus- ja pätevyysvaatimusten muuttuminen

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Viestintä aiheen jatka: uudistuneet nurten ja aikuisten harrasteliikunnan

Lisätiedot

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on 5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun 1 Sähköinen tukihaku Pelttuki-hjelmalla 8.4.2014, hjelmaversi 2014.11 Yleiskuvaus Pelttuki-hjelmasta n lemassa kaksi eri laajuista versita, maksullinen Pelttuki Pr ja ilmaiseksi käyttöön saatava Pelttuki

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Sisällysluettel TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016... 4 1. HALLINTO JA TALOUS,

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet,

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet, 1(7) Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdllisuudet, 31.5.2016 Suunnittelu ja päätöksentek Ryhmä 1 Ossi Ah Helena Alatarvas Ask Alppi Henry Haglund Eila Henrikssn Maisa Hietikk Sirpa Sulku pj Anja Nr,

Lisätiedot

Harjun Kiekko Ry

Harjun Kiekko Ry Harjun Kiekk Ry 11.3.2014 1 Miksi Harjun Kiekk? Tavitteena n Länsi-Uudenmaan jääkiekn pelastaminen. Jatkuvan pelaajamäärien vähentyminen n uhka alueen jääkiekn tulevaisuudelle Haasteita hakevat pelaajat

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu

Lisätiedot

SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Sisällysluettel 1. HALLINTO JA TALOUS, LIITON KOKOUKSET... 4 1.1. Hallint...

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni PAKKAUSSELOSTE Livensa 300 mikrgrammaa/24 tuntia deptlaastari Teststerni Lue tämä pakkausselste hulellisesti, ennen kuin alitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausselste. Vit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava Heinlan kaupunki liikunta- ja kulttuurilautakunta Oikaisuvaatimus Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 pöytäkirja asetettu yleisesti nähtäville 10.2.2016 Vaatimus: Liikunta- ja ympäristölautakunnan

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti 1(5) Aika Keskiviikkna 30.3.2016 kl 17 Paikka Seurakuntasali, Pulanka Läsnä Seppänen Hannes puheenjhtaja Mater Riina-Maria taluspäällikkö, sihteeri Milanen Erkki varapuheenjhtaja Herukka Terttu Juntunen

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Yhteenveto työryhmän esityksestä

Yhteenveto työryhmän esityksestä Yhteenvet työryhmän esityksestä Asiakirjassa esitetyt luvut perustuvat Helsingin kaupungin laatimaan arvin Guggenheim Helsinki -hankkeen taludellisista vaikutuksista. GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEON RAHOITUS

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere Timialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 5.5.2015 kl 9.07 12.00 Paikka Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Bikatu 8, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjhtaja

Lisätiedot

Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke: Muistio seminaarista Kemijärvellä

Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke: Muistio seminaarista Kemijärvellä Phjis- ja Itä-Lapin vertaisknsultaatihanke: Muisti seminaarista Kemijärvellä Aika: Keskiviikk 26.2.2003 Paikka: Htelli Kemijärvi, Vapaudenkatu 4, kkustilat alakerrassa Osallistujat: Terttu Kivist, Kemijärvi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan ke 5.6.014 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET: 1. Keaika n tuntia (kl 1:00 14:00). Kkeesta saa pistua aikaisintaan kl 1:30..

Lisätiedot

ERASMUS INTENSIIVIKURSSIT - Erasmus Intensive Programmes (IP)

ERASMUS INTENSIIVIKURSSIT - Erasmus Intensive Programmes (IP) ERASMUS INTENSIIVIKURSSIT - Erasmus Intensive Prgrammes (IP) Hakuhje Talussi ja budjetinlasku 2012/13 INTENSIIVIKURSSIN TALOUSSÄÄNNÖT Intensiivikurssin tuen piiriin laskettavat kulut n vitava tdeta jälkikäteen

Lisätiedot

Mamma mia, mitkä Maccarat!

Mamma mia, mitkä Maccarat! 1/2016 On helppa kehittää tutteita jihin ihmiset rakastuvat, kun itse rakastaa sitä, mitä tekee. Mamma mia, mitkä Maccarat! UUTUUS UUTUUS KaritsaSalsiccia Yksikköpain 260g 85% Nautanakki karitsan Yksikköpain

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot