Putkilahden HELMIKUU 2/2012. Joutsan Konehuolto Jousitie 1 A, Joutsa H ELMIKUUN HELISTELLESSÄ V EIKKO RIIKONEN P UTKILAHDEN KOULUN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Putkilahden HELMIKUU 2/2012. Joutsan Konehuolto Jousitie 1 A, 19650 Joutsa H ELMIKUUN HELISTELLESSÄ V EIKKO RIIKONEN P UTKILAHDEN KOULUN"

Transkriptio

1 HELMIKUU 2/2012 SISÄLTÖ H ELMIKUUN HELISTELLESSÄ V EIKKO RIIKONEN JATKAA PUHEENJOHTAJANA P UTKILAHDEN MIESTEN TALVISOTA KOULUN MAMMAN MUNKKIRESEPTI L UOLAELÄMÄÄ T ÖPINPOHJALTA PROVOITTAJAKSI T APAHTUI TAMMIJÄRVELLÄ Putkilahden Putkilahden kylälehti myös internetissä: Kuva: Aune Turunen Perustettu Ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Kylän paras tiedottaja. Irtonumero 2,00 euroa L ÄMMINTÄ LEIPÄÄ W ANHAT KUVAT KIITOS ILMOITTAJILLE, ILMAN TEITÄ TÄMÄ LEHTI EI VOISI ILMESTYÄ TÄSSÄ LAAJUUDESSA. TILAA KYLÄLEHTI LAHJAKSI! Joutsan Konehuolto Jousitie 1 A, Joutsa JONSERED HUSQVARNA TOHATSU DERBI KEEWAY Myynti Huolto Korjaukset Varaosat Myös muut merkit (014) , Fax (014)

2 2 Putkilahden Aune Turunen, päätoimittaja Helmikuun helistellessä Talvi ei mene tavoiltaan, ei tämäkään talvi. Lunta ja pakkasta on viimeinkin saatu ja sen ohella myös liukkaita ja vaarallisia ajoteitä. Lumikola on taas se joka kodin tärkein työkalu porrasharjojen ja luutien ohella. Talviurheilu- ja kuntoilukausi on parhaimmillaan niin harrastajille kuin ammattilaisillekin. Putkilahdessakin hiihdon ystävät ovat avanneet latujaan metsiin ja peltojen ympärille. Kunto kohenee silmin nähden. Lapsille pehmeä lumi ja siinä touhuaminen on punaisten poskien lisäksi suurenmoinen ilon tuoja. Talvi on kulunut presidentinvaalien merkeissä jo monta viikkoa. Vahvassa ennakkosuosikin asemassa ollut Sauli Niinistö peri lopulta voiton kaksivaiheiseksi muodostuneessa vaalissa. Toivotaan uudelle maan isälle menestystä ja korkeaa viisautta eteen tulevissa tehtävissään niin kotimaatamme kuin koko maailmaakin koskevissa asioissa. Usein puhutaan talvisodan hengestä, jolla tarkoitetaan kansallista yhtenäisyyttä, joka mahdollisti Suomen säilymisen itsenäisenä talvisodassa. Tässä lehdessämme lähestymme tuota aihetta Risto Perttulan laatimassa tutkimuksessa, joka keskittyy pääosaltaan JR28:n 1. pataljoonan kamppailuihin talvisodassa. On tärkeätä etsiä tietoa ja selventäviä syitä, miksi ihmiset ovat aikanaan toimineet niin kuin ovat toimineet ja mitä seurauksia näistä toimista on ollut. Toivottavasti tieto auttaa tulevaisuudessa ratkaisemaan omia kuin myöskin kansakuntien keskinäisiä ongelmia oikealla tavalla, ilman sotia. Talvisydämen keskellä kylälehdellä on kerrottavana mukava uutinen, josta voimme olla ylpeitä. Putkilahti on taas saanut hyvää valtakunnallista kuuluisuutta, kun Jyväskylän kaupungin ruokapalvelun, Kylän Kattauksen, työntekijä Senja Lankinen on saanut valtakunnallisen hotelli-, ravitsemus- ja suurtalousalan PRO2012-tunnustuspalkinnon ruokapalvelutyöntekijöiden sarjassa. Senja Lankinen on syntyisin Putkilahdesta, Töppöspohjalta. Jos oli suurta juhlaa Senjan PRO-juhlissa, niin riemukasta tunnelmaa riitti myös vuonna 1934 vietetyissä häissä Tammijärvellä. Näihin molempiin juhliin pääsemme mukaan tutustumalla tämän lehtemme sisältöihin. Putkilahden KYLÄLEHTI (ISSN X) Perustettu Ilmestyy kerran kuussa. Kustantaja: Putkilahden kyläseura ry Puheenjohtaja: Veikko Riikonen sähköposti: Osoite: Könnöntie 20, Putkilahti Puhelin: (0400) Painos: 340 kpl Tilaajia: 260 (Joulukuu 2011) Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä Kylälehden kehittäminen Kylälehden yhteyshenkilöt ottavat vastaan ehdotuksia lehden kehittämiseksi. Heille voi tarjota myös aineistoa julkaistavaksi. Yhteyshenkilöluettelo oikealla. Tilaushinnat alkaen Perushinta euroa 23.00/12 numeroa Kestotilausalennus euroa 3,00 / vuosi Suomen ulkopuolelle lisähinta euroa 3,00/ vuosi Irtonumerot euroa Ilmoitushinnat alkaen Perushinta 0,13 /palstamm.. Toistuva ilmoitus 0,10 /palstamm Takakannen väri-ilmoituslisä 0,05 /palstamm Kannen väri-ilmoitus 0,50 /mm (140 mm leveys) Ilmoituksesta laskutetaan vähintään 20 Yhdistystoiminta sopimuksen mukaan Putkilahden uutisia internetissä: Päätoimittaja: Aune Turunen p. (050) Vespuolentie 1568, korpilahti sähköposti: Muu toimituskunta: Valto Koskinen, taitto p. (050) sähköposti: Marja Riikonen, osoiterekisteri, p sähköposti: riikoska(at)luukku.com Lasse Elfvengren, p sähköposti: Uudet tilaukset: Yllä mainitut yhteyshenkilöt Aineistopäivämäärä: Ilmestymiskuukauden ensimmäinen päivä

3 Putkilahden 3 Putkilahden kyläseura ry Veikko Riikonen jatkaa puheenjohtajana Kyläseuran syyskokous järjestettiin Koulupuistossa klo Osanottajia syyskokouksessa oli ainoastaan kahdeksan, mutta muuten kokous sujui perinteiseen tapaan. Toiminta jatkuu vakaalla pohjalla. Vuoden 2012 johtokuntaan valittiin erovuoroiset Valto Koskinen, Pekka Salonen ja Riitta Hakanen uudestaan. Muina johtokunnan jäseninä jatkaa Lasse Elfvengren, Sisko Ruth ja Marjo Merivirta. Johtokunnan varajäseniksi valittiin Johanna Salminen, Kyösti Koskinen ja Sari Heiskanen. Puheenjohtajana jatkaa Veikko Riikonen. Kiinteistön hoitoa Kyläseura on nyt omistanut Koulupuiston 10 vuoden ajan. Satavuotias kiinteistö on arvokas ja vaatii monenlaista huolenpitoa. Toistaiseksi kyläseura on onnistunut huolehtimaan omaisuudestaan vähintäänkin tyydyttävästi ja rakennukset ovat hyvässä käyttökunnossa ja kunnossapitotyö jatkuu. Koulun pihan perällä oleva ulkorakennus (puuliiteri ja varasto) on siivottu käyttökelvottomista rakenteista ja osa ulkoseinää sekä ovia on uusittu. Nyt odottelemme ilmojen lämpenemistä ja sitten korjaamme vielä rakennuksen katon, ulkomaalauksen ja muita pienempiä yksityiskohtia. Yläkoulun käyttövesiputki ja viemärikin oli jäässä kahtena ennätyskylmänä talvena 2011 ja Tästä aiheutui monenlaista harmia talon asukkaille ja juhlatilojen vuokraajille, kun WC ei toiminut ja tiskikonekin toimi vain koristeena. Viime syksynä oli pakko etsiä ratkaisua tähän vesijohtojen jäätymisongelmaan. Onnistuimme kaivamaan putket esiin koulurakennuksen alta. Laitoimme sinne paremmat lämpöeristeet ja vesiputkelle sähköllä toimivan saattolämmityksen. Tänä talvena saimme jo testattua uudet viritykset helmikuun alun enimmillään 30 asteen paukkupakkasilla. Huokailemme nyt helpotuksesta, koska ainakaan toistaiseksi koulurakennukseen tuleva käyttövesiputki ei ole uudelleen jäätynyt. (Valto Koskinen) Ilmoita Putkilahden kylälehdessä alkaen vain 20 euroa/kerta VUOKRATTAVANA PUTKILAHDESSA JUHLA- TAI HARRASTUSKÄYTTÖÖN TOIMITILAA Koulun käy ökorvaushinnat Koko koulu Luokkahuone Jumppasali Keittiö ja ruokala Sauna 30 euroa/kerta tunti 20 euroa 5 euroa 5 euroa 10 euroa 1/2 vrk 50 euroa 15 euroa 15 euroa Tiedustelut ja varaukset: Marja Riikonen p /1 vrk 80 euroa Parturi-Kampaamo Mirkka Tuominen Tammijärventie Tammijärvi puh ma-pe 9-17 ilt. ja la sop.muk.

4 4 Putkilahden Putkilahden miesten talvisota Putkilahden miesten talvisota Valtaosa talvisotaan osallistuneista Putkilahden miehistä taisteli Taipaleenjoella keskisuomalaisista kootun jalkaväkirykmentin 28 (JR28) ensimmäisessä pataljoonassa (1.pat.). JR28 oli osa 10. divisioonaa (10.D). Moni putkilahtelainen taisteli myös Keski-Kannaksella ja Viipurin seudulla. Divisioonan määrävahvuus oli 14200, rykmentin 3000 ja pataljoonan 850 miestä. Jatkossa seurataan Korpilahden veteraanimatrikkelin tavoin lähinnä JR28:n 1. pataljoonan kamppailua talvisodassa. Putkilahtelaisten sankarivainajien nimet mainitaan. Lisääntyneen sodanuhkan vuoksi Suomessa määrättiin käynnistettäväksi ylimääräiset harjoitukset (YH). Korpilahden miehet kokoontuivat käskyn saatuaan kirkonkylän suojeluskuntatalolle, josta siirryttiin Jyväskylään. Siellä jaettiin aseet jonkinlainen kivääri riitti jokaiselle miehelle ja varusteet, joista oli kova pula. Univormuja riitti vain osalle miehistä, jokaiselle riitti kuitenkin vähintään malli Cajander, eli sotilasvyö ja kokardi lakkiin. Rykmentti kuljetettiin junalla Sakkolaan ja sieltä marssittiin (20 km) Metsäpirtin pitäjään Taipaleen puolustuslohkolle, jonne saavuttiin Taipaleen puolustuslohko Mannerheim-linjalla Kannaksen pääpuolustuslinjan, eli Mannerheim-linjan kulun saneli maasto. Linja kulki Suomenlahden rannalta Summan kylän ja Muolaan järvikannaksen kautta Suvantojärven pohjoisrantaa seuraten Taipaleenjoen pohjoisrantaa pitkin Laatokkaan. Mannerheim-linja oli mainettaan heikommin varustettu, siinä oli vain 60 betonikorsua, joista suurin osa oli vanhoja, huonokuntoisia ja taitamattomasti sijoitettuja. Linja jakaantui ns. tukikohtiin. Tukikohta koostui metristä taisteluhautaa, johon ampuma- ja konekivääripesäkkeet oli rakennettu. Tukikohtaa puolusti noin 50 miestä, eli jalkaväkijoukkue täydennettynä 1-2 konekiväärillä miehistöineen. Taipaleenjoki kiertää Koukunniemen, joka alavana ja vaikeasti puolustettavana jätettiin Mannerheim-linjan eteläpuolelle. Taipaleen lohko jakaantui kolmeen, noin 2 km leveään alalohkoon: läntiseen Suvannon puoleiseen Kirvesmäen, keskellä olevaan Terenttilän ja itäiseen Linnakankaan lohkoon. Mannerheim-linjaa ei kesän 1939 linnoitustöissä ehditty vahvistaa, joten varustelu jäi YH-joukkojen töiden varaan. Kuuden viikon YH:n aikana tekemistä alkoi leimata haluttomuus, rakennettiin vain se mitä käskettiin, muttei yhtään enempää. Jos sodan syttyminen olisi aavistettu, töitä olisi tehty 10-kertainen määrä. Se hyöty pitkästä YH-ajasta oli, että puolustuslohko kävi maaston puolesta tutuksi ja reserviläiset hitsautuivat yhteen, talvisodan henki oli aluillaan. Talvisota alkaa Sota alkoi varhain aamulla Puna-armeija hyökkäsi koko Suomen itärajan pituudella useassa kohtaa rajan yli. Hyökkäyksen ajankohta oli yllätys Suomen hallitukselle ja Päämajalle. Ei uskottu, että Neuvostoliitto aloittaisi hyökkäyksen näin talven kynnyksellä. Neuvostoliiton hyökkäyksen yksiselitteisenä tavoitteena oli vallata koko Suomi. Varhain itsenäisyyspäivän aamuna suomalaisten suojajoukkojen viivyttämät vihollisen kärkijoukot saavuttivat Taipaleenjoen, jonka muodostamaa estettä pidettiin Kuva 1. Mannerheim-linja

5 Putkilahden 5 tehokkaana, mutta klo 12 alkanut vihollisen ylimeno johti nopeasti tulokseen, ja laaja Koukunniemi joutui sen haltuun. Viholliset olivat pian JR28:n miesten edessä, varsinainen sota alkaisi nyt. Topias Mattila kaatui heti lähellä Patoniemeä. 1.pat. vastasi Kirvesmäen lohkosta vuorokaudenvaihteeseen , jolloin se vedettiin takamaastoon jouluun saakka kestäneeseen lepoon. Merkille pantavaa oli, että vaikka pataljoona oli levossa, miehet eivät olleet koskaan turvassa. Vihollistykistö ampui taukoamatta yötä päivää paitsi etulinjassa olleita joukkoja myös pitkälle takamaastoon. Vihollistuli pakotti miehet kaivamaan maanalaisia korsuja tämä oli YH:n aikana laiminlyöty ja nyt oli kiire. Korsuista ei saatu täysin pomminkestäviä, mutta niiden antama suoja oli kuitenkin huomattavasti parempi kuin puolittain maahan kaivetut joukkueteltat, joihin oli turvauduttu siihen asti. Pataljoonan sotapäiväkirja kuvaa korsujen vaatimatonta jouluaattoiltaa: Pastori vieraili ja piti puheen, veisattiin pari jouluvirttä. Syötiin jouluillallinen: kinkkua, hernesoppaa ja silliä. Ryssä antoi meidän olla verraten rauhassa. Kun vihollinen ei ollut pystynyt murtamaan Taipaleenjoen puolustusta, se päätti hyökätä joulupäivän varhaistunteina yli alkutalven ennätyksellisten pakkasten jäädyttämän Suvantojärven. Ylimenon tarkoituksena oli edetä Taipaletta puolustaneiden joukkojen (mm. JR28:n) selustaan. Vihollinen pääsi Suvannon ylitse Patoniemessä, Volossulassa ja Keljassa. Kahdessa ensimmäisessä se lyötiin heti takaisin, mutta Keljassa torjuntataistelut jatkuivat kiivaina useamman päivän, joiden jälkeen sielläkin vihollinen lyötiin takaisin. Suvantojärven jäältä laskettiin noin 2000 kaatunutta vihollista, omatkin tappiot olivat suuret. JR28:n ei tarvinnut noihin taisteluihin osallistua, mutta se joutui olemaan joulunpyhät hälytysvalmiudessa lähes 20 asteen pakkasessa. Yöllä pataljoona käskettiin etulinjaan Terenttilään, josta väsyneet miehet pääsivät lepoon loppiaisaamuna 6.1. Pataljoonan sotapäiväkirja kuittaa ajanjakson kahdella sanalla: Lepoa leirillä. Vuoden 1940 alussa Kannaksen joidenkin joukko-osastojen numerointia muutettiin vihollisen hämäämiseksi. Täten esim. JR28 oli tästä lähtien JR19 ja 10.D oli 7.D, vain numerot muuttuivat, ei miehet. 7.D:n komentajana toimi tammikuusta sodan loppuun asti eversti (myöhemmin kenraalimajuri) Einar Vihma. Saman ajan divisioonan esikuntapäällikkönä oli majuri (myöhemmin jalkaväenkenraali) Adolf Ehrnrooth. JR28/JR19:n komentajana oli lähes koko sodan ajan majuri Mauno von Schrowe. 1. pataljoonan komentaja oli saarijärveläinen jääkärikapteeni Väinö Lieska. Talvisodan asemasotavaihe Vihollinen joutui arvioimaan sodan alkuviikkojen epäonnistumisten ja tappioiden vuoksi sodankäyntinsä uudelleen. Sen yritykset läpäistä Mannerheim-linja olivat kilpistyneet suomalaisten vastarintaan ja samaan aikaan se kärsi erittäin raskaat tappiot Laatokan pohjoispuolella Tolvajärvellä, Suomussalmella ja Raatteen tiellä. Tämän seurauksena vihollisen ylintä sotajohtoa vaihdettiin ja joukkojen määrä rintamilla yli kaksinkertaistettiin. Helmikuun alkuun kestäneen asemasotavaiheen aikanakin vihollinen jatkoi ankaraa tykistötulitusta ja ilmapommituksia. Runsaan viikon mittaisen lepovaiheen jälkeen 1. pat. käskettiin Linnakankaan lohkolle, Taipaleenjoen suulle. Pakkanen paukkui kovana, n. 37 astetta ja Laatokalta puhaltanut tuuli lisäsi sen purevuutta. Vihollisen aloittama ilmapommitus sai hirvittävää jälkeä aikaan ja samalla suurimmat Korpilahden miehiä yhtenä päi- Kuva 2. Taipaleenjoen taistelutanner

6 6 Putkilahden vänä kohdanneet tappiot. Tappiot aiheutti valtava 1000 kilon pommi, joka osui Linnakankaalla olleen miehistökorsun nurkalle. Pommi repäisi jäiseen maahan silmänräpäyksessä noin 15 metriä leveän ja 7 metriä syvän kraaterin. Pommi tappoi 24 miestä ja haavoitti yli kymmentä. Putkilahden miehistä Emil Huikari kuoli heti, Aarne Kopiseva haavoittui ja kuoli kenttäsairaalassa Mikko Strang kirjoitti Putkilahden kylälehden helmikuun 2009 numerossa tuolle turmapaikalle viedystä muistolaatasta. Talvisodan helvetinviikot Punaarmeijan pitkään valmistelema suurhyökkäys alkoi Taipaleenjoella 8.2. Kahden divisioonan voimin suoritettu isku Kirvesmäen ja Terenttilän lohkojen rajalle aiheutti vakavan sisäänmurron (syvyys noin kilometri ja leveys ½ km), joka uhkasi laajeta läpimurroksi. 1.pat. käskettiin vastahyökkäykseen klo 18, lähitaistelut raivosivat koko yön. Illalla 9.2. pataljoona oli pakko vetää taakse suurten kokonaistappioiden vuoksi. Pataljoona sai olla levossa muutaman vuorokauden. Etulinja oli kovilla sinä aikana, puolustusvoimat kertoo tiedotteessaan : Taipaleen alueelle tulee päivän aikana erilaista kranaattia etulinjaan ja reservin sijoituspaikoille. Kirvesmäessä kaatuu tai haavoittuu koko 1. tukikohdan miehistö kokonaan käskettiin 1.pat. hälytysvalmiuteen vihollisen painostaessa ankarasti Kirvesmäen ja Terenttilän lohkoja. Taistelut saavuttivat siihen mennessä raivoisimmat mitat ja molemminpuoliset tappiot nousivat suuriksi. Vihollisen etuna oli, että joukkoja voitiin täydentää. Suomalaisten joukkojen harvenneita rivejä ei pystytty paikkaamaan miehiä ei riittänyt, vaan yhä vähälukuisempi joukko vastasi etulinjan kestävyydestä. Pataljoona pääsi yöksi lepoon, paitsi osa miehistä joutui levon sijaan kunnostamaan sortuneita etulinjan taisteluhautoja. Seuraavan päivän ilta toi pataljoonalle taas rintamavastuun Terenttilään. Veikko Könnö haavoittui siellä ja kuoli kenttäsairaalassa vihollinen valtasi Terenttilässä kolme tukikohtaa, seuraavana yönä menetetyt tukikohdat vallattiin takaisin. Puolustusvoimat kertoi 19.2.: Taipaleessa torjutaan siihen astisista voimakkain vihollisen hyökkäys, joka suuntautuu Terenttilän lohkolle. Ampumahaudoissa on 300 vihollissotilaan ruumiit. Myös suomalaisten tappiot ovat suuret. 22-vuotias setäni Vilho Perttula kaatui Terenttilässä Kovien taisteluiden leimaama jakso päättyi illalla 19.2., kun pataljoona pääsi lepoon. Taisteluiden rasittamat miehet ottivat ilolla vastaan tiedon, että etulinjavastuuseen siirtyy uusi tuore joukko-osasto 19.D:stä. Tottumattomat miehet eivät kuitenkaan kestäneet kiivaita taisteluita, vaan jättivät asemansa. Nyt koko Taipaleen puolustus oli vaarassa, myös JR19 joutui useana yönä paikkaamaan tilannetta. Pataljoona tai mitä siitä oli jäljellä, korkeintaan puolet alkuperäisvahvuudesta vedettiin taakse 22.2., mutta vielä puolen päivän aikaan putkilahtelaisistakin koostunut 1. pataljoonan 3. komppania oli kiivaassa taistelussa. Koska taistelukosketus oli jatkuvaa, eivät komppanian miehet pystyneet vetäytymään taakse, vaikka käsky siihen oli annettu. Ajoittain käytiin kirjaimellisesti käsikähmäotteluita puukoin ja muin lähitaisteluasein. Selän kääntäminen lähellä olleelle viholliselle olisi merkinnyt varmaa tuhoa. Myös vihollinen alkoi väsyä, mikä mahdollisti 1. pataljoonan vetämisen lepoon Levon aikana kunnostettiin korsuja ja saunottiin aamulla 1.pat. oli taas etulinjassa. Vihollisen armoton raskaiden aseiden tuli oli sortanut taisteluasemat. Mannerheim-linja oli sillä kohtaa käytännössä vain kartalle piirretty viiva, jolla oli tukikohtajäänteitä, pommi- ja kranaattikuoppia, ehkä muutaman metrin pätkä vanhaa taisteluhautaa. Päivän mittaan vihollinen hyökkäsi päättäväisesti. Taipaleen Mustaojalla kaatui peräkkäisinä päivinä kaksi putkilahtelaista, 25-vuotias Viljo Ikonen 6.3. ja Juho Järvinen 7.3. Tämän jälkeen Taipaleen taistelut hiljentyivät. Illalla alkoi liikkua huhuja rauhasta, rauha tulikin seuraavana päivänä. Tykistö tuki vanhanaikaisesta kalustosta ja jatkuvasta ammuspulasta huolimatta erinomaisesti Taipaleen torjuntataisteluita. JR19:n kannalta tärkeimmät tykistön joukot olivat Järisevän ja Kaarnajoen tykkipatterit. Suomen tykistön ampumatekniikka oli kehittynyttä, useat patterit pystyivät esim. ampumaan yhtäaikaisesti samaan maaliin, mm. vihollisen hyökkäysaaltoihin. Taistelut Keski-Kannaksella ja Viipurin seudulla Taipaleen helmikuisten taistelujen aikaan vihollinen pyrki läpimurtoon myös Keski-Kannaksella. Mannerheim-linja murtuikin Summassa Siellä olleet joukot vedettiin taaemmaksi ns. väliasemaan, josta oli edelleen vetäydyttävä taka-asemaan Viipurinlahden-Viipurin- Talin tasalle. 2. prikaatin joukoissa taistellut 23-vuotias Rauni Koskinen kaatui Muolaan pitäjän Kattilaojan lohkolla. Päämajalle oli karmea yllätys, että ankara talvi jäädytti Suomenlahden panssarivaunuja kestäväksi. Vihollinen käynnistikin helmikuun jälkipuoliskolla voimakkaan hyökkäyksen Viipurinlahtea pitkin kohti kaupunkia tuoden alueelle uusia panssarivaunuja jatkuvana nauhana. JR68:n joukoissa taistellut Kalle Rantanen kaatui(katosi) Viipurinlahdella. Vihollinen valtasi Viipurinlahden saari saarelta ja murtautui maihin Viipurin länsipuolella Viipurin-Helsingin maantielle, josta se sai noin 10 km leveän

7 Putkilahden 7 ja 7 km syvän sillanpääaseman. Viipurin seutua puolustaneista putkilahtelaisista 22-vuotias Esko Könnö (2. prikaati) kaatui Viipurin maalaiskunnan Näätälässä, 22-vuotias Lauri Mattila (4. prikaati) kaatui Koulun mamman munkkiresepti Elok Kirjoitan tähän Koulun mamman munkkireseptin: I II III IV V VI Etsitään keittokirjasta joku piparkakkutaikinan ohje. Valmistetaan summamutikassa munkkitaikina (suudaa ainakin 2 kukkuu teelusik) Paistetaan pari kolme munkkia. Lisätään jauhoja niin paljon, että taikina ei sekaannu kun välittömästi nyrkkivoimalla. Paistetaan vielä 1 kpl munkkia. Sitten pistellään taikinasta vehnäspellille lusikalla nyrkin kokoisia kasoja ja paistetaan hyvin epätasaisessa uunin lämmössä. (katosi) Viipurin maalaiskunnan Honkaniemellä ja Eino Saarinen (JR68) kaatui Viipurin kaupunkialueella Naulatehtaan luona. Sota loppuu Talvisota päättyi Mannerheim-linja kesti Taipaleessa murtumatta sodan loppuun saakka. Viipurin keskusta pysyi suomalaisten hallussa, ja linnan tornissa liehui Suomen lippu sodan loppuun asti. Se vedettiin alas, kun suomalaisjoukot VII Nautitaan kuuman sumpin kera. Uskokaa tai ette, mutta ne ovat hyviä. Helvi J.K. Jauhoja niin paljon että pussi tyhjenee. rauhansopimuksen mukaisesti vetäytyivät kaupungista. Rauhanehdot olivat ankarat, Neuvostoliitto liitti itseensä laajoja alueita, Rauha Aulaksen Jokamiehen päiväkirjat Tapio Leinon arkistot joita se ei ollut pystynyt valloittamaan. Erityisen pahasti suomalaisten mieliä kirveli kolmen voittamattoman kaupungin, Viipurin, Käkisalmen ja Sortavalan menettämi- Luolaelämää Osmo Salmisen kertomuksia museoesineistä nen. JR19 marssi hiihtäen (120 km) Käkisalmen ja Kurkijoen kautta uudelle valtakunnanrajalle Saaren pitäjään, jossa alkoivat uusien asemien rakennustyöt. Ensimmäiset miehet pääsivät kotiin huhtikuussa, viimeiset miehet kotiutettiin kesäkuussa Kaikkien papereissa luki: Kotiutettu toistaiseksi. Risto Perttula Keskeiset lähteet: Mikko Strang (toim.): Rakkaudesta maahan ja kansaan - Korpilahden veteraanimatrikkeli Kimmo Sorko: Keskisuomalaisten Taipale Ari Raunio, Juri Kilin: Talvisodan taisteluja N:O 418. PUINEN SYÖMÄKAUKALO Salolan torpan läheisyydessä on luola, jossa ihmisiä on kaiken todennäköisyyden ja otaksumien perusteella ollut ison vihan aikoina sotaa paossa. Siellä on ollut enemmänkin aikaisempina aikoina kaikenlaatuisia puusta valmistettuja ruokailuastioita, mutta ne ovat tavalla tai toisella tuhoutuneet. Ainoastaan tämä kaukalo, jota on lautasen asemasta aikoinaan käytetty, on Kalle Raitalan (Raitalan isännän) ansiosta pelastunut jälkimaailman katseltavaksi. Hän myöskin kertoi, että mainittua luolaa käytti vanhoilta ihmisiltä saamiensa tietojen mukaan eräs Rutavaariksi nimitetty vanha höperö mies. Tämä mies asui siellä pitkät ajat. Söi ruokansa, mikäli hänellä keittoruokaa oli, tältä puiselta lautaselta. Kaiken lisäksi hänellä oli puusta tehty akkakin, joten ukkoparalla taisi olla kovin puiset oltavat. Akan olivat eräät ilkikuriset metsäajomiehet luolan lähettyvillä ajellessaan sittemmin polttaneet. Se oli ollut haarukkapuusta tehty kömpelö akan (väitys) kuva, mikä vastasi Rutavaarin omituista mielikuvaa, sillä akkahan oli hänen omaa tekoaan. Kesällä 1947 majaili samassa luolassa ilvesperhe. Sen tapasi Liikolan emäntä siellä kulkiessaan. Ilvesemo oli ollut kovin vihainen luolan lähettyvillä. Emännällä oli ollut aikomus käydä katsomassa luolaa sisältä, mutta matka nousi pystyyn. Vasta sitten, kun hän oli huutanut kurkun täydeltä, pääsi hän jatkamaan matkaansa. Ilves oli seurannut perässä vielä pitkän matkaa. Sellaisia ovat luolan nykyiset asukkaat. Entisistä emme paljoakaan tiedä. Rauha heidän tomulleen.

8 8 Putkilahden Tämän kuvan Senja Lankisesta on ottanut Vesa Lankinen Töpinpohjalta PROvoittajaksi Lokakuun 26. päivä olin lähdössä iltapäivällä töistä kotia kohti kun Aromi-lehdestä (ruoka- ja juoma-alan ammattilaisten lehti) soitettiin ja onniteltiin, että olen päässyt 36:n finalistin joukkoon. Minut kutsuttiin Finlandia-talolle loppufinaaliin, jossa 36:sta hotelli-, ravintola- ja cateringalan ammattilaisesta valittaisiin 12 parasta. Olin ällikällä lyöty ja kysyin toimittajalta kuka tämän kaiken takana on? Hän vastasi, että oma työyhteisöni, Kortepohjan koulun henkilökunta oli minua ehdottanut tunnustuspalkinnon saajaksi. Kiitin koulun henkilökuntaa ja tarjosin kakkukahvit. Päätimme porukalla, että haen pojan kotiin Helsingistä. Joulukuussa saivat kaikki halukkaat kannustaa ja antaa kommentteja minusta Aromi-lehden toimitukselle internetin välityksellä. Tein kyllä itsekin tuttavapiirissä vaalityötä ahkerasti ja skypetin kaikille ulkomaalaisille ystävilleni asian tiimoilta. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan Oscarit jaettiin Finlandia-talolla järjestetyssä gaalassa nyt 10. kerran. PROtunnustuspalkinnon saajien sarjoja on 12 ja ehdokkaat työskentelevät erilaisissa tehtävissä ympäri Suomea. Finalisteja yhdistää intohimo työtään ja ammattiaan kohtaan sekä terve ammattiylpeys ja kyltymätön tiedonjano. Aiemmin palkinnon ovat saaneet muu muassa Jyrki Sukula, Satu Tiivola ja Päivikki Palosaari. Päivää ennen PRO-gaalaa 14 arvovaltaisesta jäsenestä koostuva tuomaristo valitsee kunkin sarjan voittajan. Kriteereinä olivat ammattitaito, esikuvallisuus ja asenne. PRO-gaalassa oli juhlimassa 36 finalistin lisäksi lähes sata entistä voittajaa sekä yli neljä sataa muuta juhlijaa. Me finalistit saavuimme Finlandia-talolle puolta tuntia ennen muita. Meidät kutsuttiin Viphuoneeseen kuohuviinille ja kerrattiin illan ohjelman kulku ja illan marssijärjestys lavalle saavuttaessa. Saimme ihastella kauniisti katettuja pöytiä viidelle sadalle hengelle ennen kuin muut juhlavieraat päästettiin pöytiin istumaan. Jokaisella oli omat paikat ja nimilaput pöydissä. Illan menu oli mahtava. Alkucocktail, alkuruoka 1 johon kuului erilaisia kala-annoksia, alkuruoka 2 taas piti sisällään hanhenrintaa ja marinoitua kantarellia. Pääruokana oli luomuhärän sisäfilettä ja haudutettua potkaa kahdella kastikkeella. Pääruoan jälkeen nautiskelimme erilaisia juustoja ja jälkiruoaksi saimme herkullista vadelma-jogurttimoussea, mesiangervo creme bruleeta ja lakritsimascaronea. Eikä tässä vielä kaikki, vaan PRO 10-vuotis leivos, kahvi ja konjakki kruunasivat koko mahtavan aterian. Niin, viiniä, olutta ym. juomia tarjoiltiin läpi koko aterian. Tarjoilijoita oli lähes sata hoitamassa illan ruokailua. Ihaillen katsoin heidän jouhevaa työskentelyään, sillä kaikki tuntui sujuvan käsikirjoituksen mukaan. Tunnelma koko gaalan ajan oli välitön ja hauska. Juontajat Heikki Paasonen ja Maija Ijäs tekivät illasta rennon hauskoilla puheillaan. Ohjelmassa oli stand-up komiikkaa sekä erilaisia musiikki- ja tanssiesityksiä. Jännitys oli huipussaan kun me kolme finalistia odotimme voittajakirjeen avausta ja tuloksen julkaisua yleisön edessä. Tuntui, että se hetki kesti ikuisuuden. Tunne oli sanoinkuvaamaton kun minut oli julistettu voittajaksi ruokapalvelun työntekijän sarjassa. Sain hienon tunnustuspalkinnon, kukat, Arla Ingmanin (joka sponsoroi ruokapalvelun työntekjöitä) salaisen kirjekuoren sekä diplomin. Pidin kiitos-puheen. Takahuoneessa oli vielä haastattelu Aromilehteen ja valokuvaus, jonka jälkeen pääsin omaan pöytääni seuraamaan muiden finalistien palkitsemista. Minun avecina oli aviomieheni, joka istui samassa pöydässä kanssani. Helsingissä mukana kannustamassa olivat myös esimieheni ja Jyväskylän kaupungin Kylän Kattauksen liikelaitosjohtaja. Lämmin kiitos kaikille putkilahtelaisille tuesta ja kannustamisesta kisassa. Senja Lankinen o.s Järviniemi

9 Putkilahden 9 Tapahtui Tammijärvellä Marraskuun Jenny Ruth ja Eemil Ahti vihittiin tänään sulhasen kotona Tammijärven Kirkonmiehellä. Olimme siellä emännän tulijaisissa, jotka olivat kuten häät ainakin, koska kerran vihkiminenkin toimitettiin samassa tilaisuudessa. Ihmisiä oli paljon, ruokaa yllin kyllin ja kahvia enempi kuin juoda jaksettiin. Suuri osa putkilahtelaisista yöpyi taloon. Niin myös Marjatta ja minä sekä Erkki. Siskonpeti tehtiin salin lattialle ja siihen sitä sai suoristettua veljetkin. Seitsemäntoista nukkujaa samassa huoneessa. Me muutamat, kuten Mattilan Lyyli ja Saara, Erkki ja minä saimme ojentautua sohville ja sänkyyn. Yksi kerrallaan painauduttiin petiin (minä ensimmäisenä) toisten tanssiessa avarassa tuvassa. Kello oli 3.45 kun viimeinenkin tuli ottamaan sijansa vapaaksi jääneestä paikasta. Vaikka oli jo pikkutunnitkin kuluneet, ei väsymys kovinkaan vaivannut ja se näkyi siitä, että vitsit ja sukkeluudet sinkoilivat toinen toistaan mehevimpinä. Tuskinpa olisi maltettu lakata juttuamasta, ellei ovenraosta olisi ilmestynyt käsi, joka painoi sähkönappulasta ja niin olimme yht äkkiä yön pimeydessä. Ymmärsimme tarkoituksen ja olimme aivan hiljaa. Pian alkoi kuulua nukkuvain tasaista hengitystä, joka vähitellen vaihtui epätasaiseksi kuorsaukseksi. Minä vaan valvoin, sillä jalkani, joka on kipeä, ei suonut minun nukkua oikein uneen. Kello puoli seitsemän alkoi petiltä kuulua hiljaista kuisketta ja kun kysäisin: Kuka unissaan puhuu? olivat kaikki heti hereillä. Nuorikot nukkuivat viereisessä huoneessa ja me herätimme heidät laululla: Mull laakson liepehillä. Parin tunnin hiljaisuuden päälle alkoi taas homma ja huiske. Toimekas uusi emäntä korjasi pian hänelle ominaisella ripeydellä petimme pois lattialta ja kohta oli sali kunnossa vastaanottamaan uusia vieraita. Eräs häävieraiden hevonen alkoi pihalla seistessään kyllästyä koko häähommaan ja piti parhaana poistua talosta ja sen vuoksi se riipaisikin itsensä irti ja alkoi täyttä vauhtia rientää kotoansa kohden. Sukkela oli hevonen aikeissaan, mutta sukkela oli talon isäntäkin, joka pyrynä tuoksahti salista ulos ja viivana ennen muita painalsi karkulaisen jälessä. Sai kun saikin rattaiden takaosasta kiinni ja pian istui isäntä karkulaisen kärryssä, mutta minkäs teet, hevonen ei pyynnöillä pysähtynyt ja ohjaksia ei ollut. Niin menivät näkymättömiin isännän istuessa pienessä pakkasessa paitahihasillaan rattailla hevosen laukatessa täyttä vauhtia ja meidän katsellessa neuvottomina heidän jälkeensä, vielä sittenkin kun emme mitään nähneet. Me monet pelkäsimme, että matka voi päättyä onnettomasti. Enimmän tietysti pelkäsi vastavihitty vaimo, mutta huomasin hänen työllä tuskaansa tukahduttavan. Kiertyipä jo kyynelkin joihinkin silmäkulmiin puhellessa siitä, miten pahimmassa tapauksessa matka voisi päättyä. Onneksi ei tätä pelonalaista tilannetta kestänyt tuntikaupalla, sillä jopa näkyi isännän valkea paita ja saatettiin todeta, että siinä istui itse isäntä rattailla suorana ja terveenä ohjaten aikeissaan epäonnistunutta karkulaista. Riemulla otettiin isäntä vastaan. Uskallettiin jo nauraakin tapahtumalla ja monenlaiset vitsit siitäkin veisteltiin. Sellainen oli Rymy-Eetun häämatka. Tuli niin äkkilähtö, ettei ehtinyt emäntäänsä mukaan ottaa. Aamiaisen syötyämme oli aika meidän viimeistenkin vieraiden lähteä talosta. Hyvästelimme, lähdimme ja toivomme, että taloon jäi onni ja rauha. HANKI UUDET JÄTEASTIAT MEILTÄ KOTIIN TOIMITETTUINA 600 ltr 240 ltr Rauha Aulas Jokamiehen päiväkirjat Tapio Leinon arkistot <> JÄTTEENKULJETUS <> VAIHTOLAVAT <> LOKAHUOLTO <> VIEMÄREIDEN AVAUKSET <> JÄTEHUOLTOTUOTTEIDEN MYYNTI SIHVARI OY Puh

10 10 Putkilahden Lämmintä leipää Vuosia sitten mökkireissulla pysähdyimme menomatkalla Virran Puodin eteen eväitä ostamaan. Noukimme leipälaatikosta komean reikäleivän: halkaisija oli cm, reunat rapeat, hyvin paistuneen näköinen. Ihailimme komeutta ja ajoimme perille. Nälkäisinä revimme paketin kiireesti auki, voi vain esille ja viipaleet haukattiin kuistilla Päijänteen loiskiessa kallioihin. Surimme ainoastaan, ettei juuri mitään jäänyt jäljelle. Jospa huomenna olisi savukalaa, niin sen kanssa maistuisi Otimme tavaksi ostaa leipää mennen tullen mökkimatkoilla. Nimitimme sitä Päijänteen leiväksi, ja riippuvaisuutemme löytöömme kasvoi niin, että jos tuote joskus oli puodissa loppuunmyyty, pettymyksemme oli suuri. Eihän tuota mahtileipää tietenkään Putkilahdessa leivottu, mutta kylä ja leipä kuuluivat mielessämme saumattomasti yhteen. Huomasimme, että valmistaja oli Uitoksen leipomo Hartolassa. Opimme poikkeamaan Hartolaan kotimatkalla, jos leipää ei Virran Puodissa ollut. Hartolassa hamstrasimme makulatuuripaperiin käärittyjä leipiä useampiakin ja kuljetimme niitä auton perälle kaksin käsin kotiin viemisiksi. Leipien lämpö huokui sormiin paperin läpi ja autossa tuoksui puhdas ruis Eräänä kesänä leipää ei enää löytynyt Virran Puodista. Hartolassa leipomo oli suljettu, uunit kylminä ja kaupoissa ja kahvilassa pudisteltiin päätä kyselijöille. Leipominen oli loppunut ja suosikkituotteemme poistunut markkinoilta. Autossa vallitsi syvä hiljaisuus. Viimein joku sanoi: Hartolaan emme poikkea enää ikinä. Päijänteen leivän veroista en mistään saanut vaikka etsin. Ylipäänsä tuoteselostuksia tutkiessani huomasin, että leipä, jossa olisi valmistusaineina vain perinteisesti vesi, ruis ja suola, oli hyvin harvinainen. Enimmäkseen kauppojen myyntileipiin oli lisätty hiivaa, vehnää ja sen sellaista, täysin tarpeettomia lisiä. Kun sitten vielä sain selville, että paikallinen leipätehtaamme tuotti valmiit taikinat meren takaa Latviasta ja vain paistoi leipänsä täällä, tunsin itseni totaalisesti petetyksi. Päätin yrittää itse. Minulla ei ole leivinuunia, enkä ollut koskaan leiponut ruisleipää. En ollut edes nähnyt oikeaa ruisleivän paistoa. Onnistuin kuitenkin saamaan hienon leipäjuuren: mutkien kautta käsiini joutui Nurmelan talon juuri Lentiirasta. Sen ikää ei kukaan tiedä. Kukaties sen alku on niiltä ajoilta, kun Kainuussa alettiin leipää tehdä. Mukana sain 4-sivuiset seikkaperäiset ohjeet. Tämähän on tiedettä ja taidetta, mietin, mutta ryhdyin puuhaan. Päijänteen leivän veroista en ole onnistunut leipomaan, mutta ihmeen hyvää leipää kuitenkin. Usean vuoden aikana taito on kasvanut ja myytti siitä, ettei sähköuunissa paistu oikeaa ruisleipää, on kohdallani murtunut. Itse asiassa uskoisin, että aitoa leivinuunia käyttäen työ on paljon suurempi kuin sähköuunin kanssa. Olisiko siinä yksi syy, miksi kotileivänteko vähenee? Tuota Nurmelan talon juurta olen sittemmin jakanut ystäville, ja se on kauttani levinnyt jo laajalle. Minun kauttani lähteneellä juurella leivotaan Porissa, Alajärvellä, Nivalassa, Jyväskylässä ja tietenkin täällä kotikaupungissamme useassa kodissa. Olen pannut merkille, että marketin hyllystä häviävät nopeasti lähimyllyn 5 kg:n ruisjauhopussit. Jauhoa pitää välillä oikein etsiä ja pitää kotona pientä varmuusvarastoa. Viime syksyn mökkimatkalla pysähdyimme Virran Puodin eteen. Kauppa oli suljettu. Joku toinenkin asiakas poikkesi tieltä kokeilemaan lukittua ovea, mutta kiinni oli. Haikein mielin muistelin Päijänteen leipää. Huomasin sitten ruispellon lähellä kauppaa. Joku kuitenkin kylällä kylvi ruista ja ehkäpä joissakin kylän taloissa, ehkä monissa, on tallella ikiaikainen ruisleivän juuri, jolla on sadat vuodet leivottu talon omaa leipää. Mikä aarre! Samalla juurella esiäidit ovat hapattaneet taikinan, alustaneet sen omalla rukiilla ja alustamisen jälkeen viiltäneet pintaan ristikuvion siunauksen merkiksi. Taitavat kädet ovat leiponeet leivät, kohottaneet ne tuvan lämmössä ja lopulta paistaneet omassa leivinuunissa. Väki on tuntenut leivän tuoksun pihalle asti töistä palatessaan. Omaan leipäjuureen on suhtauduttava vakavasti, sitä on vaalittava ja hoidettava ja siirrettävä ruisleipäperinnettä eteenpäin. *** Joulukuun pimeyteen sateen keskelle tipautti posti Putkilahti-lehden tärkeine uutisineen. Lähettelin tekstiviestejä ympäriinsä: Kauppa aukeaa jälleen! Hienoa! teksti: Tarja Nuolioja kuva: aune Turunen

11 Putkilahden 11 Wanhat kuvat 1940-luvulla Putkilahdessa oli virkeätä maatalouskerhotoimintaa. Kylän nuorilla oli omia kasvimaita joita he hoitivat kerhoneuvojan opastuksella. Nuorille järjestettiin myös erilaista yhteistoimintaa, muun muassa retkiä. Tässä kuvassa maatalouskerholaiset ovat ryhmittyneet valokuvaan Koutturin laivalaiturille, josta he ovat lähdössä isolla laivalla (Suomi tai Jyväskylä) retkelle Lahteen. Kuva on vuodelta Kuvassa ylhäältä vasemmalle: Lyyli Autioniemi, Irja Oksanen, Sylvi Kivinen, Aili Perälä, Airi Hakanen, Ulla Hakanen, Elli Elfvengrén, Hertta Sorsa, Toini Rantanen, seuraava rivi vas. Anna-Liisa Elfvengrén, Terttu Stenroos, Hilkka Toivola, Maire Hakanen, Kirsti Nieminen, Ester Kaunisto, vieressään kerhoneuvoja Jenny Kaunisto, seuraava rivi vas. Pirkko Niemelä, Raija Järvinen, Eero Elomaa, Aimo Elfvengrén, Antero Reina, alarivi vas. Mirja Pienonen, Kirsti Salminen, Risto Mikkola, Esa Elfvengrén, Osmo Elfvengrén, (tuntematon). Kuva: Enna ja Onni Sorsan kokoelmat

12 LÄHETTÄJÄ: PUTKILAHDEN KYLÄLEHTI VESPUOLENTIE 1977 B PUTKILAHTI, FINLAND PARTURI-KAMPAAMO ovi & aikku JENNA: NOORA: HEIDI: MARTINPOLKU 13C KORPILAHTI MYÖS RAKENNEKYNNET! LM-SÄHKÖ Korpilahdentie Pappinen HPN-Pelti rakennuspeltityöt ammattitaidolla Koppelkallion e 1 B Korpilah Referensikohde Putkilahdessa: Koulupuiston uusi katto (2004) sähköasennukset teleasennukset sähkösuunnittelu KORPILAHDEN APTEEKKI LUHANGAN SIVUAPTEEKKI p. (014) Avoinna: ma - pe 9-17 la p. (014) Avoinna: ma - pe Paikallista Palvelua! Päivittäistavarat i Seon automaatti: bensiini, polttoöljy ja diesel Puutarhatuotteet Ravintola Uppotukista avoinna arkisin klo 9-15, keittolounas klo Internet asiakaskäytössä Palvelemme: ma-pe 9-18, la 9-16, su Tervetuloa! MARKET LUHANKA Rantatie 1, Luhanka puh

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE?

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? Kyllä on! Lahjat, koristeet ja kattaukset, mitä ikinä jouluusi tarvitset! Tervetuloa jouluostoksille Espoontorille! EI ITKEÄ SAA, EI STRESSATA SAA, JOULU ON TULLUT

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Pentti O. Pohjola Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Luottamushenkilöt virkistäytymässä Power Parkissa Ammattiosasto vei luottamushenkilöt tänä vuonna virkistäytymään

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

18-21.4.2014 Eräkärryvaellus Repovedellä

18-21.4.2014 Eräkärryvaellus Repovedellä 18-21.4.2014 Eräkärryvaellus Repovedellä Lähdin Hämeenlinnasta kohti Repoveden kansallispuistoa. Hain toisen kärryn mukaan raksalta. Hain kaverini matkan varrelta josta jatkoimme yhtä matkaa kohti Repovettä.

Lisätiedot

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle Bodomin kartanon väki toivottaa sinut tervetulleeksi! Master Golf toimii Bodom-järven rannalla, historiallisen Bodomin kartanon ympärillä, Espoossa. Yhtiö on perustettu vuonna 1987 ja sillä on kaksi erilaista

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Mesikämmen 2/2006 2/2006

Mesikämmen 2/2006 2/2006 Mesikämmen 2/2006 2/2006 Partiolippukunta Mankkaan Eräsusien tiedotuslehti 2/2006 2 Mesikämmen 2/2006 Mesikämmen on partiolippukunta Mankkaan Eräsusien virallinen tiedotuslehti. Päätoimittaja ja taitto:

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin! 1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

SÄTKÄPAPERI SYYSKUU 2006

SÄTKÄPAPERI SYYSKUU 2006 SÄTKÄPAPERI SYYSKUU 2006 Tervehdys 2cv immeiset! Mennyt kesä on ollut mitä otollisin 2cv:llä cruisailuun. Ne joilla on avattava katto ovat saaneet nauttia auringosta täysin siemauksin. Me joilla katto

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

selitteet_karki_vilho_01.txt Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi

selitteet_karki_vilho_01.txt Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi 4 Martti Petäjäjärvi 5 Neiti Eini Lauronen Lähde: Maila Lauronen 6 Neiti Eini Lauronen Lähde: Maila

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu

Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 24.4.2014 1/13 SM 54. JÄSENRETKI Saunaseura SaunaMafia ry:n saunaretki keväiseen Berliiniin. AIKA: To 10. - Su 13.4.2014 PAIKKA: Berliini, BRD Meidän jäsenet, maalla, merellä ja ilmassa eli

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Kuukausitiedote huhtikuu 2013. Turuntie 12

Kuukausitiedote huhtikuu 2013. Turuntie 12 Kuukausitiedote huhtikuu 2013 Turuntie 12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin

Lisätiedot