5. Geologiset maailmankaudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5. Geologiset maailmankaudet"

Transkriptio

1 5. Geologiset maailmankaudet 5.1. Mannerliikunnot 5.2. Ilmastonmuutokset eri maailmankausina 1

2 5. Geologiset maailmankaudet Varhaisin elämästä kertova fossiililöytö (fotosynteettisiä bakteereita) Ensimmäinen eukaryootti Vendian Fauna 2

3 Epookki Kausi Maailmankausi Kvartääri Tertiääri Eoni Jako perustuu geologisiin kerrostumiin ja niiden sisältämiin fossiileihin Liitu- Jura- Trias Permi Kivihiili- Devoni- Siluuri- Fanerotsooinen eoni = kenotsooinen + mesotsooinen + paleotsooinen maailmankausi Ordoviki- Kambri- Phanero- = Visible Life Protero- = Early Life Ceno- =Recent Life Meso- =Middle Life Paleo- = Ancient Life 3

4 Historian merkitys alueiden muodostuksessa Kaksi tärkeää tekijää: 1) mannerten liikkuminen 2) ilmastomuutokset kenotsooisella maailmankaudella (<65 milj v.) Merkitys eliöstöjen rakenteeseen kahta kautta 1) mannerten tai niiden osien väliset yhteydet 2) isolaatioaika vaihdellut 4

5 5.1. Mannerliikunnot Mantereet eivät ole aina olleet nykyisillä paikoillaan Mannerliikunnot (continental drift), laattatektoniikka (plate tectonics) Vasta 1960-luvulla laajemmin hyväksytty Todisteet: 1) Mannerlaattojen muodon yhteensopivuus 5

6 2) Valtamerten pohjan magneettiset raidat samanlaisia kaikilla valtamerillä 6

7 3) Magneettisuuden suunnat vaihtelevat maan magneettikentän muutosten mukaan (heijastelevat syntyhetken magneettikentän suuntaa) 7

8 4) Muut geologiset todisteet esim. prekambristen kilpien esiintyminen (vanha peruskallio ), esiintyy kaikilla mantereilla Fennoskandian kilpi kuuluu pohjois- ja itä-euroopan peruskallioalueeseen Kallioperä syntynyt pitkän ajan kuluessa pala kerrallaan ja aina uuden palan syntyessä Suomi sijainnut eri paikassa 8

9 5) Paleontologiset todisteet esim. Glossopteriskasvillisuuden jälkiä löytyy eteläisten mantereiden alueilta myöhäis-paleotsooisen kauden (permikauden) kerrostumissa Lystrosaurukset: Triaskauden fossiileja kaikilta eteläisiltä mantereilta (Gondwana) olleet kerran yhdessä 9

10 Laattojen raja-alueilla: 1) Merellinen laatta on raskaampi ja työntyy mantereisen laatan alle, vulkaanista toimintaa 2) Kohtaamisvyöhykkeelle muodostuu vulkaanisen toiminnan seurauksena saarivyöhykkeitä 3) Kohtaamisvyöhykkeellä tapahtuu usein poimuttumista vuoristojen synty 10

11 4) Sivuuttavat laatat, voivat liikkua eri suuntiin tai samaan suuntaan eri nopeudella 5) Erkanevat laatat, uuden maankuoren syntyminen jäähtyvästä laavasta 11

12 Suurimmat tektoniset laatat 12

13 Katso Plates-Atlas.ppt 13

14 4600 mv 1100 m.v.sitten muodostuneen Rodinia-supermantereen hajoaminen. Myöhäisen Prekambrisen ajan maailma oli aika viileä, samantapainen kuin nykyäänkin. 550 mv 500 mv 450 mv 400 mv 350 mv Kambrikaudella ilmestyi suuri määrä kuorellisia merieläimiä. Mantereet olivat matalien merien peitossa. Gondwana-supermanner on juuri muodostunut ja sijaitsi lähellä etelänapaa. 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv 100 mv 50 mv 14

15 Ordovikikaudella muinaiset meret erottivat neljä suurinta mannerta: 1) Laurentia = Pohjois-Amerikka + Grönlanti 2) Baltica = Fennoskandia + Balttia + osa Venäjää 3) Siperia 4) Gondwana Ordoviki-kauden loppu oli maan historian kylmimpiä aikoja, jää peitti suuren osan Gondwanan eteläosista. 1. massasukupuutto Laurentia törmää Balticaan sulkien Iapetus-meren ja muodostaen Larussian mantereen. Koralliriutat laajenevat ja maakasvit alkavat kolonisoida mantereita mv 550 mv 500 mv 450 mv 400 mv 350 mv 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv 100 mv 50 mv 15

16 4600 mv Varhaiset paleotsooiset meret alkavat sulkeutua ja esi-pangea alkaa muodostua. Makeanveden kalat pääsivät eteläiseltä pallonpuoliskolta Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Metsät kasvoivat ensimmäisen kerran Kanadaan, joka sijaitsi päiväntasaajalla. 2. massasukupuutto devonikauden lopulla Varhaisella Kivihiilikaudella paleotsooiset meret alkavat sulkeutua Euramerikan ja Gondwanan välillä, muodostaen Appalakkien ja Variscanvuoristot (W-Eurooppa). Etelänavalle kasvaa jäätikkö, päiväntasaajan suoalueilla kehittyvät nelijalkaiset selkärankaiset. 550 mv 500 mv 450 mv 400 mv 350 mv 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv 100 mv 50 mv 16

17 4600 mv PohjoisAmerikan ja Euroopan muodostavat mantereet törmäsivät Gondwanaan muodostaen Pangean läntisen osan. Jää peitti suuren osan eteläisestä pallonpuoliskosta ja päiväntasaajalle muodostui laajoja soita. 550 mv 500 mv 450 mv 400 mv 350 mv Laajat autiomaat peittivät Pangean länsiosia Permikauden aikana. Matelijat levisivät yli Pangean. 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv 99 % eliöstöstä kuoli sukupuuttoon Paleotsooisen maailmankauden lopussa 3. massasukupuutto 100 mv 50 mv 17

18 Pangealla, joka oli pääosin jo muotoutunut Triaskaudella maaeläimet pääsivät levittäytymään navalta navalle. Eliöt alkoivat erilaistua uudelleen, ensin Permikauden sukupuuton ja uudelleen Triaskauden massasukupuuton (4.) jälkeen, ja lämpimien vesien eläimet levisivät yli Tethysmeren. Jurakauden alkuun mennessä Etelä-Keski-Aasia oli muodostunut. Tethys-meri eroitti pohjoiset mantereet Gondwanasta. Vaikka Pangea oli vielä kasassa, ensimmäiset merkit mannerten hajoamisesta olivat jo olemassa mv 550 mv 500 mv 450 mv 400 mv 350 mv 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv 100 mv 50 mv 18

19 Jurakauden puolivälissä Pangea alkoi hajota. Jurakauden lopulla Keski- Atlantti oli kapea meri, joka erotti itäisen Pohjois- Amerikan ja Afrikan. Itäinen Gondwana alkoi erota läntisestä mv 550 mv 500 mv 450 mv 400 mv 350 mv Liitukaudella eteläinen Atlantti aukeni Etelä- Amerikan ja Afrikan väliin. Intia erosi Madakasgarista ja alkoi siirtyä pohjoiseen. Pohjois-Amerikka oli yhä yhteydessä Eurooppaan ja Australia Antarktikseen. 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv 100 mv 50 mv 19

20 Meksikonlahdelle osui valtava komeetta, joka aiheutti ilmastonmuutoksen. Dinosaurukset ja monet muut eliöt kuolivat sukupuuttoon (5.). Myöhäisellä liitukaudella meret olivat jo leventyneet ja Intia lähestyi Etelä-Aasiaa mv 550 mv 500 mv 450 mv 400 mv 350 mv miljoonaa vuotta sitten Intia törmäsi Aasiaan muodostaen Tiibetin ylängön ja Himalajan vuoriston. Australia alkoi liikkua nopeasti pohjoiseen. 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv 100 mv 50 mv 20

21 4600 mv Antarktis oli jään peitossa 20 mvs ja pohjoiset mantereet viilenivät nopeasti. Mantereet alkoivat jo olla nykyisillä paikoillaan, mutta Florida ja osia Aasiasta oli vielä meren peitossa. 550 mv 500 mv 450 mv 400 mv 350 mv Viimeisimmän jääkauden aikana molemmat napaalueet olivat mannerjään peitossa. Pohjoinen mannerjäätikkö peitti laajoja alueita Euroopasta ja Pohjois- Amerikasta 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv 100 mv 50 mv 21

22 4600 mv Uusi Pangea on todennäköisesti alkamassa muodostua. Ilmasto lämpenee kasvihuoneilmiön vuoksi. 550 mv 500 mv 450 mv 400 mv 350 mv Jos nykyiset laattaliikunnot ennustavat tulevaisuutta, Atlantti levenee, Afrikka törmää Eurooppaan, Australia yhtyy Etelä-Aasiaan ja Kalifornia liukuu kohti Alaskaa. 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv 100 mv 50 mv mv

23 Uusia subduktio-vyöhykkeitä muodostuu Pohjois- ja Etelä- Amerikan itärannikolle, jolloin merenpohjaa häviää. Amerikan mantereet ja Afrikka alkavat lähestyä toisiaan mv 550 mv 500 mv 450 mv 400 mv 350 mv Seuraava Pangea muodostuu. Tämän Pangea Ultiman sisäosaan jää pieni sisämeri. 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv 100 mv 50 mv mv

24 5.2. Ilmastonmuutokset eri maailmankausina Mesotsooinen kausi oli hyvin lämmin Liitukauden lopulla alkoi ilmaston kylmeneminen Kenotsooinen kausi (tertiääri + kvartääri) paljon viileämpi kuin mesotsooinen 24

25 Devoni-kivihiilikaudet ( mvs) 4600 mv 550 mv 500 mv maakasvien kehitys devonikaudella àmaa muuttui vihreäksi àilmaston muutos CO 2 pitoisuuden alenemisen seurauksena ilmasto jäähtyi kivihiilikauden lopulla à Gondwanan jäätiköityminen kivihiilikauden metsien kasvillisuudessa yleisiä liekopuut (Lycopodidae), Cordaitespuut (havupuiden edeltäjiä), Calamites-puut (sukua kortteille) ja puusaniaiset trooppisilla seuduilla (Euramerikka) ei vuodenaikaisuutta etelämpänä Glossopteris kasvillisuutta (varhainen saniainen) 450 mv 400 mv 350 mv 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv 100 mv 50 mv 25

26 4600 mv Permikausi ( mvs) kivihiilimetsät katoavat ilmaston kuivuttua (Gondwana ja Euramerikka yhtyvät; Euramerikka siirtynyt pohjoiseen) kasvillisuudessa neljä tyyppiä: Angara kasvillisuus pohjoisessa (havupuita, kortteita, saniaisia) Cathaysian sademetsäkasvillisuus (Cordaites- ja liekopuita) Euramerikan itärannikolla ja Gondwanasta irronneissa Aasian osissa Muualla Euramerikassa trooppisia vuodenaikaismetsiä Gondwanan kasvillisuus kehittyi Glossopteriskasvillisuudesta Myöhäisellä permikaudella (noin 250 milj.v.s.) trooppinen ilmasto kutistui, subtrooppinen laajeni ja jäätiköt hävisivät (Gondwana siirtyi kauemmas etelänavalta) 550 mv 500 mv 450 mv 400 mv 350 mv 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv 100 mv 50 mv 26

27 Triaskausi ( mvs) 550 mv Pangea milj v. sitten ilmasto lämpeni ja kuivui mantereilla (mantereet yhä kauempana navoilta) Mantereiden törmätessä vuorten poimutusta à ilmasto- ja dispersaalivaikutuksia Vanhojen puumuotojen häviäminen (liekoja kortepuut) ja uusien synty (käpypalmut, Ginkgo jne) 500 mv 450 mv 400 mv 350 mv 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv Glossopteris-kasvillisuus korvautui Dicrodiumsiemensaniaisilla 100 mv 50 mv 27

28 Jurakausi ( mvs) 550 mv 500 mv suurimman osan Jurakautta ilmasto oli kostea ja lämmin (kasvihuoneilmasto), jonkin verran silti kuivempia seutuja Pangean keskiosissa Pangean uuden hajoamisen myötä keskiosien kuivuus väheni ja vuodenaikaisuus kasvoi napojen lähettyvillä 450 mv 400 mv 350 mv 300 mv 250 mv saniaisia, käpypalmuja, havupuita, liekoja ja kortteita 200 mv 150 mv 100 mv 50 mv 28

29 Liitukausi ( mvs) 550 mv 500 mv Pangean hajoaminen etenee, Laurasia ja Gondwana eronneet toisistaan liitukauden alku leutoa, mutta vuodenaikaisuus lisääntyy vähitellen - talvella lunta ei napajäätiköitä napojen lähellä lauhkean vyöhykkeen kasvillisuutta kukkakasvien voimakas radiaatio 450 mv 400 mv 350 mv 300 mv 250 mv 200 mv 150 mv 100 mv 50 mv 29

30 Tertiäärikausi (65 mvs-) Mantereet alkavat olla nykyisillä paikoillaan Amerikan ja Euroopan eriytyminen; Beringian synty Afrikasta maayhteys Euraasiaan Mioseenillä Intian yhtyminen Euraasian laattaan Mioseenillä (Himalaja) Panaman kannaksen synty Plioseenillä Ilmastomuutoksia: Eoseenin loppu Oligoseeni: ilmasto kuivuu ja viilenee à savannien synty, Antarktis jäätiköityy Oligoseenin lopulla meren pinnan voimakas lasku Plioseenillä ensin lämpenemistä mutta loppupuolella voimakas kylmeneminen à Pleistoseenillä pohjoisten mannerjäätiköiden synty (Jääkaudet) vuodenaikaistuminen Paleo Eo Oligo Mio Plio 60 mv 50 mv 40 mv 30 mv 20 mv 10 mv Pleisto 30

31 Viilenemisen ja vuodenaikaistumisen syyt: 1. Vesi- ja maamassojen uudelleenjärjestyminen Isojen vesimassojen tasoittava vaikutus poistuu pohjoisilta mantereilta Obikin meren ja Pohjois-Amerikan jakaneen meren häviäminen. mantereiden keskiosien ilmasto muuttui kylmät vetiset talvet, kuivat kuumat kesät 31

32 Maa/vesimassasuhteen muutos trooppisilla seuduilla Afrikan ja Intian siirtyminen pohjoiseen: meri korvautuu maalla Vesi absorboi lämpöä maata tehokkaammin, absorboidun energian määrä päiväntasaajan lähettyvillä pienentynyt Mantereiden vesimassoja ohjaava vaikutus Australian irtoaminen Etelämantereesta (syvän veden allas ympärille) Pohjois-Atlantille lämmintä vettä etelästä (Golf-virta) Tethysmeren sulkeutuminen noin 30 milj. v. sitten àpäiväntasaajan merivirta estyy (Intian osuessa Aasiaan) 32

33 2. Suurten vuoristojen synty Kalliovuoret, Himalaja, Andit paikallinen vaikutus kylmeneminen ohjaavat ilmamassoja kylmien ja kosteiden tuulien ohjaaminen talvien kylmeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla kesien kuivuminen Pohjois-Amerikan länsiosissa ja Euraasian sisäosissa 3. Napajäätiköiden muodostus jää heijastaa auringon valoa takaisin kylmenemisen kerrannaisvaikutus meren pinnan lasku ja kylmeneminen aiheuttivat evaporaation vähenemisen mantereiden kuivuminen 33

Mitä elämä on? Elämän kemia. Elämän edellytykset. Maan elämä. Elämä sellaisena kuin sen tunnemme 18/11/2014

Mitä elämä on? Elämän kemia. Elämän edellytykset. Maan elämä. Elämä sellaisena kuin sen tunnemme 18/11/2014 Mitä elämä on? Johdatus astrobiologiaan, syksy 2014 Luento 2 Marianna Ridderstad Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Elämää voidaan luonnehtia: ympäristöstään

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa

Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa FM Akseli Torppa Geologian laitos Helsingin yliopisto Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa Marburgin yliopiston kirjastossa

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

HUIPPUVUORTEN GEOLOGIAA

HUIPPUVUORTEN GEOLOGIAA HUIPPUVUORTEN GEOLOGIAA Tekijät: Espoon yhteislyseon lukion opiskelijat kirjoitelmajärjestyksessä Irina Lindroos, Ilari Kolttola, Nhung Le, Mirjam Hyrynen ja Sofianna Kyllönen sekä Tikkurilan lukion opiskelija

Lisätiedot

Kehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista

Kehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista Kehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista Jussi Eronen Ihmisen evoluutio on tapahtunut kuivuvassa ja viilenevässä maailmassa. Tämän trendin lisäksi Afrikan ja Euraasian fossiiliaineisto

Lisätiedot

29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly

29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly 29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto Tetraxylopteris bilateraalinen siitepöly aukeamiskohta (monoaperture) pölykammion kalvoton pohja kerroksellinen siemenkuori

Lisätiedot

Luku 3 SUOMEN KALLIO- PERÄN YLEIS- PIIRTEET. Kalevi Korsman ja Tapio Koistinen

Luku 3 SUOMEN KALLIO- PERÄN YLEIS- PIIRTEET. Kalevi Korsman ja Tapio Koistinen Luku 3 SUOMEN KALLIO- PERÄN YLEIS- PIIRTEET Kalevi Korsman ja Tapio Koistinen 93 94 Y L E I S P I I R T E E T L U K U 3 Suomen kallioperä kuuluu prekambriseen Pohjois- ja Itä-Euroopan peruskallioalueeseen

Lisätiedot

6. Opetusvinkki ja tehtävä: tiedon esittäminen -selvitystehtävä ja oma näyttely

6. Opetusvinkki ja tehtävä: tiedon esittäminen -selvitystehtävä ja oma näyttely 6. Opetusvinkki ja tehtävä: tiedon esittäminen -selvitystehtävä ja oma näyttely tavoite: Oppia ymmärtämään museoiden ja näyttelyiden merkitys sekä oppia käyttämään niitä iloksi ja hyödyksi. idea: Tutustutaan

Lisätiedot

Geologian museon mineraalikabinetti Luonnontieteellinen keskusmuseo

Geologian museon mineraalikabinetti Luonnontieteellinen keskusmuseo Geologian museon mineraalikabinetti Luonnontieteellinen keskusmuseo JAANA HALLA JA ANNELI UUTELA Luonnontieteelliseen keskusmuseoon kuuluva Geologian museon mineraalikabinetti sijaitsee Arppeanumissa,

Lisätiedot

ELÄMÄN MERELLISEN MUODON AIKAKAUSI URANTIALLA

ELÄMÄN MERELLISEN MUODON AIKAKAUSI URANTIALLA [sivu 672] LUKU 59 ELÄMÄN MERELLISEN MUODON AIKAKAUSI URANTIALLA LASKEMME Urantian historian alkaneen noin miljardi vuotta sitten ja katsomme sen jakautuvan viiteen pääaikakauteen: 1. Elämää edeltänyt

Lisätiedot

Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta

Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.

Lisätiedot

Dinosaurukset tietoisku sunnuntaisin klo 13

Dinosaurukset tietoisku sunnuntaisin klo 13 Dinosaurukset tietoisku sunnuntaisin klo 13 Tietoiskun kesto: n. 20 minuuttia + mahdolliset kuulijoiden kysymykset Yleistä: - Vahtimestari kuuluttaa tietoiskun n. 10 minuuttia ennen sen alkamista - Tietoiskut

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Hurjat mittakaavat Hurjat historiat

Hurjat mittakaavat Hurjat historiat Hankkeen tausta Tapahtumia Vieraskirja 13,7 kilometriä pitkä vaellus- ja ulkoilureitti Tuorlan observatoriolta Turun yliopistolle kuvaa maailmankaikkeuden 13.7 miljardin vuoden pituista historiaa. Yksi

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

9. Meret Taustaa Merten vyöhykkeet Meribiomit

9. Meret Taustaa Merten vyöhykkeet Meribiomit 9. Meret 9.1. Taustaa 9.1.1. Meribiomit 9.2. Merten vyöhykkeet 9.2.1. Syvänmeren alue (oceanic and pelagic realm) 9.2.2. Matalan meren alueet (neritic realm) 9.1 Taustaa Tietämys meristä, niiden lajistosta,

Lisätiedot

Hyvä tietää. Australia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Australia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Australia Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyva tietää Australiasta Pääkaupunki Asukasluku Kieli Canberra n. 19,9 miljoonaa Kristinusko Australian dollari Tällä sivulla on tärkeää tietoa ennen

Lisätiedot

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

TEKSTIOSA 31.10.2008 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

TEKSTIOSA 31.10.2008 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE TEKSTIOSA 31.10.2008 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

6. Eläinkunnan evoluutio

6. Eläinkunnan evoluutio 6. Eläinkunnan evoluutio 6.1 Elämän synty 6.2. Paleotsooinen maailmankausi 6.2.1. Kambrin räjähdys 6.2.2. Paleotsooista elämää Ordovikikaudelta Devonikaudelle 6.2.3. Kivihiili-Permikausi 6.3. Mesotsooinen

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen keskimääräinen väentiheys alueella = asukkaiden määrä / km 2 maapallon asutus

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Syvyyksien venyvävatsainen ahmatti

Syvyyksien venyvävatsainen ahmatti KANSIKUVASSA LEUKAKALA Leukakaloja kutsutaan myös kitalouhikaloiksi, mutta tämä nimitys voi johtaa harhaan, sillä leukakalat eivät kuulu louhikaloihin (saman alalahkon lajeja ne kuitenkin ovat). Leukakala

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

subduktio- eli alityöntövyöhykkeillä. Virtaukset pyrkivät jäähdyttämään maapalloa ja saavat siis energiansa

subduktio- eli alityöntövyöhykkeillä. Virtaukset pyrkivät jäähdyttämään maapalloa ja saavat siis energiansa Miksi maapallolla tärisee? ANNAKAISA KORJA tektoniikan dos. FT, PEKKA HEIKKINEN, Seismologian laitoksen johtaja, FT, ja KATI KARKKULAINEN, tutkimusapulainen, Luk; Helsingin yliopiston seismologian laitos

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys...

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys... Elämää niityllä......................... 4 Niitty on valoisa kasvupaikka......................8 Perhoset viihtyvät niityllä.........................12 3. Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat....18

Lisätiedot

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen kallioperän synty. Juha Karhu Helsingin yliopisto, Suomen Kansallinen Geologian Komitea Geologian päivä 27.8.

Kaakkois-Suomen kallioperän synty. Juha Karhu Helsingin yliopisto, Suomen Kansallinen Geologian Komitea Geologian päivä 27.8. Kaakkois-Suomen kallioperän synty Juha Karhu Helsingin yliopisto, Suomen Kansallinen Geologian Komitea Geologian päivä 27.8.2016, Imatra Kaakkos-Suomen kallioperä www.helsinki.fi/yliopisto 30.8.2016 1

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Rantojen kasvillisuus

Rantojen kasvillisuus Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen

Lisätiedot

Hyvä tietää. Australia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Australia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Australia Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyva tietää Australiasta Pääkaupunki Asukasluku Kieli Canberra 23 miljoonaa Englanti Uskonto Valuutta Pinta-ala Kristinusko Australian dollari Tällä

Lisätiedot

3. Ilmasto ja siihen liittyvät eliöassosiaatiot. 3.1. Suurilmaston muodostuminen 3.2. Eliöassosiaatiot 3.3. Biomit

3. Ilmasto ja siihen liittyvät eliöassosiaatiot. 3.1. Suurilmaston muodostuminen 3.2. Eliöassosiaatiot 3.3. Biomit 3. Ilmasto ja siihen liittyvät eliöassosiaatiot 3.1. Suurilmaston muodostuminen 3.2. Eliöassosiaatiot 3.3. Biomit 3.1. Suurilmaston muodostuminen Ilmasto tärkein eliöiden levinneisyyttä rajoittava tekijä

Lisätiedot

Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen KESKILÄMPÖTILA. Medieval Warm period 17.1.2013 PLANEETTAKUNTIEN MUODOSTUMINEN MITEN ILMASTONVAIHTELUJA TUTKITAAN

Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen KESKILÄMPÖTILA. Medieval Warm period 17.1.2013 PLANEETTAKUNTIEN MUODOSTUMINEN MITEN ILMASTONVAIHTELUJA TUTKITAAN Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen 1. Planeetan lämpötilan muodostuminen 2. Planeetan jäähtyminen/lämpeneminen 3. Planeetan asennon ja radan muutokset 4. Maa-planeetan lämpötilahistoria www.helsinki.fi/~ryynane/climate.html

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Turun yliopisto Geologian pääsykoe

Turun yliopisto Geologian pääsykoe Turun yliopisto Geologian pääsykoe 24.5.2017 Nimi: Henkilötunnus: Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

EQUISETALES - kortemaiset kasvit

EQUISETALES - kortemaiset kasvit 13.5. 1. Equisetales 2. Marattiales 3. köykäispesäkkeiset saniaiset 4. yhteenveto EQUISETALES - kortemaiset kasvit 4 heimoa Calamitaceae Equisetac. Gondwanostachyac. Tchernoviac. Pseudoborniales Sphenophyllales

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2014

KONEen tilinpäätös 2014 Paikallinen huoltotiimi palveluksessasi. Huollon asiantuntijamme päivystävät ympäri vuorokauden ja huoltavat yli miljoonaa laitetta lähes 60 maassa. He pitävät hissit, liukuportaat ja automaattiovet toiminnassa

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen

Lisätiedot

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka

Lisätiedot

Arto Marjakangas. Ilmastonmuutos lähiluonnossamme

Arto Marjakangas. Ilmastonmuutos lähiluonnossamme Arto Marjakangas Ilmastonmuutos lähiluonnossamme Suomen tietokirjailijat ry on tukenut tätä kirjahanketta. Ilmastonmuutos lähiluonnossamme Arto Marjakangas Kannen piirros Sofia Marjakangas Kustantaja:

Lisätiedot

7. Pleistoseeni ja eliömaantieteelliset alueet tänään

7. Pleistoseeni ja eliömaantieteelliset alueet tänään 7. Pleistoseeni ja eliömaantieteelliset alueet tänään 7.1. Jääkaudet 7.1.1. Jääkausien syy 7.1.2. Glasiaali- ja interglasiaalivaiheet 7.1.3. Paleovegetaatio ja refugiot 7.1.4. Lämpeneminen 7.2. Eliömaantieteelliset

Lisätiedot

Synapsidit, nisäkäslinja

Synapsidit, nisäkäslinja Synapsidit, nisäkäslinja 1 Synapsidien linja eroaa jo varhain Kivihiili-Permikaudella (~280 Mvs) muista matelijoista; yksi temporal fenestrae aukko Permikauden lopun sukupuutosta säilyivät vain kynodontit

Lisätiedot

ELÄMÄN JUURRUTTAMINEN URANTIALLE

ELÄMÄN JUURRUTTAMINEN URANTIALLE [sivu 664] LUKU 58 ELÄMÄN JUURRUTTAMINEN URANTIALLE KOKO Sataniassa on vain kuusikymmentäyksi Urantian kaltaista maailmaa, planeettaa, joilla elämä on muuntelujen kohteena. Asutut maailmat on valtaosaltaan

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

1. Trooppiset sademetsät

1. Trooppiset sademetsät 1. Trooppiset sademetsät Ilmasto: Trooppisen sademetsän ilmasto on nimensä mukaan sateinen. Lämpö on myös on vuoden ympäri kestävää ja ilmastoa voi kutsua kasvihuonemaiseksi. Kasvillisuus: Trooppisessa

Lisätiedot

Hyvä tietää. Espanja. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Espanja. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Espanja Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Espanjasta Pääkaupunki Kieli Asukasluku Madrid Katolilaisia noin 94%, muita uskontoja noin 6% Espanja (pääkieli), katalaani (català), galicia

Lisätiedot

Etunimi. Sukunimi. Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa.

Etunimi. Sukunimi. Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa. 1 Magneettiset navat Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa. 1. Nimeä viisi esinettä, joihin magneetti kiinnittyy. 2. Mitä magneetin

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Klintti. tekee Virosta ainutlaatuisen

Klintti. tekee Virosta ainutlaatuisen 29 kuva Hanna Kaisa Hellsten Türisalussa klintin päällisosa on kauniin kerroksellinen. Luonnonnähtävyydelle on hyvät opasteet, joten myös satunnaisen matkailijan on helppoa löytää paikalle. Klintti tekee

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Sisällys. Maan aarteet 7

Sisällys. Maan aarteet 7 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2010 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2010: Vahva tilausvirta ja ennätyksellinen liikevoitto Q4/2010 Q4/2009 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta HEINÄKUUTA 2016 HENRIK EHRNROOTH, TOIMITUSJOHTAJA

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta HEINÄKUUTA 2016 HENRIK EHRNROOTH, TOIMITUSJOHTAJA KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2016 19. HEINÄKUUTA 2016 HENRIK EHRNROOTH, TOIMITUSJOHTAJA Figures Avainluvut for January June tammi kesäkuu 2016 Q2 2016 Avainluvut VAHVAA KEHITYSTÄ JA KANNATTAVAA

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2011

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2011 TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2011 Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? Jokaisessa kysymyksessä on neljä väittämävaihtoehtoa (a-d), joista voi olla oikein yksi, kaksi, kolme tai kaikki

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Glaston tammi-syyskuu 2016

Glaston tammi-syyskuu 2016 Glaston tammi-syyskuu 216 31.1.216 Q3 lyhyesti Markkinat neljänneksen alussa hiljaiset mutta vilkastuivat katsauskauden loppupuolella Saadut tilaukset olivat 25,6 (28,2) miljoonaa euroa Machines tilaukset

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014 Tähtäimessä vieläkin vihreämpi huolto KONE etsii jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja vähentää toimintojensa ympäristövaikutuksia. Huoltomiehillämme on maailmanlaajuisesti käytössään 10,000 huoltoautoa.

Lisätiedot

Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin. 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin. 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Taloudellinen kehitys 2010 Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehittäminen Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot