1 / Tuomioistuimet muutoksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 / 2013. Tuomioistuimet muutoksessa"

Transkriptio

1 1 / 2013 Tuomioistuimet muutoksessa

2

3 Pääkirjoitus Kevä ä rinnassa koh muutoksia Oikeushallinto on suurten muutosten edessä. Muutoksen merki ävyydestä kertoo jo se, e ä suunnitellut uudistukset ja niihin lii yvät koukerot on huomioitu myös mediassa. Harvemmin oikeushallintoon lii yvät seikat saavat sivukaupalla palsta laa Hesaria myöten. Nyt Hesari eh he oikeudenhoidon uudistamisohjelman jälkeen uu soimaan isos tuomioistuinten ja istuntopaikkojen määrän vähentämissuunnitelmista. Korkeimman oikeuden presiden Pauliine Koskelo puolestaan on eh nyt Talouselämän kansiju ua myöten väläy ää hallinto-oikeuksien ja yleisten tuomioistuinten yhdistämistä. Korkeimman hallinto-oikeuden presiden Vihervuori on ainakin toistaiseksi ollut Koskelon kanssa eri linjoilla. Uudistamisohjelmaan sisältyvät ehdotukset eivät muutoinkaan ole saavu aneet kaikilta osin yksimielisyy ä Mekin seuraamme trendejä ja tämän numeron teemana on oikeushallinnon ja erityises tuomioistuinlaitoksen murros. Oikeushallintoon lii yvistä suunni eilla olevista muutoksista ja ehdotuksiin lii yvistä eriävistä näkemyksistä voi lukea sivuilta Näin asiaan pintapuolises- perehtyneenä lanne vaiku aa varsin haastavalta caselta. Rahaa on vähän ja jatkossa vielä vähemmän ja kuten vanha sananlasku sanoo tyhjästä on paha nyhjästä. On selvää, e ä edessä ei ole pelkästään riemukkaita päätöksiä ja selkään tapu elua. Toivo avas uudistus on kuitenkin askel eteenpäin eikä taaksepäin. Kentän laidalta on aina helppo huudella, mu a ei esimerkiksi vaikuta kovinkaan fiksulta, e ä tuomarit ja muu henkilökunta laitetaan sahaamaan Kouvolan ja Kuopion väliä. Veikkaan, e ä tältä osin voi aja on ihan jokin muu kuin oikeuslaitos tai yksi äisen kansalaisen oikeusturva. Tuomioistuinlaitokseen lii yen auskultoin on monelle nuorelle lakimiehelle ajankohtainen asia. Auskultoin katsotaan edelleen eduksi monia juris työpaikkoja hakiessa. Omalta osaltaan auskultoinnin suosiota varmas kin kasva aa myös vuoden 2013 alusta voimaan tullut lupalakimiesjärjestelmä. Auskultoin- a koskevat uudet säännökset tulivat voimaan noin puolitoista vuo a si en. Nula oli ak ivises mukana auskultoin työryhmässä ja osallistui muutenkin uudistuksen valmisteluun. Puskaradiogallupin perusteella käräjäoikeudessa kokonaan suoritettava tuomioistuinharjoi elu pitää pintansa eikä uusien säännösten mahdollistama hallinto-oikeuden ja käräjäoikeuden yhdistäminen ainakaan toistaiseksi ole noussut superhi ksi. Vaikka auskultoinnista makse ava korvaus on aikojen saatossa jonkin verran noussut, tarkoi aa auskultoin edelleenkin useimmiten taloudellista uhrausta auskultan lle. Lakimieslii o järjes maaliskuussa avoimen laisuuden auskultoinnista, jossa muun ohella käsitel in auskultoin hakuun lii yviä uskomuksia. Tilaisuudesta voi lukea sivulta 17 ja kokemuksia auskultan n arjesta puolestaan sivulta 16. Luonnollises tässä numerossa raportoimme myös Nulan 75-vuo- sjuhlasta kuvien kera. Juhlat olivat eri äin tunnelmalliset, ikimuistoiset ja 75-vuo aan arvoiset vaikka näin vuosijuhlamarsalkan ominaisuudessa ehkä olenkin hiukan jäävi arvioimaan juhlien kulkua. Kuvat puhukoot puolestaan. Viime aikojen sää edotusten mukaan talvi ei vielä aivan lähitulevaisuudessa aio helli ää ote aan. Työhuoneen ikkunankin läpi lämmittävä kevätaurinko kuitenkin antaa toivoa siitä, e ä vielä lämpö lakin nousee keväisiin lukemiin ja lumikin vielä sulaa viimeistään juhannukseen mennessä. Aurinkoisia lukuhetkiä toivo aen 3

4 Säädösmuutosten seurantapalvelu pitää kirjan aina ajan tasalla LAKIKIRJA 2014 YKSITYIS-, RIKOS- JA PROSESSIOIKEUS Tilaukset ja lisätiedot p

5 Julkaisija Nuoret Lakimiehet ry PL 1211, Helsinki Nuoret Lakimiehet ry on peruste u Suomen Lakimiesliiton jäsenyhdistys. Päätoimi aja Iina-Mari Supperi paatoimi aja@nuoretlakimiehet.fi Ilmoitusmyyn ja tai o Seppo Kymäläinen seppo.kymalainen@gmail.com Osoi eenmuutokset ja jäsenasiat Sarianne Pennanen jasenrekisteri@nuoretlakimiehet.fi Toimituskunta Satu Karhunen, Hannu Häkkänen, Tuomas Rytkönen, Sarianne Pennanen, Inga Paavola, Eero Blåfield, Saija Haapalehto, Janne Laukkanen Kannen kuva istockphoto / Julie Felton Painatus Lönnberg Print & Promo, Ylivieska Painos 1000 kpl Media edot 3 Pääkirjoitus Kevä ä rinnassa koh muutoksia 6 Puheenjohtajalta Kevät tulee ja tuomioistuinlaitoksen säästötoimenpiteet painavat päälle 8 Tuomioistuimet Tuomioistuinlaitos murroksessa tehokkaampaa oikeudenhoitoa pienemmillä kokonaiskustannuksilla 10 Tuomioistuimet Oikeudenhoidon uudistamisohjelma valitut palat 12 Yhdistystoiminta Kevätkokouskutsu Hei nulalainen - hanki NuLa:n 75 -vuo sjuhlakirja nyt omaksesi! 14 Edunvalvonta Miksi Asianajajalii o älähtää? Nula valvoo etujasi Lakimiesliitossa Lakimiesliiton palkkasuositukset vastavalmistuneille ja opiskelijoille vuonna 2013 Auskultointi s IPR - Tuomioistuin s Edunvalvonta Auskultoin vuosi koulutusta ja kokemuksia 17 Edunvalvonta Auskultoin - miksi, miten ja mitä? 19 Kolumni Oodi rikollisille 20 Tuomioistuimet Tehkää niin kuin me säädämme, älkää niin kuin me teemme! 23 Yhdistystoiminta Helsingin kvartaalikaljat 1/2013 Nuoret Lakimiehet ry:n viinikoulu osa 1: viinit läpi ruoan 24 Nuoret Lakimiehet 75 Yhdistyksen 75-vuo sjuhla Tuomioistuimet Markkinaoikeus uusi teollis- ja tekijänoikeusasioiden erityistuomioistuin 30 Kolumni Tuomari tulee ja tuomitsee 5

6 Puheenjohtajalta Kevät tulee ja tuomioistuinlaitoksen säästötoimenpiteet painavat päälle Vuosi on lähtenyt jo mukavas käyn in ja Nulan vuosijuhlat sujuivat kuin tanssi. Vaiku siltä, e ä kaik ki osallistujat viihtyivät ja oli todella mahtavaa, e ä vieraanamme oli yhdistyksen jäsenten lisäksi edustajia aina opiskelijoista eri yhdistysten arvovaltaisiin edustajiin. Kiitokset vielä kaikille osallistuneille sekä juhlaa tukeneille tahoille! Tämän vuoden ollessa kuitenkin juhlavuotemme, tarkoituksena olisi järjestää isompi seminaari vielä syksyllä. Juhlajulkaisuja voi myös edelleen lata hallitukselta edulliseen 35 euron hintaan. Tällä hetkellä varmaan päivän pol avin puheenaihe on oikeusministeriön julkaisema oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille Kaavailluista säästötavoi eista käräjäoikeuksien määrän ehdote u vähentäminen yli viime viikolla uu skynnyksen. Asiaa käsitel in myös perjantaina Oikeuslaitospäivillä Messukeskuksessa. Valtakunnansyy äjä Ma Nissisen esitys Rikosvastuun toteu aminen muutoksen kourissa -vai muutoksen veturina? ja johtavan julkisen oikeusavustajan, asianajaja Liisa Vehmaksen Asiakasvastaanoton harjoitus uuden lakonsep n mukaan tempasivat kaikki mukaansa. Kaikista esityksistä oli havai avissa selväs sama tausta-ajatus: uudistukset tulevat, halu in niitä tai ei ja säästötoimet on hyväksy ävä. Nissinen kuvasi neljää eri tulevaisuuden mallia päiväkirjaesimerkeillä 10 vuoden päästä tulevaisuudessa. Hänen vies nsä oli, e ä oikeanlaisella panostuksella vähäisilläkin resursseilla on mahdollista saada aikaan hyvä lopputulos. Tässä avainasemassa on innovoin ja resurssien sijoi aminen oikeisiin kohteisiin. Turhien työryhmien perustamista työryhmien perustamisen ilosta pitäisi väl ää. Mie nnössä ehkä avustajanäkökulmasta pitäisin huolestuttavana osaamista ja henkilöstöä koskevaa osuu a. Siinä on tode u, e ä: Julkista oikeusapua antavien avustajien työn laadun arvioin on erityisen perusteltua, koska palkkio maksetaan val on varoista. Voimassaoleva sääntely mahdollistaan avustajan palkkion alentamisen ja jopa sen määräämä ä jä ämisen, mikäli työn laatu ei ole asianmukaista. Myös lainsäädäntömuutoksen tarve a on harki ava. Tuomioistuinten tulee ak ivises ja päätökset perustellen käy ää myös tätä mahdollisuu a avustajien työn laadun varmistamiseen. Avustajien palkkiokäytännön osalta voidaan jatkossa arvioida mahdollisuu a määritellä yksinkertaisille asioille kiinteät taksat. Julkisen oikeusavun palkkiotason on kaikissa asioissa oltava rii ävän hyvä, jo a amma taitoiset avustajat o avat oikeusapuasioita hoitaakseen. Pidän edellä maini ua hyvin huolestu avana kehityksenä. Tällä hetkellä Suomen Asianajajaliiton tee ämän tutkimuksen perusteella suurin osa valmistuneista asianajosektorilla työllistyvistä nuorista työskentelee suurissa liikejuridiikan toimistoissa. Oikeusapuju uja hoitavat asianajajat eläköityvät ja toimistolle ei väl ämä ä löydykään jatkajaa. Oikeusavun tun korvaus on tällä hetkellä 100 euroa + alv, ja tuomioistuin saa aa joka tapauksessa leikata kokonaislaskua. Nyt jos oikeusministeriön taholta lähdetään kannustamaan tuomioistuimia hylkäämään avustajien laskuja kokonaan, ollaan aikamoisessa pa lanteessa. Houku elevuus hoitaa oikeusapujuttuja vähenee, vaikka kansalaisten oikeusturvan takeiden turvaamista julistetaan oikeusministeriön taholta. Mikäli lanne huononee en- sestään, voi lanne olla kymmenen vuoden kulu ua katastrofaalinen. Tulee myös kiinni ää huomiota siihen, e ä oikeudenkäyn kokemus syntyy oikeudenkäynneissä avustamisesta. Harva kuitenkaan pääsee auskultoimaan he koulunpenkiltä - jos ollenkaan - kun paikkoja ei ole. Nuorten lakimiesten, luvan saaneiden oikeudenkäyn avustajien, tulee voida luo aa siihen, e ä he saavat huolellises hoitamastaan päämiehen asiasta palkkion. Samaan hengenvetoon voisin vielä mainita tällä viikolla tehdyn kansalaisaloi een tasa-arvoisen aviolii olain puolesta. Mielestäni on aivan mahtava ju u, e ä aloite kerää ensimmäisen päivän aikana yli 6

7 ääntä, kun kansanedustajien tekemä aloite makaa ensin vuoden lakivaliokunnan pöydällä ennen kuin se päätetään jä ää o ama a käsi elyyn. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, mitä asiassa tapahtuu. Olen kuitenkin hyvin vahvas sitä mieltä, e ä eduskunnan tulee myös kuunnella kansaa ja tässä vaiheessa näy ää aika selvältä, mihin suuntaan suomalaiset haluavat tätä asiaa viedä. En myöskään ihan ymmärrä keneltä se olisi pois, jos meillä olisi tasaarvoinen aviolii olaki. Haluan myös esi ää yhdistyksemme jäsenelle ja Suomen Lakimiesliiton yksityissektorin valiokunnan edustajallemme asianajaja Juha-Pekka Hipille onni elut Seta ry:n puheenjohtajuudesta! Tulevista tapahtumista haluaisin taas muistu aa teitä yhdistyksen kevätpurjehduksesta, joka järjestetään tänä vuonna perinteises helatorstain aa ona. Ensimmäinen osa viinikoulusta järjestetään taas keväällä ja tänä vuonna on uudiste u sisältöä viinien laajempaan maailmaan: ensimmäisessä osassa teemana on viinit läpi ruoan. Toivotan kaikki jäsenet myös tervetulleeksi yhdistyksen kevätkokoukseen, joka pidetään Suomen Lakimieslii o ry:n loissa keskiviikkona kello 19. Kokouksen tarkemman agendan voi tarkistaa kokouskutsusta sivulta 12. Lopuksi vielä haluaisin muistuttaa, e ä yhdistyksen tapahtumista ja jäseneduista edo aminen tapahtuu pääasiallises sähköpos tse. Pyytäisinkin listalle lii yneitä päivi ämään sähköpos osoi eitaan, mikäli niissä on lii ymisen jälkeen tapahtunut muutoksia. Hyvää alkavaa kevä ä! Nuoret Lakimiehet ry:n puheenjohtaja 7

8 Tuomioistuimet muutoksessa Tuomioistuinlaitos murroksessa tehokkaampaa oikeudenhoitoa pienemmillä kokonaiskustannuksilla (?) Saija Haapalehto Oikeudellisen ympäristön muuttuminen, oikeuslaitoksen henkilökunnan eläköityminen sekä väestö- ja elinkeinorakenteen muutokset luovat uusia haasteita Suomen oikeusjärjestelmälle. Oikeudenkäyttöä on tehoste ava en sestään ja oikeudelliseen päätöksentekoon käyte ävää aikaa on lyhenne ävä. Taloudellinen lanne kuitenkin asettaa muutoksille ankarat reunaehdot. Perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämä oikeusturva on taa ava nykyistä pienemmillä kokonaiskustannuksilla eli oikeudenhoidon tehokkuu a on paranne ava. Säästöjä monella eri saralla Val onhallintoon ja oikeusminis teriön hallinnonalaan kohdistuu lähivuosina huoma avia säästöpaineita. Säästöjä pyritään saamaan aikaan karsimalla henkilöstö-, toimi- la- ja etohallintomenoja sekä uudistamalla tuomioistuinverkostoa. Tällä hetkellä oikeuslaitoksen menoista noin 75 % kohdistuu henkilöstöön, 12 % toimi loihin ja 6 % e tohallintoon sekä -tekniikkaan. Lainkäytön ollessa ihmisen tekemää työtä henkilöstömenoja voidaan käytännössä karsia vähentämällä käsiteltävien asioiden määrää, lyhentämällä käsi elyketjua, tehostamalla ratkaisutoimintaa tai vähentämällä hallintoon kohdistuvaa työmäärää. Säästöjä toimi lamenoissa pyritään puolestaan saamaan aikaan tehostamalla toimi lojen käy öä, hyödyntämällä val on omaa toimi lakantaa nykyistä tehokkaammin ja luopumalla sellaisesta toimi lakannasta, jonka omistaminen ei ole val on tehtävien hoidon kannalta tarpeellista. Oikeusministeriön korkean tason neuvo elukunnan oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille Oikeusministeriön korkean tason neuvo elukunta julkaisi oikeudenhoidon uudistamisohjelman vuosille Neuvo elukunta ehdo aa oikeusturvaohjelmaksi oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa, joka sisältää lyhyen ja pitkän tähtäimen toimenpiteitä oikeushoidon tehostamiseksi sekä toisaalta kansalaisten oikeusturvan säily ämiseksi. Neuvo elukunta muun muassa esi ää käräjäoikeuksien vuoden 2010 rakenneuudistuksen jatkamista siten, e ä puolet nykyisestä 27 käräjäoikeudesta tultaisiin tulevaisuudessa lakkau amaan. Rakenneuudistusta olisi tarkoituksenmukaista jatkaa ensi vaiheessa luopumalla sivukanslioista siten, e ä vain asioin matkan pituuden johdosta väl ämä ömät sivukansliat säilyte äisiin. Pidemmällä tähtäimellä tavoi eena olisi, e ä tuomiopiirit vastaisivat nykyistä paremmin poliisin ja syy äjän toimialueita. Jäljelle jäävien tuomioistuimien työtehoa olisi tarkoitus jatkossa tehostaa koulutuksella, erikoistumisella ja panostamalla en stä enemmän etotekniseen osaamiseen sekä sähköisten välineiden, kuten videotallennuslai eiden, käy öön oikeusprosessissa. Neuvottelukunta myös ehdo aa erillisen tuomioistuinviraston perustamista valtakunnansyy äjäviraston ja valtakunnanvoudinviraston rinnalle hoitamaan tuomioistuinhallintoa sekä valvomaan ja koordinoimaan keskitetys tuomareiden toimintaa. Vähentämällä hallintoon lii yvien ja pienempiä oikeusturvariskejä sisältävien asioiden käsi elyä tuomioistuimissa voitaisiin tehostaa oikeusturvan kannalta vaa vien asioiden käsi elyä. Kirjallisen me ne elyn käy öä tulisi neuvo elukun nan mukaan tulevaisuudessa lisätä tuomioistuimissa. Neuvo elukunta lisäksi ehdottaa toimenpiteitä oikeusprosessin keston lyhentämiseksi. Esimerkkejä näistä ehdotuksista ovat jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalan laajentaminen hovi oikeuksissa, oikaisumene elyn laajentaminen hallinnossa, syy äjän roolin poistami nen näytöllises selvissä rikosasiois sa, sosiaaliturvan muutoksenhaun kokonaisuudistus, tuomaripaino eisuuden lisääminen käsi elyn valmisteluvaiheessa ja summaaristen asioiden käsi elyn keski äminen uloso oviranomaiselle tai korkeintaan kolmelle tuomioistuimelle. Oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille on lue avissa osoi eessa h p://www. om.fi/etusivu/julkaisut/mietintojajalausuntoja/mietintojenjalausuntojenarkisto/mie ntojajalausuntoja 2013/ Oikeusministeriön toimi lastrategia hallinnonalan Oikeusministeriössä on vuonna 2012 laadi u hallinnonalan toimi lastrategia, jolla tavoitellaan säästöjä toimi lamenojen kokonaiskustannuksissa. Toimi lastrategia linjaa tärkeimmät toimi lajohtamisen periaa eet ja toimintatavat, joita nouda amalla huolehditaan henkilöstön työskentelyä tukevista toimi laratkaisuista koko hallinnonalalla. Tavoitteena on uudistaa toimi lakantaa siten, e ei resursseja vähennetä 8

9 hallinnonalan perustehtävien hoitamiselta ja hallinnon kehi ämiseltä. Jollei tässä onnistuta, joudutaan toimi lamenojen kasvu rahoi amaan henkilöstöä vähentämällä. Strategian mukainen toimi lajohtamisen malli on tarkoitus o aa käy öön kokonaisuudessaan syksyllä Toimi lastrategian mukaan toimi lahankkeissa tavoitellaan toimi latehokkuustavoite a, joka on enintään 20 m²/ henkilötyövuosi. Kyseiseen neliömäärään lasketaan myös yhteiset lat, kuten käytävät ja kahviot. Käytännössä suunnitelma merkitseekin avokon oreihin siirtymistä. Työntekijäsektori on esittänyt huolensa siitä, miten strategia vaiku aisi työntekijöiden työskentelyolosuhteisiin, työviihtyvyyteen ja työhyvinvoin in. Ongelmia uudistus saa aisi erityises aiheu aa työtehtävissä, joissa avokon oreihin siirtyminen vaarantaisi henkilöstön työrauhaa tai asiakkaiden etosuojaa. Oikeusministeriön hallinnonalan toimi lastrategia on lue avissa osoi eessa h p:// Toiminnanjahallinnonarkisto/Toimin tajahallinto2012/ Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakennemuutos Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hovi- ja hallinto-oikeuksien rakennemuutosta koskeva hallituksen esitys (HE 153/2012). Uudistuksen seurauksena hovioikeuksien määrä vähenisi yhdellä ja hallinto-oikeuksien määrä kahdella, mikä tarkoi aisi, e ä uudistuksen jälkeen hovioikeuksia olisi viisi ja hallinto-oikeuksia kuusi. Esityksen mukaan Itä-Suomen hovioikeus ja Kouvolan hovioikeus yhdiste äisiin ja uusi tuomioistuin sijoite aisiin Kuopioon. Myös Kouvolan hallintooikeus ja Kuopion hallinto-oikeus yhdiste äisiin ja uusi tuomioistuin sijoite aisiin Kuopioon. Lisäksi Oulun hallinto-oikeus ja Rovaniemen hallinto-oikeus yhdiste äisiin ja uusi tuomioistuin sijoite aisiin Ouluun. Samalla tuomioistuinten tuomiopiirit laajenisivat huoma avas. Uudistusten ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2014 alusta alkaen. Suomen hovioikeusjärjestelmä on peräisin 1970-luvun lopulta, jolloin hovioikeuksiin saapuneiden asioiden määrä oli kaksinkertainen nykyiseen määrään verra una. Nykyinen hallinto-oikeusjärjestelmä on rakennettu vasta runsaat kymmenen vuo a si en. Yhteiskunnalliset olosuhteet ovat kuitenkin muu uneet paljon. Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja globalisoituminen ase avat tuomioistuimille uudenlaisia muun muassa kielitaitoon sekä erilaisten kul uurien tuntemukseen perustuvia vaa muksia ja tuomioistuinten henkilöstöltä vaaditaan en stä vahvempaa yleis- ja erityisosaamista, jo a asioiden käsi ely voidaan taata oikeusvarmas ja viivytykse ä. Osa nykyisistä hovi- ja hallinto-oikeuksista on asia- ja henkilöstömäärältään varsin pieniä vastaamaan tämän päivän yhteiskunnan tuomioistuimille ase amiin vaa muksiin. Esityksen tarkoitus on vahvistaa hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien rakenne a siten, e ä oikeusturva voitaisiin taata muu uvissa yhteiskunnallisissa oloissa ja asiat voitaisiin ratkaista oikeusvarmas ja viivytykse ä. Tämä kuitenkin edellyttää, e ä tuomioistuimet ovat kooltaan rii ävän suuria. Suuremmat tuomioistuinyksiköt mahdollistavat henkilöstön yleis- ja erityisosaamisen kehi ämisen. Suuremmissa yksiköissä voidaan lisäksi hallita paremmin ruuhka lanteita ja muita poikkeus lanteita ratkaisutoiminnan häiriintymä ä. Esityksen tavoi eena on, e ä tuomioistuinten tulisi lisäksi sijaita mahdollisimman vetovoimaisissa kaupungeissa, mikä mahdollistaisi paremmat rekrytoin mahdollisuudet ja synergiaetujen hyödyntämisen esimer kiksi toimi la- ja henkilöstöjärjestelyissä. Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeuksia yhdiste äessä hovioikeuden sijoi amista Kuopioon perustellaankin esityksessä sillä, e ä Kuopio sijaitsee maan eteellises selväs paremmin tuomiopiirin keskiössä kuin Kouvola. Kouvolan ja Kuopion yhdistyvän hallinto-oikeuden sijoi amista Kuopioon perustellaan esityksessä lisäksi sillä, e ä Kuopion hallintooikeus on nykyisin sekä asia- ja henkilöstömäärältään suurempi kuin Kouvolan hallinto-oikeus. Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeuksia yhdiste äessä hallinto-oikeus sijoite aisiin Ouluun. Nykyisen Oulun hallintooikeuden tuomiopiirin väestömäärä on selväs suurempi kuin Rovaniemen hallinto-oikeuden. Rovaniemen hallinto-oikeuden henkilöstömäärä on lisäksi lähes puolet pienempi kuin Oulun hallinto-oikeuden, joten ratkaisu olisi henkilöstön sijoi umisen kannalta myös tarkoituksenmukaisempi. Hallituksen esitys on lue avissa osoi eessa h p:// fi/val opaivaasiat/he+153/2012 kuva: istockphoto.com / SongSpeckels 9

10 Tuomioistuimet muutoksessa Oikeudenhoidon uudistamisohjelma valitut palat Tuomas Rytkönen Oikeusministeriö julkaisi edellä käsitellyn Oikeudenhoidon uudistamisohjelman vuosille Uudistamisohjelma sisältää ehdotuksia, joilla pyritään lyhentämään oikeudenkäyn en kestoa, parantamaan oikeusturvaa ja samalla varautumaan oikeuslaitokseen lähitulevaisuudessa kohdistuviin säästötoimenpiteisiin. Yhtälö on vaikea ja uudistamisohjelman laa neen korkean tason neuvo elukunnan jäsenetkään eivät selvinneet tehtävästä ilman eriävien näkemysten jä ämistä. Oikeudenhoidon uudistamisohjelma sisältää yhteensä 57 ehdotusta, joista kuuteen on jäte y eriävä mielipide ja neljään näistä perustelut eriävälle kannalle. Eriävät näkemykset koskevat tuomioistuinviraston perustamista, korkeimpien oikeusasteiden yhdistämisen selvi ämistä, tuomioistuinlinjojen yhdistämisen selvi ämistä, lautamiesjärjestelmästä luopumista, hovi- ja hallintooikeuksien uudistamisen jatkamista sekä käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen jatkamista. kuva: istockphoto / Flying Mouse Tuomioistuinviraston perustaminen Lakimieslii o on ehdo anut julkaisemassaan oikeusturvaohjelmassa Euroopan neuvoston suositusten mukaisen tuomioistuinviraston perustamista. Myös uudistamisohjelmassa on ehdote u pitkän aikavälin tavoi eeksi tuomioistuinviraston perustamista tuomioistuinten riippuma omuuden ja tuomioistuinhallinnon toimivuuden vahvistamiseksi. Virasto olisi oikeusministeriön tuomioistuinhallinnosta erillinen ja vastaisi muun muassa tuomioistuinlaitoksen talousarviosta, resurssien kohdentamisesta ja yhteisistä palveluista. Tuomioistuinvirasto ei voisi puu ua tuomioistuinten lainkäy ötoimintaan. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presiden Pekka Vihervuoren mielestä tuomioistuinviraston perustaminen aiheu aisi merkittäviä lisäkustannuksia tuo ama a lisähyötyjä. Vihervuoren näkemyksen mukaan voimavarat olisi säilyte ävä lainkäytön piirissä uuden hallinnon luomisen sijasta. Vihervuori myös kyseenalaistaa sen, lisäisikö tuomioistuinvirasto oikeuslaitoksen riippuma omuu a. Vihervuoren näkemyksen mukaan oikeuslaitoksen yhteisiä palveluja esimerkiksi koulutuksen saralla voidaan kehi ää hallinnon nykyisen perusrakenteen pohjalta. Tuomioistuinviraston perustaminen lienee myös polii ses hankala asia, sillä uuden viraston perustaminen vaiku anee kansalaisten silmissä byrokra an lisäämiseltä. Toisaalta, jos virastoon vain siirtyisi henkilöstöä oikeusministeriön oikeushallinto-osastolta, Oikeusrekisterikeskuksesta, Palkeista (Val on talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus) ja tuomioistuinlaitoksesta, todellinen lisäkustannus syntyisi pääasiassa virastolle järjeste ävistä loista. Korkeimpien oikeusasteiden ja tuomioistuinlinjojen yhdistämisen selvittäminen Vihervuoren mukaan korkeimpien oikeuksien ja tuomioistuinlinjojen erillisyys ei ylipäätänsä aiheuta ongelmia eikä näin ollen ole tarve a myöskään selvi ää niiden yhdistämistä. Vihervuoren mukaan tuomioistuinlinjojen erillisyys ja sen luoma mahdollisuus ylläpitää kattavaa ja asiantuntevaa lainkäy öä sekä sen ylimmänasteista ohjausta kaikilla eri oikeudenaloilla on merkittävä voimavara sekä tuo avuus- ja kilpailukykytekijä, jota ei ole syytä heikentää lyhytnäköisten säästösyiden varjolla. Vihervuoren mukaan useimmissa Euroopan maissa on erilliset hallintotuomioistuimet. Hänen mukaansa maissa, joissa on vain yksi 10

11 ylin aste ja yksilinjaiset alemmat asteet, haetaan ratkaisuja oikeussuojan parantamiseksi muissa kuin rikos- ja siviiliasioissa. Vihervuoren mukaan tuomioistuinlinjojen rajaalueilla mahdollises esiintyvät ongelma lanteet ovat ratkaistavissa kuhunkin lanteeseen soveltuvin lainsäädäntöratkaisuin. Vihervuoren mukaan hallintolainkäy ö on yksikkökustannuksiltaan varsin edullista ja julkisen vallankäy öön kohdistuvaa oikeudellista kontrollia ei ole varaa heikentää. Lisäksi Vihervuori vielä huomau aa, e ä siviiliprosessia, riitaprosessia ja hallintoprosessia ei oltaisi kuitenkaan yhdistämässä missään organisaa ouudistuksessa, joten senkin takia asian selvi äminen ei olisi tarpeen. Vihervuori kuitenkin toteaa olevan en stäkin tarpeellisempaa, e ä tuomioistuinlinjat tekevät yhteistyötä koulutuksessa sekä henkilöstön vaihdossa ja kierrossa. Korkeimman oikeuden (KKO) presiden n Pauliine Koskelon näkemyksen mukaan yhdistetyn ylimmän tuomioistuimen kokoonpano olisi suppeampi kuin KHO:n ja KKO:n nykyiset jäsenmäärät yhteensä. Yhdistäminen poistaisi Koskelon näkemyksen mukaan päällekkäisiä hallintotoimintoja, mikä myös johtaisi kustannussäästöihin. Nähdäkseni kiistanalaistenkin uudistusten kustannusten selvittäminen olisi tässä vaiheessa tarpeen. Vasta todennäköisten kustannusten selvi yä voidaan arvioida yhdistämisten toteu amiskelpoisuu a ja arvioida, kuinka monta tuomaria säästyvällä summalla voitaisiin palkata. luopumi- Lautamiesjärjestelmästä nen Helsingin hovioikeuden presiden n Mikko Könkkölän mukaan uudistamisohjelmassa ei pitäisi o aa kantaa lautamiesjärjestelmästä luopumiseen edes pitkällä aikavälillä. Hänen mukaansa järjestelmän mahdollinen poistaminen on laaja, koko yhteiskuntaa koskeva periaatteellinen kysymys, jota koskeva päätöksenteko ei voi ratkaisevas perustua amma tuomareiden tai muiden oikeuslaitoksen asiantun joiden näkemyksiin ja mielipiteisiin. Lisäksi Könkkölä huomau aa, e ä lautamiesjärjestelmän vuosi aiset kustannukset ovat vain 2,5 miljoonaan euroa ja uudistamisohjelman ehdotukset lautamiesten määrän karsimisesta istunnoissa pienentävät sen kustannuksia edelleen. Könkkölän mukaan lautamiesjärjestelmän epäkoh a on myös mahdollista korjata. Kuinka käy lainkäy öresurssien? Uudistusohjelman tavoi eena olevaa oikeudenkäyn en keston lyhentäminen voitaneen osi ain saavu aa tehostamalla toimintaa ja huoleh malla siitä, e ä prosessilainsäädäntö mahdollistaa asioiden nopean ratkaisemisen asianosaisten oikeusturvaa vaarantama a. Lainkäy ö on kuitenkin ihmisten tekemää toimintaa, eivätkä organisaa ot, prosessit tai rakenteet voi tehdä lainkäy öratkaisuja. Oikeudenkäyn- en keston lyhentäminen edelly ää, e ä asioita on ratkaisemassa rii ävä määrää osaavia ja amma taitoisia tuomareita. Lainkäy öhenkilöstöstä kuitenkin suuri osa eläköityy lähivuosina eikä näköpiirissä ole havai avissa, e ä heidän lalleen palka aisiin vastaava määrä nuorempia. kuva: istockphoto.com / SongSpeckels 11

12 Yhdistystoiminta Kuva: istockphoto.com / SongSpeckels KUTSU NUORET LAKIMIEHET RY, UNGA JURISTER RF:N SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄTKOKOUKSEEN Nuoret lakimiehet ry, Unga Jurister rf - yhdistyksen sääntömääräi nen kevätkokous pidetään keskiviikkona 24. päivänä huh kuuta 2013 kello alkaen Lakimiesliiton Ylähuoneella osoi eessa Uudenmaankatu 4-6, Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen (7 ) mukaiset asiat, joista keskeisimpiä ovat: - linpäätöksen, vuosikertomuksen ja toiminnantarkastajan lausunnon esi äminen - pää äminen linpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille; sekä - pää äminen hallituksen kokoonpanon täydentämisestä. Mahdollinen valtakirja tulee esi ää kokouksessa yksilöitynä joko alkuperäisenä, kopiona, sähköpos tulosteena tai telekopiona. Yhdistyksen varsinainen jäsen voi edustaa kokouksessa itsensä lisäksi enintään kolmea yhdistyksen äänioikeute ua jäsentä. Paikan päällä kuohuviinitarjoilu. Tervetuloa! Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2013 Nuoret Lakimiehet ry:n hallitus Hei nulalainen - hanki NuLa:n 75 -vuo sjuhlakirja nyt omaksesi! kuva: Emil Heininen Nuoret Lakimiehet ry vie ää kuluvana vuonna 75-vuo sjuhlavuo aan. Tämän kunniaksi yhdistys puski vuoden 2012 aikana kokoon tähänas sen historiansa yksiin kansiin kokoavan 75-vuo sjuhlakirjan. Kirjan tekeminen ei ollut vapaaehtoisvoimin pyörite ävältä yhdistykseltä mikään pieni ponnistus ja jo siksi kirja ansaitsee paikkansa jokaisen itseään kunnioi avan nulalaisen kirjahyllyssä. Voit nyt lata teoksen kirjahyllyysi lähe ämällä sähköpos a osoi eeseen taloudenhoitaja@ nuoretlakimiehet.fi. Kirjan hinta on 43 euroa (sis. toimituksen pos tse) ja pääkaupunkiseudulta noudettuna 35 euroa. Tarkemmat ohjeet saat taloudenhoitajalta lausvahvistuksen yhteydessä. Toimi nopeas ennen kuin kirjat viedään käsistä! 12

13 NUORET LAKIMIEHET RY:N KEVÄTPURJEHDUS 2013 KE KLO Taas se on täällä ole sinä mukana! Nulan perinteinen kevätpurjehdus seilataan m/aux Svanhildilla helatorstain aattona. Svanhild on puinen purjelaiva, kaksimastoinen kaljaasi, joka on rakenne u vuonna Nimen edessä oleva lyhenne m/aux tarkoi aa apukonein varuste ua purjealusta. - Lähtö purjehdukselle keskiviikkona 8.5. klo 17, saavuthan paikalle viimeistään 16:45 - Lähtö ja paluu Pohjoisrannan halkolaiturista - Purjehduksen kesto n. 4 tun a - Osallistumismaksu 40/50 euroa (jäsen/ei-jäsen) sisältäen ruoan ja juoman Ilmoi audu mukaan viimeistään lähe ämällä ilmoi autumissähköpos- vies osoi eeseen tapahtumat@nuoretlakimiehet.fi. Maksuohjeet lähetetään paluupos ssa mukaan mahtuneille. Paikkoja on rajoitetus, joten toimithan nopeas. Purjehdukseen lii yvissä kysymyksissä voit o aa yhtey ä yhdistyksen tapahtumavastaava Hannu Häkkäseen, puh Suotuisia tuulia toivo aa Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy!

14 Edunvalvonta Miksi Asianajajalii o älähtää? Janne Laukkanen Toiminnan keskiössä koko oikeusval olle oleelliset teemat Asianajajaliiton esi elyn voi aloi aa sujuvas siitä, mitä se ei ole. Kyseessä ei ole amma lii o tai yri äjäjärjestö. Lii o ei ole edes asianajajien itse itselleen perustama rekisteröity yhdistys kuten usein luullaan. Asianajajalii o on lailla peruste u julkisoikeudellinen yhteisö, jonka ensisijaisena tehtävänä on valvoa ja säännellä asianajotoimialaa. Lisäksi lii o edistää asianajopalveluiden laatua, koulu aa ja tukee asianajajia sekä kehi ää oikeusoloja. Miksi tämän rimpsun hokeminen kyllästymiseenkin as on tärkeää ja jopa erityisen ajankohtaista juuri nyt? Siksi, e ä lii o on osallistunut eri äin ak ivises oikeudenhoidon tulevaisuuden visioin in. Liiton keskiössä eivät ole olleet vain asianajoalalle oleelliset kysymykset, vaan koko oikeusval olle oleelliset teemat. Juhlavaa, mu a to a. Oikeushallinnon säästöpaineet Oikeuslaitos kohtaa lähivuosina kovia säästöjä. Paradoksaalista on, e ä oikeushallintoon kohdistuvat luvut eivät sinällään ole suuria, jos niitä verrataan liki mihin tahansa muuhun julkishallinnon lohkoon. Ongelma on vain se, e ä oikeushallinnon niukoissa resursseissa ei ole enää juuri mitään sääste ävää. Vertailun vuoksi voi todeta, e ä yksi äisen ehankkeen torppaaminen ei suista liikenne- ja vies ntäministeriötä ongelmiin. Samat summat oikeusministeriön hallinnonalalta poisote uina ovat kohtalokkaita. Jo pelkästään sovi ujen säästöjen kohdentaminen vaa i melkoista luovuu a. Maaliskuun puolivälissä tulevien vuosien oikeusturvaohjelmaa valmistellut neuvo elukunta jä mie ntönsä oikeusministerille. Koolla ollut konklaavi ei ollut aivan tyypillinen. Koskaan aiemmin oikeudenhoidon haasteita ei olla pähkäilty yhtä korkean profiilin kokoonpanolla. Oikeusministeriön kansliapäällikön vetämään työhön osallistuivat muun muassa korkeimpien oikeuksien presi den t, valtakunnansyy äjä ja liuta oikeushallinnon muita ykkösnimiä. Ainoa val onhallinnon ulkopuolinen edustaja neuvo elukunnassa oli kuitenkin Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero. Asianajajaliiton paikka tärkeässä pöydässä ei ollut sa umaa. Ilveskeron rooli toimikunnassa kertoo yleisemmin Asianajajaliiton paikasta oikeudenhoidossa: asianajajien rooli on yhtä keskeinen kuin vaikkapa tuomareiden ja syy äjien. Rooli myös tunnustetaan aiempaa yksimielisemmin. Järkeviä ratkaisumalleja vaikka tekisi kipeää Mitä Asianajajalii o si en tekisi oikeushallinnolle osoite ujen säästötavoi eiden toteu amiseksi? Perustaisi tuomioistuinviraston: ei lisäämään byrokra aa, vaan aidos johtamaan ja kehi ämään tuomioistuinten hallintoa. Luopuisi lautamiehistä ja varaisi säästyvät varat amma tuomareiden palkkoihin. Nämä vain jo julkisuudessakin olleina poimintoina. Kaikkiaan lista on pitkä. Uudistusehdotusten tekeminen ei ole helppoa, mu a niiden alas ampuminen on. Vanhasta kiinnipitävien olisi hyvä lausua oma näkemyksensä säästökohteiksi tai kertoa, miten eduskunta saadaan luopumaan kaavailluista säästöistä. Siihen saakka Asianajajaliitossa katsotaan järkeväksi etsiä ratkaisumalleja kipeitä ja epäsuosi ujakin. Kirjoi aja on Asianajajaliiton vies ntäpäällikkö (OTM, YTM) 14

15 Edunvalvonta Nula valvoo etujasi Lakimiesliitossa Nuoret Lakimiehet ry edustaa nuorten lakimiesten etuja lähes kaikissa Suomen Lakimieslii o ry:n toimielimissä. Lakimieslii o on Nulan keskeisin edunvalvontavaikutuskanava. Lakimiesliiton valtuuskunnassa Nulaa edustavat Juha-Pekka Hippi, Jaakko Laurila ja Salla Korhonen. Lakimiesliiton hallituksessa Nu lan edustajana on hallituksen puheenjohtaja Satu Karhunen. Satu Karhusen henkilökohtaisena varajäsenenä toimii Jaakko Laurila. Oikeuspolii sessa valiokunnassa Nulaa edustaa Tuomas Rytkönen. Oikeuspolii nen valiokunta valmistelee Lakimiesliiton puolesta lausuntoja ja kannanottoja ajankohtaisiin lakihankkeisiin. Oikeuspolii sta valiokuntaa työllistävät vuonna 2013 muun muassa oikeusturvaohjelman toteu amisen seuraaminen. Koulutuspolii sessa valiokunnassa Nulaa edustaa Inga Paavola. Koulutuspolii sessa valiokunnassa kuuma puheenaihe on luonnollises ollut Itä-Suomen yliopistoon peruste ava uusi edekunta ja siihen liittyvät kysymykset. Opiskelijavaliokunnassa Nulaa edustavat Satu Karhunen ja Hannu Häkkänen. Satu toimii valiokunnan puheenjohtajana ja Hannu varapuheenjohtajana. Opiskelijavaliokunnassa tänä vuonna pohditaan niin ikään Itä-Suomen yliopistoon lii yviä kysymyksiä ja muun muassa sitä, miten Joensuun tulevat oikkarit integroidaan osaksi oikkariyhteisöä. Julkisen sektorin valiokunnassa Nulaa edustaa Saija Haapalehto. Julkisen sektorin valiokunnassa keskustellaan tänä vuonna varmas paljon oikeushallinnon uudistuksista ja esimerkiksi avokon orihanke on herä änyt paljon keskustelua. Yksityissektorin valiokunnassa edustavat Juha-Pekka Hippi, Jenni Putaansuu ja Ma Lajunen. Yksityissektorin valiokunnassa tämän vuoden hankkeiden osalta nulalaisia koske aa esimerkiksi työehtosopimusten ulkopuolella olevien jäsenten oikeusturvan kehi äminen. Yksityissektorin valiokunta tekee muun ohella yhteistyötä muiden yksityissektorilla vaiku avien lakimiesjärjestöjen, kuten Teollisuuslakimiehet ry:n kanssa. Järjestövaliokunnassa Nulaa edustaa Ki Karvinen. Järjestövaliokunnan ton lle kuuluvat monet Lakimiesliiton tapahtumista, muun muassa liiton kesätapahtuma, joka tänä vuonna järjestetään Ruisrockissa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusjaostossa Nulaa edustaa Raija- Liisa Komulainen, Lakimiesuu sten toimitusneuvostossa Miika Pusa ja kul uuritoimikunnassa Une Tyynilä. Lisäksi Jenni Putaansuu, Ki Karvinen ja Inga Paavola edustavat Nulaa Lakimiesliiton urakoulutustyöryhmässä. Lakimiesliiton palkkasuositukset vastavalmistuneille ja opiskelijoille vuonna 2013 Kuva: Stéfan / flickr.com Suomen Lakimieslii o ry vahvis perinteiseen tapaan alkuvuodesta palkkasuosituksen vastavalmistuneille juristeille ja oikeus eteen opiskelijoille. Palkkasuositus perustuu Lakimiesliiton vuosi ain tee ämän palkkatutkimuksen tuloksiin sekä yleiseen palkkakehitykseen. Vastavalmistuneen oikeus eteen maisterin vähimmäispalkkasuositus vuodelle 2013 on 3950 euroa kuukaudessa. Vuonna 2012 vastavalmistuneen oikeus eteen mais terin palkkasuositus oli 3880 euroa kuukaudessa, joten korotusta edellisvuoteen on noin 1,8 %. Oikeusnotaarin vähimmäispalkkasuositus vuodelle 2013 on 3060 euroa kuukaudessa. (Vuonna 2012 suositus oli 3010 euroa kuukaudessa.) Opiskelijoiden palkkasuositus on anne u palkkahaarukan muodossa. Mitä enemmän opiskelija on suori anut opintopisteitä, sitä suurempaa palkkaa hän voi pyytää haarukan sisällä. opintopisteet kuukausipalkka tun palkka < 60 op euroa/kk 11,70-13,00 euroa/h op euroa/kk 13,00-15,00 euroa/h op euroa/kk 15,00-18,20 euroa/h op euroa/kk 18,20-19,60 euroa/h > 240 op euroa/kk 19,60 euroa/h - Kuva: Eric Molinsky / Cali.org 15

16 Edunvalvonta Auskultoin vuosi koulutusta ja kokemuksia Satu Karhunen Auskultoin a uudistamassa Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta tuli voimaan Uudistusta valmistel in Oikeusministeriön ase amassa auskultoin työryhmässä, jossa oli myös Nuorten Lakimiesten edustaja. Uudistuksella halu in kehi ää auskultoin aikaa koulutuksellisempaan suuntaan. Loppuvaiheessa oli myös tarkoitus kehi ää auskultoinnin palkkausta ja Nula esi kin, e ä palkkauksessa tulisi nouda aa tuomarien palkkaluokkaa T7, joka vastaa myös Suomen Lakimiesliiton palkkasuosituksia. Uudistukset tuli kuitenkin toteu aa olemassa olevilla resursseilla, joten palkkaluokka on tällä hetkellä edelleen T5, joka jää huoma avas alle muiden lakimiesten palkkakehityksestä. Tähän ei valite avas näytä olevan tulossa muutosta o aen huomioon tuomioistuinlaitokseen kohdistuvat säästöpaineet. Päättäjien tulisi toisaalta herätä siihen tosiasiaan, e ä tuomioistuinlaitoksen henkilökunta on eläköitymässä ja myös jatkossa oikeudenhoidon toteutuminen edelly ää pätevää ja koulute ua henkilökuntaa. Eläköityminen on toistaiseksi nähty ehkä enemmänkin käräjäoikeuksien mää rän vähentämistä helpo avana perusteluna, vaikka kansalaisten oikeusturvan toteutuminen tulisi olla oikeudenhoitoa ohjaava pääperiaate. Toisaalta joku voisi sanoa, e ä asiat ovat paremmin kuin ennen. Tämä toki pitää paikkansa. Toisaalta yhteiskunta kehi yy ja aina tulisi kuitenkin pyrkiä parempaan. Noviisinotaarina Vantaalla Aloi n itse lukien Vantaan käräjäoikeudessa käräjänotaarina. Melkein neljänsadan hakijan joukosta vali in viisi. Näy äisi siis siltä, e ä ainakaan auskultoinnin houku elevuuden puolesta ei oikeuslaitoksellamme ole vielä huolta. Vantaan käräjäoikeudessa auskultoin jakson aloi aminen on toteute u porrastetus muutaman kuukauden välein. Samalla kun uusi käräjänotaari aloi aa, vanhin notaari lope aa. Näin parin viikon kokemuksen perusteella järjestely vaiku aa eri äin toimivalta. Notaarikavereilta voi kysyä neuvoa ja paikalla on aina joku, joka on juuri tehnyt samoja asioita, joita itse aloi elee ja vanhempia, jotka ovat harjoi elussa jo pidemmällä. Jokaisella on oma tuutortuomarinsa, minkä lisäksi Vantaalla on erikseen nime y notaarivastuutuomari, joka vastaa koulutusohjelman sujumisesta. Koulutuksen osalta tode akoon, e ä olen kahden viikon aikana eh nyt osallistua jo kahteen eri koulukseen ja ensi viikolla on tulossa koko käräjäoikeu a koskeva koulutuspäivä. Lisäksi olen saanut henkilökohtaista koulutusta työtehtäviini. Ainakin tässä vaiheessa lanne vaiku aa eri äin hyvältä eikä notaarikavereiden puheiden perusteel la jatkossakaan koulutuksesta tule olemaan puute a. Vantaalla on käräjänotaareille laadi u suunnitelma, jonka mukaan auskultoin vuosi etenee. Suunnitelma käsi ää tavoi eet ja ne etenevät samassa suhteessa notaarin oikeuksien kasvamisen kanssa. Vaikka allekirjoi aneella oli jo prosessikokemusta taustalla, olen jo nyt havainnut, miten eri tavoin asiat näy äytyvät tuomioistuinlaitoksen puolelle. Aina voi oppia jotain uu a ja asioita oppii katsomaan ja analysoimaan ihan eri kan lta. Tällä hetkellä notaareista yksi on syyttäjäpuolelta, yksi ulkoministeriöstä, yksi kaupungin lakimiestaustainen ja kaksi asianajosektorilta. kuvat: istockphoto.com / SongSpeckels Oikeudenhoidon uudistamisohjelman vaikutukset auskultoin in Niin kuin aina, ne asiat jotka kullakin hetkellä koske avat itseä, kiinnostavat kaikkein eniten. Aloin viime viikolla mie mään, mikä vaikutus oikeusministeriön julkaisemalla oikeudenhoidon uudistamisohjelmalla on käräjänotaarien toimintaan. Alkaako jossain vaiheessa notaarien työmäärä kasvaa liian suureksi - meillähän ei ole varsinaista työaikaa vai karsitaanko jo nyt vähenne yjä auskultoin paikkoja en sestään? Lain pui eissa olisi mahdollista suori aa vuoden pituisesta tuomioistuinharjoi elusta viimeinen puoli vuo a myös hovi- tai hallinto-oikeudessa. Oman käsitykseni mukaan tätä ei ole kuitenkaan vielä hyödynne y ainakaan kovin laajas. Haastankin lopuksi yhdistyksen jäsenet kertomaan auskultoin- kokemuksistaan ja jakamaan eri käräjäoikeuksien hyviä ja myös niitä huonompia käytäntöjä. Asiasta on hyvä käydä tässä vaiheessa keskustelua, kun auskultoin a koskeva lakimuutos on vielä uusi, mu a kuitenkin käytännönkokemuksia alkaa olla jo edossa. 16

17 Edunvalvonta Auskultoin - miksi, miten ja mitä? Eero Blåfield Miksi auskultoida? Miten päästä auskultoimaan? Mitä auskultoin pitää sisällään? Lakimiesliiton maaliskuussa järjestämä seminaari kietoutui näiden kysymysten ympärille ja keräsi Porthanian Suomen Laki -saliin noin 150 juris n ja oikeus eteen opiskelijan joukon kuulemaan auskultoinnista. Miten? Auskultoin hakuun lii yy paljon kaupunkitarinoita siitä, mitkä tekijät vaiku avat auskultan valintoihin. Liikkeellä on kertomuksia lähiseutujen asukkaiden suosimisesta ja erinäisistä muista salaisista valintakriteereistä. Seminaarissa käräjätuomari Pekka Mää ä Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta kuitenkin paino, e ä auskultoin haku on aivan samanlaista kuin mikä tahansa muu työnhaku. Tästä vastauksesta lienee tulki avissa, e ä kaupunkitarinat ovat nimensä mukaises tarinoita. Tärkeää auskultoin paikan hakijalle on ensinnäkin kerätä mahdollisimman paljon etoa haettavasta paikasta. Julkista etoa suoraan interne ssä on melko vähän ja auskultoin in lii yvät käytännöt vaihtelevat käräjäoikeudesta toiseen. Tosissaan auskultoimaan hakevan kanna aakin olla yhteydessä suoraan niihin käräjäoikeuksiin, joihin aikoo hakea. Vantaan käräjäoikeudessa käräjänotaarina työskentelevän Marjo Rantalan mukaan parhaiten etoa saa kuitenkin nykyisiltä ja en- siltä auskultanteilta. He myös usein kertovat mielellään kokemuksistaan niin hakemisen kuin työskentelynkin suhteen. Kun eto on hanki u, tulee valitsija vakuu aa siitä, e ä hakija on juuri se oikea henkilö kyseiseen paikkaan. Satoja auskultoin hakemuksia lukeneena Mää ä paino aa, e ä tehokkuus on yksi auskultan- n tärkeimmistä ominaisuuksista. Hakemuksessa tuleekin perustellus tuoda esiin se, e ä pystyy ja on pystynyt työskentelemään tehokkaas aiemmin. Oikeuslaitos on työnantajana monia muita paikkoja konserva ivisempi ja tämä kanna aa o aa huomioon hakemuksen kieltä ja ulkoasua muokatessa. Miksi? Auskultoin a ei ole tarkoitettu ainoastaan tuomarinuralle tähtääville. Asianajaja, VT, Tatu Oikarisen mukaan tuomioistuinharjoi elun suori amisesta on ollut valtavas hyötyä myös asianajotehtävissä työskentelevälle. Auskultoin kehi ää argumentaa otaitoa, joka on usein maini u juris n tärkeimmäksi taidoksi. Notaarina pääsee sisään tuomarin ajatusmaailmaan ja oppii, mitkä asiat ovat olennaisia tuomioistuimen ratkaisutoiminnan kannalta. Oikarisen mukaan myös kynnys astua oikeussaliin laskee, kun vuoden aikana näkee todella monenlaisia asiamiehiä. Lainvalmistelutehtävissä aiemmin työskennellyt Rantala uskoo, e ä kokemuksesta on tulevaisuudessa runsaas hyötyä riippuma a siitä, missä tehtävissä tulee työskentelemään. Ovien lisäksi auskultoin avaa myös silmiä, sillä puhujat keho vat ennen auskultan ksi hakeutumista mie mään, mitä vuoden tuomioistuinharjoi elu tarkoi aa rahallises. Useimmilla auskultanteilla ansiotaso heikentyy harjoi elun ajaksi huoma avas ja tämä tulee edostaa jo etukäteen. Myös oma mo vaa o tulee selvi ää, eikä pelkästään varatuomarin elin saamiseksi kannata auskultoimaan hakea. Kuten Mää ä seminaarissa totesi, notaarivuosi ei myöskään ole mikään välivuosi vaan vaa i aikaa ja asenne a. Lakimiesliiton auskultoin a koskeva seminaari oli todella suosi u eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Tämän johdosta Lakimieslii o järjestää uuden seminaarin syyskuussa, kun auskultoin haku on taas ajankohtainen. Kirjoi aja työskentelee Lakimiesliiton oikeuspolii sena asiamiehenä. 17

18 Upouusi Lakiuutiset juridiikan asiantuntijoille! Lakiuutisiin kirjoittavat viikoittain yksinoikeudella vaihtuvat Suomen eturivin juridiikan asiantuntijat yliopistomaailmasta ja yrityselämästä. Juridiikan ajankohtaisia teemoja käsittelevien artikkelien lisäksi Lakiuutisten viikkokirjeen sisältö koostuu mm. juridiikan tuoreista uutisista sekä lainsäädäntöhankkeiden ja oikeuskäytännön seuraamisesta. Viikoittainen uutiskirje tai verkkopalvelu Lakiuutisia voi käyttää joko tilaamalla viikoittaisen Lakiuutiset-kirjeen omaan sähköpostiin tai verkkopalvelun kautta, jolloin käyttäjän luettavissa ovat kaikki palvelussa julkaistut artikkelit ja uutiset kokonaisuudessaan. Oletko Lakimiesliiton jäsen? Lakimiesliitto tarjoaa viikoittaisen Lakiuutiset-sähköpostikirjeen jäsenilleen maksuttomana jäsenetuna. Kirjeen voi tilata helposti vierailemalla osoitteessa ja seuraamalla ohjeita. Uudistunut kirje lähetetään ilman eri pyyntöä Lakiuutiset-palvelua aiemmin tilanneille. Tutustu ja tilaa lakiuutiset.fi Hinnat: Kirje Kirje + palvelu Lakimiesliiton jäsenetuhinta / 12 kk. + alv 24 % Kauppakamarin jäsenetuhinta / 12 kk. + alv 24 % Normaalihinta / 12 kk. + alv 24 % lakiuutiset.fi laajempana kuin koskaan. Lisätiedot ja tilaukset: kustannus@chamber.fi

19 Kolumni Oodi rikollisille Sarianne Pennanen Syy äjät, poliisit, puolustusasianajajat ja -lakimiehet, tuomioistuinja vankeinhoitolaitoksen virkamiehet, rikosoikeuden tutkijat, lainsäätäjät, rikostoimi ajat ynnä lukema omat muut rikollisuuden torjumisen tai siitä raportoinnin parissa työskentelevät. Mistä kaikki nämä ihmiset saisivat leivän pöytäänsä ilman rikollisia? Entä miten ilman rikollisten jatkuvas tarjoamia käytännön harjoituksia määri elisimme, minkälainen toimin ta on oikein ja minkälainen väärin ja missä raja vaikeissa tapauksissa menee? Mikä puheenaihe korvaisi rikoksilla mässäilyn, mistä television viihteelliset rikossarjat saisivat inspiraa onsa ja miten kansalaisten skandaalin jano tyydyte äisiin, jos rikollisuus häviäisi yhteiskunnasta? Edellä lueteltuihin kysymyksiin on vaikea antaa polii ses korrek a vastausta. Voiko kuuliaisen kansalaisen vastaus olla, e ä kehi ynyt yhteiskunta tarvitsee rikollisuu a? Kyllä voi! Yhteiskunta ilman rikollisuu a olisi liian hyvää ollakseen to a. Rikollisilla, kuten muillakin luomakunnan otuksilla, on paikkansa ja tarkoituksensa. Eihän sitä esimerkiksi hy ystäkään ensikohtaamisella usein arvosta. Tarkemmin ajateltuna valit sen sil mieluummin vertani imemään hy ysen kuin sen linnun, jonka ateriaksi se myöhemmin päätyy. Rikollisen roolista saa melko vähän ainakaan julkista kiitosta, joten kuka si en ryhtyy rikolliseksi? Usealle toimen valitseminen lienee viimesi- jainen vaihtoehto. Jos rikollisuu a arvoste aisiin enemmän, voisivat rikollisiksi valikoitua tehtävään parhaiten sopivat henkilöt eli ne kaikista kieroimmat ja häikäilemä ömimmät tyypit. Tällöin väl yisimme häiritsevältä säälin tunteelta laa essamme seuraamuskannano oja ja lukiessamme rikosuu sia. Enää ei tarvitsisi voivotella jonkun raukan ajautuneen pois kaidalta polulta olosuhteiden pakosta, vaan voisimme hyvällä omallatunnolla todeta rikollisten saaneen sitä, mitä he ovat lanneet. Etenkin me lakimiehet voisimme oppia arvostamaan rikollisia heidän amma kuntaamme työllistävän vaikutuksensa johdosta. Moni meistä vie ää pääosan työajastaan rikollisten parissa. Rikollisten kohtelu työelämässä on kuitenkin usein perä rikollisen huonoa ja täyttäisi mennen tullen työsyrjintärikoksen tunnusmerkistön minkä tahansa muun amma kunnan kohdalla. Saamme olla kiitollisia, e eivät rikolliset ole niin tarkkoja lakipykälien nouda amisesta. Rikollisuuden tärkeä yhteiskunnallinen rooli voitaisiin tunnustaa esimerkiksi lanseeraamalla kalenteriin kansallinen rikollisuuden päivä, jolloin jokainen saisi tehdä pikkurötöksiä hyvällä omallatunnolla. Lippu salkoon ja sokka ir! Kyllä se mukavas rikastu aisi toimistolle hautautuneen oikeudenvalvojankin maailmankatsomusta, kun kerran vuodessa kaahaisi talla pohjassa omenavarkaista toisiin hävy ömyyksiä mennessään huudellen ( etäen toki, e ei kukaan saa tuona yhtenä päivänä siitä loukkaantua ja rikosrekisteri pysyy puhtoisena). kuva: istockphoto / goldi 19

20 Tuomioistuimet muutoksessa Tehkää niin kuin me säädämme, älkää niin kuin me teemme! Inga Paavola Viime aikoina ovat julkisuudessakin olleet esillä kansanedustajiemme ja ministeriemme inhimilliset erehdykset ja normaalit käytännöt. Jos edellä mainitut käsi eet eivät aukene, voisi selvyyden vuoksi todeta, e ä meidän tavisten osalta niille on selkeämmin yksi yhteinen termi: rikos. Polii nen + oikeudellinen vastuu mahdoton yhtälö? Moraaliset epäily ävyydet näistä polii kkojen inhimillisistä erehdyksistä ja normaaleista käytännöistä on yleensä helppo löytää ja kansan niin ikään helppo saavu aa jopa yhteisymmärrys siitä, e ä veronkiertoon syyllistyneen ministerin on ken es hivenen arvelu avaa toimia harmaan talouden torjunnan ministeriryhmässä. Tällaiseen julkisessa keskustelussa tapahtuvaan nuhteluun kuitenkin yleensä tyydytään ja sen sijaan, e ä rikosoikeusjärjestelmämme jonkinlaista yksinkertaista kulmakiveä, sitä e ä rikoksesta seuraa rangaistus, ale aisiin toimeenpanna, päinvastoin mediassa tapahtuva asian puin- kin yleensä jo leimataan kohtuuttomaksi ryöpytykseksi. Kaikkein vaikein yhtälö tuntuu kuitenkin olevan sellainen, jossa rötöstellyt kansanedustaja tai minis teri joutuisi sekä poliit- seen e ä oikeudelliseen vastuuseen - siis e ä joutuisi luopumaan polii sista mandaateistaan sen lisäksi, e ä on saanut tuomionsa oikeusjärjes telmämme koneistolta. Toisaalta myös etyssä polii sessa asemassa on pienempi riski joutua oikeusjärjestelmänkään hampaisiin. Edellä mainitun yhtälön toteu amisvaikeuksiin on toki sinänsä ymmärre ävä syy. Rohkaistun käyttämään sanaa vanhentunut, kun puhutaan lainsäädännöstä, joka määri elee polii sen vastuun ja rikoksen suhde a, ja johon to uneena peilaamme oikeustajummekin. Kansanedustajien ero aminen ei ole läpihuutoju u Eduskunta voi ero aa kansanedustajan vasta si en, jos vankeustuomio on lainvoimainen eli kaikki valitus asteet on käyty läpi. Kyse on oltava tahallisesta rikoksesta, joka osoi aa, e ei kansanedustaja ansaitse edustajantoimen edelly ämää luo amusta ja kunnioitusta. Vas- kään on tuomi u kansanedustaja luo amusaseman väärinkäytöstä. Tämä herä ää väkisinkin kysymyksen: jos luo amuksen väärinkäy ö ei poista luo amusta, niin mikä rikos si en? Voi myös poh a, e ä suhteessa keneen luo amus on menete y. Ero ama omuu a perustellaan sillä, e ä kansanedustajalla on kansan mandaa takana. Niin, mandaa n antava luo amuslause on yleensä anne u ennen rikosta, ei nähdäkseni kovin epäolennainen rajanveto. Koska kansa pääsee itse polii ses antamaan arvionsa kelpoisuudesta eduskuntatehtäviin pahimmillaan vasta vuosien kulu ua, päätöksen siitä onko rikollinen yhä sopiva ja luo amusta nau va kansanedustaja tekevät kansanedustajan kaverit ja kollegat eduskunnassa. Vakuu avaa? Kansanedustajan erottaminen ei ole läpihuutoju u. Kuka tahansa kansanedustaja voi ehdo aa ero amista, mu a asian läpimeno täysistunnossa vaa i, e ä vähintään kaksi kolmasosaa kansanedustajista kanna aa ehdotusta. Kaikkein pahimmat rötöstelijät ministereiksi Ministerien osalta puolestaan lainsäädäntömme kannustaa siihen, e ä kaikkein pahimmat rötöstelijät kanna aa nimi ää ministereiksi. Ministereiden syytekynnys nimi äin on huoma avas korkeampi kuin tavallisella tallaajalla. Nähdäkseni logiikan pitäisi olla päinvastainen: ministerin, joka linjaa uusia velvoi eita noudate avaksemme, tulisi rikosten osalta olla vieläkin pidä äytyväisempi kuin muiden ja näy ää kansalle mallikasta esimerkkiä; tuntuu omituiselta, e ä ministerin rikkeiden on oltava normaalia vakavampia ennen kuin syyte edes voidaan nostaa. Korkeampaa syytekynnystähän vielä perustellaan sillä, e ei parane olla mahdollista nostaa syyte ä ministeriä vastaan ihan joka rötöstelystä, koska silloin hallituksen toimintakyky voisi halvaantua. Tämänhetkisenkin ideologioiltaan varsin kirjavan hallituksen aikana on nähdäkseni kyllä useampaan kertaan saanut todeta, e ä hallituksen toimintakyky näy äisi voivan olla halvaantunut ihan muista syistä kuin siitä, e ä ministeriin sovelle aisiin normaalin oikeusjärjestelmän mene elyjä. Jos rikoksesta epäiltyä ministeriä vastaan saataisiin noste ua syyte (uskaltaako edes arvailla 20

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 3/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 19.3.2007. Asianajotoimisto Castrén & Snellman, Erottajankatu 5 A

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 3/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 19.3.2007. Asianajotoimisto Castrén & Snellman, Erottajankatu 5 A 1(6) Aika 19.3.2007 Paikka Läsnä Poissa Asianajotoimisto Castrén & Snellman, Erottajankatu 5 A Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt,

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 1(6) Aika 8.5.2007 Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 Läsnä Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja; toimi puheenjohtajana kohtaan 11 asti Olli Kärkkäinen, varapuheenjohtaja; kokouksen puheenjohtaja

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY- UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2007 sivu 1/5

NUORET LAKIMIEHET RY- UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2007 sivu 1/5 NUORET LAKIMIEHET RY- UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2007 sivu 1/5 Aika 13.2.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Salla Korhonen, hallituksen

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Asianajajatutkimus 2012 Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Yksityishenkilöiden ulottuvilla olevat oikeuspalvelut uhattuina Asianajajakunta kasvaa ja palvelutarjonta lisääntyy, mutta vain pääkaupunkiseudulla ja

Lisätiedot

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt TAKA-WETKA 2 Ton esi elyt TAKA-WETKAN ASUINALUE Taka-Wetkan asemakaava sijaitsee Karstulan kirkonkylän eteläosassa. Valtaosa alueesta on kunnan omistamaa, jonka lisäksi alueeseen kuuluu yksityisten maanomistajien

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI

Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI OIKEUSMINISTERIÖ Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö Muistio/luonnos 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI Yleisperustelut Johdanto

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Tuomioistuinviraston perustaminen

Tuomioistuinviraston perustaminen Lausuntopyyntö 21.04.2017 OM 9/021/2016 Tuomioistuinviraston perustaminen Johdanto asetti 10.5.2016 toimikunnan valmistelemaan tuomioistuinviraston perustamista. Toimikunnan määräaika päättyi 28.2.2017.

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI OHJE MIKKELIN KAUPUNKI LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI

LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI OHJE MIKKELIN KAUPUNKI LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI OHJE MIKKELIN KAUPUNKI SIISTI LÄHIYMPÄRISTÖ LISÄÄ ASUMISVIIHTYISYYTTÄ JA TURVALLISUUTTA Nyt jokainen voi niin halutessaan huoleh a oman asuntonsa lähiympäristön siis misestä jäljempänä maini ujen periaa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Nokian seurakunnan. Isostoiminnan. Tuoteseloste

Nokian seurakunnan. Isostoiminnan. Tuoteseloste Nokian seurakunnan Isostoiminnan Tuoteseloste 2014-2015 Ehkäs inäki ntaht oisitomanpappi lahupparin?nyt niitä taass aaiki omaks ijee! t i l a a h e t i n y t Pirteän mustia Pappila-huppareita saa taas!

Lisätiedot

Helsinki, Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B Helsinki. Oikeusministeriö PL Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010)

Helsinki, Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B Helsinki. Oikeusministeriö PL Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010) Helsinki, 27.9.2012 Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B 00120 Helsinki Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010) Lausuntonaan oikeusministeriön luonnokseen Hallituksen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Säännöt Hallituksen muutosehdotus

Säännöt Hallituksen muutosehdotus Säännöt Hallituksen muutosehdotus 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Nuoret Lakimiehet ry, Unga Jurister rf. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista nimeä

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Suunni elutehtävä Suunni elutehtävässä määritellään vertaissuunni elun tavoi eita ja suunnitelmien arvioin perusteita.

Suunni elutehtävä Suunni elutehtävässä määritellään vertaissuunni elun tavoi eita ja suunnitelmien arvioin perusteita. Kannen kuvat Ranja Hautamäki. Päivite y 24.10.2018 Suunni elutehtävä Suunni elutehtävässä määritellään vertaissuunni elun tavoi eita ja suunnitelmien arvioin perusteita. Suunni elutehtävän tausta Vertaissuunni

Lisätiedot

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle)

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle) Sivu 1/6 EDUSTAJISTON LOKAKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 30.10.2013 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Ylioppilastalo A Esityslista 242 Kokouksen avaus 243 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

ON HYVÄ DIILI. Työpaikkakouluttajan opas. Oppisopimus. Lapin oppisopimuskeskus

ON HYVÄ DIILI. Työpaikkakouluttajan opas. Oppisopimus. Lapin oppisopimuskeskus Työpaikkakouluttajan opas Oppisopimus ON HYVÄ DIILI Lapin oppisopimuskeskus Toripuis kko 5-7, 4. krs 96200 Rovaniemi puhelin 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi Sisältö Hyvä työpaikkakoulu aja! 2 Työpaikkakoulu

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki. Suomen Motoristit ry Kuusimäenkatu 21 33560 TAMPERE 1 (6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Suomen Motoristit ry Kotipaikka: Forssa Osoite: Kuusimäenkatu 21 33560 Tampere Rekisterinumero: 151.543 Merkitty rekisteriin:

Lisätiedot

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa 1 / 7 27.4.2016 15.18 Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa TAUSTATIEDOT 1. Tohtorintutkinnon suoritusvuosi * 2. Tohtorintutkinnon suorituspaikka * Aalto-yliopisto

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. - valvoo kunnallistekniikkaa ja palvelujen järjestämistä sekä tekee niitä koskevia ehdotuksia

SÄÄNNÖT. - valvoo kunnallistekniikkaa ja palvelujen järjestämistä sekä tekee niitä koskevia ehdotuksia SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vaasan Purolan kyläyhdistys ry Vasa Bobäck byaförening rf ja kotipaikka Vaasan kaupunki. Yhdistyksen toimialue on Purolan kaupunginosa Vaasassa. 2 Tarkoitus

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 7/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 22.10.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 7/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 22.10.2007 1(5) Aika 26.9.2007 kello 18.00 Paikka Läsnä Poissa Lakimiesliiton ylähuone Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen, taloudenhoitaja Olli

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Suomalainen asianajajakunta

Suomalainen asianajajakunta Suomalainen asianajajakunta Kuka on asianajaja? Asianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut kokenut lakimies. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Työoikeus 2014 2015 -brunssisarja

Työoikeus 2014 2015 -brunssisarja Työoikeus 2014 2015 -brunssisarja Jaksot: 1. jakso: Työsuhteen ehdot ja niiden muuttaminen 11.9.2014, klo 8.45 13.00, Koulutustila Metropoli, Kalevankatu 12, 2. krs, 00100 Helsinki 2. jakso: Individuaaliperusteinen

Lisätiedot

RIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen.

RIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. RIPARI...on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. Rippikouluinfo 2016 Rippikoulun käyminen on Sinulle ajankohtaista.

Lisätiedot

SUPERIOR SADEVESIJÄRJESTELMÄN TAKUU

SUPERIOR SADEVESIJÄRJESTELMÄN TAKUU SUPERIOR SADEVESIJÄRJESTELMÄN TAKUU Pinnoitetakuu 25 vuo a Tekninen takuu 50 vuo a YLEISTÄ Tämä takuu on voimassa täydennyksenä Lapuan Piristeel Oy:n toimitusehtoihin (TUOTTEIDEN TOIMITTAMISTA KOSKEVAT

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN AVAUS, LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

1 KOKOUKSEN AVAUS, LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS NUORET LAKIMIEHET RY, UNGA JURISTER RF (NULA), PÖYTÄKIRJA 1/2010 Sivu 1 / 6 HALLITUKSEN KOKOUS Aika 5.1.2010 kello 17.00 Paikka Läsnä Poissa Lakimiesliiton Ylähuone (Uudenmaankatu 4-6 B, Helsinki) Korhonen

Lisätiedot

T a m p e r e e n A - K i l t a r y : n s ä ä n n ö t

T a m p e r e e n A - K i l t a r y : n s ä ä n n ö t T a m p e r e e n A - K i l t a r y : n s ä ä n n ö t 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tampereen A-Kilta ry ja sen kotipaikka on Tampere. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 1 NIMI JA TOIMIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry., ruotsiksi Hälso- och socialvårdens

Lisätiedot

Asianajotoimisto Merilampi Oy, Lönnrotinkatu 5, 00100 Helsinki

Asianajotoimisto Merilampi Oy, Lönnrotinkatu 5, 00100 Helsinki PÖYTÄKIRJA 15.1.2014 HALLITUKSEN KOKOUS 01/2014 Aika Keskiviikko 15.1.2014 kello 18.00 Paikka Asianajotoimisto Merilampi Oy, Lönnrotinkatu 5, 00100 Helsinki Läsnä Iina-Mari Supperi Puheenjohtaja Eero Blåfield

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi Mikä on asianajaja? Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä Mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia Siis mitä? Sekava nimikkeistö (1/2) Lakimies

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Kevään uudet tontit 12.-23.5.2014

Kevään uudet tontit 12.-23.5.2014 Kevään uudet tontit 12.-23.5.2014 Keväällä 2014 uusia ton eja luovutetaan seuraavas 2 ton a Kanavuoresta 2 ton a Kylmänorosta 1 ton Tikkakoskelta Siivolan eltä 4 erillispientaloton a ryhmärakentamiseen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA (PoPLi) RY Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 SÄÄNNÖT Hyväksytty 11.06.2001 Muutettu 08.03.2007 2 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

RIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen.

RIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. RIPARI...on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. Nokian seurakunnan Rippikouluinfo 2018 Lisätietoja: Rippikoulutyöstä

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

RIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen.

RIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. RIPARI...on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. Rippikouluinfo 2015 Rippikoulun käyminen on Sinulle ajankohtaista.

Lisätiedot

Selvitys lisäetujen jakamista koskevien tavoi eiden toteutumisesta

Selvitys lisäetujen jakamista koskevien tavoi eiden toteutumisesta 1(8) Selvitys lisäetujen jakamista koskevien tavoi eiden toteutumisesta Sp-Henkivakuutus Oy maaliskuu 2017 1. Lisäetujen jakamista koskevat tavoi eet Sp-Henkivakuutus on julkaissut internetsivuillaan seuraavat

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Viestinnän

Lisätiedot

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI Yhdistyksen nimi on Suomen bordercolliet & australiankelpiet ry, Finska Border Collies & Australiska Kelpies rf ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

RIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen.

RIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. RIPARI...on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. Nokian seurakunnan Rippikouluinfo 2017 Lisätietoja: Rippikoulutyöstä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen.

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen. Senioripiiri Säännöt 1 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 2 Tarkoitus 3 Toiminta 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on kansallinen senioripiiri ry. Yhdistys kuuluu piirijärjestönä Kansallinen senioriliitto

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä.

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Etelä-Karjalan neuroyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Etelä-Karjalan neuroyhdistys. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 7/2006 HALLITUKSEN KOKOUS 21.6.2006

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 7/2006 HALLITUKSEN KOKOUS 21.6.2006 1(6) Aika 21.6.2006 Paikka Läsnä Poissa Suomen Lakimiesliitto Finlands Juristförbund ry:n (SLML) Ylähuone, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF

SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF 1 SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF 1. Nimi ja tarkoitus Yhdistyksen nimi on Suomen hautaustoiminnan keskusliitto, Begravningsverksamhetens

Lisätiedot

15.4.2010 ad OM 8/102/2010 1(2)

15.4.2010 ad OM 8/102/2010 1(2) OIKEUSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 15.4.2010 ad OM 8/102/2010 1(2) Asia Samapalkkaerän kohdentaminen oikeuslaitoksen yleisellä sopimusalalla; uusiin välitasoihin Y 7,5 ja Y 8,5 sijoittuvat virkamiehet, uusien vaativuustasojen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Laadukkaita ja kustannustehokkaita ratkaisuja tuotannon eri tarpeisiin

Laadukkaita ja kustannustehokkaita ratkaisuja tuotannon eri tarpeisiin 3 Sisällysluettelo 3. Johdanto 4. EasyLean esi ely 6. Kokoonpanoprosessin kehitys pahvimallinnuksella 7. Menetelmäsuunni elu Lean-periaa eiden mukaises 8. Arvovirtakuvaus (VSM) 9. Materiaalilogis ikka

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa 25.1.2013 Ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Asiakasnäkökulma Hallinto-oikeuksien olisi syytä kiinnittää

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot