Sosiaalipedagogiikan säätiö. 2. Keskittyminen yleishyödylliseen hanketoimintaan ja mielenterveyden kuntoutustyöhön

Transkriptio

1 Vuosikertomus Johdanto Sosiaalipedagogiikan säätiö on 1984 perustettu valtakunnallinen ja yleishyödyllinen koulutus- ja kehittäjäorganisaatio. Säätiön kotipaikka on Helsinki ja sillä on alueelliset toimintayksiköt Joensuussa ja Jyväskylässä. Säätiön tarkoituksena on ollut vaikuttaa t, perhe- ja naapuruusyhteisöihin tukemalla yhteisökulttuurien kehittymistä sekä yksilöiden liittymis- ja vuorovaikutuskyvyn vahvistumista. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää kouluttaja- ja kuntouttajayhteisöä. 23-vuotisen olemassaolonsa aikana säätiön tehtävä on ollut havainnoida aktiivisesti yhteiskunnassa ja yhteisöllisyydessä tapahtuvia muutoksia ja kehittämistarpeita. Kokemusta ja tietoa yhteiskunnan ja erilaisten kohdeyhteisöjen muutosprosesseista säätiö on saanut oman kouluttajaverkostonsa ja kehittämishankkeidensa kautta. Moniammatillisen kouluttajaverkoston avulla säätiö on tuottanut yli 20 vuoden ajan mielenterveyden kuntoutuskursseja, erilaisten yhteisöjen ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämisprojekteja, työnohjauspalveluja ja koulutusta. Vuonna 2005 säätiössä lopetettiin työnohjaus-, koulutus- ja kuntoutuspalvelujen tuottaminen liiketoimintana. Tämän jälkeen koulutuspalveluja tuotettiin Helsingissä ja Joensuussa. Säätiöllä on ollut oma Työnohjaaja- ja työyhteisöjen kehittäjäkoulutus. Vuosi 2006 oli uudelleen suuntautumisen vuosi. Suurin haaste vuodelle 2006 oli turvata säätiön toiminnan sekä kehittämis- ja hanketoiminnan jatkuminen yleishyödyllisen rahoituksen avulla. 2. Tavoitteet vuonna 2006 Sosiaalipedagogiikan säätiön toiminnan tavoitteet vuonna 2006 olivat seuraavat: 1. Sosiaalipedagogiikan säätiön tavoitteena oli vuonna 2006 saattaa toiminnan ja organisaation uudelleenjärjestelyt päätökseen j turvata yleishyödyllisen rahoituksen jatkuminen. 2. Keskittyminen yleishyödylliseen hanketoimintaan ja mielenterveyden kuntoutustyöhön 3. Ylläpitää valtakunnallista kouluttajayhteisöä. 4. Suuntautuminen tulevaisuuteen ja uusien toiminnanalojen ja hankeideoiden etsiminen 5. Verkostoituminen ja tiedotuksen parantaminen Sosiaalipedagogiikan säätiön tavoitteena oli saattaa vuonna 2005 aloitetut toiminnan ja organisaation uudelleenjärjestelyt päätökseen ja turvata yleishyödyllisen rahoituksen jatkuminen. Tämän vuoksi vuonna 2005 säätiön liiketoiminta oli lopetettu ja valtaosa työsuhteista oli purettu. Turvatakseen sääntöjen mukaisen toimintansa jatkumisen säätiö keskittyi perustehtäväänsä yll edistää sosiaalipedagogista kehittämistyötä valtakunnallisesti.

2 Säätiön toiminnan valtakunnallisuuden turvasivat alueyksiköt ja valtakunnallinen kouluttaja- ja asiantuntijaverkosto. Säätiö keskustoimisto sijaitsi Helsingissä ja toiminnalliset alueyksiköt Jyväskylässä ja Vaasassa. Organisaation keskeisimmät muutokset olivat Maria Instituutin irtaantuminen säätiöstä ja säätiön instituuttirakenteen purkaminen. Toinen tärkeä tavoite oli ylläpitää valtakunnallista kouluttajayhteisöä. Tavoitteena oli kasvattaa lisää tätä kouluttajayhteisöä, jonka on siirtää osaamistaan uusille polville. Kouluttajayhteisöön saattoi liittyä vuonna 2006 ulkopuolisia asiantuntijoita. Säätiön tehtävä edelleen turvata kouluttajayhteisön toiminta ja tarjota ammatillista ja yhteisöllistä tukea sen jäsenille. Kouluttajayhteisön työskentelyn käynnistäminen ja tiedottaminen olivat toiminnanjohtajan tehtäviä. Säätiössä käynnistettiin vuonna 2006 tulevaisuustyöskentely, jonka tavoitteena oli säätiön perustehtävän mukaisten tavoitteiden asettelu tuleville 10 toimintavuodelle. Ensimmäinen Tulevaisuusseminaari pidettiin ja toinen seminaari Työskentelyn tavoitteena oli kirkastaa säätiön perustehtävää ja arvoja sekä asettaa tavoitteet seuraavalle kymmenelle toimintavuodelle. Seminaareihin osallistui työntekijöitä, kouluttajaverkoston jäseniä sekä valtuuskunnan ja hallituksen jäseniä. Tulevaisuustyöskentelyn loppupäätelminä todettiin, että säätiön yhteiskunnallinen rooli on säilynyt ja säätiön on keskityttävä yleishyödylliseen perustehtäväänsä. Sospediläinen toimintamalli tulee säilyttää. Dialogia hallituksen, valtuuskunnan, työntekijöide kouluttajaverkoston kanssa tulee jatkaa tulevinakin vuosina, koska omassa yhteisössä tarvitaan myös nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Säätiön on käynnistettävä kouluttajaverkoston työskentely uudelleen ja luotava sille puitteet ja ohjelma. Verkostolla ei ole voimia tehdä sitä yksin. Kouluttajaverkoston on tutustuttava toisiinsa ja keskinäistä luottamusta on rakennettava. Hanketyöskentely tuottaa säätiölle vakuuttavuutta ja näkyvyyttä evaluaation kautta. Uusia hankkeita etsitään aktiivisesti ja säätiö yhteisöllisen tukitoimintamallin mallintamista tulee jatkaa. Talous- ja henkilöresursseja tulee lisätä suunnitelmallisesti kahden vuoden aikana. Sosiaalipedagogiikan säätiön toiminta keskittyi vuonna 2006 yleishyödylliseen projektitoimintaan ja mielenterveyden kuntoutustoimintaan. Tavoitteeksi asetettiin säätiön toiminnan jatkuva ulkoinen arviointi ja sitä kautta laadun varmistaminen. Sosiaalipedagogiikan säätiö on luonut merkittäviä toimintamalleja mm. mielenterveystyössä, työnohjaajakoulutuksessa ja peliriippuvaisten kuntoutuksessa. Sosiaalipedagogiikan säätiön psykodynaamiseen viitekehykseen pohjautuvan peliriippuvaisten kuntoutus- ja koulutusmallin mallintaminen käynnistyi. Peliriippuvuus- pelaaminen hallintaan - hankkeen ulkoisessa arvioinnissa. Tavoitteena on jatkaa sosiaalipedagogian teorianmuodostuksen ja keskeisten kehittämisalueiden toimintamallien jalostamista julkaisuiksi. Vuonna 2006 etsittiin aktiivisesti sosiaalipedagogiselle kehittämistyölle uusia toiminnan aloja ja hankeideoita. Säätiöllä oli kokemusta peliriippuvaisten aikuisten ja heidän läheistensä kuntoutuksesta 10 vuoden ajalta. Raha-automaattiyhdistykselle tehtiin uusi kolmen vuoden hankehakemus, jossa kohteena olivat peliriippuvaiset maahanmuuttajanuoret. Toiminnanjohtaja valmisteli ja kartoitti hankehakemuksen käsittelyvaiheessa yhteistyökumppaneita, jotka ovat järjestöjen edustajia, alan asiantuntijoita ja viranomaisia. Vuonna 2006 tehostettiin säätiön sisäistä tiedottamista. Ulkoinen tiedottaminen ja koulutusmarkkinointi olivat toiminnanjohtajan tehtäviä. Verkostoituminen ja tiedottaminen muiden asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa käynnistettiin.

3 3. Mielenterveyden kuntoutustoiminta Säätiön pitkäjänteinen kuntoutustoiminta tähtää ihmisen itsetuntemuksen ja monipuolisten voimavarojen vahvistumiseen sekä yk liittymis- ja vuorovaikutustaitojen lisääntymiseen. Säätiö tuotti valtakunnallisia mielenterveyden sairausryhmään (masennus ja mielialahäiriöt) kuuluvia kuntoutuskursseja oman valtakunnallisen kouluttajaverkostonsa avulla. Keskeisiä yhteistyökumppaneita, jotka voivat ohjata asiakkaita kursseille, ovat työterveyspalvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut, joissa kohdataan uupumisen partaalla olevia asiakkaita. Kurssin tarkoituksena on toimia mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukena sekä uusien ajatusten herättäjänä. Ryhmäprosessit tarjosivat kuntoutujille mahdollisuuden jäsentää omaa elämäntilannettaan ja saada tukea ja vahvistua henkisesti. Kurssille valittiin eri-ikäisiä henkilöitä, jotka tarvitsivat tukea elämässä, työssä jaksamisessa ja mielenterveytensä ylläpitämisessä. Asiakas tehtiin yhdessä Kelan kanssa. Kurssit käynnistyvät 6 vuorokauden laitoskuntoutusjaksolla ja jatkuvat pienryhmäkokoontumisina 15 tai 25 kertaa kurssin pituudesta riippuen. Työskentely kurssilla koostuu alustuksista, yhteiskeskusteluista, luovasta toiminnasta sekä pienryhmätyöskentelystä. Alustusten ja keskustelujen aiheet keskittyvät ihmisenä olemisen kysymyksiin kuten tunteet ja vuorovaikutus, ihmisen elämänkaari, kriisit uhkana ja mahdollisuutena, naisen ja miehen erityiskysymykset sekä työssä jaksaminen. Kuntoutusta ja vuorovaikutusta tuetaan lisäksi liikunnan eri muodoin, jotta osallistujat saisivat mahdollisuuden myös fyysisen kunnon vahvistamiseen Vuonna 2006 toteutettiin seuraavat kurssit: Lyhyt mielenterveyskurssi Jyväskylä Pitkä mielenterveyskurssi Helsinki Lyhyt mielenterveyskurssi Helsinki Pitkä mielenterveyskurssi Joensuu Lyhyt mielenterveyskurssi Joensuu Pitkä mielenterveyskurssi Jyväskylä Kehittämishankkeet Sosiaalipedagogiikan säätiön hanke- ja kehittämistoiminta kohdistuu sosiaalisille erityisalueille, joissa on huomattu väliinputoamista julkisissa palveluissa ja tuessa, syrjäytymistä yhteiskunnasta sekä yhteisökulttuurien rakentumattomuutta. Uusia kohderyhmiä tulevina vuosina ovat peliriippuvaiset maahanmuuttajanuoret ja heidän perheensä sekä työllistämispalveluissa väliinputoajat. Painopistealueina säilyvät myös työssä uupuneet, mielenterveyskuntoutujat sekä pienyrittäj

4 Sosiaalipedagogisessa teoriassa yksilöiden elämänhallinnan saavuttaminen vaikuttaa koko yhteisön hyvinvointiin ja ryhmädynamiikka vahvistaa myös yksilöä. Säätiö hakee myös aktiivisesti kumppanuutta eri asiantuntijaryhmien kanssa uusien toimintamallien kehittämiseksi. Verkottuvalla kehittämistyöllä ja jaetulla asiantuntijuudella säätiö saavuttaa paremmin kohderyhmiä, hankkeiden vaikuttavuus paranee sekä uusien toimintamallien levittäminen tehostuu. Säätiön hanke- ja kehittämistyöhön kuuluu myös aktiivinen vuoropuh asiantuntijaryhmien, työntekijäryhmien ja viranomaisten kanssa. Kohderyhmätyöskentely pitää aina sisällään yksilö- ja ryhmäpros ja vertaistuen. Hankkeissa luodaan uusia toimintamalleja sekä yhteisöllisiä rakenteita, joiden avulla kohderyhmien elämänhallinta lisääntyy ja yhteisöön kuulumisesta tulee osa jäsentensä elämänsisältöä ESR: Syty kuinka sinä voit Sosiaalipedagogiikan säätiö on toteuttanut vuosina Pohjoisen Keski-Suomen alueella Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa SYTY-hanketta yhteistyössä Keski-Suomen TE-keskuksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa ja vahvistaa alueen yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista lisäämällä valmiuksia fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakunnon ylläpitämiseen. Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella säätiö haki hankkeelle lisäaikaa saakka. Hankkeen kohderyhmä on ollut Saarijärven, Karstulan ja Kannonkosken 1-2 hengen yritysten pienyrittäjät. Projektissa työskentelivät projektipäällikkö Pauli Pääkkönen ja projektiassistentti Pirjo Suonio. Hankkeen tavoitteet olivat : 1. Yrittäjien työssäjaksamisen ja työkyvyn parantuminen ja motivoituminen huolehtimaan omasta työkunnostaan jokapäiväisenä asiana. 2. Yrittäjien jaksamiseen ja muutosvalmiuteen liittyvän osaamisen lisääminen, työssäjaksamisen ylläpitoon ja seurantaan valmiuksien saaminen. 3. Mallien ja kokemusten hyödyntäminen yhdessä ja jaksamisen uhkien ennaltaehkäisy 4. Henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma ja yrittäjille levitettävän hyvinvoinnin työkalupakin mallintaminen Syksyn 2006 ja kevään 2007 toiminnan tavoitteiksi asetettiin: 1. Henkilökohtaisen hyvinvointisuunnitelman teko yrittäjille. 2. Irti arjesta - oman elämän hallinta: Internaattikokoontuminen toisten yrittäjien kanssa Irti arjesta -teemalla ja viikottainent pienryhmätyöskentely tuki yrittäjän omaa itsetuntemusta ja elämänhallintaa. 3. Verkostoituminen ja yhteisten uusien toimintamallien luominen. Esimerkiksi yhteisten työntekijöiden palkkaaminen ja mitä

5 yhdessä voidaan ostaa tai myydä. 4. Taloudellinen menestyminen Hankkeeseen sitoutuneet yritykset ovat saaneet uusia työkaluja itsensä kehittämiseen ja heidän motivaationsa oman hyvinvointinsa edistämiseen on lisääntynyt. Menetelmiä ovat olleet pienryhmätyöskentely kerran viikossa ja erilaiset teemapäivät kouluttajien ja asiantuntijoiden johdolla. Vuonna 2006 kokoontumisten teemoja olivat yrittäjän persoonallisuus, vuorovaikutus, yrittäjän parisuhde sekä rentoutuminen, lihastasapaino ja lihashuolto, itsehoidon mahdollisuudet työkykyä ylläpitävässä toiminnassa, miten käsillä tekeminen ja taide voivat olla työkykyä ylläpitävää toimintaa, omien rajojen tunnistaminen tutustumista uusiin liikuntalajeihin. Hankkeeseen osallistuneet pienyrittäjät ovat saaneet myös oman vertaisryhmän, jossa on voinut käsitellä turvallisesti itselle ajankohtaisia asioita. Mikroyrittäjät ovat lähestyneet toisiaan tavalla, joka ei ehkä olisi tapahtunut muutoin. Tätä vertaisryhmänä toimimista yrittäjät ovat pitäneet ehdottomasti tärkeimpänä saavutuksena. Tulee/ Pääsee edes kerran kuussa toisen yrittäjän kanssa pohtimaan asioita., Joku edes ymmärtää minunkin valitustani.. Syyskaudella 2006 syvennettiin olemassa olevia yrittäjien hyvinvointia edistäviä toimintoja ja tehtiin yrittäjille henkilökohtaiset hyvinvointisuunnitelmat, joka perustuivat syvähaastatteluun, persoonallisuustestiin, lihaskuntomittaukseen ja kuormitusmittaukseen. Tämä yrittäjien hyvinvoinnin työkalupakki ja hyvät käytänteet on tarkoitus mallintaa ja levittää yhteistyökumppanuuden kautta myös muiden yrittäjien käyttöön. Työkalupakin avulla yrittäjät voivat kannustaa omaa henkilöstöä työyhteisöään edistämään omaa työhyvinvointiaan. Tavoitteena oli kehittää hankkeen osallistujayritysten kanssa myös yhteistä jatkotoimintaa niin, että yrittäjät ja heidän palvelutarjontansa täydentävät toisiaan ja synnyttävät sosiaalista yhteistoimintaa. Yrittäjät saavat hanketyöstä selkeän edun, joka saattaa tuoda heille lisäarvoa myös markkinoinnissa. Hankkeen yrittäjät parantavat oman työhyvinvoinnin kohentamisen ohella myös omaa palvelutarjontaansa. Oma hyvinvointisuunnitelma kytketään yrityksen tulevaisuuden suunnitelmaan ja yritysstrategiaan. Verkostoituminen toisten yrittäjien kanssa voi parantaa myös yrityksen taloudellista menestymistä. Pienyrittäjän osaaminen on tullut näkyväksi yrittäjäverkostossa Tuloksia Yrittäjien haastattelun mukaan Syty- hankkeen aikana yrittäjien liikuntaharrastus oli lisääntynyt. Kiinnostus terveyteen ja jaksamisasioihin oli myös lisääntynyt. Yrittäjien kiinnostus kuntoremonttikursseja kohtaan oli lisääntynyt ja he olivat myös rohkaistuneet käyttämään työnohjausta oman työnsä tueksi. Muutama yrittäjä on soveltanut hankkeessa saamiaan hyviä toimint myös henkilöstönsä ja työyhteisönsä työhyvinvoinnin edistämiseen.

6 Yhteisistä tilaisuuksista mainittakoon Saarijärvellä järjestetty kaikille pienyrittäjille avoin tilaisuus teemana Yrittäjän ystävät, joss Kelan, työvoimatoimiston, työterveyshuollon sekä vakuutusyhtiön edustajat kertoivat yrittäjille heille tarjoamistaan etuuksista sekä palveluista, maalaislääkäri Tapani Kiminkisen Miten tunnistan henkiset ja fyysiset voimavarani sekä Rentous ja virkistysiltapäivät issikkaratsastaen Rautalammilla. Keväällä 2006 järjestettiin Eila Heikkisen luennot Saarijärvellä ja Karstulassa aiheesta Yrittäjä persoonallisuus. Yrittäjillä oli myös mahdollisuus tehdä tietokonepohjainen yrittäjän persoonallisuustesti, jonka tarkoituksena ol löytää yrittämiseen ja liikeideaan omia vahvuuksia ja hyödyntää niitä. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat edustaneet monipuolisesti eri toiminnanaloja. Yrittäjät ovat maataloudesta, palvelualoilta sekä rakennusalalta. Syksyllä 2006 hankkeeseen saatiin lisää 16 uutta yritystä. Kaiken kaikkiaan Sytyhankkeeseen on osallistunut 61 yrittäjää RAY: Peliriippuvuus Pelaaminen hallintaan kuntoutus- ja koulutushanke Vuosi 2006 oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Pelaaminen hallintaan kuntoutus- ja koulutushankkeen viimeinen toimintavuosi. Projektin tavoite on löytää kuntoutusmalli peliriippuvuudesta kärsiville ja heidän läheisilleen, auttaa heitä pelin hallintaan ja oppia ymmärtämään peliriippuvuuden dynamiikkaa. Projektissa kehitettiin riippuvuuden hoitoon sopivia menetelmiä sekä yhteistyötä ja työnjakoa riippuvuusongelmia hoitavien tahojen välillä. Projektissa työskentelivät Seppo Kantola, Hämäläinen ja Eeva Puolimatka-Heinonen. Projektin ohjausryhmässä olivat mukana Kauko Piri (RAY), Lasse Murto (Aklinikkasäätiö), Aarne Kiviniemi ( Sininauhaliitto), Lena Bremer (Mielenterveysseura) sekä asiantuntijajäsenenä Sosiaali -ja terveysministeriön edustaja Janne Peräkylä. Kaiken kaikkiaan peliriippuvaisten kuntoutusryhmiä oli kaksi ja omaisryhmiä yksi vuonna Lisäksi työryhmä veti vertaisryhmänohjaajakoulutusta. Vuoden mittainen kuntoutus sisälsi pelaajilla 30 ryhmäkokoontumista vuodessa. Läheisryhmät kokoontuivat joka toinen viikko, yhteensä 15 kertaa. Kuntoutusohjelma alkaa yksilötyöskentelyllä asiakkaan kanssa, jossa kartoitetaan peliongelmaa ja kuntoutettavan elämäntilannetta, realisoidaan kuntoutuksen tavoitteet sekä vahvistetaan sitoutumista pitkäjänteiseen vuoden kestävään tiiviiseen kuntoutukseen. Kuntoutusjaksoon sisältyi myös koulutuspäiviä prosessi alussa ja lopussa. Kaikki projektin palvelut olivat ilmaisia asiakkaille. Syksyllä 2005 käynnistyneestä peliriippuvaisten vertaisryhmänohjaajakoulutuksesta valmistui lokakuussa 5 vertaisryhmänohjaajaa. Tiettävästi aikaisemmin puhtaasti tähän ongelma-alueeseen perehtyneitä vertaistukijoita ei ole koulutettu. Vertaisryhmänohjaajat ovat osallistuneet ennen koulutusjaksoa vuoden kestävään säätiön peliriippuvaisten kuntoutusohjelmaan joko ongelmapelaajana tai läheisenä. Vertaisryhmänvetäjien koulutus kesti vuoden ja se koostui teoriaopiskelusta sekä vertaisryhmän ohjausharjoittelusta. Yhteensä koulutus kesti 280 tuntia (7 ov). Koulutus valmentaa peliriippuvaisten vertaisryhmien ohjaamiseen esimerkiksi vapaaehtoisessa kansalaistoiminnassa (GA-kerhojen ja AAklinikoiden vertaisryhmien ohjaajina). Eeva Puolimatka-Heinonen toimi vertaisryhmänohjaajakoulutuksen vastuukouluttajana. Hankkeen viimeisenä toimintavuotena oli aika arvioida projektin tuloksia ja vaikuttavuutta. Projektin pääasiallinen tavoite oli projektiselosteen mukaan kehittää toimiva ja tehokas peliriippuvaisten kuntoutusmalli, joka olisi peliongelmasta ja

7 peliriippuvuudesta kärsivien henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa työskentelevien käytössä ja sovellettavissa. Vuonna 2006 päätettiin, että projektin arviointiin ja tulosten hyödyntämiseen käytettäisiin laajempaa asiantuntijuutta ja, että arviointiryhmää ei perusteta pelkästään projektityöntekijöistä. Päädyttiin hankkimaan ulkoinen arviointi, jolla saadaan vakuuttavuutta ja näkyvyyttä kuntoutusmallille sekä paremmat mahdollisuudet levitykseen. Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen sosiaalityön professori Kari Huotari palkattiin puoleksi vuodeksi tekemään Peliriippuvuus - Pelaaminen hallintaan kuntoutusja koulutushankkeen kuvauksen ja arvioinnin. Arviointityölle perustettiin seurantaryhmä , johon kuuluivat Kari Haavisto (STM), Lasse Murto (A-klinikkasäätiö), Kauko Piri (Ray), Aarne Kiviniemi (Sininauhaliitto) ja Risto Jaakkola (Sosiaalipedagogiikan säätiö). Kokouksiin osallistuivat myös tutkija Kari Huotari ja toiminnanjohtaja Ulla Frantti-Malinen. Samassa yhteydessä ohjausryhmän työskentely päättyi. Seurantaryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden 2006 aikana. Arviointityö oli määrä valmistua vuoden 2006 lopussa, mutta sille annettiin lisäaikaa vuoden 2007 puolelle. Kuntoutuksessa luotu malli on osoittautunut onnistuneeksi. Kuntoutuksessa käytetyn psykodynaamisen työskentelymallin avulla ongelmapelaajat pystyivät merkittävästi vähentämään pelaamistaan, monia muita elämän ongelmiaan (masennus, itsemur ajatukset, syyllisyys, taloudelliset ongelmat ym.) ja kriisejään. Työskentelyprosessissa pyritään pelaajien mielessä tapahtuvien merkityssisältöjen muutoksiin ja sitä tukee kuntoutuksen pituus ja tiiviys. Myös pelaajat korostivat omassa kuntoutuksessaan keskeisenä asiana ryhmämuotoista kokoontumista ja vertaistukea. Sosiaalipedagogiikan säätiöllä on pitkä kokemus ja laaja osaaminen psykodynaamisen mallin mukaisesta työskentelystä mm. mielenterveystyössä, työyhteisötyöskentelyssä, yrittäjille suunnatuissa kehittämishankkeissa ja nyt myös peliongelmaisten ja heidän omaistensa kuntoutuksesta. Hankkeen arviointivaiheessa käynnistyi yhteistyö ja koordinaatiotarve muiden peliriippuvuuden parissa työtä tekevien järjestöjen kanssa RAY: Avoin linja naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa (Demeter-projekti) Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Avoin linja naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa (Demeter-projekt jatkui säätiön hallinnoimana vuoden 2006 loppuun. Projekti oli käynnistynyt 2004 ja se oli saanut jatkorahoitusta vuoteen Projektin tarkoitus oli ylläpitää Avoin linja puhelinpäivystystä väkivaltaa käyttävien tai sen käyttöä pelkäävien naisten autt Yksi projektin tavoite oli myös nostaa yleiseen keskusteluun naisen agressiivisuus ja väkivaltaisuus ja rikkoa niitä koskevia tabuja. Naisen piilotettua ja aggressiivista puolta ei ole kohdattu eikä autettu riittävästi yhteiskunnassamme. Tarkoitus oli myös kehittää projektissa kehitettyä työskentelymenetelmää ja teoriaa ja levittää niitä koulutuksen avulla sosiaali- ja terveysaloille. Menetelmiä olivat puhelinpäivystyksen lisäksi yksilökeskustelut, vertaisryhmätoiminta ja koulutus. Projektin ohjausryhmä kokoontui kaksi kerta vuoden 2006 aikana. Ohjausryhmään kuuluivat rikoskonstaapeli Marja Vuento, johtaja Sirpa Taskinen (Stakes), johtaja Sirkka-Liisa Aaltio (Naisten Apu Espoossa ry), tutkija Emmi Lattu, lastenpsykiatrian erik.lääkäri Liisa Viheriälä, Soile Koivula ja Sosiaalipedagogiikan säätiön edustaja Anna Ehrnrooth. Avoimen linjan puhelinpäivystystoiminta jatkui loma-aikoja lukuunottamatta tiistaina, keskiviikkona ja torstaina klo Maksuton puhelinpäivystys kattoi koko maan. Tiedotuksen ja tiedotusvälineissä esiintymisien jälkeen puhelinpäivystyksen soittojen määrä kasvoi entisestään vuonna Pitkät välimatkat johtivat siihen, että asiakkaan tilannetta pyrittiin kartoittamaan mahdollisimman pitkälle ensimmäisen soiton aikana ja tarvittaessa asiakas voitiin ohjata erilliselle puhelinajalle terapeutin kanssa (terapeuttinen puhelinkeskustelu). Tämä lisäsi puhelinpäivystyksen tarvetta entisestään. Asiakkaat pyrittiin ohjaamaan nopeasti 3-5 lyhytterapikäynneille ja vertaisryhmiin. Työntekijät tapasivat asiakasta kolmesta kymmeneen kertaan. Tämän jälkeen asiakkaille tarjottiin osallistumista vertaisryhmiin. Projektista saatu kokemus on

8 osoittanut, että naisen kokema ahdistus ja syyllisyys johtavat muutostarpeeseen ja avun hakemiseen omaan väkivaltaiseen käyttäytymiseensä. Yleensä jo muutaman käyntikerran jälkeen asiakas on kertonut lopettaneensa aggressiivisen käyttäytymisen. Ohjatuissa pienryhmissä asiakkailla on ollut mahdollisuus käsitellä omaa käyttäytymistään ja siihen liittyviä tunteita. Tavoitteena o ollut vahvistaa asiakkaan itsetuntemusta ja äitilapsisuhdetta, ymmärtää naiserityisyyttä sekä ymmärtää omaa suhdetta naiseutee sukupolvien jatkumoon. Kulttuurissamme vallitseva käsitys naisesta hyvänä äitinä ei ole mahdollistanut naisen väkivaltaisuudesta puhumista. Projetkin tavoitteena oli kehittää koulutusta, joka antaa ammatti-ihmisille lisäymmärrystä ja menetelmiä kohdata naisen aggressio ja väkivalta. Projekti tarjosi myös konsultaatiokeskusteluja. Sosiaali- ja terveysaloille suunnattava koulutus siirtyi vuodelle Sisäisen mentoroinnin ja asiakastyöskentelystä nousevan kokemuksen avulla projektissa on luotu naisen erityisyydestä nousevaa ymmärrystä naisen väkivallan lähtökohdista ja naisen vihan ilmenemismuodoista. Tämä pyrittiin tuomaan esiin erilaisissa koulutus- ja mediatilaisuuksissa. Demeter-projektin hallinnointi ja toteutus siirtyivät Maria Akatemia yhdistykselle alkaen. 5. Koulutustoiminta Sosiaalipedagogiikan säätiön yhteisöpedagogiikkaan ja -dynamiikkaan perustuvassa koulutuksessa arvostetaan kokemuksellista asiantuntijuutta ja ihmisen ammatillista kehittymiskykyä osana omia lähiyhteisöjään. Säätiön koulutustoiminnan vahvuuksia ovat pitkäjänteinen prosessuaalinen työskentelyote, vuorovaikutustaitojen kehittäminen, tunteiden tunnistaminen ja työskentely niiden kanssa, oman yhteisön tutkiminen osaamisen lähteenä sekä jatkuva toiminnan arviointi laadun varmistamiseksi. Keskeinen koulutustoiminnan kehittämiskohde oli Sosiaalipedagogiikan säätiön oma Työnohjaaja- ja työyhteisöjen kehittäjäkoulu eli Tyke koulutus. Säätiön työnohjaajakoulutus eroaa muista vastaavista koulutuksista yhteisöpedagogisen teorian ja menetelmien pohjalta. Sosiaalipedagogiikan säätiöllä on yli 20 vuoden kokemus työnohjaajien kouluttamisesta ja erilaisten työyhteisöjen kehittämisprosesseista. 17 kurssilta on valmistunut vuosien varrella noin 250 työnohjaajaa. Sosiaalipedagoginen viitekehys on tuottanut 2,5 vuoden koulutuskokonaisuuden, jossa opiskelijalla on mahdollista kehittyä työyhteisöjen kehittäjäksi ja uudenlaisen työyhteisö- ja johtajuuskulttuurin vaalijaksi kokeneiden seniorikouluttajien tukemana. Koulutuksen jälkeen osanottaja voi toimia työyhteisöjen työnohjaajana ja on perehtynyt työyhteisöjen kehittämisen menetelmiin. Prosessuaalinen koulutus yhdistää kokemuksen ja tiedon, tukee ammattitaidon kehittymistä ja oman persoonallisen työtavan löytymistä. Vuonna 2006 päättyi Tyke III-koulutus, josta valmistui 12 uutta työnohjaajaa. Vuonna 2005 käynnistynyt Tyke IV- koulutus jatkui ja siinä opiskeli 14 opiskelijaa. Kurssi päättyy tammikuussa Tyke V - koulutuksen suunnittelu käynnistyi ja koulutuksen oli määrä alkaa helmikuussa Työnohjaajakoulutuksen rakenne ja opetussuunnitelma uusittiin vuonna Kaikki koulutukset toteutettiin ostopalveluina. Työryhmässä työskentelivät vastaava kouluttaja Anita Kallasvuo sekä seniorikouluttajat Ulla Kyrönseppä ja Marja-Leena Helminen. Tyke-koulutukseen liittyvässä vuorovaikutuskoulutuksessa, joka sisältää kolme seminaaripäivää ja koulutusryhmätyöskentelyä, työskentelivät Eini Hämäläinen ja Eeva Puolimatka-Heinonen kou

9 Joensuussa päättyivät vuonna 2004 käynnistyneet 40 opintoviikon Työyhteisön kehittäjä-, työnohjaaja-, mentorikoulutuskurssit I j Kurssit toteutettiin oppisopimuskoulutuksena Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Oppisopimuskeskuksen kanssa. Koulutuskokonaisuus sisälsi 24 seminaaripäivää ja kursseilla opiskeli yhteensä 28 oppilasta. Kouluttajina toimivat vastuukouluttaja Eila Peltomäki, Anna-Maija Sivonen ja Marjut Willman-Hassinen. 6. Kouluttajayhteisön toiminta Säätiön tehtävä on ylläpitää kouluttajayhteisöä, joka toimii yhteistyössä säätiön kanssa kehittäen sen toimintaa ja arvopohjaa. Sä moniammatillisen kouluttajaverkoston on tarkoitus antaa jäsenilleen ammatillista tukea sekä mahdollisuuden yhteisölliseen vuorovaikutukseen. Verkoston tiedotusta tehostettiin kuluneena vuonna. Kouluttajaverkostolla on tiedotusta varten oma sähköpostiverkostonsa. Vuonna 2006 käynnistettiin verkostopalaverit, jotka olivat tarkoitettu yhteisten asioiden käsittelyyn, tiedotukseen ja keskusteluun. Myös työntekijät osallistuivat näihin kokouksiin ja verkostokokouksen sisällöstä lähetettiin sähköpostimuistio kaikille. Verkostokokouksia pidettiin kerran kuukaudessa kesäkautta lukuun ottamatta. Kouluttajaverkosto osallistui myös tulevaisuusseminaareihin. Muuhun toimintaan voimat eivät riittäneet. Vastuu tiedotuksesta ja työskentelyn käynnistämisestä oli säätiön toiminnanjohtajalla. Verkostossa oli kaiken kaikkiaan 27 yhteistyökumppania. 7. Organisaatio ja henkilökunta Säätiön hallintoelimiä ovat valtuuskunta ja hallitus. Valtuuskunta valvoo ja tukee säätiön toimintaa ja toimii tarvittaessa hallitusta avustavana neuvotteluelimenä toiminnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Valtuuskunta kokoontui kaksi kertaa vuoden 2006 aikana. Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkoi Helsingin kaupungin terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivola ja varapuheenjohtajana toimi Helsingin Diakonissalaitoksen johtaja Antti Lemmetyinen. Valtuuskunnan jäseninä toimivat vuonna 2006 Jyrki Pinomaa (Kuntokallio-Säätiö), Kalevi Suomela (Kriittisen korkeakoulun kannatusyhdistys ry), Martti Kemppainen (Lastensuojelun keskusliitto ry), Pirkko Karjalainen (Vanhustyön keskusliitto ry), Leena Peltoniemi (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry), Marjatta Pitkänen (Opetusalan ammattiliitto OAJ ry), Marianne Österberg (Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland rf), Veli-Pekka Sinervo (Kehitysvammaliitto ry), Kaija Majoinen, Jari Ketola, Risto Boxberg, Antti-Veikko Perheentupa, Sirpa Lautjärvi, Ilpo Salonen, Irmeli Halinen, Sirkka-Liisa Pihlaste, Olli Manninen, Pia Sutinen, Eija Bergman, Anja Seppälä, Annikki Mäntynen ja Risto Mäkeläinen. Hallituksessa toimivat puheenjohtaja Anna Ehrnrooth, varapuheenjohtaja Risto Jaakkola, Heini Ahveninen, Varpu Finnilä, Inka Kanerva ja Martti Vahermo. Hallitus kokoontui toimintavuonna 10 kertaa. Säätiön johtajan tehtävissä toimi saakka Ari Saukkonen. Toiminnanjohtaja Ulla Frantti-Malinen aloitti työnsä säätiössä

10 8. Talous Sosiaalipedagogiikan säätiön toiminta keskittyi vuonna 2006 yleishyödylliseen projektitoimintaan ja mielenterveyden kuntoutustoimintaan. Sosiaalipedagogiikan säätiölle myönnettiin Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustusta euroa. Kohdennettuja avustuksia myönnettiin C28 Avoin linja naisille, Demeter-projektille euroa ja C29 Peli-riippuvuus pelaaminen hallintaan -projektille euroa. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan Syty hankkeeseen saatiin rahoitusta euroa. Projektitoiminnan tulot olivat: Ray C28 Avoin linja naisille Demeter -projektissa euroa, Ray C29 Peliriippuvuus pelaaminen hanllintaan projektissa euroa ja ESR Syty hankkeessa euroa. Mielenterveyden kuntoutuskurssien tulot Kelasta olivat euroa.