SOSIAALIALAN OPETTAJIEN TYÖSSÄJAKSAMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ OPPIMISPORTFOLIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALIALAN OPETTAJIEN TYÖSSÄJAKSAMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ OPPIMISPORTFOLIO"

Transkriptio

1 SOSIAALIALAN OPETTAJIEN TYÖSSÄJAKSAMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ OPPIMISPORTFOLIO PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2003 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Kaisa Hyvärinen Tutor: Tuulikki Viitala

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Kaisa Hyvärinen Kevät 2003 Ohjaaja: Tuulikki Viitala SOSIAALIALAN OPETTAJIEN TYÖSSÄJAKSAMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää opettajien työssä jaksamista sekä sitä verottavien että edistävien tekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa selvitetään: 1. Mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalialan opettajien työssä väsymiseen/ uupumiseen? 2. Millaisilla keinoilla sosiaalialan opettajat pyrkivät jaksamaan työssään? 3. Mikä on sosiaalisen tuen merkitys sosiaalialan opettajien työssä jaksamisessa? Menetelmät Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua ja osin kyselyä. Aineisto käsiteltiin teemoitellen sekä metamatriisia apuna käyttäen. Tulokset Sosiaalialan opettajien työssä jaksamista verottaa erityisesti työn paljous ja työssä jatkuvasti tapahtuvat, erityisesti ennakoimattomat, muutokset. Opettajat pyrkivät huolehtimaan työssä jaksamisestaan kuntoilemalla, työtä rajaamalla ja työnohjauksella. Erityisesti ryhmätyönohjauksella on merkittävä vaikutus toimivaan työryhmätyöskentelyyn ja myös työssä jaksamiseen. Tiivis työryhmätyöskentely nähtiin sekä työssä jaksamista edistävänä että kuluttavana tekijänä. Kehittämistä vaatii ikäjohtaminen oppilaitoksissa. Sosiaalialan opettajat pitävät sosiaalista tukea merkittävänä tekijänä työssä jaksamisessa. Erityisen suuri merkitys on työyhteisön tarjoamalla sosiaalisella tuella, ja tuki on sekä konkreettista apua että henkistä tukea. Avainsanat Työhyvinvointi, työuupumus, työssä jaksaminen, sosiaalinen tuki, elämän- hallinta

3 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ TYÖHYVINVOINTI TYÖUUPUMUS SOSIAALINEN TUKI ELÄMÄNHALLINTA AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALIALAN OPETTAJAN TYÖYMPÄRISTÖNÄ AIKAISEMPIA TYÖUUPUMUSTA, TYÖSSÄ JAKSAMISTA JA OPETTAJAN TYÖN STRESSAAVUUTTA KOSKEVIA TUTKIMUKSIA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSJOUKON KUVAUS TUTKIMUSMENETELMÄ AINEISTON KERUU AINEISTON KÄSITTELY LUOTETTAVUUDEN TARKASTELUA TUTKIMUKSEN TULOKSIA JAKSAMISTA HEIKENTÄVÄT TEKIJÄT UUPUMUKSEN HALLINTAKEINOT JA JAKSAMISTA EDISTÄVÄT TEKIJÄT SOSIAALINEN TUKI POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET... 25

4 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on selvittää opettajien työssä jaksamista sekä sitä verottavien että edistävien tekijöiden näkökulmasta. Kiinnostus tutkia sosiaalialan opettajien työhyvinvointia ja työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä virisi ollessani ensimmäisellä opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvalla käytännön harjoittelu-jaksolla. Keskustellessani alan opettajien kanssa moni toi esille työn stressaavuuden ja ylitöitten suuren määrän sekä kertoi mm. tästä syystä olevansa työssä jaksamisen äärirajoilla. Työuupumuksesta on keskusteltu 1990-luvulta alkaen paljon ja aiheesta on tehty useita tutkimuksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Työuupumus on maassamme yleistä: yli puolet työssäkäyvästä väestöstä kokee jonkinasteisia uupumusoireita ja seitsemän prosenttia kärsii vakavasta työuupumuksesta kaikkine oireineen (Kalimo & Toppinen 1997). Viime vuosina niin opettajan työssä kuin koko yhteiskunnassa on tapahtunut nopeita muutoksia ja muutokset koskettavat jokaista. Teknologian nopea kehitys, kansain-välistyminen, muutokset työmarkkinoilla, oppimiskäsitysten muuttuminen sekä tuloksellisuutta ja tehokkuutta vaativa henki työelämässä ovat esimerkkejä niistä muutoksista, jotka heijastuvat myös muutoksiin opetuksessa ja opettajan työssä yhtenä esimerkkinä opetussuunnitelmat ja niiden jatkuva kehittäminen ja uusiminen luvun alussa laman jälkeisinä säästötoimenpiteinä resursseja vähennettiin erityisesti opetus-, sosiaali- ja terveysalalla, minkä jälkeen työuupumus on alkanut rasittaa yhä enemmän juuri näiden alojen työntekijöitä. Mielenkiintoni kohdistuukin siihen, kuinka yksittäiset työntekijät jaksavat uusien vaatimusten, nopeiden muutosten ja säästötoimenpiteiden, kuten henkilöstö- ja muiden resurssien vähennysten, keskellä ja millaisia keinoja heillä on työuupumuksen torjumiseksi. Tulevana sosiaalialan opettajana pohdin sitä, kuinka itse voin ennaltaehkäistä omaa uupumistani mutta myös sitä, kuinka työssäni voin tukea omia kollegoitani ja muita työyhteisön jäseniä työssä jaksamisessa. Pyrin tutkimuksessani saamaan selville, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalialan opettajien työssä väsymiseen ja uupumukseen. Tämän lisäksi tavoitteenani on selvittää, millaisilla keinoilla sosiaalialan opettajat pyrkivät jaksamaan työssään sekä erityisesti, mikä merkitys sosiaalisella tuella on opettajan työssä jaksamisessa.

5 2 2 Käsitteiden määrittelyä 2.1 Työhyvinvointi Työ on eräs hyvinvoinnin perusta, joka taloudellisen turvan lisäksi tyydyttää yksilön toiminnallisia ja sosiaalisia tarpeita. Työn henkinen hyvinvointi koostuu työstä ja sen vaativuudesta, työyhteisöstä ja ihmissuhteista työssä, työn organisoinnista ja johtamisesta sekä työympäristöstä. (Laurinkari 1990, 7; Raitasalo 1995, 20.) Ihminen tarvitsee hyvinvointinsa ylläpitämiseksi niin aineellisia ja sosiaalisia kuin persoonallisia resursseja. Persoonallisia voimavaroja käytetään terveyden, työn ja elämänhallinnan alueella, ja ne liittyvät erityisesti yksilön ammatilliseen itsetuntoon. Koulutuksen ja kokemuksen lisäksi ammatilliseen itsetuntoon vaikuttaa yksilön itsetunto, hänen kokemuksensa arvokkuudestaan ihmisenä sekä hänen aiemmat elämänkokemuksensa. Näiden kaikkien tekijöiden kautta työntekijä voi saada tyytyväisen ja onnistumisen tunteita. (Niskanen ym teoksessa Hiltunen & Kärkkäinen 2001, 13-14; ks. myös Raitasalo 1995, ) Työhyvinvoinnissa keskeistä on, että työntekijä kokee osaavansa ja hallitsevansa työnsä ja että työntekijällä on selkeä käsitys työstä, sen tavoitteista, sisällöstä ja menettelytavoista. Henkisen hyvinvoinnin kannalta olennainen kysymys on myös itsensä tunteminen tarpeelliseksi. (Laurinkari 1990, 7.) Myös työympäristö vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin. Fyysisessä työympäristössä keskeisiä tekijöitä ovat mm. työtilat ja niiden toimivuus, työtilojen valaistus, kalustus, siisteys, ilmanvaihto ja akustiikka. Jos työympäristö on vaarallinen, työntekijä saattaa kokea ahdistusta ja turvattomuutta, mikä taas aiheuttaa esteitä työntekijän henkiselle hyvinvoinnille työssä. Ulkoisten puitteiden lisäksi työ-ympäristöön kuuluvat työpaikan ihmissuhteet, jotka ovat sosiaalista työympäristöä. Rakentavat sosiaaliset ihmissuhteet vahvistavat työntekijän identiteettiä ja positiivista itsearviointia ja näin lisäävät hänen koettua hyvinvointiaan. (Laurinkari 1990, 8-9; ks. myös Raitasalo 1995.) 2.2 Työuupumus Kalimo ja Toppinen (1997) määrittelevät työuupumuksen vakavaksi pitkäaikaisen työperäisen stressin tuloksena syntyväksi häiriöksi, joka etenee vaiheittain ja sisältää kolme ulottuvuutta: uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja

6 3 heikentynyt ammatillinen itsetunto. Uupumus kehittyy vähitellen ja on yksilön sisäinen kokemus, johon liittyy monenlaisia kielteisiä tunteita ja asenteita sekä toisaalta motiiveja ja odotuksia. Siihen kuuluu henkinen väsyminen, voimien puute, tunteiden häviäminen ja innostuksen katoaminen. Uupunut vieraantuu itsestään ja asennoituu kielteisesti itseään ja muita ihmisiä kohtaan. Seurauksena on työilon katoaminen, työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden kyseenalaistaminen, etäiseksi muuttunut suhtautuminen asiakkaisiin sekä masennus, josta kaikesta toipuminen voi viedä kuukausia, jopa vuosia. Uupumusasteinen väsyminen ei liity vain työn yksittäisiin kuormitushuippuihin vaan on yleistynyt ja tuntuu kaikissa tilanteissa, eikä väsymys mene ohi normaalin viikoittaisen tai vuosittaisen vapaan ja loman aikana. Yksilön negatiivinen asenne muita ihmisiä kohtaan voi vaikuttaa myöhemmin myös hänen käsitykseensä omasta itsestään. Yksilö voi kokea osaamattomuutta suhteessa aikaisempaan pätevyyteen, pelkoa ettei suoriudu töistään ja pelkoa, ettei sovellu valitsemalleen työalalle. (Hyyppä 1993, 102; Sihvonen 1996, 25; Vartiovaara 1996, ) Työuupumus kehittyy pitkittyneestä työstressistä. Perinteisesti on oletettu, että työn-tekijälle asetetut vaatimukset ylittävät tai alittavat käytettävät voimavarat. Muita tämän päivän stressaavia ja työuupumukseen altistavia työtilanteita ovat muun muassa työn kuormitus, muutosten tuoma epävarmuus, työvoiman ikääntyminen ja sosiaalisen tuen puute, pelko työpaikan menettämisestä, kansainvälistymishaasteet, kehittämis- ja oppimisvaatimukset, työmäärän ja kiireen lisääntyminen, niukat henkilöstövoimavarat, työpaikan sisäiset ristiriidat, työntekijöiden välinen kilpailu ja henkinen väkivalta. Uupumus on yleisintä ihmissuhdeammateissa, kuten hoito- ja opetusaloilla, ja se syntyy silloin, kun yksilö pyrkiessään auttamaan, palvelemaan, parantamaan tai opettamaan törmää jatkuvasti esteisiin, joiden vuoksi hän lopulta stressaantuu ja turhautuu. Uupumuksen ja stressin syistä osa lähtee ihmisestä itsestään ja osan aiheuttavat työ ja työyhteisö. Työtyytyväisyyteen vaikuttaa työn-tekijän mahdollisuus suunnitella ja säädellä omaa työtään. (Sihvonen 1996, 19; Vartiovaara 1996, 43; Kalimo & Toppinen 1997, ) Työuupumukselle alttiita ovat erityisesti nuoret, jotka ovat vielä kokemattomia ja joilla on työn suhteen korkeita ihanteita. Sukupuolella on merkitystä työssä uupumiselle, naiset uupuvat miehiä useammin. Tämä voi johtua myös naisten ja miesten työmäärän epätasaisesta jakautumisesta työssä ja vapaa-aikana. Toisaalta naiset pystyvät miehiä avoimemmin puhumaan vaikeuksistaan. Myös pitkäaikais-sairaudet vaikuttavat uupumukseen. Lisäksi liikunnan puute, masentuneisuus, ahdistuksen tunne ja stressi lisäävät uupumusta toisistaan riippumatta. Nuorilla henkilöillä tunnestressi, masennus, univaje, unilääkkeiden käyttö ja huono unen laatu ovat yhteydessä haittaavaan väsymykseen. (Hyyppä 1993, 103, ; Sihvonen 1996, 25.) Shimon L. Dolan (ks. Vartiovaara 1996) on tutkinut johtajien työssään kohtaamia stressitekijöitä ja työuupumusta. Dolan jaottelee stressitekijöitä kolmeen suurempaan ryhmään: organisaatioon liittyviin (mm. tiedonkulkuongelmat, puut-

7 4 teellinen sitoutuminen organisaatioon, ihmisten väliset vaikeudet ja yhteenkuuluvuus-ongelmat), itse työhön liittyviin (mm. ylikuormitus liikaa töitä, hallinnon aiheuttamat rasitteet, rooliristiriita, vastuu, pätevyyteen liittyvät epäilyt ja epäselvyydet, tehtävän suorittamisen tiellä olevat esteet) sekä persoonallisuuteen liittyviin (itsetunto, tunne omista kontrollimahdollisuuksista, ryhmä- tai minäkeskeisyys, asennoituminen riskit vastaan varman päälle toimiminen). Dolan nostaa esille myös sosiaalisen tuen (esimies, työtoverit, puoliso ja ystävät) merkityksen työssä jaksamisessa. 2.3 Sosiaalinen tuki Yhtenä yleisesti esille tuotuna työstä aiheutuvaa uupumusta lievittävänä tekijänä pidetään sosiaalista tukea, joka voi olla emotionaalista, empaattista, ymmärtävää, erilaisin hoitoa muistuttavin keinoin annettavaa tai tietoa lisäävää. Sosiaalinen tuki voi toisaalta lievittää työntekijän reaktiota työtä kohtaan, toisaalta se voi suojata työntekijää ja tämän reaktioita stressin vaikutuksilta. Sosiaalisen tuen puute on uupumuksen riskitekijä. Eri tutkimusten mukaan yksineläjät, eristetyt ja ystäviä vailla olevat sairastuvat mieleltään helpommin kuin muut. (Hyyppä 1993, ; Raitasalo 1995, 42; Vartiovaara 1996, 185.) Sosiaalisella tuella tarkoitetaan niitä vuorovaikutussuhteita, joiden avulla yksilö voi selvitä kuormittavista tilanteista. Sosiaalinen tuki on Cobbin (1976) mukaan sitä, että ihminen voi muilta saatavan tiedon avulla tuntea, että hänestä pidetään huolta ja häntä rakastetaan, arvostetaan ja pidetään tärkeänä. Sosiaalinen tuki viestii kuulumisesta sosiaaliseen verkostoon, jonka jäsenet ovat toistensa kanssa kanssa-käymisissä ja jonka jäsenillä on molemminpuolisia velvollisuuksia. (Viinamäki 1997, 145.) Sosiaalisella tuella on tärkeä merkitys sosiaalistumiseen ja yhdessä työn hallinnan kanssa tuki on osa yhteisöllistä selviytymisjärjestelmää ja se suojaa työntekijää työhön liittyviltä rakenteellisilta vaatimuksilta ja paineilta. Tuki toimii myös yksilön voimavarana työn vaatimuksista selviytymiseksi. (Johnson 1989 teoksessa Viinamäki 1997, 145.) Silverin ja Wortmanin (1980) mukaan sosiaalisen tuen antamiseen sisältyy myönteisten tunteiden ilmaiseminen, oleminen samaa mieltä toisten uskomusten, tunteiden ja tulkintojen kanssa sekä halukkuus konkreettiseen käytännölliseen auttamiseen. Toimivaan sosiaaliseen tukeen sisältyy heidän mukaansa myös viesti siitä, että vaikeassa tilanteessa oleva henkilö on osa sosiaalista verkostoa ja kuuluu näin joukkoon. (Viinamäki 1997, 146.) Useissa tutkimuksissa on tullut esille, että työtovereiden ja erityisesti esimiesten sosiaalinen tuki auttaa työntekijöitä käsittelemään stressitekijöitä ja näin vähen-

8 5 tämään työperäistä stressiä. Sosiaalisen tuen lisääntyessä tilanteen stressaavuus yleensä vähenee. (Sinivuo 1989 teoksessa Rantama 2001, ) 2.4 Elämänhallinta Elämänhallinnalla tarkoitetaan kykyä kohdata vaikeita tilanteita sekä ehkäistä niihin liittyviä ahdistavia kokemuksia. Elämänhallinta voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen elämänhallintaan (Roos 1987). Ulkoisella elämänhallinnalla tarkoitetaan sitä, että ihminen kykenee vaikuttamaan elämäänsä niin, etteivät erilaiset yksilön ulkopuolelta tulevat tekijät horjuta hänen tasapainoaan. Ulkoiseen elämänhallintaan vaikuttavat mm. sukupuoli, sukupolvi, koulutus ja ammatti. Sisäisellä elämänhallinnalla tarkoitetaan yksilön sopeutumiskykyä odottamattomissa turvattomuutta aiheuttavissa tilanteissa. (Niemelä 1991, 12; ks. myös Raitasalo 1995, 33, ) Elämänhallinnan käsitteen rinnalla voidaan puhua myös toimintakyvystä, joka voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tällöin sosiaalisella toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä tulla toimeen elämän eri sektoreilla (perhe, työ, osallistuminen jne.). Vastaavasti psyykkiseen toimintakykyyn luetaan yleensä tavanomaisten emotionaalisten ja kognitiivisten toimintojen ohella hallinta-keinot. Ihminen, jonka tunne elämänhallinnastaan on vahva, kykenee kuormittavassa tilanteessa valitsemaan parhaan mahdollisen selviytymiskeinon useiden käytettävissään olevien keinojen joukosta. (Niemelä 1991, 13.) Nykyisessä elämänhallintaa koskevassa sosiaalitutkimuksessa sosiaalisten verkostojen ja sosiaalisen tuen käsitteet ovat keskeisiä. Sosiaaliset verkostot kannattelevat ja tukevat ihmistä vaikeuksissa. Primaaritukiverkosto koostuu perheestä, sukulaisista ja ystävistä. Sekundaari tukiverkosto koostuu naapureista, tovereista ja epävirallisista auttajista. Tertiääri verkosto taas käsittää virallisen auttamisjärjestelmän. (Niemelä 1991, 13; Raitasalo 1995, 42.) Tilanteen hallinta voi vaikuttaa uupumuksen syntyyn. Ihmisellä on sekä tietoisia että tiedostamattomia elämäntilanteen hallintakeinoja, jotka ovat karttuneet ja kehittyneet ihmisen elämänvaiheiden kautta. Lisäksi ihmisellä on ns. biologisia hallintakeinoja kuten esim. stressihormonitoiminta, joka on elimistön oma keino korjata vaikeaa tilannetta. Päämäärätön tilanne, keskeneräiset ja tekemättömät työt ruokkivat uupumusta ja voimattomuutta. (Hyyppä 1993, 139.)

9 6 3 Ammattikorkeakoulu sosiaalialan opettajan työympäristönä Suomen koulutusjärjestelmä on muuttunut viime vuosikymmeninä useaan otteeseen. Keskiasteen ammatillinen koulutus uudistettiin 1980-luvulla luvulla ammatillisen koulutuksen kehittämistä jatkettiin sekä uudistamalla toisen asteen ammatillinen koulutus että luomalla opistoasteen koulutuksen tilalle ammattikorkea-koulujärjestelmä. Samalla kun koulutus on muuttunut, ovat myös käsitykset oppimisesta ja opettamisesta muuttuneet. Ammattikorkeakoulut ovat myös muuttuneet yhä enemmän tiimiorganisaatioiksi, jolloin opettajien yhteissuunnittelun ja yhteistyöskentelyn, kriittisen pohdinnan ja arvioinnin taidot korostuvat. (Tossavainen & Turunen 1999, 5-6.) Ammattikorkeakoulujen koulutustavoitteena on mm. ammatillisen koulutuksen tason nostaminen ja suoraan elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavan työvoiman kouluttaminen. Ammattikorkeakouluilla on kuitenkin opetustehtävän lisäksi tutkimus- ja kehittämistehtävä, ja myös tämä tuo lisähaasteita alalla toimiville opettajille. (Laki ammattikorkeakouluopinnoista 1995, ks. Mommo 1999, 96.) Mommon (1999, 97) mukaan tutkimuksissa on tullut esille, että ammattikorkeakoulun opettajat kaipaavat lisäkoulutusta opetusmenetelmien ja oman ammattitaidon vahvistamiseksi ja että opettajat suhtautuvat lisääntyvästä työmäärästä huolimatta myönteisesti työnsä kehittämiseen. Ammattikorkeakouluopettajilta odotetaan tutkivaa ja analyyttistä suhdetta toimintaympäristöönsä, oman työn tutkimusta ja kehittämistä, tulevaisuuden visiointia, yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä työelämä-lähtöisyyttä. Toisaalta tärkeänä pidetään myös opettajan opetettavan aineen hallintaa tieteenä, teknologiana ja taitona sekä opettajan kykyä soveltaa teoreettista tietoa käytäntöön.

10 7 4 Aikaisempia työuupumusta, työssä jaksamista ja opettajan työn stressaavuutta koskevia tutkimuksia Tarkastelen työssä jaksamisesta tehtyjä tutkimuksia lähinnä 1990-luvulta alkaen. Työuupumusta, stressiä ja työssä jaksamista käsitteleviä tutkimuksia on tehty melko paljon. Myös opettajien työssä jaksamista on selvitetty useissa eri tutkimuksissa. Opetustyön stressaavuutta on tutkittu tutkimuksissa eri näkökulmista, esim. vaihteleeko opetustyön stressaavuus lukuvuoden aikana. Salo ja Kinnunen (1993) tutkivat opettajien työstressiä seurantatutkimuksena vuosina Tutkimukseen osallistui 70 peruskoulun ja lukion opettajaa ja tutkimusaineisto kerättiin haastatteluin sekä lisäksi tutkimalla opettajien hormonieritystä eri aikoina. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää stressin pitkäaikaisia vaikutuksia opettajien hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimuksessa tuli esille se, että opettajien stressi lisääntyi syyslukukauden loppua kohti ja muutos näkyi selvimmin lisääntyneenä ahdistuneisuutena ja uupumuksena. Tutkimuksessa tuli esille myös se, että kokonaisuudessaan opetustyö oli tullut kuormittavammaksi seuranta-ajanjakson aikana. Väisänen (1995) tutki väitöskirjassaan ydinkeski-ikäisten (45-54) työntekijöiden työ-elämän turvattomuutta, sen syytä ja hallintakeinoja. Tutkimus toteutettiin kyselynä 269:lle Kuopion läänissä asuvalle henkilölle. Tutkimuksessa tuli esille, että työ-elämässä on sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista turvattomuutta ja että keskeisimpiä hyvinvoinnin vajeita ovat uupumusoireet, terveyden ja aseman heikkeneminen sekä syrjäytymisen uhka. Kalimo ja Toppinen (1997) toteuttivat kyselytutkimuksena vuotiaille työikäisille laajan (otoksessa mukana 3300 henkilöä) eri toimialoja ja ammattiryhmiä koskevan tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää työuupumusta Suomen työ-ikäisellä väestöllä. Keskeisenä tuloksena tutkimuksessa tuli esille se, että yli puolet työssäkäyvistä koki jonkinasteista työuupumusta ja noin seitsemällä prosentilla tutkimukseen osallistuneista esiintyi kaikkia työuupumuksen oireita ja työuupumus oli vakavaa. Tutkimuksessa tuli esille myös se, että uupuneilla oli myös muita hyvin-voinnin häiriöitä enemmän kuin niillä, joilla uupumukseen liittyviä oireita ei ollut. Viinamäki tutki väitöskirjassaan (1997) opettajien ja sosiaalityöntekijöiden psyykkistä rasittuneisuutta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena yhteensä 521:lle naisluokanopettajalle ja naissosiaalityöntekijälle. Tutkimuksessa molemmat ammattiryhmät todettiin psyykkisesti rasittuneiksi. Masentuneisuutta esiintyi noin neljäsosalla molempien ammattiryhmien edustajilla ja GHQ-asteikon mu-

11 8 kainen mielenterveyden häiriö ilmeni opettajilla ja sosiaalityöntekijöillä lähes kaksi kertaa useammin kuin perusväestöllä. Vuorio (1999) selvitti opinnäytetutkielmassaan ammattikorkeakoulun opettajien kokemuksia organisaatiomuutoksesta siirryttäessä opistoastejärjestelmästä ammattikorkeakoulujärjestelmään. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Tutkimuksessa tuli esille, että kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat kokivat työmääränsä ja kiireen lisääntyneen oleellisesti entiseen verrattuna ja lähes kaikilla oli stressioireita. Opettajat pitivät organisaatiouudistusta sekä hyvänä että huonona, erityisesti hyvinä puolina he pitivät mm. itsensä kehittämisen mahdollisuuden työssä ja joustavuuden työn suunnittelussa. Korhonen (2000) selvitti sivulaudaturtutkielmassaan opettajien työuupumukseen vaikuttavia tekijöitä analysoimalla opettajien vuorotteluvapaakokemuksista tehdyn kyselytutkimuksen vastauksia. Kyselyyn osallistui 267 vuorotteluvapaalla ollutta opettajaa eri kouluasteilta. Tutkimuksessa tuli esille, että viime vuosien aikana opettajien stressi, kiire ja työmäärä ovat lisääntyneet selvästi, voimakkaimmin ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajien työssä. Tutkimuksessa tuli esille myös, että työuupumus on lisääntynyt kaikissa opettaja- ja ikäryhmissä. Hiltunen ja Kärkkäinen (2001) tutkivat opinnäytetutkielmassaan poliisihenkilöstön työhyvinvointia. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja siihen osallistui 286 poliisihallinnon eri tehtävissä työskentelevää henkilöä. Tutkimuksessa työhyvinvointia tarkasteltiin työtyytyväisyyden, stressitekijöiden, työuupumuksen ja arvojen kautta. Tutkimuksessa tuli esille, että noin puolella vastaajista oli uupumusasteista väsymystä joko yhden tai useamman kerran kuukaudessa, ja vastaajien joukossa oli myös henkilöitä, jotka ilmoittivat olevansa kestokykynsä äärirajoilla. Kaikilla henkilöstöryhmillä esiintyi myös muita työuupumuksen osatekijöitä eli kyynistyneisyyttä ja heikentyneen ammatillisen itsetunnon tuntemuksia. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on tullut esille, että sosiaalinen tuki ja mahdollisuus keskustella työhön liittyvistä asioista työtovereiden kanssa ovat yhteydessä työn-tekijän kokemaan psyykkiseen rasittuneisuuteen. Tutkimuksissa tärkeänä on pidetty työnohjausta, tukiverkostoja, työn sisältöjen uudelleen arviointia ja organisointia sekä riittävää täydennyskoulutusta. Tutkimuksissa on tuotu esille myös se, että olisi tärkeää huomioida työelämän, perhe-elämän ja muiden elämänalueiden yhteen sovittaminen ja yleisen elämänhallinnan vahvistaminen. Esimiehen johtamistaito oli yksi merkittävä työssä jaksamiseen vaikuttava tekijä.

12 9 5 Tutkimuksen toteuttaminen 5.1 Tutkimusongelmat Tutkimukseni tavoitteena on selvittää ammattikorkeakoulun sosiaalialan opettajien työssä jaksamista ja jaksamista edistäviä tekijöitä. Pyrin tutkimuksessa löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalialan opettajien työssä väsymiseen/ uupumiseen? 2. Millaisilla keinoilla sosiaalialan opettajat pyrkivät jaksamaan työssään? 3. Mikä on sosiaalisen tuen merkitys sosiaalialan opettajien työssä jaksamisessa? 5.2 Tutkimusjoukon kuvaus Valitsin tutkimukseen kaksi sosiaalialan opetusta antavaa ammattikorkeakoulua sekä yhden ammatillisen instituutin. Ammatillisesta instituutista kukaan opettaja ei ilmoittanut halukkuuttaan tutkimukseen, joten tutkimuksessa on mukana neljä ammattikorkeakoulussa toimivaa sosiaalialan opettajaa. Laadullisessa tutkimuksessa on keskeistä se, että tutkittavaa kohdetta tai toimintaa pyritään ymmärtämään mahdollisimman syvällisesti. Tutkimuksen tavoitteena ei ole tilastollinen yleistettävyys, vaan ilmiön kuvaaminen, toiminnan ymmärtäminen. Tämän vuoksi on perusteltua, että tutkimuksessa voidaan keskittyä varsin pieneen määrään tapauksia ja analysoida niitä mahdollisimman perusteellisesti. Tärkeää on myös se, että tutkimukseen osallistuvat tietävät tutkittavasta ilmiöstä mahdollisimman paljon tai heillä on ilmiöstä omakohtaista kokemusta. Tämän vuoksi haastateltavien valinta harkinnanvaraisesti on perusteltua. (Ks. Eskola & Suoranta 2001, 18; Hirsjärvi & Hurme 2001, 58-59; Tuomi & Syväjärvi 2002, Tutkimusmenetelmä Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Pyrin selvittämään opettajien kokemuksia tutkittavasta aiheesta haastattelemalla heitä ja tuomaan mahdolli-

13 10 simman paljon esille tutkittavien näkökulmaa tutkittavaan aiheeseen. En asettanut tutkimuksessani ennakko-oletuksia enkä pyrkinyt hypoteesien testaukseen. Eskola & Suoranta (2001, 15) sekä Hirsjärvi & al. (1997, ) nostavat esille juuri edellä mainittuja asioita kuvaillessaan laadullisen tutkimuksen tunnusomaisia piirteitä. (Ks. myös Grönfors 1982, ) Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty osin haastattelulla, osin kyselyllä. Lähestyin oppilaitoksissa työskenteleviä opettajia sähköpostitse ja pyysin heitä mukaan tutkimukseen. Tiedot opettajista sain oppilaitosten opettajaluetteloista. Käytin apuna myös avainhenkilöä. Otin yhteyttä puhelimitse niihin opettajiin, jotka olivat ilmoittaneet olevansa halukkaita osallistumaan tutkimukseen ja sovin heidän kanssaan haastatteluajan. Ennen varsinaisia haastatteluja tein koehaastattelun ja kaksi opettajaa vastasi kysymyksiin kirjallisesti. Varsinaisia haastatteluja tutkimukseen tein kolme ja yksi opettaja vastasi kysymyksiin sähköpostitse. Haastateltavien valinnan suhteen oli kyseessä pitkälti harkinnanvarainen näyte, kuten laadullisessa tutkimuksessa usein on. (ks. Grönfors 1982, 73; Hirsjärvi & al. 1997, 165.) 5.4 Aineiston keruu Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, ja haastattelussa pääteemoja oli kaksi: uupumus/työssä väsyminen ja uupumuksen hallintakeinot. Tämän lisäksi haastateltavilta tiedusteltiin taustatietoina ikä, sukupuoli, oppilaitos (amk/ ammatillinen peruskoulutus). Molempien teemojen alle oli laadittu apukysymyksiä. Teemahaastattelun runko kokonaisuudessaan on mukana tutkimusraportin liitteissä. Teemahaastattelun runkoa ja apukysymyksiä laadittaessa olen käyttänyt apuna aiempia tutkimuksia tutkittavasta aihepiiristä. (mm. Hiltunen & Kärkkäinen 2001; Hyvärinen & Niskanen & Pitkänen & Räsänen 1998; Korhonen 2000; Vuorio 1999.) Keräsin aineiston puhelimitse ja nauhoitin haastattelut. Tällä pyrin myös siihen, että tutkimuksen luotettavuus olisi mahdollisimman korkea ja kaikki oleelliset asiat taltioituisivat myöhempää tarkastelua varten. Puhelinhaastatteluihin päädyin sen vuoksi, että tutkimuksen aikataulu oli hyvin tiivis ja haastateltavat opettajat asuvat varsin kaukana. Pyrin siihen, että tutkimukseen osallistumisesta olisi mahdollisimman vähän vaivaa haastateltaville, ja tiesin heidänkin aikataulunsa olevan varsin tiukka. Koska puhelinhaastattelu on toisenlainen kuin kasvokkainen kohtaaminen ja halusin rajata haastattelun käytettävän ajan noin puoleen tuntiin, toimitin haastattelun teemat apukysymyksineen haastateltaville etukäteen. Näin haastateltavat saivat aikaa valmistautua etukäteen, tehdä muistiinpanoja ja täydentää niitä tarvittaessa ennen varsinaisia haastatteluja. (Ks. Hirsjärvi & Hurme 2001, 64-65, 75; Tuomi & Sarajärvi 2002, 75; Grönfors 1982, )

14 11 Yksi syy siihen, että päädyin toteuttamaan aineistonkeruun haastattelulla, on haastattelun joustavuus aineistoa kerätessä. Haastattelija voi tarvittaessa toistaa kysymyksiä, selventää ilmauksia tai keskustella yhdessä haastateltavan kanssa. Haastattelija voi myös muuttaa haastatteluteemojen tai haastattelukysymysten järjestystä joustavasti haastattelun aikana. Koska minulla ei ole omakohtaista kokemusta tutkittavasta aiheesta, oli mahdollista, että valitsemani haastatteluteemat eivät olisikaan olleet tarkoituksenmukaiset tutkimuksen kannalta, joten varaudun tarpeen vaatiessa täsmentämään tai jopa muuttamaan teemoja aineistonkeruun aikana. (Hirsjärvi & al. 1997, ; Tuomi & Sarajärvi 2002, Aineiston käsittely Litteroin nauhoilta teemoihin liittyvät osat haastatteluista heti haastattelujen jälkeen. Aineiston purkaminen oli samalla myös osa analyysia, koska valikoidessani sen, mitä tallennan, pyrin tavoittamaan vastauksen olennaisen sisällön tutkimukseni kannalta. Käytössäni ei ollut kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelmaa, ja näin ollen toteutin analyysin tavallisella tekstinkäsittelyohjelmalla leikkaamalla ja liimaamalla teemoihin liittyvät otteet saman yläotsakkeen alle. (ks. Grönfors 1982, ; Hirsjärvi & Hurme 2001, ) Kirjoitin haastatteluaineiston teemoittain ja yhdistelin teemoja metamatriisin muotoon. Aineiston jatkokäsittely tapahtui luokittelemalla ja yhdistelemällä käyttäen samalla hyväksi teoreettista tietämystä aiheesta, tutkimustehtävää ja tutkimus-ongelmia. Käytin hyväksi myös toisten tutkijoiden aikaisemmin samaa aihetta koskevissa tutkimuksissa luomia luokitteluja. Omassa aineiston käsittelyssäni teema-haastattelun teemat toimivat alustavina luokkina. (Ks. Hämäläinen 1987, 46-53; Hirsjärvi & Hurme 2001, Luotettavuuden tarkastelua Tutkimuksen luotettavuutta voidaan kuvata kahden käsitteen, validiteetin ja reliabiliteetin avulla. Tutkimuksen validiteetilla tarkoitetaan sitä, kuinka todenmukaista tietoa käytetty menetelmä antavaa tutkittavasta ilmiöstä. Laadullisessa tutkimuksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, kuinka hyvin tutkija on onnistunut teemojen ja apukysymysten laadinnassa, eli saadaanko tätä kautta tietoa tutkimuksessa laadittuihin ongelmiin. Olen pyrkinyt käyttämään hyväkseni teemojen ja apukysymysten laadinnassa tutkimusongelmia ja teoreettisessa taustoituksessa määriteltyjä käsitteitä ja johtamaan teemat apukysymyksineen niistä suoraan.

15 12 Tutkimusaineistoa analysoidessani esille tuli se, että haastattelu painottui työssä jaksamista verottaviin tekijöihin, ja jaksamista edistävistä tekijöistä ei keskusteltu pitkään. Haastattelussa olisi voinut esittää suoraan kysymyksen siitä, mitkä tekijät edistävät haastateltavan työssä jaksamista. Toisaalta haastattelukysymyksissä tuli esille sosiaalisen tuen ja työstä saadun palkkion merkitys sekä uupumuksen hallintakeinot, ja näillä kysymyksillä tutkija saattoi huomaamattaan ohjata keskustelua yksipuolisesti näihin tekijöihin. Muilta osin pidän mielestäni teemoja ja haastattelukysymyksiä onnistuneina tutkimusongelmien kannalta. Validiteettiin liittyy myös kysymys siitä, ymmärtääkö haastateltava kysymykset samalla tavoin kuin tutkija. Haastatteluvaiheessa haastateltavat halusivat tutkijan määrittelevän käsitteet uupumus/ työssä väsyminen ennen kysymyksiin vastaamistaan. Näin ollen käsitteiden käyttö oli heidän osaltaan yhdenmukainen. Sen sijaan kysymyksiin sähköpostitse vastanneen tutkittavan osalta tutkijalla ei ole varmuutta siitä, miten hän on ymmärtänyt edellä mainitut käsitteet. Tutkimuksessa kaikki vastasivat kuitenkin kysymykseen uupumuksen konkreettisesta ilmenemisestä, jota kautta tutkija pyrki saamaan selville, esiintyykö tutkimuksessa mukana olleilla opettajilla Kalimon ja Toppisen (1997) määritelmän mukaista työuupumusta. Jatko-tutkimuksissa on syytä määritellä käytettävä uupumuskäsite tutkittaville tai liittää mukaan kysymyksiä uupumuksen ilmenemismuodoista. Reliabiliteetilla tarkoitetaan mittauksen luotettavuutta ja toistettavuutta eli sitä, antaako käytetty tutkimusmenetelmä ei-sattumanvaraista tietoa. Reliabiliteetilla viitataan siihen, kuinka hyvin tutkimusaineisto kuvaa todellisuutta riippumatta siitä, milloin ja missä se on hankittu. Haastatteluaineiston reliabiliteettia arvioitaessa avainkysymys on, olisiko saatu tulos samanlainen, jos käytettäisiin toista haastattelijaa tai jos sama haastattelija toistaisi haastattelun samoissa oloissa. Teema-haastattelu on kuitenkin ainutkertainen tilanne, eikä luotettavuuden arviointi toistamalla haastattelu samalle haastateltavalle ole tarkoituksenmukaista. Yksi luotettavuuden arviointiin vaikuttava tekijä on myös se, kuinka totuudenmukaisesti haastateltavat ovat vastanneet esitettyihin kysymyksiin. Yksi avainkysymys haastattelutilanteessa on se, kuinka tutkija onnistuu saavuttamaan haastateltavien luottamuksen. Tässä tutkimuksessa haastateltavat suhtautuivat myönteisesti tutkimukseni tekemiseen, haastattelutilanteissa yleistunnelma oli rento ja opettajat puhuivat mielestäni varsin vapautuneesti. En havainnut haastateltavien jännittävän haastattelua, mutta jotkut haastateltavat halusivat keskustella tutkimukseni käyttötarkoituksesta ennen haastattelun aloittamista. Toin esille, että pyrin tuomaan esille tutkimuksessa haastatteluista nousevia asioita niin, ettei yksittäinen haastateltu ole tunnistettavissa. Tunnistettavuuden suojelemiseksi en ole liittänyt tekemääni metamatriisia tutkimukseen mukaan, vaan metamatriisi on toiminut apunani tutkimuksen analysointivaiheessa. Uskon, että haastateltavien kanssa käyty keskustelu ja haastateltavien myöntei-

16 nen suhtautuminen tutkimuksen tekijään ja tutkimukseen on lisännyt luottamusta haastattelutilanteessa ja tukenut haastattelujen onnistumista ja näin ollen myös luotettavuutta. 13

17 14 6 Tutkimuksen tuloksia 6.1 Jaksamista heikentävät tekijät Työuupumus ilmenee Kalimon ja Toppisen (1997) mukaan psyykkisenä ja fyysisenä väsymyksenä, kyynistyneisyytenä ja ammatillisen itsetunnon heikkenemisenä. Tässä tutkimuksessa yksi vastaaja nimesi uupumuksen ilmenevän kaikilla kolmella edellä mainitulla ulottuvuudella. Muut toivat esille uupumuksen ilmenevän fyysisenä ja psyykkisenä väsymyksenä ja työilon katoamisena. Ammatillisen itsetunnon heikkenemistä he eivät tuoneet esille kuvatessaan uupumuksen ilmenemismuotoja. Fyysinen väsymys, unohtelu, kaaottisuus, ei pysty pitämään papereita järjestyksessä ja aina on joku hukassa, joka ei oo mun persoonallisuuteen kuuluva ominaisuus. Elämän kapeutuminen, elämä on yhtä työtä jota lomat ei katkaise Ja sit ihan selkeä masennus, tunne ettei selviä työstä eikä velvoitteista.. Sit päänsärky.. ja työnilo on vähissä. Dolanin (ks. Vartiovaara 1996) tutkimuksessa työhön liittyvät ja uupumusta aiheuttavat stressitekijät jaettiin kolmeen ryhmään: organisaatioon, itse työhön ja työntekijän persoonallisuuteen liittyviin tekijöihin. Tässä tutkimuksessa opettajat mainitsivat organisaatioon liittyvistä tekijöistä lähinnä epävarmuuden työn jatkumisesta ja toisaalta työhön sitoutumisesta. Työhön liittyvistä tekijöistä opettajat nostivat esille työn ylikuormittavuuden ja persoonallisuuteen liittyvistä tekijöistä lähinnä tunteen omista kontrollimahdollisuuksista erityisesti työtä rajattaessa. Tässä tutkimuksessa mukana olleista opettajista osa koki työolot uhkaaviksi ja raskaiksi, osa taas kertoi kokevansa, että hallitsee nykyisen työnsä ja työssä vastaan tulevat haasteet. Jokainen tutkimukseen osallistuneista opettajista mainitsi ensimmäisenä opettajan työssä jaksamista heikentävänä tekijänä jatkuvat muutokset sekä kehittämispaineet. Tämän lisäksi opettajat toivat esille työn vaatimusten ja käytettävissä olevan ajan välillä olevan epäsuhdan heikentävän työssä jaksamista, mikä nimetään myös kirjallisuudessa yhtenä keskeisimmistä työuupumusta aiheuttavana tekijänä. Vuorion (1999) tutkimuksessa ammattikorkeakoulun opettajien kokemuksista siirryttäessä opistoastejärjestelmästä ammattikorkeakoulujärjestelmään näkyi työmäärän ja kiireen oleellinen lisääntyminen entiseen verrattuna. Tässä tutkimuksessa mukana olleiden opettajien kertomana syntyi vaikutelma siitä, ettei kiire ja työmäärä ole vähentynyt ammattikorkeakouluvuosien aikana. Vuorio toi myös esille, että organisaatiomuutoksessa opettajien jaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin olisi ollut syytä kiinnittää huomiota. Nyt tutkimuksessa mukana olleet opettajat kertoivat, että työssä jaksamisesta keskus-

18 15 tellaan työyhteisössä ja jaksamiseen pyritään vaikuttamaan mm. työnohjauksella. (Ks. myös Sihvonen 1996; Vartiovaara 1996.) Vartiovaara (1996, 110) mainitsee, että korkea koulutuspohja antaa usein tyydytystä ja avaa monenlaisia ovia, mutta toisaalta se samanaikaisesti lisää suorituspaineita. Tässä tutkimuksessa opettajat toivat esille, että ammattikorkeakouluun siirryttäessä muutos on tuonut mukanaan opettajille myös kouluttautumisen ja kehittämisen pakon, joka on vallalla koko työryhmässä, ja josta on vaikea yksittäisenä työn-tekijänä irrottautua. Jatkuva kouluttautumisen ja kehittämisen pakko, sekin on kuluttavaa. Se on jotenkin kaksinainen juttu, toisaalta se tukee opetusta ja toisaalta se voi kuluttaa, jos omalla ajalla kouluttautuu. Opettajat käy koulutuksessa ja kouluttautuu omalla ajalla paljon. Kouluttautumispakko ilmeni myös Korhosen (2000) tutkimuksessa, jossa ammattikorkeakouluopettajista puolet koki kouluttautumispakkoa omassa työtehtävässään, kun taas ammatillisten oppilaitosten opettajista kouluttautumispakkoa koki viidesosa, lukio-opettajista kymmenesosa, ala-asteen opettajista 4% ja yläasteen opettajista vain 2%. Toisaalta tutkimuksissa on mainittu myös kouluttautumisen merkitys työssä jaksamista edistävänä tekijänä, minkä opettajat totesivat myös tässä tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa haastateltavat nimesivät uupumusta aiheuttavana tekijänä sen, että työtä on paljon ja työpäivät venyvät pitkiksi. Opettajat kertoivat, että kaikkia virkoja ei ole täytetty eikä lyhyille sairauslomille oteta sijaisia. Yllättävät lisätyöt, joihin ei ole valmistautunut, kuluttivat opettajien voimia. (Ks. myös Kalimo & Toppinen 1997, ) Se työn paljous, mutta sitten se ennakoimattomuus, se on varmaan henkisesti se tärkein juttu. Haastatellut opettajat kertoivat, että työyhteisössä esiintyy jonkin verran työntekijöiden välistä kilpailua, mutta vastaajat eivät pitäneet tätä merkittävänä työssä jaksamista heikentävänä tekijänä. Sen sijaan persoonallisuuteen liittyvät tekijät nousivat esille uupumusta aiheuttavana tekijänä. Opettajat painottivat, että työtä täytyisi pystyä itse rajaamaan, mutta rajaaminen on vaikeaa. Mulla on vähä tullu semmoista kuvaa, että opettajissa on paljon tunnollisia ihmisiä. Ja sellaisia, jotka tekevät työnsä hyvin, ja jotka on jatkuvasti sellaisen mittauksen alla samalla kun ite jatkuvasti joutuvat mittaamaan opiskelijoiden suorituksia. Niin oon sitä pohtinu, että kääntyykö se tavallaan sitten että sitä sitten vaaditaan myös itseltä aika lailla paljon, kun täytyy olla esimerkki ja malli ja täytyy olla itse vaatimassa myös.

19 16 Korhonen (2000) kiinnitti tutkimuksessaan huomiota siihen, että opettajat turhautuvat yhä huononevien oppimistulosten vuoksi. Tässä tutkimuksessa opettajat sen sijaan korostivat, etteivät opiskelijat ole ammattikorkeakoulussa erityisesti uupumusta aiheuttava tekijä, koska opiskelijat ovat erittäin motivoituneita opiskeluun. Toisaalta yksi haastatelluista toi esille sen, että erittäin motivoitunut opiskelija voi myös uuvuttaa opettajaa imemällä hänet kuiviin. Mutta minusta tuntuu, että ammattikorkeakoulun puolella ei niinkään väsytä ne opiskelijat, koska on hirveän motivoituneita opiskelijoita. Ainakin itse koen sen, ja jos opettajien puheita ajattelee, niin harvemmin sitten ne opiskelijat on se uupumusjuttu. Haastateltavat kertoivat, että ikääntyminen, fyysiset sairaudet ja rajoitukset heikentävät työssä jaksamista. Haastatteluissa mainittiin myös, että yksityiselämän vaikeudet heijastuvat joskus myös työhön ja tämä puolestaan vaikuttaa työssä väsymiseen. 6.2 Uupumuksen hallintakeinot ja jaksamista edistävät tekijät Opettajat painottivat keskeisimpänä työstä saatuna palkkiona ja jaksamista edistävänä tekijänä opiskelijoiden ammatillisen kasvun kehityksen näkemisen. Myös se, että opettaja huomaa opiskelijoiden oppineen uusia asioita, tukee opettajan jaksamista työssä. Erityisen merkityksellisenä opettajat pitivät jo valmistuneiden yhteydenpitoa opettajiin, mitä opettajat pitivät myönteisenä palautteena hyvästä ohjaussuhteesta ja kannustavan jaksamaan työssä...sitten kun näkee sen ammatillisen kehittymisen, kun ne tulee kouluun ja sitten kun ne lähtee, se on aivan mahtava tunne. Jotenkin kuitenkin se koulutuksen vaikuttavuuden näkeminen. Toisena jaksamista edistävänä tekijänä tuli esille työkavereiden merkitys ja työyhteisön hyvä ilmapiiri. Sosiaalisten verkostojen ja sosiaalisen tuen käsitteet ovat keskeisiä myös elämänhallintaa koskevassa tutkimuksessa (Niemelä 1991, 13). Mommo (1999, 100) tutki hoito-opin opettajien kokemuksia ammattikorkeakoulussa opettajana toimimisesta. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka opettajat suhtautuivat ammattikorkeakoulukokeiluun myönteisesti, he samalla kertoivat työmäärän lisääntyneen huomattavasti. Koulu-uudistus oli lisännyt opettajien halukkuutta jatkokoulutukseen. Nyt tehdyssä tutkimuksessa huomattiin voimia kuluttavan kouluttautumispakon kääntöpuolena se, että lisäkoulutus on toisaalta myös jaksamista edistävä tekijä. Haastatellut opettajat kertoivat jatkaneensa

20 17 opiskelua työn ohessa perustutkinnon suoritettuaan ja myös työnantajan tarjoavan tukea opiskeluun mm. opintovapaiden kautta. Tutkimukseen osallistuneet opettajat kokivat, että heillä on jonkin verran mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä organisointiin, esimerkiksi työnjaon suunnitteluun ja työtehtävien vaihtoon, ja tätä kautta hallita ja torjua uupumusta. Toisaalta haastatteluissa tuli esille myös se, että mikäli opettaja kokee, ettei hänellä ole juurikaan vaikutusmahdollisuuksia ja näin hallita ulkoisesti työtään, ennakoimattomat lisätyöt aiheuttavat voimakasta stressiä ja ovat opettajan kokemana keskeinen tekijä työssä väsymiselle. Näihin tekijöihin viitataan myös elämänhallintaa koskevissa kirjoituksissa (ks. Niemelä 1991, 12; Raitasalo 1995). Työn voimavara on se, että voin myös tehtäviä vaihtaa tässä organisaatiossa. Meillä on myös mahdollisuus itse organisoida työtä ja suunnitella. Työnantaja on myös tarjonnut mahdollisuutta tehdä lyhennettyä työpäivää tai työviikkoa, jota olen ajatellut toteuttaa lähempänä eläkeikää. Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden opintovapaaseen, joka on max 6kk. Lisäksi työtehtäviä voi vaihdella. Työn rajaaminen oli yksi jaksamista edistävä tekijä. Työn rajaus vaikutti sekä ulkoiseen että sisäiseen elämänhallintaan. Haastatteluissa korostui myös itsetuntemuksen merkitys sekä se, että opettajan on tärkeää itse tunnistaa ja tiedostaa omat kykynsä ja henkilökohtaiset resurssinsa...en sitten yritä sellaisia tehtäviä tekemään, missä minä tiiän mitä se työ on, ehkä se on sitä ennaltaehkäisyä, ettei lähde sellaisiin työtehtäviin, mitkä tällä hetkellä kokee, että ei ole riittäviä edellytyksiä tai joutuisi tekemään suhteessa liian suuria panoksia. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen oli yksi keskeisimmistä uupumuksen hallintakeinoista. Tämä tuli esille jokaisen haastatellun opettajan vastauksissa. Kaikki haastatellut opettajat harrastivat aktiivisesti jotain liikunnan muotoa, pääasiassa ulkoilua. Vastaajat liittivät vastauksissaan yhteen fyysisen kunnon ja sen vaikutuksen henkiseen hyvinvointiin. Opettajista oli tärkeää se, että vaikka työyhteisössä ja koko organisaatiossa on muistettava paneutua työntekijöiden työhyvinvointiin, on vastuu myös yksittäisellä työntekijällä. Opettajat muistuttivat, että jokaisella työntekijällä voi olla myös yksilöllisiä syitä, jotka vaikuttavat työssä väsymiseen ja hänen on mahdollista löytää myös yksilöllisiä keinoja jaksaakseen työssä. Vaikka organisaatio on ja ne rakennetekijät, niin kyllä jokainen varmaan yksilöllisesti joutuu miettimään niitä omia keinoja, ei tietenkään organisaatiota voi pistää vastuuseen, jos minä voin huonosti. On tietenkin organisatorisia tekijöitä,

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot