Suolasilakasta rysäburgeriin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suolasilakasta rysäburgeriin"

Transkriptio

1 Suolasilakasta rysäburgeriin - varsinaissuomalaista ruokakulttuuria

2 Julkaisija: Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Farma Elina Ovaskainen p , LounaFood, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Johanna Mattila p , (02) Suolasilakasta rysäburgeriin - varsinaissuomalaista ruokakulttuuria -selvitys on luettavissa sähköisesti osoitteessa varsinais-suomi Tekijät: Selvitystyön toteuttivat Varsinais- Suomen Maa- ja kotitalousnaisten toimihenkilöt restonomi AMK, ammatillinen opettaja Päivi Tanner ja KM, kotitalousopettaja Elina Ovaskainen. Kansikuva: Kuvaaja Riitta Salmi Aihe: Naantalin kylpylän rantaravintola voitti Naantalin paras silakkaruoka -kisan rysäburgerillaan Paikka: Rantaravintola, vierasvenesatama, Naantali Valokuvat: Jani Tanner ellei toisin mainita Taitto: Arja Meriluoto, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Painopaikka: T. Nieminen Oy, Painola Sisällysluettelo Johdatus suomalaiseen ruokakulttuuriin 1 Läntisen ja itäisen ruokakulttuurin keskeisim- 2 mät erot Varsinaissuomalainen ruokakulttuuri 3 Velli mun veljeni, kaali mun kaimani ja puuro paras ystäväni Ravintolakulttuurin muutos Pinellasta pitseriaan 4 Varsinaissuomalaisen ruokakulttuurin 7 erityispiirteitä Leivät 7 Silakka maakuntakala 7 Juomat 10 Varsinaissuomalaiset ruoantekijät 11 Varsinais-Suomi - monipuolinen ruoka-alue 11 Yläneläisen lampurin tarina 13 Yritykset ja paikallinen ruokakulttuuri 13 Kauppahallin ja torien vaikutus ruokakulttuuriin 14 Majatalo meren äärellä 15 Kartanomatkailua Vehmaalla 15 Juhlapalvelua Loimaalla 16 Kuntien ja kaupunkien ruokapalvelut 18 Turun ruokapalveluyksikkö Katerinki 18 Yhteisöt ruokakulttuurin vaalijoina 19 Varsinaissuomalaisia ruokatarinoita 21 Turkulaisen opiskelijan ruokamuistoja 22 Ruokaharrastajan tarina 23 Ruokamuistoja lapsuudesta 24 Palasia Turun mamman ruokapöydästä 1940 ja luvulta Tämä selvitys on tehty osana LounaFood -Aitoa Makua Varsinais-Suomesta -hanketta, joka toteuttaa Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja jota rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais- Suomen kunnat.

3 Johdanto Varsinais-Suomessa on vanhat perinteet maanviljelyksessä ja elintarvikkeiden jalostuksessa. Tästä syystä voisi kuvitella, että alueella on myös vahva ruokakulttuuri. Aiheesta ei kuitenkaan ole tehty yhtenäistä selvitystä, jossa tarkasteltaisiin varsinaissuomalaisen ruokakulttuurin nykytilaa. Suolasilakasta Rysäburgeriin varsinaissuomalaista ruokakulttuuria esittelee seudun ruokakulttuurin erityispiirteitä, ruoantekijöitä sekä ruokakulttuurin historiaa ja nykypäivää. Selvitys on tehty osana Lounafood aitoa makua Varsinais-Suomesta -hanketta. Selvitykseen on haastateltu varsinaissuomalaisia ruokavaikuttajia, tuottajia sekä kuluttajia. Lähdekirjallisuus sekä nettilinkit löytyvät selvityksen lopusta.

4 Johdatus suomalaiseen ruokakulttuuriin Ruoasta löytyy paljon mielipiteitä, eikä ihme, sillä aihe koskettaa päivittäin kaikkia. Ruoasta ja sen alkuperästä ollaan yhä kiinnostuneempia. Eettisyys ja terveysarvot vaikuttavat ihmisten kulutuspäätöksiin, ja sitä kautta myös suomalaisen ruoan arvo on noussut monen silmissä. Usein kuulee kuitenkin väitettävän, ettei suomalaista ruokakulttuuria ole, että syömme pahanmakuisia valmisruokia ja valmiiksi marinoituja lihoja. Onko Suomessa ruokakulttuuria ja jos on, niin mitä se sitten on? Ruokakulttuuri on kaikkea sitä, mikä liittyy ruoan ympärille muun muassa raaka-aineet, ruokatavat ja perinteet. Paikallista ruokakulttuuria on edistetty aktiivisesti ympäri Suomea jo yli 30 vuoden ajan erilaisin projektein. Tunnetuin alueellisen ruokakulttuurin edelläkävijöistä on varmasti Jaakko Kolmonen, joka on kantanut huolta suomalaisesta ruokakulttuurista ja ravitsemuksesta. Hän on toimittanut ja kirjoittanut useita kirjoja maakuntaruoista sekä esiintynyt julkisesti suomalaisen ruoan puolestapuhujana. Tällä hetkellä vireillä on monia erilaisia hankkeita, jotka tukevat suomalaista ruokakulttuuria. Vuonna 2008 aloitettiin usean eri ministeriön toimesta valtakunnallinen suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma. Tämän ensisijaisena tavoitteena on ruoan ja ruoantekijöiden arvostuksen kohottaminen. Ruokakulttuurin edistämisohjelma kestää vuoteen 2011 asti, ja sen alaisuudessa toteutetaan erilaisia hankkeita (www.sre.fi). Suomi jaetaan kahteen ruokatalousalueeseen, joita ovat läntinen ja itäinen. Eriytyminen alkoi jo 1000-luvulla läntisen ja itäisen kirkon jakautumisen myötä. Merkittävin ero näiden kahden ruoka-alueen välillä oli uunin erilainen käyttö. Lännessä ruoka valmistettiin avotulella tai liedellä keittämällä, kun taas idässä uunit olivat leivinuuneja, joita lämmitettiin usein ja joiden lämmössä ruoka haudutettiin kypsäksi. Jako itäiseen ja läntiseen ruokakulttuurialueeseen säilyi hyvin vahvana aina viime vuosisadan puoliväliin saakka, jolloin yhteiskunnan suuri rakennemuutos sekoitti suomalaiset ja heidän ruokaperinteensä kun maaseudulta siirryttiin taajamiin. Samaan aikaan ruoka alkoi liikkua maanteitse paikasta toiseen, maaseudulta kaupunkeihin, joissa suurin osa kuluttajista asui. Yksi suomalaisen ja erityisesti varsinaissuomalaisen ruokakulttuurin etappi oli ensimmäinen suomeksi kirjoitettu keittokirja. J.F. Granlundin Kokki-Kirja, eli Neuwoja tarpeellisimpien Jokaaikaisien ja Pito-ruokien Laitokseen, niin myös Monenlaisiin leipomisiin ja juotawien panoin ynnä Tarpeellisia tietoja ruokien ja ruoka-aineiden korjusta ja säästystä j.n.e. teos painettiin Turussa vuonna Nykyään on vaikea tehdä eroa läntisen ja itäisen ruokakulttuurin välille, koska suurin osa suomalaisista syö samanlaista ruokaa alueesta riippumatta. Ruokatiedon teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2009 suomalaisten suosikkilistalta löytyvät niin lännessä kuin idässäkin muun muassa pihvit, makaronilaatikko, lihapullat, pitsa ja paistettu kala. 1

5 Läntisen ja itäisen ruokakulttuurin keskeisimmät erot Läntinen keittiö Ruotsin, Saksan ja Baltian vaikutus katolilaisuus/luterilaisuus avotulella paistaminen, halstraaminen leipominen muutaman kerran vuodessa, varrasleipä juhlaan makea leipä Itäinen keittiö slaavilainen vaikutus ortodoksisuus, paastoaminen - ruoan merkitys uskonnossa uunin käyttö ruoanvalmistuksessa, hauduttaminen leipominen viikoittain, pehmeän leivän käyttö hapan ruisleipä sienten runsas käyttö Turku Pietari Läntisen alueen keskus oli Turku, jonka kautta saapuivat vaikutteet Ruotsista, Saksasta ja Baltiasta. Idässä suurin vaikuttaja oli Pietari, jonka kautta uudet raaka-aineet levisivät itäiseen Suomeen. 2

6 Varsinaissuomalainen ruokakulttuuri Velli mun veljeni, kaali mun kaimani ja puuro paras ystäväni paljon, eikä tavallisella kansalla ollut varaa ostaa tuontielintarvikkeita. Kuten sananparsi kertoo, ruoka on Varsinais- Suomessa kuin perheenjäsen tai paras ystävä. Ruokakulttuurin historia alueella on pitkä, koska maanviljelys juurtui jo tuhat vuotta sitten juuri Lounais-Suomen viljaville jokivarsille. Suomen vilja-aittanakin tunnettu alue on jo vuosisatojen ajan ollut paikka, jota kautta erilaiset uudet viljat ja vihannekset ovat löytäneet tiensä suomalaisten ruokapöytiin. Kala, etenkin silakka, on kuulunut varsinaissuomalaiseen ruokavalioon kautta aikojen. Silakka suolattuna, paistettuna tai hiillostettuna perunoiden päällä, oli jokapäiväistä ruokaa. Ahventa, siikaa ja haukea käytettiin usein kalasopassa. Kalan käyttö tuoreena oli mahdollista vain rannikolla. Muualla Varsinais-Suomessa kala syötiin kuivattuna tai suolattuna. Myös meren läheisyys toi oman leimansa ruokaperinteeseen. Merireitit kulkivat Turun ja Uudenkaupungin satamien kautta, ja laivat toivat mukanaan mausteita, sokeria ja uusia raakaaineita. Uudet raaka-aineet tulivat ensin kokeiltaviksi kartanoihin ja pappiloihin, joista ne pikku hiljaa levisivät tavallisen kansan käyttöön. Uusien raaka-aineiden leviäminen oli kuitenkin äärimmäisen hidasta, koska uutuudet maksoivat Muu Suomi saa kiittää Varsinais-Suomea myös makkarasta, sillä saksalaiset hansakauppiaat toivat Turkuun ja Lounais-Suomeen makkaranvalmistuksen taidon, joka myöhemmin levisi koko maahan. Tälläkin hetkellä Varsinais-Suomessa on monipuolinen pienten lihanjalostusyritysten kirjo, joista suurin osa valmistaa myös erilaisia makkaroita. Pienten yritysten tuotteet ovat löytäneet hyvin paikkansa niin kaupan valikoimiin kuin kuluttajien lautasillekin. 3 Vakkoja ja makkarasarvia Vakka-Suomesta.

7 Varsinais-Suomi oli myös edelläkävijä siinä, kuinka ruoka tarjoiltiin ja syötiin. Turun linnaan rantautuivat vuonna 1562 tinasta ja hopeasta valmistetut ruokailuvälineet. Nämä kallisarvoiset erikoisuudet tulivat Puolan hovista prinsessa Katariina Jagellonican myötäjäisinä. Merenkävijät toivat mukanaan paljon erilaisia kotitalousvälineitä, jotka helpottivat ruoan valmistusta. Tästä huolimatta talonpojat söivät puulusikoilla puulautasilta kuitenkin vielä 1800-luvulla. Ravintolakulttuurin muutos Pinellasta pitseriaan Suomen varsinainen ravintola- ja hotellikulttuuri alkoi kehittyä Turussa 1800-luvun alkupuolella. Helsingissä oli joitakin ravintoloita 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa, mutta Turussa oli pääkaupunkina enemmän tarvetta juhla- ja ravintolatiloille. Käsityötaito oli arvossaan ja vakkasuomalaiset harjoittivat puisilla kimpiastioilla, vakoilla, kauppaa myös ulkomaille. Vakka-Suomen nimikin kertoo, että erilaisten vakkojen valmistus oli hyvin pitkälle kehittynyttä, ja laadukkaita vakkoja myytiin aina Tukholmaan, Baltiaan ja Saksaan asti. Uudessakaupungissa aloitti toimintansa vuonna 1681 Suomen ensimmäinen lasitehdas, joka kuitenkin paloi, ja jonka tilalle rakennettiin Åvikin lasitehdas. Suomalaisen lasiteollisuuden nousukausi alkoi 1800-luvulla, jolloin lasiset ruokailuastiat tulivat ruokapöytiin. Seipelin Sali, joka sijaitsee Casagranden talossa, oli maan ainoita juhlatiloja vielä 1700-luvun lopulla. Samassa rakennuksessa on ravintolatoimintaa edelleen. V valmistunut Turun Seurahuone oli myös merkittävä ravintolarakennus. Turun ravintolahistoriasta löytyy myös Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ravintola, Pinella, joka aloitti toimintansa vuonna 1848 ja sulki ovensa Ravintola joutui lopettamaan Vanhalla Suurtorilla alkaneiden arkeologisten kaivausten ja mittavien saneeraustöiden takia. Ravintola avataan uudelleen v alussa. Turun kuuluisimpiin ravintola-hotelleihin kuuluu edelleen Hamburger Börs, jonka perusti 1897 Ruotsista Suomeen emigroitunut, vasta 28-vuotias neiti Wallina Valtin. Nuori tarmokas johtaja alkoi suunnitella paikalla olleen Hamburger Bierhalle -ravintolan yhteyteen hotellia, joka aloitti toiminnan Valtin tunnettiin paikkakunnalla persoonallisen luonteensa johdosta. Hänen on muun muassa kerrottu torjuneen lakkolaisten hyökkäyksen hotelliin paistinpannun avulla suurlakon aikana vuonna Valtin hallitsi hotelliaan puoli vuosisataa. Vuonna 1947 hän myi omistuksensa Turun Osuuskaupalle, jonka hallussa ravintola-hotelli jatkaa edelleen toimintaansa Kauppatorin laidalla. 4

8 Ravintolakulttuuri oli kuitenkin hyvin jäykkää ja muodollista, ja nykyinen tapa käydä syömässä ulkona on vakiintunut vasta parinkymmenen viime vuoden aikana. Tänä päivänä Turun ravintolamaailma on monipuolinen, vaikka ketjuuntuminen nähdäänkin uhkana pienille ja yksityisille ravintolayrittäjille. Yksityisissä ravintoloissa on mahdollista käyttää enemmän paikallisia tuotteita, mikä edistää myös varsinaissuomalaista ruokakulttuuria. Lisääntynyt kiinnostus paikallisten raaka-aineiden käyttöön näkyy myös Louna- Foodin yhteistyöprojekteissa, joiden yhtenä tarkoituksena on saattaa yhteen pieniä raaka-aineiden tuottajia ja niiden ostajia, mukaan luettuna ravintolayrittäjiä. Näkymä Läntiseltä Rantakadulta kohti Casagranden taloa. Turussa silmiinpistävää on ravintolalaivojen runsas määrä Aurajoen varressa. Laivoilla tarjoillaan niin ruokaa kuin juomaakin. Esimerkiksi Laivaravintola Cindyn salongista löytyy erityinen Turku-menu, joka koostuu paikallisten tuottajien raaka-aineista. Ravintolassa syöminen oli vuosikymmeniä vain harvojen herkkua. Ravintoloiden lisäksi erilaiset kestikievarit ja majatalot tarjosivat ruokaa vieraille. Vasta 1960-luvulla kaupungistumisen seurauksena alkoi syntyä ravintoloita, joissa myös tavallisilla ihmisillä oli varaa ruokailla. Etniset ravintolat, ensimmäisinä pitseriat, levisivät Suomeen ja myös Turkuun 1970-luvulla. Ensimmäisen kosketuksen muuttuvaan ruoka- ja etenkin ravintolakulttuuriin antoi pizzeria Dennis, joka aloitti toimintansa Turussa vuonna Tosin jo vuotta aikaisemmin 1974 turku- 5

9 lainen Pippurimylly avasi ovensa ja tarjosi ruokalistallaan pitsaa. Turussa on erittäin vahva puisto- ja katugrillien historia, joka näkyy edelleenkin katukuvassa. Myös Hesburgerin tarina alkoi pienestä katugrillistä vuonna 1966, jolloin Heikki Hese Salmela avasi ensimmäisen grillinsä Naantalissa. Ensimmäisen Hesburgerin hän perusti Turkuun vuonna Pikaruokakulttuurin rynnistys muutti myös kotona syömisen perinnettä. Suomalaisten mieltymykset sekä ravintoloissa syömiseen, etnisiin ruokiin että pikaruokaravintoloihin tulivat jäädäkseen. Tästä kertoo myös se, että kaikki edellä mainitut yritykset toimivat edelleen tänäkin päivänä. Turun lisäksi Dennis Rafkinilla on useampi pitsaravintola myös Tampereella ja Helsingissä. Hesburger taas on Suomen suurin pikaruokaketju, ja toimipisteitä on nykyään aina Baltiassa ja Saksassa saakka. Molemmat toimijoista ovat ottaneet tuotteissaan huomioon myös suomalaisen ruoan: Dennis valmistaa italialaista ruokaa suomalaiseen makuun ja Hesburgerinkin listoilta löytyy ruisfileehampurilainen. Esimerkit osoittavat, että suomalaisilla on tietynlaiset makutottumukset, jotka halutaan säilyttää. Toivottavasti tämä kertoo myös siitä, että arvostamme omia makutottumuksia niin paljon, että haluamme niiden säilyvän myös kansainvälistyvässä ruokamaailmassa. Ravintolalaivoja Aurajoen rannassa. 6

10 Varsinaissuomalaisen ruokakulttuurin erityispiirteitä Perinteisellä varsinaissuomalaisella ruokakulttuurilla on ollut paljon yhteisiä piirteitä satakuntalaisen, hämäläisen ja uusimaalaisen ruokaperinteen kanssa. Nykypäivänä ruokakulttuuri nähdään paljon laajempana kokonaisuutena ja yleensä puhutaan suomalaisesta tai jopa yhtenäisestä pohjoismaisesta ruokakulttuurista. Onneksi meillä on kuitenkin joitakin alueelle tyypillisiä ruokia tai raaka-aineita, jotka voidaan nostaa varsinaissuomalaiseksi ruokakulttuuriksi ja -perinteeksi. Leivät Erilaiset leivät ovat varsinaissuomalaista ruokaperinnettä parhaimmillaan. Vaikka leipää ei leivottukaan itäsuomalaiseen tapaan joka viikko, oli sitä kuitenkin aina tarjolla. Varsinaissuomalainen erikoisuus on kyrsä eli kuminalla maustettu ruisleipä sekä varilimppu, joka on Varsinais-Suomen maakuntaleipä. Varilimppu tai varikakko on imellyttämällä valmistettu hapanleipä, jossa maltaita ja ruisjauhoja imellytetään vedessä. Saaristolaisleipä (3 leipää): 1 l piimää 2 pkt hiivaa (100 g) tai 2 pss kuivahiivaa 1 rkl suolaa 2 ½ -3 dl siirappia 3 dl kaljamaltaita 3 dl ruisjauhoja 3 dl kauraleseitä n. 9 dl vehnäjauhoja siirappivesi: 1/3 siirappia 2/3 vettä Liota hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Lisää suola ja siirappi ja sekoita. Lisää maltaat, ruisjauho ja kauraleseet ja sekoita tasaiseksi. Lisää vehnäjauhot vähitellen taikinaan ja sekoita taikinan joukkoon. Taikinaa ei alusteta ja se saa jäädä löysäksi. Kaada taikina uunivuokiin ja anna kohota liinan alla tunnista kahteen tuntiin. Paista leivät uunin alatasolla 175 asteessa n. 2 tuntia, paistamisen loppuvaiheessa leivät voidellaan siirappi vesi seoksella. Nykyään varilimppu on harvinaisuus. Sen tilalle on noussut samantyyppinen tumma saaristolaisleipä. Tämä makea herkku on varmasti muuallakin Suomessa tunnettu lounaissuomalainen perinneruoka. Yhtenä osoituksena tästä Elintarviketeollisuusliitto valitsi vuoden 2010 tähtituotteeksi Vaasan Saaristolaispalat. Saaristolaisleivän valmistaminen kotioloissakin on helppoa eikä leivonnassa tarvitse sotkea käsiään. Silakka - maakuntakala Varsinais-Suomea pidetään saaristonsa takia kalamaakuntana, mutta nykypäivänä tuoreen kalan käyttö on hyvin vähäistä. Edes saaristossa tuoreen kalan saaminen ei ole itsestäänselvyys. Pito- ja noutopöydissä kala on usein savustettua tai maustekalaa, mm. hyvän säilyvyyden takia. Huono saatavuus on myös vaikuttanut paikallisen kalan käyttöön ravintoloissa ja pitopalveluissa. Useimmiten kala on norjalaista lohta tai kirjolohta, koska sitä on varmemmin saatavana kuin kotimaista kuhaa tai ahventa. Silakka on oikeutetusti Varsinais-Suomen maakuntakala. Silakkaa on pyydetty vuosisatoja ja siitä on helposti saatu särvintä pöytään miltei ympäri vuoden. Tänä päivänä silakan arvostus ruokakalana on merkittävästi vähentynyt ja tästä kehityksestä on syytä olla huolissaan. Miksi me emme käytä hyvää ja maukasta silakkaa enemmän? Tähän kysymykseen on varmasti monia vastauksia, mutta ruokatoimittaja ja -kirjailija Markku Haapion mukaan yksi syy voi olla, etteivät maukkaimmat kalat päädy kuluttajan lautaselle asti. Kalaa jalostavissa tehtaissa isojen kalojen käsittely on helpompaa kuin maukkaiden pikkusilakoiden. 7

11 Myös ravintoloitsija Simo Reijonsaari näkee silakan ongelmaksi sen, ettei kuluttajille ole tarjolla hyvää silakkaa. Reijonsaari kehitteleekin parhaillaan sellaisia silakan säilöntämenetelmiä, joilla tuoreen silakan myyntiaikaa saataisiin pidennettyä. Sekä Haapio että Reijonsaari arvelevat nykykokkaajien olevan myös laiskoja laittamaan ruokaa käsittelemättömästä raaka-aineesta. Silakan tunnettavuuden ja käytön lisäämisen eteen tehdään kuitenkin koko ajan töitä. Turun Silakkamarkkinoilla on vanhat ja vahvat perinteet. Joka vuosi Silakkamarkkinoille saapuu vieraita ympäri maakuntaa ja maata. Markkinoita on pidetty jo 1600-luvulla, mutta nykyisen muodon Aurajoen rannan itäisellä puolella pidettävät markkinat ovat saaneet vasta Myös Naantalissa on herätty vaalimaan silakkaruokien perinnettä. Keväällä 2010 Pro Kala ry:n ja Naantalin matkailun järjestämässä kilpailussa Silakkaa voi paistaa, hiillostaa, keittää, savustaa, suolata ja marinoida. Se sopii tarjottavaksi sekä kylmänä että lämpimänä. Silakka on parasta itse perattuna. Perkausohjeet löytyvät liitteestä 1. naantalilaiset rantaravintolat kilpailivat parhaasta lämpimästä pääruoasta tai kylmästä alkuruoasta, joiden pääraaka-aineena on käytetty rysäsilakkaa. Silakkaa pyydetään ympäri vuoden. Suurin osa silakasta on kevätkutuista, mutta Itämeressä elää myös syyskutuisia silakoita. Silakan rasvapitoisuus vaihtelee ravintotilanteesta ja vuodenajasta riippuen. Ruokakalana silakka on parhaimmillaan syksyllä, jolloin sen rasvapitoisuus on jopa 8 %, kun se kesällä kudun jälkeen on vain 2 3 %. Silakan rysäkalastus on perinteinen vakkasuomalainen tapa pyydystää silakkaa. Rysäsilakka eroaa troolilla pyydetystä silakasta siten, että rysäsilakka pyydystetään lähempänä rantaa. Vakka- Suomen vesiltä pyydettiin vuonna 2009 parinkymmenen kalastusyksikön voimin noin 70 prosenttia koko Suomen rysäsilakkasaaliista, yli viisi miljoonaa kiloa. Myös Naantalin seudulla asuu ja harjoittaa rysäkalastusta useita kymmeniä kalastajia ja se tekee Naantalista yhden Suomen merkittävimmistä kalastuskaupungeista. 8

12 Vuoden silakkaruoaksi valittiin Naantalin kylpylän Rantaravintolan Rysäburger. Rysäburger on ruishampurilainen, jonka täytteenä on ruisjauhoilla leivitettyjä silakkafileitä, uunijuureksia ja savujuustokastiketta. Lisäkkeenä tarjoillaan ranskalaisten perunoiden sijaan uusia perunoita ja tillikurkkusalaattia. Rysäburger (5 burgeria) 4 6 silakkaa/burger 1 porkkana pala palsternakkaa 1 punasipuli voita, suolaa kaksiosainen ruisleipä Perkaa silakat, poista pää ja sisukset. Leivitä silakat ruisjauhoissa. Paista kuumalla pannulla voissa kauniin ruskeiksi. Mausta suolalla. Paahda leipä pannulla ennen burgerin kokoamista. Burgerleiväksi käy mikä tahansa tuore ruisleipä. Kuori porkkana, palsternakka ja punasipuli ja pilko ne pieniksi suikaleiksi. Paista pannulla öljyssä kypsiksi ja mausta suolalla, valkopippurilla ja lorauksella hunajaa. Juustokastike 5:lle burgerille 2 dl kermaa 2 dl maitoa n.150g savujuustoa suolaa valkopippuria Kiehauta kerma ja maito. Lisää joukkoon juusto ja anna sulaa. Tasoita kastike sauvasekoittimella. Voit myös siilata kastikkeen halutessasi. Mausta lopuksi. Tillikurkkusalaatti 1 dl vettä 1 dl etikkaa 1 dl sokeria 1/2 kurkkua (n. 250 g) tillisilppua 9 Kaada vesi kattilaan ja kuumenna. Laita joukkoon etikka ja sokeri. Sekoita niin kauan, että sokeri sulaa. Lisää pilkottu kurkku ja hienonnettu tilli. Jäähdytä ja anna maustua. Sekoita valutettu tillikurkku salaatinlehtien joukkoon. Kokoa burgeri niin, että kaadat kastiketta alusleivälle ja asettele silakat sen päälle. Seuraavaksi kasvikset ja tillikurkkusalaatin kanssa sekoitetut salaatinlehdet. Nosta lopuksi kansi päälle. Tarjoa uusien perunoiden kanssa. Ennen tarjoamista pyöräytä kuumat perunat vielä voissa ja tillisilpussa.

13 Juomat 1980-luvulla Turku oli kuuluisa siitä, että ravintoloissa tarjoiltiin keskiolutta. Tuohon aikaan Suomessa oli normaalia, että ravintoloista sai vain A-olutta hanasta eikä keskiolutta juuri juotu. Alkoholilainsäädännön myötä keskioluen tarjonta lisääntyi nopeasti 1990-luvun alussa ja se syrjäytti A-oluen. Varsinais-Suomessa on pitkät perinteet pienpanimokulttuurilla. Alueella sijaitsee myös useita ravintoloita, joiden yhteydessä on monipuolista panimotoimintaa. Osa ravintolapanimoista on saanut tuotteensa myös vähittäiskaupan valikoimiin. Paikallisia pienpanimoesimerkkejä ovat vasta pari vuotta sitten perustettu Vakka- Suomen Panimo sekä suurempi toimija Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Molemmat panimot ovat tunnettuja myös muualla Suomessa. Louhisaarenjuoma ½ ämpärillistä tuoreita mustaherukanlehtiä 1 kg sokeria 2 sitruunaa 10 litraa vettä ½ tl hiivaa Poista sitruunasta valkoinen kuoriosa ja viipaloi sitruuna. Kaada kiehuva vesi mustaherukanlehtien, viipaloitujen sitruunoiden ja sokerin päälle. Anna jäähtyä. Liuota hiiva pieneen määrään nestettä ja lisää juomaan. Anna käydä yön yli ja pullota. Juoma on valmista viikon päästä, mutta sitä voi juoda ennenkin. Nauti kylmänä! Oluen lisäksi Varsinais-Suomessa on useita tilaviini -yrityksiä, joiden tuotteita ovat niin siiderit, viinit kuin likööritkin. Lisäksi alueella on paljon marjan- ja hedelmänviljelijöitä ja myös näiden tuotteiden jalostustoiminta on erityisen monipuolista. Varsinais-Suomessa on yli 20 pientä mehujen valmistajaa, joiden tuotteet rikastuttavat niin alueen vähittäiskauppojen valikoimaa kuin alueen tori- ja markkinatarjontaa. Tyypillisimpiä varsinaissuomalaisia mehuja ovat puutarhamarjamehut ml. tyrnivalmisteet. Varsinais-Suomessa on aina valmistettu myös kotitekoisia juomia. Tunnetuin paikallinen erikoisuus on Louhisaaren juoma, joka tunnetaan myös Mannerheimin juomana. Se on mustaherukan lehdistä käymisteitse valmistettu simatyyppinen juoma. Vakka-Suomen Panimon tuotteita. 10

14 Varsinaissuomalaiset ruoantekijät Ruokakulttuuri ei synny tyhjästä vaan siihen tarvitaan ihmisiä. Seuraavissa kappaleissa käymme läpi niitä tahoja, jotka vaikuttavat päivittäin varsinaissuomalaisen ruokakulttuurin muodostumiseen. Kunnissa ja kaupungeissa, ravintoloissa ja elintarvikeyrityksissä on monenlaisia tekijöitä, jotka omilla toimillaan vaikuttavat kuluttajien jokapäiväisiin ruokavalintoihin. Varsinais-Suomi - monipuolinen ruoka-alue Varsinais-Suomi tunnetaan Suomen vilja-aittana. Vanha merenpohja on erittäin hyvää viljelymaata ja siksi Varsinais-Suomen alueella on ensimmäisenä alettu harjoittaa maataloutta. Maatilarekisteri 2009 mukaan Varsinais-Suomesta löytyy Suomen joka kymmenes maatila, vain Pohjanmaalla maatiloja on enemmän. Keskipeltoalaltaan suurimmat tilat löytyvät Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Varsinais- Suomessa maatilojen yleisimmät tuotantosuunnat ovat viljan- ja puutarhakasvien viljely sekä sika- ja broileritalous. Kuten taulukosta voi nähdä, on viljanviljelytiloja moninkertainen määrä kotieläinten pitoon verrattuna. Myös jatkojalostuksessa leipomoita ja myllyjä on enemmän kuin lihanjalostusyrityksiä. Sian- ja broilerinlihan tuotanto on maakunnassa hyvin mittavaa. Liha menee suoraan suurille lihataloille, jotka jatkojalostavat sen markkinoitavaksi koko Suomeen. Ruokakulttuurin kannalta on kuitenkin merkityksellistä tarkastella pientuottajia, joiden markkina-alueena on Varsinais- Suomi. Alkutuotantotilojen lkm kpl Alkutuotantotilat Varsinais-Suomessa - Lähde: Maatilarekisteri

15 Yritysten lkm Elintarvikkeita jalostavia yrityksiä 283 kpl - Lähde: LounaFood elintarvikealan toimialaraportti 2009 MaHeVi marjojen, hedelmien ja vihannesten jalostus Monipuolisen alkutuotannon lisäksi Varsinais- Suomessa toimii kaikkiaan n. 300 elintarvikkeita jalostavaa pk-yritystä, joista vajaa 10 % jalostaa luomutuotteita. Suurin osa yrityksistä (71 %) on ns. mikroyrityksiä eli alle viisi henkilötyövuotta työllistäviä yrityksiä. Yritysten lukumäärässä mitattuna merkittävin toimiala on leipomotuotteiden valmistus, josta on osoituksena myös alueen monipuolinen leipäkulttuuri. Leipomoalan lisäksi Varsinais-Suomessa on useita pieniä ja omaleimaisia liha- ja kalajalostusyrityksiä sekä runsaasti marjojen, hedelmien ja vihannesten jalostusta. (Lähde: Varsinais-Suomen elintarvikealan toimialaraportti 2009, LounaFood). Varsinais- Suomea voidaankin kuvata monipuoliseksi ruoka-alueeksi, jonka ruokakulttuurin kehittymistä tukee vankka alkutuotanto sekä monipuolinen elintarvikkeiden jalostustoiminta. Seuraava tarina on hyvä esimerkki paikallisesta lihantuottajasta ja jatkojalostajasta. Aitojamakuja.fi on elintarvikealan yritysten hakupalvelu, josta on löydettävissä tietoa eri puolilla Suomea sijaitsevista elintarvikeyrityksistä sekä niiden tuotteista ja myyntipaikoista. 12

16 Yläneläisen lampurin tarina Tapio Rintalalla on pitkä kokemus lampaiden kasvatuksessa. Hänen kotonaan on ollut aina muutamia pitolampaita, mutta varsinaisen lampaiden kasvatuksen hän aloitti vuonna Kipinän kasvatustoimintaan sytyttivät häälahjaksi saadut kymmenkunta uuhta. Yritykset ja paikallinen ruokakulttuuri Tämän hetken ruokatrendi on kotimaisuus ja lähiruoka, mikä edistää myös paikallisen ruokakulttuurin säilymistä sekä uuden kulttuurin luomista. Yrittäjien olivat he ravintola-, pitopalvelu- tai matkailuyrittäjiä rooli ruokakulttuurin säilyttäjinä on merkittävä. Vuonna 1996 Rintala lisäsi lampaiden lukumäärää huomattavasti ja siirtyi tilallaan kasvinviljelyssä luomutuotantoon. Vuonna 2005 myös lampaiden kasvatus siirtyi luomuun. Rintalan luomutila on erikoistunut kasvattamaan suomenlampaita, joiden pääluku nousee parhaimmillaan 500 yksilöön. Tilalla on kasvattamon lisäksi joutilaslampolat sekä uudet tilat lihan jatkokäsittelylle, pakkaamo ja varastotila. Rintalat katsovat alan tulevaisuuteen hyvin valoisin mielin. Suomalaisella lampaanlihalla tuntuu olevan nykyään kovasti kysyntää. Lihaa menisi kaupaksi enemmän kuin he pystyvät tuottamaan. Lampaanlihan sesonkiaikoja ovat pääsiäinen ja joulu, jolloin kysyntää on hurjasti. Tällä hetkellä keskeisimpiä asiakkaita ovat yksittäiset kuluttajat sekä ravintolat. Rintaloiden tuottamasta lihasta 80 % myydään Varsinais-Suomessa suoramyyntinä muun muassa keskiaika- ja joulumarkkinoilla, luomupiirille ja muutamalle ravintolalle. Haasteena suomalaisella lampaanlihalle on edullinen ulkomainen liha, jota tuodaan maahan varsinkin sesonkiaikoina. Turun alueen ja koko maakunnan ravintoloissa on vahva halu tehdä tuoreista raaka-aineista paikallista ruokaa. Myös asiakkaiden tulisi vaatia laatua lautaselle ja kysyä ravintoloissa ruoan alkuperästä. Yrittäjillä on monesti useiden vuosikymmenien kokemus alueen ruokakulttuurista ja perinteistä, joita he vaalivat ja jalostavat. Näin myös ammattitaito pysyy alueella. Tästä hyötyvät myös kuluttajat, sillä näin heille välittyy sitä tietoa ruokaperinteestä ja -kulttuurista, jota muuten ei ole saatavilla. LounaFood on kerännyt Turun alueen ravintoloita yhteistyöhön, jonka tavoitteena on saattaa ravintoloitsijat yhteen ruoantuottajien kanssa ja siten lisätä paikallisten tuotteiden käyttöä ravintoloissa. Mukana yhteistyössä on 9 Turun keskusta-alueen ravintolaa sekä parisenkymmentä elintarvikeyritystä. 13

17 Kauppahallin ja torien vaikutus ruokakulttuuriin Kauppahallit ja torit toimivat paikallisten elintarvikeyrittäjien, erityisesti oman alueen maaseututuotteiden myynti- ja markkinointipaikkoina. Lisäksi kauppahallit tunnetaan myös osaltaan erikoisten, ulkomaalaisten herkkujen myyntipaikkana. Näin on myös Turun kauppahallissa, joka on toiminut jo vuodesta 1895 lähtien. Tälläkin hetkellä kauppahallissa toimii 42 yrittäjää. Voidaankin sanoa, että Turun kauppahallilla on merkittävä rooli varsinaissuomalaisten tuotteiden esille tuojana. Kauppahallista löytyy paikallista kalaa, lihaa, tuoretuotteita, erilaisia juustoja sekä herkullisia leipomotuotteita, unohtamatta tietenkään näistä jalostettuja tuotteita. Kauppahallit ja torit ovat säilyttäneet suosionsa muuttuvassa yhteiskunnassa, vaikka hypermarkettien rynnistys on ollutkin mittavaa. Tähän löytyy varmasti monia syitä. Kauppahalleissa ja toreilla yrittäjät ovat tuttuja, jolloin tuotteille syntyy tarina ja kasvot, jotka osaltaan luovat myös turvallisuuden ja luotettavuuden tunnetta. Tuotteet ovat omaleimaisia ja laadukkaita. Asiakaspalvelu on monipuolista, ehditään antamaan vinkkejä esimerkiksi ruoanvalmistukseen. Sen lisäksi, että torit ja kauppahallit tuovat kuluttajalle lisäarvoa, ne ovat myös omalta osaltaan helpottaneet pienten elintarvikeyrittäjien tuotteiden pääsyä kuluttajien ulottuville. Seuraavassa esittelemme muutamia yrittäjiä, joilla on vahva paikallisen perinteen tuntemus ja taito. Luomutuotteita Turun kauppahallista. 14

18 Majatalo meren äärellä Kartanomatkailua Vehmaalla Uudenkaupungin keskustassa on ravintola-majatalo Gasthaus Pooki. Yrittäjäpariskunta Kaija ja Simo Reijonsaari ovat pyörittäneet merihenkistä ravintolaa jo vuodesta Varsinkin kesäisin uusikaupunkilaiset ja kaupungin kesävieraat saavat nauttia paikallisuudesta ja runsaasta saaristolaispöydästä joka päivä. Ravintolassa käytetään paljon paikallisten tuottajien kasviksia, marjoja, kaloja sekä saatavuuden mukaan muun muassa karitsan lihaa. Ravintola on erikoistunut käyttämään luonnonkasveja kuten nokkosta. Kalaa käytetään paljon ja se hankitaan paikallisilta toimijoilta. Suosikki kala-annokset ovat merilohi ja nokkosmuhennos sekä grillattu siika ja sienimuhennos. Lisäksi Pookin keittiössä on valmistettu paikallisesti tunnettua salaatinkastiketta jo 24 vuotta. Kastiketta myydään paikallisissa marketeissa sekä Turun Kauppahallissa. Simo Reijonsaari on myös tunnettu Slow Food -aatteen kannattajana sekä soijatuotteiden kehittäjänä. Nuhjalan kartanon yrittäjät Merja Ylismäki-Nerjanto ja Jari Nerjanto Vehmaalla tarjoavat matkailu- ja ruokapalveluja asiakkaille tilauksesta. Nuhjalassa on myös edelleen toimiva maatila. Nuhjalan väki arvostaa raaka-aineiden tuoreutta ja kotimaisuutta, erityisen tärkeää heille on, että ruoka on tuotettu lähellä. Ruoka nautitaan kartanon Wäentuvassa, jossa aikoinaan tarjoiltiin päivittäiset ateriat lähes sadalle kartanolaiselle. Tilauksesta valmistettavat menut ovat hyvin perinteikkäitä ja he ovat nostaneet niihin mukaan vanhoja hyviä raaka-aineita, kuten lanttua ja naurista. Vehmaalainen perinneherkku on Nuhjalassakin tarjottava tirripaisti, jota haudutetaan uunissa kymmenen tuntia. Pataruoka sisältää porsaanlihaa, lanttua, sipulia ja siirappia. Se tarjoillaan perunamuhennoksen, maustekurkun ja etikkapunajuuren kanssa. SlowFood Slow Food on kansainvälinen liike, joka puolustaa elämän pieniä nautintoja ja inhimillistä elämänrytmiä. SlowFood liike vastustaa pikaruokakulttuuria ja korostaa yhdessä tekemistä ja ruoan nauttimista. Slow Food -liike on perustettu Italiassa, eurooppalaisen ruoka- ja juomakulttuurin kehdossa. Sieltä se on levinnyt yli 30 maahan ja kaikkiin maanosiin. 15

19 Juhlapalvelua Loimaalla Varsinais-Suomessa oli tapana syödä hyvin vaatimattomasti. Keitot ja vellit olivat tavallista arkiruokaa. Juhlissa kuitenkin oli tapana pistää parasta pöytään, tarjoilut olivat runsaat ja ruokaa varattiin tarjottavaksi useammalle päivälle. Haastattelimme loimaalaista pitopalveluyrittäjää ja hänen kokemuksiaan nykypäivän pitopöydistä ja juhlaruoista. Aila Reunanen aloitti yrittäjänä 1970-luvulla. Tuolloin pitopöydät olivat vielä hyvin perinteisiä. Ruokalajeja oli sen sata sorttia ja ruoat olivat hyvin ruokaisia ja raskaita. Tyypillisiä pitojen ruokia olivat erilaiset salaatit, kuten sallatti eli rosolli, italiansalaatti sekä waldorfinsalaatti. Laatikot kuuluivat ehdottomasti pitopöytään, suosituimpia laatikoita olivat lanttu-, peruna- ja maksalaatikko. Perunat ja erilaiset kastikkeet eli soosit sekä tietysti liha, joka yleisimmin oli possua. Pitopöytään kuului myös piimä- ja munajuusto sekä erilaiset liha ja kalahyytelöt. Jälkiruokana tarjottiin kiisseleitä, mokka charlottea ja hedelmäsalaattia. Kahvin kanssa piti olla tarjolla kuivakakkua, pullaa, pikkuleipiä ja täytekakkua. Nykypäivän asiakas haluaa pitopöydästä omannäköisensä. Vaikka perinteiset ruoat ovat saaneet väistyä uudempien tieltä, hyvin usein pitopöydästä löytyy kuitenkin perinteinen sallatti. Aina on kuitenkin jokin trendituote, jota kysytään useammin. Se voi olla myös perinneruoka, kuten viime aikoina itse valmistetut muna- tai piimäjuustot. Laatikoita kysytään enää todella harvoin. Nykypäivän pitopöydässä on tärkeää, että ruoka on aseteltu kauniisti ja että ruoat ovat keveitä. Leipää arvostetaan silloin, kun se on itse valmistettua. Monesti leivät voivat tulla asiakkaalta itseltään. Usein tuttavapiiristä löytyy jauhopeukalo, joka haluaa valmistaa esimerkiksi häihin juuri sitä omalla reseptillä valmistettua oikeaa saaristolaisleipää. 16

20 Tarjottavia ruokalajeja on vähemmän kuin ennen, mutta laatu koetaan tärkeäksi. Kotimaisuutta arvostetaan, mutta vielä ei osata kysyä kovin paljon lähi- tai luomuruokaa, vaikka Loimaan seudullakin lähiruoan saatavuus on melko hyvä ja saatavilla olisi myös erikoisuuksia kuten strutsin ja biisonin lihaa. Menuvaihtoehtoja Aila Reunasen vuoden 2010 pitopöydästä. Juhlamenu 1 Juusto-kasvissalaatti Katkarapusalaatti Broilerisalaatti Lohihyytelö Sinappisilakka Silli Piimäjuusto Lihapullat, kastike Keitetyt perunat Kotoisat leivät ja levite Kotikalja, maito ja piimä Kahvi, täytekakku, pulla ja pipari Juhlamenu 2 Kreikkalainen salaatti Waldorfinsalaatti Vihreä salaatti Kylmäsavulohi Munakasrulla Kutunjuusto, hyytelö Paahtopaisti Lihapullat Keitetyt perunat Kotoisat leivät ja levite Ruokajuomat Kahvi, täytekakku, pulla ja pipari Loimaan juhlapalvelu. Kuvaaja: Matti Norr 17

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Jääkellarin lohi n. 500 g lohifile 1 litra vettä 1 dl merisuolaa 1 rkl sokeria Kiehauta vesi. Lisää suola ja sokeri, sekoita kunnes ne ovat täysin liuenneet. Jäähdytä

Lisätiedot

Helppo Härkis pastakastike 4 annosta

Helppo Härkis pastakastike 4 annosta Helppo Härkis pastakastike 1 pkt (250 g) HÄRKIS härkäpapuvalmistetta 2 tl öljyä 1 prk (400 g) tomaattimurskaa 2 dl vettä 2 rkl tomaattisosetta 2 tl kuivattua yrttiseosta 1/2 tl suolaa ja sokeria ripaus

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia. Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.

Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia. Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset. Kekrin ajan ruokia ja leivonnaisia Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi Monestihan sitä syyvään kolomenlaesta kalloo, Kekrinajan

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

UUNILAHNA (suutari/säynävä) SUUTARIPIHVIT

UUNILAHNA (suutari/säynävä) SUUTARIPIHVIT UUNILAHNA (suutari/säynävä) Kalaa noin 1,5-2,5kg voita suolaa n. 4 tl valkopippuria 2dl kermaa perunaa porkkanaa sipulia tai purjoa tilliä Perkaa ja suomusta kala tai osta jo käsiteltynä. Laita uuni lämpenemään

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Neocate Activella

Helppoja reseptejä Neocate Activella Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan

Lisätiedot

Vastaleivottua. Herkullisia reseptejä Wilfan leipäkoneisiin

Vastaleivottua. Herkullisia reseptejä Wilfan leipäkoneisiin Vastaleivottua Herkullisia reseptejä Wilfan leipäkoneisiin SpeltTILEIPÄ myslileipä Ruisleipä vähähiilarinen leipä Saksanpähkinäleipä puolikarkea leipä Foccacia LCHF leipä Brioche Joululeipä speltistä omenaleipä

Lisätiedot

Maukasta luomunaudasta! Mikko Härkönen

Maukasta luomunaudasta! Mikko Härkönen Maukasta luomunaudasta! Mikko Härkönen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Maukasta luomunaudasta Keittiömestari Mikko Härkönen Olen 45-vuotias keittiömestari

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

KREIKKALAISEN RUOAN KURSSI 2.10.2010 / RESEPTIT

KREIKKALAISEN RUOAN KURSSI 2.10.2010 / RESEPTIT 26.9.2010 KREIKKALAISEN RUOAN KURSSI 2.10.2010 / RESEPTIT MOUSSAKA 800 g munakoisoja 700 g lammas-nautajauhelihaa 2 valkosipulinkynttä 1 tomaatti 1 1/2 dl punaviiniä 1 rkl tomaattipyreetä 0.5 dl Heinzin

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 17-24 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 1 UUNIPASTA SOIJAROUHEEN, KURPITSAN JA VUOHENJUUSTON KERA Ainesosat Neljälle 750 g kuutioitua kurpitsaa oliiviöljyä suolaa, pippuria 300 g rigatoni- tai pennepastaa

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 104-110 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 1 CHILI SIN CARNE 4 annosta Ainesosat 1 paketti Hälsans Kök Soijarouhetta 1 purkki murskattuja tomaatteja 1 pilkottu sipuli 2 pilkottua paprikaa 1 purkki kidneypapuja

Lisätiedot

FINGER FOOD eli sampivartaat

FINGER FOOD eli sampivartaat Kalaryssäys reseptit 2008 Sampiruokien kanssa sopivia viinejä ovat mm. ranskalainen Clos des Amandiers Pinot Gris 2004, saksalainen Kendermanns Pinot Noir sekä italialainen Chardonnay dei Sassi Cavi. FINGER

Lisätiedot

LINSEED VALO 24 H. Kastike: 1 dl Rypsiöljyä 1 rkl Vaaleaa balsamicoetikkaa 0,5 dl 24h tyrni-pellavarouhe

LINSEED VALO 24 H. Kastike: 1 dl Rypsiöljyä 1 rkl Vaaleaa balsamicoetikkaa 0,5 dl 24h tyrni-pellavarouhe LINSEED VALO 24 H Salaatti grillatusta halloumijuustosta ja paahdettua tyrni pellavaa 200 g Halloumijuustoa 2 Avomaankurkkua valkosipulinkynsi rypsiöljyä persiljaa ½ cantaloupe meloni Sydänsalaattia tai

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Lohipiiraset. & muita kalareseptejä. Nautitaan kalasta!

Lohipiiraset. & muita kalareseptejä. Nautitaan kalasta! Lohipiiraset & muita kalareseptejä Nautitaan kalasta! 1 kalavihkonen.indd 1 4.12.2012 13:18:39 Erämiehen muikkupata 500 g perattuja muikkuja 150 g pekonia 1 2 sipulia lohkoina tai silputtuna vähän suolaa

Lisätiedot

Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA

Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA Naudan-, poronja karitsanlihatalo MERI-LAPIN KARITSA Meri-Lapin Karitsa on pohjoinen karitsanlihatuotevalikoima, jonka liha tuotetaan Pohjois-Suomen lammastiloilla. Maultaan mieto, murea ja vähärasvainen

Lisätiedot

Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa

Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa Lehdistötiedote heinäkuu 2011 Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa Höyryuunin käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Syy siihen on höyryuunin avulla saatava loistava ruoanvalmistustulos.

Lisätiedot

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy

Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Kotimainen huipputerveellinen Camelinaöljy Camelinaöljy on aito ja ekologisesti viljelty suomalainen luonnontuote, joka on omaisuuksiltaan ja laadultaan ainutlaatuinen ja jonka valmistamisessa on otettu

Lisätiedot

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa 1 Kasvishovi Oy on pohjoissuomalainen elintarvikkeiden asiantuntija, joka valmistaa lähes 30 vuoden kokemuksella laadukkaita kasvis- ja majoneesituotteita sekä toimii Pohjois-Suomen alueella kasvisten

Lisätiedot

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE Omenainen vinaigrette ja juustosalaatti Broilerin rintafileetä mangokastikkeessa Porsaan noisetit omenakermakastikkeessa Aprikoosileivokset Mangojuustokakku Kevyt Melba-jälkiruoka

Lisätiedot

Jarlsberg. kun haluat jotain ainutlaatuista

Jarlsberg. kun haluat jotain ainutlaatuista Jarlsberg kun haluat jotain ainutlaatuista Miksi Jarlsberg juuston täyteläinen maku on niin ainutlaatuinen? Miten juustoon syntyy sille tyypillinen rakenne? Jarlsberg juustoa on valmistettu salaisen ja

Lisätiedot

Peräseinäjoki-aiheisen ruokatuotteen ideointi- ja testaustyöpaja 10. ja 15.11.2009 osana Peräseinäjoen kylämatkailuhanketta

Peräseinäjoki-aiheisen ruokatuotteen ideointi- ja testaustyöpaja 10. ja 15.11.2009 osana Peräseinäjoen kylämatkailuhanketta 1 Peräseinäjoki-aiheisen ruokatuotteen ideointi- ja testaustyöpaja 10. ja 15.11.2009 osana Peräseinäjoen kylämatkailuhanketta Sunnuntaina 15.11.2009 Sampolassa kokeiltuja ohjeita Tarkoituksena on, että

Lisätiedot

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Alla on kuvia, mitä kaikkea (mausteita, raaka-aineita, työvaiheita ja astioita) kuuluu intialaiseen ruuanlaittoon. Aivan aluksi joimme

Lisätiedot

Parhaat Glögireseptit

Parhaat Glögireseptit Parhaat Glögireseptit Out of home MARLI GLÖGI -RESEPTIT Glögipunasipulit Glögi-puolukka ruisleipäset Jouluinen punakaalilisäke Panna cotta ja makea siirappi Glögiomenat ja kanelinen ranskankerma GLÖGIPUNASIPULIT

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Ihanaa maistuvaa joulua!

Ihanaa maistuvaa joulua! Ihanaa maistuvaa joulua! Hyvästä ruoasta tulee hyvä olo. Olemme koonneet sinulle joulun perinteisiä ja uudenlaisiakin reseptejä maistuvalla ja terveellisellä tavalla tehtynä. Kaikki ohjeet ovat sokerittomia,

Lisätiedot

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!

Lisätiedot

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä?

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Kun aurinko paistaa kesällä, moni haluaa mieluummin viettää aikaa ulkona kuin keittiössä. Hellan ääressä kuluu vähemmän aikaa, kun ruoka tehdään helpoista raaka-aineista

Lisätiedot

Talvi 2016. Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat. Reseptit. Ota mukaan, Ole hyvä!

Talvi 2016. Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat. Reseptit. Ota mukaan, Ole hyvä! Talvi 2016 Reseptit Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat Ota mukaan, Ole hyvä! Nautitaan pakkasista hyvän ruoan äärellä! TEHDÄÄN TALVESTA HELPPO JA HERKULLINEN Broilerpasta 5 Kermainen lohikeitto

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Koukun Helmen kotiateriapalvelu Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Silliä turkin alla (Aleksander)

Silliä turkin alla (Aleksander) Silliä turkin alla (Aleksander) Ainekset: 2 perunaa 2 punajuurta 2 porkkanaa 1 silli 2 omenaa 2 keitettyä munaa 1 purkki majoneesia 1 sipuli nippu tilliä 1. Keitä perunat, porkkanat ja punajuuret kypsiksi

Lisätiedot

PRETZELIT PRETZELIT. Aidot saksalaiset pretzelit. Kaakaomurupretzel. Uutuus! Kaakaomurupretzel 3756. Lämmitä kevyesti

PRETZELIT PRETZELIT. Aidot saksalaiset pretzelit. Kaakaomurupretzel. Uutuus! Kaakaomurupretzel 3756. Lämmitä kevyesti Aidot saksalaiset pretzelit Pretzelit ovat perinteisiä suolaisia leivonnaisia, joita on valmistettu Saksassa vuosisatojen ajan. Ne ovat edullisia ja helposti mukaan otettavia välipaloja, jotka sopivat

Lisätiedot

Paistettukala Valmistusohje

Paistettukala Valmistusohje V u o s i k a l e n t e r i 2016 Kalamiehen pihvit 500g fileoitua haukea, kuhaa tai muuta kalaa 1 prk ranskankermaa 3/4 dl korppujauhoja 1 sipuli 1 rkl voita 2 munaa ½ tl suolaa 1 rkl sitruunamehua ripaus

Lisätiedot

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen AX950 Suomi Ennen ohjeiden lukemista taita etusivu auki kuvien esiinsaamiseksi ennen Kenwood-lisälaitteen käyttämistä Lue nämä ohjeet huolella ja säilytä ne myöhempää tarvetta varten. Poista pakkauksen

Lisätiedot

Esimerkkiateriat. Aamiainen

Esimerkkiateriat. Aamiainen Esimerkkiateriat Aamiainen 1) Muroaamiainen All Bran murot (1dl) + marjoja, rasvaton maito 2dl muroihin + ruisleipä, jonka päälle keittokinkkua (3 siivua), tomaattia ja lehtisalaattia 365kcal, kuituja

Lisätiedot

gögi Huom! Ohjeet ovat askennaisia Paahdettua gögiimppua ja kymäsavusiakka-smetanaevitettä Gögiimput Tarjoie paahdettuja gögiimppuviipaeita siakkaevitteen kera tai vamista aineksista pieniä akupaavoieipiä.

Lisätiedot

RUOKAPALVELUT KORHOLASSA 2016

RUOKAPALVELUT KORHOLASSA 2016 RUOKAPALVELUT Sivu 1/8 KORHOLASSA 2016 Ruokailut voivat tapahtua: Korholan Lomapesän päärakennuksessa Korholan Juhlalavalla Saunan takkatuvalla Eräravintola Loimussa Jörri-Peikon majalla Maastoruokailuna

Lisätiedot

Ryssäystiimin kalanyytit

Ryssäystiimin kalanyytit Kalaryssäys reseptit 2006 Ryssäystiimin kalanyytit Lohta Tilliä Ruohosipulia Suolaa Sipulia Paprikaa Herkkusieniä Foliota ja leivinpaperia Mausta lohisuikaleet suolalla, ruohosipulilla, tillillä. Suikaloi

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Näsin Uistajat ry Kalaruokakurssi 17.03.2011

Näsin Uistajat ry Kalaruokakurssi 17.03.2011 Näsin Uistajat ry Kalaruokakurssi 17.03.2011 Järjestäjät: Riina Finnberg Teija Isokallio Nina Kuusela Tässä kohtaa ei vielä tiedetty, millainen ilta olisi edessä? Apujoukot olivat jo hiukan tehneet taustatyötä

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Kastike houkuttelee ruoan maut esiin

Kastike houkuttelee ruoan maut esiin Kastike houkuttelee ruoan maut esiin 28 TEEMA NOVA 5 2011 Tärkeä osa ateriaa on kastike, jota tarjotaan erilaisten lisäkkeiden kera sellaisenaan tai käytetään mm. laatikko-, pata-, muhennos- tai keittoruokien

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

HERKULLISTA HEVOSENLIHASTA. Tartu resepteihin ja kokeile! Hevosenliha on maukasta. Voit käyttää sitä naudanlihan tavoin.

HERKULLISTA HEVOSENLIHASTA. Tartu resepteihin ja kokeile! Hevosenliha on maukasta. Voit käyttää sitä naudanlihan tavoin. HERKULLISTA HEVOSENLIHASTA Tartu resepteihin ja kokeile! Hevosenliha on maukasta. Voit käyttää sitä naudanlihan tavoin. 2 3 Hevostournedos 6 kpl 500 g 5 dl 50 g 4 dl 2 dl 50 g 400 g 150 g:n paloja sisäfileetä

Lisätiedot

Villiyrtit ravintoloiden ja maatilamatkailun ruokalistalla. Männikkölän Pirtti, Nurmes 4.-5.6.2013

Villiyrtit ravintoloiden ja maatilamatkailun ruokalistalla. Männikkölän Pirtti, Nurmes 4.-5.6.2013 Hei, Olen Jouko Martikainen. Koulutukseltani olen keittömestari, töitä olen ravintola-alalla tehnyt 35-vuotta. Olen työskennellyt ympäri Suomea erilaisissa ravintoloissa erilaisilla konsepteilla. Villiyrtit

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

MAANANTAI. auhelihakeitto 4 annosta

MAANANTAI. auhelihakeitto 4 annosta ti su ma Kotikeittiön lihaviikko la pe ke LIHA ON MONIPUOLINEN ATERIAN PERUSTA to MAANANTAI SELEENIÄ, SINKKIÄ JA FOSFORIA LIHASTA J auhelihakeitto 250 g jauhelihaa pss pakastesipulia 2 l kasviksia, esim.

Lisätiedot

AITOJEN MAKUJEN KESÄLISTA

AITOJEN MAKUJEN KESÄLISTA AITOJEN MAKUJEN KESÄLISTA AIDOISTA RAAKA-AINEISTA KÄSIN TEHTYNÄ. RAKKAUDESTA RUOKAAN. Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon! Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon viihtymään ja nauttimaan keittiömme antimista.

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Kirkkopyhien leivosten reseptit

Kirkkopyhien leivosten reseptit Kirkkopyhien leivosten reseptit Adventin leivos: mantelihyydyke Mantelihyydyke maustekakkupohjalla (pax 100) Maustekakkupohja Voi Kg 0,600 Vehnäjauho Kg 1,800 Sokeri Kg 0,675 Sooda Kg 0,012 Inkivääri Kg

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

KALASTA. Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn. Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys

KALASTA. Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn. Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys KALASTA Ruodot Graavaus Savustus Suolaus Grillaus Säilytys Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys KALAN SÄILYVYYS Kala on herkästi pilaantuva elintarvike.

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Kalaryssäys reseptit 2007

Kalaryssäys reseptit 2007 Kalaryssäys reseptit 2007 Kuharuokien kanssa sopivia viinejä ovat mm. itävaltalainen Gobelsburger Riesling, uusiseelantilainen Sileni Cellar Selection Pinot Gris ja ranskalainen La Sancive Muscadet Se`vre

Lisätiedot

Karitsanliharuokia. Lihan kypsentämisestä

Karitsanliharuokia. Lihan kypsentämisestä Karitsanliharuokia Seuraavat reseptit ovat helppotekoisia ja luomukaritsan makua kunnioittavia. Luomukaritsa käyttäytyy kypsennettäessä hyvin pitkälle samoin kuin moni muukin liha, joten naudanlihalle

Lisätiedot

Parempia valintoja keittiössä herkullisilla Sydänmerkki-resepteillä!

Parempia valintoja keittiössä herkullisilla Sydänmerkki-resepteillä! h Parempia valintoja keittiössä herkullisilla Sydänmerkki-resepteillä! Mikä Sydänmerkki-ateria? Sydänmerkki-ateria on terveellisen ruoan merkintäjärjestelmä. Se helpottaa ruokailijaa terveellisen aterian

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

VINKKEJÄ SASKATOONIN KÄYTTÖÖN

VINKKEJÄ SASKATOONIN KÄYTTÖÖN VINKKEJÄ SASKATOONIN KÄYTTÖÖN LEIVONNAISIA Saskatoon-piirakka 175 g voita tai margariinia, nypi joukkoon vehnäjauhoja, lisää tilkka vettä tai kivennäisvettä, jotta taikinasta tulee tiivis. Haluttaessa

Lisätiedot

Kevät 2016. Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat. Reseptit. Ota mukaan, Ole hyvä!

Kevät 2016. Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat. Reseptit. Ota mukaan, Ole hyvä! Kevät 2016 Reseptit Pirkanmaan Osuuskauppa tarjoaa kauden parhaat Ota mukaan, Ole hyvä! Mansikkasangria raikastaa kevätpäivän. KEVÄT SAAPUU KEITTIÖÖN Pinaattiletut 5 Kermainen kevätsipulikeitto 7 Kevätpuuro

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Lisää inspiraatiota ja reseptejä osoitteesta www.oldelpaso.fi

Lisää inspiraatiota ja reseptejä osoitteesta www.oldelpaso.fi Meksikolainen keittiö houkuttelee lähtemään tutkimusmatkalle. Mitä eroa fajitalla ja burritolla oikeastaan on? Miten valmistetaan quesadilla, ja ennen kaikkea, miten se lausutaan? Tämän reseptikokoelman

Lisätiedot

Kunnon välipala korvaa napostelun

Kunnon välipala korvaa napostelun Puhtia työpäivään tai talvilomalle: Kunnon välipala korvaa napostelun Kunnon välipala on napostelua ja nopeaa sokeritankkausta parempi vaihtoehto, sillä se säätää verensokerin sopivalle tasolle, parantaa

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 72-79 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 1 THAI-SALAATTI JA KATKARAPUVARTAAT 2 annosta, 30 minuuttia Ainekset 50g FITNESS Original -hiutaleita 1 pieni vihreä papaija 2 porkkanaa 1 kourallinen paahdettuja maapähkinöitä

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

2. Laita suppilovahverot astiaan ja kaada päälle lientä, niin että peittyvät. 4. Mausta molemmat tuotteet pippurilla ja salvianlehdillä

2. Laita suppilovahverot astiaan ja kaada päälle lientä, niin että peittyvät. 4. Mausta molemmat tuotteet pippurilla ja salvianlehdillä RIISTARUOKAKURSSI 2016 RAUMALLA RESEPTIT: Peura tartar: - Hirven jauhelihaa - Oliiviöljyä - Suolaa ja mustapippuria 1. Sekoita lihaan öljyä, mausta suolalla ja pippurilla Pikkelöintiliemi: - 1 dl etikka

Lisätiedot

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa Kaupunginvaltuusto 12 28.01.2014 Kaupunginhallitus 109 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto 66 21.06.2016 Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Diagnoosi / Erityisruokavalio Päiväys Paino Pituus

Diagnoosi / Erityisruokavalio Päiväys Paino Pituus Ruokapäiväkirja, diabetes 1 (8) Nimi Syntymäaika Diagnoosi / Erityisruokavalio Päiväys Paino Pituus Raskausdiabetes Täyttöohje Mittaa verensokeri ennen aterioita ja 1½ - 2 tuntia aterioiden jälkeen. Kirjoita

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 49-56 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 1 FITNESS-GRANOLA Ainesosat - 3 dl kaurahiutaleita - 0,5 dl pellavansiemenrouhetta - 2 dl FITNESS-muroja - 1 dl mantelirouhetta - 0,5 dl rusinoita - 0,5 dl auringonkukansiemeniä

Lisätiedot

Menu Kapakkaa ja kulttuuria jo vuodesta 1912.

Menu Kapakkaa ja kulttuuria jo vuodesta 1912. Menu Tervetuoa Ravintoa Tiikkaan, tampereaiseen eävään eendaan Hämeensian kupeeseen. Jos Tammerkoski osaisi puhua, siä oisi varmasti monia tarinoita kerrottavanaan kuttuurikapakan vaiheista ja tunnemista

Lisätiedot

emmi-liia SjöhoL m Upeita maku ja gluteenittomis ta raaka-aineis ta viljaton kattaus atena

emmi-liia SjöhoL m Upeita maku ja gluteenittomis ta raaka-aineis ta viljaton kattaus atena emmi-liia SjöhoL m viljaton kattaus Upeita maku ja gluteenittomis ta raaka-aineis ta atena KATEGORIA sisällys lukijalle 7 ainekset 11 ensimmäinen painos, 2015 aamulla 19 teksti ja kuvat emmi-liia sjöholm

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Reseptit PARISKUNTABOKSI : VIIKKO 40 ITALIAN VIIKKO! KANANPOIKAA ITALIAN TYYLIIN, KAHDELLE PÄIVÄLLE PASTA CARBONARA TOSCANALAINEN PATA

Reseptit PARISKUNTABOKSI : VIIKKO 40 ITALIAN VIIKKO! KANANPOIKAA ITALIAN TYYLIIN, KAHDELLE PÄIVÄLLE PASTA CARBONARA TOSCANALAINEN PATA Reseptit PARISKUNTABOKSI : VIIKKO 40 ITALIAN VIIKKO! KANANPOIKAA ITALIAN TYYLIIN, KAHDELLE PÄIVÄLLE PASTA CARBONARA TOSCANALAINEN PATA Viikon ainekset VIIKKO 40 LIHA JA KALA 1 pkt Naapurin maalaiskanan

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

maistuvan KESÄn reseptit

maistuvan KESÄn reseptit maistuvan KESÄn reseptit kevyemmin salaatilla naudanrintasalaatti 10 hlö 450 g Snellman ylikypsä naudanrinta (30902) 800 g erilaisia salaatteja 600 g uusia perunoita 350 g IceCool papu, pitkä (33037) 50

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

LIHANSYÖJÄN KASVISRUOKAKURSSI 17.3.2016 Joensuu

LIHANSYÖJÄN KASVISRUOKAKURSSI 17.3.2016 Joensuu LIHANSYÖJÄN KASVISRUOKAKURSSI 17.3.2016 Joensuu Mausteinen bataatti-kikhernevuoka (noin 4-6 annosta) Tehdään tuplana! Bataattisose: 800 g bataattia 1-2 rkl margariinia kookosmaitoa suolaa Kikherneseos:

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot