Haasteena monikulttuuriset ohjaustilanteet sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurien välisen viestinnän näkökulmia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haasteena monikulttuuriset ohjaustilanteet sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurien välisen viestinnän näkökulmia"

Transkriptio

1 Julkaistu teoksessa: V.Korhonen & S. Puukari (toim.) Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS- Kustannus, ss Haasteena monikulttuuriset ohjaustilanteet sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurien välisen viestinnän näkökulmia Vesa Korhonen 1 Johdanto Monikulttuurisuus ja monimuotoisuuden hallinta ovat muodostuneet muuttuvassa maailmassa tärkeäksi ohjaustyötä tekevien osaamisalueeksi. Kulttuurien väliset kohtaamiset asettavatkin eri toimintaympäristöissä tapahtuvalle ohjaukselle lisää haasteita kasvavan maahanmuuton myötä. (Koivumäki & Matinheikki-Kokko 2004; Koivumäki 2007.) Yleissivistävässä peruskoulussa, jatko-opinnoissa, työelämässä, omaehtoisissa aikuisopinnoissa, harrastuksissa ja vapaa-ajalla eri kulttuurien ja kansallisuuksien edustajien kohtaaminen on yhä yleisempää. Ohjaustyötä tekevät ovat vaikuttamassa oman ohjaustyön ja esimerkkinsä kautta kulttuurien välisen ymmärryksen ja erilaisuutta hyväksyvien arvojen leviämiseen eri elinikäisen oppimisen toimintakentillä yhteiskunnassa. Kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtäminen mainitaan usein koulutuspoliittisissa ja opetussuunnitelmallisissa diskursseissa tärkeänä tavoitteena (vrt. Korhonen 2010). Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuus asettuvat oppimisen ja ohjauksen tavoitteiksi kun luodaan koulutusohjelmia monikulttuurisen ajattelun edistämiseen elinikäisen oppimisen eri tahoilla. Esimerkiksi toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksessa kansainväliset opetusohjelmat ovat yleistyneet viime vuosina hyvin nopealla tahdilla Suomessa ja muualla. Samalla suunnitelmia tarvitaan myös monikulttuuristen ohjauspalveluiden kehittämiseen. Suomessa suurimmat haasteet elinikäisen oppimisen eri kentillä ovat kohdistuneet maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotoutumiseen, koulutukseen, maahanmuuttajien työllistämiseen, psykososiaaliseen sopeutumiseen ja hyvien etnisten suhteiden edistämiseen kulttuuriryhmien välillä (Matinheikki-Kokko 1999; Pitkänen & Kouki 1999). Tähän voi lisätä

2 2000-luvun tavoitteina työelämän monikulttuurisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä edistävien käytäntöjen luomisen ja edistämisen. Esimerkiksi työnantajien suositellaan maahanmuuttajia työllistäessään huolehtivan muun muassa siitä, että maahanmuuttajille annetaan riittävästi ohjausta työelämän käytänteistä, koulutetaan esimiehiä ja luottamusmiehiä sekä koko työyhteisöä kohtaamaan erilaisia kulttuureja sekä käytetään hyväksi strategista suunnittelua, henkilöstökoulutusta ja työnohjauksen eri muotoja maahanmuuttajien onnistuneessa integroinnissa työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi. (ks. Arajärvi 2009; Korhonen & Myllylä 2010.) Työelämän lisäksi myös muun muassa lapsiin, nuoriin, perheisiin ja erilaisiin maahanmuuttajapalveluihin (esim. valmentava koulutus, kuntien kotoutumispalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut) liittyvät kysymykset ovat hyvin keskeisiä elinikäisen oppimisen ja ohjauksen eri yhteyksissä (Väänänen ym. 2009). Monikulttuurisuus onkin edelleen hyvin ajankohtainen haaste ohjaus- ja neuvontatyölle elinikäisen oppimisen eri yhteyksissä. Monikulttuurisella ohjauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista ammatillista kohtaamista ohjaajan ja ohjattavan välillä, jossa ohjaaja ja ohjattava tulevat joko eri kulttuureista, edustavat erilaista etnistä ryhmää tai puhuvat eri kieltä äidinkielenään (ks. Metsänen 2000; Koivumäki & Matinheikki-Kokko 2004). Seuraavassa monikulttuurisen ohjauksen haasteita hahmotetaan erityisesti sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurien välisen viestinnän näkökohtien avulla. 2 Muuttuva monikulttuurinen maailma ja sosiokulttuurinen oppiminen Sosiokulttuurinen oppiminen on suuntaus, joka tarkastelee yksilöä ja oppimista yhteiskunnallishistoriallisessa kontekstissa ja sosiokulttuurisissa rakenteissa (Korhonen 2010) ja sopii näin elinikäisen oppimisen erilaisissa ympäristöissä tapahtuvan monikulttuurisen ohjauksen kulttuurisia haasteita avaavaksi taustateoriaksi. Ohjaustilanteissa sekä ohjaaja että ohjattavat katsovat tilannetta omien sosiokulttuuristen linssiensä läpi. Inhimillisen ajattelun piirteet, kuten millaisena ymmärrämme itsemme ja muut ja millainen maailmankuvamme on, ovat sosiaalisesti ja kulttuurisesti sidoksissa siihen viiteryhmään tai yhteisöön, jota pidämme itsellemme tärkeänä ja johon olemme sosiaalistuneet esimerkiksi ensimmäisen sosialisaatioympäristömme, kodin ja perheen, vaikutuspiirissä. Sosiokulttuurisen koulukunnan vaikuttajahahmo Lev Vygotsky (1978;

3 ks. myös Cole 1998) pohti aikanaan paljon kuinka ihmisen korkeammat mentaaliset toiminnot ovat välittyneitä sosiaalisten merkitysten kautta ja linkittyneitä samalla kollektiivisesti ja historiallisesti muotoutuneisiin käsityksiin. Kulttuuristen vaikutteiden merkitystä kuvataan sosiokulttuurisen oppimisen suuntauksessa usein enkulturaation käsitteellä. Enkulturaatio merkitsee kulttuurin oppimista, kulttuuriin kasvamista ja kulttuurin omaksumista ja se yhdistetään käsitteenä erityisesti ensimmäisiin sosialisaatioympäristöihin lapsuudessa, toisin sanoen primaarisosialisaatioon (ks. Scollon, Scollon & Jones 2001). Enkulturaatio ei kuitenkaan tarkoita kulttuurin omaksumista puhtaasti sellaisenaan ulkoa-sisään -periaatteella, vaan se on hyvin kontekstista ja tilanteesta riippuvainen prosessi. Kulttuuriantropologi Robert Aunger (2000; ks. myös Korhonen 2010) on ehdottanut, että ensiksikin on hyvä kiinnittää huomiota arkielämän oppimiskonteksteihin kulttuurisen oppimisen yhteydessä, sillä elinikäisessä oppimisessa tapahtuu laajalti informaalista oppimista, mikä ei useinkaan toteudu muodollisten kasvatusinstituutioiden (perhe, koulu) vaikutuksesta. Toiseksi, ihmisten mahdollisuudet hyödyntää tietoa yhteisössä ovat erilaiset, mikä liittyy erilaisiin hierarkioihin ja valtasuhteisiin yhteisön sisällä. Kolmanneksi, kaikki tieto ei ole yhteisön jäsenille yhtä merkityksellistä eikä kiinnostavaa, vaan yhteisön jäsenet arvostavat yhteisön jakamaa tietoa (esim. kulttuuriperintö) hyvin eri tavoin. Muun muassa nämä seikat voivat vaikuttaa siihen, että enkulturaatiolla voi olla yhteisön sisällä myös erilaisia ilmenemismuotoja. Ihmisen ankkuroituminen tiettyyn kotikulttuuriin tai etniseen ryhmään on kuitenkin suhteellisen pysyvä ilmiö tai ainakin hitaasti muuttuva osaksi sen takia, että kansallinen kulttuuri välittyy ihmiselle jo varhaislapsuuden kokemusten vaikutuksesta. Etniset erot ajatellaan tavallisesti etukäteen oleviksi, koska kasvatus lapsuudessa heti syntymän jälkeen muovaa tiedostamattomasti ihmisen koko persoonallisuutta ympäröivän kulttuurin suuntaisesti. (ks. Alasuutari & Ruuska 1999; Puukari & Taajamo 2007.) Ihmiset identifioituvat joihinkin ryhmiin eli he katsovat tiettyjen kriteerien perusteella olevansa samankaltaisia kuin muut samaistumansa ryhmän jäsenet. On kuitenkin hyvä muistaa että kulttuuri ei ole asia, joka periytyy biologisesti. Se on sosiaalisesti rakennettua ihmisten välillä. Enkulturaation vaikutukset näkyvät ja säilyvät meissä arkipäivän toiminnassa esimerkiksi viestintätavoissamme ja tulkinnoissamme. Mutta primaarisosialisaation jälkeiset sekundaarisosialisaation ympäristöt, kuten opiskelu, työ,

4 parisuhde ja perhe sekä erilaiset yhteisöt ja suhdeverkostot, myös muuttavat meitä ja vaikuttavat kulttuuriseen toimintakykyymme. Kun maailma muuttuu kansainvälisemmäksi, muuttuu myös kulttuuri samalla hyvin monimuotoiseksi kollektiivisesti rakennetuksi merkitysverkostoksi. Tätä merkitysten kudelmaa rakennetaan ihmisten välisessä kanssakäymisessä edelleen. On siis hyvä pitää mielessä se, että tämän päivän oppiminen ja kehitys elämänkaarella eivät tapahdu yhden rajatun kiinteän kulttuurin sisällä, vaan lisääntyvässä määrin erilaisten kulttuurien välisten vaikutteiden ja kohtaamisten risteyskohdissa. Käsityksiä kulttuurisesta sosiaalisaatiosta ja oppimisesta on siksi syytä laajentaa. Monikulttuurinen ja -muotoinen maailma merkitsee esimerkiksi arvojen, tapojen, tavaroiden ja palvelujen kasvavaa vaihtoa ja ihmisten lisääntyvää liikkuvuutta. Kulttuuristen kohtaamisten lisääntyessä muuttuvat myös itse kulttuurit. Kulttuurien evoluutiota tapahtuu monella tavoin ja moninaisissa kohtaamisissa: henkilökohtaisena muutoksena maahanmuuton yhteydessä, globaalisti laajentuvana viestintänä tietoverkkojen avulla, tuotteiden ja palvelujen vaihtona, älykkäiden ideoiden vastavuoroisena vaihtona ja tuottamisena, osallistumisena kansainvälisiin yhteenliittymiin ja verkostoihin, kansainvälisinä poliittisina agendoina ja ideoiden lainaamisena ja antamisena, kolonialismina, imperialismina, kehitysapuna ja yhteistyönä ja monentyyppisenä keskinäisenä arkipäivän oppimisena (ks. Ipsen, 2004). 3 Yksilö- ja yhteisökeskeiset kulttuurit ja kulttuurien välinen viestintä Kulttuurien tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota tietynlaisiin kulttuuriryhmien jakamiin sisäisiin peruspiirteisiin ja yleistyksiin, joiden pohjalta on hahmoteltu kulttuurisia peruseroja eri kulttuuriryhmien viestintäkäyttäytymisessä ja maailmankuvassa. Usein kulttuurit jaetaan karkeasti ottaen kahteen toisistaan eroavaan pääryhmään: länsimaiseen eli yksilökeskeiseen (individualistiseen) ja itämaiseen eli yhteisökeskeiseen (kollektivistiseen) kulttuuriin (Bennett 1993; 1998; Gudykunst & Lee 2003). Länsimaisen, yksilökeskeisen kulttuurin lähtökohtana ja perusarvona pidetään yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien turvaamista. Esimerkiksi työpaikalla

5 ja työyhteisössä työntekijä toimii ensisijaisesti yksilönä ja muun muassa perheasioiden tai muiden ihmissuhteiden hoitaminen pyritään pitämään erillään työasioista. Työntekijä on myös henkilökohtaisesti vastuussa työtehtäviensä hoidosta ja huolehtii yksilönä oikeuksistaan ja velvoitteistaan työntekijänä. Yhteisökeskeisessä kulttuurissa yksilön merkitys ei sen sijaan ole niin itseisarvoinen, vaan erityisesti perhe tai suku voi olla yksilöä merkityksellisempi. Myöskään ero työelämän ja yksityiselämän välillä ei ole niin selvä kuin länsimaissa. Yhteisökeskeisessä kulttuurissa luotetaan siihen, että sukulainen tai ystävä voi auttaa myös työelämässä. (ks. esim. Vartiainen-Ora 2007.) Koko maailman mittakaavasta katsottuna länsimainen kulttuuripiiri ei ole kovin laaja verrattuna yhteisöllisiin kulttuureihin. Yksilökeskeinen kulttuuri on hallitsevin teollistuneissa länsimaissa, kuten Pohjois- ja Länsi- Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Huomattavasti enemmän on yhteisökeskeisiä kulttuureja, joista vahvimpia ovat Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kulttuurit. Toisaalta länsimainen kulttuuri on globalisaation seurauksena ehkä voimakkaimmin leviämässä ja muuttamassa kulttuuri- ja maailmankuvaa myös yhteisökulttuureissa. Kulttuuriset lähtökohtaerot kuitenkin osoittavat, että erilaisiin elämänvalintoihin liittyvät päätöksentekoprosessit saattavat muotoutua luonteeltaan hyvin erilaisiksi sen mukaan, onko ihmisen tausta yksilö- vai yhteisökeskeisestä kulttuurista. (Puukari & Launikari 2005; Puukari & Taajamo 2007.) Milton Bennett (1993; 1998) on huomauttanut, että kulttuuristen erontekojen ja jäsennysten taustalla on monia stereotypioita ja yleistyksiä. Stereotypiat vahvistuvat kun oletamme toiminnassamme tietyn kulttuurin tai ryhmän edustajien jakavan kaikki samat ominaispiirteet. Stereotypiat liittyvät myös helposti mihin tahansa ryhmäjäsenyyteen, kuten etnisyyteen, ikään, sukupuoleen tai kansalliseen kulttuuriin (esimerkiksi suomalaisuuteen). Stereotypia voi olla positiivinen, mikäli se on havainnoijan mielestä arvostettu ominaisuus, tai se voi olla aliarvostettuna vastaavasti negatiivinen ominaisuus. Kummankin tyyppiset stereotypiat voivat olla ongelmallisia kulttuurisissa kohtaamistilanteissa, sillä ne korostavat usein tietyntyyppistä värittynyttä ymmärrystä viestinnän toisesta osapuolesta. Stereotypiat ovat loppujen lopuksi vain osaksi paikkansa pitäviä ja niistä tulee helposti itsensä täyttäviä ennusteita. Ne ohjaavat tekemään havaintoja toisista hyvin selektiivisesti. (Bennett 1998, 5-6.) Toisaalta kulttuurien välisessä kommunikaatiossa on myös tarpeellista tehdäkin kulttuurisia yleistyksiä, jotta emme

6 ajaudu naiviin individualismiin ja ajattele jokaisen ihmisen toimivan toisistaan riippumatta täysin ainutkertaisella tavalla. Bennett (emt.) käyttää tässä yhteydessä enemmistöuskomusten käsitettä (preponderance of belief), minkä mukaan tietyssä kulttuurissa preferoidaan aina tiettyjä uskomuksia ja tapoja enemmän kuin jotain muita tapoja. Esimerkiksi yksilö- ja yhteisökulttuurien piirteiden erottelut perustuvat laajamittaisiin empiirisiin tutkimushavaintoihin jotka ovat tuottaneet näitä kulttuurisia yleistyksiä. On kuitenkin luonnollista että jokaisessa kulttuurissa on aina niitä, jotka eivät edusta enemmistöuskomuksia. Huolimatta niistä kulttuurisista yleistyksistä, joiden mukaisesti meitä pohjois-eurooppalaisia pidetään länsimaisen yksilökulttuurin edustajina ja meille tulevia aasialaisia tai afrikkalaisia maahanmuuttajia itämaisen yhteisökulttuurin edustajina, on myös niitä suomalaisia, jotka voivat olla yhtä yhteisöllisiä kuin aasialaiset, tai aasialaisia, jotka ovat yhtä individualisteja kuin suomalaiset keskimäärin (ks. kuvio 1). Nämä väestöryhmän ääripäät ovat sosiokulttuurisessa mielessä poikkeustapauksia (emt.) ja ne kuvaavat samalla myös kulttuurin monimuotoisuutta, missä kulttuuriset vaikutteet sekoittuvat ja moninaistuvat. Tämä on hyvä ottaa huomioon kulttuurien välisessä viestinnässä ja ohjauksessa, missä pohjimmiltaan lähtökohtana on ihminen ja hänen toiveidensa ja tarpeidensa ymmärtäminen. Länsimainen kulttuuri Itämainen kulttuuri keskivertotaipumus tietyn väestöryhmän keskuudessa Yksilöllisyys (Individualismi) Poikkeava ja sekoittunut ääripää itämaisen kulttuurin keskuudessa Yhteisöllisyys (Kollektivismi) Poikkeava ja sekoittunut ääripää länsimaisen kulttuurin keskuudessa Kuvio 1. Yleistyneet kulttuuriset tulkintamallit ja sekoittuneet ääripäät (mukaillen Bennett 1998, 7).

7 Yksilö- ja yhteisökulttuurien keskivertotaipumusten erot kulminoituvat selkeimmin viestintätilanteissa. Voidaan ajatella, että kulttuuriset viestintätavat ja tottumukset ovat meissä sosiokulttuurisen oppimisen ja enkulturaation tuloksena sisäänrakennettuina ja ne ovat monimutkaisempia kuin puhutut ja kirjoitetut viestit sellaisenaan (esim. Hall & Hall 1990). Vuorovaikutuksessa tapahtuvat tulkinnat kiinnittyvät aina sekä kielellisiin että ei-kielellisiin merkityksiin. Kulttuurienvälisen viestinnän tutkijat korostavat kuinka eri tavalla samat sosiaaliset tilanteet voidaan ymmärtää eri kulttuuritaustaisten ihmisten välillä (Salo-Lee ym. 1998). Salo- Leen ja kumppanien (1998) mukaan kielelliset viestit liittyvät siihen mitä sanotaan tai miten sanotaan, kun taas ei-kielelliset viestit kertovat puhujasta ja hänen ilmaisutavoistaan kommunikaatiotilanteessa. Jokainen ilmaistu viesti sisältää toisin sanoen metaviestejä artikuloinnista ja puhujasta puhetilanteessa eli miten vastaanottajan pitäisi viesti oikeastaan ymmärtää. Metaviestit ovat useimmiten ei-kielellisiä. Vuorovaikutuskonteksti ja aiempi tieto toisesta osapuolesta luonnollisesti vaikuttavat tulkintoihin. On tärkeä huomata se, että eikielellisillä viesteillä on tärkeä osa kaikessa ihmisten välisessä kommunikaatiossa. On merkillepantavaa että ei-kielellisillä viesteillä ja metaviesteillä on erilainen merkitys yksilöja yhteisökulttuureissa. Hallin (1989; 1990; myös Hall & Hall 1990) mukaan kulttuurit voidaan luokitella karkeasti asia- ja informaatiokeskeisiin kulttuureihin (low-context) tai ihmissuhde ja kontekstikeskeisiin (high-context) kulttuureihin. Hallin (emt.) mielestä juuri yksilökulttuurit, kuten angloamerikkalainen valtakulttuuri ja esimerkiksi saksalainen, sveitsiläinen ja skandinaavinen kulttuuri ovat tyypillisiä low-context viestintäkulttuureja. Hall (emt.) tähdentääkin kuinka low-context kulttuureissa puhutun tai kirjoitetun sisällön merkitys korostuu vuorovaikutuksessa. Sanojen odotetaan tarkoittavan melko tarkoin sitä mitä on sanottu. Eikielellistä viestintää ei pidetä kovin tärkeänä, eikä sen helposti tulkita olevan ristiriidassa sanotun ja kuullun kanssa. Esimerkiksi suomalaisessa kulttuurissa on totuttu melko suorasanaiseen keskusteluun ja siirtymisenä nopeasti asiaan, mutta yhteisöllisissä kulttuureissa pyritään olemaan kohteliaita ja ilmaisemaan asioita monimutkaisemmin ja hitaammin. Suomalainen voi liian nopeasti luulla että asia on jo käsitelty, kun yhteisökulttuurin edustaja on vasta virittäytymässä tunnelmaan ja asioiden esille ottamiseen.

8 On myös tyypillistä että high-context kulttuureissa Hallin (1989; 1990) mukaan vain osa viesteistä ilmaistaan (ja tulkitaan) kielellisesti. Iso osa viestinnästä tulkitaan ympäristön tai kontekstin ehdoilla, mikä tarkoittaa muun muassa puhujan olemusta, ei-kielellistä käyttäytymistä ja muita vuorovaikutuksellisia vihjeitä tilanteessa. Puhetilanteessa esimerkiksi kuuntelijan eikielellisiä reaktioita otetaan aktiivisesti huomioon ja puhuja mukauttaa puhettaan vastaavasti. Hall pitää yhteisökulttuureja eli aasialaisia, arabialaisia ja latinokulttuureja tyypillisinä highcontext viestintäkulttuureina. Yhteisökulttuureissa ryhmäharmonia ja toisten kasvojen säilyttäminen on tärkeää ja tähän usein tarvitaan epäsuoraa viestintää. Merkityksistä viestitään eikielellisesti ja niitä tulkitaan vihjeiden ja kontekstin perusteella. Ei-kielellisistä viestintäeroista ovat hyvänä esimerkkinä eri kulttuureissa laajasti käytetyt nyökkääminen ja hymyily, joilla kuitenkin saattaa olla ratkaisevasti toisistaan poikkeavia tulkintamerkityksiä yksilö- ja yhteisökulttuurien edustajien välillä. Siinä missä suomalainen yksilökulttuurin edustajan ymmärtää helposti nyökkäämisen ja hymyilyn hyväksymisen ja myöntymisen hiljaiseksi merkiksi, saattaa yhteisökulttuurin edustajille näillä olla aivan muita merkityksiä. Nyökkääminen ja hymyily voivat heille merkitä esimerkiksi tervehtimistä tai puhujan kuulemista, mutta eivät suinkaan sitä, että he olisivat hyväksyneet tai suostuneet puhujan ehdotukseen. Yhteisökulttuurin edustaja saattaa nyökätä vaikkei olisi ymmärtänytkään puhujan sanomaa. Joskus nyökkääminen voi myös tarkoittaa täysin päinvastaista eli kieltoa, kuten esimerkiksi Thaimaassa. Aasialaisessa yhteisökulttuurissa nyökkääminen voi olla myös reaktiona melkein mihin tahansa tilanteeseen tai tunteeseen ja merkitä vain eri tunnetilojen huomioimista puhujan ja kuulijan välillä. Viestintätapojen erot yhdessä muiden kulttuuristen erojen kanssa luovat helposti kulttuurietäisyyttä eri kulttuuritaustaisten ihmisten välille. Salo-Lee ja muut (1998) toteavat että individualistisissa yksilökulttuureissa arvostetaan yleensä ihmisten omien mielipiteiden ja pyrkimysten esittämistä julkisesti, mikä hoituu mutkattomimmin suoralla kielellisellä viestinnällä. Mutta tämä tapa saattaa tuntua vastaavasti epäkohteliaalta ja jopa töykeältä yhteisökulttuurin edustajan mielestä. Tällaiset seikat voivat jo lähtökohtaisesti luoda monia tulkintavaikeuksia monikulttuurisissa ohjaus- ja viestintätilanteissa, mikä on syytä ottaa huomioon.

9 4 Omakulttuurikeskeisyydestä kulttuurien väliseen ymmärrykseen kulttuurisissa kohtaamistilanteissa Edellä kuvattujen kulttuuristen yleistysten ja stereotypioiden lisäksi kulttuurisissa kohtaamis- ja viestintätilanteissa voi tulkintavaikeuksia aiheuttaa asioiden tarkasteleminen omakulttuurikeskeisesti. Omakulttuurikeskeisyys eli etnosentrismi on maailman tarkastelemista yksipuolisesti omasta kulttuurista käsin. Oman elin- ja kulttuuriympäristön tapoja ja käsityksiä pidetään yleismaailmallisina, ja muita pidetään poikkeuksina. Etnosentrismi on enkulturaation vaikutuksesta osittain tiedostamatonta ja automaattista. Mitä enemmän opimme tuntemaan eri kulttuureja ja erilaisia tapoja, sitä vähemmän pidämme omiamme ainoina normaaleina ja opimme joustamaan omasta periaatteistamme. (ks. Vartiainen-Ora 2007.) Omakulttuurikeskeisyyden taakse kätkeytyvät itsestäänselvyydet ja erityispiirteet, joiden avulla suhtaudumme vierauteen. Niistä yleisimpiä ovat vieraisiin kulttuureihin liittyvät pysyvät negatiiviset stereotypiat ja ennakkoluulot. Ne ovat ikään kuin valmiita ajattelun viitekehyksiä uusien ilmiöiden hahmottamiseen. Ennakkoluulolla ymmärretään valmiiksi negatiivista yleistystä jostain ryhmästä tai ilmiöstä (ks. Helkama, Myllyniemi & Liebkind 2005). Kaikilla ihmisillä on ennakkoluuloja ja niiden tunnistaminen on ensiaskel niistä irtautumiseen. Kulttuurienvälisessä kohtaamistilanteessa tarvitaan tietoa oman ja vieraan kulttuurin viestintäkäyttäytymisestä ja maailmankuvasta. Vieraan kulttuurin edustajien käyttäytymistapojen tulkinnassa on tärkeä ymmärtää, että toiset voivat ajatella, tuntea ja toimia eri tavalla ja että heidät kannattaa ottaa sellaisina kuin he ovat. Kulttuurien välisissä kohtaamisissa tarvitaan sellaista kulttuuriosaamista, jossa opitaan tunnistamaan kulttuuristen käytäntöjen, arvojen ja uskomusten suhteellisuutta. Tämä koskee myös omien käsitysten ja omaksuttujen käytäntöjen suhteellisuuden tunnistamista. Tätä osaamista usein nimitetään kulttuuriseksi herkkyydeksi (intercultural sensitivity) (Bennett 1993; 1998; 2004; myös Salo-Lee 2009; Korhonen 2010). Kulttuurinen herkkyys on yhtäältä kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämistä, mutta toisaalta kulttuurisen etäisyyden ja erottelujen ylittämistä kohtaamistilanteissa. Bennett (1993; 1998) on tarkastellut kulttuurisen herkkyyden kehittymistä siirtymisenä askelittain omakulttuurikeskeisyydestä kohti muiden kulttuurien tiedostamista ja uusien perspektiivien omaksumista. Kun ajattelu kehittyy kohti erilaisuutta tiedostavaan, arvostavaan ja osaavaan

10 suuntaan, suhtautumisesta omaan ja vieraaseen kulttuuriin tai erilaisuuteen tulee vähitellen tasapainoista, avoimempaa ja luontevampaa, eivätkä kulttuuriset erottelut enää hallitse ajattelua ja toimintaa (ks kuvio 1). Erilaisuuden kokemus Torjunta Puolustus Minimointi Hyväksyntä Sopeutuminen Integraatio Etnosentrismi Etnorelativismi Kuvio 2. Kulttuurisen herkkyyden kehittymisen askeleet (Bennett ym. 1998; 2004). Etnorelativismi merkitsee omakulttuurikeskeisyyden (etnosentrismi) toisena ääripäänä tässä yhteydessä valmiutta mukautua monenlaisiin standardeihin ja tapoihin ja kykyä sopeuttaa myös omaa toimintaansa ja ajatteluaan erilaisiin ihmistenvälisiin toimintatilanteisiin (Bennett 1998, 26). Omakulttuurikeskeisyyden ja torjunnan vaiheen ollessa vallitsevana, ihmiset eivät kuitenkaan kykene havaitsemaan ja hallitsemaan kulttuurisia eroja lainkaan ja tuottavat hyvin yleisiä ja stereotyyppisiä erotteluja tyyliin ulkomaalainen, tummaihoinen tai afrikkalainen. Kun omakulttuurikeskeisyys alkaa lieventyä, valmiudet rakentaa käsityksiä kulttuurisista eroista ja piirteistä alkavat kehittyä, mutta eroihin voi liittyä ihmisten ajattelussa vielä hyvin paljon negatiivisia stereotypioita ja ennakkoluuloja (puolustus). (Bennett 1998; Bennett & Bennett 2004.) Edelleen lieventyessään kulttuuriset erot voidaan liittyä pinnallisten erottelujen taakse, kuten ruokailutapojen tai sosiaalisten sääntöjen, mutta taustalla edelleen pidetään ihmisiä universaalisti oman kulttuurin linssin läpi katsottuna samanlaisina (minimointi). Vasta hyväksynnän askeleen saavutettuaan ihmisen alkavat huomata kulttuurisia eroavaisuuksia ja kiinnostuvat niistä. He oppivat ymmärtämään, että myös he itse ovat kulttuurisia olentoja. (emt.) Sopeutumisen askeleessa ihmiset pystyvät lisäksi hyödyntämään tietämystä omasta ja toisen kulttuurista pystyäkseen tavoitteellisesti siirtymään toisenlaiseen kulttuuriseen ajattelu- ja toimintatapaan. He kykenevät tällöin empaattisesti asettumaan toisen ihmisen asemaan ymmärtääkseen häntä paremmin ja tullakseen itse ymmärretyksi paremmin kulttuurien välisissä

11 kohtaamistilanteissa. Laajimmassa integraation askeleessa ihmiset pystyvät myös sovittelemaan yhteen joskus törmääviäkin kulttuurisia viitekehyksiä. (emt.) Integraation askeleeseen liittyvä laajeneva kulttuurien välinen ymmärrys tuottaa myös monikulttuurisen identiteetin ja ajattelutavan ihmisen oman kansallisen tai etnisen identiteetin lisäksi. Tällöin huomataan että maailmankuvat ovat kollektiivisesti rakentuneita ja että identiteetti itsessäänkin on tietoisuuden tuottama konstruktio. Parhaimmillaan ihminen voi toimia kulttuurisen välittäjän rooleissa eri kulttuurien välillä. Kulttuurienvälisen osaamisen kehittyminen voidaankin nähdä uusien näkökulmien ja uusien tulkintamahdollisuuksien oppimisena. Tällöin kasvaa tietoisuus siitä, että oma kulttuuri on vain yksi merkityksiä luova konteksti muiden joukossa. Kulttuurienvälisen ymmärryksen saavuttaminen merkitsee kulttuurista herkistymistä ja siirtymistä kohti muiden kulttuurien tiedostamista ja uusien perspektiivien omaksumista (Salo-Lee 2009). Monikulttuurista ohjaustyötä tekevien kokemukset kulttuurisista erilaisuuden kohtaamistilanteista voivat kertoa aluksi monentyyppisistä negatiivisista ja ristiriitaisia tunteita herättäneistä kohtaamisista, mikä voi viitata esimerkiksi omakulttuurikeskeisyyden hallitseviin piirteisiin, ainakin alkuvaiheissa. Kun kulttuurien välinen ymmärrys ja oma toimintakompetenssi kehittyvät, ohjaajat herkistyvät havaitsemaan kulttuurisesti värittyneitä ajattelu- ja toimintatapoja kaksisuuntaisesti sekä itsessään, omassa kulttuuritaustassaan että ohjattavassa ja hänen taustassaan. (ks. Korhonen ja Puukari toisaalla tässä julkaisussa) 5 Kehittyvä kulttuurinen lukutaito monikulttuurisuuden haltuunoton edellytyksenä ohjaustilanteissa Kulttuurien välisissä kohtaamisissa tarvitsemme entistä enemmän sekä kulttuurienvälistä ymmärrystä ja viestintäosaamista että ymmärrystä niistä oppimis- ja sopeutumisprosesseista mitä vähemmistöryhmien edustajat läpikäyvät kotoutumisensa aikana pystyäksemme toteuttamaan monikulttuurista ohjausta mielekkäällä tavalla eri ohjaus- ja neuvontatyön konteksteissa. Ohjaustilanteet ovat luonteeltaan tavoitteellista ammatillista vuorovaikutusta, missä tavoitteena tavallisesti on ohjattavan tilanteeseen perehtyminen ja mahdollisten polkujen löytäminen ja

12 vaihtoehtojen tuottaminen ohjausprosessissa (ks. Spangar 2000; Nummenmaa 2005). Ohjattava on oman elämänsä ja ohjaaja vastaavasti prosessin etenemisen asiantuntija (Peavey 1999). Kun ohjaustilanteissa kohdataan eri kulttuuritaustaisia ihmisiä, tarvitaan niin kutsuttua kulttuurista lukutaitoa (cultural literacy) (vrt. Kim 2001; Shirato & Yell 2001.) Kulttuurista lukutaitoa korostavaan viestintäosaamiseen kuuluu olennaisesti sekä oman että vieraan kulttuurin viestinnän ja tapojen ymmärtäminen ja hallinta. Tällöin on katsottava pelkän kielitaidon hallinnan yli laajemmin ohjattavan tilanteeseen vaikuttavia taustatekijöitä. Kulttuurinen lukutaito voidaan ymmärtää kyvyksi lukea, ymmärtää ja löytää eri kulttuurien merkityksiä ja edelleen kyvyksi arvioida, vertailla ja avata erilaisia kulttuureja, jotka ovat toisiinsa kietoutuneita tietyssä paikassa (Salo-Lee 2007). Henkilökohtainen kulttuurinen toimintakyky laajenee omakulttuurikeskeisyydestä kulttuurien väliseen ymmärrykseen ja tämä haaste koskee ohjauksen molempia osapuolia sekä ohjaajaa että ohjattavia. Kulttuurierot voivat aiheuttaa kommunikaatiotilanteessa, kuten ohjauskeskusteluissa, viestien tulkintaan liittyviä väärinkäsityksiä ja hämmennystä. Viestintäerot korostuvat sitä enemmän mitä suurempi kulttuurietäisyys eri osapuolilla on, kuten yksilö- ja yhteisökulttuuria edustavien välillä viestintätilanteessa usein on. (Talib ym ) Erityisesti sanattomalla, ei-kielellisellä viestinnällä voi olla hyvin merkittävä rooli kulttuurisissa kohtaamistilanteissa, sillä silloin kun sanallinen ja sanaton viesti ovat keskenään ristiriidassa, uskotaan helpommin kehon sanomaan, mikä voi tuottaa joskus suoranaisia väärinymmärryksiä yksilöllisen ja yhteisöllisen kulttuurin edustajien välillä (ks. Mäntymaa & Raunio 1997). Vastaavasti suomalaisessa ohjauskulttuurissa esimerkiksi ohjaajan ja ohjattavan välit voivat olla epämuodolliset, toverilliset ja tasa-arvoiset, kun taas yhteisöllisessä kulttuurissa ohjaajan ja ohjattavan suhde on muodollisempi ja ohjaajalla on aina tietty auktoriteettiasema ohjattavaan nähden (ks. Talib ym. 2004). Tällaiset seikat asettavat jo lähtökohtaisesti haasteita ohjaustilanteiden onnistumiselle. Monikulttuurisuustyössä tärkeää on vilpitön, avoin ja empaattinen suhtautuminen toisen kulttuuriin, arvoihin ja perinteisiin. Vaikka ohjaustilanteissa ensisijaisesti kohtaamme yksilöinä, ovat kulttuuriset taustat väistämättä mukana monikulttuurisessa ohjauksessa. Toisen kulttuurin emotionaalinen hyväksyminen, toisin sanoen kyky havainnoida maailmaa toisen kulttuurin näkökulmasta, ei tarkoita täydellistä sulautumista vieraaseen kulttuuriin tai kaikkien sen piirteiden omaksumista sellaisenaan, vaan ohjaustyön tavoitteena sitä, että eri kulttuureja

13 edustavat ihmiset ovat tasavertaisina kulttuurienvälisessä dialogissa ja yhteistyössä. Erityisesti dialogisuuden tärkeys korostuu ohjaussuhteessa. Voidaankin todeta yhteenvetona, että tarvitsemme kulttuurista herkkyyttä ja kulttuurista lukutaitoa dialogisen toiminnan perustana ja monikulttuurisella ohjauksella on tällaisen kulttuurisen ymmärryksen luomisessa tärkeä tehtävä. Yli kulttuurirajojen kantava kulttuurinen lukutaito on yksi koulutusjärjestelmän kehittämisen ja ammatillisen elämän suurimpia haasteita, myös Suomessa (vrt. Wood, Landry & Bloomfield 2006). Berry (2002) edelleen lisää tähän, että kulttuurienvälisen tai monikulttuurisen toiminnan, kuten ohjauksen koulutuksessa tai työelämässä, ei tulisi jäädä vain erilaisuuden ymmärtämisen asteelle, vaan tavoitella myös yhteisyyttä (uniformity). Monikulttuurisessa ohjauksessa tulisikin pyrkiä ylittämään kulttuurisia ja kansallisia raja-aitoja ja pyrkiä edistämään kulttuurien välistä yhteisymmärrystä ja yhteiselämää yhteisöissä ja organisaatioissa (Banks 2004; 2007). Kulttuurinen lukutaito on sellaista sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, joka auttaa ihmisiä toimimaan sensitiivisesti ja joustavasti erilaisuuden maailmassa (Salo-Lee 2007). Voidaan sanoa, että kulttuurinen lukutaito on monikulttuuristuvassa maailmassa selviytymisen kannalta yhtä olennaista kuin perinteiset luku- ja kirjoitustaito ovat olleet. Kulttuurisen lukutaidon kehittymisessä arvoilla, maailmankuvalla ja moraalisella ajattelulla on tärkeä rooli (Smith 2009; Korhonen 2010). Pohdittavaksi 1) Palauta mieleen sellaisia kokemuksia omasta elämästäsi, joissa olet aluksi tuntenut ennakkoluuloja vierasta tai itselle outoa asiaa kohtaan, mutta lopulta olet joutunut muuttamaan ennakkokäsityksiäsi? Pohdi miten tämä heijastelee ajattelutapojemme kulttuurisidonnaisuutta? 2) Pohdi mahdollisia viestinnän ongelmia high- ja low-context kulttuureista tulevien ihmisten välillä? 3) Artikkelissa esiteltiin kulttuurisen herkkyyden ja kulttuurisen lukutaidon käsitteet. Pohdi millaisia asioita käytännössä näihin molempiin osa-alueisiin liittyy kulttuurien välisissä kohtaamistilanteissa ohjaustyössä?

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Pohdintaa kv-osaamisen vaikuttavuudesta. Kaija Matinheikki-Kokko Kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi Korkeakoulujen kevätpäivät 14.5.

Pohdintaa kv-osaamisen vaikuttavuudesta. Kaija Matinheikki-Kokko Kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi Korkeakoulujen kevätpäivät 14.5. Pohdintaa kv-osaamisen vaikuttavuudesta Kaija Matinheikki-Kokko Kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi Korkeakoulujen kevätpäivät 14.5.2014 Tampere Lokaali Globaali toiminta-alue Onnistunut kotikansainvälistyminen

Lisätiedot

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Mitä tutkittiin ja miksi? - tutkimus on osa

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Yo Mamana! Ajankohtaisia kysymyksiä maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelyssä -koulutus 22.10.2013 Saija Kuittinen Psykologi

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ KÖLVI-TOIMINTA - Kölvi-toiminta tukee toimintaan osallistuvia kasvamaan yhteisönsä 4 ja yhteiskuntansa täysivaltaisiksi

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN

KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN Oulu 13.3. 2008 Rauni.Räsänen@oulu.fi AJANKOHTAISTA? Miten vanha/miten uusi? Miten näkyy? Miksi näkyy enemmän? Miksi juuri koulu ja kasvatus merkittävä? Kulttuurin

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Kulttuurienvälinen kohtaaminen kuntayhteistyössä

Kulttuurienvälinen kohtaaminen kuntayhteistyössä Kulttuurienvälinen kohtaaminen kuntayhteistyössä Kulttuurinen vuorovaikutus Kulttuuri tarkoittaa laajasti määriteltynä samaa kieltä puhuvien ja samassa paikassa asuvien ihmisten elämäntapaa, vuorovaikutussuhteita,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Työpaja II

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Työpaja II Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Työpaja II Henkilöstön osaaminen ammattilaiset tarvitsevat tukea ja välineitä kyetäkseen tukemaan yksilöllisiä koulutus- ja työuria Tutkimuksen ja aluekehityksen verkostopäivä.

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tuntisuunnitelmamalli: Johdatus jäävuoriteoriaan (kulttuurin jäävuorimalli)

Tuntisuunnitelmamalli: Johdatus jäävuoriteoriaan (kulttuurin jäävuorimalli) Tuntisuunnitelmamalli: Johdatus jäävuoriteoriaan (kulttuurin jäävuorimalli) Oppimistavoitteet 1.1, 1.2, 3.1, 3.2, 3.3 Vaihe (I, II, III) Opettajan harkinnan mukaan. Ennakkovalmistelut Multimedialaitteisto

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA

MAAHANMUUTTAJIEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA MAAHANMUUTTAJIEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOIMINEN TYÖPAIKALLA OSAAMISEN TUNNISTAMISEN MERKITYS UUDESSA MAASSA OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA ARVIOINNIN MENETELMÄT ERI KIELI- JA KULTUURITAUSTAISTEN TYÖSSÄOPPIMISEN

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana

Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana Haaga-Helia 15.11.2010 Eila Minkkinen SISÄLTÖ Lähtökohdat Tavoitteet ja rajaukset Tutkimustiedon hyödyntäminen Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kohtaammeko perhetyön arjessa kulttuureja vai ihmisiä?

Kohtaammeko perhetyön arjessa kulttuureja vai ihmisiä? Kohtaammeko perhetyön arjessa kulttuureja vai ihmisiä? Joitakin avaimia kulttuurisensitiiviseen kohtaamiseen Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? Perhe monikulttuurisessa ympäristössä työskentelyyn Tiistaina

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Kohtaa kansainvälinen opiskelija!

Kohtaa kansainvälinen opiskelija! Kohtaa kansainvälinen opiskelija! Webinaari 29.1.2013 klo 14-15 Opettajankouluttaja Helena Anttila Yliopettaja Kirsti Vänskä Kulttuurisen sopeutumisen käyrä ihastelu sopeutuminen toipuminen kriisi (Lysgaard

Lisätiedot

Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin

Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Lahden tiedepäivä 11.11.2014 KT Kristiina Soini-Salomaa Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Ajatuksia tänään John Dewey

Lisätiedot

Tuntisuunnitelmamalli: Kulttuurienvälisiä peruskäsitteitä

Tuntisuunnitelmamalli: Kulttuurienvälisiä peruskäsitteitä Tuntisuunnitelmamalli: Kulttuurienvälisiä peruskäsitteitä Oppimistavoitteet 1.1, 1.2 Vaihe (I, II, III) I Ennakkovalmistelut Opiskelijoiden ei tarvitse valmistautua etukäteen. Opettaja voi tutustua keskeisiin

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot