Luovat ihmiset, työyhteisöt ja työnohjaus Peter Peitsalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luovat ihmiset, työyhteisöt ja työnohjaus Peter Peitsalo 27.12.2011"

Transkriptio

1 Luovat ihmiset, työyhteisöt ja työnohjaus Peter Peitsalo Tässä tekstissä tarkastellaan luovuutta, luovia ihmisiä ja työy h- teisöjä sekä niiden johtamista. Kirjoitus perustuu referaattiin Jorma Heikkilän kirja sta Luovasta ideasta innovaation luovuus ja innovatiivisuus selviytymiskeinoina. Luovuudesta Luovuudesta on mahdotonta rakentaa yksiselitteistä ja selkeää määritelmää. Tyypillisesti luovuuden eri määritelmissä kuitenkin korostuvat 1) luova prosessi, 2) luova persoona, 3) tuote ja 4) ympäristötekijät. Luovuutta tarvitaan erityisesti haasteellisissa tilanteissa, joissa rajat ovat epämääräisiä ja muuntuvat ennakoimattoman prosessin tavoin. Luovuuden tehtävänä on tehostaa ja aktivoida työpaikoilla kaikkea sellaista osaamista, joka auttaa tekemään asiat uudella ja paremmalla tavalla kuin aiemmin. Luonnollinen luova prosessi koostuu valmistelusta (ongelmallisen alueen laajaalainen analyysi ja monipuolinen tiedonkeruu), turhautumisesta inkubaatiosta (ajanjakso, jolloin ongelmaa ei aktiivisesti työstetä), oivalluksesta ja toteuttamisesta (soveltuvan konkreettisen muodon etsintä ja testaaminen). Valmistauduttaessa luovaan prosessiin sekä yksilöiden että työryhmien tulisi tiedostaa, että jokainen meistä kantaa mukanaan suuren määrän alitajuisia mentaalisia malleja, jotka erilaisissa tilanteissa määräävät tai ohjaavat automaattisesti käyttäytymistämme. Nämä mallit ovat kehittyneet elämän aikana hankittujen kokemusten myötä ja ne myös muuttuvat uusien kokemusten myötä. Valmistauduttaessa luovaan prosessiin pinttyneitä mallejamme tulisi kyetä kyseenalaistamaan, testaamaan ja uudistamaan. Jokaisen tiimin tai hankkeen jäsenten tulisi myös pyrkiä kaivamaan esille luovuuttaan kahlitsevat itsestäänselvyydet ja tarkastella niitä niin yksin kuin kollektiivisestikin. Valmistautumisprosessin läpiviennin edellyttämän avoimen dialogin ohella luovassa prosessissa tarvitaan myös avointa ja ennakkoluulotonta mieltä sekä rakentavaa yhteistyötä. Näiden toteutumiseksi niin johdon kuin työryhmänkin työnohjaus on hyvä tukirakenne. Työnohjauksessa sekä johtajan että työyhteisön on mahdollista 1

2 käsitellä työhön liittyviä epävarmuutta ja ahdistusta herättäviä kysymyksiä riittävän turvallisessa ja puitteiltaan vakaassa ympäristössä. Myös avoimen kommunikaation taitojen opettelu sekä pelisääntöjen läpikäyminen mahdollistuu työnohjausprosessin avustuksella. Työryhmän ulkopuolinen jäsen, jolla on riittävästi teoreettista tietoa ja käytännön kokemusta niin johtajuudesta kuin yhteisödynamiikastakin, pystyy lisäksi pitämään keskustelua perustehtävän ja yhteisön toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisissa puitteissa. Luovat ihmiset Tasapainoisesti luovan persoonan ominaisuuksina pidetään muun muassa uteliaisuutta, tiedonhalua ja avoimuutta uusille kokemuksille sekä mielikuvitusta, omaperäisyyttä, sisäistä motivaatiota ja aloitteellisuutta. Tasapainoisesti luovilla persoonilla oivallukset ovat yleisiä, he ovat energisiä, sitkeitä ja sitoutuneita omiin ideoihin ja ratkaisuihin. Lisäksi heillä on kykyä nauttia epäselvistä, moniselitteisistä ja avoimista tilanteista ja heillä on niin kykyä sietää ristiriitoja kuin emotionaalista herkkyyttäkin. Yleisesti voidaan sanoa, että luovaan työhön antautuneet ovat innostuneita työstään ja itse elämästä kokonaisuutena; luovuuteen liittyy siis tyypillisesti voimakkaat emootiot, jotka edistävät luovaa persoonaa sitoutumaan kokonaisvaltaisesti taidollaan ja osaamisellaan riskeistä lannistumatta. Joillakin ihmisillä kasvatus, koulutus ja kapea-alaiset työtehtävät ovat saattaneet vähentää luovuutta. Monet meistä on opetettu vetäytymään varovaisiksi sivustakatsojiksi tai pitäytymään perinteissä tavoissa, kun taas toiset pelkäävät erehdyksiä ja poikkeavaksi leimautumista. Vähän luovuutta työssään osoittavan persoonan kanssa pienimmätkin muutokset persoonallisten riskien ottamiseen ja omaperäisten ideoiden tuottamiseen tulisi pyrkiä rekisteröimään positiivisina reaktioina. Luovuus ja kokemuksesta oppiminen Luova työ edellyttää jatkuvaa uuden oppimista, sillä tyypillisesti tilanteita, joissa haetaan uusia ja innovatiivisia ratkaisuja, on hyvin harvoin mahdollista kyetä ennakoimaan tai että niihin pystyttäisiin luomaan ennalta tiettyjä toiminta- tai ratkaisumalleja. Erityisesti luovilla työpaikoilla oppiminen käsitetään kokonaisvaltaisena koko persoonallisuuden alueella ja sosiaalisessa kontekstissa tapahtuvana aktiivise- 2

3 Tiedon hankinta na ja dynaamisena prosessina. Mikäli organisaatiossa halutaan rakentaa tietyllä tavalla intiimiä, luovaa ja innovatiivista ympäristöä, on ainakin jossain määrin huolehdittava muutamista asioista, jotta luovuuteen rohkaiseva ja luovuutta kehittävä fyysinen ja psyykkinen työ- ja oppimisympäristö mahdollistuisi. Keskeisiä asioita ovat 1) ihmisten väliset suhteet ja avoin kanssakäyminen, mikä tarkoittaa, että työpaikalla tulee olla riittävät edellytykset aktiiviseen osallistumiseen sekä keinoja luoda tarvittavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. 2) Henkilökohtaisen kasvun ulottuvuudet. Työssä tulee huomioida ja edistää ihmisten vahvaa henkistä itsenäisyyttä. Lisäksi työhön tulee sisältyä myös tarpeen mukaan mahdollisuus opetella keskinäistä riippuvuutta esimerkiksi erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä. 3) Organisaation järjestelmien ylläpito ja muutosdimensiot, eli työssä tulee olla riittävän selkeät ja tarkoituksenmukaiset kommunikaatiotavat. 4) Organisaation maine ja työpaikkailmasto. Konkreettinen kokeminen Kontekstualismi akkomodoija Organismi divergoija Aktiivinen kokeileminen Tiedon muuntaminen Harkitseva tarkkaileminen formismi konvergoija mekanismi assimiloija Abstrakti käsitteenmuodostus Kuva 1 Pepperin maailmanhypoteesit Kolbin kokemuksellisen oppimisen malliin sijoitettuna (Heikkilä 2010, 369) Kuvassa 1 on kuvattu Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli. Ylinnä on erilaissa tilanteissa tapahtuva konkreettinen kokeminen eli tilannesidonnaiset tunteet ja kokemukset. Tämän jälkeen siirrytään harkitsevaan tarkkailuun, jossa kokemuksia on mahdollista tutkia ja reflektoida tarkemmin. Reflektoinnin jälkeen siirrytään käsitteenmuodostukseen, jossa tunteet ja kokemukset saavat enemmän selkiytyneen 3

4 ja rationaalisen muodon, jota on mahdollista myös kuvata sanallisin keinoin. Neljäs vaihe on aktiivinen kokeileminen, jossa käsitteenmuodostuksen kautta muotoutunutta hypoteesia on mahdollista testata käytännössä. Käytännön testaus puolestaan johtaa jälleen konkreettiin kokemiseen. Kuvaan on myös sijoitettu Pepperin maailmanhypoteesit, joita ovat formistisuus, mekanistisuus, kontekstuaalisuus ja organistisuus. Formistisuus edustaa käsitystä, että ympäröivä maailma jaetaan osiin ja määritellään asioiden ja tilanteiden väliset kytkennät. Mekanistisuus puolestaan tarjoaa oletuksen, että tietoa jalostetaan analysoimalla ympäröivää maailmaa aivan kuin se olisi kone. Kontekstualistisen käsityksen mukaan tärkeätä on menneisyys, lähimenneisyys ja niiden jatkuva muuntuminen. Todellisuutta on mahdollista luoda ja uudelleenluoda. Organistisen käsityksen mukaan ihminen tavoittelee ykseyttä itsensä ja ympäröivän maailman kanssa, mikä tarkoittaa kasvua vapaaseen itsensä toteuttamiseen. Heikkilän mukaan jokainen ihminen painottaa yksilöllisesti hieman erilaisia oppimistyylejä, mikä on hyvä huomioida niin työryhmän toiminnassa, johtamisessa kuin työnohjauksessakin. Divergoivassa oppimistyylissä korostuu asioiden, ihmisten ja tilanteiden konkreettinen ja tunnepainotteinen toiminta. Divergoivilla henkilöllä on erinomainen kyky tarkastella konkreettisia tilanteita useista eri näkökulmista ja parhaimmillaan ovat tilanteissa, joissa voi tuottaa runsaasti erilaisia ideoita. Lisäksi nämä ihmiset ovat yleensä kiinnostuneita ihmisistä ja heidän toimissaan on vahva tunneperäinen ja mielikuvitusta hyväksikäyttävä lataus. Assimiloivassa oppimistyylissä puolestaan korostuu asioiden ja tilanteiden abstrakti käsitteellistäminen ja tilanteista, asioista, tapahtumista tarkkojen havaintojen tekeminen. Nämä henkilöt ovat parhaimmillaan teoreettisten mallien luomisessa ja välttelevät tyypillisesti ihmissuhdeammatteja. Konvergoivassa oppimistyylissä korostuu asioiden ja tilanteiden abstrakti käsitteellistäminen ja aktiivinen asioiden, tilanteiden ja tapahtumien hahmottaminen sekä kokeilemalla tekeminen. Tämän kaltaisia ihmisiä tapaa tyypillisesti teknisellä ja fysikaalisilla aloilla ja he melko usein pyrkivät karttamaan tunnetekijöitä. Akkomodoivassa oppimistyylissä korostuu aktiivinen asioiden, tilanteiden ja tapahtumien hahmottaminen sekä kokeilemalla tekeminen ja asioiden, esineiden, ihmisten ja tilanteiden konkreettinen ja tunnepitoinen kokeminen. Akkomodoivien ihmisten oppimisen voima piilee erilaisten asioiden suorittamisessa ja valmiiden 4

5 suunnitelmien sekä kokeilujen toteuttamisessa. Nämä henkilöt myös riskeeraavat enemmän kuin muut ja heidän on luontevaa adaptoitua nopeasti mitä erilaisimpiin tilanteisiin. Luovat työyhteisöt Luovissa työpaikoissa on tyypillistä se, että niissä tuotetaan jatkuvasti jotakin uutta ja ensikertaista. Näissä työpaikoissa kuulee harvoin sanottavan, että ratkaisut voidaan hyväksyä sellaisenaan, vaan niiden merkitystä tulee perustella, puolustella ja ajoittain ne on myös myytävä jopa omille joukoille. Tyypillistä myös on, että luovissa ja innovatiivisissa organisaatiossa on tapahduttava uudelleen ajattelua. Työyhteisöissä tulisi kyetä tarkastelemaan vanhoja kokemuksia, ajattelumalleja, uskomuksia sekä mahdollisesti myös yksilön persoonallisuuden piirteitä. Lisäksi muuttuva todellisuus kaikkine mahdollisuuksine ja haasteineen tulisi pystyä kohtaamaan mahdollisimman realistisesti. Huomionarvoista on, että työympäristön ollessa psykologisesti riittävän turvallinen, ihmiset pystyvät tuottamaan tavallista enemmän omaperäisiä ideoita ja he turvautuvat myös jopa riskialttiisiin ratkaisuihin. Ahdistuksen ja epävarmuuden sietäminen Uudelleen ajattelussa ihmiset ja yhteisöt törmäävät usein sisältä nousevaan muutosvastarintaan. Tyypillisesti muutosvastarinnan taustalla on vaikeus siirtyä tutuksi ja turvalliseksi koetusta aiemmasta tilasta uuteen, vieraaseen ja epävarmuutta herättävään tulevaisuuteen. Yksilön tasolla keskeinen kysymys on, kuinka hyvin pystyy itse sietämään, vaikkakin väliaikaista, epävarmuuden tunnetta ilman sisäisen turvallisuudentunteen liiallista murentumista. Tässä prosessissa jälleen johtajan riittävä läsnäolo ja tuki sekä tulevaisuuden tilan selkeyttäminen auttavat työntekijöitä säilyttämään keskittymisensä perustyössään. Uusien ja avoimien tilanteiden edessä ihmiset kokevat yleensä aluksi ahdistusta. Ahdistavina koetut tilanteet vaikuttavat siten, että ihmiset uskaltavat tuottaa vain tavanomaisia ideoita tai kyky ideoida tyrehtyy jopa kokonaan. Voimakkaissa pelkotiloissa on hyvin vaikea ylläpitää sellaista sisäistä motivaatiota, joka ruokkii laaja- 5

6 alaista tiedonhalua ja samalla lisää merkittävien ideoiden tuottamista. Kokemusten avoin käsittely on tärkeätä pelkojen poistamiseksi. Rakentavia tuloksia saadaan reflektoimalla jatkuvasti muuttuvia kokemuksia avoimessa dialogissa. Luottamuksellisten suhteiden ja avoimen kommunikaation synty edellyttää, että yksilöt ja ryhmät kykenevät riittävän avoimesti käsittelemään onnistuneita ja epäonnistuneita kokemuksiaan. Mikäli ihmiset saavat työskennellä ympäristössä, jossa heistä välitetään, heitä arvostetaan ihmisinä ja heidän luovia ponnistuksia tuetaan, alkavat he myös innostua ja ottaa vastuuta entistä vaikeammista tehtävistä. Myös keskinäisen luottamuksen kasvu innostaa yleensä ihmisiä ilmaisemaan ajattelunsa ja ihmettelynsä vapaasti ja samalla kun luovien ratkaisujen etsintä ja yhdessä toimiminen vilkastuu. Avoimessa dialogissa toisten avustuksella voimme arvioida niiden (frustraation tunteiden) merkitystä omassa ja myös tiimin tai projektin yhteistoiminnallisissa prosesseissa. Kokemuksesta vähitellen opimme, että turhaumat kuuluvat olennaisena osana kaikkeen uuden tuottamiseen. Lisäksi tunnistamisen ja käsittelyn jälkeen sen (turhautumisen näkeminen muunakin kuin negatiivisena) merkitys voi olla laajalla alueella korjaava ja vapauttava: itsensä tuntemus lisääntyy, itsetunto tervehtyy, sosiaalinen kanssakäyminen monipuolistuu, rohkeus ja riskinottokyky vahvistuvat, haavoittuvuus vähenee ja kärsivällisyys vahvistuu. Luovuutta tukeva ympäristö Työpaikoilla luovuus ei toimi tyhjiössä, vaan luovat prosessit tapahtuvat aina jollakin tavalla määritellyssä tai rajoitetussa ympäristöissä. Työpaikalla toimivan luovuuden perusehtona on, että monenlaisten persoonien yhteistoiminnalliselle luovalle dynamiikalle tarjotaan väljä ja salliva konteksti. Työympäristön tulee olla sellainen, että organisaation jäsen sisäistää varmuuden siitä, että hän saa työpaikalla kokea psykologista turvallisuutta ja psykologista vapautta. Tällä tarkoitetaan, että ihminen kokee työskentelynsä, ihmettelynsä, epäilynsä, kyseenalaistamisensa, kokeilunsa ja aloitteiden tekemisen niin hyväksytyksi ja vapaaksi, ettei hänellä ihmisenä ole mitään menetettävää. Organisaation olisi tärkeätä oppia pois seuraavista tekijöistä, jotta spontaanille ja luovalle dynaamisuudelle tulisi riittävästi tilaa: 6

7 Organisaation jäsenille osoitetaan, että fantasioiden ja mielikuvituksen käyttäminen työaikana osoittaa lähinnä lapsellisuutta ja kypsymättömyyttä, arvokkaaksi koetaan vain kausaalisuhteisiin perustuva selkeä järkeily, numeerisesti ja visuaalisilla kaavoilla ilmaistavat asiat, loogisuus ja hyötynäkökohdat, emootioiden ilmaiseminen, intuitiiviset näkemykset ja mielihyvän tavoittelu ovat paheksuttavia, korostetaan yksipuolista ajattelua, että mikä tahansa ongelma voidaan ratkaista tieteellisen ajattelun avulla ja suurella rahalla, ylikorostetaan konformistisuutta, ihaillaan perinteitä, levätään aikaisemman menestyksen laakereilla ja vaietaan mahdollisista muutostarpeista, ei siedetä avoimia tilanteita, vaan suljetaan ne nopeasti ja päätökset tehdään standardiratkaisuina, valmiit ja helposti toteutettavat ideat hyväksytään ja epätäydelliset ja omaperäiset ideat hylätään, koska ne eivät vaikuta arvokkailta tai niihin liittyy liian suuria riskejä, vahvistetaan ajattelua, ettei ole sopivaa tai kohteliasta kyseenalaistaa asioita, joita on totuttu pitämään ehdottomina. Paheksutaan epäilyjä ja tietämättömyyden tunnustamista, ei ole sopivaa kysellä miksi asioista, joita muut pitävät itsestään selvinä ja hyväksyttävinä, halutaan toimia hyvin tunnettujen ja yleisesti hyväksyttyjen tosiasioiden varassa. Ei uskalleta luopua omista mukavuusalueista, noudatetaan periaatteita: voittajat ja häviäjät, kaikki tai ei mitään. Ei etsitä kompromisseja avoimissa tilanteissa, tukeudutaan toistoihin ja itsestään selvyyksiin. Aikansa eläneitä mentaalisia malleja ei nosteta esiin eikä haluta tai ei kyetä muuttamaan niitä tai pohtimaan, ovatko ne ajan tasalla sekä uskotaan, että luovien ongelmatilanteiden ratkaiseminen on vakavaa puuhaa ja huumorilla ei ole siinä tilaa. Luova organisaatiokulttuuri on lyhyesti määriteltävissä väljäksi viitekehykseksi, jossa organisaation jäsenten yhteiset odotukset, arvot, asenteet ja käyttäytyminen mahdollistavat luovien suoritusten toteutumisen. Organisaation kulttuuri tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden samaistua työyhteisöönsä ja sitoutua sen luovaan tehtävään. Luovat organisaatiot eroavat muista selkeästi siinä, että ne kunnioittavat ja arvostavat sellaisia työntekijöitä, jotka kykenevät joko yksin tai ryhmissä tuottamaan yleensä ideoita, mutta erityisesti harvinaisia läpimurtoideoita. Luovuutta rikastuttavana tekijänä voidaan pitää sellaisia tilanteita, joissa saman organisaation erilaiset ala- 7

8 kulttuurit kohtaavat avoimesti toisensa. Mitä selvemmiksi työpaikan luovuutta ilmentävät yhteiset käsitykset ja arvot muotoutuvat, sitä voimakkaammin ihmiset uskaltavat sitoutua organisaation tehtäväkuvauksiin ja kokea olevansa merkittäviä vaikuttajia organisaatiossaan, mikä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, rohkeutta ja voimaantumista. Mikäli luova kulttuuri on vahva, ja tarjoaa turvallisuutta, yleensä ihmiset alkavat kokea kollektiivisen luovuuden tunnetta ja samalla kadottavat itsekkyytensä ja ponnistelevat yhdessä koko organisaation hyväksi. Luovuuden polttopiste, koostuu kolmesta päätekijästä; tehtäväalueen tärkeistä taidoista (kulloisenkin toimialueen vahva ammatillinen osaaminen on edellytys luovalle toiminnalle.), luovuudessa tärkeistä taidoista (Esimerkiksi ideavuolaus eli kuinka paljon pystyy tuottamaan ideoita, ideajoustavuus eli kuinka monessa erilaisessa ideakategoriassa pystyy liikkumaan, omaperäisyys eli ideoiden harvinaislaatuisuus ja kompleksisuus/taidokkuus eli kuinka monella sivutuotteella kykenee rikastamaan ideaa) ja tehtävämotivaatiosta. Luovien yhteisöjen johtaminen Johtajan keskeisenä tehtävänä on pystyä tukemaan yhteisöä toimimaan siten, että perustehtävän mukainen työskentely on mahdollista niin toiminnallisella tasolla (resursointi) kuin psykologisellakin tasolla. Erilaiset työstä nousevat psykologisesti haastavat kokemukset saattavat vaikuttaa luovaa työtä tekeviin työntekijöihin lamauttavasi, jolloin heidän edellytyksensä toimia luovalla tavalla häiriintyy. Johtaja, joka on riittävän tietoinen yhteisödynaamisista ilmiöistä ja yksilön psyyken rakentumisesta, pystyy paremmin toimimaan tämänkaltaisissa tilanteissa tavalla, joka vähentää ahdistuksen tunnetta ja auttaa ihmisiä keskittymään paremmin työtehtäviinsä. Erityisen merkittävää tässä on johtajan oma kyky ottaa vastaan ja säilöä (capacity to contain) työyhteisössä syntyviä hankalia tunteita ja auttaa siten työntekijöitä pitäytymään perustyössään. Psykologisesti riittävästi liikkumatilaa ja tunnetaitoja omaava esimies pystyy myös tutkimaan näitä tunteita ja palauttamaan niitä takaisin työyhteisöön jäsentyneemmässä muodossa, jolloin niiden epämääräisyyteen liittyvä ahdistavuus vähenee. 8

9 Luova johtaja tarvitsee erinomaisia kommunikaatiotaitoja, ihmisen sisäisen ja ulkoisen motivaation kehittymisen ymmärtämistä, yksilöllisten vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista ja käytännön tilanteissa huomioon ottamista, omien ja muiden tunteiden havaitsemista ja käsittelyä ja jokaisen yksilöllistä kunnioittamista. Luovassa työpaikassa johtajan tulee lisäksi jo pienistä vihjeistä oivaltaa, mitkä kokemukset vievät organisaatiota menestykseen. Hänen tulee ymmärtää ja vahvistaa sellaisia erityistaitoja ja osaamista, jotka voimaannuttavat organisaation jäseniä toteuttamaan luovien prosessien ideat ja oivallukset konkreettisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi. Johtajan on tunnistettava heikkoutensa ja vahvuutensa sekä ymmärrettävä eri tilanteissa omat ja toisten tunnetilat ja niiden vaihtelut. Sopivien interventioiden avulla on mahdollista selvittää jopa sellaisia alitajuisia tunteita, jotka ovat olleet tiedostamattomia, mutta kuitenkin leimanneet käyttäytymistä. Innovatiivisen organisaation johtajan roolin keskeiset haasteet ovat Johtaa ihmiset kasvamaan ulos teollisesta ajasta informaation ja tiedon maailmaan, saada ihmiset kyseenalaistamaan auktoriteettien varmoina esittämät ratkaisut, jotka ovat toimineet menneisyydessä, saada ihmiset hylkäämään selkeä newtonlainen maailma ja oppia pitämään moninaisuutta ja kaaosta todellisena luovuuden ja innovatiivisuuden kasvualustana, ohjata ihmiset tunnistamaan heissä toimivat sisäiset psykologiset prosessit, joiden varassa uusissa tilanteissa luodaan uusia innovaatioita ja ohjata ihmiset uuden järjestyksen vallitessa havaitsemaan ensikertaisia ongelmia, kehittämään ainutlaatuisia ideoita, ratkaisemaan kohtaamiaan pulmia ja ihmetyttämään muita uusilla innovaatiollaan. Erinomaisen johtamistason (IV) omaavat henkilöt ovat hyvin selvillä sisäisestä ja ulkoisesta maailmastaan. Parhaassa tapauksessa he kykenevät tunnistamaan ulkoiseen käyttäytymiseensä vaikuttavia persoonansa syvyyksissä piileviä alitajuisia tekijöitä (kts. kuva 2). Lisäksi he ymmärtävät, että lapsuudenaikaisilla kokemuksilla ja käyttäytymisellä on vahva taipumus jatkua myös aikuisiässä niin hyvässä kuin pahassakin ja ellemme omaa kykyä analysoida, kuinka itsepintaisesti menneisyytemme pyrkii määräämään nykyistä toimintaamme, luova kehityksemme jumiutuu ja joudumme toistuvien virheiden kierteeseen. 9

10 I TASO: Managementorientaatio II TASO: Leadershiporientaatio (pelkistettynä) IV TASO: Ohjaus-orientaatio (rikastettu psykoterapeuttisella III TASO: Leadershiporientaatio (rikastettu mukaan joko preskriptiivistä, otteella korostamalla tilanteen valmentamisella, mentoroinnilla ja fasilitoinnilla) hyväksyvää konfrontoivaa, katalysoivaa ja interventiota) Välttävä/heikko taso Tyydyttävä taso Kiitettävä taso Erinomainen taso Kuva 1 Arviointia innovatiivisten organisaatioitten johtamistasoista (Heikkilä 2010, 308) Luovassa työssä itsensä johtamisen ytimen muodostaa kyltymätön itsensä tuntemaan opettelu ja riskialttiisiin tilanteisiin antautuminen oli sitten kysymyksessä kuka tahansa luovan ja innovatiivisen organisaation toimija. Kokemuksellisen oppimisen tietä johtaja voimaantuu, itsetunto realisoituu suhteessa muihin ja jopa saavuttaa läpinäkyvää autenttisuutta, mikä näkyy totuudellisuutena, tasapainoisuutena, levollisuutena, rehellisenä ilmaisuna, herkkyytenä, avoimuutena ja luottamuksen rakentamisena. Innovatiivisessa organisaatiossa johto tukee jokaista ohjaamaan ja hallitsemaan omaa kehitystään ja kohtaloaan. Tämä edellyttää jokaiselta vahvaa tunneälyä, vuorovaikutustaitoa ja erityisesti johtajalta itseluottamusta ja kykyä innovoida ihmiset uusiin hankkeisiin. Yhtä hyvin johtajan kuin muidenkin innovatiivisen organisaation jäsenten on tunnistettava oma sisäinen minänsä, jotta he voivat esittää sitä rehellisesti myös ulkomaailmalle. Työnohjaus luovien organisaatioiden johdon ja esimiesten työn tukena Kuten edellä on kuvattu, luovien ihmisten ja yhteisöjen johtaminen edellyttää esimiesasemassa olevilta henkilöiltä vahvaa ja kehittynyttä leadership-orientaatiota, jossa parhaimmassa tapauksessa korostuvat jopa psykoterapeuttiset orientaatiot eri yhteyksiin sovellettuina. Tämän riittävän hyvä toteutuminen edellyttää johtajalta paitsi työn substanssin ymmärtämistä, myös ymmärrystä ihmisen kasvusta ja kehi- 10

11 tyksestä, erilaisista motivaatiotekijöistä ja yhteisö- ja organisaatiodynaamisista ilmiöistä. Menestyksellinen johtaminen edellyttää myös, että johtaja on riittävässä määrin työstänyt itseään, omia kokemuksiaan ja tunteitaan. Johtaja, joka on sinut oman itsensä kanssa, omaa enemmän edellytyksiä tukea työryhmäänsä haastavissa tilanteissa sekä kykenee myös antamaan myönteistä palautetta ja arvostusta. Koska johtajalla on alaisiin verrattuna enemmän vastuuta ja velvollisuuksia toimia aikuismaisella tasolla ja koska kollegiaalisen tuen mahdollisuus saattaa jo organisaation henkilöstörakenteista johtuen olla puutteellista, on ulkopuolisen työnohjaajan, coachin tai mentorin käyttö usein hyvinkin perusteltua. Suhde organisaation ulkopuoliseen henkilöön, joka työkokemuksen ja/tai koulutuksen kautta hankitun ammatillisen kypsyyden myötä kykenee tukemaan johtajaa hänen työhön liittyvissä erityiskysymyksissä, edistää niin ammatillista kuin työhön liittyvää kehittymistä kuin työhyvinvointiakin. Työnohjauksen/coachingin tms. käytössä olisi syytä tiedostaa, että hyödyllisimmäksi muodostuvat suhteet, jotka ovat sekä riittävän pitkiä että tapaamistiheydeltään tarvittavan intensiivisiä. Karkeasti voitaneen todeta, että alle vuoden mittaisten prosessien luonne on enemmän konsultatiivinen ja koulutuksellinen, jotka nekin toki osaltaan tarjoavat hyviä mahdollisuuksia niin itsen kuin työnkin kehittämiseen. Kuitenkin, mikäli organisaatiorakenteista johtuen, johtajat ovat vailla kollegiaalista tukea tai mikäli tavoitteena on syvällinen henkilökohtainen ja ammatillinen kehittyminen, tulisi myös valitun työmuodon olla tavoitteisiin nähden riittävän tukeva. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään kahden vuoden mittaista 2-3 viikon välein toteutettavista tapaamisista koostuvaa ammatillista prosessia riittävän koulutuksen omaavan työnohjaajan/coachin kanssa. LÄHTEET Heikkilä J Luovasta ideasta innovaation luovuus ja innovatiivisuus selviytymiskeinoina. Jyväskylä: Yliopistopaino 11

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! 1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila 3.6.2015 Pasi Tamminen Sari Mattila 2 5.2014 1.2015 8.2015 3 4 Tammisen johtamislupaus Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus Positiivinen ja negatiivinen palaute Alaisten haastaminen ajatteluun Avoin tiedon

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirja on epätyypillinen muutosjohtamista käsittelevä teos Kokemuksen ja teoreettisen yhdistelmä 4.2.2011 Lahja Harju 1 Kirjan jokaisen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI

YHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI YHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI Kuntatekniikan Päivät 3.6.2010, Joensuu Jaakko Heikkilä rakennusneuvos Sisältö Oy Suomi Ab tarvitsee uusia innovaatioita Oy Minä Ab puristuksesta kasvuun Oy Työyhteisö Ab puitteet

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10.

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10. Tiimijohtaminen Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana Lähteet Heikkilä, Kristiina: Tiimit avain uuden luomiseen Janhonen, Minna: Tiimien verkostot: tarinoita vallasta, tehokkuudesta ja

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Coaching-ohjelma 2013

Coaching-ohjelma 2013 Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ KUNTAUUDISTUKSISSA

HENKILÖSTÖ KUNTAUUDISTUKSISSA Kuntarakennefoorumi 7.5.2013, Kuntaliitto HENKILÖSTÖ KUNTAUUDISTUKSISSA - Henkilöstöjohtaminen kuntien muutostilanteissa HTT Hanna Vakkala Yliopisto-opettaja Yhteiskuntatieteiden tiedekunta hanna.vakkala@ulapland.fi

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Kuinka johtaminen tukee työntekoamme? Nykytila: 1. Valveillaoloajastamme lähes puolet töissä 2. Kesälomat pidetty talvilomaa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin.

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Lähiesimies muutoksen etulinjassa Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Työluotsin ryhmävalmennus organisaation lähiesimiehille auttaa heitä toimimaan tehokkaasti

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot