Haasteena monikulttuuriset ohjaustilanteet sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurien välisen viestinnän näkökulmia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haasteena monikulttuuriset ohjaustilanteet sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurien välisen viestinnän näkökulmia"

Transkriptio

1 Julkaistu teoksessa: V.Korhonen & S. Puukari (toim.) Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS- Kustannus, ss Haasteena monikulttuuriset ohjaustilanteet sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurien välisen viestinnän näkökulmia Vesa Korhonen 1 Johdanto Monikulttuurisuus ja monimuotoisuuden hallinta ovat muodostuneet muuttuvassa maailmassa tärkeäksi ohjaustyötä tekevien osaamisalueeksi. Kulttuurien väliset kohtaamiset asettavatkin eri toimintaympäristöissä tapahtuvalle ohjaukselle lisää haasteita kasvavan maahanmuuton myötä. (Koivumäki & Matinheikki-Kokko 2004; Koivumäki 2007.) Yleissivistävässä peruskoulussa, jatko-opinnoissa, työelämässä, omaehtoisissa aikuisopinnoissa, harrastuksissa ja vapaa-ajalla eri kulttuurien ja kansallisuuksien edustajien kohtaaminen on yhä yleisempää. Ohjaustyötä tekevät ovat vaikuttamassa oman ohjaustyön ja esimerkkinsä kautta kulttuurien välisen ymmärryksen ja erilaisuutta hyväksyvien arvojen leviämiseen eri elinikäisen oppimisen toimintakentillä yhteiskunnassa. Kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtäminen mainitaan usein koulutuspoliittisissa ja opetussuunnitelmallisissa diskursseissa tärkeänä tavoitteena (vrt. Korhonen 2010). Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuus asettuvat oppimisen ja ohjauksen tavoitteiksi kun luodaan koulutusohjelmia monikulttuurisen ajattelun edistämiseen elinikäisen oppimisen eri tahoilla. Esimerkiksi toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksessa kansainväliset opetusohjelmat ovat yleistyneet viime vuosina hyvin nopealla tahdilla Suomessa ja muualla. Samalla suunnitelmia tarvitaan myös monikulttuuristen ohjauspalveluiden kehittämiseen. Suomessa suurimmat haasteet elinikäisen oppimisen eri kentillä ovat kohdistuneet maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotoutumiseen, koulutukseen, maahanmuuttajien työllistämiseen, psykososiaaliseen sopeutumiseen ja hyvien etnisten suhteiden edistämiseen kulttuuriryhmien välillä (Matinheikki-Kokko 1999; Pitkänen & Kouki 1999). Tähän voi lisätä

2 2000-luvun tavoitteina työelämän monikulttuurisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä edistävien käytäntöjen luomisen ja edistämisen. Esimerkiksi työnantajien suositellaan maahanmuuttajia työllistäessään huolehtivan muun muassa siitä, että maahanmuuttajille annetaan riittävästi ohjausta työelämän käytänteistä, koulutetaan esimiehiä ja luottamusmiehiä sekä koko työyhteisöä kohtaamaan erilaisia kulttuureja sekä käytetään hyväksi strategista suunnittelua, henkilöstökoulutusta ja työnohjauksen eri muotoja maahanmuuttajien onnistuneessa integroinnissa työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi. (ks. Arajärvi 2009; Korhonen & Myllylä 2010.) Työelämän lisäksi myös muun muassa lapsiin, nuoriin, perheisiin ja erilaisiin maahanmuuttajapalveluihin (esim. valmentava koulutus, kuntien kotoutumispalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut) liittyvät kysymykset ovat hyvin keskeisiä elinikäisen oppimisen ja ohjauksen eri yhteyksissä (Väänänen ym. 2009). Monikulttuurisuus onkin edelleen hyvin ajankohtainen haaste ohjaus- ja neuvontatyölle elinikäisen oppimisen eri yhteyksissä. Monikulttuurisella ohjauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista ammatillista kohtaamista ohjaajan ja ohjattavan välillä, jossa ohjaaja ja ohjattava tulevat joko eri kulttuureista, edustavat erilaista etnistä ryhmää tai puhuvat eri kieltä äidinkielenään (ks. Metsänen 2000; Koivumäki & Matinheikki-Kokko 2004). Seuraavassa monikulttuurisen ohjauksen haasteita hahmotetaan erityisesti sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurien välisen viestinnän näkökohtien avulla. 2 Muuttuva monikulttuurinen maailma ja sosiokulttuurinen oppiminen Sosiokulttuurinen oppiminen on suuntaus, joka tarkastelee yksilöä ja oppimista yhteiskunnallishistoriallisessa kontekstissa ja sosiokulttuurisissa rakenteissa (Korhonen 2010) ja sopii näin elinikäisen oppimisen erilaisissa ympäristöissä tapahtuvan monikulttuurisen ohjauksen kulttuurisia haasteita avaavaksi taustateoriaksi. Ohjaustilanteissa sekä ohjaaja että ohjattavat katsovat tilannetta omien sosiokulttuuristen linssiensä läpi. Inhimillisen ajattelun piirteet, kuten millaisena ymmärrämme itsemme ja muut ja millainen maailmankuvamme on, ovat sosiaalisesti ja kulttuurisesti sidoksissa siihen viiteryhmään tai yhteisöön, jota pidämme itsellemme tärkeänä ja johon olemme sosiaalistuneet esimerkiksi ensimmäisen sosialisaatioympäristömme, kodin ja perheen, vaikutuspiirissä. Sosiokulttuurisen koulukunnan vaikuttajahahmo Lev Vygotsky (1978;

3 ks. myös Cole 1998) pohti aikanaan paljon kuinka ihmisen korkeammat mentaaliset toiminnot ovat välittyneitä sosiaalisten merkitysten kautta ja linkittyneitä samalla kollektiivisesti ja historiallisesti muotoutuneisiin käsityksiin. Kulttuuristen vaikutteiden merkitystä kuvataan sosiokulttuurisen oppimisen suuntauksessa usein enkulturaation käsitteellä. Enkulturaatio merkitsee kulttuurin oppimista, kulttuuriin kasvamista ja kulttuurin omaksumista ja se yhdistetään käsitteenä erityisesti ensimmäisiin sosialisaatioympäristöihin lapsuudessa, toisin sanoen primaarisosialisaatioon (ks. Scollon, Scollon & Jones 2001). Enkulturaatio ei kuitenkaan tarkoita kulttuurin omaksumista puhtaasti sellaisenaan ulkoa-sisään -periaatteella, vaan se on hyvin kontekstista ja tilanteesta riippuvainen prosessi. Kulttuuriantropologi Robert Aunger (2000; ks. myös Korhonen 2010) on ehdottanut, että ensiksikin on hyvä kiinnittää huomiota arkielämän oppimiskonteksteihin kulttuurisen oppimisen yhteydessä, sillä elinikäisessä oppimisessa tapahtuu laajalti informaalista oppimista, mikä ei useinkaan toteudu muodollisten kasvatusinstituutioiden (perhe, koulu) vaikutuksesta. Toiseksi, ihmisten mahdollisuudet hyödyntää tietoa yhteisössä ovat erilaiset, mikä liittyy erilaisiin hierarkioihin ja valtasuhteisiin yhteisön sisällä. Kolmanneksi, kaikki tieto ei ole yhteisön jäsenille yhtä merkityksellistä eikä kiinnostavaa, vaan yhteisön jäsenet arvostavat yhteisön jakamaa tietoa (esim. kulttuuriperintö) hyvin eri tavoin. Muun muassa nämä seikat voivat vaikuttaa siihen, että enkulturaatiolla voi olla yhteisön sisällä myös erilaisia ilmenemismuotoja. Ihmisen ankkuroituminen tiettyyn kotikulttuuriin tai etniseen ryhmään on kuitenkin suhteellisen pysyvä ilmiö tai ainakin hitaasti muuttuva osaksi sen takia, että kansallinen kulttuuri välittyy ihmiselle jo varhaislapsuuden kokemusten vaikutuksesta. Etniset erot ajatellaan tavallisesti etukäteen oleviksi, koska kasvatus lapsuudessa heti syntymän jälkeen muovaa tiedostamattomasti ihmisen koko persoonallisuutta ympäröivän kulttuurin suuntaisesti. (ks. Alasuutari & Ruuska 1999; Puukari & Taajamo 2007.) Ihmiset identifioituvat joihinkin ryhmiin eli he katsovat tiettyjen kriteerien perusteella olevansa samankaltaisia kuin muut samaistumansa ryhmän jäsenet. On kuitenkin hyvä muistaa että kulttuuri ei ole asia, joka periytyy biologisesti. Se on sosiaalisesti rakennettua ihmisten välillä. Enkulturaation vaikutukset näkyvät ja säilyvät meissä arkipäivän toiminnassa esimerkiksi viestintätavoissamme ja tulkinnoissamme. Mutta primaarisosialisaation jälkeiset sekundaarisosialisaation ympäristöt, kuten opiskelu, työ,

4 parisuhde ja perhe sekä erilaiset yhteisöt ja suhdeverkostot, myös muuttavat meitä ja vaikuttavat kulttuuriseen toimintakykyymme. Kun maailma muuttuu kansainvälisemmäksi, muuttuu myös kulttuuri samalla hyvin monimuotoiseksi kollektiivisesti rakennetuksi merkitysverkostoksi. Tätä merkitysten kudelmaa rakennetaan ihmisten välisessä kanssakäymisessä edelleen. On siis hyvä pitää mielessä se, että tämän päivän oppiminen ja kehitys elämänkaarella eivät tapahdu yhden rajatun kiinteän kulttuurin sisällä, vaan lisääntyvässä määrin erilaisten kulttuurien välisten vaikutteiden ja kohtaamisten risteyskohdissa. Käsityksiä kulttuurisesta sosiaalisaatiosta ja oppimisesta on siksi syytä laajentaa. Monikulttuurinen ja -muotoinen maailma merkitsee esimerkiksi arvojen, tapojen, tavaroiden ja palvelujen kasvavaa vaihtoa ja ihmisten lisääntyvää liikkuvuutta. Kulttuuristen kohtaamisten lisääntyessä muuttuvat myös itse kulttuurit. Kulttuurien evoluutiota tapahtuu monella tavoin ja moninaisissa kohtaamisissa: henkilökohtaisena muutoksena maahanmuuton yhteydessä, globaalisti laajentuvana viestintänä tietoverkkojen avulla, tuotteiden ja palvelujen vaihtona, älykkäiden ideoiden vastavuoroisena vaihtona ja tuottamisena, osallistumisena kansainvälisiin yhteenliittymiin ja verkostoihin, kansainvälisinä poliittisina agendoina ja ideoiden lainaamisena ja antamisena, kolonialismina, imperialismina, kehitysapuna ja yhteistyönä ja monentyyppisenä keskinäisenä arkipäivän oppimisena (ks. Ipsen, 2004). 3 Yksilö- ja yhteisökeskeiset kulttuurit ja kulttuurien välinen viestintä Kulttuurien tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota tietynlaisiin kulttuuriryhmien jakamiin sisäisiin peruspiirteisiin ja yleistyksiin, joiden pohjalta on hahmoteltu kulttuurisia peruseroja eri kulttuuriryhmien viestintäkäyttäytymisessä ja maailmankuvassa. Usein kulttuurit jaetaan karkeasti ottaen kahteen toisistaan eroavaan pääryhmään: länsimaiseen eli yksilökeskeiseen (individualistiseen) ja itämaiseen eli yhteisökeskeiseen (kollektivistiseen) kulttuuriin (Bennett 1993; 1998; Gudykunst & Lee 2003). Länsimaisen, yksilökeskeisen kulttuurin lähtökohtana ja perusarvona pidetään yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien turvaamista. Esimerkiksi työpaikalla

5 ja työyhteisössä työntekijä toimii ensisijaisesti yksilönä ja muun muassa perheasioiden tai muiden ihmissuhteiden hoitaminen pyritään pitämään erillään työasioista. Työntekijä on myös henkilökohtaisesti vastuussa työtehtäviensä hoidosta ja huolehtii yksilönä oikeuksistaan ja velvoitteistaan työntekijänä. Yhteisökeskeisessä kulttuurissa yksilön merkitys ei sen sijaan ole niin itseisarvoinen, vaan erityisesti perhe tai suku voi olla yksilöä merkityksellisempi. Myöskään ero työelämän ja yksityiselämän välillä ei ole niin selvä kuin länsimaissa. Yhteisökeskeisessä kulttuurissa luotetaan siihen, että sukulainen tai ystävä voi auttaa myös työelämässä. (ks. esim. Vartiainen-Ora 2007.) Koko maailman mittakaavasta katsottuna länsimainen kulttuuripiiri ei ole kovin laaja verrattuna yhteisöllisiin kulttuureihin. Yksilökeskeinen kulttuuri on hallitsevin teollistuneissa länsimaissa, kuten Pohjois- ja Länsi- Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Huomattavasti enemmän on yhteisökeskeisiä kulttuureja, joista vahvimpia ovat Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kulttuurit. Toisaalta länsimainen kulttuuri on globalisaation seurauksena ehkä voimakkaimmin leviämässä ja muuttamassa kulttuuri- ja maailmankuvaa myös yhteisökulttuureissa. Kulttuuriset lähtökohtaerot kuitenkin osoittavat, että erilaisiin elämänvalintoihin liittyvät päätöksentekoprosessit saattavat muotoutua luonteeltaan hyvin erilaisiksi sen mukaan, onko ihmisen tausta yksilö- vai yhteisökeskeisestä kulttuurista. (Puukari & Launikari 2005; Puukari & Taajamo 2007.) Milton Bennett (1993; 1998) on huomauttanut, että kulttuuristen erontekojen ja jäsennysten taustalla on monia stereotypioita ja yleistyksiä. Stereotypiat vahvistuvat kun oletamme toiminnassamme tietyn kulttuurin tai ryhmän edustajien jakavan kaikki samat ominaispiirteet. Stereotypiat liittyvät myös helposti mihin tahansa ryhmäjäsenyyteen, kuten etnisyyteen, ikään, sukupuoleen tai kansalliseen kulttuuriin (esimerkiksi suomalaisuuteen). Stereotypia voi olla positiivinen, mikäli se on havainnoijan mielestä arvostettu ominaisuus, tai se voi olla aliarvostettuna vastaavasti negatiivinen ominaisuus. Kummankin tyyppiset stereotypiat voivat olla ongelmallisia kulttuurisissa kohtaamistilanteissa, sillä ne korostavat usein tietyntyyppistä värittynyttä ymmärrystä viestinnän toisesta osapuolesta. Stereotypiat ovat loppujen lopuksi vain osaksi paikkansa pitäviä ja niistä tulee helposti itsensä täyttäviä ennusteita. Ne ohjaavat tekemään havaintoja toisista hyvin selektiivisesti. (Bennett 1998, 5-6.) Toisaalta kulttuurien välisessä kommunikaatiossa on myös tarpeellista tehdäkin kulttuurisia yleistyksiä, jotta emme

6 ajaudu naiviin individualismiin ja ajattele jokaisen ihmisen toimivan toisistaan riippumatta täysin ainutkertaisella tavalla. Bennett (emt.) käyttää tässä yhteydessä enemmistöuskomusten käsitettä (preponderance of belief), minkä mukaan tietyssä kulttuurissa preferoidaan aina tiettyjä uskomuksia ja tapoja enemmän kuin jotain muita tapoja. Esimerkiksi yksilö- ja yhteisökulttuurien piirteiden erottelut perustuvat laajamittaisiin empiirisiin tutkimushavaintoihin jotka ovat tuottaneet näitä kulttuurisia yleistyksiä. On kuitenkin luonnollista että jokaisessa kulttuurissa on aina niitä, jotka eivät edusta enemmistöuskomuksia. Huolimatta niistä kulttuurisista yleistyksistä, joiden mukaisesti meitä pohjois-eurooppalaisia pidetään länsimaisen yksilökulttuurin edustajina ja meille tulevia aasialaisia tai afrikkalaisia maahanmuuttajia itämaisen yhteisökulttuurin edustajina, on myös niitä suomalaisia, jotka voivat olla yhtä yhteisöllisiä kuin aasialaiset, tai aasialaisia, jotka ovat yhtä individualisteja kuin suomalaiset keskimäärin (ks. kuvio 1). Nämä väestöryhmän ääripäät ovat sosiokulttuurisessa mielessä poikkeustapauksia (emt.) ja ne kuvaavat samalla myös kulttuurin monimuotoisuutta, missä kulttuuriset vaikutteet sekoittuvat ja moninaistuvat. Tämä on hyvä ottaa huomioon kulttuurien välisessä viestinnässä ja ohjauksessa, missä pohjimmiltaan lähtökohtana on ihminen ja hänen toiveidensa ja tarpeidensa ymmärtäminen. Länsimainen kulttuuri Itämainen kulttuuri keskivertotaipumus tietyn väestöryhmän keskuudessa Yksilöllisyys (Individualismi) Poikkeava ja sekoittunut ääripää itämaisen kulttuurin keskuudessa Yhteisöllisyys (Kollektivismi) Poikkeava ja sekoittunut ääripää länsimaisen kulttuurin keskuudessa Kuvio 1. Yleistyneet kulttuuriset tulkintamallit ja sekoittuneet ääripäät (mukaillen Bennett 1998, 7).

7 Yksilö- ja yhteisökulttuurien keskivertotaipumusten erot kulminoituvat selkeimmin viestintätilanteissa. Voidaan ajatella, että kulttuuriset viestintätavat ja tottumukset ovat meissä sosiokulttuurisen oppimisen ja enkulturaation tuloksena sisäänrakennettuina ja ne ovat monimutkaisempia kuin puhutut ja kirjoitetut viestit sellaisenaan (esim. Hall & Hall 1990). Vuorovaikutuksessa tapahtuvat tulkinnat kiinnittyvät aina sekä kielellisiin että ei-kielellisiin merkityksiin. Kulttuurienvälisen viestinnän tutkijat korostavat kuinka eri tavalla samat sosiaaliset tilanteet voidaan ymmärtää eri kulttuuritaustaisten ihmisten välillä (Salo-Lee ym. 1998). Salo- Leen ja kumppanien (1998) mukaan kielelliset viestit liittyvät siihen mitä sanotaan tai miten sanotaan, kun taas ei-kielelliset viestit kertovat puhujasta ja hänen ilmaisutavoistaan kommunikaatiotilanteessa. Jokainen ilmaistu viesti sisältää toisin sanoen metaviestejä artikuloinnista ja puhujasta puhetilanteessa eli miten vastaanottajan pitäisi viesti oikeastaan ymmärtää. Metaviestit ovat useimmiten ei-kielellisiä. Vuorovaikutuskonteksti ja aiempi tieto toisesta osapuolesta luonnollisesti vaikuttavat tulkintoihin. On tärkeä huomata se, että eikielellisillä viesteillä on tärkeä osa kaikessa ihmisten välisessä kommunikaatiossa. On merkillepantavaa että ei-kielellisillä viesteillä ja metaviesteillä on erilainen merkitys yksilöja yhteisökulttuureissa. Hallin (1989; 1990; myös Hall & Hall 1990) mukaan kulttuurit voidaan luokitella karkeasti asia- ja informaatiokeskeisiin kulttuureihin (low-context) tai ihmissuhde ja kontekstikeskeisiin (high-context) kulttuureihin. Hallin (emt.) mielestä juuri yksilökulttuurit, kuten angloamerikkalainen valtakulttuuri ja esimerkiksi saksalainen, sveitsiläinen ja skandinaavinen kulttuuri ovat tyypillisiä low-context viestintäkulttuureja. Hall (emt.) tähdentääkin kuinka low-context kulttuureissa puhutun tai kirjoitetun sisällön merkitys korostuu vuorovaikutuksessa. Sanojen odotetaan tarkoittavan melko tarkoin sitä mitä on sanottu. Eikielellistä viestintää ei pidetä kovin tärkeänä, eikä sen helposti tulkita olevan ristiriidassa sanotun ja kuullun kanssa. Esimerkiksi suomalaisessa kulttuurissa on totuttu melko suorasanaiseen keskusteluun ja siirtymisenä nopeasti asiaan, mutta yhteisöllisissä kulttuureissa pyritään olemaan kohteliaita ja ilmaisemaan asioita monimutkaisemmin ja hitaammin. Suomalainen voi liian nopeasti luulla että asia on jo käsitelty, kun yhteisökulttuurin edustaja on vasta virittäytymässä tunnelmaan ja asioiden esille ottamiseen.

8 On myös tyypillistä että high-context kulttuureissa Hallin (1989; 1990) mukaan vain osa viesteistä ilmaistaan (ja tulkitaan) kielellisesti. Iso osa viestinnästä tulkitaan ympäristön tai kontekstin ehdoilla, mikä tarkoittaa muun muassa puhujan olemusta, ei-kielellistä käyttäytymistä ja muita vuorovaikutuksellisia vihjeitä tilanteessa. Puhetilanteessa esimerkiksi kuuntelijan eikielellisiä reaktioita otetaan aktiivisesti huomioon ja puhuja mukauttaa puhettaan vastaavasti. Hall pitää yhteisökulttuureja eli aasialaisia, arabialaisia ja latinokulttuureja tyypillisinä highcontext viestintäkulttuureina. Yhteisökulttuureissa ryhmäharmonia ja toisten kasvojen säilyttäminen on tärkeää ja tähän usein tarvitaan epäsuoraa viestintää. Merkityksistä viestitään eikielellisesti ja niitä tulkitaan vihjeiden ja kontekstin perusteella. Ei-kielellisistä viestintäeroista ovat hyvänä esimerkkinä eri kulttuureissa laajasti käytetyt nyökkääminen ja hymyily, joilla kuitenkin saattaa olla ratkaisevasti toisistaan poikkeavia tulkintamerkityksiä yksilö- ja yhteisökulttuurien edustajien välillä. Siinä missä suomalainen yksilökulttuurin edustajan ymmärtää helposti nyökkäämisen ja hymyilyn hyväksymisen ja myöntymisen hiljaiseksi merkiksi, saattaa yhteisökulttuurin edustajille näillä olla aivan muita merkityksiä. Nyökkääminen ja hymyily voivat heille merkitä esimerkiksi tervehtimistä tai puhujan kuulemista, mutta eivät suinkaan sitä, että he olisivat hyväksyneet tai suostuneet puhujan ehdotukseen. Yhteisökulttuurin edustaja saattaa nyökätä vaikkei olisi ymmärtänytkään puhujan sanomaa. Joskus nyökkääminen voi myös tarkoittaa täysin päinvastaista eli kieltoa, kuten esimerkiksi Thaimaassa. Aasialaisessa yhteisökulttuurissa nyökkääminen voi olla myös reaktiona melkein mihin tahansa tilanteeseen tai tunteeseen ja merkitä vain eri tunnetilojen huomioimista puhujan ja kuulijan välillä. Viestintätapojen erot yhdessä muiden kulttuuristen erojen kanssa luovat helposti kulttuurietäisyyttä eri kulttuuritaustaisten ihmisten välille. Salo-Lee ja muut (1998) toteavat että individualistisissa yksilökulttuureissa arvostetaan yleensä ihmisten omien mielipiteiden ja pyrkimysten esittämistä julkisesti, mikä hoituu mutkattomimmin suoralla kielellisellä viestinnällä. Mutta tämä tapa saattaa tuntua vastaavasti epäkohteliaalta ja jopa töykeältä yhteisökulttuurin edustajan mielestä. Tällaiset seikat voivat jo lähtökohtaisesti luoda monia tulkintavaikeuksia monikulttuurisissa ohjaus- ja viestintätilanteissa, mikä on syytä ottaa huomioon.

9 4 Omakulttuurikeskeisyydestä kulttuurien väliseen ymmärrykseen kulttuurisissa kohtaamistilanteissa Edellä kuvattujen kulttuuristen yleistysten ja stereotypioiden lisäksi kulttuurisissa kohtaamis- ja viestintätilanteissa voi tulkintavaikeuksia aiheuttaa asioiden tarkasteleminen omakulttuurikeskeisesti. Omakulttuurikeskeisyys eli etnosentrismi on maailman tarkastelemista yksipuolisesti omasta kulttuurista käsin. Oman elin- ja kulttuuriympäristön tapoja ja käsityksiä pidetään yleismaailmallisina, ja muita pidetään poikkeuksina. Etnosentrismi on enkulturaation vaikutuksesta osittain tiedostamatonta ja automaattista. Mitä enemmän opimme tuntemaan eri kulttuureja ja erilaisia tapoja, sitä vähemmän pidämme omiamme ainoina normaaleina ja opimme joustamaan omasta periaatteistamme. (ks. Vartiainen-Ora 2007.) Omakulttuurikeskeisyyden taakse kätkeytyvät itsestäänselvyydet ja erityispiirteet, joiden avulla suhtaudumme vierauteen. Niistä yleisimpiä ovat vieraisiin kulttuureihin liittyvät pysyvät negatiiviset stereotypiat ja ennakkoluulot. Ne ovat ikään kuin valmiita ajattelun viitekehyksiä uusien ilmiöiden hahmottamiseen. Ennakkoluulolla ymmärretään valmiiksi negatiivista yleistystä jostain ryhmästä tai ilmiöstä (ks. Helkama, Myllyniemi & Liebkind 2005). Kaikilla ihmisillä on ennakkoluuloja ja niiden tunnistaminen on ensiaskel niistä irtautumiseen. Kulttuurienvälisessä kohtaamistilanteessa tarvitaan tietoa oman ja vieraan kulttuurin viestintäkäyttäytymisestä ja maailmankuvasta. Vieraan kulttuurin edustajien käyttäytymistapojen tulkinnassa on tärkeä ymmärtää, että toiset voivat ajatella, tuntea ja toimia eri tavalla ja että heidät kannattaa ottaa sellaisina kuin he ovat. Kulttuurien välisissä kohtaamisissa tarvitaan sellaista kulttuuriosaamista, jossa opitaan tunnistamaan kulttuuristen käytäntöjen, arvojen ja uskomusten suhteellisuutta. Tämä koskee myös omien käsitysten ja omaksuttujen käytäntöjen suhteellisuuden tunnistamista. Tätä osaamista usein nimitetään kulttuuriseksi herkkyydeksi (intercultural sensitivity) (Bennett 1993; 1998; 2004; myös Salo-Lee 2009; Korhonen 2010). Kulttuurinen herkkyys on yhtäältä kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämistä, mutta toisaalta kulttuurisen etäisyyden ja erottelujen ylittämistä kohtaamistilanteissa. Bennett (1993; 1998) on tarkastellut kulttuurisen herkkyyden kehittymistä siirtymisenä askelittain omakulttuurikeskeisyydestä kohti muiden kulttuurien tiedostamista ja uusien perspektiivien omaksumista. Kun ajattelu kehittyy kohti erilaisuutta tiedostavaan, arvostavaan ja osaavaan

10 suuntaan, suhtautumisesta omaan ja vieraaseen kulttuuriin tai erilaisuuteen tulee vähitellen tasapainoista, avoimempaa ja luontevampaa, eivätkä kulttuuriset erottelut enää hallitse ajattelua ja toimintaa (ks kuvio 1). Erilaisuuden kokemus Torjunta Puolustus Minimointi Hyväksyntä Sopeutuminen Integraatio Etnosentrismi Etnorelativismi Kuvio 2. Kulttuurisen herkkyyden kehittymisen askeleet (Bennett ym. 1998; 2004). Etnorelativismi merkitsee omakulttuurikeskeisyyden (etnosentrismi) toisena ääripäänä tässä yhteydessä valmiutta mukautua monenlaisiin standardeihin ja tapoihin ja kykyä sopeuttaa myös omaa toimintaansa ja ajatteluaan erilaisiin ihmistenvälisiin toimintatilanteisiin (Bennett 1998, 26). Omakulttuurikeskeisyyden ja torjunnan vaiheen ollessa vallitsevana, ihmiset eivät kuitenkaan kykene havaitsemaan ja hallitsemaan kulttuurisia eroja lainkaan ja tuottavat hyvin yleisiä ja stereotyyppisiä erotteluja tyyliin ulkomaalainen, tummaihoinen tai afrikkalainen. Kun omakulttuurikeskeisyys alkaa lieventyä, valmiudet rakentaa käsityksiä kulttuurisista eroista ja piirteistä alkavat kehittyä, mutta eroihin voi liittyä ihmisten ajattelussa vielä hyvin paljon negatiivisia stereotypioita ja ennakkoluuloja (puolustus). (Bennett 1998; Bennett & Bennett 2004.) Edelleen lieventyessään kulttuuriset erot voidaan liittyä pinnallisten erottelujen taakse, kuten ruokailutapojen tai sosiaalisten sääntöjen, mutta taustalla edelleen pidetään ihmisiä universaalisti oman kulttuurin linssin läpi katsottuna samanlaisina (minimointi). Vasta hyväksynnän askeleen saavutettuaan ihmisen alkavat huomata kulttuurisia eroavaisuuksia ja kiinnostuvat niistä. He oppivat ymmärtämään, että myös he itse ovat kulttuurisia olentoja. (emt.) Sopeutumisen askeleessa ihmiset pystyvät lisäksi hyödyntämään tietämystä omasta ja toisen kulttuurista pystyäkseen tavoitteellisesti siirtymään toisenlaiseen kulttuuriseen ajattelu- ja toimintatapaan. He kykenevät tällöin empaattisesti asettumaan toisen ihmisen asemaan ymmärtääkseen häntä paremmin ja tullakseen itse ymmärretyksi paremmin kulttuurien välisissä

11 kohtaamistilanteissa. Laajimmassa integraation askeleessa ihmiset pystyvät myös sovittelemaan yhteen joskus törmääviäkin kulttuurisia viitekehyksiä. (emt.) Integraation askeleeseen liittyvä laajeneva kulttuurien välinen ymmärrys tuottaa myös monikulttuurisen identiteetin ja ajattelutavan ihmisen oman kansallisen tai etnisen identiteetin lisäksi. Tällöin huomataan että maailmankuvat ovat kollektiivisesti rakentuneita ja että identiteetti itsessäänkin on tietoisuuden tuottama konstruktio. Parhaimmillaan ihminen voi toimia kulttuurisen välittäjän rooleissa eri kulttuurien välillä. Kulttuurienvälisen osaamisen kehittyminen voidaankin nähdä uusien näkökulmien ja uusien tulkintamahdollisuuksien oppimisena. Tällöin kasvaa tietoisuus siitä, että oma kulttuuri on vain yksi merkityksiä luova konteksti muiden joukossa. Kulttuurienvälisen ymmärryksen saavuttaminen merkitsee kulttuurista herkistymistä ja siirtymistä kohti muiden kulttuurien tiedostamista ja uusien perspektiivien omaksumista (Salo-Lee 2009). Monikulttuurista ohjaustyötä tekevien kokemukset kulttuurisista erilaisuuden kohtaamistilanteista voivat kertoa aluksi monentyyppisistä negatiivisista ja ristiriitaisia tunteita herättäneistä kohtaamisista, mikä voi viitata esimerkiksi omakulttuurikeskeisyyden hallitseviin piirteisiin, ainakin alkuvaiheissa. Kun kulttuurien välinen ymmärrys ja oma toimintakompetenssi kehittyvät, ohjaajat herkistyvät havaitsemaan kulttuurisesti värittyneitä ajattelu- ja toimintatapoja kaksisuuntaisesti sekä itsessään, omassa kulttuuritaustassaan että ohjattavassa ja hänen taustassaan. (ks. Korhonen ja Puukari toisaalla tässä julkaisussa) 5 Kehittyvä kulttuurinen lukutaito monikulttuurisuuden haltuunoton edellytyksenä ohjaustilanteissa Kulttuurien välisissä kohtaamisissa tarvitsemme entistä enemmän sekä kulttuurienvälistä ymmärrystä ja viestintäosaamista että ymmärrystä niistä oppimis- ja sopeutumisprosesseista mitä vähemmistöryhmien edustajat läpikäyvät kotoutumisensa aikana pystyäksemme toteuttamaan monikulttuurista ohjausta mielekkäällä tavalla eri ohjaus- ja neuvontatyön konteksteissa. Ohjaustilanteet ovat luonteeltaan tavoitteellista ammatillista vuorovaikutusta, missä tavoitteena tavallisesti on ohjattavan tilanteeseen perehtyminen ja mahdollisten polkujen löytäminen ja

12 vaihtoehtojen tuottaminen ohjausprosessissa (ks. Spangar 2000; Nummenmaa 2005). Ohjattava on oman elämänsä ja ohjaaja vastaavasti prosessin etenemisen asiantuntija (Peavey 1999). Kun ohjaustilanteissa kohdataan eri kulttuuritaustaisia ihmisiä, tarvitaan niin kutsuttua kulttuurista lukutaitoa (cultural literacy) (vrt. Kim 2001; Shirato & Yell 2001.) Kulttuurista lukutaitoa korostavaan viestintäosaamiseen kuuluu olennaisesti sekä oman että vieraan kulttuurin viestinnän ja tapojen ymmärtäminen ja hallinta. Tällöin on katsottava pelkän kielitaidon hallinnan yli laajemmin ohjattavan tilanteeseen vaikuttavia taustatekijöitä. Kulttuurinen lukutaito voidaan ymmärtää kyvyksi lukea, ymmärtää ja löytää eri kulttuurien merkityksiä ja edelleen kyvyksi arvioida, vertailla ja avata erilaisia kulttuureja, jotka ovat toisiinsa kietoutuneita tietyssä paikassa (Salo-Lee 2007). Henkilökohtainen kulttuurinen toimintakyky laajenee omakulttuurikeskeisyydestä kulttuurien väliseen ymmärrykseen ja tämä haaste koskee ohjauksen molempia osapuolia sekä ohjaajaa että ohjattavia. Kulttuurierot voivat aiheuttaa kommunikaatiotilanteessa, kuten ohjauskeskusteluissa, viestien tulkintaan liittyviä väärinkäsityksiä ja hämmennystä. Viestintäerot korostuvat sitä enemmän mitä suurempi kulttuurietäisyys eri osapuolilla on, kuten yksilö- ja yhteisökulttuuria edustavien välillä viestintätilanteessa usein on. (Talib ym ) Erityisesti sanattomalla, ei-kielellisellä viestinnällä voi olla hyvin merkittävä rooli kulttuurisissa kohtaamistilanteissa, sillä silloin kun sanallinen ja sanaton viesti ovat keskenään ristiriidassa, uskotaan helpommin kehon sanomaan, mikä voi tuottaa joskus suoranaisia väärinymmärryksiä yksilöllisen ja yhteisöllisen kulttuurin edustajien välillä (ks. Mäntymaa & Raunio 1997). Vastaavasti suomalaisessa ohjauskulttuurissa esimerkiksi ohjaajan ja ohjattavan välit voivat olla epämuodolliset, toverilliset ja tasa-arvoiset, kun taas yhteisöllisessä kulttuurissa ohjaajan ja ohjattavan suhde on muodollisempi ja ohjaajalla on aina tietty auktoriteettiasema ohjattavaan nähden (ks. Talib ym. 2004). Tällaiset seikat asettavat jo lähtökohtaisesti haasteita ohjaustilanteiden onnistumiselle. Monikulttuurisuustyössä tärkeää on vilpitön, avoin ja empaattinen suhtautuminen toisen kulttuuriin, arvoihin ja perinteisiin. Vaikka ohjaustilanteissa ensisijaisesti kohtaamme yksilöinä, ovat kulttuuriset taustat väistämättä mukana monikulttuurisessa ohjauksessa. Toisen kulttuurin emotionaalinen hyväksyminen, toisin sanoen kyky havainnoida maailmaa toisen kulttuurin näkökulmasta, ei tarkoita täydellistä sulautumista vieraaseen kulttuuriin tai kaikkien sen piirteiden omaksumista sellaisenaan, vaan ohjaustyön tavoitteena sitä, että eri kulttuureja

13 edustavat ihmiset ovat tasavertaisina kulttuurienvälisessä dialogissa ja yhteistyössä. Erityisesti dialogisuuden tärkeys korostuu ohjaussuhteessa. Voidaankin todeta yhteenvetona, että tarvitsemme kulttuurista herkkyyttä ja kulttuurista lukutaitoa dialogisen toiminnan perustana ja monikulttuurisella ohjauksella on tällaisen kulttuurisen ymmärryksen luomisessa tärkeä tehtävä. Yli kulttuurirajojen kantava kulttuurinen lukutaito on yksi koulutusjärjestelmän kehittämisen ja ammatillisen elämän suurimpia haasteita, myös Suomessa (vrt. Wood, Landry & Bloomfield 2006). Berry (2002) edelleen lisää tähän, että kulttuurienvälisen tai monikulttuurisen toiminnan, kuten ohjauksen koulutuksessa tai työelämässä, ei tulisi jäädä vain erilaisuuden ymmärtämisen asteelle, vaan tavoitella myös yhteisyyttä (uniformity). Monikulttuurisessa ohjauksessa tulisikin pyrkiä ylittämään kulttuurisia ja kansallisia raja-aitoja ja pyrkiä edistämään kulttuurien välistä yhteisymmärrystä ja yhteiselämää yhteisöissä ja organisaatioissa (Banks 2004; 2007). Kulttuurinen lukutaito on sellaista sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, joka auttaa ihmisiä toimimaan sensitiivisesti ja joustavasti erilaisuuden maailmassa (Salo-Lee 2007). Voidaan sanoa, että kulttuurinen lukutaito on monikulttuuristuvassa maailmassa selviytymisen kannalta yhtä olennaista kuin perinteiset luku- ja kirjoitustaito ovat olleet. Kulttuurisen lukutaidon kehittymisessä arvoilla, maailmankuvalla ja moraalisella ajattelulla on tärkeä rooli (Smith 2009; Korhonen 2010). Pohdittavaksi 1) Palauta mieleen sellaisia kokemuksia omasta elämästäsi, joissa olet aluksi tuntenut ennakkoluuloja vierasta tai itselle outoa asiaa kohtaan, mutta lopulta olet joutunut muuttamaan ennakkokäsityksiäsi? Pohdi miten tämä heijastelee ajattelutapojemme kulttuurisidonnaisuutta? 2) Pohdi mahdollisia viestinnän ongelmia high- ja low-context kulttuureista tulevien ihmisten välillä? 3) Artikkelissa esiteltiin kulttuurisen herkkyyden ja kulttuurisen lukutaidon käsitteet. Pohdi millaisia asioita käytännössä näihin molempiin osa-alueisiin liittyy kulttuurien välisissä kohtaamistilanteissa ohjaustyössä?

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa OHJAUSTYÖN DILEMMAT JA ELÄMÄNKULKUJEN JÄNNITTEET käytäntö tutkimustapaaminen 17.5.2013 Itä-Suomen yliopisto Jussi Silvonen Yliopistotutkija, dosentti

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OHJAUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Riitta Metsänen

MONIKULTTUURISEN OHJAUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Riitta Metsänen MONIKULTTUURISEN OHJAUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 15.10.2009 Riitta Metsänen TAUSTAKÄSITTEITÄ Mitä tarkoitamme kun puhumme kulttuurista Jonkun ryhmän, yhteisön tai luokan elämäntapaa Niitä arvoja, normeja

Lisätiedot

Anita Novitsky, monikulttuurisuuden asiantuntija

Anita Novitsky, monikulttuurisuuden asiantuntija , monikulttuurisuuden asiantuntija Milton Bennettin interkulttuurisen sensitiivisyyden kuusi vaihetta Etnosentrisyys: 1. Kiistämisvaihe (denail) oma kulttuuri nähdään ainoana oikeana ja muita kulttuureja

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Monikulttuurinen osaaminen ja kotoutumisen avaimet

Monikulttuurinen osaaminen ja kotoutumisen avaimet Monikulttuurinen osaaminen ja kotoutumisen avaimet Kohdataan kirjastossa : monikulttuurisen osaamisen perusteet ja käytäntö Joensuu 15.11.2016 Zahraa Al Take zahra.altake@globaalinuoret.fi Kotoutuminen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Näkökulmana kulttuuri

Näkökulmana kulttuuri PUHP101 Vuorovaikutuksen dynamiikka FT Marko Siitonen Viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Näkökulmana kulttuuri Mikä kulttuuri? vrt. viestintä -> lukemattomia määritelmiä näkökulmasta riippuen

Lisätiedot

Näkökulmana kulttuuri

Näkökulmana kulttuuri PUHP101 Vuorovaikutuksen dynamiikka FT Marko Siitonen Viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Näkökulmana kulttuuri 1 Mikä kulttuuri? vrt. viestintä -> lukemattomia määritelmiä näkökulmasta riippuen

Lisätiedot

KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN

KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN Oulu 13.3. 2008 Rauni.Räsänen@oulu.fi AJANKOHTAISTA? Miten vanha/miten uusi? Miten näkyy? Miksi näkyy enemmän? Miksi juuri koulu ja kasvatus merkittävä? Kulttuurin

Lisätiedot

Nimi: Henkilötunnus: Valintakokeen yhteispistemäärä:

Nimi: Henkilötunnus: Valintakokeen yhteispistemäärä: TAMPEREEN YLIOPISTO Valintakoe 2013 Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen hakukohde 5.6.2013 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen aikana. Vastauksen

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Mitkä tekijät edistävät kulttuurienvälistä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä?

Mitkä tekijät edistävät kulttuurienvälistä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä? Mitkä tekijät edistävät kulttuurienvälistä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä? Luennoitsija: Melody Karvonen monikulttuurisuuden asiantuntija Valtakunnalliset työpajapäivät Järjestäjä: Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA? KOHTI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA Kristiina Kumpulainen Leena Krokfors Lasse Lipponen Varpu Tissari Jaakko Hilppö Antti Rajala Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos Miksi

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot