Luovat ihmiset, työyhteisöt ja työnohjaus Peter Peitsalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luovat ihmiset, työyhteisöt ja työnohjaus Peter Peitsalo 27.12.2011"

Transkriptio

1 Luovat ihmiset, työyhteisöt ja työnohjaus Peter Peitsalo Tässä tekstissä tarkastellaan luovuutta, luovia ihmisiä ja työy h- teisöjä sekä niiden johtamista. Kirjoitus perustuu referaattiin Jorma Heikkilän kirja sta Luovasta ideasta innovaation luovuus ja innovatiivisuus selviytymiskeinoina. Luovuudesta Luovuudesta on mahdotonta rakentaa yksiselitteistä ja selkeää määritelmää. Tyypillisesti luovuuden eri määritelmissä kuitenkin korostuvat 1) luova prosessi, 2) luova persoona, 3) tuote ja 4) ympäristötekijät. Luovuutta tarvitaan erityisesti haasteellisissa tilanteissa, joissa rajat ovat epämääräisiä ja muuntuvat ennakoimattoman prosessin tavoin. Luovuuden tehtävänä on tehostaa ja aktivoida työpaikoilla kaikkea sellaista osaamista, joka auttaa tekemään asiat uudella ja paremmalla tavalla kuin aiemmin. Luonnollinen luova prosessi koostuu valmistelusta (ongelmallisen alueen laajaalainen analyysi ja monipuolinen tiedonkeruu), turhautumisesta inkubaatiosta (ajanjakso, jolloin ongelmaa ei aktiivisesti työstetä), oivalluksesta ja toteuttamisesta (soveltuvan konkreettisen muodon etsintä ja testaaminen). Valmistauduttaessa luovaan prosessiin sekä yksilöiden että työryhmien tulisi tiedostaa, että jokainen meistä kantaa mukanaan suuren määrän alitajuisia mentaalisia malleja, jotka erilaisissa tilanteissa määräävät tai ohjaavat automaattisesti käyttäytymistämme. Nämä mallit ovat kehittyneet elämän aikana hankittujen kokemusten myötä ja ne myös muuttuvat uusien kokemusten myötä. Valmistauduttaessa luovaan prosessiin pinttyneitä mallejamme tulisi kyetä kyseenalaistamaan, testaamaan ja uudistamaan. Jokaisen tiimin tai hankkeen jäsenten tulisi myös pyrkiä kaivamaan esille luovuuttaan kahlitsevat itsestäänselvyydet ja tarkastella niitä niin yksin kuin kollektiivisestikin. Valmistautumisprosessin läpiviennin edellyttämän avoimen dialogin ohella luovassa prosessissa tarvitaan myös avointa ja ennakkoluulotonta mieltä sekä rakentavaa yhteistyötä. Näiden toteutumiseksi niin johdon kuin työryhmänkin työnohjaus on hyvä tukirakenne. Työnohjauksessa sekä johtajan että työyhteisön on mahdollista 1

2 käsitellä työhön liittyviä epävarmuutta ja ahdistusta herättäviä kysymyksiä riittävän turvallisessa ja puitteiltaan vakaassa ympäristössä. Myös avoimen kommunikaation taitojen opettelu sekä pelisääntöjen läpikäyminen mahdollistuu työnohjausprosessin avustuksella. Työryhmän ulkopuolinen jäsen, jolla on riittävästi teoreettista tietoa ja käytännön kokemusta niin johtajuudesta kuin yhteisödynamiikastakin, pystyy lisäksi pitämään keskustelua perustehtävän ja yhteisön toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisissa puitteissa. Luovat ihmiset Tasapainoisesti luovan persoonan ominaisuuksina pidetään muun muassa uteliaisuutta, tiedonhalua ja avoimuutta uusille kokemuksille sekä mielikuvitusta, omaperäisyyttä, sisäistä motivaatiota ja aloitteellisuutta. Tasapainoisesti luovilla persoonilla oivallukset ovat yleisiä, he ovat energisiä, sitkeitä ja sitoutuneita omiin ideoihin ja ratkaisuihin. Lisäksi heillä on kykyä nauttia epäselvistä, moniselitteisistä ja avoimista tilanteista ja heillä on niin kykyä sietää ristiriitoja kuin emotionaalista herkkyyttäkin. Yleisesti voidaan sanoa, että luovaan työhön antautuneet ovat innostuneita työstään ja itse elämästä kokonaisuutena; luovuuteen liittyy siis tyypillisesti voimakkaat emootiot, jotka edistävät luovaa persoonaa sitoutumaan kokonaisvaltaisesti taidollaan ja osaamisellaan riskeistä lannistumatta. Joillakin ihmisillä kasvatus, koulutus ja kapea-alaiset työtehtävät ovat saattaneet vähentää luovuutta. Monet meistä on opetettu vetäytymään varovaisiksi sivustakatsojiksi tai pitäytymään perinteissä tavoissa, kun taas toiset pelkäävät erehdyksiä ja poikkeavaksi leimautumista. Vähän luovuutta työssään osoittavan persoonan kanssa pienimmätkin muutokset persoonallisten riskien ottamiseen ja omaperäisten ideoiden tuottamiseen tulisi pyrkiä rekisteröimään positiivisina reaktioina. Luovuus ja kokemuksesta oppiminen Luova työ edellyttää jatkuvaa uuden oppimista, sillä tyypillisesti tilanteita, joissa haetaan uusia ja innovatiivisia ratkaisuja, on hyvin harvoin mahdollista kyetä ennakoimaan tai että niihin pystyttäisiin luomaan ennalta tiettyjä toiminta- tai ratkaisumalleja. Erityisesti luovilla työpaikoilla oppiminen käsitetään kokonaisvaltaisena koko persoonallisuuden alueella ja sosiaalisessa kontekstissa tapahtuvana aktiivise- 2

3 Tiedon hankinta na ja dynaamisena prosessina. Mikäli organisaatiossa halutaan rakentaa tietyllä tavalla intiimiä, luovaa ja innovatiivista ympäristöä, on ainakin jossain määrin huolehdittava muutamista asioista, jotta luovuuteen rohkaiseva ja luovuutta kehittävä fyysinen ja psyykkinen työ- ja oppimisympäristö mahdollistuisi. Keskeisiä asioita ovat 1) ihmisten väliset suhteet ja avoin kanssakäyminen, mikä tarkoittaa, että työpaikalla tulee olla riittävät edellytykset aktiiviseen osallistumiseen sekä keinoja luoda tarvittavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. 2) Henkilökohtaisen kasvun ulottuvuudet. Työssä tulee huomioida ja edistää ihmisten vahvaa henkistä itsenäisyyttä. Lisäksi työhön tulee sisältyä myös tarpeen mukaan mahdollisuus opetella keskinäistä riippuvuutta esimerkiksi erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä. 3) Organisaation järjestelmien ylläpito ja muutosdimensiot, eli työssä tulee olla riittävän selkeät ja tarkoituksenmukaiset kommunikaatiotavat. 4) Organisaation maine ja työpaikkailmasto. Konkreettinen kokeminen Kontekstualismi akkomodoija Organismi divergoija Aktiivinen kokeileminen Tiedon muuntaminen Harkitseva tarkkaileminen formismi konvergoija mekanismi assimiloija Abstrakti käsitteenmuodostus Kuva 1 Pepperin maailmanhypoteesit Kolbin kokemuksellisen oppimisen malliin sijoitettuna (Heikkilä 2010, 369) Kuvassa 1 on kuvattu Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli. Ylinnä on erilaissa tilanteissa tapahtuva konkreettinen kokeminen eli tilannesidonnaiset tunteet ja kokemukset. Tämän jälkeen siirrytään harkitsevaan tarkkailuun, jossa kokemuksia on mahdollista tutkia ja reflektoida tarkemmin. Reflektoinnin jälkeen siirrytään käsitteenmuodostukseen, jossa tunteet ja kokemukset saavat enemmän selkiytyneen 3

4 ja rationaalisen muodon, jota on mahdollista myös kuvata sanallisin keinoin. Neljäs vaihe on aktiivinen kokeileminen, jossa käsitteenmuodostuksen kautta muotoutunutta hypoteesia on mahdollista testata käytännössä. Käytännön testaus puolestaan johtaa jälleen konkreettiin kokemiseen. Kuvaan on myös sijoitettu Pepperin maailmanhypoteesit, joita ovat formistisuus, mekanistisuus, kontekstuaalisuus ja organistisuus. Formistisuus edustaa käsitystä, että ympäröivä maailma jaetaan osiin ja määritellään asioiden ja tilanteiden väliset kytkennät. Mekanistisuus puolestaan tarjoaa oletuksen, että tietoa jalostetaan analysoimalla ympäröivää maailmaa aivan kuin se olisi kone. Kontekstualistisen käsityksen mukaan tärkeätä on menneisyys, lähimenneisyys ja niiden jatkuva muuntuminen. Todellisuutta on mahdollista luoda ja uudelleenluoda. Organistisen käsityksen mukaan ihminen tavoittelee ykseyttä itsensä ja ympäröivän maailman kanssa, mikä tarkoittaa kasvua vapaaseen itsensä toteuttamiseen. Heikkilän mukaan jokainen ihminen painottaa yksilöllisesti hieman erilaisia oppimistyylejä, mikä on hyvä huomioida niin työryhmän toiminnassa, johtamisessa kuin työnohjauksessakin. Divergoivassa oppimistyylissä korostuu asioiden, ihmisten ja tilanteiden konkreettinen ja tunnepainotteinen toiminta. Divergoivilla henkilöllä on erinomainen kyky tarkastella konkreettisia tilanteita useista eri näkökulmista ja parhaimmillaan ovat tilanteissa, joissa voi tuottaa runsaasti erilaisia ideoita. Lisäksi nämä ihmiset ovat yleensä kiinnostuneita ihmisistä ja heidän toimissaan on vahva tunneperäinen ja mielikuvitusta hyväksikäyttävä lataus. Assimiloivassa oppimistyylissä puolestaan korostuu asioiden ja tilanteiden abstrakti käsitteellistäminen ja tilanteista, asioista, tapahtumista tarkkojen havaintojen tekeminen. Nämä henkilöt ovat parhaimmillaan teoreettisten mallien luomisessa ja välttelevät tyypillisesti ihmissuhdeammatteja. Konvergoivassa oppimistyylissä korostuu asioiden ja tilanteiden abstrakti käsitteellistäminen ja aktiivinen asioiden, tilanteiden ja tapahtumien hahmottaminen sekä kokeilemalla tekeminen. Tämän kaltaisia ihmisiä tapaa tyypillisesti teknisellä ja fysikaalisilla aloilla ja he melko usein pyrkivät karttamaan tunnetekijöitä. Akkomodoivassa oppimistyylissä korostuu aktiivinen asioiden, tilanteiden ja tapahtumien hahmottaminen sekä kokeilemalla tekeminen ja asioiden, esineiden, ihmisten ja tilanteiden konkreettinen ja tunnepitoinen kokeminen. Akkomodoivien ihmisten oppimisen voima piilee erilaisten asioiden suorittamisessa ja valmiiden 4

5 suunnitelmien sekä kokeilujen toteuttamisessa. Nämä henkilöt myös riskeeraavat enemmän kuin muut ja heidän on luontevaa adaptoitua nopeasti mitä erilaisimpiin tilanteisiin. Luovat työyhteisöt Luovissa työpaikoissa on tyypillistä se, että niissä tuotetaan jatkuvasti jotakin uutta ja ensikertaista. Näissä työpaikoissa kuulee harvoin sanottavan, että ratkaisut voidaan hyväksyä sellaisenaan, vaan niiden merkitystä tulee perustella, puolustella ja ajoittain ne on myös myytävä jopa omille joukoille. Tyypillistä myös on, että luovissa ja innovatiivisissa organisaatiossa on tapahduttava uudelleen ajattelua. Työyhteisöissä tulisi kyetä tarkastelemaan vanhoja kokemuksia, ajattelumalleja, uskomuksia sekä mahdollisesti myös yksilön persoonallisuuden piirteitä. Lisäksi muuttuva todellisuus kaikkine mahdollisuuksine ja haasteineen tulisi pystyä kohtaamaan mahdollisimman realistisesti. Huomionarvoista on, että työympäristön ollessa psykologisesti riittävän turvallinen, ihmiset pystyvät tuottamaan tavallista enemmän omaperäisiä ideoita ja he turvautuvat myös jopa riskialttiisiin ratkaisuihin. Ahdistuksen ja epävarmuuden sietäminen Uudelleen ajattelussa ihmiset ja yhteisöt törmäävät usein sisältä nousevaan muutosvastarintaan. Tyypillisesti muutosvastarinnan taustalla on vaikeus siirtyä tutuksi ja turvalliseksi koetusta aiemmasta tilasta uuteen, vieraaseen ja epävarmuutta herättävään tulevaisuuteen. Yksilön tasolla keskeinen kysymys on, kuinka hyvin pystyy itse sietämään, vaikkakin väliaikaista, epävarmuuden tunnetta ilman sisäisen turvallisuudentunteen liiallista murentumista. Tässä prosessissa jälleen johtajan riittävä läsnäolo ja tuki sekä tulevaisuuden tilan selkeyttäminen auttavat työntekijöitä säilyttämään keskittymisensä perustyössään. Uusien ja avoimien tilanteiden edessä ihmiset kokevat yleensä aluksi ahdistusta. Ahdistavina koetut tilanteet vaikuttavat siten, että ihmiset uskaltavat tuottaa vain tavanomaisia ideoita tai kyky ideoida tyrehtyy jopa kokonaan. Voimakkaissa pelkotiloissa on hyvin vaikea ylläpitää sellaista sisäistä motivaatiota, joka ruokkii laaja- 5

6 alaista tiedonhalua ja samalla lisää merkittävien ideoiden tuottamista. Kokemusten avoin käsittely on tärkeätä pelkojen poistamiseksi. Rakentavia tuloksia saadaan reflektoimalla jatkuvasti muuttuvia kokemuksia avoimessa dialogissa. Luottamuksellisten suhteiden ja avoimen kommunikaation synty edellyttää, että yksilöt ja ryhmät kykenevät riittävän avoimesti käsittelemään onnistuneita ja epäonnistuneita kokemuksiaan. Mikäli ihmiset saavat työskennellä ympäristössä, jossa heistä välitetään, heitä arvostetaan ihmisinä ja heidän luovia ponnistuksia tuetaan, alkavat he myös innostua ja ottaa vastuuta entistä vaikeammista tehtävistä. Myös keskinäisen luottamuksen kasvu innostaa yleensä ihmisiä ilmaisemaan ajattelunsa ja ihmettelynsä vapaasti ja samalla kun luovien ratkaisujen etsintä ja yhdessä toimiminen vilkastuu. Avoimessa dialogissa toisten avustuksella voimme arvioida niiden (frustraation tunteiden) merkitystä omassa ja myös tiimin tai projektin yhteistoiminnallisissa prosesseissa. Kokemuksesta vähitellen opimme, että turhaumat kuuluvat olennaisena osana kaikkeen uuden tuottamiseen. Lisäksi tunnistamisen ja käsittelyn jälkeen sen (turhautumisen näkeminen muunakin kuin negatiivisena) merkitys voi olla laajalla alueella korjaava ja vapauttava: itsensä tuntemus lisääntyy, itsetunto tervehtyy, sosiaalinen kanssakäyminen monipuolistuu, rohkeus ja riskinottokyky vahvistuvat, haavoittuvuus vähenee ja kärsivällisyys vahvistuu. Luovuutta tukeva ympäristö Työpaikoilla luovuus ei toimi tyhjiössä, vaan luovat prosessit tapahtuvat aina jollakin tavalla määritellyssä tai rajoitetussa ympäristöissä. Työpaikalla toimivan luovuuden perusehtona on, että monenlaisten persoonien yhteistoiminnalliselle luovalle dynamiikalle tarjotaan väljä ja salliva konteksti. Työympäristön tulee olla sellainen, että organisaation jäsen sisäistää varmuuden siitä, että hän saa työpaikalla kokea psykologista turvallisuutta ja psykologista vapautta. Tällä tarkoitetaan, että ihminen kokee työskentelynsä, ihmettelynsä, epäilynsä, kyseenalaistamisensa, kokeilunsa ja aloitteiden tekemisen niin hyväksytyksi ja vapaaksi, ettei hänellä ihmisenä ole mitään menetettävää. Organisaation olisi tärkeätä oppia pois seuraavista tekijöistä, jotta spontaanille ja luovalle dynaamisuudelle tulisi riittävästi tilaa: 6

7 Organisaation jäsenille osoitetaan, että fantasioiden ja mielikuvituksen käyttäminen työaikana osoittaa lähinnä lapsellisuutta ja kypsymättömyyttä, arvokkaaksi koetaan vain kausaalisuhteisiin perustuva selkeä järkeily, numeerisesti ja visuaalisilla kaavoilla ilmaistavat asiat, loogisuus ja hyötynäkökohdat, emootioiden ilmaiseminen, intuitiiviset näkemykset ja mielihyvän tavoittelu ovat paheksuttavia, korostetaan yksipuolista ajattelua, että mikä tahansa ongelma voidaan ratkaista tieteellisen ajattelun avulla ja suurella rahalla, ylikorostetaan konformistisuutta, ihaillaan perinteitä, levätään aikaisemman menestyksen laakereilla ja vaietaan mahdollisista muutostarpeista, ei siedetä avoimia tilanteita, vaan suljetaan ne nopeasti ja päätökset tehdään standardiratkaisuina, valmiit ja helposti toteutettavat ideat hyväksytään ja epätäydelliset ja omaperäiset ideat hylätään, koska ne eivät vaikuta arvokkailta tai niihin liittyy liian suuria riskejä, vahvistetaan ajattelua, ettei ole sopivaa tai kohteliasta kyseenalaistaa asioita, joita on totuttu pitämään ehdottomina. Paheksutaan epäilyjä ja tietämättömyyden tunnustamista, ei ole sopivaa kysellä miksi asioista, joita muut pitävät itsestään selvinä ja hyväksyttävinä, halutaan toimia hyvin tunnettujen ja yleisesti hyväksyttyjen tosiasioiden varassa. Ei uskalleta luopua omista mukavuusalueista, noudatetaan periaatteita: voittajat ja häviäjät, kaikki tai ei mitään. Ei etsitä kompromisseja avoimissa tilanteissa, tukeudutaan toistoihin ja itsestään selvyyksiin. Aikansa eläneitä mentaalisia malleja ei nosteta esiin eikä haluta tai ei kyetä muuttamaan niitä tai pohtimaan, ovatko ne ajan tasalla sekä uskotaan, että luovien ongelmatilanteiden ratkaiseminen on vakavaa puuhaa ja huumorilla ei ole siinä tilaa. Luova organisaatiokulttuuri on lyhyesti määriteltävissä väljäksi viitekehykseksi, jossa organisaation jäsenten yhteiset odotukset, arvot, asenteet ja käyttäytyminen mahdollistavat luovien suoritusten toteutumisen. Organisaation kulttuuri tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden samaistua työyhteisöönsä ja sitoutua sen luovaan tehtävään. Luovat organisaatiot eroavat muista selkeästi siinä, että ne kunnioittavat ja arvostavat sellaisia työntekijöitä, jotka kykenevät joko yksin tai ryhmissä tuottamaan yleensä ideoita, mutta erityisesti harvinaisia läpimurtoideoita. Luovuutta rikastuttavana tekijänä voidaan pitää sellaisia tilanteita, joissa saman organisaation erilaiset ala- 7

8 kulttuurit kohtaavat avoimesti toisensa. Mitä selvemmiksi työpaikan luovuutta ilmentävät yhteiset käsitykset ja arvot muotoutuvat, sitä voimakkaammin ihmiset uskaltavat sitoutua organisaation tehtäväkuvauksiin ja kokea olevansa merkittäviä vaikuttajia organisaatiossaan, mikä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, rohkeutta ja voimaantumista. Mikäli luova kulttuuri on vahva, ja tarjoaa turvallisuutta, yleensä ihmiset alkavat kokea kollektiivisen luovuuden tunnetta ja samalla kadottavat itsekkyytensä ja ponnistelevat yhdessä koko organisaation hyväksi. Luovuuden polttopiste, koostuu kolmesta päätekijästä; tehtäväalueen tärkeistä taidoista (kulloisenkin toimialueen vahva ammatillinen osaaminen on edellytys luovalle toiminnalle.), luovuudessa tärkeistä taidoista (Esimerkiksi ideavuolaus eli kuinka paljon pystyy tuottamaan ideoita, ideajoustavuus eli kuinka monessa erilaisessa ideakategoriassa pystyy liikkumaan, omaperäisyys eli ideoiden harvinaislaatuisuus ja kompleksisuus/taidokkuus eli kuinka monella sivutuotteella kykenee rikastamaan ideaa) ja tehtävämotivaatiosta. Luovien yhteisöjen johtaminen Johtajan keskeisenä tehtävänä on pystyä tukemaan yhteisöä toimimaan siten, että perustehtävän mukainen työskentely on mahdollista niin toiminnallisella tasolla (resursointi) kuin psykologisellakin tasolla. Erilaiset työstä nousevat psykologisesti haastavat kokemukset saattavat vaikuttaa luovaa työtä tekeviin työntekijöihin lamauttavasi, jolloin heidän edellytyksensä toimia luovalla tavalla häiriintyy. Johtaja, joka on riittävän tietoinen yhteisödynaamisista ilmiöistä ja yksilön psyyken rakentumisesta, pystyy paremmin toimimaan tämänkaltaisissa tilanteissa tavalla, joka vähentää ahdistuksen tunnetta ja auttaa ihmisiä keskittymään paremmin työtehtäviinsä. Erityisen merkittävää tässä on johtajan oma kyky ottaa vastaan ja säilöä (capacity to contain) työyhteisössä syntyviä hankalia tunteita ja auttaa siten työntekijöitä pitäytymään perustyössään. Psykologisesti riittävästi liikkumatilaa ja tunnetaitoja omaava esimies pystyy myös tutkimaan näitä tunteita ja palauttamaan niitä takaisin työyhteisöön jäsentyneemmässä muodossa, jolloin niiden epämääräisyyteen liittyvä ahdistavuus vähenee. 8

9 Luova johtaja tarvitsee erinomaisia kommunikaatiotaitoja, ihmisen sisäisen ja ulkoisen motivaation kehittymisen ymmärtämistä, yksilöllisten vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista ja käytännön tilanteissa huomioon ottamista, omien ja muiden tunteiden havaitsemista ja käsittelyä ja jokaisen yksilöllistä kunnioittamista. Luovassa työpaikassa johtajan tulee lisäksi jo pienistä vihjeistä oivaltaa, mitkä kokemukset vievät organisaatiota menestykseen. Hänen tulee ymmärtää ja vahvistaa sellaisia erityistaitoja ja osaamista, jotka voimaannuttavat organisaation jäseniä toteuttamaan luovien prosessien ideat ja oivallukset konkreettisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi. Johtajan on tunnistettava heikkoutensa ja vahvuutensa sekä ymmärrettävä eri tilanteissa omat ja toisten tunnetilat ja niiden vaihtelut. Sopivien interventioiden avulla on mahdollista selvittää jopa sellaisia alitajuisia tunteita, jotka ovat olleet tiedostamattomia, mutta kuitenkin leimanneet käyttäytymistä. Innovatiivisen organisaation johtajan roolin keskeiset haasteet ovat Johtaa ihmiset kasvamaan ulos teollisesta ajasta informaation ja tiedon maailmaan, saada ihmiset kyseenalaistamaan auktoriteettien varmoina esittämät ratkaisut, jotka ovat toimineet menneisyydessä, saada ihmiset hylkäämään selkeä newtonlainen maailma ja oppia pitämään moninaisuutta ja kaaosta todellisena luovuuden ja innovatiivisuuden kasvualustana, ohjata ihmiset tunnistamaan heissä toimivat sisäiset psykologiset prosessit, joiden varassa uusissa tilanteissa luodaan uusia innovaatioita ja ohjata ihmiset uuden järjestyksen vallitessa havaitsemaan ensikertaisia ongelmia, kehittämään ainutlaatuisia ideoita, ratkaisemaan kohtaamiaan pulmia ja ihmetyttämään muita uusilla innovaatiollaan. Erinomaisen johtamistason (IV) omaavat henkilöt ovat hyvin selvillä sisäisestä ja ulkoisesta maailmastaan. Parhaassa tapauksessa he kykenevät tunnistamaan ulkoiseen käyttäytymiseensä vaikuttavia persoonansa syvyyksissä piileviä alitajuisia tekijöitä (kts. kuva 2). Lisäksi he ymmärtävät, että lapsuudenaikaisilla kokemuksilla ja käyttäytymisellä on vahva taipumus jatkua myös aikuisiässä niin hyvässä kuin pahassakin ja ellemme omaa kykyä analysoida, kuinka itsepintaisesti menneisyytemme pyrkii määräämään nykyistä toimintaamme, luova kehityksemme jumiutuu ja joudumme toistuvien virheiden kierteeseen. 9

10 I TASO: Managementorientaatio II TASO: Leadershiporientaatio (pelkistettynä) IV TASO: Ohjaus-orientaatio (rikastettu psykoterapeuttisella III TASO: Leadershiporientaatio (rikastettu mukaan joko preskriptiivistä, otteella korostamalla tilanteen valmentamisella, mentoroinnilla ja fasilitoinnilla) hyväksyvää konfrontoivaa, katalysoivaa ja interventiota) Välttävä/heikko taso Tyydyttävä taso Kiitettävä taso Erinomainen taso Kuva 1 Arviointia innovatiivisten organisaatioitten johtamistasoista (Heikkilä 2010, 308) Luovassa työssä itsensä johtamisen ytimen muodostaa kyltymätön itsensä tuntemaan opettelu ja riskialttiisiin tilanteisiin antautuminen oli sitten kysymyksessä kuka tahansa luovan ja innovatiivisen organisaation toimija. Kokemuksellisen oppimisen tietä johtaja voimaantuu, itsetunto realisoituu suhteessa muihin ja jopa saavuttaa läpinäkyvää autenttisuutta, mikä näkyy totuudellisuutena, tasapainoisuutena, levollisuutena, rehellisenä ilmaisuna, herkkyytenä, avoimuutena ja luottamuksen rakentamisena. Innovatiivisessa organisaatiossa johto tukee jokaista ohjaamaan ja hallitsemaan omaa kehitystään ja kohtaloaan. Tämä edellyttää jokaiselta vahvaa tunneälyä, vuorovaikutustaitoa ja erityisesti johtajalta itseluottamusta ja kykyä innovoida ihmiset uusiin hankkeisiin. Yhtä hyvin johtajan kuin muidenkin innovatiivisen organisaation jäsenten on tunnistettava oma sisäinen minänsä, jotta he voivat esittää sitä rehellisesti myös ulkomaailmalle. Työnohjaus luovien organisaatioiden johdon ja esimiesten työn tukena Kuten edellä on kuvattu, luovien ihmisten ja yhteisöjen johtaminen edellyttää esimiesasemassa olevilta henkilöiltä vahvaa ja kehittynyttä leadership-orientaatiota, jossa parhaimmassa tapauksessa korostuvat jopa psykoterapeuttiset orientaatiot eri yhteyksiin sovellettuina. Tämän riittävän hyvä toteutuminen edellyttää johtajalta paitsi työn substanssin ymmärtämistä, myös ymmärrystä ihmisen kasvusta ja kehi- 10

11 tyksestä, erilaisista motivaatiotekijöistä ja yhteisö- ja organisaatiodynaamisista ilmiöistä. Menestyksellinen johtaminen edellyttää myös, että johtaja on riittävässä määrin työstänyt itseään, omia kokemuksiaan ja tunteitaan. Johtaja, joka on sinut oman itsensä kanssa, omaa enemmän edellytyksiä tukea työryhmäänsä haastavissa tilanteissa sekä kykenee myös antamaan myönteistä palautetta ja arvostusta. Koska johtajalla on alaisiin verrattuna enemmän vastuuta ja velvollisuuksia toimia aikuismaisella tasolla ja koska kollegiaalisen tuen mahdollisuus saattaa jo organisaation henkilöstörakenteista johtuen olla puutteellista, on ulkopuolisen työnohjaajan, coachin tai mentorin käyttö usein hyvinkin perusteltua. Suhde organisaation ulkopuoliseen henkilöön, joka työkokemuksen ja/tai koulutuksen kautta hankitun ammatillisen kypsyyden myötä kykenee tukemaan johtajaa hänen työhön liittyvissä erityiskysymyksissä, edistää niin ammatillista kuin työhön liittyvää kehittymistä kuin työhyvinvointiakin. Työnohjauksen/coachingin tms. käytössä olisi syytä tiedostaa, että hyödyllisimmäksi muodostuvat suhteet, jotka ovat sekä riittävän pitkiä että tapaamistiheydeltään tarvittavan intensiivisiä. Karkeasti voitaneen todeta, että alle vuoden mittaisten prosessien luonne on enemmän konsultatiivinen ja koulutuksellinen, jotka nekin toki osaltaan tarjoavat hyviä mahdollisuuksia niin itsen kuin työnkin kehittämiseen. Kuitenkin, mikäli organisaatiorakenteista johtuen, johtajat ovat vailla kollegiaalista tukea tai mikäli tavoitteena on syvällinen henkilökohtainen ja ammatillinen kehittyminen, tulisi myös valitun työmuodon olla tavoitteisiin nähden riittävän tukeva. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään kahden vuoden mittaista 2-3 viikon välein toteutettavista tapaamisista koostuvaa ammatillista prosessia riittävän koulutuksen omaavan työnohjaajan/coachin kanssa. LÄHTEET Heikkilä J Luovasta ideasta innovaation luovuus ja innovatiivisuus selviytymiskeinoina. Jyväskylä: Yliopistopaino 11

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Investoi EBW johtajuustaitoihin EBW työelämän tunneäly järjestelmä antaa johtajuuden voiman sinun käsiisi! Sinä tiedät, millaista johtajuustyyppiä

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor 8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Työn mielekkyys 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op. 2010 2011 Teematehtävä 2 Henkilöstö- ja työyhteisöjohtaminen Sirpa Kova MUUTOKSEN EDISTÄMISEN JA TIEDON JAKAMISEN HYVÄT

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana

Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana 10.6.2015 www.aretai.org Dialogin lähtökohtia 1. Kokemusten erot Jokainen ihminen katsoo tilannetta omasta näkökulmastaan, jonka määrittävät

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

MYÖNTEISELLÄ VUOROVAIKUTUKSELLA ENERGISEEN VALMENTAMISEEN

MYÖNTEISELLÄ VUOROVAIKUTUKSELLA ENERGISEEN VALMENTAMISEEN MYÖNTEISELLÄ VUOROVAIKUTUKSELLA ENERGISEEN VALMENTAMISEEN Mentaalivalmennuksen perusteita Mentaalivalmennuksen iso mysteeri? Kokonaisvalmennuksessa ei oikein 9edetä, mitä pelaajan mielessä - pään sisällä

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy, sivu 1

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy,  sivu 1 ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN 1.9.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 1.9.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Asenteet ja luottamus TAVOITTEET PÄIVÄLLE Oman asenteen tarkastelu ja tutkiminen

Lisätiedot

Kipinää, liekkiä ja roihua

Kipinää, liekkiä ja roihua Kipinää, liekkiä ja roihua Sosiokulttuurinen innostaminen ja aito dialogisuus nuoren kohtaamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät, Nurmes 28.9.2016 Anita Mäntynen-Hakem Kohti innostusta ja innostamista

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 5.9.2013 Pedagoginen hyvinvointi Oppiminen ja hyvinvointi voidaan hahmottaa yksilön kasvu- ja kehitysprosessin

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot