Läheisen itsemurhaan sopeutuminen. Pirjo Saarinen, Jukka Hintikka, Johannes Lehtonen ja Jouko Lönnqvist

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Läheisen itsemurhaan sopeutuminen. Pirjo Saarinen, Jukka Hintikka, Johannes Lehtonen ja Jouko Lönnqvist"

Transkriptio

1 Katsaus Pirjo Saarinen, Jukka Hintikka, Johannes Lehtonen ja Jouko Lönnqvist Itsemurhan jälkivaikutuksista omaisten psyykkiseen hyvinvointiin on ristiriitaisia havaintoja. Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin itsemurhan vaikutuksia läheisten elämään kymmenen vuoden kuluttua tapahtuneesta. Psyykkinen hyvinvointi oli huonontunut heti itsemurhan jälkeen lähes puolella haastatelluista, ja se säilyi huonona keskimäärin kolmen vuoden ajan. Myöhemmin valtaosa omaisista oli sopeutunut hyvin tapahtuneeseen. Leskillä esiintyi psyykkisiä oireita kymmenen vuoden kuluttua itsemurhasta useammin kuin muilla lähiomaisilla. Haastatellut kokivat pian itsemurhan jälkeen tehdyt haastattelututkimukset ja myös myöhemmät yhteydenotot tärkeiksi. Terveydenhuollon henkilöstön tulisi tukea omaisia itsemurhan tapahduttua nykyistä rohkeammin. Työntekijöiden tarvitsema koulutus olisi suunniteltava nykyistä systemaattisemmaksi. Itsemurha voi aiheuttaa omaisille ja läheisille masennusta, itsesyytöksiä, häpeäntunteita, itsetuhoimpulsseja ja psykosomaattisia oireita (Cain 1972, Farberow ym. 1987). Hylkäämisen ja sosiaalisen leimautumisen kokemukset ovat myös yleisempiä itsemurhan jälkeen kuin läheisen kuollessa jostain muusta syystä äkillisesti (Reed ja Greenwald 1991). On arveltu, että nämä oireet saattavat kestää jopa läpi elämän. Itsemurhan tehneen omaisista tehtyjen havaintojen yleistettävyyttä vaikeuttavat kuitenkin tutkimusten metodologiset puutteet (McIntosh 1993). Yleinen sopeutuminen Itsemurhan tehneiden omaisilla on havaittu esiintyvän yleisistä poikkeavia surureaktioita kahden ja neljän vuoden seurannoissa (Barrett ja Scott 1990, Brent ym. 1996). Toisaalta eräiden kliinisten tutkimusten mukaan tilanne on sama kuin onnettomuudessa kuolleiden omaisilla (McNiel ym. 1988, Van-der-Wal ). Läheisten reaktioita voi yrittää ymmärtää surun ja traumanjälkeisen stressireaktion näkökulmista (Callahan 2000). Itsemurhiin kohdistunut tutkimus on ollut Suomessa viime vuosina laajaa ja monipuolista (Lönnqvist ym. 1993). Itsemurhat Suomessa tutkimusprojektissa (IMS-87) selvitettiin myös omaisten tilannetta (Saarinen ym. 1997, 1999, 2000, painossa). Perusvaiheessa haastateltiin Kuopion läänissä 104:ää läheistä (osallistumisosuus 96 %). Heistä 99 oli elossa seurantavaiheessa (taulukot 1 ja 2). Havaintojemme mukaan läheisen henkilön itsemurhan jälkeen ilmaantuneet oireet olivat lievittyneet viimeistään kymmenen vuoden kuluttua (Saarinen ym. 2000). Kaksi kolmannesta haastatelluista arvioi sopeutuneensa hyvin läheisen itsemurhaan. Omaisista 41 % ilmoitti, että itsemurha oli siitä aiheutuneen surun ohella myös helpottanut heidän elämäntilannettaan. Syynä tähän oli esimerkiksi huolen ja itsemurhan tehneen väkivaltaisuudesta aiheutuneen pelon loppuminen, oman alkoholiongelman helpottuminen ja surutyön 1436 Duodecim 2001;117: P. Saarinen ym.

2 seurauksena syntynyt parempi itsetuntemus. Lähes puolella (45 %) oli esiintynyt suuria elämänmuutoksia itsemurhan jälkeen. Niistä osa, kuten lasten kasvattaminen yksin, koettiin negatiivisiksi, mutta osa kehitti suhdetta elämään aikaisempaa myönteisemmäksi. Erityisesti traumakokemuksen läpikäymisen jälkeen elämänarvot olivat tulleet entistä tärkeämmiksi. Läheisen itsemurhan vaikutus omaisiin ei siis ole aina samanlainen vaan surijasta itsestään riippuvainen. Taulukko 1. Tiedonkeruu itsemurhan tehneiden pohjoissavolaisten omaisiin kohdistuneessa seurantatutkimuksessa. Itsemurhan jälkeen: IMS-87-projektin puolistrukturoitu haastattelu omaisen kotona Kymmenen vuoden kuluttua itsemurhasta: Puolistrukturoitu puhelinhaastattelu Sosiodemografiaa ja psykososiaalista tilannetta kartoittava strukturoitu kysely Masennuksen itsearviointi (Beck Depression Inventory 1 ) Yleisen terveydentilan itsearviointi (General Health Questionnaire 2 ) 1 Beck ym Goldberg ja Williams 1991 Sosiaalinen eristyminen Läheisensä itsemurhan vuoksi menettänyttä on usein vaikea kohdata psyykkisesti, mikä voi vaikuttaa siihen, että ympäristöltä saatu inhimillinen ja sosiaalinen tuki koetaan usein liian vähäiseksi (Rudestam 1992, Silverman ym. 1994). Sosiaalisen eristymisen ja leimautumisen kokemuksia lähisukulaisen itsemurhan jälkeen on todettu useissa tutkimuksissa (Farberow ym. 1992a, Silverman ym. 1994, Séguin ym. 1995, Reed 1998, Bailley ym. 1999). Pohjoissavolaisessa aineistossa 92 % itsemurhan tehneen läheisistä ilmoitti kuitenkin seurantavaiheessa, että he olivat saaneet riittävästi sosiaalista tukea (Saarinen ym. 2000). Tästä huolimatta heillä oli vähemmän läheisiksi koettuja ystäviä kuin väestöstä poimituilla verrokeilla (Saarinen ym., painossa). Psyykkisten oireitten ja tärkeiden sosiaalisten suhteitten määrän välillä oli tilastollinen riippuvuus. Leskien asema oli muita lähisukulaisia hankalampi. Psyykkinen oireilu Itsemurhan takia leskeksi jääneiden psyykkinen terveys 2 3 vuotta tapahtuman jälkeen todettiin Farberow n ym. (1992a, 1992b) aineistossa huonommaksi kuin luonnollisen kuoleman vuoksi leskeksi jääneiden tai menetystä kokemattomien verrokkien. Nuoruusikäisten itsemurhan tehneiden äideillä on havaittu enemmän masentuneisuutta kuin onnettomuudessa kuolleitten nuorten äideillä (Brent ym. 1996). Omassa seurantatutkimuksessamme lähes kaikki (92 %) itsemurhan tehneiden läheiset pitivät Taulukko 2. Seurantatutkimuksemme aineisto. Ryhmä Miehiä Naisia n % n % Itsemurhan tehneet Läheiset Seurantatutkimukseen osallistuneet 1 Viisi kuollut seuranta-aikana kuitenkin yleistä terveydentilaansa samanlaisena tai parempana kuin yleensä samanikäisillä (Saarinen ym. 2000). Lähes puolet (45 %) ilmoitti psyykkisen vointinsa huonontuneen heti itsemurhan jälkeen keskimäärin kolmen vuoden ajaksi (vaihteluväli 1 5 vuotta) ja viidennes (20 %) koki ruumiillisen vointinsa huonontuneen. Heti itsemurhan jälkeen äideillä esiintyi enemmän masennuksen tunteita kuin muilla lähiomaisilla, samoin ruumiillisia oireita ja subjektiivista avun tarvetta (Saarinen ym. 1997, 1999). Kymmenen vuoden kuluttua ei kuitenkaan enää havaittu eroa masentuneisuuden määrässä äitien ja muiden omaisten välillä. Itsemurha voi herättää omaisessa itsetuhoyllykkeitä (Gyulay 1989). Aiemmin lapsilla on todettu itsetuho-ongelmia vanhemman itsemurhan jälkeen (Cain 1972, Krarup ym. 1991, Mullarky ja Pfeffer 1992) mutta joskus päinvastoin voinnin korjaantumista (Pfeffer 1980). Lasten 1437

3 myöhempään psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaa oleellisesti jäljelle jääneen vanhemman tapa puhua itsemurhasta. Vanhemman olisi ymmärrettävä tilanne lapsen kannalta unohtamatta kuitenkaan omaa suruaan (Pfeffer 1980, Krarup ym. 1991, Grossman ym. 1995). Omassa aineistossamme itsemurhan tehneiden alaikäisistä lapsista vajaalla puolella oli ilmennyt psyykkisiä ongelmia heti itsemurhan jälkeen (Saarinen ym. 2000). Tavallisin oire oli ollut masennus. Kymmenvuotisseurannassa havaittiin itsetuhoista käyttäytymistä esiintyneen kuudenneksella lapsista. Toisaalta joidenkin hyvinvointi oli korjaantunut. Omassa aineistossamme leskillä esiintyi enemmän psyykkisiä oireita kuin yleisväestöstä poimituilla verrokeilla vielä kymmenen vuotta itsemurhan jälkeen (Saarinen ym., painossa). Muilla lähisukulaisilla vastaavaa eroa ei havaittu. Puolisoiden tilannetta voivat selittää syyllisyyden ja häpeän tunteet (Kaslow ym. 1998) sekä huoli lasten tulevaisuudesta, minkä haastatellut usein itsekin ilmoittivat negatiiviseksi elämänmuutokseksi. Tilannetta voi selittää osaltaan myös samankaltaisuuden tietoinen tai tiedostamaton etsiminen puolison valinnassa. Puolisoiden kesken on havaittu läpi elämän kestävää merkittävää yhtäläisyyttä affekti- ja ahdistushäiriöiden esiintymisessä (Galbaud du Fort ym. 1994). Psykososiaalinen tuki Omaisten saamaa tukea on tutkittu itsemurhan selvittelyn yhteydessä. Jos haastattelijat on koulutettu hyvin tehtäväänsä ja he ymmärtävät ihmisen erilaisia tapoja suhtautua itsemurhaan ja sen taustan selvittämiseen, on psykologisista ruumiinavauksista katsottu olevan hyötyä omaisille (Beskow ym. 1991, Farberow 1992). Pohjoissavolaisen aineiston (Saarinen ym. 2000) seurantavaiheessa 83 % haastatelluista muisteli perusvaiheen haastattelua myönteisenä kokemuksena. Kielteisiä kokemuksia oli vain muutamalla. Seurannan aikaan 64 % koki perusvaiheen haastattelun auttaneen heitä sopeutumaan itsemurhaan. Seurantatutkimukseen kuuluneen puhelimitse tehdyn yhteydenoton koki myönteisesti 97 % haastatelluista. Useat haastateltavat ilmoittivat, että he olisivat halunneet jo pian perusvaiheen haastattelun jälkeen henkilökohtaista palautetta tutkimusprojektin tuloksista ja yleisestä merkityksestä sekä läheisensä psykologisen ruumiinavauksen tuloksista. Useimmat pitivät toivottavana itsemurhan jälkeistä aktiivista yhteydenottoa esimerkiksi kotikäyntiä terveydenhuollosta tai muusta auttamisjärjestelmästä. Oman seurantatutkimuksemme yhteydenottoa ei pidetty pelkästään tieteellisenä tutkimuksena vaan lisäksi hoidollisen mielenkiinnon osoituksena omaisten hyvinvointia kohtaan. Bolton (1998) korostaa henkilökohtaisiin kokemuksiinsa perustuvassa kirjoituksessaan avun hakemisen tärkeyttä läheisen itsemurhan jälkeen ja yleisen valistuksen merkitystä. Pohjoissavolaisessa aineistossa psykososiaalista tukea oli hakenut pian itsemurhan jälkeen viidennes lähisukulaisista (Saarinen ym. 2000). Hoitoon hakeutuneet omaiset olivat saaneet kriisiterapiaa, yksilöpsykoterapiaa tai perheterapiaa. Kaikkien kokemuksen mukaan psykiatrisesta hoidosta oli ollut hyötyä itsemurhaan sopeutumisessa. Itsemurhan jälkihoidossa on katsottu olevan etua sellaisista hoitotavoista, joissa yhdistyy traumanjälkeisten reaktioiden ja surun terapeuttinen käsittely (Callahan 2000). Toisaalta kaikki omaiset eivät halua tai tarvitse ammattiapua läheisen itsemurhan jälkeen (Farberow 1992). Myös tällaista suhtautumista on syytä kunnioittaa. Omaisten psykososiaaliseksi tukemiseksi voidaan käyttää ns. postventiota, joka tarkoittaa aktiivista ja terapeuttista yritystä helpottaa omaisten psyykkistä hätää, vähentää mahdollisesta mallikäyttäytymisestä johtuvaa itsetuhon vaaraa ja edistää normaalia kanssakäymistä sosiaalisen ympäristön kanssa (Farberow 1992, Hazell ja Lewin 1993, Campbell 1997). Postventio on koulutettujen henkilöiden antamaa kriisitukea (Knieper 1999). Kriisiapua tulisi olla saatavilla myös puhelimitse. Tällaisella toiminnalla voi olla jopa väestötasolla havaittavaa ehkäisevää vaikutusta itsetuhokäyttäytymiseen erityisesti mallivaikutuksille alttiiden nuorten keskuudessa (Jobes ym. 1996) P. Saarinen ym.

4 Päätelmiä Vaikka läheisen itsemurha on järkyttävä kokemus, useimmat näyttävät sopeutuvan siihen. Jotkut kuitenkin kokevat, etteivät he voi toipua koskaan omaisensa itsemurhasta. Puolisoilla ja lapsilla on muita lähiomaisia suurempi vaara oireilla pitkään. Kokemus perheenjäsenen itsemurhasta saattaa rajoittaa mahdollisuuksia selviytyä muista elämän stressitilanteista vielä vuosienkin jälkeen. Sukupolvien saatossa itsemurha on joka tapauksessa merkittävä elämäntapahtuma huolimatta siitä, kuinka hyvin siihen on sopeuduttu psyykkisten oireitten osalta. Luontaisen sopeutumisen lisäksi omaiset hyötyvät sekä heti itsemurhan jälkeen saamastaan ammatillisesta tuesta että myöhemmistä terapeuttisista keskusteluista. On suositeltavaa, että itsemurhan tehneen omaisia kuullaan ja heille tarjotaan mahdollisuus tilannetta selventäviin ja tukea antaviin keskusteluihin. Samanlainen suositus on annettu Suomessa aikaisemminkin (Heiskanen 1996). Tieto tästä mahdollisuudesta voitaisiin antaa esimerkiksi kuolemansyyn selvittelyn yhteydessä jokaisen itsemurhan jälkeen (taulukko 3). Itsemurhien ehkäisyyn liittyvä tutkimus, hoitotapojen kehittäminen, tapahtumien kulun myötäelävä selvittäminen läheisen itsemurhan jälkeen ja itsemurhista käytävä asiallinen kes- Taulukko 3. Ehdotetut toimenpiteet ns. postvention järjestämiseksi. Perusterveydenhuollon koordinoima suunnitelma yhteistyökumppaneiden kesken yhteydenottomahdollisuuksien järjestämiseksi Kriisiryhmien toimintaperiaatteista sopiminen Esitutkinnan suorittavan poliisiviranomaisen informaatio omaisille yhteydenottomahdollisuuksista: kriisiryhmän toiminta terveyskeskuslääkärin antama apu muu kriisiapua antava taho (koulu-, opiskelija-, työterveyshuolto) yksityissektori kolmas sektori seurakunta Oikeuslääkärin kuolemansyynselvityksen yhteydessä omaisille antama tieto erilaisista kriisiavun mahdollisuuksista Erikoissairaanhoidon koordinoima koulutus, työnohjaus- ja tutkimustoiminta kustelu julkisuudessa on tarpeen. Näissä yhteyksissä yksityisyyden kunnioittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Psykososiaalisten interventioiden tarve ja toteutus tulisi arvioida aina yksilöllisesti ja hienotunteisesti. Hienotunteisuudeksi ei kuitenkaan pidä kutsua auttajan omista psyykkisistä esteistä johtuvaa vaikeutta tarjota apuaan. Ilman tukea jäänyt omainen kokee tällaisen välinpitämättömyydeksi. Kirjallisuutta Bailley SE, Kral MJ, Dunham K. Survivors of suicide do grive differently: empirical support for a common sense proposition. Suicide Life Threat Behav 1999;29: Barrett TW, Scott TB. Suicide bereavement and recovery patterns compared with nonsuicide bereavement patterns. Suicide Life Threat Behav 1990;20:1 15. Beck AT, Ward CH, Mendelson M, Mock J, Erbaugh J. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4: Beskow J, Runeson B, Åsgård U. Ethical aspects of psychological autopsy. Acta Psychiatr Scand 1991;84: Bolton IM. In honor of my father and my son. Suicide Life Threat Behav 1998;28: Brent DA, Moritz G, Bridge J, Perper J, Canoppio R. The impact of adolescent suicide on siblings and parents: a longitudinal followup. Suicide Life Threat Behav 1996;26: Cain AC. Survivors of Suicide. Springfield: Charles C Thomas Publisher, Callahan J. Predictors and correlates of bereavement in suicide support group participants. Suicide Life Threat Behav 2000;30: Campbell FR. Changing the legacy of suicide. Suicide Life Threat Behav 1997;27: Farberow NL, Gallagher DE, Gilewski MJ, Thompson LW. An examination of the early impact of bereavement on psychological distress in survivors of suicide. Gerontologist 1987;27: Farberow NL. The Los Angeles Survivors After-Suicide program. An evaluation. Crisis 1992;13: Farberow NL, Gallagher-Thompson DE, Gilewski MJ, Thompson LW. The role of social supports in the bereavement process of surviving spouses of suicide and natural deaths. Suicide Life Threat Behav 1992(a);22: Farberow NL, Gallagher-Thompson DE, Gilewski MJ, Thompson LW. Changes in grief and mental health of bereaved spouses of older suicides. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 1992(b);47: Galbaud du Fort G, Kovess V, Boivin JF. Spouse similarity for psychological distress and well-being: a population study. Psychol Med 1994; 24: Goldberg D, Williams PA. A user s guide to the General Health Questionnaire. Windsor: Basingstoke Press, Grossman JA, Clark DC, Gross D, Halstead L, Pennington J. Child bereavement after paternal suicide. J Child Adolesc Psychiatr Nurs 1995;8:5 17. Gyulay JE. What suicide leaves behind. Issues Compr Pediatr Nurs 1989; 12: Hazell P, Lewin T. An evaluation of postvention following adolescent suicide. Suicide Life Threat Behav 1993;23: Heiskanen T, toim. Särkynyt sydän. Omainen ja itsemurha. SMS, Julkaisut. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 1996;225, s Jobes DA, Berman AL, O Carroll PW, Eastgard S, Knickmeyer S. The Kurt 1439

5 Cobain suicide crisis: Perspectives from research, public health, and the news media. Suicide Life Threat Behav 1996;26: Kaslow NJ, Reviere SL, Chance SE, ym. An empirical study of the psychodynamics of suicide. J Am Psychoanal Assoc 1998;46: Knieper AJ. The suicide survivor s grief and recovery. Suicide Life Threat Behav 1999;29: Krarup G, Nielsen B, Rask P, Petersen P. Childhood experiences and repeated suicidal behavior. Acta Psychiatr Scand 1991;83:16 9. Lönnqvist J, Aro H, Marttunen M, toim. Itsemurhat Suomessa projekti: toteutus, aineisto ja tutkimustuloksia. Stakesin Tutkimuksia 25/1993. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, McIntosh JL. Control group studies of suicide survivors: A review and critique. Suicide Life Threat Behav 1993;23: McNiel DE, Hatcher C, Reubin R. Family survivors of suicide and accidental death: consequences for widows. Suicide Life Threat Behav 1988;18: Mullarky K, Pfeffer CR. Psychiatric treatment of a child suicide survivor. Crisis 1992;13:70 5. Pfeffer CR. Parental suicide: an organizing event in the development of latency-age children. Suicide Life Threat Behav 1980;11: Reed MD, Greenwald JY. Survivor-victim status, attachment, and sudden death bereavement. Suicide Life Threat Behav 1991;21: Reed MD. Predicting grief symptomatology among suddenly bereaved. Suicide Life Threat Behav 1998;28: Rudestam KE. Research contributions to understanding the suicide survivor. Crisis 1992;13:41 6. Saarinen P, Viinamäki H, Lehtonen J, Lönnqvist J. Omaisten psyykkinen tilanne ja ammattiavun tarve läheisen itsemurhan jälkeen. Suom Lääkäril 1997;52: Saarinen P, Viinamäki H, Hintikka J, Lehtonen J, Lönnqvist J. Psychological symptoms of close relatives of suicide victims. Eur J Psychiatry 1999;13:33 9. Saarinen PI, Hintikka J, Lehtonen J, Lönnqvist J, Viinamäki H. Mental health and social isolation among survivors ten years after a suicide in the family. A case-control study. Archives of Suicide Research (painossa). Saarinen PI, Hintikka J, Viinamäki H, Lehtonen J, Lönnqvist J. Is it possible to adapt to the suicide of a close individual? Results of a 10- year prospective follow-up study. Int J Soc Psychiatry 2000;46: Séguin M, Lesage A, Kiely MC. Parental bereavement after suicide and accident: a comparative study. Suicide Life Threat Behav 1995; 25: Silverman E, Range L, Overholser J. Bereavement from suicide as compared to other forms of bereavement. Omega ;30: Van-der-Wal J. The aftermath of suicide: a review of empirical evidence. Omega ;20: PIRJO SAARINEN, LT, apulaisylilääkäri JUKKA HINTIKKA, dosentti, osastonylilääkäri JOHANNES LEHTONEN, professori, ylilääkäri KYS:n psykiatrian klinikka PL 1777, Kuopio JOUKO LÖNNQVIST, tutkimusprofessori, osastonjohtaja Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Mannerheimintie Helsinki Mitä opin 1. Mitä psyykkisiä oireita tai ongelmia omaisilla voi esiintyä läheisen itsemurhan jälkeen? a) Itsesyytöksiä b) Masentuneisuutta c) Häpeän tunteita d) Halua eristäytyä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta 2. Milloin omaisilla voi olla psyykkisiä oireita? a) Heti itsemurhan jälkeen b) Vain hyvin harvoin c) 4 5 vuoden kuluttua tapahtumasta d) Vielä kymmenen vuoden kuluttua tapahtumasta 3. Mitä postventio tarkoittaa? a) Kenen tahansa läheisen antamaa tukea omaisen itsemurhan jälkeen b) Poliisitutkintaa itsemurhan jälkeen c) Koulutettujen henkilöiden antamaa kriisitukea d) Toimenpidettä, josta on todettu olevan haittaa itsemurhaan sopeutumisessa Oikeat vastaukset sivulla

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA Suokari, T., Arifulla, D., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. Esittäjänä Dinah Arifulla Yhteydenotot Tanja Suokari, ttsuok@utu.fi SISÄLLYS Elämän loppuvaiheen päätöksenteko

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Tiedosta hyvinvointia 1 Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Kristian Wahlbeck 23.03.2006 Stakes mielenterveysryhmä ja Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

SAANKO APUA? Läheisten saama tuki, kun nuori on tehnyt itsemurhan.

SAANKO APUA? Läheisten saama tuki, kun nuori on tehnyt itsemurhan. SAANKO APUA? Läheisten saama tuki, kun nuori on tehnyt itsemurhan. Tarja Majava Riikka Vääräniemi Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu Diakoninen sosiaali-, terveysja

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Mielenterveyttä kaikille!

Mielenterveyttä kaikille! Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveyttä kaikille! EU:ssa, kansallisesti ja kunnasssa Tutkimusprof. Kristian Wahlbeck Stakes mielenterveysryhmä, Vaasan alueyksikkö Helsingin yliopisto, Psykiatrian klinikka

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008 Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen -koulutus 18.5.2010 Sh Susanna Lager/Eteläisen al.ea-psyk.pkl Erityistason

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA. Ohjelehtinen vainajan omaisille

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA. Ohjelehtinen vainajan omaisille PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA Ohjelehtinen vainajan omaisille Tämän pienen kirjasen tarkoituksena on olla avuksi tilanteissa, jolloin läheinen on kuollut, suru ja ikävä täyttää sydämen ja monet käytännön

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

Lisätiedot