Sosiaalipedagogiikan säätiö. 2. Keskittyminen yleishyödylliseen hanketoimintaan ja mielenterveyden kuntoutustyöhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalipedagogiikan säätiö. 2. Keskittyminen yleishyödylliseen hanketoimintaan ja mielenterveyden kuntoutustyöhön"

Transkriptio

1 Vuosikertomus Johdanto Sosiaalipedagogiikan säätiö on 1984 perustettu valtakunnallinen ja yleishyödyllinen koulutus- ja kehittäjäorganisaatio. Säätiön kotipaikka on Helsinki ja sillä on alueelliset toimintayksiköt Joensuussa ja Jyväskylässä. Säätiön tarkoituksena on ollut vaikuttaa t, perhe- ja naapuruusyhteisöihin tukemalla yhteisökulttuurien kehittymistä sekä yksilöiden liittymis- ja vuorovaikutuskyvyn vahvistumista. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää kouluttaja- ja kuntouttajayhteisöä. 23-vuotisen olemassaolonsa aikana säätiön tehtävä on ollut havainnoida aktiivisesti yhteiskunnassa ja yhteisöllisyydessä tapahtuvia muutoksia ja kehittämistarpeita. Kokemusta ja tietoa yhteiskunnan ja erilaisten kohdeyhteisöjen muutosprosesseista säätiö on saanut oman kouluttajaverkostonsa ja kehittämishankkeidensa kautta. Moniammatillisen kouluttajaverkoston avulla säätiö on tuottanut yli 20 vuoden ajan mielenterveyden kuntoutuskursseja, erilaisten yhteisöjen ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämisprojekteja, työnohjauspalveluja ja koulutusta. Vuonna 2005 säätiössä lopetettiin työnohjaus-, koulutus- ja kuntoutuspalvelujen tuottaminen liiketoimintana. Tämän jälkeen koulutuspalveluja tuotettiin Helsingissä ja Joensuussa. Säätiöllä on ollut oma Työnohjaaja- ja työyhteisöjen kehittäjäkoulutus. Vuosi 2006 oli uudelleen suuntautumisen vuosi. Suurin haaste vuodelle 2006 oli turvata säätiön toiminnan sekä kehittämis- ja hanketoiminnan jatkuminen yleishyödyllisen rahoituksen avulla. 2. Tavoitteet vuonna 2006 Sosiaalipedagogiikan säätiön toiminnan tavoitteet vuonna 2006 olivat seuraavat: 1. Sosiaalipedagogiikan säätiön tavoitteena oli vuonna 2006 saattaa toiminnan ja organisaation uudelleenjärjestelyt päätökseen j turvata yleishyödyllisen rahoituksen jatkuminen. 2. Keskittyminen yleishyödylliseen hanketoimintaan ja mielenterveyden kuntoutustyöhön 3. Ylläpitää valtakunnallista kouluttajayhteisöä. 4. Suuntautuminen tulevaisuuteen ja uusien toiminnanalojen ja hankeideoiden etsiminen 5. Verkostoituminen ja tiedotuksen parantaminen Sosiaalipedagogiikan säätiön tavoitteena oli saattaa vuonna 2005 aloitetut toiminnan ja organisaation uudelleenjärjestelyt päätökseen ja turvata yleishyödyllisen rahoituksen jatkuminen. Tämän vuoksi vuonna 2005 säätiön liiketoiminta oli lopetettu ja valtaosa työsuhteista oli purettu. Turvatakseen sääntöjen mukaisen toimintansa jatkumisen säätiö keskittyi perustehtäväänsä yll edistää sosiaalipedagogista kehittämistyötä valtakunnallisesti.

2 Säätiön toiminnan valtakunnallisuuden turvasivat alueyksiköt ja valtakunnallinen kouluttaja- ja asiantuntijaverkosto. Säätiö keskustoimisto sijaitsi Helsingissä ja toiminnalliset alueyksiköt Jyväskylässä ja Vaasassa. Organisaation keskeisimmät muutokset olivat Maria Instituutin irtaantuminen säätiöstä ja säätiön instituuttirakenteen purkaminen. Toinen tärkeä tavoite oli ylläpitää valtakunnallista kouluttajayhteisöä. Tavoitteena oli kasvattaa lisää tätä kouluttajayhteisöä, jonka on siirtää osaamistaan uusille polville. Kouluttajayhteisöön saattoi liittyä vuonna 2006 ulkopuolisia asiantuntijoita. Säätiön tehtävä edelleen turvata kouluttajayhteisön toiminta ja tarjota ammatillista ja yhteisöllistä tukea sen jäsenille. Kouluttajayhteisön työskentelyn käynnistäminen ja tiedottaminen olivat toiminnanjohtajan tehtäviä. Säätiössä käynnistettiin vuonna 2006 tulevaisuustyöskentely, jonka tavoitteena oli säätiön perustehtävän mukaisten tavoitteiden asettelu tuleville 10 toimintavuodelle. Ensimmäinen Tulevaisuusseminaari pidettiin ja toinen seminaari Työskentelyn tavoitteena oli kirkastaa säätiön perustehtävää ja arvoja sekä asettaa tavoitteet seuraavalle kymmenelle toimintavuodelle. Seminaareihin osallistui työntekijöitä, kouluttajaverkoston jäseniä sekä valtuuskunnan ja hallituksen jäseniä. Tulevaisuustyöskentelyn loppupäätelminä todettiin, että säätiön yhteiskunnallinen rooli on säilynyt ja säätiön on keskityttävä yleishyödylliseen perustehtäväänsä. Sospediläinen toimintamalli tulee säilyttää. Dialogia hallituksen, valtuuskunnan, työntekijöide kouluttajaverkoston kanssa tulee jatkaa tulevinakin vuosina, koska omassa yhteisössä tarvitaan myös nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Säätiön on käynnistettävä kouluttajaverkoston työskentely uudelleen ja luotava sille puitteet ja ohjelma. Verkostolla ei ole voimia tehdä sitä yksin. Kouluttajaverkoston on tutustuttava toisiinsa ja keskinäistä luottamusta on rakennettava. Hanketyöskentely tuottaa säätiölle vakuuttavuutta ja näkyvyyttä evaluaation kautta. Uusia hankkeita etsitään aktiivisesti ja säätiö yhteisöllisen tukitoimintamallin mallintamista tulee jatkaa. Talous- ja henkilöresursseja tulee lisätä suunnitelmallisesti kahden vuoden aikana. Sosiaalipedagogiikan säätiön toiminta keskittyi vuonna 2006 yleishyödylliseen projektitoimintaan ja mielenterveyden kuntoutustoimintaan. Tavoitteeksi asetettiin säätiön toiminnan jatkuva ulkoinen arviointi ja sitä kautta laadun varmistaminen. Sosiaalipedagogiikan säätiö on luonut merkittäviä toimintamalleja mm. mielenterveystyössä, työnohjaajakoulutuksessa ja peliriippuvaisten kuntoutuksessa. Sosiaalipedagogiikan säätiön psykodynaamiseen viitekehykseen pohjautuvan peliriippuvaisten kuntoutus- ja koulutusmallin mallintaminen käynnistyi. Peliriippuvuus- pelaaminen hallintaan - hankkeen ulkoisessa arvioinnissa. Tavoitteena on jatkaa sosiaalipedagogian teorianmuodostuksen ja keskeisten kehittämisalueiden toimintamallien jalostamista julkaisuiksi. Vuonna 2006 etsittiin aktiivisesti sosiaalipedagogiselle kehittämistyölle uusia toiminnan aloja ja hankeideoita. Säätiöllä oli kokemusta peliriippuvaisten aikuisten ja heidän läheistensä kuntoutuksesta 10 vuoden ajalta. Raha-automaattiyhdistykselle tehtiin uusi kolmen vuoden hankehakemus, jossa kohteena olivat peliriippuvaiset maahanmuuttajanuoret. Toiminnanjohtaja valmisteli ja kartoitti hankehakemuksen käsittelyvaiheessa yhteistyökumppaneita, jotka ovat järjestöjen edustajia, alan asiantuntijoita ja viranomaisia. Vuonna 2006 tehostettiin säätiön sisäistä tiedottamista. Ulkoinen tiedottaminen ja koulutusmarkkinointi olivat toiminnanjohtajan tehtäviä. Verkostoituminen ja tiedottaminen muiden asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa käynnistettiin.

3 3. Mielenterveyden kuntoutustoiminta Säätiön pitkäjänteinen kuntoutustoiminta tähtää ihmisen itsetuntemuksen ja monipuolisten voimavarojen vahvistumiseen sekä yk liittymis- ja vuorovaikutustaitojen lisääntymiseen. Säätiö tuotti valtakunnallisia mielenterveyden sairausryhmään (masennus ja mielialahäiriöt) kuuluvia kuntoutuskursseja oman valtakunnallisen kouluttajaverkostonsa avulla. Keskeisiä yhteistyökumppaneita, jotka voivat ohjata asiakkaita kursseille, ovat työterveyspalvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut, joissa kohdataan uupumisen partaalla olevia asiakkaita. Kurssin tarkoituksena on toimia mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukena sekä uusien ajatusten herättäjänä. Ryhmäprosessit tarjosivat kuntoutujille mahdollisuuden jäsentää omaa elämäntilannettaan ja saada tukea ja vahvistua henkisesti. Kurssille valittiin eri-ikäisiä henkilöitä, jotka tarvitsivat tukea elämässä, työssä jaksamisessa ja mielenterveytensä ylläpitämisessä. Asiakas tehtiin yhdessä Kelan kanssa. Kurssit käynnistyvät 6 vuorokauden laitoskuntoutusjaksolla ja jatkuvat pienryhmäkokoontumisina 15 tai 25 kertaa kurssin pituudesta riippuen. Työskentely kurssilla koostuu alustuksista, yhteiskeskusteluista, luovasta toiminnasta sekä pienryhmätyöskentelystä. Alustusten ja keskustelujen aiheet keskittyvät ihmisenä olemisen kysymyksiin kuten tunteet ja vuorovaikutus, ihmisen elämänkaari, kriisit uhkana ja mahdollisuutena, naisen ja miehen erityiskysymykset sekä työssä jaksaminen. Kuntoutusta ja vuorovaikutusta tuetaan lisäksi liikunnan eri muodoin, jotta osallistujat saisivat mahdollisuuden myös fyysisen kunnon vahvistamiseen Vuonna 2006 toteutettiin seuraavat kurssit: Lyhyt mielenterveyskurssi Jyväskylä Pitkä mielenterveyskurssi Helsinki Lyhyt mielenterveyskurssi Helsinki Pitkä mielenterveyskurssi Joensuu Lyhyt mielenterveyskurssi Joensuu Pitkä mielenterveyskurssi Jyväskylä Kehittämishankkeet Sosiaalipedagogiikan säätiön hanke- ja kehittämistoiminta kohdistuu sosiaalisille erityisalueille, joissa on huomattu väliinputoamista julkisissa palveluissa ja tuessa, syrjäytymistä yhteiskunnasta sekä yhteisökulttuurien rakentumattomuutta. Uusia kohderyhmiä tulevina vuosina ovat peliriippuvaiset maahanmuuttajanuoret ja heidän perheensä sekä työllistämispalveluissa väliinputoajat. Painopistealueina säilyvät myös työssä uupuneet, mielenterveyskuntoutujat sekä pienyrittäj

4 Sosiaalipedagogisessa teoriassa yksilöiden elämänhallinnan saavuttaminen vaikuttaa koko yhteisön hyvinvointiin ja ryhmädynamiikka vahvistaa myös yksilöä. Säätiö hakee myös aktiivisesti kumppanuutta eri asiantuntijaryhmien kanssa uusien toimintamallien kehittämiseksi. Verkottuvalla kehittämistyöllä ja jaetulla asiantuntijuudella säätiö saavuttaa paremmin kohderyhmiä, hankkeiden vaikuttavuus paranee sekä uusien toimintamallien levittäminen tehostuu. Säätiön hanke- ja kehittämistyöhön kuuluu myös aktiivinen vuoropuh asiantuntijaryhmien, työntekijäryhmien ja viranomaisten kanssa. Kohderyhmätyöskentely pitää aina sisällään yksilö- ja ryhmäpros ja vertaistuen. Hankkeissa luodaan uusia toimintamalleja sekä yhteisöllisiä rakenteita, joiden avulla kohderyhmien elämänhallinta lisääntyy ja yhteisöön kuulumisesta tulee osa jäsentensä elämänsisältöä ESR: Syty kuinka sinä voit Sosiaalipedagogiikan säätiö on toteuttanut vuosina Pohjoisen Keski-Suomen alueella Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa SYTY-hanketta yhteistyössä Keski-Suomen TE-keskuksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa ja vahvistaa alueen yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista lisäämällä valmiuksia fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakunnon ylläpitämiseen. Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella säätiö haki hankkeelle lisäaikaa saakka. Hankkeen kohderyhmä on ollut Saarijärven, Karstulan ja Kannonkosken 1-2 hengen yritysten pienyrittäjät. Projektissa työskentelivät projektipäällikkö Pauli Pääkkönen ja projektiassistentti Pirjo Suonio. Hankkeen tavoitteet olivat : 1. Yrittäjien työssäjaksamisen ja työkyvyn parantuminen ja motivoituminen huolehtimaan omasta työkunnostaan jokapäiväisenä asiana. 2. Yrittäjien jaksamiseen ja muutosvalmiuteen liittyvän osaamisen lisääminen, työssäjaksamisen ylläpitoon ja seurantaan valmiuksien saaminen. 3. Mallien ja kokemusten hyödyntäminen yhdessä ja jaksamisen uhkien ennaltaehkäisy 4. Henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma ja yrittäjille levitettävän hyvinvoinnin työkalupakin mallintaminen Syksyn 2006 ja kevään 2007 toiminnan tavoitteiksi asetettiin: 1. Henkilökohtaisen hyvinvointisuunnitelman teko yrittäjille. 2. Irti arjesta - oman elämän hallinta: Internaattikokoontuminen toisten yrittäjien kanssa Irti arjesta -teemalla ja viikottainent pienryhmätyöskentely tuki yrittäjän omaa itsetuntemusta ja elämänhallintaa. 3. Verkostoituminen ja yhteisten uusien toimintamallien luominen. Esimerkiksi yhteisten työntekijöiden palkkaaminen ja mitä

5 yhdessä voidaan ostaa tai myydä. 4. Taloudellinen menestyminen Hankkeeseen sitoutuneet yritykset ovat saaneet uusia työkaluja itsensä kehittämiseen ja heidän motivaationsa oman hyvinvointinsa edistämiseen on lisääntynyt. Menetelmiä ovat olleet pienryhmätyöskentely kerran viikossa ja erilaiset teemapäivät kouluttajien ja asiantuntijoiden johdolla. Vuonna 2006 kokoontumisten teemoja olivat yrittäjän persoonallisuus, vuorovaikutus, yrittäjän parisuhde sekä rentoutuminen, lihastasapaino ja lihashuolto, itsehoidon mahdollisuudet työkykyä ylläpitävässä toiminnassa, miten käsillä tekeminen ja taide voivat olla työkykyä ylläpitävää toimintaa, omien rajojen tunnistaminen tutustumista uusiin liikuntalajeihin. Hankkeeseen osallistuneet pienyrittäjät ovat saaneet myös oman vertaisryhmän, jossa on voinut käsitellä turvallisesti itselle ajankohtaisia asioita. Mikroyrittäjät ovat lähestyneet toisiaan tavalla, joka ei ehkä olisi tapahtunut muutoin. Tätä vertaisryhmänä toimimista yrittäjät ovat pitäneet ehdottomasti tärkeimpänä saavutuksena. Tulee/ Pääsee edes kerran kuussa toisen yrittäjän kanssa pohtimaan asioita., Joku edes ymmärtää minunkin valitustani.. Syyskaudella 2006 syvennettiin olemassa olevia yrittäjien hyvinvointia edistäviä toimintoja ja tehtiin yrittäjille henkilökohtaiset hyvinvointisuunnitelmat, joka perustuivat syvähaastatteluun, persoonallisuustestiin, lihaskuntomittaukseen ja kuormitusmittaukseen. Tämä yrittäjien hyvinvoinnin työkalupakki ja hyvät käytänteet on tarkoitus mallintaa ja levittää yhteistyökumppanuuden kautta myös muiden yrittäjien käyttöön. Työkalupakin avulla yrittäjät voivat kannustaa omaa henkilöstöä työyhteisöään edistämään omaa työhyvinvointiaan. Tavoitteena oli kehittää hankkeen osallistujayritysten kanssa myös yhteistä jatkotoimintaa niin, että yrittäjät ja heidän palvelutarjontansa täydentävät toisiaan ja synnyttävät sosiaalista yhteistoimintaa. Yrittäjät saavat hanketyöstä selkeän edun, joka saattaa tuoda heille lisäarvoa myös markkinoinnissa. Hankkeen yrittäjät parantavat oman työhyvinvoinnin kohentamisen ohella myös omaa palvelutarjontaansa. Oma hyvinvointisuunnitelma kytketään yrityksen tulevaisuuden suunnitelmaan ja yritysstrategiaan. Verkostoituminen toisten yrittäjien kanssa voi parantaa myös yrityksen taloudellista menestymistä. Pienyrittäjän osaaminen on tullut näkyväksi yrittäjäverkostossa Tuloksia Yrittäjien haastattelun mukaan Syty- hankkeen aikana yrittäjien liikuntaharrastus oli lisääntynyt. Kiinnostus terveyteen ja jaksamisasioihin oli myös lisääntynyt. Yrittäjien kiinnostus kuntoremonttikursseja kohtaan oli lisääntynyt ja he olivat myös rohkaistuneet käyttämään työnohjausta oman työnsä tueksi. Muutama yrittäjä on soveltanut hankkeessa saamiaan hyviä toimint myös henkilöstönsä ja työyhteisönsä työhyvinvoinnin edistämiseen.

6 Yhteisistä tilaisuuksista mainittakoon Saarijärvellä järjestetty kaikille pienyrittäjille avoin tilaisuus teemana Yrittäjän ystävät, joss Kelan, työvoimatoimiston, työterveyshuollon sekä vakuutusyhtiön edustajat kertoivat yrittäjille heille tarjoamistaan etuuksista sekä palveluista, maalaislääkäri Tapani Kiminkisen Miten tunnistan henkiset ja fyysiset voimavarani sekä Rentous ja virkistysiltapäivät issikkaratsastaen Rautalammilla. Keväällä 2006 järjestettiin Eila Heikkisen luennot Saarijärvellä ja Karstulassa aiheesta Yrittäjä persoonallisuus. Yrittäjillä oli myös mahdollisuus tehdä tietokonepohjainen yrittäjän persoonallisuustesti, jonka tarkoituksena ol löytää yrittämiseen ja liikeideaan omia vahvuuksia ja hyödyntää niitä. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat edustaneet monipuolisesti eri toiminnanaloja. Yrittäjät ovat maataloudesta, palvelualoilta sekä rakennusalalta. Syksyllä 2006 hankkeeseen saatiin lisää 16 uutta yritystä. Kaiken kaikkiaan Sytyhankkeeseen on osallistunut 61 yrittäjää RAY: Peliriippuvuus Pelaaminen hallintaan kuntoutus- ja koulutushanke Vuosi 2006 oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Pelaaminen hallintaan kuntoutus- ja koulutushankkeen viimeinen toimintavuosi. Projektin tavoite on löytää kuntoutusmalli peliriippuvuudesta kärsiville ja heidän läheisilleen, auttaa heitä pelin hallintaan ja oppia ymmärtämään peliriippuvuuden dynamiikkaa. Projektissa kehitettiin riippuvuuden hoitoon sopivia menetelmiä sekä yhteistyötä ja työnjakoa riippuvuusongelmia hoitavien tahojen välillä. Projektissa työskentelivät Seppo Kantola, Hämäläinen ja Eeva Puolimatka-Heinonen. Projektin ohjausryhmässä olivat mukana Kauko Piri (RAY), Lasse Murto (Aklinikkasäätiö), Aarne Kiviniemi ( Sininauhaliitto), Lena Bremer (Mielenterveysseura) sekä asiantuntijajäsenenä Sosiaali -ja terveysministeriön edustaja Janne Peräkylä. Kaiken kaikkiaan peliriippuvaisten kuntoutusryhmiä oli kaksi ja omaisryhmiä yksi vuonna Lisäksi työryhmä veti vertaisryhmänohjaajakoulutusta. Vuoden mittainen kuntoutus sisälsi pelaajilla 30 ryhmäkokoontumista vuodessa. Läheisryhmät kokoontuivat joka toinen viikko, yhteensä 15 kertaa. Kuntoutusohjelma alkaa yksilötyöskentelyllä asiakkaan kanssa, jossa kartoitetaan peliongelmaa ja kuntoutettavan elämäntilannetta, realisoidaan kuntoutuksen tavoitteet sekä vahvistetaan sitoutumista pitkäjänteiseen vuoden kestävään tiiviiseen kuntoutukseen. Kuntoutusjaksoon sisältyi myös koulutuspäiviä prosessi alussa ja lopussa. Kaikki projektin palvelut olivat ilmaisia asiakkaille. Syksyllä 2005 käynnistyneestä peliriippuvaisten vertaisryhmänohjaajakoulutuksesta valmistui lokakuussa 5 vertaisryhmänohjaajaa. Tiettävästi aikaisemmin puhtaasti tähän ongelma-alueeseen perehtyneitä vertaistukijoita ei ole koulutettu. Vertaisryhmänohjaajat ovat osallistuneet ennen koulutusjaksoa vuoden kestävään säätiön peliriippuvaisten kuntoutusohjelmaan joko ongelmapelaajana tai läheisenä. Vertaisryhmänvetäjien koulutus kesti vuoden ja se koostui teoriaopiskelusta sekä vertaisryhmän ohjausharjoittelusta. Yhteensä koulutus kesti 280 tuntia (7 ov). Koulutus valmentaa peliriippuvaisten vertaisryhmien ohjaamiseen esimerkiksi vapaaehtoisessa kansalaistoiminnassa (GA-kerhojen ja AAklinikoiden vertaisryhmien ohjaajina). Eeva Puolimatka-Heinonen toimi vertaisryhmänohjaajakoulutuksen vastuukouluttajana. Hankkeen viimeisenä toimintavuotena oli aika arvioida projektin tuloksia ja vaikuttavuutta. Projektin pääasiallinen tavoite oli projektiselosteen mukaan kehittää toimiva ja tehokas peliriippuvaisten kuntoutusmalli, joka olisi peliongelmasta ja

7 peliriippuvuudesta kärsivien henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa työskentelevien käytössä ja sovellettavissa. Vuonna 2006 päätettiin, että projektin arviointiin ja tulosten hyödyntämiseen käytettäisiin laajempaa asiantuntijuutta ja, että arviointiryhmää ei perusteta pelkästään projektityöntekijöistä. Päädyttiin hankkimaan ulkoinen arviointi, jolla saadaan vakuuttavuutta ja näkyvyyttä kuntoutusmallille sekä paremmat mahdollisuudet levitykseen. Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen sosiaalityön professori Kari Huotari palkattiin puoleksi vuodeksi tekemään Peliriippuvuus - Pelaaminen hallintaan kuntoutusja koulutushankkeen kuvauksen ja arvioinnin. Arviointityölle perustettiin seurantaryhmä , johon kuuluivat Kari Haavisto (STM), Lasse Murto (A-klinikkasäätiö), Kauko Piri (Ray), Aarne Kiviniemi (Sininauhaliitto) ja Risto Jaakkola (Sosiaalipedagogiikan säätiö). Kokouksiin osallistuivat myös tutkija Kari Huotari ja toiminnanjohtaja Ulla Frantti-Malinen. Samassa yhteydessä ohjausryhmän työskentely päättyi. Seurantaryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden 2006 aikana. Arviointityö oli määrä valmistua vuoden 2006 lopussa, mutta sille annettiin lisäaikaa vuoden 2007 puolelle. Kuntoutuksessa luotu malli on osoittautunut onnistuneeksi. Kuntoutuksessa käytetyn psykodynaamisen työskentelymallin avulla ongelmapelaajat pystyivät merkittävästi vähentämään pelaamistaan, monia muita elämän ongelmiaan (masennus, itsemur ajatukset, syyllisyys, taloudelliset ongelmat ym.) ja kriisejään. Työskentelyprosessissa pyritään pelaajien mielessä tapahtuvien merkityssisältöjen muutoksiin ja sitä tukee kuntoutuksen pituus ja tiiviys. Myös pelaajat korostivat omassa kuntoutuksessaan keskeisenä asiana ryhmämuotoista kokoontumista ja vertaistukea. Sosiaalipedagogiikan säätiöllä on pitkä kokemus ja laaja osaaminen psykodynaamisen mallin mukaisesta työskentelystä mm. mielenterveystyössä, työyhteisötyöskentelyssä, yrittäjille suunnatuissa kehittämishankkeissa ja nyt myös peliongelmaisten ja heidän omaistensa kuntoutuksesta. Hankkeen arviointivaiheessa käynnistyi yhteistyö ja koordinaatiotarve muiden peliriippuvuuden parissa työtä tekevien järjestöjen kanssa RAY: Avoin linja naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa (Demeter-projekti) Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Avoin linja naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa (Demeter-projekt jatkui säätiön hallinnoimana vuoden 2006 loppuun. Projekti oli käynnistynyt 2004 ja se oli saanut jatkorahoitusta vuoteen Projektin tarkoitus oli ylläpitää Avoin linja puhelinpäivystystä väkivaltaa käyttävien tai sen käyttöä pelkäävien naisten autt Yksi projektin tavoite oli myös nostaa yleiseen keskusteluun naisen agressiivisuus ja väkivaltaisuus ja rikkoa niitä koskevia tabuja. Naisen piilotettua ja aggressiivista puolta ei ole kohdattu eikä autettu riittävästi yhteiskunnassamme. Tarkoitus oli myös kehittää projektissa kehitettyä työskentelymenetelmää ja teoriaa ja levittää niitä koulutuksen avulla sosiaali- ja terveysaloille. Menetelmiä olivat puhelinpäivystyksen lisäksi yksilökeskustelut, vertaisryhmätoiminta ja koulutus. Projektin ohjausryhmä kokoontui kaksi kerta vuoden 2006 aikana. Ohjausryhmään kuuluivat rikoskonstaapeli Marja Vuento, johtaja Sirpa Taskinen (Stakes), johtaja Sirkka-Liisa Aaltio (Naisten Apu Espoossa ry), tutkija Emmi Lattu, lastenpsykiatrian erik.lääkäri Liisa Viheriälä, Soile Koivula ja Sosiaalipedagogiikan säätiön edustaja Anna Ehrnrooth. Avoimen linjan puhelinpäivystystoiminta jatkui loma-aikoja lukuunottamatta tiistaina, keskiviikkona ja torstaina klo Maksuton puhelinpäivystys kattoi koko maan. Tiedotuksen ja tiedotusvälineissä esiintymisien jälkeen puhelinpäivystyksen soittojen määrä kasvoi entisestään vuonna Pitkät välimatkat johtivat siihen, että asiakkaan tilannetta pyrittiin kartoittamaan mahdollisimman pitkälle ensimmäisen soiton aikana ja tarvittaessa asiakas voitiin ohjata erilliselle puhelinajalle terapeutin kanssa (terapeuttinen puhelinkeskustelu). Tämä lisäsi puhelinpäivystyksen tarvetta entisestään. Asiakkaat pyrittiin ohjaamaan nopeasti 3-5 lyhytterapikäynneille ja vertaisryhmiin. Työntekijät tapasivat asiakasta kolmesta kymmeneen kertaan. Tämän jälkeen asiakkaille tarjottiin osallistumista vertaisryhmiin. Projektista saatu kokemus on

8 osoittanut, että naisen kokema ahdistus ja syyllisyys johtavat muutostarpeeseen ja avun hakemiseen omaan väkivaltaiseen käyttäytymiseensä. Yleensä jo muutaman käyntikerran jälkeen asiakas on kertonut lopettaneensa aggressiivisen käyttäytymisen. Ohjatuissa pienryhmissä asiakkailla on ollut mahdollisuus käsitellä omaa käyttäytymistään ja siihen liittyviä tunteita. Tavoitteena o ollut vahvistaa asiakkaan itsetuntemusta ja äitilapsisuhdetta, ymmärtää naiserityisyyttä sekä ymmärtää omaa suhdetta naiseutee sukupolvien jatkumoon. Kulttuurissamme vallitseva käsitys naisesta hyvänä äitinä ei ole mahdollistanut naisen väkivaltaisuudesta puhumista. Projetkin tavoitteena oli kehittää koulutusta, joka antaa ammatti-ihmisille lisäymmärrystä ja menetelmiä kohdata naisen aggressio ja väkivalta. Projekti tarjosi myös konsultaatiokeskusteluja. Sosiaali- ja terveysaloille suunnattava koulutus siirtyi vuodelle Sisäisen mentoroinnin ja asiakastyöskentelystä nousevan kokemuksen avulla projektissa on luotu naisen erityisyydestä nousevaa ymmärrystä naisen väkivallan lähtökohdista ja naisen vihan ilmenemismuodoista. Tämä pyrittiin tuomaan esiin erilaisissa koulutus- ja mediatilaisuuksissa. Demeter-projektin hallinnointi ja toteutus siirtyivät Maria Akatemia yhdistykselle alkaen. 5. Koulutustoiminta Sosiaalipedagogiikan säätiön yhteisöpedagogiikkaan ja -dynamiikkaan perustuvassa koulutuksessa arvostetaan kokemuksellista asiantuntijuutta ja ihmisen ammatillista kehittymiskykyä osana omia lähiyhteisöjään. Säätiön koulutustoiminnan vahvuuksia ovat pitkäjänteinen prosessuaalinen työskentelyote, vuorovaikutustaitojen kehittäminen, tunteiden tunnistaminen ja työskentely niiden kanssa, oman yhteisön tutkiminen osaamisen lähteenä sekä jatkuva toiminnan arviointi laadun varmistamiseksi. Keskeinen koulutustoiminnan kehittämiskohde oli Sosiaalipedagogiikan säätiön oma Työnohjaaja- ja työyhteisöjen kehittäjäkoulu eli Tyke koulutus. Säätiön työnohjaajakoulutus eroaa muista vastaavista koulutuksista yhteisöpedagogisen teorian ja menetelmien pohjalta. Sosiaalipedagogiikan säätiöllä on yli 20 vuoden kokemus työnohjaajien kouluttamisesta ja erilaisten työyhteisöjen kehittämisprosesseista. 17 kurssilta on valmistunut vuosien varrella noin 250 työnohjaajaa. Sosiaalipedagoginen viitekehys on tuottanut 2,5 vuoden koulutuskokonaisuuden, jossa opiskelijalla on mahdollista kehittyä työyhteisöjen kehittäjäksi ja uudenlaisen työyhteisö- ja johtajuuskulttuurin vaalijaksi kokeneiden seniorikouluttajien tukemana. Koulutuksen jälkeen osanottaja voi toimia työyhteisöjen työnohjaajana ja on perehtynyt työyhteisöjen kehittämisen menetelmiin. Prosessuaalinen koulutus yhdistää kokemuksen ja tiedon, tukee ammattitaidon kehittymistä ja oman persoonallisen työtavan löytymistä. Vuonna 2006 päättyi Tyke III-koulutus, josta valmistui 12 uutta työnohjaajaa. Vuonna 2005 käynnistynyt Tyke IV- koulutus jatkui ja siinä opiskeli 14 opiskelijaa. Kurssi päättyy tammikuussa Tyke V - koulutuksen suunnittelu käynnistyi ja koulutuksen oli määrä alkaa helmikuussa Työnohjaajakoulutuksen rakenne ja opetussuunnitelma uusittiin vuonna Kaikki koulutukset toteutettiin ostopalveluina. Työryhmässä työskentelivät vastaava kouluttaja Anita Kallasvuo sekä seniorikouluttajat Ulla Kyrönseppä ja Marja-Leena Helminen. Tyke-koulutukseen liittyvässä vuorovaikutuskoulutuksessa, joka sisältää kolme seminaaripäivää ja koulutusryhmätyöskentelyä, työskentelivät Eini Hämäläinen ja Eeva Puolimatka-Heinonen kou

9 Joensuussa päättyivät vuonna 2004 käynnistyneet 40 opintoviikon Työyhteisön kehittäjä-, työnohjaaja-, mentorikoulutuskurssit I j Kurssit toteutettiin oppisopimuskoulutuksena Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Oppisopimuskeskuksen kanssa. Koulutuskokonaisuus sisälsi 24 seminaaripäivää ja kursseilla opiskeli yhteensä 28 oppilasta. Kouluttajina toimivat vastuukouluttaja Eila Peltomäki, Anna-Maija Sivonen ja Marjut Willman-Hassinen. 6. Kouluttajayhteisön toiminta Säätiön tehtävä on ylläpitää kouluttajayhteisöä, joka toimii yhteistyössä säätiön kanssa kehittäen sen toimintaa ja arvopohjaa. Sä moniammatillisen kouluttajaverkoston on tarkoitus antaa jäsenilleen ammatillista tukea sekä mahdollisuuden yhteisölliseen vuorovaikutukseen. Verkoston tiedotusta tehostettiin kuluneena vuonna. Kouluttajaverkostolla on tiedotusta varten oma sähköpostiverkostonsa. Vuonna 2006 käynnistettiin verkostopalaverit, jotka olivat tarkoitettu yhteisten asioiden käsittelyyn, tiedotukseen ja keskusteluun. Myös työntekijät osallistuivat näihin kokouksiin ja verkostokokouksen sisällöstä lähetettiin sähköpostimuistio kaikille. Verkostokokouksia pidettiin kerran kuukaudessa kesäkautta lukuun ottamatta. Kouluttajaverkosto osallistui myös tulevaisuusseminaareihin. Muuhun toimintaan voimat eivät riittäneet. Vastuu tiedotuksesta ja työskentelyn käynnistämisestä oli säätiön toiminnanjohtajalla. Verkostossa oli kaiken kaikkiaan 27 yhteistyökumppania. 7. Organisaatio ja henkilökunta Säätiön hallintoelimiä ovat valtuuskunta ja hallitus. Valtuuskunta valvoo ja tukee säätiön toimintaa ja toimii tarvittaessa hallitusta avustavana neuvotteluelimenä toiminnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Valtuuskunta kokoontui kaksi kertaa vuoden 2006 aikana. Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkoi Helsingin kaupungin terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivola ja varapuheenjohtajana toimi Helsingin Diakonissalaitoksen johtaja Antti Lemmetyinen. Valtuuskunnan jäseninä toimivat vuonna 2006 Jyrki Pinomaa (Kuntokallio-Säätiö), Kalevi Suomela (Kriittisen korkeakoulun kannatusyhdistys ry), Martti Kemppainen (Lastensuojelun keskusliitto ry), Pirkko Karjalainen (Vanhustyön keskusliitto ry), Leena Peltoniemi (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry), Marjatta Pitkänen (Opetusalan ammattiliitto OAJ ry), Marianne Österberg (Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland rf), Veli-Pekka Sinervo (Kehitysvammaliitto ry), Kaija Majoinen, Jari Ketola, Risto Boxberg, Antti-Veikko Perheentupa, Sirpa Lautjärvi, Ilpo Salonen, Irmeli Halinen, Sirkka-Liisa Pihlaste, Olli Manninen, Pia Sutinen, Eija Bergman, Anja Seppälä, Annikki Mäntynen ja Risto Mäkeläinen. Hallituksessa toimivat puheenjohtaja Anna Ehrnrooth, varapuheenjohtaja Risto Jaakkola, Heini Ahveninen, Varpu Finnilä, Inka Kanerva ja Martti Vahermo. Hallitus kokoontui toimintavuonna 10 kertaa. Säätiön johtajan tehtävissä toimi saakka Ari Saukkonen. Toiminnanjohtaja Ulla Frantti-Malinen aloitti työnsä säätiössä

10 8. Talous Sosiaalipedagogiikan säätiön toiminta keskittyi vuonna 2006 yleishyödylliseen projektitoimintaan ja mielenterveyden kuntoutustoimintaan. Sosiaalipedagogiikan säätiölle myönnettiin Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustusta euroa. Kohdennettuja avustuksia myönnettiin C28 Avoin linja naisille, Demeter-projektille euroa ja C29 Peli-riippuvuus pelaaminen hallintaan -projektille euroa. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan Syty hankkeeseen saatiin rahoitusta euroa. Projektitoiminnan tulot olivat: Ray C28 Avoin linja naisille Demeter -projektissa euroa, Ray C29 Peliriippuvuus pelaaminen hanllintaan projektissa euroa ja ESR Syty hankkeessa euroa. Mielenterveyden kuntoutuskurssien tulot Kelasta olivat euroa.

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) 2 Voimavarat ja tukea elämään - mielenterveyskurssi 39456 (avo-internaatti) Alueet, joissa asuville kurssi on tarkoitettu: Länsi-Suomi Kurssin toteuttaa:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät TYÖNOHJAAJAKOULUTUS - taiteen menetelmien yhdistäminen työnohjaukseen Tavoitteet: Toteutus: Kohderyhmä: Kouluttajat: Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on ammatillinen pätevyys toimia työnohjaajana yksilöille

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010

Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010 1/5 Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010 Yleistä Sääntöjensä mukaisesti Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Edistää ry:n jäsenten välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Turvallisuutta älykkäästi

Turvallisuutta älykkäästi Turvallisuutta älykkäästi Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Valtakunnallinen turvallisuusseminaari järjestetään 27. 28.1.2016 Joensuussa hotelli Kimmelissä, Itäranta 1, Joensuu.

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA

PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA Heinolan kansalaisopisto Jyränkölän Setlementti PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA Sirkka Suomi, rehtori Mikko Kallio, koulutussuunnittelija Kuvat: Anne Heilman / Mediapaja Heinolan kansalaisopiston Mediapaja Työllistämiseen

Lisätiedot

Koulutukset syksyllä 2005

Koulutukset syksyllä 2005 Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot