Haasteena monikulttuuriset ohjaustilanteet sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurien välisen viestinnän näkökulmia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haasteena monikulttuuriset ohjaustilanteet sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurien välisen viestinnän näkökulmia"

Transkriptio

1 Julkaistu teoksessa: V.Korhonen & S. Puukari (toim.) Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS- Kustannus, ss Haasteena monikulttuuriset ohjaustilanteet sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurien välisen viestinnän näkökulmia Vesa Korhonen 1 Johdanto Monikulttuurisuus ja monimuotoisuuden hallinta ovat muodostuneet muuttuvassa maailmassa tärkeäksi ohjaustyötä tekevien osaamisalueeksi. Kulttuurien väliset kohtaamiset asettavatkin eri toimintaympäristöissä tapahtuvalle ohjaukselle lisää haasteita kasvavan maahanmuuton myötä. (Koivumäki & Matinheikki-Kokko 2004; Koivumäki 2007.) Yleissivistävässä peruskoulussa, jatko-opinnoissa, työelämässä, omaehtoisissa aikuisopinnoissa, harrastuksissa ja vapaa-ajalla eri kulttuurien ja kansallisuuksien edustajien kohtaaminen on yhä yleisempää. Ohjaustyötä tekevät ovat vaikuttamassa oman ohjaustyön ja esimerkkinsä kautta kulttuurien välisen ymmärryksen ja erilaisuutta hyväksyvien arvojen leviämiseen eri elinikäisen oppimisen toimintakentillä yhteiskunnassa. Kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtäminen mainitaan usein koulutuspoliittisissa ja opetussuunnitelmallisissa diskursseissa tärkeänä tavoitteena (vrt. Korhonen 2010). Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuus asettuvat oppimisen ja ohjauksen tavoitteiksi kun luodaan koulutusohjelmia monikulttuurisen ajattelun edistämiseen elinikäisen oppimisen eri tahoilla. Esimerkiksi toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksessa kansainväliset opetusohjelmat ovat yleistyneet viime vuosina hyvin nopealla tahdilla Suomessa ja muualla. Samalla suunnitelmia tarvitaan myös monikulttuuristen ohjauspalveluiden kehittämiseen. Suomessa suurimmat haasteet elinikäisen oppimisen eri kentillä ovat kohdistuneet maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotoutumiseen, koulutukseen, maahanmuuttajien työllistämiseen, psykososiaaliseen sopeutumiseen ja hyvien etnisten suhteiden edistämiseen kulttuuriryhmien välillä (Matinheikki-Kokko 1999; Pitkänen & Kouki 1999). Tähän voi lisätä

2 2000-luvun tavoitteina työelämän monikulttuurisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä edistävien käytäntöjen luomisen ja edistämisen. Esimerkiksi työnantajien suositellaan maahanmuuttajia työllistäessään huolehtivan muun muassa siitä, että maahanmuuttajille annetaan riittävästi ohjausta työelämän käytänteistä, koulutetaan esimiehiä ja luottamusmiehiä sekä koko työyhteisöä kohtaamaan erilaisia kulttuureja sekä käytetään hyväksi strategista suunnittelua, henkilöstökoulutusta ja työnohjauksen eri muotoja maahanmuuttajien onnistuneessa integroinnissa työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi. (ks. Arajärvi 2009; Korhonen & Myllylä 2010.) Työelämän lisäksi myös muun muassa lapsiin, nuoriin, perheisiin ja erilaisiin maahanmuuttajapalveluihin (esim. valmentava koulutus, kuntien kotoutumispalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut) liittyvät kysymykset ovat hyvin keskeisiä elinikäisen oppimisen ja ohjauksen eri yhteyksissä (Väänänen ym. 2009). Monikulttuurisuus onkin edelleen hyvin ajankohtainen haaste ohjaus- ja neuvontatyölle elinikäisen oppimisen eri yhteyksissä. Monikulttuurisella ohjauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista ammatillista kohtaamista ohjaajan ja ohjattavan välillä, jossa ohjaaja ja ohjattava tulevat joko eri kulttuureista, edustavat erilaista etnistä ryhmää tai puhuvat eri kieltä äidinkielenään (ks. Metsänen 2000; Koivumäki & Matinheikki-Kokko 2004). Seuraavassa monikulttuurisen ohjauksen haasteita hahmotetaan erityisesti sosiokulttuurisen oppimisen ja kulttuurien välisen viestinnän näkökohtien avulla. 2 Muuttuva monikulttuurinen maailma ja sosiokulttuurinen oppiminen Sosiokulttuurinen oppiminen on suuntaus, joka tarkastelee yksilöä ja oppimista yhteiskunnallishistoriallisessa kontekstissa ja sosiokulttuurisissa rakenteissa (Korhonen 2010) ja sopii näin elinikäisen oppimisen erilaisissa ympäristöissä tapahtuvan monikulttuurisen ohjauksen kulttuurisia haasteita avaavaksi taustateoriaksi. Ohjaustilanteissa sekä ohjaaja että ohjattavat katsovat tilannetta omien sosiokulttuuristen linssiensä läpi. Inhimillisen ajattelun piirteet, kuten millaisena ymmärrämme itsemme ja muut ja millainen maailmankuvamme on, ovat sosiaalisesti ja kulttuurisesti sidoksissa siihen viiteryhmään tai yhteisöön, jota pidämme itsellemme tärkeänä ja johon olemme sosiaalistuneet esimerkiksi ensimmäisen sosialisaatioympäristömme, kodin ja perheen, vaikutuspiirissä. Sosiokulttuurisen koulukunnan vaikuttajahahmo Lev Vygotsky (1978;

3 ks. myös Cole 1998) pohti aikanaan paljon kuinka ihmisen korkeammat mentaaliset toiminnot ovat välittyneitä sosiaalisten merkitysten kautta ja linkittyneitä samalla kollektiivisesti ja historiallisesti muotoutuneisiin käsityksiin. Kulttuuristen vaikutteiden merkitystä kuvataan sosiokulttuurisen oppimisen suuntauksessa usein enkulturaation käsitteellä. Enkulturaatio merkitsee kulttuurin oppimista, kulttuuriin kasvamista ja kulttuurin omaksumista ja se yhdistetään käsitteenä erityisesti ensimmäisiin sosialisaatioympäristöihin lapsuudessa, toisin sanoen primaarisosialisaatioon (ks. Scollon, Scollon & Jones 2001). Enkulturaatio ei kuitenkaan tarkoita kulttuurin omaksumista puhtaasti sellaisenaan ulkoa-sisään -periaatteella, vaan se on hyvin kontekstista ja tilanteesta riippuvainen prosessi. Kulttuuriantropologi Robert Aunger (2000; ks. myös Korhonen 2010) on ehdottanut, että ensiksikin on hyvä kiinnittää huomiota arkielämän oppimiskonteksteihin kulttuurisen oppimisen yhteydessä, sillä elinikäisessä oppimisessa tapahtuu laajalti informaalista oppimista, mikä ei useinkaan toteudu muodollisten kasvatusinstituutioiden (perhe, koulu) vaikutuksesta. Toiseksi, ihmisten mahdollisuudet hyödyntää tietoa yhteisössä ovat erilaiset, mikä liittyy erilaisiin hierarkioihin ja valtasuhteisiin yhteisön sisällä. Kolmanneksi, kaikki tieto ei ole yhteisön jäsenille yhtä merkityksellistä eikä kiinnostavaa, vaan yhteisön jäsenet arvostavat yhteisön jakamaa tietoa (esim. kulttuuriperintö) hyvin eri tavoin. Muun muassa nämä seikat voivat vaikuttaa siihen, että enkulturaatiolla voi olla yhteisön sisällä myös erilaisia ilmenemismuotoja. Ihmisen ankkuroituminen tiettyyn kotikulttuuriin tai etniseen ryhmään on kuitenkin suhteellisen pysyvä ilmiö tai ainakin hitaasti muuttuva osaksi sen takia, että kansallinen kulttuuri välittyy ihmiselle jo varhaislapsuuden kokemusten vaikutuksesta. Etniset erot ajatellaan tavallisesti etukäteen oleviksi, koska kasvatus lapsuudessa heti syntymän jälkeen muovaa tiedostamattomasti ihmisen koko persoonallisuutta ympäröivän kulttuurin suuntaisesti. (ks. Alasuutari & Ruuska 1999; Puukari & Taajamo 2007.) Ihmiset identifioituvat joihinkin ryhmiin eli he katsovat tiettyjen kriteerien perusteella olevansa samankaltaisia kuin muut samaistumansa ryhmän jäsenet. On kuitenkin hyvä muistaa että kulttuuri ei ole asia, joka periytyy biologisesti. Se on sosiaalisesti rakennettua ihmisten välillä. Enkulturaation vaikutukset näkyvät ja säilyvät meissä arkipäivän toiminnassa esimerkiksi viestintätavoissamme ja tulkinnoissamme. Mutta primaarisosialisaation jälkeiset sekundaarisosialisaation ympäristöt, kuten opiskelu, työ,

4 parisuhde ja perhe sekä erilaiset yhteisöt ja suhdeverkostot, myös muuttavat meitä ja vaikuttavat kulttuuriseen toimintakykyymme. Kun maailma muuttuu kansainvälisemmäksi, muuttuu myös kulttuuri samalla hyvin monimuotoiseksi kollektiivisesti rakennetuksi merkitysverkostoksi. Tätä merkitysten kudelmaa rakennetaan ihmisten välisessä kanssakäymisessä edelleen. On siis hyvä pitää mielessä se, että tämän päivän oppiminen ja kehitys elämänkaarella eivät tapahdu yhden rajatun kiinteän kulttuurin sisällä, vaan lisääntyvässä määrin erilaisten kulttuurien välisten vaikutteiden ja kohtaamisten risteyskohdissa. Käsityksiä kulttuurisesta sosiaalisaatiosta ja oppimisesta on siksi syytä laajentaa. Monikulttuurinen ja -muotoinen maailma merkitsee esimerkiksi arvojen, tapojen, tavaroiden ja palvelujen kasvavaa vaihtoa ja ihmisten lisääntyvää liikkuvuutta. Kulttuuristen kohtaamisten lisääntyessä muuttuvat myös itse kulttuurit. Kulttuurien evoluutiota tapahtuu monella tavoin ja moninaisissa kohtaamisissa: henkilökohtaisena muutoksena maahanmuuton yhteydessä, globaalisti laajentuvana viestintänä tietoverkkojen avulla, tuotteiden ja palvelujen vaihtona, älykkäiden ideoiden vastavuoroisena vaihtona ja tuottamisena, osallistumisena kansainvälisiin yhteenliittymiin ja verkostoihin, kansainvälisinä poliittisina agendoina ja ideoiden lainaamisena ja antamisena, kolonialismina, imperialismina, kehitysapuna ja yhteistyönä ja monentyyppisenä keskinäisenä arkipäivän oppimisena (ks. Ipsen, 2004). 3 Yksilö- ja yhteisökeskeiset kulttuurit ja kulttuurien välinen viestintä Kulttuurien tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota tietynlaisiin kulttuuriryhmien jakamiin sisäisiin peruspiirteisiin ja yleistyksiin, joiden pohjalta on hahmoteltu kulttuurisia peruseroja eri kulttuuriryhmien viestintäkäyttäytymisessä ja maailmankuvassa. Usein kulttuurit jaetaan karkeasti ottaen kahteen toisistaan eroavaan pääryhmään: länsimaiseen eli yksilökeskeiseen (individualistiseen) ja itämaiseen eli yhteisökeskeiseen (kollektivistiseen) kulttuuriin (Bennett 1993; 1998; Gudykunst & Lee 2003). Länsimaisen, yksilökeskeisen kulttuurin lähtökohtana ja perusarvona pidetään yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien turvaamista. Esimerkiksi työpaikalla

5 ja työyhteisössä työntekijä toimii ensisijaisesti yksilönä ja muun muassa perheasioiden tai muiden ihmissuhteiden hoitaminen pyritään pitämään erillään työasioista. Työntekijä on myös henkilökohtaisesti vastuussa työtehtäviensä hoidosta ja huolehtii yksilönä oikeuksistaan ja velvoitteistaan työntekijänä. Yhteisökeskeisessä kulttuurissa yksilön merkitys ei sen sijaan ole niin itseisarvoinen, vaan erityisesti perhe tai suku voi olla yksilöä merkityksellisempi. Myöskään ero työelämän ja yksityiselämän välillä ei ole niin selvä kuin länsimaissa. Yhteisökeskeisessä kulttuurissa luotetaan siihen, että sukulainen tai ystävä voi auttaa myös työelämässä. (ks. esim. Vartiainen-Ora 2007.) Koko maailman mittakaavasta katsottuna länsimainen kulttuuripiiri ei ole kovin laaja verrattuna yhteisöllisiin kulttuureihin. Yksilökeskeinen kulttuuri on hallitsevin teollistuneissa länsimaissa, kuten Pohjois- ja Länsi- Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Huomattavasti enemmän on yhteisökeskeisiä kulttuureja, joista vahvimpia ovat Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kulttuurit. Toisaalta länsimainen kulttuuri on globalisaation seurauksena ehkä voimakkaimmin leviämässä ja muuttamassa kulttuuri- ja maailmankuvaa myös yhteisökulttuureissa. Kulttuuriset lähtökohtaerot kuitenkin osoittavat, että erilaisiin elämänvalintoihin liittyvät päätöksentekoprosessit saattavat muotoutua luonteeltaan hyvin erilaisiksi sen mukaan, onko ihmisen tausta yksilö- vai yhteisökeskeisestä kulttuurista. (Puukari & Launikari 2005; Puukari & Taajamo 2007.) Milton Bennett (1993; 1998) on huomauttanut, että kulttuuristen erontekojen ja jäsennysten taustalla on monia stereotypioita ja yleistyksiä. Stereotypiat vahvistuvat kun oletamme toiminnassamme tietyn kulttuurin tai ryhmän edustajien jakavan kaikki samat ominaispiirteet. Stereotypiat liittyvät myös helposti mihin tahansa ryhmäjäsenyyteen, kuten etnisyyteen, ikään, sukupuoleen tai kansalliseen kulttuuriin (esimerkiksi suomalaisuuteen). Stereotypia voi olla positiivinen, mikäli se on havainnoijan mielestä arvostettu ominaisuus, tai se voi olla aliarvostettuna vastaavasti negatiivinen ominaisuus. Kummankin tyyppiset stereotypiat voivat olla ongelmallisia kulttuurisissa kohtaamistilanteissa, sillä ne korostavat usein tietyntyyppistä värittynyttä ymmärrystä viestinnän toisesta osapuolesta. Stereotypiat ovat loppujen lopuksi vain osaksi paikkansa pitäviä ja niistä tulee helposti itsensä täyttäviä ennusteita. Ne ohjaavat tekemään havaintoja toisista hyvin selektiivisesti. (Bennett 1998, 5-6.) Toisaalta kulttuurien välisessä kommunikaatiossa on myös tarpeellista tehdäkin kulttuurisia yleistyksiä, jotta emme

6 ajaudu naiviin individualismiin ja ajattele jokaisen ihmisen toimivan toisistaan riippumatta täysin ainutkertaisella tavalla. Bennett (emt.) käyttää tässä yhteydessä enemmistöuskomusten käsitettä (preponderance of belief), minkä mukaan tietyssä kulttuurissa preferoidaan aina tiettyjä uskomuksia ja tapoja enemmän kuin jotain muita tapoja. Esimerkiksi yksilö- ja yhteisökulttuurien piirteiden erottelut perustuvat laajamittaisiin empiirisiin tutkimushavaintoihin jotka ovat tuottaneet näitä kulttuurisia yleistyksiä. On kuitenkin luonnollista että jokaisessa kulttuurissa on aina niitä, jotka eivät edusta enemmistöuskomuksia. Huolimatta niistä kulttuurisista yleistyksistä, joiden mukaisesti meitä pohjois-eurooppalaisia pidetään länsimaisen yksilökulttuurin edustajina ja meille tulevia aasialaisia tai afrikkalaisia maahanmuuttajia itämaisen yhteisökulttuurin edustajina, on myös niitä suomalaisia, jotka voivat olla yhtä yhteisöllisiä kuin aasialaiset, tai aasialaisia, jotka ovat yhtä individualisteja kuin suomalaiset keskimäärin (ks. kuvio 1). Nämä väestöryhmän ääripäät ovat sosiokulttuurisessa mielessä poikkeustapauksia (emt.) ja ne kuvaavat samalla myös kulttuurin monimuotoisuutta, missä kulttuuriset vaikutteet sekoittuvat ja moninaistuvat. Tämä on hyvä ottaa huomioon kulttuurien välisessä viestinnässä ja ohjauksessa, missä pohjimmiltaan lähtökohtana on ihminen ja hänen toiveidensa ja tarpeidensa ymmärtäminen. Länsimainen kulttuuri Itämainen kulttuuri keskivertotaipumus tietyn väestöryhmän keskuudessa Yksilöllisyys (Individualismi) Poikkeava ja sekoittunut ääripää itämaisen kulttuurin keskuudessa Yhteisöllisyys (Kollektivismi) Poikkeava ja sekoittunut ääripää länsimaisen kulttuurin keskuudessa Kuvio 1. Yleistyneet kulttuuriset tulkintamallit ja sekoittuneet ääripäät (mukaillen Bennett 1998, 7).

7 Yksilö- ja yhteisökulttuurien keskivertotaipumusten erot kulminoituvat selkeimmin viestintätilanteissa. Voidaan ajatella, että kulttuuriset viestintätavat ja tottumukset ovat meissä sosiokulttuurisen oppimisen ja enkulturaation tuloksena sisäänrakennettuina ja ne ovat monimutkaisempia kuin puhutut ja kirjoitetut viestit sellaisenaan (esim. Hall & Hall 1990). Vuorovaikutuksessa tapahtuvat tulkinnat kiinnittyvät aina sekä kielellisiin että ei-kielellisiin merkityksiin. Kulttuurienvälisen viestinnän tutkijat korostavat kuinka eri tavalla samat sosiaaliset tilanteet voidaan ymmärtää eri kulttuuritaustaisten ihmisten välillä (Salo-Lee ym. 1998). Salo- Leen ja kumppanien (1998) mukaan kielelliset viestit liittyvät siihen mitä sanotaan tai miten sanotaan, kun taas ei-kielelliset viestit kertovat puhujasta ja hänen ilmaisutavoistaan kommunikaatiotilanteessa. Jokainen ilmaistu viesti sisältää toisin sanoen metaviestejä artikuloinnista ja puhujasta puhetilanteessa eli miten vastaanottajan pitäisi viesti oikeastaan ymmärtää. Metaviestit ovat useimmiten ei-kielellisiä. Vuorovaikutuskonteksti ja aiempi tieto toisesta osapuolesta luonnollisesti vaikuttavat tulkintoihin. On tärkeä huomata se, että eikielellisillä viesteillä on tärkeä osa kaikessa ihmisten välisessä kommunikaatiossa. On merkillepantavaa että ei-kielellisillä viesteillä ja metaviesteillä on erilainen merkitys yksilöja yhteisökulttuureissa. Hallin (1989; 1990; myös Hall & Hall 1990) mukaan kulttuurit voidaan luokitella karkeasti asia- ja informaatiokeskeisiin kulttuureihin (low-context) tai ihmissuhde ja kontekstikeskeisiin (high-context) kulttuureihin. Hallin (emt.) mielestä juuri yksilökulttuurit, kuten angloamerikkalainen valtakulttuuri ja esimerkiksi saksalainen, sveitsiläinen ja skandinaavinen kulttuuri ovat tyypillisiä low-context viestintäkulttuureja. Hall (emt.) tähdentääkin kuinka low-context kulttuureissa puhutun tai kirjoitetun sisällön merkitys korostuu vuorovaikutuksessa. Sanojen odotetaan tarkoittavan melko tarkoin sitä mitä on sanottu. Eikielellistä viestintää ei pidetä kovin tärkeänä, eikä sen helposti tulkita olevan ristiriidassa sanotun ja kuullun kanssa. Esimerkiksi suomalaisessa kulttuurissa on totuttu melko suorasanaiseen keskusteluun ja siirtymisenä nopeasti asiaan, mutta yhteisöllisissä kulttuureissa pyritään olemaan kohteliaita ja ilmaisemaan asioita monimutkaisemmin ja hitaammin. Suomalainen voi liian nopeasti luulla että asia on jo käsitelty, kun yhteisökulttuurin edustaja on vasta virittäytymässä tunnelmaan ja asioiden esille ottamiseen.

8 On myös tyypillistä että high-context kulttuureissa Hallin (1989; 1990) mukaan vain osa viesteistä ilmaistaan (ja tulkitaan) kielellisesti. Iso osa viestinnästä tulkitaan ympäristön tai kontekstin ehdoilla, mikä tarkoittaa muun muassa puhujan olemusta, ei-kielellistä käyttäytymistä ja muita vuorovaikutuksellisia vihjeitä tilanteessa. Puhetilanteessa esimerkiksi kuuntelijan eikielellisiä reaktioita otetaan aktiivisesti huomioon ja puhuja mukauttaa puhettaan vastaavasti. Hall pitää yhteisökulttuureja eli aasialaisia, arabialaisia ja latinokulttuureja tyypillisinä highcontext viestintäkulttuureina. Yhteisökulttuureissa ryhmäharmonia ja toisten kasvojen säilyttäminen on tärkeää ja tähän usein tarvitaan epäsuoraa viestintää. Merkityksistä viestitään eikielellisesti ja niitä tulkitaan vihjeiden ja kontekstin perusteella. Ei-kielellisistä viestintäeroista ovat hyvänä esimerkkinä eri kulttuureissa laajasti käytetyt nyökkääminen ja hymyily, joilla kuitenkin saattaa olla ratkaisevasti toisistaan poikkeavia tulkintamerkityksiä yksilö- ja yhteisökulttuurien edustajien välillä. Siinä missä suomalainen yksilökulttuurin edustajan ymmärtää helposti nyökkäämisen ja hymyilyn hyväksymisen ja myöntymisen hiljaiseksi merkiksi, saattaa yhteisökulttuurin edustajille näillä olla aivan muita merkityksiä. Nyökkääminen ja hymyily voivat heille merkitä esimerkiksi tervehtimistä tai puhujan kuulemista, mutta eivät suinkaan sitä, että he olisivat hyväksyneet tai suostuneet puhujan ehdotukseen. Yhteisökulttuurin edustaja saattaa nyökätä vaikkei olisi ymmärtänytkään puhujan sanomaa. Joskus nyökkääminen voi myös tarkoittaa täysin päinvastaista eli kieltoa, kuten esimerkiksi Thaimaassa. Aasialaisessa yhteisökulttuurissa nyökkääminen voi olla myös reaktiona melkein mihin tahansa tilanteeseen tai tunteeseen ja merkitä vain eri tunnetilojen huomioimista puhujan ja kuulijan välillä. Viestintätapojen erot yhdessä muiden kulttuuristen erojen kanssa luovat helposti kulttuurietäisyyttä eri kulttuuritaustaisten ihmisten välille. Salo-Lee ja muut (1998) toteavat että individualistisissa yksilökulttuureissa arvostetaan yleensä ihmisten omien mielipiteiden ja pyrkimysten esittämistä julkisesti, mikä hoituu mutkattomimmin suoralla kielellisellä viestinnällä. Mutta tämä tapa saattaa tuntua vastaavasti epäkohteliaalta ja jopa töykeältä yhteisökulttuurin edustajan mielestä. Tällaiset seikat voivat jo lähtökohtaisesti luoda monia tulkintavaikeuksia monikulttuurisissa ohjaus- ja viestintätilanteissa, mikä on syytä ottaa huomioon.

9 4 Omakulttuurikeskeisyydestä kulttuurien väliseen ymmärrykseen kulttuurisissa kohtaamistilanteissa Edellä kuvattujen kulttuuristen yleistysten ja stereotypioiden lisäksi kulttuurisissa kohtaamis- ja viestintätilanteissa voi tulkintavaikeuksia aiheuttaa asioiden tarkasteleminen omakulttuurikeskeisesti. Omakulttuurikeskeisyys eli etnosentrismi on maailman tarkastelemista yksipuolisesti omasta kulttuurista käsin. Oman elin- ja kulttuuriympäristön tapoja ja käsityksiä pidetään yleismaailmallisina, ja muita pidetään poikkeuksina. Etnosentrismi on enkulturaation vaikutuksesta osittain tiedostamatonta ja automaattista. Mitä enemmän opimme tuntemaan eri kulttuureja ja erilaisia tapoja, sitä vähemmän pidämme omiamme ainoina normaaleina ja opimme joustamaan omasta periaatteistamme. (ks. Vartiainen-Ora 2007.) Omakulttuurikeskeisyyden taakse kätkeytyvät itsestäänselvyydet ja erityispiirteet, joiden avulla suhtaudumme vierauteen. Niistä yleisimpiä ovat vieraisiin kulttuureihin liittyvät pysyvät negatiiviset stereotypiat ja ennakkoluulot. Ne ovat ikään kuin valmiita ajattelun viitekehyksiä uusien ilmiöiden hahmottamiseen. Ennakkoluulolla ymmärretään valmiiksi negatiivista yleistystä jostain ryhmästä tai ilmiöstä (ks. Helkama, Myllyniemi & Liebkind 2005). Kaikilla ihmisillä on ennakkoluuloja ja niiden tunnistaminen on ensiaskel niistä irtautumiseen. Kulttuurienvälisessä kohtaamistilanteessa tarvitaan tietoa oman ja vieraan kulttuurin viestintäkäyttäytymisestä ja maailmankuvasta. Vieraan kulttuurin edustajien käyttäytymistapojen tulkinnassa on tärkeä ymmärtää, että toiset voivat ajatella, tuntea ja toimia eri tavalla ja että heidät kannattaa ottaa sellaisina kuin he ovat. Kulttuurien välisissä kohtaamisissa tarvitaan sellaista kulttuuriosaamista, jossa opitaan tunnistamaan kulttuuristen käytäntöjen, arvojen ja uskomusten suhteellisuutta. Tämä koskee myös omien käsitysten ja omaksuttujen käytäntöjen suhteellisuuden tunnistamista. Tätä osaamista usein nimitetään kulttuuriseksi herkkyydeksi (intercultural sensitivity) (Bennett 1993; 1998; 2004; myös Salo-Lee 2009; Korhonen 2010). Kulttuurinen herkkyys on yhtäältä kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämistä, mutta toisaalta kulttuurisen etäisyyden ja erottelujen ylittämistä kohtaamistilanteissa. Bennett (1993; 1998) on tarkastellut kulttuurisen herkkyyden kehittymistä siirtymisenä askelittain omakulttuurikeskeisyydestä kohti muiden kulttuurien tiedostamista ja uusien perspektiivien omaksumista. Kun ajattelu kehittyy kohti erilaisuutta tiedostavaan, arvostavaan ja osaavaan

10 suuntaan, suhtautumisesta omaan ja vieraaseen kulttuuriin tai erilaisuuteen tulee vähitellen tasapainoista, avoimempaa ja luontevampaa, eivätkä kulttuuriset erottelut enää hallitse ajattelua ja toimintaa (ks kuvio 1). Erilaisuuden kokemus Torjunta Puolustus Minimointi Hyväksyntä Sopeutuminen Integraatio Etnosentrismi Etnorelativismi Kuvio 2. Kulttuurisen herkkyyden kehittymisen askeleet (Bennett ym. 1998; 2004). Etnorelativismi merkitsee omakulttuurikeskeisyyden (etnosentrismi) toisena ääripäänä tässä yhteydessä valmiutta mukautua monenlaisiin standardeihin ja tapoihin ja kykyä sopeuttaa myös omaa toimintaansa ja ajatteluaan erilaisiin ihmistenvälisiin toimintatilanteisiin (Bennett 1998, 26). Omakulttuurikeskeisyyden ja torjunnan vaiheen ollessa vallitsevana, ihmiset eivät kuitenkaan kykene havaitsemaan ja hallitsemaan kulttuurisia eroja lainkaan ja tuottavat hyvin yleisiä ja stereotyyppisiä erotteluja tyyliin ulkomaalainen, tummaihoinen tai afrikkalainen. Kun omakulttuurikeskeisyys alkaa lieventyä, valmiudet rakentaa käsityksiä kulttuurisista eroista ja piirteistä alkavat kehittyä, mutta eroihin voi liittyä ihmisten ajattelussa vielä hyvin paljon negatiivisia stereotypioita ja ennakkoluuloja (puolustus). (Bennett 1998; Bennett & Bennett 2004.) Edelleen lieventyessään kulttuuriset erot voidaan liittyä pinnallisten erottelujen taakse, kuten ruokailutapojen tai sosiaalisten sääntöjen, mutta taustalla edelleen pidetään ihmisiä universaalisti oman kulttuurin linssin läpi katsottuna samanlaisina (minimointi). Vasta hyväksynnän askeleen saavutettuaan ihmisen alkavat huomata kulttuurisia eroavaisuuksia ja kiinnostuvat niistä. He oppivat ymmärtämään, että myös he itse ovat kulttuurisia olentoja. (emt.) Sopeutumisen askeleessa ihmiset pystyvät lisäksi hyödyntämään tietämystä omasta ja toisen kulttuurista pystyäkseen tavoitteellisesti siirtymään toisenlaiseen kulttuuriseen ajattelu- ja toimintatapaan. He kykenevät tällöin empaattisesti asettumaan toisen ihmisen asemaan ymmärtääkseen häntä paremmin ja tullakseen itse ymmärretyksi paremmin kulttuurien välisissä

11 kohtaamistilanteissa. Laajimmassa integraation askeleessa ihmiset pystyvät myös sovittelemaan yhteen joskus törmääviäkin kulttuurisia viitekehyksiä. (emt.) Integraation askeleeseen liittyvä laajeneva kulttuurien välinen ymmärrys tuottaa myös monikulttuurisen identiteetin ja ajattelutavan ihmisen oman kansallisen tai etnisen identiteetin lisäksi. Tällöin huomataan että maailmankuvat ovat kollektiivisesti rakentuneita ja että identiteetti itsessäänkin on tietoisuuden tuottama konstruktio. Parhaimmillaan ihminen voi toimia kulttuurisen välittäjän rooleissa eri kulttuurien välillä. Kulttuurienvälisen osaamisen kehittyminen voidaankin nähdä uusien näkökulmien ja uusien tulkintamahdollisuuksien oppimisena. Tällöin kasvaa tietoisuus siitä, että oma kulttuuri on vain yksi merkityksiä luova konteksti muiden joukossa. Kulttuurienvälisen ymmärryksen saavuttaminen merkitsee kulttuurista herkistymistä ja siirtymistä kohti muiden kulttuurien tiedostamista ja uusien perspektiivien omaksumista (Salo-Lee 2009). Monikulttuurista ohjaustyötä tekevien kokemukset kulttuurisista erilaisuuden kohtaamistilanteista voivat kertoa aluksi monentyyppisistä negatiivisista ja ristiriitaisia tunteita herättäneistä kohtaamisista, mikä voi viitata esimerkiksi omakulttuurikeskeisyyden hallitseviin piirteisiin, ainakin alkuvaiheissa. Kun kulttuurien välinen ymmärrys ja oma toimintakompetenssi kehittyvät, ohjaajat herkistyvät havaitsemaan kulttuurisesti värittyneitä ajattelu- ja toimintatapoja kaksisuuntaisesti sekä itsessään, omassa kulttuuritaustassaan että ohjattavassa ja hänen taustassaan. (ks. Korhonen ja Puukari toisaalla tässä julkaisussa) 5 Kehittyvä kulttuurinen lukutaito monikulttuurisuuden haltuunoton edellytyksenä ohjaustilanteissa Kulttuurien välisissä kohtaamisissa tarvitsemme entistä enemmän sekä kulttuurienvälistä ymmärrystä ja viestintäosaamista että ymmärrystä niistä oppimis- ja sopeutumisprosesseista mitä vähemmistöryhmien edustajat läpikäyvät kotoutumisensa aikana pystyäksemme toteuttamaan monikulttuurista ohjausta mielekkäällä tavalla eri ohjaus- ja neuvontatyön konteksteissa. Ohjaustilanteet ovat luonteeltaan tavoitteellista ammatillista vuorovaikutusta, missä tavoitteena tavallisesti on ohjattavan tilanteeseen perehtyminen ja mahdollisten polkujen löytäminen ja

12 vaihtoehtojen tuottaminen ohjausprosessissa (ks. Spangar 2000; Nummenmaa 2005). Ohjattava on oman elämänsä ja ohjaaja vastaavasti prosessin etenemisen asiantuntija (Peavey 1999). Kun ohjaustilanteissa kohdataan eri kulttuuritaustaisia ihmisiä, tarvitaan niin kutsuttua kulttuurista lukutaitoa (cultural literacy) (vrt. Kim 2001; Shirato & Yell 2001.) Kulttuurista lukutaitoa korostavaan viestintäosaamiseen kuuluu olennaisesti sekä oman että vieraan kulttuurin viestinnän ja tapojen ymmärtäminen ja hallinta. Tällöin on katsottava pelkän kielitaidon hallinnan yli laajemmin ohjattavan tilanteeseen vaikuttavia taustatekijöitä. Kulttuurinen lukutaito voidaan ymmärtää kyvyksi lukea, ymmärtää ja löytää eri kulttuurien merkityksiä ja edelleen kyvyksi arvioida, vertailla ja avata erilaisia kulttuureja, jotka ovat toisiinsa kietoutuneita tietyssä paikassa (Salo-Lee 2007). Henkilökohtainen kulttuurinen toimintakyky laajenee omakulttuurikeskeisyydestä kulttuurien väliseen ymmärrykseen ja tämä haaste koskee ohjauksen molempia osapuolia sekä ohjaajaa että ohjattavia. Kulttuurierot voivat aiheuttaa kommunikaatiotilanteessa, kuten ohjauskeskusteluissa, viestien tulkintaan liittyviä väärinkäsityksiä ja hämmennystä. Viestintäerot korostuvat sitä enemmän mitä suurempi kulttuurietäisyys eri osapuolilla on, kuten yksilö- ja yhteisökulttuuria edustavien välillä viestintätilanteessa usein on. (Talib ym ) Erityisesti sanattomalla, ei-kielellisellä viestinnällä voi olla hyvin merkittävä rooli kulttuurisissa kohtaamistilanteissa, sillä silloin kun sanallinen ja sanaton viesti ovat keskenään ristiriidassa, uskotaan helpommin kehon sanomaan, mikä voi tuottaa joskus suoranaisia väärinymmärryksiä yksilöllisen ja yhteisöllisen kulttuurin edustajien välillä (ks. Mäntymaa & Raunio 1997). Vastaavasti suomalaisessa ohjauskulttuurissa esimerkiksi ohjaajan ja ohjattavan välit voivat olla epämuodolliset, toverilliset ja tasa-arvoiset, kun taas yhteisöllisessä kulttuurissa ohjaajan ja ohjattavan suhde on muodollisempi ja ohjaajalla on aina tietty auktoriteettiasema ohjattavaan nähden (ks. Talib ym. 2004). Tällaiset seikat asettavat jo lähtökohtaisesti haasteita ohjaustilanteiden onnistumiselle. Monikulttuurisuustyössä tärkeää on vilpitön, avoin ja empaattinen suhtautuminen toisen kulttuuriin, arvoihin ja perinteisiin. Vaikka ohjaustilanteissa ensisijaisesti kohtaamme yksilöinä, ovat kulttuuriset taustat väistämättä mukana monikulttuurisessa ohjauksessa. Toisen kulttuurin emotionaalinen hyväksyminen, toisin sanoen kyky havainnoida maailmaa toisen kulttuurin näkökulmasta, ei tarkoita täydellistä sulautumista vieraaseen kulttuuriin tai kaikkien sen piirteiden omaksumista sellaisenaan, vaan ohjaustyön tavoitteena sitä, että eri kulttuureja

13 edustavat ihmiset ovat tasavertaisina kulttuurienvälisessä dialogissa ja yhteistyössä. Erityisesti dialogisuuden tärkeys korostuu ohjaussuhteessa. Voidaankin todeta yhteenvetona, että tarvitsemme kulttuurista herkkyyttä ja kulttuurista lukutaitoa dialogisen toiminnan perustana ja monikulttuurisella ohjauksella on tällaisen kulttuurisen ymmärryksen luomisessa tärkeä tehtävä. Yli kulttuurirajojen kantava kulttuurinen lukutaito on yksi koulutusjärjestelmän kehittämisen ja ammatillisen elämän suurimpia haasteita, myös Suomessa (vrt. Wood, Landry & Bloomfield 2006). Berry (2002) edelleen lisää tähän, että kulttuurienvälisen tai monikulttuurisen toiminnan, kuten ohjauksen koulutuksessa tai työelämässä, ei tulisi jäädä vain erilaisuuden ymmärtämisen asteelle, vaan tavoitella myös yhteisyyttä (uniformity). Monikulttuurisessa ohjauksessa tulisikin pyrkiä ylittämään kulttuurisia ja kansallisia raja-aitoja ja pyrkiä edistämään kulttuurien välistä yhteisymmärrystä ja yhteiselämää yhteisöissä ja organisaatioissa (Banks 2004; 2007). Kulttuurinen lukutaito on sellaista sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, joka auttaa ihmisiä toimimaan sensitiivisesti ja joustavasti erilaisuuden maailmassa (Salo-Lee 2007). Voidaan sanoa, että kulttuurinen lukutaito on monikulttuuristuvassa maailmassa selviytymisen kannalta yhtä olennaista kuin perinteiset luku- ja kirjoitustaito ovat olleet. Kulttuurisen lukutaidon kehittymisessä arvoilla, maailmankuvalla ja moraalisella ajattelulla on tärkeä rooli (Smith 2009; Korhonen 2010). Pohdittavaksi 1) Palauta mieleen sellaisia kokemuksia omasta elämästäsi, joissa olet aluksi tuntenut ennakkoluuloja vierasta tai itselle outoa asiaa kohtaan, mutta lopulta olet joutunut muuttamaan ennakkokäsityksiäsi? Pohdi miten tämä heijastelee ajattelutapojemme kulttuurisidonnaisuutta? 2) Pohdi mahdollisia viestinnän ongelmia high- ja low-context kulttuureista tulevien ihmisten välillä? 3) Artikkelissa esiteltiin kulttuurisen herkkyyden ja kulttuurisen lukutaidon käsitteet. Pohdi millaisia asioita käytännössä näihin molempiin osa-alueisiin liittyy kulttuurien välisissä kohtaamistilanteissa ohjaustyössä?

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Pohdintaa kv-osaamisen vaikuttavuudesta. Kaija Matinheikki-Kokko Kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi Korkeakoulujen kevätpäivät 14.5.

Pohdintaa kv-osaamisen vaikuttavuudesta. Kaija Matinheikki-Kokko Kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi Korkeakoulujen kevätpäivät 14.5. Pohdintaa kv-osaamisen vaikuttavuudesta Kaija Matinheikki-Kokko Kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi Korkeakoulujen kevätpäivät 14.5.2014 Tampere Lokaali Globaali toiminta-alue Onnistunut kotikansainvälistyminen

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Mitä tutkittiin ja miksi? - tutkimus on osa

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Yo Mamana! Ajankohtaisia kysymyksiä maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelyssä -koulutus 22.10.2013 Saija Kuittinen Psykologi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OHJAUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Riitta Metsänen

MONIKULTTUURISEN OHJAUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Riitta Metsänen MONIKULTTUURISEN OHJAUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 15.10.2009 Riitta Metsänen TAUSTAKÄSITTEITÄ Mitä tarkoitamme kun puhumme kulttuurista Jonkun ryhmän, yhteisön tai luokan elämäntapaa Niitä arvoja, normeja

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Anita Novitsky, monikulttuurisuuden asiantuntija

Anita Novitsky, monikulttuurisuuden asiantuntija , monikulttuurisuuden asiantuntija Milton Bennettin interkulttuurisen sensitiivisyyden kuusi vaihetta Etnosentrisyys: 1. Kiistämisvaihe (denail) oma kulttuuri nähdään ainoana oikeana ja muita kulttuureja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa OHJAUSTYÖN DILEMMAT JA ELÄMÄNKULKUJEN JÄNNITTEET käytäntö tutkimustapaaminen 17.5.2013 Itä-Suomen yliopisto Jussi Silvonen Yliopistotutkija, dosentti

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Monikulttuurinen osaaminen ja kotoutumisen avaimet

Monikulttuurinen osaaminen ja kotoutumisen avaimet Monikulttuurinen osaaminen ja kotoutumisen avaimet Kohdataan kirjastossa : monikulttuurisen osaamisen perusteet ja käytäntö Joensuu 15.11.2016 Zahraa Al Take zahra.altake@globaalinuoret.fi Kotoutuminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN

KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN KASVAMINEN KULTTUURIENVÄLISEEN VUOROPUHELUUN Oulu 13.3. 2008 Rauni.Räsänen@oulu.fi AJANKOHTAISTA? Miten vanha/miten uusi? Miten näkyy? Miksi näkyy enemmän? Miksi juuri koulu ja kasvatus merkittävä? Kulttuurin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Nimi: Henkilötunnus: Valintakokeen yhteispistemäärä:

Nimi: Henkilötunnus: Valintakokeen yhteispistemäärä: TAMPEREEN YLIOPISTO Valintakoe 2013 Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen hakukohde 5.6.2013 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen aikana. Vastauksen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kulttuurienvälinen viestintä

Kulttuurienvälinen viestintä Kulttuurienvälinen viestintä Maailma pienenee, viestintäteknologia otetaan käyttöön ja matkailu lisääntyy. Yritykset ja yhteisöt suuntaavat toimintaansa yhä globaalimmin. Suomi kansainvälistyy paitsi EU:n

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ KÖLVI-TOIMINTA - Kölvi-toiminta tukee toimintaan osallistuvia kasvamaan yhteisönsä 4 ja yhteiskuntansa täysivaltaisiksi

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kulttuurienvälinen kohtaaminen kuntayhteistyössä

Kulttuurienvälinen kohtaaminen kuntayhteistyössä Kulttuurienvälinen kohtaaminen kuntayhteistyössä Kulttuurinen vuorovaikutus Kulttuuri tarkoittaa laajasti määriteltynä samaa kieltä puhuvien ja samassa paikassa asuvien ihmisten elämäntapaa, vuorovaikutussuhteita,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Mitkä tekijät edistävät kulttuurienvälistä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä?

Mitkä tekijät edistävät kulttuurienvälistä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä? Mitkä tekijät edistävät kulttuurienvälistä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä? Luennoitsija: Melody Karvonen monikulttuurisuuden asiantuntija Valtakunnalliset työpajapäivät Järjestäjä: Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot