Työnohjaus TEHOSTAA ESIMIESTYÖTÄ METSÄNHOITAJA. Metsänhoitajan vinkit ulkomaankomennukselle. Suurin osa oman alan kesätöissä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työnohjaus TEHOSTAA ESIMIESTYÖTÄ METSÄNHOITAJA. Metsänhoitajan vinkit ulkomaankomennukselle. Suurin osa oman alan kesätöissä."

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 4/ Työnohjaus TEHOSTAA ESIMIESTYÖTÄ 14 TÖIHIN ULKOMAILLE? Metsänhoitajan vinkit ulkomaankomennukselle 16 KESÄTYÖKYSELY 2014 Suurin osa oman alan 28 kesätöissä. VUODEN METSÄNHOITAJA Jyrki Kangas

2 Pääkirjoitus Tapio Hankala Toiminnanjohtaja sisältö Työurien pidentyminen edellyttää muutakin kuin eläkeratkaisun Syyskuussa syntynyt ehdotus uudesta eläkeratkaisusta on eittämättä syksyn suurimpia ja vaikutuksiltaan pitkäaikaisimpia uudistuksia. Akava jättäytyi tunnetusti ja perustellusti eläkeratkaisun ulkopuolelle. Ratkaisun pitkään työuraan kannustavat elementit ovat nykyistä järjestelmää heikommat, mikä vaikuttaa etenkin myöhemmin työuransa aloittaviin korkeasti koulutettuihin. Työeläkejärjestelmä on työelämän jälkeisen toimeentulon kannalta merkittävä meille jokaiselle, ja järjestelmän kestävyys, ennustettavuus ja luotettavuus ovatkin sen keskeisiä elementtejä. Historia osoittaa että työeläkejärjestelmään on tehty merkittäviä muutoksia noin kymmenen vuoden välein. Suomalainen työeläkejärjestelmä on hyvä kehikko, jonka toiminta edellyttää kunnossa olevaa kansantaloutta ja korkeaa työllisyysastetta. Kansainvälisen toimintaympäristön, ennen kaikkea Euroopan talouden ongelmien, ja oman rakennemuutoksemme ravistelemassa Suomessa talouskasvu on suuri haaste. Nyt on tarpeen panostaa työelämän ja talouden kehittämiseen keinoilla, jotka mahdollistavat yhä useamman osallistumisen työelämään ja oman työuran pidentämisen. Tekeillä olevan eläkeuudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat pyrkimys turvata riittävä eläketurva, varmistaa eläkejärjestelmän rahoitus sekä pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Eläkeiän nostaminen tai muut esitetyt muutokset eivät automaattisesti tuota tavoiteltuja tuloksia, sillä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää todellista työurien pidentymistä sekä työllisyysasteen kasvua. Tehdyssä ratkaisussa työelämän toimivuutta parantavat ja siten eläkeratkaisun tavoitteiden toteuttamista edistävät toimet jäivät vähäisiksi. Työllisyysaste ei nouse eivätkä työurat pitene, jollei työtä ole tarjolla työuran eri vaiheissa ja kohtuullisilla ehdoilla. Tähän voidaan vaikuttaa asenteiden sekä osaamisen kautta, lisäämällä työnteon kannustavuutta ja turvaverkkoja sekä luomalla työnantajaa kannustavia ja velvoittavia keinoja. Nyt tehtyä työtä tuleekin jatkaa ja keskittyä sellaisten muutosten aikaansaamiseen, jotka tukevat työmarkkinoille pääsyä sekä siellä pysymistä. Työn tekeminen kasvattaa sekä omaa että myös kansantalouden kakkua. Hyvää joulua! 6 12 TÄSSÄ NUMEROSSA 6 TYÖNOHJAUKSELLA LISÄÄ HYVINVOINTIA Parempaa työn hallintaa ja parempia esimiehiä 12 ESIMIES, VIESTINTÄ JA VASTUU Esimiehellä on organisaatiossa merkittävä viestintävastuu. 14 VAKIOPALSTAT 28 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 16 OPISKELIJA Metsäylioppilas kesätyömarkkinoilla 20 METSÄNHENKI INGIMAGE 14 METSÄNHOITAJANA MAAILMAN ÄÄRISSÄ Metsänhoitajaliiton hallituksen opiskelijajäsen Osmo Suominen 64. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) KANNEN KUVA Ponsse, kuvassa Juho Nummela ja Jarmo Vidgren (vas.). KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ Juha Anttilan vinkkejä ulkomaankomennuksesta selviämiseen 21 ELÄKEUUDISTUS Millaisia muutoksia eläkeuudistus tuo tullessaan? Miksi Akava jäi ulos eläkeratkaisusta? 26 LISÄÄ LIIKETTÄ TYÖPÄIVÄÄN Valtaosa aikuisista istuu jopa yli yhdeksän tuntia päivässä. 25 LAKIPALSTA Sovitaanko? Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. 28 PROFIILI Vuoden metsänhoitaja Jyrki Kangas lietsoo positiivista metsädraivia. 30 PAKINA Organisaatiomuutoksesta selviämisen ABC 31 HENKILÖUUTISET OSOITE Salomonkatu 17 B, 10. krs Helsinki ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy 2 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. JOULULAHJAKSI METSÄNHOITAJIEN SOLMIO- TAI RINTANEULA Tilaa puolisollesi, kollegallesi, sukulaisellesi tai itsellesi joululahjaksi metsänhoitajien solmio- tai rintaneula. Neuloja myydään Metsänhoitajaliiton toimistossa ja tilauksia vastaanottaa Päivi Toivonen metsanhoitajat.fi, p ). Hopeinen rintaneula maksaa 29 euroa ja solmioneula 34 euroa. METSÄNHOITAJALIITON TYÖTTÖMYYSKASSAPALVELUT Metsänhoitajaliiton jäsenet kuuluvat Erityiskoulutettujen työttömyyskassaan (Erko). Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, ansiosidonnaista päivärahaa haetaan suoraan Erkosta. Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttyminen. Perustietoa sekä hakuohjeita löydät Erkon verkkosivuilta INGIMAGE Paremman työelämän puolesta Osallistu ja vaikuta siihen millainen on tulevaisuuden työelämä. Että mahdollisimman monelle on tarjolla mielekästä työtä kohtuullisella korvauksella. Että ihmiset jaksavat ja pystyvät tienaamaan leipänsä, voivat hyvin ja työelämä joustaa erilaisissa elämäntilanteissa. Suomessa on perinteikäs ja vahva ammattiyhdistysliike. Liitot pitävät palkansaajan puolia muuttuvassa työelämässä. Työnantajista 98 % on järjestäytynyt omiin liittoihinsa. Palkansaajista vähemmän. Keskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK kampanjoivat vuoden vaihteessa näkyvästi mediassa työntekijöiden järjestäytymisen edistämiseksi. Käytä tilaisuutta hyväksesi. Metsänhoitajaliiton jäsenenä sinulla on mahdollisuus vaikuttaa työelämän tulevaisuuteen nostamalla järjestäytymisen tärkeys esille omassa lähipiirissäsi. Puolusta parempaa työelämää. Sinulla on siihen oikeus. INGIMAGE LIITON HALLITUKSEEN UUSIA JÄSENIÄ Metsänhoitajaliiton hallituksessa on kuusi jäsentä, joista puolet on erovuorossa vuosittain. Hallituksen toimintakaudelle erovuorossa olivat Katja Turunen, Helena Herttuainen ja Tuija Aronen, joista Tuija Aronen ei ollut kahdeksan vuoden maksimiajan täyttymisen vuoksi enää valintakelpoinen. Metsänhoitajaliiton valtuusto valitsi kokouksessaan hallituksen jäseniksi Merja Simosen, Ari Raution ja Helena Herttuaisen. Edellä mainittujen lisäksi hallituksen jäseniä ovat Seppo Leinonen, Risto Lilleberg ja Anna Salminen. Hallituksen puheenjohtajana toimii Ahti Paavonen. Hallituksen uusille jäsenille tervetuloa mukaan liiton toimintaan. Katjalle ja Tuijalle kiitos antamastanne panoksesta Metsänhoitajaliiton hyväksi. KORJAUS EDELLISEEN METSÄNHOITAJAAN Metsänhoitajan 03/14 profiilin kirjoitti Maija Kovanen, ei Silja Pitkänen. Pahoittelemme virhettä! TYÖTTÖMYYSKASSAMAKSUN KOROTUS nostaa Metsänhoitajaliiton jäsenmaksuja Metsänhoitajaliiton valtuusto kokoontui päättämään liiton toimintasuunnitelmasta ja budjetista vuodelle Alkavan vuoden 2015 talousnäkymät Metsänhoitajaliiton osalta ovat haastavat, sillä kohonnut akateeminen työttömyys rasittaa työttömyyskassoja ja siten asettaa korotuspaineita myös Metsänhoitajaliiton jäsenmaksulle. Vuoden 2015 jäsenmaksu palkansaajilta on 1,1 % palkasta, kuitenkin korkeintaan 498 euroa vuodessa. Työelämän ulkopuolella työttömyyden, vanhempainvapaiden tms. vuoksi olevien vuosimaksu on 132 euroa ja ulkomailla palkansaajana työskentelevien vuosimaksu 246 euroa. Opiskelijoilta jäsenyys maksaa 96 euroa vuodessa, jos mukana on työttömyyskassan jäsenyys ja 36 euroa vuodessa ilman työttömyyskassaa. Eläkeläisten jäsenmaksu on 90 euroa vuodessa. Ajantasaiset jäsenmaksut voi tarkistaa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta Työssä oleville helpoin ja huolettomin tapa jäsenmaksun maksamiseen on liittyä työnantajaperintään, jolloin palkanlaskija pidättää liiton jäsenmaksun suoraan palkasta. Linkki työnantajaperintään siirtymiseen vaadittavaan valtakirjaan löytyy edellä mainitulta liiton verkkosivuilta. Ammattijärjestön jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Metsänhoitajaliitto toivottaa jäsenilleen rauhallista joulua! Perinteisten postikorttitervehdysten sijaan olemme tehneet rahalahjoituksen SOS Lapsikylän kotimaan toimintaan. 4 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

4 Tomi Tuomasjukka Metsänhoitaja, työnohjaaja Työluotsi.fi Ponsse, Ingimage Työnohjaus tehostaa esimiestyötä Työnohjaus on toimintaa, johon selkeästi kannattaa investoida. sanoo Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela. Työnohjausta käytettiin Ponssen keskijohdon muodostamassa ryhmässä yhteistyön kehittämiseen. Pari vuotta kestäneen prosessin aikana opittiin toimimaan tehokkaammin kollegoiden kanssa muun muassa avoimella keskustelulla ja pelisääntöjä rakentamalla. Lähiesimiestyö on yksi työelämän haastavimmista tehtävistä. Se on ennen kaikkea ihmisten johtamista tiimeissä, mutta usein esimiehen pitää myös tehdä asiantuntijatyötä, oman alan substanssia. Näiden lisäksi hän on myös avainasemassa organisaation strategioiden käytäntöön viemisessä, aivan samalla tavalla kuin motokuski luonnonhoito-ohjeiden toteuttamisessa maastossa. Lähiesimiehet ovat usein täystyöllistettyjä ylisuurien tiimiensä kanssa. Lisää painetta työhön tuovat suoritusvaatimukset, tiukka taloustilanne, organisaatiouudistukset, fuusiot ja yleinen toiminnan tehostaminen. Hyvin haastavaksi esimiestyön Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela kertoo työnohjauksen olleen hyödyllinen työkalu Ponsse Oyj:n tuotannon intensiivisen tehostamisen vaiheessa. Tällä hetkellä Ponssella kehitetään johtamistaitoja myös henkisen valmennuksen eli coachingin avulla. 6 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

5 Työssä jaksaminen on aikamme esimiesten ja johtajien vitsaus. Työnohjaus on yksi väline henkisen työkyvyn ylläpitämiseen. kehitysprosessi, jossa keskitytään työn tekemisen muotoihin ja ilmiöihin, harvemmin työn sisältöön. Käytännössä työnohjaus on hyvin lähellä liike-elämässä paremmin tunnettua coachingia eli henkinen valmennus -ohjausmenetelmää. Työnohjauksella ja coachingilla on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja sanoo metsänhoitaja Markku Siltanen, HAUS Kehittämiskeskus Oy:n kansainvälisten toimintojen johtaja. Siltanen on metsäuransa lisäksi työskennellyt omassa yrityksessään työnohjaajana, ammatticoachina ja valmentajana. Muita työnohjausta lähellä olevia menetelmiä ovat mentorointi ja terapia. Työnohjauksella voi olla terapeuttisia, ohjattavan oloa helpottavia vaikutuksia, mutta se ei kuitenkaan ole terapiaa. Pääpaino on aina oman työn kehittämisessä. TYÖNOHJAAJA ON VAITIOLOVELVOLLINEN Työnohjaajan koulutusta tarjoavat useat tahot, joista valtaosa noudattaa Suomen Työnohjaajat ry:n (STOry) antamia koulutuksen sisältöä koskevia suosituksia. Koulutuksen laajuus voi olla 30 tai 60 opintopistettä ja kestää 1-2,5 vuotta monimuoto-opiskeluna. Työnohjaaja-nimikkeen käyttöä ei ole tällä hetkellä viranomaisten taholta säädelty. Jokainen Suomen Työnohjaajat ry:n jäsen voi käyttää lyhennettä STOry nimikkeensä jäljessä. Tämä tarkoittaa, että työnohjaaja on saanut yhdistyksen suositusten mukaisen koulutuksen ja on sitoutunut noudattamaan työssään yhdistyksen eettisiä periaatteita. Näihin kuuluu muun muassa avoimuus, luottamuksellisuus, hyvä vuorovaikutus ja oppiminen, sekä omasta ammattitaidosta ja työnohjauksesta huolehtiminen. Vaitiolovelvollisuus on luonnollinen ja tärkeä osa työnohjaajan tehtävää ja lähtökohta yhteistyössä tarvittavan luottamuksen rakentamiseen. TUNNETTUUS NOUSUSSA Suomessa työnohjaus on ollut käytössä kolmisenkymmentä vuotta, ohjaajia on noin Toiminta alkoi kirkon piirissä ja sosiaali- ja terveysalalla ja on viime vuosina laajentunut voimakkaasti muille työelämän alueille. Opetusalan organisaatioissa työnohjaus tunnetaan jo melko hyvin, kaupan alalla Markku Siltanen on yksi Suomen ensimmäisistä työnohjaajan tutkinnon suorittaneista metsänhoitajista. tekee monipaikkaisuus, johtaminen toiselta paikkakunnalta tai jopa toisesta maasta. Ei ole yllättävää, että näissä olosuhteissa oman henkisen työkyvyn ylläpito on monelle esimiehelle todellinen haaste. Sama pätee myös johtoon. Työssä jaksamisesta on tullut aikamme esimiesten ja johtajien vitsaus. AVAINHENKILÖN TYÖHYVINVOINTI RATKAISEE TUOTTAVUUDEN Kari Peitsamo puki aikanaan vanhan sanonnan runomittaan ja lauloi: viikon mies kestää vaikka aidanvittana... Riukuaitaa koossa pitävän vitsaksen virkaa toimittaminen kuvaa hyvin raskaassa työtilanteessa jaksamista. Aikansa sitä kestää, mutta usein unohdetaan, että käytännössä jaksamisen raja on kolme kuukautta. Sen jälkeen on ihmisen saatava riittävä määrä lepoa, jotta työkyky ja samalla tuottavuus pitkällä aikavälillä pysyy normaalina. Jatkuvan paineen alla työskentely on tehokasta pitkällä aikavälillä vain, jos työhyvinvoinnista huolehditaan. Ihmisillä on monenlaisia tapoja hallita työnsä kuormittavuutta ja pitää yllä työkykyään. Perhe-elämä, ystävät, harrastukset lienevät yleisimpiä. Keskusteleminen kollegoiden kanssa on myös tavallista. Esimiestehtävissä tähän on kuitenkin niukasti mahdollisuuksia ja mitä ylemmäksi organisaatiossa mennään, sitä vähemmän johtajilla on mahdollisuuksia asioiden käsittelyyn ja purkamiseen vertaistensa kanssa. Tehokkainta kuormituksen hallintaa on sellainen, joka on tietoisesti rakennettu osaksi työn tekemistä ja työyhteisön toimintaa. Uusi trendi työelämässä onkin henkisen työkyvyn ylläpito käsittelemällä kuormitustekijöitä koulutetun työnohjaajan kanssa. Käsitteenä työnohjaus voi kuulostaa työhön perehdyttämiseltä, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. TUKEA TIUKASSA PAIKASSA Työnohjaus on oman työn hallintaa ja oman ammatillisuuden tavoitteellista kehittämistä. Työn kuormittavuuden säätely saavutetaan työnohjauskeskusteluissa analysoimalla arkityössä esiintyviä raskaita, usein ihmissuhteisiin, ryhmäkäyttäytymiseen tai stressitekijöihin liittyviä ilmiöitä. Tärkeä osa on ohjattavan oman suhtautumisen muokkaaminen ja virittäminen. Käytännössä työnohjauksella kehitetään työyhteisötaitoja, eli esimies- ja alaistaitoja. Työnohjauksella tehdään siis työstä sekä työntekijän, että osakkeenomistajan kannalta kestävää, tehokasta ja tuottavaa. Tapaamiset koulutetun työnohjaajan kanssa rytmitetään usein 2-4 viikon välein ja yksi tapaaminen kestää kahdenkeskisissä sessioissa puolitoista tuntia. Ohjausta voidaan toteuttaa myös samankaltaisissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden vertaisryhmissä ja myös työyhteisön luonnolliselle osalle, esimerkiksi tiimille tai yksilölle. Ryhmätapaamisia pidetään tavallisesti harvemmin mutta ne kestävät pitempään, 2-3 tuntia. Merkittävä osa työnohjauksen hyödyistä syntyy ohjattavan oman ajattelun seurauksena tapaamisten välillä. On tavallista, että työskentelyn alussa määritellyt tavoitteet jalostuvat ja muuttuvat matkan varrella. Prosessi voi kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen, pisimmillään kahdesta kolmeen vuotta. OPPIMISEN KEHÄ ON KEHITTÄMISEN AVAIN Jatkuva oppiminen on keskeinen tavoite sekä työn hallinnassa, että oman ammatillisuuden kehittämisessä. On tavallista, että työnohjausistunnossa etsitään uusia lähestymistapoja jokapäiväisen työn tilanteisiin, jonka jälkeen ohjattava kokeilee niitä omassa työssään. Saadut uudet kokemukset analysoidaan ja käytetään oppimisen materiaalina seuraavassa tapaamisessa työnohjaajan kanssa ja kehää pyöritetään uudelleen. Tällainen kokemuksellinen reflektio, pohdinta, on monen työelämän kehittämistyökalun keskiössä. Työnohjaus on ennen kaikkea Kun tehokkuusruuvi on väännetty äärimilleen, työhyvinvoinnista huolehtiminen tulee entistä tärkeämmäksi. 8 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

6 Metsähyvinvointi työpajassa vasemmalta Maikki Kropsu Metsä Groupista, Tuula Jusko Suomen Metsäkeskuksesta ja Arto Kariniemi Metsätehosta sekä jalkauttamista tukevaa viestintää ja hankkeiden työpajojen ryhmätöitä vetänyt Tuija Tähtinen Valmennuksen Vireestä. Psykologian lisensiaatti Juha Arikoski kouluttaa MIF:ssä (Management Insitute of Finland) työnohjaajia toimimaan johdon ja esimiesten tukena. Tämä työnohjauksen erityisalue on joustava lähestymistapa, joka yhdistää perinteisen työnohjauksen, coachingin ja prosessikonsultaation menetelmiä. sen edut ollaan vähitellen huomaamassa. Teollisuudessa ja yrityselämässä työnohjauksen hyödyt ollaan vasta tunnistamassa, eli Ponssen tyyppiset edelläkävijät ovat vielä harvassa. Nykyisin myös organisaatioiden johtoryhmien työnohjaus on yleistynyt. On tärkeää, että organisaation toiminnan kivijalka, johtoryhmä, toimii moitteettomasti, kertoo Management Institute of Finland MIF Oy:n johtoryhmävalmentaja ja työnohjaajien kouluttaja Juha Arikoski. Nykykäsityksen mukaan johtoryhmän jäsenten tulisi tuottaa asioista konflikteja sen sijaan, että vain hymistellään samanmielisinä. Ilman haastamista ei synny tuloksia. Konfliktit kuitenkin siirtyvät toisinaan henkilöiden välisiksi ja ovat silloin vaarassa levitä koko organisaatioon. Siinä vaiheessa johtoryhmän työnohjaajalle tarjoutuu työsarkaa, Arikoski jatkaa. TYÖNOHJAUS ON TULEVAISUUDEN AMMATTI Työn tehokkuuden kasvattaminen on vahvasti läsnä joka alalla. Kun tehokkuusruuvi on väännetty äärimmilleen, eikä teknologiakaan enää anna merkittäviä lisäpanoksia, työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen tulee entistä tärkeämmäksi. Työnohjaus on avainhenkilöiden työkyvyn ylläpitämisessä todennäköisesti tulevaisuudessa vakiokäytäntö monissa organisaatioissa. Työnohjauksen kustannukset ovat hyvin pieniä verrattuna hyötyihin. Tutkimusten mukaan jo yksinomaan vähentyneet sairauspoissaolot ovat tuoneet ohjaukseen käytetyt varat takaisin moninkertaisina. Lyhyellä aikavälillä sijoitetun pääoman tuottoa saadaan käytännössä nopeasti sairaslomapäivien harvetessa. Lisäksi muita konkreettisia hyötyjä saadaan työyhteisön toimivuuden paranemisesta ja johtamisen kehittymisestä. Parhaimmillaan työnohjauksella pidennetään suomalaisten työuria. Parhaimmillaan työnohjauksella pidennetään suomalaisten työuria. TOMI TUOMASJUKKA: "PAREMPI TYÖ PIDEMMÄT TYÖURAT!" Metsänhoitaja Tomi Tuomasjukalla on 25-vuoden esimies- ja johtajakokemus metsäalalta kehitysyhteistyön parista Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Länsi-Balkanilla. Tällä hetkellä Tomi työskentelee työyhteisövalmentajana oman Työluotsi.fi -palvelukonseptinsa kautta. Tomi valmistuu johdon ja esimiesten työnohjaajaksi keväällä 2015 ja opiskelee myös työyhteisösovittelijaksi. "Oman uran onnistumiset ja epäonnistumiset ovat valmennus- ja ohjaustyön pääomaa", Tomi kertoo. Metsähyvinvointi ei mene metsään se on jo siellä Metsätaloudessa on käynnissä iso murros, joka koskee toimialan lisäksi ihmisiä. Sen varmistaminen, että tämän muutoksen keskellä alan uudistumiskyvyn edellytys, motivoitunut ihminen, voi hyvin, jaksaa ja osaa kehityksen vaatimalla tavalla on Metsähyvinvointiohjelman ydintavoite. Tätä tavoitetta kohden alan organisaatiot ja ihmiset työskentelevät laajassa yhteisymmärryksessä. Myös Metsänhoitajaliitto on mukana tässä työssä. METSÄHYVINVOINTI SYNTYY KYVYSTÄ UUDISTUA JA UUDISTAA Metsähyvinvointi-ohjelman ytimen voi kiteyttää metsäsanoilla: uudistaminen, harventaminen ja monimuotoisuus. Uudistaminen on välttämättömyys metsässä ja niin myös ihmisen työssä ja elämässä. Ihmiselle uudistuminen antaa mahdollisuuden ideoida uutta, lisätä iloa ja innostusta sekä säilyttää halun jatkaa eteenpäin motivoituneesti. Toinen alan tuttu termi on harventaminen, joka saa ohjelman sisällä myönteisen merkityksen. Emme jaksa emmekä kehity, jos yritämme tehdä kaikkea ja säilyttää kaiken. Monimuotoisuudella korostetaan kokemuksen ja osaamisen jakamisen tärkeyttä alan tulevaisuudelle. KESKIÖSSÄ HYVINVOIVA IHMINEN Ohjelman lähes 20 hanketta tarkastelevat hyvinvointia erilaisissa tehtävissä ja organisaatioissa toimivien ihmisten kannalta. Verkkosivulle on koottu ohjelmassa syntynyttä tietoa ja oivalluksia. Esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa selvitettiin, miten esimiestyötä voisi vahvistaa tyypillisessä metsäalan organisaatiossa, jossa esimies ja alaiset eivät näe toisiaan kovin usein. Metsä Groupissa kehitetään puunkorjuussa työskentelevien ihmisten työhyvinvointia koko korjuuketjussa yli organisaatiorajojen. Lisäksi on luotu opas työterveyshuoltopalvelujen hankkimiseen, ohjeita metsähakkeen tuotannon riskien hallintaan, kehitetty puunkorjuun palvelukonseptia, parannettu metsäyritysten sisäisiä työhyvinvointiohjelmia ja tuotettu metsäalalle omia malleja muutosten kohtaamiseen arjessa. Lisäksi sivustolta löytyy näkemyksiä metsäalan tulevaisuudesta sekä vinkkejä isoista ja pienistä asioista, joita metsäalalla toimivat voivat tehdä edistääkseen työn sujuvuutta. Myös syntyneen metsähyvinvointiverkoston vuorovaikutuksen varmistaminen on keskeinen tavoite. Metsähyvinvointi-ohjelman aloitteentekijä ja keskeinen rahoittaja on Metsämiesten Säätiö ja asiantuntijana toimii Työterveyslaitos. Hankkeen jalkautusta ohjaa Metsäteho. Metsähyvinvointi-ohjelma on pysyvä ja hankerahoitushaku järjestetään vuosittain. Metsämiesten Säätiö arvioi, että hankkeisiin on nyt käytetty yhteensä noin miljoona euroa. Metsämiesten Säätiölle on myönnetty ohjelmasta Vuoden metsäteko palkinto keväällä Tuija Tähtinen Metsänhoitaja, valmentaja Metsähyvinvointi-tiimi 10 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

7 Elina Melgin Akavan esimiesverkosto Olli-Pekka Orpo Kehollisen viestinnän voima on suurempi kuin sanallisen. Jos sanallinen ja kehollinen viestintä ovat ristiriidassa, aitous katoaa, eikä esimiehen viestintä ole uskottavaa, kirjoittaa Elina Melgin, filosofian tohtori, ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja. Esimies, viestintä ja vastuu Esimiehillä on huomattavasti suurempi viestintävastuu organisaatioissa, kuin kuvitellaan. Esimies rekrytoi, perehdyttää, ohjaa, palkitsee, motivoi, toimii esimerkkinä ja johtaa tiiminsä kohti menestystä. Esimiestyö on johtamista ja johtaminen hyvin pitkälti viestintää. Esimiehellä on tärkeä rooli yrityksen ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä. Esimies on yrityksen maineen peili. assistentille. Esimies vastaa siitä, että strategia tulee ymmärretyksi. On eri asia rakentaa kirkkoa, kuin kantaa kiviä paikasta toiseen, kuten kuuluisa Mandelan sanomaksi väitetty esimerkki kuvailee. KEHOLLINEN VIESTINTÄ ON SANALLISTA VAHVEMPAA Perehdytyksen jälkeen alkaa työntekijän ohjaus. Esimiehellä voi olla suora tai välillinen rooli ohjauksessa, ja hänellä on aina viestinnällinen vastuu. Innostunut ja strategiaan sitoutunut esimies saa helposti muut mukaansa. Kehollisen viestinnän voima on suurempi kuin sanallisen. Jos sanallinen ja kehollinen viestintä ovat ristiriidassa, aitous katoaa, eikä esimiehen viestintä ole uskottavaa. Esimies ei toimi yksin. Viestintäorganisaation tehtävänä on rakentaa esimiehen avuksi sellainen tiedonkulkuprosessi ja työkalut, joiden avulla hän voi onnistua tehtävässään. Samalla tavoin henkilöstöorganisaatio antaa työkalut työntekijöiden ohjaus- ja palkitsemisprosesseihin. Esimies on itsekin samaisen palkitsemisprosessin osa. Hänen panostustaan johtamistyöhön arvioidaan ja hyvä jälki palkitaan. IHMISSUHTEET MURHEENKRYYNINÄ Organisaatioiden turhauttavimmat arkimurheet piilevät ihmisten välisissä suhteissa. Tulehtunut tiimi voi jarruttaa koko organisaation toimintaa. Sosiaalisessa kanssakäymisessä syntyvät paineet johtuvat usein epärealistisista odotuksista, epäselvistä toimenkuvista sekä johtamisjärjestelmien toimimattomuudesta. Ongelmia alkaa kasautua, jos työntekijöille syntyy riittämättömyyden tunteita. Olennaista on, miten nopeasti sellaisista tilanteista selvitään. Ratkaisukeskeisessä ja motivoituneessa toimintakulttuurissa esimiehelle voi puhua avoimesti. Hänen vastuullaan on saada työntekijät METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2015 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2015 apurahoja 1,4 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: tutkimus, koulutus, hyvinvointi, viestintä ja metsäkulttuuri. Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta > Apurahan hakeminen. Siellä on myös linkki apurahojen haku- ja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2015 apurahat maksetaan. käsittämään, ettei keskinäinen kähnääminen vie minnekään. Esimies saa palkkansa siitä, että työnteko sujuu ja tulosta syntyy. VIESTIJÄN TAIDOT Onko suomalaisella keskivertoesimiehellä sitten viestijän taitoja? Onko hän ratkaisukeskeinen vuorovaikutuksen mestari? Kysymys on relevantti siksi, että esimiehiksi noustaan useimmiten ihan muilla ansioilla. Viestintätaitoja voi kuitenkin hankkia työn ohessa. Yhä useampi oppiva organisaatio sisällyttää henkilöstön kehittämissuunnitelmiinsa esimiesten viestintätaitojen valmennukset. Tiimin vetäjien on muistettava itsekin kouluttautua ja ylläpitää omaa hyvinvointiaan. Oman työn hallinnan ansiosta esimies pysyy motivoituneena vaativassa roolissaan tavalla, joka tuottaa hedelmää. Kun esimies valitsee työntekijänsä, hän osallistuu työnantajakuvan muodostamiseen. Ensinnäkin työpaikan ja esimiehen pitää olla kiinnostavia parhaiden työnhakijoiden silmissä. Esimies vastaa käytöksellään ja taidoillaan siitä, miltä yritys näyttää ulospäin. Yleistä työnantajakuvaa voi suunnitella ja silottaa mainostoimistossa, mutta nykypäivän työnhakijat saavat tietoa eri kanavista. Millainen kulttuuri työpaikalla vallitsee? Mitä työpaikasta puhutaan? On hyvä muistaa, että työntekijät puhuvat joka tapauksessa ja puhe koskee ensisijaisesti kertojan omakohtaisia kokemuksia. Esimies toimii koko yrityksen tai yhteisön maineen peilinä, vaikkei tahtoisikaan. ENSIVAIKUTELMALLA ON MERKITYSTÄ Esimiehellä on tärkeä rooli paitsi yrityksen maineeseen liittyvässä ulkoisessa viestinnässä, myös sisäisessä viestinnässä. Tärkeä kosketus syntyy jo silloin, kun esimies perehdyttää uuden työntekijän tehtäviinsä. Onko toimenkuva selkeä? Kertooko esimies selvästi, mitä työntekijältä odotetaan? Huolehtiiko hän siitä, että työyhteisö ottaa uuden yksilön lämpimästi joukkoonsa? Viestintä ei ole yksisuuntaista tiedottamista vaan kuuntelemista ja yhteisen tahtotilan rakentamista. Viestintä on vuorovaikutukseen perustuvaa vaikuttamista. Ensivaikutelma säilyy pitkään. Esimiehellä on nimensä mukaisesti esimerkillinen rooli kannettavanaan. Ennen esimiehiä kutsuttiin mestareiksi. Taitavat mestarit opettivat nuorempiaan, siirsivät taitojaan heille. Tämän päivän esimiehen tehtävänä on tulkita yrityksen tai yhteisön strategiaa. Hän on se henkilö, joka purkaa auki yleiset tavoitteet: mitä ne tarkoittavat tiimin ja yksilön kannalta. Tätä viestintävastuuta ei voi delegoida viestintäosastolle eikä ESIMIESTEHTÄVIIN TUKEA AKAVAN ESIMIESVERKOSTOSTA Akavalaisista joka viides eli noin 80 vasti. Johtaminen on aina tasapainoilua 000 toimii johtaja- tai esimiestehtävässä. He toimivat eri toimialoilla ja välillä. Vuorovaikutustavat muuttuvat, erilaisten odotusten ja tavoitteiden työnantajasektoreilla, mutta esimiestyöhön liittyvät kysymykset ovat usein ihmisistä ja heidän johtamisestaan. mutta esimiestyössä on aina kysymys samantyyppisiä. Akavan esimiesverkosto haluaa Odotukset ja vaatimukset esimiestyölle lisääntyvät ja muuttuvat jatku- tukiverkoston, jolla voidaan luoda esimiesjäsenten yhteisen vahvistaa esimiesidentiteettiä ja tukea esimiestyössä kehittymistä. Esimiesverkosto järjestää muun muassa esimiesaamuja. Seuraa Akavan verkkopalvelun tapahtumatietoja Lisätietoja myös Esimiesverkoston sivuilla osoitteessa esimiesverkosto. 12 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

8 Stoorisoppi Juha Anttila Metsänhoitaja Juha Anttila on työskennellyt ulkomailla lähes 20 vuotta. Hänen työmaikseen on valikoitunut erittäin eksoottisia kohteita, kuten Indonesia ja Papua-Uusi-Guinea. Lähtöpäätös vaati vankkumatonta tahtoa ja uskallusta luopua tutusta ja totutusta. Päivääkään hän ei ole katunut. Metsänhoitajana maailman äärissä Indonesiassa Juha Anttilan tehtävänä oli auttaa kyläläisiä metsityshankkeessa. Anttilan projektiryhmä on maastossa. 14 METSÄNHOITAJA Juha Anttila ja paikalliset metsäviranomaiset tutustuvat karttoihin ja etsivät sopivia metsitysalueita. Muun maussa Euroopan unioni on rahoittanut metsityshankkeita Indonesiassa. LISÄTIETOA Ulkomaille muuton vaikutus sosiaaliturvaan muutto-ulkomaille Töihin, harjoitteluun tai opiskelemaan ulkomaillesivusto sekä linkkejä ulkomaiden työpaikkasivuille TE-palveluiden sivuilla www. te-palvelut.fi Eurooppalainen työnvälitysverkosto The European Job Mibility Portal EURES Linkkejä ja tietoa ulkomailla opiskelusta net, maakohtaista tietoa Anttila lähti lukion ja armeijan jälkeen vuonna 1981 opiskelemaan metsänhoitoa Kanadaan. Tuolloin häntä kiinnostivat muun muassa Brasilian metsityshankkeet, koska tropiikissa puut kasvavat kuukaudessa saman verran kuin Suomessa vuodessa. Kielitaitoisena nuorukaisena hän pääsi Pöyry-yhtiön konsulttiryhmän mukana Indonesiaan vuonna Siitä lähtien hän on työskennellyt vuoroin ulkomailla ja vuoroin Suomessa useissa eri yrityksissä ja tehtävissä. Ulkomaille lähetyiltä työntekijöiltä eli niin sanotuilta ekspateilta vaaditaan paljon. Sen lisäksi, että pitää osata tehdä oma työnsä hyvin, pitää olla tahtoa ja uskallusta. Työpaikkaan, josta lähti, ei välttämättä pääse takaisin komennuksen jälkeen. Ainakin tilapäisesti joutuu luopumaan asioista, joihin kotimaassa on tottunut. Ruoka, ilmasto, kieli, uskonto, liikenne ja tavat poikkeavat kohdemaassa omista tottumuksista ja mieltymyksistä. Myös yksityiselämän pitää olla kunnossa. Ongelmia ei ulkomaille pääse pakoon, ja jos niitä on, ne todennäköisesti vain pahenevat siellä, Anttila huomauttaa. Anttilan vaimo ja kolme lasta ovat olleet mukana komennuksilla, mikä on helpottanut koti-ikävää. KIELITAITOISENA PÄRJÄÄ PAREMMIN Anttilan mukaan sopeutumista auttaa se, että osaa paikallista kieltä, olipa yrityksen työkieli mikä tahansa. Kieltä osaamaton ekspatti perheineen turhautuu ja tylsistyy, kun on joko omissa oloissaan tai maamiestensä seurassa päivästä toiseen, Anttila sanoo. Anttila aloitti indonesian kielen opiskelut heti ensimmäisellä komennuksella. Hänellä oli yksityisopettaja ja hän opiskeli kolmena iltana viikossa, kaksi tuntia kerrallaan. Parin kuukauden jälkeen hän pystyi asioimaan kaupoissa ja ravintoloissa ja juttelemaan paikallisten kanssa. Juttelemalla hän oppi kieltä lisää. Työtkin sujuivat paremmin, kun oli enemmän kavereita. Paikallisen kulttuurin ja ihmisten kunnioittaminen on tärkeää. Emme mekään pidä siitä, että ulkomaalaiset tulevat isottelemaan ja valittamaan maahamme. Myös myönteinen asenne auttaa. Kaikista asioista löytää valittamista niin halutessaan: kahvi ei maistu samalta kuin kotona, ruokakaupasta ei saa lihapullia tai napsahtavia nakkeja, aina sataa ja taksikuskit kaahaavat. Komennus päättyy joka tapauksessa aikanaan. On mukavampi palata kotiin jotain oppineena kuin jotain menettäneenä, Anttila pohtii. TOIMI KUTEN PAIKALLISET Ennen komennukselle lähtöä kannattaa hakea tietoa kohdemaan kulttuurista ja olosuhteista. Näin voi välttyä ainakin suuremmilta mokilta. Jos kiinalainen kailottaa kovalla äänellä, se ei välttämättä tarkoita sitä, että hän on epäkohtelias tai vihainen. Asia vaan on niin tärkeä, että sen perillemeno pitää varmistaa, Anttila selittää. Monissa Aasian maissa on tapana palkata henkilökuntaa kotitalouksiin, kuten kotiapulaisia, vartijoita, autonkuljettajia tai puutarhureita. Jos maan tapa näin vaatii, kannattaa ekspatinkin toimia samoin, vaikka itse selviytyisikin kotitöistä. Paikallinen henkilökunta toimii tukiverkostona ja auttaa tulemaan hyväksytyksi paikallisten silmissä. Paikallinen autonkuljettaja selviytyy esimerkiksi onnettomuuksien jälkiselvittelyssä paljon paremmin kuin ulkomaalainen urpo. TYÖEHDOISTA ON OLTAVA TARKKANA Suurilla yrityksillä on tarkkaan sovitut työehdot, joita sovelletaan lähetettyihin työntekijöihin. Ekspat-sopimuksessa on sovittu muun muassa palkkauksesta, eläketurvasta, terveydenhuollosta, lomista, kotimaanmatkoista, muuttotavaroista, asumisesta, lasten koulutuksesta ja paluusta lähtömaahan. Pienemmissä yrityksissä asiat eivät ole näin selviä ja ehdoista on neuvoteltava tapauskohtaisesti. Anttilan mukaan etuudet ovat 20 vuoden aikana selvästi heikentyneet. Maat, joihin suomalaiset ovat aiemmin vieneet osaamistaan, ovat kouluttaneet omia osaajia. Nämä osaajat myyvät nyt työpanostaan halvemmalla ja tyytyvät huonompiin työehtoihin, Anttila huokaisee. Nykyisin yritykset solmivat mieluummin paikallisia sopimuksia kuin ekspat-sopimuksia. Paikallissopimuksessa ulkomaille lähtevä työntekijä siirtyy ulkomaalaisen yrityksen palvelukseen, joka voi olla suomalaisen emoyhtiön tytäryhtiö. Anttilan mukaan olennainen ero on se, että vaikka työehdot ja verotus ovat samat kuin ekspat-sopimuksessa, työntekijä ja mukana seuraavat perheenjäsenet putoavat pois Suomen sosiaaliturvan piiristä jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Myös työttömyys ja eläketurva keskeytyvät. METSÄNHOITAJA

9 opiskelija Satulotta Ansiomäki Metsänhoitajaliitto 2 % 1 % INGIMAGE 11 % 17 % KESÄTYÖNHAKU 2014 Opiskelijoista valtaosa pyrki työllistymään kesäksi Töitä hakeneista 12 % jäi ilman kesätyötä. 69 % Hain kesätöitä. Olen Juho Ikonen, neljännen opiskeluvuoden opiskelija Joensuusta. Toimin Metsänhoitajaliiton hallituksen opiskelijaedustajana ja opiskelijatoimikunnan varapuheenjohtajana. Viime kesänä työskentelin Vapo Oy:llä Jyväskylässä. Hain Vapolle töihin käyttäen internetissä ollutta hakulomaketta. Hain moniin muihinkin metsä- ja ympäristöalan työpaikkoihin kevään aikana, mutta valitsin tämän kyseisen työpaikan uuden oppimisen näkökulmasta. Työnimikkeeni Vapolla oli ympäristötarkastaja, mikä jo itsessään kertoo paljon työn laadusta ja tehtävistä. Toimenkuvaani kuului Vapon turvesoiden tarkastaminen sekä havaintojen raportoiminen. Tarkastuskriteerit perustuivat Vapon omiin kriteereihin sekä suokohtaisiin ympäristölupaehtoihin. Pääpaino ympäristötarkastuksissa oli turvesoiden vesiensuojelurakenteissa. Tämän lisäksi työnkuvaani sisältyi ympäristöasiantuntijoiden avustavat työtehtävät. Kesätöitä hakeville vinkiksi antaisin ennakoivan toiminnan ennen itse työnhakua. Eli ansioluettelon päivittäminen, oman osaamisen vahvuuksien tunnistaminen ja niiden esille tuominen sekä tietenkin haettavien työpaikkojen kartoittaminen. Ajoissa oleva ja itsevarma lintu madon nappaa. Metsäylioppilas kesätyömarkkinoilla Metsänhoitajaliitto teki metsäylioppilaille kesätyökyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin metsäylioppilaat saivat kesätöitä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Kyselyyn vastasi 152 opiskelijaa, joista 30 % opiskeli Itä-Suomen yliopistossa ja 70 % Helsingin yliopistossa. Opiskelijoilta kyseltiin muun muassa miten he kesätöitä hakivat, pääsivätkö he oman alansa töihin ja jos niin minne? Metsäylioppilaista 69 % haki kesätöitä. Itä-Suomen yliopiston opiskelijoista töitä hakeneiden osuus oli huomattavasti korkeampi kuin Helsingin yliopiston opiskelijoista, mutta Helsingin opiskelijoista taas huomattavasti useampi kertoi hakematta jättämisen perusteeksi jo tiedossa olevan työpaikan. Jopa 17 % kaikista vastaajista oli työpaikka jo valmiina. Kaiken kaikkiaan työllistyminen oman alan tehtäviin oli yhtä hyvää molemmissa yliopistoissa. SUURIN OSA SAI KESÄTÖITÄ METSÄALALTA Oman alan töitä haki 91 % ja metsäalan ulkopuolisia töitä haki lähes puolet kaikista kesätöitä hakeneista. Oman alan töitä sai 63 % hakeneista. Metsäalan ulkopuolisiin työpaikkoihin pääsi neljännes töitä hakeneista kun taas ilman töitä jäi 12 %. Näistä suurin osa oli opiskellut kaksi vuotta eli oli verrattain opintojensa alkupuolella. Oman yrityksen tai toiminimen kautta työllistyi melko moni, 7 % vastaajista. Suurin työllistäjä oli yksityinen sektori, joka työllisti 57 % vastaajista. Suurin osa töitä hakeneista täytti yrityksen sähköisen kesätyönhakulomakkeen. Seuraavaksi tyypillisimpiä hakukanavia olivat sähköposti ja soittaminen. Samoja työnhaun kanavia käytettiin sekä tutuille, että tuntemattomille työpaikan edustajille. Muutamat vastaajat kertoivat myös käyneensä keskustelemassa kasvotusten ja osa oli myös vieraillut toivomallaan työpaikalla. En hakenut kesätöitä, koska minulla oli jo työ tiedossa. En hakenut kesätöitä, koska tein opinnäytetyötä. En hakenut kesätöitä, koska olin opiskelijavaihdossa. En hakenut kesätöitä muusta syystä. METSÄYLIOPPILAAN KESKIPALKKA 1824 EUROA Kyselyssä palkkatietonsa antoi 96 opiskelijaa. Saatujen vastausten perusteella metsäylioppilaan keskipalkka oli kesällä /kk. Vuonna 2013 Metsänhoitajaliitto teetti vastaavan tutkimuksen ja sai tulokseksi Mistä moinen muutos mahtaa johtua? Tulos ei ole yhtä huolestuttava kuin alkuun voisi näyttää. Tulosta tarkasteltaessa tulee huomioida, että tällä kerralla vuoden opiskelleiden osuus vastaajista oli suurempi kuin edellisellä tutkimuskerralla. Tällä kerralla 24 % vastaajista oli vuoden verran opiskelleita kun edelliskerralla vastaava määrä oli 9 %. Vuoden opiskelleet saivat tutkimuksen mukaan heikointa palkkaa, keskimäärin /kk. Kaikkein korkeinta palkkaa saivat kaksi ja kolme vuotta opiskelleet (1 950 / kk ja /kk). Heidän keskipalkkansa vastasi hyvin metsänhoitajaliiton tälle ryhmälle suosittelemaa euron kuukausipalkkaa. Valitettavasti samaa ei voida sanoa pidemmällä opinnoissaan olevien kohdalla, sillä sen sijaan, että karttunut kokemus olisi nostanut opiskelijoiden saamaa palkkaa, saivat vanhemmat opiskelijat huonompaa palkkaa kuin vähemmän kokeneet kanssaopiskelijat. Kandidaatin tutkinnon oli suorittanut 29 % ja maisterin tutkinnon 2 % vastanneista. Tutkinto ei kuitenkaan näkynyt toivotulla tavalla palkassa vaan kandidaatintutkinnon suorittaneiden keskipalkka oli metsäalan työtehtävissä. Maisterintutkinnon vaikutusta ei voinut arvioida aineiston pienen koon vuoksi. Kandin tutkinnon suorittaneille liiton suositus Olen Laura Kammonen aloitin opintoni vuonna 2008 Helsingissä. Tällä hetkellä toimin Metsänhoitajaliiton hallituksen opiskelijaedustajana. Viime kesänä työskentelin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ssä viestinnässä Helsingissä. Hain erästä toista paikkaa organisaation sisällä ja kielteisen vastauksen jälkeen sain puhelun koskien tätä tehtävää. Alkuperäisestä työpaikasta oli ilmoitus opiskelijoiden sähköpostilistalla. Hain lisäksi vain pariin muuhun paikkaan, sillä kesäsuunnitelmana oli gradun teko. Työni vaihtelivat päivästä toiseen ja riippuivat muun muassa tilaisuuksien ja kampanjoiden luonteesta. Työtehtävistäni voisin mainita viestinnän sisällön ja käytännön suunnittelun, kilpailutuksen, markkinoinnin, painatustyöt, valokuvauksen, uutisten laadinnan ja sidosryhmäyhteistyön. Näiden lisäksi rinnalla kulkivat viestinnän juoksevat työt kuten internet-sivujen päivitykset, sosiaalisen median viestintä, kyselyt, lehdistötiedotteiden laadinta ja verkkokauppa. Työnhakijalle vinkiksi antaisin seuraavan neuvon: Ole ajoissa liikkeellä!. Hakemusten ja CV:n muokkaukset on tehtävä aina eri työpaikkoihin hakiessa. Aktiivinen kysely suoraan organisaatioista sekä rohkeus ja ennakkoluulottomuus ovat myös tärkeitä kesätyöpaikan saamisen kannalta 16 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

10 opiskelija KESKIARVOPALKAT OPINTOJEN KESTON MUKAAN KESÄTYÖPALKAN KESKIARVO ( /KK) SUORITETTUJA OPISKELUVUOSIA Olen Jani Nivala ja opiskelen neljättä vuotta Joensuussa. Metsänhoitajaliitossa olen hallituksen varaopiskelijaedustaja. Viime kesän työskentelin Stora Enso Metsälle Juuassa. Hain työpaikkaa Stora Enson internet-sivujen kautta ja soittelin myös edellisen vuoden esimiehelleni. Työpaikkani saamiseen vaikutti sekin, että alueen operaattori oli jäämässä pois töistä kesän aikana. Hain kesätöitä useasta metsäalan yrityksestä. Toimin alkukesän puunhankinnan apuna ja myöhemmin siirryin operaatiopuolelle. Alkukesän työpäivääni sisältyi maastokäyntejä, puukauppatarjousten laadintaa ja kaupan syntyessä kaupan syöttäminen metsäjärjestelmään. Kesäkuun alusta siirryin operaatiopuolelle. Aloitin operaatioihin perehtymisen konetilien ja mittaustodistuksien tekemisellä. Myöhemmin työnkuvaani kuuluivat myös tehtailta tulleiden laatuhuomautusten käsittely ja puuerien määräerojen selvittely. Heinäkuun loppupuolella minua opastanut operaattori jäi pois töistä ja siitä eteenpäin hoidin hänen operaatioaluettaan syyskuun loppuun asti. Kesätyötä hakiessa kannattaa muistaa, että metsäala on laaja ja kannattaa hakea useaan paikkaan kesätyön saamisen varmistamiseksi. Kaikki yritykset eivät hae varsinaisesti kesätyöntekijöitä näkyvästi, mutta he saattavat silti tarvita kesälomien ajaksi työvoimaa. Tarkasteltaessa keskipalkkaa suhteessa opintojen kestoon, palkka ei nouse toivotusti. yksityisen sektorin työpaikoille on / kk ja vastavalmistuneelle /kk. OVATKO OPISKELIJAT TYYTYVÄISIÄ TILANTEESEEN? Opiskelijoilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat opiskelijoille tarjottavien oman alan työpaikkojen määrään. Kysymystä tuli arvioida asteikolla 1 5. Hiukan yllättävästi työttä jääneet olivat jopa karvan verran positiivisempia kuin työn saaneet, kuitenkin ero oli hyvin pieni. Kaikkien vastaajien keskiarvo oli 2.56, eli hyvin neutraali. Itä-Suomessa opiskelevat olivat hiukan helsinkiläisiä forstitovereitaan positiivisempia. Ero näiden välillä oli kuitenkin vain puolen arvosanan verran. Kesätyökyselyn ohella kysyimme myös palautetta liiton opiskelijatoiminnasta. Asteikolla 1 5 saimme arvosanaksi 3,6. Monessa palautteessa korostui toive yritysten ja opiskelijoiden yhteistyötä lisäävistä tilaisuuksista. Saimme paljon ihan konkreettisia vinkkejä toiminnan kehittämiseksi. Kiitos vastanneille! Käymme ehdotuksia lävitse. Kiitosta puolestaan saivat erityisesti mentorointi ja liiton palkkasuositukset. Myös kahvituksiin oltiin yleisesti tyytyväisiä. VALMIINA TYÖNHAKUUN! Kesätyönhaku alkaa monesti jo loppuvuoden puolella, kun ansioluettelo pitää päivittää ja ensimmäiset työnhaut alkavat. Kannattaa siis jo olla valppaana avoimien kesätyöpaikkojen suhteen. Osa hakuajoista sijoittuu kuitenkin vasta maaliskuulle ja paikoista voidaan ilmoittaa vasta aivan kesän korvalla, joten kesätyönsaanti pitää useimpia opiskelijoita jännityksessä koko pitkän kevättalven. Kesätyöt tarjoavat arvokasta kokemusta matkalla metsäalan ammattilaisiksi ja helpottavat valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Lisäksi kesätienestit ovat monille erittäin tärkeitä toimeentulon kannalta. Kesätyönhakuun kannattaa panostaa. Oletko sinä valmiina? METSÄNHOITAJALIITON OPISKELIJATOIMIKUNTA MOTO SUUNNITTELEE JA KEHITTÄÄ LIITON OPISKELIJATOIMINTAA Metsänhoitajaliiton toimintaa kehittävät ja ylläpitävät useat toimikunnat, joista opiskelijatoimikunta MOTO on yksi. Toimikuntaan kuuluvat hallituksen ja valtuuston opiskelijajäsenet sekä Helsingin, että Joensuun kampukselta, Akavan opiskelijaedustaja sekä ainejärjestöjen opintovastaavat. MOTO toimii opiskelija-asiamiesten tukena ja varmistaa tiedonkulun liiton eri luottamustehtävissä toimivien välillä. MOTOn tavoitteena on tuoda opiskelijoille tutuksi työelämän keskeisimpiä pelisääntöjä, lisätä opiskelijoiden työelämäkontakteja sekä vahvistaa Helsingin ja Joensuun metsäylioppilaiden yhteyttä. OP-Tulevaisuus on sijoitusvakuutus, joka sopii erityisen hyvin eläkesäästämiseen. Pienikin summa kuussa kasvattaa ajan myötä kunnon potin. Säästöt sijoitetaan valmiiksi valittuun, ammattilaisen hoitamaan sijoituskoriin, jossa on mukana myös kiinteistösijoituksia. Lisäksi sinulle voi kertyä OP-bonuksia. * Tutustu tuotteeseen osoitteessa op.fi/tulevaisuus 18 METSÄNHOITAJA OP-Tulevaisuus-sijoitusvakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä pankki toimii. * OP-bonuksia kertyy Osuuspankin asiakasomistajille ja Helsingin OP Pankin asiakkaille, joiden oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään euroa kuukaudessa.

11 metsänhenki Osmo Suominen Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen UP MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? Oikeastaan puolivahingossa, olin armeijan jälkeen töissä leipomossa ja harkitsin yliopistoon hakemista. Olen kotoisin maatilalta, metsänomistajaperheestä, joten metsätyöt ovat minulle tuttuja jo lapsuudesta. Eri vaihtoehtoja selatessani silmiini osui hakukohde Metsävaratiede ja teknologia. Ajattelin, että pidän metsistä ja pidän koneista, joten käytännössä metsäteknologia veti minut opiskelemaan. Myös se, että opiskelu tapahtui Viikissä oli plussaa, sillä en olisi halunnut Helsingin keskustaan opiskelemaan. TÄMÄ ON eläkeuudistus Työmarkkinajärjestöjen eläkesopimuksen mukaan vanhuuseläkkeen alaraja nousee asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Eläkeikä nousee kolme kuukautta vuodessa vuodesta 2017 lähtien. SHUTTERSTOCK MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? En ole vielä valmistunut, gradu on kyllä työn alla. Pääaineeni on metsänarviointi (nykyään metsävarojen hallinta), lisäksi olen opiskellut mm. metsäteknologiaa ja ekologiaa, logistiikkaa sekä geoinformatiikkaa. KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Olen ollut useana kesänä töissä Hyytiälän metsäasemalla kenttäkurssiassistenttina ja mittaajana. Assarointikesien lisäksi olen ollut yhden kesän sahalla töissä. Suomen Metsäurheiluliitolle olen tehnyt laskentapohjia Excelillä metsätaitokisoja varten ja toiminut neuvonantajana näiden käytössä. Lisäksi olen tehnyt mm. apumetsurin ja teurastajan/lihanleikkaajan hommia keikkaluontoisesti. Tänä vuonna olen toiminut maaliskuun alusta asti Hyytiälässä tutkimusteknikon sijaisena. MITÄ HARRASTAT? Harrastan vähän kaikenlaista elokuvista ja kirjallisuudesta tietokoneisiin ja videopeleihin. Harrastan myös pyöräilyä, sählyä ja jalkapalloa. Joukkuepelit (pääasiassa jalkapallo ja jääkiekko) ovat erittäin rakkaita myös sohvaurheilun puolelta. Kai harrastukseksi voi laskea myös järjestöaktiivisuuden, toimin mm. toiminnantarkastajana useassa ylioppilasjärjestössä ja sihteerinä/ jäsenenä kahdessa Santahaminan järjestössä. MIKÄ OLI ENSIKOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Muistaakseni liitto esittäytyi meille aikoinaan ihan opiskeluiden alussa metsälaitosten fuksi-illassa. Viimeistään Metsäylioppilaat ry:n hallitukseen lähdettyäni liiton kanssa tuli tehtyä yhteistyötä useampaankin kertaan. Lisäksi olin itse toimistoon yhteyksissä heti opiskeluiden alussa, koska halusin työkertymäni siirtyvän liitosta toiseen leipomotyöni jälkeen. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Olen toiminut liiton hallituksessa opiskelijaedustajana usean vuoden ajan. Sitä kautta olen toiminut liiton opiskelijatoimikunnassa, myös puheenjohtajana. Olen kokenut eri tehtävät erittäin hyödyllisiksi ja opettavaisiksi. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Liiton tärkein tehtävä on jäsentensä edun ajaminen järkevästi. Liiton tulee pitää järki tiukasti mukana eri neuvotteluissa sun muissa, eikä lähteä sokeasti taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Toivon, että liitto profiloituu enemmän edelläkävijänä kuin edistyksen jarruna. Osmo Suominen on ollut opiskelijaedustajana Metsänhoitajaliiton hallituksessa usean vuoden ajan ja toiminut myös liiton opiskelijatoimikunnan puheenjohtajana. Kokemus liiton hallinnosta on ollut Osmolle hyödyllinen ja opettavainen. Uudessa eläkejärjestelmässä eläke lasketaan koko palkasta mukaan lukien työntekijän eläkemaksu. Eläkettä kertyy tasaisesti 1,5 prosenttia vuodessa heti työuran alusta, 17-vuotiaasta lähtien. Nykyisin eläkettä kertyy 1,5 prosenttia ansioista vuotiaaksi, jonka jälkeen karttuma nousee 1,9 prosenttiin palkasta. Päältä vähennetään työntekijän eläkemaksun osuus, joka on 5,55 7,05 prosenttia palkasta. 60-LUKULAISILLE LIEVENNYS Eläkekarttumien muutoksia pehmennetään siirtymäsäännöksellä, joka on voimassa vuoteen 2025 asti. Sen mukaan vuotiaiden eläke karttuu 1,7 prosentilla palkkasummasta. Korotetun karttuman ajalta maksetaan korkeampaa eläkemaksua. Siirtymäsäännöksellä estetään 60-luvulla syntyneille eläkejärjestelmän muutoksesta aiheutuva eläkkeen pieneneminen. Silti heidän eläkeikänsä olisi 65 vuotta. 60-luvulla syntyneiden eläkkeensä olisivat pienemmät, koska he eivät ole työuran alusta lähtien päässeet hyötymään nousevasta eläkekarttumasta. Karttuma nousee, kun eläke lasketaan koko palkasta, eikä siitä vähennetä työntekijän eläkemaksun osuutta. SUPERKARTTUMASTA LYKKÄYSKOROTUS Nykyisen eläkejärjestelmän ns. superkarttuma poistuu. Se on tuonut 4,5 prosentin eläkekertymän eläkeiän alarajasta 63 vuodesta 68 vuoteen. Superkarttuman tilalle tulee lykkäyskorotus, jota maksetaan ikävuoteen asti työelämässä viihtyville. Lykkäyskorotusta ei lasketa palkasta vaan se on 0,4 prosenttia kertyneestä eläkkeestä jokaista lykkäyskuukautta kohti. Näin eläkettä karttuu kohtuullisesti, vaikka eläkeikäisen työntekijän palkka ei olisi enää entisen veroinen. ELÄKEPUTKI SÄILYY Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen lisäpäivät, ns. työttömyyseläkeputki säilyy. Sen perustella ikääntyneelle työttömälle maksetaan ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkeikään asti. Ikärajoihin tulee muutoksia. Vähintään 58-vuotiaalle uudelleen työllistyvälle työttömyysturvan taso lasketaan entisen palkan perusteella, jos se on ollut parempi. TYÖURAELÄKE TYÖNSANKAREILLE Uutena eläkemuotona on ns. työuraeläke pitkän uran henkisesti tai fyysisesti raskasta työtä tehneille vähintään 63-vuotiaille työn sankareille. Työuraeläke edellyttää vähintään 38 vuoden työuraa. Työuraeläkkeen saamisen ehdot ovat lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeen. Työuraeläkkeen saamisen perusteena on hakijan oma selvitys ja työterveyshuollon lausunto. OSITTAIN VARHENNETTU VANHUUSELÄKE Osa-aikaeläke lakkautetaan ja tilalle tulee joustavampi osittainen varhennettu vanhuuseläke. Se ei edellytä siirtymistä osaaikatyöhön, kuten nykyinen osa-aikaeläke. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja on 61 vuotta ja se nousee 62 vuoteen vuonna Varhennetun vanhuuseläkkeen saaja voi ottaa ulos siihen mennessä ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä 25 tai 50 prosenttia. Se pienentää varsinaista vanhuuseläkettä varhennusvähennyksellä, joka on 0,4 prosenttia kutakin varhennuskuukautta kohti. Toisaalta eläkkeen rinnalla tehdystä työstä kertyy eläkettä 1,5 prosenttia palkasta. Työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvä voi halutessaan tehdä osa-aikatyötä. Järjestely perustuu työnantajan ja työntekijän sopimukseen. Perhe-eläkkeisiin ja palkattomien jaksojen eläkekertymiin ei tule muutoksia. Työkyvyttömyyseläkkeiden taso paranee. VUODEN 2025 JÄLKEEN Vuoden 2025 jälkeen eliniän muutokset vaikuttavat vanhuuseläkkeen alaikärajaan, kuten eläkejärjestelmän muihinkin ikärajoihin. Työssäoloajan ja eläkeajan muodostama työurasuhde pidetään vuoden 2025 tasolla. Käytännössä se merkitsee, että lisääntyvästä eliniästä kaksi kolmannesta ollaan työelämässä ja yksi kolmannes eläkkeellä. Pääsäännön mukaan eläkeiän alaraja nousee kahdella kuukaudella, jos elinajan odote nousee kolmella kuukaudella. Työurasuhteen kehitystä seurataan kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla viiden vuoden välein. MINISTERIÖ VAHVISTAA ELÄKEIKÄMUUTOKSET Eläkeiän muutokset vahvistaa asetuksella sosiaali- ja terveysministeriö. Eläkeiän nousu ei kuitenkaan olla enempää kuin kaksi kuukautta vuodessa. Ensimmäinen tarkistuspiste on vuonna Työmarkkinoiden keskusjärjestöt voivat esittää hallitukselle, että eläkkeiden tarkistuksesta luovutaan eikä eläkeikää nosteta. Tarkastelussa otetaan huomioon mm. eläkkeellesiirtymisiän ja työurien kehitys. 20 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

12 Akava Akava vaati oikeudenmukaisempaa eläkeratkaisua "Ihmisten kunto, jaksaminen ja työmotivaatio eivät parane vain sillä, että lakitekstissä lukee 65 vuoden eläkeikä." Työmarkkinakeskusjärjestöt Akavaa lukuun ottamatta allekirjoittivat perjantaina 26. syyskuuta neuvottelusopimuksen työeläkeratkaisuksi. Akavan hallitus, joka koostuu jäsenliittojen edustajista, päätti tuolloin yksimielisesti, että Akava ei voi allekirjoittaa sopimusta. Akavan pääneuvottelija, johtaja Pekka Piispanen kertoo, miksi Akava jäi ulos vuosikymmenien merkittävimmäksi kutsutusta ratkaisusta. MIKSI AKAVA SANOI SOPIMUKSELLE EI? On hyvä tarkentaa, että vaikka Akava hylkäsi sopimusesityksen, pidämme ratkaisua monin osin hyvänä. Ratkaisun tärkein tavoite oli pidentää työuria, ja tämä tavoite ei meidän näkemyksemme ja laskelmiemme mukaan toteudu riittävästi. Akava painotti koko neuvotteluiden Paljonko eläke kasvaa, kun työura jatkuu 63-vuotiaasta 65 vuoteen? Akavalainen keskimäärin Julkisen alan koulutettu Nouseva ura Työntekijä Eläke 63 v. nykysäännöillä Eläke 65 v. nykysäännöillä ajan, että työurat eivät pitene vain eläkeiän nostolla. Lisäksi ratkaisu on epäoikeudenmukainen naisille sekä erityisesti ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa kouluttautuville, jotka tulevat työelämään keskimäärin muita myöhemmin. Tehty ratkaisu ei kannusta työntekijöitä pidentämään työuriaan. Neuvotellussa eläkeratkaisussa häviävät suhteellisesti eniten he, jotka jatkavat vanhuuseläkeikään saakka. Työurat eivät pitene, koska ikääntyviltä puuttuu jatkossa taloudellinen kannuste jatkaa työssä. Uudistus tuo ikävälillä vain hieman lisää työeläkettä nykytilanteeseen verrattuna. Keskituloisen koulutetun palkansaajan eläke huononee jopa satoja euroja kuukaudessa nykyiseen verrattuna. Tätä ongelmaa kuvaa hyvin alla oleva laskelma: Akava hylkäsi: Eläke 65 v., ei korotettua karttumaa, palkansaajan työeläkemaksua (PTEL) ei vähennetä Mahdollinen vaihtoehto: Eläke 65 v., korotettu karttuma 1,7 % 60 v. iästä, palkansaajan työeläkemaksua (PTEL) ei vähennetä EIKÖ AKAVA YMMÄRRÄ, ETTÄ SAAVUTETTUJA ETUJA ON KARSITTAVA? Toki ymmärrämme. Mutta pidämme epätasa-arvoisena sitä, että eläkepalkkaa karsitaan liian paljon juuri niiltä, jotka pidentävät työuriaan. Lisäksi nyt työelämästä varhain poistuvien eläketasosta huolehditaan edellyttämällä muilta jopa epärealistisen korkeaa eläkeikää. ONKO ELÄKERATKAISUSSA TOIMIA, JOILLA LISÄTÄÄN TYÖSSÄ JAKSAMISTA? On, mutta se ei sisällä tarpeeksi sellaisia työelämäjoustoja ja kannusteita, joilla todella edistetään työssä jaksamista. Ihmisten kunto, jaksaminen ja työmotivaatio eivät parane vain sillä, että lakitekstissä lukee 65 vuoden eläkeikä. Lisäksi ratkaisusta puuttuvat kannustimet, joilla edistetään ikääntyvien työntekijöiden jatkamista ja jaksamista työssä. Nyt onkin erityisen tärkeää, että näitä toimia edistetään muilla työmarkkinaratkaisuilla. AKAVA VAATI MYÖHEMMILLE TYÖVUOSILLE KOROTETTUA KARTTUMAA. MIKSI? Nimenomaan siitä syystä, että se kannustaa kaikkia, ei vain koulutettuja, pidentämään työuria. Lisäksi pidämme oikeustajun vastaisena sitä, että suurilla ikäluokilla on korotettu karttuma ja alhaisempi eläkeikä, mutta nuorilta ikäluokilta tämä karttuma poistettiin. MUTTA RATKAISUSSAHAN SOVITTIIN LYKKÄYSKOROTUKSESTA. Kyllä, mutta lykkäyskorotuksen saa tulevaisuudessa vasta jatkaessaan töissä 65 vuoden jälkeen. Lykkäyskorotus eli kannustin jatkaa töissä minimivanhuuseläkeiän jälkeen on hyvä ja Akava oli sopimukseen tältä osin tyytyväinen. Kannustimet jatkaa töissä eläkeikään saakka heikentyvät kuitenkin olennaisesti. AKAVAN ON UUTISOITU OLLEEN VALMIS VÄHENTÄMÄÄN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN MÄÄRÄÄ. MIKSI NÄIN? Akava on vain todennut Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemien vertailujen perusteella, että tehdyssä ratkaisussa työkyvyttömyyseläkkeet paranevat ja työuriaan pidentävien eläkkeet heikkenevät huomattavasti nykytasoon verrattuna. Tätä ongelmaa kuvaa alla oleva laskelma, joka on tehty Eläketurvakeskuksessa: Eläkkeiden korvausasteet esimerkkitapauksissa nykyjärjestelmässä ja esitetyssä sopimuksessa Henkilö A Henkilö B Henkilö aloittaa työt: Vuosi Ikä Henkilö lopettaa työt: Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Vuosi Ikä 55 68* Työvuosia Nykyjärjestelmä: Korvausaste 54 % 63 % Uusi järjestelmä Korvausaste 66 % 57 % *) NYKYLAIN MUKAAN HENKILÖ B VOI JÄÄDÄ ELÄKKEELLE VALINTANSA MUKAAN VUOTIAANA, UUDEN ESITYKSEN MUKAAN HÄNEN ALIN ELÄKEIKÄNSÄ ON 68 VUOTTA. LÄHDE: HS ; ELÄKETURVAKESKUS METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

13 Matti Kess asianajaja Asianajotoimisto JB Eversheds Oy lakipalsta AKAVA ON SANONUT RATKAISUN OLEVAN NAISILLE EPÄREILU, VAIKKA MONIEN MIELESTÄ NAISET VOITTAVAT RATKAISUSSA. Äitiys- ja vanhempainrahakaudella kertyvän eläkkeen määrään ei tullut uudistuksessa mitään muutoksia. Hoitovapaan ajalta kertyy hyvin vähän eläkettä. Alle 35 vuoden ikäisistä akavalaisista naisista kolmasosa on määräaikaisissa työsuhteissa, joissa palkka on yleensä heikompi kuin vakinaisissa työsuhteissa. Nuorten naisten työllistyminen on heikompaa kuin miesten. Lisäksi korkeasti koulutettujen naisten työura vakiintuu ja palkka paranee myöhemmin kuin miehillä. Akavan ajama korotettu karttuma olisi turvannut heidän eläkkeitään paremmin kuin tehty ratkaisu. Naiset voivat näyttää tilastoissa voittajilta sen vuoksi, että he elävät keskimäärin miehiä pitempään ja ehtivät siten saada eläkettä kauemmin. Naisten kuukausieläke on kuitenkin pienempi kuin miesten. Koska ratkaisu parantaa suhteellisesti enemmän varhain työelämästä poistuvien eläkettä, tämä koskee enemmän miehiä kuin naisia. MIKSI AKAVA ON MUKANA JATKOVALMISTELUSSA, VAIKKA JÄI ULOS RATKAISUSTA? Kaikki eläkeneuvotteluihin osallistuneet järjestöt, myös Akava, ovat mukana kiinteästi lainsäädännön valmistelussa. Akava oli mukana neuvotteluissa loppuun saakka. On tärkeää, että jatkovalmistelussa otetaan huomioon Akavan näkökulmat eläkeuudistuksen sisältöä koskevissa monissa yksityiskohdissa. Akavalaisten naisten työura vakiintuu ja palkka paranee myöhemmin kuin akavalaisilla miehillä. Korotettu karttuma olisi tuonut naisille paremmat eläkkeet. SOVITAANKO? Vanha suomalainen sanonta kertoo, että parempi laiha sopu kuin lihava riita. Moni välttää oikeudenkäynnin aloittamista oikeudenkäyntikulujen ja epävarman lopputuloksen vuoksi. Joskus riidan intressi rahassa on vähäinen. Onko oikeudenkäynnille vaihtoehtoa? EI MENE METSÄÄN SE ON JO SIELLÄ Metsätaloudessa on käynnissä iso murros, joka koskee toimialan lisäksi ihmisiä. Metsähyvinvointi-ohjelman ydintavoite on varmistaa, että tämän muutoksen keskellä alan uudistumiskyvyn edellytys, motivoitunut ihminen, voi hyvin, jaksaa ja osaa kehityksen vaatimalla tavalla. Ohjelmassa syntynyt tieto ja oivallukset on koottu metsahyvinvointi.fi sivustolle. Lisäksi sivustolta löytyy näkemyksiä metsäalan työn tulevaisuuteen sekä vinkkejä asioista, joita voimme tehdä edistääksemme työn mielekkyyttä. Tule mukaan! Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. Sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari. Hänen tehtävänään on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu, jonka kumpikin voi hyväksyä. Ensisijaisesti tuomari pyrkii auttamaan osapuolia löytämään itse sovintoratkaisun. Osapuolten pyytäessä voi tuomari tehdä itsekin sovintoesityksen. Sovittelu palvelee osapuolten tarpeita eikä saavutettu sovinto siten perustu suoraan lain soveltamiseen. Tuomioistuinsovittelua käytetään varsinkin perhe- ja perintöoikeudellisissa riidoissa sekä asuntokauppariidoissa. Käräjäoikeuden tehtävänä on arvioida, soveltuuko riita soviteltavaksi tuomioistuimessa. Sovitteluun tarvitaan aina molempien osapuolten suostumus. Jos soviteltavassa asiassa tarvitaan erityistä asiantuntemusta, sovittelija voi osapuolten suostumuksella käyttää sovittelussa asiantuntija-avustajaa. Huoltoriitojen sovittelussa sovittelijan apuna työskentelee pääsääntöisesti vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä. Sovittelu on vapaaehtoista, minkä vuoksi sovittelun aloittamiseen tarvitaan kaikkien riidan osapuolten suostumus. Sovittelu on luottamuksellista. Se tarkoittaa sitä, ettei sovittelija kerro sovittelun sisällöstä ulkopuolisille eikä varsinkaan asiaa oikeudenkäynnissä käsittelevälle tuomarille. Sovittelusta ei laadita pöytäkirjaa eikä käytyjä keskusteluja muutoinkaan tallenneta. PIENEMMÄT KULUT Tuomioistuinsovitteluun voi mennä ilman lakimiehiä. Näin lakimiespalkkioihin ei tarvitse varautua. Käräjäoikeuden perimä sovittelumaksu on tähän nähden hyvin pieni. Vaikka lakimiehiä käytettäisiinkin, tuomioistuinsovittelussa osapuolet eivät voi vaatia toisiltaan korvausta lakimiespalkkioista. Tuomioistuinsovitteluun eivät kuulu oikeudenkäyntikirjelmät tai todistajien kuulemiset, joten nekään eivät vie aikaa tai rahaa. Siinäkään tapauksessa, että sovittelu epäonnistuisi ja asia ratkaistaisiin myöhemmin käräjillä, ei sovittelusta aiheutuneita kustannuksia voi vaatia toisen osapuolen maksettavaksi. SITOVA SOVINTO Tuomioistuinsovitteluista yli puolet päättyy vahvistettuun sovintoon. Vaikka sovitteluun osallistuminen onkin vapaaehtoista, ei sovittelun vahvistetun lopputuloksen noudattaminen sitä enää ole. Tuomioistuin vahvistaa sovinnon asiakirjalla, joka on pantavissa täytäntöön kuten tuomio. Tuomioistuinsovittelu on hyvä vaihtoehto perinteiselle oikeudenkäynnille. On odotettavissa, että tuomioistuinsovittelun suosio kasvaa tulevaisuudessa. Asianajotoimisto JB Eversheds Oy (entinen Juridia Bützow) tarjoaa Metsänhoitajaliiton jäsenille puhelinneuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa. Puhelinpalvelu toimii arkisin klo Helsinki Hämeenlinna Jyväskylä Tampere Turku METSÄNHOITAJA

14 Krista Korpela-Kosonen Ingimage 97 % suomalaisista on valmiita lisäämään fyysistä aktiivisuutta työpäivään. LÄHDE: LIIKUNTAVERKKOPALVELU HEIAHEIAN KYSELY ELOKUU Viisi helppoa keinoa vähentää työaikaista istumista Seiso osan päivää, kun teet säännöllistä istumatyötä. Tauota istumista jaloittelutauoilla tunneittain. Seiso tai liiku, kun puhut puhelimessa. Käy viemässä viesti työkaverille jalkaisin sähköpostin sijaan. Unohda hissi ja suosi portaita. Lisää liikettä työpäivään Valtaosa aikuisista istuu jopa yli yhdeksän tuntia päivässä. Suurella osalla aikuisista suomalaisista tyypillinen päivä on pääosin passiivista paikallaan oloa. Valveilla vietetystä ajasta jopa 72 prosenttia kuluu istuen tai makuulla. Istumiseen käytetään aikaa yli yhdeksän tuntia päivässä. Jatkuvasti lisääntyvä tutkimusnäyttö osoittaa, että liiallinen istuminen on tupakoinnin, liikunnan puutteen, lihavuuden ja epäterveellisten ruokatottumusten veroinen terveysriski. Tutkimusprofessori Tommi Vasankari UKK-instituutista sanoo, että runsaaseen istumiseen liittyvät riskit selittyvät haitallisilla muutoksilla mm. elimistön sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa. Nämä voivat lisätä ainakin sydän- ja verisuonisairauksien sekä kakkostyypin diabeteksen vaaraa. Vasankarin mukaan istuminen vaikuttaa olevan itsenäinen riskitekijä terveydelle. Edes nykyiset liikuntasuositukset täyttävillä liikuntaharrastuksilla ei voi suojautua runsaan istumisen aiheuttamilta haitoilta. UKK-instituutin elokuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan vajaa kymmenesosa aikuisten suomalaisten valveillaoloajasta on reipasta tai rasittavaa aktiivisuutta. Terveysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkui vajaa neljäsosa tutkituista. Tutkimuksessa hyödynnettiin vyötärölle asennettavaa kiihtyvyysmittaria, joka rekisteröi tutkittavien kaiken liikkeen. Pelkästään reippaan ja rasittavan aktiivisuuden lisääminen ei riitä kumoamaan runsaan liikkumattomuuden terveyshaittoja. Lisäksi tarvitaan keinoja kevyen ja lyhytkestoisen aktiivisuuden lisäämisen. Pienetkin tauot istumisessa ovat hyväksi terveydelle, Vasankari sanoo. TYÖPAIKOILLA ETSITÄÄN RATKAISUJA Tiimipäällikkö Sirpa Lusa Työterveyslaitokselta kertoo, että istumisen määrää rajoittavien ratkaisujen tarpeeseen on jo havahduttu työpaikoilla. Systemaattisia selvityksiä asiasta ei ole, mutta Lusan arvion mukaan yhä useammalla työpaikalla etsitään aktiivisesti keinoja istumisen tauottamiseen ja vähentämiseen. Etenkin isommissa yrityksissä on kuntokerhoja ja liikuntaryhmiä. Moni työnantaja tukee työmatkaliikuntaa esimerkiksi järjestämällä polkupyörille säilytyspaikkoja ja henkilöstölle pukeutumis- ja suihkutiloja. Jos rahalliset resurssit riittävät, voidaan lisäksi hankkia säädettäviä työpöytiä, jotka mahdollistavat työskentelyn myös seisaaltaan, hän listaa esimerkkejä. Lusan mielestä on hyvä, että jatkuvalle istumiselle on alettu hakea työpaikoilla aktiivisesti vaihtoehtoja. Satunnaiset kampanjat ja muistutukset eivät kuitenkaan riitä, vaan istumisen tauottamisesta tulisi tehdä työpaikoilla pysyvä osa työhyvinvointia edistävää toimintaa. Lakisääteinen työpaikan riskien arviointi sekä ennalta ehkäisevä työterveyshuolto tarjoavat hyvän mahdollisuuden pysyvämmän toimintakulttuurin luomiseen. Työaikaisen istumisen voisi ottaa yksilöllisesti puheeksi ja tarkasteluun esimerkiksi työterveyshuollon ikäkausitarkastuksissa. Samalla voitaisiin arvioida liikuntatottumus- ten riittävyyttä ja mahdollisuutta liikunnan lisäämiseen, Lusa sanoo. KOKEILE KÄVELYKOKOUSTA Liiallisen istumisen rajoittaminen on koko työyhteisön etu ja asia. Työnantajan on hyvä tarjota mahdollisuuksia istumisen tauottamiseen ja vähentämiseen, ja esimiehet voivat tukea ja kannustaa siinä alaisiaan. Säännöllisesti pidettävät kehityskeskustelut ovat muiden keinojen ohella luonteva paikka ottaa istumista rajoittavat ja työhyvinvointia edistävät ratkaisut puheeksi, Lusa ehdottaa. Jokaisella työntekijällä on istumisen rajoittamisessa silti myös oma vastuu. Helppoja keinoja istumisen tauottamiseen ovat esimerkiksi tunneittain pidettävät jaloittelutauot ja seisominen tai liikkuminen puheluiden aikana. Joillakin työpaikoilla on jo kokeiltu kokousten pitämistä seisoen tai kävellen. Sirpa Lusa kannattaa ideaa lämpimästi. Fyysisen inaktiivisuuden ehkäiseminen edistää myös aivojen toimintaa. On tutkimusnäyttöä siitä, että seisoen toimiva työryhmä tekee parempaa ja innovatiivisempaa yhteistyötä kuin perinteisesti pöydän ääressä istuva. Liiallinen istuminen ei ole pelkästään työikäisten ongelma, vaan sen rajoittaminen on suositeltavaa kaikenikäisille. Sirpa Lusa on mukana sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa työryhmässä, joka valmistelee parhaillaan kansallisia suosituksia liiallisen istumisen ehkäisystä koko väestölle. Lapsille ja nuorille, työikäisille ja ikääntyneille on tulossa omat, räätälöidyt suositukset, jotka valmistuvat loppuvuodesta. Uskon, että suosituksilla on mahdollista saada aikaan pysyvämpää toimintakulttuurin muutosta esimerkiksi työpaikoille, kouluihin ja oppilaitoksiin, Lusa sanoo. LIIKUNTA EDISTÄÄ MUISTIA Lusa painottaa, että kokonaan istumisesta ei ole työpaikoillakaan tarkoituksenmukaista luopua. Monet tarkkuutta vaativat työtehtävät onnistuvat paremmin istuessa. Elimistöä kuormittaa yhtä lailla koko työpäivän jatkuva seisominen. On hyvä muistaa, että työikäisistä naisista neljännes ja miehistä kolmannes tekee fyysisesti kuormittavia työtehtäviä, joihin ajoittainen istuminen ja jopa makoilu tuovat kaivattua lepoa. Esimerkiksi maa- ja metsätaloustyössä tällaisia taukoja tarvitaan. Vapaa-ajan liikunnasta on hyötyä sekä istuen että seisaallaan työtä tekeville. Hyvän aerobisen kunnon on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä mm. parempaan muistin toimintaan. Terveysliikuntasuosituksen mukaan useana päivänä viikossa pitäisi harrastaa reipasta liikuntaa yhteensä vähintään 2,5 tuntia tai vaihtoehtoisesti rasittavaa liikuntaa tunti ja 15 minuuttia. Reipasta liikuntaa ovat esimerkiksi kävely, pyöräily ja raskaat koti- ja pihatyöt. Raskasta liikuntaa ovat mm. juoksu, vesijuoksu, kuntouinti ja aerobic. 26 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

15 profiili Silja Pitkänen Hanna Tarkiainen Nimi: Jyrki Kangas Tutkimusmatkalla metsien monipuoliseen käyttöön Valmistunut: Joensuun yliopisto, metsätalouden suunnittelu, MMM 1986, MMT 1992 Motto: Vakaasti ja tosissaan, mutta ei turhan vakavasti eikä totisesti ja Matti Nykäseltä lainattu Elämä on ihmisen parasta aikaa. Metsän hienous on sen monipuolisuus ja moniulotteisuus, luonnehtii Vuoden metsänhoitaja Jyrki Kangas suhdettaan metsään. Samanlainen metsän henki kulkee mukana Kankaan uralla. Esiin nousee kaksi selvää painotusta: metsien monikäyttö sekä tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminta. Jyrki Kankaan päätymisessä metsäalalle on sattumaakin mukana. Satakuntalaisen maatilan nuorinta poikaa kiinnosti maatalous- ja metsätieteiden lisäksi liikuntatiede. Näin jälkeenpäin voi kai sanoa, että onneksi sairastuin flunssaan, enkä päässyt osallistumaan liikuntakokeeseen, hän toteaa. Kangas haki ja pääsi papereilla Joensuuhun, jossa oli alkamassa ensimmäinen kurssi metsätieteiden opetusta. Joensuun Kangas valitsi, koska siellä oli Helsinkiä paremmat olosuhteet talviurheilulajeille. Kankaan vahvin laji oli yhdistetty, jossa hän voitti muun muassa kaksi nuorten Suomen mestaruutta. Kilpaurheilu loppui armeija-aikana, kun nilkat ja polvet eivät kestäneet rasitusta. Kolmannen vuosikurssin opiskelijana Kangas opetti kaukokartoitusta ja karttatekniikkaa. Kurssilta löytyi myös vaimo Annika, joka on nykyisin metsäsuunnittelun professori Helsingin yliopistossa. Annika istui luennoilla etupenkissä ja seurasi tarkasti opetusta, muistelee Kangas opiskeluintoa pilke silmäkulmassa. Kangas valmistui ensimmäisten Joensuun metsänhoitajien joukossa. Myöhemmin hän oli Joensuusta ensimmäinen, joka väitteli tohtoriksi. TUTKIJASTA TOTEUTTAJAKSI Kankaan monipuolinen ura alkoi tutkijana. Ensimmäisen pysyvän pestinsä Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen tutkimusaseman johtajana Kangas sai, kun edes perheen toiselle aikuiselle piti saada pätkätöitä pysyvämpi pesti. Kannuksesta käsin Kangas toimi myöhemmin myös Joensuun metsäsuunnittelun professorina. Lopulta perhe haluttiin saada täysipäiväisesti saman katon alle, ja eteläisemmästä Suomesta avautuivat paremmat työmahdollisuudet. Edessä oli hyppäys yliopistosta yritysmaailmaan UPM:n palvelukseen hoitamaan Suomen suurinta yksityistä maanomaisuutta ja siitä Metsähallituksen pääjohtajaksi. Metsähallituksen pääjohtajana Kangas sai vastuulleen kolmasosan Suomen maa- ja vesiomaisuudesta. Kankaan aikana Metsähallituksessa on saatu paljon aikaiseksi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, maine, tulos sekä tuloutus valtiolle ovat parantuneet merkittävästi, ja metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisessa on onnistuttu aiempaa paremmin. Näistä saavutuksista Kangas on ylpeä. Suurimman kunnian aikaansaannoksista hän haluaa antaa Metsähallituksen henkilökunnalle. Henkilöstön sitoutuminen on ollut avaintekijä yhteisten päämäärien saavuttamisessa, Kangas kiittää. Hän kertoo, että avoin yhteistyö ja keskustelu eri henkilöstöryhmien kanssa on ollut tietoinen päätös. Runsaat seitsemän vuotta oli Kankaalle riittävä aika jatkuvaa sitoutumista vaativassa tehtävässä. Keskeiset minulle asetetut tavoitteet olivat hanskassa, valtio-omistajan ajatukset muuttuneet ja Metsähallituslain sisältö auki. Oli kaikin tavoin hyvä sauma miettiä, haluanko vielä sitoutua, valottaa Kangas lähtönsä syitä Metsähallituksesta. KOHOKOHDAT PIENISSÄ HETKISSÄ, MUTTA KOVASTA TYÖSTÄ Hyvät yhteydet tutkimusmaailmaan ovat tuoneet lisämotivaatiota työskentelylle myös liike-elämässä, Kangas kertoo. Muiden töiden ohella hän on hoitanut muun muassa dosentuureja Helsingin ja Joensun yliopistoissa. Kankaan tutkimusaiheet ovat käsitelleet monitavoitteista metsäsuunnittelua sekä metsien käytön päätöksentekoa. Yhdeksi uransa huippuhetkistä Kangas mainitsee IUFRO:n (International Union of Forest Research Organizations) myöntämän palkinnon tieteellisistä saavutuksista. Sen on saanut vain muutama suomalainen. Toinen tärkeä saavutus Kankaalle on ollut se, että hän on päässyt näkemään ja kokemaan metsien käytön laajan kirjon sekä eri käyttömuotojen yhteensovittamisen. Kohokohtia ovat myös ne hetket, kun toimistorotta pääsee maastoon hyvässä seurassa, Kangas kertoo. Onneksi metsässä käymisestä pitävät huolta myös perheen metsästyskoirat. Lintujen ampuminen on tosin sivuseikka, ja metsällä käyminen menee usein sienten poiminnaksi. Kangas on aina nähnyt metsäsektorin tulevaisuuden valoisana ja yrittänyt lietsoa positiivista metsädraivia. Hän on tyytyväinen, että valtakunnan politiikassakin on vihdoin otettu biotalousetunojaa. Kangas uskoo metsäbiotalouden pelastavan maailmaa ja nostavan Suomen taloutta. Näissä talkoissa olen mielelläni mukana jatkossakin, Kangas lupaa. 28 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

16 pakina Kolmas ovi käytävän päässä Ingimage henkilöuutiset MERKKIPÄIVÄT Päivämäärä/Nimi/Ikä TUONEN SATOA Organisaatiomuutoksista selviämisen ABC Organisaatiouudistus on vähän sama kuin terve ihminen pistettäisiin sydän- tai aivoleikkaukseen. Perustoiminnot pysäytetään ja pistetään uusiksi. Kyllä siitä toipuminen hetkisen kestää kovimmallakin jätkällä. Eikä etukäteisvalmisteluistakaan ole kauheasti hyötyä. Vaikka yritetäänhän sitä valmistautua. Erilaisissa henkilöstöinfoissa kerrotaan, miten muutosta ja elämää hallitaan. Puhelimeen ei saa vastata ja koulutuspäivän jälkeen on 15 vastaamatonta asiakaspuhelua. Vihaisia asiakkaita tuskin lohduttaa tieto siitä, että juuri on opittu, kuinka asiakaspalvelua tehostetaan ja tiimityötä edistetään. Alan ymmärtää konsulttia, joka on irtisanoutunut isosta firmasta tärkeästä työstä ja toimii nyt työnohjaajana. Aikani kuluksi hahmottelin osallistuvan havainnoinnin perusteella muutaman strategian, joilla voit yrittää selviytyä organisaatiomuutoksista. Voittajana tai hengissä. TÄYTTÄ ETEEN Ilon kautta. Muutos on mahdollisuus. Ihanaa kun saa uusia työtehtäviä (vaikkei kyllä ihan selvinnyt entisistäkään). Isommassa työyhteisössä johtaminen ja vastuut selkiytyvät. Toiminnot tehostuvat ja osaamista jaetaan uutterammin. Uusia haasteita, näköalapaikka, palkankorotus, urakehitys Sopii lapsenuskoisille ja muillekin, jotka uskovat konsultteihin ja joulupukkiin. HYÖKKÄYS ON PARAS PUOLUSTUS Aina kannattaa varmuuden vuoksi vastustaa kaikkea uutta, koska tietenkin ennen oli paremmin (vaikka kyllä siitäkin koko ajan oli jotain valittamista). Tehokkainta vastustaminen on, kun se suuntautuu kaikkialle muualle kuin asiasta vastaaville henkilöille (sikäli mikäli sellaisia on). Jupise ja lauo siis mielipiteitäsi kahvihuoneessa, asiakaspalaverissa, baaripöydässä, Facebookissa ja lehtien yleisönosastoilla. Jos hyvin käy, viestintäosasto palkitsee sinut Vuoden mielipidevaikuttajana ja saat standaarin organisaatiosi maineen pilaamisesta. TEESKENTELE NÄKYMÄTÖNTÄ Unohda osallistua uudistuksesta kertoviin infoihin ja muihin henkilöstötilaisuuksiin, pysyttele huoneessasi, sairaslomastakin on apua. Jos olet piileskelemisessä oikein tehokas, voit ehkä onnistua pitämään paikkasi ilman, että kukaan varsinaisesti muistaa olemassaoloasi. Uudessa organisaatiossa sinulla ei ehkä ole työhuonetta tai esimiestä mutta hyvällä tuurilla tietojärjestelmissä käy jonkinlainen häiriö ja palkkasi maksetaan edelleen. AIKA HOITAA Anna olla ja raahusta muiden mukana. Kun uudistuksesta on kulunut vuosi tai pari etkä vieläkään tiedä, mitä sinun pitäisi tehdä, kuka on esimiehesi, mistä toimintabudjettisi tulee ja miksi olet täällä töissä, ei ehkä enää kannata jatkaa. Voit vaikka ostaa metsäpalstan ja tuvan Kainuusta ja luottaa siihen, että muut hoitavat homman. Sitä paitsi täältä puskista on paljon kivempi huudella Hakulinen Pentti Olavi Saviaro Paavo Olavi Nevalainen Seppo Juhani Kangas Annika Susanna Takala Pentti Vihtori Aarne Martti Pentti Johannes Koivistoinen Matti Kaarlo Tapio Jämsä Jari Matti Salonen Kalervo Jalmari Uusitalo Tarmo Eino Ilmari Kallio Jouko Kalervo Mikkilä Mirja Hannele Mäki Heikki Puttonen Matti Kalervo Ahonen Olli-Pekka Juhani Korhonen Esa Anssi Häyrinen Ilkka Kalervo Länsisyrjä Erkki Kaarlo Lauhanen Risto Ensio Koivisto Ilkka Juhani Kolström Marja Liisa Rantala Jari Jukka Tapio Greis Ilppo Samuli Willstedt Henry Taisto Arimo Hällfors Kaj Peter Vilppula Tarmo Leander Nieminen Erkki Vilho Mikko Meriläinen Jukka Tapio Nikunen Aimo Niilo Rikala Juha Pellervo Pekkarinen Jukka Mäkijärvi Antero Tapio Torpo Jussi Tapio Jukola Juhani Ahokas Veikko Kalevi Kukkonen Hannu Voitto Sakari Napola Marja-Leena Elisabet Liukko Kari Tapani Miettinen Jari Tapani Punkka Mauno Samuli Karjalainen Jorma Taisto Peltola Heli Maarit Riekkinen Hannu Tapani 60 Wärri Heikki Paavali Vesterlin Veijo Antero Tikkanen Osmo Antola Allan August Pelkonen Harri Lauri Herman *) Muistokirjoitus luettavissa verkossa liitto/ metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia/muistokirjoitukset 30 METSÄNHOITAJA

17 Koulutuskalenteri 2015 Koulutuskalenterin koulutuksiin voivat osallistua Luonnontieteiden Akateemisten Liiton, Metsänhoitajaliiton ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliiton jäsenet. Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta kurssisihteerille: Eila Ruonala, puh. (09) Koulutukset ovat jäsenille ilmaisia mutta peruuttamatta jätetystä poissaolosta peritään sakkomaksu. Koulutus Työelämä MAALI OPISKELIJANA TYÖELÄMÄSSÄ klo Joensuu Helsinki Tilaisuus on avoin kaikille, ei edellytä ilmoittautumista. LINKEDIN JA TYÖNHAKU SOSIAALISESSA MEDIASSA klo Oulu Helsinki + webinaari Tampere KASVUALAT PIILOTYÖPAIKAT klo Oulu Helsinki Kuopio TYÖHAASTATTELU webinaari TYÖNHAKUPÄIVÄ LUONNONTIETEILIJÄLLE klo Jyväskylä Joensuu Helsinki Turku Muutokset mahdollisia. Lisätietoa ja päivitetyt tiedot löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK Työeläkekoulu 2016 ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet.

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. Hakuaika alkaa 1.12.2016 ja päättyy 31.1.2017 klo 19.00. Ajoissa

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot