ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uudenmaan verkostopäivä Tapahtumatalo Bank,
|
|
- Ville Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uudenmaan verkostopäivä Tapahtumatalo Bank,
2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO POIMINTOJA VERKOSTOPÄIVÄN TAUSTATYÖNÄ TEHDYISTÄ HAASTATTELUISTA Maantieteellinen sijainti luo pohjan kilpailuedulle Hankerahoituksen ongelmat Byrokratia ja raskas hallinto karkottavat toimijoita Kehittämistoiminnassa tarvitaan uudistumista Kommentteja verkostopäivään valituista teemoista VERKOSTOPÄIVÄN TYÖPAJOJEN TUOTOKSET Työpajojen keskeisimmät tuotokset Luomu ja lähiruoka Kulttuurimatkailu Biotalous ja energiaomavaraisuus Digimarkkinointi Vesien suojelu ja ravinnekierto... 13
3 1. JOHDANTO Alueellisten maaseutuverkostopäivien tavoitteena oli tukea maakunnan maaseutuohjelman toimeenpanoa ja kehittää sitä alueelliset erityispiirteet huomioiden: verkostopäivillä pyrittiin kuvaamaan, mitä konkreettisia toimenpiteitä ja tekemistä ohjelman onnistunut toteuttaminen vaatii. Lisäksi verkostopäivät linkittivät alue- ja paikallistason tarpeita valtakunnantason strategioihin ja tähtäsivät alueellisten verkostojen toiminnan tehostamiseen, verkostojen edelleen vahvistamiseen sekä uusien verkostojen syntymisen edistämiseen. Tapahtumat loivat myös jatkumon maaseutu-ohjelmaprosessin tulevaisuustyöpaja -työskentelyyn. Hämeen, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tilaisuudet järjestivät Capful Oy yhdessä maaseutuverkostopalveluiden ja alueen ELY -keskuksen kanssa. Uudenmaan verkostopäivään tapahtumatalo Bankissa Helsingissä osallistui yhteensä 90 maaseudun kehittämisessä mukana olevaa toimijaa. Aamupäivän aikana kuultiin alustuksia verkostopäivään valituista kuudesta teemasta, eli luomun, lähiruuan, kulttuurimatkailun, energiaomavaraisuuden, digimarkkinoinnin sekä vesien suojelun ja ravinnekierron kehittämisestä alueella. Teemojen alustajina toimivat: Simo Alaruikka, Toimitusjohtaja, ProAgria Lappi Robert Jordas, Yrittäjä, Robbes Lilla Trädgård Tarja Haaranen, Hankekoordinaattori, Luonnonvarakeskus Markus Eerola, Luomuviljelijä, Knehtilän tila Tarja Haili, Erityisasiantuntija, Uudenmaan Liitto Ilkka Heiskanen, Partner, Bond St Consulting 1 Iltapäivällä osallistujat jakautuivat ryhmiin, joissa käsiteltiin kehittämisteemojen nykytilaa, tarvittavia jatkotoimenpiteitä sekä haasteita ja mahdollisuuksia alueella. Työskentelyn pohjana ja keskustelun herättäjinä toimivat aamupäivän alustukset sekä verkostopäivän taustatyönä tehdyistä haastatteluista esitetyt poiminnat. Verkostopäivää edeltäneissä haastatteluissa muutamaa toimijaa oli pyydetty arvioimaan alueellista maakunnan kehittämistyötä ja näitä haastattelutuloksia hyödynnettiin työpajojen lähtöaineistona. Ryhmän työskentelyn pohjalta tehtiin johtopäätöksiä siitä, millaisia kehittämistoimenpiteitä alueella jatkossa tarvittaisiin ja millaiset hankkeet parhaiten tukisivat teeman kehittymistä. Maaseutuverkostopäivien tulosten tarkoitus on toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajoissa syntyneet tulokset ovat tilaisuuteen osallistuneiden henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä.
4 2. POIMINTOJA VERKOSTOPÄIVÄN TAUSTATYÖNÄ TEHDYISTÄ HAASTATTELUISTA Haastattelujen avulla kartoitettiin viiden toimijan näkemyksiä alueen maaseudun kehittämisestä. Haastattelujen huomioita hyödynnettiin verkostopäivän työpajoissa ja keskusteluissa. Uudenmaan verkostopäivää varten haastatellut henkilöt olivat: Hannu Katajamäki, Dekaani, Vaasan yliopisto Hilkka Vihinen, Professori, Luonnonvarakeskus Juha Helenius, Vastuullinen tutkija, Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos Kari Hirvonen, Matkailuyrittäjä, Rutumin kartano Noora Fager-Pintilä, Maaseutupäällikkö, Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelut 2.1. Maantieteellinen sijainti luo pohjan kilpailuedulle Luonnonmaantieteellisesti Suomen parasta aluetta ja hyvät edellytykset maataloudelle. Logistisesti hyvä sijainti. Pääkaupunkiseudun suurella väestöpohjalla on tarpeita johon lähimaaseutu voi vastata. Paljon elinvoimaisia paikallisyhteisöjä on vielä jäljellä, mikä antaa Leader -toiminnalle paremmat edellytykset. Sijainti meren rannalla ja saariston läheisyys lisää Uudenmaan maaseudun houkuttelevuutta. Kaksikielisyys vahvuutena. Maaseutuyrittäjyys on Etelä-Suomessa myös laajemmin mahdollista kuin muualla. 2 Kilpailuetujen kehittäminen Uudellamaalla Pääkaupunkiseudun kysyntäpotentiaalin parempi hyödyntäminen Paikallislähtöinen kehittäminen omiin vahvuuksiin perustuen Lähiruokatarjonnan monipuolistaminen ja lähiruokarinkien vahvistaminen - Näihin tulisi rakentaa vahvempia brändejä Maatilojen osaomistusta Kokous- ja seminaaripalvelut etenkin paikallista historiaa ja omaleimaisuutta hyödyntäen Virkistyspalvelut Väljempi asuminen Kestävät ratkaisut ja vihreä talous Uusiutuva hajautettu energiantuotanto Paljon toimijoita ja mahdollisia yhteistyökumppaneita Paljon hyvää osaamista
5 2.2. Hankerahoituksen ongelmat Hankkeilla ei saada aikaan pysyvää vaikuttavuutta Suurin, jo 90-luvulla havaittu ongelma on, että pysyviä tuloksia ei synny ja hankkeet eivät jää elämään rahoituskauden jälkeen. Jatkuvuuteen tulisi jo valintavaiheessa kiinnittää enemmän huomiota ja saatava paremmat takeet hankkeen toimimisesta omillaan rahoituskauden jälkeen. Tulisi siirtyä yksilöperusteiseen kehittämiseen eli tunnistamaan potentiaalisia yrittäjiä: tällä toimintatavalla saataisiin tehokkaammin hyviä maaseutuyrityksiä ja pysyvää vaikuttavuutta. Massiivisten projektien pyöritys tulisi lopettaa, sillä niiden vaikuttavuus on vaatimatonta, mutta kustannukset suurempia. Kehityspanosten suuntaamisen ehdotuksia Epäonnistumisia vältetään viimeiseen asti, vaikka tulisi pyrkiä toimintatapaan jossa onnistumiset maksimoidaan eikä vain minimoida epäonnistumisia. Myös yksittäisiä riskipitoisempia, pienempiä hankehakemuksia tulisi hyväksyä, koska niistä voi syntyä jotain uutta ja jokin suurempi ilmiö voi saada alkunsa. Ohjelmaa tulkitaan paikoin hyvin tiukasti ja jyrkästi, joten hyviä hankkeita jää ulkopuolelle. Muuhun kuin kehittämisohjelmassa määrätyille asioille ei riitä resursseja. Yrityshankkeita suositaan paikoin liikaa Joissain maakunnissa tulkitaan niin, että hankkeita joissa on tutkijoita mukana ei rahoiteta. Ei koske Uuttamaata. Vihreän talouden ja kiertotalouden hankkeiden lisääminen, huomioiden sosiaaliset ulottuvuudet ja inhimillinen organisoituminen kylätasolla Byrokratia ja raskas hallinto karkottavat toimijoita Nykyiset ja uudet potentiaaliset toimijat kokevat maaseutukehittämisen epäselväksi, hankalaksi ja monimutkaiseksi. Ihmisiä karkottaa maaseututoiminnasta mm. seuraavat asiat: Erittäin raskas byrokratia Vieraat, vaikeat ja luotaantyöntävät välineet Järjestelmien ja hallinnon monimutkaisuus Prosessien hitaus Kontrollijärjestelmä rahoituksen saamisen jälkeen on raskas Loputon lomakkeiden täyttäminen ajaa toimijat mieluummin pankin rahoituksen piiriin Toiminnassa pyöritetään liikaa jargonia jota valtaosa ihmisistä ei ymmärrä Toiminta tulisi pitää riittävän konkreettisella tasolla
6 Nyt toimitaan järjestelmän ehdoilla. Vanha projektimalli ei enää toimi, parhaat tulokset saavutetaan usein yksittäisten ihmisten omalla aktiivisuudella, mihin ei käytetä lainkaan hankerahaa. Kehittämistoiminta on eriytynyt omaksi maailmakseen, eikä maksimoi annetun rahoituksen tuottoa. Virallinen rakenne ei tavoita oikeita uudistajia. Sama sisäpiiri saa rahoitusta, ja uudet toimijat jäävät ulkopuolelle. EU-tasolta lähtevään byrokratiaan on paikallisesti vaikea vaikuttaa. EU-rahoitteisen ohjelman painotuksesta voitaisiin yrittää siirtyä vahvemmin kansalliseen rahoitukseen mikä mahdollistaa omista lähtökohdista nousevaan maaseutukehittämisen vähemmällä byrokratialla Kehittämistoiminnassa tarvitaan uudistumista Kehittämistoiminnan yhteistyössä ja koordinoinnissa parannettavaa Kehittämistoiminnan tarkoituksena ei pitäisi olla hallinnon työllistäminen. Nyt ei keskitytä substanssiin vaan ympärillä tapahtuvaan toimintaan ja ohjelmat ovat itse tarkoitus. Ohjelmasta ja maaseutukehittämisestä yleisellä tasolla ei tiedoteta tarpeeksi, nyt kaikki hukkuu tietomassaan. Maaseudun kehittämisen kokonaisuus tulisi koordinoida paremmin. Liikaa ohjelmia ja päällekkäisyyttä, ELY keskusten ja muiden toimijoiden välisessä yhteistyössä myös parannettavaa. Kokonaisuutena kehittämistoimintaan on helppo tulla mukaan, toiminta on laajapohjaista ja sillä hyvät rakenteet. Toimijoita pitäisi aktivoida paremmin mukaan kehittämistoimintaan tekemällä toiminnasta innostavaa ja kiinnostavaa, järjestelmä ei innosta ketään. Tarvitaan myyntityötä kiinnostuksen lisäämiseksi ja markkinointia kohderyhmille. Imago on huono tällä hetkellä. 4 Uusien toimijoiden mukaan saaminen Eri elinkeinoalojen laajempi edustus tiedon välittäminen toimialojen sisällä Kansalaisjärjestöt Niiden tahojen mukaan ottaminen, jotka ovat oikeasti lähellä lopputulosta. Näin varmistetaan, ettei kehittämistoiminta erkaannu reaalimaailmasta. Kevyemmän osallistumisen uudet muodot, toiminnan kirjoa tulee laajentaa yksittäisillä tapahtumilla ja satunnaisen osallistumisen mahdollistavilla ratkaisuilla. Näiden merkitys korostuu yhdistystoiminnan suosion laskiessa. Tutkijat Maaseudun uudet asukkaat Kesäasukkaat
7 2.5. Kommentteja verkostopäivään valituista teemoista Yleisellä tasolla teemat ovat hyvin ja monipuolisesti valittuja. Teemojen esittämisen innostavuuteen tulisi panostaa. Lähiruoka ja luomu Pääkaupunkiseudun läheisyys luo kysyntää lähiruualle ja luomulle. Tämä on kasvava trendi. Ruokaketjun lyhentäminen on tärkeää ja ihmiset ovat siitä kiinnostuneita. Erilaisissa lähiruokakonsepteissa (erilaiset piirit ja ringit, Facebookin toritapahtumat yms.) todella paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Luomulla ja lähiruualla on suuret mahdollisuudet myös maaseudun elävöittämisessä, sillä se tuo maaseutua lähemmäs kaupunkilaisia ja vahvistaa kaupunki-maaseutu suhdetta ja vuorovaikutusta. Ruokatuotannolla tärkeä rooli huoltovarmuuden ja ruokaomavaraisuuden kannalta, ja sen systemaattiseen kehittämiseen tulisi panostaa nyt voimakkaasti globaalien talous- ja ympäristömuutoksien aiheuttaman epävarmuuden takia. Ruokatalouden siirtymisessä kohti bio- ja kiertotaloutta on myös mahdollisuuksia. Lähiruokatuotantoon perustuvan ruokajärjestelmän esteenä ovat ylimitoitetut ja paljon kustannuksia aiheuttavat säännöt ja määräykset, jotka koskevat kaikkia yrityksiä kokoon katsomatta. Byrokratiaa tässä tulisi vähentää jotta saadaan hyvä kehitys alulle. 5 Kulttuurimatkailu Erilaisissa palveluissa, joihin saadaan liitettyä maaseutu ympäristönä, on paljon potentiaalia: esim. paikallista vanhaa historiaa ja omaleimaisuutta, vanhaa kulttuuria (vanhat kartanot, ruukit yms.) voidaan vielä paremmin hyödyntää mm. kokous- ja seminaaripalveluissa ja muussa matkailussa. Matkailussa kaikki eri tahot saatava toimintaan mukaan, verkostoitumista on vahvistettava ja yhteistyön rakentamista ja tiivistämistä lisättävä. Matkailun kehittämisessä pitää myös päästä paikalliselta tasolta oppimaan ja verkostoitumaan laajemmin. Kulttuurimatkailussa on jo kohtuullisesti onnistuttu, mutta kehitys ei voi pysähtyä tähän. Tuotteistamista tarvitaan vielä Digitalisaatio On vielä epäselvää, mitä hankkeita digitalisaatio ja digimarkkinointi sen osana vaatii maaseudulla. Tämän selvittämisessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää ulkopuolisia tahoja, esim. tutkijoita. Vesien suojelu ja ravinnekierto Uusiutuvan energian hankkeita on riittävästi. Vihreän talouden ja kiertotalouden ratkaisuihin tulisi panostaa jatkossakin voimakkaasti, mutta niin että myös sosiaaliset ja poliittiset ulottuvuudet ovat mukana. Maatalouden olisi mahdollista toimia energiaomavaraisesti ja se voisi kehittyä ympäristöystävällisemmäksi. Tätä olisi helppo lähteä toteuttamaan ja viemään eteenpäin.
8 3. VERKOSTOPÄIVÄN TYÖPAJOJEN TUOTOKSET Uudenmaan verkostopäivän työpajoissa arvioitiin kuuden eri kehittämisteeman nykytilaa, tarvittavia jatkotoimenpiteitä sekä haasteita ja mahdollisuuksia Työpajojen keskeisimmät tuotokset Yhteisenä kehittämisen kohteena kaikissa teemoissa korostui alueen eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämisen ja tiivistämisen tarpeellisuus. Tämä korostuu Uudellamaalla, jossa mahdollisia toimijoita on valtavasti. Yhteistyöllä saataisiin helposti edistettyä omaa toimintaa ja ratkaistua haasteita silloin, kun ammattitaito tai voimavarat eivät riitä. Tässä etenkin pienemmille toimijoille voisi avautua uusia mahdollisuuksia. Yhteistyötä voitaisiin myös yrittää lisätä hankkeiden avulla. Esiin nousi myös tarve olemassa olevan tiedon ja kokemuksien jakamiseen: maaseudun yrittäjät ja toimijat tarvitsisivat avukseen tietoa hyvin toimineista malleista, esimerkeistä, hankkeista ja työkaluista, sekä vertaistukea ja idea- ja kokemuspankkeja. Tällaisille konkreettisille apukeinoille olisi käyttöä etenkin digimarkkinoinnin kehittämisessä. Monessa teemassa markkinointiin tai viestintään panostaminen yleisesti koettiin tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Yksittäisten rohkeiden kokeilu- ja pilottihankkeiden rahoittamista pidettiin hyvänä ajatuksena. Myös koulutus- ja tiedonvälityshankkeet nähtiin hyvin tarpeellisina. Haasteita ja kehittämistarpeita nähtiin etenkin seuraavilla alueilla: Luomu ja lähiruoka: markkinointi ja logistiikka vaativat kehittämistä. Kulttuurimatkailu: suurimpana haasteena on kohteiden matkailupotentiaalin tunnistaminen, tuotteistus ja siitä viestiminen ja markkinointi. Digimarkkinointi: maaseudun yritykset tarvitsisivat valmiin työkirjan ja konkreettisia ohjeita, joilla lähteä edistämään digimarkkinointia. Biotalous ja energiaomavaraisuus: haasteena on olemassa olevan tiedon jakaminen, tekniikan laajempi käyttöönotto ja parempi hyödyntäminen. Hyviä mahdollisuuksia olisi etenkin hevosenlannan, aurinkoenergian, hukkalämmön sekä energian tuotannon ja kulutuksen fyysisen läheisyyden hyödyntämisessä. Vesien suojelu ja ravinnekierto: tutkimustietoa tarvittaisiin lisää. Hyviä mahdollisuuksia olisi etenkin lannoitevalmisteiden jalostamisessa, agroekologisissa symbiooseissa, jätevesija puhdistamolietteen sekä hevosenlannan hyödyntämisessä. 6
9 3.2. Luomu ja lähiruoka Suurempia hyötyjä on saavutettavissa yhteistyötä lisäämällä Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan tulee kehittää yhteistyöverkostoja, joissa yhdistetään erilaista osaamista. Myös yhteistyörinkejä tulisi järjestää. Tuotteen synnyttäminen vaatii yhteistyötä, vuorovaikutteisuus on lähtökohta jotta tuote saadaan markkinoille. Monellakaan ei ole ammattitaitoa eikä resurssia jalostaa tuotteita. Miksi yhteistyötä ei synny? Tätä tulisi kartoittaa ja poistaa esteitä. Toimijoilla on haasteita etenkin siinä, miten toimia kaupan, tukkureiden ja kollegojen kanssa. Pellon laidalla tapaamiset, erilaiset muut tapaamiset ja vertaisryhmät antavat hyviä mahdollisuuksia löytää yhteistyökumppaneita. Uudellamaalla on paljon osa-aikaisia viljelijöitä ja muita pieniä toimijoita, joilla voi olla laajempi näkökulma kokonaisuuteen, potentiaalia kehittää tuotteita eteenpäin, osaamista, kontakteja, jne. Osa-aikainen viljely nähdään usein kehittämisen haittana, mutta entä jos se onkin hyöty? Esim. monet pienpanimot ovat onnistuneet hyvin, osaavat myynnin, tuotteistuksen, jakelun ja brändäyksen ja tuotteet ovat hyviä ja kannattavia. Heidän kauttaan ja yhteistyössä myös muut toimijat voivat saada ideoita sekä oppia hyviä toimintatapoja. Etenkin pienemmät toimijat voivat hyötyä uusista rahoituskanavista (crowdfunding). Tuottajan ja yrittäjän yhteistyömalleja voivat olla esim. sato-osuuksien ostaminen, viljelyn suunnittelun ja ruokasuunnittelun yhteistyö. Myyntikanavien kautta yhteistyötä, jakeluketjut, markkinat, verkkomarkkinoinnin osaamisen kehittäminen. Pienten toimijoiden tuotteiden yhteismarkkinointi. 7 Toimintaa pitää kehittää asiakas edellä Kysyntää lähiruualle ja luomulle on, mutta kaiken edellytys on asiakaslähtöisyys. Pitää kysyä asiakkaalta mitä halutaan. Arvoketjut: mitä myydään, kenelle, miksi? Arvoverkko, arvojen esiin nostaminen on tärkeää Ruokaketjun kehittämiseen liittyviä ideoita Logistiikka vaatii kehittämistä: Piggybaggy.com yhteiskuljetukset Pienyritykset tarvitsisivat mentorointia siinä miten logistiikkaa voi kehittää Nyt pienyrittäjät myyvät monikanavaisesti, mutta liiketoiminta kaipaa vielä suunnittelua. Valmiita malleja, työkaluja ja apua yrittäjille ja tuottajille, vertaistukea ja markkinointiosaamista tarvitaan luomu- ja lähiruokatoimijoiden ammatillisen kehittymisen varmistamiseksi Markkinointiosaamista on vahvistettava.
10 Yritysyhteistyötä voitaisiin lisätä hankkeen avulla Koulutushankkeita tarvitaan monialaisuuden hallitsemiseksi Muita ajatuksia Uudellamaalla on hyvät mahdollisuudet, elinvoimaiset maatilat ja hyvät ja luontevat kontaktit eri alojen osaajiin. Myös koulutusta löytyy, sen tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää paremmin. Uusien tuotteiden kehittäminen tuo myös uusia toimijoita Kulttuurimatkailu Kohteiden matkailupotentiaalin tunnistaminen, tuotteistus ja markkinointi edellytyksenä matkailun kehittämiselle Kulttuuri sanana tarkoittaa monelle korkeakulttuuria, vaikka todellisuudessa se voidaan määritellä myös yksinkertaisemmiksi asioiksi. Myös ruokatuotteet kuten karjanalanpiirakka ovat kulttuuria. Myös esim. maatilamatkailun potentiaali kulttuurimatkailun kohteena tulee tiedostaa. Kulttuurimatkailun termi tulee määritellä, laajentaa määritelmää ja tiedottaa siitä. Kulttuurimatkailuun tulee liittää maaseutumatkailu, lähiruokamatkailu, kuin myös käsityö-, taide- ja teatterikohteet yms. tavat, ruoka ja joka miehen oikeudet. Monesti ei ymmärretä oman arjen suurta voimaa. Kun tätä ei tiedosteta, ei osata tuotteistaa. Tarvitaan itsetunnon kasvua jotta saadaan myyntiä. Kotimaisten kulttuurikohteiden arvostaminen (julkinen, media, kansalaiset) Tuotteistamisosaaminen vaatii kehittämistä. Matkailussa on usein vain vientituotteiden kehitys mielessä. Lähimatkailu on lapsipuolen asemassa, vaikka siinäkin olisi paljon potentiaalia ja euroja tarjolla. Maatilan omaa työtä ja elinpiiriä esittelemällä saadaan myös suomalaista ja omaa kulttuuria esiteltyä, sillä suomalainen kulttuurin alkujuuret ovat maatiloilla. Oma kulttuurin ja tapahistorian tuntemista pitää vahvistaa: kansallisen itsetunnon nostaminen, omien kohteiden hienous, arvostus ja usko niihin. Opetussuunnitelman uudistukseen tulisi saada kulttuurin tuntemista, mukaan lukien jokamiehen oikeudet yms. suomalaisuuteen liittyviä aiheita. Olemassa olevia kohteita pitää vain tunnistaa, jalostaa, uudistaa ja tuotteistaa udelleen niin saadaan hyviä uusia kulttuurimatkailunkohteita. Tästä hyviä esimerkkejä ovat esim. Esim. Kuninkaan tie, Tove Jansson saariston kesäkoti Gråharu. Kulttuurikohteiden tunnettuus on pientä. Tiedottaminen lisää kohteiden tunnettuutta. Kohteita pitäisi myös tarinallistaa, vrt. Pohjois- Karjala. 8 Suurempia hyötyjä on saavutettavissa yhteistyötä lisäämällä Isompia asioita tulisi tehdä yhdessä. Yli aluerajojen menevää yhteistyötä ja verkostoitumista tarvitaan.
11 Maaseudun tuottajat yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa: matkailu, käsityöläiset, lähiruoka, viljelijät. Maanomistukseen liittyvät ongelmat ovat usein hyvien ideoiden ensimmäisenä esteenä. Muita matkailun kehittämiseen liittyviä ideoita ja mahdollisuuksia Uudet potentiaaliset matkailutuotteet: Historian tutkimuksen ja matkailun yhdistämisessä potentiaalia (esim. Pukkisaari Seurasaaressa) Metsä elämyksenä Suomalaisen luonnon markkinointi matkakohteena Lehmät ensimäistä kertaa kesälaitumelle elämysmatka Yksinkertaiset ja luonnolliset asiat kulttuurimatkailuna Rahoitusta tarvitaan perinnemaisemien hoitoon ja kulttuurikoulutukseen. Kohteissa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja pitkäjänteistä kehittämistä. Julkisen sektorin tulisi ottaa monipuolisesti koulutus suomalaisesta kulttuurista mukaan maahanmuuttajien kielikoulutukseen, sisältäen tapojen, uskomusten ja maaseudun opettamisen. Tässä maaseudun kulttuurikohteilla on myös mahdollisuuksia. Byrokratian keventämisen ehdotuksia Kehittämistoimintaa on yksinkertaistettava. Viranomaisten ja rahoituksen myöntäjien tulee uudistaa viestintää siitä, mihin rahoitusta myönnetään ja mihin sitä voi hakea. Näin saataisiin myös uusia toimijoita mukaan. Talkootyön byrokratiaa vähennettävä, spontaanien verkostojen syntymistä ja työtä tulee helpottaa Biotalous ja energiaomavaraisuus Kilpailuetujen hyödyntämien ja potentiaaliset kasvun mahdollisuudet Uusiutuvan energian tuotannossa välimatkat ovat suuressa roolissa, järkevä toimintasäde on alle 30 km. Uudellamaalla on tämän tavoitteen saavuttamisessa erityisen hyvät mahdollisuudet. Energiayhtiöt ovat kiinnostuneita ns. viherpesusta, joten sitä kautta avautuu mahdollisuuksia. Energialaitokset alkavat kiinnostua hajautetusta tuotannosta ja eri energialähteistä. Toimiva tuotantoketju edellyttää kuitenkin materiaalivirtojen yhdistämistä jotta volyymi olisi riittävä. Tulee olla aloitteellinen puolin ja toisin jotta päästään käytännön tekemiseen. Hevosenlannassa voi olla potentiaalia Uudellamaalla. Aurinkoenergiassa on mahdollisuuksia ja potentiaalia. Myös kaasu ja puuhake ovat nyt vahvoilla. Pelkästään hevosista ja bionurmesta olisi saatavissa vuodessa todella paljon energiaa.
12 Tehtaiden, datakeskusten jne. hukkalämpö on helpommin hyödynnettävissä Uudellamaalla, kun rakennuskanta on tiheä. Esim. datakeskusten hukkalämmön talteen ottaminen Mäntsälässä. Voisiko lämmön hyödyntää esim. kasvihuoneissa? Tuotannon ja kulutuksen fyysinen läheisyys on hyödynnettävissä, lähi-tuotanto varsinkin vihannestuotannossa. Seurauksena kuljetustarve vähenee, ja keskitettyjen energiaratkaisujen hyödyntäminen mahdollista. Maahanmuuttajien hyödyntämisessä on mahdollisuuksia. Yhteistyön kehittäminen Hyviä verkostoja on jo rakennettu, nyt niitä tulisi vahvistaa entisestään. Jo olemassa olevia energialaitoksia tulisi hyödyntää entistä monipuolisemmin, koska heillä jakeluverkosto jo valmiina. Kaupungin ja maaseudun välinen tietojen vaihto ja osuuskunta-ajattelu tulisi nostaa kunniaan. Tilojen yhteistyön esteenä ovat usein kalliit siirtomaksut. Oppilaitokset tulisi ottaa mukaan, koulutus on tärkeää. Pk -yrittäjien aktivointi. Alueiden väliseen yhteistyöhön tulisi panostaa. Pohjanmaan yrittäjähengestä tulisi ottaa opiksi. Tietoa ja edellytykset ovat jo olemassa, mutta niitä tulisi hyödyntää paremmin Tekniikka on jo keksitty ja tietotaitoa tälle alalle on, nyt se pitäisi saada laajemmin käyttöön. Rohkaistaan uuden tekniikan käyttöönotossa mm. tietoiskuilla, lehtiartikkeleilla yms. Esimerkkejä ja olemassa olevaa tietoa voisi hyödyntää paremmin. Tulisi järjestää käyttöön otettujen laitteiden tai kohteiden esittelytilaisuuksia. Hajallaan olevan tiedon, tietotaidon sekä uusien tekniikoiden käyttöön otossa tarvitaan koordinointia. Teollisuudessa tietotaito on keskittynyttä ja helpommin hyödynnettävissä, sen sijaan maatiloilla se on hajallaan, jolloin verkostojen syntymistä tulisi edistää. Maaseudulla raaka-aineita on, mutta kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Tulisi järjestää koulutusta, tiedonvälitystä sekä pilotointia. 10 Biotalouteen ja energiaomavaraisuuteen liittyviä haasteita Pakko ajaisi toimijoita kehittymään nopeasti. Nyt pakkoa kehittyä ei ole koska, öljyn ja sähkön hinnat ovat niin alhaisella tasolla. Haittaverojen käyttöönotto ei ratkaise ongelmaa, koska se ei toimi tasapuolisesti. Kohdennetut tukitoimet ja porkkanarahoitus luo positiivista ilmapiiriä ja siksi toimii paremmin. Ympäristöluvat ja muu säätely hidastaa kehitystä. Politiikka ei oikeasti vielä suosi pienimuotoista tuotantoa. Alueella on maan suurimmat työmarkkinat, jolloin tilatason energiaratkaisuihin ei ole aikaa tai tarvetta panostaa. Työpaikkojen runsas tarjonta ei edistä uusien ja ehkä hieman monimutkaistenkin ratkaisujen hakemista tilatasolla.
13 Kotitalousjätteiden kierrätys vaatii hyvin järjestettyä toimintaa ja isoja toimijoita, viranomaisohjauksessa. Toiminta on lisääntynyt mutta ei juuri mahdollista hajautettua toimintaa. Eteläsuomen viljanviljelytiloilla biokaasuntuotanto ei sellaisenaan relevanttia, mutta kokonaisuus ympäristö, talous, ilmasto jne. on kokonaisuutena vaikuttava. Paperilla voidaan liiketoiminta saada kannattavaksi, mutta käytännön toteutuksessa voi totuus olla toinen. Energiaratkaisuja mietittäessä tulee huomioida kokonaisuus, eli mm. vaihtotase, työllistävyys, kokonaistaloudellisuus. Olemassa olevia resursseja tulisi rohkeasti hyödyntää, kaikkea ei voi suojella. Aurinkoenergiassa ongelmana on, että energiaa syntyy eniten silloin kun sille ei ole käyttöä. Saksassa maatilat ovat lähteneet voimalla mukaan biokaasun tuotantoon. Viljan hinta vaikuttaa nopeasti suunnitelmiin. Ruotsissa vanhoilta niityiltä ja vesijättömailta yritettiin kerätä heinää kaasun tuotantoa varten. Lopputuote oli kuitenkin huonolaatuista, ja tästä tuli ongelmia. Hyvällä logistiikalla on ratkaiseva merkitys toimenpiteiden onnistumisessa. Maatilat ovat meillä pieniä ja hajallaan. Jatkuvaa asennekasvatusta, uusia toimijoita ja tahtotilan luomista tarvitaan. Tiheää asutusta on pystytty hyödyntämään polttopuumarkkinoilla, mutta kyse on kuitenkin marginaalisesta energiantuotannosta. Alueella on myös runsaasti tarjontaa, joten kilpailuasetelma on kova. Pienemmät toimijat ovat potentiaalinen kohderyhmä. 11 Hanketoiminnan kehittäminen Tukimuotojen tulisi olla tavoiteperustaisia, nyt ne eivät mahdollista kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Erilaisten tukimuotojen yhdistäminen on haasteellista, yhteisöllisessä toiminnassa tulisi tukimuotoja voida käyttää lomittain. Pilottikohteet, koulutushankkeet ja tiedonvälityshankkeet tarpeellisia Maaseutuohjelman välineet ja varat tulee ottaa tehokkaaseen käyttöön. Investointien tukeminen on kannatettavaa. Uusien ajatusten herättäminen hankkeiden avulla Kuittien tarkastuksesta ja prosessien pyörittämisestä tulisi luopua. Nyt tulisi hankkeita arvioida tulosten ja aikaansaannosten perusteella. Kertakorvausmenettely käyttöön Kehittämistoimintaa on yksinkertaistettava.
14 3.5. Digimarkkinointi Konkreettisia keinoja digimarkkinoinnin edistämiseksi ja osaamisen kasvattamiseksi Tarvittaisiin työkirja, jonka polkua seuraamalla toimijoiden olisi helppo lähteä digimarkkinoinnissa eteenpäin. Tarvitaan konkreettisia malleja ja käytännön esimerkkejä. Malliesimerkit, ideapankki, jonka pohjalta yrittäjä voisi hakea uusia bisnesmalleja; minkä tyyppisiä tuotteistuksia maatiloilla on toteutettu. Epäonnistumisten kokemuspankista olisi hyötyä, pahat mokat vs. hyvät käytännöt yleiseen tietoon. Maatiloille valmis helppokäyttöohjelma miten tuotteistan, miten markkinoin, miten teen sisältösuunnitelman, jne. Tarvitaan keinoja, jolla yrittäjää voidaan helpottaa ideoinnissa, esim. verkkoon yrittäjille tuotteistusideoita. Voisiko ELY -keskus rahoittaa digitaaliseen markkinointiin liittyviä hands-on koulutuspaketteja (miten tehdään sisältösuunnitelmia, miten tehdään Youtube video tai blogi jne, miten etenemällä päästään eteenpäin kaikille kiinnostuneille toimijoille maaseudulla?) Kuluttajien working holidayt maatilamatkailuyrityksiin Kuluttajia voisi osallistaa myös muutoin markkinointiin, sillä halukkuutta päästä osalliseksi on ( osaomistaja, vrt. oma omenapuu). Osaamista saatavilla yhdistämällä maaseudun ja kaupungin resursseja. 12 Yhteistyömahdollisuuksia maaseudun yritysten markkinoinnin edistämiseksi Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, vaan esim. uusien markkinoinnin toimintamallien oppimisessa voi hyödyntää muiden apua. Tarvitaan toimintamalli ja alueellisesti koulutetut henkilöt, joilla on tuntemus alueesta ja yrityksistä ja jotka vievät toimintamallia käytäntöön. Raha tehdään yhdessä. Tarvitaan uudenlaiset laskutusmallit, joilla mahdollistetaan resurssien hankinta. Mukaan nörttejä, maaseutunörtit. Apua tarvitaan yhdistämään resursseja ja tiivistämään yhteistyötä. Miten yrittäjät saadaan innostumaan ja lähtemään mukaan vaatii markkinointiosaamista ja huolellista suunnittelua toimijalta ja henkilökohtaista keskustelua. Muita digimiarkkinointiin liittyviä ajatuksia Puutteet osaamisessa voivat liittyä ennakkoluuloihin alan hankaluudesta Yritys- ja maatilatasolla pitää tehdä toteuttamiskelpoinen (markkinointi) suunnitelma Vanhoista toimintamalleista irti päästäminen, uusia on opittava varsinkin markkinoinnissa. Uusia toimijoita tarvitaan tarjoamaan palveluja etenkin reppureissaajille, vrt. airbnb Hanketoiminnan uudistusehdotuksia Youtube -videoita rahoitushakemuksen tekemisestä (Mavi toteuttaa)? Rohkeita hankekokeiluja tarvitaan
15 Hankkeissa saa ja pitää olla mahdollisuus myös epäonnistua (huom. myös rahoittajat) Kokeiluista saataisiin helpommin myös uusia toimijoita maaseutukehittämiseen 3.6. Vesien suojelu ja ravinnekierto Potentiaaliset kasvun ja yrittäjyyden mahdollisuudet Energian hyödyntämisessä ja ravinteiden kierrossa on prosessointi muutenkin kuin polttamalla tärkeää, esim. biokaasu, pyrolyysi, kompostointi. Tähän tarvitaan uutta yrittäjyyttä. Lannoitevalmisteiden jalostamisessa ja tuotteistamisessa voisi olla mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Uutta yritystoimintaa tarvitaan jakeluun. Uudet vedenpuhdistusprosessit, kuivakäymälät. Jätevesi- ja puhdistamolietteen hyödyntäminen ravinteiden kierrätyksessä. Hevosen lannan hyödyntäminen tiiviin asutuksen yhteydessä. Agroekologiset symbioosit (esim. Knehtilä ja Palkin hevoskylä). Vesien suojelun ja ravinnekierron kehittymistä hidastaa tiedon puute Tarvitaan lisää tutkimustietoa siitä, miten ravinteet ovat hyödynnettävissä ja siitä, mikä on oikeasti turvallista. Haitta-aineiden turvallisuudessa tulisi selvittää, onko kyse vain imagohaitoista, esim. fosforin käyttökelpoisuus kasveille. Pitäisikö suunnata viherrakentamiseen? Pilotteja ja käytännön esimerkkejä tarvitaan valaisemaan sitä, mitkä ovat konkreettiset taloudelliset hyödyt. Tieto kustannuksista ajaisi eteenpäin kehittymisessä, mahdollisuus kustannussäästöihin motivoi hyvin. Viljelijähyödyn laskeminen kannustaa tulemaan mukaan. Ihmisten pitäisi päästä tutustumaan hyviin esimerkkeihin. Kertynyttä tietoa toteutuneista hankkeista on jaettava. Hyödynnetään taloudellista tietoa hankkeiden suunnittelussa ja markkinoinnissa. Tarvitaan tutkimustietoa ja tiedon jalkauttamista viljelijöille. Tarvitaan myös lisää neuvontaa olemassa olevan tiedon jakamiseksi. 13 Yhteistyön lisäämistä tarvitaan Eri sektoreiden yhteistyötä tarvitaan (metsä- ja maataloudessa). Taajamissa toimijoiden uutta yhteistyötä yritysten, tilojen ja toimijoiden välillä. Henkilöiden on oltava hyvin verkostoituneita. Aktiiviset tahot alueelta mukaan toimintaan. Hulevedet rasittavat vesiuomia, yhteistyöhön tarvitaan kunnat ja metsäsektori. Ei syytellä, toimitaan yhdessä yhteisen tavoitteen eteen. Energiayhtiöt yhteistyöhön tallien kanssa.
16 Hankkeiden parantamisehdotuksia Kokonaisuuksien hankkeistaminen, ei saisi mennä vain tukiehdot edellä. Uusia hankkeita syntyy muiden hyvien esimerkkien innoittamina. Hankkeissa tulee olla jatkuvuutta, tuetaan toimijoita joilla pitkäaikaisempaa toimintaa. Ei uudistamista uudistamisen vuoksi, viljelijät osallistuisivat mielellään myös hyväksi koettuihin vanhoihin toimenpiteisiin. Muita vesien suojeluun ja ravinteiden kiertoon liittyviä ajatuksia Säätösalaojitusta tulisi kattavammin hyödyntää Uudellamaalla. Veden viipymän kasvattaminen vähentää ravinnehuuhtoumaa. Valuma-aluekunnostuksissa on tehtävä valuma-aluekohtainen tarkastelu, pellon hyvällä kasvukunnolla on tässä suuri merkitys. Miten lantaa saadaan hyvällä logistisella ratkaisulla kuljetettua Uudellemaalle, kun muualla on ylitarjontaa? Lanta ja sivuvirrat mahdollistaisivat ravinne- ja energiaomavaraisuuden Kunnilla on iso rooli, sillä kaavoitus mahdollistaa toimijoiden sijoittumisen alueelle. Kosteikot, kerääjäkasvit, luonnonmukainen peruskuivatus ja hulevedet tärkeitä teemoja. MMM:n hevosenlantahanke. 14
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotKiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa
Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
LisätiedotKiertotalous maataloudessa
Kiertotalous maataloudessa Tunkiotaloudesta kohti kierrätysbisnestä - seminaari Harri 13.1.2016 Maatalous kiertotalouden alana Olennainen globaalisti Välttämätön, perustarpeet, kohtalonkysymys Perustuu
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotEnergianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto
Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotMaatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet
Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet Envitecpolis Oy Henri Karjalainen 15.3.2016 LUOTTAMUKSELLINEN Esitelmän rakenne 1) Envitecpolis 2) Biokaasuntuotanto maatilalla 3) Voiko biokaasuntuotanto
LisätiedotRuokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra
Ruokapoliittinen selonteko Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra 6.4.2017 Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit sekä niihin sitoutunut suurin mahdollinen arvo säilyvät yhteiskunnassa
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotTervetuloa Aamukahville!
Tervetuloa Aamukahville! Yhteistyö 21.9.2015 Eija Harju Yhteistyö = Elinkeinojen kehittäminen Kyse uudesta tavasta toimia Toimenpide yhteistyö - Lisätään yrittäjien tietämystä ja valmiuksia yhteistyöhön
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotVALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA
VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotKeski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
LisätiedotTyöpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa
Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä
LisätiedotRauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi
Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
LisätiedotBiotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016
Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen
LisätiedotPirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020
Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus
LisätiedotInnovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12
Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotYRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 YRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Yritysryhmähanketilaisuudet 9.10.2017 Hattula, Lepaan kartano 10.10.2017 Hollola, Hollolan
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko
Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko
LisätiedotYmpäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere
Ympäristöhankkeet hanketorilla Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 19.-20.1.2016 Tampere Ravinneneutraali kunta Tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman
LisätiedotPäijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku 21.6.2017 Riitta Nieminen www.paijat-hame.fi #phliitto 2 09.00-09.20 Tilaisuuden avaus: Hakujen kokonaisuus
LisätiedotRAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ
RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ Biokiertotalouden tulevaisuus seminaari 13.12.2018 KARI KOPPELMÄKI Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Kari Koppelmäki 17/12/2018 1 Tuotantopanokset ALKUTUOTANTO
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotHÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013
LisätiedotRAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Maaseuturahaston rahoitusinfo 21.3.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY Mikko Rahtola Luonnonvarakeskus (Luke), MARAHYÖTY II MAASEUTURAHASTON
LisätiedotMafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti
Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotKymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo
Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo 29.8.2019 Etelä-Suomen EAKR-haku 9.9.-17.10. Aikataulu Haku toteutetaan yksivaiheisena 6 vkoa Hakemusten käsittelyaikaa ennen koord.työryhmää reilu 3 vkoa
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotOppisopimuksella osaavaa työvoimaa
Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotMATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella
MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki
LisätiedotKauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotArvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin
Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotLoimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset
Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotTyöpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen
LisätiedotRavinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015. Järki-lanta loppuseminaari 13.11.
Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Järki-lanta loppuseminaari 13.11.2014 Taustalla Suomen sitoumus 2010 - ravinteiden kierrätyksen esimerkkialueeksi
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotYhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen
Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotKULTU-kokeiluhankkeet
KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan
LisätiedotOSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA
OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotKUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus
KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa
LisätiedotValtakunnalliset koordinaatiohankkeet
Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi
LisätiedotMiten kokeiluja rahoitetaan? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen
Miten kokeiluja rahoitetaan? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen 25.11.2015 Kokeilujen rahoitus Suomessa: Mitä tiedetään? Kokeiluissa kyse uudenlaisesta toimintatavasta,
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotMahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous
Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten
LisätiedotEAKR -yritystuet 2014-2020
EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten
Lisätiedotelinvoimaa maaseudulta
elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotMEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä
LisätiedotMaaseutuverkosto vartissa
Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu
LisätiedotLuomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotMaatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotYmpäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM
Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari
LisätiedotKuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella
1.1.2017 Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta 2014-2020 Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 mahdollistaa yritysten tukemista maaseudulla.
LisätiedotBERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi
BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011
LisätiedotOppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala
Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien
LisätiedotLeader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry
Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten
LisätiedotUusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet
Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka
LisätiedotMurrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa
Murrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa Harri Auvinen, tutkimuspäällikkö, Savonia AMK Bio- ja kiertotalouden painoala Murrosareenan keskeiset viestit 1. Pohjois-Savossa on vesiensuojelu- ja hoitotoimenpiteiden
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015
ORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015 TUOTTEISTAMISEN PERUSTEKIJÄT 1. Palvelun/tuotteen nimi 2. Asiakas (kenelle tarjotaan B2B/B2C) ja minkä haasteen palvelu/tuote ratkaisee + mahdollinen palvelulupaus
LisätiedotJätehuolto ja ravinnejalanjälki
Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotKeski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma
Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Sykettä Suomen sydämestä Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus 12.2.2015 Sivu 2 Maaseudun kehittämisen perusperiaatteet Keski- Suomessa
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
Lisätiedot