VAASAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2013

Transkriptio

1 121 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 122 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Seurakuntaneuvostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 16 jäsentä, ja se on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Seurakuntaneuvoston ohjesäännön 2. pykälän mukaan kutsu kokoukseen on toimitettava jäsenille viimeistään kolme päivää ennen kokousta. Tämän kokouksen kutsu ja esityslista on lähetetty seurakuntaneuvoston jäsenille Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 123 Pöytäkirjan tarkastus, nähtävänäolo ja siitä ilmoittaminen Seurakuntaneuvoston kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa. Seurakuntaneuvoston ohjesäännön mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, seurakuntaneuvosto kokouksessaan. Käytetyn vuorojärjestyksen mukaan pöytäkirjantarkastajina ovat Riitta Pääjärvi- Myllyaho ja Mauri Öljymäki. Pöytäkirja tarkastetaan Tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä kirkkoherranvirastossa viraston aukioloaikana Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Riitta Pääjärvi-Myllyaho ja Mauri Öljymäki. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sini Horttanainen ja Mauri Öljymäki. 124 Työjärjestyksen hyväksyminen Kokouksen asioiden käsittelyjärjestykseksi hyväksytään seurakuntaneuvoston jäsenille lähetetyn esityslistan mukainen järjestys. Kokouksen asioiden käsittelyjärjestykseksi hyväksyttiin seurakuntaneuvoston jäsenille lähetetyn esityslistan mukainen järjestys. Lisäasioina käsiteltäviksi hyväksyttiin pykälissä olevat asiat.

2 125 Henkilöstöasia

3 126 Vaasan suomalaisen seurakunnan talousarvioehdotus 2014 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Seurakuntaneuvosto päätti kokouksessaan suunnittelukauden tavoitteet, eri tehtäväalueiden toimintamäärärahakehykset vuodelle 2014 sekä antoi alueneuvostoille ja johtokunnille tehtäväksi laatia mennessä omat talousarvioehdotuksensa perusteluineen ja tarkemmat tavoitteensa suunnittelukaudelle. Vuoden 2014 toimintamääräkehyksiä määrätessään yhteinen kirkkoneuvosto päätti, että vuoden 2014 toimintamäärärahojen kehyksiä pienennetään viidellä prosentilla verrattuna vuoden 2013 toimintamäärärahojen kehyksiin. Vaasan suomalaisen seurakunnan toimintamäärärahakehys on siten euroa ( euroa). Kehys sisältää kaikki muut määrärahat paitsi vakinaisen henkilökunnan palkkausmäärärahat ja koulutusmäärärahat. Eläkemaksut lasketaan 28 prosentin ja sosiaalimaksut 7 prosentin mukaan. Annettujen ohjeiden mukaan määrärahat tulee perustella lyhyesti ja pääpainon tulee olla tavoitteiden asettamisessa eikä yksityiskohtaisessa määrärahojen perustelemisessa tai toiminnan esittelyssä. Paikallisille kirkollisille toimijoille annettaviin avustuksiin on varattu euroa. Kokouksessaan seurakuntaneuvosto päätti, että vuodeksi 2014 avustusta anoneille paikallisille toimijoille myönnetään avustus, joka on viisi prosenttia pienempi kuin vuodelle 2013 myönnetty avustus. Seurakuntaneuvosto totesi, että poikkeuksena on Isonkyrön rovastikuntarahastolle annettava avustus, koska seurakuntien rahastoon maksama maksu perustuu seurakunnan läsnäolevaan väkilukuun. Seurakuntaneuvoston tekemän päätöksen mukaan avustusanomukset tulee jättää vuosittain mennessä. Vuoden 2014 toimintamäärärahakehysten määräämisen jälkeen kasvatustyön johtokunta päätti anoa kokouksessaan oman talousarvioehdotuksensa perusteluissa ns. korvamerkittyä kertaluonteista euron määrärahaa ilonpäivien järjestelyjä varten. Ilonpäivät pidetään vuoden 2014 loppiaisena Vaasassa. Ilonpäivät on perhetapahtuma, johon odotetaan noin osallistujaa, ja tapahtumapaikkana on Variskan koulu. Yhteisen kirkkoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti laaditut talousarvioehdotukset on toimitettava taloustoimistoon mennessä. Seurakuntaneuvosto hyväksyy kasvatustyön johtokunnan anomuksen ja ottaa johtokunnan anoman euron määrärahan seurakuntaneuvoston käyttövaroista. Seurakuntaneuvosto hyväksyy muilta osin vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2014 talousarvioehdotuksen ja lähettää ne yhteiselle kirkkoneuvostolle.

4 127 Vuoden 2014 rippikoulutyön suunnitelma Vaasan suomalaisen seurakunnan rippikoulun ohjesäännön mukaan seurakuntaneuvosto hyväksyy vuosittain rippikoulun kolmivuotisen runkosuunnitelman ja rippikoulutyön vuosisuunnitelman. Rippikoulutyöstä vastaavat työntekijät ovat valmistelleet vuoden 2014 rippikoulusuunnitelman (liite 1). Suunnitelman mukaan Vaasan suomalaisessa seurakunnassa järjestetään vuonna 2014 yhteensä 19 rippikoulua, joista 12 pidetään rippikoululeireinä omissa leirikeskuksissa. Suunnitelmaan sisältyvät lisäksi Lapissa pidettävä laskettelurippikoululeiri ja vaellusrippikoululeiri, kaksi Pärnussa pidettävää rippikoululeiriä ja Kuortaneen urheiluopistossa pidettävä liikuntarippikoululeiri. Talvikaudella iltaisiin järjestetään pienryhmärippikoulu ja kesäaikana päivärippikoulu. Seurakuntaneuvosto hyväksyy vuoden 2014 rippikoulutyön suunnitelman.

5 128 Asia, joka sisältää arkaluonteista tietoa

6 129 Elisa Heinosen irtisanoutuminen 2. diakonian virasta Diakonian viranhaltija Elisa Heinonen ilmoittaa päivätyssä kirjeessään irtisanoutuvansa diakonian virasta virkavapaansa päättyessä lokakuun lopussa Elisa Heinonen on ollut seurakuntaneuvoston myöntämällä virkavapaalla alkaen, ja virkavapaus jatkuu asti. Seurakuntaneuvosto toteaa, että Elisa Heinosen virkasuhde päättyy alkaen irtisanoutumisilmoituksen perusteella.

7 diakonian viran haettavaksi laittaminen Elisa Heinonen, joka on Vaasan suomalaisen seurakunnan 2. diakonian virassa, irtisanoutuu virastaan alkaen, joten virka tulee avoimeksi. Diakonian viran kelpoisuusehtona on piispainkokouksen päätöksen mukaisesti diakonissan tai diakonin tutkinto. Diakonian virkaan antaa kelpoisuuden myös 210 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK), ja 240 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK). Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvien opintojen tulee sisältää vähintään 90 opintopistettä teologisia sekä seurakunnan ja kirkon työhön liittyviä opintoja voimaan tulleen uuden virkasuhdelainsäädännön mukaan vain ev.lut. kirkon konfirmoitu jäsen on kelpoinen virkasuhteeseen. Kirkkojärjestyksen 6. luvun 3. pykälän 1. momentin mukaan virkaa täytettäessä on varmistauduttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito. Ko. pykälän 2. momentissa todetaan, että ilmoituksessa, joka koskee viran haettavana olemista, on mainittava mahdollisesta kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Tähän virkaan vaatimuksena on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 502 mukaan, ja peruspalkka on 2 265,57 euroa. Virkasuhteeseen valittavan on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ennen viran vastaanottamista. Diakonian viranhaltijoiden työnjaosta päättää diakoniatyön johtokunnan esityksestä seurakuntaneuvosto. Tällä hetkellä 2. diakonian viran hoitajan tehtäviin kuuluvat mm. diakoniatyö Palosaaren alueella ja erityistehtävät työnjaon mukaan. Työtehtäviin voi tulla muutoksia. Vaasan suomalaisen seurakunnan diakonian viranhaltijan johtosäännön mukaan diakonian viranhaltijat ottaa virkaan ja siitä vapauttaa seurakuntaneuvosto johtokuntaa kuultuaan voimaan tulleen uuden virkasuhdelainsäädännön mukaan viranhakuilmoitukset on saatettava tiedoksi julkaisemalla ne työnantajan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla työnantajan päättämällä tavalla, jollei toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää ilmoituksen julkaisemisesta. Seurakuntaneuvosto päättää laittaa 2. diakonian viran haettavaksi klo 16 mennessä julkaista hakuilmoituksen Vaasan suomalaisen seurakunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kirkon rekrytointipalvelussa sekä Lapuan hiippakunnan, TE-toimiston ja seurakunnan internetsivuilla ja lyhennetyn hakuilmoituksen ilmestyvässä Kotimaa-lehdessä asettaa diakonian viranhaltijan valintaa valmistelemaan työryhmän, johon se valitsee työntekijöistä diakoniajohtaja Sirpa Tirrin ja diakoniatyöstä vastaavan papin Anne Bexarin sekä luottamushenkilöistä diakoniatyön johtokunnan puheenjohtajan Erkki Tepon sekä 2 3 muuta luottamushenkilöä.

8 Diakonian viran täyttämistä valmistelevaan työryhmään seurakuntaneuvosto päätti valita työntekijöistä diakoniajohtaja Sirpa Tirrin ja diakoniatyöstä vastaavan papin Anne Bexarin sekä luottamushenkilöistä diakoniatyön johtokunnan puheenjohtajan Erkki Tepon sekä seurakuntaneuvoston jäsenet Raija Kujanpään ja Tiina Mäen. Kokoonkutsujaksi seurakuntaneuvosto nimesi diakoniajohtaja Sirpa Tirrin.

9 131 Lisäykset vuoden 2013 kehittämissuunnitelmaan Toimistonhoitaja Kaisa Martinsson sekä toimistosihteerit Paula Korkeamäki ja Sinikka Minni anovat lupaa osallistua kirkkohallituksen järjestämään Kirjurikoulutukseen. Koska kirkkoherranviraston viranhaltijat eivät voi kaikki olla poissa työstä samana päivänä, Paula Korkeamäki ja Sinikka Minni osallistuisivat Seinäjoella pidettävään koulutukseen ja Kaisa Martinsson Tampereella pidettävään koulutukseen. Paula Korkeamäen koulutuksen kokonaiskustannukset ovat 85 euroa, Kaisa Martinssonin 114 euroa ja Sinikka Minnin 69 euroa. Kirkkohallitus pitää tärkeänä, että jokainen Kirjuri-käyttäjä osallistuu Kirjuri-koulutukseen. Kirjuri on kirkon yhteinen jäsentietojärjestelmä, johon kirkonkirjojen pitämisessä siirryttiin vuoden 2012 aikana. Seurakuntaneuvosto hyväksyi kokouksessaan vuosien henkilöstön kehittämissuunnitelman, jossa vuodeksi 2013 talousarvioon varattu koulutusmääräraha käytettiin kokonaisuudessaan kehittämissuunnitelmaa hyväksyttäessä. Kehittämissuunnitelmassa Paula Korkeamäelle, Kaisa Martinssonille ja Sinikka Minnille hyväksyttiin välttämättömäksi henkilöstökoulutukseksi Vaasassa pidettävät toimistohenkilöiden teemapäivät, jota varten hyväksyttiin kullekin 200 euron määräraha. Kehittämissuunnitelmaan heille hyväksyttiin myös työnohjaus. Joitakin kehittämissuunnitelmaan hyväksytyistä koulutuksista on peruuntunut kehittämissuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen henkilöstökoulutusta koskevissa määräyksissä lähdetään siitä, että työnantaja järjestää ja hankkii harkintansa mukaan henkilöstölleen koulutusta, jonka tavoitteena on pitää yllä ja parantaa työntekijöiden ammatillisia valmiuksia toimia työssään ja työyhteisössään. Työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumisoikeus tai -velvollisuus, koulutusajan palkallisuus ja muut mahdollisesti maksettavat korvaukset määräytyvät työnantajan tekemän koulutustarpeita koskevan arvioinnin perusteella. Koulutustarpeita arvioitaessa lähtökohtana pidetään työntekijöiden virka- ja työtehtäviä ja seurakunnan toiminnan strategisia tavoitteita. Koulutustarpeiden arviointi ja sen mukaiset taloudellisia etuuksia koskevat päätökset on tehtävä ennen työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumista. Jos työnantaja pitää työntekijän osallistumista koulutukseen hänen tehtäviensä hoidon kannalta välttämättömänä, työntekijä määrätään osallistumaan koulutukseen. Lähtökohtana on silloin, ettei työntekijä selviä tehtävistään asianmukaisesti ilman koulutusta. Tällaisen koulutuksen ajalta työntekijä saa varsinaisen palkkansa ja hänelle korvataan matkakustannukset Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti sekä muut koulutuksesta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Seurakuntaneuvosto pitää toimistonhoitaja Kaisa Martinssonin osallistumista Tampereella pidettävään Kirjuri-koulutukseen sekä Paula Korkeamäen ja Sinikka Minnin osallistumista Seinäjoella pidettävään Kirjurikoulutukseen heidän tehtäviensä hoidon kannalta välttämättömänä ja määrää heidät osallistumaan ko. koulutukseen.

10 132 Changemaker-nuorisoverkoston anomus Changemaker-koordinaattori Pertti Keinänen anoo päivätyssä kirjeessään Vaasan suomalaiselta seurakunnalta euron avustusta Changemakerverkoston toiminnan kehittämiseen Lapuan hiippakunnan alueella vuonna Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun yhteyteen vuonna 2004 perustettu nuorten vapaaehtoisverkosto. Se tarjoaa vapaaehtois- ja vaikuttamistoiminnan mahdollisuuden nuorille ja nuorille aikuisille. Strategiansa mukaisesti Changemakerin tavoitteena on, että yhteiskunta ja kirkko kantaisivat vastuunsa ja toimisivat oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Changemakerin vapaaehtoiset ovat valinneet verkoston arvoiksi oikeudenmukaisuuden, vastuullisuuden ja lähimmäisenrakkauden. Anomuksen mukaan Changemaker vastaa nuorille aikuisille suunnatun toiminnan kysyntään sekä haasteeseen saada rippikoulun jälkeen kirkon toimintaan nuoria, jotka eivät enää ole isostoiminnassa mukana tai jotka eivät ole kokeneet isostoimintaa omakseen. Kirkon strategiassa Meidän kirkko osallisuuden yhteisö painotetaan nuorten ja nuorten aikuisten jäsenyyttä sekä vapaaehtoisten mahdollisuuksia toimia lähimmäisenrakkauden puolesta ja kantaa vastuuta. Anomuksessa todetaan, että Changemaker-verkoston tukeminen on näistä lähtökohdista erittäin perusteltua. Anomuksessaan Pertti Keinänen ilmoittaa, että Changemaker-verkostossa on yhteensä jäsentä ja 22 paikallisryhmää, joista kaksi toimii Lapuan hiippakunnassa (Jyväskylä, Vaasa ja Laihia). Verkoston vapaaehtoiset nuoret suunnittelevat ja toteuttavat niin paikallista kuin valtakunnallistakin toimintaa aina paikallisryhmien Changemaker-illoista valtakunnallisiin kampanjoihin. Anomuksen mukaan tavoitteena on laajentaa toimintaa yhä uusille paikkakunnille ja vahvistaa toimintaa nykyisissä paikallisryhmissä. Avustuksella mahdollistetaan paikallisryhmien tukeminen ja tapahtumien organisoiminen Lapuan hiippakunnan alueella. Seurakuntaneuvosto myöntää vuoden 2013 käyttövaroistaan euron avustuksen Changemaker-nuorisoverkoston toiminnan kehittämiseen Lapuan hiippakunnan alueella.

11 133 Ruokapankin toiminta Diakoniatyön johtokunta keskusteli ruokapankin toiminnasta ja sen kehittämisestä kokouksessaan Johtokunta piti ruokapankin toimintaa tarpeellisena edelleenkin ja päätti yksimielisesti puoltaa ruokapankin työntekijän palkkaamista jatkossakin. Esityksen ruokapankin työntekijän palkkaamisesta johtokunta päätti lähettää seurakuntaneuvoston kautta yhteiselle kirkkoneuvostolle. Vaasan seudun ruokapankki perustettiin välittämään maksutonta ruoka-apua tilapäisesti vaikeassa elämäntilanteessa oleville kotitalouksille. Ruokapankin sääntöihin kuului, että avustuksen myönsi aina diakoniatyöntekijä. Ruokapankki aloitti toimintansa Vaasassa Alkuvuosina toiminta oli voimakkaasti verkostoitunutta ja mukana oli monia toimijoita: Hantaaki (työttömien yhdistys), Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Setlementtiyhdistys, Suomen Punainen Risti, Finlands Röda Kors, Mustasaaren sosiaalivirasto, Mustasaaren suomalainen seurakunta, Kvevlax församling, Vaasan työvoimatoimisto, Vaasan sosiaalivirasto sekä Vaasan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta. Ruokapankkiin palkattiin projektisihteeri, jonka tehtäviin kuuluivat mm. toiminnan organisointi, tiedottaminen, yhteydet liikelaitoksiin, elintarvikkeiden hankinta sekä varastoinnista ja jakelusta vastaaminen. Työntekijän työaika oli 30 tuntia viikossa. Varastotyöntekijä palkattiin työllistämistuen avulla, ja elintarvikkeiden kuljettamisesta vastasi rahallisesti Vaasan kaupungin sosiaalivirasto. Vapaaehtoisia työntekijöitä toimi ruokapankissa eri tehtävissä. Työttömien yhdistys Hantaaki toimi ruokapussien jakopaikkana, ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Setlementtiyhdistys, Suomen Punainen Risti ja Finlands Röda Kors antoivat saamansa EU-ruoan ruokapankkiin. Ruokapankin projektisihteerin työ muuttui kokopäivätoimiseksi vuonna 2002, jolloin toimenkuvaan tuli muutoksia. Projektisihteeri toimi yhdyshenkilönä Vaasan kaupungin päihdetyön ja ruokapankin yhteishankkeessa. Ruokapankin toiminta on perustunut Euroopan Unionin luovuttamaan interventiovarastoiden maataloustuotteisiin. Ruoka-apuohjelmaa Suomessa hallinnoi Maaseutuviraston interventioyksikkö ja seurakuntien jakamaa EU-ruokaa Kirkkopalvelut. Suomen osuus Euroopassa jaettavasta elintarviketuesta on 1,11 %. Suomessa EU-kasseja jaetaan noin 450 eri pisteessä vajaat kaksi miljoonaa kiloa seurakuntien ja eri järjestöjen toimesta. Vaasan ruokapankin saama EU-ruoan määrä on vaihdellut vuosittain paljon. Eniten ruokaa saatiin vuosina , ja sen jälkeen ruoan määrä on vuosittain pienentynyt. Jaettujen kassien määrä on kuitenkin pysynyt tasaisena. Vuodelle 2014 EU:n ruoka-apuohjelmaa ei ole vielä vahvistettu. Vaasan kaupungin sosiaalivirasto vastaa edelleenkin ruokapussien kuljetuksista. Aiemmin mukana olleet järjestöt eivät enää ano EU-ruokaa. Vaasan suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan lisäksi Vaasan seudun ruokapankin käyttäjinä ovat Vähänkyrön seurakunta, Mustasaaren suomalainen seurakunta ja Kvevlax församling. Ruokapankin projektisihteerin työtehtäviin kuuluvat elintarvikkeiden varastointi, kirjanpito, laskutus ja EU-ruokien tarkka tilastointi. Hän vastaa myös omalta osaltaan asiakastilastoinnista EU-määräysten mukaan. Ruokapankin projektisihteeri vastaa kassien sisällön suunnittelusta, ruokien tilaamisesta, vastaanottamisesta, kassien pakkaamisesta ja niiden toimittamisesta diakoniatyön vastaanottopisteisiin. Hän on yhteydessä eri yrityksiin ja hallinnoi ruokalahjoituksia ja niiden varastointia. Työntekijä on tarvittaessa yhteydessä eri yhteistyötahoihin.

12 Ruokapankki on osa seurakuntien diakoniatyön avustustoimintaa. Ruokapankin ruokakassit toimivat edelleenkin apuna ihmisten taloudelliseen hätään. Diakoniatyöntekijät haluavat säilyttää ruokapussien antamisen yhtenä diakoniatyön avustusmuotona ja kehittää ruokapankkitoimintaa. Ruokapussien sisältöä tulee muuttaa niin, että se palvelee enemmän perheellisiä avuntarvitsijoita ja yksinasuvien mahdollisuuksia saada valmista ruokaa. Tällä hetkellä Vaasan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta järjestävät kaksi diakoniaruokailua viikossa, tiistaisin Ristinummen seurakuntakeskuksessa ja torstaisin Palosaaren seurakuntatalossa. Ristinummen ruokailussa kävijöiden määrä on lisääntynyt ja ruokailu palvelee alueen asukkaita. Vuoden 2014 alusta suunnitellaan kolmannen ruokailupäivän avaamista. Diakoniaruokailun periaatteena on, että diakoniatyöntekijät antavat ateriakortin, joka oikeuttaa 16 ruokailuun. Avuntarvitsija saa uuden kortin keskusteltuaan diakoniatyöntekijän kanssa, mikäli tarvetta ruoka-apuun edelleen ilmenee. Diakoniaruokailujen ruoka valmistetaan seurakuntayhtymän keittiössä, mistä se kuljetetaan ruokailupisteisiin. Ruoan jakelusta huolehtivat vapaaehtoistyöntekijät. Diakoniaruokailuun osallistuu kaksi diakoniatyöntekijää, jotka leimaavat ateriakortit ja pitävät ruokailun alkuhartauden. Vapaaehtoisia on pyritty saamaan ruoan tarjoamisen lisäksi myös "vahtimestareiksi". Ruokapankin projektisihteerin tehtäviä tulee muuttaa tarkoituksenmukaisemmiksi. Avustustoimintaa kehitetään lisäämällä diakoniaruokapalvelua ja kohdentamalla ruokakasseja perheellisille. Perusteluina ruokapankin työntekijän palkkaamiseen ja ruokapankin toiminnan jatkamiseen ovat avuntarvitsijoiden suuri määrä ruokapankin toiminnan jatkuminen ruokapankin työntekijän tehtäväkuvan muutos: ruokakassien suuntaaminen perheellisille ja ruokakassien jakoon osallistuminen diakoniatyön avustustoiminnan kehittäminen: diakoniaruokailujen määrän lisääminen yhdellä ruokailulla ja työntekijän osallistuminen ruokailujen järjestämiseen sekä ruokailujen vapaaehtoistoiminnan organisoimiseen. Seurakuntaneuvosto yhtyy diakoniatyön johtokunnan näkemykseen ruokapankkitoiminnan kehittämisestä ja lähettää johtokunnan esityksen yhteiselle kirkkoneuvostolle toimenpiteitä varten.

13 134 Diakoniatyön tilatarpeet Diakoniatyön johtokunta käsitteli diakoniatyön tilatarpeita kokouksessaan ja päätti lähettää esityksen Ristinummen ja Palosaaren seurakuntakeskuksien remontista ja tilojen käytöstä seurakuntaneuvoston kautta yhteiselle kirkkoneuvostolle. Vaasan suomalaisen seurakunnan kuudella diakoniatyöntekijällä on vastuullaan oma seurakunta-alue, jossa sijaitsee myös heidän toimipisteensä ja virkapaikkansa. Palosaaren alueella Gerbyn työntekijän virkapaikka on Gerbyn seurakuntakoti sakastin tiloissa ja Palosaaren työntekijän Palosaaren seurakuntakeskus diakonian vastaanottotiloissa, joka jaetaan ruotsalaisen työntekijän kanssa. Huutoniemen alueella diakoniatyön toimipisteet ovat Huutoniemen kirkolla diakoniatyön vastaanottotiloissa ja Ristinummen seurakuntakeskuksessa sakastin tiloissa. Keskikaupungin alueen diakoniatyön toimipisteet ovat Vaasanpuistikko 3:ssa, jossa on työhuone diakoniajohtajalla, kahdella erityisviranhaltijalla ja yhdellä keskikaupungin työntekijällä, ruokapankin työntekijällä ja kahdella ruotsalaisen seurakunnan työntekijällä. Vuorikodin tiloissa on yhden keskikaupungin työntekijän työhuone samoin kuin Uumajankadun kiinteistössä sakastin tiloissa. Ruotsalaisen seurakunnan diakoniatyöntekijöiden työpisteet sijaitsevat Vaasanpuistikko 3:n lisäksi Vetokannaksen kirkolla, Huutoniemen kirkolla, Palosaaren seurakuntakeskuksessa ja Sundomin pappilassa. Vaasan suomalaisen seurakunnan diakoniatyön vastaanottotoimintaa on viime vuosina keskitetty Vaasanpuistikko 3:n diakoniatoimiston tiloihin kolmena päivänä viikossa. Toisena vastaanottopaikkana on toiminut Ristinummen seurakuntakeskus, jossa on ollut kahden työntekijän vastaanotto kahtena päivänä viikossa. Vastaanottojen keskittämistä on perusteltu mm. turvallisuustekijöillä ja sijaisuuksien helpommalla järjestelyllä. Vaasanpuistikon ja Ristinummen tiloja ei ole suunniteltu diakoniatyön osalta toiminnan keskittämiseen, mikä on aiheuttanut tilanahtautta. Vuosina 2011 ja 2012 suunnitteilla olleen diakoniakeskuksen oli tarkoitus vastata tilatarpeeseen. Diakoniatyöntekijät ovat miettineet ratkaisua työn ja työtilojen kehittämiseen sekä työturvallisuuden säilyttämiseen. On mietitty diakoniatyön palvelujen viemistä takaisin seurakunta-alueille, lähemmäksi avuntarvitsijoita. Väestön ikääntyminen sekä vapaaehtoistyön ja avustustoiminnan kehittäminen vaativat toiminnan laajentamista eri alueille. Huutoniemen seurakunta-alueella Ristinummi on alue, jossa diakoniatyön tarve on ilmeinen, sillä diakoniatyön vastaanotoilla ja diakoniaruokailussa käy paljon ihmisiä. Ristinummen seurakuntakeskuksen tiloja tulisi kehittää niin, että sinne rakennetaan vastaanottotilat kahdelle diakoniatyöntekijälle. Samalla keittiötiloja voisi ajanmukaistaa vastaamaan diakoniaruokailun tarpeita. Palosaaren seurakunta-alueella Palosaaren seurakuntakeskuksen tiloihin tulisi saada kolmelle diakoniatyöntekijälle työtilat (kahdelle suomalaisen seurakunnan ja yhdelle ruotsalaisen seurakunnan työntekijälle). Ruokapankin varaston ja työntekijän työhuoneen mahdollista siirtämistä Palosaaren seurakuntakeskuksen tiloihin tulisi tutkia. Isolahden varastosta voisi silloin luopua ja ruokapankin työntekijä ja varasto olisivat lähempänä toimintaa. Keskikaupungin seurakunta-alueella työtilat tulee säilyttää Koulukatu 26/Vaasanpuistikko 3:n tiloissa. Ko. kiinteistöön on tulossa suuri tilojen saneeraus, jolloin tilatarpeet määritellään. Keskikaupungin alueella voisi olla myös paikka diakoniaruokailutyyppiselle toiminnalle.

14 Näillä toimenpiteillä jokaisella seurakunta-alueella olisi oma toimintakeskus diakoniatyössä. Työturvallisuus on otettu huomioon, kun työtilat ovat lähekkäin ja kiinteistössä on kokoavaa toimintaa avointen vastaanottojen aikana. Seurakuntaneuvosto yhtyy diakoniatyön johtokunnan näkemykseen diakoniatyön tilatarpeista ja lähettää johtokunnan esityksen yhteiselle kirkkoneuvostolle toimenpiteitä varten.

15 135 Asia, joka sisältää arkaluonteista tietoa

16 136 Pastori Jenny Kärjen viranhoitomääräys Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli päätti istunnossaan määrätä Jenny Kärjen hoitamaan Vaasan suomalaisen seurakunnan määräaikaista seurakuntapastorin virkaa ajaksi Määräaikaisuuden peruste on SLS:n lähetysjuhlien johdosta toteutettu papiston työjärjestely. Seurakuntaneuvosto merkitsee tiedoksi Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksen.

17 137 Ilmoitusasiat Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeet A13 14/2013. Vuoden 2013 talousarvion toteutumavertailu Diakoniatyön johtokunnan kokouksen pöytäkirja Kasvatustyön johtokunnan kokouksen pöytäkirja Julistustyön johtokunnan kokouksen pöytäkirja Palosaaren alueneuvoston kokouksen pöytäkirja Huutoniemen alueneuvoston kokouksen pöytäkirja Kirkkoherran päätösluettelot ja Seurakuntaneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. 138 Muut asiat Seurakuntaneuvosto totesi, että mahdollisesti Isonkyrön seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa pidettävään neuvotteluun osallistuvat entisen ohjausryhmän Vaasan suomalaisen seurakunnan edustajat. 139 Muutoksenhakuohjeet Seurakuntaneuvosto antoi muutoksenhakuosoituksen (liite 2). 140 Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin Juha Niemisen pitämään rukoukseen.