SOSIAALIALAN OPETTAJIEN TYÖSSÄJAKSAMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ OPPIMISPORTFOLIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALIALAN OPETTAJIEN TYÖSSÄJAKSAMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ OPPIMISPORTFOLIO"

Transkriptio

1 SOSIAALIALAN OPETTAJIEN TYÖSSÄJAKSAMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ OPPIMISPORTFOLIO PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2003 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Kaisa Hyvärinen Tutor: Tuulikki Viitala

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Kaisa Hyvärinen Kevät 2003 Ohjaaja: Tuulikki Viitala SOSIAALIALAN OPETTAJIEN TYÖSSÄJAKSAMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää opettajien työssä jaksamista sekä sitä verottavien että edistävien tekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa selvitetään: 1. Mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalialan opettajien työssä väsymiseen/ uupumiseen? 2. Millaisilla keinoilla sosiaalialan opettajat pyrkivät jaksamaan työssään? 3. Mikä on sosiaalisen tuen merkitys sosiaalialan opettajien työssä jaksamisessa? Menetelmät Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua ja osin kyselyä. Aineisto käsiteltiin teemoitellen sekä metamatriisia apuna käyttäen. Tulokset Sosiaalialan opettajien työssä jaksamista verottaa erityisesti työn paljous ja työssä jatkuvasti tapahtuvat, erityisesti ennakoimattomat, muutokset. Opettajat pyrkivät huolehtimaan työssä jaksamisestaan kuntoilemalla, työtä rajaamalla ja työnohjauksella. Erityisesti ryhmätyönohjauksella on merkittävä vaikutus toimivaan työryhmätyöskentelyyn ja myös työssä jaksamiseen. Tiivis työryhmätyöskentely nähtiin sekä työssä jaksamista edistävänä että kuluttavana tekijänä. Kehittämistä vaatii ikäjohtaminen oppilaitoksissa. Sosiaalialan opettajat pitävät sosiaalista tukea merkittävänä tekijänä työssä jaksamisessa. Erityisen suuri merkitys on työyhteisön tarjoamalla sosiaalisella tuella, ja tuki on sekä konkreettista apua että henkistä tukea. Avainsanat Työhyvinvointi, työuupumus, työssä jaksaminen, sosiaalinen tuki, elämän- hallinta

3 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ TYÖHYVINVOINTI TYÖUUPUMUS SOSIAALINEN TUKI ELÄMÄNHALLINTA AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALIALAN OPETTAJAN TYÖYMPÄRISTÖNÄ AIKAISEMPIA TYÖUUPUMUSTA, TYÖSSÄ JAKSAMISTA JA OPETTAJAN TYÖN STRESSAAVUUTTA KOSKEVIA TUTKIMUKSIA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSJOUKON KUVAUS TUTKIMUSMENETELMÄ AINEISTON KERUU AINEISTON KÄSITTELY LUOTETTAVUUDEN TARKASTELUA TUTKIMUKSEN TULOKSIA JAKSAMISTA HEIKENTÄVÄT TEKIJÄT UUPUMUKSEN HALLINTAKEINOT JA JAKSAMISTA EDISTÄVÄT TEKIJÄT SOSIAALINEN TUKI POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET... 25

4 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on selvittää opettajien työssä jaksamista sekä sitä verottavien että edistävien tekijöiden näkökulmasta. Kiinnostus tutkia sosiaalialan opettajien työhyvinvointia ja työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä virisi ollessani ensimmäisellä opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvalla käytännön harjoittelu-jaksolla. Keskustellessani alan opettajien kanssa moni toi esille työn stressaavuuden ja ylitöitten suuren määrän sekä kertoi mm. tästä syystä olevansa työssä jaksamisen äärirajoilla. Työuupumuksesta on keskusteltu 1990-luvulta alkaen paljon ja aiheesta on tehty useita tutkimuksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Työuupumus on maassamme yleistä: yli puolet työssäkäyvästä väestöstä kokee jonkinasteisia uupumusoireita ja seitsemän prosenttia kärsii vakavasta työuupumuksesta kaikkine oireineen (Kalimo & Toppinen 1997). Viime vuosina niin opettajan työssä kuin koko yhteiskunnassa on tapahtunut nopeita muutoksia ja muutokset koskettavat jokaista. Teknologian nopea kehitys, kansain-välistyminen, muutokset työmarkkinoilla, oppimiskäsitysten muuttuminen sekä tuloksellisuutta ja tehokkuutta vaativa henki työelämässä ovat esimerkkejä niistä muutoksista, jotka heijastuvat myös muutoksiin opetuksessa ja opettajan työssä yhtenä esimerkkinä opetussuunnitelmat ja niiden jatkuva kehittäminen ja uusiminen luvun alussa laman jälkeisinä säästötoimenpiteinä resursseja vähennettiin erityisesti opetus-, sosiaali- ja terveysalalla, minkä jälkeen työuupumus on alkanut rasittaa yhä enemmän juuri näiden alojen työntekijöitä. Mielenkiintoni kohdistuukin siihen, kuinka yksittäiset työntekijät jaksavat uusien vaatimusten, nopeiden muutosten ja säästötoimenpiteiden, kuten henkilöstö- ja muiden resurssien vähennysten, keskellä ja millaisia keinoja heillä on työuupumuksen torjumiseksi. Tulevana sosiaalialan opettajana pohdin sitä, kuinka itse voin ennaltaehkäistä omaa uupumistani mutta myös sitä, kuinka työssäni voin tukea omia kollegoitani ja muita työyhteisön jäseniä työssä jaksamisessa. Pyrin tutkimuksessani saamaan selville, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalialan opettajien työssä väsymiseen ja uupumukseen. Tämän lisäksi tavoitteenani on selvittää, millaisilla keinoilla sosiaalialan opettajat pyrkivät jaksamaan työssään sekä erityisesti, mikä merkitys sosiaalisella tuella on opettajan työssä jaksamisessa.

5 2 2 Käsitteiden määrittelyä 2.1 Työhyvinvointi Työ on eräs hyvinvoinnin perusta, joka taloudellisen turvan lisäksi tyydyttää yksilön toiminnallisia ja sosiaalisia tarpeita. Työn henkinen hyvinvointi koostuu työstä ja sen vaativuudesta, työyhteisöstä ja ihmissuhteista työssä, työn organisoinnista ja johtamisesta sekä työympäristöstä. (Laurinkari 1990, 7; Raitasalo 1995, 20.) Ihminen tarvitsee hyvinvointinsa ylläpitämiseksi niin aineellisia ja sosiaalisia kuin persoonallisia resursseja. Persoonallisia voimavaroja käytetään terveyden, työn ja elämänhallinnan alueella, ja ne liittyvät erityisesti yksilön ammatilliseen itsetuntoon. Koulutuksen ja kokemuksen lisäksi ammatilliseen itsetuntoon vaikuttaa yksilön itsetunto, hänen kokemuksensa arvokkuudestaan ihmisenä sekä hänen aiemmat elämänkokemuksensa. Näiden kaikkien tekijöiden kautta työntekijä voi saada tyytyväisen ja onnistumisen tunteita. (Niskanen ym teoksessa Hiltunen & Kärkkäinen 2001, 13-14; ks. myös Raitasalo 1995, ) Työhyvinvoinnissa keskeistä on, että työntekijä kokee osaavansa ja hallitsevansa työnsä ja että työntekijällä on selkeä käsitys työstä, sen tavoitteista, sisällöstä ja menettelytavoista. Henkisen hyvinvoinnin kannalta olennainen kysymys on myös itsensä tunteminen tarpeelliseksi. (Laurinkari 1990, 7.) Myös työympäristö vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin. Fyysisessä työympäristössä keskeisiä tekijöitä ovat mm. työtilat ja niiden toimivuus, työtilojen valaistus, kalustus, siisteys, ilmanvaihto ja akustiikka. Jos työympäristö on vaarallinen, työntekijä saattaa kokea ahdistusta ja turvattomuutta, mikä taas aiheuttaa esteitä työntekijän henkiselle hyvinvoinnille työssä. Ulkoisten puitteiden lisäksi työ-ympäristöön kuuluvat työpaikan ihmissuhteet, jotka ovat sosiaalista työympäristöä. Rakentavat sosiaaliset ihmissuhteet vahvistavat työntekijän identiteettiä ja positiivista itsearviointia ja näin lisäävät hänen koettua hyvinvointiaan. (Laurinkari 1990, 8-9; ks. myös Raitasalo 1995.) 2.2 Työuupumus Kalimo ja Toppinen (1997) määrittelevät työuupumuksen vakavaksi pitkäaikaisen työperäisen stressin tuloksena syntyväksi häiriöksi, joka etenee vaiheittain ja sisältää kolme ulottuvuutta: uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja

6 3 heikentynyt ammatillinen itsetunto. Uupumus kehittyy vähitellen ja on yksilön sisäinen kokemus, johon liittyy monenlaisia kielteisiä tunteita ja asenteita sekä toisaalta motiiveja ja odotuksia. Siihen kuuluu henkinen väsyminen, voimien puute, tunteiden häviäminen ja innostuksen katoaminen. Uupunut vieraantuu itsestään ja asennoituu kielteisesti itseään ja muita ihmisiä kohtaan. Seurauksena on työilon katoaminen, työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden kyseenalaistaminen, etäiseksi muuttunut suhtautuminen asiakkaisiin sekä masennus, josta kaikesta toipuminen voi viedä kuukausia, jopa vuosia. Uupumusasteinen väsyminen ei liity vain työn yksittäisiin kuormitushuippuihin vaan on yleistynyt ja tuntuu kaikissa tilanteissa, eikä väsymys mene ohi normaalin viikoittaisen tai vuosittaisen vapaan ja loman aikana. Yksilön negatiivinen asenne muita ihmisiä kohtaan voi vaikuttaa myöhemmin myös hänen käsitykseensä omasta itsestään. Yksilö voi kokea osaamattomuutta suhteessa aikaisempaan pätevyyteen, pelkoa ettei suoriudu töistään ja pelkoa, ettei sovellu valitsemalleen työalalle. (Hyyppä 1993, 102; Sihvonen 1996, 25; Vartiovaara 1996, ) Työuupumus kehittyy pitkittyneestä työstressistä. Perinteisesti on oletettu, että työn-tekijälle asetetut vaatimukset ylittävät tai alittavat käytettävät voimavarat. Muita tämän päivän stressaavia ja työuupumukseen altistavia työtilanteita ovat muun muassa työn kuormitus, muutosten tuoma epävarmuus, työvoiman ikääntyminen ja sosiaalisen tuen puute, pelko työpaikan menettämisestä, kansainvälistymishaasteet, kehittämis- ja oppimisvaatimukset, työmäärän ja kiireen lisääntyminen, niukat henkilöstövoimavarat, työpaikan sisäiset ristiriidat, työntekijöiden välinen kilpailu ja henkinen väkivalta. Uupumus on yleisintä ihmissuhdeammateissa, kuten hoito- ja opetusaloilla, ja se syntyy silloin, kun yksilö pyrkiessään auttamaan, palvelemaan, parantamaan tai opettamaan törmää jatkuvasti esteisiin, joiden vuoksi hän lopulta stressaantuu ja turhautuu. Uupumuksen ja stressin syistä osa lähtee ihmisestä itsestään ja osan aiheuttavat työ ja työyhteisö. Työtyytyväisyyteen vaikuttaa työn-tekijän mahdollisuus suunnitella ja säädellä omaa työtään. (Sihvonen 1996, 19; Vartiovaara 1996, 43; Kalimo & Toppinen 1997, ) Työuupumukselle alttiita ovat erityisesti nuoret, jotka ovat vielä kokemattomia ja joilla on työn suhteen korkeita ihanteita. Sukupuolella on merkitystä työssä uupumiselle, naiset uupuvat miehiä useammin. Tämä voi johtua myös naisten ja miesten työmäärän epätasaisesta jakautumisesta työssä ja vapaa-aikana. Toisaalta naiset pystyvät miehiä avoimemmin puhumaan vaikeuksistaan. Myös pitkäaikais-sairaudet vaikuttavat uupumukseen. Lisäksi liikunnan puute, masentuneisuus, ahdistuksen tunne ja stressi lisäävät uupumusta toisistaan riippumatta. Nuorilla henkilöillä tunnestressi, masennus, univaje, unilääkkeiden käyttö ja huono unen laatu ovat yhteydessä haittaavaan väsymykseen. (Hyyppä 1993, 103, ; Sihvonen 1996, 25.) Shimon L. Dolan (ks. Vartiovaara 1996) on tutkinut johtajien työssään kohtaamia stressitekijöitä ja työuupumusta. Dolan jaottelee stressitekijöitä kolmeen suurempaan ryhmään: organisaatioon liittyviin (mm. tiedonkulkuongelmat, puut-

7 4 teellinen sitoutuminen organisaatioon, ihmisten väliset vaikeudet ja yhteenkuuluvuus-ongelmat), itse työhön liittyviin (mm. ylikuormitus liikaa töitä, hallinnon aiheuttamat rasitteet, rooliristiriita, vastuu, pätevyyteen liittyvät epäilyt ja epäselvyydet, tehtävän suorittamisen tiellä olevat esteet) sekä persoonallisuuteen liittyviin (itsetunto, tunne omista kontrollimahdollisuuksista, ryhmä- tai minäkeskeisyys, asennoituminen riskit vastaan varman päälle toimiminen). Dolan nostaa esille myös sosiaalisen tuen (esimies, työtoverit, puoliso ja ystävät) merkityksen työssä jaksamisessa. 2.3 Sosiaalinen tuki Yhtenä yleisesti esille tuotuna työstä aiheutuvaa uupumusta lievittävänä tekijänä pidetään sosiaalista tukea, joka voi olla emotionaalista, empaattista, ymmärtävää, erilaisin hoitoa muistuttavin keinoin annettavaa tai tietoa lisäävää. Sosiaalinen tuki voi toisaalta lievittää työntekijän reaktiota työtä kohtaan, toisaalta se voi suojata työntekijää ja tämän reaktioita stressin vaikutuksilta. Sosiaalisen tuen puute on uupumuksen riskitekijä. Eri tutkimusten mukaan yksineläjät, eristetyt ja ystäviä vailla olevat sairastuvat mieleltään helpommin kuin muut. (Hyyppä 1993, ; Raitasalo 1995, 42; Vartiovaara 1996, 185.) Sosiaalisella tuella tarkoitetaan niitä vuorovaikutussuhteita, joiden avulla yksilö voi selvitä kuormittavista tilanteista. Sosiaalinen tuki on Cobbin (1976) mukaan sitä, että ihminen voi muilta saatavan tiedon avulla tuntea, että hänestä pidetään huolta ja häntä rakastetaan, arvostetaan ja pidetään tärkeänä. Sosiaalinen tuki viestii kuulumisesta sosiaaliseen verkostoon, jonka jäsenet ovat toistensa kanssa kanssa-käymisissä ja jonka jäsenillä on molemminpuolisia velvollisuuksia. (Viinamäki 1997, 145.) Sosiaalisella tuella on tärkeä merkitys sosiaalistumiseen ja yhdessä työn hallinnan kanssa tuki on osa yhteisöllistä selviytymisjärjestelmää ja se suojaa työntekijää työhön liittyviltä rakenteellisilta vaatimuksilta ja paineilta. Tuki toimii myös yksilön voimavarana työn vaatimuksista selviytymiseksi. (Johnson 1989 teoksessa Viinamäki 1997, 145.) Silverin ja Wortmanin (1980) mukaan sosiaalisen tuen antamiseen sisältyy myönteisten tunteiden ilmaiseminen, oleminen samaa mieltä toisten uskomusten, tunteiden ja tulkintojen kanssa sekä halukkuus konkreettiseen käytännölliseen auttamiseen. Toimivaan sosiaaliseen tukeen sisältyy heidän mukaansa myös viesti siitä, että vaikeassa tilanteessa oleva henkilö on osa sosiaalista verkostoa ja kuuluu näin joukkoon. (Viinamäki 1997, 146.) Useissa tutkimuksissa on tullut esille, että työtovereiden ja erityisesti esimiesten sosiaalinen tuki auttaa työntekijöitä käsittelemään stressitekijöitä ja näin vähen-

8 5 tämään työperäistä stressiä. Sosiaalisen tuen lisääntyessä tilanteen stressaavuus yleensä vähenee. (Sinivuo 1989 teoksessa Rantama 2001, ) 2.4 Elämänhallinta Elämänhallinnalla tarkoitetaan kykyä kohdata vaikeita tilanteita sekä ehkäistä niihin liittyviä ahdistavia kokemuksia. Elämänhallinta voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen elämänhallintaan (Roos 1987). Ulkoisella elämänhallinnalla tarkoitetaan sitä, että ihminen kykenee vaikuttamaan elämäänsä niin, etteivät erilaiset yksilön ulkopuolelta tulevat tekijät horjuta hänen tasapainoaan. Ulkoiseen elämänhallintaan vaikuttavat mm. sukupuoli, sukupolvi, koulutus ja ammatti. Sisäisellä elämänhallinnalla tarkoitetaan yksilön sopeutumiskykyä odottamattomissa turvattomuutta aiheuttavissa tilanteissa. (Niemelä 1991, 12; ks. myös Raitasalo 1995, 33, ) Elämänhallinnan käsitteen rinnalla voidaan puhua myös toimintakyvystä, joka voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tällöin sosiaalisella toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä tulla toimeen elämän eri sektoreilla (perhe, työ, osallistuminen jne.). Vastaavasti psyykkiseen toimintakykyyn luetaan yleensä tavanomaisten emotionaalisten ja kognitiivisten toimintojen ohella hallinta-keinot. Ihminen, jonka tunne elämänhallinnastaan on vahva, kykenee kuormittavassa tilanteessa valitsemaan parhaan mahdollisen selviytymiskeinon useiden käytettävissään olevien keinojen joukosta. (Niemelä 1991, 13.) Nykyisessä elämänhallintaa koskevassa sosiaalitutkimuksessa sosiaalisten verkostojen ja sosiaalisen tuen käsitteet ovat keskeisiä. Sosiaaliset verkostot kannattelevat ja tukevat ihmistä vaikeuksissa. Primaaritukiverkosto koostuu perheestä, sukulaisista ja ystävistä. Sekundaari tukiverkosto koostuu naapureista, tovereista ja epävirallisista auttajista. Tertiääri verkosto taas käsittää virallisen auttamisjärjestelmän. (Niemelä 1991, 13; Raitasalo 1995, 42.) Tilanteen hallinta voi vaikuttaa uupumuksen syntyyn. Ihmisellä on sekä tietoisia että tiedostamattomia elämäntilanteen hallintakeinoja, jotka ovat karttuneet ja kehittyneet ihmisen elämänvaiheiden kautta. Lisäksi ihmisellä on ns. biologisia hallintakeinoja kuten esim. stressihormonitoiminta, joka on elimistön oma keino korjata vaikeaa tilannetta. Päämäärätön tilanne, keskeneräiset ja tekemättömät työt ruokkivat uupumusta ja voimattomuutta. (Hyyppä 1993, 139.)

9 6 3 Ammattikorkeakoulu sosiaalialan opettajan työympäristönä Suomen koulutusjärjestelmä on muuttunut viime vuosikymmeninä useaan otteeseen. Keskiasteen ammatillinen koulutus uudistettiin 1980-luvulla luvulla ammatillisen koulutuksen kehittämistä jatkettiin sekä uudistamalla toisen asteen ammatillinen koulutus että luomalla opistoasteen koulutuksen tilalle ammattikorkea-koulujärjestelmä. Samalla kun koulutus on muuttunut, ovat myös käsitykset oppimisesta ja opettamisesta muuttuneet. Ammattikorkeakoulut ovat myös muuttuneet yhä enemmän tiimiorganisaatioiksi, jolloin opettajien yhteissuunnittelun ja yhteistyöskentelyn, kriittisen pohdinnan ja arvioinnin taidot korostuvat. (Tossavainen & Turunen 1999, 5-6.) Ammattikorkeakoulujen koulutustavoitteena on mm. ammatillisen koulutuksen tason nostaminen ja suoraan elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavan työvoiman kouluttaminen. Ammattikorkeakouluilla on kuitenkin opetustehtävän lisäksi tutkimus- ja kehittämistehtävä, ja myös tämä tuo lisähaasteita alalla toimiville opettajille. (Laki ammattikorkeakouluopinnoista 1995, ks. Mommo 1999, 96.) Mommon (1999, 97) mukaan tutkimuksissa on tullut esille, että ammattikorkeakoulun opettajat kaipaavat lisäkoulutusta opetusmenetelmien ja oman ammattitaidon vahvistamiseksi ja että opettajat suhtautuvat lisääntyvästä työmäärästä huolimatta myönteisesti työnsä kehittämiseen. Ammattikorkeakouluopettajilta odotetaan tutkivaa ja analyyttistä suhdetta toimintaympäristöönsä, oman työn tutkimusta ja kehittämistä, tulevaisuuden visiointia, yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä työelämä-lähtöisyyttä. Toisaalta tärkeänä pidetään myös opettajan opetettavan aineen hallintaa tieteenä, teknologiana ja taitona sekä opettajan kykyä soveltaa teoreettista tietoa käytäntöön.

10 7 4 Aikaisempia työuupumusta, työssä jaksamista ja opettajan työn stressaavuutta koskevia tutkimuksia Tarkastelen työssä jaksamisesta tehtyjä tutkimuksia lähinnä 1990-luvulta alkaen. Työuupumusta, stressiä ja työssä jaksamista käsitteleviä tutkimuksia on tehty melko paljon. Myös opettajien työssä jaksamista on selvitetty useissa eri tutkimuksissa. Opetustyön stressaavuutta on tutkittu tutkimuksissa eri näkökulmista, esim. vaihteleeko opetustyön stressaavuus lukuvuoden aikana. Salo ja Kinnunen (1993) tutkivat opettajien työstressiä seurantatutkimuksena vuosina Tutkimukseen osallistui 70 peruskoulun ja lukion opettajaa ja tutkimusaineisto kerättiin haastatteluin sekä lisäksi tutkimalla opettajien hormonieritystä eri aikoina. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää stressin pitkäaikaisia vaikutuksia opettajien hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimuksessa tuli esille se, että opettajien stressi lisääntyi syyslukukauden loppua kohti ja muutos näkyi selvimmin lisääntyneenä ahdistuneisuutena ja uupumuksena. Tutkimuksessa tuli esille myös se, että kokonaisuudessaan opetustyö oli tullut kuormittavammaksi seuranta-ajanjakson aikana. Väisänen (1995) tutki väitöskirjassaan ydinkeski-ikäisten (45-54) työntekijöiden työ-elämän turvattomuutta, sen syytä ja hallintakeinoja. Tutkimus toteutettiin kyselynä 269:lle Kuopion läänissä asuvalle henkilölle. Tutkimuksessa tuli esille, että työ-elämässä on sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista turvattomuutta ja että keskeisimpiä hyvinvoinnin vajeita ovat uupumusoireet, terveyden ja aseman heikkeneminen sekä syrjäytymisen uhka. Kalimo ja Toppinen (1997) toteuttivat kyselytutkimuksena vuotiaille työikäisille laajan (otoksessa mukana 3300 henkilöä) eri toimialoja ja ammattiryhmiä koskevan tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää työuupumusta Suomen työ-ikäisellä väestöllä. Keskeisenä tuloksena tutkimuksessa tuli esille se, että yli puolet työssäkäyvistä koki jonkinasteista työuupumusta ja noin seitsemällä prosentilla tutkimukseen osallistuneista esiintyi kaikkia työuupumuksen oireita ja työuupumus oli vakavaa. Tutkimuksessa tuli esille myös se, että uupuneilla oli myös muita hyvin-voinnin häiriöitä enemmän kuin niillä, joilla uupumukseen liittyviä oireita ei ollut. Viinamäki tutki väitöskirjassaan (1997) opettajien ja sosiaalityöntekijöiden psyykkistä rasittuneisuutta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena yhteensä 521:lle naisluokanopettajalle ja naissosiaalityöntekijälle. Tutkimuksessa molemmat ammattiryhmät todettiin psyykkisesti rasittuneiksi. Masentuneisuutta esiintyi noin neljäsosalla molempien ammattiryhmien edustajilla ja GHQ-asteikon mu-

11 8 kainen mielenterveyden häiriö ilmeni opettajilla ja sosiaalityöntekijöillä lähes kaksi kertaa useammin kuin perusväestöllä. Vuorio (1999) selvitti opinnäytetutkielmassaan ammattikorkeakoulun opettajien kokemuksia organisaatiomuutoksesta siirryttäessä opistoastejärjestelmästä ammattikorkeakoulujärjestelmään. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Tutkimuksessa tuli esille, että kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat kokivat työmääränsä ja kiireen lisääntyneen oleellisesti entiseen verrattuna ja lähes kaikilla oli stressioireita. Opettajat pitivät organisaatiouudistusta sekä hyvänä että huonona, erityisesti hyvinä puolina he pitivät mm. itsensä kehittämisen mahdollisuuden työssä ja joustavuuden työn suunnittelussa. Korhonen (2000) selvitti sivulaudaturtutkielmassaan opettajien työuupumukseen vaikuttavia tekijöitä analysoimalla opettajien vuorotteluvapaakokemuksista tehdyn kyselytutkimuksen vastauksia. Kyselyyn osallistui 267 vuorotteluvapaalla ollutta opettajaa eri kouluasteilta. Tutkimuksessa tuli esille, että viime vuosien aikana opettajien stressi, kiire ja työmäärä ovat lisääntyneet selvästi, voimakkaimmin ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajien työssä. Tutkimuksessa tuli esille myös, että työuupumus on lisääntynyt kaikissa opettaja- ja ikäryhmissä. Hiltunen ja Kärkkäinen (2001) tutkivat opinnäytetutkielmassaan poliisihenkilöstön työhyvinvointia. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja siihen osallistui 286 poliisihallinnon eri tehtävissä työskentelevää henkilöä. Tutkimuksessa työhyvinvointia tarkasteltiin työtyytyväisyyden, stressitekijöiden, työuupumuksen ja arvojen kautta. Tutkimuksessa tuli esille, että noin puolella vastaajista oli uupumusasteista väsymystä joko yhden tai useamman kerran kuukaudessa, ja vastaajien joukossa oli myös henkilöitä, jotka ilmoittivat olevansa kestokykynsä äärirajoilla. Kaikilla henkilöstöryhmillä esiintyi myös muita työuupumuksen osatekijöitä eli kyynistyneisyyttä ja heikentyneen ammatillisen itsetunnon tuntemuksia. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on tullut esille, että sosiaalinen tuki ja mahdollisuus keskustella työhön liittyvistä asioista työtovereiden kanssa ovat yhteydessä työn-tekijän kokemaan psyykkiseen rasittuneisuuteen. Tutkimuksissa tärkeänä on pidetty työnohjausta, tukiverkostoja, työn sisältöjen uudelleen arviointia ja organisointia sekä riittävää täydennyskoulutusta. Tutkimuksissa on tuotu esille myös se, että olisi tärkeää huomioida työelämän, perhe-elämän ja muiden elämänalueiden yhteen sovittaminen ja yleisen elämänhallinnan vahvistaminen. Esimiehen johtamistaito oli yksi merkittävä työssä jaksamiseen vaikuttava tekijä.

12 9 5 Tutkimuksen toteuttaminen 5.1 Tutkimusongelmat Tutkimukseni tavoitteena on selvittää ammattikorkeakoulun sosiaalialan opettajien työssä jaksamista ja jaksamista edistäviä tekijöitä. Pyrin tutkimuksessa löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalialan opettajien työssä väsymiseen/ uupumiseen? 2. Millaisilla keinoilla sosiaalialan opettajat pyrkivät jaksamaan työssään? 3. Mikä on sosiaalisen tuen merkitys sosiaalialan opettajien työssä jaksamisessa? 5.2 Tutkimusjoukon kuvaus Valitsin tutkimukseen kaksi sosiaalialan opetusta antavaa ammattikorkeakoulua sekä yhden ammatillisen instituutin. Ammatillisesta instituutista kukaan opettaja ei ilmoittanut halukkuuttaan tutkimukseen, joten tutkimuksessa on mukana neljä ammattikorkeakoulussa toimivaa sosiaalialan opettajaa. Laadullisessa tutkimuksessa on keskeistä se, että tutkittavaa kohdetta tai toimintaa pyritään ymmärtämään mahdollisimman syvällisesti. Tutkimuksen tavoitteena ei ole tilastollinen yleistettävyys, vaan ilmiön kuvaaminen, toiminnan ymmärtäminen. Tämän vuoksi on perusteltua, että tutkimuksessa voidaan keskittyä varsin pieneen määrään tapauksia ja analysoida niitä mahdollisimman perusteellisesti. Tärkeää on myös se, että tutkimukseen osallistuvat tietävät tutkittavasta ilmiöstä mahdollisimman paljon tai heillä on ilmiöstä omakohtaista kokemusta. Tämän vuoksi haastateltavien valinta harkinnanvaraisesti on perusteltua. (Ks. Eskola & Suoranta 2001, 18; Hirsjärvi & Hurme 2001, 58-59; Tuomi & Syväjärvi 2002, Tutkimusmenetelmä Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Pyrin selvittämään opettajien kokemuksia tutkittavasta aiheesta haastattelemalla heitä ja tuomaan mahdolli-

13 10 simman paljon esille tutkittavien näkökulmaa tutkittavaan aiheeseen. En asettanut tutkimuksessani ennakko-oletuksia enkä pyrkinyt hypoteesien testaukseen. Eskola & Suoranta (2001, 15) sekä Hirsjärvi & al. (1997, ) nostavat esille juuri edellä mainittuja asioita kuvaillessaan laadullisen tutkimuksen tunnusomaisia piirteitä. (Ks. myös Grönfors 1982, ) Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty osin haastattelulla, osin kyselyllä. Lähestyin oppilaitoksissa työskenteleviä opettajia sähköpostitse ja pyysin heitä mukaan tutkimukseen. Tiedot opettajista sain oppilaitosten opettajaluetteloista. Käytin apuna myös avainhenkilöä. Otin yhteyttä puhelimitse niihin opettajiin, jotka olivat ilmoittaneet olevansa halukkaita osallistumaan tutkimukseen ja sovin heidän kanssaan haastatteluajan. Ennen varsinaisia haastatteluja tein koehaastattelun ja kaksi opettajaa vastasi kysymyksiin kirjallisesti. Varsinaisia haastatteluja tutkimukseen tein kolme ja yksi opettaja vastasi kysymyksiin sähköpostitse. Haastateltavien valinnan suhteen oli kyseessä pitkälti harkinnanvarainen näyte, kuten laadullisessa tutkimuksessa usein on. (ks. Grönfors 1982, 73; Hirsjärvi & al. 1997, 165.) 5.4 Aineiston keruu Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, ja haastattelussa pääteemoja oli kaksi: uupumus/työssä väsyminen ja uupumuksen hallintakeinot. Tämän lisäksi haastateltavilta tiedusteltiin taustatietoina ikä, sukupuoli, oppilaitos (amk/ ammatillinen peruskoulutus). Molempien teemojen alle oli laadittu apukysymyksiä. Teemahaastattelun runko kokonaisuudessaan on mukana tutkimusraportin liitteissä. Teemahaastattelun runkoa ja apukysymyksiä laadittaessa olen käyttänyt apuna aiempia tutkimuksia tutkittavasta aihepiiristä. (mm. Hiltunen & Kärkkäinen 2001; Hyvärinen & Niskanen & Pitkänen & Räsänen 1998; Korhonen 2000; Vuorio 1999.) Keräsin aineiston puhelimitse ja nauhoitin haastattelut. Tällä pyrin myös siihen, että tutkimuksen luotettavuus olisi mahdollisimman korkea ja kaikki oleelliset asiat taltioituisivat myöhempää tarkastelua varten. Puhelinhaastatteluihin päädyin sen vuoksi, että tutkimuksen aikataulu oli hyvin tiivis ja haastateltavat opettajat asuvat varsin kaukana. Pyrin siihen, että tutkimukseen osallistumisesta olisi mahdollisimman vähän vaivaa haastateltaville, ja tiesin heidänkin aikataulunsa olevan varsin tiukka. Koska puhelinhaastattelu on toisenlainen kuin kasvokkainen kohtaaminen ja halusin rajata haastattelun käytettävän ajan noin puoleen tuntiin, toimitin haastattelun teemat apukysymyksineen haastateltaville etukäteen. Näin haastateltavat saivat aikaa valmistautua etukäteen, tehdä muistiinpanoja ja täydentää niitä tarvittaessa ennen varsinaisia haastatteluja. (Ks. Hirsjärvi & Hurme 2001, 64-65, 75; Tuomi & Sarajärvi 2002, 75; Grönfors 1982, )

14 11 Yksi syy siihen, että päädyin toteuttamaan aineistonkeruun haastattelulla, on haastattelun joustavuus aineistoa kerätessä. Haastattelija voi tarvittaessa toistaa kysymyksiä, selventää ilmauksia tai keskustella yhdessä haastateltavan kanssa. Haastattelija voi myös muuttaa haastatteluteemojen tai haastattelukysymysten järjestystä joustavasti haastattelun aikana. Koska minulla ei ole omakohtaista kokemusta tutkittavasta aiheesta, oli mahdollista, että valitsemani haastatteluteemat eivät olisikaan olleet tarkoituksenmukaiset tutkimuksen kannalta, joten varaudun tarpeen vaatiessa täsmentämään tai jopa muuttamaan teemoja aineistonkeruun aikana. (Hirsjärvi & al. 1997, ; Tuomi & Sarajärvi 2002, Aineiston käsittely Litteroin nauhoilta teemoihin liittyvät osat haastatteluista heti haastattelujen jälkeen. Aineiston purkaminen oli samalla myös osa analyysia, koska valikoidessani sen, mitä tallennan, pyrin tavoittamaan vastauksen olennaisen sisällön tutkimukseni kannalta. Käytössäni ei ollut kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelmaa, ja näin ollen toteutin analyysin tavallisella tekstinkäsittelyohjelmalla leikkaamalla ja liimaamalla teemoihin liittyvät otteet saman yläotsakkeen alle. (ks. Grönfors 1982, ; Hirsjärvi & Hurme 2001, ) Kirjoitin haastatteluaineiston teemoittain ja yhdistelin teemoja metamatriisin muotoon. Aineiston jatkokäsittely tapahtui luokittelemalla ja yhdistelemällä käyttäen samalla hyväksi teoreettista tietämystä aiheesta, tutkimustehtävää ja tutkimus-ongelmia. Käytin hyväksi myös toisten tutkijoiden aikaisemmin samaa aihetta koskevissa tutkimuksissa luomia luokitteluja. Omassa aineiston käsittelyssäni teema-haastattelun teemat toimivat alustavina luokkina. (Ks. Hämäläinen 1987, 46-53; Hirsjärvi & Hurme 2001, Luotettavuuden tarkastelua Tutkimuksen luotettavuutta voidaan kuvata kahden käsitteen, validiteetin ja reliabiliteetin avulla. Tutkimuksen validiteetilla tarkoitetaan sitä, kuinka todenmukaista tietoa käytetty menetelmä antavaa tutkittavasta ilmiöstä. Laadullisessa tutkimuksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, kuinka hyvin tutkija on onnistunut teemojen ja apukysymysten laadinnassa, eli saadaanko tätä kautta tietoa tutkimuksessa laadittuihin ongelmiin. Olen pyrkinyt käyttämään hyväkseni teemojen ja apukysymysten laadinnassa tutkimusongelmia ja teoreettisessa taustoituksessa määriteltyjä käsitteitä ja johtamaan teemat apukysymyksineen niistä suoraan.

15 12 Tutkimusaineistoa analysoidessani esille tuli se, että haastattelu painottui työssä jaksamista verottaviin tekijöihin, ja jaksamista edistävistä tekijöistä ei keskusteltu pitkään. Haastattelussa olisi voinut esittää suoraan kysymyksen siitä, mitkä tekijät edistävät haastateltavan työssä jaksamista. Toisaalta haastattelukysymyksissä tuli esille sosiaalisen tuen ja työstä saadun palkkion merkitys sekä uupumuksen hallintakeinot, ja näillä kysymyksillä tutkija saattoi huomaamattaan ohjata keskustelua yksipuolisesti näihin tekijöihin. Muilta osin pidän mielestäni teemoja ja haastattelukysymyksiä onnistuneina tutkimusongelmien kannalta. Validiteettiin liittyy myös kysymys siitä, ymmärtääkö haastateltava kysymykset samalla tavoin kuin tutkija. Haastatteluvaiheessa haastateltavat halusivat tutkijan määrittelevän käsitteet uupumus/ työssä väsyminen ennen kysymyksiin vastaamistaan. Näin ollen käsitteiden käyttö oli heidän osaltaan yhdenmukainen. Sen sijaan kysymyksiin sähköpostitse vastanneen tutkittavan osalta tutkijalla ei ole varmuutta siitä, miten hän on ymmärtänyt edellä mainitut käsitteet. Tutkimuksessa kaikki vastasivat kuitenkin kysymykseen uupumuksen konkreettisesta ilmenemisestä, jota kautta tutkija pyrki saamaan selville, esiintyykö tutkimuksessa mukana olleilla opettajilla Kalimon ja Toppisen (1997) määritelmän mukaista työuupumusta. Jatko-tutkimuksissa on syytä määritellä käytettävä uupumuskäsite tutkittaville tai liittää mukaan kysymyksiä uupumuksen ilmenemismuodoista. Reliabiliteetilla tarkoitetaan mittauksen luotettavuutta ja toistettavuutta eli sitä, antaako käytetty tutkimusmenetelmä ei-sattumanvaraista tietoa. Reliabiliteetilla viitataan siihen, kuinka hyvin tutkimusaineisto kuvaa todellisuutta riippumatta siitä, milloin ja missä se on hankittu. Haastatteluaineiston reliabiliteettia arvioitaessa avainkysymys on, olisiko saatu tulos samanlainen, jos käytettäisiin toista haastattelijaa tai jos sama haastattelija toistaisi haastattelun samoissa oloissa. Teema-haastattelu on kuitenkin ainutkertainen tilanne, eikä luotettavuuden arviointi toistamalla haastattelu samalle haastateltavalle ole tarkoituksenmukaista. Yksi luotettavuuden arviointiin vaikuttava tekijä on myös se, kuinka totuudenmukaisesti haastateltavat ovat vastanneet esitettyihin kysymyksiin. Yksi avainkysymys haastattelutilanteessa on se, kuinka tutkija onnistuu saavuttamaan haastateltavien luottamuksen. Tässä tutkimuksessa haastateltavat suhtautuivat myönteisesti tutkimukseni tekemiseen, haastattelutilanteissa yleistunnelma oli rento ja opettajat puhuivat mielestäni varsin vapautuneesti. En havainnut haastateltavien jännittävän haastattelua, mutta jotkut haastateltavat halusivat keskustella tutkimukseni käyttötarkoituksesta ennen haastattelun aloittamista. Toin esille, että pyrin tuomaan esille tutkimuksessa haastatteluista nousevia asioita niin, ettei yksittäinen haastateltu ole tunnistettavissa. Tunnistettavuuden suojelemiseksi en ole liittänyt tekemääni metamatriisia tutkimukseen mukaan, vaan metamatriisi on toiminut apunani tutkimuksen analysointivaiheessa. Uskon, että haastateltavien kanssa käyty keskustelu ja haastateltavien myöntei-

16 nen suhtautuminen tutkimuksen tekijään ja tutkimukseen on lisännyt luottamusta haastattelutilanteessa ja tukenut haastattelujen onnistumista ja näin ollen myös luotettavuutta. 13

17 14 6 Tutkimuksen tuloksia 6.1 Jaksamista heikentävät tekijät Työuupumus ilmenee Kalimon ja Toppisen (1997) mukaan psyykkisenä ja fyysisenä väsymyksenä, kyynistyneisyytenä ja ammatillisen itsetunnon heikkenemisenä. Tässä tutkimuksessa yksi vastaaja nimesi uupumuksen ilmenevän kaikilla kolmella edellä mainitulla ulottuvuudella. Muut toivat esille uupumuksen ilmenevän fyysisenä ja psyykkisenä väsymyksenä ja työilon katoamisena. Ammatillisen itsetunnon heikkenemistä he eivät tuoneet esille kuvatessaan uupumuksen ilmenemismuotoja. Fyysinen väsymys, unohtelu, kaaottisuus, ei pysty pitämään papereita järjestyksessä ja aina on joku hukassa, joka ei oo mun persoonallisuuteen kuuluva ominaisuus. Elämän kapeutuminen, elämä on yhtä työtä jota lomat ei katkaise Ja sit ihan selkeä masennus, tunne ettei selviä työstä eikä velvoitteista.. Sit päänsärky.. ja työnilo on vähissä. Dolanin (ks. Vartiovaara 1996) tutkimuksessa työhön liittyvät ja uupumusta aiheuttavat stressitekijät jaettiin kolmeen ryhmään: organisaatioon, itse työhön ja työntekijän persoonallisuuteen liittyviin tekijöihin. Tässä tutkimuksessa opettajat mainitsivat organisaatioon liittyvistä tekijöistä lähinnä epävarmuuden työn jatkumisesta ja toisaalta työhön sitoutumisesta. Työhön liittyvistä tekijöistä opettajat nostivat esille työn ylikuormittavuuden ja persoonallisuuteen liittyvistä tekijöistä lähinnä tunteen omista kontrollimahdollisuuksista erityisesti työtä rajattaessa. Tässä tutkimuksessa mukana olleista opettajista osa koki työolot uhkaaviksi ja raskaiksi, osa taas kertoi kokevansa, että hallitsee nykyisen työnsä ja työssä vastaan tulevat haasteet. Jokainen tutkimukseen osallistuneista opettajista mainitsi ensimmäisenä opettajan työssä jaksamista heikentävänä tekijänä jatkuvat muutokset sekä kehittämispaineet. Tämän lisäksi opettajat toivat esille työn vaatimusten ja käytettävissä olevan ajan välillä olevan epäsuhdan heikentävän työssä jaksamista, mikä nimetään myös kirjallisuudessa yhtenä keskeisimmistä työuupumusta aiheuttavana tekijänä. Vuorion (1999) tutkimuksessa ammattikorkeakoulun opettajien kokemuksista siirryttäessä opistoastejärjestelmästä ammattikorkeakoulujärjestelmään näkyi työmäärän ja kiireen oleellinen lisääntyminen entiseen verrattuna. Tässä tutkimuksessa mukana olleiden opettajien kertomana syntyi vaikutelma siitä, ettei kiire ja työmäärä ole vähentynyt ammattikorkeakouluvuosien aikana. Vuorio toi myös esille, että organisaatiomuutoksessa opettajien jaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin olisi ollut syytä kiinnittää huomiota. Nyt tutkimuksessa mukana olleet opettajat kertoivat, että työssä jaksamisesta keskus-

18 15 tellaan työyhteisössä ja jaksamiseen pyritään vaikuttamaan mm. työnohjauksella. (Ks. myös Sihvonen 1996; Vartiovaara 1996.) Vartiovaara (1996, 110) mainitsee, että korkea koulutuspohja antaa usein tyydytystä ja avaa monenlaisia ovia, mutta toisaalta se samanaikaisesti lisää suorituspaineita. Tässä tutkimuksessa opettajat toivat esille, että ammattikorkeakouluun siirryttäessä muutos on tuonut mukanaan opettajille myös kouluttautumisen ja kehittämisen pakon, joka on vallalla koko työryhmässä, ja josta on vaikea yksittäisenä työn-tekijänä irrottautua. Jatkuva kouluttautumisen ja kehittämisen pakko, sekin on kuluttavaa. Se on jotenkin kaksinainen juttu, toisaalta se tukee opetusta ja toisaalta se voi kuluttaa, jos omalla ajalla kouluttautuu. Opettajat käy koulutuksessa ja kouluttautuu omalla ajalla paljon. Kouluttautumispakko ilmeni myös Korhosen (2000) tutkimuksessa, jossa ammattikorkeakouluopettajista puolet koki kouluttautumispakkoa omassa työtehtävässään, kun taas ammatillisten oppilaitosten opettajista kouluttautumispakkoa koki viidesosa, lukio-opettajista kymmenesosa, ala-asteen opettajista 4% ja yläasteen opettajista vain 2%. Toisaalta tutkimuksissa on mainittu myös kouluttautumisen merkitys työssä jaksamista edistävänä tekijänä, minkä opettajat totesivat myös tässä tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa haastateltavat nimesivät uupumusta aiheuttavana tekijänä sen, että työtä on paljon ja työpäivät venyvät pitkiksi. Opettajat kertoivat, että kaikkia virkoja ei ole täytetty eikä lyhyille sairauslomille oteta sijaisia. Yllättävät lisätyöt, joihin ei ole valmistautunut, kuluttivat opettajien voimia. (Ks. myös Kalimo & Toppinen 1997, ) Se työn paljous, mutta sitten se ennakoimattomuus, se on varmaan henkisesti se tärkein juttu. Haastatellut opettajat kertoivat, että työyhteisössä esiintyy jonkin verran työntekijöiden välistä kilpailua, mutta vastaajat eivät pitäneet tätä merkittävänä työssä jaksamista heikentävänä tekijänä. Sen sijaan persoonallisuuteen liittyvät tekijät nousivat esille uupumusta aiheuttavana tekijänä. Opettajat painottivat, että työtä täytyisi pystyä itse rajaamaan, mutta rajaaminen on vaikeaa. Mulla on vähä tullu semmoista kuvaa, että opettajissa on paljon tunnollisia ihmisiä. Ja sellaisia, jotka tekevät työnsä hyvin, ja jotka on jatkuvasti sellaisen mittauksen alla samalla kun ite jatkuvasti joutuvat mittaamaan opiskelijoiden suorituksia. Niin oon sitä pohtinu, että kääntyykö se tavallaan sitten että sitä sitten vaaditaan myös itseltä aika lailla paljon, kun täytyy olla esimerkki ja malli ja täytyy olla itse vaatimassa myös.

19 16 Korhonen (2000) kiinnitti tutkimuksessaan huomiota siihen, että opettajat turhautuvat yhä huononevien oppimistulosten vuoksi. Tässä tutkimuksessa opettajat sen sijaan korostivat, etteivät opiskelijat ole ammattikorkeakoulussa erityisesti uupumusta aiheuttava tekijä, koska opiskelijat ovat erittäin motivoituneita opiskeluun. Toisaalta yksi haastatelluista toi esille sen, että erittäin motivoitunut opiskelija voi myös uuvuttaa opettajaa imemällä hänet kuiviin. Mutta minusta tuntuu, että ammattikorkeakoulun puolella ei niinkään väsytä ne opiskelijat, koska on hirveän motivoituneita opiskelijoita. Ainakin itse koen sen, ja jos opettajien puheita ajattelee, niin harvemmin sitten ne opiskelijat on se uupumusjuttu. Haastateltavat kertoivat, että ikääntyminen, fyysiset sairaudet ja rajoitukset heikentävät työssä jaksamista. Haastatteluissa mainittiin myös, että yksityiselämän vaikeudet heijastuvat joskus myös työhön ja tämä puolestaan vaikuttaa työssä väsymiseen. 6.2 Uupumuksen hallintakeinot ja jaksamista edistävät tekijät Opettajat painottivat keskeisimpänä työstä saatuna palkkiona ja jaksamista edistävänä tekijänä opiskelijoiden ammatillisen kasvun kehityksen näkemisen. Myös se, että opettaja huomaa opiskelijoiden oppineen uusia asioita, tukee opettajan jaksamista työssä. Erityisen merkityksellisenä opettajat pitivät jo valmistuneiden yhteydenpitoa opettajiin, mitä opettajat pitivät myönteisenä palautteena hyvästä ohjaussuhteesta ja kannustavan jaksamaan työssä...sitten kun näkee sen ammatillisen kehittymisen, kun ne tulee kouluun ja sitten kun ne lähtee, se on aivan mahtava tunne. Jotenkin kuitenkin se koulutuksen vaikuttavuuden näkeminen. Toisena jaksamista edistävänä tekijänä tuli esille työkavereiden merkitys ja työyhteisön hyvä ilmapiiri. Sosiaalisten verkostojen ja sosiaalisen tuen käsitteet ovat keskeisiä myös elämänhallintaa koskevassa tutkimuksessa (Niemelä 1991, 13). Mommo (1999, 100) tutki hoito-opin opettajien kokemuksia ammattikorkeakoulussa opettajana toimimisesta. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka opettajat suhtautuivat ammattikorkeakoulukokeiluun myönteisesti, he samalla kertoivat työmäärän lisääntyneen huomattavasti. Koulu-uudistus oli lisännyt opettajien halukkuutta jatkokoulutukseen. Nyt tehdyssä tutkimuksessa huomattiin voimia kuluttavan kouluttautumispakon kääntöpuolena se, että lisäkoulutus on toisaalta myös jaksamista edistävä tekijä. Haastatellut opettajat kertoivat jatkaneensa

20 17 opiskelua työn ohessa perustutkinnon suoritettuaan ja myös työnantajan tarjoavan tukea opiskeluun mm. opintovapaiden kautta. Tutkimukseen osallistuneet opettajat kokivat, että heillä on jonkin verran mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä organisointiin, esimerkiksi työnjaon suunnitteluun ja työtehtävien vaihtoon, ja tätä kautta hallita ja torjua uupumusta. Toisaalta haastatteluissa tuli esille myös se, että mikäli opettaja kokee, ettei hänellä ole juurikaan vaikutusmahdollisuuksia ja näin hallita ulkoisesti työtään, ennakoimattomat lisätyöt aiheuttavat voimakasta stressiä ja ovat opettajan kokemana keskeinen tekijä työssä väsymiselle. Näihin tekijöihin viitataan myös elämänhallintaa koskevissa kirjoituksissa (ks. Niemelä 1991, 12; Raitasalo 1995). Työn voimavara on se, että voin myös tehtäviä vaihtaa tässä organisaatiossa. Meillä on myös mahdollisuus itse organisoida työtä ja suunnitella. Työnantaja on myös tarjonnut mahdollisuutta tehdä lyhennettyä työpäivää tai työviikkoa, jota olen ajatellut toteuttaa lähempänä eläkeikää. Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden opintovapaaseen, joka on max 6kk. Lisäksi työtehtäviä voi vaihdella. Työn rajaaminen oli yksi jaksamista edistävä tekijä. Työn rajaus vaikutti sekä ulkoiseen että sisäiseen elämänhallintaan. Haastatteluissa korostui myös itsetuntemuksen merkitys sekä se, että opettajan on tärkeää itse tunnistaa ja tiedostaa omat kykynsä ja henkilökohtaiset resurssinsa...en sitten yritä sellaisia tehtäviä tekemään, missä minä tiiän mitä se työ on, ehkä se on sitä ennaltaehkäisyä, ettei lähde sellaisiin työtehtäviin, mitkä tällä hetkellä kokee, että ei ole riittäviä edellytyksiä tai joutuisi tekemään suhteessa liian suuria panoksia. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen oli yksi keskeisimmistä uupumuksen hallintakeinoista. Tämä tuli esille jokaisen haastatellun opettajan vastauksissa. Kaikki haastatellut opettajat harrastivat aktiivisesti jotain liikunnan muotoa, pääasiassa ulkoilua. Vastaajat liittivät vastauksissaan yhteen fyysisen kunnon ja sen vaikutuksen henkiseen hyvinvointiin. Opettajista oli tärkeää se, että vaikka työyhteisössä ja koko organisaatiossa on muistettava paneutua työntekijöiden työhyvinvointiin, on vastuu myös yksittäisellä työntekijällä. Opettajat muistuttivat, että jokaisella työntekijällä voi olla myös yksilöllisiä syitä, jotka vaikuttavat työssä väsymiseen ja hänen on mahdollista löytää myös yksilöllisiä keinoja jaksaakseen työssä. Vaikka organisaatio on ja ne rakennetekijät, niin kyllä jokainen varmaan yksilöllisesti joutuu miettimään niitä omia keinoja, ei tietenkään organisaatiota voi pistää vastuuseen, jos minä voin huonosti. On tietenkin organisatorisia tekijöitä,

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda 5.2.2016 Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo Mistä puhun tänään Työhyvinvointia voi parantaa työtä kehittämällä. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot