Työnohjaus TEHOSTAA ESIMIESTYÖTÄ METSÄNHOITAJA. Metsänhoitajan vinkit ulkomaankomennukselle. Suurin osa oman alan kesätöissä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työnohjaus TEHOSTAA ESIMIESTYÖTÄ METSÄNHOITAJA. Metsänhoitajan vinkit ulkomaankomennukselle. Suurin osa oman alan kesätöissä."

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 4/ Työnohjaus TEHOSTAA ESIMIESTYÖTÄ 14 TÖIHIN ULKOMAILLE? Metsänhoitajan vinkit ulkomaankomennukselle 16 KESÄTYÖKYSELY 2014 Suurin osa oman alan 28 kesätöissä. VUODEN METSÄNHOITAJA Jyrki Kangas

2 Pääkirjoitus Tapio Hankala Toiminnanjohtaja sisältö Työurien pidentyminen edellyttää muutakin kuin eläkeratkaisun Syyskuussa syntynyt ehdotus uudesta eläkeratkaisusta on eittämättä syksyn suurimpia ja vaikutuksiltaan pitkäaikaisimpia uudistuksia. Akava jättäytyi tunnetusti ja perustellusti eläkeratkaisun ulkopuolelle. Ratkaisun pitkään työuraan kannustavat elementit ovat nykyistä järjestelmää heikommat, mikä vaikuttaa etenkin myöhemmin työuransa aloittaviin korkeasti koulutettuihin. Työeläkejärjestelmä on työelämän jälkeisen toimeentulon kannalta merkittävä meille jokaiselle, ja järjestelmän kestävyys, ennustettavuus ja luotettavuus ovatkin sen keskeisiä elementtejä. Historia osoittaa että työeläkejärjestelmään on tehty merkittäviä muutoksia noin kymmenen vuoden välein. Suomalainen työeläkejärjestelmä on hyvä kehikko, jonka toiminta edellyttää kunnossa olevaa kansantaloutta ja korkeaa työllisyysastetta. Kansainvälisen toimintaympäristön, ennen kaikkea Euroopan talouden ongelmien, ja oman rakennemuutoksemme ravistelemassa Suomessa talouskasvu on suuri haaste. Nyt on tarpeen panostaa työelämän ja talouden kehittämiseen keinoilla, jotka mahdollistavat yhä useamman osallistumisen työelämään ja oman työuran pidentämisen. Tekeillä olevan eläkeuudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat pyrkimys turvata riittävä eläketurva, varmistaa eläkejärjestelmän rahoitus sekä pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Eläkeiän nostaminen tai muut esitetyt muutokset eivät automaattisesti tuota tavoiteltuja tuloksia, sillä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää todellista työurien pidentymistä sekä työllisyysasteen kasvua. Tehdyssä ratkaisussa työelämän toimivuutta parantavat ja siten eläkeratkaisun tavoitteiden toteuttamista edistävät toimet jäivät vähäisiksi. Työllisyysaste ei nouse eivätkä työurat pitene, jollei työtä ole tarjolla työuran eri vaiheissa ja kohtuullisilla ehdoilla. Tähän voidaan vaikuttaa asenteiden sekä osaamisen kautta, lisäämällä työnteon kannustavuutta ja turvaverkkoja sekä luomalla työnantajaa kannustavia ja velvoittavia keinoja. Nyt tehtyä työtä tuleekin jatkaa ja keskittyä sellaisten muutosten aikaansaamiseen, jotka tukevat työmarkkinoille pääsyä sekä siellä pysymistä. Työn tekeminen kasvattaa sekä omaa että myös kansantalouden kakkua. Hyvää joulua! 6 12 TÄSSÄ NUMEROSSA 6 TYÖNOHJAUKSELLA LISÄÄ HYVINVOINTIA Parempaa työn hallintaa ja parempia esimiehiä 12 ESIMIES, VIESTINTÄ JA VASTUU Esimiehellä on organisaatiossa merkittävä viestintävastuu. 14 VAKIOPALSTAT 28 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 16 OPISKELIJA Metsäylioppilas kesätyömarkkinoilla 20 METSÄNHENKI INGIMAGE 14 METSÄNHOITAJANA MAAILMAN ÄÄRISSÄ Metsänhoitajaliiton hallituksen opiskelijajäsen Osmo Suominen 64. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) KANNEN KUVA Ponsse, kuvassa Juho Nummela ja Jarmo Vidgren (vas.). KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ Juha Anttilan vinkkejä ulkomaankomennuksesta selviämiseen 21 ELÄKEUUDISTUS Millaisia muutoksia eläkeuudistus tuo tullessaan? Miksi Akava jäi ulos eläkeratkaisusta? 26 LISÄÄ LIIKETTÄ TYÖPÄIVÄÄN Valtaosa aikuisista istuu jopa yli yhdeksän tuntia päivässä. 25 LAKIPALSTA Sovitaanko? Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. 28 PROFIILI Vuoden metsänhoitaja Jyrki Kangas lietsoo positiivista metsädraivia. 30 PAKINA Organisaatiomuutoksesta selviämisen ABC 31 HENKILÖUUTISET OSOITE Salomonkatu 17 B, 10. krs Helsinki ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy 2 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. JOULULAHJAKSI METSÄNHOITAJIEN SOLMIO- TAI RINTANEULA Tilaa puolisollesi, kollegallesi, sukulaisellesi tai itsellesi joululahjaksi metsänhoitajien solmio- tai rintaneula. Neuloja myydään Metsänhoitajaliiton toimistossa ja tilauksia vastaanottaa Päivi Toivonen metsanhoitajat.fi, p ). Hopeinen rintaneula maksaa 29 euroa ja solmioneula 34 euroa. METSÄNHOITAJALIITON TYÖTTÖMYYSKASSAPALVELUT Metsänhoitajaliiton jäsenet kuuluvat Erityiskoulutettujen työttömyyskassaan (Erko). Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, ansiosidonnaista päivärahaa haetaan suoraan Erkosta. Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttyminen. Perustietoa sekä hakuohjeita löydät Erkon verkkosivuilta INGIMAGE Paremman työelämän puolesta Osallistu ja vaikuta siihen millainen on tulevaisuuden työelämä. Että mahdollisimman monelle on tarjolla mielekästä työtä kohtuullisella korvauksella. Että ihmiset jaksavat ja pystyvät tienaamaan leipänsä, voivat hyvin ja työelämä joustaa erilaisissa elämäntilanteissa. Suomessa on perinteikäs ja vahva ammattiyhdistysliike. Liitot pitävät palkansaajan puolia muuttuvassa työelämässä. Työnantajista 98 % on järjestäytynyt omiin liittoihinsa. Palkansaajista vähemmän. Keskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK kampanjoivat vuoden vaihteessa näkyvästi mediassa työntekijöiden järjestäytymisen edistämiseksi. Käytä tilaisuutta hyväksesi. Metsänhoitajaliiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus vaikuttaa työelämän tulevaisuuteen nostamalla järjestäytymisen tärkeys esille omassa lähipiirissäsi. Puolusta parempaa työelämää. Sinulla on siihen oikeus. INGIMAGE LIITON HALLITUKSEEN UUSIA JÄSENIÄ Metsänhoitajaliiton hallituksessa on kuusi jäsentä, joista puolet on erovuorossa vuosittain. Hallituksen toimintakaudelle erovuorossa olivat Katja Turunen, Helena Herttuainen ja Tuija Aronen, joista Tuija Aronen ei ollut kahdeksan vuoden maksimiajan täyttymisen vuoksi enää valintakelpoinen. Metsänhoitajaliiton valtuusto valitsi kokouksessaan hallituksen jäseniksi Merja Simosen, Ari Raution ja Helena Herttuaisen. Edellä mainittujen lisäksi hallituksen jäseniä ovat Seppo Leinonen, Risto Lilleberg ja Anna Salminen. Hallituksen puheenjohtajana toimii Ahti Paavonen. Hallituksen uusille jäsenille tervetuloa mukaan liiton toimintaan. Katjalle ja Tuijalle kiitos antamastanne panoksesta Metsänhoitajaliiton hyväksi. KORJAUS EDELLISEEN METSÄNHOITAJAAN Metsänhoitajan 03/14 profiilin kirjoitti Maija Kovanen, ei Silja Pitkänen. Pahoittelemme virhettä! TYÖTTÖMYYSKASSAMAKSUN KOROTUS nostaa Metsänhoitajaliiton jäsenmaksuja Metsänhoitajaliiton valtuusto kokoontui päättämään liiton toimintasuunnitelmasta ja budjetista vuodelle Alkavan vuoden 2015 talousnäkymät Metsänhoitajaliiton osalta ovat haastavat, sillä kohonnut akateeminen työttömyys rasittaa työttömyyskassoja ja siten asettaa korotuspaineita myös Metsänhoitajaliiton jäsenmaksulle. Vuoden 2015 jäsenmaksu palkansaajilta on 1,1 % palkasta, kuitenkin korkeintaan 498 euroa vuodessa. Työelämän ulkopuolella työttömyyden, vanhempainvapaiden tms. vuoksi olevien vuosimaksu on 132 euroa ja ulkomailla palkansaajana työskentelevien vuosimaksu 246 euroa. Opiskelijoilta jäsenyys maksaa 96 euroa vuodessa, jos mukana on työttömyyskassan jäsenyys ja 36 euroa vuodessa ilman työttömyyskassaa. Eläkeläisten jäsenmaksu on 90 euroa vuodessa. Ajantasaiset jäsenmaksut voi tarkistaa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta Työssä oleville helpoin ja huolettomin tapa jäsenmaksun maksamiseen on liittyä työnantajaperintään, jolloin palkanlaskija pidättää liiton jäsenmaksun suoraan palkasta. Linkki työnantajaperintään siirtymiseen vaadittavaan valtakirjaan löytyy edellä mainitulta liiton verkkosivuilta. Ammattijärjestön jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Metsänhoitajaliitto toivottaa jäsenilleen rauhallista joulua! Perinteisten postikorttitervehdysten sijaan olemme tehneet rahalahjoituksen SOS Lapsikylän kotimaan toimintaan. 4 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

4 Tomi Tuomasjukka Metsänhoitaja, työnohjaaja Työluotsi.fi Ponsse, Ingimage Työnohjaus tehostaa esimiestyötä Työnohjaus on toimintaa, johon selkeästi kannattaa investoida. sanoo Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela. Työnohjausta käytettiin Ponssen keskijohdon muodostamassa ryhmässä yhteistyön kehittämiseen. Pari vuotta kestäneen prosessin aikana opittiin toimimaan tehokkaammin kollegoiden kanssa muun muassa avoimella keskustelulla ja pelisääntöjä rakentamalla. Lähiesimiestyö on yksi työelämän haastavimmista tehtävistä. Se on ennen kaikkea ihmisten johtamista tiimeissä, mutta usein esimiehen pitää myös tehdä asiantuntijatyötä, oman alan substanssia. Näiden lisäksi hän on myös avainasemassa organisaation strategioiden käytäntöön viemisessä, aivan samalla tavalla kuin motokuski luonnonhoito-ohjeiden toteuttamisessa maastossa. Lähiesimiehet ovat usein täystyöllistettyjä ylisuurien tiimiensä kanssa. Lisää painetta työhön tuovat suoritusvaatimukset, tiukka taloustilanne, organisaatiouudistukset, fuusiot ja yleinen toiminnan tehostaminen. Hyvin haastavaksi esimiestyön Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela kertoo työnohjauksen olleen hyödyllinen työkalu Ponsse Oyj:n tuotannon intensiivisen tehostamisen vaiheessa. Tällä hetkellä Ponssella kehitetään johtamistaitoja myös henkisen valmennuksen eli coachingin avulla. 6 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

5 Työssä jaksaminen on aikamme esimiesten ja johtajien vitsaus. Työnohjaus on yksi väline henkisen työkyvyn ylläpitämiseen. kehitysprosessi, jossa keskitytään työn tekemisen muotoihin ja ilmiöihin, harvemmin työn sisältöön. Käytännössä työnohjaus on hyvin lähellä liike-elämässä paremmin tunnettua coachingia eli henkinen valmennus -ohjausmenetelmää. Työnohjauksella ja coachingilla on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja sanoo metsänhoitaja Markku Siltanen, HAUS Kehittämiskeskus Oy:n kansainvälisten toimintojen johtaja. Siltanen on metsäuransa lisäksi työskennellyt omassa yrityksessään työnohjaajana, ammatticoachina ja valmentajana. Muita työnohjausta lähellä olevia menetelmiä ovat mentorointi ja terapia. Työnohjauksella voi olla terapeuttisia, ohjattavan oloa helpottavia vaikutuksia, mutta se ei kuitenkaan ole terapiaa. Pääpaino on aina oman työn kehittämisessä. TYÖNOHJAAJA ON VAITIOLOVELVOLLINEN Työnohjaajan koulutusta tarjoavat useat tahot, joista valtaosa noudattaa Suomen Työnohjaajat ry:n (STOry) antamia koulutuksen sisältöä koskevia suosituksia. Koulutuksen laajuus voi olla 30 tai 60 opintopistettä ja kestää 1-2,5 vuotta monimuoto-opiskeluna. Työnohjaaja-nimikkeen käyttöä ei ole tällä hetkellä viranomaisten taholta säädelty. Jokainen Suomen Työnohjaajat ry:n jäsen voi käyttää lyhennettä STOry nimikkeensä jäljessä. Tämä tarkoittaa, että työnohjaaja on saanut yhdistyksen suositusten mukaisen koulutuksen ja on sitoutunut noudattamaan työssään yhdistyksen eettisiä periaatteita. Näihin kuuluu muun muassa avoimuus, luottamuksellisuus, hyvä vuorovaikutus ja oppiminen, sekä omasta ammattitaidosta ja työnohjauksesta huolehtiminen. Vaitiolovelvollisuus on luonnollinen ja tärkeä osa työnohjaajan tehtävää ja lähtökohta yhteistyössä tarvittavan luottamuksen rakentamiseen. TUNNETTUUS NOUSUSSA Suomessa työnohjaus on ollut käytössä kolmisenkymmentä vuotta, ohjaajia on noin Toiminta alkoi kirkon piirissä ja sosiaali- ja terveysalalla ja on viime vuosina laajentunut voimakkaasti muille työelämän alueille. Opetusalan organisaatioissa työnohjaus tunnetaan jo melko hyvin, kaupan alalla Markku Siltanen on yksi Suomen ensimmäisistä työnohjaajan tutkinnon suorittaneista metsänhoitajista. tekee monipaikkaisuus, johtaminen toiselta paikkakunnalta tai jopa toisesta maasta. Ei ole yllättävää, että näissä olosuhteissa oman henkisen työkyvyn ylläpito on monelle esimiehelle todellinen haaste. Sama pätee myös johtoon. Työssä jaksamisesta on tullut aikamme esimiesten ja johtajien vitsaus. AVAINHENKILÖN TYÖHYVINVOINTI RATKAISEE TUOTTAVUUDEN Kari Peitsamo puki aikanaan vanhan sanonnan runomittaan ja lauloi: viikon mies kestää vaikka aidanvittana... Riukuaitaa koossa pitävän vitsaksen virkaa toimittaminen kuvaa hyvin raskaassa työtilanteessa jaksamista. Aikansa sitä kestää, mutta usein unohdetaan, että käytännössä jaksamisen raja on kolme kuukautta. Sen jälkeen on ihmisen saatava riittävä määrä lepoa, jotta työkyky ja samalla tuottavuus pitkällä aikavälillä pysyy normaalina. Jatkuvan paineen alla työskentely on tehokasta pitkällä aikavälillä vain, jos työhyvinvoinnista huolehditaan. Ihmisillä on monenlaisia tapoja hallita työnsä kuormittavuutta ja pitää yllä työkykyään. Perhe-elämä, ystävät, harrastukset lienevät yleisimpiä. Keskusteleminen kollegoiden kanssa on myös tavallista. Esimiestehtävissä tähän on kuitenkin niukasti mahdollisuuksia ja mitä ylemmäksi organisaatiossa mennään, sitä vähemmän johtajilla on mahdollisuuksia asioiden käsittelyyn ja purkamiseen vertaistensa kanssa. Tehokkainta kuormituksen hallintaa on sellainen, joka on tietoisesti rakennettu osaksi työn tekemistä ja työyhteisön toimintaa. Uusi trendi työelämässä onkin henkisen työkyvyn ylläpito käsittelemällä kuormitustekijöitä koulutetun työnohjaajan kanssa. Käsitteenä työnohjaus voi kuulostaa työhön perehdyttämiseltä, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. TUKEA TIUKASSA PAIKASSA Työnohjaus on oman työn hallintaa ja oman ammatillisuuden tavoitteellista kehittämistä. Työn kuormittavuuden säätely saavutetaan työnohjauskeskusteluissa analysoimalla arkityössä esiintyviä raskaita, usein ihmissuhteisiin, ryhmäkäyttäytymiseen tai stressitekijöihin liittyviä ilmiöitä. Tärkeä osa on ohjattavan oman suhtautumisen muokkaaminen ja virittäminen. Käytännössä työnohjauksella kehitetään työyhteisötaitoja, eli esimies- ja alaistaitoja. Työnohjauksella tehdään siis työstä sekä työntekijän, että osakkeenomistajan kannalta kestävää, tehokasta ja tuottavaa. Tapaamiset koulutetun työnohjaajan kanssa rytmitetään usein 2-4 viikon välein ja yksi tapaaminen kestää kahdenkeskisissä sessioissa puolitoista tuntia. Ohjausta voidaan toteuttaa myös samankaltaisissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden vertaisryhmissä ja myös työyhteisön luonnolliselle osalle, esimerkiksi tiimille tai yksilölle. Ryhmätapaamisia pidetään tavallisesti harvemmin mutta ne kestävät pitempään, 2-3 tuntia. Merkittävä osa työnohjauksen hyödyistä syntyy ohjattavan oman ajattelun seurauksena tapaamisten välillä. On tavallista, että työskentelyn alussa määritellyt tavoitteet jalostuvat ja muuttuvat matkan varrella. Prosessi voi kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen, pisimmillään kahdesta kolmeen vuotta. OPPIMISEN KEHÄ ON KEHITTÄMISEN AVAIN Jatkuva oppiminen on keskeinen tavoite sekä työn hallinnassa, että oman ammatillisuuden kehittämisessä. On tavallista, että työnohjausistunnossa etsitään uusia lähestymistapoja jokapäiväisen työn tilanteisiin, jonka jälkeen ohjattava kokeilee niitä omassa työssään. Saadut uudet kokemukset analysoidaan ja käytetään oppimisen materiaalina seuraavassa tapaamisessa työnohjaajan kanssa ja kehää pyöritetään uudelleen. Tällainen kokemuksellinen reflektio, pohdinta, on monen työelämän kehittämistyökalun keskiössä. Työnohjaus on ennen kaikkea Kun tehokkuusruuvi on väännetty äärimilleen, työhyvinvoinnista huolehtiminen tulee entistä tärkeämmäksi. 8 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

6 Metsähyvinvointi työpajassa vasemmalta Maikki Kropsu Metsä Groupista, Tuula Jusko Suomen Metsäkeskuksesta ja Arto Kariniemi Metsätehosta sekä jalkauttamista tukevaa viestintää ja hankkeiden työpajojen ryhmätöitä vetänyt Tuija Tähtinen Valmennuksen Vireestä. Psykologian lisensiaatti Juha Arikoski kouluttaa MIF:ssä (Management Insitute of Finland) työnohjaajia toimimaan johdon ja esimiesten tukena. Tämä työnohjauksen erityisalue on joustava lähestymistapa, joka yhdistää perinteisen työnohjauksen, coachingin ja prosessikonsultaation menetelmiä. sen edut ollaan vähitellen huomaamassa. Teollisuudessa ja yrityselämässä työnohjauksen hyödyt ollaan vasta tunnistamassa, eli Ponssen tyyppiset edelläkävijät ovat vielä harvassa. Nykyisin myös organisaatioiden johtoryhmien työnohjaus on yleistynyt. On tärkeää, että organisaation toiminnan kivijalka, johtoryhmä, toimii moitteettomasti, kertoo Management Institute of Finland MIF Oy:n johtoryhmävalmentaja ja työnohjaajien kouluttaja Juha Arikoski. Nykykäsityksen mukaan johtoryhmän jäsenten tulisi tuottaa asioista konflikteja sen sijaan, että vain hymistellään samanmielisinä. Ilman haastamista ei synny tuloksia. Konfliktit kuitenkin siirtyvät toisinaan henkilöiden välisiksi ja ovat silloin vaarassa levitä koko organisaatioon. Siinä vaiheessa johtoryhmän työnohjaajalle tarjoutuu työsarkaa, Arikoski jatkaa. TYÖNOHJAUS ON TULEVAISUUDEN AMMATTI Työn tehokkuuden kasvattaminen on vahvasti läsnä joka alalla. Kun tehokkuusruuvi on väännetty äärimmilleen, eikä teknologiakaan enää anna merkittäviä lisäpanoksia, työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen tulee entistä tärkeämmäksi. Työnohjaus on avainhenkilöiden työkyvyn ylläpitämisessä todennäköisesti tulevaisuudessa vakiokäytäntö monissa organisaatioissa. Työnohjauksen kustannukset ovat hyvin pieniä verrattuna hyötyihin. Tutkimusten mukaan jo yksinomaan vähentyneet sairauspoissaolot ovat tuoneet ohjaukseen käytetyt varat takaisin moninkertaisina. Lyhyellä aikavälillä sijoitetun pääoman tuottoa saadaan käytännössä nopeasti sairaslomapäivien harvetessa. Lisäksi muita konkreettisia hyötyjä saadaan työyhteisön toimivuuden paranemisesta ja johtamisen kehittymisestä. Parhaimmillaan työnohjauksella pidennetään suomalaisten työuria. Parhaimmillaan työnohjauksella pidennetään suomalaisten työuria. TOMI TUOMASJUKKA: "PAREMPI TYÖ PIDEMMÄT TYÖURAT!" Metsänhoitaja Tomi Tuomasjukalla on 25-vuoden esimies- ja johtajakokemus metsäalalta kehitysyhteistyön parista Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Länsi-Balkanilla. Tällä hetkellä Tomi työskentelee työyhteisövalmentajana oman Työluotsi.fi -palvelukonseptinsa kautta. Tomi valmistuu johdon ja esimiesten työnohjaajaksi keväällä 2015 ja opiskelee myös työyhteisösovittelijaksi. "Oman uran onnistumiset ja epäonnistumiset ovat valmennus- ja ohjaustyön pääomaa", Tomi kertoo. Metsähyvinvointi ei mene metsään se on jo siellä Metsätaloudessa on käynnissä iso murros, joka koskee toimialan lisäksi ihmisiä. Sen varmistaminen, että tämän muutoksen keskellä alan uudistumiskyvyn edellytys, motivoitunut ihminen, voi hyvin, jaksaa ja osaa kehityksen vaatimalla tavalla on Metsähyvinvointiohjelman ydintavoite. Tätä tavoitetta kohden alan organisaatiot ja ihmiset työskentelevät laajassa yhteisymmärryksessä. Myös Metsänhoitajaliitto on mukana tässä työssä. METSÄHYVINVOINTI SYNTYY KYVYSTÄ UUDISTUA JA UUDISTAA Metsähyvinvointi-ohjelman ytimen voi kiteyttää metsäsanoilla: uudistaminen, harventaminen ja monimuotoisuus. Uudistaminen on välttämättömyys metsässä ja niin myös ihmisen työssä ja elämässä. Ihmiselle uudistuminen antaa mahdollisuuden ideoida uutta, lisätä iloa ja innostusta sekä säilyttää halun jatkaa eteenpäin motivoituneesti. Toinen alan tuttu termi on harventaminen, joka saa ohjelman sisällä myönteisen merkityksen. Emme jaksa emmekä kehity, jos yritämme tehdä kaikkea ja säilyttää kaiken. Monimuotoisuudella korostetaan kokemuksen ja osaamisen jakamisen tärkeyttä alan tulevaisuudelle. KESKIÖSSÄ HYVINVOIVA IHMINEN Ohjelman lähes 20 hanketta tarkastelevat hyvinvointia erilaisissa tehtävissä ja organisaatioissa toimivien ihmisten kannalta. Verkkosivulle on koottu ohjelmassa syntynyttä tietoa ja oivalluksia. Esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa selvitettiin, miten esimiestyötä voisi vahvistaa tyypillisessä metsäalan organisaatiossa, jossa esimies ja alaiset eivät näe toisiaan kovin usein. Metsä Groupissa kehitetään puunkorjuussa työskentelevien ihmisten työhyvinvointia koko korjuuketjussa yli organisaatiorajojen. Lisäksi on luotu opas työterveyshuoltopalvelujen hankkimiseen, ohjeita metsähakkeen tuotannon riskien hallintaan, kehitetty puunkorjuun palvelukonseptia, parannettu metsäyritysten sisäisiä työhyvinvointiohjelmia ja tuotettu metsäalalle omia malleja muutosten kohtaamiseen arjessa. Lisäksi sivustolta löytyy näkemyksiä metsäalan tulevaisuudesta sekä vinkkejä isoista ja pienistä asioista, joita metsäalalla toimivat voivat tehdä edistääkseen työn sujuvuutta. Myös syntyneen metsähyvinvointiverkoston vuorovaikutuksen varmistaminen on keskeinen tavoite. Metsähyvinvointi-ohjelman aloitteentekijä ja keskeinen rahoittaja on Metsämiesten Säätiö ja asiantuntijana toimii Työterveyslaitos. Hankkeen jalkautusta ohjaa Metsäteho. Metsähyvinvointi-ohjelma on pysyvä ja hankerahoitushaku järjestetään vuosittain. Metsämiesten Säätiö arvioi, että hankkeisiin on nyt käytetty yhteensä noin miljoona euroa. Metsämiesten Säätiölle on myönnetty ohjelmasta Vuoden metsäteko palkinto keväällä Tuija Tähtinen Metsänhoitaja, valmentaja Metsähyvinvointi-tiimi 10 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

7 Elina Melgin Akavan esimiesverkosto Olli-Pekka Orpo Kehollisen viestinnän voima on suurempi kuin sanallisen. Jos sanallinen ja kehollinen viestintä ovat ristiriidassa, aitous katoaa, eikä esimiehen viestintä ole uskottavaa, kirjoittaa Elina Melgin, filosofian tohtori, ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja. Esimies, viestintä ja vastuu Esimiehillä on huomattavasti suurempi viestintävastuu organisaatioissa, kuin kuvitellaan. Esimies rekrytoi, perehdyttää, ohjaa, palkitsee, motivoi, toimii esimerkkinä ja johtaa tiiminsä kohti menestystä. Esimiestyö on johtamista ja johtaminen hyvin pitkälti viestintää. Esimiehellä on tärkeä rooli yrityksen ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä. Esimies on yrityksen maineen peili. assistentille. Esimies vastaa siitä, että strategia tulee ymmärretyksi. On eri asia rakentaa kirkkoa, kuin kantaa kiviä paikasta toiseen, kuten kuuluisa Mandelan sanomaksi väitetty esimerkki kuvailee. KEHOLLINEN VIESTINTÄ ON SANALLISTA VAHVEMPAA Perehdytyksen jälkeen alkaa työntekijän ohjaus. Esimiehellä voi olla suora tai välillinen rooli ohjauksessa, ja hänellä on aina viestinnällinen vastuu. Innostunut ja strategiaan sitoutunut esimies saa helposti muut mukaansa. Kehollisen viestinnän voima on suurempi kuin sanallisen. Jos sanallinen ja kehollinen viestintä ovat ristiriidassa, aitous katoaa, eikä esimiehen viestintä ole uskottavaa. Esimies ei toimi yksin. Viestintäorganisaation tehtävänä on rakentaa esimiehen avuksi sellainen tiedonkulkuprosessi ja työkalut, joiden avulla hän voi onnistua tehtävässään. Samalla tavoin henkilöstöorganisaatio antaa työkalut työntekijöiden ohjaus- ja palkitsemisprosesseihin. Esimies on itsekin samaisen palkitsemisprosessin osa. Hänen panostustaan johtamistyöhön arvioidaan ja hyvä jälki palkitaan. IHMISSUHTEET MURHEENKRYYNINÄ Organisaatioiden turhauttavimmat arkimurheet piilevät ihmisten välisissä suhteissa. Tulehtunut tiimi voi jarruttaa koko organisaation toimintaa. Sosiaalisessa kanssakäymisessä syntyvät paineet johtuvat usein epärealistisista odotuksista, epäselvistä toimenkuvista sekä johtamisjärjestelmien toimimattomuudesta. Ongelmia alkaa kasautua, jos työntekijöille syntyy riittämättömyyden tunteita. Olennaista on, miten nopeasti sellaisista tilanteista selvitään. Ratkaisukeskeisessä ja motivoituneessa toimintakulttuurissa esimiehelle voi puhua avoimesti. Hänen vastuullaan on saada työntekijät METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2015 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2015 apurahoja 1,4 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: tutkimus, koulutus, hyvinvointi, viestintä ja metsäkulttuuri. Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta > Apurahan hakeminen. Siellä on myös linkki apurahojen haku- ja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2015 apurahat maksetaan. käsittämään, ettei keskinäinen kähnääminen vie minnekään. Esimies saa palkkansa siitä, että työnteko sujuu ja tulosta syntyy. VIESTIJÄN TAIDOT Onko suomalaisella keskivertoesimiehellä sitten viestijän taitoja? Onko hän ratkaisukeskeinen vuorovaikutuksen mestari? Kysymys on relevantti siksi, että esimiehiksi noustaan useimmiten ihan muilla ansioilla. Viestintätaitoja voi kuitenkin hankkia työn ohessa. Yhä useampi oppiva organisaatio sisällyttää henkilöstön kehittämissuunnitelmiinsa esimiesten viestintätaitojen valmennukset. Tiimin vetäjien on muistettava itsekin kouluttautua ja ylläpitää omaa hyvinvointiaan. Oman työn hallinnan ansiosta esimies pysyy motivoituneena vaativassa roolissaan tavalla, joka tuottaa hedelmää. Kun esimies valitsee työntekijänsä, hän osallistuu työnantajakuvan muodostamiseen. Ensinnäkin työpaikan ja esimiehen pitää olla kiinnostavia parhaiden työnhakijoiden silmissä. Esimies vastaa käytöksellään ja taidoillaan siitä, miltä yritys näyttää ulospäin. Yleistä työnantajakuvaa voi suunnitella ja silottaa mainostoimistossa, mutta nykypäivän työnhakijat saavat tietoa eri kanavista. Millainen kulttuuri työpaikalla vallitsee? Mitä työpaikasta puhutaan? On hyvä muistaa, että työntekijät puhuvat joka tapauksessa ja puhe koskee ensisijaisesti kertojan omakohtaisia kokemuksia. Esimies toimii koko yrityksen tai yhteisön maineen peilinä, vaikkei tahtoisikaan. ENSIVAIKUTELMALLA ON MERKITYSTÄ Esimiehellä on tärkeä rooli paitsi yrityksen maineeseen liittyvässä ulkoisessa viestinnässä, myös sisäisessä viestinnässä. Tärkeä kosketus syntyy jo silloin, kun esimies perehdyttää uuden työntekijän tehtäviinsä. Onko toimenkuva selkeä? Kertooko esimies selvästi, mitä työntekijältä odotetaan? Huolehtiiko hän siitä, että työyhteisö ottaa uuden yksilön lämpimästi joukkoonsa? Viestintä ei ole yksisuuntaista tiedottamista vaan kuuntelemista ja yhteisen tahtotilan rakentamista. Viestintä on vuorovaikutukseen perustuvaa vaikuttamista. Ensivaikutelma säilyy pitkään. Esimiehellä on nimensä mukaisesti esimerkillinen rooli kannettavanaan. Ennen esimiehiä kutsuttiin mestareiksi. Taitavat mestarit opettivat nuorempiaan, siirsivät taitojaan heille. Tämän päivän esimiehen tehtävänä on tulkita yrityksen tai yhteisön strategiaa. Hän on se henkilö, joka purkaa auki yleiset tavoitteet: mitä ne tarkoittavat tiimin ja yksilön kannalta. Tätä viestintävastuuta ei voi delegoida viestintäosastolle eikä ESIMIESTEHTÄVIIN TUKEA AKAVAN ESIMIESVERKOSTOSTA Akavalaisista joka viides eli noin 80 vasti. Johtaminen on aina tasapainoilua 000 toimii johtaja- tai esimiestehtävässä. He toimivat eri toimialoilla ja välillä. Vuorovaikutustavat muuttuvat, erilaisten odotusten ja tavoitteiden työnantajasektoreilla, mutta esimiestyöhön liittyvät kysymykset ovat usein ihmisistä ja heidän johtamisestaan. mutta esimiestyössä on aina kysymys samantyyppisiä. Akavan esimiesverkosto haluaa Odotukset ja vaatimukset esimiestyölle lisääntyvät ja muuttuvat jatku- tukiverkoston, jolla voidaan luoda esimiesjäsenten yhteisen vahvistaa esimiesidentiteettiä ja tukea esimiestyössä kehittymistä. Esimiesverkosto järjestää muun muassa esimiesaamuja. Seuraa Akavan verkkopalvelun tapahtumatietoja Lisätietoja myös Esimiesverkoston sivuilla osoitteessa esimiesverkosto. 12 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

8 Stoorisoppi Juha Anttila Metsänhoitaja Juha Anttila on työskennellyt ulkomailla lähes 20 vuotta. Hänen työmaikseen on valikoitunut erittäin eksoottisia kohteita, kuten Indonesia ja Papua-Uusi-Guinea. Lähtöpäätös vaati vankkumatonta tahtoa ja uskallusta luopua tutusta ja totutusta. Päivääkään hän ei ole katunut. Metsänhoitajana maailman äärissä Indonesiassa Juha Anttilan tehtävänä oli auttaa kyläläisiä metsityshankkeessa. Anttilan projektiryhmä on maastossa. 14 METSÄNHOITAJA Juha Anttila ja paikalliset metsäviranomaiset tutustuvat karttoihin ja etsivät sopivia metsitysalueita. Muun maussa Euroopan unioni on rahoittanut metsityshankkeita Indonesiassa. LISÄTIETOA Ulkomaille muuton vaikutus sosiaaliturvaan muutto-ulkomaille Töihin, harjoitteluun tai opiskelemaan ulkomaillesivusto sekä linkkejä ulkomaiden työpaikkasivuille TE-palveluiden sivuilla www. te-palvelut.fi Eurooppalainen työnvälitysverkosto The European Job Mibility Portal EURES Linkkejä ja tietoa ulkomailla opiskelusta net, maakohtaista tietoa Anttila lähti lukion ja armeijan jälkeen vuonna 1981 opiskelemaan metsänhoitoa Kanadaan. Tuolloin häntä kiinnostivat muun muassa Brasilian metsityshankkeet, koska tropiikissa puut kasvavat kuukaudessa saman verran kuin Suomessa vuodessa. Kielitaitoisena nuorukaisena hän pääsi Pöyry-yhtiön konsulttiryhmän mukana Indonesiaan vuonna Siitä lähtien hän on työskennellyt vuoroin ulkomailla ja vuoroin Suomessa useissa eri yrityksissä ja tehtävissä. Ulkomaille lähetyiltä työntekijöiltä eli niin sanotuilta ekspateilta vaaditaan paljon. Sen lisäksi, että pitää osata tehdä oma työnsä hyvin, pitää olla tahtoa ja uskallusta. Työpaikkaan, josta lähti, ei välttämättä pääse takaisin komennuksen jälkeen. Ainakin tilapäisesti joutuu luopumaan asioista, joihin kotimaassa on tottunut. Ruoka, ilmasto, kieli, uskonto, liikenne ja tavat poikkeavat kohdemaassa omista tottumuksista ja mieltymyksistä. Myös yksityiselämän pitää olla kunnossa. Ongelmia ei ulkomaille pääse pakoon, ja jos niitä on, ne todennäköisesti vain pahenevat siellä, Anttila huomauttaa. Anttilan vaimo ja kolme lasta ovat olleet mukana komennuksilla, mikä on helpottanut koti-ikävää. KIELITAITOISENA PÄRJÄÄ PAREMMIN Anttilan mukaan sopeutumista auttaa se, että osaa paikallista kieltä, olipa yrityksen työkieli mikä tahansa. Kieltä osaamaton ekspatti perheineen turhautuu ja tylsistyy, kun on joko omissa oloissaan tai maamiestensä seurassa päivästä toiseen, Anttila sanoo. Anttila aloitti indonesian kielen opiskelut heti ensimmäisellä komennuksella. Hänellä oli yksityisopettaja ja hän opiskeli kolmena iltana viikossa, kaksi tuntia kerrallaan. Parin kuukauden jälkeen hän pystyi asioimaan kaupoissa ja ravintoloissa ja juttelemaan paikallisten kanssa. Juttelemalla hän oppi kieltä lisää. Työtkin sujuivat paremmin, kun oli enemmän kavereita. Paikallisen kulttuurin ja ihmisten kunnioittaminen on tärkeää. Emme mekään pidä siitä, että ulkomaalaiset tulevat isottelemaan ja valittamaan maahamme. Myös myönteinen asenne auttaa. Kaikista asioista löytää valittamista niin halutessaan: kahvi ei maistu samalta kuin kotona, ruokakaupasta ei saa lihapullia tai napsahtavia nakkeja, aina sataa ja taksikuskit kaahaavat. Komennus päättyy joka tapauksessa aikanaan. On mukavampi palata kotiin jotain oppineena kuin jotain menettäneenä, Anttila pohtii. TOIMI KUTEN PAIKALLISET Ennen komennukselle lähtöä kannattaa hakea tietoa kohdemaan kulttuurista ja olosuhteista. Näin voi välttyä ainakin suuremmilta mokilta. Jos kiinalainen kailottaa kovalla äänellä, se ei välttämättä tarkoita sitä, että hän on epäkohtelias tai vihainen. Asia vaan on niin tärkeä, että sen perillemeno pitää varmistaa, Anttila selittää. Monissa Aasian maissa on tapana palkata henkilökuntaa kotitalouksiin, kuten kotiapulaisia, vartijoita, autonkuljettajia tai puutarhureita. Jos maan tapa näin vaatii, kannattaa ekspatinkin toimia samoin, vaikka itse selviytyisikin kotitöistä. Paikallinen henkilökunta toimii tukiverkostona ja auttaa tulemaan hyväksytyksi paikallisten silmissä. Paikallinen autonkuljettaja selviytyy esimerkiksi onnettomuuksien jälkiselvittelyssä paljon paremmin kuin ulkomaalainen urpo. TYÖEHDOISTA ON OLTAVA TARKKANA Suurilla yrityksillä on tarkkaan sovitut työehdot, joita sovelletaan lähetettyihin työntekijöihin. Ekspat-sopimuksessa on sovittu muun muassa palkkauksesta, eläketurvasta, terveydenhuollosta, lomista, kotimaanmatkoista, muuttotavaroista, asumisesta, lasten koulutuksesta ja paluusta lähtömaahan. Pienemmissä yrityksissä asiat eivät ole näin selviä ja ehdoista on neuvoteltava tapauskohtaisesti. Anttilan mukaan etuudet ovat 20 vuoden aikana selvästi heikentyneet. Maat, joihin suomalaiset ovat aiemmin vieneet osaamistaan, ovat kouluttaneet omia osaajia. Nämä osaajat myyvät nyt työpanostaan halvemmalla ja tyytyvät huonompiin työehtoihin, Anttila huokaisee. Nykyisin yritykset solmivat mieluummin paikallisia sopimuksia kuin ekspat-sopimuksia. Paikallissopimuksessa ulkomaille lähtevä työntekijä siirtyy ulkomaalaisen yrityksen palvelukseen, joka voi olla suomalaisen emoyhtiön tytäryhtiö. Anttilan mukaan olennainen ero on se, että vaikka työehdot ja verotus ovat samat kuin ekspat-sopimuksessa, työntekijä ja mukana seuraavat perheenjäsenet putoavat pois Suomen sosiaaliturvan piiristä jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Myös työttömyys ja eläketurva keskeytyvät. METSÄNHOITAJA

9 opiskelija Satulotta Ansiomäki Metsänhoitajaliitto 2 % 1 % INGIMAGE 11 % 17 % KESÄTYÖNHAKU 2014 Opiskelijoista valtaosa pyrki työllistymään kesäksi Töitä hakeneista 12 % jäi ilman kesätyötä. 69 % Hain kesätöitä. Olen Juho Ikonen, neljännen opiskeluvuoden opiskelija Joensuusta. Toimin Metsänhoitajaliiton hallituksen opiskelijaedustajana ja opiskelijatoimikunnan varapuheenjohtajana. Viime kesänä työskentelin Vapo Oy:llä Jyväskylässä. Hain Vapolle töihin käyttäen internetissä ollutta hakulomaketta. Hain moniin muihinkin metsä- ja ympäristöalan työpaikkoihin kevään aikana, mutta valitsin tämän kyseisen työpaikan uuden oppimisen näkökulmasta. Työnimikkeeni Vapolla oli ympäristötarkastaja, mikä jo itsessään kertoo paljon työn laadusta ja tehtävistä. Toimenkuvaani kuului Vapon turvesoiden tarkastaminen sekä havaintojen raportoiminen. Tarkastuskriteerit perustuivat Vapon omiin kriteereihin sekä suokohtaisiin ympäristölupaehtoihin. Pääpaino ympäristötarkastuksissa oli turvesoiden vesiensuojelurakenteissa. Tämän lisäksi työnkuvaani sisältyi ympäristöasiantuntijoiden avustavat työtehtävät. Kesätöitä hakeville vinkiksi antaisin ennakoivan toiminnan ennen itse työnhakua. Eli ansioluettelon päivittäminen, oman osaamisen vahvuuksien tunnistaminen ja niiden esille tuominen sekä tietenkin haettavien työpaikkojen kartoittaminen. Ajoissa oleva ja itsevarma lintu madon nappaa. Metsäylioppilas kesätyömarkkinoilla Metsänhoitajaliitto teki metsäylioppilaille kesätyökyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin metsäylioppilaat saivat kesätöitä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Kyselyyn vastasi 152 opiskelijaa, joista 30 % opiskeli Itä-Suomen yliopistossa ja 70 % Helsingin yliopistossa. Opiskelijoilta kyseltiin muun muassa miten he kesätöitä hakivat, pääsivätkö he oman alansa töihin ja jos niin minne? Metsäylioppilaista 69 % haki kesätöitä. Itä-Suomen yliopiston opiskelijoista töitä hakeneiden osuus oli huomattavasti korkeampi kuin Helsingin yliopiston opiskelijoista, mutta Helsingin opiskelijoista taas huomattavasti useampi kertoi hakematta jättämisen perusteeksi jo tiedossa olevan työpaikan. Jopa 17 % kaikista vastaajista oli työpaikka jo valmiina. Kaiken kaikkiaan työllistyminen oman alan tehtäviin oli yhtä hyvää molemmissa yliopistoissa. SUURIN OSA SAI KESÄTÖITÄ METSÄALALTA Oman alan töitä haki 91 % ja metsäalan ulkopuolisia töitä haki lähes puolet kaikista kesätöitä hakeneista. Oman alan töitä sai 63 % hakeneista. Metsäalan ulkopuolisiin työpaikkoihin pääsi neljännes töitä hakeneista kun taas ilman töitä jäi 12 %. Näistä suurin osa oli opiskellut kaksi vuotta eli oli verrattain opintojensa alkupuolella. Oman yrityksen tai toiminimen kautta työllistyi melko moni, 7 % vastaajista. Suurin työllistäjä oli yksityinen sektori, joka työllisti 57 % vastaajista. Suurin osa töitä hakeneista täytti yrityksen sähköisen kesätyönhakulomakkeen. Seuraavaksi tyypillisimpiä hakukanavia olivat sähköposti ja soittaminen. Samoja työnhaun kanavia käytettiin sekä tutuille, että tuntemattomille työpaikan edustajille. Muutamat vastaajat kertoivat myös käyneensä keskustelemassa kasvotusten ja osa oli myös vieraillut toivomallaan työpaikalla. En hakenut kesätöitä, koska minulla oli jo työ tiedossa. En hakenut kesätöitä, koska tein opinnäytetyötä. En hakenut kesätöitä, koska olin opiskelijavaihdossa. En hakenut kesätöitä muusta syystä. METSÄYLIOPPILAAN KESKIPALKKA 1824 EUROA Kyselyssä palkkatietonsa antoi 96 opiskelijaa. Saatujen vastausten perusteella metsäylioppilaan keskipalkka oli kesällä /kk. Vuonna 2013 Metsänhoitajaliitto teetti vastaavan tutkimuksen ja sai tulokseksi Mistä moinen muutos mahtaa johtua? Tulos ei ole yhtä huolestuttava kuin alkuun voisi näyttää. Tulosta tarkasteltaessa tulee huomioida, että tällä kerralla vuoden opiskelleiden osuus vastaajista oli suurempi kuin edellisellä tutkimuskerralla. Tällä kerralla 24 % vastaajista oli vuoden verran opiskelleita kun edelliskerralla vastaava määrä oli 9 %. Vuoden opiskelleet saivat tutkimuksen mukaan heikointa palkkaa, keskimäärin /kk. Kaikkein korkeinta palkkaa saivat kaksi ja kolme vuotta opiskelleet (1 950 / kk ja /kk). Heidän keskipalkkansa vastasi hyvin metsänhoitajaliiton tälle ryhmälle suosittelemaa euron kuukausipalkkaa. Valitettavasti samaa ei voida sanoa pidemmällä opinnoissaan olevien kohdalla, sillä sen sijaan, että karttunut kokemus olisi nostanut opiskelijoiden saamaa palkkaa, saivat vanhemmat opiskelijat huonompaa palkkaa kuin vähemmän kokeneet kanssaopiskelijat. Kandidaatin tutkinnon oli suorittanut 29 % ja maisterin tutkinnon 2 % vastanneista. Tutkinto ei kuitenkaan näkynyt toivotulla tavalla palkassa vaan kandidaatintutkinnon suorittaneiden keskipalkka oli metsäalan työtehtävissä. Maisterintutkinnon vaikutusta ei voinut arvioida aineiston pienen koon vuoksi. Kandin tutkinnon suorittaneille liiton suositus Olen Laura Kammonen aloitin opintoni vuonna 2008 Helsingissä. Tällä hetkellä toimin Metsänhoitajaliiton hallituksen opiskelijaedustajana. Viime kesänä työskentelin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ssä viestinnässä Helsingissä. Hain erästä toista paikkaa organisaation sisällä ja kielteisen vastauksen jälkeen sain puhelun koskien tätä tehtävää. Alkuperäisestä työpaikasta oli ilmoitus opiskelijoiden sähköpostilistalla. Hain lisäksi vain pariin muuhun paikkaan, sillä kesäsuunnitelmana oli gradun teko. Työni vaihtelivat päivästä toiseen ja riippuivat muun muassa tilaisuuksien ja kampanjoiden luonteesta. Työtehtävistäni voisin mainita viestinnän sisällön ja käytännön suunnittelun, kilpailutuksen, markkinoinnin, painatustyöt, valokuvauksen, uutisten laadinnan ja sidosryhmäyhteistyön. Näiden lisäksi rinnalla kulkivat viestinnän juoksevat työt kuten internet-sivujen päivitykset, sosiaalisen median viestintä, kyselyt, lehdistötiedotteiden laadinta ja verkkokauppa. Työnhakijalle vinkiksi antaisin seuraavan neuvon: Ole ajoissa liikkeellä!. Hakemusten ja CV:n muokkaukset on tehtävä aina eri työpaikkoihin hakiessa. Aktiivinen kysely suoraan organisaatioista sekä rohkeus ja ennakkoluulottomuus ovat myös tärkeitä kesätyöpaikan saamisen kannalta 16 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

10 opiskelija KESKIARVOPALKAT OPINTOJEN KESTON MUKAAN KESÄTYÖPALKAN KESKIARVO ( /KK) SUORITETTUJA OPISKELUVUOSIA Olen Jani Nivala ja opiskelen neljättä vuotta Joensuussa. Metsänhoitajaliitossa olen hallituksen varaopiskelijaedustaja. Viime kesän työskentelin Stora Enso Metsälle Juuassa. Hain työpaikkaa Stora Enson internet-sivujen kautta ja soittelin myös edellisen vuoden esimiehelleni. Työpaikkani saamiseen vaikutti sekin, että alueen operaattori oli jäämässä pois töistä kesän aikana. Hain kesätöitä useasta metsäalan yrityksestä. Toimin alkukesän puunhankinnan apuna ja myöhemmin siirryin operaatiopuolelle. Alkukesän työpäivääni sisältyi maastokäyntejä, puukauppatarjousten laadintaa ja kaupan syntyessä kaupan syöttäminen metsäjärjestelmään. Kesäkuun alusta siirryin operaatiopuolelle. Aloitin operaatioihin perehtymisen konetilien ja mittaustodistuksien tekemisellä. Myöhemmin työnkuvaani kuuluivat myös tehtailta tulleiden laatuhuomautusten käsittely ja puuerien määräerojen selvittely. Heinäkuun loppupuolella minua opastanut operaattori jäi pois töistä ja siitä eteenpäin hoidin hänen operaatioaluettaan syyskuun loppuun asti. Kesätyötä hakiessa kannattaa muistaa, että metsäala on laaja ja kannattaa hakea useaan paikkaan kesätyön saamisen varmistamiseksi. Kaikki yritykset eivät hae varsinaisesti kesätyöntekijöitä näkyvästi, mutta he saattavat silti tarvita kesälomien ajaksi työvoimaa. Tarkasteltaessa keskipalkkaa suhteessa opintojen kestoon, palkka ei nouse toivotusti. yksityisen sektorin työpaikoille on / kk ja vastavalmistuneelle /kk. OVATKO OPISKELIJAT TYYTYVÄISIÄ TILANTEESEEN? Opiskelijoilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat opiskelijoille tarjottavien oman alan työpaikkojen määrään. Kysymystä tuli arvioida asteikolla 1 5. Hiukan yllättävästi työttä jääneet olivat jopa karvan verran positiivisempia kuin työn saaneet, kuitenkin ero oli hyvin pieni. Kaikkien vastaajien keskiarvo oli 2.56, eli hyvin neutraali. Itä-Suomessa opiskelevat olivat hiukan helsinkiläisiä forstitovereitaan positiivisempia. Ero näiden välillä oli kuitenkin vain puolen arvosanan verran. Kesätyökyselyn ohella kysyimme myös palautetta liiton opiskelijatoiminnasta. Asteikolla 1 5 saimme arvosanaksi 3,6. Monessa palautteessa korostui toive yritysten ja opiskelijoiden yhteistyötä lisäävistä tilaisuuksista. Saimme paljon ihan konkreettisia vinkkejä toiminnan kehittämiseksi. Kiitos vastanneille! Käymme ehdotuksia lävitse. Kiitosta puolestaan saivat erityisesti mentorointi ja liiton palkkasuositukset. Myös kahvituksiin oltiin yleisesti tyytyväisiä. VALMIINA TYÖNHAKUUN! Kesätyönhaku alkaa monesti jo loppuvuoden puolella, kun ansioluettelo pitää päivittää ja ensimmäiset työnhaut alkavat. Kannattaa siis jo olla valppaana avoimien kesätyöpaikkojen suhteen. Osa hakuajoista sijoittuu kuitenkin vasta maaliskuulle ja paikoista voidaan ilmoittaa vasta aivan kesän korvalla, joten kesätyönsaanti pitää useimpia opiskelijoita jännityksessä koko pitkän kevättalven. Kesätyöt tarjoavat arvokasta kokemusta matkalla metsäalan ammattilaisiksi ja helpottavat valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Lisäksi kesätienestit ovat monille erittäin tärkeitä toimeentulon kannalta. Kesätyönhakuun kannattaa panostaa. Oletko sinä valmiina? METSÄNHOITAJALIITON OPISKELIJATOIMIKUNTA MOTO SUUNNITTELEE JA KEHITTÄÄ LIITON OPISKELIJATOIMINTAA Metsänhoitajaliiton toimintaa kehittävät ja ylläpitävät useat toimikunnat, joista opiskelijatoimikunta MOTO on yksi. Toimikuntaan kuuluvat hallituksen ja valtuuston opiskelijajäsenet sekä Helsingin, että Joensuun kampukselta, Akavan opiskelijaedustaja sekä ainejärjestöjen opintovastaavat. MOTO toimii opiskelija-asiamiesten tukena ja varmistaa tiedonkulun liiton eri luottamustehtävissä toimivien välillä. MOTOn tavoitteena on tuoda opiskelijoille tutuksi työelämän keskeisimpiä pelisääntöjä, lisätä opiskelijoiden työelämäkontakteja sekä vahvistaa Helsingin ja Joensuun metsäylioppilaiden yhteyttä. OP-Tulevaisuus on sijoitusvakuutus, joka sopii erityisen hyvin eläkesäästämiseen. Pienikin summa kuussa kasvattaa ajan myötä kunnon potin. Säästöt sijoitetaan valmiiksi valittuun, ammattilaisen hoitamaan sijoituskoriin, jossa on mukana myös kiinteistösijoituksia. Lisäksi sinulle voi kertyä OP-bonuksia. * Tutustu tuotteeseen osoitteessa op.fi/tulevaisuus 18 METSÄNHOITAJA OP-Tulevaisuus-sijoitusvakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä pankki toimii. * OP-bonuksia kertyy Osuuspankin asiakasomistajille ja Helsingin OP Pankin asiakkaille, joiden oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään euroa kuukaudessa.

11 metsänhenki Osmo Suominen Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen UP MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? Oikeastaan puolivahingossa, olin armeijan jälkeen töissä leipomossa ja harkitsin yliopistoon hakemista. Olen kotoisin maatilalta, metsänomistajaperheestä, joten metsätyöt ovat minulle tuttuja jo lapsuudesta. Eri vaihtoehtoja selatessani silmiini osui hakukohde Metsävaratiede ja teknologia. Ajattelin, että pidän metsistä ja pidän koneista, joten käytännössä metsäteknologia veti minut opiskelemaan. Myös se, että opiskelu tapahtui Viikissä oli plussaa, sillä en olisi halunnut Helsingin keskustaan opiskelemaan. TÄMÄ ON eläkeuudistus Työmarkkinajärjestöjen eläkesopimuksen mukaan vanhuuseläkkeen alaraja nousee asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Eläkeikä nousee kolme kuukautta vuodessa vuodesta 2017 lähtien. SHUTTERSTOCK MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? En ole vielä valmistunut, gradu on kyllä työn alla. Pääaineeni on metsänarviointi (nykyään metsävarojen hallinta), lisäksi olen opiskellut mm. metsäteknologiaa ja ekologiaa, logistiikkaa sekä geoinformatiikkaa. KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Olen ollut useana kesänä töissä Hyytiälän metsäasemalla kenttäkurssiassistenttina ja mittaajana. Assarointikesien lisäksi olen ollut yhden kesän sahalla töissä. Suomen Metsäurheiluliitolle olen tehnyt laskentapohjia Excelillä metsätaitokisoja varten ja toiminut neuvonantajana näiden käytössä. Lisäksi olen tehnyt mm. apumetsurin ja teurastajan/lihanleikkaajan hommia keikkaluontoisesti. Tänä vuonna olen toiminut maaliskuun alusta asti Hyytiälässä tutkimusteknikon sijaisena. MITÄ HARRASTAT? Harrastan vähän kaikenlaista elokuvista ja kirjallisuudesta tietokoneisiin ja videopeleihin. Harrastan myös pyöräilyä, sählyä ja jalkapalloa. Joukkuepelit (pääasiassa jalkapallo ja jääkiekko) ovat erittäin rakkaita myös sohvaurheilun puolelta. Kai harrastukseksi voi laskea myös järjestöaktiivisuuden, toimin mm. toiminnantarkastajana useassa ylioppilasjärjestössä ja sihteerinä/ jäsenenä kahdessa Santahaminan järjestössä. MIKÄ OLI ENSIKOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Muistaakseni liitto esittäytyi meille aikoinaan ihan opiskeluiden alussa metsälaitosten fuksi-illassa. Viimeistään Metsäylioppilaat ry:n hallitukseen lähdettyäni liiton kanssa tuli tehtyä yhteistyötä useampaankin kertaan. Lisäksi olin itse toimistoon yhteyksissä heti opiskeluiden alussa, koska halusin työkertymäni siirtyvän liitosta toiseen leipomotyöni jälkeen. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Olen toiminut liiton hallituksessa opiskelijaedustajana usean vuoden ajan. Sitä kautta olen toiminut liiton opiskelijatoimikunnassa, myös puheenjohtajana. Olen kokenut eri tehtävät erittäin hyödyllisiksi ja opettavaisiksi. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Liiton tärkein tehtävä on jäsentensä edun ajaminen järkevästi. Liiton tulee pitää järki tiukasti mukana eri neuvotteluissa sun muissa, eikä lähteä sokeasti taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Toivon, että liitto profiloituu enemmän edelläkävijänä kuin edistyksen jarruna. Osmo Suominen on ollut opiskelijaedustajana Metsänhoitajaliiton hallituksessa usean vuoden ajan ja toiminut myös liiton opiskelijatoimikunnan puheenjohtajana. Kokemus liiton hallinnosta on ollut Osmolle hyödyllinen ja opettavainen. Uudessa eläkejärjestelmässä eläke lasketaan koko palkasta mukaan lukien työntekijän eläkemaksu. Eläkettä kertyy tasaisesti 1,5 prosenttia vuodessa heti työuran alusta, 17-vuotiaasta lähtien. Nykyisin eläkettä kertyy 1,5 prosenttia ansioista vuotiaaksi, jonka jälkeen karttuma nousee 1,9 prosenttiin palkasta. Päältä vähennetään työntekijän eläkemaksun osuus, joka on 5,55 7,05 prosenttia palkasta. 60-LUKULAISILLE LIEVENNYS Eläkekarttumien muutoksia pehmennetään siirtymäsäännöksellä, joka on voimassa vuoteen 2025 asti. Sen mukaan vuotiaiden eläke karttuu 1,7 prosentilla palkkasummasta. Korotetun karttuman ajalta maksetaan korkeampaa eläkemaksua. Siirtymäsäännöksellä estetään 60-luvulla syntyneille eläkejärjestelmän muutoksesta aiheutuva eläkkeen pieneneminen. Silti heidän eläkeikänsä olisi 65 vuotta. 60-luvulla syntyneiden eläkkeensä olisivat pienemmät, koska he eivät ole työuran alusta lähtien päässeet hyötymään nousevasta eläkekarttumasta. Karttuma nousee, kun eläke lasketaan koko palkasta, eikä siitä vähennetä työntekijän eläkemaksun osuutta. SUPERKARTTUMASTA LYKKÄYSKOROTUS Nykyisen eläkejärjestelmän ns. superkarttuma poistuu. Se on tuonut 4,5 prosentin eläkekertymän eläkeiän alarajasta 63 vuodesta 68 vuoteen. Superkarttuman tilalle tulee lykkäyskorotus, jota maksetaan ikävuoteen asti työelämässä viihtyville. Lykkäyskorotusta ei lasketa palkasta vaan se on 0,4 prosenttia kertyneestä eläkkeestä jokaista lykkäyskuukautta kohti. Näin eläkettä karttuu kohtuullisesti, vaikka eläkeikäisen työntekijän palkka ei olisi enää entisen veroinen. ELÄKEPUTKI SÄILYY Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen lisäpäivät, ns. työttömyyseläkeputki säilyy. Sen perustella ikääntyneelle työttömälle maksetaan ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkeikään asti. Ikärajoihin tulee muutoksia. Vähintään 58-vuotiaalle uudelleen työllistyvälle työttömyysturvan taso lasketaan entisen palkan perusteella, jos se on ollut parempi. TYÖURAELÄKE TYÖNSANKAREILLE Uutena eläkemuotona on ns. työuraeläke pitkän uran henkisesti tai fyysisesti raskasta työtä tehneille vähintään 63-vuotiaille työn sankareille. Työuraeläke edellyttää vähintään 38 vuoden työuraa. Työuraeläkkeen saamisen ehdot ovat lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeen. Työuraeläkkeen saamisen perusteena on hakijan oma selvitys ja työterveyshuollon lausunto. OSITTAIN VARHENNETTU VANHUUSELÄKE Osa-aikaeläke lakkautetaan ja tilalle tulee joustavampi osittainen varhennettu vanhuuseläke. Se ei edellytä siirtymistä osaaikatyöhön, kuten nykyinen osa-aikaeläke. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja on 61 vuotta ja se nousee 62 vuoteen vuonna Varhennetun vanhuuseläkkeen saaja voi ottaa ulos siihen mennessä ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä 25 tai 50 prosenttia. Se pienentää varsinaista vanhuuseläkettä varhennusvähennyksellä, joka on 0,4 prosenttia kutakin varhennuskuukautta kohti. Toisaalta eläkkeen rinnalla tehdystä työstä kertyy eläkettä 1,5 prosenttia palkasta. Työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvä voi halutessaan tehdä osa-aikatyötä. Järjestely perustuu työnantajan ja työntekijän sopimukseen. Perhe-eläkkeisiin ja palkattomien jaksojen eläkekertymiin ei tule muutoksia. Työkyvyttömyyseläkkeiden taso paranee. VUODEN 2025 JÄLKEEN Vuoden 2025 jälkeen eliniän muutokset vaikuttavat vanhuuseläkkeen alaikärajaan, kuten eläkejärjestelmän muihinkin ikärajoihin. Työssäoloajan ja eläkeajan muodostama työurasuhde pidetään vuoden 2025 tasolla. Käytännössä se merkitsee, että lisääntyvästä eliniästä kaksi kolmannesta ollaan työelämässä ja yksi kolmannes eläkkeellä. Pääsäännön mukaan eläkeiän alaraja nousee kahdella kuukaudella, jos elinajan odote nousee kolmella kuukaudella. Työurasuhteen kehitystä seurataan kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla viiden vuoden välein. MINISTERIÖ VAHVISTAA ELÄKEIKÄMUUTOKSET Eläkeiän muutokset vahvistaa asetuksella sosiaali- ja terveysministeriö. Eläkeiän nousu ei kuitenkaan olla enempää kuin kaksi kuukautta vuodessa. Ensimmäinen tarkistuspiste on vuonna Työmarkkinoiden keskusjärjestöt voivat esittää hallitukselle, että eläkkeiden tarkistuksesta luovutaan eikä eläkeikää nosteta. Tarkastelussa otetaan huomioon mm. eläkkeellesiirtymisiän ja työurien kehitys. 20 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

12 Akava Akava vaati oikeudenmukaisempaa eläkeratkaisua "Ihmisten kunto, jaksaminen ja työmotivaatio eivät parane vain sillä, että lakitekstissä lukee 65 vuoden eläkeikä." Työmarkkinakeskusjärjestöt Akavaa lukuun ottamatta allekirjoittivat perjantaina 26. syyskuuta neuvottelusopimuksen työeläkeratkaisuksi. Akavan hallitus, joka koostuu jäsenliittojen edustajista, päätti tuolloin yksimielisesti, että Akava ei voi allekirjoittaa sopimusta. Akavan pääneuvottelija, johtaja Pekka Piispanen kertoo, miksi Akava jäi ulos vuosikymmenien merkittävimmäksi kutsutusta ratkaisusta. MIKSI AKAVA SANOI SOPIMUKSELLE EI? On hyvä tarkentaa, että vaikka Akava hylkäsi sopimusesityksen, pidämme ratkaisua monin osin hyvänä. Ratkaisun tärkein tavoite oli pidentää työuria, ja tämä tavoite ei meidän näkemyksemme ja laskelmiemme mukaan toteudu riittävästi. Akava painotti koko neuvotteluiden Paljonko eläke kasvaa, kun työura jatkuu 63-vuotiaasta 65 vuoteen? Akavalainen keskimäärin Julkisen alan koulutettu Nouseva ura Työntekijä Eläke 63 v. nykysäännöillä Eläke 65 v. nykysäännöillä ajan, että työurat eivät pitene vain eläkeiän nostolla. Lisäksi ratkaisu on epäoikeudenmukainen naisille sekä erityisesti ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa kouluttautuville, jotka tulevat työelämään keskimäärin muita myöhemmin. Tehty ratkaisu ei kannusta työntekijöitä pidentämään työuriaan. Neuvotellussa eläkeratkaisussa häviävät suhteellisesti eniten he, jotka jatkavat vanhuuseläkeikään saakka. Työurat eivät pitene, koska ikääntyviltä puuttuu jatkossa taloudellinen kannuste jatkaa työssä. Uudistus tuo ikävälillä vain hieman lisää työeläkettä nykytilanteeseen verrattuna. Keskituloisen koulutetun palkansaajan eläke huononee jopa satoja euroja kuukaudessa nykyiseen verrattuna. Tätä ongelmaa kuvaa hyvin alla oleva laskelma: Akava hylkäsi: Eläke 65 v., ei korotettua karttumaa, palkansaajan työeläkemaksua (PTEL) ei vähennetä Mahdollinen vaihtoehto: Eläke 65 v., korotettu karttuma 1,7 % 60 v. iästä, palkansaajan työeläkemaksua (PTEL) ei vähennetä EIKÖ AKAVA YMMÄRRÄ, ETTÄ SAAVUTETTUJA ETUJA ON KARSITTAVA? Toki ymmärrämme. Mutta pidämme epätasa-arvoisena sitä, että eläkepalkkaa karsitaan liian paljon juuri niiltä, jotka pidentävät työuriaan. Lisäksi nyt työelämästä varhain poistuvien eläketasosta huolehditaan edellyttämällä muilta jopa epärealistisen korkeaa eläkeikää. ONKO ELÄKERATKAISUSSA TOIMIA, JOILLA LISÄTÄÄN TYÖSSÄ JAKSAMISTA? On, mutta se ei sisällä tarpeeksi sellaisia työelämäjoustoja ja kannusteita, joilla todella edistetään työssä jaksamista. Ihmisten kunto, jaksaminen ja työmotivaatio eivät parane vain sillä, että lakitekstissä lukee 65 vuoden eläkeikä. Lisäksi ratkaisusta puuttuvat kannustimet, joilla edistetään ikääntyvien työntekijöiden jatkamista ja jaksamista työssä. Nyt onkin erityisen tärkeää, että näitä toimia edistetään muilla työmarkkinaratkaisuilla. AKAVA VAATI MYÖHEMMILLE TYÖVUOSILLE KOROTETTUA KARTTUMAA. MIKSI? Nimenomaan siitä syystä, että se kannustaa kaikkia, ei vain koulutettuja, pidentämään työuria. Lisäksi pidämme oikeustajun vastaisena sitä, että suurilla ikäluokilla on korotettu karttuma ja alhaisempi eläkeikä, mutta nuorilta ikäluokilta tämä karttuma poistettiin. MUTTA RATKAISUSSAHAN SOVITTIIN LYKKÄYSKOROTUKSESTA. Kyllä, mutta lykkäyskorotuksen saa tulevaisuudessa vasta jatkaessaan töissä 65 vuoden jälkeen. Lykkäyskorotus eli kannustin jatkaa töissä minimivanhuuseläkeiän jälkeen on hyvä ja Akava oli sopimukseen tältä osin tyytyväinen. Kannustimet jatkaa töissä eläkeikään saakka heikentyvät kuitenkin olennaisesti. AKAVAN ON UUTISOITU OLLEEN VALMIS VÄHENTÄMÄÄN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN MÄÄRÄÄ. MIKSI NÄIN? Akava on vain todennut Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemien vertailujen perusteella, että tehdyssä ratkaisussa työkyvyttömyyseläkkeet paranevat ja työuriaan pidentävien eläkkeet heikkenevät huomattavasti nykytasoon verrattuna. Tätä ongelmaa kuvaa alla oleva laskelma, joka on tehty Eläketurvakeskuksessa: Eläkkeiden korvausasteet esimerkkitapauksissa nykyjärjestelmässä ja esitetyssä sopimuksessa Henkilö A Henkilö B Henkilö aloittaa työt: Vuosi Ikä Henkilö lopettaa työt: Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Vuosi Ikä 55 68* Työvuosia Nykyjärjestelmä: Korvausaste 54 % 63 % Uusi järjestelmä Korvausaste 66 % 57 % *) NYKYLAIN MUKAAN HENKILÖ B VOI JÄÄDÄ ELÄKKEELLE VALINTANSA MUKAAN VUOTIAANA, UUDEN ESITYKSEN MUKAAN HÄNEN ALIN ELÄKEIKÄNSÄ ON 68 VUOTTA. LÄHDE: HS ; ELÄKETURVAKESKUS METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

13 Matti Kess asianajaja Asianajotoimisto JB Eversheds Oy lakipalsta AKAVA ON SANONUT RATKAISUN OLEVAN NAISILLE EPÄREILU, VAIKKA MONIEN MIELESTÄ NAISET VOITTAVAT RATKAISUSSA. Äitiys- ja vanhempainrahakaudella kertyvän eläkkeen määrään ei tullut uudistuksessa mitään muutoksia. Hoitovapaan ajalta kertyy hyvin vähän eläkettä. Alle 35 vuoden ikäisistä akavalaisista naisista kolmasosa on määräaikaisissa työsuhteissa, joissa palkka on yleensä heikompi kuin vakinaisissa työsuhteissa. Nuorten naisten työllistyminen on heikompaa kuin miesten. Lisäksi korkeasti koulutettujen naisten työura vakiintuu ja palkka paranee myöhemmin kuin miehillä. Akavan ajama korotettu karttuma olisi turvannut heidän eläkkeitään paremmin kuin tehty ratkaisu. Naiset voivat näyttää tilastoissa voittajilta sen vuoksi, että he elävät keskimäärin miehiä pitempään ja ehtivät siten saada eläkettä kauemmin. Naisten kuukausieläke on kuitenkin pienempi kuin miesten. Koska ratkaisu parantaa suhteellisesti enemmän varhain työelämästä poistuvien eläkettä, tämä koskee enemmän miehiä kuin naisia. MIKSI AKAVA ON MUKANA JATKOVALMISTELUSSA, VAIKKA JÄI ULOS RATKAISUSTA? Kaikki eläkeneuvotteluihin osallistuneet järjestöt, myös Akava, ovat mukana kiinteästi lainsäädännön valmistelussa. Akava oli mukana neuvotteluissa loppuun saakka. On tärkeää, että jatkovalmistelussa otetaan huomioon Akavan näkökulmat eläkeuudistuksen sisältöä koskevissa monissa yksityiskohdissa. Akavalaisten naisten työura vakiintuu ja palkka paranee myöhemmin kuin akavalaisilla miehillä. Korotettu karttuma olisi tuonut naisille paremmat eläkkeet. SOVITAANKO? Vanha suomalainen sanonta kertoo, että parempi laiha sopu kuin lihava riita. Moni välttää oikeudenkäynnin aloittamista oikeudenkäyntikulujen ja epävarman lopputuloksen vuoksi. Joskus riidan intressi rahassa on vähäinen. Onko oikeudenkäynnille vaihtoehtoa? EI MENE METSÄÄN SE ON JO SIELLÄ Metsätaloudessa on käynnissä iso murros, joka koskee toimialan lisäksi ihmisiä. Metsähyvinvointi-ohjelman ydintavoite on varmistaa, että tämän muutoksen keskellä alan uudistumiskyvyn edellytys, motivoitunut ihminen, voi hyvin, jaksaa ja osaa kehityksen vaatimalla tavalla. Ohjelmassa syntynyt tieto ja oivallukset on koottu metsahyvinvointi.fi sivustolle. Lisäksi sivustolta löytyy näkemyksiä metsäalan työn tulevaisuuteen sekä vinkkejä asioista, joita voimme tehdä edistääksemme työn mielekkyyttä. Tule mukaan! Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. Sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari. Hänen tehtävänään on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu, jonka kumpikin voi hyväksyä. Ensisijaisesti tuomari pyrkii auttamaan osapuolia löytämään itse sovintoratkaisun. Osapuolten pyytäessä voi tuomari tehdä itsekin sovintoesityksen. Sovittelu palvelee osapuolten tarpeita eikä saavutettu sovinto siten perustu suoraan lain soveltamiseen. Tuomioistuinsovittelua käytetään varsinkin perhe- ja perintöoikeudellisissa riidoissa sekä asuntokauppariidoissa. Käräjäoikeuden tehtävänä on arvioida, soveltuuko riita soviteltavaksi tuomioistuimessa. Sovitteluun tarvitaan aina molempien osapuolten suostumus. Jos soviteltavassa asiassa tarvitaan erityistä asiantuntemusta, sovittelija voi osapuolten suostumuksella käyttää sovittelussa asiantuntija-avustajaa. Huoltoriitojen sovittelussa sovittelijan apuna työskentelee pääsääntöisesti vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä. Sovittelu on vapaaehtoista, minkä vuoksi sovittelun aloittamiseen tarvitaan kaikkien riidan osapuolten suostumus. Sovittelu on luottamuksellista. Se tarkoittaa sitä, ettei sovittelija kerro sovittelun sisällöstä ulkopuolisille eikä varsinkaan asiaa oikeudenkäynnissä käsittelevälle tuomarille. Sovittelusta ei laadita pöytäkirjaa eikä käytyjä keskusteluja muutoinkaan tallenneta. PIENEMMÄT KULUT Tuomioistuinsovitteluun voi mennä ilman lakimiehiä. Näin lakimiespalkkioihin ei tarvitse varautua. Käräjäoikeuden perimä sovittelumaksu on tähän nähden hyvin pieni. Vaikka lakimiehiä käytettäisiinkin, tuomioistuinsovittelussa osapuolet eivät voi vaatia toisiltaan korvausta lakimiespalkkioista. Tuomioistuinsovitteluun eivät kuulu oikeudenkäyntikirjelmät tai todistajien kuulemiset, joten nekään eivät vie aikaa tai rahaa. Siinäkään tapauksessa, että sovittelu epäonnistuisi ja asia ratkaistaisiin myöhemmin käräjillä, ei sovittelusta aiheutuneita kustannuksia voi vaatia toisen osapuolen maksettavaksi. SITOVA SOVINTO Tuomioistuinsovitteluista yli puolet päättyy vahvistettuun sovintoon. Vaikka sovitteluun osallistuminen onkin vapaaehtoista, ei sovittelun vahvistetun lopputuloksen noudattaminen sitä enää ole. Tuomioistuin vahvistaa sovinnon asiakirjalla, joka on pantavissa täytäntöön kuten tuomio. Tuomioistuinsovittelu on hyvä vaihtoehto perinteiselle oikeudenkäynnille. On odotettavissa, että tuomioistuinsovittelun suosio kasvaa tulevaisuudessa. Asianajotoimisto JB Eversheds Oy (entinen Juridia Bützow) tarjoaa Metsänhoitajaliiton jäsenille puhelinneuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa. Puhelinpalvelu toimii arkisin klo Helsinki Hämeenlinna Jyväskylä Tampere Turku METSÄNHOITAJA

14 Krista Korpela-Kosonen Ingimage 97 % suomalaisista on valmiita lisäämään fyysistä aktiivisuutta työpäivään. LÄHDE: LIIKUNTAVERKKOPALVELU HEIAHEIAN KYSELY ELOKUU Viisi helppoa keinoa vähentää työaikaista istumista Seiso osan päivää, kun teet säännöllistä istumatyötä. Tauota istumista jaloittelutauoilla tunneittain. Seiso tai liiku, kun puhut puhelimessa. Käy viemässä viesti työkaverille jalkaisin sähköpostin sijaan. Unohda hissi ja suosi portaita. Lisää liikettä työpäivään Valtaosa aikuisista istuu jopa yli yhdeksän tuntia päivässä. Suurella osalla aikuisista suomalaisista tyypillinen päivä on pääosin passiivista paikallaan oloa. Valveilla vietetystä ajasta jopa 72 prosenttia kuluu istuen tai makuulla. Istumiseen käytetään aikaa yli yhdeksän tuntia päivässä. Jatkuvasti lisääntyvä tutkimusnäyttö osoittaa, että liiallinen istuminen on tupakoinnin, liikunnan puutteen, lihavuuden ja epäterveellisten ruokatottumusten veroinen terveysriski. Tutkimusprofessori Tommi Vasankari UKK-instituutista sanoo, että runsaaseen istumiseen liittyvät riskit selittyvät haitallisilla muutoksilla mm. elimistön sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa. Nämä voivat lisätä ainakin sydän- ja verisuonisairauksien sekä kakkostyypin diabeteksen vaaraa. Vasankarin mukaan istuminen vaikuttaa olevan itsenäinen riskitekijä terveydelle. Edes nykyiset liikuntasuositukset täyttävillä liikuntaharrastuksilla ei voi suojautua runsaan istumisen aiheuttamilta haitoilta. UKK-instituutin elokuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan vajaa kymmenesosa aikuisten suomalaisten valveillaoloajasta on reipasta tai rasittavaa aktiivisuutta. Terveysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkui vajaa neljäsosa tutkituista. Tutkimuksessa hyödynnettiin vyötärölle asennettavaa kiihtyvyysmittaria, joka rekisteröi tutkittavien kaiken liikkeen. Pelkästään reippaan ja rasittavan aktiivisuuden lisääminen ei riitä kumoamaan runsaan liikkumattomuuden terveyshaittoja. Lisäksi tarvitaan keinoja kevyen ja lyhytkestoisen aktiivisuuden lisäämisen. Pienetkin tauot istumisessa ovat hyväksi terveydelle, Vasankari sanoo. TYÖPAIKOILLA ETSITÄÄN RATKAISUJA Tiimipäällikkö Sirpa Lusa Työterveyslaitokselta kertoo, että istumisen määrää rajoittavien ratkaisujen tarpeeseen on jo havahduttu työpaikoilla. Systemaattisia selvityksiä asiasta ei ole, mutta Lusan arvion mukaan yhä useammalla työpaikalla etsitään aktiivisesti keinoja istumisen tauottamiseen ja vähentämiseen. Etenkin isommissa yrityksissä on kuntokerhoja ja liikuntaryhmiä. Moni työnantaja tukee työmatkaliikuntaa esimerkiksi järjestämällä polkupyörille säilytyspaikkoja ja henkilöstölle pukeutumis- ja suihkutiloja. Jos rahalliset resurssit riittävät, voidaan lisäksi hankkia säädettäviä työpöytiä, jotka mahdollistavat työskentelyn myös seisaaltaan, hän listaa esimerkkejä. Lusan mielestä on hyvä, että jatkuvalle istumiselle on alettu hakea työpaikoilla aktiivisesti vaihtoehtoja. Satunnaiset kampanjat ja muistutukset eivät kuitenkaan riitä, vaan istumisen tauottamisesta tulisi tehdä työpaikoilla pysyvä osa työhyvinvointia edistävää toimintaa. Lakisääteinen työpaikan riskien arviointi sekä ennalta ehkäisevä työterveyshuolto tarjoavat hyvän mahdollisuuden pysyvämmän toimintakulttuurin luomiseen. Työaikaisen istumisen voisi ottaa yksilöllisesti puheeksi ja tarkasteluun esimerkiksi työterveyshuollon ikäkausitarkastuksissa. Samalla voitaisiin arvioida liikuntatottumus- ten riittävyyttä ja mahdollisuutta liikunnan lisäämiseen, Lusa sanoo. KOKEILE KÄVELYKOKOUSTA Liiallisen istumisen rajoittaminen on koko työyhteisön etu ja asia. Työnantajan on hyvä tarjota mahdollisuuksia istumisen tauottamiseen ja vähentämiseen, ja esimiehet voivat tukea ja kannustaa siinä alaisiaan. Säännöllisesti pidettävät kehityskeskustelut ovat muiden keinojen ohella luonteva paikka ottaa istumista rajoittavat ja työhyvinvointia edistävät ratkaisut puheeksi, Lusa ehdottaa. Jokaisella työntekijällä on istumisen rajoittamisessa silti myös oma vastuu. Helppoja keinoja istumisen tauottamiseen ovat esimerkiksi tunneittain pidettävät jaloittelutauot ja seisominen tai liikkuminen puheluiden aikana. Joillakin työpaikoilla on jo kokeiltu kokousten pitämistä seisoen tai kävellen. Sirpa Lusa kannattaa ideaa lämpimästi. Fyysisen inaktiivisuuden ehkäiseminen edistää myös aivojen toimintaa. On tutkimusnäyttöä siitä, että seisoen toimiva työryhmä tekee parempaa ja innovatiivisempaa yhteistyötä kuin perinteisesti pöydän ääressä istuva. Liiallinen istuminen ei ole pelkästään työikäisten ongelma, vaan sen rajoittaminen on suositeltavaa kaikenikäisille. Sirpa Lusa on mukana sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa työryhmässä, joka valmistelee parhaillaan kansallisia suosituksia liiallisen istumisen ehkäisystä koko väestölle. Lapsille ja nuorille, työikäisille ja ikääntyneille on tulossa omat, räätälöidyt suositukset, jotka valmistuvat loppuvuodesta. Uskon, että suosituksilla on mahdollista saada aikaan pysyvämpää toimintakulttuurin muutosta esimerkiksi työpaikoille, kouluihin ja oppilaitoksiin, Lusa sanoo. LIIKUNTA EDISTÄÄ MUISTIA Lusa painottaa, että kokonaan istumisesta ei ole työpaikoillakaan tarkoituksenmukaista luopua. Monet tarkkuutta vaativat työtehtävät onnistuvat paremmin istuessa. Elimistöä kuormittaa yhtä lailla koko työpäivän jatkuva seisominen. On hyvä muistaa, että työikäisistä naisista neljännes ja miehistä kolmannes tekee fyysisesti kuormittavia työtehtäviä, joihin ajoittainen istuminen ja jopa makoilu tuovat kaivattua lepoa. Esimerkiksi maa- ja metsätaloustyössä tällaisia taukoja tarvitaan. Vapaa-ajan liikunnasta on hyötyä sekä istuen että seisaallaan työtä tekeville. Hyvän aerobisen kunnon on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä mm. parempaan muistin toimintaan. Terveysliikuntasuosituksen mukaan useana päivänä viikossa pitäisi harrastaa reipasta liikuntaa yhteensä vähintään 2,5 tuntia tai vaihtoehtoisesti rasittavaa liikuntaa tunti ja 15 minuuttia. Reipasta liikuntaa ovat esimerkiksi kävely, pyöräily ja raskaat koti- ja pihatyöt. Raskasta liikuntaa ovat mm. juoksu, vesijuoksu, kuntouinti ja aerobic. 26 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

15 profiili Silja Pitkänen Hanna Tarkiainen Nimi: Jyrki Kangas Tutkimusmatkalla metsien monipuoliseen käyttöön Valmistunut: Joensuun yliopisto, metsätalouden suunnittelu, MMM 1986, MMT 1992 Motto: Vakaasti ja tosissaan, mutta ei turhan vakavasti eikä totisesti ja Matti Nykäseltä lainattu Elämä on ihmisen parasta aikaa. Metsän hienous on sen monipuolisuus ja moniulotteisuus, luonnehtii Vuoden metsänhoitaja Jyrki Kangas suhdettaan metsään. Samanlainen metsän henki kulkee mukana Kankaan uralla. Esiin nousee kaksi selvää painotusta: metsien monikäyttö sekä tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminta. Jyrki Kankaan päätymisessä metsäalalle on sattumaakin mukana. Satakuntalaisen maatilan nuorinta poikaa kiinnosti maatalous- ja metsätieteiden lisäksi liikuntatiede. Näin jälkeenpäin voi kai sanoa, että onneksi sairastuin flunssaan, enkä päässyt osallistumaan liikuntakokeeseen, hän toteaa. Kangas haki ja pääsi papereilla Joensuuhun, jossa oli alkamassa ensimmäinen kurssi metsätieteiden opetusta. Joensuun Kangas valitsi, koska siellä oli Helsinkiä paremmat olosuhteet talviurheilulajeille. Kankaan vahvin laji oli yhdistetty, jossa hän voitti muun muassa kaksi nuorten Suomen mestaruutta. Kilpaurheilu loppui armeija-aikana, kun nilkat ja polvet eivät kestäneet rasitusta. Kolmannen vuosikurssin opiskelijana Kangas opetti kaukokartoitusta ja karttatekniikkaa. Kurssilta löytyi myös vaimo Annika, joka on nykyisin metsäsuunnittelun professori Helsingin yliopistossa. Annika istui luennoilla etupenkissä ja seurasi tarkasti opetusta, muistelee Kangas opiskeluintoa pilke silmäkulmassa. Kangas valmistui ensimmäisten Joensuun metsänhoitajien joukossa. Myöhemmin hän oli Joensuusta ensimmäinen, joka väitteli tohtoriksi. TUTKIJASTA TOTEUTTAJAKSI Kankaan monipuolinen ura alkoi tutkijana. Ensimmäisen pysyvän pestinsä Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen tutkimusaseman johtajana Kangas sai, kun edes perheen toiselle aikuiselle piti saada pätkätöitä pysyvämpi pesti. Kannuksesta käsin Kangas toimi myöhemmin myös Joensuun metsäsuunnittelun professorina. Lopulta perhe haluttiin saada täysipäiväisesti saman katon alle, ja eteläisemmästä Suomesta avautuivat paremmat työmahdollisuudet. Edessä oli hyppäys yliopistosta yritysmaailmaan UPM:n palvelukseen hoitamaan Suomen suurinta yksityistä maanomaisuutta ja siitä Metsähallituksen pääjohtajaksi. Metsähallituksen pääjohtajana Kangas sai vastuulleen kolmasosan Suomen maa- ja vesiomaisuudesta. Kankaan aikana Metsähallituksessa on saatu paljon aikaiseksi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, maine, tulos sekä tuloutus valtiolle ovat parantuneet merkittävästi, ja metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisessa on onnistuttu aiempaa paremmin. Näistä saavutuksista Kangas on ylpeä. Suurimman kunnian aikaansaannoksista hän haluaa antaa Metsähallituksen henkilökunnalle. Henkilöstön sitoutuminen on ollut avaintekijä yhteisten päämäärien saavuttamisessa, Kangas kiittää. Hän kertoo, että avoin yhteistyö ja keskustelu eri henkilöstöryhmien kanssa on ollut tietoinen päätös. Runsaat seitsemän vuotta oli Kankaalle riittävä aika jatkuvaa sitoutumista vaativassa tehtävässä. Keskeiset minulle asetetut tavoitteet olivat hanskassa, valtio-omistajan ajatukset muuttuneet ja Metsähallituslain sisältö auki. Oli kaikin tavoin hyvä sauma miettiä, haluanko vielä sitoutua, valottaa Kangas lähtönsä syitä Metsähallituksesta. KOHOKOHDAT PIENISSÄ HETKISSÄ, MUTTA KOVASTA TYÖSTÄ Hyvät yhteydet tutkimusmaailmaan ovat tuoneet lisämotivaatiota työskentelylle myös liike-elämässä, Kangas kertoo. Muiden töiden ohella hän on hoitanut muun muassa dosentuureja Helsingin ja Joensun yliopistoissa. Kankaan tutkimusaiheet ovat käsitelleet monitavoitteista metsäsuunnittelua sekä metsien käytön päätöksentekoa. Yhdeksi uransa huippuhetkistä Kangas mainitsee IUFRO:n (International Union of Forest Research Organizations) myöntämän palkinnon tieteellisistä saavutuksista. Sen on saanut vain muutama suomalainen. Toinen tärkeä saavutus Kankaalle on ollut se, että hän on päässyt näkemään ja kokemaan metsien käytön laajan kirjon sekä eri käyttömuotojen yhteensovittamisen. Kohokohtia ovat myös ne hetket, kun toimistorotta pääsee maastoon hyvässä seurassa, Kangas kertoo. Onneksi metsässä käymisestä pitävät huolta myös perheen metsästyskoirat. Lintujen ampuminen on tosin sivuseikka, ja metsällä käyminen menee usein sienten poiminnaksi. Kangas on aina nähnyt metsäsektorin tulevaisuuden valoisana ja yrittänyt lietsoa positiivista metsädraivia. Hän on tyytyväinen, että valtakunnan politiikassakin on vihdoin otettu biotalousetunojaa. Kangas uskoo metsäbiotalouden pelastavan maailmaa ja nostavan Suomen taloutta. Näissä talkoissa olen mielelläni mukana jatkossakin, Kangas lupaa. 28 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

16 pakina Kolmas ovi käytävän päässä Ingimage henkilöuutiset MERKKIPÄIVÄT Päivämäärä/Nimi/Ikä TUONEN SATOA Organisaatiomuutoksista selviämisen ABC Organisaatiouudistus on vähän sama kuin terve ihminen pistettäisiin sydän- tai aivoleikkaukseen. Perustoiminnot pysäytetään ja pistetään uusiksi. Kyllä siitä toipuminen hetkisen kestää kovimmallakin jätkällä. Eikä etukäteisvalmisteluistakaan ole kauheasti hyötyä. Vaikka yritetäänhän sitä valmistautua. Erilaisissa henkilöstöinfoissa kerrotaan, miten muutosta ja elämää hallitaan. Puhelimeen ei saa vastata ja koulutuspäivän jälkeen on 15 vastaamatonta asiakaspuhelua. Vihaisia asiakkaita tuskin lohduttaa tieto siitä, että juuri on opittu, kuinka asiakaspalvelua tehostetaan ja tiimityötä edistetään. Alan ymmärtää konsulttia, joka on irtisanoutunut isosta firmasta tärkeästä työstä ja toimii nyt työnohjaajana. Aikani kuluksi hahmottelin osallistuvan havainnoinnin perusteella muutaman strategian, joilla voit yrittää selviytyä organisaatiomuutoksista. Voittajana tai hengissä. TÄYTTÄ ETEEN Ilon kautta. Muutos on mahdollisuus. Ihanaa kun saa uusia työtehtäviä (vaikkei kyllä ihan selvinnyt entisistäkään). Isommassa työyhteisössä johtaminen ja vastuut selkiytyvät. Toiminnot tehostuvat ja osaamista jaetaan uutterammin. Uusia haasteita, näköalapaikka, palkankorotus, urakehitys Sopii lapsenuskoisille ja muillekin, jotka uskovat konsultteihin ja joulupukkiin. HYÖKKÄYS ON PARAS PUOLUSTUS Aina kannattaa varmuuden vuoksi vastustaa kaikkea uutta, koska tietenkin ennen oli paremmin (vaikka kyllä siitäkin koko ajan oli jotain valittamista). Tehokkainta vastustaminen on, kun se suuntautuu kaikkialle muualle kuin asiasta vastaaville henkilöille (sikäli mikäli sellaisia on). Jupise ja lauo siis mielipiteitäsi kahvihuoneessa, asiakaspalaverissa, baaripöydässä, Facebookissa ja lehtien yleisönosastoilla. Jos hyvin käy, viestintäosasto palkitsee sinut Vuoden mielipidevaikuttajana ja saat standaarin organisaatiosi maineen pilaamisesta. TEESKENTELE NÄKYMÄTÖNTÄ Unohda osallistua uudistuksesta kertoviin infoihin ja muihin henkilöstötilaisuuksiin, pysyttele huoneessasi, sairaslomastakin on apua. Jos olet piileskelemisessä oikein tehokas, voit ehkä onnistua pitämään paikkasi ilman, että kukaan varsinaisesti muistaa olemassaoloasi. Uudessa organisaatiossa sinulla ei ehkä ole työhuonetta tai esimiestä mutta hyvällä tuurilla tietojärjestelmissä käy jonkinlainen häiriö ja palkkasi maksetaan edelleen. AIKA HOITAA Anna olla ja raahusta muiden mukana. Kun uudistuksesta on kulunut vuosi tai pari etkä vieläkään tiedä, mitä sinun pitäisi tehdä, kuka on esimiehesi, mistä toimintabudjettisi tulee ja miksi olet täällä töissä, ei ehkä enää kannata jatkaa. Voit vaikka ostaa metsäpalstan ja tuvan Kainuusta ja luottaa siihen, että muut hoitavat homman. Sitä paitsi täältä puskista on paljon kivempi huudella Hakulinen Pentti Olavi Saviaro Paavo Olavi Nevalainen Seppo Juhani Kangas Annika Susanna Takala Pentti Vihtori Aarne Martti Pentti Johannes Koivistoinen Matti Kaarlo Tapio Jämsä Jari Matti Salonen Kalervo Jalmari Uusitalo Tarmo Eino Ilmari Kallio Jouko Kalervo Mikkilä Mirja Hannele Mäki Heikki Puttonen Matti Kalervo Ahonen Olli-Pekka Juhani Korhonen Esa Anssi Häyrinen Ilkka Kalervo Länsisyrjä Erkki Kaarlo Lauhanen Risto Ensio Koivisto Ilkka Juhani Kolström Marja Liisa Rantala Jari Jukka Tapio Greis Ilppo Samuli Willstedt Henry Taisto Arimo Hällfors Kaj Peter Vilppula Tarmo Leander Nieminen Erkki Vilho Mikko Meriläinen Jukka Tapio Nikunen Aimo Niilo Rikala Juha Pellervo Pekkarinen Jukka Mäkijärvi Antero Tapio Torpo Jussi Tapio Jukola Juhani Ahokas Veikko Kalevi Kukkonen Hannu Voitto Sakari Napola Marja-Leena Elisabet Liukko Kari Tapani Miettinen Jari Tapani Punkka Mauno Samuli Karjalainen Jorma Taisto Peltola Heli Maarit Riekkinen Hannu Tapani 60 Wärri Heikki Paavali Vesterlin Veijo Antero Tikkanen Osmo Antola Allan August Pelkonen Harri Lauri Herman *) Muistokirjoitus luettavissa verkossa liitto/ metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia/muistokirjoitukset 30 METSÄNHOITAJA

17 Koulutuskalenteri 2015 Koulutuskalenterin koulutuksiin voivat osallistua Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliiton jäsenet. Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta kurssisihteerille: Eila Ruonala, puh. (09) Koulutukset ovat jäsenille ilmaisia mutta peruuttamatta jätetystä poissaolosta peritään sakkomaksu. Koulutus Työelämä MAALI OPISKELIJANA TYÖELÄMÄSSÄ klo Joensuu Helsinki Tilaisuus on avoin kaikille, ei edellytä ilmoittautumista. LINKEDIN JA TYÖNHAKU SOSIAALISESSA MEDIASSA klo Oulu Helsinki + webinaari Tampere KASVUALAT PIILOTYÖPAIKAT klo Oulu Helsinki Kuopio TYÖHAASTATTELU webinaari TYÖNHAKUPÄIVÄ LUONNONTIETEILIJÄLLE klo Jyväskylä Joensuu Helsinki Turku Muutokset mahdollisia. Lisätietoa ja päivitetyt tiedot löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin.

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Lähiesimies muutoksen etulinjassa Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Työluotsin ryhmävalmennus organisaation lähiesimiehille auttaa heitä toimimaan tehokkaasti

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY KESÄTYÖ- KYSELY 2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin syyskuussa 2014 kesätyökysely Internet-tutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille. Kyselyn

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkeuudistus 2017 Työeläkeuudistus 2017 Eläkeuudistus vaikuttaa vuodesta 2017 alkaen Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. Eläkekarttumat

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Perustelut uudistukselle Eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä Elinikä pitenee koko ajan. Jos työurat eivät pitene,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Ikä ja työ - työ ja ikä. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Helsinki 23.3.2012 Ari Tarkiainen, YTT projektiasiantuntija

Ikä ja työ - työ ja ikä. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Helsinki 23.3.2012 Ari Tarkiainen, YTT projektiasiantuntija Ikä ja työ - työ ja ikä Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Helsinki 23.3.2012 Ari Tarkiainen, YTT projektiasiantuntija Ikääntyneet ja työ näkymiä ja huomioita Näkymä 1 Kestävyysvaje = huoltosuhdehaasteen

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari

Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari Työpaikan ikäohjelman keskeiset sisällöt 1. Ikäjohtaminen 2. Työuran ja työssä jatkamisen suunnittelu 3. Työn hallinnan

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot