SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Jyvässeudun perhekodit oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Lasten ja nuorten ympärivuorokautinen hoito Kunta Kunnan nimi Jyväskylä Sijaintikunta Jyväskylä Sijaintikunnan yhteystiedot Tapionkadun sosiaaliasema, Tapionkatu 8 Opastus puh Virka-ajan ulkopuolella Kriisikeskus Mobile, Asemakatu 2 puh Palvelujen tuottajan virallinen nimi Jyvässeudun perhekodit oy Toimintayksikön nimi Haukkahovin perhekoti Toimintayksikön postiosoite Matinmäentie 598 Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Tahvo Anttila Postiosoite Matinmäentie 598 Postinumero Sähköposti haukkahovinpk@kolumbus.fi Postitoimipaikka Puuppola Postitoimipaikka Puuppola Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Muutosluvan myöntämisen ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Tapiola /tilaajavastuu.fi 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Haukkahovi on koti sijoitetuille lapsille ja nuorille. avi21u1 1/17

2 Arvot ja toimintaperiaatteet Perhekodin tavoitteena on olla perheenomainen, mutta toiminnallinen yhteisö, jossa nuoret eivät eristäydy perhekodin seinien sisälle, vaan ottavat paikkansa ympäröivässä yhteisössä. Suurimpana ja tärkeimpänä aktiviteettina ovat urheiluharrastukset: Jääkiekko, ringette, jalkapallo, salibandy, laskettelu, sulkapallo ja ratsastus. Seitsemänpaikkainen perhekoti on lastensuojeluyksikkö Jyväskylän Puuppolassa, jossa voivat asua 7-21-vuotiaat sijaishuollon tarpeessa olevat. Palvelu on lasten ympärivuorokautinen kasvatus ja hoito joko avohuollon tukitoimin sijoitettuna tai huostaanottoon perustuen. Perhekodissa on mahdollisuus kiireelliseen sijoitukseen. Päivittämissuunnitelma Perhekodilla päivitetään laatukäsikirja vuoden 2013 aikana. Tahvo Anttila vastaa perhekodin laatukäsikirjan päivittämisestä. Laatukäsikirjan tarkoituksena on varmistaa ja parantaa palveluiden laatua. Samalla se toimii työntekijöiden palautejärjestelmänä. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Tahvo Anttila Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät kts kohta 1 Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Kaikki Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Laadun varmistaminen lähtee liikkeelle perhekodin toiminnan luomisesta ja tarkastelemisesta säännöllisesti. Työntekijät ovat laatineet yhteiset kasvatusperiaatteet ja käytännöt, joita kaikki ovat sitoutuneet noudattamaan. Toimintaa pyrimme kehittämään jatkuvasti arvioimalla tilannetta yksilön, yhteisön ja organisaation tasolla. Säännölliset työntekijäpalaverit mahdollistavat laadunkehityksen. Yksikön laatukäsikirja toimii työntekijöiden perehdytyskansiona, jossa on myös auki kirjattuna työntekijöiden vastuualueet. Perhekodille on laadittu myös työntekijöiden oma perhedytyskansio, joka on tarkoitettu samalla opiskelijoille. Perehdytyskansiota päivittävät opiskelijat, joita Haukkahovissa on vuosittain. Ulkopuolisen havainnot antavat monesti uudenlaista perspektiiviä toiminnasta. Osallisuus: Työyhteisö pitää päivittäin yhteisen keskusteluhetken, jossa arjen toimintaa käydään läpi. Näissä nousee usein esille myös kehittämisideoita, joihin tartutaan. Perhekodin vanhemmat käyvät laatupiiri kokoontumisissa kerran kuukaudessa, joissa on mahdollisuus jakaa kokemuksia muiden perhekotien vanhempien kanssa. avi21u1 2/17

3 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Sijoituksen vaikuttavuuden arviointia tehdään asiakassuunnitelmapalavereissa sijoituksen aikana ja päättyessä. Palautetta kerätään sijoituksen päättyessä lapsilta ja sosiaalityöntekijöiltä. Tavoitteena on saada tietoa siitä, miten sijoitus on onnistunut lapsen kohdalla sekä tekemään johtopäätökset toiminnan kehittämistarpeista. Nuorilta keräämme aina kirjallisen palautteen sijoituksen päättyessä. Vanhemmat antavat suullista palautetta sijoituksen kuluessa. Kirjallista asiakaspalautetta ei vanhemmilta kerätä, mutta saatu palaute pyritään kirjaamaan ylös. Perhekodille on laadittu kirjallinen lomake asiakaspalautteen antamiseen, mutta myös suullisesti saatu palaute on yhtä tärkeää. Palautteet käymme läpi yhdessä työyhteisön kanssa ja arvioimme toiminnan kehittämistarpeita niiden pohjalta. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Tahvo Anttila kerää kirjallliset asiakaspalautteet. Kirjalliset asiakaspalautteet kerätään nimettömästi ja ne käsitellään luottamuksellisesti vaikka täyttä anonymiteettiä ei voidakaan antaa. Koko työyhteisö on vastuussa suullisen asiakaspalautteen kirjaamisesta. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti. Kirjallisessa asiakaspalautelomakkeessa on kahdeksan arvioitavaa kohtaa, jotka käsittelevät perhekodin toimitiloja, henkilökuntaa ja asiakasprosesseja. Kun arvioinnit on pilkottu osiin, myös toiminnan eri osa-alueita on helpompi lähteä arvioimaan ja kehittämään. Koko työyhteisö on mukana toiminnan kehittämisessä. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Asiakaspalautelomake päivitetään. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Jokaisen sijaishuoltopaikan on järjestettävä riittävä valvonta ja toimittava siten, ettei lapsen terveys tai turvallisuus vaarannu sekä lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin (Lastensuojelunkäsikirja 2010). Tähän lauseeseen kiteytyy hyvin se perusidea, jonka avulla voimme pyrkiä ehkäisemään vaaratilanteiden syntyä perhekodilla. Laissa on määritelty, että yhtä lasta kohti tulee olla 0,5 työntekijää ja perhekoti-vanhemmista toinen on täysiaikaisesti kotona. Työntekijöitä perhekodilla on oltava 3,5, mikäli kaikki seitsemän paikkaa ovat täynnä. Tämä turvaa riittävän valvonnan perhekodilla. Työvuorot on järjestetty siten, että illalla on riittävästi työntekijöitä paikalla. Perhekodin lapset ovat päivisin koulussa. Iltapäivällä ja illalla vuorossa on kolme työntekijää; perhekotivanhemmat ja yksi työntekijä. Näin lapsille on riittävästi aikaa ja valvonta on asianmukaista. Riittävä valvonta ehkäisee lasten riitatilanteita ja jokaiselle lapselle riittää aikuisen yksilöllistä aikaa. Perhekodin työntekijät keskustelevat päivittäin työvuoron alussa, jotta mahdollisia riskejä voitaisiin ennakoida. Perhekodilla on turvallisuussuunnitelma sekä lääkehoitosuunnitelma, joiden päivittämisestä vastaa Tahvo Anttila. avi21u1 3/17

4 Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Perhekodilla jokainen kriisitilanne käsitellään sekä työyhteisön että perhekodin lasten kesken. Tarvittaessa myös lasten vanhemmille järjetetään aikaa. Työnohjaus järjestetään tarvittaessa. Käytetyistä rajoitustoimenpiteistä ilmoitetaan aina lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Tahvo Anttila vastaa kirjaamisesta. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Henkilöstö pitää yhteisöpalaverin, jossa pohditaan ja käsitellään kriisin syntyä ja sen aiheuttaneita epäkohtia. Toimintaa pyritään muuttamaan siten, että läheltä piti-tilanteita ja havaittuja epäkohtia ei pääsisi syntymään. Kaikki kriisitilanteet kirjataan ylös. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Korjaavat toiminnat kirjataan laatukäsikirjaan ja vastuuhenkilö perehdyttää työyteisön uusista toimintaperiaatteista. Yhteistyötahoille lähetetään kirjallinen selvitys korjaavista toimenpiteistä toiminnan oleellisesti muuttuessa.. Rajoitustoimenpiteistä toimitetaan lapsen sosiaalityöntekijlläe kirjallinen raportti. Tahvo Anttila vastaa raportoinnista. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Perhekodissa työskentelee tasapuolisesti naisia ja miehiä, jolloin lapset saavat erilaisia roolimalleja elämäänsä. Perhekodin vanhemmat asuvat perhekodilla. Henkilöstöä on 0.5 yhtä lasta kohden. Henkilöstöllä tulee olla tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto. Perhekodin vastuuhenkilöllä on tehtävään vaadittava koulutus ja työkokemus. Tällä hetkellä kaikilla perhekodin henkilöstöstä on korkeakoulututkinto. Työyhteisössä toimii lähihoitaja, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä, yhteisöpedagogi. Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Perhekodilla Tahvo Anttila huolehtii henkilöstön rikostaustan selvittämisestä, jos henkilö työskentelee perhekodilla yli kolmen kuukauden ajan. Tahvo Anttila huolehtii henkilöstön koulutus- ja tutkintotaustan aitouden varmistamisesta. Harjoittelijoita otetaan pari-kolme vuodessa. Perhekodilla on yhteistyö kouluja, joista harjoittelijat tulevat kuten JAMK, DIAK ja Jyväskylän aikuisopisto. Koulu vastaa pätevistä harjoittelijoista. Jokainen työntekijä on vaitiolovelvollinen ja allekirjoittaa vaitiolositoumuksen työn alkaessa. Sijaisina toimivat harjoittelijat, jos yhteistyö heidän kanssaan toimii. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Perehdytyksestä pyritään aina luomaan kattava kokonaisuus. Tahvo Anttila vastaa uuden työntekijän perehdytyksestä. Perehdydytkansiota päivittävät opiskelijat Tahvon ohjeistuksella. Laatukäsikirja toimii perehdytysmateriaalina. Tavoitteena on, että ensimmäisen kuukauden jälkeen työntekijällä on kattava kuvaus sijaishuollon kulusta, lastensuojelulaista ja perhekodin toiminnasta sekä omasta työnkuvastaan ja työtehtävistään. Perhekodilla on yhdessä laaditut viikko-ohjelma ja kirjalliset pelisäännöt. Työajat ovat pääasisassa iltavuoroja. Vaitiolovelvollisuus sitoumuksen tehnyt saa tutustua lasten papereihin. Opiskelijoilla tulee olla riittävä peruste sille esim. koulutehtävä. Lasten papereihin tutustutaan vähitellen kuitenkin niin, että ensin tutustutaan lapseen ja vasta sitten luetaan hoitohistoria. Näin työntekijä saa lapsen persoonasta kuvan ilman ennakko-oletuksia. Kuukauden kuluttua Tahvo pitää työntekijän kanssa kehityskeskustelun, jossa vielä arvioidaan perehdytyksen onnistumista ja mahdollisia puutteita, jotka korjataan. avi21u1 4/17

5 Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Jokaisella perhekodin työntekijällä on oma vastuualueensa. Tahvo Anttila vastaa viime kädessä siitä, että toiminta on lainsäädännön ja viranomaismääräysten mukaista. Henkilökunnassa on oltava ensi-aputaitoista henkilöstöä. Tahvo Anttila vastaa perhekodin ensi-apukoulutuksen järjetämisestä. Perhekoti on järjetänyt myös nuorille ensiavun koulutuspäiviä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Perhekodin ruokahuollosta vastaa ohjaaja Aino-Kaisa Anttila, jolla on hygieniapassi suoritettu. Lääkehuollosta vastaa Tahvo Anttila lääkehoitosuunnitelman pohjalta, minkä on laatinut ammatitaitoinen proviisori. Lääkehuoltoa toteutetaan yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Maija-Riitta Anttila vastaa nuorten sosiaalisen ja tunne-elämän tuesta ja vahvistamisesta. Perhekoti on sitoutunut tukemaan työntekijöidensä työtä ylläpitävää toimintaa. Koska perhekoti panostaa toiminnallisuuteen, se näkyy myös tyky-toiminnassa. Työnohjausta järjestetään tarvittaessa. Työterveyshuoltoon Mehiläisessä. Laatupiiritapaamisissa kehitetään perhekotivanhempien työtä. Siellä arvioidaan työn kehittämistarpeita ja yhteiskunnallisia asioita sekä ohjataan erilaisiin alan koulutuksiin. Tahvo Anttila pitää vuosittain kehityskeskustelut. Työntekijöiden kouluttautumistarpeista keskustellaan kehityskeskusteluissa.. Perhekoti on sitoutunut ohjaamaan työntekijöitä erilaisiin alan koulutuksiin. Perhekoti muun muassa huolehtii siitä, että työntekijät päivittävät ensiapukoulutustaan. Perhekoti järjestää työntekijän työajat mahdollisimman joustavaksi opintojen ajaksi. Perhekoti maksaa työntekijän koulutuksen, jos koulutus olennaisesti liittyy perhekodin toimintaan ja sen kehittämistarpeeseen. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Tahvo Anttila Tiimiakatemian Tulisoihtu johtamiskoulutus Maija-Riitta Anttila opetus ja viestintä/jamk Aino-Kaisa Anttila lähihoitaja koulutus 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Jokaisen sijaishuoltopaikan on järjestettävä riittävä valvonta ja toimittava siten, ettei lapsen terveys tai turvallisuus vaarannu sekä lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin (Lastensuojelun käsikirja 2010). Tähän lauseeseen kiteytyy mielestämme hyvin se perusidea, jonka avulla voimme pyrkiä välttämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä perhekodissa. Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö, perhekodin säännöt sekä käytettävissä olevat tilat mahdollistavat turvalliset olosuhteet sekä riittävän ja asianmukaisen valvonnan, joilla voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään sellaisia tilanteita, joissa rajoitteita ja pakotteita jouduttaisiin käyttämään. Hyvän yhteishengen luominen on tärkeää, jotta yhteiselo perhekodissa olisi mahdollisimman rauhallista ja rajoitustoimenpiteitä tarvittaisiin vähemmän. Lapset on tärkeää ottaa mukaan perhekodin toiminnan suunnitteluun, koska se lisää lasten ja aikuisten välistä luottamusta ja vahvistaa lapsen ja aikuisen suhdetta. Näin kriisitilanteitakin syntyy vähemmän eikä rajoitteiden ja pakotteiden käyttöä tarvita. avi21u1 5/17

6 . Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Perhekodilla on käytössä tilava omakotitalo ja iso pihapiiri, jossa on muun muassa sauna ja vierashuone. Talossa on 14 huonetta, 4 vessaa, 3 suihkua, 2 khh ja keittiö. Lattiapinta-ala on n 500m2, joten talossa sopii toimimaan yhdessä tai olemaan omassa rauhassa. Taloa on peruskorjattu perhekodin tarpeiden mukaisesti. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Jokainen lapsi tarvitsee oman huoneen, jossa voi rauhoittua ja jonne voi laittaa omia henkilökohtaisia tavaroitaan. Toisilla lapsilla ei ole oikeutta mennä toisten huoneisiin ilman lupaa. Perhekodin elämä voi joskus olla täynnä ääntä ja meteliä. Jokainen tarvitsee aika ajoittain omaa aikaa ja rauhaa. Perhekodilla on neljä wc:tä ja kolme suihkutilaa, jolloin riitaa suihku- tai wcvuoroistakaan ei pitäisi tulla. Sauna lämpiää kolmesti viikossa. Jokaisella on tilaa omille henkilökohtaisille tavaroille. Yhteisiä tiloja on useita, jolloin jokaiselle varmasti on tilaa olla ja katsoa vaikka mieleistä tv-ohjelmaa. Kaikki edellä mainittu vaikuttaa hyvään yhteishenkeen. Mitä parempi yhteishenki, sen rauhallisempaa elo perhekodilla on ja rajoitustoimenpiteitä tarvitsee vähemmän. Terveydenhuollon viranomaistarkastus, LIITE 1 paloturvallisuustarkastus, LIITE 2. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Perhekodilla ruokahuollosta vastaa ohjaaja Aino-Kaisa Anttila. Hänellä on hygieniapassi. Jokainen nuori vastaa itse pyykkihuollosta ikätason huomioon ottaen kuitenkin siten, että aikuinen on vastuussa pyykkihuollon toteutuksesta. Perhekodilla eletään normaalia suurperheen arkea. Siivouspäivä on keskiviikkoisin, johon kaikki osallistuvat. Lapset siivoavat omat huoneet viikkottain. Siivoja käy n kerran kuukaudessa siivoamassa yleiset tilat. Alueella on kunnallinen jätehuolto. Talonmiehentyöt, kuten lumityöt, nurmikonleikkuu ja puiden kantaminen, tehdään yhdessä. Aikuinen on aina vastuussa siivoushuollon toimivuudesta ja ohjauksesta sekä talon kunnossa pidosta. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Nuohooja putsaa ilmastointikanavat säännöllisesti. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Perhekodilla ei ole käytössä terveydenhuollon laitteistoa. Kodin lääkekaapissa ovat tavalliset särkylääkkeet. Tahvo Anttila on vastuussa perhekodin lääkehuollosta. avi21u1 6/17

7 Vastuuhenkilön yhteystiedot Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Arviointia tehdään ympäri vuoden. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot kts kohta 1 Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Asiakasturvallisuus tarkoittaa sitä, että asiakas saa tarvitsemansa ja oikean hoidon, josta aiheutuu hänelle mahdollisimman vähän haittaa. Laajemmin asiakasturvallisuudella tarkoitetaan ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintakäytäntöjä, joilla varmistetaan asiakkaiden saamien palvelujen turvallisuus. Tällöin hoidon turvallisuudella tarkoitetaan myös sairauksien ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen turvallisuutta. Sijaishuollon suunnitelmallinen ja asianmukainen järjestäminen sekä lapsen edunmukainen toiminta on paras keino asiakasturvallisuuden varmistamiseksi. Perhekodilla on riittävä ja asiantunteva henkilöstö, sekä toimitilat ovat asianmukaiset. Muita tärkeitä asioita, jotka vaikuttavat asiakasturvallisuuden varmistamiseen on lapsen psyykkinen tila. Sijoituksen alussa on tehtävä perusteellinen pohjatyö sen selvittämiseksi, mitä tukitoimia lapsi tarvitsee ja ne on hänelle järjestettävä. Asiakassuunnitelmapalaverit toimivat arvioinnoin tukena. Hyvä yhteistyö koulun kanssa pitää huolen siitä, että lapsi saa tarvitsemansa tuen myös koulussa. Koulussa yhteistyökumppaneita ovat niin opettajat, kuraattori, koulupsykologi kuin kouluterveydenhoitajakin. Tarvittaessa järjestetään konsultaatiokäyntejä lasten ja nuorten psykiatriselle poliklinikalle. Kuvataideterapiaa hankitaan ostopalveluna. Perhekodilla on hyvät yhteydet Jyväskylän lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin, joista saa tarvittaessa nopeastikin apua. Oikean diagnoosin löytyminen, lääkityksen selvittäminen ja oikea lääkkeen annostus ehkäisevät omalta osaltaan rajoitustoimenpiteiden tarvetta. Jos lapsella on esim. AD/HD, on ensisijaisen tärkeää löytää syy käyttäytymiselle, jotta siihen voisi vaikuttaa ja ehkäistä ei-toivottua käyttäytymistä. Arvot: laatuturvallisuus, ympäristöturvallisuus, hoidonturvallisuus avi21u1 7/17

8 Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Ei teknisiä valvontalaitteita Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Perhekodilla on tehty paloturvallisuusselvitys. Kaikki sähkölaitteet ovat tehdasvalmisteisia ja ammattikoulutuksen saaneen asentamia. Yhteenkytketyt palovaroittimet ovat kaikissa huoneissa. Keittiössä on sammutuspeite. Alkusammuttimia talossa on kolme. Tällä hetkellä perhekodin lapsien toimintakyky ei ole alentunut ja he pystyvät hätätilanteissakin itse poistumaan rakennuksesta. Sekä ylä- että alakerrassa on poistumisovet. Henkilökunta hallitsee herätyksen, evakuoinnin, alkusammutuksen ja avun hälyttämisen. Henkilökunta ja asukkaat tuntevat hätäpoistumistiet ja niiden käytön. Tulipalon syttymissyyt on poistettu mahdollisimman tarkoin. Kaikki palotekniset laitteet tarkastetaan säännöllisesti, vähintään vuoden välein. Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Laatukäsikirjaa päivitetään ja laadun tarkkailua tehdään säännöllisesti. Turvallisuusselvitys tarkistetaan vuosittain. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Perhekodille on laadittu järjestelmällinen ja määritelty tapa toimia lapsen sijoitusvaiheessa, jotta lapsen tarpeista ja tilanteesta kertovat tiedot saadaan koottua ja dokumentoitua. Perhekodin mahdollisuudet vastata asiakkaan tarpeisiin tutkitaan tarkasti siinä vaiheessa, kun sijoitusta harkitaan. Perhekodilla Tahvo Anttila vastaa siitä, että sijoittajakunnat saavat riittävästi tietoa perhekodista ja toiminnan lähtökohdista, kun sijoituspäätöstä harkitaan. Sijoittajakunnalta toivomme monipuolista kirjallista ja suullista materiaalia sijoituksen harkintavaiheessa. Tahvo Anttila vastaa sen arvioinnista, ovatko perhekodin resurssit ja tilanne riittävän hyvät lapsen sijoittamiseksi perhekodille. On tärkeää pyrkiä mahdollisen laaja-alaisesti selvittämään, miksi lapsi on otettu huostaan ja mitkä ovat lapsen fyysiset, psyykkiset, emotionaaliset ja sosiaaliset tarpeet, jotta perhekodin omia resursseja ko lapsen tarpeisiin voidaan arvioida. Arvioitavia asioita ovat henkilökunnan pätevyys, sijaishuoltopaikassa jo olevat lapset sekä perhekodin sen hetkinen valmius ottaa uusia lapsia, koulupalvelut, erityispalvelut sekä jälkihuollon toteutusmahdollisuudet. Yhteistyö vanhempien kanssa on hyvä suunnitella jo alkuvaiheessa, jotta vanhemmille tulisi tunne, että heitä kuunnellaan kasvatustyötä tehdessä. Yhteistyön suunnittelu voi helpottaa sijoituspäätöksen tekoa, jos siihen on hyvät edellytykset tai päinvastoin. Kun arviointi on tehty, siitä keskustellaan yhdessä sijoittavan sosiaalityöntekijän kanssa. Sijoittavan tahon kanssa myös viimeistään tässä vaiheessa mietitään aikataulu sijoitusprosessin etenemiselle ja mahdollisille jatko- ja järjestelytoimenpiteille. avi21u1 8/17

9 Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Kun sijoittava taho, lapsi ja vanhemmat tulevat tutustumiskäynnille perhekotiin, tavoitteena on antaa heille riittävä tieto perhekodin arjesta ja toiminnasta konkreettisesti. Tavoitteena on myös saada vanhemmille turvallinen olo sijoituspaikan mahdollisuuksista huolehtia lapsen kasvusta ja kehityksestä sijaishuollon aikana. Tahvo Anttila vastaa tutustumiskäynnistä ja esittelystä perhekodilla. Lapsi ja vanhemmat tutustuvat perhekodin tiloihin ja ympäristöön sekä mahdollisesti myös muihin lapsiin. Lapselle ja vanhemmille kerrotaan perhekodin mahdollisuuksista ja velvollisuuksista sekä säännöistä ja rajoituksista. Perhekodin säännöt annetaan heille myös kirjallisena nähtäväksi. Lapselle näytettäisiin myös hänen tuleva huoneeensa. Perheelle kerrotaan paikkakunnan palveluista ja harrastemahdollisuuksista, jos paikkakunta ei ole heille ennestään tuttu. Tutustumiskäynnin aikana käydään läpi alustavasti myös sijoituksen tarkoitus, tavoitteet ja kesto. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Perhekodilla on kiinteä vuorokausihinta, joka on kuntien tiedossa sijoituspäätöstä harkitessa. Laatukäsikirjassa on eriteltynä se, mitä vuorokausihinta kattaa. Perhekoti osallistuu kuntien kilpailutuksiin. Asiakaskuntien kanssa laaditaan yhteistyösopimukset. Jokaisen sijoittavan kunnan kanssa kirjoitetaan myös lapsikohtainensopimus. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Asiakaslain 4 :ssä on yhteys perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin, esimerkiksi yhdenvertaisuuteen, yksityiselämän suojaan, uskonnon ja omatunnon vapauteen sekä kielellisiin oikeuksiin. Hyvään kohteluun sosiaalihuollossa kuuluu myös ihmisarvon loukkaamattomuus. Hyvään hallintoon kuuluu asiakkaan kuuleminen, päätöksentekovelvollisuus ja viranomaiselle kuuluva velvollisuus perustella päätöksensä. Asiakaslaki sisältää säännökset asiakirjan salassapidosta, asiakkaan oikeudesta itseään koskevaan tietoon, itsemääräämisoikeuden toteutumista erityistilanteissa, salassa pidettävien tietojen antamisesta ja saamisesta sekä muistutusmenettelystä. Perhekoti noudattaa lakien mukaista toimintaa. Jokaisella lapsella on käytössään oma huone, joka takaa yksityisyyden. Lapsella on vapaus harjoittaa omaa uskontoaan. Kielellisiä oikeuksia tuetaan, jos lapsi on maahanmuuttajataustainen. Kohtelemme jokaista lasta tasavertaisesti ja pyrimme toimimaan ihmisarvoa loukkaamatta. Perhekodilla sitoudumme lapsen huolenpidon, edun ja oikeuksien edistämiseen, mihin jokaisella lapsella on oikeus. Työskentelyssämme lapset ovat keskiössä. Ongelmat, huoli ja arki kohdataan lapsen näkökulmasta käsin. Lapsen kasvu- ja kehitysvaihe huomioon ottaen hänelle selvitetään, miksi hänen kanssaan perhekodissa työskennellään. Lapsi otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen sekä arjessa että asiakassuunnitelmapalaverissa. Huomioon otetaan myös, miten lapsen rooli näkyy ja kuuluu. Asiakassuunnitelmapalavereissa lasten sanoma, ajattelema ja kokema pyritään tuomaan esille aidosti ja se pyritään erottamaan aikuisten tuottamasta tiedosta ja tulkinnasta. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Elämme normaalia perhearkea sen tuomin rutiinein. Lapsi saa ikätasonsa huomioiden joko viikko- tai kuukausirahan. Perhekoti maksaa nuorelle puhelimen ja noin 25 suuruisen puhelinrahan kuukaudessa. Jokainen lapsi on itse vastuussa tavaroistaan. Viime kädessä aikuinen on valvoo puhelimen ja rahan käyttöä. avi21u1 9/17

10 Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Jokaisen sijaishuoltopaikan on järjestettävä riittävä valvonta ja toimittava siten, ettei lapsen terveys tai turvallisuus vaarannu sekä lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin (Lastensuojelun käsikirja 2010). Tähän lauseeseen kiteytyy mielestämme hyvin se perusidea, jonka avulla voimme pyrkiä välttämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä perhekodissa. Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö, perhekodin säännöt sekä käytettävissä olevat tilat mahdollistavat turvalliset olosuhteet sekä riittävän ja asianmukaisen valvonnan, joilla voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään sellaisia tilanteita, joissa rajoitteita ja pakotteita jouduttaisiin käyttämään. Hyvän yhteishengen luominen on tärkeää, jotta yhteiselo perhekodissa olisi mahdollisimman rauhallista ja rajoitustoimenpiteitä tarvittaisiin vähemmän. Lapset on tärkeää ottaa mukaan perhekodin toiminnan suunnitteluun, koska se lisää lasten ja aikuisten välistä luottamusta ja vahvistaa lapsen ja aikuisen suhdetta. Näin kriisitilanteitakin syntyy vähemmän eikä rajoitteiden ja pakotteiden käyttöä tarvita. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Haukkahovin perhekoti ei ole laitosluvalla toimiva ammatillinen perhekoti, joten Lastensuojelulain 11 luvussa määritellyt rajoitustoimenpiteet ja seuraamuskäytännöt sijaishuollossa eivät koske perhekodin toimintaa. Perhekoti toimii rajoittamisissa lainsäädännön mukaisin menetelmin ja tapahtuneet rajoitukset kirjataan aina ylös. ja raportoidaan tarvittaville tahoille. Tahvo Anttila vastaa raportoinnista. Perhekoti on päihteetön sijaishuoltopaikka eikä perhekodin henkilökunta ole kouluttautunut vakavasti huumevieroituksesta kärsivän asiakkaan hoitoon. Perhekoti ei ota vastaan huumeita käyttäviä asiakkaita. Jos asiakas aloittaa huumeiden käytön sijaishuollon aikana, jatkotoimenpiteet ja mahdollinen jatkosijoituspaikka mietitään yhdessä sosiaalitoimen kanssa. Jos asiakkaalta löydetään hallusta alkoholituotteita, asiakas menettää mahdolliset tulevat kotilomat. Muita rajoitustoimenpiteitä ovat mm. tietokone-ajan rajoittaminen, liikkumisen rajoittaminen ja kotiintuloajat. Mikäli perhekodin nuorella on hallussaan päihteitä, otetaan päihteet häneltä pois. Päihteiden haltuunotosta raportoidaan nuoren sosiaalityöntekijälle. Tahvo Anttila vastaa raportoinnista. Mahdolliset huumetestaukset ja verinäytteet tehdään aina terveyskeskuksessa. Perhekodin toimintaperiaatteena on, että jos lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti ja siitä on haittaa lapselle itselleen tai muille ihmisille, asiasta ilmoitetaan aina poliisille. Akuutin tilanteen rauhoituttua, puretaan aina läpi keskustelemalla. Vakavampiin tilanteisiin haetaan ulkopuolista keskusteluapua. Kiinnipitämisen on oltava luonteeltaan hoidollista ja huollollista sekä kokonaisuutena arvioiden puolustettavaa, kun otetaan huomioon lapsen käyttäytyminen ja tilanne muutoinkin. Kiinnipitäminen voi pitää sisällään myös lapsen siirtämisen. Kiinnipitäminen on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä. (Lsl 68 ). Perhekodilla pyritään elämään tavallisen perheen arkea sääntöineen ja seuraamuksineen. Jos yleisiä toimintaperiaatteita ei noudateta, seuraa rangaistus, joka yleensä rajoittaa liikkumista ja kotiintuloaikoja tai tietokoneella oloa. Seuraamuskäytännöt kirjataan ylös ja niistä tehdään aina avi21u1 10/17