36. TIISTAINA 20. SYYSKUUTA 2011

Transkriptio

1 PTK 36/2011 vp 36. TIISTAINA 20. SYYSKUUTA 2011 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle Belgian, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Slovenian, Slovakian, Suomen ja Euroopan rahoitusvakausvälineen välisen ERVVpuitesopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä ja laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 2 :n muuttamisesta... 2 Hallituksen esitys HE 31/2011 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( ) ja ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 68 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Sauli Ahvenjärvi /kd (e) Thomas Blomqvist /r (e) Tuija Brax /vihr (e) Juho Eerola /ps (e) Markku Eestilä /kok Eeva-Johanna Eloranta /sd (e) Maarit Feldt-Ranta /sd (e) Tarja Filatov /sd (e) Christina Gestrin /r (e) Sanni Grahn-Laasonen /kok (s) Maria Guzenina-Richardson /sd (e) Satu Haapanen /vihr (e) Lauri Heikkilä /ps (e) Anssi Joutsenlahti /ps (e) Ilkka Kantola /sd (e) Mika Kari /sd (s) Elsi Katainen /kesk (e) Pia Kauma /kok (e) Pauli Kiuru /kok (e) Kimmo Kivelä /ps (e) Anna Kontula /vas (e) Jukka Kopra /kok (e) Laila Koskela /ps (e) Johannes Koskinen /sd (e)

2 2 Tiistaina /1 Esko Kurvinen /kok (s) Merja Kuusisto /sd (s) Suna Kymäläinen /sd (e) Sanna Lauslahti /kok Paula Lehtomäki /kesk (p) Maria Lohela /ps (e) Markus Lohi /kesk (e) Anne Louhelainen /ps (e) Eeva Maria Maijala /kesk (e) Silvia Modig /vas (e) Markku Mäntymaa /kok (e) Elisabeth Nauclér /r (e) Jussi Niinistö /ps (e) Ville Niinistö /vihr (e) Pentti Oinonen /ps (e) Tom Packalén /ps (e) Tuula Peltonen /sd (e) Antti Rantakangas /kesk Juha Rehula /kesk (e) Eero Reijonen /kesk (e) Simo Rundgren /kesk (e) Pertti Salolainen /kok (e) Kristiina Salonen /sd (e) Janne Sankelo /kok (e) Kimmo Sasi /kok (e) Mikko Savola /kesk (e) Juha Sipilä /kesk (e) Jouko Skinnari /sd (e) Ismo Soukola /ps (e) Eero Suutari /kok (e) Hanna Tainio /sd (e) Maria Tolppanen /ps (e) Reijo Tossavainen /ps (e) Erkki Tuomioja /sd (e) Kaj Turunen /ps (e) Kauko Tuupainen /ps (s) Tapani Tölli /kesk (e) Raija Vahasalo /kok (e) Sinuhe Wallinheimo /kok (e) Jan Vapaavuori /kok Pauliina Viitamies /sd (e) Sofia Vikman /kok (e) Juha Väätäinen /ps Tuula Väätäinen /sd (e) Nimenhuudon jälkeen ilmoittautui seuraava edustaja: Elsi Katainen /kesk (15.51) U-asiat Puhemies Eero Heinäluoma: Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle Euroopan unionin asiat U 31 35/2011 vp, ja puhemies on lähettänyt ne käsiteltäviksi suureen valiokuntaan, jolle asiasta U 31 talousvaliokunnan, asiasta U 32 lakivaliokunnan, asiasta U 33 valtiovarainvaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan ja ympäristövaliokunnan, asiasta U 34 liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä asiasta U 35 liikenne- ja viestintävaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 31/2011 vp 1) Hallituksen esitys eduskunnalle Belgian, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Slovenian, Slovakian, Suomen ja Euroopan rahoitusvakausvälineen välisen ERVV-puitesopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä ja laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 2 :n muuttamisesta Puhemies Eero Heinäluoma: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Keskustelu 1 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Maailmantaloudessa vallitsee vakava uuden taantuman uhka. Kyse ei ole ainoastaan Euroopan taloudesta vaan näkymien heikentymisestä globaa-

3 36/1/1 PTK 36/2011 vp 3 listi sekä valtioiden velkaongelmista myös USA:ssa ja Japanissa. Siksi nyt on toimittava vastuullisesti ja tarvittaessa voimakkaasti yhteistyössä kumppaneidemme kanssa Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Suomen kannalta näköpiirissä olevat uhat ovat hyvin samankaltaiset kuin vuoden 2008 lopussa. Maamme talouskasvu romahti lähes 10 prosenttia vuonna Pudotus oli Irlannin ohella EU:n suurin huolimatta siitä, että Suomi ei ollut kriisin ytimessä vaan reunalla. Tilanne johti yli 10 miljardin euron aukkoon maamme budjetissa. Tämän aukon umpeen kurominen tuntuu jokaisen suomalaisen kukkarossa vielä pitkään. Vuonna 2008 alkanut rahoituskriisi sai alkunsa USA:sta. Kriisi sai alkunsa holtittomista sijoituksista, ilman rajoja toimineesta markkinataloudesta. Ensin tuli suuria voittoja, sitten riskit realisoituivat ja veronmaksajia pyydettiin apuun. Rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen suuri muutos on välttämätöntä, ja se muutos on työn alla. Riskinottoa on rajoitettava, pankkien palkitsemisjärjestelmiin puututtava. Kansainvälisesti tarvitsemme rahoitusmarkkinaveron. Vuoden 2008 rahoituskriisi ei ole ohi. Se sysäsi monia ennestään paljon velkaa omaavia valtioita uuteen velkaantumiskierteeseen. Nyt ollaan tilanteessa, jossa vaarana on kriisin leviäminen Euroopan unionista. Kriisin eskaloituminen on mahdollista estää hallituilla toimilla. Tämän eteen on tehtävä lujasti työtä yhdessä muiden eurooppalaisten valtioiden kanssa. Toivon, että tilanteen vakavuus nähdään ja kukaan ei kannata antautumista tai toimettomuutta, sillä siitä seuraavaa hallitsemattomien tapahtumakulkujen aiheuttamaa laskua suomalaisetkin maksaisivat pitkään. On jälleen kerran syytä sanoa, että tämän kriisin syy ei ole eurossa, sillä virhesijoituksia ja velkaantumista olemme nähneet monenlaisilla valuutoilla: (Timo Soini: Onhan tämä euron kriisi, hyvänen aika!) Yhdysvaltojen dollarilla, Islannin kruunulla ja Latvian latilla. Kriisi on nyt kuitenkin eurojärjestelmän sisällä suurista, erityisesti eteläisen Euroopan valtioiden velkavuorista johtuen. Suojassa finanssikriisin jälkiaalloilta ei näytä olevan tällä hetkellä mikään valuutta. Sveitsin frangi taistelee nyt liikaa vahvistumista vastaan, jotta sveitsiläinen teollisuus säilyttäisi toimintamahdollisuutensa. Uskon kaikkien olevan samaa mieltä siitä, että EU:ssa tarvitaan tehokkaat työkalut kriisin ehkäisemiseksi ja että Suomen on oltava aktiivinen niiden ratkaisujen etsimisessä, joilla uhkaava taantuma estetään. (Timo Soini: Vakausväline ei toimi!) Arvoisa puhemies! Rahoitusvakausmekanismien toiminnan tehostaminen on osa kesän huippukokouksessa sovittua pakettia talouskriisin voittamiseksi. Markkinoilla vallitseva keskinäinen epäluottamus uhkaa hidastaa voimakkaasti talouskasvua. Kukaan ei osaa katsoa lasipallosta, miltä tilanne oikein näyttää viikon saati vuoden päästä. Kaikki sen sijaan ovat yhtä mieltä siitä, että nyt tarvitaan luottamuksen vahvistamista. Euroopan unioni on kriisinhoidossa, luottamuksen rakentamisessa pitkälti samanlaisessa tehtävässä kuin maailman valuuttarahasto IMF on vuosia ollut. Julkisuudessa onkin esitetty mielipiteitä siitä, miten Kansainvälisen valuuttarahaston olisi pitänyt hoitaa Kreikka alusta pitäen yksin. Tosiasia on kuitenkin se, että IMF:n omat säännökset asettavat sen osallistumiselle tietyt jäsenvaltiokohtaiset rajat. Kreikan osalta IMF:n lainoitus jo nykyisellä osallistumisasteella liikkuu näiden säännösten äärirajoilla. Jos IMF olisi ottanut koko 110 miljardin euron rahoitusvastuun hoitaakseen, se olisi rikkonut selkeästi omia säännöksiään. On myös hyvä huomata, että Euroopan osuus IMF:n eli Kansainvälisen valuuttarahaston lainasaatavista on jo nyt noin 85 prosenttia. Spekulointi milloin Kreikan romahtamisella ja milloin euron hajoamisella ei vie meitä yhtäkään askelta lähemmäs asioiden ratkaisua, vaan sen sijaan se kaataa ainoastaan lisää vettä markkinoiden myllyyn. Spekuloinnin sijaan meidän on edellytettävä Kreikalta sovittuja toimia ja sitä, että he itse auttavat itseään. Kreikan tilanne vaatii pikaisia ratkaisuja, jotka ovat valmisteilla. Niitä ei kuitenkaan käsitellä tänään. Kreikkaa koskevan tilanteen arvioiminen on kesken. Nyt odotetaankin IMF:n, EKP:n ja komission arviointia, ja sen jälkeen on päätöksenteon aika. Tänään aiheenamme on Euroopan väliaikainen vakausmekanismi. Arvoisa puhemies! Vakausmekanismi ERVV luotiin toukokuussa 2010 väliaikaiseksi välineeksi euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Se on työkalu. (Timo Soini: Ei kovin väliaikainen!) Poikkeukselliseksi sen tekee se, että päätöksenteko edellyttää yksimielisyyttä ja Suomen kohdalla mahdolliset takauspäätökset aina eduskunnan käsittelyä.

4 4 Tiistaina /1/1 Vahvistaakseen luottamusta ja luodakseen vakautta euroalueen valtiot sopivat heinäkuussa pitämässään huippukokouksessa Euroopan väliaikaisen vakausmekanismin tehokkuuden parantamisesta. Suomi ilmoitti tässä yhteydessä, että tulemme edellyttämään omalle osallistumisellemme vakuusmenettelyä. Tämä kirjattiin huippukokouksen yksimielisesti hyväksymiin päätelmiin. (Timo Soini: Missäs ne on?) Toiminnan tehokkuutta ja monipuolisuutta lisätään sisällyttämällä Euroopan rahoitusvakausvälineen puitesopimukseen kolme uutta elementtiä. Ensimmäinen on se, että Euroopan rahoitusvakausväline voi antaa euroalueeseen kuuluville valtioille ennakollista tukea. Toinen on se, että euroalueeseen kuuluvalle valtiolle voidaan antaa lainaa sen rahoituslaitosten pääomittamista varten. Lainaa voidaan antaa myös valtioille, joille ei ole vahvistettu talouden sopeutusohjelmaa. (Pietari Jääskeläinen: Minkä takia?) Kolmas uusi elementti on se, että Euroopan rahoitusvakausväline voi poikkeuksellisesti hankkia euroalueeseen kuuluvan valtion joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta. (Timo Soini: Mites viisasta se on?) Päämiehet sopivat lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n lainoista perittävän koron alentamisesta vastaamaan Euroopan komission niin sanottua maksutaseavussa perimää korkoa, kuitenkin siten, että korko kattaa aina ERVV:n varainhankintakulut. Arvoisa puhemies! Tarkasteltaessa sopimusmuutoksen vaikutuksia Suomelle on tärkeää huomioida kolme asiaa. Ensimmäinen on se, että emme peruuta vanhan hallituksen tekemiä sitoumuksia. Tämä on johdonmukaisen ja uskottavan kansainvälisen vaikuttamisen edellytys. Toinen asia on se, että istuva hallitus kiristi tukipolitiikkaamme aiemmasta. Linjan tiukentaminen näkyy Portugalin tukipaketin ehdoissa, (Mauri Pekkarinen: Miten se siinä näkyy, yksi esimerkki?) pysyvän vakausrahaston säännöissä ja vaatimuksessa vakuuksien saamiselle. Kolmas asia on kahden eri asian erottaminen toisistaan. ERVV on työkalu, ja Suomen vakuusvaatimus liittyy työkalun soveltamiseen eikä itse mekanismiin. Euroalueen päämiehet sopivat jo maaliskuussa 2011, että ERVV:n todellinen lainakapasiteetti nostetaan 440 miljardiin euroon. Käytännössä tämä kapasiteetin lisääminen oli mahdollista toteuttaa kolmen A:n luokitus säilyttäen vain takauksia kasvattamalla. Takausten yhteismäärä nousee 780 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa Suomen osalta, että Suomen osuus takauksista nousee 7,9 miljardista eurosta noin 13,974 miljardiin euroon. Uusi ERVV-puitesopimus ei kasvata Suomen takausvastuita tästä määrästä. Uusien tukivälineiden käyttöönotto edellyttää takaajien välistä yksimielistä sopimusta, joka turvaa Suomen ja eduskunnan vaikutusmahdollisuudet. Suomen osallistuminen uusiin lainoihin on myös toisen lukon takana. Hallitusohjelman mukaisesti Suomen kanta uusissa lainoissa, mikä tietysti koskee myös kasvavia takausvastuita, on se, että Suomi on valmis harkitsemaan tukea vain sillä ehdolla, että Suomi saa vakuudet kyseiseltä maalta. Tämän taustalla on rajata Suomen vastuut niin, että riskimme eivät kasva. Suomi on aina ollut enemmän osa ratkaisua kuin osa ongelmaa, ja niin olemme myös nyt. Uskon, että vakuusehtomme on merkittävästi vaikuttanut laajempaan eurooppalaiseen pohdintaan siitä, miten ja millä ehdoilla mahdollisia tukitoimia olisi tulevaisuudessa tehtävä. Tästä kielii myös se nopea ja laaja kiinnostus vakuusmalliamme kohtaan, joka syntyi vasta sen jälkeen, kun vakuuksille oli jo ensin heinäkuun valtiovarainministerikokouksessa ja myöhemmin huippukokouksessa avattu mahdollisuus. Vanhoilla raiteilla ei enää haluta jatkaa. Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on aatteellinen valinta rauhan ja demokratian puolesta. (Timo Soini: Missä se demokratia on tässä vakausvälineessä? Ei siinä mitään demokratiaa ole!) Euroopan yhdentyminen on taannut pitkän rauhan ja vahvistanut demokratiakehitystä Euroopassa. Itäinen Eurooppa on siirtynyt kommunismista demokratiaan, eteläinen Eurooppa on jättänyt sotilasdiktatuurin historiaan. Tätä kehitystä on syytä vaalia ja arvostaa, vaikka joku väheksyikin näitä saavutuksia huumorin varjolla. (Matti Saarinen: Ei se ole huumoria!) Suomen talous ja suomalaisten hyvinvointi kulkevat käsi kädessä Euroopan tapahtumien kanssa. Euroopan unionin jäsenyys on meille tärkeä asia, ja Suomen paikka on päätöksenteon ytimessä. Jäsenyys euroalueessa on ollut unionin rahapoliittisen ytimen ja kiistatta myös Suomen etujen mukainen ratkaisu. Olemme voineet nauttia alhaisesta korkotasosta ja sen mahdollistamasta taloudellisesta aktiivisuudesta ja työllisyydestä. Euro on vahvistanut suomalaisen yhteiskunnan eurooppalaisuutta. Suomen on oltava aktiivinen niiden ratkaisujen etsimisessä, joilla nyt uhkaava taantuma este-

5 36/1/2 PTK 36/2011 vp 5 tään. Tarvitsemme EU:ssa tehokkaat työkalut kriisien leviämisen ehkäisemiseksi, minkä lisäksi kriisimaiden on autettava itse itseään. Tarvitaan myös yhteisiä toimia, mutta ne eivät saa tarkoittaa yhteisvastuun lisäämistä. Ne eivät saa hämärtää sitä periaatetta, jonka mukaan jokainen maa vastaa itse omasta taloudestaan ja omista veloistaan. Kriisin yhteydessä on lääkkeeksi esitetty myös euroalueen valtionvelkakirjamarkkinoiden yhdistämistä eli niin sanottuja eurobondeja. (Timo Soini: Vastustakaa nyt edes niitä!) Ne kasvattaisivat yhteisvastuuta, ja tästä syystä Suomi on niitä vastustanut. Tänään esitettävät toimet kriisinhallintamekanismin kehittämiseksi eivät ole askel kohti yhteisvastuuta. Esitys korostaa euroalueen jäsenvaltioiden suvereniteettia päätöksenteossa ja tarvetta hallita rahoitusvakautta uhkaavia kriisejä tehokkaasti ja oikea-aikaisesti erilaisin instrumentein. Meillä on hyvin hyvin kapea reitti, jota nyt voidaan navigoida. Eurooppalaisen luottamuksen vahvistamiseksi on tärkeää, että heinäkuussa ja jo aikaisemmin tehdyt päätökset laitetaan määrätietoisesti toimeen. Näihin tärkeisiin päätöksiin kuuluu myös nyt Suomen eduskunnan käsittelyyn tuleva kokonaisuus. Puhemies Eero Heinäluoma: Tällä asialla on yleisempääkin mielenkiintoa, joten mahdollistetaan tähän kärkeen asiasta debatti. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. Aloitetaan keskustelu kierroksella 2 minuutin mittaisia puheenvuoroja, ja kun tällainen ensimmäinen kierros on käyty, sen jälkeen siirrytään minuutin mittaisiin puheenvuoroihin. 2 Marjo Matikainen-Kallström /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Euroopan ja maailman talous roikkuu kuilun partaalla. Kukaan ei voi varmuudella ennustaa, mitä huomenna tai ylihuomenna tulee tapahtumaan: pysymmekö täpärästi reunalla vai syöksymmekö syvyyksiin? Jokainen asiaan vähänkin perehtynyt ymmärtää, että helppoja ratkaisuja tähän monimutkaiseen kriisiin ei ole tarjolla. On vastuutonta flirttailla yksinkertaistuksilla ottamatta huomioon pahimpia mahdollisia seurauksia. Edellinen lama opetti meille, että pienenä ja avoimena taloutena Suomi kärsii kansainvälisistä kriiseistä eniten, vaikka itse hoidamme talouttamme vastuullisesti. Tilanteessa, johon Eurooppa on jo nyt ajautunut, on aivan olennaista, että koko euroalueella opetellaan elämään menot ja tulot tasapainossa. Lisäksi jokaisen maan on itse huolehdittava pankkiensa kunnosta esimerkiksi pääomittamalla niitä tarvittaessa. On myös viivyttelemättä tartuttava kilpailukykyä parantaviin välttämättömiin rakenneuudistuksiin. Nämä ovat ainoat pysyvät keinot kriisin ratkaisemiseksi. Lisäksi Suomelle on tärkeää, että IMF on mukana yhtenä toimijana kriisin laukaisemiseksi. Meistä tuntuu aivan oikeutetusti epäoikeudenmukaiselta auttaa maita, jotka ovat rikkomalla yhteisiä pelisääntöjä joutuneet vaikeuksiin. Kiukuttelu ja syyttely saattaa helpottaa pahaa mieltä, mutta apua siitä ei ole. Sen sijaan järkevät ja pitkäjänteiset toimet Euroopan kriisin ratkaisemiseksi ovat myös meidän suomalaisten edun mukaisia. Spekuloinnin ja populismin sijasta meidän on kaikkien tehtävä voitavamme sen eteen, että voidaan välttää totaalikatastrofi euroalueella ja tätä kautta turvata myös suomalaiset yritykset, työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan tarvitsemat verotulot. Tänään käsittelyssä oleva Euroopan rahoitusvakausvälineen vahvistaminen ja joustavoittaminen (Puhemies: Nyt on aika täynnä!) on yksi niistä tärkeistä työkaluista, joita tarvitsemme tässä työssä. Vain euromaiden yhteinen vahva rahoitusvakausväline voi ostaa kriisimaille lisäaikaa niiden talouden kuntoon saattamisessa ja estää kriisin leviämisen maasta toiseen. Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt kun on 2 minuuttia käytössä, niin toivon, että se riittää, ettei tarvitse suoraan mennä näihin minuutin puheenvuoroihin. 3 Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin puheenvuoro oli selkeä, linjakas ja vastuullinen. Se oli hyvin tärkeä puheenvuoro näinä aikoina, jolloin olemme keskellä hyvin vaikeaa kansainvälistä taloustilannetta. Sosialidemokraatit ovat aina kannattaneet kansainvälistä yhteistyötä. Eurooppalaisen yhteistyön vahvistaminen niin EU:n piirissä kuin euromaidenkin kesken on meille tärkeää. Tämän hetken kansainvälisten talousongelmien syy ei ole yhteistyössä ja yhteisissä pelisäännöissä vaan niiden puutteessa. Ongelman ydin ei ole myöskään euro. Jos eletään yli varojen, ei valuutan ni-

6 6 Tiistaina /1/4 mellä ole merkitystä. Myöskään euron arvo ei ole nykyisten ongelmien perussyy. Sosialidemokraatit kannattavat kansainvälistä yhteisvastuuta monissakin asioissa. Valtiontalouteen ja kunkin maan velkaan sitä ei tule kuitenkaan soveltaa. Kukin vastatkoon omasta taloudestaan ja omista veloistaan. Yhteiset mekanismit talouden vakauttamiseen ovat tarpeellisia. Kysymys nyt esillä olevassa esityksessä on nimenomaan mekanismeista, työkaluista. Se, miten ja milloin niitä käytetään, on erillinen asia, josta päätöksenteon tulee olla meidän omissa käsissämme. Sosialidemokraattinen linja eurooppalaisen talouden vakauttamiseen on ollut koko ajan hyvin johdonmukainen ja säilynyt samana. Emme uskoneet edellisen hallituksen tilannearvioon ja silloin esitettyihin ratkaisukeinoihin, eikä niihin uskottu hallitusohjelmaneuvotteluissakaan. Nyt on uusi hallitus ja Suomella uusi linja. Suomi on ilmoittanut voivansa harkita lainamuotoista tukea jollekin euromaalle vain sillä ehdolla, että Suomi saa takausosuudelleen vakuudet kyseenomaiselta maalta. Suomi on hallitusohjelman tällä kirjauksella rajannut tosiasialliset vastuunsa enintään sille tasolle, jolla ne olivat Portugalin ja sitä edeltävien tukipakettien osalta. Tästä linjasta pidettäköön kiinni. 4 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tukipaketit eivät toimi, se on nähty nyt puolentoista vuoden aikana. Tämä rahoitusvakausväline ei tule toimimaan. Tänään Italian luottoluokitus on laskenut. Nämä ovat menneet juuri siinä järjestyksessä kuin perussuomalaiset ovat varoittaneet. Tukipaketit aiheuttavat suomalaisille veronmaksajille lisälaskun aikana, jolloin joudumme joka tapauksessa tekemään vaikeita leikkauksia. Ennemmin tai myöhemmin meidän takauksemme tulevat maksettaviksi. On kaikille selvää, että kriisi ei ole ratkennut tukipaketeilla eikä se ratkea. Johtavat talousasiantuntijat myöntävät, että Kreikka on velkasaneerauksen edessä. Miksi hallitus ei myönnä? Perussuomalaiset eivät kannata tällaisia antidemokraattisia välineitä, jotka eivät ole kansan valitsemia, jotka eivät auta tässä kriisissä, jotka eivät ole läpinäkyviä. Tämä rahoitusvakausväline kuka sen valitsee? Miten me voimme erottaa, miten siellä virheet tehneet ihmiset voivat joutua vastuuseen? Demokraattinen kontrolli puuttuu täysin. Arvoisa puhemies! Näissä tukitoimissa ei olekaan kysymys pelkästään taloudesta, vaan kriisin varjolla pyritään syventämään euroalueen integraatiota ja luomaan liittovaltiolle ominaisia rakenteita, käydään sitä polkua, jota normaaleissa demokraattisissa oloissa ei kehdattaisi edes esittää. Ja nyt, kun Kreikan tilanne on tämä, minkä takia Kreikalle lyödään lainaa ja haetaan pakettia, jos se joutuu velkasaneeraukseen joka tapauksessa? Se on edesvastuutonta politiikkaa hallitukselta, ja katson, kuinka vasemmistoliitto, sosialidemokraatit ja kristillisdemokraatit nyt ovat täysin eri mieltä Kreikasta, kun vastustitte Kreikan ensimmäistä tukipakettia aikanaan. 5 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Euromaat ja IMF halusivat antaa kriisiytyneille pienille euromaille mahdollisuuden panna asiansa kuntoon ja estää tartunta muihin maihin. Jotkut maat ovat selviytyneet, toiset eivät, monet vajoavat edelleen. Tässä tilanteessa Suomen hallituksen vastaus kuullaan täällä ja tänään. Suomen hallitus esittää, että Suomen taakkaa takausvastuissa kaksinkertaistettaisiin 14 miljardiin euroon. Suomen hallitus esittää, että kriisirahaston, meidän vastuullamme toimivan, toimintamuotoja laajennetaan ihan uuden tyyppisiin toimiin niin, että nyt se kriisirahasto voi jälkimarkkinoilta ostaa sellaisten holtittomasti luotottaneitten pankkien papereita ja vähentää näitten pankkien sijoittajien riskiä niin, että nyt voidaan mennä meidän varoillamme pääomittamaan holtittomasti eläneitten pankkien taseita. Tämä on ehdottomasti väärä tie. Ministeri Urpilainen, te yritätte nyt selittää takinkäännöstä sanomalla, että Suomi vaatii vakuuksia. Se on hyvä pyrkimys, mutta jokainen tietää, että reaalivakuuksiin ei ole mitään käytännön edellytyksiä. Jotain te saatte, mutta likvidejä reaalivakuuksia ette. Nyt olisi aika mielestäni ja se on Suomen keskustan kanta Suomen ottaa selvä kanta ja asettua tukemaan sitä, mitä monet ekonomistit tänä päivänä sanovat, hyväksyä se, että hallittu velkasaneeraus toteutetaan niissä maissa, jotka eivät itse kunnolla selviä ja pääse jaloilleen, ja sillä tavalla antaa uusi alku tälle Euroopalle. Se käytännössä tarkoittaa sitä, että niiden maiden, jotka ovat holtittomasti eläneet, elintaso las-

7 36/1/6 PTK 36/2011 vp 7 kee. Se tarkoittaa sitä, että ne pankit, jotka ovat holtittomasti luotottaneet, menettävät ja niiden omat maat, emmekä me, joutuvat pääomittamaan näitä pankkeja. Näin pitääkin tapahtua, ja tässä Suomen nimenomaan yksi niistä harvoista kolmen A:n maista, joilla ei ole omia sijoituksia noissa maissa pitää heiluttaa lippua ja kääntää uusi suunta Euroopassa, niin kuin erittäin monet asiantuntijat ja ekonomistit (Susanna Huovinen: Missä heilutitte lippua vuosi sitten?) ja tiedemiehet tänä päivänä sanovat. 6 Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on edelleen sitä mieltä, että oli aivan oikein, että hallitusohjelmassa otettiin tiukempi linja kriisimaiden tukemiseen. (Timo Soini: Mitä te äänestätte tässä?) Vakuuksien vaatiminen, pankkien vastuun lisääminen, rahoitusmarkkinaveron aikaansaaminen jne. ovat perusteltuja ja tärkeitä linjanmuutoksia. Erityisesti vakuuksien vaatiminen on aiheuttanut kalabaliikkia Euroopassa, mutta jos ajatellaan markkinoiden reagointia Suomeen, niin ainakaan näissä reagoinneissa se ei näy. Suomen valtionvelkojen korothan ovat sillä tasolla, että ne ovat miinusmerkkisiä inflaatio huomioon ottaen, elikkä markkinoilla ei nähdä huolta siitä, että Suomi on tiukkana näissä vaatimuksissaan, ja myöskin Suomen taloudellisten vastuiden kannalta näyttää olevan aika rauhallista. Täytyy muistaa, että tämä on puitesopimus, ja kaikki käytännön ratkaisut jatkossa tuodaan erikseen eduskunnan käsittelyyn, ja se on erittäin tärkeää. Tässä yksi joustomekanismi, joka on mukana, on ennakoiva tuki. Vasemmistoliitto on ollut kriittinen näitä kovia sopeutumisohjelmia kohtaan, joilla ensin markkinat ylireagoivat, tekevät maasta mukamas kuralla olevan maan, jonka jälkeen lyödään erittäin kova sopeutumisohjelma, joka aiheuttaa työttömyyttä, aiheuttaa todella suuria vaikeuksia kansalaisille. Nyt tällä ennakoivalla tuella voidaan, kun ehdot täyttyvät, reagoida siten, että kyseinen maa pysyy markkinoilla eikä kansa joudu kärsimään samalla tavalla kuin Kreikassa nyt, jossa esimerkiksi julkisten sairaaloiden lääkevarastot alkavat ehtyä tiukan sopeutumisohjelman seurauksena. Sen takia tämä on tärkeätä. Mitä tulee budjettivaikutuksiin, niin täytyy muistaa kuitenkin se, että vaikka karmeinkin esimerkki ja kokonaisvastuu 14 miljardia joskus toteutuisi, niin nopeimmat negatiiviset budjettivaikutukset julkiseen talouteen ja valtiontalouteen tulevat, mikäli Eurooppa syöksyy finanssikriisiin ja taloudelliseen taantumaan hyvin nopeasti. (Timo Soini: Näin takki kääntyy!) 7 Pekka Haavisto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Euroalue on hyvin tärkeä Suomen taloudelle, ja euroalueen vakautta kannattaa täällä vaalia. Sen sijaan, että puhallamme täältä tuomiopäivän pasuunaa, pitäisi katsoa, mitä voimme tehdä euron vakauttamiseksi. Myöskin tavalliselle veronmaksajalle euroalue ja euroalueen vakaus on tärkeä asia. Kukaan ei halua kalliimpia asuntovelan korkoja, ja se voisi olla yksi vaikutus. Huonompi työllisyystilanne, kun vienti ei vedä, voi olla toinen vaikutus, jos euron kriisi syvenee. Sen takia Suomen kannattaa pitää tästä vakaudesta erityisesti huolta. Toisaalta kaikkien maiden on vastattava itse omasta velkaantumisestaan ja omasta taloudestaan, mutta joudumme tietenkin katsomaan myös tilanteita, joissa sosiaalinen kurjistuminen, työttömyys, voi vaikuttaa liikaa. Olemme nähneet Kreikasta uutisia, että lääkkeet alkavat olla loppu. Totta kai voidaan silloin jo puhua uhasta demokratiallekin tietyissä tilanteissa: pysyvätkö tilanteet maiden hallitusten käsissä? Mutta on tärkeää, että Kreikka myös etenee asioissa hallitusti. Emme halua, että dominoteoria leviää Italiaan tai Espanjaan, että näemme tällaisen eteläisen Euroopan talouksien romahtamisen. Tämä on tärkeää hoitaa nyt, ja kaikki ne toimet, joita nyt tehdään, vakauttavat tilannetta. Meille on myöskin tärkeää, että pankkijärjestelmä toimii, mutta aivan oikein, kuten muutkin ovat täällä sanoneet, maiden täytyy tarvittaessa itse pääomittaa omia pankkejaan (Jouni Backman: Omistajien!) omistajien ja kantaa sitä vastuuta, jonka heidän pankkijärjestelmänsä on ottanut näistä, taikka sitten pankkeja valtiollistetaan. Tämähän on se mahdollisuus silloin, kun maat näitä pankkejaan joutuvat tukemaan. Tämähän voi olla tilanne Saksassa tai Ranskassa tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi, kuten ministeri Urpilainen sanoi, pohjahan se on IMF:nkin säkissä, ja sielläkin IMF:n jäsenmaat sitten ovat maksajia. IMF kantaa jo suurta vastuuta tästä, mutta on tärkeää, että IMF:n asiantuntemusta käytetään nyt euroalueen hoidossa.

8 8 Tiistaina /1/8 8 Astrid Thors /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitos valtiovarainministerille puheesta, joka kuvasi tilanteen vakavuuden hyvin. Olemme nähneet samoja viestejä Ecofin-kokouksen aikana ja sen jälkeen. Poliittinen päättämättömyys ja epävakaus uhkaavat nyt eurooppalaista ja maailman rahajärjestelmää ja jopa maailmantaloutta. Siksi toivon, että meidän vakuusvaatimuksemme ei ole lisännyt tätä poliittista epävakautta, koska olen todennut, että nyt ilmeisesti viisi muutakin maata epäröi, (Timo Soini: Sehän on teidän vaatimus!) voivatko ne hyväksyä ERVV:tä, koska vaativat takuita. On myöskin otettava vakavasti ne skenaariot, joista viime viikolla on keskusteltu Euroopassa muun muassa UBS-pankin laskujen pohjalta, joissa todetaan, että euron hajoaminen voisi niin sanotuissa hyvissä maissa, kuten Suomessa, aiheuttaa prosentin bkt-pudotuksen ja huonoissa jopa puolittaa bkt:n. Elikkä tässä vakavassa tilanteessa tarvitsemme tehokkaita työkaluja, niin kuin myöskin Suomen Pankin pääjohtaja vetosi meihin eilen. Edustaja Haavisto viittasi Kansainväliseen valuuttarahastoon. Miksi olisi väärin, että me Euroopassa ottaisimme samat ennakolliset välineet käyttöömme sillä tavalla kuin edustaja Uotila myöskin kuvasi ja niin, ettei spekulointi voisi tuoda periaatteessa aika hyvin omat asiansa hoitaneille maille haittaa? Lopuksi haluaisin myöskin viitata meidän tuomarimme Allan Rosaksen kirjoitukseen viime viikon Turun Sanomissa, jossa hän totesi, että yhdessä suhteessahan nämä valuutta-asiat poikkeavat muista yhteisöasioista, koska komissio ei voi vetää niin sanotusti väärin toiminutta maata tuomioistuimeen. Jos tämä valta olisi ollut, olisiko tilanne ollut samanlainen väärin käyttäytyvissä maissa? 9 Peter Östman /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit on koko finanssikriisin ajan suhtautunut kriittisesti niihin toimenpiteisiin, joilla Euroopan ongelmia on yritetty ratkaista. Olemme edelleen sitä mieltä, että jäsenvaltioiden tulee maksaa pelimerkkinsä itse ja hoitaa omaa talouttaan vastuullisella tavalla. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että Suomen hallituksen linja eurokriisin hoidossa on tiukentunut. (Eduskunnasta: Ei ole!) Edustaja Soini kysyi, miten me voimme olla mukana tällaisessa päätöksenteossa. Arvoisa puhemies, ajoimme viime kaudella yksityisten sijoittajien vastuuta ja vakuuksien vaatimista osana vastuullista kriisinhoitoa. Nämä vaatimukset sisältyvät nyt hallituksen linjaan. Tänään käsittelyssä oleva hallituksen esitys ERVV:n puitesopimuksen muuttamisesta ei ole millään tavalla mieluinen asia. Tällaista tilannetta ei kukaan olisi Eurooppaan toivonut. Arvoisa puhemies! Kriisiä ei kuitenkaan ratkaista ainoastaan moittimalla, haukkumalla tai nauramalla. Toimenpiteet, joilla kriisiä pyritään hoitamaan, on aina suhteutettava kyseessä olevan kriisin laajuuteen, ja tässä tapauksessa kriisi on epäilemättä sekä laaja että syvä ja vaatii sen vuoksi järeitä toimia. Jos Suomi ei olisi osa globaalia taloutta, tilanne olisi toinen. Niin ei kuitenkaan ole, ja sen vuoksi meidän on arvioitava Euroopan kriisiä omana kriisinämme. Prosessi on siis vietävä vastuullisesti päätökseen, ja siksi kristillisdemokraatit tukee hallituksen esitystä. (Timo Soini: Voi, voi!) Puhemies Eero Heinäluoma: Ja seuraavaksi hallituksen puolesta ministeri Urpilainen, 2 minuuttia. 10 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmien näkemyksistä. Kiinnitän tässä lyhyessä puheenvuorossani huomiota oikeastaan kahteen asiaan, jotka nousivat tässä keskustelussa esille. Toinen on se, että me emme ole tänään käsittelemässä Kreikan lainaohjelmaa tai tukipakettia. Se on hyvä nyt jokaisen meistä tiedostaa. (Mauri Pekkarinen: Eiköhän me nyt tämä tiedetä!) Kreikkaa arvioidaan Euroopan keskuspankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan unionin komission toimesta. Me saamme kahden viikon sisään raportin ja arvioinnin siitä, missä tilanteessa Kreikka tällä hetkellä on, ja sen jälkeen on päätöksenteon aika Kreikan osalta. Tänään keskustelussa ei ole Kreikan uusi lainaohjelma, vaan keskustelussa on se, hyväksymmekö me ylipäänsä, että Euroopan unionilla on olemassa kriisivälineitä, joilla yritetään taistella tätä käynnissä olevaa talouskriisiä vastaan. Toukokuussa 2010 perustettiin väliaikainen kriisimekanismi ERVV, ja nyt on kysymys siitä, että me tehostamme, monipuolistamme tätä mekanismia niin, että se entistä paremmin pystyisi vastaamaan tämän kriisin hoitamiseen. Ne kolme muutosta, jotka tähän mekanismiin ovat tä-

9 36/1/11 PTK 36/2011 vp 9 män sopimuksen myötä tulossa, koskevat nimenomaan ennakollisia ohjelmia, pankkien pääomittamismahdollisuutta valtioiden kautta ja kolmanneksi mahdollisuutta ostaa joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta. Eli kysymys on siitä, että me pystymme saamaan mahdollisimman tehokkaan, toimivan, monipuolisen kriisinhoitovälineen ja sitä kautta myöskin taltuttamaan tätä kriisiä paremmin. Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi mennään minuutin mittaisiin puheenvuoroihin. Edustaja Mustajärvi aloittaa. 11 Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallitus on omalta osaltaan luomassa eurooppalaista pankkitukilinkoa, sillä tämähän on esiaste Euroopan vakausmekanismin luomiselle, ja siinähän suomalaiset veronmaksajat pääsevät Luxemburgin suurherttuakunnassa perustetun pankin asiakkaiksi, vaikka eivät haluakaan. Koko tässä isossa kuviossa on keskusteltu aivan liian vähän Euroopan keskuspankin roolista. Sehän on tällä hetkellä pankkijätteen kaatopaikka, kun se voisi olla aivan hyvin kierrätyskeskus. Tosiasia on, että Euroopan keskuspankin taseessa on valtava määrä epäkuranttia tavaraa. Ja siksi kysyn ihan vakavalla mielellä ja toivon, että asianomaiset ministerit vastaavat, vaikkapa pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen, onko teillä olemassa suunnitelmaa sen varalta, että nämä Euroopan keskuspankissa olevat valtavat riskit realisoituvat. Puhemies Eero Heinäluoma: Ja seuraavaksi edustaja Mustajärvi anteeksi, edustaja Saarakkala. Puhuja: Voin minä ottaa uudestaankin. (Naurua) Puhemies Eero Heinäluoma: No, ehkä ei. 12 Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu siitä, että Suomen eduskunta pääsee päättämään sitten näistä käsittelyistä mahdollisten maksatusten osalta. Näin muodollisesti toki on, mutta kun tiedetään, että EU:ssa on samaan aikaan artiklan 136 osalta menossa perussopimusuudistus, jolla jälkikäteen siunataan tämänkin välineen perustaminen, niin tämä luo lainsäädäntöpohjan, jota alkaa tulkita EU:n tuomioistuin. Ja jos me lähdemme täällä kilpasille EU:n tuomioistuimen kanssa siinä kohtaa, että me emme yhtäkkiä haluakaan sitten maksaa, jos olemme tämän sitoumuksen tehneet, sen jälkeen sitä pääomamaksua tänne välineelle, niin kyllä kylmät käy. Eli tosiasiallisesti se on täysin muodollista, Suomen eduskunnan valta, sen jälkeen, jos tämä nyt päätetään, ja tämä täytyy täällä tunnustaa. Mitä vakuuksiin tulee, niin juuri on meillä tieto, että tämä on pudonnut pois itse sopimuksesta ja se on vain kirjaus siellä huippukokouksen osalta. Vakuuksia ei ole tulossa näillä näkymin. 13 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vaatii kyllä hallituspuolueiden edustajilta ja hallitukselta aikamoista pokkaa väittää, kun on lukenut tämän hallituksen esityksen, että tämän myötä Suomen linja EU:n kriisimaiden tukemisessa tiukentuisi. Se ei todellakaan pidä paikkaansa. Tämän esityksen myötä, joka on siis ilman ehtoja, ilman vakuuksia, ilman yksityisen sektorin syvempää osallistumista, (Pia Viitanen: Voi, voi!) ollaan löysentämässä ERVV:n käyttöehtoja täysin toisenlaisella tavalla kuin mitä mieltä aikaisemmin silloin, kun keskusta oli hallituksessa oltiin. (Välihuutoja) Tässä ollaan löysentämässä niitä ehtoja juuri sillä tavalla kuin edustaja Pekkarinen täällä totesi, antamassa tukea nyt ERVV:stä myöskin pankeille ja menemällä jälkimarkkinoille molemmat asioita, joita tiukasti on vastustettu. Keskusta on samaa mieltä edelleen: vastustamme sitä. Kaikki tämä on peitetty eräänlaisen vakuusteatterin alle, jolla yritetään näyttää sitä, että oltaisiin muka tiukentamassa linjaa, mutta kyse on nyt ollut siitä, että kun on sitä hiirtä tuijotettu, niin norsu on päässyt sisään ja on otettu askeleita kohti liittovaltiota. Mutta... Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa puhuja, nyt on tullut aika täyteen. 14 Lenita Toivakka /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä tänään käsittelyssä oleva ERVV:n vahvistaminen ja joustavoittaminen on kyllä tehtävä, jotta kriisin leviäminen voidaan pahimmassakin tilanteessa ehkäistä mahdollisimman hyvin. Meillä on kerta kaikki-

10 10 Tiistaina /1/15 aan oltava nytten laajempi valikoima keinoja käytettävissä. Meidän ei myöskään pidä haikailla puolentoista vuoden takaisten päätösten perään ja miettiä, mitä silloin teimme mahdollisesti väärin, koska täällä moni katsoo taaksepäin. Kuitenkin kaikesta huolimatta näillä toimenpiteillä, mitä tämän puolentoista vuoden aikana on tehty, olemme pystyneet vakauttamaan tätä tilannetta ja estämään tämän kriisin leviämisen pahemmin. Mutta nyt olemme tämän tilanteen edessä, että joudumme katsomaan asiaa uudelleen ja elämään tässä hetkessä, tekemään päätöksiä nimenomaan tässä hetkessä. Ei auta, että katsomme vaan taaksepäin. Kokoomuksen mielestä on tärkeä, että me pyrimme oikeasti vakauttamaan tämän Euroopan talouden, ja viennistä riippuvaisen Suomen kannalta on äärettömän tärkeää, että toimimme nyt aktiivisesti ja turvaamme työpaikat, jotta hyvinvointimme säilyy. 15 Miapetra Kumpula-Natri /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä salissa tulee kamppailla tässä rahoitusmarkkinakriisinkin aikana suomalaisten veronmaksajien parhaaksi. Me olemme sosialidemokraatteina viime kaudella aloittaneet ja nyt edelleen jatkamme tällä kaudella sitä linjaa, joka on onneksi myös Suomen hallituksen linja, että me toimimme suomalaisen veronmaksajan parhaaksi sillä tietämyksellä, mikä nyt on, ja siihen tietämykseen ei sovi oikein entisen pääministerin heitto vakuusteatterista. Tiedän, että myös edellinen hallitus noita vakuuksia koetti saada, mutta niitä ei saatu koskaan. Nyt ne on kirjattu päätelmin, niin kuin voitte lukea noista päätelmistä, jotka on huippukokouksessa annettu. Mutta parhaan viestin ehkä tähän aikaan antoi myös Suomen Pankin pääjohtaja Liikanen, kun hän sanoi, että rahoitusjärjestelmän luottamuksen palauttamiseksi tehokkain keino on pankkien pääomittaminen. Meillä on pankeissa ongelma, ei niinkään eurossa itsessänsä, sen me tiedämme, jotka asuntovelallisia olemme. Liikanen vielä osoitti, että ensisijaisesti se olisi osakkeenomistajien tehtävä, tuo pankkien pääomittaminen. Me olemme puhuneet paljon siitä, että jäsenmaiden täytyy itse pääomittaa pankkinsa, mutta myös sijoittajat (Puhemies: Arvoisa puhuja, aika on tullut täyteen!) saisivat osallistua aktiivisemmin tähän työhön. 16 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kaksi saksalaista huippuasiantuntijaa, Weber ja Stark, on eronnut EKP:stä sen takia, että lähdettiin jälkimarkkinoilta ostamaan näitä joukkovelkakirjoja. Siis Saksassa ei enää saada yhtään uskottavaa talousasiantuntijaa sinne. Samoin, kun näitä alettiin ostaa, Itävalta vastusti, Saksa vastusti, Hollanti vastusti. Kysykäämme pankinjohtaja Liikaselta, mitä mieltä hän oli. Ja nyt, kun näitä ostetaan jälkimarkkinoilta, se tapahtuu ylihintaan, koska markkinat eivät niitä osta. Niitä voidaan, aivan kuten edustaja Pekkarinen totesi, toisella sanalla kutsua eurobondeiksi. 17 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen kyllä sanojeni takana. Tällä vakuusteatterillahan on tehty juuri sitä, että kun on keskitetty kaikki huomio vakuuksiin, niin sen varjon takana on tapahtunut erittäin paljon Suomen linjan löysentämistä. Ja yksi keskeinen esimerkki on juuri tämä tänään käsittelyssä oleva asia. Mutta se keskeinen ero tämän päivän tilanteen ja niiden tilanteiden välillä, kun tehtiin päätöksiä Kreikan ensimmäisestä paketista, Irlannin tukipaketista ja myöskin Portugalin tukipaketista, on se, että silloin me uskoimme, että se riittää. Me uskoimme, että ne toimivat ja uusia toimenpiteitä ei tapahtuisi. Mutta nyt minusta tuntuu, että hallitus ei usko, että tämä päätös riittää, Kreikan kakkospaketti riittää, vaan sanotaan jo aika lailla suoraan, että tulee vielä uusia päätöksiä, ja tässä on se olennainen ero. Hallituksen pitäisi yhdessä muiden euromaiden kanssa etsiä sellaista ratkaisua, että se todellakin riittää ja pystyisi lopullisesti rauhoittamaan tätä tilannetta. 18 Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni kyllä, arvoisa edustaja Kiviniemi, on hyvin vastuutonta ja hyvin ikävää, että puhutte täällä vakuusteatterista. Viime kädessä näiden vakuuksien vaatimisessa on kysymys siitä, että me turvaamme suomalaisen veronmaksajien saatavia ja me rajaamme suomalaisen veronmaksajien riskiä. Toivoisin todellakin, että näissä kansallisissa talkoissa suomalaisen veronmaksajien puolesta myös keskustapuolue haluaisi olla mukana. Minä ymmärrän teidän harmistumisenne siinä suhteessa, että linjahan tiukentui tämän uuden hallituksen aikana. (Timo Soini: Tuplataan vastuut!)

11 36/1/19 PTK 36/2011 vp 11 Enää ei ole piikki auki, enää ei ehdoitta mennä näihin tukipaketteihin toisin kuin Mari Kiviniemen hallituksen aikana. Tämä on erittäin tärkeää. Nyt toteutuu pankkien ja sijoittajien vastuu, nyt toteutuu vakuuksien vaatiminen, nyt toteutuvat uudet pelisäännöt markkinoilla. Se on kova, tiukentunut linja. Enää piikki ei ole ehdoitta auki. 19 Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Euroopan vakauden ylläpitämiseksi Suomi on mukana kolmessa elementissä: ERVV, sitten on EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto. Kun on puhuttu vakuuksista, kukaan koskaan ei ole esittänyt, pitäisikö myös EKP:n kautta Suomen ohjaamilla euroilla olla vakuudet ja pitäisikö niillä, jotka Kansainvälisen valuuttarahaston kautta ohjautuvat samoille markkinoille, pitäisikö näilläkin olla vakuudet. Siksi tässä on teatteria. Suomalaisille pitäisi kertoa, että vain osaan pyritään saamaan vakuuksia, osasta on luovuttu. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) 20 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Vasemmisto on lähtenyt siitä, että sijoittajien ja pankkien on kannettava päävastuu euroalueelle aiheuttamistaan ongelmista. Ilman sijoittajien vastuuta ei tätä kriisiä voi mitenkään ratkaista. (Timo Soini: Mitenkäs se on toteutettu?) Euromaiden kriisissä ei ole kyse vain yksittäisten maiden tuhlailusta tai pankkiirien ahneudesta. Tällainen spekulatiivinen finanssikeinottelu ja siitä johtuva talouskriisi on kuulunut kapitalistiseen talousjärjestelmään aina. (Ben Zyskowicz: Toista se oli sosialismissa. Siellä ei kriisejä tunnettu!) Nyt on lähdettävä siitä, että suitsitaan rahoitusmarkkinoita, luodaan se rahoitusmarkkinavero ja valuutanvaihtovero. Vihdoinkin tähän ollaan puuttumassa, ja tämä Euroopan unionin alueen rahoitusmarkkinavero etenee, kiitos tämän hallituksen työn. (Pia Viitanen: Muuttunut linja, tiukentunut!) 21 Ville Vähämäki /ps (vastauspuheenvuoro): Kunnioitettu puhemies! Hallitusohjelmassa: "Suomen kannan mukaan pankkien taseiden vahvistamista tulee jatkaa ensisijassa yksityisin toimin." Nyt tämä väliaikainen mekanismi mahdollistaa jättimäisen pankkituen. Jos tämä tukimekanismi on työkalu, niin se on vanha, tylsä pokasaha. EKP:n tilanne on huolestuttava. Jatkuvasti ostetaan Italian ja Espanjan bondeja, Suomen vastuut kasvavat, piikki on auki koko ajan. 22 Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelee tätä keskustelua, niin ei voi kuin ihmetellä sitä, että tuntuu kuin osa porukasta olisi ihan hypnotisoitu uskomaan kaikki, mitä sieltä Euroopasta annetaan ja sanotaan, ja taas toinen puoli ei usko mitään. Keskitie pitäisi löytää, ja keskitie kuitenkin on se, että me olemme kaikki sitä mieltä, että meidän pitäisi ajaa suomalaisen veronmaksajan etua. Nyt kun katsoo tätä sopimusta, mikä tässä luonnoksessa on, niin eihän tämä voi olla mitenkään suomalaisen edun mukaista. Me ymmärrämme kaikki sen, että nyt taistellaan suomalaisista työpaikoista ja teollisuudesta ja muusta, mutta ei tämä ole mielestäni oikea keino, että me vastuuttomasti lähdemme luotottamaan ja antamaan rahaa. Kysymys kuuluukin valtiovarainministerille: Miten Suomelle käy, jos tulisi maksuun nyt tämä esitetty korotus 13,97 miljardia euroa? Miten Suomen talouden kävisi, jos me joutuisimme tämän maksamaan yhtäkkiä? 23 Sampsa Kataja /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nämä Euroopan unionin kriisinhallintavälineet yhdessä EKP:n toimenpiteiden kanssa ovat olleet välttämättömiä suomalaisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin kannalta. Jos näitä välineitä ei olisi rakennettu ja käytetty, olisimme jo lähes kaksi vuotta sitten ajautuneet valtioiden, pankkien ja yritysten väliseen luottamuspulaan ja rahoituskriisiin. Näillä kriisinhoitovälineillä on saatu pelattua aikaa, on estetty rahoitusmarkkinoita jäätymästä ja työllisyyttä romahtamasta. Nyt tilanne on joka tapauksessa paljon helpompi. Notkahdus ei ole lainkaan niin syvä, dramaattinen, tapahtuipa sitten yksittäisten kriisimaiden kohdalla mitä tahansa. [Puhemies antaa seuraavan puheenvuoron edustaja Soininvaaralle, mutta edustaja Soini kuulee väärin ja nousee puhumaan.] Puhemies Eero Heinäluoma: Soininvaara. Pieni ero vielä tässä Soinin ja Soininvaaran välillä. (Eduskunnasta: Soininvaara! Anni Sinnemäki: Hän on niin kuin vaarallisempi kuin te, edustaja Soini! Naurua) 24 Osmo Soininvaara /vihr (vastauspuheenvuoro): Pitää kuunnella nimi loppuun asti.

12 12 Tiistaina /1/25 Arvoisa puhemies! Jos me mietimme, miten tästä päästään ikään kuin pitkällä ajalla eteenpäin, niin meidän tulisi ehdottomasti vahvistaa veropohjaa Euroopassa. Meillä tällä hetkellä löysästi keskustellaan yritysveron harmonisoinnista, mutta siitä ei tahdo tulla mitään. Jos tämä verokilpailu jatkuu, niin sitten on veropohja aika heikko. Kreikan menestyvin teollisuudenala, tai tuotannonala, on laivanvarustus ja kauppamerenkulku, joka ei maksa veroja senttiäkään. Me voimme tätä kovasti arvostella, mutta ei siitä makseta Suomessakaan. Kertakaikkisesti pitäisi päästä tällaisesta kilpailusta, joka ajaa verokannat nollaan, kertakaikkisesti eroon. Arvoisa puhemies! Onko tämä euron kriisi? Kyllä tässä tietysti tulevat mieleen ne kysymykset optimaalisesta valuutta-alueesta. Voi sanoa, että Saksa ja osittain Suomi kovin hyvällä taloudenhoidolla ovat nostaneet euron arvon niin korkealle, että se on joillekin maille aivan liikaa. 25 Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Kyllä tämä Suomen vakuusvaatimus vauhdittaa välttämättömiä ratkaisuja, joilla estetään EU:n päätyminen velkaunioniin. Tämä on myös Suomen kansallinen etu. Meidän valtiontaloutemme oma pelastusrengas vaatii myöskin oman hyvinvoinnin rahoituksen turvaamista. Edustaja Kallin puheenvuoro hämmensi. Pankkivaltuutetut, olette olleet aika hiljaa ainakin täällä parlamentin puolella katsomassa EKP:n sitoutumista vastikkeetta ilmeisesti 150 miljardin joukkovelkakirjoihin, eri maiden velkakirjoihin. Suomen osuus lienee jopa 1,5 prosenttia näistä. Nyt tällä ERVV:n muutoksella halutaan myös nämä takaukset, mitkä tämän järjestelmän kautta tulevat, myös Suomen takausten ja vaatimusten ja vakuuksien piiriin, mikä on kansanvallan kannalta ja budjettivallan kannalta oikein. Tässä ERVV:n osalta on ongelma ennakoiva tuki ilman sopeuttamisohjelmaa ja sitten myöskin tämä väistyvien takaajien ongelma. Näihin asioihin on myös valiokunnissa täällä puututtava. 26 Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun puhutaan, että piikki on kiinni ja täydet vakuudet jokaiselle sentille ja eurolle, minusta on oikeudenmukaista herättää myös ajatus, että onko valvottu myöskin näitä, joita kautta suuria puroja mahdollisesti Suomelle tuotetaan, joskus miinusmerkkisiä tuloksia. Siinä olen edustaja Soininvaaran kanssa samaa mieltä, että kyllä kysymys on nimenomaan yhteisvaluutan kriisistä. Erilaiset kulttuurit omaavat maat pistetään yhteen valuuttaan, jotka satoja vuosia ovat eläneet eri tavalla. Me muistutimme silloin 1998, että näin voi käydä. Eli olen samaa mieltä kuin Soininvaara. Puhemies Eero Heinäluoma: Ja hallituksen puolesta pääministeri on pyytänyt puheenvuoroa. 5 minuuttia. 27 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Kiitoksia mielipiteistä. Joitakin huomioita. Tämä tilanne on äärimmäisen vakava. Sitä ei pysty ratkaisemaan yksinkertaisilla keinoilla. Meidän yhteinen tehtävämme on se, että me teemme kaiken, minkä osaamme ja pystymme, jotta euro valuuttana säilyy ja jotta suojaamme omaa kansantalouttamme. Sitä voidaan suojata vain sillä tavalla, että me pidämme koko euroalueen ja Euroopan jossakin järjellisessä tolkussa, siis taloudellisessa kunnossa. Me emme pysty suojaamaan suomalaista taloutta sillä, että teemme ratkaisuja, jotka kaatavat koko muun euroalueen tai Euroopan talouden, koska siinä ohessa menee silloin Suomi. Eli meidän täytyy tehdä ratkaisuja, jotka suojaavat koko euroaluetta, Eurooppaa, siinä ohessa myös Suomea. Yksinkertaisia ratkaisuja ei siis ole. Edessä on vain ja ainoastaan korkean riskin vaihtoehtoja. Mitä ikinä teemme, niissä kaikissa on riski, ja vaikka tekisimme mitä, siitä huolimatta on riskejä. Siis korkean riskin alueella liikumme, mitä hyvänsä teemme. Semmoista vaihtoehtoa ei ole olemassa, missä euromaat selviäisivät ilman kustannuksia. Semmoista vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole. Nyt on kysymys siitä, mitä teemme, mitkä vaihtoehdot me valitsemme, jotta minimoimme kustannukset. Suomi selviää, kun etsimme yhteisiä ratkaisuja eurooppalaisissa pöydissä ja kun pidämme huolta omasta taloudestamme. Suomi pystyy selviämään, pohjoinen Eurooppa ylipäänsä pystyy selviämään hyvin, mikäli ulkopuolinen taloudellinen šokki ei rantaudu pohjoiseen Eurooppaan. Eli jos euroalue säilyy vakaana, edes kutakuinkin vakaana, jos maailmantalous

13 36/1/28 PTK 36/2011 vp 13 pysyy edes kutakuinkin vakaana, me pystymme suoriutumaan tästä paremmin kuin ehkä joku toinen osa maailmaa. Me tarvitsemme tässä hetkessä, myös tässä keskustelussa eduskunnassa, maltillisuutta, harkitsevaisuutta ja kykyä kantaa vastuuta eli hyviä perinteisiä suomalaisia hyveitä: harkitsevaisuutta, maltillisuutta ja vastuuntuntoisuutta. Yksinkertaistukset eivät yleensä tuo ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Ääri-ilmiöitten tarjoamat mustavalkoiset ratkaisut eivät niin ikään myöskään tarjoa ratkaisua monimutkaisiin ongelmiin. Tukiratkaisut tähän saakka ovat estäneet Euroopan talouden totaalisen romahduksen, mutta ne eivät ole luonnollisestikaan tuoneet ratkaisua ylivelkaantuneitten maitten velkaongelmaan. Tällä hetkellä eurooppalainen pankkisektori on huomattavasti vahvemmassa kunnossa kuin se oli vuosi sitten, ja silläkin on oma merkittävä arvonsa, koska se kestää šokkeja paremmin kuin se kesti vuosi sitten. Siinä suhteessa tehdyt päätökset aiemmin ovat olleet perusteltuja. Siitä huolimatta siis edessä on epävarmuus ja liikumme korkean riskin alueella. Pankkien pääomitus, niin kuin täällä on todettu, on ensi sijassa pankkien omistajien tehtävä. Näin sen aina markkinataloudessa kuuluu olla. Siinä tapauksessa, että pankit eivät pysty markkinoilta hakemaan rahaa eli omistajiltaan rahaa, siinä tapauksessa kotivaltiot ovat vastuussa. Täällä todettiin, että ERVV:n muutoksessa kysymys on jostakin aivan uudesta ja ennenkokemattomasta koskien pankkien pääomittamista. Näin ei ole. Itse asiassa jo tällä hetkellä Kreikan edellisessä ohjelmassa, joka meni kahdenvälisillä lainoilla, Irlannin moninkeskisessä ERVV-ohjelmassa pankkeja pääomitetaan niillä luotoilla, joita ERVV antaa, mutta ne menevät valtioiden kautta aivan niin kuin tässä uudessakin mallissa. Eli valtioiden kautta voidaan pääomittaa pankkeja. Ainoa muutos on se, että tätä ERVV:tä voitaisiin käyttää ilman, että maa on totaalikriisissä, eli sitä voitaisiin käyttää ennakoiden. Toinen ennakollisen ohjelman mukaantulo ERVV:hen on se, mitä edellinen hallituskin jo ajoi useaan otteeseen pidimme sitä silloin hyvänä ja pidämme sitä nyttenkin hyvänä eli pyrimme estämään kriisien eskaloitumisen ennen kuin ne ovat liian vaikeita hoitaa. Jälkimarkkinapuolella se on selkeästi ongelmallinen, mutta siihen onneksi tarvitaan yksimielisyyttä päätöksentekoon. Näin ollen myöskään tässä asiassa emme siirry suoranaiseen yhteisvastuuseen. Ongelma itse asiassa euroalueella on se, että meillä on liian paljon maita, jotka eivät ole noudattaneet yhdessä sovittuja pelisääntöjä terveestä taloudenpidosta. Eli kaiken ongelman ydin on ylivelkaantunut maa eli huono politiikka. Tästä seurannaisina tulevat pankkien ongelmat, koska pankeilla on taseissa horjuvien maiden, huonossa talouskunnossa olevien maiden, velkapapereita, ja kumpikin romahdus, joko valtioiden tai pankkien romahdus, yksistään riittää syvempään kriisiin koko euroalueella. Tästä syystä johtuen meidän ei kannata etsiä yksittäisiä syyllisiä, vaan on tehtävä kaikki voitavamme, jotta pystyisimme sekä pitämään finanssijärjestelmän kunnossa että sitten vahvistamaan valtioiden kykyä suoriutua veloistaan. Eli, hyvät ystävät, meillä on yhteinen ongelma. Se ei syyttelyllä parane. Meillä on mahdollisuus tästä ongelmasta selvitä. Suomi pystyy puolustautumaan parhaiten olemalla rakentava, järkevä kumppani Euroopassa ja huolehtimaan oman taloutensa vakaudesta. Puhemies Eero Heinäluoma: Valtiovarainministeri, 2 minuuttia. 28 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ihan muutama asia vielä pääministerin puheenvuoron jälkeen. Täällä on paljon puhuttu tästä väliaikaisesta ERVV-mekanismista ja sen käyttöön tulevista muutoksista. Nyt on hyvä muistaa, että kysymyksessä on sopimus, jolla me tehostamme kolmella eri tavalla tämän työkalun käyttöä, mutta aina kun tätä työkalua käytetään, päätökset tehdään erikseen, yksimielisesti ja myös niin, että Suomen eduskunta osallistuu näiden päätösten tekemiseen. Tämä on mielestäni hyvin tärkeä kanta. Suomi on sitä tiukkaan myöskin eurooppalaisissa pöydissä ajanut, ja pidän tärkeänä, että se on myöskin tähän sopimukseen sisään kirjoitettu. Pääministeri vastasi jo tuohon pankkikysymykseen. Täytyy muistaa, että nyt kysymyksessä on myöskin hyvin vahvasti pankkikriisi, ja vaikka Suomi lähtee siitä periaatteesta, että ensisijainen vastuu pankkien pääomittamisesta on omistajilla ja pankkien kotivaltioilla, niin se, että me saamme tämän mekanismin kautta myöskin

14 14 Tiistaina /1/29 uuden työkalun käyttöön, auttaa tämän pankkikriisin hoidossa. Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviniemelle haluaisin todeta, että jo viime hallitus yritti ajaa vakuuksia Euroopassa eteenpäin. Edellinen hallitus ei siinä onnistunut. Vakuuskysymyksessä on kyseessä veronmaksajien kansallisen edun ajaminen, ja sen takia toivoisin, että myöskin Suomen oppositio on valmis tätä vaatimusta tukemaan. Te, edustaja Kiviniemi, osallistuitte maaliskuussa 2011 päämiesten kokoukseen, jossa päätettiin tämän väliaikaisen mekanismin todellisen lainakapasiteetin nostamisesta 440 miljardista eurosta 780 miljardiin euroon, ja tähän päätökseen pohjautuu myös Suomen takausvastuiden kasvaminen. 29 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täytyy hieman markkinataloudesta sanoa kokoomukselle: Markkinatalous on sitä, että kun tulee voittoa, niin se, joka on ottanut riskin, korjaa potin. Markkinataloutta olisi myös se, että se, joka ottaa riskin, kantaa vastuun, kun ei tule voittoa, mutta nyt ei ole niin. Eri ihmiset ovat ottaneet riskit, ja kansa maksaa laskut. Missä vaiheessa kokoomuksen markkinatalousnäkemys on muuttunut, sitä ihmettelen kovasti. Ja kun puhutaan väliaikaisesta mekanismista, niin miksi tämä on väliaikainen? Sen takia, että tämä on EU:n omien sopimusten vastainen. Sopimus kieltää bail outit: ei tukipaketteja. Tämä on väliaikainen siksi, että tämän jälkeen tulee pysyvä vakausmekanismi, jota ennen sopimusta muutetaan, jonka jälkeen kaikki riskit sosialisoidaan. Tästä on kysymys. 30 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun väliaikaista vakausmekanismia luotiin, sen ensimmäinen ja alkuperäinen käyttötarkoitus oli antaa maille viimeisessä hädässä apua, jotta ne pystyvät omin jaloin ja omin toimin sieltä hetteiköltä kävelemään ulos kovalle maalle. Nyt te väitätte, että hallituksen linja on muuttunut. (Susanna Huovinen: Niin kuin se onkin!) Se ei pidä paikkaansa. Te esittelette meille mekanismin muutoksen, joka antaa mahdollisuuden yhteisillä varoilla pääomittaa pankkeja, ostaa roskalainoja jälkimarkkinoilta ja antaa ennakolta tukea ilman, että tuen saaja on sitoutunut minkäänlaiseen ohjelmaan. Ja te väitätte, että nämä ovat tiukennuksia. Arvoisa valtiovarainministeri, kunnioitan vakuuspyrkimystänne. Kertokaa minulle, miten järjestätte Suomelle vakuudet pankkien pääomittamisessa, miten järjestätte Suomelle vakuudet, jos jälkimarkkinaoperaatioihin lähdetään, ja miten järjestätte sen, että jälkimarkkinaoperaatiot etukäteen hyväksytetään Suomen eduskunnassa. 31 Eero Lehti /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Viime talvena oletettiin, että päätöksistä syntyy myös toimeenpanopäätöksiä. Sen jälkeen mielestäni tilanne on kyllä muuttunut. On oletettavissa ja nähtävissä myös, että eri maat suhtautuvat tähän asiaan eri vakavuudella. Kesän aikana mielestäni kävi yhä useammassa puheenvuorossa selvästi ilmi se vaihtoehto, että Kreikka ei pysty, mahdollisesti ei myöskään halua, pakottaa omaa talouttaan sellaiseen moodiin, jossa se selviytyisi edes kohtuullisella lisäajan saavuttamisella. Se, että päätöksenteko viivästyy, heikentää uskoa markkinoilla ja aiheuttaa epävarmuutta nimenomaan investointien siirtymisellä. Se, että Kansainvälinen valuuttarahasto tulisi merkittävään rooliin, ei välttämättä rahoittajana vaan osaajana, nopeuttaisi kriisin ratkaisua. Kotimarkkinoiden (Puhemies: Arvoisa puhuja, nyt on aika täynnä!) kannalta olisi suotavaa, että Suomen valtio varautuisi pankkien tukemiseen tavalla tai toisella, jotta rahoitusten turvallisuus taattaisiin. 32 Ari Jalonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Näissä takausneuvotteluissa on sekoitettu piikin aukiolo vakauskeskustelun verhon taakse. Näiden vakauksien hinnat ovat nyt osoittautuneet ja niiden on sanottu osoittautuvan niin kalliiksi, että niitä ei kukaan halua ottaa. Nyt me käsittelemme asiaa ilman tietoa näiden neuvotteluiden kulusta ja asian oikeista muodoista. Koska me saamme kaiken tiedon ja neuvotteluiden tuloksen käyttöömme? Eikö se olisi oikeudenmukaista edustamaamme Suomen kansaa kohtaan? 33 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oli hienoa kuulla pääministerin puheenvuoroa, jossa hän kertoi tilanteen vakavuudesta, ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Mutta hän ei myöskään puheenvuorossaan käyttänyt sitä sanaa, jota täällä hallituspuolueiden riveistä vahvasti käytetään, että tässä oli-

15 36/1/34 PTK 36/2011 vp 15 si Suomen linja tiukentunut, koska pääministeri hyvin tietää, että se ei pidä paikkaansa. Ministeri Urpilaiselle toteaisin, että se nyt vaan on niin, että tämä Kataisen johtama hallitus toi tämän esityksen ja päätti Suomen takausvastuiden yli kaksinkertaistamisesta. Sitä päätöstä ei tehty minun johdollani maaliskuussa. (Kari Rajamäki: Teitte, mutta kielsitte sen!) Siellä otettiin linjaus siitä, että lainakapasiteettia kasvatetaan. Mutta kannattaa nyt olla rehellinen näissä lausunnoissa. Takausvastuiden kaksinkertaistamisesta päätettiin nimenomaan Kataisen hallituksen johdolla. 34 Susanna Huovinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri on käyttänyt tässä jo lukuisia hyviä ja vastuullisia puheenvuoroja. Kansainvälisyyden vähättely tai sisäänpäin käpertyminen ei näitä isoja ja monimutkaisia ongelmia tule ratkaisemaan. Minusta edesvastuutonta ei ole se, että yritetään löytää ratkaisuja, vaan pikemminkin se, että väitetään, että näitä helppoja ratkaisuja löytyisi. Arvoisa puhemies! On kyllä hämmästeltävä tätä keskustan linjan poukkoilua, jota saa seurata kuin ö aapisella. Ensin keskusta on mukana tässä Kreikan ensimmäisessä tukipaketissa, eikö niin, ilman edes vaatimusta vakuuksista. Nyt teidän kelkkanne on kääntynyt, ja vakuuksien vaatiminen ja veronmaksajien vastuiden rajaaminen onkin teistä, edustaja Kiviniemi, teatteria. Kyllä arvelen, että Suomen kansa on nyt aika ihmeissään. 35 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä tarkoitin tällä teatterilla nimenomaan sitä, että sen savuverhon suojissa hallitus monella tapaa on löysentämässä Suomen linjaa. Sitä minä tarkoitin tällä teatterilla, että sen takana tapahtuu kaikkea sellaista, jota hallituspuolueen edustajat eivät täällä edes uskalla ääneen todeta, kuten tämä tänään käsittelyssä oleva esitys. Sinänsä on oikein mainiota, että yritetään näitä vakuuksia saada, mutta me kaikki tiedämme sen, että täysimääräisten vakuuksien saaminen, joiden perään on haikailtu, on mahdotonta, koska jos täysimääräiset vakuudet olisivat olemassa, niin Kreikkahan saisi niitä vastaan rahaa markkinoilta, ei siihen euromaita tarvittaisi. (Susanna Huovinen: Te ette edes harkinneet vakuuksia!) 36 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Mitä vakuuksiin vielä tulee, minä olen nähnyt semmoisen version täksi laiksi, jossa lakiin olisi kirjattu tämä asia. Mihin se on tippunut? Tässä meille nyt jaetussa esityksessä sitä vakuuskysymystä ei ole sisään kirjoitettu. Mitä tulee vielä, kun valtiovarainministeri sanoi, että kriisirahaston toimintaa joustavoitetaan: Juuri niin tapahtuu. Sitä joustavoitetaan. Se joustavuuden kasvu on mielestäni jopa sitäkin suurempi asia, että takausvastuita nostetaan 8 miljardista sinne 14 miljardiin. Minkä takia? Sen takia, että nyt meidän piikkiin voidaan mennä ostamaan jälkimarkkinoilta holtittomasti velkamaihin sijoittaneitten velkapapereita. Se tehdään tällä mahdolliseksi. Samalla tavalla tehdään mahdolliseksi pääomittaa niitten maitten pankkeja, jotka eivät ole ollenkaan näissä sopeutusohjelmissa mukana, jotka ovat tehneet hölmöjä ratkaisuja, panneet ihmisten rahoja menemään. Nyt me tulemme näiden pankkien ja maiden (Puhemies: Arvoisa edustaja, aika on täynnä!) avuksi eivätkä näiden maiden omat hallitukset ja veronmaksajat. 37 Marjo Matikainen-Kallström /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomi kärsii kansainvälisistä kriiseistä eniten, ja jo tästä syystä meidän täytyy olla mukana tässä ERVV-paketissa. Rahoitusvälineen laajentamista ja sen laajennettua osaa olisi tarvittu jo aikaa sitten. Sitä olisi todella tarvittu jo ennen kuin Irlannin kriisi hyppäsi päälle. Nyt tätä ollaan tekemässä ja nyt ollaan siihen saamassa nimenomaan tämä laajennettu mahdollisuus, joka mahdollistaa Irlannin tapaiset kriisien selvittämiset jo ajassa eikä sitten vasta myöhemmin. Minä ihmettelen tätä keskustelua. Vakuusjärjestelmä ja vakuusasiathan kuuluvat normaaliin pankkitoimintaan. Siellähän se on jo järjestelmässä mukana. Minkä ihmeen takia meidän täytyy kiistellä tästä, tarvitsemmeko me vakuuksia vai emmekö me tarvitse? Me tarvitsemme niitä ilman muuta, jos me annamme lainoja. Se on ihan selvä asia. Valtiovarainministeri Urpilainen puhui jo tästä vakuuskysymyksestä. Nyt puhutaan mekanismista eikä soveltamisesta, ja soveltamisessa nimenomaan nämä vakuusasiat ovat sisällä.

16 16 Tiistaina /1/38 38 Pietari Jääskeläinen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitos maamme ja EU:n päättäjien Eurooppa on nyt keskellä velka- ja finanssikriisiä, uskottavuuskriisiä, poliittista kriisiä ja, mikä pahinta, myöskin moraalista kriisiä. Teemme vastoin EU:n perussopimusta, kun hallitus on valmis takaamaan ja maksamaan veronmaksajien pussista uppoavien velkamaiden lainoja. Kun mikään ei riitä maamme hallitus haluaa ERVV:n kautta jopa ostaa velkamaiden roskalainoja jälkimarkkinoilta tukeakseen riskisijoituksia antaneita pankkeja ja antaakseen surutta ennakoivaa tukea velkamaille on vaara, että tämä sotku johtaa siihen, että Suomi ja muut takauskelpoiset, vain 13 maata, joutuvat nostamaan takausten määrää joidenkin asiantuntijoiden mukaan jopa kolmin nelinkertaiseksi tästä nykyisestä tai esitetystä 14 miljardista eurosta eli jopa valtion budjetin suuruiseksi. Hallitus pelaa hasardia veronmaksajien rahoilla. 39 Jouko Jääskeläinen /kd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! On merkittävää, että tässä päätösmekanismissa vaaditaan yksimielisyyttä. Se on erittäin merkittävä asia. Miksi tämä kokonaisuus on niin vaikea? Yksi vaikeus on siinä, että reaalitalous ja numeroiden talous ovat kovin erkaantuneet toisistaan. Toinen vaikeus on siinä, että tämä kaikki olisi pitänyt miettiä jo vuonna 1998, kun euroa lähdettiin tekemään: mitkä ovat mekanismit, jos joku ei toimi niiden mukaan, miten rangaistaan tai miten palkitaan ja miten varaudutaan. Ja varmaan se kolmas vaikeus on siinä, että Suomi, niin kuin useimmat muutkaan maat, ei halua tästä mitään liittovaltiota taikka yhtä valtiota, vaan kansakunnat itsenäisyytensä säilyttäen haluavat tämän yhteisen projektin hoitaa. Edustaja Niikko täällä kysyi kustannuksia. 14 miljardia, jos niin pahasti kävisi, se Suomen velkataakkaa varmaan lisäisi, mutta kannattaa miettiä sitä vaikutusta, jos tämä järjestelmä hajoaa. Sen vaikutus on Suomen talouselämälle kyllä erittäin tuhoisa. Silloin ei ole kysymys vain jostakin vakuudesta vaan koko siitä prosessista, ja sitähän tässä hallituspuolueina yritämme kaikin tavoin korjata tätä kurssia. 40 Pentti Kettunen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! On todettava, että Suomi on päässyt nyt niihin pöytiin, mitä suuret puolueet vaativat, että täytyy päästä niihin pöytiin, joissa suuria päätöksiä ja ratkaisuja tehdään. Nyt ollaan niissä pöydissä, ja tämä näkyy tänä päivänä tässä eduskunnassa. (Välihuutoja) Euroopan unioni ja euro on kriisissä, ja hallitus on paniikissa. (Susanna Huovinen: Ei nuo näytä paniikissa olevan!) Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei tule hyväksymään tätä menoa. Vastustamme suomalaisten veronmaksajien rahojen syytämistä Euroopan hulttiovaltioiden ja pelimiesten pohjattomiin kontteihin. Tulemme jättämään valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä mietintöön vastalauseen, ja ehdotamme tämän hallituksen esityksen hylkäämistä. Totean vielä, että tämä on ihmeellinen käsittelyjärjestys. Valtiovarainvaliokunnassa tämä asia on jo mietintövaiheessa... Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edustaja, nyt on tullut aika täyteen. Täällä on vielä puheenvuoroja jäljellä. 41 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Soini julistaa ja keskusta toistaa perässä, että Kreikka on pantava velkasaneeraukseen. Tämä saattaa olla edessä, mutta on kansalaisten täydellistä harhaan johtamista, ettenkö sanoisi huijaamista, antaa ymmärtää, että velkasaneeraus olisi ongelmaton ratkaisu. Kyse hallituksen toiminnassa on juuri siitä, miten voimme minimoida Suomeen kohdistuvat kielteiset vaikutukset tästä Euroopan velkakriisistä. Luuleeko oppositio, että Kreikan velkasaneeraus koteloisi tämän ongelman Kreikkaan? Tällä hetkelläkään ei välttämättä enää ole kyse Kreikasta vaan jo Italiasta. Italia on too big to fail, mutta se on myös too big to bail. Mitä sitten, edustaja Soini, tulee markkinatalouteen, niin terveessä markkinataloudessa todellakin voiton mahdollisuus ja tappion riski kulkevat käsi kädessä. Tässä Euroopan velkakriisissä ei ole tietoakaan terveestä markkinataloudesta vaan huikeasta moral hazard- eli moraalikatoilmiöstä, ja tämä on johtanut juuri näihin epäoikeudenmukaisuuksiin, joidenka kohdalla mekin nyt olemme istumassa. 42 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kun perussuomalaiset puolitoista vuotta sitten sanoivat, että ei pidä mennä ensimmäiseenkään Kreikan lainaan, niin sanottiin, että kaikki asiantuntijat sanovat, että te olette väärässä. Me olemme olleet oikeassa. Kos-

17 36/1/43 PTK 36/2011 vp 17 ka voi olla silloin eri mieltä? Jos ei silloin voinut olla eri mieltä, eikä nyt voi olla eri mieltä, niin koska voi olla eri mieltä? Täällä todistettiin, silloin valtiovarainministeri Katainen: "Selätimme markkinavoimat, selätimme markkinavoimat", ja edustaja Laukkanen, entinen kansanedustaja Laukkanen: "Me patosimme Kreikan kriisin." Ette padonneet, ei saatu näitä markkinavoimavoittoja. Annan tunnustuksen kokoomukselle. Te olette olleet johdonmukaisesti omalla linjalla, perussuomalaiset johdonmukaisesti omalla eri linjallaan. Muut ovat enemmän tai vähemmän takkia käännelleet, paitsi vihreät, joille kaikki käy. 43 Sirpa Paatero /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä sosialidemokraatit ovat olleet varsin linjakkaita. Edellisessä Kreikan kysymyksessä halusimme tiukempia ehtoja, halusimme vakuuksia, halusimme sijoittajan vastuuta. Me olimme ERVV:n elikkä vakausvälineen kannalla, sillä me olemme eurooppalainen puolue, haluamme tehdä yhteistyötä. Siitä syystä olemme myöskin tänään tämän vakausvälineen kannalla. Mutta en ymmärrä keskustan logiikkaa. Kun tähän tulee kuitenkin muutoksia, ja kaikki ne asiantuntijat, joita äskenkin tässä kuulutettiin, ovat myös tänään sitä mieltä, niin kuin vuosi sitten, että tähän on mentävä mukaan ainakin niissä valiokunnissa, missä olen itse ollut mukana, on sanottu, että ainoa keino on olla tässä vakausvälineessä mukana niin miksi sitten nyt voidaan kääntää kelkka ja jättää tämä Suomi heitteille myöskin tältä osin? Puhemies Eero Heinäluoma: Pääministeri on pyytänyt puheenvuoron. 2 minuuttia. 44 Pääministeri Jyrki Katainen (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Semmoinen mielikuvaleikki, kun puhutaan, että Suomen pitää entisestään tiukentaa ja tehdä sitä ja tätä: kyllä me kaikki olemme täällä Pohjois-Euroopassa sen tiukimman mahdollisen linjan kannattajia, ja hyvä niin, koska meillä on näyttöä siitä, että se toimii, ja se on terveen järjen mukaista taloudenpitoa, mitä me kannatamme. Mutta nyt meidän pitää keskittyä etsimään niitä ratkaisuja, joilla me estämme 2 prosentin eli Kreikan talouden vaikutuksen siirtymisen muihin talouksiin, muihin Etelä-Euroopan talouksiin ja sitä kautta, pankkien kautta, tänne pohjoiseen Eurooppaan. Niitä keinoja me nyt tällä hetkellä etsimme. Jätetään se mielikuvaleikki vähän vähemmälle. Meillä ei ole yhtään semmoista oppikirjaa, missä kerrotaan, miten tämä homma tehdään, ja sen takia tarvitaan malttia, vastuuntuntoisuutta ja harkitsevaisuutta. Eli etsitään niitä keinoja, joilla Kreikka ei horjuttaisi Suomea eikä myöskään euroalueen ulkopuolisia, kuten Ruotsia ja Tanskaa. Kun täällä todettiin, että Suomi on päätöksentekopöydissä kyllä, me olemme päätöksentekopöydissä. On turvallisempaa olla siellä kuin ulkopuolella, koska tietää, että jos on ulkopuolella, maksaa vain laskun mutta ei kykene koskaan vaikuttamaan yhtään mihinkään. Tämä on tosiasia. Minä olen Pietari Jääskeläisen kanssa samaa mieltä siitä, että meillä on uskottavuuskriisi, meillä on velkakriisi ja meillä on moraalikato. Tämä jälkimmäinen on asia, jonka toivon muistuvan Suomen kansanedustajien mieliin siinä vaiheessa, kun Suomen budjettia tasapainotetaan. Me tarvitsemme silloinkin moraalikadon vastaista mielialaa tässä maassa, me tarvitsemme vastuuntuntoisuutta, me tarvitsemme sitä päätöksentekokykyä, jota me nyt vaadimme myös muilta. Eli ei Suomenkaan hyvä taloudellinen tilanne ole kirkossa kuulutettu. Se ei ole saavutettu etu, vaan sen puolesta pitää tehdä koko ajan töitä. Suomessa ehkä viime keväänä ja tämän kesänkin aikana on aika paljon puhuttu tästä takin kääntämisestä. Se on saanut vähän liian suuren roolin. Koska meillä kenelläkään ei ole valmiita vastauksia, miten tätä kriisiä hoidetaan, niin voisi olla ihan järkevää, jos jokainen etsisi ihan puhtaalta pöydältä niitä keinoja, joilla tämä kriisi rajoitetaan, eikä keskitytä niinkään tähän sisäpoliittiseen miekkailuun. 45 Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Kyllä siihen välttämättä on kuitenkin vähän keskityttävä sen takia, että täällä siitä erittäin paljon keskusteltiin jo valtiovarainministerin avauspuheenvuorossa. Kyllähän tässä teatteria sen verran on, kun sitä sanaa on täällä viljelty, että mehän kaikki tiedämme sen sadan prosentin varmuudella, että jos sosialidemokraatit olisivat oppositiossa, te erittäin voimakkaasti vastustaisitte sitä, että me kaksinkertaistamme, siis kaksinkertaistamme, takausvastuun. Näin teitte jo oppositiokaudella, ja tekisitte aivan varmasti, jos istuisitte opposition puolella penkissä tällä hetkellä. Todennäköisesti vastus-

18 18 Tiistaina /1/46 taisitte myös sitä, että joukkovelkakirjoja voidaan jälkimarkkinoilta ostaa, tukea maita ennakkoon, pääomittaa rahoituslaitoksia, ja saattaisittepa sanoa jotakin myös siitä, että EKP on pannut haisemaan yli 100 miljardia, siis jossa jo tällä hetkellä on laitettu haisemaan Italian ja Espanjan velkakirjoja. Kyllähän te sitä vastustaisitte. Missä ovat takuut? Kuka niitä on pyytänyt, kuka niitä on vaatinut? Tämä on todellinen sumuverho. Pienelle osalle pyydetään takuita, ja iso osa (Puhemies: Arvoisa edustaja, aika täynnä!) menee täysin ohi tämän sumuverhon suojissa. 46 Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä vähän raottaisin myös sitä keskustan omaa sumuverhoa. Minä sanon teille, edustaja Puumala, että on hyvä, että sosialidemokraatit eivät ole oppositiossa. Sehän tästä vielä puuttuisi, jos siellä olisimme, ja tuskin tämä linja olisi muuttunut miksikään siitä tuhlarilinjasta, mikä aikaisemmalla hallituksella oli, että mennään Eurooppaan, uhitellaan mennessä kovasti, että on saatava vakuuksia tai on saatava Irlannin yritysveroa nousemaan, ja sitten kun ei onnistu, palataan tyhjin käsin ja sanotaan, että eihän tästä nyt oikein mitään tullutkaan, ja ehdoitta sitten taas veronmaksajien rahaa pistetään menemään. On hienoa, että sosialidemokraatit pääsivät hallitukseen. Suomen linja muuttui, yhteinen linja, ja nyt tällä hetkellä, arvoisa edustaja Puumala ja arvoisa keskustapuolue, minä toivon, että olemme kaikki yhdessä mukana näissä kansallisissa talkoissa, joissa me saamme vakuudet meidän tuillemme ja joissa pankkien ja sijoittajien omaa vastuuta edistetään hyvin vastuullisesti. 47 Anni Sinnemäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja, puolueensa puheenjohtaja Soini kysyi, koska näistä asioista sitten saa olla eri mieltä. Kyllähän me koko ajan saamme olla keskenämme eri mieltä näistä asioista, ja luulen, että esimerkiksi minun ja edustaja Soinin erimielisyys on hyvin perustavanlaatuista. Meillä on eri käsitys siitä, minkälaista Eurooppaa haluamme ja mikä on Suomen rooli Euroopassa. (Timo Soini: Pitää paikkansa!) Olen itse ollut tekemässä päätöksiä Kreikan ensimmäisestä tukipaketista, ja minun on helppo myöntää, että asiat ovat sen jälkeen muuttuneet yhä vain vaikeammiksi ja vaikeammiksi, ja olen siitä surullinen. Olin tekemässä noita päätöksiä, koska ajattelin, että se on suomalaisen veronmaksajan etu, mutta myös siksi, että haluan uskoa Eurooppaan ja siihen, että näitä asioita voidaan ratkoa yhdessä. Edustaja Soinin synkät ennustukset ovat tulleet lähemmäksi totuutta, mutta ei se ainakaan minulta poista sitä mielipidettä, että itse haluan, että Suomi on ratkomassa eurooppalaisia ongelmia yhteistyössä muiden maiden kanssa, niin vaikeaa kuin se onkin. 48 Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täällä on keskusteltu tästä vakuusasiasta hyvin paljon, ja aivan niin kuin ensimmäisessä puheenvuorossani sanoin vielä tässä keskustelussa ei ole ilmennyt mitään sellaista, että pitäisi siitä puheenvuorosta perääntyä tästä sopimusluonnoksesta, mikä meillä on, on tiputettu se vakuus ja mahdollisuus pois, ja se on siellä enää vain julistuksen tasolla se kirjaus tästä asiasta. Ja kun me täällä hyväksymme tällaista megaluokan asiaa, niin kyllä se nyt vain on niin, että meillä pitäisi olla tieto, mikä on näitten vakuuksien kohtalo. Eikä nyt puhuta Kreikan vakuuksista. Nyt puhutaan niistä vakuuksista, jotka tulevat tähän kyseiseen välineeseen, jos niitä on ylipäätään siihen tulossa. Sehän on aivan olennainen asia tässä. Mitä tulee tähän pankkien pääomittamiseen, niin on se jännä juttu, että ei puolitoista vuotta sitten voitu lähteä liikkeelle näitten jäsenmaitten toimesta, joilla on eniten riskejä, pääomittamaan näitä pankkeja, vaan haluttiin liittovaltio ja tehtiin näitä mekanismeja. (Ben Zyskowicz: Semmoinen salaliitto oli kyseessä!) Puhemies Eero Heinäluoma: Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Uotila, Männistö, Thors, Kalmari, Soini, ja sen jälkeen valtiovarainministeri. 49 Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että vaikka vasemmistoliitto aiemmin on ratkaisuja vastustanut, niin vasemmistoliitto ei ole koskaan sanonut, että Euroopan taloutta ei pidä vakauttaa, mitään kriisimaata ei saa koskaan auttaa. Me olemme lähteneet siitä, millä ehdoilla se tehdään, ja nyt ehdot ovat muuttuneet, ja sen vuoksi olemme mukana. Mutta mitä tulee siihen, kuten täällä valtiovarainministeri ja pääministeri totesivat: joukkovelkakirjojen ostaminen jälkimarkkinoilta ERVV:n

19 36/1/50 PTK 36/2011 vp 19 laskuun. Miten se poikkeaa EKP:n 150 miljardin jälkimarkkinaoperaatioista? Kuinka monessa Euroopan parlamentissa on keskusteltu siitä, mennäänkö jälkimarkkinoille, ostetaanko EKP:n laskuun? Onko pankkivaltuusto keskustellut, pystyykö se keskustelemaan? Me tiedämme, että Maastrichin sopimus kieltää, että EKP ei saa ottaa yhdeltäkään hallitukselta, yhdeltäkään eduskunnalta suoria ohjeita omiin operaatioihinsa. Sen vuoksi kyllä tämä ERVV:n kautta järjestettävä jälkimarkkinoilla toimiminen on varmasti demokraattisempi, avoimempi, ja kuten täällä todettiin, se kaikissa tapauksissa edellyttää myöskin yksimielisyyttä. Minusta on kyllä varsinkin pankkivaltuutetuilta, niiltä, jotka ovat siellä aiemmin olleet (Puhemies: Aika!) ja jotka ovat siellä nyt, aikamoista hurskastelua tulla arvostelemaan sitä, että se olisi jotenkin parempi järjestelmä toimimaan. 50 Lasse Männistö /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Soinin olisi nyt syytä muistaa, että Kreikan velkapapereita omistaneet pankit ovat kyllä kärsineet merkittäviä tappioita, kun näitten papereiden arvo on alentunut. Edustaja Puumalan puolestaan on hyvä muistaa, että kaikki nämä luettelemanne päätökset, jos niihin koskaan joudutaan turvautumaan, joudutaan tekemään, onneksi, euromaiden yksimielisillä päätöksillä, joten turha täällä on mistään savu- tai sumuverhoista puhua. Nyt ei ole muutenkaan helpolta kuulostavien mutta vastuuttomien ratkaisujen aika, eikä etenkään ole sen aika, että oppositiopoliitikot keskustasta perussuomalaisiin ehdottavat jopa Kreikan erottamista eurosta. The Economist -lehti juuri referoi arviota, jossa todettiin, että euroalueen hajoaminen laskisi Suomen bkt:tä yhden vuoden aikana prosenttia, kriisimaiden bkt:tä jopa prosenttia. Kyllä tässä puhuttaisiin sellaisesta myrskystä, jossa edellinen finanssikriisi oli vain pieni laine aalloilla. Aiemmin esitin edustaja Soinille kysymyksen siitä, (Puhemies: Nyt, arvoisa edustaja, aika on tullut täyteen, joten pyydän...) mitä te sitten oikein tekisitte, jotta tämä tartuntaefekti oikein vältettäisiin. Sitä ei ollut täällä teidän Wall Street Journalin kirjoituksessanne. Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edustaja! Jos aiotte puhua jatkossa, niin pyydän noudattamaan näitä määräaikoja, koska se tekee oikeutta niille, jotka eivät vielä ole käyttäneet puheenvuoroa. 51 Astrid Thors /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pietari Jääskeläinen täällä väitti, että hallitus on tehnyt päätöksiä ja haluaa tukea maita surutta. Minun mielestäni se ei ollut vastuullista sanomista. Ja kun me tiedämme, että entistä valtiovarainministeriä kutsuttiin kukkotarhan johtajaksi tiukkuudessaan, se kyllä minun mielestäni tarkoittaa sitä, että edellinenkin hallitus oli erittäin tiukka vaatimuksissaan vaatiessaan niiltä, jotka ovat tehneet vääryyttä. Olen surullinen kyllä siitä, että edustaja Pekkarinen edelleen väittää, että tästä uudesta välineestä pääomitettaisiin pankkeja suoraan, kun me olemme monet kerrat käyneet lävitse sen, että ensin yksityiset ottavat vastuunsa, se maa, ja vasta siinä tilanteessa, jos ei maa pysty, voidaan kääntyä tämän uuden välineen puoleen. Sitten, hyvät ystävät, edellisessä hallituksessa todettiin myöskin, että on hyvä tapa toimia samalla tavalla kuin Kansainvälinen valuuttarahasto, jolla on takataskussaan niille maille tukea, jotka eivät ole surkeassa jamassa. Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi edustaja Kalmari. Poissa. Näyttäisi siltä, että sitten täällä on vaihtoehtona K niin kuin Kaikkonen. 52 Antti Kaikkonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hienoa olla tällainen köyhän miehen Kalmari. (Naurua) Arvoisa puhemies! On ollut perusteltua antaa näille kriisimaille yksi mahdollisuus laittaa asiansa kuntoon. Tätä varten viime kaudella rakennettiin erilaisia pelastusrenkaita. Esimerkiksi Irlanti siihen tarttui, teki läksynsä ja näyttää selviävän, Kreikka ei. Kysymys kuuluukin: Kannattaako tällä pelastusrenkaiden, pelastuspakettien, tiellä jatkaa? Kannattaako suomalaisten veronmaksajien piikkiä kasvattaa ja käyttöoikeutta laajentaa nyt hallituksen esittämällä tavalla? Arvoisa puhemies! Vielä tästä vakuusasiasta. Pidän peukkua, että hyvä ratkaisu syntyy, mutta on kyllä mielestäni jonkin sortin sinisilmäisyyttä luulla, että näillä Suomen vaatimilla vakuuksilla Suomen riski ikään kuin täysin nollaantuu jatkossa. Ei se valitettavasti niin taida mennä. Eikö esimerkiksi toimintaan jälkimarkkinoilla, missä myös EKP tällä hetkellä huseeraa, liity melkoi-

20 20 Tiistaina /1/53 nen riski, joka viime kädessä voi kaatua myös Suomen veronmaksajien niskaan? 53 Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Odottelinkin, milloin edustaja Zyskowicz herää, ja ihan hyvä, että heräsi. Häntä on aina mielenkiintoista kuunnella, vaikka ei aina samaa mieltä olisikaan, itse asiassa aika harvoin. Mutta muistan, kun me keskustelimme Kreikan ensimmäisen tukipaketin yhteydessä ja minä sanoin, että maa pitää laittaa heti velkajärjestelyyn, te huusitte sieltä paikaltanne, että se on kauhein vaihtoehto. Mutta kävikö tässä nyt niin, että olikin vain kaksi vaihtoehtoa: velkajärjestely heti silloin tai velkajärjestely nyt lähitulevaisuudessa? Kysyn teiltä, edustaja Zyskowicz, vaikka ette ole tuolla ministeriaitiossa, kumpi vaihtoehto on Suomelle kalliimpi: sekö että olisi toimittu heti silloin suoraan, tuoreeltaan, vai nyt, kun toimitaan pakon edessä? Edustaja Soini oli täällä epätäsmällinen, kun hän kertoi niitä tahoja ja toimijoita, jotka ovat olleet tässä Eurooppa- ja eurokriisipolitiikassa ja -toiminnassaan linjakkaita. Te unohditte mainita kaksi kansanedustajaa. Puhemies Eero Heinäluoma: Tähän yhteyteen vielä edustaja Soini, sitten edustaja Zyskowiczille oli suora kysymys, sitten valtiovarainministeri, ja sen jälkeen puhujalistaan. 54 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi on oikeassa, eli kyllä te olette pitäneet linjanne. Teitä on rangaistu siitä, että te olette samaa mieltä kuin ennen vaaleja. Näin se on. Mutta sitten kun mennään tähän maksukyvyttömyyteen ja siihen, mikä on sen vaihtoehto: se on maksukyvyttömyyden kitkeminen Euroopasta. Jos luodaan sellaiset mekanismit, että piikki on auki, että pelastetaan, niin tästä se on johtunut, että Kreikan jälkeen tuli Irlanti, tuli Portugali, tulee toinen Kreikka. Niin kauan kuin markkinoilla vastuu ei realisoidu, niin kauan tulee häkkyrään uutta tavaraa. Sitten arvoisalle pääministerille: Totta kai siitä tulee ikäviä seurauksia, mutta niille maille, joilla on oma valuutta, Ruotsi ja Tanska, ei niille tästä ERVV:stä ikäviä seurauksia tule. Niille tulee seurannaisvaikutuksista IMF:n kautta suoranaista talousvastuuta. Jos Suomella olisi oma valuutta, niin me emme olisi tästä vastuussa ollenkaan! (Kari Uotila: Eikä varmaan seurauksistakaan!) 55 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvi, minun pointtini on se, että on täydellistä kansalaisten harhaan johtamista antaa esimerkiksi tässä keskustelussa ymmärtää, että Kreikan saattaminen velkajärjestelyyn olisi Suomen kannalta ongelmaton asia. Päinvastoin, me tiedämme, että joka tapauksessa siitä seuraisi jonkinlaista tartuntavaikutusta Euroopan talouteen ja sitä kautta kielteistä vaikutusta Suomenkin talouteen. Kun kysyitte, olisiko velkajärjestely puolitoista vuotta sitten tai velkajärjestely esimerkiksi puolen vuoden päästä ollut Suomen kannalta parempi ratkaisu tai huonompi ratkaisu, niin minun mielestäni kyse ei ole niinkään niistä välittömistä kuluista, jotka Suomelle tulevat näistä tukipaketeista, vaan kyse on nimenomaan siitä kielteisestä vaikutuksesta, joka Suomeen tulee tämän velkakriisin tartuntavaikutusten kautta. Toivomus on, että nyt varautuminen tällaiseen velkajärjestelyyn olisi Euroopassa parempi ja sitä kautta kielteiset vaikutukset vähäisempiä. Puhemies Eero Heinäluoma: Ja ministeri Arhinmäki oli pyytänyt puheenvuoron. 56 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Demokratia ei ole markkinoiden ylivaltaa tai sotilasjunttia kaduilla. Demokratia on sitä, että poliitikoilla on kyky puuttua markkinoiden ylilyönteihin. Niitä on veroparatiisien kuriin laittaminen, Tobinin veron kaltainen rahoitusmarkkinavero, sijoittajan vastuu, jota vasemmisto vaati ennen vaaleja ja jota se edelleen pitää esillä. Ja sitä hallitus myös tekee tässä politiikassaan. Edustaja Soini, teiltä tuntuu unohtuvan se, että kaikki tässä maassa eivät ole perussuomalaisia. Itse asiassa 81 prosenttia ei äänestänyt perussuomalaisia. Myöskään kaikki puolueet eivät ole olleet ennen vaaleja eivätkä ole nyt vaalien jälkeenkään teidän linjoillanne. Me olemme edelleen sitä mieltä, kuten ennen vaaleja, että elämme finanssikapitalismin kriisiä, se pitää ratkaista. Nyt me siivoamme tämän finanssikapitalismin tulivuorenpurkauksen aiheuttamaa ongelmaa. Ja siinä me olemme mukana tässä hallituk-