Suolasilakasta rysäburgeriin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suolasilakasta rysäburgeriin"

Transkriptio

1 Suolasilakasta rysäburgeriin - varsinaissuomalaista ruokakulttuuria

2 Julkaisija: Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Farma Elina Ovaskainen p , LounaFood, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Johanna Mattila p , (02) Suolasilakasta rysäburgeriin - varsinaissuomalaista ruokakulttuuria -selvitys on luettavissa sähköisesti osoitteessa varsinais-suomi Tekijät: Selvitystyön toteuttivat Varsinais- Suomen Maa- ja kotitalousnaisten toimihenkilöt restonomi AMK, ammatillinen opettaja Päivi Tanner ja KM, kotitalousopettaja Elina Ovaskainen. Kansikuva: Kuvaaja Riitta Salmi Aihe: Naantalin kylpylän rantaravintola voitti Naantalin paras silakkaruoka -kisan rysäburgerillaan Paikka: Rantaravintola, vierasvenesatama, Naantali Valokuvat: Jani Tanner ellei toisin mainita Taitto: Arja Meriluoto, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Painopaikka: T. Nieminen Oy, Painola Sisällysluettelo Johdatus suomalaiseen ruokakulttuuriin 1 Läntisen ja itäisen ruokakulttuurin keskeisim- 2 mät erot Varsinaissuomalainen ruokakulttuuri 3 Velli mun veljeni, kaali mun kaimani ja puuro paras ystäväni Ravintolakulttuurin muutos Pinellasta pitseriaan 4 Varsinaissuomalaisen ruokakulttuurin 7 erityispiirteitä Leivät 7 Silakka maakuntakala 7 Juomat 10 Varsinaissuomalaiset ruoantekijät 11 Varsinais-Suomi - monipuolinen ruoka-alue 11 Yläneläisen lampurin tarina 13 Yritykset ja paikallinen ruokakulttuuri 13 Kauppahallin ja torien vaikutus ruokakulttuuriin 14 Majatalo meren äärellä 15 Kartanomatkailua Vehmaalla 15 Juhlapalvelua Loimaalla 16 Kuntien ja kaupunkien ruokapalvelut 18 Turun ruokapalveluyksikkö Katerinki 18 Yhteisöt ruokakulttuurin vaalijoina 19 Varsinaissuomalaisia ruokatarinoita 21 Turkulaisen opiskelijan ruokamuistoja 22 Ruokaharrastajan tarina 23 Ruokamuistoja lapsuudesta 24 Palasia Turun mamman ruokapöydästä 1940 ja luvulta Tämä selvitys on tehty osana LounaFood -Aitoa Makua Varsinais-Suomesta -hanketta, joka toteuttaa Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja jota rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais- Suomen kunnat.

3 Johdanto Varsinais-Suomessa on vanhat perinteet maanviljelyksessä ja elintarvikkeiden jalostuksessa. Tästä syystä voisi kuvitella, että alueella on myös vahva ruokakulttuuri. Aiheesta ei kuitenkaan ole tehty yhtenäistä selvitystä, jossa tarkasteltaisiin varsinaissuomalaisen ruokakulttuurin nykytilaa. Suolasilakasta Rysäburgeriin varsinaissuomalaista ruokakulttuuria esittelee seudun ruokakulttuurin erityispiirteitä, ruoantekijöitä sekä ruokakulttuurin historiaa ja nykypäivää. Selvitys on tehty osana Lounafood aitoa makua Varsinais-Suomesta -hanketta. Selvitykseen on haastateltu varsinaissuomalaisia ruokavaikuttajia, tuottajia sekä kuluttajia. Lähdekirjallisuus sekä nettilinkit löytyvät selvityksen lopusta.

4 Johdatus suomalaiseen ruokakulttuuriin Ruoasta löytyy paljon mielipiteitä, eikä ihme, sillä aihe koskettaa päivittäin kaikkia. Ruoasta ja sen alkuperästä ollaan yhä kiinnostuneempia. Eettisyys ja terveysarvot vaikuttavat ihmisten kulutuspäätöksiin, ja sitä kautta myös suomalaisen ruoan arvo on noussut monen silmissä. Usein kuulee kuitenkin väitettävän, ettei suomalaista ruokakulttuuria ole, että syömme pahanmakuisia valmisruokia ja valmiiksi marinoituja lihoja. Onko Suomessa ruokakulttuuria ja jos on, niin mitä se sitten on? Ruokakulttuuri on kaikkea sitä, mikä liittyy ruoan ympärille muun muassa raaka-aineet, ruokatavat ja perinteet. Paikallista ruokakulttuuria on edistetty aktiivisesti ympäri Suomea jo yli 30 vuoden ajan erilaisin projektein. Tunnetuin alueellisen ruokakulttuurin edelläkävijöistä on varmasti Jaakko Kolmonen, joka on kantanut huolta suomalaisesta ruokakulttuurista ja ravitsemuksesta. Hän on toimittanut ja kirjoittanut useita kirjoja maakuntaruoista sekä esiintynyt julkisesti suomalaisen ruoan puolestapuhujana. Tällä hetkellä vireillä on monia erilaisia hankkeita, jotka tukevat suomalaista ruokakulttuuria. Vuonna 2008 aloitettiin usean eri ministeriön toimesta valtakunnallinen suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma. Tämän ensisijaisena tavoitteena on ruoan ja ruoantekijöiden arvostuksen kohottaminen. Ruokakulttuurin edistämisohjelma kestää vuoteen 2011 asti, ja sen alaisuudessa toteutetaan erilaisia hankkeita (www.sre.fi). Suomi jaetaan kahteen ruokatalousalueeseen, joita ovat läntinen ja itäinen. Eriytyminen alkoi jo 1000-luvulla läntisen ja itäisen kirkon jakautumisen myötä. Merkittävin ero näiden kahden ruoka-alueen välillä oli uunin erilainen käyttö. Lännessä ruoka valmistettiin avotulella tai liedellä keittämällä, kun taas idässä uunit olivat leivinuuneja, joita lämmitettiin usein ja joiden lämmössä ruoka haudutettiin kypsäksi. Jako itäiseen ja läntiseen ruokakulttuurialueeseen säilyi hyvin vahvana aina viime vuosisadan puoliväliin saakka, jolloin yhteiskunnan suuri rakennemuutos sekoitti suomalaiset ja heidän ruokaperinteensä kun maaseudulta siirryttiin taajamiin. Samaan aikaan ruoka alkoi liikkua maanteitse paikasta toiseen, maaseudulta kaupunkeihin, joissa suurin osa kuluttajista asui. Yksi suomalaisen ja erityisesti varsinaissuomalaisen ruokakulttuurin etappi oli ensimmäinen suomeksi kirjoitettu keittokirja. J.F. Granlundin Kokki-Kirja, eli Neuwoja tarpeellisimpien Jokaaikaisien ja Pito-ruokien Laitokseen, niin myös Monenlaisiin leipomisiin ja juotawien panoin ynnä Tarpeellisia tietoja ruokien ja ruoka-aineiden korjusta ja säästystä j.n.e. teos painettiin Turussa vuonna Nykyään on vaikea tehdä eroa läntisen ja itäisen ruokakulttuurin välille, koska suurin osa suomalaisista syö samanlaista ruokaa alueesta riippumatta. Ruokatiedon teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2009 suomalaisten suosikkilistalta löytyvät niin lännessä kuin idässäkin muun muassa pihvit, makaronilaatikko, lihapullat, pitsa ja paistettu kala. 1

5 Läntisen ja itäisen ruokakulttuurin keskeisimmät erot Läntinen keittiö Ruotsin, Saksan ja Baltian vaikutus katolilaisuus/luterilaisuus avotulella paistaminen, halstraaminen leipominen muutaman kerran vuodessa, varrasleipä juhlaan makea leipä Itäinen keittiö slaavilainen vaikutus ortodoksisuus, paastoaminen - ruoan merkitys uskonnossa uunin käyttö ruoanvalmistuksessa, hauduttaminen leipominen viikoittain, pehmeän leivän käyttö hapan ruisleipä sienten runsas käyttö Turku Pietari Läntisen alueen keskus oli Turku, jonka kautta saapuivat vaikutteet Ruotsista, Saksasta ja Baltiasta. Idässä suurin vaikuttaja oli Pietari, jonka kautta uudet raaka-aineet levisivät itäiseen Suomeen. 2

6 Varsinaissuomalainen ruokakulttuuri Velli mun veljeni, kaali mun kaimani ja puuro paras ystäväni paljon, eikä tavallisella kansalla ollut varaa ostaa tuontielintarvikkeita. Kuten sananparsi kertoo, ruoka on Varsinais- Suomessa kuin perheenjäsen tai paras ystävä. Ruokakulttuurin historia alueella on pitkä, koska maanviljelys juurtui jo tuhat vuotta sitten juuri Lounais-Suomen viljaville jokivarsille. Suomen vilja-aittanakin tunnettu alue on jo vuosisatojen ajan ollut paikka, jota kautta erilaiset uudet viljat ja vihannekset ovat löytäneet tiensä suomalaisten ruokapöytiin. Kala, etenkin silakka, on kuulunut varsinaissuomalaiseen ruokavalioon kautta aikojen. Silakka suolattuna, paistettuna tai hiillostettuna perunoiden päällä, oli jokapäiväistä ruokaa. Ahventa, siikaa ja haukea käytettiin usein kalasopassa. Kalan käyttö tuoreena oli mahdollista vain rannikolla. Muualla Varsinais-Suomessa kala syötiin kuivattuna tai suolattuna. Myös meren läheisyys toi oman leimansa ruokaperinteeseen. Merireitit kulkivat Turun ja Uudenkaupungin satamien kautta, ja laivat toivat mukanaan mausteita, sokeria ja uusia raakaaineita. Uudet raaka-aineet tulivat ensin kokeiltaviksi kartanoihin ja pappiloihin, joista ne pikku hiljaa levisivät tavallisen kansan käyttöön. Uusien raaka-aineiden leviäminen oli kuitenkin äärimmäisen hidasta, koska uutuudet maksoivat Muu Suomi saa kiittää Varsinais-Suomea myös makkarasta, sillä saksalaiset hansakauppiaat toivat Turkuun ja Lounais-Suomeen makkaranvalmistuksen taidon, joka myöhemmin levisi koko maahan. Tälläkin hetkellä Varsinais-Suomessa on monipuolinen pienten lihanjalostusyritysten kirjo, joista suurin osa valmistaa myös erilaisia makkaroita. Pienten yritysten tuotteet ovat löytäneet hyvin paikkansa niin kaupan valikoimiin kuin kuluttajien lautasillekin. 3 Vakkoja ja makkarasarvia Vakka-Suomesta.

7 Varsinais-Suomi oli myös edelläkävijä siinä, kuinka ruoka tarjoiltiin ja syötiin. Turun linnaan rantautuivat vuonna 1562 tinasta ja hopeasta valmistetut ruokailuvälineet. Nämä kallisarvoiset erikoisuudet tulivat Puolan hovista prinsessa Katariina Jagellonican myötäjäisinä. Merenkävijät toivat mukanaan paljon erilaisia kotitalousvälineitä, jotka helpottivat ruoan valmistusta. Tästä huolimatta talonpojat söivät puulusikoilla puulautasilta kuitenkin vielä 1800-luvulla. Ravintolakulttuurin muutos Pinellasta pitseriaan Suomen varsinainen ravintola- ja hotellikulttuuri alkoi kehittyä Turussa 1800-luvun alkupuolella. Helsingissä oli joitakin ravintoloita 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa, mutta Turussa oli pääkaupunkina enemmän tarvetta juhla- ja ravintolatiloille. Käsityötaito oli arvossaan ja vakkasuomalaiset harjoittivat puisilla kimpiastioilla, vakoilla, kauppaa myös ulkomaille. Vakka-Suomen nimikin kertoo, että erilaisten vakkojen valmistus oli hyvin pitkälle kehittynyttä, ja laadukkaita vakkoja myytiin aina Tukholmaan, Baltiaan ja Saksaan asti. Uudessakaupungissa aloitti toimintansa vuonna 1681 Suomen ensimmäinen lasitehdas, joka kuitenkin paloi, ja jonka tilalle rakennettiin Åvikin lasitehdas. Suomalaisen lasiteollisuuden nousukausi alkoi 1800-luvulla, jolloin lasiset ruokailuastiat tulivat ruokapöytiin. Seipelin Sali, joka sijaitsee Casagranden talossa, oli maan ainoita juhlatiloja vielä 1700-luvun lopulla. Samassa rakennuksessa on ravintolatoimintaa edelleen. V valmistunut Turun Seurahuone oli myös merkittävä ravintolarakennus. Turun ravintolahistoriasta löytyy myös Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ravintola, Pinella, joka aloitti toimintansa vuonna 1848 ja sulki ovensa Ravintola joutui lopettamaan Vanhalla Suurtorilla alkaneiden arkeologisten kaivausten ja mittavien saneeraustöiden takia. Ravintola avataan uudelleen v alussa. Turun kuuluisimpiin ravintola-hotelleihin kuuluu edelleen Hamburger Börs, jonka perusti 1897 Ruotsista Suomeen emigroitunut, vasta 28-vuotias neiti Wallina Valtin. Nuori tarmokas johtaja alkoi suunnitella paikalla olleen Hamburger Bierhalle -ravintolan yhteyteen hotellia, joka aloitti toiminnan Valtin tunnettiin paikkakunnalla persoonallisen luonteensa johdosta. Hänen on muun muassa kerrottu torjuneen lakkolaisten hyökkäyksen hotelliin paistinpannun avulla suurlakon aikana vuonna Valtin hallitsi hotelliaan puoli vuosisataa. Vuonna 1947 hän myi omistuksensa Turun Osuuskaupalle, jonka hallussa ravintola-hotelli jatkaa edelleen toimintaansa Kauppatorin laidalla. 4

8 Ravintolakulttuuri oli kuitenkin hyvin jäykkää ja muodollista, ja nykyinen tapa käydä syömässä ulkona on vakiintunut vasta parinkymmenen viime vuoden aikana. Tänä päivänä Turun ravintolamaailma on monipuolinen, vaikka ketjuuntuminen nähdäänkin uhkana pienille ja yksityisille ravintolayrittäjille. Yksityisissä ravintoloissa on mahdollista käyttää enemmän paikallisia tuotteita, mikä edistää myös varsinaissuomalaista ruokakulttuuria. Lisääntynyt kiinnostus paikallisten raaka-aineiden käyttöön näkyy myös Louna- Foodin yhteistyöprojekteissa, joiden yhtenä tarkoituksena on saattaa yhteen pieniä raaka-aineiden tuottajia ja niiden ostajia, mukaan luettuna ravintolayrittäjiä. Näkymä Läntiseltä Rantakadulta kohti Casagranden taloa. Turussa silmiinpistävää on ravintolalaivojen runsas määrä Aurajoen varressa. Laivoilla tarjoillaan niin ruokaa kuin juomaakin. Esimerkiksi Laivaravintola Cindyn salongista löytyy erityinen Turku-menu, joka koostuu paikallisten tuottajien raaka-aineista. Ravintolassa syöminen oli vuosikymmeniä vain harvojen herkkua. Ravintoloiden lisäksi erilaiset kestikievarit ja majatalot tarjosivat ruokaa vieraille. Vasta 1960-luvulla kaupungistumisen seurauksena alkoi syntyä ravintoloita, joissa myös tavallisilla ihmisillä oli varaa ruokailla. Etniset ravintolat, ensimmäisinä pitseriat, levisivät Suomeen ja myös Turkuun 1970-luvulla. Ensimmäisen kosketuksen muuttuvaan ruoka- ja etenkin ravintolakulttuuriin antoi pizzeria Dennis, joka aloitti toimintansa Turussa vuonna Tosin jo vuotta aikaisemmin 1974 turku- 5

9 lainen Pippurimylly avasi ovensa ja tarjosi ruokalistallaan pitsaa. Turussa on erittäin vahva puisto- ja katugrillien historia, joka näkyy edelleenkin katukuvassa. Myös Hesburgerin tarina alkoi pienestä katugrillistä vuonna 1966, jolloin Heikki Hese Salmela avasi ensimmäisen grillinsä Naantalissa. Ensimmäisen Hesburgerin hän perusti Turkuun vuonna Pikaruokakulttuurin rynnistys muutti myös kotona syömisen perinnettä. Suomalaisten mieltymykset sekä ravintoloissa syömiseen, etnisiin ruokiin että pikaruokaravintoloihin tulivat jäädäkseen. Tästä kertoo myös se, että kaikki edellä mainitut yritykset toimivat edelleen tänäkin päivänä. Turun lisäksi Dennis Rafkinilla on useampi pitsaravintola myös Tampereella ja Helsingissä. Hesburger taas on Suomen suurin pikaruokaketju, ja toimipisteitä on nykyään aina Baltiassa ja Saksassa saakka. Molemmat toimijoista ovat ottaneet tuotteissaan huomioon myös suomalaisen ruoan: Dennis valmistaa italialaista ruokaa suomalaiseen makuun ja Hesburgerinkin listoilta löytyy ruisfileehampurilainen. Esimerkit osoittavat, että suomalaisilla on tietynlaiset makutottumukset, jotka halutaan säilyttää. Toivottavasti tämä kertoo myös siitä, että arvostamme omia makutottumuksia niin paljon, että haluamme niiden säilyvän myös kansainvälistyvässä ruokamaailmassa. Ravintolalaivoja Aurajoen rannassa. 6

10 Varsinaissuomalaisen ruokakulttuurin erityispiirteitä Perinteisellä varsinaissuomalaisella ruokakulttuurilla on ollut paljon yhteisiä piirteitä satakuntalaisen, hämäläisen ja uusimaalaisen ruokaperinteen kanssa. Nykypäivänä ruokakulttuuri nähdään paljon laajempana kokonaisuutena ja yleensä puhutaan suomalaisesta tai jopa yhtenäisestä pohjoismaisesta ruokakulttuurista. Onneksi meillä on kuitenkin joitakin alueelle tyypillisiä ruokia tai raaka-aineita, jotka voidaan nostaa varsinaissuomalaiseksi ruokakulttuuriksi ja -perinteeksi. Leivät Erilaiset leivät ovat varsinaissuomalaista ruokaperinnettä parhaimmillaan. Vaikka leipää ei leivottukaan itäsuomalaiseen tapaan joka viikko, oli sitä kuitenkin aina tarjolla. Varsinaissuomalainen erikoisuus on kyrsä eli kuminalla maustettu ruisleipä sekä varilimppu, joka on Varsinais-Suomen maakuntaleipä. Varilimppu tai varikakko on imellyttämällä valmistettu hapanleipä, jossa maltaita ja ruisjauhoja imellytetään vedessä. Saaristolaisleipä (3 leipää): 1 l piimää 2 pkt hiivaa (100 g) tai 2 pss kuivahiivaa 1 rkl suolaa 2 ½ -3 dl siirappia 3 dl kaljamaltaita 3 dl ruisjauhoja 3 dl kauraleseitä n. 9 dl vehnäjauhoja siirappivesi: 1/3 siirappia 2/3 vettä Liota hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Lisää suola ja siirappi ja sekoita. Lisää maltaat, ruisjauho ja kauraleseet ja sekoita tasaiseksi. Lisää vehnäjauhot vähitellen taikinaan ja sekoita taikinan joukkoon. Taikinaa ei alusteta ja se saa jäädä löysäksi. Kaada taikina uunivuokiin ja anna kohota liinan alla tunnista kahteen tuntiin. Paista leivät uunin alatasolla 175 asteessa n. 2 tuntia, paistamisen loppuvaiheessa leivät voidellaan siirappi vesi seoksella. Nykyään varilimppu on harvinaisuus. Sen tilalle on noussut samantyyppinen tumma saaristolaisleipä. Tämä makea herkku on varmasti muuallakin Suomessa tunnettu lounaissuomalainen perinneruoka. Yhtenä osoituksena tästä Elintarviketeollisuusliitto valitsi vuoden 2010 tähtituotteeksi Vaasan Saaristolaispalat. Saaristolaisleivän valmistaminen kotioloissakin on helppoa eikä leivonnassa tarvitse sotkea käsiään. Silakka - maakuntakala Varsinais-Suomea pidetään saaristonsa takia kalamaakuntana, mutta nykypäivänä tuoreen kalan käyttö on hyvin vähäistä. Edes saaristossa tuoreen kalan saaminen ei ole itsestäänselvyys. Pito- ja noutopöydissä kala on usein savustettua tai maustekalaa, mm. hyvän säilyvyyden takia. Huono saatavuus on myös vaikuttanut paikallisen kalan käyttöön ravintoloissa ja pitopalveluissa. Useimmiten kala on norjalaista lohta tai kirjolohta, koska sitä on varmemmin saatavana kuin kotimaista kuhaa tai ahventa. Silakka on oikeutetusti Varsinais-Suomen maakuntakala. Silakkaa on pyydetty vuosisatoja ja siitä on helposti saatu särvintä pöytään miltei ympäri vuoden. Tänä päivänä silakan arvostus ruokakalana on merkittävästi vähentynyt ja tästä kehityksestä on syytä olla huolissaan. Miksi me emme käytä hyvää ja maukasta silakkaa enemmän? Tähän kysymykseen on varmasti monia vastauksia, mutta ruokatoimittaja ja -kirjailija Markku Haapion mukaan yksi syy voi olla, etteivät maukkaimmat kalat päädy kuluttajan lautaselle asti. Kalaa jalostavissa tehtaissa isojen kalojen käsittely on helpompaa kuin maukkaiden pikkusilakoiden. 7

11 Myös ravintoloitsija Simo Reijonsaari näkee silakan ongelmaksi sen, ettei kuluttajille ole tarjolla hyvää silakkaa. Reijonsaari kehitteleekin parhaillaan sellaisia silakan säilöntämenetelmiä, joilla tuoreen silakan myyntiaikaa saataisiin pidennettyä. Sekä Haapio että Reijonsaari arvelevat nykykokkaajien olevan myös laiskoja laittamaan ruokaa käsittelemättömästä raaka-aineesta. Silakan tunnettavuuden ja käytön lisäämisen eteen tehdään kuitenkin koko ajan töitä. Turun Silakkamarkkinoilla on vanhat ja vahvat perinteet. Joka vuosi Silakkamarkkinoille saapuu vieraita ympäri maakuntaa ja maata. Markkinoita on pidetty jo 1600-luvulla, mutta nykyisen muodon Aurajoen rannan itäisellä puolella pidettävät markkinat ovat saaneet vasta Myös Naantalissa on herätty vaalimaan silakkaruokien perinnettä. Keväällä 2010 Pro Kala ry:n ja Naantalin matkailun järjestämässä kilpailussa Silakkaa voi paistaa, hiillostaa, keittää, savustaa, suolata ja marinoida. Se sopii tarjottavaksi sekä kylmänä että lämpimänä. Silakka on parasta itse perattuna. Perkausohjeet löytyvät liitteestä 1. naantalilaiset rantaravintolat kilpailivat parhaasta lämpimästä pääruoasta tai kylmästä alkuruoasta, joiden pääraaka-aineena on käytetty rysäsilakkaa. Silakkaa pyydetään ympäri vuoden. Suurin osa silakasta on kevätkutuista, mutta Itämeressä elää myös syyskutuisia silakoita. Silakan rasvapitoisuus vaihtelee ravintotilanteesta ja vuodenajasta riippuen. Ruokakalana silakka on parhaimmillaan syksyllä, jolloin sen rasvapitoisuus on jopa 8 %, kun se kesällä kudun jälkeen on vain 2 3 %. Silakan rysäkalastus on perinteinen vakkasuomalainen tapa pyydystää silakkaa. Rysäsilakka eroaa troolilla pyydetystä silakasta siten, että rysäsilakka pyydystetään lähempänä rantaa. Vakka- Suomen vesiltä pyydettiin vuonna 2009 parinkymmenen kalastusyksikön voimin noin 70 prosenttia koko Suomen rysäsilakkasaaliista, yli viisi miljoonaa kiloa. Myös Naantalin seudulla asuu ja harjoittaa rysäkalastusta useita kymmeniä kalastajia ja se tekee Naantalista yhden Suomen merkittävimmistä kalastuskaupungeista. 8

12 Vuoden silakkaruoaksi valittiin Naantalin kylpylän Rantaravintolan Rysäburger. Rysäburger on ruishampurilainen, jonka täytteenä on ruisjauhoilla leivitettyjä silakkafileitä, uunijuureksia ja savujuustokastiketta. Lisäkkeenä tarjoillaan ranskalaisten perunoiden sijaan uusia perunoita ja tillikurkkusalaattia. Rysäburger (5 burgeria) 4 6 silakkaa/burger 1 porkkana pala palsternakkaa 1 punasipuli voita, suolaa kaksiosainen ruisleipä Perkaa silakat, poista pää ja sisukset. Leivitä silakat ruisjauhoissa. Paista kuumalla pannulla voissa kauniin ruskeiksi. Mausta suolalla. Paahda leipä pannulla ennen burgerin kokoamista. Burgerleiväksi käy mikä tahansa tuore ruisleipä. Kuori porkkana, palsternakka ja punasipuli ja pilko ne pieniksi suikaleiksi. Paista pannulla öljyssä kypsiksi ja mausta suolalla, valkopippurilla ja lorauksella hunajaa. Juustokastike 5:lle burgerille 2 dl kermaa 2 dl maitoa n.150g savujuustoa suolaa valkopippuria Kiehauta kerma ja maito. Lisää joukkoon juusto ja anna sulaa. Tasoita kastike sauvasekoittimella. Voit myös siilata kastikkeen halutessasi. Mausta lopuksi. Tillikurkkusalaatti 1 dl vettä 1 dl etikkaa 1 dl sokeria 1/2 kurkkua (n. 250 g) tillisilppua 9 Kaada vesi kattilaan ja kuumenna. Laita joukkoon etikka ja sokeri. Sekoita niin kauan, että sokeri sulaa. Lisää pilkottu kurkku ja hienonnettu tilli. Jäähdytä ja anna maustua. Sekoita valutettu tillikurkku salaatinlehtien joukkoon. Kokoa burgeri niin, että kaadat kastiketta alusleivälle ja asettele silakat sen päälle. Seuraavaksi kasvikset ja tillikurkkusalaatin kanssa sekoitetut salaatinlehdet. Nosta lopuksi kansi päälle. Tarjoa uusien perunoiden kanssa. Ennen tarjoamista pyöräytä kuumat perunat vielä voissa ja tillisilpussa.

13 Juomat 1980-luvulla Turku oli kuuluisa siitä, että ravintoloissa tarjoiltiin keskiolutta. Tuohon aikaan Suomessa oli normaalia, että ravintoloista sai vain A-olutta hanasta eikä keskiolutta juuri juotu. Alkoholilainsäädännön myötä keskioluen tarjonta lisääntyi nopeasti 1990-luvun alussa ja se syrjäytti A-oluen. Varsinais-Suomessa on pitkät perinteet pienpanimokulttuurilla. Alueella sijaitsee myös useita ravintoloita, joiden yhteydessä on monipuolista panimotoimintaa. Osa ravintolapanimoista on saanut tuotteensa myös vähittäiskaupan valikoimiin. Paikallisia pienpanimoesimerkkejä ovat vasta pari vuotta sitten perustettu Vakka- Suomen Panimo sekä suurempi toimija Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Molemmat panimot ovat tunnettuja myös muualla Suomessa. Louhisaarenjuoma ½ ämpärillistä tuoreita mustaherukanlehtiä 1 kg sokeria 2 sitruunaa 10 litraa vettä ½ tl hiivaa Poista sitruunasta valkoinen kuoriosa ja viipaloi sitruuna. Kaada kiehuva vesi mustaherukanlehtien, viipaloitujen sitruunoiden ja sokerin päälle. Anna jäähtyä. Liuota hiiva pieneen määrään nestettä ja lisää juomaan. Anna käydä yön yli ja pullota. Juoma on valmista viikon päästä, mutta sitä voi juoda ennenkin. Nauti kylmänä! Oluen lisäksi Varsinais-Suomessa on useita tilaviini -yrityksiä, joiden tuotteita ovat niin siiderit, viinit kuin likööritkin. Lisäksi alueella on paljon marjan- ja hedelmänviljelijöitä ja myös näiden tuotteiden jalostustoiminta on erityisen monipuolista. Varsinais-Suomessa on yli 20 pientä mehujen valmistajaa, joiden tuotteet rikastuttavat niin alueen vähittäiskauppojen valikoimaa kuin alueen tori- ja markkinatarjontaa. Tyypillisimpiä varsinaissuomalaisia mehuja ovat puutarhamarjamehut ml. tyrnivalmisteet. Varsinais-Suomessa on aina valmistettu myös kotitekoisia juomia. Tunnetuin paikallinen erikoisuus on Louhisaaren juoma, joka tunnetaan myös Mannerheimin juomana. Se on mustaherukan lehdistä käymisteitse valmistettu simatyyppinen juoma. Vakka-Suomen Panimon tuotteita. 10

14 Varsinaissuomalaiset ruoantekijät Ruokakulttuuri ei synny tyhjästä vaan siihen tarvitaan ihmisiä. Seuraavissa kappaleissa käymme läpi niitä tahoja, jotka vaikuttavat päivittäin varsinaissuomalaisen ruokakulttuurin muodostumiseen. Kunnissa ja kaupungeissa, ravintoloissa ja elintarvikeyrityksissä on monenlaisia tekijöitä, jotka omilla toimillaan vaikuttavat kuluttajien jokapäiväisiin ruokavalintoihin. Varsinais-Suomi - monipuolinen ruoka-alue Varsinais-Suomi tunnetaan Suomen vilja-aittana. Vanha merenpohja on erittäin hyvää viljelymaata ja siksi Varsinais-Suomen alueella on ensimmäisenä alettu harjoittaa maataloutta. Maatilarekisteri 2009 mukaan Varsinais-Suomesta löytyy Suomen joka kymmenes maatila, vain Pohjanmaalla maatiloja on enemmän. Keskipeltoalaltaan suurimmat tilat löytyvät Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Varsinais- Suomessa maatilojen yleisimmät tuotantosuunnat ovat viljan- ja puutarhakasvien viljely sekä sika- ja broileritalous. Kuten taulukosta voi nähdä, on viljanviljelytiloja moninkertainen määrä kotieläinten pitoon verrattuna. Myös jatkojalostuksessa leipomoita ja myllyjä on enemmän kuin lihanjalostusyrityksiä. Sian- ja broilerinlihan tuotanto on maakunnassa hyvin mittavaa. Liha menee suoraan suurille lihataloille, jotka jatkojalostavat sen markkinoitavaksi koko Suomeen. Ruokakulttuurin kannalta on kuitenkin merkityksellistä tarkastella pientuottajia, joiden markkina-alueena on Varsinais- Suomi. Alkutuotantotilojen lkm kpl Alkutuotantotilat Varsinais-Suomessa - Lähde: Maatilarekisteri

15 Yritysten lkm Elintarvikkeita jalostavia yrityksiä 283 kpl - Lähde: LounaFood elintarvikealan toimialaraportti 2009 MaHeVi marjojen, hedelmien ja vihannesten jalostus Monipuolisen alkutuotannon lisäksi Varsinais- Suomessa toimii kaikkiaan n. 300 elintarvikkeita jalostavaa pk-yritystä, joista vajaa 10 % jalostaa luomutuotteita. Suurin osa yrityksistä (71 %) on ns. mikroyrityksiä eli alle viisi henkilötyövuotta työllistäviä yrityksiä. Yritysten lukumäärässä mitattuna merkittävin toimiala on leipomotuotteiden valmistus, josta on osoituksena myös alueen monipuolinen leipäkulttuuri. Leipomoalan lisäksi Varsinais-Suomessa on useita pieniä ja omaleimaisia liha- ja kalajalostusyrityksiä sekä runsaasti marjojen, hedelmien ja vihannesten jalostusta. (Lähde: Varsinais-Suomen elintarvikealan toimialaraportti 2009, LounaFood). Varsinais- Suomea voidaankin kuvata monipuoliseksi ruoka-alueeksi, jonka ruokakulttuurin kehittymistä tukee vankka alkutuotanto sekä monipuolinen elintarvikkeiden jalostustoiminta. Seuraava tarina on hyvä esimerkki paikallisesta lihantuottajasta ja jatkojalostajasta. Aitojamakuja.fi on elintarvikealan yritysten hakupalvelu, josta on löydettävissä tietoa eri puolilla Suomea sijaitsevista elintarvikeyrityksistä sekä niiden tuotteista ja myyntipaikoista. 12

16 Yläneläisen lampurin tarina Tapio Rintalalla on pitkä kokemus lampaiden kasvatuksessa. Hänen kotonaan on ollut aina muutamia pitolampaita, mutta varsinaisen lampaiden kasvatuksen hän aloitti vuonna Kipinän kasvatustoimintaan sytyttivät häälahjaksi saadut kymmenkunta uuhta. Yritykset ja paikallinen ruokakulttuuri Tämän hetken ruokatrendi on kotimaisuus ja lähiruoka, mikä edistää myös paikallisen ruokakulttuurin säilymistä sekä uuden kulttuurin luomista. Yrittäjien olivat he ravintola-, pitopalvelu- tai matkailuyrittäjiä rooli ruokakulttuurin säilyttäjinä on merkittävä. Vuonna 1996 Rintala lisäsi lampaiden lukumäärää huomattavasti ja siirtyi tilallaan kasvinviljelyssä luomutuotantoon. Vuonna 2005 myös lampaiden kasvatus siirtyi luomuun. Rintalan luomutila on erikoistunut kasvattamaan suomenlampaita, joiden pääluku nousee parhaimmillaan 500 yksilöön. Tilalla on kasvattamon lisäksi joutilaslampolat sekä uudet tilat lihan jatkokäsittelylle, pakkaamo ja varastotila. Rintalat katsovat alan tulevaisuuteen hyvin valoisin mielin. Suomalaisella lampaanlihalla tuntuu olevan nykyään kovasti kysyntää. Lihaa menisi kaupaksi enemmän kuin he pystyvät tuottamaan. Lampaanlihan sesonkiaikoja ovat pääsiäinen ja joulu, jolloin kysyntää on hurjasti. Tällä hetkellä keskeisimpiä asiakkaita ovat yksittäiset kuluttajat sekä ravintolat. Rintaloiden tuottamasta lihasta 80 % myydään Varsinais-Suomessa suoramyyntinä muun muassa keskiaika- ja joulumarkkinoilla, luomupiirille ja muutamalle ravintolalle. Haasteena suomalaisella lampaanlihalle on edullinen ulkomainen liha, jota tuodaan maahan varsinkin sesonkiaikoina. Turun alueen ja koko maakunnan ravintoloissa on vahva halu tehdä tuoreista raaka-aineista paikallista ruokaa. Myös asiakkaiden tulisi vaatia laatua lautaselle ja kysyä ravintoloissa ruoan alkuperästä. Yrittäjillä on monesti useiden vuosikymmenien kokemus alueen ruokakulttuurista ja perinteistä, joita he vaalivat ja jalostavat. Näin myös ammattitaito pysyy alueella. Tästä hyötyvät myös kuluttajat, sillä näin heille välittyy sitä tietoa ruokaperinteestä ja -kulttuurista, jota muuten ei ole saatavilla. LounaFood on kerännyt Turun alueen ravintoloita yhteistyöhön, jonka tavoitteena on saattaa ravintoloitsijat yhteen ruoantuottajien kanssa ja siten lisätä paikallisten tuotteiden käyttöä ravintoloissa. Mukana yhteistyössä on 9 Turun keskusta-alueen ravintolaa sekä parisenkymmentä elintarvikeyritystä. 13

17 Kauppahallin ja torien vaikutus ruokakulttuuriin Kauppahallit ja torit toimivat paikallisten elintarvikeyrittäjien, erityisesti oman alueen maaseututuotteiden myynti- ja markkinointipaikkoina. Lisäksi kauppahallit tunnetaan myös osaltaan erikoisten, ulkomaalaisten herkkujen myyntipaikkana. Näin on myös Turun kauppahallissa, joka on toiminut jo vuodesta 1895 lähtien. Tälläkin hetkellä kauppahallissa toimii 42 yrittäjää. Voidaankin sanoa, että Turun kauppahallilla on merkittävä rooli varsinaissuomalaisten tuotteiden esille tuojana. Kauppahallista löytyy paikallista kalaa, lihaa, tuoretuotteita, erilaisia juustoja sekä herkullisia leipomotuotteita, unohtamatta tietenkään näistä jalostettuja tuotteita. Kauppahallit ja torit ovat säilyttäneet suosionsa muuttuvassa yhteiskunnassa, vaikka hypermarkettien rynnistys on ollutkin mittavaa. Tähän löytyy varmasti monia syitä. Kauppahalleissa ja toreilla yrittäjät ovat tuttuja, jolloin tuotteille syntyy tarina ja kasvot, jotka osaltaan luovat myös turvallisuuden ja luotettavuuden tunnetta. Tuotteet ovat omaleimaisia ja laadukkaita. Asiakaspalvelu on monipuolista, ehditään antamaan vinkkejä esimerkiksi ruoanvalmistukseen. Sen lisäksi, että torit ja kauppahallit tuovat kuluttajalle lisäarvoa, ne ovat myös omalta osaltaan helpottaneet pienten elintarvikeyrittäjien tuotteiden pääsyä kuluttajien ulottuville. Seuraavassa esittelemme muutamia yrittäjiä, joilla on vahva paikallisen perinteen tuntemus ja taito. Luomutuotteita Turun kauppahallista. 14

18 Majatalo meren äärellä Kartanomatkailua Vehmaalla Uudenkaupungin keskustassa on ravintola-majatalo Gasthaus Pooki. Yrittäjäpariskunta Kaija ja Simo Reijonsaari ovat pyörittäneet merihenkistä ravintolaa jo vuodesta Varsinkin kesäisin uusikaupunkilaiset ja kaupungin kesävieraat saavat nauttia paikallisuudesta ja runsaasta saaristolaispöydästä joka päivä. Ravintolassa käytetään paljon paikallisten tuottajien kasviksia, marjoja, kaloja sekä saatavuuden mukaan muun muassa karitsan lihaa. Ravintola on erikoistunut käyttämään luonnonkasveja kuten nokkosta. Kalaa käytetään paljon ja se hankitaan paikallisilta toimijoilta. Suosikki kala-annokset ovat merilohi ja nokkosmuhennos sekä grillattu siika ja sienimuhennos. Lisäksi Pookin keittiössä on valmistettu paikallisesti tunnettua salaatinkastiketta jo 24 vuotta. Kastiketta myydään paikallisissa marketeissa sekä Turun Kauppahallissa. Simo Reijonsaari on myös tunnettu Slow Food -aatteen kannattajana sekä soijatuotteiden kehittäjänä. Nuhjalan kartanon yrittäjät Merja Ylismäki-Nerjanto ja Jari Nerjanto Vehmaalla tarjoavat matkailu- ja ruokapalveluja asiakkaille tilauksesta. Nuhjalassa on myös edelleen toimiva maatila. Nuhjalan väki arvostaa raaka-aineiden tuoreutta ja kotimaisuutta, erityisen tärkeää heille on, että ruoka on tuotettu lähellä. Ruoka nautitaan kartanon Wäentuvassa, jossa aikoinaan tarjoiltiin päivittäiset ateriat lähes sadalle kartanolaiselle. Tilauksesta valmistettavat menut ovat hyvin perinteikkäitä ja he ovat nostaneet niihin mukaan vanhoja hyviä raaka-aineita, kuten lanttua ja naurista. Vehmaalainen perinneherkku on Nuhjalassakin tarjottava tirripaisti, jota haudutetaan uunissa kymmenen tuntia. Pataruoka sisältää porsaanlihaa, lanttua, sipulia ja siirappia. Se tarjoillaan perunamuhennoksen, maustekurkun ja etikkapunajuuren kanssa. SlowFood Slow Food on kansainvälinen liike, joka puolustaa elämän pieniä nautintoja ja inhimillistä elämänrytmiä. SlowFood liike vastustaa pikaruokakulttuuria ja korostaa yhdessä tekemistä ja ruoan nauttimista. Slow Food -liike on perustettu Italiassa, eurooppalaisen ruoka- ja juomakulttuurin kehdossa. Sieltä se on levinnyt yli 30 maahan ja kaikkiin maanosiin. 15

19 Juhlapalvelua Loimaalla Varsinais-Suomessa oli tapana syödä hyvin vaatimattomasti. Keitot ja vellit olivat tavallista arkiruokaa. Juhlissa kuitenkin oli tapana pistää parasta pöytään, tarjoilut olivat runsaat ja ruokaa varattiin tarjottavaksi useammalle päivälle. Haastattelimme loimaalaista pitopalveluyrittäjää ja hänen kokemuksiaan nykypäivän pitopöydistä ja juhlaruoista. Aila Reunanen aloitti yrittäjänä 1970-luvulla. Tuolloin pitopöydät olivat vielä hyvin perinteisiä. Ruokalajeja oli sen sata sorttia ja ruoat olivat hyvin ruokaisia ja raskaita. Tyypillisiä pitojen ruokia olivat erilaiset salaatit, kuten sallatti eli rosolli, italiansalaatti sekä waldorfinsalaatti. Laatikot kuuluivat ehdottomasti pitopöytään, suosituimpia laatikoita olivat lanttu-, peruna- ja maksalaatikko. Perunat ja erilaiset kastikkeet eli soosit sekä tietysti liha, joka yleisimmin oli possua. Pitopöytään kuului myös piimä- ja munajuusto sekä erilaiset liha ja kalahyytelöt. Jälkiruokana tarjottiin kiisseleitä, mokka charlottea ja hedelmäsalaattia. Kahvin kanssa piti olla tarjolla kuivakakkua, pullaa, pikkuleipiä ja täytekakkua. Nykypäivän asiakas haluaa pitopöydästä omannäköisensä. Vaikka perinteiset ruoat ovat saaneet väistyä uudempien tieltä, hyvin usein pitopöydästä löytyy kuitenkin perinteinen sallatti. Aina on kuitenkin jokin trendituote, jota kysytään useammin. Se voi olla myös perinneruoka, kuten viime aikoina itse valmistetut muna- tai piimäjuustot. Laatikoita kysytään enää todella harvoin. Nykypäivän pitopöydässä on tärkeää, että ruoka on aseteltu kauniisti ja että ruoat ovat keveitä. Leipää arvostetaan silloin, kun se on itse valmistettua. Monesti leivät voivat tulla asiakkaalta itseltään. Usein tuttavapiiristä löytyy jauhopeukalo, joka haluaa valmistaa esimerkiksi häihin juuri sitä omalla reseptillä valmistettua oikeaa saaristolaisleipää. 16

20 Tarjottavia ruokalajeja on vähemmän kuin ennen, mutta laatu koetaan tärkeäksi. Kotimaisuutta arvostetaan, mutta vielä ei osata kysyä kovin paljon lähi- tai luomuruokaa, vaikka Loimaan seudullakin lähiruoan saatavuus on melko hyvä ja saatavilla olisi myös erikoisuuksia kuten strutsin ja biisonin lihaa. Menuvaihtoehtoja Aila Reunasen vuoden 2010 pitopöydästä. Juhlamenu 1 Juusto-kasvissalaatti Katkarapusalaatti Broilerisalaatti Lohihyytelö Sinappisilakka Silli Piimäjuusto Lihapullat, kastike Keitetyt perunat Kotoisat leivät ja levite Kotikalja, maito ja piimä Kahvi, täytekakku, pulla ja pipari Juhlamenu 2 Kreikkalainen salaatti Waldorfinsalaatti Vihreä salaatti Kylmäsavulohi Munakasrulla Kutunjuusto, hyytelö Paahtopaisti Lihapullat Keitetyt perunat Kotoisat leivät ja levite Ruokajuomat Kahvi, täytekakku, pulla ja pipari Loimaan juhlapalvelu. Kuvaaja: Matti Norr 17

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19 KYLMÄT ALKUPALAT 18 19 Okroška eli kotikaljakeitto Kuudelle Salaatti 4 suurta keitettyä perunaa 1 avomaankurkku 6 suurta retiisiä 200 g keitettyä kieltä tai keittokinkkua 4 keitettyä munaa nippu tilliä

Lisätiedot

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Jääkellarin lohi n. 500 g lohifile 1 litra vettä 1 dl merisuolaa 1 rkl sokeria Kiehauta vesi. Lisää suola ja sokeri, sekoita kunnes ne ovat täysin liuenneet. Jäähdytä

Lisätiedot

Sikahyvää ruokaa villisiasta!

Sikahyvää ruokaa villisiasta! à la Tapio Kangas Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia. Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.

Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia. Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset. Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi Monestihan sitä syyvään kolomenlaesta kalloo, Kekrinajan

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

UUNILAHNA (suutari/säynävä) SUUTARIPIHVIT

UUNILAHNA (suutari/säynävä) SUUTARIPIHVIT UUNILAHNA (suutari/säynävä) Kalaa noin 1,5-2,5kg voita suolaa n. 4 tl valkopippuria 2dl kermaa perunaa porkkanaa sipulia tai purjoa tilliä Perkaa ja suomusta kala tai osta jo käsiteltynä. Laita uuni lämpenemään

Lisätiedot

Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat reseptit JOULU. Ota mukaan, Ole hyvä!

Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat reseptit JOULU. Ota mukaan, Ole hyvä! Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat reseptit JOULU Ota mukaan, Ole hyvä! Jouluruoka maistuu parhaalta suoraan omasta uunista. PERINTEISET JOULUPÖYDÄN HERKUT JA MUUTAMA UUSI TUTTAVUUS: LANTTULAATIKKO

Lisätiedot

KEKRILAUTA. Kekrilaudan isäntä ohukainen

KEKRILAUTA. Kekrilaudan isäntä ohukainen KEKRILAUTA Kekrilaudan ajatuksena on yhteinen pöytä ja jakaminen. Laudalle tai pöydälle katetaan tarjoilukulhoissa laudan vieraat. Isäntänä toimii ohukainen, jonka päälle kekrilaudan antimia laitetaan.

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Herkkuja villiyrteistä

Herkkuja villiyrteistä Herkkuja villiyrteistä Raision Rinkan villiyrttikurssilla 3.6.2015 valmistettujen ja nautiskeltujen herkkujen reseptit Mirkka Karikoski & Timo Virta RAISION RINKKA RY HORSMA-RAPARPERIPIIRAKKA Horsman vartta

Lisätiedot

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri.

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri. Focaccia (italialainen peltileipä) Focaccia on yksi omista suosikeistani, se on edullista ja helppoa valmistaa, eikä siihen tarvita voita tai leikkelettä päälle vaan se on valmista sellaisenaan. Focaccialla

Lisätiedot

Grillikesän parhaat marinadit, kastikkeet ja dipit

Grillikesän parhaat marinadit, kastikkeet ja dipit (Etusivu) Marinoi maistuvaksi! Marinadi mureuttaa grillattavan lihan sekä antaa täyteläisen maun ja värin myös kanalle, kalalle ja kasviksille. Touch of Taste - fondiperheen avulla loihdit helposti esimerkiksi

Lisätiedot

Vaellus- ja karisiika

Vaellus- ja karisiika Vaellus- ja karisiika P erämerellä esiintyy kaksi eri siikamuotoa, virtavesiin kudulle nouseva vaellussiika sekä paikallisempia kantoja muodostava merikutuinen siika eli karisiika. Siikamuodot eroavat

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Lahnaviettelys Raaka-aineet: 400 g kylmäsavustettua tai lämminsavustettua lahna 2 kovaksi keitettyä kananmunaa 1 keltasipuli 1 dl majoneesia 2 rkl Crème fraîchea 2 rkl

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

ROOMALAINEN RUOKAKULTTUURI. Annamari Tarvainen 09B.

ROOMALAINEN RUOKAKULTTUURI. Annamari Tarvainen 09B. ROOMALAINEN RUOKAKULTTUURI Annamari Tarvainen 09B. Roomalaisesta ruokakulttuurista on saatu paljon tietoa arkeologisten kaivausten, seinämaalauslöytöjen ja säilyneiden maanviljelys- ja ruoanlaitto-oppaiden

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

Väinön reseptit. Salaatit. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Salaatit. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Salaatit Sisältö Kasvisten paloittelu Fetasalaatti Kurkku-melonisalaatti Perunasalaatti Porkkanaraaste ja kaaliraaste Pääsiäissalaatti Rosolli Vihreä salaatti Ranskalainen salaatinkastike

Lisätiedot

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä 2 Fazer Puikula -ruisleipää 500 g kypsää porkkanaa, soseena (5 dl) 1 dl creme bonjour -tuorejuustoa, valkosipulilla maustettua tuoretta rakuunaa suolaa ja mustapippuria

Lisätiedot

Reseptit Likkojen lenkki 2015

Reseptit Likkojen lenkki 2015 Grillattua Hk:n rypsipossua 600 g HK:n rypsiporsaan sisäfilettä 2 tl korianterin siemeniä 1 tl kuminaa 1 tl fenkolinsiemeniä 1 dl hunajaa 1. Puhdista filee kalvoista. 2. Sekoita loput ainekset keskenään

Lisätiedot

MARINADEJA SALAATEILLE

MARINADEJA SALAATEILLE MARINADEJA SALAATEILLE 1. Perusmarinadi 3,5 dl sokeria 3,5 dl omenaviinietikkaa 3 dl öljyä - keitä marinadin aineksia muutama minuutti. Kaada kuuma liemi salaatin päälle. Anna maustua n. 1 vrk - voit myös

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

espanjalainen kikherne -chorizokeitto

espanjalainen kikherne -chorizokeitto espanjalainen kikherne -chorizokeitto aineet 40 ml oliiviöljyä 150 g chorizomakkaraa, hienonnettuna 175 g sipulia, hienonnettuna 50 g lehtiselleriä, hienonnettuna 100 g tuoretta pinaattia, pestynä ja hienonnettuna

Lisätiedot

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Puuroa ekologisesti, valmistus kotona Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Perinteinen Kaurapuuro 4:lle kattilassa 1 l vettä, maitoa tai sokeroitua mehua 4-5 dl Myllyn Paras Kaurahiutaleita

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

KOKATAAN KUVILLA RUOKARESEPTEJÄ KUVILLA JA SELKOKIELELLÄ

KOKATAAN KUVILLA RUOKARESEPTEJÄ KUVILLA JA SELKOKIELELLÄ KOKATAAN KUVILLA RUOKARESEPTEJÄ KUVILLA JA SELKOKIELELLÄ PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc., suomennokset Oy Comp-Aid Ltd. Kuvasymboleja ei saa kopioida tai käyttää muussa muodossa

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot Suomen Vapaa-ajankalastajien Kalaruokakerho-ohjelma 1. KERHOKERTA Tavoitteena on tutustua kalankäsittelyyn sekä kalaruokien valmistamiseen tekemällä itse 2-4 kalaruokaa alusta loppuun. Ensimmäisellä kerhokerralla

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Neocate Activella

Helppoja reseptejä Neocate Activella Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan

Lisätiedot

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 Ressun Peruskoulu, Lapinlahdenkatu 10 Kurssin vetäjä : Sirkku Sakane 1. Temaki-sushi (käsin käärityt sushit) / 手 巻 きずし (4~6:lle hengelle)

Lisätiedot

Reseptejä. Kalaruokahetkiin... Reseptit Michael Björklund ja Markku Luola. www.prokala.fi

Reseptejä. Kalaruokahetkiin... Reseptit Michael Björklund ja Markku Luola. www.prokala.fi Reseptejä Kalaruokahetkiin... Reseptit Michael Björklund ja Markku Luola www.prokala.fi Valkoinen on punaista Resepti: Michael Björklund Oliivi-tuorejuustogratinoitua lipeäkalaa Tomaatti-äyriäiskastiketta

Lisätiedot

KREIKKALAISEN RUOAN KURSSI 2.10.2010 / RESEPTIT

KREIKKALAISEN RUOAN KURSSI 2.10.2010 / RESEPTIT 26.9.2010 KREIKKALAISEN RUOAN KURSSI 2.10.2010 / RESEPTIT MOUSSAKA 800 g munakoisoja 700 g lammas-nautajauhelihaa 2 valkosipulinkynttä 1 tomaatti 1 1/2 dl punaviiniä 1 rkl tomaattipyreetä 0.5 dl Heinzin

Lisätiedot

Maukasta luomunaudasta! Mikko Härkönen

Maukasta luomunaudasta! Mikko Härkönen Maukasta luomunaudasta! Mikko Härkönen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Maukasta luomunaudasta Keittiömestari Mikko Härkönen Olen 45-vuotias keittiömestari

Lisätiedot

Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v.

Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v. Nappaa mukaan! Helposti makua teidänkin perheen lempiruokiin. Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v. MAANANTAI Nam! Perunasoseen kanssa tosi hyvää. Tällä lähtee viikko hyvin käyntiin! Pehmeä

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Salviapossu (3 ann.) 20-30 min

Salviapossu (3 ann.) 20-30 min Salviapossu (3 ann.) 20-30 min 1 ps Findus Uuni- ja grillikasvikset Toscana n. 500 g maustamatonta porsaan sisäfileetä voita tai margariinia paistamiseen (tuoretta salviaa) Marinadi: ¾ dl rypsiöljyä 1

Lisätiedot

Meny 2015 Norrkullalandet. Illallismeny. Norrkullalandetin Saaristolaispöytä, - kalat kalastettu Sipoon saaristossa

Meny 2015 Norrkullalandet. Illallismeny. Norrkullalandetin Saaristolaispöytä, - kalat kalastettu Sipoon saaristossa Meny 2015 Norrkullalandet Illallismeny Norrkullalandetin Saaristolaispöytä, - kalat kalastettu Sipoon saaristossa Graavikala (siika/taimen) Silakkaa tai silliä eri kastikkeissa Savukalaa Paahtopaisti (riista/nauta)

Lisätiedot

Korvaa riisi kotimaisella viljalla!

Korvaa riisi kotimaisella viljalla! Korvaa riisi kotimaisella viljalla! UUTUUS! NOPEASTI JA HELPOSTI HERKULLISTA Kahdeksan hyvää reseptiä SUOMALAINEN VILJA ON EKOLOGINEN VALINTA Suomalaiset viljat ovat oikeaa, ekologista lähiruokaa. Riisin

Lisätiedot

rasiapakatut Nopeat & helpot reseptit HÄTÄLÄN Tuoreesta kalasta moneen makuun terveellistä kalaruokaa helposti ja nopeasti! hlö Pohjoisen rehtiä kalaa

rasiapakatut Nopeat & helpot reseptit HÄTÄLÄN Tuoreesta kalasta moneen makuun terveellistä kalaruokaa helposti ja nopeasti! hlö Pohjoisen rehtiä kalaa Pohjoisen rehtiä kalaa Nopeat & helpot reseptit HÄTÄLÄN rasiapakatut n. 30 min n. 1 h Tuoreesta kalasta moneen makuun terveellistä kalaruokaa helposti ja nopeasti! Lisää maukkaita reseptejä: www.hatala.fi

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Keittiömestari kalalla

Keittiömestari kalalla Keittiömestari kalalla Jukka Kyllösen kalaruokareseptejä Kuha Lehtipinaatilla ja vihanneksilla täytetty kuhakääryle, kevätsipulikastiketta 600 g kuhafileetä n. 150 g kpl 100 g porkkanaa suikaloituna 50

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

FINGER FOOD eli sampivartaat

FINGER FOOD eli sampivartaat Kalaryssäys reseptit 2008 Sampiruokien kanssa sopivia viinejä ovat mm. ranskalainen Clos des Amandiers Pinot Gris 2004, saksalainen Kendermanns Pinot Noir sekä italialainen Chardonnay dei Sassi Cavi. FINGER

Lisätiedot

Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA

Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA Meri-Lapin Karitsa on pohjoinen karitsanlihatuotevalikoima, jonka liha tuotetaan Pohjois-Suomen lammastiloilla. Maultaan mieto, murea ja vähärasvainen

Lisätiedot

Suomi. lihamylly. makkaran valmistuslaite. lihamyllyn kokoaminen. makkkaran valmistuslaitteen käyttö. lihamyllyn käyttö

Suomi. lihamylly. makkaran valmistuslaite. lihamyllyn kokoaminen. makkkaran valmistuslaitteen käyttö. lihamyllyn käyttö A950 i h g j f d e a b c k l m 11 10 n o 13 12 16 14 15 Suomi Ennen ohjeiden lukemista taita etusivu auki kuvien esiinsaamiseksi ennen ensimmäistä käyttökertaa Pese osat: katso kohdasta 'perushuolto'.

Lisätiedot

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Ihania herkkuja broilerista! Monipuolinen broileri Broilerinlihaa syödään yhä enemmän. Se on terveellistä ja vähärasvaista, ja siinä on runsaasti proteiineja. Lihan mieto

Lisätiedot

Vastaleivottua. Herkullisia reseptejä Wilfan leipäkoneisiin

Vastaleivottua. Herkullisia reseptejä Wilfan leipäkoneisiin Vastaleivottua Herkullisia reseptejä Wilfan leipäkoneisiin SpeltTILEIPÄ myslileipä Ruisleipä vähähiilarinen leipä Saksanpähkinäleipä puolikarkea leipä Foccacia LCHF leipä Brioche Joululeipä speltistä omenaleipä

Lisätiedot

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta Juustoinen katkarapusalaatti 5-6 annosta 150 g katkarapuja 1/2 pak (à 350 g) Valio Polar täyteläinen juustoa 400 g makeaa melonia 1/2 pak kevätsipulia tai n. 1 dl ruohosipulia 1 ruukku jääsalaattia Kastike

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 17-24 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 1 UUNIPASTA SOIJAROUHEEN, KURPITSAN JA VUOHENJUUSTON KERA Ainesosat Neljälle 750 g kuutioitua kurpitsaa oliiviöljyä suolaa, pippuria 300 g rigatoni- tai pennepastaa

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

LINSEED VALO 24 H. Kastike: 1 dl Rypsiöljyä 1 rkl Vaaleaa balsamicoetikkaa 0,5 dl 24h tyrni-pellavarouhe

LINSEED VALO 24 H. Kastike: 1 dl Rypsiöljyä 1 rkl Vaaleaa balsamicoetikkaa 0,5 dl 24h tyrni-pellavarouhe LINSEED VALO 24 H Salaatti grillatusta halloumijuustosta ja paahdettua tyrni pellavaa 200 g Halloumijuustoa 2 Avomaankurkkua valkosipulinkynsi rypsiöljyä persiljaa ½ cantaloupe meloni Sydänsalaattia tai

Lisätiedot

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAKASTIKKEET korkea marjapitoisuus valmistettu Suomessa aidoista marjoista ruoanlaittoon, jälkiruokiin ja leivonnaisiin OUT OF HOME -MYYNTI Myyntipäällikkö Mika Lund

Lisätiedot

Peräseinäjoki-aiheisen ruokatuotteen ideointi- ja testaustyöpaja 10. ja 15.11.2009 osana Peräseinäjoen kylämatkailuhanketta

Peräseinäjoki-aiheisen ruokatuotteen ideointi- ja testaustyöpaja 10. ja 15.11.2009 osana Peräseinäjoen kylämatkailuhanketta 1 Peräseinäjoki-aiheisen ruokatuotteen ideointi- ja testaustyöpaja 10. ja 15.11.2009 osana Peräseinäjoen kylämatkailuhanketta Sunnuntaina 15.11.2009 Sampolassa kokeiltuja ohjeita Tarkoituksena on, että

Lisätiedot

Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa

Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa Lehdistötiedote heinäkuu 2011 Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa Höyryuunin käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Syy siihen on höyryuunin avulla saatava loistava ruoanvalmistustulos.

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Cotona-palvelu aloittaa toimitukset Sundsbergin alueelle maanantaina 21.10.2013

Cotona-palvelu aloittaa toimitukset Sundsbergin alueelle maanantaina 21.10.2013 Cotona-palvelu aloittaa toimitukset Sundsbergin alueelle maanantaina 21.10.2013 Hyvä Sundsbergiläinen! Olemme lisänneet Sundsbergin alueen toimituksiimme 21.10.2013 alkaen. Käytämme kuljetuksiin ainoastaan

Lisätiedot

SMOOTHIEMIXIT. Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön

SMOOTHIEMIXIT. Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön SMOOTHIEMIXIT Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön Aurinkoisia smootheja, väriä ja luonnollisuutta! Raikkaat smoothiemixit

Lisätiedot

Jarlsberg. kun haluat jotain ainutlaatuista

Jarlsberg. kun haluat jotain ainutlaatuista Jarlsberg kun haluat jotain ainutlaatuista Miksi Jarlsberg juuston täyteläinen maku on niin ainutlaatuinen? Miten juustoon syntyy sille tyypillinen rakenne? Jarlsberg juustoa on valmistettu salaisen ja

Lisätiedot

Parhaat Glögireseptit

Parhaat Glögireseptit Parhaat Glögireseptit Out of home MARLI GLÖGI -RESEPTIT Glögipunasipulit Glögi-puolukka ruisleipäset Jouluinen punakaalilisäke Panna cotta ja makea siirappi Glögiomenat ja kanelinen ranskankerma GLÖGIPUNASIPULIT

Lisätiedot

Café Omppu Turvalaaksonkuja 3-5 01740 Vantaa. Sirkka Borgman-Järvinen sirkka.borgman@gmail.com 0500 653 624

Café Omppu Turvalaaksonkuja 3-5 01740 Vantaa. Sirkka Borgman-Järvinen sirkka.borgman@gmail.com 0500 653 624 Pitopalveluhinnasto Café Omppu Turvalaaksonkuja 3-5 01740 Vantaa Sirkka Borgman-Järvinen sirkka.borgman@gmail.com 0500 653 624 Kaikki ilmoitetut hinnat ovat euroina ja sisältävät ALV:n. Juhlamenut Vihersalaatti

Lisätiedot

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE Omenainen vinaigrette ja juustosalaatti Broilerin rintafileetä mangokastikkeessa Porsaan noisetit omenakermakastikkeessa Aprikoosileivokset Mangojuustokakku Kevyt Melba-jälkiruoka

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

Lihattomat reseptit, viikko 3

Lihattomat reseptit, viikko 3 Lihattomat reseptit, viikko 3 Mausteinen kasvisrisotto...2 Bataattimuusi...3 Soijamuhennos...4 Soijasuikalekastike...5 Kookoksinen tofu kaaliwokki...6 Meksikolainen papukeitto...7 Lämmin lounassalaatti

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Camelinaöljy on aito ja ekologisesti viljelty suomalainen luonnontuote, joka on omaisuuksiltaan ja laadultaan ainutlaatuinen ja jonka valmistamisessa on otettu

Lisätiedot

PRETZELIT. L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön

PRETZELIT. L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön PRETZELIT Aidot saksalaiset pretzelit Pretzelit ovat perinteisiä suolaisia leivonnaisia, joita on valmistettu ssa vuosisatojen ajan. Ne ovat edullisia ja helposti mukaan otettavia välipaloja, jotka sopivat

Lisätiedot

Paistettukala Valmistusohje

Paistettukala Valmistusohje V u o s i k a l e n t e r i 2016 Kalamiehen pihvit 500g fileoitua haukea, kuhaa tai muuta kalaa 1 prk ranskankermaa 3/4 dl korppujauhoja 1 sipuli 1 rkl voita 2 munaa ½ tl suolaa 1 rkl sitruunamehua ripaus

Lisätiedot

HEDELMÄKAKKU VINKKI! 3 4 rkl rommia, viskiä tai konjakkia (baarikaapin pullonpohjat kelpaavat hyvin)

HEDELMÄKAKKU VINKKI! 3 4 rkl rommia, viskiä tai konjakkia (baarikaapin pullonpohjat kelpaavat hyvin) HERKUT HEDELMÄKAKKU 6 dl vehnäjauhoja 1 rkl leivinjauhetta 4 dl vettä 180 g voita tai maidotonta margariinia 4 dl sokeria 180 g kuivattuja aprikooseja pilkottuina 3 munaa 375 g rusinoita 125 g coctailkirsikoita

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Kurikan seurakunta. Keittiöpalvelut. Annoshinnasto 20.1.2016

Kurikan seurakunta. Keittiöpalvelut. Annoshinnasto 20.1.2016 Kurikan seurakunta Keittiöpalvelut Annoshinnasto 20.1.2016 Menu 1 - Pataruoka Palapaisti/Karjalanpaisti/ Burgundinpata perunat lämmin lisuke * vihersalaatti: sis. erilaisia salaatti lajikkeita, tomaatti,

Lisätiedot

Talvi 2016. Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat. Reseptit. Ota mukaan, Ole hyvä!

Talvi 2016. Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat. Reseptit. Ota mukaan, Ole hyvä! Talvi 2016 Reseptit Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat Ota mukaan, Ole hyvä! Nautitaan pakkasista hyvän ruoan äärellä! TEHDÄÄN TALVESTA HELPPO JA HERKULLINEN Broilerpasta 5 Kermainen lohikeitto

Lisätiedot

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa 1 Kasvishovi Oy on pohjoissuomalainen elintarvikkeiden asiantuntija, joka valmistaa lähes 30 vuoden kokemuksella laadukkaita kasvis- ja majoneesituotteita sekä toimii Pohjois-Suomen alueella kasvisten

Lisätiedot

Eli leivät paahdetaan tilkan oliiviöljyn kanssa ja päälle tuoretta tomaattia sekä punasipulia.

Eli leivät paahdetaan tilkan oliiviöljyn kanssa ja päälle tuoretta tomaattia sekä punasipulia. RESEPTIKIRJA AAMIAISET KREIKKALAISET LEIVÄT Täysjyväleipää Oliiviöljyä Tomaattia Punasipulia ohuina viipaleina Eli leivät paahdetaan tilkan oliiviöljyn kanssa ja päälle tuoretta tomaattia sekä punasipulia.

Lisätiedot

RUOKAPALVELUT KORHOLASSA 2014

RUOKAPALVELUT KORHOLASSA 2014 RUOKAPALVELUT Sivu 1/8 KORHOLASSA 2014 Ruokailut voivat tapahtua: Korholan Lomapesän päärakennuksessa Korholan Juhlalavalla Saunan takkatuvalla Eräravintola Loimussa Jörri-Peikon majalla Maastoruokailuna

Lisätiedot

Huevos rancheros 2 annosta. 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa

Huevos rancheros 2 annosta. 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa Huevos rancheros 2 annosta 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa 1 avokado hieman limetin mehua suolaa 2 tuoretta kananmunaa

Lisätiedot

Ihanaa maistuvaa joulua!

Ihanaa maistuvaa joulua! Ihanaa maistuvaa joulua! Hyvästä ruoasta tulee hyvä olo. Olemme koonneet sinulle joulun perinteisiä ja uudenlaisiakin reseptejä maistuvalla ja terveellisellä tavalla tehtynä. Kaikki ohjeet ovat sokerittomia,

Lisätiedot

UUTUUS MaalaisCiabatta

UUTUUS MaalaisCiabatta UUTUUS MaalaisCiabatta Myllyn Paras Vierasvara -sarjaan on tullut toinen leipätuote kesäksi tulleen Ruis-Valkosipulipatongin rinnalle, MaalaisCiabatta. Uutuusleivillä loihdit kätevästi ja nopeasti tuoretta

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä?

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Kun aurinko paistaa kesällä, moni haluaa mieluummin viettää aikaa ulkona kuin keittiössä. Hellan ääressä kuluu vähemmän aikaa, kun ruoka tehdään helpoista raaka-aineista

Lisätiedot

NUTRIDRINK RESEPTIT. Kermainen rakuunakana riisillä (SE: Krämig dragonkyckling serveras med ris) Valmistusaika: 40 min (2 annosta)

NUTRIDRINK RESEPTIT. Kermainen rakuunakana riisillä (SE: Krämig dragonkyckling serveras med ris) Valmistusaika: 40 min (2 annosta) NUTRIDRINK RESEPTIT 1. Kermainen rakuunakana riisillä 2. Tilli-tomaattilohi 3. Marjainen mannapuuro 4. Riisipuuro 5. Suklaamousse 6. Mokka-suklaapalat 7. Ananas-banaanismoothie 8. Banaanipannukakku 9.

Lisätiedot

FUSILLIA JA BARILLAN ARRABBIATA-KASTIKETTA, TURSKAA JA MUSTIA OLIIVEJA

FUSILLIA JA BARILLAN ARRABBIATA-KASTIKETTA, TURSKAA JA MUSTIA OLIIVEJA FUSILLIA JA BARILLAN ARRABBIATA-KASTIKETTA, TURSKAA JA MUSTIA OLIIVEJA Ainekset 4 5 henkilölle 400 g Barillan Fusilli-pastaa 400 g Barillan Arrabbiata-kastiketta 200 g turskaa 50 g kivettömiä mustia oliiveja

Lisätiedot

Ilkon kurssikeskus JUHLA-ATERIAT. Ruokalistan sisältö muokataan. toiveidenne mukaiseksi. Tervetuloa suunnittelemaan!

Ilkon kurssikeskus JUHLA-ATERIAT. Ruokalistan sisältö muokataan. toiveidenne mukaiseksi. Tervetuloa suunnittelemaan! Ilkon kurssikeskus JUHLA-ATERIAT Ruokalistan sisältö muokataan toiveidenne mukaiseksi. Tervetuloa suunnittelemaan! Juhla-ateriat Seuraavista vaihtoehdoista voitte koota haluamanne kokonaisuuden ateriaksi.

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

Väinön reseptit. Liharuuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Liharuuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Liharuuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Burgundin lihapata Grillipihvit Hirven tai naudan paisti Jauhelihakeitto Kalkkuna Kanakasvis-wok Wieninleike Burgundin lihapata Väinö Niskanen/Amiedu

Lisätiedot

www.prokala.fi Lounaaksi kalaa kalaruokaohjeita suurtalouksille

www.prokala.fi Lounaaksi kalaa kalaruokaohjeita suurtalouksille www.prokala.fi Lounaaksi kalaa kalaruokaohjeita suurtalouksille Haavissa KEITTOPÄIVÄÄN TAI PÄÄRUUAKSI Kalamurekevuoka Persikka-porkkanakastike 2,0 kg Seiti-lohikuutio, pakaste 0,9 kg Perunasoseaines, pakaste

Lisätiedot

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!

Lisätiedot