RYHMÄHOIDON PERUSTEET -ryhmänohjaajana päihdehuollossa Tekijä: Mirja Koukkari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RYHMÄHOIDON PERUSTEET -ryhmänohjaajana päihdehuollossa Tekijä: Mirja Koukkari"

Transkriptio

1 RYHMÄHOIDON PERUSTEET -ryhmänohjaajana päihdehuollossa Tekijä: Mirja Koukkari ESIPUHE 2 1 Miksi ryhmähoitoa? 4 2 Ryhmänohjaajaksi kasvaminen Ryhmänohjaajaksi kasvamisen vaiheet Ryhmänohjaajan ominaisuudet Ryhmänohjaajana jaksaminen 10 3 Yleiset ryhmäilmiöt Ryhmäprosessin vaiheet Ryhmän rakenteet Ryhmän roolit 14 4 Ryhmänohjaaja ryhmän toiminnan edistäjänä Ryhmänohjaajan perusteesit Ryhmän toiminnan aloittaminen Ryhmän vuorovaikutusprosessin ohjaaminen Palaute ryhmätilanteissa Ryhmän ilmapiiriin vaikuttaminen Suojautumiskeinot ryhmässä Ryhmän toiminnan arviointi 30 5 Yhteenveto 31 LÄHTEET 33 1

2 ESIPUHE Tämä vihkonen on tarkoitettu päihdehuollossa toimiville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka käyttävät työssään ryhmähoitoa. Kirjoituksen tarkoituksena on antaa perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta. Kirjoitus perustuu monivuotiseen kokemukseeni Järvenpään sosiaalisairaalassa. Työhöni sosiaalityöntekijänä on kuulunut myös hoidollisten keskusteluryhmien ohjaaminen. Kokemukseni perusteella erilaiset ryhmämuotoiset hoidot ovat varsin merkityksellisiä asiakkaiden opetellessa uusia selviytymiskeinoja ja uutta elämäntapaa. Näiden vuosien aikana ovat hoitotyön taustateoriat vaihtuneet moneen kertaan. Myös ryhmähoito on saanut omat erityispiirteensä eri vuosikymmenten suosikkiteorioista sosiaalisen ryhmätyön menetelmästä alkaen. Tarkastelen tässä lähinnä teemallisten keskusteluryhmien ohjaamista, vaikka myös toiminnallisissa ryhmissä tietyt ryhmädynaamiset tekijät ovat nähtävissä. Tämän kirjoittamiseen on vaikuttanut työtovereitteni ilmaisema tarve saada tietoa ja välineitä päihdehuollossa aloittelevien työntekijöiden käyttöön. Pitempäänkin ryhmätyötä tehneiden lienee hyvä välillä pysähtyä miettimään, mistä peruslähtökohdista on hyvä lähteä liikkeelle. Kiitokset kommenteista ja kannustuksesta haluan esittää työtovereilleni, joiden kanssa olemme viettäneet monta antoisaa tuokiota ryhmähoidosta keskustellen. Erityiskiitos Nils Holmbergille ja Antti Weckrothille käsikirjoituksen kommentoinnista ja Tarja Kujaselle sen saattamisesta julkaistavaan muotoon. Haarajoella Mirja Koukkari 2

3 Aina aina olen pelännyt hyviä ihmisiä Sitä oikeassaolemisen varmuutta joka tekee kovaksi Armottomaksi Etsivät, kyselevät veljeni ja sisareni, erehtyväiset, eksyläiset samaa sukua olemme turvassa toistemme lähellä ei haavaisin sormin voi poimia kiviä toisten kivittämiseksi Maaria Leinonen 3

4 1 Miksi ryhmähoitoa? Päihdeongelmaisten hoidossa on käytetty vuosikymmeniä ryhmähoitoa. Vaikka välillä on ollut aikakausia, jolloin yksilöhoitoa on painotettu enemmän, on ryhmähoito ollut mukana kokonaishoidossa. Ryhmässä siis tavoitetaan jotain sellaista, mihin yksilöhoito ei kykene, ja mikä nimenomaan päihdeongelmaisille on oleellista muutoksen aikaansaamiseksi. Parhaimmillaan ryhmä- ja yksilöhoito voivat täydentää toisiaan, eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia hoitomuotoja. Seuraavassa tuon esiin näkökulmia ryhmähoidon mahdollisuuksista. Ne ovat käytännön ryhmänohjaustyön ja kirjallisuuden kautta opittua sekä asiakkailta saatuun palautteeseen perustuvia. Kuuluminen johonkin ryhmään on ihmiselle tärkeää. Sen avulla hän rakentaa identiteettiään. Juopot, narkkarit ja muut aineiden käyttöön liittyvät ryhmät voivat uusien hoitoryhmien avulla korvautua positiivisempia merkityksiä omaavilla ryhmillä kuten muutoshalukkaat, hoidossa olijat, AA laiset tms. Yhteenkuuluvuuden tunne on yksi ryhmän parantavia elementtejä. Hoidollinen ryhmä tarjoaa arvoiltaan ja toimintatavoiltaan erilaisen kokemuksen kuin entinen käyttäjäkulttuuri. Ryhmä antaa erinomaiset mahdollisuudet vuorovaikutustaitojen opetteluun. Näiden taitojen puutteellisuus on yksi päihteidenkäyttöön johtavista tekijöistä ja näin ollen niiden opetteleminen on hoidossa tärkeää. Vertaisryhmässä harjoitteleminen on turvallista, koska muillakin ryhmäläisillä on samoja ongelmia. Kilpailuasenteen muuttuminen vähitellen tunteiden ja ajatusten jakamiseksi mahdollistuu. Oman heikkouden tunnistamisen ja hyväksymisen jälkeen tulee mahdollisuus myös avun pyytämiseen, mikä on yksi vaikeimpia taitoja meille kaikille. Keskittyminen toisen ryhmänjäsenen kuuntelemiseen vaatii jo opettelua. Toisten ihmisten asioiden ja vaikeuksien kuuleminen ja ymmärtäminen tuo myös suhteellisuudentajua omiin ongelmiin; ehkäpä härkäsestä tulee taas kärpänen. Kuulemisen kautta toisen ihmisen lähelle pääseminen voi pelottaa, mutta se auttaa myös ymmärtämään ihmisten samankaltaisuutta ja erilaisuutta. Asiat eivät olekaan enää joko tai vaan sekä että. Oman itsen hyväksyminen erityisenä ja erilaisena minuna helpottuu. 4

5 Minä en olekaan joko täydellisen hyvä tai täydellisen huono, vaan minusta löytyy sekä hyväksyttävää että muutosta kaipaavaa käyttäytymistä. Puhumisen opetteleminen selvin päin on yksi onnistuneen vuorovaikutuksen oppimisen kulmakivistä. Ryhmä antaa siihen monipuoliset mahdollisuudet. Myös oman sanattoman ilmaisun ja sen vaikutusten tiedostaminen antaa mahdollisuuksia sen muokkaamiseen. Palaute on keskeistä ryhmäläisten vuorovaikutuksessa; mitä suorempaan ja rehellisempään palautteeseen pystyn, sitä enemmän autan itseäni ja muita. Toisaalta jo yleisellä tasolla puhuminen on joillekin suuri oppimistulos, ja siitä voi pyrkiä sitten aina henkilökohtaisempaa osallistumista kohti. Oman - varsinkaan eriävän - mielipiteen ilmaisu ei ole kovin helppoa. Sen harjoittelu on tärkeää ja siihen liittyen ein sanomisen harjoittelu ryhmässä antaa mahdollisuudet siirtää opittu taito siviilin ihmissuhteisiin ja juomisesta kieltäytymiseen. Itsetuntemuksen lisäämiseen ryhmä antaa hyvät mahdollisuudet. Ryhmässä sosiaalinen ärsykekenttä on laajempi kuin yksilöhoidossa ja se aktivoi jäsenessään erilaisia tunteita. Näitä tutkimalla ja saamansa palautteen avulla ryhmäläinen voi oppia itsestään uutta, rakentaa minäkuvaansa. Asiakkaalle tunteiden löytyminen saattaa olla järisyttävä kokemus. Esim. itkeminen ryhmässä voi olla puhdistava kokemus, kun siihen on turvallinen ja hyväksyvä tila. Ryhmän yhteisyydessä voidaan löytää myös iloa, riemua ja lämmintä huumoria, mikä on monille päihdeongelmaisille uusi kokemus selvin päin. Itsetuntemuksen lisääntymiseen liittyy tunteiden tiedostamisen lisäksi myös omien ajatusten, uskomusten, asenteiden, mielikuvien, käyttäytymisen ja sen vaikutusten tajuaminen. Näitä on ryhmässä mahdollisuus peilata muiden vastaaviin ja saada palautetta. Ryhmän hyväksyvä ja turvallinen ilmapiiri auttaa myös itsensä hyväksymistä ja sitä kautta itsetunnon kohoamista. Ryhmässä jokainen ryhmänjäsen on vastuussa omasta osallistumisestaan ja omalta osaltaan ryhmän kokonaisuuden toimimisesta tavoitteen suuntaisesti. Tämän vastuun vähittäinen tiedostaminen, hyväksyminen ja toiminnan tasolle saattaminen antaa välineitä vastuulliseen toimintaan muussakin elämässä. Ihminen huomaa voivansa itse vaikuttaa mm. ihmissuhteisiinsa ja käyttäytymiseensä; hänelle ei vain tapahdu kaikenlaista. Tämänkin seurauksena on suurempi tyytyväisyys itseen ja itsetunnon kohoaminen. 5

6 Toinen toiselta oppiminen samastumisen kautta on hoidollisen ryhmän suurimpia etuja. Esim. erilaisten selviytymiskeinojen käsittely kokoamalla kaikkien ryhmäläisten hyviksi kokemat keinot antaa käyttöön huomattavasti enemmän välineitä kuin mitä yhdellä jäsenellä olisi. Näitä keinoja voidaan sitten opetella ryhmässä, jotta ne eivät jää teorian tasolle. Mallioppimisen lisäksi ryhmässä tapahtuu siis operanttia sijaisoppimista eli opitaan mm. siitä, mitä seuraamuksia toisille on ollut jostain tietystä toiminnasta. Kaikkea ei tarvitse itse käydä läpi kantapään kautta. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden asiakkaiden negatiivisina kokemien tunteiden sietämisen harjoitteluun. Ryhmätilanne sinänsä saattaa aiheuttaa jännitystä, ahdistusta ja alemmuudentunteita, joiden sietämisen vaikeus saattaa olla myös päihteiden käytön taustalla. Ryhmässä voidaan tietoisesti harjoitella esim. jännittäviä tilanteita ja sitä kautta saada jännitys siedettäviin mittoihin. Omaa sietokykyä on hyvä myös kohottaa tulevia vaikeuksia ja niistä päihteettä selviämistä varten. Ryhmähoito on taloudellinen työkalu suhteessa yksilöhoitoon. Lyhyessä ajassa useampi ihminen on tehokkaan hoidon piirissä ja esim. tiedollisen aineksen antaminen päihderiippuvuudesta ym. käy ryhmässä usealle asiakkaalle samanaikaisesti. Edellä esitetyt hoidollisen ryhmän myönteiset vaikutukset tulee voida liittää myös taustateorioihin päihteiden ongelmakäytöstä. Kognitiivisen psykoterapian lähestymistavan perusteella päihdekeskeisyydestä irrottautumisen elementtejä ovat ( Koski Jännes 1995): - Tietoisuus päihderiippuvuudesta ja sen seurauksista, omasta päihteidenkäytöstä sekä sitä ylläpitävistä uskomuksista ja omista muutostavoitteista. - Selviytymiskeinot, joita ovat riskitilanteiden hallintakeinot, myönteiset addiktiot, sosiaalisen tuen ja ympäristön muutokset. - Identiteetti, jonka rakennusaineita ovat kieltäytymistaidot, ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutustaidot, rentoutumistaidot ja itsekunnioitus. - Elämäntyyli, joka sisältää ajankäytön suunnittelun, uudet samastumiskohteet, suhtautumisen tulevaisuuteen sekä tavoitteiden mukaiset arvot. Näihin kaikkiin osatekijöihin voidaan mm. ryhmällä ja ryhmässä vaikuttaa. Näin ollen (lähes) kaikkien päihdeongelmaisten hoitokokonaisuuteen tulisi jossain kuntoutumisen vaiheessa kuulua myös ryhmämuotoista hoitoa. 6

7 Kaikista eduistaan huolimatta ryhmähoito ei kuitenkaan sovi kaikille asiakkaille ainakaan ainoaksi hoitomuodoksi. Tällaisia henkilöitä ovat ne, joiden kontaktikyky on alentunut tai kapeutunut siinä määrin, etteivät he pysty toimimaan ryhmässä lainkaan. Myös jos ryhmä aktivoi liikaa ahdistusta ja ristiriitoja ryhmän suuren ärsytysarvon takia, tulee asiakkaan voida käsitellä asioitaan kahdenkeskisessä hoitosuhteessa ainakin aluksi. Kolmantena ryhmänä tulevat henkilöt, joiden manipulatiiviset tavoitteet ryhmän suhteen ovat voimakkaammat kuin myönteiset oppimistavoitteet. Tällöin ryhmää tulee suojella tällaiselta ryhmätyöskentelyn estäjältä. Ryhmää on myös suojattava henkilöiltä, joilla on impulssin hallintaan liittyviä ongelmia kuten väkivaltaongelma. Avoimesti psykoottisille potilaille ei ryhmähoito myöskään sovi. Päihtyneenä ryhmässä ei voi olla. 2 Ryhmänohjaajaksi kasvaminen 2.1 Ryhmänohjaajaksi kasvamisen vaiheet Hoitotyöntekijänä toimimiseen kuuluu oleellisesti jatkuvan kasvun ja kehittymisen lähtökohta. Ryhmänohjaajaksi kasvaminen on jatkuva prosessi, jossa emme ole koskaan täysin valmiita, mutta riittävän hyviä kylläkin. Osana tässä kasvamisessa on riittävän tietopohjan hankkiminen ihmisen psykologisesta kehityksestä, ryhmän toiminnasta sekä päihdeongelmista. Sen kanssa rinnakkain kulkee ryhmänohjaajan oma kasvuprosessi. Ryhmänohjaajana kasvaminen alkaa luontevimmin omasta jäsenkokemuksesta. Sen kautta voimme ymmärtää asiakkaidemme kokemuksia ryhmän jäsenyydestä. Oman jäsenkokemuksen avulla saamme myös arvokasta tietoa itsestämme voimme hyödyntää omakohtaisesti ryhmän myönteiset mahdollisuudet. Omat motiivit hoitajaksi ryhtymiseen tulevat tarkasteltaviksi ja vältämme ohjaamiemme ryhmien käytön omiin tarpeisiimme. Toinen elementti ryhmänohjaajaksi kasvamisessa tulisi olla havainnoijana toimiminen. Tutkiva asenne kaikissa ryhmissä auttaa jo asiaa, mutta parhaiten opimme, jos voimme toimia osallistumattomana havainnoijana ryhmässä. Tällöin tarkkailemme kokeneemman ryhmänohjaajan työskentelyä ja ryhmän toimintaa osallistumatta siihen. Tässä voi käyttää apuna erilaisia ryhmäraporttilomakkeita, jotka jäsentävät havainnointia. Tark- 7

8 kailtavina ovat ryhmän kiinteys, yleistunnelma, sanallinen ja sanaton vuorovaikutus sekä ryhmän dynamiikka. Myös yksittäisen ryhmänjäsenen osuus tulee huomioiduksi. Havainnoija huomioi myös ryhmänohjaajan toimintaa. Hän havainnoi ja tarkkailee, mitä asioita ohjaaja ottaa esille, mihin tarttuu, mihin reagoi mitenkin, mutta myös miten ohjaaja reagoi - lämmöllä, asiallisesti, moralisoiden, vihaisesti yms. Ohjaajan interventiot välittävät myös hänen arvojaan, normejaan ja tavoitteitaan. Havainnoijan tulee tarkkailla myös omia tuntemuksiaan ja ajatuksiaan. Ohjaaja(t) ja havainnoija purkavat ryhmän jälkeen omat huomionsa ja käyvät läpi ryhmäraportin. Tällöin he saavat omasta ja ryhmäläisten toiminnasta arvokasta tietoa, jota he voivat käyttää niiden kehittämiseen. Kolmantena elementtinä ryhmänohjaajaksi kasvamisessa on työskentely ohjaajana, siinä kokemuksen hankkiminen ja siitä oppiminen. Ryhmänohjaajaparin ja ryhmäläisten antamaa palautetta kannattaa hyödyntää. On tärkeää, että ohjaaja voisi käydä nämä vaiheet rauhassa läpi, jotta hänellä olisi riittävästi itsetuntemusta, tietoa ja kokemusta ryhmästä aloittaessaan vastuullisessa ryhmänohjaajan työssä. Kokenutkin ryhmänohjaaja joutuu kuitenkin kohtaamaan työssään avuttomuuden ja osaamattomuuden tunteita. 2.2 Ryhmänohjaajan ominaisuudet Ryhmänohjaajana toimiminen on vaativaa työtä, eikä täydellistä osaajaa siinä löydy. Jokaisella ohjaajalla on omat vahvat puolensa ja toisaalta ominaisuuksia, joita on tarpeen kehittää. Ryhmänohjaajan edellytykset ovat samat kuin hoitotyöntekijällä yleensä. Ammatillinen työote ja kyky terapeuttisen allianssin luomiseen ovat kaiken perusta. Ne pitävät sisällään riittävän tiedollisen pohjan ryhmämenetelmän käytöstä, päihdeongelmasta ja psyykkisen toiminnan ohjautumisesta. Suhtautumisessa asiakkaisiin tämä tarkoittaa kannustavaa, rohkaisevaa, avointa, aitoa ja empaattista suhtautumista sekä asiakkaiden kunnioittamista. Ohjaajalla tulee olla kyky konkretisoida asioita, olla jämäkkä, johdonmukainen ja kärsivällinen. Kyky irrottautua terapiatilanteista istunnon päätyttyä auttaa jaksamisessa. Ohjaajan tulee uskaltaa kohdata ongelmat, ristiriitaisuudet viestinnässä ja ilmaista muuttumisen välttämättömyys ja sen mahdollisuudet silloin, kun ne 8

9 ilmenevät tässä ja nyt tilanteessa. Kaiken tämän lisäksi ohjaajan tulee olla halukas ja kykenevä tutkimaan myös omaa toimintaansa. Asiakkaiden ja ryhmän työntekijässä herättämien tunteiden tiedostaminen ja käsittely ovat edellytyksiä sille, että työntekijä pystyy toimimaan ryhmänohjaajana ammatillisesti ja objektiivisuuteen pyrkien. Ryhmänohjaajana toimiessamme joudumme monenlaisten tunteiden pyöritykseen. Jo ryhmätilanne sinänsä saattaa aiheuttaa monenlaisia tuntemuksia, jotka perustuvat niihin ajatuksiin ja uskomuksiin, joita aikaisemmat ryhmäkokemukset ovat meissä synnyttäneet. Esim. jännitys, epävarmuus ja pelko hylätyksi tulemisesta eivät ole vain ryhmänjäsenten tunteita, vaan ohjaajallekin mahdollisia ja hyväksyttäviä. Työntekijän omat asenteet päihdeongelmaisia kohtaan on syytä selvittää. Mitä todella ajattelen esim. raskaana olevasta huumenuoresta tai juovasta isoäidistä tai perheensä hylänneestä huumediileristä? Sääli tai ylhäältäpäin tuleva minä tiedän, mikä sinulle on parasta asenne eivät luo asiakkaan omanarvontunnetta vahvistavaa ilmapiiriä. Terapeuttisen allianssin luomiseen eivät kuulu myöskään ohjaajan oman roolin ja persoonan korostaminen, pelottelu, tirkistely, uhkailu tai liioittelu. Jotta työntekijä ei olisi manipuloitavissa, hänen tulee olla riittävän itsetuntoinen sietääkseen omaa avuttomuuttaan ja tietämättömyyttään. Tutkiessaan, minkälaiset asiakkaiden ominaisuudet herättävät itsessä kiukkua, masennusta, ahdistusta ym. tunteita, työntekijä voi oppia paljon myös itsestään. Tämä tutkiminen tapahtuu turvallisesti mm. työnohjauksessa. Työntekijät ovat yleensä huolissaan negatiivisista asenteistaan asiakkaita kohtaan, mutta myös ylen positiiviset asenteet ja tunteet on syytä tiedostaa. Esim. asiakas, jonka hoitomotivaatio tuntuu yksiselitteisen vahvalta, saattaa jäädä kokonaan vaille niiden asioiden käsittelyä, jotka hänessä vastustavat muutosta. Ryhmässä tämä ilmenee niin, että toiset saavat hoidonvastustajan ja toiset taas hoitomyönteisen roolin kun itse asiassa molemmat roolit löytyvät jokaisesta ryhmäläisestä itsestään. Ambivalenssi on kuitenkin oleellinen osa jokaisen ihmisen muutosprosessia. Tiedostaessaan omia uskomuksiaan ja tunteitaan päihdeongelmaisia kohtaan työntekijä tiedostaa siis itseään, mutta myös jotain heijastusta yhteiskunnan asenteista, joita asiakkaamme kohtaavat. Työntekijät edustavat aina asiakkaille ympäröivää yhteiskuntaa ja organisaatiota. 9

10 Työntekijä saa siis olla samanlainen tunteva ja asenteellinen ihminen kuin asiakkaat. Työntekijällä tämän tulisi kuitenkin olla sillä lailla tietoisena ja säädeltynä, että hänen työskentelynsä keskiössä ovat ryhmä ja asiakkaat. Tällöin ryhmä voi toimia nimenomaan jäseniään varten. 2.3 Ryhmänohjaajana jaksaminen Ryhmänohjaaja on jatkuvasti suuren kuormituksen kohteena. Häneen kohdistuvat yhtä aikaa monen asiakkaan odotukset, jotka ovat usein ristikkäisiäkin. Hän osallistuu monen ihmisen elämään samanaikaisesti, kuuntelee, jakaa heidän huoliaan, kärsimystään ja kohtaloitaan, vihaansa ja toivottomuuttaan, mutta samalla myös ohjaa ikään kuin kauempaa ryhmän toimintaa. Myös työntekijän omat odotukset ja vaatimukset itseään kohtaan on huomioitava. Monet ryhmäläiset taas herättävät työntekijässä mitä erilaisempia tunteita ja ajatuksia hänen oman historiansa kautta. Toisaalta ryhmä antaa myös ohjaajalle paljon mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen sekä työntekijänä että omissa ihmissuhteissa. Työntekijän on ryhmänohjaajana opittava kestämään epävarmuutta, sietämään intensiivisiä ja kivuliaita tunteita, käsittelemään ryhmän konflikteja ja omaa osuuttaan niissä. Kokemuksen myötä hän oppii sekä emotionaalisen läsnäolon että nopean irrottautumisen läsnäolosta. Jaksamisen edellytyksenä ovat riittävän tiedollisen pohjan hankkiminen ja riittävä harjaantuminen ohjaajaksi. Se tapahtuu turvallisesti omassa jäsenryhmässä, havainnoijana toimimalla ja siitä siirtymällä toiseksi ohjaajaksi kokeneemman rinnalle. Tämä ei valitettavasti ole aina mahdollista. Tällöin ohjaajaparina työskentely on oleellista jaksamisen kannalta. Jatkuva parinvaihto aiheuttaa kuitenkin enemmän haittaa kuin etua. Tällöin moni voi päätyä kuitenkin työskentelemään yksin. Ohjaajien keskinäinen kilpailukaan ei ole vierasta, kun aloitetaan kahden ohjaajan ryhmää, mikä ei tietenkään helpota ryhmän työskentelyä. Kun ohjaajatyöpari saa toimia yhdessä pitempään, ohjaajat oppivat luottamaan toisiinsa ja tuntemaan toisensa vahvuudet ja heikkoudet. Tällöin voidaan pyytää toiselta turvallisesti apua, kun itsellä on raskasta. Yhteinen suunnittelu, tavoitteiden asettelu, ohjaajien tehtävistä sopiminen ja ryhmän purkaminen jakavat paineita. Strukturoidussa ryhmässä voidaan ohjaajien tehtäviä jakaa useammallakin tavalla. Tavallisinta lienee, että toinen vastaa asiallisesti ryhmän eteenpäin viemisestä, asiasta toiseen siirtymisestä, aikatauluista ja siitä että sovitut tehtävät tulevat tehdyksi. Toinen taas huomioi enemmän ryhmän tunneilmapiiriä, yksityisiä jäseniä ja heidän tarpeitaan. Oh- 10

11 jaajien tehtävät voidaan jakaa myös niin, että he vuorotellen vastaavat jonkin asiakokonaisuuden käsittelystä, tai sitten niin, että kumpikin on vuorollaan varsinainen ohjaaja ja toinen enemmän havainnoiva ohjaaja. Tehtäväjaossa ei kuitenkaan pidä olla liian jäykkä. Yksin työskentely on työntekijälle raskasta monestakin syystä. Esim. vastuu siitä, että kaikki ryhmäläiset hyötyisivät, on suuri. Oma jaksaminen jää silloin taka-alalle. Ryhmä tulee riippuvaiseksi ohjaajastaan, eikä sitäkään voi jakaa. Kaikki vaatimukset kohdistuvat yhteen ihmiseen. Yksinään ohjaaja on alttiimpi manipuloinnille, eikä rohkene puuttua siihen. Kahden ohjaajan ryhmässä nämä asiat puolittuvat, lisäksi kaksi ihmistä näkee, kuulee ja huomaa kaksinkertaisesti ja eri asioita, jolloin koko ryhmä hyötyy. Ohjaajat ovat turvallisemmalla mielellä ja he voivat toimia vapautuneemmin. Ryhmätoiminnan laatu paranee. On myös muistettava, että ryhmän jäsenillä on oma vastuunsa ryhmästä hyötymisestä. Riippuvuutta pitää myös jakaa ryhmäläisille, ohjaaja ei ole ainoa, joka ryhmässä auttaa. Ryhmänohjaajana toimimisen raskautta ja iloja kannattaa jakaa myös laajemmalle. Työyhteisön tiimityöstä saa voimaa. Jatkuva työnohjaus tai konsultaatio antaa uusia näkökulmia jumiutuneisiin tilanteisiin ja auttaa löytämään omia voimavaroja. Koulutus ja muu tietojen ja taitojen ajan tasalla pitäminen pitävät myös mielen virkeänä. Joskus on aiheellista käydä läpi oma terapia. Ammatillisen kasvun tulee tukea persoonallista kasvua, olla sen kanssa samansuuntaista. Jos työssään joutuu toimimaan vastoin omia henkilökohtaisia arvojaan, uupuu nopeasti. Ajanvarauskirjaan tulee varata aikaa myös omalle uusiutumiselle, siirtymiselle terapiatilanteesta toiseen myös henkisesti, kirjallisille töille ja myös fyysiselle elpymiselle jatkuvan istumisen lomassa. Jaksamisessa ei ole kyse pelkästään ammatillisesta jaksamisesta, vaan siihen vaikuttaa myös ryhmänohjaajan oma elämänlaatu. Elämään tulee sisältyä työn lisäksi riittävästi lepoa ja muuta tyydytystä tuottavaa toimintaa. 11

12 3 Yleiset ryhmäilmiöt 3.1 Ryhmäprosessin vaiheet Asiakkaan muutosprosessilla on omat vaiheensa, jotka ryhmänohjaajan on syytä tuntea. Myös ryhmäprosessi etenee vaiheittain. Suljetussa ryhmässä nämä vaiheet ovat selkeämmin nähtävissä, mutta myös avoimissa ryhmissä ryhmällä on pyrkimys edetä näiden vaiheiden kautta. Valitettavaa on, jos ryhmä jää polkemaan paikoilleen orientaatio- tai konfliktivaiheeseen. Jokainen ryhmä on kuitenkin erilainen, eikä ryhmäprosessin vaiheita voi orjallisesti pyrkiä tuottamaan. Vaiheet voivat olla eri ryhmissä eri tavalla painottuneita ja aikaa vaativia. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että jonkinlainen konfliktivaihe on oleellinen osa muutosprosessia. Suuren vaihtuvuuden ryhmissä ryhmäistunnot ovatkin selkeästi kertaluonteisia. Jo yhden ryhmän aikana saatetaan nähdä ryhmäprosessin eri vaiheet, joihin ohjaajan on tietoisesti pyrittävä. Suuri haaste ohjaajalle on yhdistää optimaalisesti ryhmän prosessi osaksi ryhmänjäsenen kokonaisvaltaista muutosprosessia. Ryhmäprosessin vaiheet strukturoidussa ryhmässä ovat yhdysvaltalaisen kognitiivisen psykoterapeutin Sheldon Rosen mukaan ( Kalterit taakse -kurssi, 2002): 1. Orientaatiovaiheessa ohjaaja tutustuttaa asiakkaita työskentelyn taustalla olevaan ajattelutapaan, vahvistaa säännöt ja työskentelyä edistävät normit ja kannustaa laajapohjaiseen osallistumiseen. Ryhmäprosessissa palaute on rajoitettua ja kohteliasta, normit vielä epäselviä ja johtajuus ohjaajan kontrolloimaa. Viestintä on asiakaskeskeistä. 2. Valmistavan työskentelyn vaiheessa ohjaaja stimuloi ryhmäläisiä jakamiseen ja ongelmatilanteiden tutkimiseen. Harjoitellaan palautteen antamista, tehdään rooliharjoituksia, opetellaan peruskäsitteitä. Ryhmäläiset kertovat itsestään jo kohtuullisesti, koheesio kasvaa ja osallistuminen lisääntyy. Ryhmäläisten huomio on keskittynyt ohjaajaan. Palaute on kuvailevaa. Muodostuu alaryhmiä. 3. Konfliktivaiheessa ohjaaja tutkii haitallisia ryhmäprosesseja, muuttuu joustavammaksi, tutkii ajatusvääristymiä ja käynnistää ryhmäongelmien tutkimisen. Tehdään harjoituksia. Ryhmän tehtävien suoritustaso laskee, palaute on kriittistä, on ärty- 12

13 mystä ja vetäytymistä. Roolit asetetaan kyseenalaiseksi ja tavoitteet määritellään uudelleen. 4. Selvitysvaiheessa ohjaaja esittelee ongelmanratkontaa. Hän tukee ryhmäläisten vastuunottoa hoidostaan, rohkaisee johtajuutta ryhmäläisissä ja muokkaa ohjelmaa ryhmän toiveiden suuntaan. Ryhmässä luodaan uudet normit, roolit ja viestintätavat. Jakaminen lisääntyy. Vuorovaikutus jakaantuu tasaisemmin ja ryhmän koheesio lisääntyy. 5. Toisessa työskentelyvaiheessa ohjaajan oma aktiviteetti vähenee. Hän rohkaisee ryhmäläisiä tarttumaan ongelmiin ja vahvistaa heitä. Ohjaaja tuo esiin muutoksen yleisiä periaatteita. Ryhmässä ohjaajuus siirtyy ryhmän suuntaan. Jakaminen on vilpittömämpää ja vuorovaikutus tehtäväkeskeisempää. Koheesio alkaa vähentyä. 6. Päätösvaiheessa ohjaaja keskittyy yleistämisen periaatteisiin. Hän valmentaa ryhmän lopettamiseen. Ohjaajan aktiviteetti lisääntyy hieman. Hän tekee yhteenvetoja ja auttaa ryhmäläisiä suunnittelemaan jatkoa. Ryhmässä varmistetaan yleistämistä. Koheesio vähenee ja ryhmäläiset miettivät kukin kohdallaan, mitä ryhmä on merkinnyt ja mitä tämän jälkeen teen, mitä olen oppinut ym. Ryhmän päättymiseen liittyviin tunteisiin kannattaa kiinnittää paljon huomiota, koska suru, ikävä ja irtaantuminen ovat aikaisemmin saattaneet olla päihteiden avulla vältettäviä tunteita. 3.2 Ryhmän rakenteet Jokaisessa ryhmässä muodostuu rakenteita, joiden avulla jäsenet ja ohjaajat pyrkivät jäsentämään paikkansa ryhmässä. Ryhmässä tapahtuu myös aina roolittumista sen mukaan, millaisia rooleja jäsenet ja ohjaajat pitävät tarkoituksenmukaisina. Seuraavassa jäsennetään rakenteita ja rooleja, joiden käyttöön palataan vielä ryhmän ilmapiiriä koskevassa luvussa. Ryhmän rakenteet voidaan jakaa seuraavasti: - Kommunikaatiorakenne vastaa kysymykseen: kuka viestii kenelle sanallisesti tai sanattomasti? Ryhmään muodostuu yleensä keskustelukolmio tai neliö. Ohjaajan tehtävä on laajentaa keskusteluun osallistuvien määrää ja pitää huoli, että jäsenet 13

14 siirtävät puheenvuoron toisilleen, eikä ohjaaja toimi puheenvuorojen jakajana. Jos joku jäsen pyritään systemaattisesti jättämään sivuun, on siihen puututtava. - Tunnerakenne vastaa kysymyksiin: kuka pitää kenestä, kuka ärsyttää tai vihaa ketä ja kuka pelkää ketä? Tutkimalla esim. sitä, kuka on ryhmässä pidetyin henkilö ja miksi, voidaan päästä kiinni tämän henkilön ongelmaan. Onko hän ns. jees mies, joka ei osaa sanoa ei? - Normirakenne vastaa kysymyksiin: kuka kontrolloi ketä, kuka vastaa kenen odotuksiin, kuka rohkaisee, palkitsee ketä, kuka rankaisee ketä, kuka uhmaa ketä, kuka kantelee kenelle? Ohjaaja voi omalla hyväksynnän ilmaisuillaan esim. palkita tai rangaista ja näin luoda ryhmään normeja siitä, mikä on hyväksyttyä käyttäytymistä. Kateus ja kilpailu ovat ryhmässä luonnollisia ilmiöitä, ja niiden avoin käsittely auttaa monia ryhmänjäseniä itsensä hyväksymisessä. - Valtarakenne vastaa kysymyksiin: kuka pyrkii vaikuttamaan keneen, kuka tekee ehdotuksia kenelle, kenen kokee hyväksyvän, keiden mielipiteet on hyvä, pakko tai järkevää huomioida? Ohjaajan tulee hyväksyä oma valta-asemansa asiantuntijana ja ryhmän ohjaajana sekä sen esiin nostamat jäsenten auktoriteettiongelmat, joiden kohtaamiseen ryhmä on oiva mahdollisuus. Ohjaajan on huomioitava ryhmänjäsenten suhteet myös ryhmäistunnon ulkopuolisella ajalla. Ne vaikuttavat ryhmän toimintaan paljon ja saattavat joskus jopa lamauttaa koko ryhmän. Jäsenten kesken voi olla salaisuuksia esim. päihteiden käytöstä, seurusteluista, huumeveloista tai rikollisuudesta. Ohjaaja voi huomata tämän ryhmäläisten käyttäytymisen muuttumisena vältteleväksi ja keskustelun muuttumisena pintapuoliseksi. Ryhmässä ennen vastuuta kantanut jäsen voi vaieta kokonaan. Ohjaajat ilmaisevat asian usein niin, että nyt on jotain outoa ilmassa. Tilanne vaatii ohjaajalta jämäkkää puuttumista ja rohkeutta ottaa asia esille. 3.3 Ryhmän roolit Ryhmässä ilmeneviä rooleja on lukuisia. Ryhmä voi itsekin asiaa käsitellessään antaa rooleille omat nimityksensä. Seuraavassa on yksi tapa jaotella rooleja. Asiajohtajaroolit, jotka ovat tehtäväsuuntautuneita ja varsinaista ryhmän tehtävää eteenpäin vieviä. 14

15 - Aloitteentekijä esittää ratkaisuvaihtoehtoja, uusia lähestymistapoja ongelmaan, uusia jäsennyksiä, ideoita ja menettelytapoja. - Tietojenetsijä pyytää perusteluja, lisätietoja, faktoja ja ideoita. - Gallup-mies, mielipidetutkija, pyytää kannanottoja ja tutkii ehdotusten mahdollisuuksia tulla hyväksytyiksi. - Asiantuntija, informaattori, antaa lisätietoja, perusteluja, jäsennyksiä ja tutkimustuloksia. - Mielipiteenilmaisija, äänestäjä, asettaa ehdotukset tärkeys- ja arvojärjestykseen ja esittää välittömästi mielipiteensä ehdotuksista. - Selventäjä täsmentää ehdotuksia esimerkin avulla, selventää asioiden merkitystä ja osoittaa vaihtoehtoja. - Yhteenvetojen tekijä, koordinaattori, koettaa selvittää, mihin on päädytty, mitä on vielä auki ja muotoilee johtopäätöksiä keskustelusta. - Suunnistaja, yksimielisyyden testaaja, koettaa saada ryhmän tarkistamaan suuntansa, miten jatkaa eteenpäin sekä osoittaa yksimielisyyttä ja erimielisyyttä aiheuttavat seikat. - Kriitikko pohtii ehdotusten johdonmukaisuutta, pitävyyttä, käytännön toteutusmahdollisuuksia ja pakottaa ryhmän punnitsemaan huolella eri vaihtoehtoja. - Muistiinmerkitsijä toimii ryhmän muistina, kirjaa ehdotukset ja päätökset. - Järjestelijä, tekninen avustaja, hoitaa rutiinijärjestelyjä, monisteiden jakoa ja apuvälineiden käyttöä. Tunnejohtajaroolit, jotka vaikuttavat ryhmäytymiseen ryhmän ilmapiiriä rakentavasti. - Rohkaisija on ystävällinen, vastaanottavainen muille, tunnustusta antava, hyväksyvä ja arvostava. - Mukaanvetäjä ottaa kaikki mukaan, rajoittaa liikaa puhuvia ja helpottaa mukaantuloa. - Normien ilmaisija, erotuomari, painottaa tasapuolisuutta, oikeudenmukaisuutta, asettaa työnormeja, huolehtii aikatauluista ja keskeyttää, jos joku rikkoo sääntöjä ryhmää hajottavasti. - Kompromissintekijä on valmis tinkimään omasta ehdotuksestaan, muotoilemaan kantansa uudelleen, myöntää erehdyksensä ja tulee puolitiehen vastaan. - Seurailijan, yleisön, rooli on kuuntelijan, myötäilijän, mukautujan, toisten ehdotukset passiivisesti hyväksyjän rooli. 15

16 - Tunteiden ilmaisija ilmaisee, miten ryhmä tai ryhmäläinen näyttää kokevan jonkin asian, millainen ryhmän ilmapiiri on. Hän kiinnittää huomiota ryhmänjäsenten välisiin konflikteihin ja suhteisiin. - Välittäjä, sovittelija, koettaa löytää kompromisseja, selvittää mielipide-eroja ja lähentää kannanottoja. - Jännitysten laukaisija pehmentää leikinlaskulla kireitä tilanteita, koettaa nähdä ne kauempaa ihmisten erilaisista lähtökohdista käsin ja rauhoittaa tilannetta. - Sillanrakentaja auttaa ryhmää hyväksymään erilaisia mielipiteitä, lähtökohtia. Hän pitää ryhmänjäsenten välisiä kanavia auki. - Yksimielisyyden testaaja koettaa selvittää, mistä voidaan sopia. - Tarkkailija, kommentoija, tekee havaintoja ryhmän työskentelystä, pohtii ja tulkitsee, mikä estää eteenpäin menoa ja mistä erimielisyys johtuu. Ryhmänhäiritsijäroolit, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia ryhmän yhdessä sovitun tavoitteen kannalta. - Hyökkääjä pyrkii parantamaan omaa asemaansa väheksymällä, kritisoimalla, käyttäytymällä aggressiivisesti, paheksumalla toisten toimia, asenteita tai arvoja. Hän purkaa kateutta ja katkeruutta. - Jarruttaja on aina oppositiossa, mutta ei perustele omaa kantaansa, vaikka torjuu muiden ehdotukset niitä punnitsematta. - Huomion tavoittelijan henkilökohtaiset tarpeet syrjäyttävät ryhmän tavoitteet, hän puhuu paljon, kerskailee ja korostaa asemaansa. - Ripittäytyjä puhuu paljon itsestään, epäonnestaan, paljastaa itseään, on suojaton, vetoaa muihin. - Kilpailija haluaa omistaa itselleen parhaat ideat, korostaa omaa osuuttaan eikä suostu kehittelemään muiden ideoita. - Ravailija ottaa pellen roolin, elehtii, on lyhytjänteinen ja häiritsee keskittynyttä työskentelyä. - Vetäytyjä on välinpitämätön tai passiivinen, kantaa ottamaton ja omissa ajatuksissaan. - Klikkiytyjä ei osallistu yhteiseen keskusteluun, vaan kuiskuttelee vierustoverinsa kanssa, hakee liittolaisia ja juonittelee. - Viisastelija tarttuu johonkin yksittäiseen sanaan, nauttii saadessaan toisen kiinni tyhmyydestä tms. yrittäen hämmentää toisia. 16

17 - Hiustenhalkoja haluaa määritellä, luokitella kaiken ja takertuu muotoseikkoihin, termeihin ja pikkuasioihin. - Itsensä alentaja, tuenpyytäjä, osoittaa epävarmuutta ja hämmennystä sekä alentaa syyttä itseään. - Yläpuolelle asettuja osoittaa, ettei ole kiinnostunut ryhmästä, eikä se ole hänelle tärkeä. Hän on epäilevä, kyyninen ja tekee jotain muuta. - Kietoja, manipuloija, dominoija, imartelee, syyttää, epäilee ja viettelee. Hän keskeyttää tai tulee kärsimättömäksi, demonstroi ikävystymistään tai muita tunteita. Hänen kätketty viestinsä on: ryhdyn vaikeaksi, jos sinä et tee niin kuin haluan tai olen viehättävä, jos sinä. - Turisti kulkee ryhmän siivellä, ei osallistu työskentelyyn omakohtaisesti, vaan aikoo nauttia vain ryhmän työn hedelmistä. 4 Ryhmänohjaaja ryhmän toiminnan edistäjänä 4.1 Ryhmänohjaajan perusteesit Ryhmänohjaajan toiminta lähtee ryhmän tarpeista. Se perustuu johonkin teoriaan ja käytännön antamaan oppiin. Joitain yleispäteviä ohjeita voidaan kuitenkin antaa hoidollisten ryhmien ohjaajille. Pidä huoli ryhmän rakenteista. Ohjaaja huolehtii ryhmän fyysistä puitteista ja aikataulusta. Hänen tulee muistaa, että joka ryhmässä on aloitus, työskentelyvaihe sekä lopetusvaihe, joka voi olla esim. yhteenveto keskustelusta tai ryhmäläisiltä pyydetty arvio työskentelystä. Ohjaaja tekee myös yhteenvetoja ryhmän kuluessa, jos keskustelun punainen lanka katoaa tai siirrytään toiseen teemaan. Hän siis pitää mielessään ryhmän tavoitteet ja toimii niiden suuntaisesti. Näitä tehtäviä hän voi vähitellen siirtää myös ryhmäläisille, jolloin he voivat oppia vastuun ottamista. Ohjaa ryhmän keskustelua. Vuorovaikutusta tulee lisätä ryhmäläisten välillä, eikä ohjaajan ja yksittäisen jäsenen välillä. Ryhmä ei ole ohjaajan esiintymistilaisuus. Kun puuttumista tarvitaan, sano sanottavasi lyhyesti. Validoimalla eli todentamalla, tekemällä asiakkaiden kokemuksia oikeutetuksi lisäät kommunikaatiota ja yhteistyöhalua. Muista huomioida hiljaiset jäsenet ja vähemmistöjen näkökannat. Ryhmäkeskusteluhan 17

18 ei ole mikään keskustelukerhon väittelytilaisuus, van jokaisen tulee saada perustella näkökantansa, erimielisyys on ryhmässä sallittua. Aseta kysymys tällöin toisaalta toisaalta, tai sekä että, eikä joko tai. Auttamalla jäseniä puhumaan minä- ja sinämuodoissa ryhmän keskustelu tulee omakohtaisemmaksi. Pidä huoli ryhmän ilmapiiristä ja jäsenistä. Korosta ryhmän luottamuksellisuutta ja pyri luomaan vahva yhteistyösuhde ohjaajan ja ryhmäläisten välille. Luota ohjaajana ryhmäläisiin antamalla heidän ajatella itse ja uskomalla, että jokainen on hyvä jossain ja että kaikkien kokemukset yhdessä ovat enemmän kuin kenenkään yksinään. Anna ryhmänjäsenille riittävästi aikaa työstää ryhmässä käsiteltyjä asioita, muodostaa ja ilmaista oma mielipiteensä, ja puutu päälle puhumiseen. Näin lisäät turvallisuuden ja hyväksynnän kokemuksia. Kunnioita jäseniä antamalla heidän määritellä itse rajansa, sen kuinka paljon ja mitä he haluavat ja voivat itsestään kertoa. Tämä ei sulje pois sitä, että rohkaiset jäseniä tarkistamaan sitä uskomustaan ettei näistä asioista voi puhua. Hiljaisuus ryhmässä voi olla pohtivaa ja turvallista, mutta ahdistuksen ja paineen lisäämiseen asiakkaiden suhteen sitä ei tule käyttää. Vertaiskokemuksia pyytämällä voit lisätä ryhmän yhteenkuuluvuutta. Empatiaa ja aitoa kiinnostusta osoittaen sekä rakentavaa palautetta antaen ohjaaja on myönteisenä mallina ryhmänjäsenille tavasta toimia ryhmässä. Ohjaajan on syytä olla herkkänä ryhmän ilmapiirille ja sen muutoksille, koska ilmapiiri on ratkaisevaa ryhmän työskentelyn onnistumiselle. 4.2 Ryhmän toiminnan aloittaminen Ryhmätoimintaa aloitettaessa tulee ensin määritellä toiminnan tavoite, sen teoreettinen perusta sekä siihen perustuvat toimintatavat ja rakenne. On selvitettävä, millainen ryhmä on. Onko kyseessä vapaavalintainen ryhmä vai kaikille hoitosysteemissä oleville kuuluva ryhmä. Ryhmähoito voi olla myös osa hoitokokonaisuutta tai ainoa hoitomenetelmä. Ryhmä voidaan koota heterogeenisesti tai homogeenisesti, esim. kaikki hoitoyhteisön potilaat tai jännitys tai stressioireista kärsivät. Ryhmä voi olla miesten, naisten tai sekaryhmä. Ryhmä voi olla jatkuvasti täydentyvä tai suljettu, pitkäkestoinen, lyhytaikainen tai määräaikainen. Ryhmän koostumuksessa on syytä huomioida, että jokaisella olisi vähintään yksi samastumiskohde ainakin ikänsä ja sukupuolensa suhteen. Esimerkiksi ainoa nainen ryhmässä joutuu monien tunteiden kohteeksi eikä toisaalta voi jakaa nimenomaan päihdeongelmaisena naisena olemisen tuntoja. Ohjaajaparista ja ryhmänjäsenten määrästä sovitaan. Sopiva jäsenmäärä on kuudesta kahdeksaan. 18

19 Pienemmässä ryhmässä ei ryhmä enää toimi ryhmänä, varsinkin jos joku vielä keskeyttää. Suuremmassa ryhmässä taas ei jää riittävästi tilaa kaikille jäsenille. Ryhmän ulkoiset raamit tulee järjestää ryhmätoimintaa tukeviksi. Rauhallinen tila, jossa ulkopuoliset eivät käy, on edellytys toiminnalle. Puhelimet tulee sulkea ja muut oheistoiminnot minimoida. Sovitaan kokoontumisaika ja ryhmän kesto. Jäsenistöstä riippuen kesto voi olla tunnista kahteen, jolloin tarvitaan jo tauko. Päihdepotilailla keskittymiskyvyttömyys ja lyhytjänteisyys voivat varsinkin hoidon alkuvaiheessa vaikeuttaa rakentavaa osallistumista jopa tunnin kestävässä ryhmässä. Tavoitteiden asettaminen ryhmätoiminnalle kokonaisuudessaan ja jokaiselle ryhmäkerralle erikseen on tärkeää. Ne on selvitettävä myös yhdessä ryhmän kanssa, jotta ryhmäläisten omat tavoitteet tulevat huomioiduiksi. Luottamuksellisuuden korostaminen on tärkeää. Tällöin sitoutuminen ryhmän toimintaan lisääntyy ja päästään hoidolliseen yhteistyöhön. Tämä yhteistyösopimus on hyvä myös kirjata ryhmähoitosopimukseksi. Ryhmän etenemisen, käytettävien tekniikoiden, kirjallisten tehtävien ja ohjaajien välisen työnjaon suunnittelu on välttämätöntä. Seuraavan ryhmäkerran suunnittelu, orientaatio siihen välitehtävien avulla, antaa työskentelylle pitkäjänteisyyttä. Ohjaajien tulee varata aikaa myös ryhmän purkamiseen. Ohjaajien tulee pysyä sovituissa raameissa ja rajoissa yhtä lailla kuin ryhmäläistenkin. Tämä selkeän struktuurin vaatimus on oleellista päihdeasiakkaiden kohdalla. Mitä hajanaisempia ja vailla sisäistä rakennetta asiakkaat ovat, sitä suurempi merkitys ulkoisilla rakenteilla on turvallisuutta antavina ja asiakkaan eheytymistä tukevina tekijöinä. Selkeä ohjelma auttaa ryhmänjäseniä pysymään aiheessa, eikä keskustelu mene hoidon arvosteluun, hoitotuloksista tinkaamiseen tai muista ihmisistä puhumiseen. Vaikka ryhmä on strukturoitu, pitää ryhmänohjaajan olla luova sekä muokata ja muuttaa ryhmäohjelmaa tilanteen mukaan. Mitkään menetelmät eivät saa olla itsetarkoitus. 4.3 Ryhmän vuorovaikutusprosessin ohjaaminen Ryhmänohjaajien keskeinen tehtävä on vuorovaikutusprosessin ohjaaminen. Juuri sen avulla saadaan käyttöön ryhmähoidon edut ja rikkaudet. Ryhmähoito ei ole yksilöhoitoa ryhmässä, vaikka sellaisiakin kokeiluja ja suuntauksia on päihdehoidossa ollut (esim. 19

20 työtuolimenetelmä ). Oleellista on motivoida ryhmä työskentelemään. Tätä työskentelyä ohjaaja ohjaa eikä vedä perässään. Ohjaaja ei jaa puheenvuoroja, vaan jäsenet siirtävät puheenvuoron toisilleen. Ryhmä ei ole ohjaajan oma henkilökohtainen yritys, vaan ryhmäläisten ja ohjaajan yhteinen yritys. Ohjaaja ohjaa ryhmää erilaisilla interventioilla tavoitteenaan ryhmän työskentely sovitun tavoitteen suuntaisesti. Seuraavassa esitetään ryhmätilanteita, joissa ohjaajan on syytä aina puuttua asiaan. Kun ryhmässä on isoja ristiriitoja, eikä niiden käsittelyyn pystytä voimakkaiden tunnereaktioiden tai tiukan ehdottomuuden takia, on ohjaajan syytä puuttua asiaan. Ohjaaja pyytää mielipiteitä kiistan osapuolilta ja asiasta myös muilta ryhmäläisiltä. Tavoitteena on toisen näkökantaa ymmärtävä ja erilaisuutta hyväksyvä asenne. Jos kiistaan liittyy lisäksi voimakkaita tunnereaktioita, saattavat ne ahdistaa muita ryhmäläisiä ja tehdä heidät toimintakyvyttömiksi. Kiistelijöiden tunnereaktioihin pitää puuttua, kysellä mikä uhka liittyykään erilaiseen näkemykseen. Jos taas joku ryhmäläinen (tai ohjaaja) ahdistuu liikaa riidasta, on konfliktin ratkaisun lisäksi syytä pyrkiä selvittämään, mikä uskomus on tämän ahdistumisen takana. Näin ristiriitatilanteiden sietäminen voi lisääntyä, eikä sitä tarvitse hyssytellä, selittää pois tai käyttää siihen päihteitä. Ryhmässä voi olla voimakas yksimielisyyden vaatimus, joka estää erilaisuuden ilmaisua. Se ilmenee esim. sanonnoissa me kaikkihan tiedämme, että, me olemme paljon puhuneet tästä tupakkahuoneessa, ja olemme sitä mieltä, että, me olemme kaikki sitä mieltä, että nämä ryhmät ovat turhia.. Ohjaajan kannattaa tällöin tutkia, millainen on tämän ryhmän normi- ja valtarakenne, ketkä ovat me, ja miten he pitävät ryhmää vallassaan. Hänen tulee rohkaista ryhmänjäseniä ilmaisemaan eriäviäkin mielipiteitä ja antamaan rakentavaa, mutta kriittistäkin palautetta toisilleen. Yksittäisen ryhmänjäsenen osallistumiseen on syytä puuttua silloin, kun se on manipulatiivista. Se voi olla toisaalta liian aktiivista tai dominoivaa ja toisaalta vetäytyvää, vaikenevaa. Nämä osallistumistavat tulee osoittaa ko. henkilölle ja selvittää, miten niillä voidaan pyrkiä tietoisesti tai tiedostamatta vaikuttamaan ryhmän kulkuun. Tämä ikään kuin salainen tapa vaikuttaa on yhteistä erilaisille manipulaatiokeinoille. Ohjaajalle niiden havaitseminen on vaativaa, koska hänelläkin on omat heikot kohtansa, joihin voi 20

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

VOIKUKKIA-ryhmän dynamiikka

VOIKUKKIA-ryhmän dynamiikka VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus VOIKUKKIA-ryhmän dynamiikka VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ VOIKUKKIA-ryhmäprosessin vaiheet

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. 27.01.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. 27.01.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä 27.01.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Hyvin toimivan ryhmänohjauksen edellytyksiä Organisaation vastuualue Organisaation taustatuki: Hallinto/esimies ohjaajan

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila KUUNTELEMISEN TAITO Heidi Lokkila Voit opetella olemaan parempi kuuntelija, mutta sen oppiminen ei ole taito, joka vain lisätään siihen mitä jo tiedämme. Se on kuuntelua häiritsevien tekijöiden poistamista,

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla Koulutuspäivän tavoite 1. Ymmärrämme käytännön esimerkkien ja videoiden avulla, mihin OIVAvuorovaikutusmalli perustuu 2. Tiedämme,

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA SISÄLLYS Lukijalle...11 Johdanto...13 I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA Mitä on sosiaalinen vuorovaikutus?...19 Sosiaalisten vuorovaikutustyylien kehittyminen...20 Vuorovaikutustaitojen kehittämisen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

MUUTOKSEN HALLINTA. KUULOLIITTO 21.9.-12 Työterveyspsykologi Pirjo Autti

MUUTOKSEN HALLINTA. KUULOLIITTO 21.9.-12 Työterveyspsykologi Pirjo Autti MUUTOKSEN HALLINTA KUULOLIITTO 21.9.-12 Työterveyspsykologi Pirjo Autti TYÖELÄMÄ 2000-LUVULLA Organisaatioissa jatkuvaa liikettä: toiminnan siirtämistä / lopettamista henkilöstövähennyksiä yhdistämisiä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Juha Koikkalainen

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Juha Koikkalainen Vuorovaikutustaidot työnhaussa Päivän tavoite Tiedostamme vaikuttamisen merkityksen ja keinot työnhakuprosessissa sekä osaamme täsmentää omaa osaamistamme tulevia työnhakutilanteita varten Päivän sisältö

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot