Mennään teatteriin! Teatterisyksy 2010 sivut Taimen ja lohi houkuttelevat Kymijoelle lue lisää sivuilta

Transkriptio

1 Mennään teatteriin! Teatterisyksy 2010 sivut Taimen ja lohi houkuttelevat Kymijoelle lue lisää sivuilta Matkailu

2 Salmelasta matkailun huipputuote Suomen Matkailijayhdistys ry valitsi tämän vuoden kotimaan matkailun huipputuotteeksi Taidekeskus Salmelan Mäntyharjulta. Valinta tehtiin nyt toista kertaa. Kunniakirjat luovutettiin sekä Taidekeskus Salmelalle että Mäntyharjun kunnalle viime kesän näyttelyn avajaisten yhteydessä kesäkuussa. Taidekeskus Salmelan johtaja Tuomas Hoikkala kertoo tunnustuksen lämmittäneen paljon. Hänen mukaansa tunnustuksella on palkittu pitkäjännitteinen työ, jota Salmelassa on tehty. -Olemme saavuttaneet tasaisen kasvun ja hyvän aseman kulttuurimatkailun alueella. Tällaisella tunnustuksella on useita vaikutuksia ja se innostaa meitä edelleen kehittämään toimintaamme, toteaa Hoikkala. Kulttuurimatkailu on Tuomas Hoikkalan mukaan tärkeä kansan liikuttaja. Kuvataiteella on monia positiivisia vaikutuksia ihmisiin. -Tutkimuksissa on todettu, että taide kaiken muun hyvän lisäksi mm. hidastaa dementian kehittymistä. Suomen Matkailijayhdistystä on syytä kiittää hyvästä työstä, jota se on tehnyt kotimaan kulttuurimatkailun edistämiseksi. Suomen Matkailijayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Timo Havola perustelee Taidekeskus Salmelan valintaa kotimaan matkailun huipputuotteeksi sillä, että Salmela on jo vuodesta 1990 lähtien yhdistänyt menneitä sukupolvia kunnioittavan ja nuoria taiteilijoita tukevan taidetarjonnan ainutlaatuisella tavalla. -Mäntyharjun vanhan kirkonkylän suojeleminen ja elävöittäminen yhdessä kunnan kanssa on esimerkillistä. Jatkuvasti uusiutuva monitaiteellinen ohjelma ja taidekeskuksen kehittäminen pitkällä aikavälillä tukee koko seutukunnan vetovoimaisuutta, linjaa Havola. Viime kesänä Taidekeskus Salmelassa kävi ennätykselliset vierasta. Määrä lisääntyi edellisvuodesta noin tuhannella. Tuomas Hoikkala uskoo, että uusi ennätys saavutetaan taas ensi kesänä. Tämän takaa lähistöllä järjestettävät Loma-asuntomessut, joka tuo paikkakunnalle runsaasti väkeä. Salmelakin saa paljon uutta yleisöä. Yksi suurimmista kulttuuritapahtumista Taidekeskus Salmela on yksi Suomen suurimmista kesäaikaisista kulttuuritapahtumista. Yhtenä toiminnan keskeisenä tavoitteena on kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön suojeleminen, elävöittäminen ja käyttöönotto. Näyttelytilaa Salmelalla on yhteensä noin 1000 neliömetriä. Vanhimpana näyttelytilana toimii luvulla rakennettu vanha pitäjäntupa, Salmela. Vuonna 2000 valmistui Salmelan ulkomaalaus, joka palautti rakennuksen luvun tunnelmaan. Salmelan rannassa sijaitsee vuonna 2000 valmistunut huvimaja Höijer, joka toimii myös näyttelytilana. Samoin rannassa sijaitsee veden päälle vuonna 2009 toteutettu veistosnäyttely. Veistosten vesipuisto uudistuu joka kesän kuten muutkin näyttelyt. Salmelan pihapiirikin sai kesällä 2009 kehykset, kun näyttelyalueelle toteutettiin luvun mallin mukaiset aita ja portit. Näyttely jatkuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla Domanderin näyttelyalueella, noin 150 metrin etäisyydellä päärakennuksesta. Miljööseen kuuluvat vanhat Posti- ja Apteekkitalo, Palvelijan asunto sekä piha-aitat ja -rakennukset. Domanderin näyttelyalueella ja Salmelan rannassa sijaitsevat myös maisemalaiturit, joilta kulttuurimaisemaa ja taidetta voi ihailla veneperspektiivistä. Iso-pappilan pihapiirissä noin 500 metrin päässä Salmelasta sijaitsee 400 neliön näyttelytila, vuonna 1850 rakennettu Graniittimakasiini. Siellä on myös Nina Terno Museo. (KA) 2

3 K otimaanmatkailun palveluiden tuottaminen on pitkäjänteistä työtä. Toimijan on uskottava tuotteeseensa ja sen kiinnostavuuteen. Investoinnin ja markkinoinnin jälkeen usein taloudelliset resurssit jäävät liian niukoiksi ja yrittäjän usko hiipuu vastuiden kasvaessa. Yrittäjän onkin edettävä taitavasti ja harkiten. Miten se puolestaan tehdään, on aina yksilöllistä. Yhtenä mielenkiintoisena kotimaanmatkailun kohteena, jota on kehitetty pitkällä aikavälillä, on Taidekeskus Salmena Mäntyharjussa. Lamankin keskellä taidekeskuksen 21. toimintavuosi oli kaikkien aikojen vilkkain ja se saavutti kävijäennätyksensä kesällä Salmelan onnistumisen taustalla voi nähdä kolme seikkaa: ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden, jatkuvan kehitystoiminnan ja hedelmällisen yhteistyön kunnan kanssa. Näiden saavutusten siivittämänä SMY valitsikin Taidekeskus Salmelan Kotimaan matkailun huippukohteeksi vuonna Ajankohtaista MV3:n uutisten kirjeenvaihtaja Helena Petäistö otti kolumnissaan Suomen Kuvalehden numerossa 35/2010 kärkevästi kantaa koululaisten kesälomien ajoitukseen. Piristävä eurooppalais-suomalainen kannanotto toi jälleen esille sen epäkohdan, että Suomi tuhlaa valtavasti resurssejaan sulkiessaan Kesä-Suomen elokuun alussa, eurooppalaisten suosituimpana lomakautena. Jopa 100 miljoonan Euron matkailutulojen menetys ei tunnu saavan aikaan sen suurempaa pohdintaa vaan Opetusministeriön kapea-alainen näkemys koululaisten lomien ajoituksesta on edelleen käytäntönä. Monen asian ratkaisu näyttää olevan niin lähellä, mutta todellisuudessa aika vain kuluu. Esimerkiksi MEK, Mara ja Brändityöryhmä voisivat nostaa asian toimenpidelistojensa kärkeen, niin kenties jo ensi kesänä voisimme matkailumaana ottaa taas pitkän askeleen eteenpäin. Timo Havola, SMY, puheenjohtaja Sähköposti: Kymijoki, Kotkan matkailutoimiston kuva-arkisto 4 Turku Topi Lehtipuu 7 Sastamala, vanhoja kirkkoja 10 Merenkurkku 12 Teijon kylät 16 Vaeltajan peruskunto Teatterit Kansallispuistot Matkailu

4 Turussa korostuu kulttuurin merkitys ihmiselle ja ympäristölle Turun kulttuuripääkaupunki 2011 ohjelma nostaa esiin kulttuurin merkityksen ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnille. Kyseessä on yksi suurimmista suomalaisen kulttuurin panostuksia vuosikymmeniin. K ulttuuripääkaupungin laajan ohjelman keskiössä on noin 140 erilaista taide ja kulttuurihanketta. Ensi vuoden aikana Turussa järjestetään tuhansia tapahtumia. Kulttuuripääkaupunkiohjelma on EU:n merkittävin kulttuurialoite ja sillä on suuri kansainvälinen huomioarvo. Turku ohjelmalle odotetaan lähes kahta miljoonaa osallistujaa. Valtaosa ohjelmasta on ilmaista. Ensi vuoden aikana Turku laajentaa kulttuurin käsitettä. Pyrkimyksenä on rikkoa rajoja, etsiä uutta ja tarjota yllättäviä kokemuksia kaiken ikäisille. Vuoden ohjelmistossa on runsaasti suoraan hyvinvointiin liittyviä tai sitä lisääviä hankkeita. Niissä luodaan esimerkiksi kulttuuriohjelmia vanhainkoteihin ja kouluihin. -Lähdemme siitä, että kulttuuripääkaupungin ohjelma tekee ihmisille hyvää. Kulttuuri lisää henkistä ja tutkitusti myös fyysistä hyvinvointia, sanoo Turku säätiön toimitusjohtaja Cay Sevon.. Tapahtumia järjestetään Turun keskustassa, kaupunginosissa sekä muualla Varsinais-Suomen alueella. Kulttuuri ulottuu myös Turun saaristoon ja tapahtumia järjestetään esimerkiksi Mäntässä ja Porissa. Turussa suurten esitysten ja näyttelyiden päänäyttämönä toimii Logomoksi ristitty VR:n vanha konepaja. Ohjelmassa viisi teemaa Sisällöllisesti kulttuuripääkaupunki -ohjelma jakautuu viiteen teemaan, jotka kuvastavat sen eri näkökulmia arjen muuttujaa tuo kulttuurin arkeen ja tekee sen kohtaamisesta helppoa lentoonlähtöä tarjoaa suuria ja pieniä elämyksiä ja vahvistaa Turulle tärkeitä kulttuurinaloja. Turkua Itämeren, saariston ja Aurajoen kaupunkina esittelee puolestaan 2011 sukellusta saaristoon -teema henkilökohtaista pohtii mieleen, minuuteen ja identiteetteihin liittyviä kysymyksiä. Turun pitkää historiaa ja tulevaisuutta tarkastellaan puolestaan 2011 muistijälkeä -teeman alla. Eri kulttuurinalat ja kohderyhmät ovat ohjelmistossa laajasti edustettuina. Siitä löytyy muun muassa sirkusta, vedenalaisia konsertteja, ilma-akrobatiaa, saunakulttuuria, huikeita näyttelyitä, nykyoopperaa ja teatteria. Ohjelma on helposti lähestyttävä ja kokemuksellinen, uskoo ohjelmajohtaja Suvi Innilä. Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma on rakennettu avoimen hankehaun pohjalta. Suomalaisten ja kansainvälisten tekijöiden hakemuksia vastaanotettiin yli tuhat. Ohjelman toteuttaa tuhansien taiteilijoiden ja muiden tekijöiden joukko Turusta, muualta Suomesta ja maailmalta - kaukaisimmat taiteilijavieraat tulevat Japanista. Suuri panostus Turulle Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi on merkittävä panostus Turun kaupungille, jonka osuus rahoituksesta on 18 miljoonaa euroa. Kaupungissa kulttuuripääkaupunkivuosi nähdään sijoituksena. Rahan uskotaan tulevan moninkertaisena takaisin sekä kaupungille että koko alueelle.. Vuoden budjetti kokonaisuudessaan on 50 miljoonaa euroa. Turku säätiön hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell arvioi, että kulttuuripääkaupunkivuosi on ainutlaatuinen tilaisuus esitellä Euroopalle Suomea kulttuurimaana ja Turku kulttuuripääkaupunkina. (KA) 4

5 Suuret purjelaivat palaavat Turkuun Suuret purjelaivat saapuvat Turkuun kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi Jo kolme Tall Ships Race -tapahtumaa vuosina 1996, 2003 ja 2009 isännöinyt kaupunki ottaa regatan tyytyväisenä vastaan. V iime kesän Tall Ships Races -tapahtuman jälkeen arvioitiin, että suuria purjealuksia nähdään Turussa vasta tienoilla.. Turun kulttuuripääkaupunki -status muutti kattojärjestö Sail Training Internationalin suunnitelmia ja Itämerelle päätettiin järjestää The Culture 2011 Tall Ships Regatta. Kesäksi 2011 sovittu Tall Ships Race päättyy Ruotsin Halmstadiin elokuun 8. päivänä. Osa aluksista jatkaa Saksan Rostockin kautta Liettuan Klaipedaan, josta The Culture 2011 Tall Ships Regatta alkaa.. Regatan isäntäsatamat ovat Klaipeda, Turku ja Puolan Gdynia. Regatta järjestetään Turussa elokuuta ja se starttaa kilpailuosuudelle maanantaina 29. elokuuta Utön vesiltä. Samana viikonloppuna regatan kanssa kulttuuripääkaupungin ohjelmassa on useita tapahtumia erityisesti Aurajoen ympäristössä. Viikonloppu kruunaa mm. kymmenpäiväisen sirkusfestivaalin, joka päättyy ilma-akrobatiaesityksiin Aurajoen päällä muinaistulien yönä 27. elokuuta. Elokuun viimeisestä viikonlopusta onkin tulossa yksi kulttuuripääkaupunkivuoden välihuipennuksista. (KA) Matkailu

6 Turku levittää kulttuurin ilosanomaa Turun musiikkijuhlien uusi taiteellinen johtaja, kansainvälisiä konserttilavoja kiertävä huipputenori, Topi Lehtipuu iloitsee, että Turku on EU:n kulttuuripääkaupunki ensi vuonna. Nyt on resursseja levittää kulttuurin ilosanomaa. Musiikkijuhlatkin hyötyy juhlavuodesta varsinkin markkinoinnissa, kun tukena on suuri ja osaava organisaatio. Topi Lehtipuu kuitenkin myöntää, että menneen kesän hänen ensimmäinen Turun musiikkijuhlien suunnittelu ja toteutus oli kovan työn takana. Yleisön ja median palaute musiikkijuhlista oli kiitokseksi positiivista ja antoi hänelle uskoa tulevaa varten. Musiikkijuhlat tekivät myös yleisöennätyksen. Ja kun talouskin on kunnossa, on entistä helpompi lähteä kohti tulevia haasteita. -Olen iloinen, että omat ideani toimivat ja yleisökin sai jotakin uutta.. Teemat jatkuvat Topi Lehtipuu on jo hahmotellut musiikkijuhlien teemat tulevillekin kolmelle vuodelle, joista hän on tehnyt sopimuksen taiteellisena johtajana. Viime kesänä oli teemana vapaus ja vastaavia kokoavia teemoja tullaan toteuttamaan myös tulevina vuosina. Ohjelmistossa tullaan näkemään pari suurempaa orkesteria, ulkomaisia ja kotimaisia huippuesiintyjiä sekä turkulaisia osaajia. -Orkesterit ovat musiikkikulttuurin kulmakivi, huomauttaa Lehtipuu. Vaikka erilaisia musiikkityylejä tuodaan Turussa tulevinakin vuosina esiin, klassinen musiikki pysyy keskiössä. Lehtipuun valinnat ratkaisee laatu. Ensi vuosi on hänen mielestään erikoinen, koska Turku on Euroopan unionin kulttuuripääkaupunki. Jossakin mielessä Topi Lehtipuu kokee, että tietyllä tavalla kulttuuripääkaupunki -hanke vähentää musiikkijuhlien vastuuta. Tarjolla on paljon muutakin. Toisaalta se myös haastaa. -Kyseessä on turkulainen musiikkifestivaali. Olen miettinyt, miten Turku voisi soida. Olen etsinyt uusia konserttipaikkoja. Turussa on loistavia konserttitiloja perinteisten salien ohella. Tänä vuonnahan konsertteja oli mm. Kakolan entisessä vankilassa, kaasukellossa ja Seilin saarella. Musiikkihan on aina tilansa armoilla. Topi Lehtipuu Ajankohtaisia musiikillisia ilmiöitä Lehtipuun tavoitteena on tuoda Turussa esiin ajankohtaisia musiikillisia ilmiöitä sekä saada huippumuusikoita esiintymään. Tärkeää tulee olemaan perinteisen konseptin ja taiteen lajien sekoittaminen. Tänä vuonna Topi Lehtipuu oli niin kiireinen, ettei ehtinyt olla koko musiikkijuhlien aikaa paikalla Turussa. Hän lupaa kuitenkin olla ensi kesänä ja seuraavinakin vuosina koko festivaalin ajan paikalla. Tämän lupauksen toteuttaminen vaati häntä peruuttamaan yhden ulkomaisen produktion vuodelta Topi Lehtipuu ei koe joutuvansa luopumaan omassa, edelleen nousussa olevassa urassaan mistään taiteellisen johtajuuden vuoksi. -En joudu muuttamaan mitään. Johtajuus Turussa sopii hyvin aikataulullisestikin. Kun kierrän esiintymässä maailmalla, saan luonnollista tietä kontakteja mahdollisiin esiintyjiin Turun musiikkijuhlilla. Ja täytyy tunnustaa, että musiikkijuhlien hyvä ja pätevä toimisto auttaa suuresti, kiittelee Lehtipuu. (KA) Australiassa syntynyt ja Tampereella varttunut Topi Lehtipuu opiskeli Sibelius- Akatemiassa kuoronjohtoa, etnomusiikkia, äänenmuodostusta ja pianon- ja viulunsoittoa sekä laulua. Lehtipuu on noussut nopeasti kansainvälisesti merkittäväksi barokkimusiikin ja Mozartin oopperoiden tenoriksi. Hänen ohjelmistoonsa kuuluu sekä vanhaa että uutta musiikkia, oratorioita ja kantaatteja Bachista Monteverdiin, Einojuhani Rautavaaran Vigilia sekä mm. Arnold Schönbergin ja Arvo Pärtin teoksia. Topi Lehtipuun ensimmäinen oopperarooli oli Mozartin Taikahuilun Tamino Pariisin Theatre des Champs-Elysees ssä. Savonlinnan oopperajuhlilla hän on esiintynyt vuosina 2000 ja Kesän 2009 Salzburgin musiikkijuhlilla Lehtipuu lauloi toisessa miespääosassa Mozartin Cosi fan tutte -oopperassa. Tänä kesänä Topi Lehtipuu vieraili Glyndebournen festivaaleilla Englannissa ja marraskuussa hän esiintyy Wienissä Mozartin La finta giardiniera -oopperassa. Lehtipuu on johtanut Joroisten Musiikkipäiviä vuodesta 2004 ja Turun musiikkijuhlien taiteellisena johtajana hän aloitti tänä vuonna. Kiinnitys on toistaiseksi sovittu vuoteen 2013 asti. 6

7 Teksti ja kuvat Aino Rimppi Sastamala vanhoja kirkkoja ja väkeviä persoonia Sastamala on uusi kunnan nim kuntaliitos toteutettiin 2009 alussa. Mutta Sastamala on myös ikivanha kuntanimi. Jo keskiaikana Sastamalassa asuttiin, viljeltiin ja rakennettiin kirkkoja. Rautaveden rannat olivat jo luvuilla hyvinkin asuttuja. Muinaisen Ancylus-järven pohja on ollut hedelmällistä. Ensimmäinen kirkko sinne lienee rakennettu puusta. Toki kirkkoja on voinut olla useampiakin, sillä tuli poltti herkästi puisen rakennelman. Vanhat kirkot Viimeisen puisen kirkon roihuttua lukujen vaihteessa tilalle rakennettiin kivinen Sastamalan Pyhän Marian kirkko. Se toimi Sastamalan keskuskirkkona ja on vanhin Rautaveden rannalla olevista kirkoista. Tunnettuutta on lisännyt kesäisin järjestettävät Sastamala Gregorianan konsertit - Wanhan Musiikin Päivät. Pyhän Marian kirkon länsipuolella sijainnut Tyrvää erotettiin vuonna 1439 omaksi kappeliseurakunnaksi. Kappeliseurakunta tarvitsi tietysti oman kirkon, ja vuonna 1516 valmistui lopulliseen asuunsa Tyrvään Pyhä Olavi. Neljäs Tyrvään kirkko nousi Vammaskosken rannalle vuonna 1855, seurakunnan pääkirkoksi. Tyrvään Pyhä Olavi unohdettiin yli 100 vuoden uneen. Nykyisin ei kuitenkaan ole enää Vammalaa, ei Tyrväätäkään, on vain uudelleen synnytetty Sastamala. Ja yksitoista kirkkoa! Pyhän Olavin maalarit Pyhä Olavi on kirkoista kuuluisin. Se poltettiin heti uuden paanukaton valmistuttua, vuonna Me tehrään se uurestaan, sanoi yksi vanhoista rakennusmiehistä ja sai päättäväisyydellään muut muukaan. Ensin nousivat eheäksi palaneet, törröttävät kivimuurit, sitten kurkihirret ja jälleen kerran uusi, paanun katto. Seudun asukkaille tuntuu olevan ominaista peräänantamattomuus mukana ahersi mm. nyt 99-vuotias Aarne Järä! Rakennusmateriaalit ja työmenetelmät olivat samat kuin aikoinaan esi-isillä. Tuhkasta kerättiin naulaa ja ne puhdistettiin käsin. Käsin tekivät arvokkaan työnsä myös taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala. Heidän kädenjälkensä lehterillä ja alttaritilassa on herättänyt uteliaisuutta ympäri Suomenniemen. Vaelluksen paljoutta Pyhän Olavin kirkkoon on jopa arvosteltu kesäkaudella 2010 kirkossa vieraili noin ihmistä. Erikoisten ihmisten seutua Sastamalan seudulla on vaikuttanut massasta erottuvia persoonia. Vanhan Tyrvään kiroilevat äijät löytyvät murrekirjasta: voimamies Suppula, Väkevä Tuomas ja riihitonttu Remmantuu ovat tyrvääläistä kansantietoa. Taitelija Akseli Gallen-Kallela kasvoi lapsuutensa noiden äijänköriläiden elinpiirissä, sai tarpeekseen alkuvoimasta ja jätti koko seudun. Sykähdyttäviä postikortteja piirtänyt Rudolf Koivu ja lasten sydämet valloittanut Mauri Kunnas ovat hekin kotoisin Sastamalan laajojen peltojen reunoilta. Tyrvään Sanomat on Suomen vanhin paikallislehti ja Vammalan vanhan kirjallisuuden päivät tunnettu juhannuksenjälkeinen tapahtuma. Seudun luonnetta ilmentänevät nykyiset kuntaliitoksetkin: kun Tyrvään kirkko paloi, Vammalan seurakunta rakensi sen uudelleen, mutta Sastamalan seurakunta toteutti alttarin ja lehterien maalaukset entinen Vammalan seutu palasi alkujuurilleen Matkailu

8 Tampereen ja ympäröivän seutukunnan matkailuelinkeino ja matkailun markkinointi on yhdistetty samojen siipien alle Tredea Oy:öön. Tuoreen toimitusjohtajan, Ari Tuulentien mukaan näin matkailu ja sen kehittäminen halutaan nostaa elinkeinostrategiseen keskiöön. Kehittämispalvelujen ytimessä ovat mm. kansainvälistyminen, seudullisesti merkittävät yritys- ja elinkeinoalueet, erilaiset ohjelmat ja hankkeet sekä strategisten klusterien kehittäminen. Kotimaisessa matkailussa asemamme on jo nyt erittäin vahva, huomauttaa Tuulentie. Tredea Oy on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö. Siinä ovat Tampereen lisäksi mukana Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tredea on elinkeinoelämän seudullisen kehittämisen kokoava voima ja käytännön yhteistyön rakentaja. Tredea Oy:n toimitusjohtaja Ari Tuulentie. Tredea levitti siipensä Tampereella -Tredean perustaminen lisää matkailualan markkinoinnin tehoa ja siihen käytettävät rahat kaksinkertaistuvat miljoonaan euroon vuodessa, iloitsee Ari Tuulentie. Kaikki tyytyväisiä Tampereen lisäksi myös ympäristökuntien päättäjät ja asukkaat ovat uuteen järjestelyyn tyytyväisiä. Syykin on yksinkertainen, sillä kustannukset kuntien kesken jakautuvat tulojen mukaan. Jos siis kunnan matkailutulot ovat pienet, niin myös kunnan oma sijoitus Tredean toimintaan pienenee samassa suhteessa. Ari Tuulentien mukaan Tampereen matkailutulot ovat selkeästi suurimmat, joten se myös rahoittaa toimintaa eniten. -Kotimaisen matkailun markkinoinnin aiomme keskittää internetiin. Oma matkatoimisto vahvistaa myyntiä. Matkailun neuvontakin tehostuu sähköisen palvelun myötä. Ari Tuulentie korostaa matkailupalvelujen laadun kehittämistä. Tätä sektoria vetää laatujohtaja Kari Saikkonen. Hän paneutuu nyt erityisesti matkailukohteiden laatuun ja kehittämiseen. -Matkailupalvelujen laadun puolesta onkin paljon tekemistä. Tässäkin suhteessa on tärkeää yhdistää alueen voimat, linjaa toimitusjohtaja Ari Tuulentie tätä päivää ja tulevaisuutta. GoTampere aputoiminimeksi Vanha GoTampere sulautettiin uudistuksessa osaksi Tredea Oy:tä. Uudistuksessa GoTampereesta muodostettiin Tredean aputoiminimi, jonka päätehtävä on myydä matkailupalveluja ulospäin. Matkailuneuvonta ja -tiedotus sekä matkailupalvelujen myynti toimivat sulautumisen jälkeen entisellään. -Näillä toimenpiteillä ja järjestelyillä on tavoitteena nostaa matkailutoimiala ja sen kehittäminen elämystalousstrategian mukaiseen merkitykseensä Pirkanmaalla, kiteyttää Ari Tuulentie. (KA) 8

9 Forssa- aktiivista lomaa koko perheelle L apsiystävällinen ja vireä Forssa kutsuu koko perheen viettämään liikunnallista ja mutkatonta perhelomaa tai rentouttavaa viikonloppua mukavasti yhdessä touhuten. Majoitusvaihtoehtoja löytyy oman valinnan mukaan aivan kaupungin keskustasta ja sen tuntumasta. Herkutteluhetkistä voi nauttia Forssan monissa kahviloissa ja ravintoloissa. Viihdeuimala Vesihelmi on koko perheen iloinen viihdeuimala Forssan keskustassa, jossa viihtyvät kaikki perheen vesipedot vauvasta vaariin. Kylpylätason Vesihelmessä on lapsille liukumäkiä, ponnareita ja aaltoallas, kun taas vanhempia miellyttävät poreal- taat, hierovat suihkut, kuntouintiallas ja rentouttava terapia-allas. Tutustu Vesihelmen palveluihin netissä Täysin uutta lapsille Forssassa on Kutomon Liikuntakeskuksen Lastenmaailma. Siellä 6-13 vuotiaat voivat liikkua, temppuilla, vipeltää tai discoilla omin voimin tai ohjatusti, pienemmät yhdessä vanhempien kanssa. Lastenmaailmassa toimii myös lastenhoitopalvelu. Tervetuloa Forssaan koko perheen voimin! Koko perhe viihtymään Forssaan! Scandic Forssa ja Viihdeuimala Vesihelmi tarjoavat yhdessä virkistystä ja hyvää oloa Etelä-Suomalaisen pikkukaupungin keskustassa! Plussa-kortilla 84 /vrk Ilman korttia 95 /vrk. Scandic Forssa Hämeentie 7, Forssa puh forssa@scandichotels.com scandichotels.fi/forssa Matkailu

10 Tutustu Merenkurkkuun opastuksella Vaasan ja Merenkurkun saaristoon voi nykyisin tutustua helposti oppaiden opastuksella. Vaasan Aikuiskoulutuskeskus (VAKK) on yli kymmenen vuotta kouluttanut erä-, luonto- ja kalastusoppaita. Merenkurkun saaristo on hyväksytty Unescon maailmanperintökohteeksi. Uusinta uutta opaskoulutuksessa on ollutkin maailmanperintökohde -oppaiden koulutus. Ensimmäinen 12 oppaan ryhmä on jo valmistunut. Vaasan Aikuiskoulutuskeskus on järjestänyt erä-, ja luonto-oppaiden koulutusta jo vuodesta Vuonna 2004 opinto-ohjelmaan otettiin mukaan myös kalastusoppaiden koulutus. Ja nyt ovat siis valmistuneet ensimmäiset maailmanperintö -oppaat. VAKK:n kouluttaja Jukka Vaaranniemi paljastaa, että opaskoulutusta ollaan edelleen kehittämässä ja laajentamassa. -Esimerkiksi meillä on ollut jo yksi saaristo-opas -koulutus sekä ympäristörakentamiseen perehdyttävä opintojakso. Molemmille on lisätarvetta myös jatkossa. Suunnitelmissa on myös ohjelmapalveluihin keskittyvä ja eräkokin koulutus. Viimeksi mainittu kiinnostaa ihmisiä hyvin paljon, kertoo Vaaranniemi. Luonto ja alue tunnettava Opaskoulutus kestää 1,5-2 vuotta. Koulutus sisältää 1-2 lähiopiskelujaksoa viikonloppuisin kuukausittain sekä iltakoulutusta. Lähiaikoina alkavaan koulutukseen haastateltiin 25 hakijaa, vaikkei koulutusta juurikaan mainostettu. Jukka Vaaranniemen mukaan kysyntää näyttää hyvin riittävän. -Eräpuolella korostuu luonnon tuntemus. Täällä myös meri ja maailmanperintöstatus otetaan kaikissa koulutuksissa huomioon, huomauttaa Vaaranniemi. Maailmaperintö -oppailta vaaditaan eniten tietoa ja Merenkurkun alueen tuntemusta. Oppaiden on tunnettava perusasioiden lisäksi mm. alueen maanmuodostus, kivilajit ja kulttuuri. Tietoihin kuuluvat myös luonnonsuojeluasiat, kasvit, linnut ja eläimet. -Merenkurkun alueen käyttö on lisääntynyt huomattavasti. On pidettävä huolta, että aluetta ei turmella. Se edellyttää tarpeellisen määrän ammattitaitoisia oppaita, linjaa Jukka Vaaranniemi. Pelkästään Metsähallituksen rakennuttamassa Björköbyn näkötornissa kävi viime kesänä yli vierasta ihailemassa maailmanperintökohteen komeita maisemia. Pohjanmaan Matkailu ry:llä on ollut tärkeä rooli opaskoulutuksen järjestämisessä. Yhdistys on ollut aktiivisesti mukana koulutuksen eri vaiheissa. Yhdistys on toiminut mm. ammattinäytön vastaanottajana arvioimassa opiskelijoiden taitoja. Maailmanperintöoppaiden koulutus tuli myös Pohjanmaan Matkailulta ja sen rahoitus toteutettiin silloisen maailmanperintöalueen markkinointi- ja kehittämishankkeen varoilla, jota Pohjanmaan Matkailu hallinnoi. (KA) Martti Ahtisaaren paljastama Merenkurkun saariston hyväksymisestä Unescon maailmanperintökohteeksi. Björköbyn Svedjehamn. 10

11 Rantasipi Aulanko panostaa liikuntaan Kylpylähotelli Rantasipi Aulangolla hellitään vieraiden hyvinvointia. Erityinen panostus on tehty kuntoiluun ja lasten totuttamiseen liikkumaan tietokoneidensa äärestä. L apset liikkuvat yleensäkin liian vähän ja me tuemme Aulangolla toivetta saada lapset huolehtimaan kunnostaan paremmin. Ohjattu vesijumppa parantaa puolestaan aikuisten kuntoa ja hyvinvointia, linjaa kylpyläpäällikkö Jani Rantanen Aulangon ohjelmatarjontaa. Rantasipi Aulangolla on laaja tarjonta erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja. Kylpylähotellia on jo pitkään ja määrätietoisesti kehitetty hyvinvoinnin ja viihtyvyyden edistämiseksi. Kylpylän lisäksi Aulangolta löytyy mm. 6-ratainen keilahalli, tenniskenttiä, kaksi golfkenttää pihapiirissä, valaistu pururata- ja maastohiihtoreitit. Ratsastustakin on mahdollisuus harrastaa. Kaiken tämän lisäksi vieraiden käytössä on Aulanko Areenan monipuoliset liikuntapalvelut kuntosaleineen. Ulkoilua voi harrastaa Aulangon luonnonpuistossa, jossa on liikuntareittejä ja näköalatorni. Ilmaista vesijumppaa Itse kylpylässä on erilaisia saunoja, saunakabinetti, poreallas ja lapsillekin oma allas. Kylpyläkokonaisuuteen kuuluu allasosaston lisäksi valoisa ja avara kahvila-ravintola Karlberg, hyvinvointikeskus ja hoito-osasto. Kylpyläpäällikkö Jani Rantasen mukaan tavoitteena on ollut kaikkien asiakkaiden viihtyvyys. -Hyvä etu palvelutarjonnassamme on kylpyläasiakkaiden vesijumppa, jota järjestetään maanantaista perjantaihin kello 11 ja Allasjumppaa Aulangon Rantasipi -kylpylässä. lisäksi maanantaisin sekä keskiviikkoisin iltapäivisin. Jumppa sisältyy kylpylän hintaan, korostaa Rantanen. Lapset ovat ottaneet omakseen Aulangon synttäripaketit, joissa voi valita kolmesta vaihtoehdosta yhden tai useamman. Lapset voivat lähteä iloitsemaan kylpylään, riemuita hohtokeilun parissa tai vaikkapa sukeltaa Areenan liikuntamaailmaan. Areenassa voi kokeilla eri lajeja aina lattia-curlingista jousiammuntaan. (KA) Matkailu

12 Teijon alueen kylistä Varsinais-Suomen vuoden kylä 2010 Teksti Johanna Laaksonen Kuvat Aila Salmivaara Maakunnallinen kylätoiminnan kattojärjestö Varsinais-Suomen Kylät ry valitsee vuosittain maakunnallisen vuoden kylän. Nyt tehtävä valinta oli järjestyksessään yhdeksäs ja voittajana palkittiin Teijon alue Salon Perniöstä. Vuoden 2010 vuoden kylä -kilpailua käytiin teemalla Turisti tulee kylään. Tällä haluttiin korostaa, että elävällä eteläsuomalaisella maaseudulla kylien erityispiirteiden tunnistamiseen ja esilletuontiin kannattaa panostaa. Vuoden kylä täytti tarvittavat tunnusmerkit ja vielä paljon enemmän. Teijon alue koostuu käytännössä neljästä kylästä, Teijon ohella mukana ovat Mathildedal, Kirjakkala ja Mutainen. Alueella asuu vakituisesti reilut 700 ihmistä. -Tämä on Teijon kylille iso asia. Suurella ilolla on voitto otettu vastaan. Jokaisessa kylässä on voiton takia juhlat musiikin, karaoken ja tanssin muodossa. Tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon ihmisiä liikkeelle. Muissa kylissä on jo juhlittu, mutta Mathildedalin tapahtuma on lähempänä joulua, Teijon Alueen Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Salmivaara kertoo.kylän toiminnan ytimessä on yli 20 vuotta toiminut kyläyhdistys. Jokaisesta neljästä kylästä on edustajia ikähaarukalla nuorista eläkeläisiin. Kyläyhdistys on tunnettu siitä, että se toimii todella aktiivisesti. Salaisuus on siinä, että yhdistyksen hallituksen lisäksi on koottu tiimejä, jotka vastaavat eri asioista. Tällä hetkellä on kymmenisen tiimiä ja 50 reipasta tekijää. Teijon alueella toimii useita matkailualan yrityksiä. Yhteistyö yritysten, kyläyhdistyksen ja asukkaiden kesken on huomattavaa. Tunnusomaiset vihreät soikiot Kilpailun raatia miellytti erityisesti se, miten alueen asukkaat, niin yhdistyksissä kuin yrityksissäkin, yhteistyössä 12

13 on kirkkoyhdistyksen hoidossa. Monipuolinen kulttuuritarjonta, joista mainittakoon kesäteatteri ja kartanovierailut. Tärkeimpänä vetovoimana on kuitenkin monimuotoinen luonto, jota ei voi olla ihastelematta. -Täällä on jokaisena vuodenaikana ihmettelemistä, Teijo on keskellä todella kaunista luontoa. Toisena hetkenä liitoorava hyppää puusta ja toisena kuikka lentelee järven pinnan yllä, Salmivaara toivottaa matkailijat tervetulleiksi tutustumaan Varsinais-Suomen vuoden kylään. pyrkivät tuomaan Teijon vetovoimatekijöitä esille. Alueella on esimerkiksi kyläyhdistyksen voimin luotu erinomainen persoonallinen viitoitus yhdistysten ja yritysten palveluille. -Idea viitoitukseen syntyi ensimmäisen kerran vuonna 1997, kun muutimme vaimon kanssa Espoosta Teijolle golfiin ja purjehtimiseen mieltyneinä. Siihen aikaan ei pahemmin viitoituksia ollut, emmekä löytäneet golf-kenttää. EU-rahalla toteutettu hanke sai aikaan pääteiden kylttien lisäksi Teijolle tunnusomaiset vihreät soikiot, joissa on kultaiset reunukset ja valkoinen teksti. Minulta on tultu jopa kysymään, jos ideaa saa lainata, Salmivaara naureskelee. Uusin esimerkki matkailuyhteistyöstä on tuore Meri-Teijon matkailu ry, jossa matkailua edistetään yrittäjien ja yhdistysten yhteisvoimin. Mitä sitten ovat nämä vetovoimatekijät, joita asukkaat ja yrittäjät vaalivat, ja jonka takia kylässä käy turistia vuodessa? Teijolta löytyy laskettelukeskus, jossa on Etelä-Suomen korkein rinne. Tunnettu retkeilyalue, joka sijoittuu useiden järvien ympärille. Meri-Teijo Golf, jonne on mahdollista saapua vaikka omalla veneellä. Lukuisa määrä extreme-aktiviteetteja muun muassa paintballia ja rinneautoilua. Tämän lisäksi Teijolta löytyy historialliset ruukit ja kartano, sekä Suomen pienin kivikirkko, joka Matkailu

14 Merikarhujen oma kaupunki avautuu kotimaan ystävällekin Rauma hurmaa rennolla tunnelmallaan Rauma tunnetaan pitsikaupunkina, mutta merenrantakaupungissa riittää nähtävää ja koettavaa ympäri vuoden. Rauma on vilkas kaupunki, jossa kohtaa kansainvälistä tunnelmaa, kertoo Rauman Best Western -hotellien hotellijohtaja Anne Ignatius-Helander. Hotellivieraistamme noin puolet on ulkomaalaisia ja se tuo mukavasti kansainvälisyyttä kaupunkiimme. Vanha Rauma hurmaa jo miljööllään, mutta siellä voi tehdä myös aitoja löytöjä; on viehättäviä putiikkeja niin askarteluun, sisustamiseen kuin pukeutu-miseenkin. Nainen kirkon penkillä, Kerttu Horilan teoksesta. PIKKUJOULU ON SUURI AHVENANMAALLA Ahvenanmaa tarjoaa useita hienoja kulttuuritapahtumia ennen joulua. Jan Karlsgårdenin pikkujoulumarkkinat, Peter Jöbackin konsertti Alandicassa, perinteisiä joulupöytiä, joulumarkkinoita, konsertteja ja runsaasti muita tapahtumia. Sydämellisesti tervetuloa! visitaland.com Kulttuurinälkäisille nähtävää Museoitakin löytyy niin merikarhuille kuin menneistä vuosisadoista kiinnostuneille. Rauman kivikirkko tarjoaa mukavan levähdyspaikan - eräällä kirkonpenkeistä voi tavata hartaammankin uskonystävän. Vallan näin ei tarvitse paikalleen kivettyä vaan kirkko kestää kiertämisen ja ihmettelemisen. Kulttuurinnälkäiselle voi puolestaan suositella kaupungin omaa teatteria, jonka ohjelmisto on pirskahtelevan monipuolinen houkutellen tunnettuja nimiäkin, kuten Martti Suosalon ja Mikko Kivisen. Ja kun ehdit kierrokseltasi ruokalistan pariin, katso onko tarjolla lapskoussia. Paikallinen merimiesten mukanaan tuoma lihaisa juuresherkku tarjoillaan makoisan voisulan kera - ja on omiaan lämmittämään mieltä ja kieltä viileämmälläkin. Valtakadulla Best Western Hotel Raumanlinnan tunnistaa Valtakadulla tyylikkäästä funkisfasaadistaan. Jo 1930-luvulta matkailijoita majoittanut hotelli palvelee edelleen vilkkaaseen tahtiin. Sisarhotellinsa Best Western Hotel Kalliohovi palvelee Merimuseota vastapäätä. Vanha Rauma on kävelymatkan päässä molemmista hotelleista. Best Western Hotel Kalliohovissa on ryhmille omat erikoishinnat ja ruokailu järjestyy ravintola Kapteeninhuoneen herkkujen parissa. Iltaa voi jatkaa huippuesiintyjien tahdissa hotellin yhteydessä sijaitsevassa iltaravintola Bar Hovissa. ltauninenkin vieras saa leponsa, sillä Bar Hovi sijaitsee erikseen hotellista. 14

15 Syksyiset kukat Raumalla. Ja kun kerran olet Raumalla - Ol niingon Gotonas! Taitava kokki ja ystävällinen palvelu Tämä tarina sai alkuunsa 1960-luvun alussa kun nuori Nikulan pariskunta käynnisti yritystoiminnan pienellä baarilla Himangan keskustassa, Lestijoen varrella. 80-luvun alussa sinne rakennettiin uusi kiinteistö ja 10 vuotta myöhemmin baarista kasvoi ravintola. Sukupolvenvaihdos sai sinetin muutama vuosi sitten, perheyrityksenä pysytään. Nykyisin Koski-Hovista kuuluu kahden tarmokkaan sisaren heleä nauru. Tunnelma on yhä sama lämmin ja kotoinen: on perheen kuvia ja isoisän tuliainen Ranskasta hienonhieno kabareepiano. Koski-Hovi on todella monipuolinen ravintola: tilausravintolana palvellaan niin ohiajavia bussiryhmiä kuin syntymäpäivien juhlijoita, vietetään niin häitä kun hautajaisiakin. Päivisin on tarjolla monipuolinen ja runsas lounasruoka, iltaisin Koski-Hovista saa, ellei koko maailman, niin ainakin Suomen parasta pitsaa. Raaka-aineina kotimainen on tietystikin suosiossa. Yläkerran saliin mahtuu n. 50 henkilöä, alakerrassa on kokoustila, johon mahtuu toiset 50 henkeä. Kokoustilojen varustuksina on saatavana niin piirtoheitin kuin nettiyhteys. Koski-Hovi on loistava paikka yritysten koulutustilaksi, johon järjestetään tarvittaessa myös maittavat tarjoilut. (TS) Olemme vain 20 km Hiekkasärkiltä Kokkolan suuntaan! TERVETULOA KODIKKAASEEN RAVINTOLAAMME seisova pöytä - joka päivä juhla-/pitopalvelu ryhmäruokailut A-oikeudet pizzat aurinkoterassi Koski-Hovi p Matkailu

16 Peruskunto ja hyvät varusteet takaavat onnistuneen vaelluksen Kokenut pohjoisen vaeltaja, fysioterapeutti sauvolainen Maija Pakkanen on oman kantapään kautta oppinut, että vaeltaessa pitää olla kuntoa ja hyvät retkeilyvarusteet. Jos haluaa nauttia vaeltamisesta, niin perusasiat on oltava kunnossa. Eihän ole järkeä taapertaa lumoavissa maisemissa, jos se on tuskallista ja epämukavaa. Varsinkin kun sopivaa säätä ei voi etukäteen tilata, toteaa Pakkanen. Retkeily ja vaeltaminen on imeytynyt Maija Pakkasen vereen jo lapsuuden partioleireillä. Reilut parikymmentä vuotta hän löysi jo edesmenneen aviomiehensä ja lastensa kanssa pohjoisen hurman. Ja sillä tiellä Pakkanen on edelleen, jopa entistäkin ahkerammin. -Alku oli melkoista kompurointia. Lähdimme Haltin reitille ja lumisade ja kylmyys yllätti. Mukanamme oli vain kesämakuupussit. Retken jälkeen mieheni lähti heti ostamaan kunnon varusteita, muistelee Pakkanen. Varusteet kehittyneet Noista ajoista maailma on suuresti muuttunut ja Maija Pakkanenkin on varustautunut kunnon rinkalla, kevyillä Goretexasusteilla ja kunnon vaellusjalkineilla. Hän neuvoo ensikertalaisia huolehtimaan kunnostaan esimerkiksi kävellen, juosten tai pyöräillen. Fysioterapeuttina hän tietää hyvin, mistä puhuu. Vaeltelu luonnossa on miellyttävää, kun on kuntoa. Kylmiltään ei pitkille vaelluksille kannata lähteä. Ja pitää aina muistaa, että matka ei tapa vaan vauhti. Talvella kulkeminen pohjoisen luonnossa on haastavaa, sillä maaston korkeuserot katoavat ja sumussa on helppo eksyä. Kulkiessa on oltava tarkkana. -Suomen Ladun kautta voi tutustua ohjattuihin reitteihin. Pohjoisessa tunturi on kuitenkin tunturi. Niissä olosuhteissa on osattava suunnistaa ja käyttää karttaa. Luonto on aina ihmistä vahvempi, joten erilaisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin pitää varautua, neuvoo Maija Pakkanen. Tietoa internetistä Internet on mainio väline retkeilijälle. Sieltä saa periaatteessa kaiken mahdollisen tiedon esimerkiksi reiteistä ja varusteista. Netissä käydään myös paljon hyödyllisiä keskusteluja. Myös Suomen Ladun ja Polku -yhdistyksen kautta saa helposti tietoa. -Varusteiden ohella ruoka on muuttunut paljon. Nykyisin käytetään paljon kuivattuja tuotteita kuten sieniä ja jauhelihaa. Soijastakin saa helposti maistuvaa ja ravitsevaa ruokaa. Tällaisia tuotteita on kevyt kantaa ja vaivatonta valmistaa. Maija Pakkanen osaa arvostaa Suomen retkeilyreitistöjä. On hieno asia, että vero- 16

17 rahoilla retkeilijöiden ja vaeltajien käytössä on reittejä, nuotiopaikkoja ja erämaatupia. Pakkanen pitää erityisen tärkeänä, että luonnossa liikkuvat ihmiset huolehtivat omista jätöksistään ja roskistaan. -Olisi suuri menetys, jos esimerkiksi autiotuvat muuttuisivat maksullisiksi vaeltajien välinpitämättömyyden vuoksi. Hetta ja Pallas suosikkeja Maija Pakkasen omia suosikkeja vaelluksilla ovat Kilpisjärven maisemat Hetan ja Pallastunturin seuduilla. Tuo seutu on Pakkaselle se oikea Lappi. -Käyn siellä lähes joka kesä ja jopa pari kertaa talvisin hiihtämässä. Jäädessäni neljä vuotta sitten leskeksi retket ovat vain lisääntyneet. Luonnossa vaeltelu on erinomainen keino surun voittamisessa. Hän haluaa sanoa myös mielipiteensä kiisteltyihin Pallaksen rakennushankkeisiin. Pallaksen remontti lisäisi alueen käyttömahdollisuuksia ympärivuotiseksi. -Mielestäni Pallaksella pitää olla nykyaikaiset tilat ja olosuhteet. En vastusta henkeen ja vereen suunnitteilla olevia parannuksia ja laajennuksia. Oheispalvelujen määrää pitäisi ehdottomasti rajoittaa. Tämä koskee erityisesti moottorikelkkailua. (KA) Hettaan ja Pallakselle Pallas-Yllästunturin kansallistunturin suosituimpiin retkikohteisiin kuuluu 55 kilometrin pituinen Hetta-Pallas vaellusreitti, joka linjattiin jo vuonna Reitti kulkee yli tuntureiden poiketen välillä alas kuruihin kuin valmistaakseen kulkijaa kohtaamaan uuden henkeä salpaavan maiseman seuraavan tunturin laelta. Reitti on merkitty nuoliviitoituksella. Kesäkuun alkuun mennessä lumi on jo pääosin sulanut alueelta, mutta reitti on sulamisvesien vuoksi märkä ja siksi hyvin altis kulumiselle. Suositeltavin vaellusaika alkaakin juhannuksen tienoilta. Talven kynnyksellä lokakuun puolivälissä reitillä tapaa enää satunnaisen kulkijan. Pohjoisen syysvaelluksen varusteet Turun Partiovarusteen myyjä Lasse Räsänen on kokenut retkeilijä, joka tuntee tarpeelliset ja hyvät varusteet. Hän antaa tärkeitä neuvoja kokemattomille pohjoisen muutaman päivän syysvaeltajille. Alusasut ja sukat: -Merinovillaiset alusasut ovat erinomaisia. Ne ovat miellyttäviä päällä, eivätkä raavi käyttäjäänsä. Jalassa kannattaa käyttää ohuita alussukkia ja niiden päällä tavallisia vaellussukkia. Näin välttää ikävät hiertymät. Päällysvaatteet: -Syksyllä pitää pohjoisessa varautua täysin vedenpitävällä vaatekerralla eli ns. kuorivaatteilla. Kuoritakissa on hyvä olla kiristettävä huppu ja vähän lippaakin. Se pysyy tunturin tuiverruksessakin. Paksu fleecetakki tuo lisälämpöä. Kengät: -Kunnon vaelluskengät ovat tärkeät. Niissä on pohjoisen maastoissa oltava kunnon nilkkatuki ja jäykkä välipohja. Teltta: -Syksyllä teltan äärilämpötilan on oltava vähintään -15 astetta. Teltalle on tärkeää tuulen kesto tunturissa, olipa teltta kupolitai tunnelimallinen. Rinkka: -Rinkkaan kannattaa panostaa. Koko saa olla litraa. Rinkkaan kannattaa panostaa. Jo 200 eurolla saa todella mukavia rinkkoja. Ruoka ja juoma: -Pakastekuivatut ruokapussit ovat kevyitä ja niistä on helppo laittaa ravitsevaa ruokaa. Niitä löytyy monia erilaisia - myös kasvisvaihtoehtoja. Leipää voi ottaa tuoreena sekä juustoja ja makkaraa. Lisäksi on hyvä varata sopivaa pureskeltavaa vaellukselle. Sillä saa tasaisen energiavirran, eivätkä voimat lopu. Retkikeitin: -Suosittelen kaasukeitintä, jonka saa pakattua nyrkinkokoiseksi. Rankia on toinen. Muuta huomioitavaa: -Retkeilijän ensiapulaukku -Vilukissoille keinotekoinen toppatakki taukokäyttöön -Tulentekovälineet ja puukko -Puhelimen vara-akku -Ruokaa enemmän kuin arvioi syödä (KA) Matkailu

18 Teatteri Imatran sängyssä on varas Veera Pulkkinen ja Aki Honkatukia.Kuva: Kai Skyttä/Näppäri Imatra Teatteri Imatran syyskauden avasi 2. lokakuuta pohjoismainen kantaesitys Michael Parkerin farssista Kääk! Sängyssäni on varas. M arraskuussa ohjelmistossa jatkaa syksyllä 2009 ensi-iltansa saanut suosittu Elvis Presley - kaikki hyvin, äiti. Timo Rissasen suomentama ja ohjaama Kääk! Sängyssäni on varas on kutkuttavan hauska kertomus siitä, mitä tapahtuu kun William Worthington III ja hänen vaimonsa Ashley ovat lähdössä viettämään viikonloppua toisaalle valtavasta kartanostaan. Worthington on menossa sorsastamaan ja hänen rouvansa vierailemaan äitinsä luona. Itseasiassa molemmat ovat kuitenkin järjestäneet salaisen kohtaamisen rantahuvilalle. Vääjäämättä polut kohtaavat ja räjähdys kipunoi ilmassa. Ei rouva eikä herra ole valmiita luopumaan maailmankuulusta Worthington -kaulakorusta, joten he laativat salaa suunnitelman. Ja farssin lakien mukaan kumpikin varkaus ajoittuu valitettavasti samaan yöhön, jolloin hervoton kaaos pyörähtää käyntiin. Lopussa paljastuu kenellä oikea koru onkaan ja kuka korjaa koko potin! Farssin pääosassa vierailee Salatut elämät TV-sarjasta tuttu Jaana Saarinen. Elvis Presley -näytelmä avaa Elviksen elämää kronologisesti etenevien laulujen ja osittain myös unimaailman kautta. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Saku Heinonen. Elviksenä näyttelee Aki Honkatukia. (KA) 18

19 SYKSYLLÄ OHJELMISTOSSA MYÖS My Fair Lady - Hurmaava aikuisten musikaalisatu Faijat - Tragikoominen näkökulma isyyteen Heinähattu ja Vilttitossu - Villi tarina vapaudesta ja vakoilusta Vaavin salattu elämä - Näytelmä naperoikäisille Vapaudenkatu 36 Lippumyymälä p Ryhmämyynti p Hemmottelua Kylpylälomalla Imatran Kylpylässä tutustut erilaisiin liikuntamuotoihin, saat tietoiskuissa terveysvinkkejä ja samalla nautit kylpylän monista palveluista etelä-karjalaisella iloisuudella höystettynä. Kylpyläloma 3 vrk 246 /hlö promenadihuone 226 /hlö standardihuone Voimassa saakka, ma-to tai ti-pe. Hintoihin sisältyy majoitus 2 hh, aamiainen ja päivällinen buffet-pöydästä, vapaa sisäänpääsy Kylpylä Taikametsään ja kuntosalille ja monipuolinen vapaaajan ohjelma. Lomalla on aikaa itselle! Varaa aika hemmotteluun, esim. Kristallikylpy 27, Suklaakokohieronta 65 tai Jalkahoito 50. Imatra K y l p y l ä S p a Kysy lisää ja varaa lomasi myyntipalvelustamme puh tai myynti@imatrankylpyla.fi Matkailu

20 Idiootti vilpittömänä Kansallisteatterissa Fjodor Dostojevski on säilyttänyt ajankohtaisuutensa jo 150 vuotta. Suomen Kansallisteatteri on nyt tarttunut vilpittömään Idioottiin. Kyseessä on jo kolmas versio tänä vuonna Suomessa. Idiootti on suomennettu neljästi. Kansallisen esitys perustuu Olli Kuukasjärven tänä vuonna julkaistuun käännökseen. Sitä on kehuttu eläväksi nykykieleksi. Eräänä sumuisena marraskuun aamuna ruhtinas Myskin, epileptikko, palaa Pietariin vietettyään viisi vuotta sveitsiläisessä parantolassa. Junamatkalla hän on sattumalta tutustunut kahteen mieheen, kiihkeään Rogoziniin ja Ilmestyskirjaa mahtipontisesti tulkitsevaan Lebedeviin. Kun Myskin aloittaa paluunsa pietarilaiseen todellisuuteen, hän saa pian huomata, että hänen junassa tapaavansa miehet liittyvät hänen kohtaloonsa. Kapinallinen Aglaja ja huonomainen mutta kiehtova Nastasja panevat miesten päät pyörälle. Kehkeytyy ihmissuhdedraama, jossa juorut, salajuonet ja kohtalot punoutuvat Myskinin ympärille. Myskin on samanaikaisesti merkillisen syvällinen ja hämmästyttävän yksinkertainen ihminen. Hän filosofi ja idiootti, jonka lapsenkaltaisessa viattomuudessa ovat läsnä niin Kristus kuin Don Quijote. Myskinin olemus tekee vaikutuksen kaikkiin ja hänen rakkautensa on pyyteetöntä. Tästä syystä hänestä tulee muiden ihmisten halujen välikappale. Mutta kuinka voi olla hyvä ja viaton läpeensä turmeltuneessa maailmassa? Idiootin ohjauksesta vastaa Janne Reinikainen. Pääosissa nähdään mm. Hannu-Pekka Björkman, Elli Castren, Ismo Kallio ja Juha Muje. Idioottia esitetään Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä. (KA) Juha Muje ja Elli Castrén, kuva: Lassi Kaaria. 20

21 Maailmanmenestysmusikaali kreetalaisilla mausteilla Zorbas valtaa Varkauden Yliopistomies Niko saapuu Kreetalle avatakseen uudelleen perimänsä kaivoksen. Hänen seuraansa lyöttäytyy jo Ateenassa elämäntaiteilija Zorbas. Mies on elämänilossaan vertaansa vailla, rehevä kansanihminen ja välitön nautiskelija. Perillä ystävysten elämään kytkeytyvät kyläläisten erilaiset ihmiskohtalot. Zorbas alkaa kosiskella paljon kokenutta pariisitarta, madame Hortensea. Nikoa vetää puoleensa kaunis leski, jonka myös kylän muut miehet haluaisivat saada omakseen. Syrjäisen kylän elämä ei ole pelkkää idylliä. Zorbas on musikaali, joka pursuaa draamankin keskeltä elämäniloa kreikkalaisin maustein. Väkevästi sykkivät laulut ja tanssit kuuluvat erottamattomasti ihmisten arkeen - kuin rosmariinin tuoksu meren syleilemälle Kreetalle. teatterina Ajankuvaa kreetalaisesta kylästä 1920-luvulta Nikos Kazantzakisin (s. Iraklion, Kreeta 1883) kirjoittama romaani Kerro minulle Zorbas ilmestyi Kirjailija lähti Kreetalta nuorena miehenä ja kierteli mm. virkamiehenä ympäri Eurooppaa. Hän palasi Kreetalle vuonna 1924, mutta lähti jälleen maailmalle. Taiteessaan Kazantzakis palasi aina uudestaan Kreikkaan. Suomen Zorbas on vihdoin nimiroolissaan 1970-luvun alussa Ossi Ahlapuro aloitti vetämään Seura lehden lukijamatkoja Kreikkaan. Mies viihdytti lauluillaan matkalaisia ja legendaarinen toimittaja Eero Nokelainen nimesi tuolloin Ahlapuron osuvasti Suomen Zorbakseksi. Nyt vuonna 2010, yli viidenkymmenen Kreikan matkan jälkeen mies on vihdoin Zorbaksen roolissa. Upeita naisia ja uusi mies Hortensen roolissa vierailee upean uran teatterissa, televisiossa ja valkokankaalla tehnyt Riitta Elstelä. Hortensen rooli tuntuu Zorbaksen nimirooleissa Ossi Ahlapuro ja Riitta Elstelä, kuva: Varkauden Teatteri/Tatu Pulliainen ja Sini Koistinen. seuraavan Elstelää läpi uran, sillä hän tekee sen nyt jo kolmannen kerran, vihdoinkin oikean ikäisenä. Kertojan roolissa on Marianne Kettunen, leskeä Mirja Ryytty ja Niko on Tommi Niemi. Luotettava parivaljakko ohjaksissa Zorbas on Kurt-Henrik Putkosen 140. ohjaus Varkauden Teatterille ja hänen oikeana kätenään vierailee koreografi Kaarina Tuunanen. Parivaljakko on tehnyt aikaisemminkin loistavaa yhteistyötä Kuismasta ja Helinästä Danny musikaaliin ja kaikkea siltä väliltä. Lavastus Riitta Huttunen (vier.), puvustus Taina Peltomäki, kapellimestari Sami Ruutiainen. Hänen ovat myös Zorbaksen musiikin sovitukset. Solistien ja kuoron harjoitus Jyrki ja Anna Immonen. Kampaukset sekä maskeeraukset Riikka Hakamäki. Lisätietoja: Ohjaaja Kurt-Henrik Putkonen GSM Ensi-ilta TULOSSA kirj. Joseph Stein ohj. Kurt-Henrik Putkonen Hulvaton retrokomedia. Seuramatka maahan, jota ei enää ole. Kirj. Aimo Vuorinen ohj. Jukka Tyrväinen Maria Jotuni Miehen kylkiluu Ensi-ilta Sinikka & Tiina Nopola Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö Juha Jokela Fundamentalisti Perustuu Nikos Kazantzakisin romaaniin Kerro minulle Zorbas. Ensi-ilta Maailman valloittaja! Rooleissa mm. Ossi Ahlapuro ja Riitta Elstelä. Lippumyymälä, puh. (017) Liput Myös Lippupalvelun toimipisteet Matkailu

22 Tunnettujen humppasävelien siivittämä musikaali suomalaisesta tanssihulluudesta! Suuri humppamusikaali Lappeenrannassa viimeisen kerran, kun sateen uhatessa paikallisradio kuuluttaa: Iloitkaa lappeenrantalaiset, humppakansa kastuu! Tositapahtumiin pohjautuvassa villissä musikaalissa soivat mm. ikivihreät Tulipunaruusut, Jätkän humppa, Kappale kauneinta Suomea - ja tietenkin ikuisen jäljen jättänyt Lappeenranta-humppa! Käsikirjoitus ja ohjaus Janne Saarakkala, skenografia Tarja Jaatinen, koreografia Kira Riikonen (vier.), musiikin sovitus Jani Pola (vier.), lavalla nähdään lähes koko näyttelijäkunta sekä 5 hengen humppabändi ja avustajia Kuvassa Sanna Kemppainen, Kaisu Kärri, Seppo Kaisanlahti, Ilona Pukkila, Jussi Johnsson.Kuvaaja: Aki Loponen O n vuosi Lappeenrannan Humppafestivaalit järjestetään neljännen kerran ja koko maassa podetaan humppakuumetta. Humppamaratoonikilpailussa saavutetaan maailmanennätys: 65 tuntia 15 minuuttia. Kilpailussa tanssiparit humppaavat 55 minuuttia ja lepäävät 5 minuuttia kunnes lavalla on jäljellä enää yksi pari voittajat. Maratoonin konkarit valmistautuvat koetukseen kuin huippu-urheilijat treenaten koko vuoden; heillä on sponsorit, tiukat ruokavaliot ja valmentajat. Jokainen heistä on päättänyt olla osallistumatta hullutukseen enää ikinä, mutta jälleen kerran he ovat paikoillaan ja valmiina. Pelkästä humpan riemusta, voitontahdosta vai kenties rakkauden tähden? Ihmisiä tulee bussilasteittain seuraamaan tätä pähkähullua voimainkoetusta ja samalla nauttimaan humpan jytkeestä. Osa lappeenrantalaisista kantaa maratoonareille ruusuja ja keitettyjä kananmunia, osa upottaisi koko festivaalin Saimaaseen. Se on liian äänekäs, liian kaupallinen, liian pinnallinen ja liian suosittu. Festivaalin puuhamies Heikki Hietamies vetää herneen nenään Tunnettujen humppasävelien siivittämä musikaali suomalaisesta tanssihulluudesta! Perustuu tositapahtumiin. SYKSYN OHJELMISTO Jari Juutinen - Ahti Taponen - Kaj Chydenius KEKKONEN! Musiikillinen satiiri vallasta ja sen käyttäjistä asti Franz Xaver Kroetz - Lauri Maijala Ei lintu eikä kala Ajankohtainen ja puhutteleva draama asti kantaesitys Liput (05) Ryhmät (05) teatteri@lappeenranta.fi 22

23 Rautaa rajalta - Etelä-Karjalan populaarimusiikin historiaa Lappeenrannan museoiden syksyn 2010 tarjontaa N äyttely esittelee eteläkarjalaisen populaarimusiikin historiaa 1960-luvulta tähän päivään. Näyttely sisältää myös yleiskatsauksen populaarimusiikin historiaan Suomessa ja maailmalla. Esillä tulee olemaan mm. maakunnan musiikkivaikuttajien esiintymispukuja, soittimia ja paljon muuta mielenkiintoista. Pienoisteatterissa voi katsella ennennäkemätöntä dokumentaarista aineistoa ja jukeboksista kuunnella maakunnan ykköshittejä. Tänä syksynä museo on rock! Kuvia kiveltä - Pro Litografia -yhdistyksen taidenäyttely Pro Litografia yhdistyksen ryhmänäyttely esittelee monipuolisesti kivilitografiaa ja sen tekijöitä Suomessa. Kivilitografia on nimensä mukaisesti kiveltä painettavaa grafiikkaa. Vanha kirjapainomenetelmä on taiteilijoiden käsissä jalostunut yhdeksi taidegrafiikan ilmaisuvoimaisimmista ja rikkaimmista muodoista. Kivi elää tekijänsä käsissä maalauksellisissa piirroksissa ja valokuvamaisissa yksityiskohdissa. Kuvia kiveltä -näyttelyn lähtökohtana on muisti ja ajallisuus, nykyisen virtuaali- ja offset-maailman rinnalla vaalitaan ikivanhaa kuvan tekemisen perinnettä. Näyttelyn taiteilijoina ovat Anna Alapuro, Ben Allal Ayad, Kalle Berg, Annika Dahlsten, Leonora Fredriksson, Matti Hintikka, Valpuri Kylmänen, Kuutti Lavonen, Vappu Rossi, Kaisu Sirviö ja Aila Tikkala. Enkeli-joulukuusenkoriste 1800-luvun lopun Pietarista. Wolkoffin kokoelmat. Wolkoffin joulu ja Wolkoffin talomuseo on ainutlaatuinen nähtävyys keskellä Lappeenrannan keskustaa. Venäläisen kauppiasperheen kauppakartanona toiminut, 1820-luvulla valmistunut talo on yksi Lappeenrannan vanhimmista säilyneistä puurakennuksista. Talo ehti toimia neljän Wolkoffin sukupolven kotina ja sen vuosien saatossa kerrostunut rikas sisustus luovat kodin ilmapiiriin ainutkertaisen tunnelman. Talossa vietetään edelleen kahta tärkeää vuotuista juhlaa, joulua ja pääsiäistä. Joulun aikaan talo on koristeltu jouluiseen asuun ja esim. korkeasta kuusesta voit löytää tämän Pietarista peräisin olevan enkelin, joka on koristanut Wolkoffien kuusta jo 1800-luvun lopulta lähtien. Matkailu

24 Kokkolassa unelmoidaan nyrkkeilykehässä Näytelmä: Unelmia kehässä. Kuva: Jyrki Tervo Kokkolan kaupunginteatterissa nähtiin syyskuussa kantaesityksenä Sami Parkkisen kirjoittama näytelmä Unelmista suurin. Keskushenkilönä on Olli Mäki. Millainen voisi olla maailma, jossa ei olisi lainkaan voittamista? Mikä se sellainen maailma voisi olla? Näitä suuria kysymyksiä Unelmista suurin -näytelmä pohtii. Unelmista suurin on väkevä draama voittamisesta ja erityisesti voittamisen halusta. Näytelmä sijoittuu maailmaan, jossa voitto halutaan maksimoida mahdollisimman pienellä panoksella. Yksityisja työelämä täytyy urheilun retoriikasta. Yhteiskunnan jokaisella tasolla käydään otteluita, otetaan eriä, voitetaan ja hävitään - on voittajia ja voitettuja. Urheilu on vienyt äärimmilleen mittaamisen ja toisiin vertaamisen ja voi sanoa, että urheilu on toisiin mittaamisen taidetta. Ja urheilu, jos mikä, heijastaa yhteiskuntaa ja päinvastoin. Bertil Pera Hedberg sanoo näytelmässä työstään: Mä haluan vain päästä eteenpäin! Tämä halu on kohtalokas, sillä tämä halu ei lopu mihinkään, eikä sillä tunnu olevan lopullista kohdetta. Halunkohde vaihtelee sen mukaan, miten ja mitä muut haluavat. Meidän aikamme arvostaa voittajia. Ja siksi me haluamme voittamista. Me haluamme sitä vallan tunnetta, joka voittamisesta syntyy. Olli Mäki on näytelmän esikuva, kahdellakin tavalla: ensiksi, näytelmässä hän poikien isän esikuva ja isän mielestä Olli on voittaja. Ja voiton maksimointi saa Olli Mäessä hahmon, mallin, johon pyrkiä. Toiseksi hän on esikuva työryhmälle, inspiraatio ajatella voittamista, viedä eteenpäin omaa ajattelua ja omaa aihetta. Olli Mäen roolissa vierailee Kai Vaine ja mukana on myös Kokkolan Veikkojen nyrkkeilijöitä. (KA) 24

25 Savonlinnan teatterin syyskauden avaa Suomen lähihistoriaan sijoittuva kotimainen draama Savonlinnan Teatterin syysnäytäntökauden aloittaa 18. syyskuuta ensi-iltansa saava Raija Talvion kirjoittama ihmissuhdedraama Viimeinen juna länteen. Jatkosodan viimeisiin hetkiin sijoittuvan näytelmän tapahtumat vievät juhannusviikolle 1944, Karjalan Äänislinnaan. Suomen armeija on vetäytymässä. Hotelli Äänislinnan johtajatar Irja Salo on saanut käskyn tyhjentää hotelli ja matkustaa takaisin Suomeen. Aikaa viimeisen junan lähtöön on vuorokausi. Vetäytymiskäsky aiheuttaa sekasortoa kaupungissa. Puna-armeija on jo Viipurin porteilla, ja haaveet Suur-Suomesta on haudattava. Jokainen pyrkii pelastamaan sen, mitä pelastettavissa on. Irja Salon rakastettu, siirtoleirin vartiomies Johannes Santanen karkaa ja piiloutuu hotelliin. Suomalaisen sotilashallinnon tulkki, venäläinen Sonja pelkää itsensä ja pienen tyttärensä puolesta. Ketkä saavat paikan viimeisestä siviilijunasta, ja millä ehdoin? Näytelmässä kuullaan myös sota-ajan iskelmiä. Mukana ovat laulut Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Katupoikien laulu sekä Ansa Ikosen ja Tauno Palon tunnetuksi tekemä elokuvaiskelmä Pot pot pot potkut sain. Viimeinen juna länteen sai kantaesityksensä Suomen Kansallisteatterissa vuonna Savonlinnassa näytelmän ohjaa teatterinjohtaja Tiina Luhtaniemi. Housut pois jatkaa ohjelmistoa Lokakuun puolivälissä Savonlinnan Teatterin ohjelmistoon palaa viime kevätkaudella ensi-iltansa saanut musikaalikomedia Housut Pois. Tommi Erkon ohjaama musikaali on lämminhenkinen tarina kuudesta kaveruksesta, jotka ovat paikallisen tehtaan sulkemisen myötä menettäneet työpaikkansa. Nähtyään kiertävän Chippendale-esityksen saavan kaupungissa suursuosion päättävät miehet -puuttuvista tanssitaidoistaan huolimatta pistää raha-asiansa ja itsetuntonsa kertarysäyksellä kuntoon. Suljetun tehtaan tyhjässä hallissa syntyy Hot Metal. tosimiesten tanssiryhmä, joka on valmis menemään loppuun asti. Tammikuussa vuorossa kotimaista komediaa Vuodenvaihteen jälkeen Savonlinnan Teatteri jatkaa komeasti kotimaisella komedialla. Agapetuksen samannimiseen romaaniin perustuva Aatamin puvussa ja vähän Eevankin saa ensi-iltansa tammikuussa. Hullunkurinen kertomuksen epäonnisesta asemapäälliköstä dramatisoi ja ohjaa Ritva Söderström. Savonlinnan Teatterin ohjelmisto ja esityspäivät ovat nähtävissä www. savonlinnanteatteri.fi Housut pois musikaalissa Ritva Södeström, kuvaaja Tommi Erkko Viimeinen juna näyttelijät Mervi Koskinen ja Matti Ruuska, kuvaaja Jarmo Hirvonen. Matkailu

26 Teksti Johanna Laaksonen Kuvat Mika Haaranen, Robert Seger Teatteri Hevosenkengässä eläimetkin osaavat puhua Teatterin ensi-illoissa on aina erityistä taikaa. Silloinkin kun niitä on kokenut 35 vuoden ajan niin useita, että sormet ja varpaat eivät ole riittäneet enää aikoihin laskemiseen. -Vaikka tiedän miten lapset reagoivat, niin on se joka kerta jännittävää. Ensi-illoissa on tunnelma aina koholla, niin yleisön kuin henkilökunnan keskuudessa, teatteri Hevosenkengän johtaja Kirsi Aropaltio kertoo matkalla Saapasjalkakissa näytelmän ensi-iltaan. Espoossa sijaitsevan hevosenkengän syntyhistoriassa mennään ajassa taaksepäin, aina vuoteen 1975 asti. Tuolloin ohjaaja koulutuksen saanut Aropaltio sai idean lavastaja siskonsa Sara Sirenin kanssa perustaa teatteri vuotialle lapsille ja perheille. Alkujaan teatterin perustaminen lähti tarpeesta. Lapsille haluttiin esittää korkealaatuista teatteria, mutta tarjontaa ei juuri ollut. Idean ydin oli ammattiteatteri, jossa käytetään nukke- ja musiikkiteatterin eri ilmaisumuotoja monipuolisesti. Urpon ja Turpon joulu.kuva Robert Seger Hevosenkengän näytelmät ovat hauskoja ja jännittäviä. Tarkoituksena on tuoda esiin syvällinen sanoma ja kertoa ihmisen suhteesta toisiin ihmisiin ja luontoon. Rehellisyys on näytelmiin liittyvä arvo ja rohkeus olla oma itsensä, vaikka vähän eritavalla kuin muut. Nuket ja niiden taitava käyttö tuovat lisämahdollisuuksia ja rikkautta näyttelijäntyöhön. Esineet voivat lentää ja eläimet puhua eli huikeimmatkin fantasiat voivat toteutua. Tänä päivänä teatterissa käy vuosittain noin katsojaa. Kutsu Japaniin Teatterirakennus vuonna 1899 rakennettu idyllinen kansakoulu - on kunnostettu ja laajennettu ihanteelliseksi miljööksi lapsiyleisölle, nouseva katsomo on 130-paikkainen. Lisäksi tiloista löytyy oma näyttelytila, Galleria Hevosenkenkä, vaihtuvine näyttelyineen. Teatterissa on yli 300 suomenkielistä ja ruotsinkielistä esitystä vuodessa, mutta tämän lisäksi Hevosenkenkä on mukana monessa muussa. Teatteri Hevosenkengässä järjestetään esimerkiksi unohtumattomia syntymäpäiväjuhlia, niin lapsille, kuin aikuisillekin. Yksityisnäytöksen yhteydessä saa käyttöön edustavat juhlatilat, joissa on mahdollisuus tarjoiluun kakkukahveista illallisiin, kristallikruunun loisteessa. Alakerrassa on tilat säännöllisesti toimiville työpajoille ja kursseille, joita järjestetään sekä aikuisille että lapsille. Hevosenkengän voi tilata esiintymään myös teatterin ulkopuolelle. Kouluilla on mahdollisuus integroida esitys opetukseen, vaikka äidinkieleen, vieraisiin kieliin, historiaan, kuvaamataiteisiin, luonnontieteisiin tai itseilmaisuun. Kotimaan lisäksi, on teatteri tottunut vierailija myös ulkomailla. Vierailuja on ollut Japanissa, Ruotsissa, Itävallassa, Tanskassa, Latviassa, Etelä-Koreassa, Espanjassa ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa. -Olemme olleet Japanissa jo kahdeksan kertaa esiintymässä. Taas olemme lähdössä sinne, kun kutsu tuli, Aropaltio kertoo. Johtamisen lisäksi Kirsi Aropaltio ohjaa ja kirjoittaa. Hän onkin ohjannut ja dramatisoinut muun muassa marraskuun puolivälissä ensi-iltansa saavan Urpon ja Turpon joulun. Aikaisemmin mainittu Saapasjalkakissa jatkuu aina marraskuun loppuun ja samaan aikaan ohjelmistossa on myös muita näytelmiä. -Ensi vuoden helmikuussa alkaa Pikku Prinssi näytelmät, se tulee olemaan hieno juttu, Aropaltio vinkkaa ja kiiruhtaa Saapasjalkakissan taianomaiseen ensi-iltaan. 26

27 Ylellisiä makuja Marskin Majalla Vuonna 1942 korpisoturit rakensivat kelohonkaisen metsästysmajan, saunan ja kalamajan Marsalkka Mannerheimille 75-vuotispäivälahjaksi. Nyt nuo samaiset rakennukset palvelevat matkailijoita ja muita vieraita Lopella, jossa herkutellaan Mannerheimin herkuilla. Marskikin Majan omistaa Suomen Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry., joka on puolestaan vuokrannut tilat Majan Herrat Oy:lle. Alkuperäinen sijaintipaikka oli Lieksajärven rannalla. Sotatapahtumien muututtua rakennukset purettiin ja siirrettiin Lopelle Punelia -järven rannalle. Marskin maja on ollut matkailunähtävyytenä jo yli 50 vuotta. Sen läheisyyteen avattiin vuonna 1992 kenttävartiomuseo Sisu. Museossa yleisöllä on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua sota-ajan kenttävartioiden oloihin. Nykyisin maja-alueen palveluihin kuuluu myös kelohonkainen huvila, joka toimii majoitus- ja kokoontumistilana. -Meillä on täällä sauna, kelohuvila, tilausravintola sekä paviljonki. Perinteisesti kävijät ovat olleet veteraaneja ja eläkeläisiä, mutta viime aikoina myös yritykset ja nuorempi polvi on ollut kiinnostunut Mannerheimin metsästysmajasta ja sen historiasta, kertoo Majan Herrat Oy:n vetäjä Heikki Kujansuu. Useimmat vieraat tulevat Marskin Majalle nauttimaan hyviä ruokia ja juomia Mannerheimin tapaan. Tilausravintolassa järjestetään ruokailut retkiryhmille, yritysasiakkaille ja perhejuhlien järjestäjille. Ravintolassa on 70 asiakaspaikkaa. -Täällä käy vuosittain noin asiakasta, joita reilut on pääkaupunkiseudulta tulleita tilausryhmiä, kertoo Kujansuu. Majoitustilaa 12 henkilölle Marskin Majan yhteydessä on kelohonkainen huvila, jossa voi majoittua, pitää kokouksen tai järjestää juhlat. Huvilassa on majoitustilaa 12 hekilölle. Päärakennuksen ja piha-aitan lisäksi pihapiirissä on grillikatos ja rantasauna. Tilausravintolan läheisyydessä on terassi ja lisäksi hirsirakenteinen paviljonki, joka on käytössä kesäaikaan. Ruokailu on alkanut Marskin Majan tuvassa jo luvulla. Ruokalista koostuu Marsalkka Mannerheimin lempiruoista ja juomista. Retkiryhmille suunniteltuun noutopöytäruokailuun kuuluu myös tutustuminen Majan historiaan. Yksi suosituin ruokavaihtoehto on Marskin perinneateria. Perinteisen reseptin mukaan valmistetun vorschmackin kruunaa jäliruokana tarjottava sacherkakku. Palan painikkeeksi kaadetaan Mannerheimin lempijuomia. Mannerheimin Majan läheisyydessä sijaitsee Lopen kunnan omistama Pirunkallion Prammi, jossa voi myös järjestää erilaisia tapahtumia, kokouksia ja juhlia. Prammin tyyliin voi tilata tarjoilun Marskin Majalta. (KA) Erämaa-ateljee Villa Vesper tulijat Lummelammen rannalle. Aito kelopuinen Lapin Taidekota esittelee lammen rannalla Vesperin maalauksia Ruotsin korkeimmilta tuntureilta Kebnekaiselta. Vieressä on katettu ateljeen oma amfiteatteri, jossa voidaan esittää kiinnostuksen mukaan mm. tanssi- ja musiikki-esityksiä touko-syyskuussa. Mikael Vesperin teoksia on kotimaan lisäksi lähes kaikissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Japanissa. Ateljee näyttelygalleria Villa Vesper sai uuden lisäsiiven 25 v. kuvataidenäyttelyyn Laajennuksen ympäri kiertää katettu kuisti ja yläparvelta avautuu maisema Lummelammen suuntaan n. 20 m. korkeudelta lammen yläpuolelta. Laajennuksen myötä näyttely sai runsaasti lisätilaa sekä veistoksille että maalauksille kahdessa kerroksessa ja entistä väljemmät kulkuväylät myös ryhmävieraille. Palaute on ollut poikkeuksetta erittäin myönteinen sekä yksittäisten että ryhmävierailijoiden taholta, joita on vieraillut 25 v. näyttelyssä runsaasti niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Tutustumiskierrokset aloitetaan taiteilija Mikael Vesperin opastuksella sään salliessa lyhyellä luontopolulla, joka johdattaa Erämaa-ateljee Lisätietoja: Villa V e s p e r Lummelammen rannalla Lopen Sajaniemessä. 3 km Teatterista. Avoinna kesäisin ti-su ja ryhmille sop. mukaan ympäri vuoden. Mikael Vesperin teoksia kahdessa kerroksessa. Tiedustele suosittua Päiväretki Lopellepakettia: Marskin Maja, vanha kko 1600-l. Santa Pirjo ja Villa Vesper. Ateljee Studio Villa Vesper Villa Vesperintie 11, Loppi Puh , mikael.vesper@villavesper.inet.fi Matkailu

28 Johanna Laaksonen Ravintola Alberga yhdistää illallisen ja teatterielämyksen Ravintola Alberga on ymmärtänyt viihdyttämisen salaisuuden; Ruokailu yhdistettynä viihteelliseen ohjelmaan. Ilta Jukka-Pekka Palon seurassa käynnisti Ravintola Albergan teatteritoiminnan vuonna Maamme vanhimpiin lukeutuvassa teatteriravintolassa on sittemmin eläydytty esityksiin illallisen saattelemana toista tuhatta kertaa. Idean ravintolateatterista toi Ravintola Albergaan näyttelijä Eeva Litmanen, jonka ohella ravintolan estradilla usein nähtyjä näyttelijöitä ovat muun muassa Eija Ahvo, Tiina Brännare, Jussi Lampi, Tiia Louste, Eero Saarinen ja Kirsi Ylijoki. Näyttelijöille ravintolateatteri on ammatillisesti haastava ja kiehtova rohkeuslaji, sillä yleisö on hyvin lähellä ja tunnelma käsinkosketeltava, ja siitä syntyykin ravintolateatterin viehätys. Ravintola Albergassa tarjotaan perinteistä ruokaa kauden herkuilla höystettynä. Erikoisuutena on jokaista näytelmää varten suunniteltu oma menu viinisuosituksineen. Menun innoittaja voi löytyä näytelmän ajasta, aihealueesta tai vaikkapa päähenkilön ruokamieltymyksistä Ravintola Alberga Oy on vuonna 1988 perustettu perheyritys, jonka kolme ravintolaa sijaitsevat Espoon Leppävaarassa. Asiakaspaikkoja ravintoloissa on yhteensä 450, joita kesäkaudella kasvattavat lisäksi 150 terassipaikkaa. Ravintola Albergan 70-paikkaisessa ravintolasalissa on mahdollista järjestää myös syntymäpäivät tai muut yksityiset juhlat. Ravintolan henkilökunta järjestää tarjoilun tilaisuuden ja sen luonteen mukaan, ja kaikkiin tilaisuuksiin voi myös yhdistää teatteriesityksen. Yrityksen kasvu on kulkenut käsi kädessä Leppävaaran kehityksen kanssa, ja alueen historiaa näkyy edelleen ravintoloiden nimissä. Ravintola Alberga on myös palkittu Espoon vuoden 2005 yrittäjäksi. Vuosittain Ravintola Albergassa esitetään 2-3 eri pienoisnäytelmää, joista useimmat ovat tilausteoksia. Lokakuun puolivälissä ensi-iltansa saa Eeva-Kaarina Kolsin käsikirjoittama Jättipotti. Jättipotti kertoo, mitä kaikkea voi tapahtua, kun rahaa alkaa virrata. Kun Raksu ja Leksa saapuvat Rivieralle, heidän elämänsä heittää kuperkeikkaa. Näytelmä on kertomus myös parisuhteesta, unelmista ja valheista sekä lomamatkailusta, jonka riemut voi kyseenalaistaa. Hersyvässä komediassa esiintyvät monista teatterirooleista tunnetut Seppo Halttunen ja Minna Kivelä, joka on naurattanut televisionkatsojia suositussa Kätevä emäntä-sarjassa. 28

29 Täyden palvelun Kiehinen Saariselällä sijaitseva Siula-talossa sijaitseva palvelukeskus Kiehinen on luonnossa liikkujan lähtöpaikka ja tietotori. Kiehisestä saa neuvoja ja tietoa niin kesä- kuin talvireiteistäkin. H ammastunturin ja Urho Kekkosen kansallispuiston retkeilijät ovat löytäneet Kiehisen. Ja syystä, sillä monipuolinen luontopalvelukeskus näyttelyineen antaa hyvän kuvan retkeilykohteesta. Ruijan polulla -näyttely esittelee alueen upeita ja monipuolisia mahdollisuuksia. Ruijan polulla -näyttely ja multivisio esittelevät Saariselän lähialueen, Urho Kekkosen kansallispuiston, Sompion luonnonpuiston, Ivalojoen, Hammastunturin ja Tsarmitunturin erämaaalueiden sekä Inarinjärven kaunista luontoa ja monipuolisia retkeilymahdollisuuksia. Näyttelystä saa lisäksi eväitä ympäristöystävälliseen retkeilyyn ja kalastajatkin on huomioitu. Tutuksi tulevat selkosilla viihtyvät kasvit ja linnut sekä pohjoisen luonnon eksotiikka. Sompion luonnonpuistosta löytyy pienessä mittakaavassa kaikki ne luontotyypit, joista Urho Kekkosen kansallispuistokin tunnetaan. Nattasten paljakka- ja tunturikoivikkoalueita reunustavat tiheät kynttiläkuusikot ja Riestonaavan kuivahkot aapasuojuotit. Maisemallista vaihtelua luonnonpuistoon tuovat lukuisat tunturikurut ja Sompiojärvi. Ytimenä Nattaset Sompion luonnonpuiston ytimen ja näyttävimmän osan muodostavat Nattastunturit. Ne koostuvat kuudesta tunturista, jotka ovat asettuneet puolikaaren muotoiseen jonoon. Tuntureiden terävät huiput kohoavat yli 500 metrin korkeuteen ja näkyvät kymmenien kilometrien päähän. Sompion luonnonpuisto sijoittuu Metsä-Lapin ja Peräpohjolan kasvillisuusvyöhykkeiden rajalle, joten siellä kasvillisuudessa tavataankin molemmille vyöhykkeille tunnusomaista lajistoa. Riestonaapa on tyypillinen Metsä-Lapin kovera aapasuo, jonka matalin kohta eli suon keskusta sijaitsee Sompion luonnonpuiston ytimessä. Tunturien väliin työntyvät rinnesuojuotit ovat suon keskustaa ohutturpeisempia. Siellä täällä työntyykin esiin turvekerroksen alapuolisia kivikoita. (KA) Mutkaton komedia unelmista ja todellisuudesta Tampereella esitystä, 2 workshopia ja festivaaliklubi! Käsiohjelma julkaistaan lokakuussa. Festivaalin sivut: Lisätiedot ja näytökset netissä! Matkailu