TYÖNTEKIJÄN KÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖNTEKIJÄN KÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 HAASTAVIEN TILANTEIDEN KOHTAAMINEN ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN PALVELUISSA TYÖNTEKIJÄN KÄSIKIRJA Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö hanke

2 2 SISÄLTÖ JOHDANTO HAASTAVA KÄYTTÄYTYMINEN JA HAASTAVAT TILANTEET LAINSÄÄDÄNTÖ JA PERUSOIKEUKSIEN TURVAAMINEN Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Vammaispalvelulaki Sosiaalihuollon asiakaslaki Mielenterveyslaki Lastensuojelulaki Asiakastietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö Keskeistä lainsäädäntöä Perusoikeuksien turvaaminen, suojaamis- ja turvatoimenpiteet/ pakkotoimenpiteet ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Asunto ja asunnon tilat SUUNNITELMAT Yksilökeskeinen suunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palveluohjaus ja palvelusuunnitelma HOITO JA KUNTOUTUS Tunnistaminen Arviointimenetelmiä Kuntoutus Psykososiaalinen kuntoutus Vastuukuntoutus Strukturoitu toimintamalli Riskiarviointi Puhetta tukeva kommunikaatio Basaalistimulaatio Terapiat Lääkehoito ASIAKASTIETOJEN DOKUMENTOINTI Kirjaamiseen liittyvät ohjeet Dokumentin rakenne ja kieli YHTEISTYÖ ASIAKKAAN JA VERKOSTON KANSSA Verkostoyhteistyö ja dialogiset toimintatavat Yhteistyö perheen ja omaisten kanssa TYÖNTEKIJÄN TUKI Koulutus Työnohjaus Työsuojelu LISÄTIETOJA LÄHTEET SEKÄ MUUTA AIHEESEEN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA LIITTEET... 47

3 3 JOHDANTO Tämä käsikirja on tarkoitettu tueksi työntekijöille, jotka kohtaavat asiakastyössään haastavia tilanteita. Asiakkaat voivat olla kehitysvammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä. Käsikirjaan on pyritty kokoamaan kattavasti keskeiset määritelmät ja säädökset, jotka ohjaavat palvelujen järjestämistä sekä kuvausta hoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä hyvistä käytännöistä ja mahdollisuuksista. Lisäksi käsikirjan liitteenä on tiedot hankealueen maakuntien palveluista kyseisille asiakkaille. Käsikirja on laadittu -hankkeen aikana, joka on vuosina toteutettava Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on tukea vammaisia henkilöitä, työntekijöitä ja yhteisöjä haastavien tilanteiden kohtaamisessa. Käsikirjan lisäksi hankkeessa on työstetty Palvelumalli 2010-luvulle haastavien tilanteiden kohtaamiseen (liitteenä), jossa on kuvattu palvelukokonaisuuksia ja palvelujen toteuttamiseen liittyviä toimenpidesuosituksia sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta. Käsikirja ja palvelumalli on koottu yhteistyössä hankkeen Haastavan käyttäytymisen asiantuntijaryhmän kanssa. Asiantuntijaryhmän jäseninä ovat toimineet psykologi Raisa Hilakari, Eskoon sosiaalipalvelujen ky., jäsen ja työryhmän pj. 9/08 asti sairaanhoitaja Marika Ylikojola, Eskoon sosiaalipalvelujen ky., työryhmän pj. 9/08 alkaen ohjaaja Emilia Takala, Eskoon sosiaalipalvelujen ky. sairaanhoitaja Satu Miilumäki, Eskoon sosiaalipalvelujen ky. hoitaja Anu Riihimäki, Eskoon sosiaalipalvelujen ky kehittämispäällikkö Raija Mansikkamäki, Asumispalvelusäätiö ASPA lastenpsykiatri Seija Raudasoja, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayahtymä sairaanhoitaja/asumisohjaaja Raija-Liisa Kivijärvi, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä

4 4 toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö palvelukodin johtaja Theresa Sinkkonen, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö kuntoutusohjaaja Aulikki Pärnänen, Jyväskylän mlk., alkaen Jyväskylän kaupunki ohjaaja Mirka Oinonen, Jyväskylän kaupunki puheenjohtaja Ari Hartikainen, Keski-Suomen autismiyhdistys kehittämissuunnittelija Armi Mustakallio, -hanke kehittämissuunnittelija Ulla Yli-Hynnilä, -hanke. Käsikirja liitteineen sekä Palvelumalli 2010-luvulle haastavien tilanteiden kohtaamiseen ovat tulostettavissa -hankkeen verkkosivuilta osoitteesta

5 5 1 HAASTAVA KÄYTTÄYTYMINEN JA HAASTAVAT TILANTEET Kun puhutaan haastavasta käyttäytymisestä, tarkoitetaan yleensä käyttäytymistä, joka koetaan ongelmana. Haastava käyttäytyminen voi ilmetä hyvin monenlaisina oireina ja hankaluuksina, sellaiseksi koetaan esim. henkilöllä esiintyvä aggressiivisuus, levottomuus, itseä tai muita vahingoittava käyttäytyminen, keskittymisvaikeudet, ahdistuneisuus tai vetäytyminen. Henkilö ilmaisee käytöksellään jotakin, haastaa toisen, haastaa ympäristönsä, meidät jotka näemme ja kohtaamme haastavaa käyttäytymistä. Haastava käyttäytyminen on viesti, joka ei ole löytänyt sosiaalisesti hyväksyttävää muotoaan, sanallista tai muuta. Haastavaa käyttäytymistä on kuvattu myös jäävuorena, jossa käyttäytymisongelmat ovat jäävuoren huippu ja yritys kertoa jotakin. Moninkertaisesti suurempi on jäävuoren alaosa, jossa ovat ne erilaiset ja näkymättömät syyt, joista haastava käyttäytyminen johtuu. (Lähde: Kerola & Sipilä 2007) Tällä hetkellä haastava käyttäytyminen -termin rinnalle ja sijaan on tuotu käsite haastava tilanne. Tarkoituksena on siirtää näkökulmaa suuntaan, jossa ongelmaa ei käsitellä ainoastaan henkilöstä ja hänen käyttäytymisestään käsin vaan tarkastelun kohteena ovat ensisijaisesti haastavat tilanteet ja niihin johtaneet tekijät. Ajatuksena on, että haastaviin tilanteisiin voi johtaa henkilöön itseensä liittyvien tekijöiden lisäksi myös monet ympäristöstä johtuvat syyt. Haastaviin tilanteisiin johtavia syitä on monenlaisia. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa toimittaessa syiden ja eri tekijöiden selvittäminen sekä erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa. Taustatekijöiden selvittäminen on kuitenkin tärkeää, jotta henkilö saa tarvitsemansa avun. Vaikka taustatekijöiden selvittäminen on monitahoista ja vie aikaa, voi huolellinen työskentely tässä vaiheessa auttaa pääsemään nopeammin toimiviin ratkaisuihin hoidossa ja kuntoutuksessa.

6 6 Ongelmien taustalla olevia tekijöitä voidaan erotella esim. seuraavasti: Yksilöön liittyviä tekijöitä: oppimiseen ja käyttäytymisen säätelyyn liittyvät tekijät laaja-alaiset oppimisvaikeudet toiminnan ohjauksen vaikeudet oireyhtymiin liittyvät käyttäytymismuodot mielenterveyshäiriöt autistiset häiriöt, käytöshäiriöt, tarkkaavuushäiriö, skitsofrenia ja muut psykoosit, masennus, tunne-elämän häiriö, dementia somaattinen vaiva tai sairaus fyysisen toimintakyvyn rajoitteet ja vammat, verensokeri, huono näkö/kuulo, hammassärky, päänsärky jne. elämänhallintataidot muutostilanteissa riittämättömät taidot ja/tai tuen puute elämänkaaren nivelvaiheissa, kasvu- ja kehitysvaiheissa, seksuaalisuudessa, perhetilanteen muutoksissa jne. Sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tekijöitä: sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia puutteelliset kommunikaatiotaidot - henkilöllä ei ole keinoja ilmaista omia tarpeitaan ja tunteitaan puutteelliset sosiaaliset taidot henkilö ei hallitse tilanteen ja roolin mukaisia käyttäytymismalleja puutteellinen kommunikaatioympäristö ympäristössä ei ole käytössä henkilön taitoja vastaavia kommunikaatiomenetelmiä puutteellisesti kehittyneisiin selviytymistaitoihin liittyviä käyttäytymishäiriöitä henkilö hakee huomiota ei-toivotulla käyttäytymisellä, käyttäytyminen on tahdon ja tarpeiden täyttämisen väline henkilöllä on heikko kyky hallita ristiriitaisia tilanteita henkilö haluaa paeta/välttää vaikeaksi kokemiaan tilanteita yksinäisyys ja mielekkään sosiaalisen roolin puuttuminen kyvyttömyys hillitä itseä ja omaa käyttäytymistä

7 7 verkostoissa ilmenevät ristiriidat läheisten ihmisten ja tahojen ristiriidat ovat kuntoutumisen este elämänhistoriaan liittyvät kokemukset traumaattiset kokemukset, turvattomuus, seksuaalinen hyväksikäyttö, hylkäämisen kokemukset, kiusaaminen Kulttuuriseen ympäristöön liittyviä tekijöitä: toimintaympäristö ei vastaa henkilön tarpeita asuinolosuhteet, henkilökunnan osaaminen, henkilökunnan määrä, kommunikaatioympäristö, aistipulmat jne. Joihinkin oireyhtymiin liittyy usein haastavaa käyttäytymistä. Tällaisia oireyhtymiä ovat mm. Autismin kirjo, AGU, Fragile-X ja Prader-Willin syndroma. (Lähteet: Seppälä H., 1997 ja 2009; Koskentausta T., 2006) 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA PERUSOIKEUKSIEN TURVAAMINEN Keskeiset säädökset kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden palvelujen järjestämisestä on kirjattu Kehitysvammalakiin ja Vammaispalvelulakiin. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan vammaislainsäädännön uudistamista asteittain ja pitkän tähtäimen tavoitteena on ko. lakien yhdistäminen. Samassa yhteydessä valmistellaan myös lainsäädännön uudistamista koskien perusoikeuksien rajoittamista ja pakkokeinojen käyttämistä kehitysvammaisten palveluissa. Seuraavassa esitetään lyhyesti osia lainsäädännöstä, joka koskee vammaisten henkilöiden palvelujen järjestämistä sekä asiakkaan henkilötietojen käsittelyä. Lisäksi loppuun on koottuna luettelo keskeisestä lainsäädännöstä. Suomen lakien ajantasainen sisältö löytyy seuraavasta linkistä:

8 8 2.1 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Kehitysvammainen henkilö on oikeutettu saamaan kunnan yleisiä palveluja. Yleisiä palveluja voidaan täydentää erityispalveluilla tarpeen mukaan. Laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) säädetään kehitysvammaisille annettavista erityispalveluista. Lain mukaisia palveluja ovat mm. tutkimus yksilöllisen erityishuollon suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi, terveydenhuolto, tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskuntaan sopeutumista edistävä toiminta, henkilökohtaisten apuvälineiden järjestäminen sekä yksilöllinen hoito ja muu huolenpito (2 ). Kaikille erityishuollossa oleville asiakkaille tulee lain mukaan hyväksyä erityishuolto-ohjelma (EHO), joka tarkoittaa päätöstä henkilön erityishuoltona saamista palveluista. Erityishuolto-ohjelman hyväksyy erityishuollon johtoryhmä tai vastaava toimielin kunnassa. Kehitysvammalaki on toissijainen yleiseen sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa, opetusta ja muita palveluja koskevaan lainsäädäntöön nähden. Tällä tarkoitetaan sitä, että kehitysvammaisten henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti yleisen lainsäädännön mukaisesti ja erityishuoltolain mukaisesti siinä tapauksessa, että hän ei saa tarvitsemaansa palvelua muun lain nojalla. Kehitysvammalaki sisältää myös säännökset vastoin tahtoa annettavasta erityishuollosta (32-33 ja ). Pakon käytöstä hoidon aikana on ainoastaan yleisluonteinen säädös 42 :ssä, jonka mukaan erityishuollossa olevaan henkilöön saadaan kohdistaa pakkoa vain siinä määrin kuin erityshuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus vaatii. (Lähde: Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977)) 2.2 Vammaispalvelulaki Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista annetun lain (380/1987, muutokset lukien) mukaan kunta on velvollinen järjestämään vaikeavammaisille henkilöille seuraavia palveluja: kuljetuspalvelua niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, päivätoimintaa, palveluasumista, asunnon muu-

9 9 tostyöt sekä asuntoon kiinteästi kuuluvat välineet ja laitteet ja lukien henkilökohtaista apua. Lisäksi harkinnanvaraisina tukitoimina kunta voi myöntää vammaiselle henkilölle kuntoutusohjausta, sopeutumisvalmennusta, päivittäisissä toimissa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, ylimääräiset vaatetuskustannukset ja erityisravintokustannukset alkaen palvelusuunnittelun merkitystä on vahvistettu vammaispalvelulaissa. Laki velvoittaa kunnan sosiaalipalveluista vastaavaa viranomaista aloittamaan palvelutarpeen selvittämisen viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asiakkaan tai muun tahon yhteydenoton jälkeen sekä laatimaan palvelusuunnitelman ilman aiheetonta viivytystä vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. (Lähde: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, 380/1987. Muutokset ) alkaen vammaispalvelulaki on ensisijainen verrattuna lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta. Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja koskevat pykälät jäävät edelleen voimaan. Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämiseen sisältyviä tehtäviä ei ole tarkoitus siirtää vammaispalvelulain nojalla kunnan järjestettäväksi eikä muutoinkaan puuttua erityishuollon tarpeessa oleville henkilöille järjestettävien erityishuoltopalvelujen järjestämiseen. Kehitysvammaiselle henkilölle voidaan edelleen järjestää palveluita kehitysvammalain nojalla, jos vammaispalvelulain nojalla järjestettävät palvelut eivät ole asiakkaan kannalta riittäviä tai sopivia. 2.3 Sosiaalihuollon asiakaslaki Sosiaalihuollon asiakaslaki koske kaikkia sosiaalipalveluja. Lain yhtenä tarkoituksena on edistää erityisesti sellaisten asiakasryhmien hyvän huollon, hoidon ja oikeusturvan toteutumista, joilla itsellään on heikot edellytykset pitää huolta omista oikeuksistaan. Asiakaslaissa painotetaan asiakkaan ihmisarvoa ja yksilöllisyyttä. Lain mukaan asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvo-

10 10 aan loukata sekä hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa (1 ). Jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan palvelujensa suunnitteluun tai ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja, on asiakkaan tahtoa säännösten mukaan selvitettävä yhdessä hänen laillisen edustajansa tai omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa. Laki velvoittaa sosiaalihuollon järjestäjää laatimaan palvelusuunnitelman niille asiakkaille, jotka ovat säännöllisen sosiaalipalvelun piirissä (ks. tarkemmin kohta 5.3). (Lähde: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812)) 2.4 Mielenterveyslaki Mielenterveyslain 9-11 :ssä on säädökset menettelystä, kun henkilö määrätään tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Hoitoon määräämisen edellytysten selvittämiseksi henkilö voidaan ottaa tarkkailuun sairaalaan. Tarkkailulähetteen eli kirjallisen lääkärinlausunnon voi laatia lääkäri tutkittuaan ensin henkilön. Ennen hoitoon määräämistä on selvitettävä tarkkailuun otetun oma mielipide. Alaikäisen lapsen vanhemmille tai muulle huoltajalle on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Päätöksen tarkkailuun otetun määräämisestä hoitoon tekee yleensä sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaava ylilääkäri. Alaikäisen osalta päätös on alistettava heti hallintooikeuden vahvistetavaksi. (Lähde: Mielenterveyslaki (1990/1116))

11 Lastensuojelulaki Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuolisen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla ja muilla huoltajilla. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. (1-2 ) Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä jälkihuolto. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhempia. (3 ) Lastensuojelulaki 25 velvoittaa tekemään lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen voi tehdä silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve. Ennen ilmoituksen tekemistä voi myös konsultoida lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jos epäilee, että on tarpeen selvittää, voiko joku lapsi huonosti. Henkilö, joka työskentelee lasten kanssa, mutta jolla ei ole työnsä puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, voi tehdä ilmoituksen kuten muutkin henkilöt. Tällöin hän voi antaa tarpeellisia tietoja salassapitosäännösten estämättä. Ilmoitusvelvollisuus koskettaa laajasti eri viranomaistahoja. Ilmoitusvelvollisia ovat: sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat opetuksen tai koulutuksen järjestäjät terveydenhuollon ammattihenkilöt koululaisten aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat

12 12 yksityisellä sektorilla toimivat palveluntuottajat turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat hätäkeskustoiminnan palveluksessa olevat Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka työntekijä on saanut omassa työssään. Kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus ei saisi olla liian korkea. Jos työntekijällä on vaikeuksia arvioida, onko lapsesta herännyt huoli riittävää lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi, asiasta voi tarvittaessa yleisellä tasolla kysyä lapsen asuinkunnan sosiaaliviranomaisilta. Lapsen henkilöllisyyttä ei tällöin paljasteta. Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimistoon. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon lukuun ottamatta rippisalaisuutta. Vaikka työntekijä olisi muuten velvollinen pitämään salassa työssään esiin tulleita asioita, on hänen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos lapsen tilanne niin vaatii. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, vaikka lapsi tai perhe kieltää sen tekemisen. Lähde ja lisätietoja: Lastensuojelulaki (2007/417) Sosiaaliportti. Lastensuojelun käsikirja FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/kehitysvammaiset/ 2.6 Asiakastietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö Vammaishuoltoa toteutettaessa asiakkaasta kerätään henkilötietoja monenlaisiin manuaalisiin ja sähköisiin dokumentteihin ja tietojärjestelmiin. Henkilötietoja ovat kaikki tiedot henkilöstä, hänen ominaisuuksistaan ja elinolosuhteistaan ja muista seikoista, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään koskeviksi. Henkilötietojen keräämistä ohjaa henkilötietolaki. Henkilötietolaki (523/99) on yleislaki, joka ohjaa henkilötietojen keräämistä erilaisin rekistereihin sekä henkilötietojen käyttämistä. Sen tarkoituksena on turvata kansalaisten yksityiselämän suoja henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelyn kehittämistä ja noudattamista. Lain keskeisenä tar-

13 13 koituksena on ehkäistä erityisesti tietotekniikan käyttöön liittyviä tietosuojariskejä. Henkilötietolakia tulee noudattaa niin sosiaalihuollon kunnallisissa kuin yksityisissäkin palveluissa. Henkilötietolaki määrittelee seuraavia asioita talletettavien henkilötietojen laillisuudesta ja tarkastusoikeudesta: Tarpeellisuusvaatimus asiakkaista saa kerätä ja tallettaa vain sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen annettaessa asiakkaalle sosiaalihuollon palveluja juuri kyseisessä toimipisteessä Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto arkaluonteisia tietoja, esim. terveydentilaan, rotuun, poliittiseen vakaumuksen tai sosiaalihuollon palveluihin ja tarpeeseen liittyviä, ei pääsääntöisesti saa merkitä asiakkaan tietoihin. Näitä tietoja voidaan tallentaa ja käsitellä vain jos se on välttämätöntä tehtävien hoidossa; esim. vammaispalvelussa joudutaan käsittelemään sairauteen ja terveydentilaan liittyviä tietoja. Virheettömyysvaatimus asiakkaasta kerättävät tiedot eivät saa olla virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita. Tarkastusoikeus asiakkaalla on oikeus saada pyynnöstä tarkastaa kaikki häntä itseään koskeva tiedot. Hänellä on oikeus saada myös jäljennökset näistä tiedoista. Edunvalvojalla on oikeus saada tiedot niistä asioista, joita edunvalvontamääräys koskee (taloudelliset asiat tai henkilökohtaiset asiat). Asiakastietojen käsittelyä sosiaalihuollon toteuttamisessa ohjaa lisäksi useita erityislakeja. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) määrittelee asiakkaan tiedonsaantioikeudesta, salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta seuraavasti: Asiakkaiden informointi asiakkaalle tulee antaa tietoja mm. siitä, miksi ja mihin tarkoitukseen tietoja tarvitaan, hänen oikeudestaan tarkistaa omat tietonsa ja mihin rekisteriin tiedot talletetaan. Salassapito asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä ovat salassa pidettäviä, niissä olevaa tietoa ei saa luvattomasti paljastaa eikä näyttää tai luovuttaa sivulliselle. Salassa pidettäviä tietoja voidaan kuitenkin luovuttaa ulkopuolisille asiakkaan suostumuksella tai siihen oikeuttavan lainsäännöksen nojalla.

14 14 Vaitiolovelvollisuus - jokainen sosiaalihuollon järjestäjä, tuottaja ja niiden palveluksessa oleva, joka on saanut sosiaalihuollon salassapidettävän tiedon, on vaitiolovelvollinen. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sisältää myös salassapito- ja vaitiolosäännöksiä (22-24 ) ja säännöksiä siitä, milloin viranomainen voi luovuttaa salassa pidettäviä tietoja (26-30 ). Niitä sovelletaan sosiaalihuollossa siltä osin kuin siinä ei ole vastaavia säännöksiä. Jos sosiaalihuollon toimintayksikössä työskentelee terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka antavat tutkimusta ja hoitoa, ovat heidän tässä yhteydessä tekemänsä merkinnät potilastietoja. Potilastietoja säätelee laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92) ja myös siinä on säädökset tietojen salassapidosta (13 ). (Lähde: Asiaa tietosuojasta 2/2008 ja Asiaa tietosuojasta 3/2008.) 2.7 Keskeistä lainsäädäntöä Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista (380/1987) Mielenterveyslaki (1990/1116) Henkilötietolaki (523/99) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (1597/2007) Lastensuojelulaki (2007/417) Suomen perustuslaki (1999/731)

15 Perusoikeuksien turvaaminen, suojaamis- ja turvatoimenpiteet/ pakkotoimenpiteet Suomen perustuslaissa vahvistetaan valtiosääntö, joka turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapaudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Perustuslain mukaan perusoikeuksia ovat: yhdenvertaisuus oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen rikosoikeudellinen laillisuusperiaate liikkumisvapaus yksityiselämän suoja uskonnon ja omantunnon vapaus sananvapaus ja viranomaisen asiakirjojen julkisuus kokoontumis- ja yhdistymisvapaus vaali- ja osallistumisoikeudet omaisuuden suoja sivistykselliset oikeudet oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin oikeus työhön ja elinkeinovapaus oikeus sosiaaliturvaan vastuu ympäristöstä oikeusturva perusoikeuksien turvaaminen perusoikeudet poikkeusoloissa Kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palveluja järjestettäessä voidaan joutua pohtimaan eriasteisten pakko- tai suojaamistoimenpiteiden käyttöä. Pakotteet ja rajoitukset merkitsevät aina yksilön itsemääräämisoikeuteen tai muihin perusoikeuksiin puuttumista. Tästä syystä suojaamistoimenpiteiden käyttö tulee aina harkita tarkasti ottaen huomioon asiasta annettu lainsäädäntö ja palvelua järjestävän organisaation ohjeistus. Pakon käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on laissa säädetty mm. kehitysvammahuollossa ja mielenterveyshoidossa kahdella tavalla: henkilö voidaan määrätä hoitoon tahdosta riippumatta pakon käyttö hoidon aikana eli pakkotoimet tai rajoitustoimet Lain säädökset asiasta on esitetty tarkemmin luvussa 2.1.

16 16 Pakon käytöstä käytetään monia ilmaisuja ja nykyään puhutaan yleisimmin suojaamis- ja turvatoimenpiteistä. Myös perusoikeuksien rajoittaminen on terminä käytössä. Suojaamis- ja pakkotoimenpiteitä ovat mm.: liikkumisvapauden rajoittaminen eristäminen kiinnipitäminen pakkolääkitys pakkosyöttäminen asuinpaikan vaihtaminen vastoin tahtoa omaisuuden haltuunotto omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen yhteydenpidon rajoittaminen hoitopaidan ja lepositeiden käyttö sitominen Suojaamistoimenpiteillä pyritään yleensä suojaamaan henkilöä vahingoittamasta itseään tai toisia henkilöitä tai omaisuutta. Suojaamistoimenpiteitä ei saa käyttää rangaistuksena, kasvatuskeinona tai ennaltaehkäisynä. Suojaamistoimenpiteiden käyttäminen on aina äärimmäinen toimenpide sekä asiakkaan että työntekijän kannalta. Suojaamistoimenpiteen käyttöä on pyrittävä välttämään mahdollisuuksien mukaan ja ensisijaisesti on haettava vaihtoehtoisia toimintatapoja. Suojaamistoimenpiteitä voidaan joutua käyttämään sekä laitoshoidossa että avohuollon asumispalveluissa. Suojaamistoimenpiteiden käyttöön tarvitaan aina lupa. Luvan antaa erityishuollon kuntayhtymän palveluissa lääkäri. Muissa kuin erityishuollon yksiköissä luvan antaa lääkäri, jolle palveluista vastaava organisaatio on osoittanut tehtävän, esim. kunnan tai yksityisen palveluntuottajan yksikössä terveyskeskuksen lääkäri. Lainsäädäntö ei anna yksityiskohtaisia ohjeita rajoittavien menetelmien käytöstä, kirjaamisesta tai valvonnasta. Sekä asiakkaan että työntekijän turvallisuuden ja oikeusturvan vuoksi palveluja järjestävissä organisaatioissa ja yksiköissä on

17 17 kuitenkin tarpeen olla toimintaohjeet rajoittavien toimenpiteiden käytöstä. Suojaamistoimenpiteisiin liittyvät luvat tulee tarkistaa sovituin väliajoin ja aina muutettaessa uuteen asumisyksikköön. Kaikki toimenpiteet, jotka rajoittavat henkilön toimintaa, on perusteltava ja kirjattava. Rajoittavien toimenpiteiden ja niissä käytettävien välineiden on oltava turvallisia ja ko. käyttöön tarkoitettuja. Yksi esimerkki suojatoimenpidekäsikirjasta on Eteva kuntayhtymän yhdessä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa v tekemä ja julkaisema opas Suojatoimenpidekäsikirja Suojatoimenpiteet. Tämä varsin kattava opas on tilattavissa Eteva ky:sta sähköpostitse osoitteella marjaleena.siren(at)eteva.fi. (Lähteet: Kumpuvuori J., 2006; STM työryhmämuistioita 2001:33; Koskentausta T. toim., 2009) 3 ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Asunto luo kodin fyysiset puitteet, se joko mahdollistaa kodin tai ei. Kun asumista suunnitellaan pitkäjänteisesti erilaisiin elämäntilanteisiin elämänkaarimallilla, voidaan todeta, että jokainen ihminen tarvitsee hyvin suunnitellun ja esteettömän asunnon. Kodissa on saatava tehdä itselle tärkeitä asioita, jotta siellä voi elää tyytyväistä elämää. Ihminen tarpeineen nousee keskiöön: kodin tulee olla tila, joka tarjoaa ihmiselle fyysisesti hyvät olosuhteet, mahdollistaa kaikki kotona tehtävät toimet, palvelee ihmisen aistinautintoja ja tukee ihmisen henkistä kehitystä. Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, koska ihmiset ja heidän tarpeensa ovat erilaisia. Asukkaan tulisi kuitenkin voida valita missä ja kenen kanssa asuu. Kotien pitäisi olla samanaikaisesti yksilöllisiä ja muunneltavia. Olemassa olevia asumisratkaisuja voidaan fyysisesti muuttaa hitaasti korjausrakentamisen myötä. Kuitenkin seuraaviin asioihin voidaan joissakin tapauksissa vaikuttaa myös asuinyksikön toimintakäytäntöjä muuttamalla. Asumisen kannalta seuraavat näkökulmat kannattaa huomioida asiakkaan asumista suunniteltaessa ja asuinpaikkaa valittaessa. Erityisesti näihin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota uutta asumisyksikköä suunniteltaessa.

18 Asunto ja asunnon tilat Turvallisuus Tekniset turvallisuusjärjestelmät ovat lisävarusteita, jotka auttavat turvaamaan ihmisen elämää vaaratilanteissa tai esimerkiksi sähkölaitteiden kohdalla ennaltaehkäisevät vaaratilanteita. Monien turvallisuustekniikoiden, kuten automaattinen paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä tulee tänä päivänä olla vakiovarusteena kaikissa erityisesti palveluasunnoiksi rakennetuissa asunnoissa. Turvateknologia hyvän asunnon ja riittävien palvelujen kanssa antaa perusteltua lisäturvallisuutta asukkaalle. Ellei turvallisuuden tunnetta synny vuorovaikutustilanteissa ymmärretyksi ja kuulluksi tulemisella omassa kodissa, sitä voi harvoin tekniikalla korvata. Tekniset ratkaisut kehittyvät tällä hetkellä voimakkaimmin kaikesta apuvälineteknologiasta, hyvät ratkaisut kannattaa ottaa käyttöön. Asuinympäristön soveltuvuus Olennaista on, millaisella seudulla asunto sijaitsee ja kuinka pitkä matka sieltä on harrastuksiin tai muihin tärkeisiin paikkoihin. Asuntojen tulisi sijaita lähellä palveluja ja hyvien liikenneyhteyksien tuntumassa. Asunnon hyvä sijainti tukee asukkaiden itsenäistä selviytymistä ja vähentää avun ja tuen tarvetta. Esteettömyys Asunnot tulisi rakentaa tai korjausrakentamisen yhteydessä kunnostaa esteettömiksi, jolloin asunto soveltuu monenlaisille asukkaille. Esteettömyyden käsitettä tulee ymmärtää laajasti, myös havainneympäristöön liittyvänä ja asunnon lähiympäristönkin käsittävänä. Tilat Asunnoksi katsotaan huoneisto talossa, joka on tarkoitettu asumiseen. Asunnolla ei tarkoiteta yksittäistä asuinhuonetta. Yhden henkilön huoneistossa tulisi tilaa olla noin m2. Apuvälineiden käyttö lisää tilantarvetta. Huoneistossa, kodissa tehtävät seuraavat toimet tulisi olla mahdollisia: Ruokailu ja ruuanlaitto Oleskelu, harrastaminen, vieraiden vastaanotto Nukkuminen, lepo

19 19 Hygienian hoito Vaatehuolto Säilytys On asukkaita, joilla on vaikeuksia säädellä kodin sähkölaitteita, vesihanoja tms. Näihin kysymyksiin voidaan tuoda avuksi teknisiä ratkaisuja, joilla laitteiden käyttöä voidaan tekniikan avulla säädellä. Olennaista on, että asunnot tarvittaessa mahdollistavat kaikkien oman kodin normaalien toimintojen tekemisen ja harjoittelemisen. Asuinyhteisön yhteisiä tiloja, elleivät niiden toiminnot ole asukkaan määrättävissä, ei tulisi lukea henkilön asuintiloiksi, vaan niitä tulisi verrata tavallisessa asumisessa taloyhtiön kerhohuoneisiin, pesutupiin yms. julkisiin tiloihin. Liikkuminen asuntoon ja asunnosta Fyysisesti esteetön liikkuminen ja saavutettavuus ovat ensisijaisia ja ne onkin huomioitu kohtuullisen hyvin rakentamismääräyksissä. Liikkumisella tässä kohden käsitellään liikkumista sosiaalisen kontrollin käsitteen kautta. Asunnosta johtaa yleensä ovi taloyhtiön julkiseen tilaan, kuten rappukäytävään tai suoraan ulos. Asukasta ei tässä tilanteessa kontrolloida liikkumisen suhteen. Yksityisyys ja itsenäisyys toteutuvat. Oman ulko-oven tulisi olla ensisijainen ratkaisu. Mikäli asukkaan palvelutarve on suuri, on perusteltua, että asunnosta on julkisen tilan ulko-oven lisäksi yhteys myös suoraan palvelutilaan. Oven, joka kulkee vain palvelutilaan, kuten perinteisissä ryhmäkodeissa on, ei saisi olla ainoa ratkaisu. Sellaisessa tilanteessa asukkaan kaikki liikkuminen jää henkilökunnan valvonnan alle, tätä ratkaisua tarvitaan vain harvoin. Kahden oven periaatteella olevissa asunnoissa voidaan kulkujärjestelyjä myös teknisesti tarvittaessa säädellä. Äänieristys Toiset haluavat vilinää ympärilleen. Heidän mielestään ihmiset saavat näkyä ja kuulua. On myös ihmisiä, jotka eivät siedä sellaista lainkaan. Asumisyksikössä asuntojen ja yhteistilan väliovi jopa asuntojen väliset seinät saattavat olla huo-

20 20 nosti äänieristetty. Tämä on omiaan ärsyttämään useimpia ihmisiä. Rauhallisuutta tarvitsevalla ihmisellä tulisi olla siihen mahdollisuus. Yksityisyys Asunnon tulee tarjota mahdollisuus yksityiselämän suojaan ja kotirauhaan. Mitä suurempi asuinyhteisö on, sitä enemmän tarvitaan jokapäiväisen elämän sujumiseksi vuorovaikutustilanteita. Nykyisten ryhmäkotien eräs keskeinen ongelma on yksityisyyden ja yksityistilojen riittämättömyys. Se johtaa helposti tilanteeseen, jossa henkilön on muutettava pois jos hänen elämäntilanteensa tai terveydentilansa muuttuu. Palvelutilojen yhteistilan tulisi sijainniltaan ja muodoltaan mahdollistaa asukkaalle omaehtoinen yhteisyyden ja yksityisyyden säätely, mikäli tilajärjestelyt eivät tätä omaehtoisuutta salli, vaan esimerkiksi kun yhteisöelämästä tulee pakollista, on tämä omiaan ärsyttämään ja jopa provosoimaan häiritsevään käyttäytymiseen. Mikäli asunto on vain pieni huone ja liikkuminen sosiaalisesti valvottua, olisi kysyttävä missä asukkaalle on tarjolla vapautta, kysytäänkö millaisen pihan haluat? (Lähde: Mansikkamäki Raija, Asumispalvelusäätiö ASPA, 2008) 4 SUUNNITELMAT 4.1 Yksilökeskeinen suunnitelma Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden asumisen, työn, päivätoiminnan, hoidon ja kuntoutuksen järjestämisessä tarvitaan yksilöllistä ja tavoitteellista suunnittelua. Yksi työväline suunnittelulle on yksilökeskeinen suunnitelmatyöskentely YKS (Person-centered planning). Menetelmä on lähtöisin Englannista, Suomessa sitä on pilotoinut ja kouluttanut mm. Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän Koulutuskeskus Tavastia projektissaan vuonna Projektissa tuotettiin myös suomenkielistä materiaalia YKS-työskentelyyn, mm. YKSkäsikirja sekä Yksilökeskeinen suunnitelmani lomake. Yksilökeskeisessä suunnittelussa ja työskentelyssä vammainen henkilö on keskiössä hän on itse suunnittelun ohjaksissa ja lähipiiri ja viranomaiset tukevat

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN JA POHJANMAAN MAAKUNTIEN VERKOSTOITUNUT VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKE POKEVA

KESKI-SUOMEN JA POHJANMAAN MAAKUNTIEN VERKOSTOITUNUT VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKE POKEVA YKSILÖLLISEN PALVELUSUUNNITTELUN TOIMINTAMALLI KEHITYSVAMMAHUOLLOSSA JA VAMMAISPALVELUISSA Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö hanke 2009 2 SISÄLTÖ 1 PALVELUOHJAUKSESTA...

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Uusi itsemääräämisoikeuslaki

Uusi itsemääräämisoikeuslaki Uusi itsemääräämisoikeuslaki Sujuvat palvelut, täysivaltainen elämä Kuopio 29.10.2014 Sirkka Sivula Itsemääräämisoikeuslaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen

Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Kehitysvammapsykiatrian koulutuspäivä Helsinki 10.4.2014 Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Peruste: Perusoikeudet Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot